Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle"

Transkriptio

1 Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle

2 Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle Helsinki 2011

3

4 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä...6 Sammandrag...10 Summary Johdanto Yleiskatsaus johtoryhmän ja koko ohjelman toimintaan Johtoryhmän toimeksianto Yleiskatsaus johtoryhmän toiminnasta Vision ja toiminta-ajatuksen asettaminen Tulostavoitteiden asettaminen Organisaation asettaminen Johtoryhmän muita päätöksiä Viestintä työorganisaatioiden kehittämisen merkityksestä Koordinointi muihin ohjelmiin Ohjelman arvioinnin järjestäminen Ohjelman organisointi Asiantuntijaryhmä Tieteellinen asiantuntijafoorumi Projektitiimi Alueellinen yhteyshenkilöverkosto Ohjelman tulostavoitteet Ohjelman taloudelliset resurssit Ohjelman tulokset Yhteiskuntapoliittinen taso Työn tuottavuus Työelämän laatu Työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden asiantuntemus Työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden yhteistyö Ohjelmataso Ohjelman projektitoimintaan osallistumisen volyymi Ohjelman projektitoiminnan volyymivaikutukset laadullisesti kestävään tuottavuuskasvuun Työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden osallistuminen projektitoimintaan Ohjelman vaikutus työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden asiantuntemukseen Ohjelman vaikutus työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden yhteistyöhön

5 3.3 Generatiivinen taso Ohjelman tiedonlevityskanavien tavoittavuus Ohjelman tiedonlevityskanavien koettu hyödyllisyys Ohjelman projektien keskinäisen yhteistyön hyödyllisyys Työpaikkataso Laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua edistäneet toimintatapamuutokset projekteihin osallistuvilla työpaikoilla Projektien vaikutukset suorituskykyyn ja työelämän laatuun Yhteenvetoa ohjelman etenemisestä ja tuloksista Yhteiskuntapoliittinen taso Ohjelmataso Generatiivinen taso Työpaikkataso Kehittämisehdotuksia...54 Liitteet 1 Tykes-ohjelman johtoryhmän, asiantuntijaryhmän ja projektitiimin kokoonpanot Tunnuslukuja Tykes-ohjelman projektitoiminnasta Case-kuvatut kehittämisprojektit Menetelmäkehitysprojektit Työelämän oppimisverkosto -projektit Työelämän kehittämisohjelmien (TYKE ja Tykes) julkaisusarjojen julkaisut ( )

6 Esipuhe Työelämän kehittämisohjelma (Tykes) käynnistyi vuonna 2004 osana pääministeri Vanhasen ensimmäiseen hallitukseen sisältynyttä työllisyyden politiikkaohjelmaa. Ohjelman toteutuksesta vastasi alussa työministeriö ja maaliskuusta 2008 eteenpäin Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Vuosiksi asetetun ohjelman johtoryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti raportoida ohjelman etenemisestä työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle. Johtoryhmän kaksi ensimmäistä väliraporttia, joissa kuvattiin ohjelman etenemistä, luovutettiin neuvostolle vuosina 2006 ja Toimintakautenaan yhteensä 41 kertaa kokoontunut johtoryhmä luovuttaa työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle kunnioittaen loppuraporttinsa. Helsingissä Paula Nybergh (pj.) Ulla Aitta Erkki Auvinen Pirjo Harjunen Jorma Löhman Martti Pallari Marita Savola Kirsi Äijälä Juha Antila Niilo Hakonen Kenneth Johansson Terttu Pakarinen Petteri Pietikäinen Erkki Yrjänheikki 5

7 Tiivistelmä Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma (Tykes) käynnistyi osana pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan sisältynyttä työllisyyden politiikkaohjelmaa vuoden 2004 alussa. Tykes jatkoi aiemman Työelämän kehittämisohjelman (TYKE ) ja Kansallisen tuottavuusohjelman ( ) aloittamaa toimintaa sateenvarjoohjelmana ja suuremmilla resursseilla. Lähtökohtana Tykes-ohjelmaa käynnistettäessä oli ajatus, jonka mukaan valtiovalta voi räätälöityjen ja kysyntäperusteisten toimien avulla vauhdittaa merkittävästi tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseen tähtäävää työpaikkatasoista ja -lähtöistä toimintaa sekä tätä tukevaa osaamista. Tykes toteutettiin vuosina Ohjelman rahoitus valtion budjetin kautta oli lähes 75 miljoonaa euroa. Tästä summasta yli 90 prosenttia käytettiin työpaikkalähtöiseen, työpaikoilla toteutettuun kehittämistoimintaan ja tätä tukevaan tutkimukseen. Työpaikkojen oma taloudellinen panostus kehittämisprojekteissa oli ohjelman panostukseen verrattuna arviolta vähintään kaksinkertainen. Tykes on ollut osallistujajoukoltaan ja ohjelmaan käytetyiltä taloudellisilta resursseiltaan suurin tähän mennessä toteutettu ohjelma työelämän kehittämiseksi Suomessa. Tykes-ohjelmaa voidaan pitää suurena työelämän kehittämisohjelmana myös kansainvälisesti verraten. Ohjelman visiona oli, että Suomessa on kansallista kilpailuetua luova työorganisaatioiden kehit- tämisen osaamisverkosto, joka edistää tehokkaasti laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua (Tykes-visio 2009). Laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu tarkoittaa työn tuottavuuden kasvua tavalla, joka tukee työelämän laadun paranemista ja tätä kautta myös työntekijöiden pysymistä työelämässä. Laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu on talouden kasvun ja tätä kautta hyvinvointipalvelujen ja koko hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta entistä tärkeämpi tavoite, kun työvoiman tarjonta kääntyy Suomessa pitkäksi aikaa laskuun ikärakenteen odotettavissa olevan nopean muutoksen johdosta. Ohjelman johtoryhmä on vastannut ohjelman etenemisestä vuonna 2003 kolmikantaisesti valmistellun muistion linjausten mukaisesti. Johtoryhmä kokoontui 41 kertaa. Johtoryhmän valmistelevana elimenä toimi asiantuntijaryhmä, joka myös käsitteli ohjelmalle tulleet projektihakemukset. Tämä ryhmä kokoontui 48 kertaa. Ohjelman käytännön toteutuksesta on vastannut Tekesissä (alun perin työministeriössä) toiminut projektitiimi. Ohjelmalla on ollut lisäksi neuvoaantava tieteellinen asiantuntijafoorumi ja alueellinen yhteyshenkilöverkosto kaikissa työvoima- ja elinkeinokeskuksissa (vuoden 2010 alusta ELY-keskuksia) ja työsuojelupiireissä (vuoden 2010 alusta aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen toimialueita). Johtoryhmän koko ohjelmakaudeksi asettamat tulostavoitteet jakautuivat neljälle tasolle oheisen taulukon mukaisesti: YHTEISKUNTAPOLIITTINEN TASO Laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu Suomessa OHJELMATASO Miten ohjelma kykenee toimenpiteillään edistämään laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua Suomessa ja kehittämään sitä tukevaa innovaatioympäristöä? GENERATIIVINEN TASO Miten projektien tulokset toimivat oppimisen ja inspiraation lähteenä muille työpaikoille ja eri sidosryhmille? TYÖPAIKKATASO Miten projektien avulla kyetään vahvistamaan laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua edistävää toimintatapaa niihin osallistuvilla työpaikoilla? 6

8 Eri tasoille asetettiin tulostavoitteita, panostavoitteita ja muita indikaattoreita, joita johtoryhmä seurasi säännöllisin väliajoin. Tämä loppuraportti sisältää tasoittain yksityiskohtaisen selostuksen ohjelman etenemisestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ohjelman pääasialliset toimintamuodot olivat projektitoiminnan tukeminen, työorganisaatioiden kehittämistä koskevan tiedon ja osaamisen levittäminen sekä työorganisaatioiden kehittämistä koskevan osaamisen vahvistaminen. Ohjelman projektitoiminta käsitti työpaikkojen kehittämisprojektit ja niitä valmistelleet perusanalyysit, menetelmäkehitysprojektit ja oppimisverkostoprojektit. Ohjelma myönsi rahoitusta yli 71 miljoonaa euroa (ALV mukaan lukien) yhteensä 1168 projektiin suomalaisilla työpaikoilla. Projekteista 996 oli työpaikkojen aloitteista käynnistyneitä kehittämisprojekteja. Näiden yleisimpiä kohteita olivat työprosessien, työn organisoinnin sekä henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Rahoituksesta runsas kolmannes suuntautui teollisuuden, vajaa kolmannes yksityisen palvelusektorin ja vajaa neljännes kuntien ja kuntayhtymien työpaikkojen kehittämiseen. Kehittämisprojekteihin osallistui henkeä. Pk-yritykset olivat koko ajan yksi ohjelman rahoituksen erityinen kohderyhmä. Pk-yritysten osuus ohjelman kehittämisprojekteihin myöntämästä rahoituksesta oli noin puolet kaikesta kehittämisprojekteihin myönnetystä rahoituksesta ja yli kolme neljännestä yritysten kehittämisprojekteihin myönnetystä rahoituksesta. Osuus nousi koko ohjelman toteutuksen ajan. Varsinkin pienten yritysten aktiivisuutta edisti osaltaan se, että niiden oli mahdollista osallistua Tykes-rahoitteisiin kehittämisprojekteihin osana laajempaa verkostoa. Noin 40 prosentissa kehittämisprojekteja osallistujina olikin useampia työpaikkoja kuin vain yksi. Kehittämisprojektien ohella ohjelma rahoitti myös kehittämisprojekteja valmistelevia perusanalyyseja sekä tutkimuksellisempia menetelmäkehitysprojekteja ja työelämän oppimisverkosto -projekteja. Menetelmäkehitys- ja oppimisverkostoprojekteissa hakijoina olivat yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut. Ohjelman rahoittamassa 25 menetelmäkehitysprojektissa tuotettiin uusia työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjä sekä uusia kehittämismenetelmiä, -malleja ja -välineitä. Ohjelman rahoittamat 17 työelämän oppimisverkosto -projektia olivat pitkäaikaisia työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden sekä työpaikkojen yhteisiä oppimisen foorumeita. Projektien vaikutuksia on arvioitu niiden loppuraporttien, ohjelman toteuttamien kyselytutkimusten ja ulkopuolisten arvioijien tekemien tutkimusten avulla. Kehittämisprojektien vaikutuksista koottiin systemaattisesti tietoa kolmen kyselyn avulla: itsearviointikyselyllä, toimintatapakyselyllä ja pienille alle 10 hengen yrityksille suunnatulla pienyrityskyselyllä. Sekä toimintatapakysely että itsearviointikysely ja niillä saadut tulokset ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Molempia kyselyjä ja niiden tuloksia on esitelty useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Tuloksista on julkaistu useita suomen- ja englanninkielisiä artikkeleita. Menetelmäkehitys- ja oppimisverkostoprojektien arvioinnissa pääpaino oli ulkopuolisella arvioinnilla. Ulkopuolinen arviointitutkimus luonnehti Tykes-ohjelmassa sovellettua oppimisverkoston mallia sosiaaliseksi innovaatioksi, jonka opetuksia tulisi hyödyntää laajemmin myös muussa innovaatiotoiminnassa. Ohjelma pyrki aktiivisesti levittämään työelämän kehittämistä koskevaa tietoa ja osaamista erityisesti seminaari- ja julkaisutoiminnan, ohjelman www-kotisivujen, työpaikkojen keskinäisen verkostoitumisen ja kokemustenvaihdon sekä joukkotiedotusvälineissä tapahtuvan tiedotuksen ja markkinoinnin avulla. Tavoitteena oli levittää tietoa erityisesti laadullisesti kestävän tuottavuuskasvun merkityksestä, työelämän kehittämisen merkityksestä laadullisesti kestävän tuottavuuskasvun aikaansaamisessa sekä projektien tuloksista ja kehittämismenetelmistä (so. hyvistä käytännöistä). Tiedon levittäminen oli ohjelman loppukaudella entistäkin tärkeämpi painopistealue. Ohjelma pyrki myös aktiivisesti vahvistamaan työorganisaatioiden kehittämistä koskevaa osaamista Suomessa. Ohjelma loi tiiviitä yhteistyösuhteita korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin sekä aktivoi näiden osallistumista työelämän kehittämistoimintaan. Ohjelma tuki myös työelämän tutkijakoulutusta osana projektitoimintaansa. Korkeakoulujen asiantuntijoiden osallistuminen työelämän kehittämistoimenpiteisiin Suomessa ja siihen usein liittyvä läheinen yhteistyö konsulttien kanssa on ollut kansainvälisestikin verraten poikkeuksellisen aktiivista. Tykes ei ollut nimestään huolimatta pelkästään kehittämisohjelma. Siihen sisältyi olennaisena osana myös tutkimusta, tutkijakoulutusta ja tutkimustietoon perustuvan työelämäosaamisen vahvistamista. Ohjelma pyrki tutkimusavusteisen kehittämisotteen merkitystä korostamalla ja sitä koskevaa 7

9 osaamista vahvistamalla saamaan aikaan sellaisia kansallisia työelämän kehittämisen rakenteita, jotka jäävät elämään ja palvelevat myös Tykes-ohjelman jälkeisten uusien ohjelmien toteutusta ja muuta vastaavaa työelämän kehittämistoimintaa. Tykes on saanut paljon kansainvälistä huomiota osakseen, ja ohjelmaa on esitelty ns. hyvänä politiikkakäytäntönä monilla kansainvälisillä foorumeilla. Ohjelmaan on käynyt tutustumassa myös ulkomaisia vieraita useista maista. Osana kansainvälistä yhteistyötä Tykes osallistui vuosina EU:n tutkimuksen kuudenteen puiteohjelmaan kuuluvasta ERA-NET-kokonaisuudesta rahoitettuun WORK-IN-NET-projektiin. Tykes-ohjelman projektitiimi vastasi eurooppalaisessa projektissa eri maiden työelämän kehittämisstrategioiden ja -ohjelmien benchmarking-toimintaan kohdistuneesta kokonaisuudesta. Tykes-ohjelmasta toteutettiin ulkopuolinen väliarviointitutkimus vuosina Ohjelman ulkopuolinen loppuarviointitutkimus toteutettiin vuosina Loppuarviointitutkimuksen tulosten ja kehittämissuositusten sekä johtoryhmän tässä loppuraportissa esittämien tulosten perustella johtoryhmä on nostanut esiin työelämän kehittämistoimintaa ja laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa koskevina suosituksina erityisesti seuraavat asiat: 1. Työelämän kehittäminen on merkittävä osa laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa ja sitä pitää vahvistaa. Tätä linjausta, joka sisältyy myös valtioneuvoston innovaatiopoliittiseen selontekoon ( ), edistetään kahdella tavalla: Ensinnäkin, työelämän tutkimuksen ja kehittämisen näkökulmia ja teemoja yhdistetään Tekesissä sekä ohjelma- että projektitasolla muun innovaatiotoiminnan kanssa. Toiseksi, Tykes-ohjelman jatkoksi käynnistetään uusia työelämän kehittämisohjelmia, jotka kohdistuvat erikseen valittaville painopistealueilla. Tykes-ohjelman myötä karttunut osaaminen sekä jo olemassa olevat yhteistyörakenteet ja verkostot antavat hyvät edellytykset uusien ohjelmien toteuttamiselle. 2. Suomalaisten työelämän kehittämisohjelmien hyviä käytäntöjä hyödynnetään myös jatkossa työelämän kehittämisessä ja laajemmin myös muussa innovaatiotoiminnassa. Tykes-ohjelmaan sisältyi useita hyviä työpaikkalähtöisiä, tuottavuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti parantaneita käytäntöjä, jotka edesauttoivat ohjelman toteutusta. Tällaisia olivat erityisesti ohjelman toteutusta tukenut ȤȤ sidosryhmien välinen laaja yhteistyö, ȤȤ tieteellinen asiantuntijafoorumi, ȤȤ kevyt, joustava ja vuorovaikutteinen projektien haku ja hallinnointi, ȤȤ monipuolinen projektien arviointijärjestelmä, ȤȤ oppimisverkostot, ȤȤ vahva panostus tiedon levittämiseen; sekä ȤȤ monipuoliset ohjelmapalvelut projektien hakija- ja asiantuntijaorganisaatioille. 3. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen, toisiaan tukeva kehittäminen on työelämän kehittämisohjelmien keskeinen lähtökohta Suomessa myös jatkossa. Menestyksellinen tuottavuuden lisääminen työpaikoilla edellyttää pitkällä aikavälillä työelämän laadun samanaikaista parantamista. Hyvän työelämän laadun yllä pitäminen ei myöskään ole mahdollista ilman tuottavuuden ja tuloksellisuuden jatkuvaa kasvattamista. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaisen, toisiaan tukevan kehittämisen merkitys korostuu entisestään tilanteessa, jossa huoltosuhde heikkenee ja työuria täytyy pidentää. Suomalaisten työelämän kehittämisohjelmien tulokset osoittavat, että tuottavuutta ja työelämän laatua on työpaikkatasolla mahdollista parantaa samanaikaisesti. 4. Henkilöstön osaaminen, laaja osallistuminen ja yhteistyö ovat menestystekijöitä, jotka tulee ottaa läpileikkaavana periaatteena vahvemmin huomioon innovaatiopolitiikassa. Tykesohjelman ja sen projektien kokemukset yhdessä monien empiiristen tutkimusten kanssa osoittavat, että tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kestävä parantaminen edellyttää henkilöstön laajaa osallistumista kehittämiseen ja tätä tukevaa johdon ja henkilöstön aitoa keskinäistä vuoropuhelua. Kyky uudistaa tehokkaasti tuotteita ja palveluja sekä niiden tuottamisen tapoja on entistä tärkeämpi kilpailutekijä ja tuottavuuden parantamisen keino yrityksille. Yritysten lisäksi myös julkisen sektorin organisaatioilta edellytetään kykyä kehittää ja uudistaa toimintaansa. 8

10 5. Strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen (SHRM) ja innovaatiojohtamisen yhdistäminen on jatkossa avainalue työelämän kehittämisessä. Hyvä johtaminen on organisaation tärkein yksittäinen menestystekijä. Johtaminen vaikuttaa organisaatiossa moneen muuhunkin asiaan. Johtamista kehittämällä ja johtamisen innovaatioiden avulla voidaan myös saada aikaan kestävämpiä kilpailuetuja kuin uudistamalla yksittäisiä tuotteita, palveluja tai niiden tuottamisen tapoja. Henkilöstön kasvaneen osaamisen, aloitteellisuuden ja luovuuden nykyistä parempi hyödyntäminen kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa korostaa strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen ja innovaatiojohtamisen läheisen keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä käytännön johtamisessa ja esimiestyössä. 6. Työmarkkinajärjestöjen aktiivinen mukanaolo työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tärkeä edellytys toiminnan tuloksellisuudelle ja uskottavuudelle. Suomalaiset ja kansainväliset esimerkit osoittavat, että työnantaja- ja työntekijäpuolen osallistuminen julkisen vallan toteuttamaan työelämän kehittämiseen niin ohjelma- kuin projektitasolla lisää merkittävästi toiminnan vaikuttavuutta. Tämä on Suomelle tärkeä kilpailuedun lähde, josta on perusteltua pitää kiinni ja jota on vahvistettava edelleen. 9

11 Sammandrag Programmet för utveckling av arbetslivets produktivitet och kvalitet (Tykes) inleddes i början av Det ingick i det politikprogram för sysselsättningen som statsminister Vanhanens första regeringsprogram innehöll. Tykes var en fortsättning på den verksamhet som hade inletts i Programmet för utvecklande av arbetslivet (TYKE ) och Nationella produktivitetsprogrammet ( ). Tykes är ett så kallat paraplyprogram och det fick större resurser än de tidigare programmen. Utgångspunkten för Tykes-programmet var att statsmakten med hjälp av skräddarsydda och efterfrågade åtgärder i hög grad kan påskynda verksamhet som syftar till att förbättra produktiviteten och arbetslivskvaliteten på arbetsplatsnivå och att stärka kunnande som stöder detta. Tykes genomfördes under åren Nästan 75 miljoner euro anslogs i statsbudgeten för programmet. Av denna summa användes mer än 90 procent för utvecklingsverksamhet på arbetsplatser utifrån deras behov samt på forskning som stöder denna verksamhet. Arbetsplatserna själva satsade i utvecklingsprojekten uppskattningsvis åtminstone två gånger så mycket pengar som det hade anslagits för programmet. Tykes är det största programmet för utveckling av arbetslivet någonsin i Finland om man ser till antalet deltagare och de ekonomiska resurser som använts. Även internationellt sett kan Tykes-programmet anses vara ett stort program för utvecklande av arbetslivet. Programmets vision var följande: Finland har för utveckling av arbetsorganisationerna ett kunskapsnätverk som skapar en nationell konkur- rensförmån och som effektivt främjar en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt (Tykes-vision 2009). Med kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt avses en ökning av arbetets produktivitet på ett sätt som förbättrar arbetslivets kvalitet och därigenom även håller de anställda kvar i arbetslivet. En kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt blir allt viktigare för att ekonomin ska växa och vi därigenom ska kunna behålla välfärdstjänsterna och hela välfärdssamhället när utbudet på arbetskraft i Finland under en lång tid kommer att minska med anledning av den kommande snabba förändring av åldersstrukturen. Ledningsgruppen för programmet har ansvarat för att programmet framskrider enligt de riktlinjer som man på trepartsbasis drog upp i en promemoria år Ledningsgruppen sammanträdde 41 gånger. Ledningsgruppen hade en expertgrupp som beredande organ, och detta behandlade också de projektansökningar som lämnades in inom ramen för programmet. Denna grupp sammanträdde 48 gånger. Ett projektteam inom Tekes (ursprungligen arbetsministeriet) ansvarade för det praktiska genomförandet av programmet. Dessutom hade programmet ett rådgivande vetenskapligt expertforum och ett regionalt nätverk av kontaktpersoner i alla arbetskrafts- och näringscentraler (från och med 2010 närings-, trafikoch miljöcentralerna) och i arbetarskyddsdistrikten (från och med 2010 regionförvaltningsverkets ansvarsområden för arbetarskyddet). De resultatmål som ledningsgruppen satte upp för hela programperioden fördelar sig på fyra nivåer enligt vidstående tabell: SAMHÄLLSPOLITISK NIVÅ Kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt i Finland PROGRAMNIVÅ Hur kan programmet genom sina åtgärder främja en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt i Finland och skapa en innovationsmiljö som stöder detta? GENERATIV NIVÅ Hur fungerar projektresultaten som källa för lärande och inspiration för andra arbetsplatser och olika intressentgrupper? ARBETSPLATSNIVÅ Hur kan man med hjälp av projekten stärka praxis som främjar en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt på de arbetsplatser som deltar i projekten? 10

12 På de olika nivåerna satte man upp resultatmål, insatsmål och andra indikatorer som ledningsgruppen följde regelbundet. Denna slutrapport innehåller för varje nivå en utförlig redogörelse över hur programmet framskred i förhållande till de uppsatta målen. Verksamheten i programmet bestod i huvudsak av stöd av projektverksamhet, spridning av kunskap och kunnande om utveckling av arbetsorganisationer samt stärkande av kunskapen om utveckling av arbetsorganisationer. Projektverksamheten i programmet omfattade utvecklingsprojekt på arbetsplatser och grundanalyser som beredde dessa projekt, metodutvecklingsprojekt och projekt för lärande nätverk. Programmet beviljade finansiering för mer än 71 miljoner euro (inklusive moms) för totalt 1168 projekt på finländska arbetsplatser. Av projekten hade 996 utvecklingsprojekt initierats av arbetsplatserna. Utvecklingsprojekten gällde främst utveckling av arbetsprocesserna, organisering av arbetet samt personalledning och chefsarbete. Av finansieringen för utveckling av arbetsplatserna gick en dryg tredjedel till industrin, en knapp tredjedel till privata tjänstesektorn och en knapp fjärdedel till kommunerna och samkommunerna. Utvecklingsprojekten involverade personer. De små och medelstora företagen var hela tiden en särskild målgrupp för finansieringen i programmet. De små och medelstora företagens andel av finansieringen för programmets utvecklingsprojekt uppgick till cirka hälften av all finansiering för utvecklingsprojekten och till över tre fjärdedelar av finansieringen för företagens utvecklingsprojekt. Andelen steg under hela programtiden. I synnerhet de små företagens aktivitet ökade bland annat på grund av att de hade möjlighet att delta i Tykes-finansierade utvecklingsprojekt i ett större nätverk. I ungefär 40 procent av utvecklingsprojekten deltog fler än en arbetsplats. Utöver utvecklingsprojekt finansierade programmet också grundanalyser som beredde utvecklingsprojekten samt mer forskningsinriktade metodutvecklingsprojekt och projekt för lärande nätverk. I fråga om de projekt som gällde metodutveckling och lärande nät var det universitet, forskningsinstitutioner och yrkeshögskolor som ansökte om projektanslag. I de 25 metodutvecklingsprojekt som finansierades av programmet tog man fram nya typer av arbets-, organisations- och ledningspraxis samt nya metoder, modeller och redskap för utveckling. De 17 projekten för lärande nätverk i arbetslivet var långvariga gemensamma lärandeforum för arbetslivets forsknings- och utvecklingsenheter samt för arbetsplatserna. Projektens verkningar har bedömts med hjälp av deras slutrapporter, enkätundersökningar inom ramen för programmet och undersökningar av externa bedömare. Om utvecklingsprojektens verkningar samlades systematisk information med tre enkäter: en självutvärderingsenkät, en enkät om praxis och en enkät riktad till små företag med under 10 anställda. Både praxisenkäten och självutvärderingsenkäten och resultaten i dem har också väckt internationellt intresse. Båda enkäterna och deras resultat har presenterats på ett flertal internationella evenemang. Utifrån resultaten har det publicerats flera artiklar på finska och engelska. I utvärderingen av de projekt som gällde metodutveckling och lärande nätverk låg huvudvikten vid den externa utvärderingen. I den externa utvärderingsundersökningen karaktäriserades Tykes-programmets modell för det lärande nätverket som en social innovation, vars lärdomar man borde utnyttja även i annan innovationsverksamhet. Programmet syftade till att aktivt sprida kunskap och kunnande om utveckling av arbetslivet särskilt genom seminarier och publikationsverksamhet, en webbplats, nätverkande och byte av erfarenheter mellan arbetsplatser samt genom information och marknadsföring i massmedierna. Syftet var att sprida information särskilt om kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt, om vikten av att arbetslivet utvecklas för att möjliggöra en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt samt om projektens resultat och utvecklingsmetoderna (dvs. god praxis). Spridning av information var i slutet av programtiden ett ännu viktigare prioriteringsområde. Man försökte också aktivt inom programmet stärka kunskapen om utveckling av arbetsorganisationer. Programmet skapade nära samarbetsförhållanden med högskolor och forskningsinstitutioner samt aktiverade dem i utveckling av arbetskraften. Programmet stödde i sin projektverksamhet också forskarutbildning som gällde arbetslivet. Även internationellt sett har högskolespecialisternas deltagande i utvecklingen av arbetslivet i Finland och det nära samarbetet med konsulter som ofta ingick i detta varit exceptionellt aktivt. Trots sitt namn var Tykes inte bara ett utvecklingsprogram. En viktig del av programmet bestod också av forskning, av forskarutbildning och av stärkande av det kunskapsbaserade kunnandet om arbetslivet. Programmet syftade till att få till stånd sådana nationella strukturer för utveckling av arbetslivet som 11

13 skulle bli bestående och betjäna även genomförandet av nya program efter Tykes-programmet och annan motsvarande verksamhet för utveckling av arbetslivet. Detta gjordes genom att framhäva betydelsen av ett forskningsbaserat utvecklingsgrepp och genom att stärka kunnandet i fråga om detta. Tykes har fått mycket internationell uppmärksamhet och programmet har presenterats som en så kallad bra politikpraxis i många internationella forum. Utländska gäster från olika länder har också besökt Finland för att bekanta sig med programmet. Under åren deltog Tykes i internationellt samarbete, i WORK-IN-NET-projektet, som finansierades av ERA-NET-helheten i EU:s sjätte ramprogram för forskning. Tykes-programmets projektteam ansvarade i ett europeiskt projekt för en helhet som gällde jämförelse av olika länders strategier och program för utveckling av arbetslivet. Tykes-programmet utvärderades i en extern mellanutvärdering Den slutliga externa utvärderingen gjordes På grundval av resultaten och utvecklingsrekommendationerna i slututvärderingen och de resultat som ledningsgruppen ger i denna slutrapport har ledningsgruppen lyft fram särskilt följande frågor som rekommendationer om verksamheten för utveckling av arbetslivet och om övergripande innovationspolitik: 1. Utveckling av arbetslivet är en viktig del av den övergripande innovationspolitiken, vilket bör förstärkas. Denna riktlinje, som även ingår i statsrådets innovationspolitiska redogörelse ( ), främjas på två sätt: För det första kombinerar man i Tekes arbetslivsforskningens och -utvecklingens perspektiv och teman både på program- och projektnivå med annan innovationsverksamhet. För det andra så följer man upp Tykes-programmet med nya program för utveckling av arbetslivet, och dessa inriktas på särskilt utvalda prioriterade områden. Det kunnande som erhållits i Tykes-programmet samt de befintliga samarbetsstrukturerna och nätverken ger goda förutsättningar för genomförande av nya program. 2. De olika typerna av god praxis som tagits fram i de finländska programmen för utveckling av arbetslivet utnyttjas även i den framtida utvecklingen av arbetslivet och även i annan innovationsverksamhet. I Tykes-programmet ingick flera typer av god arbetsplatsorienterad praxis som förbättrar både produktiviteten och kvaliteten i arbetslivet och som bidrog till genomförandet av programmet. Dessa innefattade särskilt följande typer av praxis, vilka stödde genomförandet av programmet ȤȤ omfattande samarbete mellan intressentgrupperna ȤȤ ett vetenskapligt expertforum ȤȤ lätt, flexibel och interaktiv ansökningsprocess och hantering av projekten ȤȤ mångsidigt system för utvärdering av projekten ȤȤ lärande nätverk ȤȤ stark fokus på spridning av information ȤȤ mångsidiga programtjänster för dem som ansöker om projektfinansiering och för expertorganisationerna. 3. Samtidig utveckling av produktiviteten och arbetslivets kvalitet så att de stöder varandra är en viktig utgångspunkt för kommande program för utveckling av arbetslivet i Finland. För att man framgångsrikt ska kunna öka produktiviteten på arbetsplatserna krävs på lång sikt att arbetslivets kvalitet förbättras samtidigt. Det är inte heller möjligt att bevara en god arbetslivskvalitet utan att samtidigt ständigt förbättra produktiviteten och resultaten. I en situation där försörjningskvoten kommer att försämras och arbetskarriärerna måste förlängas blir det allt viktigare att utveckla produktiviteten och arbetslivets kvalitet samtidigt och så att de stöder varandra. Resultaten av de finländska programmen för utveckling av arbetslivet visar att det är möjligt att på arbetsplatsnivå samtidigt förbättra produktiviteten och arbetslivets kvalitet. 4. Personalens kompetens, breda deltagande och samarbete är framgångsfaktorer som bör beaktas i högre grad som övergripande princip i innovationspolitiken. Erfarenheterna i Tykesprogrammet och dess projekt visar tillsammans med många empiriska studier att det krävs ett brett deltagande av personalen i utvecklingsarbetet och en genuin dialog mellan ledningen och personalen för att en hållbar förbättring av både produktiviteten och kvaliteten på arbetslivet ska bli möjlig. Förmågan att effektivt ta fram nya produkter och tjänster och nya sätt att producera dessa är en allt viktigare konkurrensfaktor och ett allt viktigare sätt för företaget att förbättra produktiviteten. Inte bara företagen utan också organisationerna inom den offentliga sektorn måste ha förmåga att utveckla och modernisera sin verksamhet. 12

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3120 E-BOOKS SUPPORTING STUDIES: HIGHER EDUCATION STU- DENT SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto European Certificate for Quality in Internationalisation Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality and Internationalisation BORDERLESS (INTER)CONNECTED DISTINCTIVE Assessment of Internationalisation

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

EUproVET. EU Amke Perustettu AOC/Englanti, Iveta/Irlanti MBO Raad/Hollanti, Amke/Suomi/pj

EUproVET. EU Amke Perustettu AOC/Englanti, Iveta/Irlanti MBO Raad/Hollanti, Amke/Suomi/pj EUproVET EU Amke Perustettu 2008-2009 AOC/Englanti, Iveta/Irlanti MBO Raad/Hollanti, Amke/Suomi/pj EUproVET Aktiivimaita lisäksi Ranska Espanja Latvia (Tanska) Unkari?. EUproVET Lähtökohtana oli maakohtainen

Lisätiedot

Metnet BSR project idea: English version

Metnet BSR project idea: English version Metnet BSR project idea: English version Project name: Building up transnational modes of action to foster the creation, growth and innovation activities of technology based SMEs within BSR states Short

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece Building a Pyramid Project Workshop, 15-17 of April, Larissa, Greece Nuorelta yrittäjältä vaadittavien tietojen, taitojen ja kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittäminen opetuksessa Özerk Göker Pyramid

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 380/2004 vp Ammattikorkeakoulujen osaamisen hyödyntäminen kansallisissa sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto asetti 13.9.2001 projektin

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti no. 2012-1-PL1-LEO05-27456 Projektin rahoittaa Euroopan Kommissio/ Lifelong

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) Lontoo / Brysseli EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus 27

Lisätiedot