Tosi mies ei masennu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tosi mies ei masennu?"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TARJA MELARTIN dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos LAURI KUOSMANEN TtT, projektipäällikkö Sateenvarjo-projekti, Vantaan kaupunki Turun yliopisto, hoitotieteen laitos KIRSI RIIHIMÄKI LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Sateenvarjo-projekti, Vantaan kaupunki Tosi mies ei masennu? Miesten yleinen terveys on parantunut viime vuosikymmenten aikana, mutta nainen elää edelleen miestä pitempään. Miehet sairastuvat masennukseen harvemmin kuin naiset, mutta heidän itsemurhariskinsä on suurempi. Masennuksen tunnistaminen ja asianmukainen hoito, alkoholisoitumisen ehkäisy ja alkoholiongelmien hoito sekä somaattisiin sairauksiin liittyvän psyykkisen hädän tunnistaminen ovat tärkeitä miesten itsemurhien ehkäisemiseksi. Miehet hakevat apua terveysongelmiin eri tavoin kuin naiset, ja tämä tulisi ottaa huomioon mielenterveyden palvelujärjestelmää kehitettäessä. VERTAISARVIOITU VV Vaikka miesten yleinen terveys onkin parantunut viime vuosikymmenten aikana, nainen elää edelleen miestä pitempään. Suomessa syntyvällä poikalapsella on tilastollista elinikää jäljellä 76 vuotta ja tyttölapsella 83 vuotta. Miehet kuolevat naisia useammin alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin (19 % vs. 12 %), tapaturmiin (12 % vs. 8 %) ja itsemurhiin (8 % vs. 6 %) (1). On mahdollista, että maskuliinisuutta korostava kulttuuri saattaa estää joitakin miehiä hakemasta apua terveysongelmiinsa tai jopa lisää miesten riskikäyttäytymistä (2,3). Myöhäinen hoitoon hakeutuminen luonnollisesti heikentää hoitotuloksia ja lisää miesten ja naisten terveyseroja. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että miesten ja naisten elinaikojen ero pienenee, koska eri sukupuolten tupakointi- ja alkoholinkäyttömäärät lähenevät toisiaan ja elämäntavat muuttuvat samankaltaisiksi (4). Masennus on yleisesti harvinaisempaa miehellä kuin naisella. Viina vie kuitenkin miestä useammin kuin naista, samoin itsemurha kuolinsyynä. Eikö miehen pahaa oloa osata tunnistaa yhtä herkästi kuin naisen? Palveleeko hoitojärjestelmä paremmin vain toista sukupuolta? Ontuuko masentuneen miehen löytäminen ja hoidettavaksi asettuminen? Masennuksen esiintyvyys Masennusta voidaan kutsua kansansairaudeksi. Vuosittain sen sairastaa noin 5 % aikuisista eli noin suomalaista (5), ja elämänsä aikana sairaudesta kärsii joka viides (6). Sen lisäksi että masennus on yleinen, se myös uusiutuu herkästi ja muuttuu noin viidenneksellä potilaista krooniseksi (7,8,9). Inhimillisen kärsimyksen ohella sairaus johtaa vuosittain noin itsemurhaan ja vie noin suomalaista työkyvyttömyyseläkkeelle. Maailmanlaajuisesti masennus todetaan naisilla keskimäärin kaksi kertaa niin usein kuin miehillä (6,10). Syitä miesten masentuneisuuden vähäisempään esiintymiseen ei tarkkaan tunneta, mutta eroa esiintyvyydessä pidetään todellisena (11). Selityksiä on etsitty muun muassa hoitoon hakeutumisesta (12), oireraportoinnista (13), hormonitoiminnasta (14), stressiherkkyydestä (15,16,17), geeneistä (18), aivoista (19), ahdistuneisuudesta (17), persoonallisuuden piirteistä tai temperamentista (17) sekä lapsuudenaikaisista traumoista (11,20). Miesten on ajateltu olevan naisia kykenemättömämpiä ilmaisemaan ja tunnistamaan depressiivisiä oireita, ja heidän masennuksensa oletetaan useammin ilmenevän työkuormituksen oireina tai lisääntyneenä alkoholin käyttönä (11,21). Masennuksen taustatekijöitä Masennus on taustaltaan monitekijäinen sairaus (22). Useimmat psykiatriset häiriöt, myös masennus, alkavat jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Lapsuudessa masennusta esiintyy yhtä usein tytöillä ja pojilla (16,23). Tilanne muuttuu kuitenkin selkeästi ikävuosien välillä, ja 15-vuotiaien tyttöjen todennäköisyys sairastua masennukseen on kaksinkertainen poikiin verrattuna (16). Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Tilastokeskus Kuolemansyyt Galdas M, Cheater F, Marshall P. Men and help-seeking behavior: literature review. J Adv Nurs 2005;49(6): O Brien R, Hunt K, Hart G. It s caveman stuff, but that is to a certain extent how guys still operate : men s accounts of masculinity and help seeking. Soc Sci Med 2005;61: Huttunen M. Miksi miehen elämä on lyhyempi kuin naisen? Duodecim 2009;125: Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40: Kessler RC, McGonagle KA, Zhao S ym. Lifetime and 12-month prevalence of DSM-III-R psychiatric disorders in the United States. Results from the National Comorbidity Survey. Arch Gen Psychiatry 1994;51: Angst J. The course of affective disorders. Psychopathol 1986;19: Mueller TI, Leon AC, Keller MB ym. Recurrence after recovery from major depressive disorder during 15 years of observational follow-up. Am J Psychiatry 1999;156: Keller MB, Lavori PW, Mueller TI ym. Time to recovery, chronicity, and levels of psychopathology in major depression. A 5-year prospective follow-up of 431 subjects. Arch Gen Psychiatry 1992;49: Weissman MM, Leaf PJ, Holzer CE 3rd, Myers JK, Tischler GL. The epidemiology of depression. An update on sex differences in rates. J Affect Disord 1984;7: Kuehner C. Gender differences in unipolar depression: an update of epidemiological findings and possible explanations. Acta Psychiatr Scand 2003;108: Möller-Leimkuler A. Barriers to helpseeking by men: a review of socio - cultural and clinical literature with particular reference to depression. J Affect Disord 2002;71: Salokangas RK, Vaahtera K, Pacriev S, Sohlman B, Lehtinen V. Gender differences in depressive symptoms. An artefact caused by measurement instruments? J Affect Disord 2002;68: Solomon MB, Herman JP. Sex differences in psychopathology: of gonads, adrenals and mental illness. Physiol Behav 2009;97: Schmaus BJ, Laubmeier KK, Boquiren VM, Herzer M, Zakowski SG. Gender and stress: differential psycho - physiological reactivity to stress reexposure in the laboratory. Int J Psychophysiol 2008;69: Cyranowski JM, Frank E, Young E, Shear MK. Adolescent onset of the gender difference in lifetime rates of major depression: a theoretical model. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Zahn-Waxler C, Shirtcliff EA, Marceau K. Disorders of childhood and adolescence: gender and psychopathology. Annu Rev Clin Psychol 2008;4: Ahdistuneisuus ja temperamentti Tytöt kärsivät yleisemmin lapsuuden ajan ahdistuneisuudesta kuin pojat, ja sillä voi olla merkitystä masennusherkkyydessä (17). Stressaavat olosuhteet perheessä ja lähipiirissä voivat altistaa herkkää lasta murehtimiselle ja ahdistukselle. Tytöt saattavat olla geneettisesti alttiimpia reagoimaan läheisiin ihmissuhteisiin liittyvään stressiin kuin pojat (16,17). Laajoissa kaksostutkimuksissa pojat ilmoittivat yleensä saavansa vähemmän sosiaalista tukea kuin tytöt. Toisaalta pojat eivät myöskään näytä kärsivän sosiaalisen tuen puutteesta yhtä paljon (24). Aivojen kypsyminen Aivojen rakenteellinen kypsyminen nuoruusiässä tapahtuu pojilla eri aikaan ja eri nopeudella kuin tytöillä. Esimerkiksi tunteiden ja mielialan säätelyyn liittyvien aivoalueiden kehityksessä on eroja sukupuolten välillä. Nuoruusiässä pojilla amygdalan (mantelitumake) ja tytöillä taas hippokampuksen (aivoturso) tilavuus kasvaa suhteellisesti enemmän kuin vastakkaisella sukupuolella. Sekä aivojen kehityksen viivästyminen että liian varhainen kehitys voivat olla riskitekijöitä psyykkiselle oireilulle (19). Tyttöjen herkempi taipumus murehtia ja ahdistua voi osin selittyä etuaivokuoren ja ohimolohkon nopeammalla ja aikaisemmalla kypsymisellä. Toisaalta näiden aivoalueiden erilainen kypsyminen voi selittää myös sitä, että tytöt ovat poikia taitavampia tunnistamaan kasvojen ilmeitä ja tunnetiloja. Tällä voi myös olla vaikutusta stressiherkkyyteen, mikä traumatisoivissa ja stressaavissa kasvuolosuhteissa voi altistaa ahdistukselle ja masennukselle. Pojat taas saattavat olla tyttöjä alttiimpia käyttäytymään impulsiivisesti (17). Myös äidin raskausajan voimakas stressitila saattaa vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen ja muovata lapsen myöhempää herkkyyttä reagoida stressiin (25). Elämäntapahtumat Yleisesti ottaen masennukselle altistavat elämäntapahtumat ovat miehillä ja naisilla samanlaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan miehet näyttävät kuitenkin masentuvan herkemmin kuin naiset, jos taustalla on varhainen vanhemman menetys tai jos miehellä on huono itsetunto (26,27). Miehet saattavat myös reagoida naisia herkemmin työhön liittyvälle stressille ja työn menetykselle. Naiset puolestaan näyttävät reagoivan ihmissuhderistiriitoihin voimakkaammin kuin miehet (21,28). Masennuksen oirekuva Naisten ja miesten tyypilliset masennusoireet ovat jossain määrin erilaisia. Naisilla todetaan useammin masennuksen epätyypillisiä oireita, kuten ruokahalun ja unen tarpeen lisääntymistä, vuodenaikoihin liittyvä oireilua, somaattisia oireita sekä syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita (11,29). Tuoreessa yhdysvaltalaisessa STAR-D-tutkimuksessa todettiin valikoitumattomassa avohoitopotilaan aineistossa naisten kärsivän miehiä useammin ruokahaluun ja painoon liittyvistä oireista sekä kipuoireista. Miehet taas olivat naisia useammin ärtyneitä, ja heillä esiintyi enemmän itsetuhoajatuksia (30). Komorbiditeetti Psykiatrinen komorbiditeetti Masennukseen liittyvä komorbiditeetti eli monihäiriöisyys on enemmän sääntö kuin poikkeus, ja näyttää liittyvän hoitoon hakeutumiseen (31). Noin puolella masennuspotilaista voidaan todeta samanaikainen ahdistuneisuus- tai persoonallisuushäiriö ja noin neljänneksellä alkoholiongelma (32,33). Somaattiset pitkäaikaissairaudet ovat tavallisia perusterveydenhuollon masentunnuspotilailla (33). STAR-D-tutkimuksessa todettiin naisilla useammin ahdistuneisuus- ja syömishäiriöitä, somaattisia oireita ja itsemurhayrityksiä kuin miehillä, joilla taas oli selkeästi useammin päihdehäiriöitä (30). Tuoreessa väitöstutkimuksessa (34) havaittiin, että miesten tyytymättömyys ulkonäköönsä on yhteydessä masennukseen ja muuhun psykiatriseen oireiluun. Tutkimuksen mukaan jopa kolmannes miehistä kokee huomattavaa tyytymättömyyttä lihaksiinsa ja joka kymmenes on käyttänyt säännöllisesti lihasmassaa kasvattavia ravintolisiä tai anabolisia hormoneja. Näyttääkin siltä, että miehisen kehon komeuteen ja lihaksikkuuteen kohdistuu lisääntyviä paineita muun muassa median taholta, mikä lisännee syömishäiriöiden ja liiallisen harjoittelun riskiä. Oman kehon pakonomainen tarkkailu taas liittyy usein mielialaongelmiin ja masennukseen (35). 170 Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ 18 Brummett BH, Boyle SH, Siegler IC ym. Effects of environmental stress and gen der on associations among symptoms of depression and the serotonin transporter gene linked polymorphic region (5-HTTLPR). Behav Genet 2008;38: Kettunen K, Lindberg N, Castaneda A ym. Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon. Duodecim 2009;125: Goldberg D. The aetiology of depression. Psychol Med 2006;36: Leach LS, Christensen H, Mackinnon AJ, Windsor TD, Butterworth P. Gender differences in depression and anxiety across the adult lifespan: the role of psychosocial mediators. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2008;43: Melartin TK, Isometsä ET. Miksi ihminen masentuu? Duodecim 2009;125: Twenge JM, Nolen-Hoeksema S. Age, gender, race, socioeconomic status, and birth cohort differences on the children s depression inventory: A meta-analysis. J Abnorm Psychol 2002;111: Kendler KS, Kuhn JW, Vittum J, Prescott CA, Riley B. The interaction of stressful life events and a serotonin transporter polymorphism in the prediction of episodes of major depression: a replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Weinstock M. The long-term behavioural consequences of prenatal stress. Neurosci Biobehav Rev 2008;32: Tyrka AR, Wier L, Price LH ym. Childhood parental loss and adult hypothalamic-pituitary-adrenal function. Biol Psychiatry 2008;63: Kendler KS, Gardner CO, Prescott CA. Toward a comprehensive developmental model for major depression in men. Am J Psychiatry 2006;163: Kendler KS, Gardner CO, Neale MC, Prescott CA. Genetic risk factors for major depression in men and women: similar or different heritabilities and same or partly distinct genes? Psychol Med 2001;31: Grigoriadis S, Robinson GE. Gender issues in depression. Ann Clin Psychiatry 2007;19: Marcus SM, Kerber KB, Rush AJ ym. Sex differences in depression symptoms in treatment-seeking adults: confirmatory analyses from the Sequenced Treatment Alternatives to Relieve Depression study. Compr Psychiatry 2008;49: Hämäläinen J, Isometsä E, Sihvo S, Pirkola S, Kiviruusu O. Use of health services for major depressive and anxiety disorders in Finland. Depression and Anxiety 2008;25: Melartin TK, Rytsälä HJ, Leskelä US, Lestelä-Mielonen PS, Sokero TP, Isometsä ET. Current comorbidity of psychiatric disorders among DSM-IV major depressive disorder patients in psychiatric care in the Vantaa Depression Study. J Clin Psychiatry 2002;63: Vuorilehto M, Melartin T, Isometsä E. Depressive disorders in primary care: recurrent, chronic, and co-morbid. Psychol Med 2005;35: Somaattinen komorbiditeetti Masennus on sydän- ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä molemmilla sukupuolilla (36). Tämä on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa muiden riskitekijöiden, kuten lihavuuden, tupakoinnin, diabeteksen, hyperlipidemian ja sukutaustan vakioinnin jälkeenkin. Masennus lisää myös osteoporoosi- ja diabetesriskiä (36). Tuoreen väestötutkimuksen mukaan (37) sukutausta vaikuttaa komorbiditeettiin. Suvuittain esiintyvä masennus näyttää liittyvän naisilla voimakkaammin samanaikaiseen yleiseen ahdistuneisuuteen ja pitkäaikaiseen lievään masennukseen kuin miehillä (37). Tuoreessa suomalaisessa väestötutkimuksessa osoitettiin, että miehillä metabolinen oireyhtymä liittyi pitkäkestoisiin masennusoireisiin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen (38). Vastaavaa ei todettu naisilla. Vanhuudessa ilmenevän masennuksen yhteys lisääntyneeseen kuolleisuuteen saattaa olla merkittävämpi miehillä (39,40). Fyysisellä terveydellä ja liikunnalla on todettu olevan masennukselta suojaava vaikutus molemmille sukupuolille (11,21). Miehillä on naisia yleisemmin aleksitymiaa, eli vaikeutta tunnistaa ja kuvata omia tunteita, erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista sekä taipumusta ulkokohtaiseen ajatteluun (41). Aleksitymian on todettu olevan yhteydessä masennukseen, työuupumukseen, huonosta terveydestä aiheutuvaan elämänlaadun heikentymiseen ja somatisaatioon (41,42,43,44). Se näyttää liittyvän myös somaattisiin sairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja sydänsairauksiin (45,46). Kliinisen työn kannalta aleksitymian tunnistamisella on merkitystä, koska sen havaitseminen auttaa tunnistamaan masennuksen, jota potilas ei itse osaa ilmaista. Tämä puolestaan auttaa hyvän potilas-lääkärisuhteen rakentumista (47). Itsemurhariski Teollisuusmaissa miesten itsemurhaluvut ovat noin kolminkertaiset naisten lukuihin verrattuna. Naisilla kuitenkin on enemmän itsemurha-ajatuksia ja -yrityksiä kuin miehillä (48). Tosin Suomessa miehet myös yrittävät itsemurhaa hieman useammin kuin naiset (49). Miehet saavat vähemmän psykiatrista hoitoa ja kertovat itsemurha-aikeistaan harvemmin etukäteen kuin naiset (50,51,52). Miehet myös valitsevat useammin väkivaltaisia itsemurhamenetelmiä (52). Suomalaisten miesten itsemurhaluvut ovat olleet vähenemässä vuodesta 1990 (53), mutta heillä on edelleen suurentunut itsemurhariski. Miesten itsemurhien huippu ajoittuu ikävuosiin 20 40, ja noin kahteen itsemurhaan kolmesta liittyy masennus (54). Huomattava osa itsemurhan tehneistä on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena (55). Myös iäkkäiden itsemurhayrityksissä miesten käyttämät menetelmät ovat väkivaltaisempia kuin naisten ja johtavat ensimmäisellä yrityksellä useammin kuolemaan (36). Tuoreessa suomalaistutkimuksessa todettiin, että miesten itsemurhat tai vakavat itsemurhayritykset voisi jopa noin 80-prosenttisesti ennustaa 8-vuotiaiden poikien käyttäytymisestä (opettajan raportoimat psyykkiset oireet, käyttäytymis-, ylivilkkaus- tai emotionaaliset ongelmat). Tyttöjen käytökselle ei vastaavaa ennustearvoa voitu osoittaa (56). Masennuksen kulku ja ennuste Tutkimustulokset sukupuolen vaikutuksesta masennuksen kulkuun ja ennusteeseen ovat ristiriitaisia (57). Monissa tutkimuksissa on raportoitu samanlaisesta masennuksen taudinkulusta miehillä ja naisilla. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että naisilla on suurempi taipumus masennuksen uusiutumiseen ja pitkittymiseen kuin miehillä. Sukupuolten välillä ei näytä kuitenkaan olevan suurta eroa toipumisnopeudessa tai uusien masennusjaksojen vaikeusasteessa (11). Sosiaaliset tekijät Sukupuolta tärkeämpi terveyseroja selittävä tekijä saattaa olla sosiaalinen asema. Masennuksen suhteen tämä näkyy siten, että vähän koulutetut ja työntekijäasemassa olevat miehet käyttävät jopa 50 prosenttia vähemmän masennuslääkkeitä kuin hyvin koulutetut toimihenkilömiehet, vaikka heidän itsemurha- ja alkoholikuolemariskinsä on puolitoista kertaa suurempi (58). Naisten yleisempi masentuneisuus voi selittyä ainakin osittain sosiaalisilla tekijöillä. Maailmanlaajuisestihan naiset ovat edelleen sosioekonomisesti ja koulutuksellisesti miehiä huonommassa asemassa, ja heille jää useammin enemmän konkreettista vastuuta kodista ja perheestä kuin miehille (29). Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk

4 34 Raevuori A. Male eating disorders and related traits Genetic epidemiological study in Finnish twins. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto Walker DC, Anderson DA, Hildebrandt T. Body checking behaviors in men. Body Image 2009;6: Gorman J. Gender differences in depression and response to psychotropic medication. Gend Med 2006;3: Verhagen M, van der Meij A, Franke B ym. Familiality of major depressive disorder and gender differences in comorbidity. Acta Psychiatr Scand 2008;118: Viinamäki H, Heiskanen T, Lehto SM ym. Association of depressive symptoms and metabolic syndrome in men. Acta Psychiatr Scand 2009;120: Ryan J, Carriere I, Ritchie K ym. Latelife depression and mortality: influence of gender and antidepressant use. Br J Psychiatry 2008;192: Anstey KJ, Luszcz MA. Mortality risk varies according to gender and change depressive status in very old adults. Psychosom Med 2002;64: Mattila AK, Saarni SI, Salminen JK, Huhtala H, Sintonen H, Joukamaa M. Alexithymia and health-related quality of life in a general population. Psychosomatics 2009;50(1): Honkalampi K, Hintikka J, Koivumaa- Honkanen H, Antikainen R, Haatainen K, Viinamaki H. Long-term alexithymic features indicate poor recovery from depression and psychopathology. A six-year follow-up. Psychother Psychosom 2007;76: Mattila AK, Kronholm E, Jula A ym. Alexithymia and somatization in general population. Psychosom Med 2008;70: Mattila AK, Ahola K, Honkonen T, Salminen JK, Huhtala H, Joukamaa M. Alexithymia and occupational burnout are strongly associated in working population. J Psychosom Res 2007;62: Jula A, Salminen JK, Saarijärvi S. Alexithymia: a facet of essential hypertension. Hypertension 1999;33: Kauhanen J, Kaplan GA, Cohen RD, Julkunen J, Salonen JT. Alexithymia and risk of death in middle-aged men. J Psychosom Res 1996;41: Karukivi M, Hautala L, Haapasalo-Pesu KM ym. Nuorten aleksitymia on yhtä yleistä kuin aikuisten. Suom Lääkäril 2009;64: Bernal M, Haro JM, Bernert S ym. ESEMED/MHEDEA Investigators. Risk factors for suicidality in Europe: results from the ESEMED study. J Affect Disord 2007;101: Hintikka J, Viinamäki H, Tanskanen A, Kontula O, Koskela K. Suicidal ideation and parasuicide in the Finnish general population. Acta Psychiatr Scand 1998;98: Isometsä ET, Aro HM, Henriksson MM, Heikkinen ME, Lönnqvist JK. Suicide in major depression in different treatment settings. J Clin Psychiatry 1994;55: Biddle L, Gunnell D, Sharp D, Donovan JL. Factors influencing help seeking in mentally distressed young adults: a cross-sectional survey. Br J Gen Pract 2004;54: Hawton K. Sex and suicide. Gender differences in suicidal behaviour.br J Psychiatry 2000;177: Avun hakeminen Keskimäärin naiset, jotka eivät hakeudu lääkärin hoitoon, ovat terveempiä kuin naiset, jotka hakevat lääkärin apua. Miehillä asia ei välttämättä ole näin (12). Miehet hakevat apua usein vasta viime hädässä ja kertovat niukemmin oireistaan lääkärin vastaanotolla kuin naiset (2). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa ei havaittu eroa palvelujen käytössä miesten ja naisten välillä (31), vaikka yleislöydös osoittikin että suurin osa (2/3) ei saanut asianmukaista hoitoa masennus- tai ahdistuneisuusoireisiinsa ja että jopa 40 % vaikeista häiriöistä kärsivistä jäi hoidon ulkopuolelle. On arvioitu, että miesten tapa hahmottaa terveysongelmia on hyvin suoraviivainen: tässä on ongelma, korjataan se. Miehet tuntuvat hyötyvän interventioista, joihin liittyy testejä, laboratoriotuloksia ja muita mittausarvoja (12). Mielenterveysongelmien kohdalla tällainen hahmotustapa on erityisen haasteellinen, koska sairauksien diagnosointi perustuu pääasiassa potilaan kertomaan sekä lääkärin ja potilaan väliseen vuorovaikutukseen. Osalla miehistä on vaikeuksia puhua psykososiaalisista ongelmista, stressistä ja perhe-elämän vaikeuksista vastaanotolla (12). Tämä saattaa vaikeuttaa masennuksen tunnistamista ja hoidon aloittamista. Pohdittavaksi jää, miten naisvaltainen (87 % naisia) (59) terveydenhuollon hoitojärjestelmä vaikuttaa miesten halukkuuteen hakea apua. Voisiko miespuolinen auttaja paremmin rohkaista masennuksesta kärsivää miestä hakeutumaan hoitoon? Esimerkiksi perheväkivaltaan syyllistyneille miehille miespuolisen terapeutin tarjoama apu on todettu käyttökelpoiseksi (60). Toisaalta on havaittu, että naislääkärit käyttävät potilastapaamisiin pitemmän ajan ja puhuvat näissä 49 % enemmän kuin mieslääkärit. Naislääkärien potilaat myös puhuvat 58 % mieslääkärien potilaita enemmän (61). Naislääkärit tekevät enemmän kysymyksiä, rakentavat yhteistyösuhdetta ja yhteistä päätöksentekoa potilaan kanssa sekä käyttävät enemmän aikaa potilasopetukseen ja tiedon jakamiseen. He myös kiinnittävät enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn ja elämäntapaohjaukseen. Tämän on ajateltu johtuvan sekä nais- ja mieslääkärien todellisista eroista että potilaiden valinnasta (62). Masennuspotilaan tunnistamisessa ja hoidossa vuorovaikutuksella on aina keskeinen rooli. Sairauden tunnistamisen ja hoidon kannalta on tärkeää, että lääkärillä on taito luoda hyvä ja kuunteleva kontakti potilaaseensa. Tällä on varmasti merkitystä niille miehille, joille puhuminen ja tunteistaan kertominen on vaikeaa. Masennuksen hoito Mahdollisia eroja sukupuolten välillä masennuslääkkeiden hoitovasteessa on tutkittu aktiivisesti viime vuosina, mutta löydökset ovat olleet ristiriitaisia (36). On kuitenkin lisääntyvää näyttöä, viimeksi laajassa STAR-D-tutkimuksessa, että naisten hoitovaste on parempi kuin miesten, ja he toipuvat todennäköisemmin SSRI-lääkityksellä (63,64). Selitystä on haettu muun muassa mahdollisista eroista serotonergisessa järjestelmässä (63). Toisaalta on myös raportoitu miesten paremmasta vasteesta trisyklisiin masennuslääkkeisiin (TCA) (65,66), ja ettei eroja vasteessa sukupuolten välillä ole (67). Lopuksi On mahdollista, että masennus näyttäytyy pojilla ja tytöillä erilaisena etenkin nuoruusiässä, jolloin aivojen kypsymisessä on sukupuolten välistä eroa. Nuoruusikäisten poikien mahdollinen masennus on tärkeä ottaa huomioon impulsiivisen käytöshäiriöoireilun ohella. Nuoruus on pojilla usein ikävaiheena kriittinen myöhemmän päihdeongelman kehittymisen kannalta. Päihteet taas vaikeuttavat edelleen muun pahoinvoinnin ja masennuksen tunnistamista. Hiljaisten ja kilttien tyttöjen masennus ei myöskään saisi jäädä tunnistamatta siksi, ettei se häiritse ympäristöä. Aikuisten jo tunnistetun masennuksen ennusteessa ja kulussa ei näytä paljonkaan olevan eroa eri sukupuolten välillä. Sen sijaan oirekuvassa ja komorbiditeetissa näyttää olevan jonkin verran eroja. Erityisesti itsetuhokäyttäytymisen ja päihdeongelmien riski on miehillä suurempi kuin naisilla. Keskusteluun ja vuorovaikutukseen perustuvat hoitomallit, jopa hyvästä kontaktista huolimatta, saattavat soveltua vain osalle miehistä, jotka hakevat apua masennukseen. Olisi tärkeä selvittää, miten suomalainen hoitojärjestelmä pystyy tarttumaan joillekin miehille tyypilliseen mekanistiseen tai tekniseen ta- 172 Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ 53 Lönnqvist J. Itsemurhat Henriksson M, Aro H, Marttunen M ym. Mental disorders and commorbidity in suicide. Am J Psychiatry 1993;150: Pirkola SP, Isometsä ET, Heikkinen ME ym. Suicides of alcohol misusers and non-misusers in a nationwide population. Alcohol Alcohol 2000;35: Sourander A, Klomek AB, Niemelä S ym. Childhood predictors of completed and severe suicide attempts: findings from the Finnish 1981 Birth Cohort Study. Arch Gen Psychiatry 2009;66: Melartin T. Comorbidity, outcome and treatment of DSM-IV major depressive disorder in psychiatric care. Väitöskirja. Kansanterveyslaitos ja Helsingin Yliopisto Kivimäki M, Gunnell D, Lawlor DA ym. Social inequalities in antidepressant treatment and mortality: a longitudinal register study. Psychol Med 2007;37: Stakes Terveydenhuollon ammattihenkilöt Stakes. Tilastotiedote 10/ Ihalainen J, Pennanen M, Rytkönen T, Varjonen P Kokemuksia miesten kanssa tehdystä perheväkivaltaa ehkäisevästä työstä. Ensi- ja turvakotien liiton raportti nro 12. tra.html#toiminnan%20periaatteet 61 Roter D, Lipkin M Jr, Korsgaard A. Sex differences in patients and physicians communication during primary care medical visits. Med Care 1991;29: Arouni A, Rich E. Physician gender and patient care. J Gend Specif Med 2003:6: Young EA, Kornstein SG, Marcus SM ym. Sex differences in response to citalopram: a STAR*D report. J Psychiatr Res 2009;43: Khan A, Brodhead A, Schwartz K. Sex differences in antidepressant response in recent antidepressant clinical trials. J Clin Psychopharmacol 2005;25: Kornstein SG, Schatzberg AF, Thase ME ym. Gender differences in chronic major and double depression.j Affect Disord Oct;60(1): Bies RR, Bigos KL, Pollock BG. Gender differences in the pharmacokinetics and pharmacodynamics of antidepressants. J Gend Specif Med 2003;6(3): Hillebrandt M, Steyerberg E, Stage K, Passchier J, Kragh-Soerensen P. Are gender differences important for the clinical effects of antidepressants? Am J Psychiatry 2003;160: Pringle A, Sayers P. It s a goal! Basing a community psychiatric nursing service in a local football stadium. J R Soc Promot Health 2004;124: paan sitoutua hoitoon. Voisiko miesten masennuksen hoidossa hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi teknisiä laitteita, tietokonetta ja Internetiä tai oiremittarien graafista esittämistä ja seurantaa? Eräs mahdollisuus olisi tarjota masennuksen tunnistamista ja ryhmämuotoisia hoitoja ympäristöihin, joissa miehet toimivat, kuten harrastuksiin tai urheiluseuran kannattajajoukkoihin. Tällainen toiminta saattaisi tavoittaa erityisesti nuoria miehiä, ENGLISH SUMMARY Real men don t get depressed? joita on vaikea saada perinteiselle vastaanotolle (68). Kliinisessä työssä on tärkeää muistaa, että myös miesten hyvä mielenterveys vaikuttaa laajasti lapsiin ja perheeseen. Tarvitaan systemaattista asenteisiin vaikuttavaa työtä, jotta miehetkin uskaltautuvat kertomaan terveysongelmistaan omatoimisesti ja riittävän ajoissa. Tosi mies tunnistaa masennuksen ja hakee siihen apua. Although men s health has improved over time, men still die younger and have higher mortality rates for the leading causes of death. However, the rate of depression is lower among men globally. The reason for the low incidence of depression in men is poorly understood. Once diagnosed, depression as an illness seems to be quite similar in both men and women, and the response to treatment does not appear to differ significantly. However, what is noteworthy is that men s help-seeking behaviour and their ability to express affective symptoms may differ from women s. More research is needed into how the health care system recognizes men s ways of seeking help for depression. Attention should be paid especially to depression and alcohol use in young men. TARJA MELARTIN M.D., Ph.D. National Institute for Health and Welfare LAURI KUOSMANEN KIRSI RIIHIMÄKI Sidonnaisuudet: Tarja Melartin on toiminut lääkeyritysten Lilly, Lundbeck, Servier ja Wyeth tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut lääkeyritysten Lundbeck, Lilly ja BMS kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Lauri Kuosmanen: ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Kirsi Riihimäki on osallistunut lääkeyritysten Lundbeck ja Lilly kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Suomen Lääkärilehti 3/2010 vsk

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja Kirsi Suominen ja Hanna Valtonen TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA, NÄIN TUTKIN Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä. Itsemurhavaaraa arvioitaessa potilaalta on aina kysyttävä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 27.11.2012 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Liukkonen Virpi Non-standard employment and health with respect to sense of coherence and social capital Acta Universitatis Tamperensis 1719 Väitöskirjatyö,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät 21.04.2016 Maritta Välimäki, professori Virve Pekurinen, Sh (AMK), TtM, Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Taustaa Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect, RAE) on tutkittu 1980-luvulta alkaen urheilujoukkueita, kouluja tai muita nuorisoinstituutiota

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Isometsä, Erkki Tapio LIST OF PUBLICATIONS 11.01.2016

Isometsä, Erkki Tapio LIST OF PUBLICATIONS 11.01.2016 Isometsä, Erkki Tapio LIST OF PUBLICATIONS 11.01.2016 Overall 335 scientific publications; 209 original papers & 117 reviews, editorials, or textbook chapters. Cited 7 504 times, h-index 47 (Web of Science).

Lisätiedot

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö?

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? + Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? Jyrki Psykiatrian professori, Turun Yliopisto Ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri + Tavarariippuvuus 2 Rakastaako tavaraa? Kuinka monta tavaraa sydämeen mahtuu?

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot