Hyvin meni, vaikka välillä hirvitti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvin meni, vaikka välillä hirvitti."

Transkriptio

1 Hyvin meni, vaikka välillä hirvitti. Selvitys ESR-välittäjäorganisaatiotoiminnasta Hannele Syrjä, Jari Karjalainen & Mikko Valtakari LTT-Tutkimus Oy Tutkimukset ja selvitykset 9/06

2

3 HYVIN MENI, VAIKKA VÄLILLÄ HIRVITTI. Selvitys ESR-välittäjäorganisaatiotoiminnasta Hannele Syrjä, Jari Karjalainen & Mikko Valtakari LTT-Tutkimus Oy Työministeriö Euroopan sosiaalirahasto

4 ESR tutkimukset ja selvitykset -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Riikka-Maria Turkia Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o. Box VALTIONEUVOSTO Puh ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2006

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...7 SAMMANFATTNING...10 SUMMARY JOHDANTO SELVITYKSEN TAVOITE JA TOTEUTUS Selvityksen tavoite ja tutkimuskysymykset Selvitystyön lähestymistapa Selvitystyön toteutus, aineistot ja menetelmät VÄLITTÄJÄORGANISAATIOTOIMINNAN TOTEUTUMINEN Välittäjäorganisaatiotoiminnan tavoitteet ja tehtävät Välittäjäorganisaatiot ohjelmakaudella Välittäjäorganisaatiohankkeiden toteutus Välittäjäorganisaatioiden roolit ja resurssit Osahankkeiden toteutus välittäjäorganisaatiomallin avulla Osahankkeiden näkemykset välittäjäorganisaatiotoiminnasta Välittäjäorganisaatioiden keskinäinen yhteistyö Välittäjäorganisaatiomallin hyödyt ja haasteet hallinnollisesta näkökulmasta sekä hyviä toimintakäytäntöjä VÄLITTÄJÄORGANISAATIOTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Välittäjäorganisaatiotoiminnan tavoitteet ja hankkeiden kohdentuminen Välittäjäorganisaatiohankkeiden tuloksellisuus yksilö- ja kohderyhmätasolla Tulokset ja vaikuttavuus toimijatasolla Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Vaikutukset toimijoiden osaamisen ja toimintakyvyn vahvistumiseen Vaikutukset verkostoitumiseen ja paikallisten kumppanuuksien syntymiseen Yhdistysten aseman vahvistuminen paikallisena toimijana ja välityömarkkinoilla Toiminnan jatkuvuus Välittäjäorganisaatiotoiminnan hyöty ja lisäarvo toimijoille Välittäjäorganisaatiotoiminnan vaikuttavuus suhteessa muuhun ESR-toimintaan VÄLITTÄJÄORGANISAATIOTOIMINNASSA SYNTYNEITÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET TULEVALLE OHJELMAKAUDELLE...92 LÄHTEET...98 LIITTEET Liite 1 - Yhteenveto ESRA -seurantatiedoista /

6 6

7 TIIVISTELMÄ Suomessa on toteutettu ohjelmakaudella välittäjäorganisaatiotoimintaa, jonka tarkoituksena on saada mukaan Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamaan projektitoimintaan uusia toimijoita, kuten kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjä sekä paikallisyhdistyksiä. Välittäjäorganisaationa on voinut toimia yleishyödyllinen järjestö tai yhdistys. Sen tehtävänä on ollut organisoida ja toteuttaa sateenvarjoprojekti, jonka alla on rahoitettu pieniä osaprojekteja. Välittäjäorganisaatioiden tehtävänä on ollut huolehtia osaprojektien valinnasta ja laatia esitys niiden rahoituksesta sekä helpottaa pienten osaprojektien hallinnointia, tukea niiden toteutusta ja koordinoida sateenvarjohanketta. Suomessa on toiminut ohjelmakaudella kaikkiaan 14 välittäjäorganisaatiota, jotka ovat käynnistäneet eri vaiheissa kaikkiaan 19 välittäjäorganisaatiohanketta. Välittäjäorganisaatiot ovat olleet sekä laajoja kansalaisjärjestöjä että pienempiä, alueellisia kolmannen sektorin toimijoita. Välittäjäorganisaatiohankkeissa on vuoden 2005 loppuun mennessä toteutettu 268 pienprojektia, joiden toteuttajina on ollut monipuolinen joukko pieniä paikallisyhdistyksiä. Hankkeiden tavoitteet ja toteutustavat ovat olleet hyvin moni-ilmeisiä. Välittäjäorganisaatiotoiminnalla on ollut ohjelmatoteutuksessa useita, jokseenkin yleisluontoisia tavoitteita, kuten kohdentuminen työllisyyden kannalta haasteellisten kohderyhmien aktivoitumiseen, elämänhallinnan parantumiseen ja työmarkkinavalmiuksien lisäämiseen luomalla toimintamalleja ja jatkopolkuja kohti pysyvämpää työllistymistä. Tavoitteena on lisäksi ollut pienten 3. sektorin toimijoiden osaamisen, toimintakyvyn ja paikallisen verkostoitumisen vahvistaminen. LTT-Tutkimus Oy:n toteuttamassa selvityksessä on arvioitu välittäjäorganisaatiotoiminnan toteutusta, vaikuttavuutta ja syntyneitä hyviä käytäntöjä. Selvitystyön yhtenä tarkoituksena on ollut tuottaa aineksia toimintamallin kehittämiseen tulevalla ohjelmakaudella Selvityksen kohteena ovat olleet erityisesti ne 13 hanketta, jotka on käynnistetty toiselta hakukierrokselta vuonna 2003 lähtien. Selvitystyön toteutuksessa on kiinnitetty huomiota eri toimijatahojen näkemysten kokoamiseen. Selvitys perustuu sekä haastattelujen että toteuttajille suunnatun kattavan kyselyn avulla kerättyyn tutkimusaineistoon. Selvityksessä toiminnan tuloksellisuutta on tarkasteltu sekä yksilö/kohderyhmätasolla elämänhallinnan lisääntymisenä ja jatkopolkujen kehittymisenä että toimijatasolla, jolloin tuloksellisuutta on arvioitu pienten toimijoiden toimintakyvyn ja osaamisen kehittymisenä. Välittäjäorganisaatiotoiminnan onnistumista on arvioitu kokonaisuudessaan useasta näkökulmasta: 1) välittäjäorganisaatio- LUKU Tiivistelmä 7

8 LUKU Tiivistelmä mallin toiminnallisen tehokkuuden ja suorituskyvyn näkökulmasta, 2) kansalaisyhteiskunnan aktivoitumisen näkökulmasta sekä 3) kolmannen sektorin vahvistumisen näkökulmasta. Välittäjäorganisaatiotoiminta on ollut haasteellista sekä välittäjäorganisaatioille että pientoimijoille. Selvityksen tulosten mukaan välittäjäorganisaatiot ovat omaksuneet erilaisia rooleja toiminnan toteutuksessa hankkeen tavoitteista ja kohdentumisesta riippuen. Ne ovat tukeneet osaprojektiensa ESR-hallinnointia ja taloushallinnon hoitoa, mutta niillä on ollut useimmiten myös vahva konsultoiva ja toteutusta ohjaava rooli. Toimintaan osallistuneiden pienten projektitoteuttajien vähäinen kokemus projektitoiminnasta samoin kuin vapaaehtoistyön suuri osuus projektitoteutuksessa on korostanut tuen ja ohjauksen tarvetta. Välittäjäorganisaatiotoiminnan tavoitteena on uusien toimijoiden mukaan saaminen ESR-toimintaan. Selvityksen tulosten perusteella tässä on myös onnistuttu. Kokemukset toiminnasta ovat monessa suhteessa myönteisiä. Yksittäisen projektitoteuttajan toteamus Hyvin meni, vaikka välillä hirvitti, tiivistää sekä koetut projektitoteutuksen haasteet että onnistumisen tunteen. Osaprojektien toteuttajilla itsellään ei ole ollut taloudellisia resursseja käynnistää hanketta, joten välittäjäorganisaatiotoiminta on tarjonnut mahdollisuuksia toteuttaa hankeideoita. Välittäjäorganisaatiotoiminta on myös vahvistanut pienten toimijoiden osaamista ja toimintakykyä ja lisännyt sitä kautta valmiuksia jatkaa projektimuotoista kehittämistoimintaa. Sekä toimijoiden että välittäjäorganisaatiohankkeiden tavoitteiden ja toteutusmallien moninaisuus on ollut leimallista toteutukselle. Toteutukseen liittyvien tulosten perusteella ei ole mahdollista nostaa esiin yhtä, toimivaa välittäjäorganisaatio-mallia. Välittäjäorganiaatiohankkeen toteutustapa on sidoksissa toiminnan tavoitteisiin ja sisältöön. Toteutuksesta on kuitenkin nostettavissa esiin sekä kehitettyjä hyviä toimintakäytäntöjä että kehittämistarpeita, jotka on syytä huomioida välittäjäorganisaatiotoiminnan jatkokehittämisessä. Selvityksen tulokset osoittavat välittäjäorganisaatiomallin onnistuneen hyvin kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa, johon liittyvät mm. vapaaehtoissektorin aktivoiminen ja kohderyhmien osallisuuden lisääminen. Tuloksellisuus ja vaikutukset liittyvät erityisesti syrjäytymisen ehkäisyyn, mikä on myös toiminnan keskeisiä painotuksia. Pienten toimijoiden kautta ESR-toimintaan on tavoitettu haasteellisia kohderyhmiä, joiden elämänhallintaa on kyetty kohentamaan. Osallistujille on onnistuttu luomaan myös pienprojektien lyhyestä toteutusajasta huolimatta erilaisia työllistymistä tukevia jatkopolkuja. Ns. normaaliin hanketoimintaan verrattuna mallin lisäarvo näkyy erityisesti siinä, että se on aktivoinut kolmannella sektorilla sellaista toimintaa, jota muun tyyppisten hankemallien kautta ei tavoiteta. Toimijat ovat olleet pääosin hyvin pieniä yhdistyksiä, joille osallistuminen on merkinnyt osaamisen lisääntymistä ja näkyvyyttä paikalli- 8

9 sena toimijana. Mallin avulla on myös edistetty paikallisten kumppanuuksien syntyä ja verkostoitumista sekä luotu laajemmin osaamispohjaa ja kasvualustaa kolmannen sektorin vahvistumiselle välityömarkkinoiden toimijana. Parhaimmillaan välittäjäorganisaatiomalli ja sen aktivoima toiminta on ollut varsin tuloksellista suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Mallin aktivoimaa välittäjäorganisaatiotoiminnan tehokkuutta ja suorituskykyä tuottaa tuloksia hyvin haasteellisissa kohderyhmissä on kuitenkin vaikea arvioida kattavasti olemassa olevan tiedon varassa. Eri hankkeissa on saavutettu hyvin erilaisia tuloksia kohderyhmien aktivoitumisessa, työmarkkinavalmiuksien lisääntymisessä sekä laajemmin työllistymisen edistämisessä. Tämä selittyy osaltaan hankkeiden tavoitteiden erilaisuudella, mutta myös toimijoiden sekä kohderyhmien erilaisuudella. Välittäjäorganisaatiohankkeissa pienprojektit ovat toteuttaneet osin samantyyppistä toimintaa kuin muissakin ESR-hankkeissa. Välittäjäorganisaatiotoiminta on aktivoinut järjestöjen toimintaa ja käynnistänyt monipuolista kehittämistoimintaa. Toiminnalla on saatu osin aikaan myönteisiä projektiaikaisia vaikutuksia. Välittäjäorganisaatiohankkeet ovat olleet kuitenkin varsin laajoja ja monitavoitteisia, mikä on jossakin määrin heikentänyt hankkeiden tuloksellisuutta samoin kuin osaprojektien lyhyt toteutusaika ja osin myös rahoituksen pienuus. Siten seurannasta ei ole löydettävissä indikaatioita siitä, että se olisi määrällisten tuotosten ja tulosten osalta normaalia ESR-toimintaa tehokkaampaa. Vain osassa pienprojekteja on kyetty vakiinnuttamaan kehitettyjä toimintamalleja tai varmistamaan toiminnan jatkuvuus. Hyvien käytäntöjen osalta toiminnasta on nostettavissa esiin lähinnä kiinnostavia hankeideoita ja onnistuneita pienprojekteja, joissa on saatu aikaan hyviä projektiaikaisia tuloksia ja kyetty varmistamaan toiminnan jatkuvuutta. Välittäjäorganisaatiotoiminnalla on onnistuttu tavoittamaan mukaan uusia toimijoita ja tavoitettu pienten yhdistysten kautta haasteellisia kohderyhmiä, mikä on vahvistanut yhteiskunnallista osallisuutta. Siten pienten, lähellä kohderyhmiä olevien toimijoiden mukaan saamiseksi tarvitaan edelleen sateenvarjohankkeita, joilla varmistetaan sekä hallinnoinnin tuki että vaikuttavampi toiminta. Välittäjäorganisaatiomallin kehittämistarpeiden voidaan tiivistetysti todeta riippuvan toiminnan tavoitteista ja painotuksista. Mikäli halutaan painottaa kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja uusien toimijoiden ja aloitteiden mukaan saamista, välittäjäorganisaatioiden toiminnassa tulee varmistaa projektitoteuttajien valmiudet ja huomioida pienten projektitoimijoiden valmennuksen, ohjauksen ja tuen tarve. Mikäli halutaan painottaa kolmannen sektorin vahvistamista ja suunnitelmallista kehittämistä tarvitaan toteuttajilta ja myös alueellisilta viranomaisilta määrätietoista kehittämisorientaatiota, jossa tähdätään tavoitteellisempaan työllisyyden edistämiseen tai palvelujen tuottamiseen. Tällöin toiminta edellyttää myös osaprojekteilta toimintakykyä ja projekteille riittävää toteutusaikaa ja resursointia. LUKU Tiivistelmä 9

10 SAMMANFATTNING LUKU Sammanfattning I Finland har man under programperioden genomfört förmedlarorganisationsverksamhet i avsikt att locka nya aktörer, såsom medborgar- och frivilligorganisationer samt lokala föreningar, med i projektverksamheten som delfinansieras av Europeiska socialfonden. En allmännyttig organisation eller förening har kunnat verka som förmedlarorganisation. Dess uppgift har varit att organisera och genomföra ett paraplyprojekt, under vilket små delprojekt har finansierats. Förmedlarorganisationernas uppgift har varit att sörja för valet av delprojekt och utarbeta en presentation av deras finansiering, samt att underlätta administrationen av de små delprojekten, stöda deras genomförande och koordinera paraplyprojektet. I Finland har under programperioden verkat totalt 14 förmedlarorganisationer, som i olika skeden har startat totalt 19 förmedlarorganisationsprojekt. Förmedlarorganisationerna har inkluderat både omfattande medborgarorganisationer och mindre, regionala aktörer inom den tredje sektorn. Inom ramen för förmedlarorganisationsprojekten har före slutet av 2005 genomförts 268 småprojekt, som har verkställts av en mångsidig skara små lokala föreningar. Projektens mål och genomförandesätt har varit mycket varierande. Förmedlarorganisationsverksamheten har i programmen haft flera rätt så allmänna mål, såsom inriktning på att aktivera målgrupper som är utmanande med tanke på sysselsättningen, förbättring av livskompetensen och ökning av arbetsmarknadsfärdigheter genom att skapa verksamhetsmodeller och fortsatta banor mot mer permanent sysselsättning. Avsikten har också varit att stärka kunnandet, funktionsförmågan och den lokala nätverksbildningen bland små aktörer inom den tredje sektorn. I en utredning verkställd av LTT-Tutkimus Oy har man utvärderat förmedlarorganisationsverksamhetens genomförande, effektivitet och god praxis som uppkommit. Ett syfte med utredningsarbetet har varit att producera material för att utveckla verksamhetsmodellen under den kommande programperioden Föremål för utredningen har varit speciellt de 13 projekt som startats under den andra ansökningsomgången från och med I verkställandet av utredningen har man fäst uppmärksamhet vid att samla ihop olika aktörers ståndpunkter. Utredningen baserar sig på både intervjuer och forskningsmaterial som har samlats in med hjälp av en omfattande enkät riktad till verkställarna. I utredningen har verksamhetens resultat granskats på individ-/målgruppsnivå i form av ökning av livskompetensen och utveckling av fortsatta banor samt på aktörsnivå, där resultaten har utvärderats som utveckling av små aktörers funktionsförmåga och kunnande. Förmedlarorganisationsverksamhetens framgång har utvärderats i sin 10

11 helhet ur flera perspektiv: 1) förmedlarorganisationsmodellens funktionella effektivitet och prestanda, 2) aktivering av medborgarsamhället samt 3) förstärkning av den tredje sektorn. Förmedlarorganisationsverksamheten har varit en utmaning för både förmedlarorganisationerna och de små aktörerna. Enligt resultaten av utredningen har förmedlarorganisationerna antagit olika roller i genomförandet av verksamheten beroende på projektets mål och inriktning. De har stött sina delprojekts ESF-administration och ekonomiförvaltning, men de har ofta också haft en stark konsulterande och handledande roll. Behovet av stöd och handledning har betonats av att de små projektverkställarna som deltar i verksamheten har liten erfarenhet av projektverksamhet samt av att andelen frivilligarbete är stor i projektgenomförandet. Förmedlarorganisationsverksamhetens mål är att locka nya aktörer med i ESFverksamheten. Utgående från resultaten av utredningen har man också lyckats med detta. Erfarenheterna av verksamheten är i många avseenden positiva. En enskild projektverkställares konstaterande "Det gick fint, fastän det emellanåt var skrämmande" sammanfattar känslan av både utmaningar och framgångar som upplevdes under projektgenomförandet. Delprojektens verkställare har själva inte haft ekonomiska resurser att starta ett projekt, så förmedlarorganisationsverksamheten har erbjudit möjligheter att genomföra projektidéer. Förmedlarorganisationsverksamheten har också förstärkt de små aktörernas kunnande och funktionsförmåga samt därigenom förbättrat beredskapen att fortsätta med utvecklingsverksamhet i projektform. Både aktörernas och förmedlarorganisationsprojektens mål och mångfalden av modeller för genomförande har varit kännetecknande för genomförandet. Utgående från resultaten med anknytning till genomförandet är det inte möjligt att välja en enda fungerande förmedlarorganisationsmodell. Förmedlarorganisationsprojektets genomförandesätt är bundet till verksamhetens mål och innehåll. Ur genomförandet kan man i alla fall lyfta fram både god praxis som har utvecklats, och utvecklingsbehov som det lönar sig att beakta då man vidareutvecklar förmedlarorganisationsverksamheten. Resultaten av utredningen visar att förmedlarorganisationsmodellen har lyckats bra med att förstärka medborgarsamhället, till vilket hänför sig bl.a. aktivering av frivilligsektorn och ökning av målgruppernas delaktighet. Verksamhetens resultat och verkningar hänför sig speciellt till förebyggande av utslagning, vilket också är en av verksamhetens viktigaste prioriteter. Genom de små aktörerna har ESF-verksamheten nått utmanande målgrupper och man har lyckats förbättra deras livskompetens. Trots den korta projektperioden i småprojekten har man för deltagarna också lyckats skapa olika fortsatta banor som stöder sysselsättningen. Jämfört med s.k. normal projektverksamhet syns modellens mervärde speciellt i att den har aktiverat till sådan verksamhet inom den tredje sektorn, som man inte når genom andra typer av projektmodeller. Aktörerna har till största delen inkluderat mycket små föreningar, för vilka deltagandet har betytt en ökning av kunnandet och synlig- LUKU Sammanfattning 11

12 LUKU Sammanfattning het som en lokal aktör. Med hjälp av modellen har man också främjat uppkomsten av lokala partnerskap och nätverksbildning samt mer vittgående skapat ett kunskapsunderlag och en grogrund för den tredje sektorns allt starkare ställning som aktör på den tillfälliga arbetsmarknaden. Som bäst har förmedlarorganisationsmodellen och verksamheten som den aktiverat gett mycket goda resultat i relation till målen som ställts upp för den. Effektiviteten och prestationsförmågan i förmedlarorganisationsverksamheten som modellen aktiverat ger resultat i mycket utmanande målgrupper, vilket i alla fall är svårt att utvärdera på ett omfattande sätt utgående från den existerande informationen. Inom ramen för olika projekt har man uppnått mycket olika resultat i fråga om aktiveringen av målgrupperna, ökningen av arbetsmarknadsfärdigheterna samt mer vittgående främjandet av sysselsättningen. Förklaringen till det är för sin del olikheterna i projektens mål, men också aktörernas och målgruppernas olikheter. Inom ramen för förmedlarorganisationsprojekten har småprojekten genomfört till en del liknande verksamhet som verksamheten inom andra ESF-projekt. Förmedlarorganisationsverksamheten har aktiverat organisationernas verksamhet och startat en mångsidig utvecklingsverksamhet. Med verksamheten har man till en del fått till stånd positiva verkningar under projektets gång. Förmedlarorganisationsprojekten har i alla fall varit rätt omfattande och haft många mål, vilket i viss mån har försämrat projektens resultat, på samma sätt som delprojektens korta projektperioder och delvis också den begränsade finansieringen. Därför finns i uppföljningen inga indikatorer som tyder på att modellen skulle vara effektivare än "normal" ESF-verksamhet i fråga om utbyte och resultat. Endast i en del av småprojekten har man kunnat etablera de utvecklade verksamhetsmodellerna eller säkerställa verksamhetens kontinuitet. I fråga om god praxis kan ur verksamheten lyftas fram närmast intressanta projektidéer och lyckade småprojekt, där man fått goda resultat under projektperioden och lyckats säkerställa verksamhetens kontinuitet. Med hjälp av förmedlarorganisationsverksamheten har man lyckats få tag på nya aktörer och genom de små föreningarna nått utmanande målgrupper, vilket har förstärkt den samhälleliga delaktigheten. Därför behövs för att värva små aktörer nära målgrupperna fortfarande paraplyprojekt, genom vilka man kan säkerställa både administrativt stöd och mer effektiv verksamhet. Utvecklingsbehoven för förmedlarorganisationsmodellen kan koncist konstateras bero på verksamhetens mål och prioriteter. Om man vill prioritera förstärkningen av medborgarsamhället och värvandet av nya aktörer och initiativ måste man i förmedlarorganisationernas verksamhet säkerställa projektverkställarnas färdigheter och beakta de små projektaktörernas behov av träning, handledning och stöd. Om man vill prioritera förstärkningen och den systematiska utvecklingen av den tredje sektorn behövs en målmedveten inriktning på utveckling av både verkställarna och de regionala 12

13 myndigheterna, i vilken man siktar på ett mer målinriktat främjande av sysselsättningen eller produktionen av tjänster. Då kräver verksamheten också funktionsförmåga av delprojekten, samt tillräcklig tid för genomförande och resursallokering för projekten. LUKU Sammanfattning 13

14 SUMMARY LUKU Summary During programming period , intermediate organisation activities have been implemented in Finland, the purpose of which is to involve new players in project activities co-financed by the European Social Fund, such as NGOs, voluntary organisations and local associations. Non-governmental organisations or associations have been able to act as intermediate bodies. Their task was organising and implementing umbrella projects, under which small sub-projects were financed. The task of the intermediate organisations was to look after the selection of sub-projects and to prepare a proposal for their financing as well as to facilitate the management of small sub-projects, support their implementation and co-ordinate the umbrella project. A total of 14 intermediate organisations have been active in Finland during the programming period, and they have launched in the various phases a total of 19 intermediate organisation projects. The intermediate organisations included both large NGOs and smaller regional third sector actors. By the end of the year 2005, 268 small projects had been implemented through the intermediate organisation projects, the implementing bodies of which were a versatile selection of small local associations. The objectives and implementation methods of the projects were extremely diverse. The intermediate organisation activities had several, rather general objectives in the implementation of the programme, such as focusing on the activation, improving the life management and reinforcing the labour market capacities of target groups that are challenging in terms of employment by creating operating models and extended pathways towards more permanent employment. An additional target was enhancing the skills, functional capacity and local networking of small third sector players. A study conducted by LTT Research Ltd. evaluated the implementation and effectiveness of the intermediate organisation activities and the good practices produced. One purpose of the study was to produce material for developing the operating model during the next programming period The study particularly focused on those 13 projects that were launched after the second round of applications since In the implementation of this study, attention was paid on collecting the views of the various stakeholders. The study is based on material gathered by means of both interviews and a comprehensive questionnaire sent out to the implementing bodies. 14

15 In this study, the effectiveness of the activities was examined both at the level of individuals/target groups as improved life management and development of extended pathways, and that of actors, in which case the effectiveness was evaluated in terms of the development of the functional capacity and skills of small players. The success of the intermediate organisation activities as a whole was evaluated in various perspectives: 1) in the perspective of the operational efficiency and performance of the intermediate organisation model, 2) the perspective of the activation of the civic society and 3) that of the reinforcement of the third sector. The intermediate organisation activities were challenging both for the intermediate bodies and small players. According to the results of the study, the intermediate organisations had adopted various roles in the implementation of the activities depending on the targets and priorities of the project. They supported the ESF management and financial administration of sub-projects, but in most cases they also played a strong consultant and guiding role in the implementation. The insufficient experience of small implementing bodies involved in the activities as well as the large role of voluntary work in the project implementation highlighted the need for support and guidance. The target of the intermediate organisation activities is to involve new players in ESF activities. Based on the study, this was successful. The experiences derived from the activities were positive in many ways. The comment of a single implementing body, "It went well in the end, even if we were terrified at times", sums up both what was experienced as the challenges of project implementation and the feelings of triumph. The implementors of sub-projects did not themselves have the financial resources to launch a project, and the intermediate organisation activities thus provided opportunities for implementing project ideas. The intermediate organisation activities also enhanced the skills and functional capacity of small players and this way increased the preconditions for continuing project-type development activities. What was characteristic to the implementation was the diversity of the goals and implementation models of both the actors and the intermediate organisation projects. It is not possible to pinpoint a single functioning intermediate organisation model based on the results of the implementation. The method of implementation of the intermediate organisation project is tied to the objectives and contents of the activities. In the implementation, however, both good operating practices that were developed and needs for development emerged, which must be taken into account in any further development of these activities. The results of the study show that the intermediate organisation model was very successful in reinforcing the civic society, including activating the voluntary sector and increasing the inclusion of the target groups. The effectiveness and LUKU Summary 15

16 LUKU Summary impacts are in particular associated with the prevention of exclusion, which also was one of the central priorities of the activities. Thanks to the small actors, ESF activities were able to reach challenging target groups and improve their life management skills. Despite the short implementation period of the small projects, it was also possible to create various extended pathways supporting employment for the participants. Compared to the so-called normal project activities, the added value of the model is in particular reflected in the fact that it activated such third sector activities that could not be reached through other types of project models. The actors mainly were very small associations, for which participation meant increased skills and visibility as a local player. The model also helped to promote the generation of local partnerships and networks and, in more general terms, to create a foundation of skills and platform for growth in reinforcing the third sector as an actor of the immediate labour market. At the best, the intermediate organisation model and the activities mobilised by it were rather effective in proportion to the targets set for them. In the light of the existing information it is, however, difficult to comprehensively evaluate the efficiency and performance of the intermediate organisation activities launched by the model in producing good results with very challenging target groups. The various projects achieved very different results in the activation of the target groups, increasing their labour market capacities and promoting their employment in a wide sense. This is partly explained by the varying objectives of the projects, but also the differences between the actors and the target groups. In intermediate organisation projects, small projects partly implemented the same type of activities as other ESF projects. The intermediate organisation activities did activate organisations to work and launched versatile development efforts. The activities did to some extent achieve positive impacts for the duration of the projects. The intermediate organisation projects were, however, rather wide-ranging, and they had multiple objectives, which has to some extent undermined the effectiveness of the projects, similarly to the short implementation period of the sub-projects, and partly also the small amount of financing made available. Consequently, it is not possible to find indicators in the monitoring data to show that these would be more effective than the "normal" ESF activities as regards the quantitative outcomes and results. Only in part of the small projects has it been possible to regularise the operating models developed or to ensure the continuity of the activities. As regards good practices, mainly interesting project ideas and successful small projects have emerged, in which good results were achieved for the duration of the project and it has been possible to ensure the continuity of the activities. 16

17 The intermediate organisation activities also succeeded in involving new players and reaching challenging target groups through small associations, which has enhanced social inclusion. This is why umbrella projects will still be needed in the future to involve small actors who are close to the target groups in order to ensure both management support and more effective activities. To sum up, we can say that the needs to develop the intermediate organisation model depend on the objectives and priorities of the activities. In case the aim is to highlight the strengthening of the civic society and involving new actors and initiatives, the capacities of implementing bodies need to be ensured and the coaching, guidance and support needs of small project actors must be taken into account in the activities of the intermediate organisations. In case the aim is to emphasise the reinforcement and systematic development of the third sector, the implementing bodies and also the regional authorities will need a determined development orientation, which aims at a more goal-oriented promotion of employment or production of services. The requirements of the activities will thus also include the functional capacity of the sub-projects and an adequate implementation period and resourcing for the projects. LUKU Summary 17

18 1. JOHDANTO LUKU 1. Johdanto Suomessa on toteutettu välittäjäorganisaatiotoimintaa yhtenä osana ESR-ohjelmatoimintaa ohjelmakaudella Toiminta pohjautuu ESR-asetukseen 1 ja ns. yleiskattavan tuen (Global Grant) -menettelyyn, paikallista kehittämistä tukevien rahastojen hyödyntämiseen. Välittäjäorganisaatioita käytetään nimensä mukaisesti pienten tukien välittämiseksi ei-julkisille yhteisöille. Toiminnan tarkoituksena on saada ESR-toimintaan mukaan pieniä toimijoita, kuten kansalaisja vapaaehtoisjärjestöjä ja paikallisia yhdistyksiä. Tavoitteena on sekä vahvistaa kolmannen sektorin toimintakykyä että luoda edellytyksiä ruohonjuuritasolta nouseville uusille aloitteille työllisyyden ja työmarkkinoiden kehittämiseksi. Välittäjäorganisaatio toimii projektin toteuttajana organisoimalla sateenvarjoprojektin, jonka alla se tekee ehdotuksia rahoittaville viranomaisille pienten toimijoiden hankkeiden rahoituksesta. Välittäjäorganisaatio koordinoi sateenvarjoprojektia ja toimii tukiorganisaationa rahoittamilleen hankkeille huolehtimalla projektien hallinnoinnista ja tukemalla hankkeiden toteutusta. EU-säännösten mukaan välittäjäorganisaation edellytetään olevan yleishyödyllinen organisaatio, joka ei ole valtion tai kunnan hallintoviranomainen. Välittäjäorganisaatiolta edellytetään lisäksi riittäviä hallinnollisia resursseja, vakavaraisuutta, taloudellista vastuunottoa, riittävää alueellista organisaatiota tai kontaktiverkkoa sekä kokemuksen mukanaan tuomaa sisällöllistä asiantuntemusta. Välittäjäorganisaatiotoiminta on kohdennettu erityisesti vaikeassa työmarkkinaasemassa oleviin. Välittäjäorganisaatiotoimintaan on ohjelmakaudella varattu Tavoite 3 -ohjelmassa yhteensä noin 2 miljoonaa euroa ESR-rahoitusta ja 2,6 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Tavoite 1 -ohjelmissa toimintaan on varattu noin 1,34 miljoonaa euroa sekä ESR:n että valtion rahoitusta. Määrä on alle prosentti vastaavien rahoitusosuuksien määrästä koko rahoituskehyksessä. Tavoite 3 -ohjelmassa välittäjäorganisaatiohankkeita on rahoitettu toimenpidekokonaisuuksissa 1.1. Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille, 2.1. Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen ja Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen. Itä-Suomen alueella toteutetussa tavoite 1A -ohjelmassa välittäjäorganisaatiotoimintaa on voitu rahoittaa toimenpidekokonaisuudessa 2.3. Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen ja Pohjois-Suomen tavoite 1B -ohjelmassa toimenpidekokonaisuudessa 3.3 Työllistymisen edistäminen ja työttömyyden ehkäiseminen. 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1784/1999) Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). 18

19 Ohjelmakaudella on toiminut kaikkiaan 14 välittäjäorganisaatiota ja käynnistetty 19 välittäjäorganisaatiohanketta. Välittäjäorganisaatioiden hausta ja valinnasta on vastannut työministeriö. Tavoite 3 -ohjelmassa on toteutettu viisi avointa julkista hakua ja tavoite 1 -ohjelmassa kaksi hakua. Välittäjäorganisaatiohankkeiden viranomaishallinnointi tapahtuu TE-keskuksissa. Näiden viranomaisten edustajat toimivat asiantuntijoina myös välittäjäorganisaatiohankkeille nimetyissä ohjausryhmissä. Välittäjäorganisaatiotoiminnalle on ollut leimallista toimintamallien kokeilu haasteellisten kohderyhmien työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi, erilaiset toteutusmuodot ja suuresti toisistaan poikkeavat projektit sekä alueellisesti laajat hankekokonaisuudet. Välittäjäorganisaatioina ovat toimineet sekä suuret kansalaisjärjestöt että alueelliset järjestötoimijat ja kehittäjäorganisaatiot. Kaiken kaikkiaan vuoden 2005 loppuun mennessä välittäjäorganisaatiotoimintaan on osallistunut 268 pienprojektia, joiden toteuttajina on ollut monipuolinen joukko pieniä paikallisyhdistyksiä. Ensimmäisen hakukierroksen ( ) välittäjäorganisaatiotoimintaa on arvioitu vuonna 2003 osana tavoite 3 -ohjelman väliarviointia. Välittäjäorganisaatioiden toiminnasta ja tuloksista on myös julkaistu yhteinen raportti. Tässä LTT- Tutkimus Oy:n toteuttamassa selvityksessä näitä aineistoja on hyödynnetty kokonaiskuvan hahmottamiseksi välittäjäorganisaatiotoiminnasta. Selvityksen keskeinen kohteena ovat olleet kuitenkin ne 13 hanketta, jotka on käynnistetty toisesta hakukierroksesta lähtien vuoden 2003 lopulla ja vuoden 2004 alusta. Suurin osa näistä välittäjäorganisaatiohankkeista on päättymässä vuoden 2006 syksyllä. Kolme hankkeista on vasta käynnistynyt ja ne jatkuvat vuoden 2007 loppuun. Nämä hankkeet on huomioitu selvityksessä soveltuvin osin. Välittäjäorganisaatiotoimintaa koskevan selvityksen toteutus osuu mielenkiintoiseen ajankohtaan, paitsi uuden ohjelmakauden valmistelua ajatellen myös siitä syystä, että kolmannen sektorin vahvistaminen on koettu yhä tärkeämmäksi ajatellen ns. välityömarkkinoiden kehittämistä. Viimeisimmän Sosiaalibarometri kyselyn tulosten mukaan hyvinvointipalveluiden tuottajat kokevat palvelujärjestelmän suurimmaksi haasteeksi yhteiskunnassa heikoimmin voivien ryhmien tilanteen parantamisen. Tulosten mukaan esille nousevat puutteet muun muassa pitkäaikaistyöttömien, päihdeongelmaisten ja mielenterveyskuntoutujien tukemisessa. Vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen korjaaminen, köyhyys ja syrjäytymiskierteen katkaisu nähdään raportissa keskeisenä tulevaisuuden haasteena. Tässä suhteessa kehittämishaasteena nähdään myös järjestöjen tukeminen ja vahvempi hyödyntäminen vaikeassa asemassa olevien työllistämisessä ja tukemisessa muun muassa työvoiman palvelukeskuskonseptia kehitettäessä. LUKU 1. Johdanto 19

20 LUKU 1. Johdanto Kansalais- ja järjestötoiminnan kehittämistä on pidetty edellytyksenä myös kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamiselle. Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan liittynyt Kansalaisyhteiskunta 2006-toimikunta on muun muassa tehnyt useita ehdotuksia järjestötoiminnan kehittämiseksi. Tässä suhteessa välittäjäorganisaatiotoiminta on mielenkiintoinen toimintamalli pienten järjestöjen toimintakyvyn vahvistamisessa. Välittäjäorganisaatiotoimintaa koskevan selvityksen tulokset on pyritty kokoamaan toimeksiannon mukaisesti tiiviiseen loppuraporttiin. Selvitystyössä on hyödynnetty välittäjäorganisaatiotoiminnasta ja projektien toteutuksesta kertyneitä dokumenttiaineistoja, haastatteluaineistoja, toimijatahoille suunnattujen kyselyjen tuloksia sekä hanketoteuttajia ja kolmannen sektorin asiantuntijoita yhteen koonneen workshopin tuloksia. Selvityksen toteutuksessa on kiinnitetty huomioita eri toimijatahojen näkemysten kokoamiseen. Raportin pääsisällön muodostavat välittäjäorganisaatiomallin toimivuudesta kertyneet havainnot sekä toiminnan vaikuttavuutta koskevat tulokset. Seuraavassa luvussa 2. täsmennetään selvitystyön tarkoitusta, toteutusta sekä käytettyjä aineistoja ja menetelmiä. Luvussa 3. tarkastellaan välittäjäorganisaatiohankkeiden käytännön toteutusta välittäjäorganisaatioille asetettujen tehtävien ja hallinnoinnin näkökulmasta. Hallinnoinnin ja toteutuksen osalta on nostettu esiin sekä kertyneitä kokemuksia mallin toimivuudesta että kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Luvussa 4. tarkastellaan välittäjäorganisaatiotoiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta sekä yksilö- ja kohderyhmätasolla että toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden ja pienten projektitoimijoiden, tasolla. Lukuun 5. on koottu esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotka ovat välittäjäorganisaatiotoiminnassa lähinnä esimerkkejä onnistuneista pienistä projekteista tai hyvistä hankeideoista. Tuloksia koskevat johtopäätökset ja kehittämissuositukset esitetään raportin loppuluvussa 6. 20

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen 2013 Työsuunnitelma Kuvaa mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset valmistuvat/tulokset saavutetaan. Kuvaus siitä, millaisia toimintoja hankkeen eri vaiheissa

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Hankkeiden vaikuttavuus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hakukoulutus osa I ideasta projektiksi 2.12.2016 Erasmus+ -ohjelman keskeiset vaikuttavuus -termit Impact (vaikutukset): Hankkeen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1 . LIFE+ HAKEMUKSEN VALMISTELU 1 HAKULOMAKKEET Hakulomakkeet on jaettu kolmeen osaan: Hallinnolliset A-lomakkeet Tekniset B- ja C-lomakkeet Taloudelliset (F) lomakkeet HALLINNOLLISET (A) LOMAKKEET 2011

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Katja Fält FT, tieteenala-asiantuntija Katja.Falt@uta.fi 26.10.2015 TIETOARKISTO www.fsd.uta.fi Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki Enhancing our Heritage Toolkit Työkalupakki Hoito- ja käyttösuunnitelmien i vaikuttavuuden arviointia i EoH yleistä Arviointivälineitä i i i äja prosesseja kehitetty khi kohdevastaavien kanssa (alunperin

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE MYÖNNETTÄVIEN YLEISAVUSTUSTEN TOIMINNALLISET MITTARIT Hyväksytty sivistyslautakunnassa 2.2. 2005 sivut: 1-4 FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä

Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä Lehdistötiedote 07.06.2016 Julkaisuvapaa Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä Kuva: Heidi Sandborg Suomen neljäs Miss Gay Finland valitaan ravintola dtm:ssä Helsinki Pride -viikolla keskiviikkona

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD3080 KAUPUNKISEUTUJEN VIHERRAKENTEEN SUUNNITTELU 2013 FSD3080 COLLABORATIVE PLANNING OF URBAN GREEN INFRASTRUCTURE 2013 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000 N:o 55 SISÄLLYS N:o Sivu 55 Tasavallan presidentin asetus otsonikerrosta heikentäviä

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Tampere University of Applied Sciences Paper technology International Pulp and Paper Technology Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Supervisor Commissioned

Lisätiedot