Oppimisvaikeudet esiin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimisvaikeudet esiin!"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 26 Olli Oosi, Nita Korhonen Oppimisvaikeudet esiin! RAY:n Oppimisvaikeusohjelman arviointi

2 Avustustoiminnan raportteja 26 Olli Oosi, Nita Korhonen Oppimisvaikeudet esiin! RAY:n Oppimisvaikeusohjelman arviointi Raha-automaattiyhdistys 2011

3 Ulkoasu: Dynamo Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2011 ISBN

4 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA -SARJA Pääotsikko Alaotsikko Kirjoittaja(t) Oppimisvaikeudet esiin! RAY:n Oppimisvaikeusohjelman arviointi Olli Oosi & Nita Korhonen Vuosi 2011 Tekijäyritys/-yhteisö Ramboll Management Consulting

5 Sisällys 1 Esipuhe: Oppimisvaikeusohjelma rahoittajan näkökulmasta Johdanto arviointiin Johdanto raporttiin Arvioinnin toteutustapa ja aineistot Arvioinnin teemat Arvioinnin toteutus ja aineistot Arvioinnin havainnot Ohjelmataso Ohjelman suuntautuminen Ohjelman toteutus ja ohjelmatason tulokset Syntyneet hyvät käytännöt ja niiden levittäminen Ohjelmatoiminnan lisäarvo RAY:lle Hanketaso Hankkeiden relevanssi ja toteutus Hanketason tulokset ja vaikutukset Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset ohjelmatasolta Ohjelman suuntautuminen Ohjelman toteutuksen onnistuminen Ohjelmassa syntyneet hyvät käytännöt Ohjelmatoiminnan hyöty RAY:lle Kehittämissuositukset RAY:n ohjelmamuotoisen rahoituksen kehittäminen Oppimisvaikeusteeman rahoitus jatkossa Suositukset hanke- ja ohjelmavalmisteluun Hankkeiden keskeiset tulokset ja vaikutukset Hankkeiden tuotokset ja julkaisut

6 1 Esipuhe: Oppimisvaikeusohjelma rahoittajan näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tehtävänä on vahvistaa suomalaista hyvinvointia tukemalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa. Riskien varhainen tunnistaminen, niihin vaikuttaminen ja sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ovat olennaisia asioita. Näistä lähtökohdista oli luontevaa lähteä kehittämään avustusohjelmaa oppimisvaikeuksia kokevien tukemiseksi. Ohjelman lähtökohtana oli etsiä uusia toimintamalleja lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen ja niistä aiheutuvan syrjäytymisen estämiseen tai katkaisemiseen. On tärkeää, että erilaiset oppijat voivat elää täysipainoista ja omaehtoista elämää. Tietoyhteiskunta perustuu pitkälti tietoon, tiedonhallintaan, osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen asioihin, jotka voivat toisille meistä tuntua varsin haasteellisilta. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja niiden vaikutus syrjäytymiseen on ilmiönä verrattain uusi. Oppimisvaikeudet liitetään helposti kouluun, mutta ilmiö on moniulotteisempi ja laaja-alaisempi. Kyse ei ole vain hitaasta etenemisestä koululuokassa, vaan ongelmat voivat kasautua. Oppimisvaikeudet voivat johtaa heikkoon koulumenestykseen, opintojen keskeyttämiseen ja erilaisiin vaikeuksiin työelämässä. Voi myös olla vaikeata löytää omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Oppimisvaikeusohjelmalla haluttiin tehdä oppimisvaikeudet näkyväksi. Palvelujärjestelmässä ne näyttävät sijoittuvan varsin usein eri palveluiden väliin, eikenenkään-maalle. Tämä voi vaikeuttaa tarvittavien palveluiden ja tukitoimien saamista. Ohjelman avulla haluttiin myös tuoda esille se, että keinoja oppimisvaikeuksia kokevien lasten ja nuorten auttamiseksi on olemassa ja myös uusia keinoja kehitetään. Ongelmia voidaan ehkäistä, ja myöhempää kehitystä ajatellen riittävän varhaisella tukemisella voidaan saada paljon aikaan. Oppimisvaikeusohjelmaan valittiin yhteensä 22 hanketta, jotka toteutettiin vuosina RAY:n osuus niiden rahoituksessa oli yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Hankkeet toimivat pääsääntöisesti kolme tai neljä vuotta, ja niiden keskimääräinen avustus vuositasolla oli noin euroa. Oppimisvaikeusohjelman käynnistäminen oli tärkeää myös avustustoiminnan kehittämisen kannalta. Oppimisvaikeusohjelma oli avustusosastolla ensimmäinen varsinainen avustusohjelma, jota koordinoitiin RAY:stä käsin. Yksi tärkeä lähtökohta oli parantaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toteuttaman kokeilu- ja kehittä- 4

7 mistoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Ohjelmatoiminnalla pyrittiin pois pienistä, irrallisista hankkeista ja tarjottiin yhteistä koordinointia, verkostotyötä, mahdollisuutta vertaisarvioinnille sekä prosessia tukevaa seurantaa ja arviointia. Ohjelmassa arvioitiin sekä koko ohjelman että siihen kuuluvien osahankkeiden tuloksellisuutta ja vaikutuksia, kartoitettiin syntyneitä hyviä käytäntöjä ja hahmotettiin myös ohjelmatoiminnan hyötyjä sekä osahankkeille että Rahaautomaattiyhdistykselle. Ohjelman ollessa loppusuoralla voidaan todeta, että työ oppimisvaikeuksien parissa ei kuitenkaan lopu tähän. Oppimisvaikeusohjelma avasi omalta osaltaan oppimisvaikeuskentän moniulotteisuutta, teki sitä näkyvämmäksi ja antoi sysäyksen jatkokeskusteluun. Raha-automaattiyhdistyksen päivitetyn avustusstrategian mukaisesti RAY:llä on edelleen tärkeä rooli osallisuutta vahvistavan ja ongelmia ehkäisevän kansalaisjärjestötoiminnan rahoittamisessa. Elina Varjonen kehittämispäällikkö, RAY 5

8 2 Johdanto arviointiin 2.1 Johdanto raporttiin Oppimisvaikeusohjelman arviointi on ollut ohjelman toteutusta tukevaa jatkuvaa tai kehittävää arviointia. Sen tavoitteena on ollut lisätä hankkeiden välistä vuorovaikutusta ja tuoda hankkeita keskustelemaan keskenään. Lisäksi tavoitteena on arvioida oppimisvaikeusohjelmaa ohjelmana, uudentyyppisenä työtapana RAY:n avustustoiminnassa. Arviointikysymykset laadittiin vuonna 2008 yhteistyössä arvioinnin ohjausryhmän kanssa, ja niissä painottuvat ohjelmatason kysymykset. Oppimisvaikeusohjelma on ollut sisällöllisesti yhtä laaja ja moniulotteinen kuin koko oppimisvaikeuksien kenttä. Tässä mielessä tulosten yhteenveto ohjelmatasolla tehdään erilaisten läpileikkaavien teemojen kautta hankkeiden erilainen toimintalogiikka tiedostaen. Menetelmällisesti arviointi on nojautunut hankkeiden ja ohjelman ohjausryhmän kanssa vuorovaikutuksessa toteutettuihin tilaisuuksiin sekä hankkeiden itse tuottamaan seuranta- ja arviointitietoon. Tässä mielessä arviointi eroaa perinteisistä arviointitutkimuksista. Tämän raportin luvussa kolme käsitellään keskeiset ohjelmatasoa koskevat havainnot ja johtopäätökset. Siinä pyritään katsomaan ohjelmaa kokonaisuutena arvioinnin käytössä olevan aineiston valossa. Pyrkimyksenä on ollut nousta yksittäisten hankkeiden yläpuolelle tarkastelemaan sellaisia läpileikkaavia teemoja, jotka ovat esiintyneet useammassa hankkeessa. Tämän lisäksi luvussa nostetaan ohjausryhmän tai hankkeiden vertaisarvioinnin kannalta esiin nousseita lupaavia käytäntöjä. Luvussa neljä esitetään arvioinnin johtopäätökset ja suositukset mahdollisimman tiiviisti. Tämä luku on tarkoitettu kiireisille lukijoille ja erityisesti ohjelmatason johtopäätöksistä kiinnostuneille. Luvussa viisi on esitetty ohjelman hankkeiden keskeisiä tuloksia hankekorttien muodossa. Luvun tarkoitus ei ole ollut arvioida yksittäistä hanketta kattavasti vaan nostaa esiin hankkeiden tuloksia ja onnistumisia. Arvioinnin tietolähteenä on tässä nojauduttu usein hankkeiden itse tuottamaan tutkimus-, arviointi- ja seurantatietoon. Luvussa kuusi on listattu hankkeiden tuotoksia ja julkaisuja, joiden kautta lukijat voivat päästä syventymään lisää yksittäisten hankkeiden kehittämiin menetelmiin ja toimintamalleihin. Tämä lista ei välttämättä ole kattava vaan perustuu hankkeiden seurantatiedoissa esiin nostamiin keskeisiin tuotoksiin. 6

9 Arvioinnin ohjausryhmässä oppimisvaikeuksien kehittämisen kentän sisältöasiantuntijat ovat kaivanneet usein hankkeiden sisältöjä tarkastelevaa kirjaa. Tuo kirja voi olla tapa levittää ohjelman tuloksia ja vaikutuksia. Tämä arviointi on tarkoitettu ensisijaisesti RAY:n rahoituksen kehittämiseen sekä kaikille oppimisvaikeuksien kehittämisestä kiinnostuneille toimijoille. 2.2 Arvioinnin toteutustapa ja aineistot Arvioinnin teemat Arviointi käynnistyi arviointijärjestelmän luomisella, jossa hahmotettiin ohjelmatason vaikutuslogiikka sekä analysoitiin läpi kaikki ohjelmaan kuuluvat hankkeet. Tässä vaiheessa oppimisvaikeusohjelman interventiologiikaksi hahmottui kuviossa 1 esitetty kuva. Tässä kuviossa on hahmotettu ohjelmatasolla odotettavia tuloksia ja vaikutuksia. Kuvio 1. Ohjelmatason interventiologiikka. 7

10 Toinen tärkeä asia on huomata, että kyseessä on oppimisvaikeusohjelman arviointi, ei siis minkään ohjelmassa olleen yksittäisen hankkeen. Tässä mielessä ajatuksellista analogiaa on etsitty teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen, Tekesin, ohjelma-arvioinneista. Arvioinnin tavoitteeksi muodostui arvioinnin ja koordinoinnin välimaasto: Tavoitteena oli luoda vuorovaikutteisia arviointipäiviä, jotka tarjoaisivat hanketoimijoille mahdollisuutta verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen. Tämä asetti joitakin reunaehtoja arvioinnin tiedonkeruulle. Aineisto on tuotettu osin yhdessä eikä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Arvioinnin jokaiselle kysymykselle asetettiin arviointikriteeri, jonka perusteella arviointikysymyksiin vastataan. Arviointikysymyksissä painottuu vahvasti ohjelmatason arviointi. Hanketasolla: A1 Hankkeiden tavoitteiden relevanssi Perustuvatko hankkeet todelliseen tarpeeseen? Liittyvätkö hankkeiden tavoitteet läheisesti niitä toteuttavien organisaatioiden tavoitteisiin? Ovatko hankkeet vastanneet sellaisiin yhteiskunnallisiin puutteisiin, joita oppimisvaikeuksien kentässä on? A2 Yksittäisten hankkeiden toimenpiteiden toteutuminen Ovatko hankkeessa suunnitellut toimenpiteet toteutuneet? Mitkä asiat ovat haitanneet tai helpottaneet hankkeiden toteutusta? A3 Hankkeiden tulokset Mitä tuotoksia hankkeissa on syntynyt? Millaisia vaikutuksia voidaan odottaa syntyvän? Ovatko hankkeiden tulokset paikallisia vai valtakunnallisia? Hyödynnetäänkö hankkeen tuloksia jatkossa ilman erillistä projektirahoitusta? Ohjelmatasolla: A4 Ohjelman suuntautuminen Ovatko ohjelman hankkeiden tavoitteet liittyneet niihin taustatarpeisiin, joiden vuoksi ohjelma on käynnistynyt? Perustuvatko ohjelman tavoitteet RAY:n avustusstrategiaan? 8

11 Onko ohjelman rajaus lapsiin ja nuoriin sekä tiettyihin elämänkaaren siirtymävaiheisiin kohdistunut oikein? Ovatko hankkeet linjassa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisopetuksen strategian kanssa? A5 Ohjelman toteutuksen onnistuminen Onko ohjelmatoiminta luonut hankkeiden välistä verkottumista? Onko ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet (esim. koulutuspäivät, verkostopäivät) koettu hyödylliseksi? Ovatko ohjelman ohjausrakenteet olleet toimivia? Ovatko hankkeet itsessään olleet riittävän laajoja verkostomaisia kokonaisuuksia? Mitä toiveita ja tarpeita verkostoitumiselle on? A6 Syntyvät hyvät käytännöt Onko tunnistettavissa sellaisia hyviä tai lupaavia toimintamalleja, joiden hyvyydestä on vakuuttavaa näyttöä? Miten näitä toimintamalleja tai tuloksia voitaisiin levittää? A7 Ohjelmatoiminnan hyöty Onko ohjelmallinen toiminta ollut hyödyllistä avustustoiminnan kannalta? Miten ohjelma on näkynyt ulospäin? Arviointikysymysten suhteen tehtiin joitakin rajauksia. Esimerkiksi se, miten ohjelma on näkynyt laajemmin ulospäin, jätettiin arvioinnin ulkopuolelle, koska vastaus kysymykseen tiedettiin. Ohjelma ei käytännössä tehnyt toimenpiteitä näkyvyyden lisäämiseksi laajemmin, joten sen arviointi näyttäytyi kyseenalaisena. Tämän lisäksi osa kysymyksistä on luonteeltaan kuvailevia, esimerkiksi projektin toimenpiteiden toteutuksen onnistuminen ja verkostoitumistarpeet. Näihin on kerätty palautetta seurantalomakkeella, ja palaute on hyödynnetty välittömästi. Kaikkia näitä teemoja ei siis raportoida tässä raportissa, vaan pääpaino on ohjelmatason teemoissa Arvioinnin toteutus ja aineistot Arviointi toteutettiin vuorovaikutteisesti yhdessä ohjelman kanssa. Arvioinnin keskeisiä vaiheita olivat: arviointijärjestelmän luominen ja hankkeiden analyysi hankefoorumi 2008: alustavat tulokset hankefoorumi 2009: vertaisarviointi 9

12 kohde- ja sidosryhmäkysely sitä haluaville hankkeille hankkeiden itse toteuttamien arviointien, selvitysten ja vastaavien keskeisten tulosten analyysi hankkeiden seurantalomakkeiden analyysi RAY:n itsearviointitilaisuudet (2 kpl, osin eri osallistujat). Hankefoorumien yhteenvedot on toimitettu RAY:lle ja hankkeille kyseisten tilaisuuksien jälkeen. Näitä aineistoja ei raportoida kattavasti tässä yhteydessä. Kohde- ja sidosryhmäkysely toteutettiin vuonna 2010 niille hankkeille, jotka halusivat osallistua kyselyyn. Monissa hankkeissa toteutettiin omia tutkimuksia ja arviointeja, jotka toimitettiin tämän arvioinnin käyttöön. Tämän lisäksi hankkeille oli ohjelmassa oma seurantalomake, jota heidän pyydettiin täyttämään vuosittain. Seuraavassa taulukossa on arvioinnin tietopohjaa kolmesta näkökulmasta: onko hanke ollut mukana tässä arviointihankkeessa toteutetussa kohde- ja sidosryhmäkyselyssä, onko arvioinnissa ollut käytettävissä hankkeen itse toteuttamaa tai hankkimaa tutkimus- ja arviointitietoa sekä onko arvioinnin käytössä ollut RAY:n erillinen seurantalomakkeisto tai mahdollisesti muita hankkeen toimittamia seuranta-aineistoja. Taulukko 1. Arvioinnin tietopohjan luonnehdintaa. 10

13 Taulukossa esitetty tähtien määrä kuvaa käytössä olleiden aineistojen kattavuutta. Arviointihankkeen kohde- ja sidosryhmäkyselyssä kolme tähteä tarkoittaa, että kyselyn hankekohtainen vastausprosentti on ollut hyvä. Yksi tähti puolestaan sitä, että kyselyyn on saatu vain joitakin vastauksia. Muissa kohdissa kaksi tähteä viittaa siihen, että käytössä on ollut vähintään kohtuullisen kattavasti aineistoa (esim. käytössä on ollut useampi itse tuotettu raportti/julkaisu/materiaali) tai seurantalomake tarjoaa vähintään kohtuullisesti informaatiota. 11

14 3 Arvioinnin havainnot 3.1 Ohjelmataso Ohjelman suuntautuminen Tässä luvussa tarkastellaan ohjelmaa kokonaisuutena itsearviointitilaisuuksiin sekä RAY:n strategisiin päälinjoihin pohjautuen. Ohjelma käynnistyi yhteisellä suunnittelulla joidenkin oppimisvaikeuskentällä toimivien järjestöjen kanssa. Suunnittelun jälkeen syntyi hahmotelma, mitä ohjelma voisi sisältää, mutta rajaus ei ollut tuolloin vielä tarkka. Ohjelman hakuilmoituksessa todettiin, että oppimisvaikeusteemaan vastaanotetaan hakemuksia mutta lopullinen ohjelman rajaus tehtiin vasta ohjausryhmässä. Ohjelmassa toteutettu valinta varsin erityyppisten projektien välillä oli tietoinen, ja hankkeiden valinnassa käytettiin poissulkevaa tekniikkaa. Ajatuksena oli tasapainottaa hankekokonaisuutta. Hankeselektio toteutettiin ohjausryhmän tekemällä pisteytyksellä. Hankkeiden hyväksymisen jälkeen ne jaettiin elämänkaaren näkökulmasta ryppäisiin. Yhteistyön tekemistä hankevalinnassa pidettiin ainutlaatuisena ja erittäin tärkeänä. Oppimisvaikeusohjelman tarkastelua suhteessa RAY:n strategisiin päälinjoihin toteutettiin hankeanalyysin ja RAY:n itsearviointitilaisuuksien kautta. Kuviossa 2 on kuvattu sitä, miten ohjausryhmän asiantuntijoiden ja RAY:n mielestä hankkeiden keskeiset lupaavat tulokset jakautuvat näille päälinjoille. Kuvion jaottelu on toteutettu RAY:n vuosien strategian mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että hankkeiden toiminta ajoittui pääasiassa tälle ajanjaksolle. Hiljattain uudistetun strategian ( ) päälinjat ovat terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen ja ongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen. Kuten kuviosta nähdään, on pääpaino ollut tavoitteiden mukaisesti ongelmien ennaltaehkäisyssä. Hankkeiden toiminnan jaottelu kohderyhmä-/toimintakeskeisiin, menetelmäkeskeisiin ja tutkimuskeskeisiin on jälleen välineellinen. Kaikissa hankkeissa on ollut mukana kohderyhmien edustajia, mutta kohderyhmä- ja toimintakeskeisissä on erityisesti tavoiteltu hankkeen toiminta-alueella kohderyhmien laajaa osallistumista. 12

15 Kuvio 2. Hankkeiden keskeisten tulosten luonne ja jakaantuminen ohjausryhmän ja RAY:n asiantuntija-arvion perusteella. Ohjelman hankkeiden pääpaino on ollut menetelmien kehittämisessä, joka sekin vastaa ohjelman alkuperäistä tavoitetta, kokeilua ja kehittelyä. Ohjausryhmän ja RAY:n itsearvioinnissa nähtiin positiivisena, että toiminta on painottunut ns. kokeilevaan toimintaan. Ajatuksena on ollut ikään kuin katsoa, mitä toimintaa tällä kentällä on. Ohjelman kaikki hankkeet vastaavat RAY:n avustusstrategian päälinjoja. RAY:n ohjelman aikaisen avustusstrategian päälinjat ovat nähtävissä ohjelmassa, mutta RAY:n haastattelujen ja itsearvioinnin valossa näyttää, että ohjelman taustalla ovat olleet myös tähän teemaan liittyvä kokeilunhalu sekä eräiden yksittäisten henkilöiden vahva sitoutuminen ja kiinnostus kyseiseen teemaan. Myös järjestöjen hakemuksissa esitetyt taustatarpeet ja tavoitteet ovat omalta osaltaan luoneet ohjelman sisältöjä. Ohjelman toisessa itsearvioinnissa nostettiin esiin joitakin oppimisvaikeuskentän perusongelmia. Seuraavassa on esitetty tiivistetyt havainnot oppimisvaikeusohjelman roolista näiden perusongelmien ratkaisemisessa. 13

16 Ongelma 1: Erilaisten menetelmien ja työtapojen vaikutuksista oppimisen edistämiseen tai oppimisvaikeuksien ehkäisyyn ei ole tietoa. Useissa ohjelman hankkeissa on ollut mukana jonkinlainen tutkimuksellinen elementti. Tällöin hankkeen tulokset ovat tuoneet lisätietoa jonkin oppimisvaikeuteen liittyvän teeman lisäominaisuuksista. Ajoittain tutkimus on myös tuottanut tietoa jonkin työmenetelmän vaikutuksista kohderyhmiin. Varsinaisia systemaattisia arviointitutkimuksia on ollut noin neljäsosassa hankkeita. Itsearvioinnissa todettiin, että jatkossa ohjelmatyössä tulisi olla tarkemmin mukana myös olemassa olevien käytäntöjen lupaavuus ja vaikuttavuus. Tutkimuksellisuuden ja arvioinnin vaatimusten nähtiin sisältyvän tulevaisuudessa osaksi ohjelmainstrumentin kehittämistä. Kohderyhmien näkökulmasta erityisesti aikuisten lukikuntoutuspalveluita tullaan tarvitsemaan, vaikka lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin liittyvät asiat saataisiin jatkossa hoidettua nykyistä paremmin. Käytännössä lapsena ja nuorena saadut tukipalvelut eivät välttämättä poista tarvetta erilaiseen tukitoimiin vanhempana. Erilaiset tavat ja valmiudet oppia heijastuvat myöhempään elämään ja muuttuvat aikuisuuden ja työelämän vaatimusten mukana. Aikuisiakin voidaan tukea huomattavasti erilaisten oppimisvaikeuksien kanssa selviytymisessä suhteellisen pienten tukitoimien avulla. Ongelma 2: Oppimisvaikeusteema sijaitsee rahoituksellisesti ja hallinnollisesti ei-kenenkään-maalla. Lähes jokaisessa oppimisvaikeusohjelman hankkeessa on ollut mukana jonkinlainen tietoisuuden lisäämisen elementti, ainakin hankealueella. Samoin hankkeen tuloksina nähdään usein jonkin palvelujärjestelmän aukon tai puutteen esiin nostaminen. Ohjelma onnistui saavutettujen tulosten perusteella tekemään tätä ongelmatiikkaa näkyväksi. Itsearvioinnissa nähtiin, että tulevaisuudessa tarvittaisiin laajempi oppimisvaikeusteemaa koskettava juurruttamis- ja levittämishanke, jossa painotettaisiin vielä enemmän eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Ongelma 3: Oppimisvaikeuksien tunnistamisen kannalta keskeisiä keinoja ovat mahdollisimman varhainen puuttuminen ja siirtymävaiheet näihin ei kiinnitetä vielä tarpeeksi huomiota. Oppimisvaikeusohjelman hankkeista valtaosa on kohdistunut lapsiin ja nuoriin sekä erilaisiin siirtymävaiheisiin. Tätä voidaan pitää erittäin tärkeänä ohjelmatason tuloksena. Vähemmälle painoarvolle ovat jääneet toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen liittyvät hankkeet. Oppimisvaikeuksia ei näissä ympäristöissä tämän ohjelman puitteissa kartoitettu. 14

17 Ohjausryhmän itsearvioinnissa ja RAY:n haastatteluissa hyvänä asiana nähtiin, että oppimisvaikeusohjelmaa on tarkasteltu hankekokonaisuudessa laajasti ja erityisesti lasten ja nuorten tietyt rajavaiheet ovat korostuneet. Ohjelma nähtiin ajankohtaiseksi, ja sen koettiin tavoittaneen hyvin alan toimijakentän. Hankemäärä nähtiin myös helposti hallittavaksi. Oppimisvaikeustematiikan esiin nostaminen tietyissä kohderyhmissä, kuten maahanmuuttajien ja vankien parissa, nähtiin erittäin keskeiseksi ja tärkeäksi elementiksi ohjelman hankkeissa. Tämä näkyy myöhemmin esimerkiksi siinä, mitä RAY:n ja ohjausryhmän asiantuntijat pitivät lupaavina käytäntöinä. Suuntautumisen näkökulmasta puuttuvia elementtejä todettiin muutamia. Ensimmäinen on ohjelman rajaus oppimisvaikeuksiin. Tässä yhteydessä rajaus esimerkiksi tarkkaavaisuusongelmiin olisi voinut tuottaa myös toisen tyyppisiä hankkeita ohjelmaan. Puuttuvia näkökulmia olivat esimerkiksi aikuisten oppimisvaikeudet sekä oppimisvaikeudet korkeakouluissa tai tilanteissa, joissa ollaan syrjäytymisvaarassa. Tämä valinta on ollut ohjelmalta osin tietoinen. Hankkeiden ja toteuttajaorganisaatioiden kannalta olisi voinut olettaa, että lapsija perhetyön järjestöt olisivat hakeneet hankkeita oppimisvaikeusohjelmaan hanakammin. Toisaalta myöskään lukivaikeuksien parissa työskennelleet järjestöt eivät hakeneet avustusta laaja-alaisille hankkeille. Kuviossa 3 on kuvattu hankkeiden toiminnan painopisteitä hankkeiden seurantalomakkeissa ilmoitettujen tavoitteiden perusteella. Yhdessä hankkeessa voi olla useampi kuin yksi ulottuvuus, minkä vuoksi yksi hanke on voitu laskea useampaan kertaan. Y-akselilla on kuvattu hankkeen menetelmien kehittämisen ja kokeilun tai tiedon tuotannon ja tietämyksen levittämisen fokusta. X-akselilla erottelua on tehty sillä periaatteella, onko hankkeen toiminta-alue rajattu (alueellinen; tietyt kohderyhmät) vai periaatteessa valtakunnallinen (myös tietty kohderyhmä, mutta laajasti osallistettuna). Analyysi ei ole vedenpitävä, mutta antaa kuvaa oppimisvaikeusohjelman painopisteestä. Tämä analyysi vastaa ohjausryhmän itsearvioinnin tuloksia. Eräs tapa tarkastella ohjelman suuntautumista erilaisiin strategisiin painopisteisiin on tarkastella ohjelmaa suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisopetuksen strategiaan (OKM:n työryhmämuistiota ja selvityksiä 2007:47). Ongelmallisen tarkastelusta tekee se, että useat oppimisvaikeuksiin liittyvät asiat ovat vielä tunnistamattomia. Ne eivät ole strategisen ajattelun pohjana olevassa tietovarannossa. Ohjelman aikana nousi usein esille, että oppimisvaikeuksiin liittyvä kansalais- ja järjestötoiminta sijaitsee ei-kenenkään-maalla. Tällöin tämän kehittämistoiminnan vertaaminen tietyn sektorin strategiaan, joka ohjelman ensimmäi- 15

18 sinä vuosina oli lähinnä kehittämisohjelmatyyppinen dokumentti, ei tarjonnut arvioinnin tai ohjelmakehittämisen näkökulmasta kovinkaan paljoa. Kuvio 3. Ohjelman painopisteiden hahmottelua. Käytännössä suurin haaste tulee oppimisvaikeuksien kehittämiseen liittyvistä kahdesta paradigmasta. Näitä ovat tieteellis-tutkimuksellinen traditio, joka pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen ja tätä kautta kehitettäviin menetelmiin. Tässä ohjelmassa oli useita tällaisia hankkeita. Toinen traditio on kansalaistoimintaan liittyvä, ja siinä keskitytään vertaistoimintaan sekä ajoittain erilaisiin kokeileviin toiminnan muotoihin. Yleensä näiden kahden kulttuurin välillä ei ole ristiriitaa, mutta ajoittain oppimisvaikeuskentän keskustelu erilaisista kuntoutusmenetelmistä (esim. sensomotorinen) saa näitä piirteitä Ohjelman toteutus ja ohjelmatason tulokset Ohjelman toteutukseen ei RAY:ssä varattu erillistä budjettia. Ohjelman toteutukseen osallistuivat ohjelman ohjausryhmä, ohjelman koordinaatiota hoitanut RAY:n avustusosaston kehittämistiimin jäsen sekä osin ulkoinen arvioitsija. Verkostoitumisen osalta tiedostettiin, että ohjelman koordinaatioon on ollut RAY:ssä käytössä suhteellisen vähän resursseja, mikä on heijastunut myös ohjelman toteutukseen. Ohjelman toteutustavasta keskusteltiin ohjausryhmässä. Itsearvioinnin mukaan ohjelmamainen rakenne nähtiin hyväksi, erityisesti alueittainen verkostoituminen 16

19 ja hankefoorumien toteutus. Myös hankefoorumeista ja ohjelmatoimista saatu palaute seurantalomakkeissa on ollut erittäin positiivista ja tukee tätä näkemystä. Ohjausryhmä näki myös haasteena sen, että huolimatta ohjelman hankkeiden asettamisesta ikään kuin ryppäisiin, jäi ohjelman hankkeiden toiminnallinen verkottuminen kuitenkin odotettua vähäisemmäksi. Ohjelman markkinointi ja viestintä koettiin hyväksi, mutta itsearvioinnissa esitetyn palautteen mukaan tätä toivottiin entistä enemmän. Samoin esimerkiksi puuttuneiden osa-alueiden huomioiminen esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin keinoin ohjelman alkuvaiheessa olisi voinut tuoda mukaan vielä uudentyyppisiä ja kiinnostavia hankkeita. Hanketason arvioinnin pohjalta nousi keskusteluun toiminnan juurtumisen haasteet paikallisissa konteksteissa (esim. kouluissa). Niissä hankkeissa, jotka ovat olleet pitkälti paikallisen toiminnan toteuttamista (ilman valtakunnallista rakennetta tms.), juurtuminen on jäänyt vähäisemmäksi. Alla olevassa nelikentässä Y-akselilla on kuvattu arvioinnin kohde- ja sidosryhmäkyselyyn vastanneiden näkemystä oppimisvaikeusohjelman tavoiteltujen vaikutusten merkityksestä sekä X-akselilla sitä, missä määrin hankkeilla saavutettiin näitä vaikutuksia. Kuvio 4. Sidosryhmäkyselyyn vastanneiden arvio ohjelman vaikutuksista. 17

20 Asteikko on molemmissa kysymyksissä yhdestä viiteen. Katkoviivalla on kuvattu Y-akselilla yli 3,5 arvon saavia vastauksia sekä X-akselilla neutraalia arvoa 3. Kuten kuviosta nähdään, tavoitelluista tuloksista palvelujen paranemiseen tai ammattilaisten mahdollisuuksiin havaita ja puuttua oppimisvaikeuksiin ei päästy. Sen sijaan hankkeiden kohde- ja sidosryhmien mielestä ohjelma onnistui lisäämään tietoisuutta oppimisvaikeuksista ja niiden ehkäisymahdollisuuksista sekä oppimisvaikeuksien parissa toimivien ammattilaisten hyvistä menetelmistä ja käytännöistä (ainakin hankkeiden toiminta-alueilla). Hankkeiden toteuttamien tutkimusten, arviointien ja seurantatietojen analyysi tukee näitä havaintoja Syntyneet hyvät käytännöt ja niiden levittäminen Arvioinnissa hyvien käytäntöjen hahmottaminen on toteutettu sidosryhmäkyselyn ja vertaisarviointien kautta. Kysymystä ei ole tarkasteltu minkään hyvän käytännön käsitteen tai tieteellisten kriteerien kautta. Tämän lisäksi kysymys ei ole kovin relevantti kohderyhmien parissa toimintaa toteuttaville hankkeille, joissa ei ole ensisijaisesti pyritty jonkun menetelmän kehittämiseen tai levittämiseen vaan vaikkapa opettajien tietoisuuden lisäämiseen tai kohderyhmän elämän helpottamiseen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että seurantatiedoissa tulosten leviämisestä kertovat lukumäärät vaihtelevat nollasta kymmeniin tuhansiin, hankkeiden toimintalogiikasta riippuen. Tässä luvussa on seuraavaksi nostettu esiin muutamia lupaavia käytäntöjä, erityisesti vertaisarviointiin ja ohjausryhmän asiantuntija-arviointiin pohjautuen. Se on osittain yhteenvetoa raportin lopussa olevasta hankekokonaisuudesta, ja tarkoitus on nostaa esiin joitakin eri sidosryhmiä kiinnostaneita käytäntöjä. Tämä ei tee oikeutta koko hankekokonaisuudelle, mutta tavoitteena on ollut kuvata erilaisin esimerkein enemmänkin hankkeiden erilaisuutta kuin ohjelman koko kirjoa. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto: Meidän perhe menee kouluun -hanke: Hankkeessa luotiin vanhemmille vertaisryhmätoiminta koulunaloitusvaiheeseen. Taustalla on ajatus siitä, että vanhemmat, joiden lapset ovat kohdanneet kielellisiä vaikeuksia, jäävät usein koulun aloitusvaiheessa ilman tukea. Lapset voivat edelleen saada koulussa tukitoimia, mutta vanhempien kohdalla tämä on jäänyt vähäisemmäksi. Hankkeen vertaisryhmätoiminta organisoitiin kerhotyyppisenä viikonlopputoimintana Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Näissä ohjelma organisoitiin erikseen perheille ja lapsille. Hanketta seurattiin opinnäytetyössä, jonka tulosten mukaan esimerkiksi puhetta tukevista kommunikaatiokeinoista, kuten kuvista, tuli perheviikonloppujen myötä osa perheiden viestinnän arkipäivää. Arvioinnin sähköiseen kyselyyn vastanneet perheet kokivat, että heidän oma tietämyksensä kielellisistä vaikeuksista sekä erilaisista tukimahdollisuuksista lisääntyi huomattavasti. Kyselyyn vastanneiden mukaan hankkeen toimintamallit tai toimintatavat 18

21 jäivät osittain elämään myös hankkeen jälkeen. Lisätietoja hankkeesta löytyy hankkeen loppuraportista Meidän perhe menee kouluun. Inkerikeskuksen KETTUSET-hankkeen osalta keskeisenä hyvänä käytäntönä on noussut esiin itse kohderyhmä. Vertaisarvioinnissa keskeisenä hyvänä elementtinä nähtiin oppimisvaikeuksiin liittyvän konsultatiivisen ja poikkisektoraalisen etsivän työn tuominen osaksi maahanmuuttajajärjestön työtä (puheterapiatoiminta sekä kerhotoiminta). Arvioinnin kyselyn mukaan hankkeen tuotoksia on hyödynnetty muualla. Mm. Helsingin yliopisto tutkii kaksikielisten lasten kielen kehittymistä hankkeen keräämien tietojen perusteella. CP-liiton laaja hanke: Hyvien toimintakäytäntöjen kehittäminen osallistumisen lisäämiseksi ja oppimisen tukemiseksi (Motoriset toimintarajoitukset oppimisen ja osallistumisen esteinä -projekti) nousee myös esiin arvioinnissa. Huomiota ovat kiinnittäneet menetelmien kehittäminen ja niistä saadut tulokset. Keskeisiä menetelmiä ovat testipatteristo CP-lasten oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi sekä itsearviointilomakkeet ja niistä saadut tulokset. Hankkeen tuloksista löytyy tietoa laajasti hankkeesta kirjoitetuissa tieteellisissä ja populaareissa julkaisuissa. Erilaisten oppijoiden liiton (Keski-Suomen erilaiset oppijat ry:n) Tarinan kertojat -hankkeessa kehitetyt toimintamallit ovat herättäneet kiinnostusta vertaisarvioinnissa. Hankkeessa on kehitetty ryhmätoimintaa päiväkoteihin sekä ns. tsempparitoimintaa koulujen välitunneille. Hankkeen toteuttamien tutkimusten mukaan päiväkotiryhmissä loruliikunnalla on selkeitä positiivisia vaikutuksia kielen kehittymiseen. Vertaisarvioinnissa ja ohjausryhmän arvioinnissa myös kaveriohjausmalli ja tsempparitoiminta nousevat vahvasti esiin. Hankkeen toteuttajatahon ja vanhempien mukaan päiväkodit ovat jatkaneet toimintamallin toteutusta edelleen ja todenneet sen hyvin lapsilähtöiseksi ja lapsia innostavaksi. Arvioinnin sähköiseen kyselyyn vastanneiden mukaan hankkeen toimintamallit tai toimintatapa jäivät vastaajien mukaan elämään kattavasti hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen tärkein aikaansaama vaikutus oli vastaajien mukaan uusien kielellisiä vaikeuksia ennalta ehkäisevien toimintamallien kehittäminen osaksi vanhempien ja päiväkotihenkilökunnan asiantuntemusta sekä näiden mallien käyttöönotto. Hankkeen tuloksista on luettavissa lisätietoa sen kattavissa julkaisuissa. Niilo Mäki -instituutin hankkeissa on useita hyviä käytäntöjä, joista tässä nostetaan esiin muutamia: Oppimisvaikeuksien varhaiskuntoutuksen menetelmien kehittäminen -hankkeessa kehitetty Nallematikka-toimintamalli on hyvä esimerkki varhaisen tukemisen menetelmien kehittämisestä. Vertaisarvioinnissa hankkeessa keskeisenä nähtiin juuri Nallematikka-malli mutta myös vahva tutkimustieto, jota voidaan hyödyntää lukusujuvuuden ja lukemisen taitojen kuntoutuksessa. Tämän lisäksi vertaisarvi- 19

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot