Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle"

Transkriptio

1 Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle

2 Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) johtoryhmän loppuraportti työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle Helsinki 2011

3

4 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä...6 Sammandrag...10 Summary Johdanto Yleiskatsaus johtoryhmän ja koko ohjelman toimintaan Johtoryhmän toimeksianto Yleiskatsaus johtoryhmän toiminnasta Vision ja toiminta-ajatuksen asettaminen Tulostavoitteiden asettaminen Organisaation asettaminen Johtoryhmän muita päätöksiä Viestintä työorganisaatioiden kehittämisen merkityksestä Koordinointi muihin ohjelmiin Ohjelman arvioinnin järjestäminen Ohjelman organisointi Asiantuntijaryhmä Tieteellinen asiantuntijafoorumi Projektitiimi Alueellinen yhteyshenkilöverkosto Ohjelman tulostavoitteet Ohjelman taloudelliset resurssit Ohjelman tulokset Yhteiskuntapoliittinen taso Työn tuottavuus Työelämän laatu Työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden asiantuntemus Työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden yhteistyö Ohjelmataso Ohjelman projektitoimintaan osallistumisen volyymi Ohjelman projektitoiminnan volyymivaikutukset laadullisesti kestävään tuottavuuskasvuun Työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden osallistuminen projektitoimintaan Ohjelman vaikutus työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden asiantuntemukseen Ohjelman vaikutus työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden yhteistyöhön

5 3.3 Generatiivinen taso Ohjelman tiedonlevityskanavien tavoittavuus Ohjelman tiedonlevityskanavien koettu hyödyllisyys Ohjelman projektien keskinäisen yhteistyön hyödyllisyys Työpaikkataso Laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua edistäneet toimintatapamuutokset projekteihin osallistuvilla työpaikoilla Projektien vaikutukset suorituskykyyn ja työelämän laatuun Yhteenvetoa ohjelman etenemisestä ja tuloksista Yhteiskuntapoliittinen taso Ohjelmataso Generatiivinen taso Työpaikkataso Kehittämisehdotuksia...54 Liitteet 1 Tykes-ohjelman johtoryhmän, asiantuntijaryhmän ja projektitiimin kokoonpanot Tunnuslukuja Tykes-ohjelman projektitoiminnasta Case-kuvatut kehittämisprojektit Menetelmäkehitysprojektit Työelämän oppimisverkosto -projektit Työelämän kehittämisohjelmien (TYKE ja Tykes) julkaisusarjojen julkaisut ( )

6 Esipuhe Työelämän kehittämisohjelma (Tykes) käynnistyi vuonna 2004 osana pääministeri Vanhasen ensimmäiseen hallitukseen sisältynyttä työllisyyden politiikkaohjelmaa. Ohjelman toteutuksesta vastasi alussa työministeriö ja maaliskuusta 2008 eteenpäin Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Vuosiksi asetetun ohjelman johtoryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti raportoida ohjelman etenemisestä työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle. Johtoryhmän kaksi ensimmäistä väliraporttia, joissa kuvattiin ohjelman etenemistä, luovutettiin neuvostolle vuosina 2006 ja Toimintakautenaan yhteensä 41 kertaa kokoontunut johtoryhmä luovuttaa työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostolle kunnioittaen loppuraporttinsa. Helsingissä Paula Nybergh (pj.) Ulla Aitta Erkki Auvinen Pirjo Harjunen Jorma Löhman Martti Pallari Marita Savola Kirsi Äijälä Juha Antila Niilo Hakonen Kenneth Johansson Terttu Pakarinen Petteri Pietikäinen Erkki Yrjänheikki 5

7 Tiivistelmä Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma (Tykes) käynnistyi osana pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan sisältynyttä työllisyyden politiikkaohjelmaa vuoden 2004 alussa. Tykes jatkoi aiemman Työelämän kehittämisohjelman (TYKE ) ja Kansallisen tuottavuusohjelman ( ) aloittamaa toimintaa sateenvarjoohjelmana ja suuremmilla resursseilla. Lähtökohtana Tykes-ohjelmaa käynnistettäessä oli ajatus, jonka mukaan valtiovalta voi räätälöityjen ja kysyntäperusteisten toimien avulla vauhdittaa merkittävästi tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseen tähtäävää työpaikkatasoista ja -lähtöistä toimintaa sekä tätä tukevaa osaamista. Tykes toteutettiin vuosina Ohjelman rahoitus valtion budjetin kautta oli lähes 75 miljoonaa euroa. Tästä summasta yli 90 prosenttia käytettiin työpaikkalähtöiseen, työpaikoilla toteutettuun kehittämistoimintaan ja tätä tukevaan tutkimukseen. Työpaikkojen oma taloudellinen panostus kehittämisprojekteissa oli ohjelman panostukseen verrattuna arviolta vähintään kaksinkertainen. Tykes on ollut osallistujajoukoltaan ja ohjelmaan käytetyiltä taloudellisilta resursseiltaan suurin tähän mennessä toteutettu ohjelma työelämän kehittämiseksi Suomessa. Tykes-ohjelmaa voidaan pitää suurena työelämän kehittämisohjelmana myös kansainvälisesti verraten. Ohjelman visiona oli, että Suomessa on kansallista kilpailuetua luova työorganisaatioiden kehit- tämisen osaamisverkosto, joka edistää tehokkaasti laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua (Tykes-visio 2009). Laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu tarkoittaa työn tuottavuuden kasvua tavalla, joka tukee työelämän laadun paranemista ja tätä kautta myös työntekijöiden pysymistä työelämässä. Laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu on talouden kasvun ja tätä kautta hyvinvointipalvelujen ja koko hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta entistä tärkeämpi tavoite, kun työvoiman tarjonta kääntyy Suomessa pitkäksi aikaa laskuun ikärakenteen odotettavissa olevan nopean muutoksen johdosta. Ohjelman johtoryhmä on vastannut ohjelman etenemisestä vuonna 2003 kolmikantaisesti valmistellun muistion linjausten mukaisesti. Johtoryhmä kokoontui 41 kertaa. Johtoryhmän valmistelevana elimenä toimi asiantuntijaryhmä, joka myös käsitteli ohjelmalle tulleet projektihakemukset. Tämä ryhmä kokoontui 48 kertaa. Ohjelman käytännön toteutuksesta on vastannut Tekesissä (alun perin työministeriössä) toiminut projektitiimi. Ohjelmalla on ollut lisäksi neuvoaantava tieteellinen asiantuntijafoorumi ja alueellinen yhteyshenkilöverkosto kaikissa työvoima- ja elinkeinokeskuksissa (vuoden 2010 alusta ELY-keskuksia) ja työsuojelupiireissä (vuoden 2010 alusta aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen toimialueita). Johtoryhmän koko ohjelmakaudeksi asettamat tulostavoitteet jakautuivat neljälle tasolle oheisen taulukon mukaisesti: YHTEISKUNTAPOLIITTINEN TASO Laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu Suomessa OHJELMATASO Miten ohjelma kykenee toimenpiteillään edistämään laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua Suomessa ja kehittämään sitä tukevaa innovaatioympäristöä? GENERATIIVINEN TASO Miten projektien tulokset toimivat oppimisen ja inspiraation lähteenä muille työpaikoille ja eri sidosryhmille? TYÖPAIKKATASO Miten projektien avulla kyetään vahvistamaan laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua edistävää toimintatapaa niihin osallistuvilla työpaikoilla? 6

8 Eri tasoille asetettiin tulostavoitteita, panostavoitteita ja muita indikaattoreita, joita johtoryhmä seurasi säännöllisin väliajoin. Tämä loppuraportti sisältää tasoittain yksityiskohtaisen selostuksen ohjelman etenemisestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ohjelman pääasialliset toimintamuodot olivat projektitoiminnan tukeminen, työorganisaatioiden kehittämistä koskevan tiedon ja osaamisen levittäminen sekä työorganisaatioiden kehittämistä koskevan osaamisen vahvistaminen. Ohjelman projektitoiminta käsitti työpaikkojen kehittämisprojektit ja niitä valmistelleet perusanalyysit, menetelmäkehitysprojektit ja oppimisverkostoprojektit. Ohjelma myönsi rahoitusta yli 71 miljoonaa euroa (ALV mukaan lukien) yhteensä 1168 projektiin suomalaisilla työpaikoilla. Projekteista 996 oli työpaikkojen aloitteista käynnistyneitä kehittämisprojekteja. Näiden yleisimpiä kohteita olivat työprosessien, työn organisoinnin sekä henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Rahoituksesta runsas kolmannes suuntautui teollisuuden, vajaa kolmannes yksityisen palvelusektorin ja vajaa neljännes kuntien ja kuntayhtymien työpaikkojen kehittämiseen. Kehittämisprojekteihin osallistui henkeä. Pk-yritykset olivat koko ajan yksi ohjelman rahoituksen erityinen kohderyhmä. Pk-yritysten osuus ohjelman kehittämisprojekteihin myöntämästä rahoituksesta oli noin puolet kaikesta kehittämisprojekteihin myönnetystä rahoituksesta ja yli kolme neljännestä yritysten kehittämisprojekteihin myönnetystä rahoituksesta. Osuus nousi koko ohjelman toteutuksen ajan. Varsinkin pienten yritysten aktiivisuutta edisti osaltaan se, että niiden oli mahdollista osallistua Tykes-rahoitteisiin kehittämisprojekteihin osana laajempaa verkostoa. Noin 40 prosentissa kehittämisprojekteja osallistujina olikin useampia työpaikkoja kuin vain yksi. Kehittämisprojektien ohella ohjelma rahoitti myös kehittämisprojekteja valmistelevia perusanalyyseja sekä tutkimuksellisempia menetelmäkehitysprojekteja ja työelämän oppimisverkosto -projekteja. Menetelmäkehitys- ja oppimisverkostoprojekteissa hakijoina olivat yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut. Ohjelman rahoittamassa 25 menetelmäkehitysprojektissa tuotettiin uusia työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjä sekä uusia kehittämismenetelmiä, -malleja ja -välineitä. Ohjelman rahoittamat 17 työelämän oppimisverkosto -projektia olivat pitkäaikaisia työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden sekä työpaikkojen yhteisiä oppimisen foorumeita. Projektien vaikutuksia on arvioitu niiden loppuraporttien, ohjelman toteuttamien kyselytutkimusten ja ulkopuolisten arvioijien tekemien tutkimusten avulla. Kehittämisprojektien vaikutuksista koottiin systemaattisesti tietoa kolmen kyselyn avulla: itsearviointikyselyllä, toimintatapakyselyllä ja pienille alle 10 hengen yrityksille suunnatulla pienyrityskyselyllä. Sekä toimintatapakysely että itsearviointikysely ja niillä saadut tulokset ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Molempia kyselyjä ja niiden tuloksia on esitelty useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Tuloksista on julkaistu useita suomen- ja englanninkielisiä artikkeleita. Menetelmäkehitys- ja oppimisverkostoprojektien arvioinnissa pääpaino oli ulkopuolisella arvioinnilla. Ulkopuolinen arviointitutkimus luonnehti Tykes-ohjelmassa sovellettua oppimisverkoston mallia sosiaaliseksi innovaatioksi, jonka opetuksia tulisi hyödyntää laajemmin myös muussa innovaatiotoiminnassa. Ohjelma pyrki aktiivisesti levittämään työelämän kehittämistä koskevaa tietoa ja osaamista erityisesti seminaari- ja julkaisutoiminnan, ohjelman www-kotisivujen, työpaikkojen keskinäisen verkostoitumisen ja kokemustenvaihdon sekä joukkotiedotusvälineissä tapahtuvan tiedotuksen ja markkinoinnin avulla. Tavoitteena oli levittää tietoa erityisesti laadullisesti kestävän tuottavuuskasvun merkityksestä, työelämän kehittämisen merkityksestä laadullisesti kestävän tuottavuuskasvun aikaansaamisessa sekä projektien tuloksista ja kehittämismenetelmistä (so. hyvistä käytännöistä). Tiedon levittäminen oli ohjelman loppukaudella entistäkin tärkeämpi painopistealue. Ohjelma pyrki myös aktiivisesti vahvistamaan työorganisaatioiden kehittämistä koskevaa osaamista Suomessa. Ohjelma loi tiiviitä yhteistyösuhteita korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin sekä aktivoi näiden osallistumista työelämän kehittämistoimintaan. Ohjelma tuki myös työelämän tutkijakoulutusta osana projektitoimintaansa. Korkeakoulujen asiantuntijoiden osallistuminen työelämän kehittämistoimenpiteisiin Suomessa ja siihen usein liittyvä läheinen yhteistyö konsulttien kanssa on ollut kansainvälisestikin verraten poikkeuksellisen aktiivista. Tykes ei ollut nimestään huolimatta pelkästään kehittämisohjelma. Siihen sisältyi olennaisena osana myös tutkimusta, tutkijakoulutusta ja tutkimustietoon perustuvan työelämäosaamisen vahvistamista. Ohjelma pyrki tutkimusavusteisen kehittämisotteen merkitystä korostamalla ja sitä koskevaa 7

9 osaamista vahvistamalla saamaan aikaan sellaisia kansallisia työelämän kehittämisen rakenteita, jotka jäävät elämään ja palvelevat myös Tykes-ohjelman jälkeisten uusien ohjelmien toteutusta ja muuta vastaavaa työelämän kehittämistoimintaa. Tykes on saanut paljon kansainvälistä huomiota osakseen, ja ohjelmaa on esitelty ns. hyvänä politiikkakäytäntönä monilla kansainvälisillä foorumeilla. Ohjelmaan on käynyt tutustumassa myös ulkomaisia vieraita useista maista. Osana kansainvälistä yhteistyötä Tykes osallistui vuosina EU:n tutkimuksen kuudenteen puiteohjelmaan kuuluvasta ERA-NET-kokonaisuudesta rahoitettuun WORK-IN-NET-projektiin. Tykes-ohjelman projektitiimi vastasi eurooppalaisessa projektissa eri maiden työelämän kehittämisstrategioiden ja -ohjelmien benchmarking-toimintaan kohdistuneesta kokonaisuudesta. Tykes-ohjelmasta toteutettiin ulkopuolinen väliarviointitutkimus vuosina Ohjelman ulkopuolinen loppuarviointitutkimus toteutettiin vuosina Loppuarviointitutkimuksen tulosten ja kehittämissuositusten sekä johtoryhmän tässä loppuraportissa esittämien tulosten perustella johtoryhmä on nostanut esiin työelämän kehittämistoimintaa ja laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa koskevina suosituksina erityisesti seuraavat asiat: 1. Työelämän kehittäminen on merkittävä osa laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa ja sitä pitää vahvistaa. Tätä linjausta, joka sisältyy myös valtioneuvoston innovaatiopoliittiseen selontekoon ( ), edistetään kahdella tavalla: Ensinnäkin, työelämän tutkimuksen ja kehittämisen näkökulmia ja teemoja yhdistetään Tekesissä sekä ohjelma- että projektitasolla muun innovaatiotoiminnan kanssa. Toiseksi, Tykes-ohjelman jatkoksi käynnistetään uusia työelämän kehittämisohjelmia, jotka kohdistuvat erikseen valittaville painopistealueilla. Tykes-ohjelman myötä karttunut osaaminen sekä jo olemassa olevat yhteistyörakenteet ja verkostot antavat hyvät edellytykset uusien ohjelmien toteuttamiselle. 2. Suomalaisten työelämän kehittämisohjelmien hyviä käytäntöjä hyödynnetään myös jatkossa työelämän kehittämisessä ja laajemmin myös muussa innovaatiotoiminnassa. Tykes-ohjelmaan sisältyi useita hyviä työpaikkalähtöisiä, tuottavuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti parantaneita käytäntöjä, jotka edesauttoivat ohjelman toteutusta. Tällaisia olivat erityisesti ohjelman toteutusta tukenut ȤȤ sidosryhmien välinen laaja yhteistyö, ȤȤ tieteellinen asiantuntijafoorumi, ȤȤ kevyt, joustava ja vuorovaikutteinen projektien haku ja hallinnointi, ȤȤ monipuolinen projektien arviointijärjestelmä, ȤȤ oppimisverkostot, ȤȤ vahva panostus tiedon levittämiseen; sekä ȤȤ monipuoliset ohjelmapalvelut projektien hakija- ja asiantuntijaorganisaatioille. 3. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen, toisiaan tukeva kehittäminen on työelämän kehittämisohjelmien keskeinen lähtökohta Suomessa myös jatkossa. Menestyksellinen tuottavuuden lisääminen työpaikoilla edellyttää pitkällä aikavälillä työelämän laadun samanaikaista parantamista. Hyvän työelämän laadun yllä pitäminen ei myöskään ole mahdollista ilman tuottavuuden ja tuloksellisuuden jatkuvaa kasvattamista. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaisen, toisiaan tukevan kehittämisen merkitys korostuu entisestään tilanteessa, jossa huoltosuhde heikkenee ja työuria täytyy pidentää. Suomalaisten työelämän kehittämisohjelmien tulokset osoittavat, että tuottavuutta ja työelämän laatua on työpaikkatasolla mahdollista parantaa samanaikaisesti. 4. Henkilöstön osaaminen, laaja osallistuminen ja yhteistyö ovat menestystekijöitä, jotka tulee ottaa läpileikkaavana periaatteena vahvemmin huomioon innovaatiopolitiikassa. Tykesohjelman ja sen projektien kokemukset yhdessä monien empiiristen tutkimusten kanssa osoittavat, että tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kestävä parantaminen edellyttää henkilöstön laajaa osallistumista kehittämiseen ja tätä tukevaa johdon ja henkilöstön aitoa keskinäistä vuoropuhelua. Kyky uudistaa tehokkaasti tuotteita ja palveluja sekä niiden tuottamisen tapoja on entistä tärkeämpi kilpailutekijä ja tuottavuuden parantamisen keino yrityksille. Yritysten lisäksi myös julkisen sektorin organisaatioilta edellytetään kykyä kehittää ja uudistaa toimintaansa. 8

10 5. Strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen (SHRM) ja innovaatiojohtamisen yhdistäminen on jatkossa avainalue työelämän kehittämisessä. Hyvä johtaminen on organisaation tärkein yksittäinen menestystekijä. Johtaminen vaikuttaa organisaatiossa moneen muuhunkin asiaan. Johtamista kehittämällä ja johtamisen innovaatioiden avulla voidaan myös saada aikaan kestävämpiä kilpailuetuja kuin uudistamalla yksittäisiä tuotteita, palveluja tai niiden tuottamisen tapoja. Henkilöstön kasvaneen osaamisen, aloitteellisuuden ja luovuuden nykyistä parempi hyödyntäminen kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa korostaa strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen ja innovaatiojohtamisen läheisen keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä käytännön johtamisessa ja esimiestyössä. 6. Työmarkkinajärjestöjen aktiivinen mukanaolo työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tärkeä edellytys toiminnan tuloksellisuudelle ja uskottavuudelle. Suomalaiset ja kansainväliset esimerkit osoittavat, että työnantaja- ja työntekijäpuolen osallistuminen julkisen vallan toteuttamaan työelämän kehittämiseen niin ohjelma- kuin projektitasolla lisää merkittävästi toiminnan vaikuttavuutta. Tämä on Suomelle tärkeä kilpailuedun lähde, josta on perusteltua pitää kiinni ja jota on vahvistettava edelleen. 9

11 Sammandrag Programmet för utveckling av arbetslivets produktivitet och kvalitet (Tykes) inleddes i början av Det ingick i det politikprogram för sysselsättningen som statsminister Vanhanens första regeringsprogram innehöll. Tykes var en fortsättning på den verksamhet som hade inletts i Programmet för utvecklande av arbetslivet (TYKE ) och Nationella produktivitetsprogrammet ( ). Tykes är ett så kallat paraplyprogram och det fick större resurser än de tidigare programmen. Utgångspunkten för Tykes-programmet var att statsmakten med hjälp av skräddarsydda och efterfrågade åtgärder i hög grad kan påskynda verksamhet som syftar till att förbättra produktiviteten och arbetslivskvaliteten på arbetsplatsnivå och att stärka kunnande som stöder detta. Tykes genomfördes under åren Nästan 75 miljoner euro anslogs i statsbudgeten för programmet. Av denna summa användes mer än 90 procent för utvecklingsverksamhet på arbetsplatser utifrån deras behov samt på forskning som stöder denna verksamhet. Arbetsplatserna själva satsade i utvecklingsprojekten uppskattningsvis åtminstone två gånger så mycket pengar som det hade anslagits för programmet. Tykes är det största programmet för utveckling av arbetslivet någonsin i Finland om man ser till antalet deltagare och de ekonomiska resurser som använts. Även internationellt sett kan Tykes-programmet anses vara ett stort program för utvecklande av arbetslivet. Programmets vision var följande: Finland har för utveckling av arbetsorganisationerna ett kunskapsnätverk som skapar en nationell konkur- rensförmån och som effektivt främjar en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt (Tykes-vision 2009). Med kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt avses en ökning av arbetets produktivitet på ett sätt som förbättrar arbetslivets kvalitet och därigenom även håller de anställda kvar i arbetslivet. En kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt blir allt viktigare för att ekonomin ska växa och vi därigenom ska kunna behålla välfärdstjänsterna och hela välfärdssamhället när utbudet på arbetskraft i Finland under en lång tid kommer att minska med anledning av den kommande snabba förändring av åldersstrukturen. Ledningsgruppen för programmet har ansvarat för att programmet framskrider enligt de riktlinjer som man på trepartsbasis drog upp i en promemoria år Ledningsgruppen sammanträdde 41 gånger. Ledningsgruppen hade en expertgrupp som beredande organ, och detta behandlade också de projektansökningar som lämnades in inom ramen för programmet. Denna grupp sammanträdde 48 gånger. Ett projektteam inom Tekes (ursprungligen arbetsministeriet) ansvarade för det praktiska genomförandet av programmet. Dessutom hade programmet ett rådgivande vetenskapligt expertforum och ett regionalt nätverk av kontaktpersoner i alla arbetskrafts- och näringscentraler (från och med 2010 närings-, trafikoch miljöcentralerna) och i arbetarskyddsdistrikten (från och med 2010 regionförvaltningsverkets ansvarsområden för arbetarskyddet). De resultatmål som ledningsgruppen satte upp för hela programperioden fördelar sig på fyra nivåer enligt vidstående tabell: SAMHÄLLSPOLITISK NIVÅ Kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt i Finland PROGRAMNIVÅ Hur kan programmet genom sina åtgärder främja en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt i Finland och skapa en innovationsmiljö som stöder detta? GENERATIV NIVÅ Hur fungerar projektresultaten som källa för lärande och inspiration för andra arbetsplatser och olika intressentgrupper? ARBETSPLATSNIVÅ Hur kan man med hjälp av projekten stärka praxis som främjar en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt på de arbetsplatser som deltar i projekten? 10

12 På de olika nivåerna satte man upp resultatmål, insatsmål och andra indikatorer som ledningsgruppen följde regelbundet. Denna slutrapport innehåller för varje nivå en utförlig redogörelse över hur programmet framskred i förhållande till de uppsatta målen. Verksamheten i programmet bestod i huvudsak av stöd av projektverksamhet, spridning av kunskap och kunnande om utveckling av arbetsorganisationer samt stärkande av kunskapen om utveckling av arbetsorganisationer. Projektverksamheten i programmet omfattade utvecklingsprojekt på arbetsplatser och grundanalyser som beredde dessa projekt, metodutvecklingsprojekt och projekt för lärande nätverk. Programmet beviljade finansiering för mer än 71 miljoner euro (inklusive moms) för totalt 1168 projekt på finländska arbetsplatser. Av projekten hade 996 utvecklingsprojekt initierats av arbetsplatserna. Utvecklingsprojekten gällde främst utveckling av arbetsprocesserna, organisering av arbetet samt personalledning och chefsarbete. Av finansieringen för utveckling av arbetsplatserna gick en dryg tredjedel till industrin, en knapp tredjedel till privata tjänstesektorn och en knapp fjärdedel till kommunerna och samkommunerna. Utvecklingsprojekten involverade personer. De små och medelstora företagen var hela tiden en särskild målgrupp för finansieringen i programmet. De små och medelstora företagens andel av finansieringen för programmets utvecklingsprojekt uppgick till cirka hälften av all finansiering för utvecklingsprojekten och till över tre fjärdedelar av finansieringen för företagens utvecklingsprojekt. Andelen steg under hela programtiden. I synnerhet de små företagens aktivitet ökade bland annat på grund av att de hade möjlighet att delta i Tykes-finansierade utvecklingsprojekt i ett större nätverk. I ungefär 40 procent av utvecklingsprojekten deltog fler än en arbetsplats. Utöver utvecklingsprojekt finansierade programmet också grundanalyser som beredde utvecklingsprojekten samt mer forskningsinriktade metodutvecklingsprojekt och projekt för lärande nätverk. I fråga om de projekt som gällde metodutveckling och lärande nät var det universitet, forskningsinstitutioner och yrkeshögskolor som ansökte om projektanslag. I de 25 metodutvecklingsprojekt som finansierades av programmet tog man fram nya typer av arbets-, organisations- och ledningspraxis samt nya metoder, modeller och redskap för utveckling. De 17 projekten för lärande nätverk i arbetslivet var långvariga gemensamma lärandeforum för arbetslivets forsknings- och utvecklingsenheter samt för arbetsplatserna. Projektens verkningar har bedömts med hjälp av deras slutrapporter, enkätundersökningar inom ramen för programmet och undersökningar av externa bedömare. Om utvecklingsprojektens verkningar samlades systematisk information med tre enkäter: en självutvärderingsenkät, en enkät om praxis och en enkät riktad till små företag med under 10 anställda. Både praxisenkäten och självutvärderingsenkäten och resultaten i dem har också väckt internationellt intresse. Båda enkäterna och deras resultat har presenterats på ett flertal internationella evenemang. Utifrån resultaten har det publicerats flera artiklar på finska och engelska. I utvärderingen av de projekt som gällde metodutveckling och lärande nätverk låg huvudvikten vid den externa utvärderingen. I den externa utvärderingsundersökningen karaktäriserades Tykes-programmets modell för det lärande nätverket som en social innovation, vars lärdomar man borde utnyttja även i annan innovationsverksamhet. Programmet syftade till att aktivt sprida kunskap och kunnande om utveckling av arbetslivet särskilt genom seminarier och publikationsverksamhet, en webbplats, nätverkande och byte av erfarenheter mellan arbetsplatser samt genom information och marknadsföring i massmedierna. Syftet var att sprida information särskilt om kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt, om vikten av att arbetslivet utvecklas för att möjliggöra en kvalitativt hållbar produktivitetstillväxt samt om projektens resultat och utvecklingsmetoderna (dvs. god praxis). Spridning av information var i slutet av programtiden ett ännu viktigare prioriteringsområde. Man försökte också aktivt inom programmet stärka kunskapen om utveckling av arbetsorganisationer. Programmet skapade nära samarbetsförhållanden med högskolor och forskningsinstitutioner samt aktiverade dem i utveckling av arbetskraften. Programmet stödde i sin projektverksamhet också forskarutbildning som gällde arbetslivet. Även internationellt sett har högskolespecialisternas deltagande i utvecklingen av arbetslivet i Finland och det nära samarbetet med konsulter som ofta ingick i detta varit exceptionellt aktivt. Trots sitt namn var Tykes inte bara ett utvecklingsprogram. En viktig del av programmet bestod också av forskning, av forskarutbildning och av stärkande av det kunskapsbaserade kunnandet om arbetslivet. Programmet syftade till att få till stånd sådana nationella strukturer för utveckling av arbetslivet som 11

13 skulle bli bestående och betjäna även genomförandet av nya program efter Tykes-programmet och annan motsvarande verksamhet för utveckling av arbetslivet. Detta gjordes genom att framhäva betydelsen av ett forskningsbaserat utvecklingsgrepp och genom att stärka kunnandet i fråga om detta. Tykes har fått mycket internationell uppmärksamhet och programmet har presenterats som en så kallad bra politikpraxis i många internationella forum. Utländska gäster från olika länder har också besökt Finland för att bekanta sig med programmet. Under åren deltog Tykes i internationellt samarbete, i WORK-IN-NET-projektet, som finansierades av ERA-NET-helheten i EU:s sjätte ramprogram för forskning. Tykes-programmets projektteam ansvarade i ett europeiskt projekt för en helhet som gällde jämförelse av olika länders strategier och program för utveckling av arbetslivet. Tykes-programmet utvärderades i en extern mellanutvärdering Den slutliga externa utvärderingen gjordes På grundval av resultaten och utvecklingsrekommendationerna i slututvärderingen och de resultat som ledningsgruppen ger i denna slutrapport har ledningsgruppen lyft fram särskilt följande frågor som rekommendationer om verksamheten för utveckling av arbetslivet och om övergripande innovationspolitik: 1. Utveckling av arbetslivet är en viktig del av den övergripande innovationspolitiken, vilket bör förstärkas. Denna riktlinje, som även ingår i statsrådets innovationspolitiska redogörelse ( ), främjas på två sätt: För det första kombinerar man i Tekes arbetslivsforskningens och -utvecklingens perspektiv och teman både på program- och projektnivå med annan innovationsverksamhet. För det andra så följer man upp Tykes-programmet med nya program för utveckling av arbetslivet, och dessa inriktas på särskilt utvalda prioriterade områden. Det kunnande som erhållits i Tykes-programmet samt de befintliga samarbetsstrukturerna och nätverken ger goda förutsättningar för genomförande av nya program. 2. De olika typerna av god praxis som tagits fram i de finländska programmen för utveckling av arbetslivet utnyttjas även i den framtida utvecklingen av arbetslivet och även i annan innovationsverksamhet. I Tykes-programmet ingick flera typer av god arbetsplatsorienterad praxis som förbättrar både produktiviteten och kvaliteten i arbetslivet och som bidrog till genomförandet av programmet. Dessa innefattade särskilt följande typer av praxis, vilka stödde genomförandet av programmet ȤȤ omfattande samarbete mellan intressentgrupperna ȤȤ ett vetenskapligt expertforum ȤȤ lätt, flexibel och interaktiv ansökningsprocess och hantering av projekten ȤȤ mångsidigt system för utvärdering av projekten ȤȤ lärande nätverk ȤȤ stark fokus på spridning av information ȤȤ mångsidiga programtjänster för dem som ansöker om projektfinansiering och för expertorganisationerna. 3. Samtidig utveckling av produktiviteten och arbetslivets kvalitet så att de stöder varandra är en viktig utgångspunkt för kommande program för utveckling av arbetslivet i Finland. För att man framgångsrikt ska kunna öka produktiviteten på arbetsplatserna krävs på lång sikt att arbetslivets kvalitet förbättras samtidigt. Det är inte heller möjligt att bevara en god arbetslivskvalitet utan att samtidigt ständigt förbättra produktiviteten och resultaten. I en situation där försörjningskvoten kommer att försämras och arbetskarriärerna måste förlängas blir det allt viktigare att utveckla produktiviteten och arbetslivets kvalitet samtidigt och så att de stöder varandra. Resultaten av de finländska programmen för utveckling av arbetslivet visar att det är möjligt att på arbetsplatsnivå samtidigt förbättra produktiviteten och arbetslivets kvalitet. 4. Personalens kompetens, breda deltagande och samarbete är framgångsfaktorer som bör beaktas i högre grad som övergripande princip i innovationspolitiken. Erfarenheterna i Tykesprogrammet och dess projekt visar tillsammans med många empiriska studier att det krävs ett brett deltagande av personalen i utvecklingsarbetet och en genuin dialog mellan ledningen och personalen för att en hållbar förbättring av både produktiviteten och kvaliteten på arbetslivet ska bli möjlig. Förmågan att effektivt ta fram nya produkter och tjänster och nya sätt att producera dessa är en allt viktigare konkurrensfaktor och ett allt viktigare sätt för företaget att förbättra produktiviteten. Inte bara företagen utan också organisationerna inom den offentliga sektorn måste ha förmåga att utveckla och modernisera sin verksamhet. 12

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT HELSINKI METROPOLIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Degree

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet Yliopiston tulevaisuuden Avoimen yliopiston menestystekijät Turku 4.10.2007 Christoffer Taxell 1 Yliopiston tulevaisuuden 2 1 Avoimen yliopiston tulevaisuuden 3 Tulevaisuuden haasteista 4 2 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Metnet BSR project idea: English version

Metnet BSR project idea: English version Metnet BSR project idea: English version Project name: Building up transnational modes of action to foster the creation, growth and innovation activities of technology based SMEs within BSR states Short

Lisätiedot

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM http://treballiformacio.caib.es/portal www.vetquality.net ES/05/B/F/PP-149311 RATIONALE VET QUALITY In the open, modern society in which we live, and in the changing, dynamic environment of productive

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?

Lisätiedot

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37 Finland ICT R&I In 2009, business expenditure on R&D in the ICT sectors amounted to 2,865 M, down from 3,032M the year before. The share of ICT in total BERD is the highest in Europe, at 60%; In 2011,

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku

Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku Henkilöstön osaamisen kehittäminen kansainvälistymisen avulla -seminaari Anne Tornberg, Ammattiopisto Luovi 17.11.2015 Ammattiopisto Luovi Suomen suurin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: Tampereen kaupunki : Ulkoalueiden hoito

Kansallinen hankintailmoitus: Tampereen kaupunki : Ulkoalueiden hoito Finland Tender Kansallinen hankintailmoitus: en kaupunki : Ulkoalueiden hoito Tarjoukset 12.4.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen: en kaupunki, kirjaamo TRE:2707/02.07.01/2011 PL 487 33101 Hankintayksikön

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 A polycentric and networking spatial structure. The development of Finland s spatial structure is based on a polycentric

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot