Oppimisvaikeudet esiin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimisvaikeudet esiin!"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 26 Olli Oosi, Nita Korhonen Oppimisvaikeudet esiin! RAY:n Oppimisvaikeusohjelman arviointi

2 Avustustoiminnan raportteja 26 Olli Oosi, Nita Korhonen Oppimisvaikeudet esiin! RAY:n Oppimisvaikeusohjelman arviointi Raha-automaattiyhdistys 2011

3 Ulkoasu: Dynamo Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2011 ISBN

4 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA -SARJA Pääotsikko Alaotsikko Kirjoittaja(t) Oppimisvaikeudet esiin! RAY:n Oppimisvaikeusohjelman arviointi Olli Oosi & Nita Korhonen Vuosi 2011 Tekijäyritys/-yhteisö Ramboll Management Consulting

5 Sisällys 1 Esipuhe: Oppimisvaikeusohjelma rahoittajan näkökulmasta Johdanto arviointiin Johdanto raporttiin Arvioinnin toteutustapa ja aineistot Arvioinnin teemat Arvioinnin toteutus ja aineistot Arvioinnin havainnot Ohjelmataso Ohjelman suuntautuminen Ohjelman toteutus ja ohjelmatason tulokset Syntyneet hyvät käytännöt ja niiden levittäminen Ohjelmatoiminnan lisäarvo RAY:lle Hanketaso Hankkeiden relevanssi ja toteutus Hanketason tulokset ja vaikutukset Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset ohjelmatasolta Ohjelman suuntautuminen Ohjelman toteutuksen onnistuminen Ohjelmassa syntyneet hyvät käytännöt Ohjelmatoiminnan hyöty RAY:lle Kehittämissuositukset RAY:n ohjelmamuotoisen rahoituksen kehittäminen Oppimisvaikeusteeman rahoitus jatkossa Suositukset hanke- ja ohjelmavalmisteluun Hankkeiden keskeiset tulokset ja vaikutukset Hankkeiden tuotokset ja julkaisut

6 1 Esipuhe: Oppimisvaikeusohjelma rahoittajan näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tehtävänä on vahvistaa suomalaista hyvinvointia tukemalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa. Riskien varhainen tunnistaminen, niihin vaikuttaminen ja sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ovat olennaisia asioita. Näistä lähtökohdista oli luontevaa lähteä kehittämään avustusohjelmaa oppimisvaikeuksia kokevien tukemiseksi. Ohjelman lähtökohtana oli etsiä uusia toimintamalleja lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen ja niistä aiheutuvan syrjäytymisen estämiseen tai katkaisemiseen. On tärkeää, että erilaiset oppijat voivat elää täysipainoista ja omaehtoista elämää. Tietoyhteiskunta perustuu pitkälti tietoon, tiedonhallintaan, osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen asioihin, jotka voivat toisille meistä tuntua varsin haasteellisilta. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja niiden vaikutus syrjäytymiseen on ilmiönä verrattain uusi. Oppimisvaikeudet liitetään helposti kouluun, mutta ilmiö on moniulotteisempi ja laaja-alaisempi. Kyse ei ole vain hitaasta etenemisestä koululuokassa, vaan ongelmat voivat kasautua. Oppimisvaikeudet voivat johtaa heikkoon koulumenestykseen, opintojen keskeyttämiseen ja erilaisiin vaikeuksiin työelämässä. Voi myös olla vaikeata löytää omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Oppimisvaikeusohjelmalla haluttiin tehdä oppimisvaikeudet näkyväksi. Palvelujärjestelmässä ne näyttävät sijoittuvan varsin usein eri palveluiden väliin, eikenenkään-maalle. Tämä voi vaikeuttaa tarvittavien palveluiden ja tukitoimien saamista. Ohjelman avulla haluttiin myös tuoda esille se, että keinoja oppimisvaikeuksia kokevien lasten ja nuorten auttamiseksi on olemassa ja myös uusia keinoja kehitetään. Ongelmia voidaan ehkäistä, ja myöhempää kehitystä ajatellen riittävän varhaisella tukemisella voidaan saada paljon aikaan. Oppimisvaikeusohjelmaan valittiin yhteensä 22 hanketta, jotka toteutettiin vuosina RAY:n osuus niiden rahoituksessa oli yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Hankkeet toimivat pääsääntöisesti kolme tai neljä vuotta, ja niiden keskimääräinen avustus vuositasolla oli noin euroa. Oppimisvaikeusohjelman käynnistäminen oli tärkeää myös avustustoiminnan kehittämisen kannalta. Oppimisvaikeusohjelma oli avustusosastolla ensimmäinen varsinainen avustusohjelma, jota koordinoitiin RAY:stä käsin. Yksi tärkeä lähtökohta oli parantaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toteuttaman kokeilu- ja kehittä- 4

7 mistoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Ohjelmatoiminnalla pyrittiin pois pienistä, irrallisista hankkeista ja tarjottiin yhteistä koordinointia, verkostotyötä, mahdollisuutta vertaisarvioinnille sekä prosessia tukevaa seurantaa ja arviointia. Ohjelmassa arvioitiin sekä koko ohjelman että siihen kuuluvien osahankkeiden tuloksellisuutta ja vaikutuksia, kartoitettiin syntyneitä hyviä käytäntöjä ja hahmotettiin myös ohjelmatoiminnan hyötyjä sekä osahankkeille että Rahaautomaattiyhdistykselle. Ohjelman ollessa loppusuoralla voidaan todeta, että työ oppimisvaikeuksien parissa ei kuitenkaan lopu tähän. Oppimisvaikeusohjelma avasi omalta osaltaan oppimisvaikeuskentän moniulotteisuutta, teki sitä näkyvämmäksi ja antoi sysäyksen jatkokeskusteluun. Raha-automaattiyhdistyksen päivitetyn avustusstrategian mukaisesti RAY:llä on edelleen tärkeä rooli osallisuutta vahvistavan ja ongelmia ehkäisevän kansalaisjärjestötoiminnan rahoittamisessa. Elina Varjonen kehittämispäällikkö, RAY 5

8 2 Johdanto arviointiin 2.1 Johdanto raporttiin Oppimisvaikeusohjelman arviointi on ollut ohjelman toteutusta tukevaa jatkuvaa tai kehittävää arviointia. Sen tavoitteena on ollut lisätä hankkeiden välistä vuorovaikutusta ja tuoda hankkeita keskustelemaan keskenään. Lisäksi tavoitteena on arvioida oppimisvaikeusohjelmaa ohjelmana, uudentyyppisenä työtapana RAY:n avustustoiminnassa. Arviointikysymykset laadittiin vuonna 2008 yhteistyössä arvioinnin ohjausryhmän kanssa, ja niissä painottuvat ohjelmatason kysymykset. Oppimisvaikeusohjelma on ollut sisällöllisesti yhtä laaja ja moniulotteinen kuin koko oppimisvaikeuksien kenttä. Tässä mielessä tulosten yhteenveto ohjelmatasolla tehdään erilaisten läpileikkaavien teemojen kautta hankkeiden erilainen toimintalogiikka tiedostaen. Menetelmällisesti arviointi on nojautunut hankkeiden ja ohjelman ohjausryhmän kanssa vuorovaikutuksessa toteutettuihin tilaisuuksiin sekä hankkeiden itse tuottamaan seuranta- ja arviointitietoon. Tässä mielessä arviointi eroaa perinteisistä arviointitutkimuksista. Tämän raportin luvussa kolme käsitellään keskeiset ohjelmatasoa koskevat havainnot ja johtopäätökset. Siinä pyritään katsomaan ohjelmaa kokonaisuutena arvioinnin käytössä olevan aineiston valossa. Pyrkimyksenä on ollut nousta yksittäisten hankkeiden yläpuolelle tarkastelemaan sellaisia läpileikkaavia teemoja, jotka ovat esiintyneet useammassa hankkeessa. Tämän lisäksi luvussa nostetaan ohjausryhmän tai hankkeiden vertaisarvioinnin kannalta esiin nousseita lupaavia käytäntöjä. Luvussa neljä esitetään arvioinnin johtopäätökset ja suositukset mahdollisimman tiiviisti. Tämä luku on tarkoitettu kiireisille lukijoille ja erityisesti ohjelmatason johtopäätöksistä kiinnostuneille. Luvussa viisi on esitetty ohjelman hankkeiden keskeisiä tuloksia hankekorttien muodossa. Luvun tarkoitus ei ole ollut arvioida yksittäistä hanketta kattavasti vaan nostaa esiin hankkeiden tuloksia ja onnistumisia. Arvioinnin tietolähteenä on tässä nojauduttu usein hankkeiden itse tuottamaan tutkimus-, arviointi- ja seurantatietoon. Luvussa kuusi on listattu hankkeiden tuotoksia ja julkaisuja, joiden kautta lukijat voivat päästä syventymään lisää yksittäisten hankkeiden kehittämiin menetelmiin ja toimintamalleihin. Tämä lista ei välttämättä ole kattava vaan perustuu hankkeiden seurantatiedoissa esiin nostamiin keskeisiin tuotoksiin. 6

9 Arvioinnin ohjausryhmässä oppimisvaikeuksien kehittämisen kentän sisältöasiantuntijat ovat kaivanneet usein hankkeiden sisältöjä tarkastelevaa kirjaa. Tuo kirja voi olla tapa levittää ohjelman tuloksia ja vaikutuksia. Tämä arviointi on tarkoitettu ensisijaisesti RAY:n rahoituksen kehittämiseen sekä kaikille oppimisvaikeuksien kehittämisestä kiinnostuneille toimijoille. 2.2 Arvioinnin toteutustapa ja aineistot Arvioinnin teemat Arviointi käynnistyi arviointijärjestelmän luomisella, jossa hahmotettiin ohjelmatason vaikutuslogiikka sekä analysoitiin läpi kaikki ohjelmaan kuuluvat hankkeet. Tässä vaiheessa oppimisvaikeusohjelman interventiologiikaksi hahmottui kuviossa 1 esitetty kuva. Tässä kuviossa on hahmotettu ohjelmatasolla odotettavia tuloksia ja vaikutuksia. Kuvio 1. Ohjelmatason interventiologiikka. 7

10 Toinen tärkeä asia on huomata, että kyseessä on oppimisvaikeusohjelman arviointi, ei siis minkään ohjelmassa olleen yksittäisen hankkeen. Tässä mielessä ajatuksellista analogiaa on etsitty teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen, Tekesin, ohjelma-arvioinneista. Arvioinnin tavoitteeksi muodostui arvioinnin ja koordinoinnin välimaasto: Tavoitteena oli luoda vuorovaikutteisia arviointipäiviä, jotka tarjoaisivat hanketoimijoille mahdollisuutta verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen. Tämä asetti joitakin reunaehtoja arvioinnin tiedonkeruulle. Aineisto on tuotettu osin yhdessä eikä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Arvioinnin jokaiselle kysymykselle asetettiin arviointikriteeri, jonka perusteella arviointikysymyksiin vastataan. Arviointikysymyksissä painottuu vahvasti ohjelmatason arviointi. Hanketasolla: A1 Hankkeiden tavoitteiden relevanssi Perustuvatko hankkeet todelliseen tarpeeseen? Liittyvätkö hankkeiden tavoitteet läheisesti niitä toteuttavien organisaatioiden tavoitteisiin? Ovatko hankkeet vastanneet sellaisiin yhteiskunnallisiin puutteisiin, joita oppimisvaikeuksien kentässä on? A2 Yksittäisten hankkeiden toimenpiteiden toteutuminen Ovatko hankkeessa suunnitellut toimenpiteet toteutuneet? Mitkä asiat ovat haitanneet tai helpottaneet hankkeiden toteutusta? A3 Hankkeiden tulokset Mitä tuotoksia hankkeissa on syntynyt? Millaisia vaikutuksia voidaan odottaa syntyvän? Ovatko hankkeiden tulokset paikallisia vai valtakunnallisia? Hyödynnetäänkö hankkeen tuloksia jatkossa ilman erillistä projektirahoitusta? Ohjelmatasolla: A4 Ohjelman suuntautuminen Ovatko ohjelman hankkeiden tavoitteet liittyneet niihin taustatarpeisiin, joiden vuoksi ohjelma on käynnistynyt? Perustuvatko ohjelman tavoitteet RAY:n avustusstrategiaan? 8

11 Onko ohjelman rajaus lapsiin ja nuoriin sekä tiettyihin elämänkaaren siirtymävaiheisiin kohdistunut oikein? Ovatko hankkeet linjassa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisopetuksen strategian kanssa? A5 Ohjelman toteutuksen onnistuminen Onko ohjelmatoiminta luonut hankkeiden välistä verkottumista? Onko ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet (esim. koulutuspäivät, verkostopäivät) koettu hyödylliseksi? Ovatko ohjelman ohjausrakenteet olleet toimivia? Ovatko hankkeet itsessään olleet riittävän laajoja verkostomaisia kokonaisuuksia? Mitä toiveita ja tarpeita verkostoitumiselle on? A6 Syntyvät hyvät käytännöt Onko tunnistettavissa sellaisia hyviä tai lupaavia toimintamalleja, joiden hyvyydestä on vakuuttavaa näyttöä? Miten näitä toimintamalleja tai tuloksia voitaisiin levittää? A7 Ohjelmatoiminnan hyöty Onko ohjelmallinen toiminta ollut hyödyllistä avustustoiminnan kannalta? Miten ohjelma on näkynyt ulospäin? Arviointikysymysten suhteen tehtiin joitakin rajauksia. Esimerkiksi se, miten ohjelma on näkynyt laajemmin ulospäin, jätettiin arvioinnin ulkopuolelle, koska vastaus kysymykseen tiedettiin. Ohjelma ei käytännössä tehnyt toimenpiteitä näkyvyyden lisäämiseksi laajemmin, joten sen arviointi näyttäytyi kyseenalaisena. Tämän lisäksi osa kysymyksistä on luonteeltaan kuvailevia, esimerkiksi projektin toimenpiteiden toteutuksen onnistuminen ja verkostoitumistarpeet. Näihin on kerätty palautetta seurantalomakkeella, ja palaute on hyödynnetty välittömästi. Kaikkia näitä teemoja ei siis raportoida tässä raportissa, vaan pääpaino on ohjelmatason teemoissa Arvioinnin toteutus ja aineistot Arviointi toteutettiin vuorovaikutteisesti yhdessä ohjelman kanssa. Arvioinnin keskeisiä vaiheita olivat: arviointijärjestelmän luominen ja hankkeiden analyysi hankefoorumi 2008: alustavat tulokset hankefoorumi 2009: vertaisarviointi 9

12 kohde- ja sidosryhmäkysely sitä haluaville hankkeille hankkeiden itse toteuttamien arviointien, selvitysten ja vastaavien keskeisten tulosten analyysi hankkeiden seurantalomakkeiden analyysi RAY:n itsearviointitilaisuudet (2 kpl, osin eri osallistujat). Hankefoorumien yhteenvedot on toimitettu RAY:lle ja hankkeille kyseisten tilaisuuksien jälkeen. Näitä aineistoja ei raportoida kattavasti tässä yhteydessä. Kohde- ja sidosryhmäkysely toteutettiin vuonna 2010 niille hankkeille, jotka halusivat osallistua kyselyyn. Monissa hankkeissa toteutettiin omia tutkimuksia ja arviointeja, jotka toimitettiin tämän arvioinnin käyttöön. Tämän lisäksi hankkeille oli ohjelmassa oma seurantalomake, jota heidän pyydettiin täyttämään vuosittain. Seuraavassa taulukossa on arvioinnin tietopohjaa kolmesta näkökulmasta: onko hanke ollut mukana tässä arviointihankkeessa toteutetussa kohde- ja sidosryhmäkyselyssä, onko arvioinnissa ollut käytettävissä hankkeen itse toteuttamaa tai hankkimaa tutkimus- ja arviointitietoa sekä onko arvioinnin käytössä ollut RAY:n erillinen seurantalomakkeisto tai mahdollisesti muita hankkeen toimittamia seuranta-aineistoja. Taulukko 1. Arvioinnin tietopohjan luonnehdintaa. 10

13 Taulukossa esitetty tähtien määrä kuvaa käytössä olleiden aineistojen kattavuutta. Arviointihankkeen kohde- ja sidosryhmäkyselyssä kolme tähteä tarkoittaa, että kyselyn hankekohtainen vastausprosentti on ollut hyvä. Yksi tähti puolestaan sitä, että kyselyyn on saatu vain joitakin vastauksia. Muissa kohdissa kaksi tähteä viittaa siihen, että käytössä on ollut vähintään kohtuullisen kattavasti aineistoa (esim. käytössä on ollut useampi itse tuotettu raportti/julkaisu/materiaali) tai seurantalomake tarjoaa vähintään kohtuullisesti informaatiota. 11

14 3 Arvioinnin havainnot 3.1 Ohjelmataso Ohjelman suuntautuminen Tässä luvussa tarkastellaan ohjelmaa kokonaisuutena itsearviointitilaisuuksiin sekä RAY:n strategisiin päälinjoihin pohjautuen. Ohjelma käynnistyi yhteisellä suunnittelulla joidenkin oppimisvaikeuskentällä toimivien järjestöjen kanssa. Suunnittelun jälkeen syntyi hahmotelma, mitä ohjelma voisi sisältää, mutta rajaus ei ollut tuolloin vielä tarkka. Ohjelman hakuilmoituksessa todettiin, että oppimisvaikeusteemaan vastaanotetaan hakemuksia mutta lopullinen ohjelman rajaus tehtiin vasta ohjausryhmässä. Ohjelmassa toteutettu valinta varsin erityyppisten projektien välillä oli tietoinen, ja hankkeiden valinnassa käytettiin poissulkevaa tekniikkaa. Ajatuksena oli tasapainottaa hankekokonaisuutta. Hankeselektio toteutettiin ohjausryhmän tekemällä pisteytyksellä. Hankkeiden hyväksymisen jälkeen ne jaettiin elämänkaaren näkökulmasta ryppäisiin. Yhteistyön tekemistä hankevalinnassa pidettiin ainutlaatuisena ja erittäin tärkeänä. Oppimisvaikeusohjelman tarkastelua suhteessa RAY:n strategisiin päälinjoihin toteutettiin hankeanalyysin ja RAY:n itsearviointitilaisuuksien kautta. Kuviossa 2 on kuvattu sitä, miten ohjausryhmän asiantuntijoiden ja RAY:n mielestä hankkeiden keskeiset lupaavat tulokset jakautuvat näille päälinjoille. Kuvion jaottelu on toteutettu RAY:n vuosien strategian mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että hankkeiden toiminta ajoittui pääasiassa tälle ajanjaksolle. Hiljattain uudistetun strategian ( ) päälinjat ovat terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen ja ongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen. Kuten kuviosta nähdään, on pääpaino ollut tavoitteiden mukaisesti ongelmien ennaltaehkäisyssä. Hankkeiden toiminnan jaottelu kohderyhmä-/toimintakeskeisiin, menetelmäkeskeisiin ja tutkimuskeskeisiin on jälleen välineellinen. Kaikissa hankkeissa on ollut mukana kohderyhmien edustajia, mutta kohderyhmä- ja toimintakeskeisissä on erityisesti tavoiteltu hankkeen toiminta-alueella kohderyhmien laajaa osallistumista. 12

15 Kuvio 2. Hankkeiden keskeisten tulosten luonne ja jakaantuminen ohjausryhmän ja RAY:n asiantuntija-arvion perusteella. Ohjelman hankkeiden pääpaino on ollut menetelmien kehittämisessä, joka sekin vastaa ohjelman alkuperäistä tavoitetta, kokeilua ja kehittelyä. Ohjausryhmän ja RAY:n itsearvioinnissa nähtiin positiivisena, että toiminta on painottunut ns. kokeilevaan toimintaan. Ajatuksena on ollut ikään kuin katsoa, mitä toimintaa tällä kentällä on. Ohjelman kaikki hankkeet vastaavat RAY:n avustusstrategian päälinjoja. RAY:n ohjelman aikaisen avustusstrategian päälinjat ovat nähtävissä ohjelmassa, mutta RAY:n haastattelujen ja itsearvioinnin valossa näyttää, että ohjelman taustalla ovat olleet myös tähän teemaan liittyvä kokeilunhalu sekä eräiden yksittäisten henkilöiden vahva sitoutuminen ja kiinnostus kyseiseen teemaan. Myös järjestöjen hakemuksissa esitetyt taustatarpeet ja tavoitteet ovat omalta osaltaan luoneet ohjelman sisältöjä. Ohjelman toisessa itsearvioinnissa nostettiin esiin joitakin oppimisvaikeuskentän perusongelmia. Seuraavassa on esitetty tiivistetyt havainnot oppimisvaikeusohjelman roolista näiden perusongelmien ratkaisemisessa. 13

16 Ongelma 1: Erilaisten menetelmien ja työtapojen vaikutuksista oppimisen edistämiseen tai oppimisvaikeuksien ehkäisyyn ei ole tietoa. Useissa ohjelman hankkeissa on ollut mukana jonkinlainen tutkimuksellinen elementti. Tällöin hankkeen tulokset ovat tuoneet lisätietoa jonkin oppimisvaikeuteen liittyvän teeman lisäominaisuuksista. Ajoittain tutkimus on myös tuottanut tietoa jonkin työmenetelmän vaikutuksista kohderyhmiin. Varsinaisia systemaattisia arviointitutkimuksia on ollut noin neljäsosassa hankkeita. Itsearvioinnissa todettiin, että jatkossa ohjelmatyössä tulisi olla tarkemmin mukana myös olemassa olevien käytäntöjen lupaavuus ja vaikuttavuus. Tutkimuksellisuuden ja arvioinnin vaatimusten nähtiin sisältyvän tulevaisuudessa osaksi ohjelmainstrumentin kehittämistä. Kohderyhmien näkökulmasta erityisesti aikuisten lukikuntoutuspalveluita tullaan tarvitsemaan, vaikka lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin liittyvät asiat saataisiin jatkossa hoidettua nykyistä paremmin. Käytännössä lapsena ja nuorena saadut tukipalvelut eivät välttämättä poista tarvetta erilaiseen tukitoimiin vanhempana. Erilaiset tavat ja valmiudet oppia heijastuvat myöhempään elämään ja muuttuvat aikuisuuden ja työelämän vaatimusten mukana. Aikuisiakin voidaan tukea huomattavasti erilaisten oppimisvaikeuksien kanssa selviytymisessä suhteellisen pienten tukitoimien avulla. Ongelma 2: Oppimisvaikeusteema sijaitsee rahoituksellisesti ja hallinnollisesti ei-kenenkään-maalla. Lähes jokaisessa oppimisvaikeusohjelman hankkeessa on ollut mukana jonkinlainen tietoisuuden lisäämisen elementti, ainakin hankealueella. Samoin hankkeen tuloksina nähdään usein jonkin palvelujärjestelmän aukon tai puutteen esiin nostaminen. Ohjelma onnistui saavutettujen tulosten perusteella tekemään tätä ongelmatiikkaa näkyväksi. Itsearvioinnissa nähtiin, että tulevaisuudessa tarvittaisiin laajempi oppimisvaikeusteemaa koskettava juurruttamis- ja levittämishanke, jossa painotettaisiin vielä enemmän eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Ongelma 3: Oppimisvaikeuksien tunnistamisen kannalta keskeisiä keinoja ovat mahdollisimman varhainen puuttuminen ja siirtymävaiheet näihin ei kiinnitetä vielä tarpeeksi huomiota. Oppimisvaikeusohjelman hankkeista valtaosa on kohdistunut lapsiin ja nuoriin sekä erilaisiin siirtymävaiheisiin. Tätä voidaan pitää erittäin tärkeänä ohjelmatason tuloksena. Vähemmälle painoarvolle ovat jääneet toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen liittyvät hankkeet. Oppimisvaikeuksia ei näissä ympäristöissä tämän ohjelman puitteissa kartoitettu. 14

17 Ohjausryhmän itsearvioinnissa ja RAY:n haastatteluissa hyvänä asiana nähtiin, että oppimisvaikeusohjelmaa on tarkasteltu hankekokonaisuudessa laajasti ja erityisesti lasten ja nuorten tietyt rajavaiheet ovat korostuneet. Ohjelma nähtiin ajankohtaiseksi, ja sen koettiin tavoittaneen hyvin alan toimijakentän. Hankemäärä nähtiin myös helposti hallittavaksi. Oppimisvaikeustematiikan esiin nostaminen tietyissä kohderyhmissä, kuten maahanmuuttajien ja vankien parissa, nähtiin erittäin keskeiseksi ja tärkeäksi elementiksi ohjelman hankkeissa. Tämä näkyy myöhemmin esimerkiksi siinä, mitä RAY:n ja ohjausryhmän asiantuntijat pitivät lupaavina käytäntöinä. Suuntautumisen näkökulmasta puuttuvia elementtejä todettiin muutamia. Ensimmäinen on ohjelman rajaus oppimisvaikeuksiin. Tässä yhteydessä rajaus esimerkiksi tarkkaavaisuusongelmiin olisi voinut tuottaa myös toisen tyyppisiä hankkeita ohjelmaan. Puuttuvia näkökulmia olivat esimerkiksi aikuisten oppimisvaikeudet sekä oppimisvaikeudet korkeakouluissa tai tilanteissa, joissa ollaan syrjäytymisvaarassa. Tämä valinta on ollut ohjelmalta osin tietoinen. Hankkeiden ja toteuttajaorganisaatioiden kannalta olisi voinut olettaa, että lapsija perhetyön järjestöt olisivat hakeneet hankkeita oppimisvaikeusohjelmaan hanakammin. Toisaalta myöskään lukivaikeuksien parissa työskennelleet järjestöt eivät hakeneet avustusta laaja-alaisille hankkeille. Kuviossa 3 on kuvattu hankkeiden toiminnan painopisteitä hankkeiden seurantalomakkeissa ilmoitettujen tavoitteiden perusteella. Yhdessä hankkeessa voi olla useampi kuin yksi ulottuvuus, minkä vuoksi yksi hanke on voitu laskea useampaan kertaan. Y-akselilla on kuvattu hankkeen menetelmien kehittämisen ja kokeilun tai tiedon tuotannon ja tietämyksen levittämisen fokusta. X-akselilla erottelua on tehty sillä periaatteella, onko hankkeen toiminta-alue rajattu (alueellinen; tietyt kohderyhmät) vai periaatteessa valtakunnallinen (myös tietty kohderyhmä, mutta laajasti osallistettuna). Analyysi ei ole vedenpitävä, mutta antaa kuvaa oppimisvaikeusohjelman painopisteestä. Tämä analyysi vastaa ohjausryhmän itsearvioinnin tuloksia. Eräs tapa tarkastella ohjelman suuntautumista erilaisiin strategisiin painopisteisiin on tarkastella ohjelmaa suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisopetuksen strategiaan (OKM:n työryhmämuistiota ja selvityksiä 2007:47). Ongelmallisen tarkastelusta tekee se, että useat oppimisvaikeuksiin liittyvät asiat ovat vielä tunnistamattomia. Ne eivät ole strategisen ajattelun pohjana olevassa tietovarannossa. Ohjelman aikana nousi usein esille, että oppimisvaikeuksiin liittyvä kansalais- ja järjestötoiminta sijaitsee ei-kenenkään-maalla. Tällöin tämän kehittämistoiminnan vertaaminen tietyn sektorin strategiaan, joka ohjelman ensimmäi- 15

18 sinä vuosina oli lähinnä kehittämisohjelmatyyppinen dokumentti, ei tarjonnut arvioinnin tai ohjelmakehittämisen näkökulmasta kovinkaan paljoa. Kuvio 3. Ohjelman painopisteiden hahmottelua. Käytännössä suurin haaste tulee oppimisvaikeuksien kehittämiseen liittyvistä kahdesta paradigmasta. Näitä ovat tieteellis-tutkimuksellinen traditio, joka pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen ja tätä kautta kehitettäviin menetelmiin. Tässä ohjelmassa oli useita tällaisia hankkeita. Toinen traditio on kansalaistoimintaan liittyvä, ja siinä keskitytään vertaistoimintaan sekä ajoittain erilaisiin kokeileviin toiminnan muotoihin. Yleensä näiden kahden kulttuurin välillä ei ole ristiriitaa, mutta ajoittain oppimisvaikeuskentän keskustelu erilaisista kuntoutusmenetelmistä (esim. sensomotorinen) saa näitä piirteitä Ohjelman toteutus ja ohjelmatason tulokset Ohjelman toteutukseen ei RAY:ssä varattu erillistä budjettia. Ohjelman toteutukseen osallistuivat ohjelman ohjausryhmä, ohjelman koordinaatiota hoitanut RAY:n avustusosaston kehittämistiimin jäsen sekä osin ulkoinen arvioitsija. Verkostoitumisen osalta tiedostettiin, että ohjelman koordinaatioon on ollut RAY:ssä käytössä suhteellisen vähän resursseja, mikä on heijastunut myös ohjelman toteutukseen. Ohjelman toteutustavasta keskusteltiin ohjausryhmässä. Itsearvioinnin mukaan ohjelmamainen rakenne nähtiin hyväksi, erityisesti alueittainen verkostoituminen 16

19 ja hankefoorumien toteutus. Myös hankefoorumeista ja ohjelmatoimista saatu palaute seurantalomakkeissa on ollut erittäin positiivista ja tukee tätä näkemystä. Ohjausryhmä näki myös haasteena sen, että huolimatta ohjelman hankkeiden asettamisesta ikään kuin ryppäisiin, jäi ohjelman hankkeiden toiminnallinen verkottuminen kuitenkin odotettua vähäisemmäksi. Ohjelman markkinointi ja viestintä koettiin hyväksi, mutta itsearvioinnissa esitetyn palautteen mukaan tätä toivottiin entistä enemmän. Samoin esimerkiksi puuttuneiden osa-alueiden huomioiminen esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin keinoin ohjelman alkuvaiheessa olisi voinut tuoda mukaan vielä uudentyyppisiä ja kiinnostavia hankkeita. Hanketason arvioinnin pohjalta nousi keskusteluun toiminnan juurtumisen haasteet paikallisissa konteksteissa (esim. kouluissa). Niissä hankkeissa, jotka ovat olleet pitkälti paikallisen toiminnan toteuttamista (ilman valtakunnallista rakennetta tms.), juurtuminen on jäänyt vähäisemmäksi. Alla olevassa nelikentässä Y-akselilla on kuvattu arvioinnin kohde- ja sidosryhmäkyselyyn vastanneiden näkemystä oppimisvaikeusohjelman tavoiteltujen vaikutusten merkityksestä sekä X-akselilla sitä, missä määrin hankkeilla saavutettiin näitä vaikutuksia. Kuvio 4. Sidosryhmäkyselyyn vastanneiden arvio ohjelman vaikutuksista. 17

20 Asteikko on molemmissa kysymyksissä yhdestä viiteen. Katkoviivalla on kuvattu Y-akselilla yli 3,5 arvon saavia vastauksia sekä X-akselilla neutraalia arvoa 3. Kuten kuviosta nähdään, tavoitelluista tuloksista palvelujen paranemiseen tai ammattilaisten mahdollisuuksiin havaita ja puuttua oppimisvaikeuksiin ei päästy. Sen sijaan hankkeiden kohde- ja sidosryhmien mielestä ohjelma onnistui lisäämään tietoisuutta oppimisvaikeuksista ja niiden ehkäisymahdollisuuksista sekä oppimisvaikeuksien parissa toimivien ammattilaisten hyvistä menetelmistä ja käytännöistä (ainakin hankkeiden toiminta-alueilla). Hankkeiden toteuttamien tutkimusten, arviointien ja seurantatietojen analyysi tukee näitä havaintoja Syntyneet hyvät käytännöt ja niiden levittäminen Arvioinnissa hyvien käytäntöjen hahmottaminen on toteutettu sidosryhmäkyselyn ja vertaisarviointien kautta. Kysymystä ei ole tarkasteltu minkään hyvän käytännön käsitteen tai tieteellisten kriteerien kautta. Tämän lisäksi kysymys ei ole kovin relevantti kohderyhmien parissa toimintaa toteuttaville hankkeille, joissa ei ole ensisijaisesti pyritty jonkun menetelmän kehittämiseen tai levittämiseen vaan vaikkapa opettajien tietoisuuden lisäämiseen tai kohderyhmän elämän helpottamiseen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että seurantatiedoissa tulosten leviämisestä kertovat lukumäärät vaihtelevat nollasta kymmeniin tuhansiin, hankkeiden toimintalogiikasta riippuen. Tässä luvussa on seuraavaksi nostettu esiin muutamia lupaavia käytäntöjä, erityisesti vertaisarviointiin ja ohjausryhmän asiantuntija-arviointiin pohjautuen. Se on osittain yhteenvetoa raportin lopussa olevasta hankekokonaisuudesta, ja tarkoitus on nostaa esiin joitakin eri sidosryhmiä kiinnostaneita käytäntöjä. Tämä ei tee oikeutta koko hankekokonaisuudelle, mutta tavoitteena on ollut kuvata erilaisin esimerkein enemmänkin hankkeiden erilaisuutta kuin ohjelman koko kirjoa. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto: Meidän perhe menee kouluun -hanke: Hankkeessa luotiin vanhemmille vertaisryhmätoiminta koulunaloitusvaiheeseen. Taustalla on ajatus siitä, että vanhemmat, joiden lapset ovat kohdanneet kielellisiä vaikeuksia, jäävät usein koulun aloitusvaiheessa ilman tukea. Lapset voivat edelleen saada koulussa tukitoimia, mutta vanhempien kohdalla tämä on jäänyt vähäisemmäksi. Hankkeen vertaisryhmätoiminta organisoitiin kerhotyyppisenä viikonlopputoimintana Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Näissä ohjelma organisoitiin erikseen perheille ja lapsille. Hanketta seurattiin opinnäytetyössä, jonka tulosten mukaan esimerkiksi puhetta tukevista kommunikaatiokeinoista, kuten kuvista, tuli perheviikonloppujen myötä osa perheiden viestinnän arkipäivää. Arvioinnin sähköiseen kyselyyn vastanneet perheet kokivat, että heidän oma tietämyksensä kielellisistä vaikeuksista sekä erilaisista tukimahdollisuuksista lisääntyi huomattavasti. Kyselyyn vastanneiden mukaan hankkeen toimintamallit tai toimintatavat 18

21 jäivät osittain elämään myös hankkeen jälkeen. Lisätietoja hankkeesta löytyy hankkeen loppuraportista Meidän perhe menee kouluun. Inkerikeskuksen KETTUSET-hankkeen osalta keskeisenä hyvänä käytäntönä on noussut esiin itse kohderyhmä. Vertaisarvioinnissa keskeisenä hyvänä elementtinä nähtiin oppimisvaikeuksiin liittyvän konsultatiivisen ja poikkisektoraalisen etsivän työn tuominen osaksi maahanmuuttajajärjestön työtä (puheterapiatoiminta sekä kerhotoiminta). Arvioinnin kyselyn mukaan hankkeen tuotoksia on hyödynnetty muualla. Mm. Helsingin yliopisto tutkii kaksikielisten lasten kielen kehittymistä hankkeen keräämien tietojen perusteella. CP-liiton laaja hanke: Hyvien toimintakäytäntöjen kehittäminen osallistumisen lisäämiseksi ja oppimisen tukemiseksi (Motoriset toimintarajoitukset oppimisen ja osallistumisen esteinä -projekti) nousee myös esiin arvioinnissa. Huomiota ovat kiinnittäneet menetelmien kehittäminen ja niistä saadut tulokset. Keskeisiä menetelmiä ovat testipatteristo CP-lasten oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi sekä itsearviointilomakkeet ja niistä saadut tulokset. Hankkeen tuloksista löytyy tietoa laajasti hankkeesta kirjoitetuissa tieteellisissä ja populaareissa julkaisuissa. Erilaisten oppijoiden liiton (Keski-Suomen erilaiset oppijat ry:n) Tarinan kertojat -hankkeessa kehitetyt toimintamallit ovat herättäneet kiinnostusta vertaisarvioinnissa. Hankkeessa on kehitetty ryhmätoimintaa päiväkoteihin sekä ns. tsempparitoimintaa koulujen välitunneille. Hankkeen toteuttamien tutkimusten mukaan päiväkotiryhmissä loruliikunnalla on selkeitä positiivisia vaikutuksia kielen kehittymiseen. Vertaisarvioinnissa ja ohjausryhmän arvioinnissa myös kaveriohjausmalli ja tsempparitoiminta nousevat vahvasti esiin. Hankkeen toteuttajatahon ja vanhempien mukaan päiväkodit ovat jatkaneet toimintamallin toteutusta edelleen ja todenneet sen hyvin lapsilähtöiseksi ja lapsia innostavaksi. Arvioinnin sähköiseen kyselyyn vastanneiden mukaan hankkeen toimintamallit tai toimintatapa jäivät vastaajien mukaan elämään kattavasti hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen tärkein aikaansaama vaikutus oli vastaajien mukaan uusien kielellisiä vaikeuksia ennalta ehkäisevien toimintamallien kehittäminen osaksi vanhempien ja päiväkotihenkilökunnan asiantuntemusta sekä näiden mallien käyttöönotto. Hankkeen tuloksista on luettavissa lisätietoa sen kattavissa julkaisuissa. Niilo Mäki -instituutin hankkeissa on useita hyviä käytäntöjä, joista tässä nostetaan esiin muutamia: Oppimisvaikeuksien varhaiskuntoutuksen menetelmien kehittäminen -hankkeessa kehitetty Nallematikka-toimintamalli on hyvä esimerkki varhaisen tukemisen menetelmien kehittämisestä. Vertaisarvioinnissa hankkeessa keskeisenä nähtiin juuri Nallematikka-malli mutta myös vahva tutkimustieto, jota voidaan hyödyntää lukusujuvuuden ja lukemisen taitojen kuntoutuksessa. Tämän lisäksi vertaisarvi- 19

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Olisinpa kotona -seminaari Helsinki 18.2.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen lähtökohdat Alle 30-vuotiaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon tuki Aira Rajamäki Opetushallituksen valtionavustustoiminta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot