Sosiaalisen ja eettisen rauhankasvatuksen aineisto. YK-liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalisen ja eettisen rauhankasvatuksen aineisto. YK-liitto"

Transkriptio

1 Sosiaalisen ja eettisen rauhankasvatuksen aineisto YK-liitto

2 RAUHANTALKOOT Rauhantalkoot on Suomen YK-liiton sosiaalisen ja eettisen kasvatuksen aineisto eri ikäisille lapsille ja varhaisnuorille ja heidän ohjaajilleen, sekä muille rauhankasvatuksesta kiinnostuneille. Sisällysluettelo: sivu Esipuhe 3 Rauhankasvatus osana kansainvälisyyskasvatusta 4 Rauhankulttuurin käsite 5 Rauhantahto - taito elää rauhassa 7 Rauhantalkoot: käytännön ohjeita vuotiaiden rauhantalkoot 8 Leikki- ja toimintaohjelman rakenne 8 Rauhoittuminen 9 Esimerkkejä ohjelman rakentamisesta 10 Leikkejä 11 I Tutustumisleikit 11 II Myönteistä minäkuvaa ja luottamusta ryhmän muihin jäseniin vahvistavat leikit 13 III Kommunikaatiota vahvistavat leikit 15 IV Konfliktien kohtaamista edistävät toiminnat ja leikit 17 Roolileikit 17 Nukketeatteri 18 Esimerkkejä konfliktitilanteista 18 Varhaisnuorten ja nuorten rauhantalkoot 21 Tehtäviä ja toimintoja 21 Rauhankasvatusta ja sen perusarvoja vahvistavia satuja 25 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 32 Vinkkejä lisämateriaalin etsimiseen 35 Tämän aineiston sinulle tekivät: Helena Allahwerdin tekstien pohjalta toimittanut ja täydentänyt Irja Maristo Pirkko Liikanen, Jataka-tarinoiden käännökset Simo Hellsten, taitto kuvitus: YK:n rasismin vastaiseen kirjoitus- ja piirroskilpailuun osallistuneita suomalaisten nuorten töitä kansikuva: Elina Hynnä, 12 v., Sääksjärven koulu, Lempäälä Kirjoita meille omista kokemuksistasi ja ehdota lisäyksiä uusiksi leikeiksi ja toiminnoiksi, sekä suosittele uusia satuja ja eri kulttuurien satuja ja myyttejä koskevia kotisivuja. Lähetä postia: tai Suomen YK-liitto - Finska FN-förbundet, Unioninkatu 45 B, Helsinki Paino Laine Direct Oy 2 Rauhantalkoot

3 ESIPUHE Hyvä rauhankasvattaja, Tehtäväsi on tärkeä, koska rauhankulttuuri voidaan oppia vain vuorovaikutteisissa, sosiaalisissa tilanteissa, joissa olemme toistemme peilejä. Näemme toistemme ilmeistä, eleistä, tunteista ja käyttäytymisestä millaisia malleja itse olemme. Saattaa olla, että tiedostamme ja pidämme tärkeinä kansainvälisten rauhankasvatusta koskevien suositusten sisältöjä, mutta niiden vieminen arkipäivän elämään onkin sitten aivan toinen asia. Silloin testataan oma tiedostamisen taso, omat arvot ja niiden toteuttaminen käytännössä tässä yksinäisten ihmisten yhteiskunnan väkivaltaisessa kulttuurissa, jota media ruokkii terrorismin ja ahdistusten kauhukuvilla. Sosiaaliset suojaverkot ovat näissä nykymaailman todellisuuksissa todella tarpeen. Niiden vahvistaminen tukee rauhantahtoiseksi ihmiseksi kasvamista. Kansainvälisiä makrorakenteiden vihan, vallan ja ahneuden ilmiöiden ymmärtäminen ja purkaminen lähtee henkilötason pienistä ympyröistä ja pienistä askelista, joita jokainen kykenee ottamaan, jos vain haluaa. Rauhankasvatus on oppia kävelemään rauhan askelin! Kasvattajalta odotetaan anteliaisuuden, itsekurin, kärsivällisyyden, uutteruuden ja viisauden tuomaa kestävyttä ja uskoa ihmisen hyvyyteen. On osattava antaa anteeksi, hyväksyä itsensä ja muut, ja jaettava myötätunnon ja rakkauden tunteita kaikissa tilanteissa. Oltava tietoinen omista heikkouksistaan ja omista rauhan arvoistaan lipeämisistä. Me olemme, mitä muut ovat. Rauhankasvatus on jatkuvaa, rohkeaa toimintaa rauhankasvatuksen arvojen toteuttamiseksi! Tämä rauhankasvatuksen pieni vihkonen on syntynyt monien vuosien työn ja kokemuksien tuloksena. Sen sisältö on täydentynyt ja jäsentynyt vuosien kuluessa yhä helpommaksi toteuttaa. Jokainen voi itse lisätä siihen tuokioita omista kokemuksistaan. Minua ovat opettaneet monet erilaiset ihmiset, nuoret ja vanhat. He kaikki ovat rauhankasvatuksen malleja. Pelkojen, uhkien, turvattomuudenkin keskellä he ovat heijastamassa myönteisyyttä ja uskoa tulevaisuuteen. Hymy, hellä kosketus, rohkaiseva sana, ymmärtävä katse, pienet asiat parantavat ristiriitaisissa tilanteissa ja auttavat etsimään myönteisiä ratkaisuja. Kaunis on yö, kauniit ovat ihmisten kasvot, kauniita ovat ähdet, kauniita ovat ihmisten silmät, kaunis on aurinko, kauniit ovat ihmisten sielut. Jos ihmiselle annetaan vastuuta ja hänen annetaan toimia ryhmässä muiden kanssa, hän oppii jakamaan ja välittämään muista. Siitä rauhankasvatuksesta on kysymys. Helsingissä Helena Allahwerdi Rauhantalkoot 3

4 RAUHANKASVATUS OSANA KANSAINVÄLISYYSKASVATUSTA Kansainvälisyyskasvatus on Unescon luoma yleisnimitys kaikille niille kasvatuksen alueille, jotka ovat syntyneet kolmen viime vuosikymmenen aikana: rauhankasvatus (peace education, kasvatus rauhankulttuurin vahvistamiseksi) ihmisoikeuskasvatus (Human Rights education) kulttuurikasvatus (cultural education, cultural understanding, multi-, inter- ja crosscultural education) ympäristökasvatus (environmental education) aseidenriisuntakasvatus (disarmament education) kehityskasvatus (development education, education for development) demokratiakasvatus (education for democracy) suvaitsevaisuuskasvatus (tolerance education) informaatioyhteiskunnan hallintaan tähtäävä kasvatus (mass media and new technology education) arvokasvatus (value education, global ethics) Näiden kasvatusalueiden sisällöt sivuavat toisiaan, eikä niitä voida täysin erottaa toisistaan erillisiksi osa-alueiksi. Siksi kansainvälisyyskasvatus on varsin laaja aihekenttä, joka toisaalta vaatii paljon kasvattajalta, mutta toisaalta tarjoaa myös paljon erilaisia mahdollisuuksia erilaisten oppimissisältöjen ja -ympäristöjen luomiselle. Käsillä oleva materiaali keskittyy siihen osa-alueeseen, jota voidaan kutsua rauhankasvatukseksi, mutta toivottavaa on, että tämän lehtisen sisällöstä olisi iloa myös muun kasvatuksen aineistona. YK-liitto on mukana vuoden 2002 alussa perustetussa, rasismin ja muukalaispelon vastaisessa verkostossa, RAS- MUKsessa. RASMUS pyrkii verkostoimaan ihmisiä, jotka jo tekevät työtä rasismi- ja syrjintäkysymysten parissa, tai ovat kiinnostuneita toimimaan suvaitsevaisemman yhteiskunnan puolesta. Jotta julistukset muuttuisivat todellisuudeksi, tarvitaan käytännön toimia niiden sisältämien ajatusten pohjalta. Tässä materiaalissa on esitetty eräitä toimintoja, joiden avulla voidaan toteuttaa eri ikäisten lasten ja nuorten kansainvälisyys-/ suvaitsevaisuus- ja rauhankasvatusta. Joten - ryhtykäämme talkoisiin! Lisätietoja RASMUKSesta: Kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksen perustana ovat mm. seuraavat asiakirjat:» YK:n yleisten ihmisoikeuksien julistus (1948)» Unescon kasvatusta kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön ja rauhaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien opetusta koskeva suositus ( 1974)» edellistä täydentävä Unescon julistus ja toimintakehys rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian opetusta varten (1995)» YK:n kansainvälistä rauhan kulttuuria koskeva julistus ja toimintaohjelma (1999) Näiden suositusten taustalla on useita muita kansainvälisiä suosituksia. 4 Rauhantalkoot

5 Hennariia Herkkola 11 v. Lempäälä RAUHANKULTTUURIN KÄSITE Rauhalle voidaan käsitteenä antaa sekä negatiivinen että positiivinen määrittely. Negatiivisesti määriteltynä rauha merkitsee väkivallan puuttumista. Rauhaa voidaan myös tarkastella yhteiskunnallisena tasapainotilana, jolloin rauhaa uhkaavia ilmiöitä ovat esimerkiksi kilpailu ja nationalismi. Tällöin rauhaa käsitellään kuitenkin ikään kuin yksittäisen ihmisen ulkopuolella olevana ilmiönä. Yhdistyneiden Kansakuntien rauhankulttuurin julistuksen mukaan (A/RES/ 53/243, ) rauhankulttuurilla tarkoitetaan positiivista, dynaamista, osallistavaa toimintaa rauhan puolesta, väkivaltaa vastaan. Rauhan puolesta tapahtuvassa toiminnassa keskeistä on eri osapuolten välinen vuorovaikutus eli keskustelu, joka pyrkii ymmärrykseen, toisten elämänkatsomusten kunnioittamiseen ja yhteistyöhön. Valtiollisella tasolla rauhankulttuuri edellyttää elämän kunnioittamista ja väkivallan lopettamista valtioiden itsemääräämisoikeuden, alueellisen koskemattomuuden ja poliittisen itsenäisyyden tunnustamista sitoutumista konfliktien rauhanomaisiin ratkaisuihin pyrkimystä ottaa huomioon sekä nykyisten että tulevien sukupolvien kehitys- ja ympäristötarpeet kehittymisen oikeuden kunnioittamista Rauhantalkoot 5

6 Etiikan kultainen sääntö: Tämän perustavaa laatua olevan ja erittäin käyttökelpoisen eettisen teorian historia on pitkä. Etiikan kultainen sääntö, jota toisinaan kutsutaan myös vastavuoroisuuden säännöksi, tunnetaan hiukan erilaisina sanamuotoina, mutta sisällöltään samanlaisena monien kulttuurien piirissä:» Konfutse (500 e.a.a.): Älä tee muille sellaista, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän.» Aristoteles (325 e.a.a.): Meidän tulisi käyttäytyä muita kohtaan niin kuin toivomme muiden käyttäytyvän meitä itseämme kohtaan.» Mahabharata (200 e.a.a.): Älä tee naapurillesi sellaista, mitä et soisi hänen myöhemmin tekevän sinulle.» Jeesus (30 j.a.a.): Kohtele muita niin kuin toivoisit muiden kohtelevan itseäsi. pyrkimystä edistää sekä naisten että miesten oikeudellista tasa-arvoa ja mahdollisuuksia ilmaisun, mielipiteen ja tiedotuksen vapauden kunnioittamista ja edistämistä vapauden, oikeudenmukaisuuden, demokratian, suvaitsevaisuuden, solidaarisuuden, yhteistyön, moniarvoisuuden ja erilaisuuden periaatteiden kunnioittamista Yhteiskunnallisella ja yksilön tasolla rauhankulttuuri on ennen kaikkea elämäntapa, joka koostuu sisäistä ja ulkoista rauhaa tukevista ja tuottavista arvoista, asenteista ja traditioista. Rauhankulttuuriin kasvetaan, joko päämäärätietoisen kasvatuksen tai esimerkin kautta tapahtuvan oppimisen kautta. Rauhankasvatus on aina eettistä kasvatusta, jossa suhde toiseen ja toiseuteen on tärkeää. Siinä noudatetaan tavallisesti etiikan kultaista sääntöä. YK:n rauhankulttuuria koskevassa julistuksessa korostetaan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja kehotetaan poistamaan rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden kaikki muodot. Hallituksilla ja niiden sidosryhmillä on vastuullinen rooli julistuksen toimeenpanossa. Erilaisissa YK:n julistuksissa, suosituksissa ja sopimuksissa syrjinnän on mainittu kohdistuvan esimerkiksi rotuun, etniseen alkuperään, kieleen, uskontoon, sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Syrjintä voi yksilötasolla, ihmisten välisissä kohtaamisissa näyttäytyä myös muissa, vaikeammin tunnistettavissa muodoissa: koulu- tai työpaikkakiusaamisena, toisen ihmisen huomiotta jättämisenä, väheksyntänä tai yksinkertaisimmillaan ohi kulkemisena, välinpitämättömyytenä. Yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla vastuu rauhankulttuurin ja suvaitsevaisuuden vahvistamisesta on lasten vanhemmilla, toimittajilla, papistolla, tiede- Esimerkkejä rauhankasvatuksen perusarvoista:» oikeudenmukaisuus» solidaarisuus» elämän kunnioittaminen ja suojeleminen» hellyys» toisista välittäminen» huomaavaisuus» tasa-arvo sekä sosiaalinen rohkeus toimia näiden arvojen puolesta! 6 Rauhantalkoot

7 miehillä, taiteilijoilla - kaikilla yhteiskunnan jäsenillä. Rauhankulttuurin julistukseen liittyvässä rauhankulttuurin toimintaohjelmassa vedotaan kasvatuksen rooliin rauhankulttuurin arvojen ja asenteiden, käyttäytymisen ja elämäntapojen vahvistajana. Toimintaohjelman avainkäsitteitä ovat rauha, oikeudenmukaisuus, väkivallattomuus, vapaus, ihmisoikeudet, kulttuurinen RAUHANTAHTO TAITO ELÄÄ RAUHASSA Väkivallan lisääntyminen, sodat, pakolaisuus ja turvattomuus koskettavat meitä kaikkia, ja ovat osaltaan ovat vaikuttaneet siihen, että yhä useampi pohtii rauhankasvatuksen toteutumismahdollisuuksia käytännön opetustyössä ja kasvatuksessa yleensä. Miten rauhankulttuuria voisi edistää käytännössä? Millainen on rauhantahtoinen ihminen? Voidaanko sellainen ihminen kasvattaa? Millaisia luonteenpiirteitä, ominaisuuksia ja valmiuksia hänellä tulisi olla? Mikä on rauhankasvatuksen etiikka, sen sisältö ja miten sitä toteutetaan lasten ja nuorten kasvatuksessa? Rauha elämäntapana edellyttää, että ihmisellä on sisäinen rauha, kyky elää rauhassa muiden kanssa ja kyky elää rauhassa ympäristönsä kanssa. Tämä toteutuu, jos kasvatuksella kyetään vaikuttamaan yleisen tietoisuuden ja herkkyyden kasvuun. Persoonallisuuden kehittämiselle voidaan asettaa seuraavia tavoitteita: kyky sietää ristiriitoja ja konflikteja yhteistyöhön kykenevä ihmisarvoa kunnioittava avoimuus tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta toteuttava vastuuntuntoinen ja luotettava kommunikaatioon halukas ja siihen kykenevä (kuunteleminen, ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen) ja sovitteluihin pyrkivä Jos kasvava lapsi saa jokapäiväisessä elämässään ja leikissään mahdollisuuden harjoitella edellä mainittuja ominaisuuksia ja vahvistaa niitä, hän kasvaa rauhankulttuurin jäsenyyteen. myönteinen minäkuva terve itseluottamus myönteinen ryhmäidentiteetti toisten kunnioittaminen luotettavuus ja rehellisyys suvaitsevaisuuden vahvistaminen Jarno Repo 17 v. Sonkajärvi Rauhantalkoot 7

8 RAUHANTALKOOT: KÄYTÄNNÖN OHJEITA Lasten ja nuorten rauhankasvatuksessa olisi tärkeää painottaa ihmisen kykyä sietää vastoinkäymisiä ja eriäviä mielipiteitä, sekä taitoa pohtia ja etsiä ratkaisuja jokapäiväisiin ongelmiin ja ristiriitatilanteisiin (esim. Pierre Weil: The Art of Living in Peace, 1990). Lisäksi on hyvä korostaa turvallisuutta lisäävien periaatteiden ja normien merkitystä niin yhteisöllisessä elämässä, valtiollisella tasolla kuin maailman mittakaavassakin. Erityisesti pienten lasten ja ala-asteikäisten koululaisten kanssa väkivaltaa, sotaa ja kansainvälisiä konflikteja olisi hyvä käsitellä vain silloin kun lapsi itse esittää niistä kysymyksiä. On tärkeää antaa lapselle asialliset vastaukset hänen kysymyksiinsä. Mutta tällöin tulisi painottaa, että suuret kansainväliset ongelmat kuuluvat aikuisten vastuulle, eivät lasten, ja että on paljon aikuisia, jotka toimivat näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Varhaisnuoret ja nuoret sen sijaan saattavat tuntea tarvetta keskustella näistä asioista ryhmässä, jossa on myös aikuinen mukana. Tällöin olisi hyvä johdatella nuoria pohtimaan ongelmia rakentavasti, mahdollisimman monelta kannalta, välttäen teoretisointia, kärjistyksiä ja ajautumista toivottomuuteen VUOTIAIDEN RAUHANTALKOOT Rauhantalkoot -aineistoa voi soveltaa hyvin eri-ikäisten lasten ja nuorten kanssa. Esimerkkiohjelma on tarkoitettu noin vuotiaille, mutta sen mukaan voi rakentaa myös sekä nuoremmille että vanhemmille lapsille ja nuorille sopivia ohjelmia. Valittuun toimintaohjelmaan on kerätty suomalaista ja kansainvälistä kulttuuri- ja leikkiperinnettä ja keksitty uutta kokeilujen pohjalta. Ohjelmat on rakennettu siten, että 1) kilpailutilanteita ei esiinny lainkaan, 2) jokainen lapsi kokee leikkien aikana ryhmään kuulumisen ja ryhmän hyväksynnän myönteisenä, 3) didaktisen perusasetelman, piirin, avulla korostetaan tasa-arvoa, 4) ryhmäidentiteettiä ja aktiivista vuorovaikutusta vahvistetaan leikkien ja toimintojen aikana. Ohjaajan on hyvä myös tarkkailla ohjelman ja leikkien aikana ryhmän toimintaa näiden edellä mainittujen edellytysten toteutumisen näkökulmasta. Leikki- ja toimintaohjelman rakenne 1. rauhoittuminen 2. tutustumisleikit 3. myönteistä minäkuvaa vahvistavat ja luottamusta ryhmän muihin jäseniin rakentavat leikit 4. kommunikaatiota vahvistavat toiminnat 5. konfliktien kohtaamista helpottavat toiminnat ja leikit 6. rauhoittuminen, hyvästit 8 Rauhantalkoot

9 Rauhoittuminen Rauhantalkoiden oppituokiot leikkeineen ja muine toimintoineen aloitetaan aina rentoutumisella. Fyysinen rentoutuminen: Lapset istuvat tai makaavat piirissä lattialla. Ohjaaja antaa heille esimerkiksi seuraavan ohjeen: Asetu pitkällesi lattialle. Avaa kaikki mahdollisesti puristavat vaatteet. Tee olosi hyvin, hyvin mukavaksi. Ajattele luitasi ja lihaksiasi ja tunne niiden paino lattiaa vasten. Sulje silmäsi. Hengitä sisään, hitaasti ja syvään. Hengitä hitaasti ulos. Kuule, miten hengitys virtaa sinusta ulos. Hengitä uudelleen sisään, ja ulos. Tunnet, miten jännitys virtaa sinusta, miten luusi painavat yhä enemmän. Sinulla on mukava ja hyvä olla. Hengitä kevyesti ja rauhallisesti, kuuntele hengityksesi ääntä, oman hengityksesi, keskity tuntemaan, miten ilma virtaa sinussa sisään ja ulos, sisään ja ulos Harjoitus voidaan päättää, kun ohjaaja havaitsee kaikkien ryhmän jäsenten rauhoittuneen. Mielen rauhoittaminen: Tämä tapahtuu olemalla ihan hiljaa ja kuuntelemalla hiljaisuutta. Tai kuuntelemalla musiikkia. Lapset asettuvat piiriin, joko istumaan tai makaamaan lattialle. Heitä kehotetaan sulkemaan silmänsä, kun musiikki aikaa soida, ja kuvittelemaan sellaisia asioita tai tilanteita, joihin musiikki johdattaa heidän ajatuksensa. Voi kuvitella olevansa kävelyllä metsässä tai puistossa, istuvansa meren rannalla, katselevansa lumisadetta ikkunan läpi tai auringonpaistetta puiden vihreillä oksilla jne. Kun musiikki loppuu, saa avata silmänsä. Mielen rauhoittamiseen sopivaa alku- ja loppumusiikkia Albinoni, The celebrated Adagio Vivaldi A., Largo g-duuri-huilukonsertosta n:o 4 esim. levyltä Vivaldi: 6 huilukonserttoa op. 10 Vivaldi A., Largo c-duuri-konsertosta mandoliinille, jousille ja cembalolle Vivaldi A., Largo konsertosta Talvi sarjasta neljä vuodenaikaa (viulu) Vivaldi A., Piccolo concerto in A minor Händel G.F., Largo b-duuri-konsertosta n:o 1 op. 3 (puupuhaltimet ja jouset) levyltä Händel: Konsertto grosso op. 3 Händel G.F., Largo b-duuri-konsertosta n:o 1, op. 3, Allegro b-duuri-konsertosta n:o 1, op. 3 Bach J.S., Largo f-molli-konsertosta cembalolle BWV 1056 Bach J.S., Alkuosa Goldbergin muunnelmista BWV 988, loppuosa (cembalo) muunnelmista BWV 988 Telemann G. Largo g-duuri-konsertosta alttoviululle ja jousiorkesterille Smetana, Die Moldau Mozart, Clarinet concerto in a major Mozart, Klaviersonaten F-duuri ja A-duuri Edvard Grieg, Morgenstimnung ja Solveigin laulu Peer Gyntistä Schumann, Träumerei Käytettävissä oleva aika, ryhmän ikä, koko ja laatu ratkaisevat, paljonko leikkejä ja muita toimintoja ryhmän kanssa tehdään. Rauhoittuminen toteutetaan jokaisessa ohjelmassa, mutta muista toimintaryhmistä voidaan valita leikkejä ja toimintoja oman harkinnan mukaan; mikäli suinkin mahdollista, olisi suositeltavaa valita jokaisesta toiminta- ja leikkikokonaisuudesta jotain. Rauhantalkoot 9

10 Esimerkkejä ohjelman rakentamisesta Toimintaohjelman voi esimerkiksi suunnitella useaksi kokoontumiskerraksi siten, että jokaisesta toimintakokonaisuudesta valitaan yksi toiminta. Uusia leikkejä ja toimintoja, satuja ja konfliktitilanteita voi lisätä ohjaamasi lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Ensimmäisillä kerroilla voidaan konfliktien kohtaamista helpottavat toiminnat ja leikit jättää kokonaan pois. Muutenkin tästä toimintaryhmästä valitaan leikkejä vain silloin, kun ne näyttävät sopivan luonnollisesti lapsiryhmälle. Jos ryhmä on kovin levoton ja lyhytjännitteinen, valitaan niiden sijaan rauhankasvatuksen perusarvoja vahvistavia satuja ja tarinoita kerrottavaksi ja luettavaksi. Lapset saattavat kilpailla siitä, kuka saa aloittaa leikin tai kuka on kenenkin pari. Tämä voidaan välttää siten, että kaikkien mukana olevien lasten nimet on kirjoitettu lapuille ja laput on pantu rasiaan. Arpa ratkaisee kuka saa aloittaa, tai kuka on kenenkin kanssa yhteistyössä jne. Näin voidaan välttää kaikkein aktiivisimpien lasten tai ryhmää dominoivien lasten suosiminen. On tärkeää, että rauhankasvatuksen toimintaohjelmista tulisi viikoittaisia tapahtumia. Toimintaohjelma voidaan toteuttaa vanhempainilloissa, jolloin lapset ovat myös mukana tai lasten syntymäpäivän ohjelmina. Ohjelmien jatkuva harjoittaminen takaa varmimmin rauhankasvatuksen tavoitteiden edes osittaisen toteutumisen tässä ikäryhmässä. Se antaa kasvavalle lapselle perustan rauhanomaisten luonteenominaisuuksien kehittymiselle ja iloa saada olla mukana hyväksyvässä ryhmässä. 10 Rauhantalkoot

11 LEIKKEJÄ Seuraavat leikit soveltuvat melko monenikäisille lapsille ja nuorille, mutta ohjaaja voi valikoida joukosta parhaiten oman ryhmänsä ikään ja laatuun sopivia leikkejä, sekä tietenkin kehittää leikeistä omia variaatioita tai keksiä uusia. I Tutustumisleikit Lapset ovat aina piirissä tutustumisleikkien aikana. Leikkien tavoitteena on antaa lapselle oma identiteetti ryhmässä. Oman nimen sanominen ja itsensä esittely auttavat lasta kokemaan, että hänet on hyväksytty ryhmään. Kädet käsissä kiinni Kaikki lapset asettuvat piiriin. Ensin lapsi sanoo yksin oman nimensä. Tämän jälkeen koko ryhmä toistaa yhdessä lapsen nimen. Nimestä etsitään rytmi, jonka mukaan heilutetaan käsiä edestakaisin. Näin esitellään kaikki ryhmän jäsenet vuorotellen. Taikasateenvarjo Joku osanottajista asettuu piirin keskelle, sateenvarjo kädessä. Hän kulkee piirin sisällä ympäri piiriä ja pysähtyy jonkun kohdalle. Tämä sanoo nimensä. Koko ryhmä toistaa nimen. Kun sateenvarjo on suljettuna alhaalla, mennään kyykkyyn kädet kädessä kiinni ja toistetaan nimi hiljaa. Jos sateenvarjo on avattuna pään päällä, pidetään käsikädestä kiinni ja toistetaan nimi varpailleen nousten kovalla äänellä. Kuka on minun ystäväni Jokaisen piirissä olevan nimi on kirjoitettuna lapulle. Laput sekoitetaan ja jokainen vetää vuoronperään itselleen lapun. Lapulla oleva henkilö esitetään koko ryhmälle siten, että hänestä kerrotaan erilaisia myönteisiä ominaisuuksia (miten hän on pukeutunut, mistä hän pitää, miten hän käyttäytyy eri tilanteissa jne.) Ryhmän muut jäsenet arvaavat kenestä kerrotaan. Etsi parisi Lapsille jaetaan eläinten kuvia: kaksi koiraa, kaksi kissaa, kaksi kanaa, kaksi lehmää, kaksi sikaa. Kuvan saaneiden lasten silmät sidotaan tai heitä pyydetään pitämään silmänsä suljettuina. Muut lapset muodostavat piirin ympärille. Lapset löytävät parinsa matkimalla lapussaan olevan eläimen ääntä. Millainen on...? Työskennellään pareittain. Aluksi katsotaan viisi minuuttia täysin hiljaa toista, ja sitten kirjoitetaan lapulle kymmenen myönteistä adjektiivia, jotka parhaiten kuvaavat parin luonnetta ja ominaisuuksia. Tämän jälkeen esitellään pari näiden adjektiivien avulla koko ryhmälle. Mitä tiedät ystävästäni? Istutaan piirissä. Yksi osanottajista menee toiseen huoneeseen. Muut päättävät kuka on hänen ystävänsä. Huoneen ulkopuolella oleva kutsutaan sisälle ja tämä kulkee piirissä kysyen jokaiselta: Mitä tiedät ystävästäni?, ja yrittää arvata kuka läsnäolijoista on hänen ystävänsä. Tunnetko ystäväsi käden perusteella? Yksi on sokkona piirin keskellä. Hän kulkee piirissä ja yrittää kättä tunnustelemalla arvata kuka siinä on. Arvattuaan oikein, hän menee piiriin, ja toinen ryhtyy sokoksi. Rauhantalkoot 11

12 Lauri Roivas 9 v. Tampere Muistatko? Ollaan piirissä ja esitellään itsemme. Sitten yritetään muistaa kaikkien läsnä olevien nimet. Jokainen joutuu yrittämään vuorollaan. Esittelyyn voidaan liittää myös jokin omaa itseä kuvaava adjektiivi, jonka toiset sitten yrittävät muistaa nimen ohella. Etsi ystäväsi tervehdyksen perusteella Ollaan piirissä. Lapuille on kirjoitettu eri kielillä erilaisia tervehdyksiä, aina kaksi samalla kielellä. Jokainen vetää itselleen oman tervehdyksen. Kuljetaan piirissä vuoronperään ja sanotaan päivää sillä kielellä, joka lappuun on kirjoitettu ja etsitään oma pari. Jatketaan niin kauan kun kaikki parit ovat löytyneet. ruotsalainen God dag! englantilainen How do you do? saksalainen Guten Tag! venäläinen Trastui! arabi Salam alekum! ranskalainen Bonjour! italialainen Bon giorno! tansanialainen Jumbo! espanjalainen Boenos dias! kiinalainen Ni hao! srilankalainen Aibowan! Kutinapiiri Istutaan piirissä, vuorotellen lapset kertovat nimensä ja mistä he kutiavat. Kaikki piirissä olijat kutittavat itseään varpaista, jos Maija kertoo kutiavansa varpaista. Mehiläisen piiri Lapset seisovat piirissä. Valitaan yksi mehiläinen, joka lentää piirin keskellä edestakaisin, samalla kun muut laulavat: Käy 12 Rauhantalkoot

13 piiriin, käy piiriin, käy mehiläisen piiriin, mikä nimi, mikä nimi,... on hänen nimi. Käy läpi, käy läpi, käy ruusuportin läpi, etsi paikkaa mistä löydät (mehiläinen päästetään portin läpi) työnnä toinen sisään! Toisen säkeistön lopussa mehiläisenä lentänyt valitsee uuden mehiläisen ja työntää tämän piirin keskelle. Kotini on riioraa Lapset seisovat kahdessa rivissä, toisiaan vastakkain. Laulettaessa ensimmäinen rivi kävelee toisen rivin luo ja palaa takaperin kävellen paikalleen. Omalla säkeistöllään toinen rivi kävelee ensimmäisen rivin luo ja palaa takaperin kävellen paikalleen. Toistetaan vuorotellen. Kun ensimmäinen rivi kertoo uuden ystävänsä nimen, tämä liittyy riviin. Laulua lauletaan, kunnes kaikki ovat samassa rivissä. Rivi l: Kotini on riioraa, riioraa, riioraa. Kotini on riioraa, aske daske da. Rivi 2: Mitä teet sä täällä, täällä, täällä. Mitä teet sä täällä, aske daske da. Rivi l: Etsin uutta ystävää, ystävää, ystävää. Etsin uutta ystävää, aske daske da Rivi 2: Mikä hän on nimeltään, nimeltään, nimeltään, nimeltään. Mikä hän on nimeltään, aske daske da? Rivi l: hän on nimeltään, nimeltään, nimeltään... aske daske da. Taitava mies Kop, kop, kopu kopu kop, kuka siellä portilla kolkuttaa? Onkos tullut taitava mies, taitava varmasti paikan saa. Näin minä teen ja näin minä teen ja minä osaan hommani jetsulleen. Näin minä teen ja näin minä teen ja minä osaan hommani jetsulleen. Kävellään piirissä, yksi on piirin ulkopuolella. Hän astuu piirin keskelle kohdassa...varmasti paikan saa... ja matkii pantomiimina jotain ammattia tai kodin askaretta. Oikein arvaaja on seuraava taitava mies. II Myönteistä minäkuvaa ja luottamusta ryhmän muihin jäseniin vahvistavat leikit Kolme myönteistä ominaisuutta Lapset istuvat piirissä ja työskentelevät pareittain. Heidän tehtävänsä on keksiä kolme myönteistä asiaa paristaan ja kertoa ne koko ryhmälle. Näin esitellään kaikki vuorollaan. Postikortit Otetaan jokaista neljää ryhmän jäsentä kohden yksi vanha postikortti, joka leikataan neljään osaan. Jokainen ottaa vuorollaan yhden postikortin palan. Tavoitteena on löytää ne kolme henkilöä, joilla on puuttuvat postikortin palat, ja koota kortti paloista. Leikin aikana saa liikkua vapaasti, mutta puhua ei saa. Kone Muodostetaan neljän tai viiden hengen ryhmiä. Mietitään millaisia koneita on olemassa ja miten ne toimivat. Ryhmät saavat tehtäväksi muodostaa koneen, käyttämällä hyväksi omasta kehosta löytyviä ääniä, liikkeitä ja rytmiä. Ryhmät esittävät muille ryhmille koneensa ja kertovat mitä ne ovat. Lopuksi voidaan muodostaa yksi yhteinen kone. Makkarat pussissa Ohjaaja sanoo, että kaikkien on matkittava sellaista tilannetta, jonka hän nyt sanoo ja tämän täytyy tapahtua ryhmänä. Ohjaaja sanoo: Olkaa kuin makkarat pussissa! Olkaa kuin linnunpoikaset pesässä! Olkaa kuin silakat verkossa! Rauhantalkoot 13

14 Teija, Sari, Jaana, Marjukka ja Melissa Olkaa kuin muurahaiset keossaan! Olkaa kuin kurkilauma! Olkaa kuin ruuhkautunut liikenne! (keksi lisää!) Salainen ystävä Kaikkien piirissä olevien nimet on kirjoitettu lapuille, jotka sekoitetaan. Jokainen vetää itselleen ystävän, jolle hän itse on salainen ystävä yhden viikon ajan. Joka päivä salainen ystävä osoittaa ystävyyttä ystävälleen. Muistin virkistämiseksi laaditaan viikkokalenteri, johon jokainen voi piirtää sen päivän kohdalle ja oman nimensä kohdalle esim. kukan tai omenan, kun päivän hyvä työ on tehty. Viikon kuluttua yritetään arvata leikin kuka on minun ystäväni avulla kuka on salainen ystävä. Lopuksi (tai aluksi) keksitään yhdessä miten ystävyyttä voidaan osoittaa ja millainen ei ole hyvä ystävä. Muotokuva Työskennellään pareittain. Kukin piirtää paristaan muotokuvan, joka leikataan irti ja liimataan ryhmän yhteiseen muotokuvaan. Sokean keppi Liikutaan pareittain. Toinen lapsista pitää silmiään kiinni, ollen sokea, toisen tehtävänä on toimia sokean keppinä, johdattajana, jonka avulla sokea kulkee. Annetaan lasten liikkua pareittain ja sitten vaihdetaan rooleja, toinen on keppi, toinen sokea. Sitten keskustellaan millaista on kulkea luottaen toiseen. Mitä kaikkea voi sattua? Mummoni tuli Amerikasta Seisotaan piirissä. Vuorotellen leikkijät kertovat, että heidän mummonsa tuli Amerikasta ja toi sieltä jonkin esineen, sekä 14 Rauhantalkoot

15 näyttävät, miten sitä käytetään. Vuoron siirtyessä toistetaan kaikki aikaisemmat esineet. Kuka on leikin ohjaaja? Seisotaan piirissä. Valitaan vapaaehtoinen, joka poistuu huoneesta. Muut leikkijät valitsevat keskuudestaan leikinohjaajan, joka aloittaa rytmin tai liikkeen jota muut matkivat. Vapaaehtoinen kutsutaan huoneeseen ja hän yrittää saada selville leikinohjaajan tämän vaihtaessa liikkeitä. Kätken, kätken kiveä Istutaan piirissä kädet sylissä pesänä. Kätkijä etsii pienen esineen ja ryhtyy kiertämään piiriä. Hän koskettaa mennessään jokaisen käsiä, kuin panisi kiven juuri niihin ja hokee koko ajan: Kätken, kätken kiveä, sotken, sotken savea, sano hyvä lautamies, kellä, kulla kivi on. Kätkijä jättää kiven jollekin leikkijälle tai pitää sen itse. Käytyään jokaisen leikkijät luona hän menee piirin keskelle ja kysyy: Onko kivi mulla vai muilla? Samalla hän sanoo jonkun leikkijän nimen. Tämän on arvattava, onko esine kätkijällä vai muilla. Jos hän arvaa oikein, hän pääsee kätkijäksi, muutoin kätkijä sanoo jonkun toisen nimen. III Kommunikaatiota vahvistavat leikit Huhu kiertää Istutaan piirissä. Yksi osallistujista lähettää kuiskaamalla viestin toisen korvaan, joka kuiskaa sen kuulemassaan muodossa vierustoverinsa korvaan. Jatketaan niin kauan kuin se palautuu sille, joka lähetti ensimmäisen viestin. Millaiseksi viesti on muuttunut? Sähkötys Istutaan piirissä kädet käsissä kiinni. Joku lähettää viestin sähköttämällä vierustoverin käteen. Tämä lähettää sähkötyksen edelleen. Katsotaan tuleeko sähke perille sille, joka sen ensimmäisenä aloitti. Stereotypiat Lapsilla on paperia ja kynä. Ohjaaja pyytää heitä kuvaamaan jotain henkilöä esim. esittämällä kysymyksen: Millainen on afrikkalainen? Millainen on amerikkalainen? Millainen on intiaani? Millainen on ruotsalainen? Millainen on arabi? Annetaan aikaa kuvaukseen n. viisi minuuttia. Sen jälkeen kerätään nimettömät laput ja luetaan millaiseksi on ryhmä kuvitellut afrikkalaisen, amerikkalaisen jne. Mikäli on mahdollista, katsotaan joku filmi tai dioja ryhmän juuri kuvittelemasta ihmisestä ja keskustellaan jälkeenpäin, miten ryhmien alkuperäiset kuvaukset olivat puutteellisia tai pinnallisia. Kerro kuvasta Valitaan jokin mielenkiintoinen kuva, josta jokainen kertoo vuorollaan jotain, ja näin rakentuu kuvan avulla ryhmän ikioma yhteinen tarina. Kerro esineestä Valitaan joku esine (sormus, rannerengas, patsas, naamio, lautanen jne.) joka kiertää ryhmässä toiselta toiselle. Jokainen kertoo esineestä jotain ja näin syntyy esineen tarina. Runo Yksi keksii yhden säkeen, toinen jatkaa ja näin saadaan aikaan runo. Voidaan valita myös teema. Aiheita voivat olla esimerkiksi: hiljaisuus, ystävyys, onnen tunne, pientä lämmintä, lintu, norsu, karhu, kuusi jne. Rauhantalkoot 15

16 Haastattelu Toivomus Haastatellaan vierustoveria esittämällä esim. seuraavat kysymykset: - Jos saisit toivoa ihan mitä vain ja saisit esittää kolme toivomusta, mitkä ne olisivat? Perustele miksi. - Mikä on sellainen asia, joka on tuottanut sinulle paljon iloa? Työskennellään pareittain. Kerrotaan koko ryhmälle millaisia vastauksia oma pari antoi esitettyihin kysymyksiin. Toiveiden puu Seinälle on tehty iso puu. Tehdään puun oksiin toivomuksia. Ne voivat olla millaisia hyvänsä, lintuja, hedelmiä, lehtiä, lapsia jne. Piirretään nämä paperille ja leikataan irti ja kiinnitetään puuhun. Monet lapset haluavat pitää toivomuksensa salassa. He kirjoittavat sen paperille ja panevat sen omatekoiseen kirjekuoreen ja kirjeen puun koloon. Jos olisin Ohjaaja asettaa esille joitakin eri ikäisiä, hyvin eri näköisiä henkilöitä esittäviä kuvia. Lasten tehtävänä on valita yksi kuvista ja kuvitella olevansa kuvan henkilö. Mitä kuvan henkilö voisi ajatella, millainen on ollut hänen päivänsä? Aiheesta voidaan kirjoittaa pieni aine, tai jokainen voi kertoa toisille omasta henkilöstään. Kirje Kuten edellä, mutta henkilöistä valitaan se, jolle halutaan kirjoittaa kirje. Kirjoita hänelle kutsu Suomeen ja ohjeet miten hänen tulee varustautua matkalle. Mistä häntä pitäisi varoittaa? Kirjoita myös kysymyksiä, jotka auttaisivat sinua ymmärtämään kuvan henkilöä paremmin. Tietosanakirja Pienille lapuille on kirjoitettu sanoja. Lapset vetävät kukin vuorollaan yhden lapun ja sanan. Heidän tulee selittää mitä sanalla tarkoitetaan. Ehdotuksia sanoiksi: turvallisuus suvaitsevaisuus ystävyys rakkaus myötätunto ydinaseeton maailma väkivallattomuus elämän laatu solidaarisuus tasa-arvo oikeudenmukaisuus demokratia vapaus yhteistyö hyvinvointi empatia onni ihmisoikeudet yhteisvastuu Uutiset Päivän sanomalehdestä on leikattu uutisia ja artikkeleita. Jokainen saa yhden uutisen, jonka kertoo omin sanoin koko ryhmälle. Uutiset yritetään etsiä siten, että ne ovat sisällöltään rakentavia ja myönteisiä. Kangastilkut Valitaan useita erilaisia kangaslaatuja. Lapset saavat kosketella käsin silmät ummessa erilaisia kankaita ja valita niistä kaksi tilkkua. Lapset tunnustelevat omaa tilkkuaan ja yrittävät painaa mieleen sen erityispiirteet. Istutaan piirissä, annetaan tilkkujen kiertää kädestä käteen, yritetään tuntea oma tilkku, kun se tulee kohdalle. Avataan silmät ja lapset saavat kertoa miksi he valitsivat omat tilkkunsa. Keskustellaan miltä eri tilkut tuntuivat, mitä ne tuovat mieleen. Työ ja työkalut Istutaan piirissä. Joku aloittaa leikin kuiskaamalla vasemmanpuoleiselle vierustoverille jonkin työkalun nimen ja oikealla 16 Rauhantalkoot

17 puolellaan istuvalle jonkin työn. Seuraava leikkijä tekee samoin. Jatketaan kunnes jokainen on saanut työn ja työkalun. Kerrotaan vuorotellen, millaista työtä kukin tekee ja millä työkaluna. Esim. Minun on leivottava lapiolla. Mikä kumma Istutaan piirissä, kaikilla kädet selän takana. Leikinohjaaja antaa vuorotellen jollekin leikkijälle pienen esineen. Leikkijä yrittää koskettelemalla ja tunnustelemalla saada selville mikä esine on. Arvattuaan hän kuvailee esinettä muille, jotta nämä voisivat arvata esineen. Piirretty viesti Muodostetaan 4-5 -hengen jonoja, joiden ensimmäiset seisovat metrin etäisyydellä taulusta, kasvot siihen käännettyinä. Jonon viimeinen piirtää edessään seisovan selkään jonkin kuvion. Tämä piirtää tuntemansa seuraavalle. Jonon ensimmäinen piirtää tuntemansa kuvion taululle. Verrataan ensimmäistä ja viimeistä kuviota. IV Konfliktien kohtaamista helpottavat toiminnat ja leikit Tähän aineistoon on valittu esimerkinomaisesti tilanteita kotoa, toveripiiristä ja koulusta. Ihanteellista olisi kuitenkin ottaa lähtökohdaksi todellisia, lasten tai nuorten elämässä tapahtuneita tai tapahtumassa olevia hankalia tilanteita, joita on muutoin ollut vaikea käsitellä. Jos suinkin mahdollista, ohjaaja voisi merkitä muistiin tilanteita lasten välisistä suhteista ja tapahtumista koulupihalta ja oppitunneilta. Aivan pienet ensi- tai toisluokkalaiset eivät aina ole valmiita kohtaamaan tilanteissa esiintyviä konflikteja, etenkin jos ryhmän sisäinen henki on heikko. Tällaisessa tapauksessa luokka on ryhmänä kaoottinen, lapsilla on vaikeuksia kuunnella toisiaan ja he kilpailevat keskenään aikuisten huomiosta. Tällöin on paras jättää konfliktit aluksi pois ohjelmasta, ja valita niiden sijaan muita toimintoja ja leikkejä. Jaa ryhmä kahden, kolmen tai 6-8 hengen ryhmiin. Ryhmien tulisi olla heterogeenisia ja suhteellisen pieniä. Tilanteet voidaan kirjoittaa lapuille ja kun ryhmät on muodostettu, kukin ryhmä vuorollaan nostaa itselleen lapun, jossa on esitetty se tilanne, jonka he näyttelevät tai esittävät nukketeatterina. Ryhmä itse ratkaisee millaisia rooleja he tulevat esittämään. Roolileikki Roolileikin avulla on tarkoitus paneutua lapselle tuttujen ongelmatilanteiden erittelyyn. Eri osapuolten käsityksiä, tunteita ja toimintaa valaistaan eri näkökulmista. Valmiita ratkaisuja ei ole olemassa. Roolileikin tavoitteena on osoittaa, että erilaisissa tilanteissa eri ihmisillä on erilaisia käyttäytymistapoja, ja ohjata huomaamaan, että omia tapoja voidaan muuttaa, tai muiden käyttäytymistä voidaan oppia ymmärtämään. Tilanteen rakentaminen Määritellään tilanne ja kuvaillaan eri osapuolten roolit. Leikkitilanne sovitaan osallistujien mukaan. Kaikki osallistuvat. Roolit voidaan jakaa lasten omien toiveiden mukaan. Itse roolileikki ei kestä kauan, tilanteen esittäminen vie noin 3-10 minuuttia. Tilanteet näytellään mielellään kahteen kertaan ja eri henkilöiden esittäminä, jolloin saadaan esille vaihtoehtoisia ratkaisuja samalle tilanteelle. Pohdiskelu ja johtopäätökset Viimeinen vaihe, jossa eritellään saatuja kokemuksia on erittäin tärkeä. Arviointi ja pohdiskelu seuraa aina kunkin tilanteen näytösten jälkeen. Ihmiset käyttäytyvät eri tavalla konfliktitilanteissa, ja analysoitaessa tilanteita voidaan selvittää, miksi tämä käyttäytyminen on erilaista. Roolileikin jäl- Rauhantalkoot 17

18 keen arvioidaan yleisesti saatuja kokemuksia. Yksityisen tilanteen roolien avulla voidaan oppia uusia käyttäytymismuotoja. Ehkä kyetään myös kohtaamaan erilaisia konflikteja jokapäiväisessä elämässä ja empatiakyky samaistua konfliktien eri osapuoliin lisääntyy, jolloin konflikti kyetään myös näkemään muustakin kuin vain omasta näkökulmasta. Roolileikkien avulla opitaan toimimaan ryhmässä, ja tieto henkilöiden välisistä suhteista lisääntyy. Myönteinen minäkuva saa tukea, kun hankitaan kokemusta monimutkaisen tilanteen erittelemisestä ja konfliktin tarkastelemisesta eri näkökulmista. Analyysikeskustelun eräs tärkeä ulottuvuus on myös keskustelutaitojen, eli toisen kuuntelemisen ja eriävien mielipiteiden hyväksymisen harjoittelu. Nukketeatteri Jos lapset ovat haluttomia leikkimään roolileikkejä, tilanteita voidaan esittää esim. keppinukeilla tai käsinukeilla. I- ja II- luokkalaiset saattavat olla hyvin eteviä nukketeatterin tekijöitä, jos heille annetaan tähän mahdollisuus. Nukketeatterissa käsitellään konfliktitilanteet samalla tavoin kuin roolileikeissä. Lapset jakautuvat ryhmiin ja ryhmille annetaan näyteltäväksi jokin konfliktitilanne. Sama konfliktitilanne annetaan kahdelle ryhmälle. Ryhmät päättävät itse roolijaosta ja he päättävät itse miten tilanne rakennetaan ja esitetään. Itse nukketeatterinäytelmä voi kestää parista minuutista kymmeneen minuuttiin. Näytelmän esityksen jälkeen pohdiskellaan esiin tulleita ratkaisuja ja tehdään mahdolliset johtopäätökset. Kun tilanteiden esittäminen katsojille on käynyt lapsille tai nuorille tutuksi, on viimeistään hyvä rohkaista lapsia ja erityisesti varhaisnuoria keksimään itse esitettäviä tilanteita. Näin voidaan onnistua käsittelemään vaikeitakin asioita. Janne Huurre 12 v. Helsinki Esimerkkejä konfliktitilanteista Esimerkkejä voidaan käyttää sekä rooliettä nukketeatterin tekemisessä, ellei lasten omasta elämästä haluta tai voida ottaa esimerkkejä. Tässä esitetyt tapaukset sopivat myös parityöskentelyn materiaaliksi. Parityöskentelyä kannattaa kokeilla, jos ryhmän yhteistoiminnan käynnistäminen ei syystä tai toisesta suju. Ryhmien kokoa voi myöhemmin kasvattaa ja niiden kokoonpanoa muuttaa. A. Kotona ja ystäväpiirissä Tilanne 1 Joku kutsuu sinua mäntiksi, torveksi, pataluhaksi ja kaheliksi. Mitä tapahtuu sen jälkeen? 18 Rauhantalkoot

19 Tilanne 2 Joku on ottanut luvatta polkupyöräsi (suksesi, luistimesi, vihkosi, kirjasi, kynäsi). Mitä tapahtuu kun kohtaat tämän henkilön, joka on luvatta ottanut sinulle kuuluvaa tavaraa? Tilanne 3 Joku ystäväsi kertoo sinusta huhun, joka ei ole totta. Mitä sanot tälle ystävällesi kun tapaatte? Tilanne 4 Olet luvannut olla kotona aterialla ja myöhästyt siitä pari tuntia. Vanhempasi ovat vihaisia ja odottavat sinulta selitystä. Mitä sitten tapahtuu? Tilanne 5 Olet luvannut tavata ystäväsi esimerkiksi kadunkulmassa johonkin aikaan. Et tulekaan tapaamaan häntä. Millaisen keskustelun käytte kun tapaatte seuraavan kerran? Tilanne 6 Vanhempasi ovat luvanneet ottaa sinut mukanaan lomamatkalle. Matka peruuntuu ja ainoastaan isä tai äiti lähtee matkalle. Mitä keskustelette vanhempiesi kanssa? Tilanne 7 Olet vierailulla kummitätisi luona ja sinulle tarjotaan ruokaa, jota inhoat. Kieltäydyt syömästä sitä, mutta tätisi ei hyväksy kieltoasi, vaan panee ruokaa siitäkin huolimatta lautasellesi. Miten toimit ja miten tätisi suhtautuu? Tilanne 8 Olet lainannut luvatta isäsi taskulaskinta. Se menee rikki. Miten selvität tapahtuman isällesi? Mitä isäsi tekee tai sanoo? Tilanne 9 Heräät aamulla myöhään ja sinulla on kiire kouluun. Toteat, että pusero, jonka haluat panna päällesi on värjääntynyt ja kutistunut pesussa. Suutut. Mitä sanot äidillesi, joka pessyt puserosi? Tilanne 10 Televisiossa on illalla jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut. Olet suunnitellut katsovasi ne. Äitisi pyytää sinua käymään vieraisilla isovanhempiesi luona. Mitä tapahtuu? Tilanne 11 Kuuntelet kovaäänistä musiikkia. Sisaresi lukee läksyjä ja on valmistautumassa kokeisiin. Hän pyytää sinua lopettamaan musiikinkuuntelun. Mitä tapahtuu? Tilanne 12 Saat taskurahaa 3 euroa viikossa. Olet jo käyttänyt ne. Sinua pyydetään mukaan ystäviesi kanssa retkelle, mutta tarvitset matkaa varten rahaa. Saat luvan vanhemmiltasi lähteä, mutta he sanovat, että sinun tulee käyttää matkaa varten viikkorahasi. Miten selvität tilanteen ja miltä sinusta tuntuu? B. Konfliktitilanteita koulussa Tilanne 1 Tyttö tulee itkien välitunnilta ja kertoo, että toinen tyttö on raapinut häntä. Käy ilmi, että raapija on kauan saanut kestää tovereiden kiusaa. Mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä? Tilanne 2 Tunnilla muutamat oppilaat puhuvat koko ajan keskenään, eikä heitä kiinnosta opetettava asia lainkaan. He alkavat keskenään riidellä sarjakuvalehdestä. Tilanteeseen on pakko puuttua. Miten? Rauhantalkoot 19

20 Tilanne 3 Eräs oppilas on luvatta ollut useita kertoja poissa koulusta. Eräänä aamuna hän tulee pari tuntia myöhästyneenä kouluun. Mitä tapahtuu, kun hän tulee kouluun? Tilanne 4 Opettaja on pyytänyt oppilaita näyttämään saamansa kokeet vanhemmilleen. Vanhempien tuli allekirjoittaa koepaperit. Yksi oppilaista on kirjoittanut vanhempiensa nimen näyttämättä koetta vanhemmille. Miksi hän on tehnyt näin, ja mitä tapahtuu, kun opettaja huomaa tilanteen? Tilanne 5 Urheilukentällä on meneillään mielenkiintoinen jalkapallo-ottelu. Osa oppilaista jää katsomaan ottelua eikä palaa välitunnilta sisälle. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Tilanne 6 Isot oppilaat tekevät kiusaa pihalla pienemmille. He eivät ota heitä mukaan leikkeihin ja kehottavat heitä menemään tiehensä. Miksi he kiusaavat, miltä pienemmistä tuntuu? Miten tilanteen voisi ratkaista? Tilanne 7 Kello soi, tunti aikaa, ja ennen kuin opettaja tulee luokkaan on korvia huumaava melu. Tämä tilanne on jatkunut tunnista toiseen ilman erityistä syytä. Miten oppilaat kokevat tilanteen? Voiko asiaan vaikuttaa jotenkin? Tilanne 8 Pari oppilasta on kaatanut pulpetit ja sotkenut luokan taulun ja heitellyt papereita lattialle. Luokassa on kova meteli kun opettaja tulee sisälle. Opettaja antaa koko luokalle jälki-istuntoa, myös niille, jotka eivät ole syypäitä tapahtuneeseen. Miten luokka reagoi? Miia Mäkisalo 10 v. Hirvijärvi Tilanne 9 Isot tytöt ja pojat ovat komentaneet pienempiä varastamaan heille kaupasta makeisia ja nämä joutuvat kiinni. Kauppias soittaa kouluun. Miten tilanne selviää kun näpistäneet tulevat kouluun? Tilanne 10 Joku luokkatovereista on ottanut yhdeltä toveriltaan pari koulukirjaa ja piilottanut ne. Tunnilla opettaja huomaa, että kirjat puuttuvat. Mitä tapahtuu? Tilanne 11 Kouluun tulee kesken lukukauden uusi oppilas, jolla on muiden mielestä hassunkuriset vaatteet. Häntä kiusataan sen tähden eikä huolita mukaan leikkeihin. Mitä tapahtuu? 20 Rauhantalkoot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016

LIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016 LIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016 Lions Quest elämisentaitoja-ohjelman pääkouluttaja Ulla Sirviö-Hyttinen TAVOITE: Jokainen meistä tarvitsee tunteen siitä, että kuulumme

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille ET, monialaiset, opetusideoita Säännöt useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille Johdattelua sääntöihin - lautapeli: oppilaille annetaan pelilauta ja heidän tulee kehittää peliin omat säännöt koonta:

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot