Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle"

Transkriptio

1 Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle

2 Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle Helsinki 2011

3

4 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä...6 Sammandrag...10 Summary Johdanto Yleiskatsaus johtoryhmän ja koko ohjelman toimintaan Johtoryhmän toimeksianto Yleiskatsaus johtoryhmän toiminnasta Vision ja toiminta-ajatuksen asettaminen Tulostavoitteiden asettaminen Organisaation asettaminen Johtoryhmän muita päätöksiä Viestintä työorganisaatioiden kehittämisen merkityksestä Koordinointi muihin ohjelmiin Ohjelman arvioinnin järjestäminen Ohjelman organisointi Asiantuntijaryhmä Tieteellinen asiantuntijafoorumi Projektitiimi Alueellinen yhteyshenkilöverkosto Ohjelman tulostavoitteet Ohjelman taloudelliset resurssit Ohjelman tulokset Yhteiskuntapoliittinen taso Työn tuottavuus Työelämän laatu Työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden asiantuntemus Työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden yhteistyö Ohjelmataso Ohjelman projektitoimintaan osallistumisen volyymi Ohjelman projektitoiminnan volyymivaikutukset laadullisesti kestävään tuottavuuskasvuun Työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden osallistuminen projektitoimintaan Ohjelman vaikutus työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden asiantuntemukseen Ohjelman vaikutus työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden yhteistyöhön

5 3.3 Generatiivinen taso Ohjelman tiedonlevityskanavien tavoittavuus Ohjelman tiedonlevityskanavien koettu hyödyllisyys Ohjelman projektien keskinäisen yhteistyön hyödyllisyys Työpaikkataso Laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua edistäneet toimintatapamuutokset projekteihin osallistuvilla työpaikoilla Projektien vaikutukset suorituskykyyn ja työelämän laatuun Yhteenvetoa ohjelman etenemisestä ja tuloksista Yhteiskuntapoliittinen taso Ohjelmataso Generatiivinen taso Työpaikkataso Kehittämisehdotuksia...54 Liitteet 1 Tykes-ohjelman johtoryhmän, asiantuntijaryhmän ja projektitiimin kokoonpanot Tunnuslukuja Tykes-ohjelman projektitoiminnasta Case-kuvatut kehittämisprojektit Menetelmäkehitysprojektit Työelämän oppimisverkosto -projektit Työelämän kehittämisohjelmien (TYKE ja Tykes) julkaisusarjojen julkaisut ( )

6 Esipuhe Työelämän kehittämisohjelma (Tykes) käynnistyi vuonna 2004 osana pääministeri Vanhasen ensimmäiseen hallitukseen sisältynyttä työllisyyden politiikkaohjelmaa. Ohjelman toteutuksesta vastasi alussa työministeriö ja maaliskuusta 2008 eteenpäin Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Vuosiksi asetetun ohjelman johtoryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti raportoida ohjelman etenemisestä työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle. Johtoryhmän kaksi ensimmäistä väliraporttia, joissa kuvattiin ohjelman etenemistä, luovutettiin neuvostolle vuosina 2006 ja Toimintakautenaan yhteensä 41 kertaa kokoontunut johtoryhmä luovuttaa työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle kunnioittaen loppuraporttinsa. Helsingissä Paula Nybergh (pj.) Ulla Aitta Erkki Auvinen Pirjo Harjunen Jorma Löhman Martti Pallari Marita Savola Kirsi Äijälä Juha Antila Niilo Hakonen Kenneth Johansson Terttu Pakarinen Petteri Pietikäinen Erkki Yrjänheikki 5

7 Tiivistelmä Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma (Tykes) käynnistyi osana pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan sisältynyttä työllisyyden politiikkaohjelmaa vuoden 2004 alussa. Tykes jatkoi aiemman Työelämän kehittämisohjelman (TYKE ) ja Kansallisen tuottavuusohjelman ( ) aloittamaa toimintaa sateenvarjoohjelmana ja suuremmilla resursseilla. Lähtökohtana Tykes-ohjelmaa käynnistettäessä oli ajatus, jonka mukaan valtiovalta voi räätälöityjen ja kysyntäperusteisten toimien avulla vauhdittaa merkittävästi tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseen tähtäävää työpaikkatasoista ja -lähtöistä toimintaa sekä tätä tukevaa osaamista. Tykes toteutettiin vuosina Ohjelman rahoitus valtion budjetin kautta oli lähes 75 miljoonaa euroa. Tästä summasta yli 90 prosenttia käytettiin työpaikkalähtöiseen, työpaikoilla toteutettuun kehittämistoimintaan ja tätä tukevaan tutkimukseen. Työpaikkojen oma taloudellinen panostus kehittämisprojekteissa oli ohjelman panostukseen verrattuna arviolta vähintään kaksinkertainen. Tykes on ollut osallistujajoukoltaan ja ohjelmaan käytetyiltä taloudellisilta resursseiltaan suurin tähän mennessä toteutettu ohjelma työelämän kehittämiseksi Suomessa. Tykes-ohjelmaa voidaan pitää suurena työelämän kehittämisohjelmana myös kansainvälisesti verraten. Ohjelman visiona oli, että Suomessa on kansallista kilpailuetua luova työorganisaatioiden kehit- tämisen osaamisverkosto, joka edistää tehokkaasti laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua (Tykes-visio 2009). Laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu tarkoittaa työn tuottavuuden kasvua tavalla, joka tukee työelämän laadun paranemista ja tätä kautta myös työntekijöiden pysymistä työelämässä. Laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu on talouden kasvun ja tätä kautta hyvinvointipalvelujen ja koko hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta entistä tärkeämpi tavoite, kun työvoiman tarjonta kääntyy Suomessa pitkäksi aikaa laskuun ikärakenteen odotettavissa olevan nopean muutoksen johdosta. Ohjelman johtoryhmä on vastannut ohjelman etenemisestä vuonna 2003 kolmikantaisesti valmistellun muistion linjausten mukaisesti. Johtoryhmä kokoontui 41 kertaa. Johtoryhmän valmistelevana elimenä toimi asiantuntijaryhmä, joka myös käsitteli ohjelmalle tulleet projektihakemukset. Tämä ryhmä kokoontui 48 kertaa. Ohjelman käytännön toteutuksesta on vastannut Tekesissä (alun perin työministeriössä) toiminut projektitiimi. Ohjelmalla on ollut lisäksi neuvoaantava tieteellinen asiantuntijafoorumi ja alueellinen yhteyshenkilöverkosto kaikissa työvoima- ja elinkeinokeskuksissa (vuoden 2010 alusta ELY-keskuksia) ja työsuojelupiireissä (vuoden 2010 alusta aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen toimialueita). Johtoryhmän koko ohjelmakaudeksi asettamat tulostavoitteet jakautuivat neljälle tasolle oheisen taulukon mukaisesti: YHTEISKUNTAPOLIITTINEN TASO Laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu Suomessa OHJELMATASO Miten ohjelma kykenee toimenpiteillään edistämään laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua Suomessa ja kehittämään sitä tukevaa innovaatioympäristöä? GENERATIIVINEN TASO Miten projektien tulokset toimivat oppimisen ja inspiraation lähteenä muille työpaikoille ja eri sidosryhmille? TYÖPAIKKATASO Miten projektien avulla kyetään vahvistamaan laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua edistävää toimintatapaa niihin osallistuvilla työpaikoilla? 6

8 Eri tasoille asetettiin tulostavoitteita, panostavoitteita ja muita indikaattoreita, joita johtoryhmä seurasi säännöllisin väliajoin. Tämä loppuraportti sisältää tasoittain yksityiskohtaisen selostuksen ohjelman etenemisestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ohjelman pääasialliset toimintamuodot olivat projektitoiminnan tukeminen, työorganisaatioiden kehittämistä koskevan tiedon ja osaamisen levittäminen sekä työorganisaatioiden kehittämistä koskevan osaamisen vahvistaminen. Ohjelman projektitoiminta käsitti työpaikkojen kehittämisprojektit ja niitä valmistelleet perusanalyysit, menetelmäkehitysprojektit ja oppimisverkostoprojektit. Ohjelma myönsi rahoitusta yli 71 miljoonaa euroa (ALV mukaan lukien) yhteensä 1168 projektiin suomalaisilla työpaikoilla. Projekteista 996 oli työpaikkojen aloitteista käynnistyneitä kehittämisprojekteja. Näiden yleisimpiä kohteita olivat työprosessien, työn organisoinnin sekä henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Rahoituksesta runsas kolmannes suuntautui teollisuuden, vajaa kolmannes yksityisen palvelusektorin ja vajaa neljännes kuntien ja kuntayhtymien työpaikkojen kehittämiseen. Kehittämisprojekteihin osallistui henkeä. Pk-yritykset olivat koko ajan yksi ohjelman rahoituksen erityinen kohderyhmä. Pk-yritysten osuus ohjelman kehittämisprojekteihin myöntämästä rahoituksesta oli noin puolet kaikesta kehittämisprojekteihin myönnetystä rahoituksesta ja yli kolme neljännestä yritysten kehittämisprojekteihin myönnetystä rahoituksesta. Osuus nousi koko ohjelman toteutuksen ajan. Varsinkin pienten yritysten aktiivisuutta edisti osaltaan se, että niiden oli mahdollista osallistua Tykes-rahoitteisiin kehittämisprojekteihin osana laajempaa verkostoa. Noin 40 prosentissa kehittämisprojekteja osallistujina olikin useampia työpaikkoja kuin vain yksi. Kehittämisprojektien ohella ohjelma rahoitti myös kehittämisprojekteja valmistelevia perusanalyyseja sekä tutkimuksellisempia menetelmäkehitysprojekteja ja työelämän oppimisverkosto -projekteja. Menetelmäkehitys- ja oppimisverkostoprojekteissa hakijoina olivat yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut. Ohjelman rahoittamassa 25 menetelmäkehitysprojektissa tuotettiin uusia työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjä sekä uusia kehittämismenetelmiä, -malleja ja -välineitä. Ohjelman rahoittamat 17 työelämän oppimisverkosto -projektia olivat pitkäaikaisia työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden sekä työpaikkojen yhteisiä oppimisen foorumeita. Projektien vaikutuksia on arvioitu niiden loppuraporttien, ohjelman toteuttamien kyselytutkimusten ja ulkopuolisten arvioijien tekemien tutkimusten avulla. Kehittämisprojektien vaikutuksista koottiin systemaattisesti tietoa kolmen kyselyn avulla: itsearviointikyselyllä, toimintatapakyselyllä ja pienille alle 10 hengen yrityksille suunnatulla pienyrityskyselyllä. Sekä toimintatapakysely että itsearviointikysely ja niillä saadut tulokset ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Molempia kyselyjä ja niiden tuloksia on esitelty useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Tuloksista on julkaistu useita suomen- ja englanninkielisiä artikkeleita. Menetelmäkehitys- ja oppimisverkostoprojektien arvioinnissa pääpaino oli ulkopuolisella arvioinnilla. Ulkopuolinen arviointitutkimus luonnehti Tykes-ohjelmassa sovellettua oppimisverkoston mallia sosiaaliseksi innovaatioksi, jonka opetuksia tulisi hyödyntää laajemmin myös muussa innovaatiotoiminnassa. Ohjelma pyrki aktiivisesti levittämään työelämän kehittämistä koskevaa tietoa ja osaamista erityisesti seminaari- ja julkaisutoiminnan, ohjelman www-kotisivujen, työpaikkojen keskinäisen verkostoitumisen ja kokemustenvaihdon sekä joukkotiedotusvälineissä tapahtuvan tiedotuksen ja markkinoinnin avulla. Tavoitteena oli levittää tietoa erityisesti laadullisesti kestävän tuottavuuskasvun merkityksestä, työelämän kehittämisen merkityksestä laadullisesti kestävän tuottavuuskasvun aikaansaamisessa sekä projektien tuloksista ja kehittämismenetelmistä (so. hyvistä käytännöistä). Tiedon levittäminen oli ohjelman loppukaudella entistäkin tärkeämpi painopistealue. Ohjelma pyrki myös aktiivisesti vahvistamaan työorganisaatioiden kehittämistä koskevaa osaamista Suomessa. Ohjelma loi tiiviitä yhteistyösuhteita korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin sekä aktivoi näiden osallistumista työelämän kehittämistoimintaan. Ohjelma tuki myös työelämän tutkijakoulutusta osana projektitoimintaansa. Korkeakoulujen asiantuntijoiden osallistuminen työelämän kehittämistoimenpiteisiin Suomessa ja siihen usein liittyvä läheinen yhteistyö konsulttien kanssa on ollut kansainvälisestikin verraten poikkeuksellisen aktiivista. Tykes ei ollut nimestään huolimatta pelkästään kehittämisohjelma. Siihen sisältyi olennaisena osana myös tutkimusta, tutkijakoulutusta ja tutkimustietoon perustuvan työelämäosaamisen vahvistamista. Ohjelma pyrki tutkimusavusteisen kehittämisotteen merkitystä korostamalla ja sitä koskevaa 7

9 osaamista vahvistamalla saamaan aikaan sellaisia kansallisia työelämän kehittämisen rakenteita, jotka jäävät elämään ja palvelevat myös Tykes-ohjelman jälkeisten uusien ohjelmien toteutusta ja muuta vastaavaa työelämän kehittämistoimintaa. Tykes on saanut paljon kansainvälistä huomiota osakseen, ja ohjelmaa on esitelty ns. hyvänä politiikkakäytäntönä monilla kansainvälisillä foorumeilla. Ohjelmaan on käynyt tutustumassa myös ulkomaisia vieraita useista maista. Osana kansainvälistä yhteistyötä Tykes osallistui vuosina EU:n tutkimuksen kuudenteen puiteohjelmaan kuuluvasta ERA-NET-kokonaisuudesta rahoitettuun WORK-IN-NET-projektiin. Tykes-ohjelman projektitiimi vastasi eurooppalaisessa projektissa eri maiden työelämän kehittämisstrategioiden ja -ohjelmien benchmarking-toimintaan kohdistuneesta kokonaisuudesta. Tykes-ohjelmasta toteutettiin ulkopuolinen väliarviointitutkimus vuosina Ohjelman ulkopuolinen loppuarviointitutkimus toteutettiin vuosina Loppuarviointitutkimuksen tulosten ja kehittämissuositusten sekä johtoryhmän tässä loppuraportissa esittämien tulosten perustella johtoryhmä on nostanut esiin työelämän kehittämistoimintaa ja laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa koskevina suosituksina erityisesti seuraavat asiat: 1. Työelämän kehittäminen on merkittävä osa laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa ja sitä pitää vahvistaa. Tätä linjausta, joka sisältyy myös valtioneuvoston innovaatiopoliittiseen selontekoon ( ), edistetään kahdella tavalla: Ensinnäkin, työelämän tutkimuksen ja kehittämisen näkökulmia ja teemoja yhdistetään Tekesissä sekä ohjelma- että projektitasolla muun innovaatiotoiminnan kanssa. Toiseksi, Tykes-ohjelman jatkoksi käynnistetään uusia työelämän kehittämisohjelmia, jotka kohdistuvat erikseen valittaville painopistealueilla. Tykes-ohjelman myötä karttunut osaaminen sekä jo olemassa olevat yhteistyörakenteet ja verkostot antavat hyvät edellytykset uusien ohjelmien toteuttamiselle. 2. Suomalaisten työelämän kehittämisohjelmien hyviä käytäntöjä hyödynnetään myös jatkossa työelämän kehittämisessä ja laajemmin myös muussa innovaatiotoiminnassa. Tykes-ohjelmaan sisältyi useita hyviä työpaikkalähtöisiä, tuottavuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti parantaneita käytäntöjä, jotka edesauttoivat ohjelman toteutusta. Tällaisia olivat erityisesti ohjelman toteutusta tukenut ȤȤ sidosryhmien välinen laaja yhteistyö, ȤȤ tieteellinen asiantuntijafoorumi, ȤȤ kevyt, joustava ja vuorovaikutteinen projektien haku ja hallinnointi, ȤȤ monipuolinen projektien arviointijärjestelmä, ȤȤ oppimisverkostot, ȤȤ vahva panostus tiedon levittämiseen; sekä ȤȤ monipuoliset ohjelmapalvelut projektien hakija- ja asiantuntijaorganisaatioille. 3. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen, toisiaan tukeva kehittäminen on työelämän kehittämisohjelmien keskeinen lähtökohta Suomessa myös jatkossa. Menestyksellinen tuottavuuden lisääminen työpaikoilla edellyttää pitkällä aikavälillä työelämän laadun samanaikaista parantamista. Hyvän työelämän laadun yllä pitäminen ei myöskään ole mahdollista ilman tuottavuuden ja tuloksellisuuden jatkuvaa kasvattamista. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaisen, toisiaan tukevan kehittämisen merkitys korostuu entisestään tilanteessa, jossa huoltosuhde heikkenee ja työuria täytyy pidentää. Suomalaisten työelämän kehittämisohjelmien tulokset osoittavat, että tuottavuutta ja työelämän laatua on työpaikkatasolla mahdollista parantaa samanaikaisesti. 4. Henkilöstön osaaminen, laaja osallistuminen ja yhteistyö ovat menestystekijöitä, jotka tulee ottaa läpileikkaavana periaatteena vahvemmin huomioon innovaatiopolitiikassa. Tykesohjelman ja sen projektien kokemukset yhdessä monien empiiristen tutkimusten kanssa osoittavat, että tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kestävä parantaminen edellyttää henkilöstön laajaa osallistumista kehittämiseen ja tätä tukevaa johdon ja henkilöstön aitoa keskinäistä vuoropuhelua. Kyky uudistaa tehokkaasti tuotteita ja palveluja sekä niiden tuottamisen tapoja on entistä tärkeämpi kilpailutekijä ja tuottavuuden parantamisen keino yrityksille. Yritysten lisäksi myös julkisen sektorin organisaatioilta edellytetään kykyä kehittää ja uudistaa toimintaansa. 8

10 5. Strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen (SHRM) ja innovaatiojohtamisen yhdistäminen on jatkossa avainalue työelämän kehittämisessä. Hyvä johtaminen on organisaation tärkein yksittäinen menestystekijä. Johtaminen vaikuttaa organisaatiossa moneen muuhunkin asiaan. Johtamista kehittämällä ja johtamisen innovaatioiden avulla voidaan myös saada aikaan kestävämpiä kilpailuetuja kuin uudistamalla yksittäisiä tuotteita, palveluja tai niiden tuottamisen tapoja. Henkilöstön kasvaneen osaamisen, aloitteellisuuden ja luovuuden nykyistä parempi hyödyntäminen kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa korostaa strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen ja innovaatiojohtamisen läheisen keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä käytännön johtamisessa ja esimiestyössä. 6. Työmarkkinajärjestöjen aktiivinen mukanaolo työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tärkeä edellytys toiminnan tuloksellisuudelle ja uskottavuudelle. Suomalaiset ja kansainväliset esimerkit osoittavat, että työnantaja- ja työntekijäpuolen osallistuminen julkisen vallan toteuttamaan työelämän kehittämiseen niin ohjelma- kuin projektitasolla lisää merkittävästi toiminnan vaikuttavuutta. Tämä on Suomelle tärkeä kilpailuedun lähde, josta on perusteltua pitää kiinni ja jota on vahvistettava edelleen. 9

11 Sammandrag Programmet för utveckling av arbetslivets produktivitet och kvalitet (Tykes) inleddes i början av Det ingick i det politikprogram för sysselsättningen som statsminister Vanhanens första regeringsprogram innehöll. Tykes var en fortsättning på den verksamhet som hade inletts i Programmet för utvecklande av arbetslivet (TYKE ) och Nationella produktivitetsprogrammet ( ). Tykes är ett så kallat paraplyprogram och det fick större resurser än de tidigare programmen. Utgångspunkten för Tykes-programmet var att statsmakten med hjälp av skräddarsydda och efterfrågade åtgärder i hög grad kan påskynda verksamhet som syftar till att förbättra produktiviteten och arbetslivskvaliteten på arbetsplatsnivå och att stärka kunnande som stöder detta. Tykes genomfördes under åren Nästan 75 miljoner euro anslogs i statsbudgeten för programmet. Av denna summa användes mer än 90 procent för utvecklingsverksamhet på arbetsplatser utifrån deras behov samt på forskning som stöder denna verksamhet. Arbetsplatserna själva satsade i utvecklingsprojekten uppskattningsvis åtminstone två gånger så mycket pengar som det hade anslagits för programmet. Tykes är det största programmet för utveckling av arbetslivet någonsin i Finland om man ser till antalet deltagare och de ekonomiska resurser som använts. Även internationellt sett kan Tykes-programmet anses vara ett stort program för utvecklande av arbetslivet. Programmets vision var följande: Finland har för utveckling av arbetsorganisationerna ett kunskapsnätverk som skapar en nationell konkur- rensförmån och som effektivt främjar en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt (Tykes-vision 2009). Med kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt avses en ökning av arbetets produktivitet på ett sätt som förbättrar arbetslivets kvalitet och därigenom även håller de anställda kvar i arbetslivet. En kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt blir allt viktigare för att ekonomin ska växa och vi därigenom ska kunna behålla välfärdstjänsterna och hela välfärdssamhället när utbudet på arbetskraft i Finland under en lång tid kommer att minska med anledning av den kommande snabba förändring av åldersstrukturen. Ledningsgruppen för programmet har ansvarat för att programmet framskrider enligt de riktlinjer som man på trepartsbasis drog upp i en promemoria år Ledningsgruppen sammanträdde 41 gånger. Ledningsgruppen hade en expertgrupp som beredande organ, och detta behandlade också de projektansökningar som lämnades in inom ramen för programmet. Denna grupp sammanträdde 48 gånger. Ett projektteam inom Tekes (ursprungligen arbetsministeriet) ansvarade för det praktiska genomförandet av programmet. Dessutom hade programmet ett rådgivande vetenskapligt expertforum och ett regionalt nätverk av kontaktpersoner i alla arbetskrafts- och näringscentraler (från och med 2010 närings-, trafikoch miljöcentralerna) och i arbetarskyddsdistrikten (från och med 2010 regionförvaltningsverkets ansvarsområden för arbetarskyddet). De resultatmål som ledningsgruppen satte upp för hela programperioden fördelar sig på fyra nivåer enligt vidstående tabell: SAMHÄLLSPOLITISK NIVÅ Kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt i Finland PROGRAMNIVÅ Hur kan programmet genom sina åtgärder främja en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt i Finland och skapa en innovationsmiljö som stöder detta? GENERATIV NIVÅ Hur fungerar projektresultaten som källa för lärande och inspiration för andra arbetsplatser och olika intressentgrupper? ARBETSPLATSNIVÅ Hur kan man med hjälp av projekten stärka praxis som främjar en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt på de arbetsplatser som deltar i projekten? 10

12 På de olika nivåerna satte man upp resultatmål, insatsmål och andra indikatorer som ledningsgruppen följde regelbundet. Denna slutrapport innehåller för varje nivå en utförlig redogörelse över hur programmet framskred i förhållande till de uppsatta målen. Verksamheten i programmet bestod i huvudsak av stöd av projektverksamhet, spridning av kunskap och kunnande om utveckling av arbetsorganisationer samt stärkande av kunskapen om utveckling av arbetsorganisationer. Projektverksamheten i programmet omfattade utvecklingsprojekt på arbetsplatser och grundanalyser som beredde dessa projekt, metodutvecklingsprojekt och projekt för lärande nätverk. Programmet beviljade finansiering för mer än 71 miljoner euro (inklusive moms) för totalt 1168 projekt på finländska arbetsplatser. Av projekten hade 996 utvecklingsprojekt initierats av arbetsplatserna. Utvecklingsprojekten gällde främst utveckling av arbetsprocesserna, organisering av arbetet samt personalledning och chefsarbete. Av finansieringen för utveckling av arbetsplatserna gick en dryg tredjedel till industrin, en knapp tredjedel till privata tjänstesektorn och en knapp fjärdedel till kommunerna och samkommunerna. Utvecklingsprojekten involverade personer. De små och medelstora företagen var hela tiden en särskild målgrupp för finansieringen i programmet. De små och medelstora företagens andel av finansieringen för programmets utvecklingsprojekt uppgick till cirka hälften av all finansiering för utvecklingsprojekten och till över tre fjärdedelar av finansieringen för företagens utvecklingsprojekt. Andelen steg under hela programtiden. I synnerhet de små företagens aktivitet ökade bland annat på grund av att de hade möjlighet att delta i Tykes-finansierade utvecklingsprojekt i ett större nätverk. I ungefär 40 procent av utvecklingsprojekten deltog fler än en arbetsplats. Utöver utvecklingsprojekt finansierade programmet också grundanalyser som beredde utvecklingsprojekten samt mer forskningsinriktade metodutvecklingsprojekt och projekt för lärande nätverk. I fråga om de projekt som gällde metodutveckling och lärande nät var det universitet, forskningsinstitutioner och yrkeshögskolor som ansökte om projektanslag. I de 25 metodutvecklingsprojekt som finansierades av programmet tog man fram nya typer av arbets-, organisations- och ledningspraxis samt nya metoder, modeller och redskap för utveckling. De 17 projekten för lärande nätverk i arbetslivet var långvariga gemensamma lärandeforum för arbetslivets forsknings- och utvecklingsenheter samt för arbetsplatserna. Projektens verkningar har bedömts med hjälp av deras slutrapporter, enkätundersökningar inom ramen för programmet och undersökningar av externa bedömare. Om utvecklingsprojektens verkningar samlades systematisk information med tre enkäter: en självutvärderingsenkät, en enkät om praxis och en enkät riktad till små företag med under 10 anställda. Både praxisenkäten och självutvärderingsenkäten och resultaten i dem har också väckt internationellt intresse. Båda enkäterna och deras resultat har presenterats på ett flertal internationella evenemang. Utifrån resultaten har det publicerats flera artiklar på finska och engelska. I utvärderingen av de projekt som gällde metodutveckling och lärande nätverk låg huvudvikten vid den externa utvärderingen. I den externa utvärderingsundersökningen karaktäriserades Tykes-programmets modell för det lärande nätverket som en social innovation, vars lärdomar man borde utnyttja även i annan innovationsverksamhet. Programmet syftade till att aktivt sprida kunskap och kunnande om utveckling av arbetslivet särskilt genom seminarier och publikationsverksamhet, en webbplats, nätverkande och byte av erfarenheter mellan arbetsplatser samt genom information och marknadsföring i massmedierna. Syftet var att sprida information särskilt om kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt, om vikten av att arbetslivet utvecklas för att möjliggöra en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt samt om projektens resultat och utvecklingsmetoderna (dvs. god praxis). Spridning av information var i slutet av programtiden ett ännu viktigare prioriteringsområde. Man försökte också aktivt inom programmet stärka kunskapen om utveckling av arbetsorganisationer. Programmet skapade nära samarbetsförhållanden med högskolor och forskningsinstitutioner samt aktiverade dem i utveckling av arbetskraften. Programmet stödde i sin projektverksamhet också forskarutbildning som gällde arbetslivet. Även internationellt sett har högskolespecialisternas deltagande i utvecklingen av arbetslivet i Finland och det nära samarbetet med konsulter som ofta ingick i detta varit exceptionellt aktivt. Trots sitt namn var Tykes inte bara ett utvecklingsprogram. En viktig del av programmet bestod också av forskning, av forskarutbildning och av stärkande av det kunskapsbaserade kunnandet om arbetslivet. Programmet syftade till att få till stånd sådana nationella strukturer för utveckling av arbetslivet som 11

13 skulle bli bestående och betjäna även genomförandet av nya program efter Tykes-programmet och annan motsvarande verksamhet för utveckling av arbetslivet. Detta gjordes genom att framhäva betydelsen av ett forskningsbaserat utvecklingsgrepp och genom att stärka kunnandet i fråga om detta. Tykes har fått mycket internationell uppmärksamhet och programmet har presenterats som en så kallad bra politikpraxis i många internationella forum. Utländska gäster från olika länder har också besökt Finland för att bekanta sig med programmet. Under åren deltog Tykes i internationellt samarbete, i WORK-IN-NET-projektet, som finansierades av ERA-NET-helheten i EU:s sjätte ramprogram för forskning. Tykes-programmets projektteam ansvarade i ett europeiskt projekt för en helhet som gällde jämförelse av olika länders strategier och program för utveckling av arbetslivet. Tykes-programmet utvärderades i en extern mellanutvärdering Den slutliga externa utvärderingen gjordes På grundval av resultaten och utvecklingsrekommendationerna i slututvärderingen och de resultat som ledningsgruppen ger i denna slutrapport har ledningsgruppen lyft fram särskilt följande frågor som rekommendationer om verksamheten för utveckling av arbetslivet och om övergripande innovationspolitik: 1. Utveckling av arbetslivet är en viktig del av den övergripande innovationspolitiken, vilket bör förstärkas. Denna riktlinje, som även ingår i statsrådets innovationspolitiska redogörelse ( ), främjas på två sätt: För det första kombinerar man i Tekes arbetslivsforskningens och -utvecklingens perspektiv och teman både på program- och projektnivå med annan innovationsverksamhet. För det andra så följer man upp Tykes-programmet med nya program för utveckling av arbetslivet, och dessa inriktas på särskilt utvalda prioriterade områden. Det kunnande som erhållits i Tykes-programmet samt de befintliga samarbetsstrukturerna och nätverken ger goda förutsättningar för genomförande av nya program. 2. De olika typerna av god praxis som tagits fram i de finländska programmen för utveckling av arbetslivet utnyttjas även i den framtida utvecklingen av arbetslivet och även i annan innovationsverksamhet. I Tykes-programmet ingick flera typer av god arbetsplatsorienterad praxis som förbättrar både produktiviteten och kvaliteten i arbetslivet och som bidrog till genomförandet av programmet. Dessa innefattade särskilt följande typer av praxis, vilka stödde genomförandet av programmet ȤȤ omfattande samarbete mellan intressentgrupperna ȤȤ ett vetenskapligt expertforum ȤȤ lätt, flexibel och interaktiv ansökningsprocess och hantering av projekten ȤȤ mångsidigt system för utvärdering av projekten ȤȤ lärande nätverk ȤȤ stark fokus på spridning av information ȤȤ mångsidiga programtjänster för dem som ansöker om projektfinansiering och för expertorganisationerna. 3. Samtidig utveckling av produktiviteten och arbetslivets kvalitet så att de stöder varandra är en viktig utgångspunkt för kommande program för utveckling av arbetslivet i Finland. För att man framgångsrikt ska kunna öka produktiviteten på arbetsplatserna krävs på lång sikt att arbetslivets kvalitet förbättras samtidigt. Det är inte heller möjligt att bevara en god arbetslivskvalitet utan att samtidigt ständigt förbättra produktiviteten och resultaten. I en situation där försörjningskvoten kommer att försämras och arbetskarriärerna måste förlängas blir det allt viktigare att utveckla produktiviteten och arbetslivets kvalitet samtidigt och så att de stöder varandra. Resultaten av de finländska programmen för utveckling av arbetslivet visar att det är möjligt att på arbetsplatsnivå samtidigt förbättra produktiviteten och arbetslivets kvalitet. 4. Personalens kompetens, breda deltagande och samarbete är framgångsfaktorer som bör beaktas i högre grad som övergripande princip i innovationspolitiken. Erfarenheterna i Tykesprogrammet och dess projekt visar tillsammans med många empiriska studier att det krävs ett brett deltagande av personalen i utvecklingsarbetet och en genuin dialog mellan ledningen och personalen för att en hållbar förbättring av både produktiviteten och kvaliteten på arbetslivet ska bli möjlig. Förmågan att effektivt ta fram nya produkter och tjänster och nya sätt att producera dessa är en allt viktigare konkurrensfaktor och ett allt viktigare sätt för företaget att förbättra produktiviteten. Inte bara företagen utan också organisationerna inom den offentliga sektorn måste ha förmåga att utveckla och modernisera sin verksamhet. 12

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää ään n? Reaktoriturvallisuus Eija Karita Puska, VTT EURATOM in FP 7 (from FP7 factsheets www.ec.europa.eu/research) 2 Budget: 2.7 billion

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3120 E-BOOKS SUPPORTING STUDIES: HIGHER EDUCATION STU- DENT SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

2017/S Contract notice. Supplies

2017/S Contract notice. Supplies Supplies 153936 2017 25/04/2017 S80 - - Supplies - Contract notice - Open procedure I. II. III. IV. VI. -: Medical equipments, pharmaceuticals and personal care products 2017/S 080-153936 Contract notice

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Ikääntyvät arvoonsa työssä Äldre personer till heders i arbetet

Ikääntyvät arvoonsa työssä Äldre personer till heders i arbetet Ikääntyvät arvoonsa työssä Äldre personer till heders i arbetet Suomen työelämäpalkinto on tunnustus toiminnasta ikääntyvien työssä jaksamisen hyväksi Suomen työelämäpalkinto annetaan vuosittain vuodesta

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT HELSINKI METROPOLIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Degree

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet Yliopiston tulevaisuuden Avoimen yliopiston menestystekijät Turku 4.10.2007 Christoffer Taxell 1 Yliopiston tulevaisuuden 2 1 Avoimen yliopiston tulevaisuuden 3 Tulevaisuuden haasteista 4 2 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1. Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 380/2004 vp Ammattikorkeakoulujen osaamisen hyödyntäminen kansallisissa sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto asetti 13.9.2001 projektin

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal

ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat 3.2.2017 arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal KANSALAISOPISTOJEN CAF 2017 Mi + Vako yhteinen raportti! TOIMINTA 1 JOHTAJUUS johtamisen arvot

Lisätiedot

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto European Certificate for Quality in Internationalisation Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality and Internationalisation BORDERLESS (INTER)CONNECTED DISTINCTIVE Assessment of Internationalisation

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot