Tosi mies ei masennu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tosi mies ei masennu?"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TARJA MELARTIN dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos LAURI KUOSMANEN TtT, projektipäällikkö Sateenvarjo-projekti, Vantaan kaupunki Turun yliopisto, hoitotieteen laitos KIRSI RIIHIMÄKI LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Sateenvarjo-projekti, Vantaan kaupunki Tosi mies ei masennu? Miesten yleinen terveys on parantunut viime vuosikymmenten aikana, mutta nainen elää edelleen miestä pitempään. Miehet sairastuvat masennukseen harvemmin kuin naiset, mutta heidän itsemurhariskinsä on suurempi. Masennuksen tunnistaminen ja asianmukainen hoito, alkoholisoitumisen ehkäisy ja alkoholiongelmien hoito sekä somaattisiin sairauksiin liittyvän psyykkisen hädän tunnistaminen ovat tärkeitä miesten itsemurhien ehkäisemiseksi. Miehet hakevat apua terveysongelmiin eri tavoin kuin naiset, ja tämä tulisi ottaa huomioon mielenterveyden palvelujärjestelmää kehitettäessä. VERTAISARVIOITU VV Vaikka miesten yleinen terveys onkin parantunut viime vuosikymmenten aikana, nainen elää edelleen miestä pitempään. Suomessa syntyvällä poikalapsella on tilastollista elinikää jäljellä 76 vuotta ja tyttölapsella 83 vuotta. Miehet kuolevat naisia useammin alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin (19 % vs. 12 %), tapaturmiin (12 % vs. 8 %) ja itsemurhiin (8 % vs. 6 %) (1). On mahdollista, että maskuliinisuutta korostava kulttuuri saattaa estää joitakin miehiä hakemasta apua terveysongelmiinsa tai jopa lisää miesten riskikäyttäytymistä (2,3). Myöhäinen hoitoon hakeutuminen luonnollisesti heikentää hoitotuloksia ja lisää miesten ja naisten terveyseroja. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että miesten ja naisten elinaikojen ero pienenee, koska eri sukupuolten tupakointi- ja alkoholinkäyttömäärät lähenevät toisiaan ja elämäntavat muuttuvat samankaltaisiksi (4). Masennus on yleisesti harvinaisempaa miehellä kuin naisella. Viina vie kuitenkin miestä useammin kuin naista, samoin itsemurha kuolinsyynä. Eikö miehen pahaa oloa osata tunnistaa yhtä herkästi kuin naisen? Palveleeko hoitojärjestelmä paremmin vain toista sukupuolta? Ontuuko masentuneen miehen löytäminen ja hoidettavaksi asettuminen? Masennuksen esiintyvyys Masennusta voidaan kutsua kansansairaudeksi. Vuosittain sen sairastaa noin 5 % aikuisista eli noin suomalaista (5), ja elämänsä aikana sairaudesta kärsii joka viides (6). Sen lisäksi että masennus on yleinen, se myös uusiutuu herkästi ja muuttuu noin viidenneksellä potilaista krooniseksi (7,8,9). Inhimillisen kärsimyksen ohella sairaus johtaa vuosittain noin itsemurhaan ja vie noin suomalaista työkyvyttömyyseläkkeelle. Maailmanlaajuisesti masennus todetaan naisilla keskimäärin kaksi kertaa niin usein kuin miehillä (6,10). Syitä miesten masentuneisuuden vähäisempään esiintymiseen ei tarkkaan tunneta, mutta eroa esiintyvyydessä pidetään todellisena (11). Selityksiä on etsitty muun muassa hoitoon hakeutumisesta (12), oireraportoinnista (13), hormonitoiminnasta (14), stressiherkkyydestä (15,16,17), geeneistä (18), aivoista (19), ahdistuneisuudesta (17), persoonallisuuden piirteistä tai temperamentista (17) sekä lapsuudenaikaisista traumoista (11,20). Miesten on ajateltu olevan naisia kykenemättömämpiä ilmaisemaan ja tunnistamaan depressiivisiä oireita, ja heidän masennuksensa oletetaan useammin ilmenevän työkuormituksen oireina tai lisääntyneenä alkoholin käyttönä (11,21). Masennuksen taustatekijöitä Masennus on taustaltaan monitekijäinen sairaus (22). Useimmat psykiatriset häiriöt, myös masennus, alkavat jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Lapsuudessa masennusta esiintyy yhtä usein tytöillä ja pojilla (16,23). Tilanne muuttuu kuitenkin selkeästi ikävuosien välillä, ja 15-vuotiaien tyttöjen todennäköisyys sairastua masennukseen on kaksinkertainen poikiin verrattuna (16). Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Tilastokeskus Kuolemansyyt Galdas M, Cheater F, Marshall P. Men and help-seeking behavior: literature review. J Adv Nurs 2005;49(6): O Brien R, Hunt K, Hart G. It s caveman stuff, but that is to a certain extent how guys still operate : men s accounts of masculinity and help seeking. Soc Sci Med 2005;61: Huttunen M. Miksi miehen elämä on lyhyempi kuin naisen? Duodecim 2009;125: Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40: Kessler RC, McGonagle KA, Zhao S ym. Lifetime and 12-month prevalence of DSM-III-R psychiatric disorders in the United States. Results from the National Comorbidity Survey. Arch Gen Psychiatry 1994;51: Angst J. The course of affective disorders. Psychopathol 1986;19: Mueller TI, Leon AC, Keller MB ym. Recurrence after recovery from major depressive disorder during 15 years of observational follow-up. Am J Psychiatry 1999;156: Keller MB, Lavori PW, Mueller TI ym. Time to recovery, chronicity, and levels of psychopathology in major depression. A 5-year prospective follow-up of 431 subjects. Arch Gen Psychiatry 1992;49: Weissman MM, Leaf PJ, Holzer CE 3rd, Myers JK, Tischler GL. The epidemiology of depression. An update on sex differences in rates. J Affect Disord 1984;7: Kuehner C. Gender differences in unipolar depression: an update of epidemiological findings and possible explanations. Acta Psychiatr Scand 2003;108: Möller-Leimkuler A. Barriers to helpseeking by men: a review of socio - cultural and clinical literature with particular reference to depression. J Affect Disord 2002;71: Salokangas RK, Vaahtera K, Pacriev S, Sohlman B, Lehtinen V. Gender differences in depressive symptoms. An artefact caused by measurement instruments? J Affect Disord 2002;68: Solomon MB, Herman JP. Sex differences in psychopathology: of gonads, adrenals and mental illness. Physiol Behav 2009;97: Schmaus BJ, Laubmeier KK, Boquiren VM, Herzer M, Zakowski SG. Gender and stress: differential psycho - physiological reactivity to stress reexposure in the laboratory. Int J Psychophysiol 2008;69: Cyranowski JM, Frank E, Young E, Shear MK. Adolescent onset of the gender difference in lifetime rates of major depression: a theoretical model. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Zahn-Waxler C, Shirtcliff EA, Marceau K. Disorders of childhood and adolescence: gender and psychopathology. Annu Rev Clin Psychol 2008;4: Ahdistuneisuus ja temperamentti Tytöt kärsivät yleisemmin lapsuuden ajan ahdistuneisuudesta kuin pojat, ja sillä voi olla merkitystä masennusherkkyydessä (17). Stressaavat olosuhteet perheessä ja lähipiirissä voivat altistaa herkkää lasta murehtimiselle ja ahdistukselle. Tytöt saattavat olla geneettisesti alttiimpia reagoimaan läheisiin ihmissuhteisiin liittyvään stressiin kuin pojat (16,17). Laajoissa kaksostutkimuksissa pojat ilmoittivat yleensä saavansa vähemmän sosiaalista tukea kuin tytöt. Toisaalta pojat eivät myöskään näytä kärsivän sosiaalisen tuen puutteesta yhtä paljon (24). Aivojen kypsyminen Aivojen rakenteellinen kypsyminen nuoruusiässä tapahtuu pojilla eri aikaan ja eri nopeudella kuin tytöillä. Esimerkiksi tunteiden ja mielialan säätelyyn liittyvien aivoalueiden kehityksessä on eroja sukupuolten välillä. Nuoruusiässä pojilla amygdalan (mantelitumake) ja tytöillä taas hippokampuksen (aivoturso) tilavuus kasvaa suhteellisesti enemmän kuin vastakkaisella sukupuolella. Sekä aivojen kehityksen viivästyminen että liian varhainen kehitys voivat olla riskitekijöitä psyykkiselle oireilulle (19). Tyttöjen herkempi taipumus murehtia ja ahdistua voi osin selittyä etuaivokuoren ja ohimolohkon nopeammalla ja aikaisemmalla kypsymisellä. Toisaalta näiden aivoalueiden erilainen kypsyminen voi selittää myös sitä, että tytöt ovat poikia taitavampia tunnistamaan kasvojen ilmeitä ja tunnetiloja. Tällä voi myös olla vaikutusta stressiherkkyyteen, mikä traumatisoivissa ja stressaavissa kasvuolosuhteissa voi altistaa ahdistukselle ja masennukselle. Pojat taas saattavat olla tyttöjä alttiimpia käyttäytymään impulsiivisesti (17). Myös äidin raskausajan voimakas stressitila saattaa vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen ja muovata lapsen myöhempää herkkyyttä reagoida stressiin (25). Elämäntapahtumat Yleisesti ottaen masennukselle altistavat elämäntapahtumat ovat miehillä ja naisilla samanlaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan miehet näyttävät kuitenkin masentuvan herkemmin kuin naiset, jos taustalla on varhainen vanhemman menetys tai jos miehellä on huono itsetunto (26,27). Miehet saattavat myös reagoida naisia herkemmin työhön liittyvälle stressille ja työn menetykselle. Naiset puolestaan näyttävät reagoivan ihmissuhderistiriitoihin voimakkaammin kuin miehet (21,28). Masennuksen oirekuva Naisten ja miesten tyypilliset masennusoireet ovat jossain määrin erilaisia. Naisilla todetaan useammin masennuksen epätyypillisiä oireita, kuten ruokahalun ja unen tarpeen lisääntymistä, vuodenaikoihin liittyvä oireilua, somaattisia oireita sekä syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita (11,29). Tuoreessa yhdysvaltalaisessa STAR-D-tutkimuksessa todettiin valikoitumattomassa avohoitopotilaan aineistossa naisten kärsivän miehiä useammin ruokahaluun ja painoon liittyvistä oireista sekä kipuoireista. Miehet taas olivat naisia useammin ärtyneitä, ja heillä esiintyi enemmän itsetuhoajatuksia (30). Komorbiditeetti Psykiatrinen komorbiditeetti Masennukseen liittyvä komorbiditeetti eli monihäiriöisyys on enemmän sääntö kuin poikkeus, ja näyttää liittyvän hoitoon hakeutumiseen (31). Noin puolella masennuspotilaista voidaan todeta samanaikainen ahdistuneisuus- tai persoonallisuushäiriö ja noin neljänneksellä alkoholiongelma (32,33). Somaattiset pitkäaikaissairaudet ovat tavallisia perusterveydenhuollon masentunnuspotilailla (33). STAR-D-tutkimuksessa todettiin naisilla useammin ahdistuneisuus- ja syömishäiriöitä, somaattisia oireita ja itsemurhayrityksiä kuin miehillä, joilla taas oli selkeästi useammin päihdehäiriöitä (30). Tuoreessa väitöstutkimuksessa (34) havaittiin, että miesten tyytymättömyys ulkonäköönsä on yhteydessä masennukseen ja muuhun psykiatriseen oireiluun. Tutkimuksen mukaan jopa kolmannes miehistä kokee huomattavaa tyytymättömyyttä lihaksiinsa ja joka kymmenes on käyttänyt säännöllisesti lihasmassaa kasvattavia ravintolisiä tai anabolisia hormoneja. Näyttääkin siltä, että miehisen kehon komeuteen ja lihaksikkuuteen kohdistuu lisääntyviä paineita muun muassa median taholta, mikä lisännee syömishäiriöiden ja liiallisen harjoittelun riskiä. Oman kehon pakonomainen tarkkailu taas liittyy usein mielialaongelmiin ja masennukseen (35). 170 Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ 18 Brummett BH, Boyle SH, Siegler IC ym. Effects of environmental stress and gen der on associations among symptoms of depression and the serotonin transporter gene linked polymorphic region (5-HTTLPR). Behav Genet 2008;38: Kettunen K, Lindberg N, Castaneda A ym. Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon. Duodecim 2009;125: Goldberg D. The aetiology of depression. Psychol Med 2006;36: Leach LS, Christensen H, Mackinnon AJ, Windsor TD, Butterworth P. Gender differences in depression and anxiety across the adult lifespan: the role of psychosocial mediators. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2008;43: Melartin TK, Isometsä ET. Miksi ihminen masentuu? Duodecim 2009;125: Twenge JM, Nolen-Hoeksema S. Age, gender, race, socioeconomic status, and birth cohort differences on the children s depression inventory: A meta-analysis. J Abnorm Psychol 2002;111: Kendler KS, Kuhn JW, Vittum J, Prescott CA, Riley B. The interaction of stressful life events and a serotonin transporter polymorphism in the prediction of episodes of major depression: a replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Weinstock M. The long-term behavioural consequences of prenatal stress. Neurosci Biobehav Rev 2008;32: Tyrka AR, Wier L, Price LH ym. Childhood parental loss and adult hypothalamic-pituitary-adrenal function. Biol Psychiatry 2008;63: Kendler KS, Gardner CO, Prescott CA. Toward a comprehensive developmental model for major depression in men. Am J Psychiatry 2006;163: Kendler KS, Gardner CO, Neale MC, Prescott CA. Genetic risk factors for major depression in men and women: similar or different heritabilities and same or partly distinct genes? Psychol Med 2001;31: Grigoriadis S, Robinson GE. Gender issues in depression. Ann Clin Psychiatry 2007;19: Marcus SM, Kerber KB, Rush AJ ym. Sex differences in depression symptoms in treatment-seeking adults: confirmatory analyses from the Sequenced Treatment Alternatives to Relieve Depression study. Compr Psychiatry 2008;49: Hämäläinen J, Isometsä E, Sihvo S, Pirkola S, Kiviruusu O. Use of health services for major depressive and anxiety disorders in Finland. Depression and Anxiety 2008;25: Melartin TK, Rytsälä HJ, Leskelä US, Lestelä-Mielonen PS, Sokero TP, Isometsä ET. Current comorbidity of psychiatric disorders among DSM-IV major depressive disorder patients in psychiatric care in the Vantaa Depression Study. J Clin Psychiatry 2002;63: Vuorilehto M, Melartin T, Isometsä E. Depressive disorders in primary care: recurrent, chronic, and co-morbid. Psychol Med 2005;35: Somaattinen komorbiditeetti Masennus on sydän- ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä molemmilla sukupuolilla (36). Tämä on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa muiden riskitekijöiden, kuten lihavuuden, tupakoinnin, diabeteksen, hyperlipidemian ja sukutaustan vakioinnin jälkeenkin. Masennus lisää myös osteoporoosi- ja diabetesriskiä (36). Tuoreen väestötutkimuksen mukaan (37) sukutausta vaikuttaa komorbiditeettiin. Suvuittain esiintyvä masennus näyttää liittyvän naisilla voimakkaammin samanaikaiseen yleiseen ahdistuneisuuteen ja pitkäaikaiseen lievään masennukseen kuin miehillä (37). Tuoreessa suomalaisessa väestötutkimuksessa osoitettiin, että miehillä metabolinen oireyhtymä liittyi pitkäkestoisiin masennusoireisiin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen (38). Vastaavaa ei todettu naisilla. Vanhuudessa ilmenevän masennuksen yhteys lisääntyneeseen kuolleisuuteen saattaa olla merkittävämpi miehillä (39,40). Fyysisellä terveydellä ja liikunnalla on todettu olevan masennukselta suojaava vaikutus molemmille sukupuolille (11,21). Miehillä on naisia yleisemmin aleksitymiaa, eli vaikeutta tunnistaa ja kuvata omia tunteita, erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista sekä taipumusta ulkokohtaiseen ajatteluun (41). Aleksitymian on todettu olevan yhteydessä masennukseen, työuupumukseen, huonosta terveydestä aiheutuvaan elämänlaadun heikentymiseen ja somatisaatioon (41,42,43,44). Se näyttää liittyvän myös somaattisiin sairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja sydänsairauksiin (45,46). Kliinisen työn kannalta aleksitymian tunnistamisella on merkitystä, koska sen havaitseminen auttaa tunnistamaan masennuksen, jota potilas ei itse osaa ilmaista. Tämä puolestaan auttaa hyvän potilas-lääkärisuhteen rakentumista (47). Itsemurhariski Teollisuusmaissa miesten itsemurhaluvut ovat noin kolminkertaiset naisten lukuihin verrattuna. Naisilla kuitenkin on enemmän itsemurha-ajatuksia ja -yrityksiä kuin miehillä (48). Tosin Suomessa miehet myös yrittävät itsemurhaa hieman useammin kuin naiset (49). Miehet saavat vähemmän psykiatrista hoitoa ja kertovat itsemurha-aikeistaan harvemmin etukäteen kuin naiset (50,51,52). Miehet myös valitsevat useammin väkivaltaisia itsemurhamenetelmiä (52). Suomalaisten miesten itsemurhaluvut ovat olleet vähenemässä vuodesta 1990 (53), mutta heillä on edelleen suurentunut itsemurhariski. Miesten itsemurhien huippu ajoittuu ikävuosiin 20 40, ja noin kahteen itsemurhaan kolmesta liittyy masennus (54). Huomattava osa itsemurhan tehneistä on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena (55). Myös iäkkäiden itsemurhayrityksissä miesten käyttämät menetelmät ovat väkivaltaisempia kuin naisten ja johtavat ensimmäisellä yrityksellä useammin kuolemaan (36). Tuoreessa suomalaistutkimuksessa todettiin, että miesten itsemurhat tai vakavat itsemurhayritykset voisi jopa noin 80-prosenttisesti ennustaa 8-vuotiaiden poikien käyttäytymisestä (opettajan raportoimat psyykkiset oireet, käyttäytymis-, ylivilkkaus- tai emotionaaliset ongelmat). Tyttöjen käytökselle ei vastaavaa ennustearvoa voitu osoittaa (56). Masennuksen kulku ja ennuste Tutkimustulokset sukupuolen vaikutuksesta masennuksen kulkuun ja ennusteeseen ovat ristiriitaisia (57). Monissa tutkimuksissa on raportoitu samanlaisesta masennuksen taudinkulusta miehillä ja naisilla. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että naisilla on suurempi taipumus masennuksen uusiutumiseen ja pitkittymiseen kuin miehillä. Sukupuolten välillä ei näytä kuitenkaan olevan suurta eroa toipumisnopeudessa tai uusien masennusjaksojen vaikeusasteessa (11). Sosiaaliset tekijät Sukupuolta tärkeämpi terveyseroja selittävä tekijä saattaa olla sosiaalinen asema. Masennuksen suhteen tämä näkyy siten, että vähän koulutetut ja työntekijäasemassa olevat miehet käyttävät jopa 50 prosenttia vähemmän masennuslääkkeitä kuin hyvin koulutetut toimihenkilömiehet, vaikka heidän itsemurha- ja alkoholikuolemariskinsä on puolitoista kertaa suurempi (58). Naisten yleisempi masentuneisuus voi selittyä ainakin osittain sosiaalisilla tekijöillä. Maailmanlaajuisestihan naiset ovat edelleen sosioekonomisesti ja koulutuksellisesti miehiä huonommassa asemassa, ja heille jää useammin enemmän konkreettista vastuuta kodista ja perheestä kuin miehille (29). Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk

4 34 Raevuori A. Male eating disorders and related traits Genetic epidemiological study in Finnish twins. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto Walker DC, Anderson DA, Hildebrandt T. Body checking behaviors in men. Body Image 2009;6: Gorman J. Gender differences in depression and response to psychotropic medication. Gend Med 2006;3: Verhagen M, van der Meij A, Franke B ym. Familiality of major depressive disorder and gender differences in comorbidity. Acta Psychiatr Scand 2008;118: Viinamäki H, Heiskanen T, Lehto SM ym. Association of depressive symptoms and metabolic syndrome in men. Acta Psychiatr Scand 2009;120: Ryan J, Carriere I, Ritchie K ym. Latelife depression and mortality: influence of gender and antidepressant use. Br J Psychiatry 2008;192: Anstey KJ, Luszcz MA. Mortality risk varies according to gender and change depressive status in very old adults. Psychosom Med 2002;64: Mattila AK, Saarni SI, Salminen JK, Huhtala H, Sintonen H, Joukamaa M. Alexithymia and health-related quality of life in a general population. Psychosomatics 2009;50(1): Honkalampi K, Hintikka J, Koivumaa- Honkanen H, Antikainen R, Haatainen K, Viinamaki H. Long-term alexithymic features indicate poor recovery from depression and psychopathology. A six-year follow-up. Psychother Psychosom 2007;76: Mattila AK, Kronholm E, Jula A ym. Alexithymia and somatization in general population. Psychosom Med 2008;70: Mattila AK, Ahola K, Honkonen T, Salminen JK, Huhtala H, Joukamaa M. Alexithymia and occupational burnout are strongly associated in working population. J Psychosom Res 2007;62: Jula A, Salminen JK, Saarijärvi S. Alexithymia: a facet of essential hypertension. Hypertension 1999;33: Kauhanen J, Kaplan GA, Cohen RD, Julkunen J, Salonen JT. Alexithymia and risk of death in middle-aged men. J Psychosom Res 1996;41: Karukivi M, Hautala L, Haapasalo-Pesu KM ym. Nuorten aleksitymia on yhtä yleistä kuin aikuisten. Suom Lääkäril 2009;64: Bernal M, Haro JM, Bernert S ym. ESEMED/MHEDEA Investigators. Risk factors for suicidality in Europe: results from the ESEMED study. J Affect Disord 2007;101: Hintikka J, Viinamäki H, Tanskanen A, Kontula O, Koskela K. Suicidal ideation and parasuicide in the Finnish general population. Acta Psychiatr Scand 1998;98: Isometsä ET, Aro HM, Henriksson MM, Heikkinen ME, Lönnqvist JK. Suicide in major depression in different treatment settings. J Clin Psychiatry 1994;55: Biddle L, Gunnell D, Sharp D, Donovan JL. Factors influencing help seeking in mentally distressed young adults: a cross-sectional survey. Br J Gen Pract 2004;54: Hawton K. Sex and suicide. Gender differences in suicidal behaviour.br J Psychiatry 2000;177: Avun hakeminen Keskimäärin naiset, jotka eivät hakeudu lääkärin hoitoon, ovat terveempiä kuin naiset, jotka hakevat lääkärin apua. Miehillä asia ei välttämättä ole näin (12). Miehet hakevat apua usein vasta viime hädässä ja kertovat niukemmin oireistaan lääkärin vastaanotolla kuin naiset (2). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa ei havaittu eroa palvelujen käytössä miesten ja naisten välillä (31), vaikka yleislöydös osoittikin että suurin osa (2/3) ei saanut asianmukaista hoitoa masennus- tai ahdistuneisuusoireisiinsa ja että jopa 40 % vaikeista häiriöistä kärsivistä jäi hoidon ulkopuolelle. On arvioitu, että miesten tapa hahmottaa terveysongelmia on hyvin suoraviivainen: tässä on ongelma, korjataan se. Miehet tuntuvat hyötyvän interventioista, joihin liittyy testejä, laboratoriotuloksia ja muita mittausarvoja (12). Mielenterveysongelmien kohdalla tällainen hahmotustapa on erityisen haasteellinen, koska sairauksien diagnosointi perustuu pääasiassa potilaan kertomaan sekä lääkärin ja potilaan väliseen vuorovaikutukseen. Osalla miehistä on vaikeuksia puhua psykososiaalisista ongelmista, stressistä ja perhe-elämän vaikeuksista vastaanotolla (12). Tämä saattaa vaikeuttaa masennuksen tunnistamista ja hoidon aloittamista. Pohdittavaksi jää, miten naisvaltainen (87 % naisia) (59) terveydenhuollon hoitojärjestelmä vaikuttaa miesten halukkuuteen hakea apua. Voisiko miespuolinen auttaja paremmin rohkaista masennuksesta kärsivää miestä hakeutumaan hoitoon? Esimerkiksi perheväkivaltaan syyllistyneille miehille miespuolisen terapeutin tarjoama apu on todettu käyttökelpoiseksi (60). Toisaalta on havaittu, että naislääkärit käyttävät potilastapaamisiin pitemmän ajan ja puhuvat näissä 49 % enemmän kuin mieslääkärit. Naislääkärien potilaat myös puhuvat 58 % mieslääkärien potilaita enemmän (61). Naislääkärit tekevät enemmän kysymyksiä, rakentavat yhteistyösuhdetta ja yhteistä päätöksentekoa potilaan kanssa sekä käyttävät enemmän aikaa potilasopetukseen ja tiedon jakamiseen. He myös kiinnittävät enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn ja elämäntapaohjaukseen. Tämän on ajateltu johtuvan sekä nais- ja mieslääkärien todellisista eroista että potilaiden valinnasta (62). Masennuspotilaan tunnistamisessa ja hoidossa vuorovaikutuksella on aina keskeinen rooli. Sairauden tunnistamisen ja hoidon kannalta on tärkeää, että lääkärillä on taito luoda hyvä ja kuunteleva kontakti potilaaseensa. Tällä on varmasti merkitystä niille miehille, joille puhuminen ja tunteistaan kertominen on vaikeaa. Masennuksen hoito Mahdollisia eroja sukupuolten välillä masennuslääkkeiden hoitovasteessa on tutkittu aktiivisesti viime vuosina, mutta löydökset ovat olleet ristiriitaisia (36). On kuitenkin lisääntyvää näyttöä, viimeksi laajassa STAR-D-tutkimuksessa, että naisten hoitovaste on parempi kuin miesten, ja he toipuvat todennäköisemmin SSRI-lääkityksellä (63,64). Selitystä on haettu muun muassa mahdollisista eroista serotonergisessa järjestelmässä (63). Toisaalta on myös raportoitu miesten paremmasta vasteesta trisyklisiin masennuslääkkeisiin (TCA) (65,66), ja ettei eroja vasteessa sukupuolten välillä ole (67). Lopuksi On mahdollista, että masennus näyttäytyy pojilla ja tytöillä erilaisena etenkin nuoruusiässä, jolloin aivojen kypsymisessä on sukupuolten välistä eroa. Nuoruusikäisten poikien mahdollinen masennus on tärkeä ottaa huomioon impulsiivisen käytöshäiriöoireilun ohella. Nuoruus on pojilla usein ikävaiheena kriittinen myöhemmän päihdeongelman kehittymisen kannalta. Päihteet taas vaikeuttavat edelleen muun pahoinvoinnin ja masennuksen tunnistamista. Hiljaisten ja kilttien tyttöjen masennus ei myöskään saisi jäädä tunnistamatta siksi, ettei se häiritse ympäristöä. Aikuisten jo tunnistetun masennuksen ennusteessa ja kulussa ei näytä paljonkaan olevan eroa eri sukupuolten välillä. Sen sijaan oirekuvassa ja komorbiditeetissa näyttää olevan jonkin verran eroja. Erityisesti itsetuhokäyttäytymisen ja päihdeongelmien riski on miehillä suurempi kuin naisilla. Keskusteluun ja vuorovaikutukseen perustuvat hoitomallit, jopa hyvästä kontaktista huolimatta, saattavat soveltua vain osalle miehistä, jotka hakevat apua masennukseen. Olisi tärkeä selvittää, miten suomalainen hoitojärjestelmä pystyy tarttumaan joillekin miehille tyypilliseen mekanistiseen tai tekniseen ta- 172 Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ 53 Lönnqvist J. Itsemurhat Henriksson M, Aro H, Marttunen M ym. Mental disorders and commorbidity in suicide. Am J Psychiatry 1993;150: Pirkola SP, Isometsä ET, Heikkinen ME ym. Suicides of alcohol misusers and non-misusers in a nationwide population. Alcohol Alcohol 2000;35: Sourander A, Klomek AB, Niemelä S ym. Childhood predictors of completed and severe suicide attempts: findings from the Finnish 1981 Birth Cohort Study. Arch Gen Psychiatry 2009;66: Melartin T. Comorbidity, outcome and treatment of DSM-IV major depressive disorder in psychiatric care. Väitöskirja. Kansanterveyslaitos ja Helsingin Yliopisto Kivimäki M, Gunnell D, Lawlor DA ym. Social inequalities in antidepressant treatment and mortality: a longitudinal register study. Psychol Med 2007;37: Stakes Terveydenhuollon ammattihenkilöt Stakes. Tilastotiedote 10/ Ihalainen J, Pennanen M, Rytkönen T, Varjonen P Kokemuksia miesten kanssa tehdystä perheväkivaltaa ehkäisevästä työstä. Ensi- ja turvakotien liiton raportti nro 12. tra.html#toiminnan%20periaatteet 61 Roter D, Lipkin M Jr, Korsgaard A. Sex differences in patients and physicians communication during primary care medical visits. Med Care 1991;29: Arouni A, Rich E. Physician gender and patient care. J Gend Specif Med 2003:6: Young EA, Kornstein SG, Marcus SM ym. Sex differences in response to citalopram: a STAR*D report. J Psychiatr Res 2009;43: Khan A, Brodhead A, Schwartz K. Sex differences in antidepressant response in recent antidepressant clinical trials. J Clin Psychopharmacol 2005;25: Kornstein SG, Schatzberg AF, Thase ME ym. Gender differences in chronic major and double depression.j Affect Disord Oct;60(1): Bies RR, Bigos KL, Pollock BG. Gender differences in the pharmacokinetics and pharmacodynamics of antidepressants. J Gend Specif Med 2003;6(3): Hillebrandt M, Steyerberg E, Stage K, Passchier J, Kragh-Soerensen P. Are gender differences important for the clinical effects of antidepressants? Am J Psychiatry 2003;160: Pringle A, Sayers P. It s a goal! Basing a community psychiatric nursing service in a local football stadium. J R Soc Promot Health 2004;124: paan sitoutua hoitoon. Voisiko miesten masennuksen hoidossa hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi teknisiä laitteita, tietokonetta ja Internetiä tai oiremittarien graafista esittämistä ja seurantaa? Eräs mahdollisuus olisi tarjota masennuksen tunnistamista ja ryhmämuotoisia hoitoja ympäristöihin, joissa miehet toimivat, kuten harrastuksiin tai urheiluseuran kannattajajoukkoihin. Tällainen toiminta saattaisi tavoittaa erityisesti nuoria miehiä, ENGLISH SUMMARY Real men don t get depressed? joita on vaikea saada perinteiselle vastaanotolle (68). Kliinisessä työssä on tärkeää muistaa, että myös miesten hyvä mielenterveys vaikuttaa laajasti lapsiin ja perheeseen. Tarvitaan systemaattista asenteisiin vaikuttavaa työtä, jotta miehetkin uskaltautuvat kertomaan terveysongelmistaan omatoimisesti ja riittävän ajoissa. Tosi mies tunnistaa masennuksen ja hakee siihen apua. Although men s health has improved over time, men still die younger and have higher mortality rates for the leading causes of death. However, the rate of depression is lower among men globally. The reason for the low incidence of depression in men is poorly understood. Once diagnosed, depression as an illness seems to be quite similar in both men and women, and the response to treatment does not appear to differ significantly. However, what is noteworthy is that men s help-seeking behaviour and their ability to express affective symptoms may differ from women s. More research is needed into how the health care system recognizes men s ways of seeking help for depression. Attention should be paid especially to depression and alcohol use in young men. TARJA MELARTIN M.D., Ph.D. National Institute for Health and Welfare LAURI KUOSMANEN KIRSI RIIHIMÄKI Sidonnaisuudet: Tarja Melartin on toiminut lääkeyritysten Lilly, Lundbeck, Servier ja Wyeth tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut lääkeyritysten Lundbeck, Lilly ja BMS kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Lauri Kuosmanen: ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Kirsi Riihimäki on osallistunut lääkeyritysten Lundbeck ja Lilly kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Masennus ja samanaikaissairastavuus

Masennus ja samanaikaissairastavuus Masennus ja samanaikaissairastavuus nuorilla 1 Antti lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi toimisto@lapinperheklinikka.fi www.lapinperheklinikka.fi

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002 Itsetuhoajatukset

Lisätiedot

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Stressin ja diabeteksen yhteys

Stressin ja diabeteksen yhteys Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI VANTAALAISEN HYVÄ MIELI 6.9.2011 Kirsi Riihimäki ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri hankepäällikkö www.vantaa.fi/hyvamieli kirsi.riihimaki@vantaa.fi 050 3121716 K Riihimäki 2 23.8.2011 PERUSTERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Isometsä, Erkki Tapio LIST OF PUBLICATIONS 11.01.2016

Isometsä, Erkki Tapio LIST OF PUBLICATIONS 11.01.2016 Isometsä, Erkki Tapio LIST OF PUBLICATIONS 11.01.2016 Overall 335 scientific publications; 209 original papers & 117 reviews, editorials, or textbook chapters. Cited 7 504 times, h-index 47 (Web of Science).

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

MITÄ POJILLE KUULUU? eli missä mennään?

MITÄ POJILLE KUULUU? eli missä mennään? MITÄ POJILLE KUULUU? eli missä mennään? 30.11.2010 Samuli Koiso-Kanttila Johtava asiantuntija Miehen Aika / Poikien Puhelin / Varusmiespuhelin Väestöliitto SUURIN OSA SUOMEN NUORISTA MIEHISTÄ VOI HYVIN!!!

Lisätiedot