sateessa ja tuulessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sateessa ja tuulessa"

Transkriptio

1 Leena Kirstinä wsoy sateessa ja tuulessa

2 Leena Kirstinä K I R S I KUNNAS sateessa ja tuulessa Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki

3 Teos on saanut tukea Alfred Kordelinin säätiöltä ja wsoy:n Kirjallisuussäätiöltä. leena kirstinä, kirsi kunnas ja wsoy 2014 isbn painettu eu:ssa

4 johdanto 7 ihmeellinen vuosi 1924 Kirsi varttuu kesä-nauvossa ja talvi-helsingissä, kunnes tulee sota. 1. Sunnuntailapsi syntyy Mitä koulu opetti? 45 tulevaisuuden varjossa 1947 Miten taideopiskelijasta tulee runoilija ja modernismin uranuurtaja? 3. Edessä uran valinta wsoy nousevan modernismin kotipesä Kirsi etsii omaa suuntaa Tuuliajolla Sillä välin ja sen jälkeen Suomessa 142 uusia tuulia ja sadetta päin 1956 Kun kotipesä käy ahtaaksi, lintu rakentaa itse uuden. 8 Pesänselvitystä Villiomenapuusta satupuuhun Elämänmuutos numera bosatt i Tammerfors Aikamme aapinen alkuoppia omaan kieleen Käpypojan metsäfantasia 272 5

5 rouva quu menee mukaan 1972 Runoilija nousee taisteluun, kun vaarassa ovat sananvapaus ja ympäristöarvot 13 Mahdoton 70-luku Kirsi Kunnas suojelija Kirsin pöytä täynnä käännöstyötä Osallistumisen ajan pääteokset 336 paluu lyriikkaan 1980 Kirsi kuljettaa runoutensa uudelle vuosituhannelle. 17 Runon viesti mitä seuraavaksi? modernismin klassikko 2000-luvulla palkintojen aika 418 jälkisana: kiitokset 432 Viitteet 435 Kirsi Kunnaksen kirjallinen tuotanto 442 Lähteet 455 Kirsi Kunnaksen runo- ja teoshakemisto 465 Henkilöhakemisto 470 6

6 Johdanto»Olen kirjoittanut elämäni runoihin. Runot ovat minulle ominainen tapa ilmaista kokemuksiani.» Tämän viestin Kirsi Kunnas lähetti kahdeksankymmentä vuotta täytettyään niille, jotka odottivat häneltä muistelmia. Runoilijan mielestä omaelämäkerta valehtelee, koska ihminen muistaa väärin. Se minkä pitäisi todentaa jotakin menneisyydestä, on kerrottuna jo fiktiota, kuvitelmaa siitä mitä on tapahtunut. 1»Sen sijaan Viivi Luikin Varjoteatterin kaltaisen elämäkerran tahtoisin kirjoittaa, jos osaisin», sanoi Kirsi joululahjakirjastaan Luikin elämäkerta muistuttaa satua, jossa eletään yhtä aikaa menneisyyttä ja tulevaa aikaa olipa-kerran ja tuleepa-kerran. Varjoteatterin minäkertoja on kansainvälisesti tunnettu virolainen prosaisti, joka kuvaa elämäänsä uuden itsenäisen Viron suurlähettilään puolisona Roomassa. Esseemäisessä muistelmateoksessa elää päällekkäin aika vuodesta 1949 vuoteen Yksityisiin kokemuksiin heijastuvat kuin vastavaloina oman maan ja ikuisen kaupungin historian kauneus ja rumuus. Barokin kultareunaisista peileistä näkyy nöyryyttävä aika, joka kasvaa kertojan ihoon kiinni niin kuin pitsinen nokkospaita Kirsin runossa: Ikkunan verhossa päivien varjoköynnös tällä puolen kutoo aikaa nokkospaidan minut ihooni kiinni. ( valoa kaikki kätketty, 1986) 7

7 Haluttomuus ryhtyä toisen kirjoittaman elämäkerran kohteeksi liittyy sekä Kirsi Kunnaksen elämänfilosofiaan että runousoppiin. Menneisyyden muistelemisen sijaan on elettävä tätä päivää. Tiitiäisen satupuun viimeisessä runossa»kissantassu» kissalta unohtuu tassu jonnekin ja sen löytää Lissun Lassu: Tällaisia kissankäpäliä ja kuvia ovat minun runoni olleet ja näin ne ovat syntyneet. En tiedä olenko koskaan ollut»oikea runoilija» jos sellaisena pidetään ihmistä, joka äärimmäisen herkkyytensä takia kirjaa välittömästi maailmansa järistyksiä kuin seismografi, heittäytyy kokemuksen tuoreessa kiihkossa muuttamaan sen sanoiksi tai niin kuin samaani kiihdyttää itsensä näkyihin. 2 Runolla saattaa olla kytkös todelliseen kokemukseen, mutta se ei palaudu siihen. Tämä oli sotienjälkeisen uuden kirjallisuussuunnan, modernismin, periaate. Kirsin lapsuudenkodissa tiedettiin, etteivät taiteilijan teokset, maalaukset, runot, olleet heidän päiväkirjojaan. 3 Tämän asenteen myös Kirsi omaksui. Elämäkerralliset viittaukset kirjailijan tuotannossa ovat usein vain hänen omaksi huvikseen tarkoitettuja piilokuvia. Olen Kirsin kanssa samaa mieltä. Kirjailijan jalanjäljissä kulkeminen on toki kiehtovaa, mutta on muistettava, että menneisyyden tavoittaminen vuosikymmenien takaa on harhaa. Todellisuus on niin paljon muuttunut, että se peittää enemmän kuin paljastaa. Valokuvat ja kirjalliset dokumentit kertovat enemmän kuin omat silmät, koska niissä näkökulma on lähempänä elettyä hetkeä. Kirsi on halki vuosikymmenien kertonut haastattelijoille saman kertomuksen omista elämänvaiheistaan, koska kysymykset ovat aina olleet samoja. Hänellehän ei ole tapahtunut elämässään mitään, vain hänen ympärillään tapahtuu. Kirsi on paljastanut omasta elämästään eloisia yksityiskohtia, mutta karttanut niiden auki selittämistä. Näin hän on halunnut varjella omien lukijoidensa vapautta tulkita teoksia. Kirsi on vastustanut elämäkerran kirjoittamista myös siksi, ettei hän ole säilyttänyt aineistoa: päiväkirjoja tai kirjeenvaihtoa. Mitä 8

8 hänestä siis kirjoitettaisiin? Tähän oli helppo inttää vastaan, onhan kirjailija elänyt pitkän ja varsin tuotteliaan elämän. Aloitimme silti kirjan teon vasta, kun Kirsi arveli jaksavansa itse osallistua siihen.»muisteleminen on raskasta», hän sanoi ja lupasi käydä Tampereella sekä Ylöjärvellä kellareissa ja ullakoilla etsimässä aineistoa. Löytyi lehtihaastatteluja ja artikkeleita. Omien runojensa luonnoksia tai versioita hän ei ollut säilyttänyt eikä käsikirjoituksia teoksista tai julkaistuista artikkeleista kuin sattumoisin. Kirjeenvaihdosta oli jäljellä rippeitä. Nyt pehkukopassa, roskakorissa, olevat hän hävittäisi, etteivät ne joutuisi vääriin käsiin. Kirsi kammosi nauhureita, joten meille sopivat työmenetelmäksi paremmin pitkät puhelinkeskustelut, etenkin iltaisin, jolloin Kirsi tunsi olevansa rentoutunut.»et voi tietää, miten vaikeaa minulle on puhua näin avoimesti omasta elämästäni», hän tunnusti. Keskustelut päättyivät usein Kirsin loppurepliikkiin:»sain sinut ainakin nauramaan.» suomen tunnetuin runoilija, mutta kuka tuntee? On väitetty, että Kirsi Kunnas on kaikille yhtä tuttu kuin Maamme-laulu tai Suvivirsi! 4 Lienee kuitenkin totta, että hän on Suomen tunnetuin runoilija alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa keskuudessa. Vai löytyykö vielä joku, joka ei olisi kuullut Tiitiäisestä, Jaakko Vaakko Vesirotasta tai Herra Pii Poosta? Tuskin, sillä Tiitiäisen satupuuta (1956) luetaan jo kolmannessa ellei neljännessä polvessa. Mutta tiedetäänkö, että Tiitiäisen satupuu ei ole Kunnaksen esikoisteos ja että hän on julkaissut seitsemän kokoelmaa lyriikkaa aikuisille? 5 Tunnetaanko hänen kääntäjän- tai oppikirjailijanuraansa? Moni pitää Kirsiä tamperelaiskirjailijana, vaikka hän on paljasjalkainen töölöläinen ja kolmannen polven kaupunkilainen, siis mitä urbaanein runoilija. Akateeminen kirjallisuudentutkimus Kunnaksesta puuttuu lähes kokonaan, jos ei oteta huomioon professori Maria-Liisa Nevalan toimittamaa suomalaisen naiskirjallisuuden historiaa tutkivaa teosta 9

9 Sain roolin johon en mahdu (1989) tai psykoanalyytikko Pirkko Siltalan naiskirjailijatutkimusta Haen sanojani kaukaa: naiskirjailijan luovuus (1993). Kunnaksesta on kirjoitettu vain jokunen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma ja kasvatustieteen kandidaatintyö sekä muutamia artikkeleita. Kunnaksen laaja-alainen ja monitahoinen tuotanto suunnanvaihdoksineen on epäilemättä vaatelias tutkimuskohde, mutta tärkeä, jos haluaa tietoa 1950-luvun modernismin historiasta. Kunnaksen ura tarjoaa tutkijalle monta herkullista arvoitusta: miksi Kunnas lähti omille teilleen, vaikka hän oli saavuttanut arvostetun aseman sotienjälkeisen runouden uudistajien joukossa? 6 Hän on joskus sanonut joutuneensa ilmaisussaan törmäyskurssille, mutta kenen kanssa ja mistä syystä? Mitkä seikat saivat Kunnaksen luopumaan aikuisille kirjoittamisesta yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi? Tämän kirjan nimi Kirsi Kunnas sateessa ja tuulessa viittaa polveilevaan ja äkkikäänteiseen kirjailijanuraan. Runoilija itse keksi otsikon. Hänen mukaansa elämässä joutuu sekä sateisiin että tuuliin ja on keinuttava niin kuin Haitula, kunnes sade taukoaa. Sitten on ommeltava nuttu nappiin eli mentävä uuteen suuntaan. Kaikki on otettava vastaan, olipa se hyvää tai pahaa. Se on Kirsi Kunnaksen elämänmyönteistä eksistentialismia, harvinaislaatuista suomalaisessa runoudessa. 7 Eksistentialismin, olemassaolon kysymykset koettiin ajankohtaisiksi toisen maailmansodan jälkeen, kun takana oli totaalinen sota ja usko ihmisyyteen vähissä. Kuten muualla sotaa käyneessä maailmassa myös Suomessa raivattiin sekä konkreettisia että henkisiä raunioita. Siinä tilanteessa Kunnaksesta tuli runouden uudelleenrakentaja. Hän rakensi sen omanlaisekseen modernismiksi. Kirsi Kunnas sateessa ja tuulessa on kertomus Kunnaksen kirjallisen uran eri vaiheista, elämän kulusta sekä kirjallisesta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta muun muassa Suomen ensimmäisen ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja Tampereen jugendkeskustan suojelijana. Lisäksi se tulkitsee teoksia, sillä myös ne vaikuttavat ja muuttavat tekijäänsä. Suoraviivaisen kehityskertomuksen sijasta näen vaiheita ja niihin liittyviä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä 10

10 jännitteitä, tavoitteita ja pyrkimyksiä, jotka ratkaisevat yksilön elämän suunnan. Sattumaakaan ei pidä unohtaa. Teos kertoo siitä, millaisiin aikakausien ja yhteisöjen leikkauskohtiin Tulenkantajien»kulttuuritynnyriin» syntynyt Kirsi on osunut pitkän elämänsä varrella. Runoilijan kirjallinen ura alkaa vuodesta 1947, jolloin esikoiskokoelma Villiomenapuu ilmestyy. Sen ja neljännen kokoelman Vaeltanut (1956) väliin sijoittuu noin kymmenen vuoden ajanjakso, jonka aikana 1950-lukulainen runousoppi löysi pääpiirteensä. Sen aikana tapahtui myös muutos monimuotoisuuden sallivasta runouskäsityksestä normittavaan runouskäsitykseen. Modernismin puutarhassa sallittiin vain tietynlaisia puita. Raivaussahat alkoivat päristä, ja leimaus oli tehty usein varsin tunteenomaisin perustein. Kunnaksen runouden vastaanoton kautta välittyy runouskeskustelun alun haparointi ja päätelmät, joiden perusteella 1950-luvun modernismia luotiin. Tavoitteenani on kirjoittaa kappale Suomen runouden historiaa Kunnaksen näkökulmasta. Hän on kiistatta runouden sodanjälkeisen modernismin uudistaja, jopa teoreetikko. Tuon ajan tapahtumien näyttämönä oli Kunnaksen runojen kustantaja wsoy ja sen kirjallisuuslehti Näköala. Kirsi oli töissä kustantamossa ja mukana kaikissa nuoren polven kirjallisissa pyrinnöissä. Vuonna 1956 Kirsi Kunnaksen ura oli tienhaarassa. Neljännen runokokoelmansa lisäksi hän oli julkaissut modernin lastenlyriikan klassikon, runosatukokoelman Tiitiäisen satupuu. Siirtyminen lastenkirjallisuuteen herättää sekin kysymyksiä: joutuiko Kunnas korkeakirjallisella 1950-luvulla paitsioon kirjoittaessaan lapsille? Mitä merkitsi avioituminen Jaakko Syrjän, hämäläisen prosaistin kanssa ja muutto Tampereelle, keskuksesta periferiaan? Syrjäytyikö rouva Syrjä, kun hänet palkattiin 1960-luvun puolivälissä peruskoulun aapisen tekijäksi? Ei syrjäytynyt, eikä hän piilottanut päätään pensaaseen poliittisella 1970-luvullakaan, vaan osallistui sekä kansalaisena että kirjailijana. Ammatillisesti tärkeä vuosi tältä ajanjaksolta on 1968, jolloin valmistui Aikamme aapinen ja Kirsi alkoi perehdyttää alkuopetuksen opettajia uuden peruskoulun opetusmenetelmiin. Seuraavalla kahdella vuosikymmenellä hänestä tuli rakennetun ympäristön suojelija 11

11 ja sananvapauden puolustaja. Yhteiskunnallisen toiminnan rinnalla hän ehti kirjoittaa kaksi aivan erilaista ja uudenlaista teosta lapsille (Puupuu ja Käpypoika sekä Kani Koipeliinin kuperkeikat), suomentaa Ivan Krylovia, Federico García Lorcaa ja Daavidin psalmeja. Vuodet merkitsivät Kirsille ja Jaakolle henkilökohtaisesti työntäyteistä elämää ja osallistumista Ylöjärvellä, Suomessa ja maailmalla. Eppu Normaalin Mikon ja Martin äidistä ei tullut kotirouva Quuta, josta Kirsi loruili Hassut aakkoset -kirjassa vuonna 1975: Rouva Quuta ei tunne kukaan, kun ei mene mihinkään mukaan, on aina yksin kysymyksin: Miksi en mene mihinkään mukaan? Kuusissakymmenissä Kunnas teki häikäisevän paluun aikuisten lyriikkaan julkaisemalla kolmen kokoelman trilogian Kuun kuva meissä (1980), Kaunis hallayö (1984) ja Valoa kaikki kätketty (1986). Sen vanavedessä syntyi vielä draamallinen runokokoelma Sirkusjuttuja (1985) varhaisteineille. Kirsin luomisvoima näyttää olevan ehtymätön, sillä 1990-luvulla hän aloitti vielä uuden tiitiäisvaiheen, joka on jatkunut viime aikoihin asti. Kirsi Kunnaksen modernismi oli alun pitäen erilaista kuin muiden 1950-lukulaisten. Kukaan heistä tuskin olisi kirjoittanut hätkähdyttävästi raitiotiekiskojen kärsimyksestä, ripsillä paistavasta päivästä, yön mehusta, kuolemaa tuottavasta verestä tai ihmisestä kätenä. Kunnas yhdisti ilmaisunsa monitasoiseen kuvallisuuteen ja kielen musiikkiin modernismin surrealistisia ilmaisukeinoja kuten uudenlaisen kielikuvan, metalepsiksen. Vaikka hänen aikuisille suunnattu lyriikkansa jakautuu ajallisesti kahteen osaan, se muodostaa maailmankuvallisen ja elämänfilosofisen kokonaisuuden, josta on löydettävissä selvät linkit myös tiitiäisrunoihin. Tutustuin Kirsi Kunnakseen Tampereella talvella Olimme muuttaneet Luopioisista takaisin kaupunkiin, koska maalla ei ollut 12

12 töitä. Mieheni Väinö Kirstinä kutsuttiin Pirkkalaiskirjailijoiden jäseneksi ja pääsin avecina mukaan yhdistyksen kuukausikokouksiin. Tutustuminen Syrjän pariskuntaan kävi mutkattomasti, sillä Kirsi ilmaisi halunsa tulla meille kylään. Olimme ehdotuksesta kovin iloisia, sillä varsinkaan Väinö ei tuntenut vielä kovin monta tamperelaista. Välittömään tapaansa Kirsi tutustui nopeasti kahdeksankuiseen Annatyttäreemme. Avain pienen tytön sydämeen oli Hanhiemon iloisen lippaan sormiloru: Tämä pieni possu meni ostamaan ruokaa. Tämä pieni possu sanoi:»syökää ja juokaa!» Tämä pieni possu huusi:»perunoita tuokaa!» Tämä pieni possu nälissänsä huokaa. Tämä pieni possu itkee suruisasti: ui ui ui koko matkan kotiin asti. Rikkoutumaton ystävyys sai siinä alkunsa. Korkeassa keski-iässä Kirsi tuntui isossa seurassa vetäytyvän aluksi hiukan syrjään ennen kuin osallistui keskusteluun. Pirkkalaiskirjailijoissa hän on asettunut kirjailijan vaimon rooliin, mihin ei kuulunut puheenvuorojen käyttäminen. Vuosien varrella Kirsi on muuttunut ystäväpiirissä yhä avoimemmaksi, ja hän on ilahduttanut monia kutsuja kulttuurikaskuilla ja tilanteeseen sopivalla oivaltavalla huumorilla. Jokainen teos samoin kuin palkinnot ja arvonimet ovat nostaneet runoilijan kansakunnan tietoisuuteen. Arvonimistä on mainittava ainakin kaksi: Kirsi Kunnas vihittiin vuonna 2000 Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi ja vuonna

13 hänelle myönnettiin taiteen akateemikon arvo. Näin ollen hän on toinen tamperelainen akateemikko Väinö Linnan jälkeen. Tampereella tämä syntyperäinen helsinkiläinen on superjulkkis. Jokainen vastaantulija huomaa Kirsin ja hymyilee hänelle tervehdykseksi, sillä puhuttelu ei hämäläisiin tapoihin kuulu. Yleisen hyväntahtoisuuden runoilijaa kohtaan olen havainnut siitäkin, että jos olen pysäköinyt hänen kotikadullaan kiellettyyn paikkaan, kukaan ei enää mulkaise vihaisesti jos Kirsi vain ilmestyy rotvallille kättä heilauttaen, valmiina astumaan kyytiin ja lähtemään kirjamessuille. Hyväntuulinen Kirsi astuu pian lukijoittensa eteen ja sähköistää heidät empaattisella energiallaan. Helsingissä Marjatan päivänä, 15. elokuuta 2014 Leena Kirstinä 14

14 Kirsi Kunnas Tyttönormaalilyseon ylioppilas vuosimallia Kuva Kirsi Kunnaksen kotiarkisto. 15

15 I Ihmeellinen vuosi 1924

16 1 SunnuntaI lapsi S y n t y y Helsingissä Eiran sairaalassa syntyi 14. joulukuuta 1924 kello 12 pieni tyttö, sunnuntailapsi. Hän ei itse tiedä varmasti, mikä hänen ensimmäinen kotiosoitteensa oli, mutta otaksuttavasti se oli Arkadiankatu 18. Talon ikkunoista avautuvaa näkymää tytön isä on kuvannut 1920-luvun maalauksissaan. Tytön äiti oli taidegraafikko Sylvi Alice Kunnas (o.s. Karlsson, s. 3. tammikuuta 1903) ja isä taidemaalari Väinö 1920-luvun kirjoitusasussa Wäinö Ilmari Kunnas (s. 12. huhtikuuta 1896). Nuoret olivat tavanneet opiskellessaan Ateneumissa, rakennuksessa jossa toimi Taideteollisuuskeskuskoulu eli myöhemmin Taideteollinen korkeakoulu (nykyisin osa Aalto-yliopistoa) sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu eli nykyinen Taideyliopiston Kuvataideakatemia. Avioliitto solmittiin vuoden 1924 alussa, kun Sylvi oli täyttänyt 21 vuotta eli tullut täysi-ikäiseksi. Sylvi Karlsson oli jo 15-vuotiaana päättänyt ryhtyä kuvataiteilijaksi ja aloittanut opinnot Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Varat opintoihin hän hankki iltanäyttelijänä Turun Suomalaisessa Teatterissa. Väinö Kunnas muutti Viipurista Helsinkiin vuonna Hän oli valmistunut Sortavalan käsityöläiskoulusta ja jatkanut opintojaan Viipurin Taiteenystäväin piirustuskoulussa. Opintojensa rahoituksen hän oli hankkinut konttori- ja piirustusapulaisena Uno Ullbergin arkkitehtitoimistossa Viipurissa ja koristemaalarina muun muassa Pietarissa, jonne mentiin töihin rahanpuutteessa. Musikaalisesti lahjakas Väinö soitti kannelta, mandoliinia ja pianoa. Hän 19

17 oli opiskellut Viipurissa Toivo Kuulan johdolla säveltämistä, minkä vuoksi hänen maalarimestari-isänsä oli vuokrannut kotiin pianon. 8 Väinöllä oli myös kirjallisia taipumuksia. Nuoruudessaan hän oli kirjoittanut sisarustensa esitettäväksi näytelmiä. Tutustuttuaan Helsingissä kirjailijapiireihin hän harkitsi jopa alan vaihtoa ja ryhtymistä kirjailijaksi. Vuosi 1924 oli Kunnaksille tärkeä henkilökohtaisesti mutta Väinölle, perheen isälle, myös ammatillisesti. Maaliskuussa hän vastaanotti vuorineuvos Seth Sohlbergin Viipurin Piirustuskoulun entisille oppilaille tarkoittaman stipendin, joka oli hänen ensimmäisensä. Marraskuussa Kunnas sai Gösta Stenmanin Taidepalatsissa olleesta näyttelystään myönteisen arvion Ilta-Sanomien Aaro Hellaakoskelta. Hellaakosken mielestä Kunnas oli»räiskyvä temperamenttimaalari, jolla näkyy olevan karakteeritajua ja iskuvalmiutta pilakuvaan asti» 9 Näyttelyssä oli esillä muun muassa Kunnaksen tuore muotokuva runoilija Uuno Kailaasta, johon hän oli tutustunut 1920-luvun alussa asuessaan Haagassa kirjailija Joel Lehtosen naapurustossa. 10 Vaikka Väinön ura oli noususuunnassa, nuoren perheen toimeentulon turvasi isän rakennuspiirtäjän työ J. S. Sirénin toimistossa. Urakkaa riitti, sillä Sirén voitti vielä samana vuonna Eduskuntatalon suunnittelukilpailun. Perheonnea järkytti nuoren äidin, Sylvi Kunnaksen sairastuminen äkillisesti tulirokkoon pian vauvan ensimmäisen joulun jälkeen. Tulirokko oli tuohon aikaan erittäin vaarallinen tartuntatauti, jonka leviämistä pyrittiin estämään eristämällä sairastuneet kulkutautisairaalaan. Hädin tuskin pariviikkoinen vauva vietiin Turkuun Sylvin äidin, noin viisikymmenvuotiaan Vilhelmiina Karlssonin hoidettavaksi. Pahaksi onneksi vauva sairastui pian ripuliin ja alkoi kuivua, eikä isoäiti osannut hoitaa lasta kuntoon. Lääkäri oli jopa suuttunut Mammalle ja sanonut tylysti:»tehän meinaatte tappaa lapsen.» Vauva lopulta parannettiin lääkärin neuvosta hunajavedellä ja konjakkitipoilla. Ero äidistä kesti kevääseen saakka, ja Sylvi sai vasta toukokuussa tyttärensä taas syliinsä. Sen jälkeen lapsi kastettiin Helsingissä Kirsi Marjataksi. Nuoreen perheeseen syntyi 21. tammikuuta 1926 toinenkin tytär, joka sai nimen Inki Alila. 20

18 runouden annus mirabilis Vuosi 1924 oli myös uuden runouden annus mirabilis, ihmevuosi. Maan suurimman kustantamon wsoy:n historiassa se oli samanlainen käännekohta kuin oli ollut realismin murrosvuosi Kustantamo nosti 1924 uutta runoutta esiin Nuoret runoilijat -antologiassaan, ja saman vuoden jouluksi Martti Haavio ja Erkki Vala toimittivat ensimmäisen Tulenkantajat-albumin. Kustantamon pääjohtajan Jalmari Jäntin»Tulenkantajiksi» nimittämä ryhmä teki läpimurron. 12 Se pyrki kehittämään suomalaista kirjallisuutta ja taidetta eurooppalaiseen suuntaan vastapainoksi sisällissodan jälkeisen Suomen kansallishenkiselle kulttuurille. Julkaisun oli määrä herättää huomiota ja vastustaa jo ulkoasullaan Valvoja-Aikaa, kahden lehden yhdistelmää, jota päätoimitti Turun yliopiston kirjallisuuden professori, valkoisen Suomen hovirunoilija V. A. Koskenniemi ( ). wsoy kustansi sitäkin lehteä. Kunnakset eivät olleet ryhmän perustajajäseniä, mutta kuitenkin sen keskeisiä toimijoita. Väinö Kunnas kuvitti vuoden 1926 Tulenkantajat-albumin ja suunnitteli myös Tulenkantajat-aikakauslehden (1928) näytenumeron taiton. Lehden kuvituksesta vastasi Sylvi Kunnas. Väinö Kunnas ikuisti ryhmän keskeisiä kirjailijoita, Uuno Kailaan, Katri Valan, Olavi Paavolaisen, Pentti Haanpään, Toivo Pekkasen, Unto Seppäsen, Yrjö Jylhän, Lauri Viljasen ja Mika Waltarin muotokuviin. Taidekriitikko Einari (E. J.) Vehmas luonnehti myöhemmin Kunnasta taitavaksi ihmiskuvaajaksi, jolla oli kyky tavoittaa ihmisen ulkoinen olemus ja elämänasenne, vieläpä hänen toimintansa suuntakin havainnollisesti ja paljastavan totuudellisesti mutta huumorin lievittämänä. 13 Kirsi Kunnas on sanonut, että hänen isänsä ei näyttänyt teoksissaan kirjailijoita sellaisina kuin he maalaushetkellä olivat vaan sellaisina kuin he tulivat myöhemmin olemaan. 14 Olavi Paavolainen näyttää Kunnaksen vuonna 1928 maalaamassa muotokuvassa ikääntyneeltä ja ikävystyneeltä maailmanmieheltä, vaikka hän oli tuolloin vasta 25-vuotias. Kunnasta on myös pidetty 21

19 Paavolaisen ohella Tulenkantajien taidefilosofian luojana. Hän oli itsenäinen, kriittisesti kirkkoon ja Isänmaalliseen kansanliikkeeseen (ikl) suhtautuva taiteilija, joka vanhempana ja kokeneempana ei ollut yhtä kiihkeä kansainvälistymisen vaatimuksissa kuin Paavolainen. Erilaiset näkemykset eivät olleet kuitenkaan esteenä heidän ystävyydelleen. 15 He tapasivat melkein päivittäin, koska asuivat samassa kaupunginosassa, Töölössä. Tulenkantajista ja heidän modernista elämäntyylistään tehtiin itsenäisen Suomen uuden taiteen myytti. Boheemia mainetta piti yllä muun muassa Mika Waltarin romaani Suuri illusioni (1928), jonka päähenkilöistä yritettiin tunnistaa ryhmän jäseniä, kuten Elsa Enäjärvi kertoo päiväkirjassaan Koska asunnot Helsingissä olivat pieniä, köyhät taiteilijat tapasivat keskustan, Bulevardin ja Aleksanterinkadun kahviloissa kuten Hattupään (Alhambran) kahvilassa, Brondalla tai iltaisin ravintoloissa. 17 Vain Olavi Paavolaisella oli varaa järjestää juhlia, samoin opettaja-kirjailija Onni Hallalla, jolla oli tilava asunto Vihdissä Härkälän koululla. Arvovieraidensa varjolla Paavolainen esimerkiksi deponoi eli lainasi Kunnaksen töitä kotinsa koristukseksi sanoen, ettei Kunnaksilla kuitenkaan käynyt ketään vieraita. Nuorellaparilla ei ollut varaa juhlia, eivätkä ainakaan Kirsi Marjatta tai hänen pikkusiskonsa Inki Alila tienneet mitään niistä kieltolain kiertämisen värittämistä juhlista, joista huhuttiin. Kirsi Kunnaksen mukaan hänen perheensä boheemius oli rahattomuutta, mutta myös piittaamattomuutta rahan puutteesta. 18 Äiti Sylvi inhosi sovinnaisia pikkuporvareita. Kunnakset olivat omaksuneet ennakkoluulottoman ja itsenäisen ajattelutavan. Heidän ystäväpiirissään oltiin radikaaleja mutta kaihdettiin politiikkaa. Kenenkään poliittista tai yhteiskunnallista taustaa ei kyselty, vain ihminen itse merkitsi jotakin. 19 Kirsi-tyttären sanoin»estetiikka muuttui etiikaksi». Sylvi ja Väinö Kunnas olivat aitoja tulenkantajia siinäkin, että he vastustivat kansallismielisyyteen käpertymistä. Heidän kotinsa ovet avautuivat tarvittaessa ulkomaalaisille vieraille. Siitä esimerkin on kertonut pariskunnan ystävä Elsa Enäjärvi ( ). Hän esitteli 22

20 vuonna 1928 Kunnaksille virolaisen kuvanveistäjän Juhan Raudseppin, joka sai välittömästi kutsun heidän kotiinsa. 20 Kunnakset halusivat solmia yhteyksiä Viron tasavaltaan. Se oli lähin ulkomaa, johon oli varaa matkustaa, mutta myös ikkuna Eurooppaan. Kun muu ystäväpiiri matkusti Pariisiin, Kunnakset tekivät 1928 ainoan yhteisen ulkomaanmatkansa Tallinnaan. Tästä matkasta on säilynyt muistona Väinö Kunnaksen maalaus Kuva Tallinnasta, joka esittää näkymää vanhasta kaupungista Lühike jalg -kadun suuntaan ylös Toompealle päin. 21 isän kuolema Kirsi Kunnaksen kehdon ääressä heiluttivat etäältä taikasauvojaan 1920-luvun kirjallisuuden ja kuvataiteiden merkittävimmät nuoret voimat. Kirsi väittää kuitenkin, ettei hän heitä oikeasti tuntenut koska oli tuolloin vasta lapsi. Hän kyllä näki heitä kotonaan usein, sillä monet asuivat naapurustossa Töölössä,»kaulusköyhälistön asuinalueella». Parhaiten Kirsi muistaa vuotuiset työläis-porvarilliset vierailut kirjailijan ja kustannustoimittajan, myöhemmän akateemikko Toivo Pekkasen ja tämän vaimon luokse Vallilaan. Avantgardististen taiteilijoiden yhteisö muodosti Kirsille mittaamattoman arvokkaan kulttuurisen pääoman ja henkisen turvaverkon. Helsingissä lähes kaikki merkittävät kulttuuripiirit kuvataiteilijat, kirjailijat ja lehtimiehet tunsivat Kirsi Kunnaksen ja hänen taustansa. Kun runoutta alettiin sotien jälkeen uudistaa, tuli tulenkantajuudesta hänelle kuitenkin rasite. Se oli kuin syntymämerkki, jota ei voinut poistaa. Arvostelijoiden on ollut vaikea sivuuttaa sitä. Kunnaksen aikuisille suunnatut runot saatettiin vielä 1980-luvulla liittää perusteettomasti tulenkantajayhteyteen. Jos Väinö-isältä kysyttiin, Kirsistä oli tuleva jonkin alan taiteilija. Toimittaja Yrjö Kivimies on kertonut, miten isä oli kerran katsellut Kirsin tanssia ja leikkimielisesti kaavaillut tälle uraa kiinalais-japanilais-balilaisena tanssijana. Polvenkorkuinen Kirsi oli kuunnellut vakavana isän luonnehdintaa ja eläytynyt sitten nenännykeröään 23

21 24

22 näin puhui sateenvarjo Kun sataa, pikku Marjo unohda sateenvarjo edes joskus, pikku Marjo. Älä sitä avaa, sillä jos et koskaan suin päin ravaa räntäsade-vesiloskaan etkä sateen anna otsaasi koskea etkä tuulta päästä puraisemaan poskea et tiedä mitään sadesäästä! Et edes tajua miten maa ja ilma ja maailma taivaan alla voi olla ihanaa rajua sadevesi-koskea, kun sataa kaatamalla. Siis pikku Marjo, unohda sateenvarjo, edes joskus, pikku Marjo isbn

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite ) KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Fellmannin pelto -performanssi 2013.

Fellmannin pelto -performanssi 2013. Fellmannin pelto -performanssi 2013. Sanakuva Kollektiivi on tanssija Meri-Tuuli Risbergin, graafisen suunnittelijan Marion Robinsonin ja kirjailija Heikki Sauren vuonna 2013 perustama monitaiteellinen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Keskustele kokeen pitäjän kanssa hänen ehdottamastaan aiheesta!

1. Tehtäväsarja. Keskustele kokeen pitäjän kanssa hänen ehdottamastaan aiheesta! 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Koe alkaa johdattelevalla

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni Nuorten laulukirja III, op. 134B Lauluäänet ja piano Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1928 Lisäjulkaisut Valistus, Helsinki 1928 (yksiääninen painos, ilman opusnumeroa) Nuorten

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Lieto

Lasten ja nuorten Lieto Lasten ja nuorten Lieto Anja Hänninen: Mylly tontun tarinoita (1998) Röhmöjen satumaista elämää (2006) Michel Karra: Kesä -56 (1997) Romaani vie 1950-luvulle 16-vuotiaan nuorukaisen dramaattisten tapahtumien

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kalevala-projekti 2012-2013

Kalevala-projekti 2012-2013 Kalevala-projekti 2012-2013 Turun Normaalikoulu 4B Jarno Nieminen, Henna Laaksonen, Riikka Haavisto, Jutta Digert Kalevala-projekti toteutettiin syksyn 2012 aikana, osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

KUVITUSPALVELU. Taitto- ja kustannustoimitustiimimme neuvoo sinua: Puh. +358(0)9 2516 6349 Faksi +358(0)9 2516 6100 S-posti layout@bod.fi. www.bod.

KUVITUSPALVELU. Taitto- ja kustannustoimitustiimimme neuvoo sinua: Puh. +358(0)9 2516 6349 Faksi +358(0)9 2516 6100 S-posti layout@bod.fi. www.bod. KUVITUSPALVELU Taitto- ja kustannustoimitustiimimme neuvoo sinua: Puh. +358(0)9 2516 6349 Faksi +358(0)9 2516 6100 S-posti layout@bod.fi www.bod.fi Hyvä kirjailija, mukavaa, että olet päättänyt julkaista

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family Huumori David Safier Happy Family neljääkymmentä ikävuottaan lähestyvä Emma Wünschmann on uhrannut lupaavan uransa kustannusalalla perheensä vuoksi. Emman lastenkirjakauppa on konkurssin partaalla,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän

Lisätiedot

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro Taivahan ääriin lauluni soikoon (EM229) Klinge min sång till himlarnas höjd Piano Sovitettu 1929? Käsikirjoitus SibA Mel 17:245 Hakumuoto Taivahan ääriin lauluni soikoon, EM229 Lisätietoja Kansanlaulusovitus,

Lisätiedot