Martti Kainulainen, Lappeenranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Martti Kainulainen, Lappeenranta"

Transkriptio

1 Martti Kainulainen, Lappeenranta Martti Kainulainen työstää puusta, lepästä ja haavasta, mosaiikkitauluja. Puupalat hän värjää, esimerkiksi punajuuren keitinliemellä. Kainulainen on tehnyt monipuolisia mainostöitä yli kolmekymmentä vuotta, mikä on kehittänyt sommittelutaitoa ja värisilmää. Mosaiikkien aiheet hän löytää erilaisista kiinnostavista vastaan tulevista kuvista ja yleensä taiteesta. Hän on työstänyt myös tyttärentyttärensä piirroksia mosaiikeiksi. Teokset syntyvät askarteluhuoneessa ympäri vuoden työskennellen. Kainulainen tuntee taidetta, vaikka hänellä ei erityisiä taiteellisia esikuvia olekaan. Hän käy mielellään taidenäyttelyissä, vaikkapa Kiasmassa. Picasson näyttelyssä Kainulainen toteaa ajatelleensa: Eihän noissa nyt kauan mene kun ottaa leveen pensselin ja huitelee vähän aikaa, vaikka kyllähän siinä pitää oma kykynsä olla kuka niitä tekkee, eihän se keltä tahansa synny nekkään kuviot. Picassomaisia vaikutteita Kainulaisen töistä löytyykin. Nykytaiteesta hän pitää myös: Ne on semmosia oivalluksia, pittää ottaa ne ihan huumorin kannalta joskus, mut se on ihan hyvä. Kainulainen tekee myös huonekaluja ja on kokeillut kanteleiden tekoakin. Yhteislaulu ja musiikki ovat myös mieluisia harrastuksia. Hän arvostaa jokaisen erilaista ja omaa tapaa tehdä taidetta: Jokainen tekee sielullansa, Kainulainen toteaa. Marja Estola ja Hannu Leskinen-Estola, Imatra Imatralainen pariskunta Leskinen-Estola ITE-taiteilee nimestään huolimatta varsin estottomasti monella alalla. Kierrätysmuoviteokset, huovutus, maalaus ja musiikinteko kuuluvat kaikki osaamisalueisiin. He ovat myös tehneet videon huovuttamisesta ja Hannu on koostanut You Tubeen pätkiä Parikkalan Patsaspuistosta. Marja Estola on erikoislääkäri ja Hannu Leskinen-Estola AMK:n kuvataideyksikön pajamestari. Huovutus innostus alkoi Marjan aloitteesta: Hannusta se oli kauheen kivaa ja se halus kokeilla kanssa ja sit se tuli hulluks ja rupes tekeen, Marja kertoo. Yhteinen huovutusharrastus on kestänyt pari vuotta, eläinten karvojakin on materiaalina kokeiltu. Hannu sanoo huovutuksiaan kaulahuiveiksi. Sellaisina niitä on ollut myytävänä paikallisessa käsityöliikkeessäkin. Pitkät ja kapeat työt käyvät myös seinätekstiilistä. Vaihteluksi huivien tekoon Hannu tekee hauskannäköisiä örkkejä. Mistä lie alitajunnasta tulevat, hän toteaa. Yhteistä töille on huumori. Nobody is perfect -pupulta puuttuu toinen korva, muovipuusta kurkkivalla koiralla on neljä silmää ja Naismachine-työssä pakkauskotelo on saanut uhkeat säätökahvat. Suurin huovutustyö on laatikon päällä makaileva kissa, joka on tehty koirankarvoista. Hannu tekee huovutuksiaan myös intuition pohjalta. Märkähuovutusvaiheessa hän voi laittaa työhön värilänttejä, jotka vasta myöhemmin saavat merkityksensä mielikuvien pohjalta. Marja on aina tehnyt monenlaista taidetta. Hän kehittelee kankaan jämistä omia keksintöjään, pyjamansyöjiä ja nakkitekniikalla tehtyjä tuoleja, tissiliivitöistä puhumattakaan. Rintaliiveistä syntyi säilytyslokeroita ja seinävaate. Kierrätysmuovin käyttäminen on myös Marjalle mieluista. Hän opetteli kurssin verran muovin käsittelyä ja työstämistä Imatran taidekoululla. Muovi on tullu siitä, että mua hirveesti raivostuttaa heittää pois hyviä tavaroita. Mehukattipurkit varsinkin, ne on sellasta hyvää muovia, Marja kertoo. Mehukattipurkeista on syntynyt kukkalyhtyjä. Muoviveistosten runkorakenne rakentuu milloin mistäkin, kanaverkosta muovipurkkeihin. Rungon päälle Marja sulattaa muovipusseja tai muuta ohutta muovia kuumailmapuhaltimella. Veistos muotoutuu pikkuhiljaa tehdessä. Kierrätysmuovia Marja on hankkinut hevostalleilta, vaateliikkeistä, sairaalan keittiöstä ja Siwan takapihalta. Hän on kokeillut myös mm. pronssivalua, saunan pesuhuoneessa asuukin pronssinen uimalaseilla varustettu sika. Marjan työt lähtevät ajatuksesta Mitäs hauskaa vois tehdä? Sika- ja lintuinfluenssatorni muoviveistoksen aiheena on influenssa. Punainen influenssa valuu pitkin linnusta ja siasta muodostunutta eläintornia ja tukahduttaa pienempiä kulkijoita alleen. Sika on eräs Marjan lempiaiheista. Mä oon sikisti. Mä tykkään tehä sikaasioita, Marja kertoo. Olohuoneessa makailee oikean kokoinen sika, joka on sisältä valaistu. Sian perseeseen jäi aukko kun mä sitä rakensin. Hannu se vissiin keksi, että sinne vois laittaa valot sisälle. Veistos on ollut näytteillä Helsingin messukeskuksessa lääkäripäivillä. Toinen sikaveistos Informaatioähky,

2 kanaverkosta tehty sika, joka on työnnetty täyteen lääkärilehtiä sai paljon positiivista palautetta. Marjan teosten huumori ja kantaaottavuus löytyy usein teosten nimistä, kuten Koira kätkeytyy talventörröttäjien joukkoon, Pahoinpidellyt naiset karkaavat pimeydestä valoon ja Hirviö peilissäni sunnuntaiaamuna. Sekä Marja että Hannu taiteilevat ympäri vuoden. Kesällä on hyvä tehdä teoksia pihalla ja talvella tekeminen siirtyy sisätiloihin saunaan tai kylpyhuoneeseen. Leskinen-Estoloitten teokset eivät ole varsinaisesti yhteisteoksia, vaikka jonkin verran yhteistyötä niiden valmistamisessa voi olla. Kummallakin on kuitenkin niin omanlaisensa työtapa, että teokset ovat aina enemmän jommankumman omia. Marjalla on monta työtä tekeillä samaan aikaan, Hannulla pikemminkin yksi kerrallaan. Pariskunta piti Sikermiä -näyttelyn Imatran kulttuurikeskuksen käytävägalleriassa syyskuussa Heillä on myös ollut aikaisemmin näyttely, jossa oli esillä kummankin maalauksia. Atte Paju, Lappeenranta Vuonna 1965 syntynyt Atte Paju edustaa nuorisoiteä, esimerkkiä siitä, miten itse oppineisuus voi muuttua ammatiksi. Paju elättää perheensä yksityisyrittäjänä, hän pyörittää Lappeenrannassa Painoniekka paitapainoa. Paju on aidon ITE-perinteen mukaan aina ollut kiinnostunut taiteesta ja käsillä tekemisestä, grafiikan tekoa hän on harrastanutkin. Lapsuudessa ihailun kohteena olivat tädin maalaukset ja oma piirustusnumero koulussa oli aika 9 tai 10. Omanlaisensa taiteen teon Paju aloitti vuonna 2005 itse kehittämällään tekniikalla. Paju maalaa teoksensa läpinäkyvän akryylilevyn takapuolelle huonekalumaaleilla käänteisessä järjestyksessä. Ensin syntyvät ääriviivat ja sen jälkeen värit yksi kerrallaan. Paju sai ajatuksen tekniikkaansa silkkipainajan työstään huomatessaan, että voisi maalatakin yksi väri kerrallaan ja peittää lisää vähitellen, kuten silkkipainossa. Pajun teokset alkavat aiheen luonnostelusta ja piirtelemisestä, vapaata tajunnanvirtaa soudellen. Syksyisin kun silkkipainoyrityksessä on hiljaisempi tahti, Paju maalaa työpaikkansa alakerrassa, kuunnellen samalla monipuolista musiikkia. Progea, fuusiojazzia, postrockia, vanhaa folkia, konemusiikkia ja soulia voi löytää Pajun teosten synnyn taustamusiikista. Yrityksessään Paju tekee tilaustöitä asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja maalaukset ovatkin oman luovuuden henkireikä. Paju kutsuu tyyliään naiviksi surrealismiksi. Inspiraatio voi tulla missä/mistä vain, joten hän pitääkin mukanaan muistivihkoa ideoiden tallentamiseen. Jostakin tavallisesta tilanteesta voi tulla mielikuva, joka muuttuu omaan muotoonsa teoksessa. Kuten ITEtaiteilijat 99,9 prosenttisesti Paju kertoo saavansa aiheet Omasta päästään. Paju ei halua kertoa erityisiä tarinoita teoksillaan, nimiäkin niille on vaikea keksiä. Se näkyy, mitä kuvassa on. Hän pitää Salvador Dalista, Max Ernstistä, Andy Warholista, Roy Lichtensteinista ja Kalervo Palsasta. Näiden mestareiden vaikutteita voikin halutessaan löytää Pajun töistä. Paju on kiinnostunut rumuuden kauneudesta ja töistä löytyy huumoria groteskeista aiheista huolimatta. Teoksissa on paljon sarjakuvamaisuutta ja populaarikulttuurin vaikutteita. Musiikki ja elokuvat, populaarikulttuurinkuvasto, jonka keskellä Paju on elänyt, tekee hänen teoksistaan hyvin tutun oloisia ainakin saman sukupolven ihmiselle. Pajun maalauksia on ollut esillä viime vuosina Imatran kylpylässä KUTKA-projektin yhteydessä ja Ajantappajat -taiteilijaryhmän näyttelyssä Mäntyharjulla. Tammikuussa 2013 Pajun maalauksia oli esillä yksityisnäyttelyssä Lappeenrantalaisessa HOI SIE -galleriassa. Näyttely toimi osana Keudan aikuisopiston Pekka Halosen akatemian kuva-artesaanin näyttötutkintoa. Pajun hakiessa Pekka Halosen akatemiaan hänelle myönnettiin suoraan oikeus näyttötutkintoon ilman opetukseen osallistumista. Pajua voi siis kutsua erinomaisen hyvin ITEoppineeksi kuvataiteen ammattilaiseksi.

3 Martti Hietanen, Imatra Martti Hietasen puuateljee Imatralla lähellä Venäjän rajaa on paikallisesti hyvin tunnettu. Hietasella on esillä jatkuva myyntinäyttely, esittelyn voi sopia puhelimitse. Puuseppämestarit ry. on myös pitänyt näyttelyitään Hietasen ateljeessa, ensimmäisen kerran kymmenisen vuotta sitten. Puunveistäjien yhdistystoiminnan kautta Hietanen on ollut näyttelyissä paitsi Suomessa myös Sortavalassa ja Unkarissa. Hietanen on ollut Espanjassa veistämässä lomillaan monena vuonna ja Kalifornian punahonkakin on tuttu veistomateriaali. Imatran terästehtaalla varsinaisen työuransa tehnyt Hietanen on nuorena käynyt taideyhdistyksen piirustuskoulua. Piirustuskoulussa hän näki kirjan Albin Kaasisesta ja sai kipinän veistämiseen. (Albin Kaasinen , liperiläissyntyinen karikatyyriveistäjä, jonka humoristiset veistokset esittävät vanhan ajan elämää.) Kaasisen vaikutus on nähtävissä Hietasen veistotyylissä. Pian kansakoulun jälkeen syntyivät Hietasen ensimmäiset puu-ukot: Kyllä mie tän oman tyylin heti sit ponjasin, en ruvennu ihan noin pikkutarkkoja tekemään (kuin Kaasinen.) Ensimmäinen ukko tuli omasta päästä, sitten piti hakkee pölkkyjä lissää, Hietanen velmuilee. Moottorisahaveistoa Hietanen kokeili 80-luvun puolivälin jälkeen. Innoitusta antoi Paavo Tiihosen esimerkki, kuten niin monille muillekin veistäjille. Hietasen veistokset ovat hyvin tunnistettavia, pienissä puu-ukoissa tavaramerkkinä ovat veikeänpyöreät silmät. Myös kiikussa istuva rehevä rouva on tyypillinen Hietasen bravuuriaihe. Hietanen on tehnyt paljon tilaustöitä ja sarjatöitä palkinnoksi erilaisiin tilaisuuksiin. Hänen veistoksiinsa voi törmätä usein antiikkiliikkeissä tai kirpputoreilla. Paras vaihe (veistossa on) kun saap rahhaa kätteen, veistelee Hietanen myös sanallisesti, mutta toteaa vakavammin: Tulisin kippeeks heti seuraavana päivänä, jos en näitä tekis. Ersso Ahlstedt, Kouvola Ersso Ahlstedtilla Kouvolassa on poikansa Pasin kanssa metallin monialayritys `Ahlligaattorin` verstas, jonka takapihalla hyppivät lystikkäät motoroidut eläinhahmot. Eräs villeimpiä ikinä vastaan pomppineista ITEveistoksista on Ahlstedtin mustamuoviturkkinen nalle, jonka hän nykäisee takapuolesta käyntiin kuin moottorisahan. Reipas nalleveistos kömpii ja hyppii hyvin karhumaisesti. Toisella tyylikkäällä moottorikonilla voi ratsastaa rodeota, jos pystyy. Paikalla käy yleisöä, etenkin lapsia katsomassa näitä liikkuvia ITEleluja. Takapihan perällä on kookkaita peltilevyistä pakotettuja ja monesta osasta koostettuja veistoshahmoja teatraalisessa ryppäässä: Eeva omenoineen ja Junnu Vainio mikrofoneineen mukanaan Miikkulainen hylkeineen vierellään kynsikäs Lordi, minitarzan ja tuhti Tarja Halonen sekä nuolella tähtäävä alaston jousinuorukainen. Näitä sivistyksen sankareita pelottelee muovilastuista sorvattu gorilla ja hirmuinen alligaattori suoraan viidakosta. (teksti Erkki Pirtola) Eini Saukkonen, Parikkala Eläköitynyt valokuvaamoyrittäjä Eini Saukkonen on kekseliäs ja omaperäinen kierrätysmateriaaliteosten luoja. Jo ennen teosten syntyä Saukkosten piha voitti Parikkalan kaunein piha-kilpailun ja valtakunnallisen ihana piha -kilpailun. Kunnan matkailuesitteessäkin yhtenä kohteena monen vuoden ajan ollut piha keräsi parhaina kesinä yli 2000 kävijää. Puutarhaa on esitelty televisiossa, puutarhakirjoissa ja monissa lehdissä. Saukkosen taideharrastus alkoi vuonna 1994, kun hän visioi uuden kodin puutarhaan tietyn kiven päälle kukkoveistoksen. Aiemmin Saukkonen oli muurannut kivistä grillin ja pöytäryhmän. Kukkoa suunnitellessa hänelle kuitenkin juolahti mieleen tehdä se lasista. Sopivat lasinpalat löytyivät ilmaiseksi lasiliikkeestä ja onnistunut teos kirvoitti lisää kokeiluja. Näyttävin Saukkosen teoksista on ylpeänkaunis värikäs riikinkukko, jonka lasisulat on kiinnitetty itse keksityllä tekniikalla. Saukkonen tekee teoksia materiaalin ehdoilla. Usein hän ei ole etsinyt tiettyä materiaalia, vaan materiaali on löytänyt hänet esimerkiksi tuttavien tarjottua hyödyttömiksi jääneitä tavaroita Saukkosen käsittelyyn. Uukuniemen kirkon kattokruunun palaneet sähkökynttilät päätyivät tikapuun pienoiksi Älynvälläys - teokseen. Koeputket taas sojottavat valaistuina siilin piikkeinä ja vieläpä soivatkin kun niitä koskettelee. Retretin näyttelyssä rekvisiittana olleesta rikkinäisestä arabian posliinista Saukkonen sai ainekset kukkoon

4 ja kanaan. Saukkosen luovuus hyödyntää materiaaleja eri tarkoituksessa kuin mihin ne on alun perin tarkoitettu juontaa juurensa ehkä sota-aikaan, jolloin oli pula kaikesta ja kekseliäisyyttä tarvittiin. Saukkosta innoittaa taiteen tekemiseen hengellisyys ja elämän tapahtumat, omakohtaiset kokemukset, joita hän käsittelee teostensa kautta. Heikki Kylliäinen, Savitaipale Kylliäinen on tehnyt kotipaikalleen Himmelitaivaan. Pihapuissa ja hänen itsensä rakentamissa pikku näyttelymökeissä roikkuu lukemattomia koristekuvia. Niissä toistuvat tietyt aiheet: kukka, lintu, hevonen, puinen ketju ja himmeli. Rakennelmien ulkopinnatkin ovat koristellut rytmikkäillä kuvioilla ja tähtikukinnoilla. Hiukan Juice Leskistä muistuttava Kylliäinen on joutunut jättämään v työnsä Taavetin betoni-elementtitehtaassa selkävamman tähden ja Himmelitaivas on syntynyt sen jälkeen herkeämättömän työn tuloksena. Hän myös tekee sarjoittain omantyylisiä puusäleisiä vateja, lampunvarjostimia sekä lelumaisia esineitä, esim. pikkusohvia pyykkipojista. Kylliäinen avaa ovet yhteen pääpaviljongeistaan: Sieltä ilmestyy valtava muovisista imupilleistä tehty himmeli. Eräässä toisessa liiterimuseossa ovat valtava `himmeli` lukemattomista puuketjuista ja -renkaista. Nämä tuntuvat nykytaiteellisilta teoksilta ja koristeellinen Himmelitaivas ympärivuotiselta joulupajalta. (Teksti Erkki Pirtola) Taisto Ukkonen, Voikkaa Nälkä on opettanut, Taisto Ukkonen toteaa kysyttäessä miten monipuoliset kädentaidot on opittu. Ukkonen aloitti jo 13 -vuotiaana savottatyöt. Hän on kasvanut käsillä tekemiseen. Kyllä mie pienenä poikana kaikkia pieniä töitä tein, mut näitä isompia mie alotin tuossa -80 -luvulla, Ukkonen kertoo. Hän on tehnyt työelämässä moninaisia tehtäviä, viimeimmäksi kalustekunnostajan ja käsityönopettajan töitä. 90- luvulla Ukkosen jäätyä eläkkeelle oman taiteen tekemisestä tuli olennainen osa jokaista päivää. Ukkonen tekee puusta kaikkea mahdollista. Isokokoisissa veistoksissa pohjatyö on tehty moottorisahalla ja siisti, viimeistelty pinta taltalla. En oikein tykkää siitä moottorisahapinnasta. Se ei ole miun mielestä hyvän näkönen. Se ei oo niiku tehdyn näkönen ollenkaan, Ukkonen toteaa. Isoissa veistoksissa aiheina ovat eläimet ja ihmiset. Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija inspiroi tekemään veistoksen Konsta Pylkkäsestä. Yksi herkimmistä aiheista on äiti ja lapsi. Se on miulle niin sellanen aihe aina. Miulta on kuollu äiti, mie jäin kymmenen vanhaks, Ukkonen kertoo. Ilmeikkäissä pienoisveistoksissa Ukkonen on myös käyttänyt oikeita ihmisiä esikuvina. Henkilöhahmoista löytyy mm. hirvensalmelainen seppä ja tilaustyönä tehty maailmanmestari Sari Essayahin muotokuvaveistos. Ukkonen on tehnyt paljon puureliefejä, joissa taltan jälki on tarkkaa ja kuvaavaa. Mie oon aina ollu sellanen Milli-Ville, hän arvioi omaa tarkkuuttaan. Lisäksi Ukkonen maalaa öljyväreillä tarkkoja, pienellä pensselillä tehtyjä luontoaiheisia töitä. Taulujen koristeelliset kehykset, jotka ovat olennainen osa maalauksia, hän valmistaa itse sarjatyönä. Mie koitan tehdä, et se on mikä se on, hän kuvaa realistisia maalauksiaan. Ukkonen pitää linnuista ja se näkyykin maalauksissa lintuaiheiden runsautena. Hän on jäljentänyt Von Wrightin veljesten teoksia, mutta muuttaa omaa työtään vaikkapa lisäämällä ylimääräisen linnun. Jotta tekemisen kirjo olisi vielä runsaampi Ukkonen on hionut korukiviä nyrkit verillä. Hän on kokeillut myös viistehiontaa omatekemillään välineillä ja korujen tekoonkin hän on tehnyt työkaluja itse. Kipsivalusta Ukkonen ei sen sijaan pitänyt tekniikan sotkuisuuden vuoksi. Hän on antanut paljon töitään lapsilleen ja muutenkin lahjoiksi. Miulla on päässä se kun mie alan tekemään, en mie oikeestaan suunnittele mitään. Se tuolta latvasta tulee sitten. Sitä aina tekee mikä sattuu sytyttämään. Mulla on tuolla höyläpenkin alla jemmassa kuivaa koivua, jos rupee kiinnostamaan, niin niistä niitä tulee, Ukkonen kertoo työskentelytavoistaan.

5 Kodin pihapiirissä on pieni verstastalo, jossa Ukkonen voi tehdä taidettaan ympäri vuoden. Aina on jotakin uutta työn alla ja päivät ovat pitkiä. Joskus työ vie niin intensiivisesti mukaansa, että tuskin syömään ehtii. Ukkonen tuntee hyvin käyttämänsä materiaalit ja työskentelee materiaalin ehdoilla. Hän pitää hyvää huolta työkaluistaan: Miul on verstas aina siisti, Ukkonen toteaakin. Käsillä tekeminen on Ukkoselle hyvin tärkeää: Ei pysy nuo sormet paikallaan. Koko ajan on tehtävä. Täähän on sellanen dementian torjunta homma. Kun koko ajan miettii, et käyttää aivoja, hän arvioi. Oleg Tihonov, Imatra Petroskoissa syntynyt Oleg Tihonov on asunut Suomessa viitisentoista vuotta. Kaupungilla mittamiehenä työskentelevä Tihonov on aina ollut taitava käsistään ja veistellyt pienempiä veistoksia ikänsä. Ostettuaan oman talon Imatran Karhumäeltä hän päätti kokeilla moottorisahaveistoa. Ensimmäistä veistosta tietenkin karhua hän veisti melkein kuukauden, mutta lopulta sai sen niin näköiseksi, että ystävän koira yritti purra sitä. Lopulta tulee karhun näköinen veisto, se on ihan ihan karhu, kun koira yrittää purra tassua. Nykyisellään useamman vuoden ja useamman sadan veistoksen jälkeen aikaa menee vain muutama tunti yksinkertaisimmissa veistoksissa. Keksiessään veistoksen aiheen Tihonov innostuu niin, että yölläkin pitää lähteä heti sahaamaan, tai ainakin piirtää luonnos. Omat aiheet ovat usein mielikuvituksellisempia kuin tilaustyöt. Menninkäiset, kirahvi tai vaikkapa venäläisten satujen innoittamat veistokset ovat vaikeampia veistää kuin peruskarhu ja vievät enemmän aikaa, mutta ovat vaivan arvoisia. Tilaustyötkin ovat mieluisia, varsinkin kun tilaaja on tyytyväinen työhön. Vaikka karhuja on syntynyt jo useita satoja, pyrkii Tihonov aina tekemään niistä erilaisia. Tihonovin positiivinen elämänasenne näkyy veistoksissa, vihaista karhua hän ei pyynnöstä huolimatta pystynyt veistämään. Hän lisää veistoksiin hauskaa rekvisiittaa, hiihtävällä karhulla on vanhat puusukset, toisella sateenvarjo tai oluttölkki tassussa ja kauniilla noidalla luuta. Tihonov haaveilee myös suuremmista veistoksista, suuremmista kuin puusta voi sahata. Lasikuitu voisi ehkä olla sopiva materiaali niiden toteuttamiseen. Erittäin ystävällinen ja leppoisa Tihonov on vaatimaton, eikä pidä itseään varsinaisesti taiteilijana. Hän viimeistelee ihmishahmoisia veistoksia moottorihiomakoneella ja puukolla vaikkapa karhun kynsiä. Jos muutaman vuoden kuluttua minä kaikki laitan moottorisahalla, sitten tulee taide, Tihonov arvioi. Ei puukolla, ei hiomakoneella, sitten minä voin sanoa: olen mestari. Joka päivä eteenpäin ja eteenpäin. Minä tykkään jos on vaikea. Sitten taide kasvaa minusta, oppii. Simo Myöhänen, Imatra Hitsaajana 40 vuotta toiminut Simo Myöhänen on tehnyt puuveistoksia vuodesta Jo koulun käsityötunnilla virinnyt mielenkiinto puutöihin muodostui rakkaaksi harrastukseksi, joka pitää mieltä kasassa. Myöhäsen kodin ohi menevältä polulta ohikulkijat ihastelevat pihan veistoksia, mistä Myöhänen on mielissään, vaikka nauraakin, ettei Ykskään näistä oo silleen taiteellinen, mie oon vaan halunnu kokeilla mitä saa aikaseks. Tyttöjäki on kiva tehä kun ne on niin kivan näkösiä. Myöhänen innostuu itsekin toisten töiden katselemisesta ja arvostaa maalaustaiteen vanhoja mestareita: Kylmät väreet oikein käy kun näkee hienoja taideteoksia. Puunveistäjistä hän pitää erityisesti Eeva Ryynäsen hempeäksi ja herttaiseksi kuvailemastaan tyylistä. Moottorisahalla ja taltalla syntyneet Myöhäsen veistokset ovat hyvin viimeisteltyjä. Erilaiset eläimet ja taitavasti veistetyt ihmishahmot syntyvät rauhalliseen tahtiin puuta tutkiskellen, kärsivällisesti ja säntillisesti. Myöhäsen tyyli on muutenkin rauhallinen ja pohdiskeleva, jopa filosofinen. Hän arvostaa luontoa ja saa siitä inspiraatiota: Myö vähätellään muurahaista tai kärpästä, mut myö ollaan oikeesti ihan samanlaisia täällä, tehhään ehkä vähän enemmän tihuja, mut ollaan ihan samas asemas. Myös ihmisten erilaisuuden hän näkee rikkautena eikä ongelmana: Mie oon sitä mieltä, et myö nähään toisemme ihan eri lailla, ihmiset näkee luonnonkin ihan eri lailla sekin on meiän onni, että myö ajatellaan eri lailla. Kuinka paljon meitä on täällä maailmassa ja myö ollaan kaikki erilaisia, se on huikee onni sekin.

6 Jaakko Äikäs ( ), Ruokolahti Jaakko Äikäs syntyi Valkjärvellä, josta tie vei evakkoon Hämeeseen ja sieltä Ruokolahdelle. Suvussa oli seppiä ja Äikäs oli poikasena apuna enonsa sepänpajassa. Kiinnostus metallin muotoiluun alkoikin kenties jo lapsuuden kokemuksista. Oman taiteen tekeminen sai innoituksen 60-luvun lopulla työväenopiston kuparinpakotuskurssilla. Äikäs työsti yksityiskohtaiset ja viimeistellyt veistoksensa kuparipellistä pala palalta, kuumentamalla ja pakottamalla. Hän ei pitänyt itseään taiteilijana vaan pikemminkin kuparinruttaajana. Ruokolahden taideyhdistystä perustamassa ollut Äikäs osallistui useisiin yhteisnäyttelyihin ammattitaiteilijoiden kanssa ulkomaita myöten. Hänellä on myös useita julkisia töitä. Kuvantekijänä saamansa huomion Äikäs koki kuitenkin ansiottomana arvonnousuna. Pikemminkin huomio johtui Äikäksen mielestä siitä, että hän käytti harvinaista materiaalia, jota monet eivät käytä. Kuparipelti on kallista ja sen työstäminen hidasta. Talvisin talonsa kellaripajassa teoksiaan työstänyt Äikäs saattoi käyttää vuodenkin luonnollisen kokoisen ihmisfiguurin tekemiseen. Äikäs on kertonut useissa lehtihaastatteluissa taiteensa tekemisestä: Ei liene kysymys niinkään luomisvoimasta kuin puuhailusta mieluisan harrastuksen parissa. Tähän ehkä kannustaa liikkuminen luonnossa, jossa tuntee useasti pienuutensa. Ehkä tällä tavalla voi myös tilittää omia tuntojaan ja purkaa sisäisiä paineitaan. Äikäksen veistosten tragikoominen huumori näkyi myös hänen lausunnoissaan: Tätä pahetta harrastan vain öisin ja pyhäpäivinä. Kunniallinen ammattini on sähköasentaja. Rakastan kuparia. Se on kiitollinen materiaali. Epäkiitollista on vain sen hinta Olen joskus ajatellut, että tekisin oikein ison työn, onhan tässä tontilla tilaa. Mutta seuratessani tuon kuparin hintakehitystä, ollenkin tullut siihen tulokseen, että taidankin seuraavaksi tehdä oikein pienen työn. Äikäs kertoi Ruokolahtelaisen haastattelussa vuonna 1980: En piirrä töistä malleja. Yksityiskohdat syntyvät työtä tehdessä. Joskus on joitakin yksityiskohtia harjoiteltava useampaan kertaan. Äikäksen veistosten aiheissa näkyvät vanhat ammatit, ihmiskohtalot ja henkilökohtaiset elämänvaiheet. Hän käsitteli itseään koskettavia humanistisia aiheita herkällä tavalla. Esimerkiksi Toivo -teos on syntynyt myötätunnosta Armenian vuoden 1988 maanjäristyksen uhreja kohtaan. Äikäksen teokset ovat myös innostaneet muiden taiteenalojen edustajia. Jaakkiman kansanopiston tanssilinjalaiset tekivät 80-luvulla tanssiteokset Syksy ja Tuska Äikäksen veistosten innoittamina. Ruokolahtelaisen haastattelussa Jaakko Äikäs kertoi teostensa sisältävän paljon omia tuntemuksia ja tekevänsä kulloinkin sitä, mikä tuntuu mieluisimmalta ja kommentoi tanssiteoksen herättämiä tunteita: Koin aivan yllättävän kokemuksen myös siinä, miten joku toinen on voinut nähdä töissä myös jopa aivan tarkkaan omia työn tekovaiheeseen liittyviä tuntemuksiani. Ja vielä yllättävämpää on se, että näitä tuntemuksia on voitu ilmaista aivan toisin luovan toiminnan keinoin, Äikäs totesi. Äikäs kertoi aina asuneensa syrjässä ja nähneensä kovaa työntekoa. Hänen mielestään jokainen mökin ukko ja akka ansaitsisi oman patsaan. Suutari, seppä, haitarinsoittaja, evakkoeukko, metsämies, sotilas, pyykkäri ja merimiehen vaimo löytyvät Äikäksen henkilögalleriasta. Haluan kuvata toivoa toivottomissakin oloissa, Äikäs summasi taiteensa perimmäisen tarkoituksen. Seija Ahtiainen, Lappeenranta Seija Ahtiaisen viidentoista vuoden aikana syntyneet betoniveistokset kansoittavat Ahtiaisten kotipihaa Muukonniemessä Lappeenrannassa. Piha on tien päässä viimeisenä, kauniilla paikalla järven rannalla. Sijainnin vuoksi ohikulkijoita ei ole ja Ahtiaisen veistokset uhkasivat jäädä hyvin säilyneeksi salaisuudeksi, mutta onnekkaiden sattumien kautta ne löytyivät yleisön ihasteltaviksi Ahtiaisen lapsenlapselta saadun vinkin perusteella.

7 Aluksi Ahtiainen aikoi vain tehdä enkelin isoäitiensä muistoksi, mutta tekeminen ei siihen jäänyt, kun uudet aiheet veivät mukanaan. Enkelin valmistuttua Ahtiainen vastasi piloillaan naapurin asiaa kysellessä tekevänsä seuraavaksi tukkijätkän. Tukkijätkä valmistui aikanaan ja totta kai tarvitsi naisen rinnalleen. Sen jälkeen lastenlasten pyynnöt muumeista ja erilaisista sarjakuva- ja satuhahmoista lisäsivät pihan kansaa. Tiivi-Taavi, Vaaleanpunainen Pantteri, Väiski Vemmelsääri, Karvinen, Viivi ja Wagner ovat syntyneet kuvista mallia katsomalla. Ahtiainen on kehittänyt itse tekniikkansa. Teoksissa on täyteaineena vuorivillaa tukirautojen ja kanaverkon välissä. Parhaimmillaan Ahtiaisen veistotaito tulee esiin näköispatsaissa. Tarja Halosen rintakuvasta Ahtiainen lähetti kuvan presidentin kansliaan ja sai kiitoskirjeen paluupostissa. Presidentin rintakuva onkin hyvin onnistunut, samoin paikallisen radiotoimittaja Jouko Nykäsen täysikokoinen näköisveistos. Työelämässä nosturikuskina jopa 76 metrin korkeudessa toimiminen on varmaankin harjaannuttanut Ahtiaisen kolmiulotteista hahmotuskykyä. Nää on miusta nii helppo tehä, eihä näis oo mittää, Ahtiainen toteaa. Sisko Löyttynen, Savitaipale Leipomoalalla ja maatilan emäntänä työuransa tehnyt Sisko Löyttynen koki kouluaikana, että luovuutta rajoitettiin. Omasta päästä ei saanut keksiä mitään. Työtä oli tehtävä kaiken aikaa, ei jonninjoutavia touhuja. Viitisen vuotta sitten Löyttynen aloitti kansalaisopistossa keramiikan teon, vaikka kynnys oli korkea. Uuden aloittaminen pelotti, mutta mielenkiintoinen harrastus vei pian mukanaan. Löyttynen pitää paljon eläimistä ja ne valikoituivatkin omantyylisen taiteen aiheiksi. Makkaratekniikalla syntyneet humoristiset eläimet kiinnittävät katseen ja naurattavat hieman vinksahtaneilla ilmeillään. Mie en tykkää siitä jos tehhään normaali elukka, pittää siinä olla jottain vähän muuta, Löyttynen kertoo. Hän kokee eläimet luotettavammaksi kumppaniksi kuin ihmiset, ymmärtäviksi ja persoonallisiksi: Mie en vois ihmisen kuvia omalle pihalle laittaa. Miusta nää on paljon sympaattisempia. Mie oon jollain tavalla niihen kanssa niiku sopusoinnussa. Löyttysen keramiikka on omannäköistänsä, ei valmiiden mallien tai kaavojen mukaan tehtyä: En nii siloteltuukaan kaipaa, niiku kaupasta ostettuu. Miun näkemys on semmonen että niissä pittää olla rosoja, niikun meissä ihmisissäkii, Löyttynen kertoo tyylistään. Uutta teosta työstäessään hän hahmottelee ensin piirtämällä mitä haluaa tehdä ja lähtee työstämään veistosta alhaalta ylöspäin. Hän on tehnyt mm. oman versionsa presidentin kissasta Rontista ja sika -veistokseen liittyy tarina veljen karkailevista sioista. Ideoiden ja inspiraation lähteitä on vaikea määritellä: Se vaan joskus tullee (idea) ja joskus ei tuu millään. Joskus tullee helposti. Löyttysen eläimet ovat hyvin luonteikkaita, jokaisella näyttää olevan oma veikeä persoonansa ja tarinansa: Miusta on liian vakavaa tää elämä. Sillä aika pitkälle pärjää että ei niin vakavasti kaikkia Löyttynen määrittelee. Vaikka uuden harrastuksen aloittaminen vaati rohkeutta, Löyttysen tekisi jo mieli kokeilla taas jotain uutta, vaikkapa maalausta. Elämä menee hukkaan jos ei ole luovuutta, Löyttynen on huomannut. Ritva Ruoppa, Imatra Ritva Ruopan keramiikkainnostus alkoi jo pienenä tyttönä itse kaivetusta savesta lintuja muotoillen. Parhaiten hänet tunnetaan keraamisen Saimaan norpan valmistajana. Vuonna 1978 järjestettiin Etelä- Karjalan tuliaisesine -kilpailu, johon Ruoppa ideoi norppa -veistoksen. Idean toteuttamisesta järjestettiin erikseen Norppa -kilpailu, jonka voitti helsinkiläinen Pirkko Pylvänäinen. Ruoppa ja Pylvänäinen kehittelivät Saimaan norpan sarjavalmistusta ja vuodesta 1979 Ruoppa on tehnyt norppia myyntiin. Aikamoista showta oli alkuvuodet, kun niitä tehtiin ja tehtiin, eikä millään ois riittäny, Ruoppa muistelee. Tähän päivään asti kolmea kokoa olevia norppia on syntynyt kymmeniä tuhansia. Ruopalla on leikekirja norpan vaiheista vuosien varrelta. Erilaisilla messuilla ja muissa tapahtumissa on pidetty norpan teon työnäytöksiä. Norpat tehdään muotilla, jolloin jokaisesta saadaan suunnilleen samankokoinen. Viimeistelyn Ruoppa tekee käsin, joten jokainen norppa on uniikki yksityiskohdiltaan. Kaikkiaan muotoilu, kuivuminen ja poltto vievät lähes kaksi viikkoa. Lisäksi Ruoppa käyttää norpat savustusuunissa, jossa ne saavat tyypillisen tumman

8 värityksensä. Ruoppa on voittanut myös 70 luvun lopulla Luumäen matkamuisto -kilpailun Taavetti ja Tiina -veistoksella. Sitten kun niitä norppia tehtiin, niin siinä sivussa tuli innostus, että pitää tehä jotai muutakin, Ruoppa kertoo. Imatra-aiheiset reliefit koskesta, sillasta ja Valtionhotellista saavat seuraa vanhoja työtapoja ja vanhan ajan elämää kuvaavista pienoisveistoksista. Myös luontoaiheet inspiroivat Ruoppaa. Hän on ehtinyt tekemään grafiikkaakin ja öljyvärimaalauksia. Konttorialalla ja kuvaamataidonopettajana työskennellyt Ruoppa on pitänyt useita näyttelyitä. Joku aihe kun tulee päähän ni sen näkee jo siinä, et miten mie alan sitä tekemään, Ruoppa kertoo pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta taiteellisesta työstään. Hänelle on tärkeää nähdä omien käsiensä jälki ja kehittää osaamistaan. Etelä-Karjalan käsi- ja taideteollisuusyhdistys myönsi Ruopalle Vuoden taitaja - arvonimen vuonna Jouko Nikamaa, Lappeenranta Jouko Nikamaa on tehnyt humoristisia veistoksia luonnon muovaamista käkkyröistä ja oksista jo pari vuosikymmentä. Teokset ovat viimeistelemättömiä tyyliin sopivasti: Mie en oo halunnukkaan liian pitkälle silotella luontohan se on suurin taiteilija. ITE-taiteelle tyypilliseen käkkyräveistoon Nikamaa saa ideat puun muodoista: Ko tuolla mettissä ja luonnossa kulkee ni sitte näkee tuolla sellasia juttuja, hökkyröitä. Ni jotenkin sieltä se lähtee. Ja sitten ku maailmalla kulkee silmät auki ja sormet harallaan, niin sieltäki saa vaikutteita. Joskus Nikamaa tietää heti häkkyrän nähtyään, mitä siitä tulee. Joskus hän jättää häkkyrän muhittumaan, kunnes oikea ajatus löytyy, vaikkapa saunan lauteilla makoillessa. Nikamaa ryhtyi puusepäksi yli 20 vuotta sitten. Lehmät saivat lähteä navetasta ja sorvi tuli tilalle. Nikamaa on tehnyt käsitöitä lapsesta asti. Puualan yrittäjäksi ryhtyminen teki harrastuksesta ammatin ja nyt ITEtekeminen täyttää harrastuksen paikan. Veistosten työstämisestä Nikamaa saa tekemisen iloa: Kaikissa ihmisissä on luovuutta kunhan se vaan saahaan kaivettua sieltä esiin, hän toteaa. Nikamaa on tehnyt tien viereen pihan perälle veistoksille gallerianurkkauksen, jossa ne ovat vapaasti ohikulkijoiden katsottavissa. Hän ottaa veistoksillaan kantaa humoristisesti. Joutsenon liittäminen Lappeenrantaan inspiroi tekemään hirtetyn joutsenen tien viereen. Veistoksista löytyy puun lisäksi myös muita materiaaleja, kuten nauloja tai sahanteriä. TandemHuussista löytyy ainakin heinäseipäitä, paistipannu ja kattilankansi. TandemHuussin idea syntyi Ruotsin matkalla kymmenisen vuotta sitten: Siel sit menomatkalla jossain huoltoaseman baarissa käytiin kahvilla ja sitte siel ol sellanen pien vessa. Niin sillo ko piti jonottaa niin sitte tuli vaan, et pitäs olla tandemhuussi. Nikamaa pyrkii tekemään aloittamansa työn kerralla valmiiksi. Keskeneräinen työ rasittaa enemmän kuin tekemätön. Kaikilla töillä on nimet, jotka tuovat niihin lisää huumoria ja avaavat teoksen takana olevaa ideaa: Syrjähyppy, Muumio, Aatami, Muotovalio, Leposika, Toteemi, Homopari, Pääasia ja EU:n byrokraattista maatalouspolitiikkaa kuvaava EU -heinäseiväs saavat hymyn kareen kasvoille. Hulluus tuo valoa pimeään maailmaan, Nikamaa velmuilee. Lasse Partanen, Lemi Lasse Partanen aloitti moottorisahaveiston 80-luvulla vastapainoksi yksityisyrittäjän raskaalle työlle. Partanen tekee veistoksensa alusta loppuun moottorisahalla ja saa näkyviin hyvinkin pieniä yksityiskohtia. Veistosten pintakäsittelynä hän käyttää tervaamista ja liekitystä. Työtahti on nopea, veistos voi valmistua loppuun asti melkein yhdellä kerralla. Partanen arvelee taiteellisuutensa olevan perittyä maalausta harrastaneelta isältään. Käsillä tekeminen on aina ollut normaali osa olemista. Partanen on tehnyt paljon tilaustöitä, esimerkiksi Lemin partiolaisille toteemin. Lemin seudulta löytyykin paljon Partasen töitä.

9 Eläkkeelle jäämisensä jälkeen Partasella on ollut enemmän aikaa veistoharrastukselle: Nyt ei määrää kello, nyt määrään ite elämää. Ilo ja positiivisuus elämässä on asennekysymys: Eihä sitä tarvii ku hymyillä murjottavas sakis, niin kohta ne hymyilee kaikki, Partanen on huomannut. Seppo Laatunen, Jaala Seppo Laatuselle puu erilaisissa muodoissaan on ollut läheinen pienestä pitäen. Metsätöissä leikkikaluina olivat pokasaha ja kirves. Sepon ensimmäinen puutaidekin syntyi halkometsässä ja sai hyvän vastaanoton: Äiti laittoi piimää neljä litraa ja talkkunajauhoa puol kiloo mukaan ja sanoi että ei anna lautasia mukaan, että tee Seppo tuokkoset sitten sieltä. Sattukin semmonen puusto siellä, että ei ollu koivuja, mistä ois tuohta saanu. No oli siel isoja haapakantoja, niin mie kirveel hakkasin syvän kulhon sinne kannon päähän. Piimät ja talkkunat sekotin sinne ja huusin, et tulkaa syömään. Isä oli semmonen jäyhä, vähän viel niiku sota rasitti, ei paljon naureskellu, mut sillon tuppas nauru tulemaan Huomasin, että ei menny sormi suuhun sillonkaan. Illalla kun tultiin kotia, niin isällä ja äitillä oli aina hauskaa kun ne katto minuun päin. Siitä se sitten alko, aika meni eteenpäin, tein aina kaikkee, puuluistimia, kirvesvarsii Isältä saadut opit puunkäsittelyyn ja työkalujen käyttöön täydentyivät äidiltä periytyneellä taiteellisella lahjakkuudella. Äiti olisi halunnut laittaa Sepon taidekouluun, mutta rahan puute esti aikeet. Luomisen vimmaa mikään ei kuitenkaan sammuttanut: Mie tykkäsin luomisesta, aina piti jotain tehä. Jotain, mitä ei muualla nähty. Se oli ain mieles valmiina, et tuonkun mie teen, ni se on hyvä. Sit kun sai sen valmiiks, niin rauha tuli siitä. Rakennusurakoitsijana toiminut Laatunen teki puutöitä vapaa-aikanaan, aina kun kerkesi. Kymmenen vuotta sitten eläkkeelle jäätyään hän on tehnyt puutaidetta päätoimisesti. Ateljee Pihkahovi valmistui Jaalaan vuonna Pihkahovissa käy muutama sata vierailijaa kesässä tutustumassa Sepon taiteeseen. Laatunen haluaa tehdä omaperäisiä teoksia. Puu on rajaton materiaali, kaikki älynväläykset ovat siitä löydettävissä, esiin kolkuteltavissa. Laatusen töillä on aina sanoma, jokin selitys, miksi hän on halunnut veistää juuri tietyn aiheen. Valmis työ, joka on sen näköinen kun on suunnitellut, antaa rauhan tunteen. Jos on huono puhumaan, niin pitää sitten tehdä käsillä se näkyväksi, Laatunen toteaa. Leo Venäläinen, Luumäki Leo Venäläinen 72 v asuu Taavetissa ja työskentelee synnyintilallaan Kannuskoskella. Hän on tehnyt elämäntyönsä puun parissa Luumäen kunnan metsätöissä. Puu on ollut peukaloissain koko ikkäin, hän sanoo itäsuomen murteella. Jotain karjalaista riemukkuutta onkin hänen veistoksissaan: Eräässä kirkkaasti väritetyssä veistoryhmässä kolme hullunkurista porsasta tanssii käärmestrokalla soittavan viulistin tahtiin. Venäläisen kesäpaikan rannassa Livonkylässä tanssii isokokoinen Kotkan ruusu kirkkaan punaisessa flamencomekossa veneilijöiden iloksi. Pikku-Leolle ei ostettu tinasotilaita pienenä, vaan puukko ja vesivärit. Hän sai veistää ja värittää itse sotilaansa puusta. Siitä lähtien veistämiskipinä on säilynyt koko iän. ITE-ura alkoi luvulla hänen osallistuessaan puuveistoskisoihin. Nyt on työn alla tanssijoita kuvaava veistos. Rakkain teoksista on Nestori Miikkulainen. Se löytyy mökkirannasta tehtynä yhdestä valtavasta puun juurakosta. Surumielinen Miikkulainen itse on veistetty kantoon herkästi. Juurista muodostuu norppia, jotka ikään kuin nousevat vedestä Miikkulaisen luokse. (Teksti Erkki Pirtola) Kimmo Laakso, Kotka Koko elämäni mie olen jotaki väsänny, Kimmo Laakso kertoo. Sota-ajan lapsena hän oppi käyttämään mielikuvitustaan omien lelujen teossa. Viisivuotiaana äidiltä saatu ensimmäinen puukko tuli löytyä polveen pystyyn, mutta se ei tahtia haitannut. Laakso muistaa hyvin lapsuutensa ja hän onkin tehnyt kronologiset muistiinpanokuvitukset keksinöistään ja kokeiluistaan. Parikymppisenä itse kehitelty moottorikelkka sai

10 myöhemmin seuraa monista muista tekniikan tuntemusta vaativista tuunauksista. Laakso on pohjimmiltaan luontainen piirtäjä, vaikka on kokeillut myös moottorisahaveistoa, betoniveistoa ja veneen rakennusta. Veneenrakennuksenkin Laakso on vaiheittain dokumentoinut omatekoiseksi kirjaksi. Maalaus on ollut hänelle tärkeää luonnollisena osana hyvän piirtäjän identiteettiä. Laakson maalausten tunnelma on ehkä voimakkaista väreistä johtuen hyvin vahva, osin melkein pelottava. Lapsenlapsille keksityt ja kuvitetut tarinat ja omatekoinen seikkailupeli ovat lisänä Laakson taiteellisessa repertuaarissa. Kotinsa pihaan Laakso rakentelee vaimonsa kanssa asetelmia, joissa on omatekoisia ja ostettuja osia. Hauska ITE deco - pihavalaisin on syntynyt sähkötyönjohtajana työkseen toimineelta Laaksolta myös. Laakson filosofia on minkä tahansa mielenkiintoisen vastaan tulevan esineen tai romun kohdalla miettiä, mitä siitä voisi tehdä. Mie oon semmonen monipuolinen, mie teen millon mitäkii, Laakso kertoo. Tekemisen pakko on luonnollinen ja jopa selittämätön osa elämää. Pertti Kuorttinen, Savitaipale Pertti Kuorttinen aloitti puutyöt pikkupoikana lovileikkaustöillä, joilla tienasi opiskelurahoja. Isänsä kuoltua hän joutui jo hyvin nuorena ottamaan vastuulleen isältä jääneen puusepänverstaan ja maatilan työt. Nyt hänellä on käytössään ammatillisesti varusteltu verstas, jossa hän työstää teoksia melkein mistä tahansa kovasta materiaalista: puusta, metallista, kivestä ja muovista. Kuorttisessa on myös keksijän ja suunnittelijan vikaa: hän on suunnitellut mm. pinottavan 3-jalkaisen jakkaran ja selkää venyttävän ergonomisen keinutuolin. Saatuaan idean uuteen teokseen Kuorttinen etsii sille oikean materiaaliratkaisun. Hän käyttää mielellään luonnonmateriaaleja, joissa on valmis muoto, josta saa ideoita. Luonnon tekemän taiteen esiin nostaminen on Kuorttiselle ollut aina tärkeä näkökulma tekemiseen. Katoin aina, kun metässä liikuin, puitten oksia ja latvoja. Puun runko ei hirveesti aina kiinnostanu. Ne on aina samanlaisia suoria. Ajatus uuteen teokseen tulee vastarannan takaa. Sen jälkeen Kuorttinen miettii Miten se laittaa sellaseen muotoon, et muutkin sen näkis. Lisäksi näyttelyssä on esillä Veijo Rönkkösen kaksoisvalotusvalokuvia.

Arvaa mitä! ITE-taidetta kaakon kulmilta Stockforsin ruukilla 21.6. 31.8.2012. Näyttelyn osallistujat:

Arvaa mitä! ITE-taidetta kaakon kulmilta Stockforsin ruukilla 21.6. 31.8.2012. Näyttelyn osallistujat: Arvaa mitä! ITE-taidetta kaakon kulmilta Stockforsin ruukilla 21.6. 31.8.2012 Näyttelyn osallistujat: Lasse Partanen aloitti moottorisahaveiston 80-luvulla vastapainoksi yksityisyrittäjän raskaalle työlle.

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

OPPIMISPORTFOLIO. Aapo Hintsala Ranuan kr. kansanopiston kuvataidelinja

OPPIMISPORTFOLIO. Aapo Hintsala Ranuan kr. kansanopiston kuvataidelinja OPPIMISPORTFOLIO Aapo Hintsala Ranuan kr. kansanopiston kuvataidelinja Synnyin vuonna 1995 perheen kuuentena lapsena. Meiän perheeseen kuuluu minun lisäksi 6 poikaa, 4 tyttöä ja isi ja äiti. Me asutaan

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

KUKA ON RIITTA KALENIUS

KUKA ON RIITTA KALENIUS KUKA ON RIITTA KALENIUS Riitta Kalenius on suomalainen taidemaalari, usean tekniikan taiteilija sekä sisä- ja ulkotilatavaroiden suunnittelija. Tässä artikkelissa hän kertoo taiteestaan ja motivaatioistaan,

Lisätiedot

Tervetuloa. Näyttelyyni: HAAVEISTA TOTTA! Kiitos teille kaikille jotka pääsitte tulemaan tänne.

Tervetuloa. Näyttelyyni: HAAVEISTA TOTTA! Kiitos teille kaikille jotka pääsitte tulemaan tänne. 2.9.2013 Puheeni, jonka luin yleisölle Tervetuloa Näyttelyyni: HAAVEISTA TOTTA! Kiitos teille kaikille jotka pääsitte tulemaan tänne. Tämä on ensimmäinen oma näyttelyni jonka pidän. Töitäni on ollut esillä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

ONNE NUIT. Unelmahuone

ONNE NUIT. Unelmahuone ONNE NUIT Unelmahuone Lempisisustuskauppa Teinin huone uusiksi Unelmien huone Chilli huone VS sivistynyt huone Sisustusvinkit Millainen huone sopii sinulle? Horoskoopit unelmien huone Ida Hyrylä Neljä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s.

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. PIIRUSTUS & MAALAUS Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93 Maalausohje s. 95 Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. 97 Oman elämän maalaus s. 99 Maalaa lemmikkisi s. 101 Liitteet Viivan tekoa luovuuden

Lisätiedot

Portfolio. Linda Siltakoski

Portfolio. Linda Siltakoski r Pr Portfolio Linda Siltakoski 2015, Linda Siltakoski Tekijästä:»»» Linda Siltakoski 11.9.1992 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto, audiovisuaalinen tuotanto Olen animaatio- ja pelituotannon opiskelija

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT Upeaa Uudeltamaalta Olemme luoneet Sinua varten taas uuden, herkullisen ja moni-ilmeisen kevätmalliston. Sen tuotteet tarjoavat tekemistä tä moneen makuun. Tule viihtymään kanssamme

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

Antaudu. Osa työpajoistamme sopii pidettäväksi myös teidän omissa tiloissanne.

Antaudu. Osa työpajoistamme sopii pidettäväksi myös teidän omissa tiloissanne. Ota hetki vapaata päästä kiireestä irti Antaudu tee tilaa ajatuksille Luovuus saa meistä kaikista enemmän irti. Luova käsillä tekeminen piristää pitkän kokouspäivän tai tuo pikkujouluihin mukavaa yhdessä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

Ajatuksia kiusaamisesta-kirja. Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja

Ajatuksia kiusaamisesta-kirja. Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja Ajatuksia kiusaamisesta-kirja Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja Sisällys: Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen Kuvien maalaus Sadutus Lähteet Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta!

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta! UUTUUSTUOTTEET Upeaa Uudeltamaalta! Uusi, SINUN TÄHTESI -syysmallistomme odottaa jo Sinua. Sen herkulliset kudonnaiset ja kurssit tarjoavat tekemistä moneen makuun ja luovat hyvää oloa ja onnistumisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Minne Seppälä Avat 2014 Dokumentaatio 1 PROJEKTIN KUVAUS... 3 1.1 Projektin aloitus... 3 1.2 Aikataulu... 4 1.3 Kustannusarvio... 4 2 ULKOASU... 5 2.1

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

-kaislat ja lahdelmat ovat liittyneet elämääni rakkaan koiraharrastuksen myötä. Itse olen tähän lisännyt sanat meri ja rannikko

-kaislat ja lahdelmat ovat liittyneet elämääni rakkaan koiraharrastuksen myötä. Itse olen tähän lisännyt sanat meri ja rannikko kaislojen reunustamat lahdelmat -kaislat ja lahdelmat ovat liittyneet elämääni rakkaan koiraharrastuksen myötä. Itse olen tähän lisännyt sanat meri ja rannikko kuunnousu -luminen talvi, pikku pakkanen

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

EUROCUCINA 2014, Milano

EUROCUCINA 2014, Milano Milanon Eurocucinakeittiömessut ovat Euroopan suurin keittiömessutapahtuma. Messut ovat tärkeä foorumi uusien keittiötrendien esille tuojana. EUROCUCINA 2014, Milano Vuoden 2014 messuilla näytteilleasettajia

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Honkavaaran perinnepiha, Pyhäselkä 15.6. 8.8.2009

Honkavaaran perinnepiha, Pyhäselkä 15.6. 8.8.2009 Honkavaaran perinnepiha, Pyhäselkä 15.6. 8.8.2009 Näyttelyn taiteilijoista Keijo Ikonen on tehnyt betoniveistoksia vuodesta 1994 muutettuaan taloon, jossa oli pihaa ympärillä ja tilaa tehdä. Jo aiemmin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Julia Petäjäjärvi, Niko Romppainen, Elias Ilvesluoto ja Taneli Luokkanen TÄMÄ TOIMII 14.3.2005 Meidän Tämä toimii - ryhmässämme on Taneli, Julia, Elias ja Niko. Aluksi

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Avaimenperä kivestä. Helmikuu

Avaimenperä kivestä. Helmikuu Avaimenperä kivestä Kaikilla meillä on paikkoja, joihin tarvitsee avaimen. Tässä nopea vinkki miten kauniista kivistä voi tehdä avaimenperän, joko jokapäiväiseen käyttöön tai vaikka mökin avaimeen. - voimaa

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot