Sosiaalisen ja eettisen rauhankasvatuksen aineisto. YK-liitto

Transkriptio

1 Sosiaalisen ja eettisen rauhankasvatuksen aineisto YK-liitto

2 RAUHANTALKOOT Rauhantalkoot on Suomen YK-liiton sosiaalisen ja eettisen kasvatuksen aineisto eri ikäisille lapsille ja varhaisnuorille ja heidän ohjaajilleen, sekä muille rauhankasvatuksesta kiinnostuneille. Sisällysluettelo: sivu Esipuhe 3 Rauhankasvatus osana kansainvälisyyskasvatusta 4 Rauhankulttuurin käsite 5 Rauhantahto - taito elää rauhassa 7 Rauhantalkoot: käytännön ohjeita vuotiaiden rauhantalkoot 8 Leikki- ja toimintaohjelman rakenne 8 Rauhoittuminen 9 Esimerkkejä ohjelman rakentamisesta 10 Leikkejä 11 I Tutustumisleikit 11 II Myönteistä minäkuvaa ja luottamusta ryhmän muihin jäseniin vahvistavat leikit 13 III Kommunikaatiota vahvistavat leikit 15 IV Konfliktien kohtaamista edistävät toiminnat ja leikit 17 Roolileikit 17 Nukketeatteri 18 Esimerkkejä konfliktitilanteista 18 Varhaisnuorten ja nuorten rauhantalkoot 21 Tehtäviä ja toimintoja 21 Rauhankasvatusta ja sen perusarvoja vahvistavia satuja 25 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 32 Vinkkejä lisämateriaalin etsimiseen 35 Tämän aineiston sinulle tekivät: Helena Allahwerdin tekstien pohjalta toimittanut ja täydentänyt Irja Maristo Pirkko Liikanen, Jataka-tarinoiden käännökset Simo Hellsten, taitto kuvitus: YK:n rasismin vastaiseen kirjoitus- ja piirroskilpailuun osallistuneita suomalaisten nuorten töitä kansikuva: Elina Hynnä, 12 v., Sääksjärven koulu, Lempäälä Kirjoita meille omista kokemuksistasi ja ehdota lisäyksiä uusiksi leikeiksi ja toiminnoiksi, sekä suosittele uusia satuja ja eri kulttuurien satuja ja myyttejä koskevia kotisivuja. Lähetä postia: maailmankansalainen@ykliitto.fi tai Suomen YK-liitto - Finska FN-förbundet, Unioninkatu 45 B, Helsinki Paino Laine Direct Oy 2 Rauhantalkoot

3 ESIPUHE Hyvä rauhankasvattaja, Tehtäväsi on tärkeä, koska rauhankulttuuri voidaan oppia vain vuorovaikutteisissa, sosiaalisissa tilanteissa, joissa olemme toistemme peilejä. Näemme toistemme ilmeistä, eleistä, tunteista ja käyttäytymisestä millaisia malleja itse olemme. Saattaa olla, että tiedostamme ja pidämme tärkeinä kansainvälisten rauhankasvatusta koskevien suositusten sisältöjä, mutta niiden vieminen arkipäivän elämään onkin sitten aivan toinen asia. Silloin testataan oma tiedostamisen taso, omat arvot ja niiden toteuttaminen käytännössä tässä yksinäisten ihmisten yhteiskunnan väkivaltaisessa kulttuurissa, jota media ruokkii terrorismin ja ahdistusten kauhukuvilla. Sosiaaliset suojaverkot ovat näissä nykymaailman todellisuuksissa todella tarpeen. Niiden vahvistaminen tukee rauhantahtoiseksi ihmiseksi kasvamista. Kansainvälisiä makrorakenteiden vihan, vallan ja ahneuden ilmiöiden ymmärtäminen ja purkaminen lähtee henkilötason pienistä ympyröistä ja pienistä askelista, joita jokainen kykenee ottamaan, jos vain haluaa. Rauhankasvatus on oppia kävelemään rauhan askelin! Kasvattajalta odotetaan anteliaisuuden, itsekurin, kärsivällisyyden, uutteruuden ja viisauden tuomaa kestävyttä ja uskoa ihmisen hyvyyteen. On osattava antaa anteeksi, hyväksyä itsensä ja muut, ja jaettava myötätunnon ja rakkauden tunteita kaikissa tilanteissa. Oltava tietoinen omista heikkouksistaan ja omista rauhan arvoistaan lipeämisistä. Me olemme, mitä muut ovat. Rauhankasvatus on jatkuvaa, rohkeaa toimintaa rauhankasvatuksen arvojen toteuttamiseksi! Tämä rauhankasvatuksen pieni vihkonen on syntynyt monien vuosien työn ja kokemuksien tuloksena. Sen sisältö on täydentynyt ja jäsentynyt vuosien kuluessa yhä helpommaksi toteuttaa. Jokainen voi itse lisätä siihen tuokioita omista kokemuksistaan. Minua ovat opettaneet monet erilaiset ihmiset, nuoret ja vanhat. He kaikki ovat rauhankasvatuksen malleja. Pelkojen, uhkien, turvattomuudenkin keskellä he ovat heijastamassa myönteisyyttä ja uskoa tulevaisuuteen. Hymy, hellä kosketus, rohkaiseva sana, ymmärtävä katse, pienet asiat parantavat ristiriitaisissa tilanteissa ja auttavat etsimään myönteisiä ratkaisuja. Kaunis on yö, kauniit ovat ihmisten kasvot, kauniita ovat ähdet, kauniita ovat ihmisten silmät, kaunis on aurinko, kauniit ovat ihmisten sielut. Jos ihmiselle annetaan vastuuta ja hänen annetaan toimia ryhmässä muiden kanssa, hän oppii jakamaan ja välittämään muista. Siitä rauhankasvatuksesta on kysymys. Helsingissä Helena Allahwerdi Rauhantalkoot 3

4 RAUHANKASVATUS OSANA KANSAINVÄLISYYSKASVATUSTA Kansainvälisyyskasvatus on Unescon luoma yleisnimitys kaikille niille kasvatuksen alueille, jotka ovat syntyneet kolmen viime vuosikymmenen aikana: rauhankasvatus (peace education, kasvatus rauhankulttuurin vahvistamiseksi) ihmisoikeuskasvatus (Human Rights education) kulttuurikasvatus (cultural education, cultural understanding, multi-, inter- ja crosscultural education) ympäristökasvatus (environmental education) aseidenriisuntakasvatus (disarmament education) kehityskasvatus (development education, education for development) demokratiakasvatus (education for democracy) suvaitsevaisuuskasvatus (tolerance education) informaatioyhteiskunnan hallintaan tähtäävä kasvatus (mass media and new technology education) arvokasvatus (value education, global ethics) Näiden kasvatusalueiden sisällöt sivuavat toisiaan, eikä niitä voida täysin erottaa toisistaan erillisiksi osa-alueiksi. Siksi kansainvälisyyskasvatus on varsin laaja aihekenttä, joka toisaalta vaatii paljon kasvattajalta, mutta toisaalta tarjoaa myös paljon erilaisia mahdollisuuksia erilaisten oppimissisältöjen ja -ympäristöjen luomiselle. Käsillä oleva materiaali keskittyy siihen osa-alueeseen, jota voidaan kutsua rauhankasvatukseksi, mutta toivottavaa on, että tämän lehtisen sisällöstä olisi iloa myös muun kasvatuksen aineistona. YK-liitto on mukana vuoden 2002 alussa perustetussa, rasismin ja muukalaispelon vastaisessa verkostossa, RAS- MUKsessa. RASMUS pyrkii verkostoimaan ihmisiä, jotka jo tekevät työtä rasismi- ja syrjintäkysymysten parissa, tai ovat kiinnostuneita toimimaan suvaitsevaisemman yhteiskunnan puolesta. Jotta julistukset muuttuisivat todellisuudeksi, tarvitaan käytännön toimia niiden sisältämien ajatusten pohjalta. Tässä materiaalissa on esitetty eräitä toimintoja, joiden avulla voidaan toteuttaa eri ikäisten lasten ja nuorten kansainvälisyys-/ suvaitsevaisuus- ja rauhankasvatusta. Joten - ryhtykäämme talkoisiin! Lisätietoja RASMUKSesta: aysu.shakir@ihmisoikeusliitto.fi Kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksen perustana ovat mm. seuraavat asiakirjat:» YK:n yleisten ihmisoikeuksien julistus (1948)» Unescon kasvatusta kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön ja rauhaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien opetusta koskeva suositus ( 1974)» edellistä täydentävä Unescon julistus ja toimintakehys rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian opetusta varten (1995)» YK:n kansainvälistä rauhan kulttuuria koskeva julistus ja toimintaohjelma (1999) Näiden suositusten taustalla on useita muita kansainvälisiä suosituksia. 4 Rauhantalkoot

5 Hennariia Herkkola 11 v. Lempäälä RAUHANKULTTUURIN KÄSITE Rauhalle voidaan käsitteenä antaa sekä negatiivinen että positiivinen määrittely. Negatiivisesti määriteltynä rauha merkitsee väkivallan puuttumista. Rauhaa voidaan myös tarkastella yhteiskunnallisena tasapainotilana, jolloin rauhaa uhkaavia ilmiöitä ovat esimerkiksi kilpailu ja nationalismi. Tällöin rauhaa käsitellään kuitenkin ikään kuin yksittäisen ihmisen ulkopuolella olevana ilmiönä. Yhdistyneiden Kansakuntien rauhankulttuurin julistuksen mukaan (A/RES/ 53/243, ) rauhankulttuurilla tarkoitetaan positiivista, dynaamista, osallistavaa toimintaa rauhan puolesta, väkivaltaa vastaan. Rauhan puolesta tapahtuvassa toiminnassa keskeistä on eri osapuolten välinen vuorovaikutus eli keskustelu, joka pyrkii ymmärrykseen, toisten elämänkatsomusten kunnioittamiseen ja yhteistyöhön. Valtiollisella tasolla rauhankulttuuri edellyttää elämän kunnioittamista ja väkivallan lopettamista valtioiden itsemääräämisoikeuden, alueellisen koskemattomuuden ja poliittisen itsenäisyyden tunnustamista sitoutumista konfliktien rauhanomaisiin ratkaisuihin pyrkimystä ottaa huomioon sekä nykyisten että tulevien sukupolvien kehitys- ja ympäristötarpeet kehittymisen oikeuden kunnioittamista Rauhantalkoot 5

6 Etiikan kultainen sääntö: Tämän perustavaa laatua olevan ja erittäin käyttökelpoisen eettisen teorian historia on pitkä. Etiikan kultainen sääntö, jota toisinaan kutsutaan myös vastavuoroisuuden säännöksi, tunnetaan hiukan erilaisina sanamuotoina, mutta sisällöltään samanlaisena monien kulttuurien piirissä:» Konfutse (500 e.a.a.): Älä tee muille sellaista, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän.» Aristoteles (325 e.a.a.): Meidän tulisi käyttäytyä muita kohtaan niin kuin toivomme muiden käyttäytyvän meitä itseämme kohtaan.» Mahabharata (200 e.a.a.): Älä tee naapurillesi sellaista, mitä et soisi hänen myöhemmin tekevän sinulle.» Jeesus (30 j.a.a.): Kohtele muita niin kuin toivoisit muiden kohtelevan itseäsi. pyrkimystä edistää sekä naisten että miesten oikeudellista tasa-arvoa ja mahdollisuuksia ilmaisun, mielipiteen ja tiedotuksen vapauden kunnioittamista ja edistämistä vapauden, oikeudenmukaisuuden, demokratian, suvaitsevaisuuden, solidaarisuuden, yhteistyön, moniarvoisuuden ja erilaisuuden periaatteiden kunnioittamista Yhteiskunnallisella ja yksilön tasolla rauhankulttuuri on ennen kaikkea elämäntapa, joka koostuu sisäistä ja ulkoista rauhaa tukevista ja tuottavista arvoista, asenteista ja traditioista. Rauhankulttuuriin kasvetaan, joko päämäärätietoisen kasvatuksen tai esimerkin kautta tapahtuvan oppimisen kautta. Rauhankasvatus on aina eettistä kasvatusta, jossa suhde toiseen ja toiseuteen on tärkeää. Siinä noudatetaan tavallisesti etiikan kultaista sääntöä. YK:n rauhankulttuuria koskevassa julistuksessa korostetaan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja kehotetaan poistamaan rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden kaikki muodot. Hallituksilla ja niiden sidosryhmillä on vastuullinen rooli julistuksen toimeenpanossa. Erilaisissa YK:n julistuksissa, suosituksissa ja sopimuksissa syrjinnän on mainittu kohdistuvan esimerkiksi rotuun, etniseen alkuperään, kieleen, uskontoon, sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Syrjintä voi yksilötasolla, ihmisten välisissä kohtaamisissa näyttäytyä myös muissa, vaikeammin tunnistettavissa muodoissa: koulu- tai työpaikkakiusaamisena, toisen ihmisen huomiotta jättämisenä, väheksyntänä tai yksinkertaisimmillaan ohi kulkemisena, välinpitämättömyytenä. Yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla vastuu rauhankulttuurin ja suvaitsevaisuuden vahvistamisesta on lasten vanhemmilla, toimittajilla, papistolla, tiede- Esimerkkejä rauhankasvatuksen perusarvoista:» oikeudenmukaisuus» solidaarisuus» elämän kunnioittaminen ja suojeleminen» hellyys» toisista välittäminen» huomaavaisuus» tasa-arvo sekä sosiaalinen rohkeus toimia näiden arvojen puolesta! 6 Rauhantalkoot

7 miehillä, taiteilijoilla - kaikilla yhteiskunnan jäsenillä. Rauhankulttuurin julistukseen liittyvässä rauhankulttuurin toimintaohjelmassa vedotaan kasvatuksen rooliin rauhankulttuurin arvojen ja asenteiden, käyttäytymisen ja elämäntapojen vahvistajana. Toimintaohjelman avainkäsitteitä ovat rauha, oikeudenmukaisuus, väkivallattomuus, vapaus, ihmisoikeudet, kulttuurinen RAUHANTAHTO TAITO ELÄÄ RAUHASSA Väkivallan lisääntyminen, sodat, pakolaisuus ja turvattomuus koskettavat meitä kaikkia, ja ovat osaltaan ovat vaikuttaneet siihen, että yhä useampi pohtii rauhankasvatuksen toteutumismahdollisuuksia käytännön opetustyössä ja kasvatuksessa yleensä. Miten rauhankulttuuria voisi edistää käytännössä? Millainen on rauhantahtoinen ihminen? Voidaanko sellainen ihminen kasvattaa? Millaisia luonteenpiirteitä, ominaisuuksia ja valmiuksia hänellä tulisi olla? Mikä on rauhankasvatuksen etiikka, sen sisältö ja miten sitä toteutetaan lasten ja nuorten kasvatuksessa? Rauha elämäntapana edellyttää, että ihmisellä on sisäinen rauha, kyky elää rauhassa muiden kanssa ja kyky elää rauhassa ympäristönsä kanssa. Tämä toteutuu, jos kasvatuksella kyetään vaikuttamaan yleisen tietoisuuden ja herkkyyden kasvuun. Persoonallisuuden kehittämiselle voidaan asettaa seuraavia tavoitteita: kyky sietää ristiriitoja ja konflikteja yhteistyöhön kykenevä ihmisarvoa kunnioittava avoimuus tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta toteuttava vastuuntuntoinen ja luotettava kommunikaatioon halukas ja siihen kykenevä (kuunteleminen, ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen) ja sovitteluihin pyrkivä Jos kasvava lapsi saa jokapäiväisessä elämässään ja leikissään mahdollisuuden harjoitella edellä mainittuja ominaisuuksia ja vahvistaa niitä, hän kasvaa rauhankulttuurin jäsenyyteen. myönteinen minäkuva terve itseluottamus myönteinen ryhmäidentiteetti toisten kunnioittaminen luotettavuus ja rehellisyys suvaitsevaisuuden vahvistaminen Jarno Repo 17 v. Sonkajärvi Rauhantalkoot 7

8 RAUHANTALKOOT: KÄYTÄNNÖN OHJEITA Lasten ja nuorten rauhankasvatuksessa olisi tärkeää painottaa ihmisen kykyä sietää vastoinkäymisiä ja eriäviä mielipiteitä, sekä taitoa pohtia ja etsiä ratkaisuja jokapäiväisiin ongelmiin ja ristiriitatilanteisiin (esim. Pierre Weil: The Art of Living in Peace, 1990). Lisäksi on hyvä korostaa turvallisuutta lisäävien periaatteiden ja normien merkitystä niin yhteisöllisessä elämässä, valtiollisella tasolla kuin maailman mittakaavassakin. Erityisesti pienten lasten ja ala-asteikäisten koululaisten kanssa väkivaltaa, sotaa ja kansainvälisiä konflikteja olisi hyvä käsitellä vain silloin kun lapsi itse esittää niistä kysymyksiä. On tärkeää antaa lapselle asialliset vastaukset hänen kysymyksiinsä. Mutta tällöin tulisi painottaa, että suuret kansainväliset ongelmat kuuluvat aikuisten vastuulle, eivät lasten, ja että on paljon aikuisia, jotka toimivat näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Varhaisnuoret ja nuoret sen sijaan saattavat tuntea tarvetta keskustella näistä asioista ryhmässä, jossa on myös aikuinen mukana. Tällöin olisi hyvä johdatella nuoria pohtimaan ongelmia rakentavasti, mahdollisimman monelta kannalta, välttäen teoretisointia, kärjistyksiä ja ajautumista toivottomuuteen VUOTIAIDEN RAUHANTALKOOT Rauhantalkoot -aineistoa voi soveltaa hyvin eri-ikäisten lasten ja nuorten kanssa. Esimerkkiohjelma on tarkoitettu noin vuotiaille, mutta sen mukaan voi rakentaa myös sekä nuoremmille että vanhemmille lapsille ja nuorille sopivia ohjelmia. Valittuun toimintaohjelmaan on kerätty suomalaista ja kansainvälistä kulttuuri- ja leikkiperinnettä ja keksitty uutta kokeilujen pohjalta. Ohjelmat on rakennettu siten, että 1) kilpailutilanteita ei esiinny lainkaan, 2) jokainen lapsi kokee leikkien aikana ryhmään kuulumisen ja ryhmän hyväksynnän myönteisenä, 3) didaktisen perusasetelman, piirin, avulla korostetaan tasa-arvoa, 4) ryhmäidentiteettiä ja aktiivista vuorovaikutusta vahvistetaan leikkien ja toimintojen aikana. Ohjaajan on hyvä myös tarkkailla ohjelman ja leikkien aikana ryhmän toimintaa näiden edellä mainittujen edellytysten toteutumisen näkökulmasta. Leikki- ja toimintaohjelman rakenne 1. rauhoittuminen 2. tutustumisleikit 3. myönteistä minäkuvaa vahvistavat ja luottamusta ryhmän muihin jäseniin rakentavat leikit 4. kommunikaatiota vahvistavat toiminnat 5. konfliktien kohtaamista helpottavat toiminnat ja leikit 6. rauhoittuminen, hyvästit 8 Rauhantalkoot

9 Rauhoittuminen Rauhantalkoiden oppituokiot leikkeineen ja muine toimintoineen aloitetaan aina rentoutumisella. Fyysinen rentoutuminen: Lapset istuvat tai makaavat piirissä lattialla. Ohjaaja antaa heille esimerkiksi seuraavan ohjeen: Asetu pitkällesi lattialle. Avaa kaikki mahdollisesti puristavat vaatteet. Tee olosi hyvin, hyvin mukavaksi. Ajattele luitasi ja lihaksiasi ja tunne niiden paino lattiaa vasten. Sulje silmäsi. Hengitä sisään, hitaasti ja syvään. Hengitä hitaasti ulos. Kuule, miten hengitys virtaa sinusta ulos. Hengitä uudelleen sisään, ja ulos. Tunnet, miten jännitys virtaa sinusta, miten luusi painavat yhä enemmän. Sinulla on mukava ja hyvä olla. Hengitä kevyesti ja rauhallisesti, kuuntele hengityksesi ääntä, oman hengityksesi, keskity tuntemaan, miten ilma virtaa sinussa sisään ja ulos, sisään ja ulos Harjoitus voidaan päättää, kun ohjaaja havaitsee kaikkien ryhmän jäsenten rauhoittuneen. Mielen rauhoittaminen: Tämä tapahtuu olemalla ihan hiljaa ja kuuntelemalla hiljaisuutta. Tai kuuntelemalla musiikkia. Lapset asettuvat piiriin, joko istumaan tai makaamaan lattialle. Heitä kehotetaan sulkemaan silmänsä, kun musiikki aikaa soida, ja kuvittelemaan sellaisia asioita tai tilanteita, joihin musiikki johdattaa heidän ajatuksensa. Voi kuvitella olevansa kävelyllä metsässä tai puistossa, istuvansa meren rannalla, katselevansa lumisadetta ikkunan läpi tai auringonpaistetta puiden vihreillä oksilla jne. Kun musiikki loppuu, saa avata silmänsä. Mielen rauhoittamiseen sopivaa alku- ja loppumusiikkia Albinoni, The celebrated Adagio Vivaldi A., Largo g-duuri-huilukonsertosta n:o 4 esim. levyltä Vivaldi: 6 huilukonserttoa op. 10 Vivaldi A., Largo c-duuri-konsertosta mandoliinille, jousille ja cembalolle Vivaldi A., Largo konsertosta Talvi sarjasta neljä vuodenaikaa (viulu) Vivaldi A., Piccolo concerto in A minor Händel G.F., Largo b-duuri-konsertosta n:o 1 op. 3 (puupuhaltimet ja jouset) levyltä Händel: Konsertto grosso op. 3 Händel G.F., Largo b-duuri-konsertosta n:o 1, op. 3, Allegro b-duuri-konsertosta n:o 1, op. 3 Bach J.S., Largo f-molli-konsertosta cembalolle BWV 1056 Bach J.S., Alkuosa Goldbergin muunnelmista BWV 988, loppuosa (cembalo) muunnelmista BWV 988 Telemann G. Largo g-duuri-konsertosta alttoviululle ja jousiorkesterille Smetana, Die Moldau Mozart, Clarinet concerto in a major Mozart, Klaviersonaten F-duuri ja A-duuri Edvard Grieg, Morgenstimnung ja Solveigin laulu Peer Gyntistä Schumann, Träumerei Käytettävissä oleva aika, ryhmän ikä, koko ja laatu ratkaisevat, paljonko leikkejä ja muita toimintoja ryhmän kanssa tehdään. Rauhoittuminen toteutetaan jokaisessa ohjelmassa, mutta muista toimintaryhmistä voidaan valita leikkejä ja toimintoja oman harkinnan mukaan; mikäli suinkin mahdollista, olisi suositeltavaa valita jokaisesta toiminta- ja leikkikokonaisuudesta jotain. Rauhantalkoot 9

10 Esimerkkejä ohjelman rakentamisesta Toimintaohjelman voi esimerkiksi suunnitella useaksi kokoontumiskerraksi siten, että jokaisesta toimintakokonaisuudesta valitaan yksi toiminta. Uusia leikkejä ja toimintoja, satuja ja konfliktitilanteita voi lisätä ohjaamasi lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Ensimmäisillä kerroilla voidaan konfliktien kohtaamista helpottavat toiminnat ja leikit jättää kokonaan pois. Muutenkin tästä toimintaryhmästä valitaan leikkejä vain silloin, kun ne näyttävät sopivan luonnollisesti lapsiryhmälle. Jos ryhmä on kovin levoton ja lyhytjännitteinen, valitaan niiden sijaan rauhankasvatuksen perusarvoja vahvistavia satuja ja tarinoita kerrottavaksi ja luettavaksi. Lapset saattavat kilpailla siitä, kuka saa aloittaa leikin tai kuka on kenenkin pari. Tämä voidaan välttää siten, että kaikkien mukana olevien lasten nimet on kirjoitettu lapuille ja laput on pantu rasiaan. Arpa ratkaisee kuka saa aloittaa, tai kuka on kenenkin kanssa yhteistyössä jne. Näin voidaan välttää kaikkein aktiivisimpien lasten tai ryhmää dominoivien lasten suosiminen. On tärkeää, että rauhankasvatuksen toimintaohjelmista tulisi viikoittaisia tapahtumia. Toimintaohjelma voidaan toteuttaa vanhempainilloissa, jolloin lapset ovat myös mukana tai lasten syntymäpäivän ohjelmina. Ohjelmien jatkuva harjoittaminen takaa varmimmin rauhankasvatuksen tavoitteiden edes osittaisen toteutumisen tässä ikäryhmässä. Se antaa kasvavalle lapselle perustan rauhanomaisten luonteenominaisuuksien kehittymiselle ja iloa saada olla mukana hyväksyvässä ryhmässä. 10 Rauhantalkoot

11 LEIKKEJÄ Seuraavat leikit soveltuvat melko monenikäisille lapsille ja nuorille, mutta ohjaaja voi valikoida joukosta parhaiten oman ryhmänsä ikään ja laatuun sopivia leikkejä, sekä tietenkin kehittää leikeistä omia variaatioita tai keksiä uusia. I Tutustumisleikit Lapset ovat aina piirissä tutustumisleikkien aikana. Leikkien tavoitteena on antaa lapselle oma identiteetti ryhmässä. Oman nimen sanominen ja itsensä esittely auttavat lasta kokemaan, että hänet on hyväksytty ryhmään. Kädet käsissä kiinni Kaikki lapset asettuvat piiriin. Ensin lapsi sanoo yksin oman nimensä. Tämän jälkeen koko ryhmä toistaa yhdessä lapsen nimen. Nimestä etsitään rytmi, jonka mukaan heilutetaan käsiä edestakaisin. Näin esitellään kaikki ryhmän jäsenet vuorotellen. Taikasateenvarjo Joku osanottajista asettuu piirin keskelle, sateenvarjo kädessä. Hän kulkee piirin sisällä ympäri piiriä ja pysähtyy jonkun kohdalle. Tämä sanoo nimensä. Koko ryhmä toistaa nimen. Kun sateenvarjo on suljettuna alhaalla, mennään kyykkyyn kädet kädessä kiinni ja toistetaan nimi hiljaa. Jos sateenvarjo on avattuna pään päällä, pidetään käsikädestä kiinni ja toistetaan nimi varpailleen nousten kovalla äänellä. Kuka on minun ystäväni Jokaisen piirissä olevan nimi on kirjoitettuna lapulle. Laput sekoitetaan ja jokainen vetää vuoronperään itselleen lapun. Lapulla oleva henkilö esitetään koko ryhmälle siten, että hänestä kerrotaan erilaisia myönteisiä ominaisuuksia (miten hän on pukeutunut, mistä hän pitää, miten hän käyttäytyy eri tilanteissa jne.) Ryhmän muut jäsenet arvaavat kenestä kerrotaan. Etsi parisi Lapsille jaetaan eläinten kuvia: kaksi koiraa, kaksi kissaa, kaksi kanaa, kaksi lehmää, kaksi sikaa. Kuvan saaneiden lasten silmät sidotaan tai heitä pyydetään pitämään silmänsä suljettuina. Muut lapset muodostavat piirin ympärille. Lapset löytävät parinsa matkimalla lapussaan olevan eläimen ääntä. Millainen on...? Työskennellään pareittain. Aluksi katsotaan viisi minuuttia täysin hiljaa toista, ja sitten kirjoitetaan lapulle kymmenen myönteistä adjektiivia, jotka parhaiten kuvaavat parin luonnetta ja ominaisuuksia. Tämän jälkeen esitellään pari näiden adjektiivien avulla koko ryhmälle. Mitä tiedät ystävästäni? Istutaan piirissä. Yksi osanottajista menee toiseen huoneeseen. Muut päättävät kuka on hänen ystävänsä. Huoneen ulkopuolella oleva kutsutaan sisälle ja tämä kulkee piirissä kysyen jokaiselta: Mitä tiedät ystävästäni?, ja yrittää arvata kuka läsnäolijoista on hänen ystävänsä. Tunnetko ystäväsi käden perusteella? Yksi on sokkona piirin keskellä. Hän kulkee piirissä ja yrittää kättä tunnustelemalla arvata kuka siinä on. Arvattuaan oikein, hän menee piiriin, ja toinen ryhtyy sokoksi. Rauhantalkoot 11

12 Lauri Roivas 9 v. Tampere Muistatko? Ollaan piirissä ja esitellään itsemme. Sitten yritetään muistaa kaikkien läsnä olevien nimet. Jokainen joutuu yrittämään vuorollaan. Esittelyyn voidaan liittää myös jokin omaa itseä kuvaava adjektiivi, jonka toiset sitten yrittävät muistaa nimen ohella. Etsi ystäväsi tervehdyksen perusteella Ollaan piirissä. Lapuille on kirjoitettu eri kielillä erilaisia tervehdyksiä, aina kaksi samalla kielellä. Jokainen vetää itselleen oman tervehdyksen. Kuljetaan piirissä vuoronperään ja sanotaan päivää sillä kielellä, joka lappuun on kirjoitettu ja etsitään oma pari. Jatketaan niin kauan kun kaikki parit ovat löytyneet. ruotsalainen God dag! englantilainen How do you do? saksalainen Guten Tag! venäläinen Trastui! arabi Salam alekum! ranskalainen Bonjour! italialainen Bon giorno! tansanialainen Jumbo! espanjalainen Boenos dias! kiinalainen Ni hao! srilankalainen Aibowan! Kutinapiiri Istutaan piirissä, vuorotellen lapset kertovat nimensä ja mistä he kutiavat. Kaikki piirissä olijat kutittavat itseään varpaista, jos Maija kertoo kutiavansa varpaista. Mehiläisen piiri Lapset seisovat piirissä. Valitaan yksi mehiläinen, joka lentää piirin keskellä edestakaisin, samalla kun muut laulavat: Käy 12 Rauhantalkoot

13 piiriin, käy piiriin, käy mehiläisen piiriin, mikä nimi, mikä nimi,... on hänen nimi. Käy läpi, käy läpi, käy ruusuportin läpi, etsi paikkaa mistä löydät (mehiläinen päästetään portin läpi) työnnä toinen sisään! Toisen säkeistön lopussa mehiläisenä lentänyt valitsee uuden mehiläisen ja työntää tämän piirin keskelle. Kotini on riioraa Lapset seisovat kahdessa rivissä, toisiaan vastakkain. Laulettaessa ensimmäinen rivi kävelee toisen rivin luo ja palaa takaperin kävellen paikalleen. Omalla säkeistöllään toinen rivi kävelee ensimmäisen rivin luo ja palaa takaperin kävellen paikalleen. Toistetaan vuorotellen. Kun ensimmäinen rivi kertoo uuden ystävänsä nimen, tämä liittyy riviin. Laulua lauletaan, kunnes kaikki ovat samassa rivissä. Rivi l: Kotini on riioraa, riioraa, riioraa. Kotini on riioraa, aske daske da. Rivi 2: Mitä teet sä täällä, täällä, täällä. Mitä teet sä täällä, aske daske da. Rivi l: Etsin uutta ystävää, ystävää, ystävää. Etsin uutta ystävää, aske daske da Rivi 2: Mikä hän on nimeltään, nimeltään, nimeltään, nimeltään. Mikä hän on nimeltään, aske daske da? Rivi l: hän on nimeltään, nimeltään, nimeltään... aske daske da. Taitava mies Kop, kop, kopu kopu kop, kuka siellä portilla kolkuttaa? Onkos tullut taitava mies, taitava varmasti paikan saa. Näin minä teen ja näin minä teen ja minä osaan hommani jetsulleen. Näin minä teen ja näin minä teen ja minä osaan hommani jetsulleen. Kävellään piirissä, yksi on piirin ulkopuolella. Hän astuu piirin keskelle kohdassa...varmasti paikan saa... ja matkii pantomiimina jotain ammattia tai kodin askaretta. Oikein arvaaja on seuraava taitava mies. II Myönteistä minäkuvaa ja luottamusta ryhmän muihin jäseniin vahvistavat leikit Kolme myönteistä ominaisuutta Lapset istuvat piirissä ja työskentelevät pareittain. Heidän tehtävänsä on keksiä kolme myönteistä asiaa paristaan ja kertoa ne koko ryhmälle. Näin esitellään kaikki vuorollaan. Postikortit Otetaan jokaista neljää ryhmän jäsentä kohden yksi vanha postikortti, joka leikataan neljään osaan. Jokainen ottaa vuorollaan yhden postikortin palan. Tavoitteena on löytää ne kolme henkilöä, joilla on puuttuvat postikortin palat, ja koota kortti paloista. Leikin aikana saa liikkua vapaasti, mutta puhua ei saa. Kone Muodostetaan neljän tai viiden hengen ryhmiä. Mietitään millaisia koneita on olemassa ja miten ne toimivat. Ryhmät saavat tehtäväksi muodostaa koneen, käyttämällä hyväksi omasta kehosta löytyviä ääniä, liikkeitä ja rytmiä. Ryhmät esittävät muille ryhmille koneensa ja kertovat mitä ne ovat. Lopuksi voidaan muodostaa yksi yhteinen kone. Makkarat pussissa Ohjaaja sanoo, että kaikkien on matkittava sellaista tilannetta, jonka hän nyt sanoo ja tämän täytyy tapahtua ryhmänä. Ohjaaja sanoo: Olkaa kuin makkarat pussissa! Olkaa kuin linnunpoikaset pesässä! Olkaa kuin silakat verkossa! Rauhantalkoot 13

14 Teija, Sari, Jaana, Marjukka ja Melissa Olkaa kuin muurahaiset keossaan! Olkaa kuin kurkilauma! Olkaa kuin ruuhkautunut liikenne! (keksi lisää!) Salainen ystävä Kaikkien piirissä olevien nimet on kirjoitettu lapuille, jotka sekoitetaan. Jokainen vetää itselleen ystävän, jolle hän itse on salainen ystävä yhden viikon ajan. Joka päivä salainen ystävä osoittaa ystävyyttä ystävälleen. Muistin virkistämiseksi laaditaan viikkokalenteri, johon jokainen voi piirtää sen päivän kohdalle ja oman nimensä kohdalle esim. kukan tai omenan, kun päivän hyvä työ on tehty. Viikon kuluttua yritetään arvata leikin kuka on minun ystäväni avulla kuka on salainen ystävä. Lopuksi (tai aluksi) keksitään yhdessä miten ystävyyttä voidaan osoittaa ja millainen ei ole hyvä ystävä. Muotokuva Työskennellään pareittain. Kukin piirtää paristaan muotokuvan, joka leikataan irti ja liimataan ryhmän yhteiseen muotokuvaan. Sokean keppi Liikutaan pareittain. Toinen lapsista pitää silmiään kiinni, ollen sokea, toisen tehtävänä on toimia sokean keppinä, johdattajana, jonka avulla sokea kulkee. Annetaan lasten liikkua pareittain ja sitten vaihdetaan rooleja, toinen on keppi, toinen sokea. Sitten keskustellaan millaista on kulkea luottaen toiseen. Mitä kaikkea voi sattua? Mummoni tuli Amerikasta Seisotaan piirissä. Vuorotellen leikkijät kertovat, että heidän mummonsa tuli Amerikasta ja toi sieltä jonkin esineen, sekä 14 Rauhantalkoot

15 näyttävät, miten sitä käytetään. Vuoron siirtyessä toistetaan kaikki aikaisemmat esineet. Kuka on leikin ohjaaja? Seisotaan piirissä. Valitaan vapaaehtoinen, joka poistuu huoneesta. Muut leikkijät valitsevat keskuudestaan leikinohjaajan, joka aloittaa rytmin tai liikkeen jota muut matkivat. Vapaaehtoinen kutsutaan huoneeseen ja hän yrittää saada selville leikinohjaajan tämän vaihtaessa liikkeitä. Kätken, kätken kiveä Istutaan piirissä kädet sylissä pesänä. Kätkijä etsii pienen esineen ja ryhtyy kiertämään piiriä. Hän koskettaa mennessään jokaisen käsiä, kuin panisi kiven juuri niihin ja hokee koko ajan: Kätken, kätken kiveä, sotken, sotken savea, sano hyvä lautamies, kellä, kulla kivi on. Kätkijä jättää kiven jollekin leikkijälle tai pitää sen itse. Käytyään jokaisen leikkijät luona hän menee piirin keskelle ja kysyy: Onko kivi mulla vai muilla? Samalla hän sanoo jonkun leikkijän nimen. Tämän on arvattava, onko esine kätkijällä vai muilla. Jos hän arvaa oikein, hän pääsee kätkijäksi, muutoin kätkijä sanoo jonkun toisen nimen. III Kommunikaatiota vahvistavat leikit Huhu kiertää Istutaan piirissä. Yksi osallistujista lähettää kuiskaamalla viestin toisen korvaan, joka kuiskaa sen kuulemassaan muodossa vierustoverinsa korvaan. Jatketaan niin kauan kuin se palautuu sille, joka lähetti ensimmäisen viestin. Millaiseksi viesti on muuttunut? Sähkötys Istutaan piirissä kädet käsissä kiinni. Joku lähettää viestin sähköttämällä vierustoverin käteen. Tämä lähettää sähkötyksen edelleen. Katsotaan tuleeko sähke perille sille, joka sen ensimmäisenä aloitti. Stereotypiat Lapsilla on paperia ja kynä. Ohjaaja pyytää heitä kuvaamaan jotain henkilöä esim. esittämällä kysymyksen: Millainen on afrikkalainen? Millainen on amerikkalainen? Millainen on intiaani? Millainen on ruotsalainen? Millainen on arabi? Annetaan aikaa kuvaukseen n. viisi minuuttia. Sen jälkeen kerätään nimettömät laput ja luetaan millaiseksi on ryhmä kuvitellut afrikkalaisen, amerikkalaisen jne. Mikäli on mahdollista, katsotaan joku filmi tai dioja ryhmän juuri kuvittelemasta ihmisestä ja keskustellaan jälkeenpäin, miten ryhmien alkuperäiset kuvaukset olivat puutteellisia tai pinnallisia. Kerro kuvasta Valitaan jokin mielenkiintoinen kuva, josta jokainen kertoo vuorollaan jotain, ja näin rakentuu kuvan avulla ryhmän ikioma yhteinen tarina. Kerro esineestä Valitaan joku esine (sormus, rannerengas, patsas, naamio, lautanen jne.) joka kiertää ryhmässä toiselta toiselle. Jokainen kertoo esineestä jotain ja näin syntyy esineen tarina. Runo Yksi keksii yhden säkeen, toinen jatkaa ja näin saadaan aikaan runo. Voidaan valita myös teema. Aiheita voivat olla esimerkiksi: hiljaisuus, ystävyys, onnen tunne, pientä lämmintä, lintu, norsu, karhu, kuusi jne. Rauhantalkoot 15

16 Haastattelu Toivomus Haastatellaan vierustoveria esittämällä esim. seuraavat kysymykset: - Jos saisit toivoa ihan mitä vain ja saisit esittää kolme toivomusta, mitkä ne olisivat? Perustele miksi. - Mikä on sellainen asia, joka on tuottanut sinulle paljon iloa? Työskennellään pareittain. Kerrotaan koko ryhmälle millaisia vastauksia oma pari antoi esitettyihin kysymyksiin. Toiveiden puu Seinälle on tehty iso puu. Tehdään puun oksiin toivomuksia. Ne voivat olla millaisia hyvänsä, lintuja, hedelmiä, lehtiä, lapsia jne. Piirretään nämä paperille ja leikataan irti ja kiinnitetään puuhun. Monet lapset haluavat pitää toivomuksensa salassa. He kirjoittavat sen paperille ja panevat sen omatekoiseen kirjekuoreen ja kirjeen puun koloon. Jos olisin Ohjaaja asettaa esille joitakin eri ikäisiä, hyvin eri näköisiä henkilöitä esittäviä kuvia. Lasten tehtävänä on valita yksi kuvista ja kuvitella olevansa kuvan henkilö. Mitä kuvan henkilö voisi ajatella, millainen on ollut hänen päivänsä? Aiheesta voidaan kirjoittaa pieni aine, tai jokainen voi kertoa toisille omasta henkilöstään. Kirje Kuten edellä, mutta henkilöistä valitaan se, jolle halutaan kirjoittaa kirje. Kirjoita hänelle kutsu Suomeen ja ohjeet miten hänen tulee varustautua matkalle. Mistä häntä pitäisi varoittaa? Kirjoita myös kysymyksiä, jotka auttaisivat sinua ymmärtämään kuvan henkilöä paremmin. Tietosanakirja Pienille lapuille on kirjoitettu sanoja. Lapset vetävät kukin vuorollaan yhden lapun ja sanan. Heidän tulee selittää mitä sanalla tarkoitetaan. Ehdotuksia sanoiksi: turvallisuus suvaitsevaisuus ystävyys rakkaus myötätunto ydinaseeton maailma väkivallattomuus elämän laatu solidaarisuus tasa-arvo oikeudenmukaisuus demokratia vapaus yhteistyö hyvinvointi empatia onni ihmisoikeudet yhteisvastuu Uutiset Päivän sanomalehdestä on leikattu uutisia ja artikkeleita. Jokainen saa yhden uutisen, jonka kertoo omin sanoin koko ryhmälle. Uutiset yritetään etsiä siten, että ne ovat sisällöltään rakentavia ja myönteisiä. Kangastilkut Valitaan useita erilaisia kangaslaatuja. Lapset saavat kosketella käsin silmät ummessa erilaisia kankaita ja valita niistä kaksi tilkkua. Lapset tunnustelevat omaa tilkkuaan ja yrittävät painaa mieleen sen erityispiirteet. Istutaan piirissä, annetaan tilkkujen kiertää kädestä käteen, yritetään tuntea oma tilkku, kun se tulee kohdalle. Avataan silmät ja lapset saavat kertoa miksi he valitsivat omat tilkkunsa. Keskustellaan miltä eri tilkut tuntuivat, mitä ne tuovat mieleen. Työ ja työkalut Istutaan piirissä. Joku aloittaa leikin kuiskaamalla vasemmanpuoleiselle vierustoverille jonkin työkalun nimen ja oikealla 16 Rauhantalkoot

17 puolellaan istuvalle jonkin työn. Seuraava leikkijä tekee samoin. Jatketaan kunnes jokainen on saanut työn ja työkalun. Kerrotaan vuorotellen, millaista työtä kukin tekee ja millä työkaluna. Esim. Minun on leivottava lapiolla. Mikä kumma Istutaan piirissä, kaikilla kädet selän takana. Leikinohjaaja antaa vuorotellen jollekin leikkijälle pienen esineen. Leikkijä yrittää koskettelemalla ja tunnustelemalla saada selville mikä esine on. Arvattuaan hän kuvailee esinettä muille, jotta nämä voisivat arvata esineen. Piirretty viesti Muodostetaan 4-5 -hengen jonoja, joiden ensimmäiset seisovat metrin etäisyydellä taulusta, kasvot siihen käännettyinä. Jonon viimeinen piirtää edessään seisovan selkään jonkin kuvion. Tämä piirtää tuntemansa seuraavalle. Jonon ensimmäinen piirtää tuntemansa kuvion taululle. Verrataan ensimmäistä ja viimeistä kuviota. IV Konfliktien kohtaamista helpottavat toiminnat ja leikit Tähän aineistoon on valittu esimerkinomaisesti tilanteita kotoa, toveripiiristä ja koulusta. Ihanteellista olisi kuitenkin ottaa lähtökohdaksi todellisia, lasten tai nuorten elämässä tapahtuneita tai tapahtumassa olevia hankalia tilanteita, joita on muutoin ollut vaikea käsitellä. Jos suinkin mahdollista, ohjaaja voisi merkitä muistiin tilanteita lasten välisistä suhteista ja tapahtumista koulupihalta ja oppitunneilta. Aivan pienet ensi- tai toisluokkalaiset eivät aina ole valmiita kohtaamaan tilanteissa esiintyviä konflikteja, etenkin jos ryhmän sisäinen henki on heikko. Tällaisessa tapauksessa luokka on ryhmänä kaoottinen, lapsilla on vaikeuksia kuunnella toisiaan ja he kilpailevat keskenään aikuisten huomiosta. Tällöin on paras jättää konfliktit aluksi pois ohjelmasta, ja valita niiden sijaan muita toimintoja ja leikkejä. Jaa ryhmä kahden, kolmen tai 6-8 hengen ryhmiin. Ryhmien tulisi olla heterogeenisia ja suhteellisen pieniä. Tilanteet voidaan kirjoittaa lapuille ja kun ryhmät on muodostettu, kukin ryhmä vuorollaan nostaa itselleen lapun, jossa on esitetty se tilanne, jonka he näyttelevät tai esittävät nukketeatterina. Ryhmä itse ratkaisee millaisia rooleja he tulevat esittämään. Roolileikki Roolileikin avulla on tarkoitus paneutua lapselle tuttujen ongelmatilanteiden erittelyyn. Eri osapuolten käsityksiä, tunteita ja toimintaa valaistaan eri näkökulmista. Valmiita ratkaisuja ei ole olemassa. Roolileikin tavoitteena on osoittaa, että erilaisissa tilanteissa eri ihmisillä on erilaisia käyttäytymistapoja, ja ohjata huomaamaan, että omia tapoja voidaan muuttaa, tai muiden käyttäytymistä voidaan oppia ymmärtämään. Tilanteen rakentaminen Määritellään tilanne ja kuvaillaan eri osapuolten roolit. Leikkitilanne sovitaan osallistujien mukaan. Kaikki osallistuvat. Roolit voidaan jakaa lasten omien toiveiden mukaan. Itse roolileikki ei kestä kauan, tilanteen esittäminen vie noin 3-10 minuuttia. Tilanteet näytellään mielellään kahteen kertaan ja eri henkilöiden esittäminä, jolloin saadaan esille vaihtoehtoisia ratkaisuja samalle tilanteelle. Pohdiskelu ja johtopäätökset Viimeinen vaihe, jossa eritellään saatuja kokemuksia on erittäin tärkeä. Arviointi ja pohdiskelu seuraa aina kunkin tilanteen näytösten jälkeen. Ihmiset käyttäytyvät eri tavalla konfliktitilanteissa, ja analysoitaessa tilanteita voidaan selvittää, miksi tämä käyttäytyminen on erilaista. Roolileikin jäl- Rauhantalkoot 17

18 keen arvioidaan yleisesti saatuja kokemuksia. Yksityisen tilanteen roolien avulla voidaan oppia uusia käyttäytymismuotoja. Ehkä kyetään myös kohtaamaan erilaisia konflikteja jokapäiväisessä elämässä ja empatiakyky samaistua konfliktien eri osapuoliin lisääntyy, jolloin konflikti kyetään myös näkemään muustakin kuin vain omasta näkökulmasta. Roolileikkien avulla opitaan toimimaan ryhmässä, ja tieto henkilöiden välisistä suhteista lisääntyy. Myönteinen minäkuva saa tukea, kun hankitaan kokemusta monimutkaisen tilanteen erittelemisestä ja konfliktin tarkastelemisesta eri näkökulmista. Analyysikeskustelun eräs tärkeä ulottuvuus on myös keskustelutaitojen, eli toisen kuuntelemisen ja eriävien mielipiteiden hyväksymisen harjoittelu. Nukketeatteri Jos lapset ovat haluttomia leikkimään roolileikkejä, tilanteita voidaan esittää esim. keppinukeilla tai käsinukeilla. I- ja II- luokkalaiset saattavat olla hyvin eteviä nukketeatterin tekijöitä, jos heille annetaan tähän mahdollisuus. Nukketeatterissa käsitellään konfliktitilanteet samalla tavoin kuin roolileikeissä. Lapset jakautuvat ryhmiin ja ryhmille annetaan näyteltäväksi jokin konfliktitilanne. Sama konfliktitilanne annetaan kahdelle ryhmälle. Ryhmät päättävät itse roolijaosta ja he päättävät itse miten tilanne rakennetaan ja esitetään. Itse nukketeatterinäytelmä voi kestää parista minuutista kymmeneen minuuttiin. Näytelmän esityksen jälkeen pohdiskellaan esiin tulleita ratkaisuja ja tehdään mahdolliset johtopäätökset. Kun tilanteiden esittäminen katsojille on käynyt lapsille tai nuorille tutuksi, on viimeistään hyvä rohkaista lapsia ja erityisesti varhaisnuoria keksimään itse esitettäviä tilanteita. Näin voidaan onnistua käsittelemään vaikeitakin asioita. Janne Huurre 12 v. Helsinki Esimerkkejä konfliktitilanteista Esimerkkejä voidaan käyttää sekä rooliettä nukketeatterin tekemisessä, ellei lasten omasta elämästä haluta tai voida ottaa esimerkkejä. Tässä esitetyt tapaukset sopivat myös parityöskentelyn materiaaliksi. Parityöskentelyä kannattaa kokeilla, jos ryhmän yhteistoiminnan käynnistäminen ei syystä tai toisesta suju. Ryhmien kokoa voi myöhemmin kasvattaa ja niiden kokoonpanoa muuttaa. A. Kotona ja ystäväpiirissä Tilanne 1 Joku kutsuu sinua mäntiksi, torveksi, pataluhaksi ja kaheliksi. Mitä tapahtuu sen jälkeen? 18 Rauhantalkoot

19 Tilanne 2 Joku on ottanut luvatta polkupyöräsi (suksesi, luistimesi, vihkosi, kirjasi, kynäsi). Mitä tapahtuu kun kohtaat tämän henkilön, joka on luvatta ottanut sinulle kuuluvaa tavaraa? Tilanne 3 Joku ystäväsi kertoo sinusta huhun, joka ei ole totta. Mitä sanot tälle ystävällesi kun tapaatte? Tilanne 4 Olet luvannut olla kotona aterialla ja myöhästyt siitä pari tuntia. Vanhempasi ovat vihaisia ja odottavat sinulta selitystä. Mitä sitten tapahtuu? Tilanne 5 Olet luvannut tavata ystäväsi esimerkiksi kadunkulmassa johonkin aikaan. Et tulekaan tapaamaan häntä. Millaisen keskustelun käytte kun tapaatte seuraavan kerran? Tilanne 6 Vanhempasi ovat luvanneet ottaa sinut mukanaan lomamatkalle. Matka peruuntuu ja ainoastaan isä tai äiti lähtee matkalle. Mitä keskustelette vanhempiesi kanssa? Tilanne 7 Olet vierailulla kummitätisi luona ja sinulle tarjotaan ruokaa, jota inhoat. Kieltäydyt syömästä sitä, mutta tätisi ei hyväksy kieltoasi, vaan panee ruokaa siitäkin huolimatta lautasellesi. Miten toimit ja miten tätisi suhtautuu? Tilanne 8 Olet lainannut luvatta isäsi taskulaskinta. Se menee rikki. Miten selvität tapahtuman isällesi? Mitä isäsi tekee tai sanoo? Tilanne 9 Heräät aamulla myöhään ja sinulla on kiire kouluun. Toteat, että pusero, jonka haluat panna päällesi on värjääntynyt ja kutistunut pesussa. Suutut. Mitä sanot äidillesi, joka pessyt puserosi? Tilanne 10 Televisiossa on illalla jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut. Olet suunnitellut katsovasi ne. Äitisi pyytää sinua käymään vieraisilla isovanhempiesi luona. Mitä tapahtuu? Tilanne 11 Kuuntelet kovaäänistä musiikkia. Sisaresi lukee läksyjä ja on valmistautumassa kokeisiin. Hän pyytää sinua lopettamaan musiikinkuuntelun. Mitä tapahtuu? Tilanne 12 Saat taskurahaa 3 euroa viikossa. Olet jo käyttänyt ne. Sinua pyydetään mukaan ystäviesi kanssa retkelle, mutta tarvitset matkaa varten rahaa. Saat luvan vanhemmiltasi lähteä, mutta he sanovat, että sinun tulee käyttää matkaa varten viikkorahasi. Miten selvität tilanteen ja miltä sinusta tuntuu? B. Konfliktitilanteita koulussa Tilanne 1 Tyttö tulee itkien välitunnilta ja kertoo, että toinen tyttö on raapinut häntä. Käy ilmi, että raapija on kauan saanut kestää tovereiden kiusaa. Mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä? Tilanne 2 Tunnilla muutamat oppilaat puhuvat koko ajan keskenään, eikä heitä kiinnosta opetettava asia lainkaan. He alkavat keskenään riidellä sarjakuvalehdestä. Tilanteeseen on pakko puuttua. Miten? Rauhantalkoot 19

20 Tilanne 3 Eräs oppilas on luvatta ollut useita kertoja poissa koulusta. Eräänä aamuna hän tulee pari tuntia myöhästyneenä kouluun. Mitä tapahtuu, kun hän tulee kouluun? Tilanne 4 Opettaja on pyytänyt oppilaita näyttämään saamansa kokeet vanhemmilleen. Vanhempien tuli allekirjoittaa koepaperit. Yksi oppilaista on kirjoittanut vanhempiensa nimen näyttämättä koetta vanhemmille. Miksi hän on tehnyt näin, ja mitä tapahtuu, kun opettaja huomaa tilanteen? Tilanne 5 Urheilukentällä on meneillään mielenkiintoinen jalkapallo-ottelu. Osa oppilaista jää katsomaan ottelua eikä palaa välitunnilta sisälle. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Tilanne 6 Isot oppilaat tekevät kiusaa pihalla pienemmille. He eivät ota heitä mukaan leikkeihin ja kehottavat heitä menemään tiehensä. Miksi he kiusaavat, miltä pienemmistä tuntuu? Miten tilanteen voisi ratkaista? Tilanne 7 Kello soi, tunti aikaa, ja ennen kuin opettaja tulee luokkaan on korvia huumaava melu. Tämä tilanne on jatkunut tunnista toiseen ilman erityistä syytä. Miten oppilaat kokevat tilanteen? Voiko asiaan vaikuttaa jotenkin? Tilanne 8 Pari oppilasta on kaatanut pulpetit ja sotkenut luokan taulun ja heitellyt papereita lattialle. Luokassa on kova meteli kun opettaja tulee sisälle. Opettaja antaa koko luokalle jälki-istuntoa, myös niille, jotka eivät ole syypäitä tapahtuneeseen. Miten luokka reagoi? Miia Mäkisalo 10 v. Hirvijärvi Tilanne 9 Isot tytöt ja pojat ovat komentaneet pienempiä varastamaan heille kaupasta makeisia ja nämä joutuvat kiinni. Kauppias soittaa kouluun. Miten tilanne selviää kun näpistäneet tulevat kouluun? Tilanne 10 Joku luokkatovereista on ottanut yhdeltä toveriltaan pari koulukirjaa ja piilottanut ne. Tunnilla opettaja huomaa, että kirjat puuttuvat. Mitä tapahtuu? Tilanne 11 Kouluun tulee kesken lukukauden uusi oppilas, jolla on muiden mielestä hassunkuriset vaatteet. Häntä kiusataan sen tähden eikä huolita mukaan leikkeihin. Mitä tapahtuu? 20 Rauhantalkoot