Kehittyvä. Elintarvikeala täynnä mahdollisuuksia

Transkriptio

1 Kehittyvä Elintarvikeala täynnä mahdollisuuksia

2 Kehittyvä ELINTARVIKE 13. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) GSM Päätoimittaja Raija Ahvenainen VTT Biotekniikka PL 1500, VTT Puh. (09) faksi (09) Toimittaja Pirjo Huhtakangas Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Marjatta Vahvaselkä Ari Virtanen Toimituskunta 4/2002 Seppo Heiskanen Lea Hyvönen Tiina Karjalainen Riitta Lehtinen Petri Linkoneva Markus Pastila Matti Kalervo Päivikki Savola Raija Ahvenainen Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Riitta Maijala Hannu Mykkänen Esko Pajunen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Mervi Sibakov Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Kati Kaivo/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) Faksi (09) Kaisaniemenkatu 1 F 159, Hki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 7 /kpl + postituskulut Kansikuva: iso kuva: Pirjo Huhtakangas, pieni kuva: Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubi ry/ Mico Sirén Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Suvi Ryynänen Puhelin: GSM , (09) , faksi: (09) Sähköposti: suvi.ryynanen@mmm.fi Postiosoite: Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Tutkimus- ja neuvontayksikkö, PL 30 (Malminkatu 16), VALTIONEUVOSTO pääkirjoitus Elintarvikealan opetus ja koulutus haastavaa Tällä vuosikymmenellä työelämään astuvat nuoret jatkavat uraansa lähes puoli vuosisataa tästä eteenpäin. Ravinnolle ja elintarvikkeille asetetaan yhä suurempia vaatimuksia. Työtä siis riittää, vaikka prosessien teknologiset ominaisuudet paranisivat huomattavasti. Mutta löytyykö työntekijöitä? Ja vieläpä pellosta pöytään -ketjun kaikkiin osasiin? Työntekijän kannalta valmius elinikäiseen oppimiseen on edellytys työkykyjen ylläpitämiseen. Itsensä kehittäminen ja huoltaminen esimerkiksi harrastusten ja yhteiskunnallisen osallistumisen kautta on mukava mahdollisuus, mutta myös tärkeää. Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että osaamisvajaus on voimakkaimpia työstressin aiheuttajia. Suomi on Euroopan koulutetuin ja varmasti kouluttavinkin maa. Kaikilla koulutusaloilla on nykyään tarjolla myös aikuiskoulutusta. Tarjontaa on yllin kyllin, enemmän kuin hakijoita tällä hetkellä. Koulutuksen järjestäjätkin ovat riippuvaisia opiskelijoistaan. Oppilaitokset panostavat yhä enemmän myös koulutuksen markkinointiin ja imagon kehittämiseen. Niin myös elintarvikealalla. Mutta kuinka hyvin tunnemme tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeet? Ennustaminen ei ole muuttuvassa ja yhä kansainvälisemmässä maailmassa yksinkertaista. Työntekijöitä auttaa laajapohjainen tutkinto, joka on sovellettavissa useampaan tarkoitukseen. Laaja-alaisen koulutuksen perään on huhuiltu tämänkin lehden palstoilla. Niinpä elintarvikealalla on havahduttu kehittämään koulutusohjelmien rakennetta. Korkeakoulujen verkostoituminen on alkanut. Yhteistyö keskiasteen opetuksen ns. tuotantoportaan kanssa on kannattavaa ja kannatettavaa. Poikkitieteellinen ja oppilaitokset ylittävä opiskelu on yhä suositumpaa myös opiskelijoista, mutta vaatii joustavuutta opetuksen järjestäjältä. Ajoittain elintarviketeollisuudestakin kantautuu viestejä, että rekrytoitu tuore väki pitää ensi töikseen kouluttaa yrityksen tarpeisiin uudelleen. Tässäkin lehdessä tuota teemaa sivutaan. Vaikka yhteistyö opetuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa on nykyään varsin toimivaa etenkin tutkimuspuolella, tilaaja ja tuottaja voisivat panostaa opetuksen kehittämiseen enemmän. Turun elintarviketutkijain seura (TETS) on päättänyt järjestää Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa opetuksen järjestäjille ja koulutetun työvoiman tarvitsijoille yhteisen teemapäivän Lähtökohtana ovat tulevaisuuden tarpeet. Siinä oivallinen tilaisuus Teille kaikille vierailla lokakuussa Suomen Turuus ja tavata tuttuja! Mari Hakala Tutkija ja tuntiopettaja Turun yliopisto Biokemian ja elintarvikekemian laitos Elintarviketieteiden Seuran hallituksen jäsen Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston puheenjohtaja 3

3 Sisällys 4/ Pääkirjoitus Elintarvikealan opetus ja koulutus haastavaa Mari Hakala Teema: Opiskelu & Koulutus Elintarviketeollisuus täynnä mielenkiintoisia työmahdollisuuksia..6 Petri Linkoneva Pakina: Valinta Hannu Salovaara Sinustako elintarvikealan ammattilainen? Saila Sipilä, Maija-Liisa Välimäki Elintarvikeinsinööreillä hyviä oppimistuloksia työelämän projektitöissä Riitta Lehtinen Työssäoppiminen avarsi ja opetti paljon Mari Konttinen, Emmi Purhonen Maidossa riittää työtä meijeristeille ja insinööreille Tiina Karjalainen Elintarvikealan opetus yliopistoissa ja tiedekorkeakouluissa...14 Elintarvikeopiskelut yliopistolla opiskelijan näkökulmasta Markus Pastila Viikissä voi erikoistua myös funktionaalisiin elintarvikkeisiin...17 Marina Heinonen Elintarvikeylioppilailla Mentor-klubi Ville Karkiainen Gallup: Elintarvikealalla laajat opiskelumahdollisuudet Elintarvikealan koulutusmahdollisuudet Varsinais-Suomessa...22 Marjo Mäkinen-Aakula Pohjois-Pohjanmaa elintarvikealan ammatillisen peruskoulutuksen kehto Sonja Manssila Pohjois-Savossa yhteinen koulutusryhmä Enni Mertanen Bio- ja elintarviketekniikkaa Hämeenlinnassa Helena Kautola Bio- ja elintarviketekniikkaa myös Seinäjoella Elintarvikealaa kampanjoidaan opoille maakunnissa Nettinurkka: Elintarvikealan ja elintarvikehygienian koulutuslinkkejä Elintarviketieteiden Seuran kotisivut uudistuivat PD-ohjelma tuo tavoitteellisuutta opiskeluun Haastattelu: Katja Perttu ABS Suomen ainoa elintarvike- ja ravitsemusalan tutkijakoulu..27 Suvi Ryynänen, Lea Hyvönen HK Ruokatalo maksaa bonuksia ja kouluttaa väkeään Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Kari Laine on tehnyt monenlaisia töitä samassa työpaikassa...29 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Gallup: Työmahdollisuuksia vaikka millä mitalla Mestarimyyjäkoulutuksessa opiskelijaa vuosittain Teknologiaennakoinnin ja tutkimuksen loppuraportti valmis Totti Könnölä Kolumni: Monitieteisyys elintarvikealan valtti Lea Hyvönen Ajankohtaista Akryyliamidin pitoisuudet pitää määrittää keskeisistä elintarvikeryhmistä Timo Hirvi MPA-hormoni vierasainevalvontaan Suomen elintarviketalous pärjää kansallisilla vahvuuksillaan...38 Eero Puolanne ELKO -messualue täyttyy vauhdilla Tiede & Tutkimus Elintarvikkeet kiinnostava tutkimusalue Liisa Rosi Kuusesta lääke hormonaalisten syöpien ehkäisyyn Vanha kunnon ruisleipä Verenpaine kuriin maitojuomalla Tehomakeuttajat voivat yllättää siidereissä Kati Mikkonen, Sanna Vesanen Elintarviketeknologi hallitsee aistinvaraiset tutkimusmenetelmät Hely Tuorila Elintarvikealan opinnäytetyöt Promootiossa Elintarviketieteiden Seuran jäseniä Suupohjassa osataan hyödyntää pellavaa Jaana Suksi Sipulimenetelmä kuorii pellavan siemenen Matti Sepponen Palstat Haarukka Nimityksiä Tapahtumia Hankintaopas ETS-sivut Elintarvikekemia vahvasti esillä Kemia 2002 Kemian päivillä...48 Heleena Karrus On line -mittaukset elintarviketeollisuudessa Marko Outinen Nokia soveltaa elintarvikeanalytiikan menetelmiä Mari Hakala ETS-palsta Suvi Ryynänen Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja se kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. ETS on usein mukana järjestämässä mm. Kemianpäivien Elintarvikesymposiumia ja Elintarvikepäivää. Ilmestymisaikataulu ja teemat loppusyksy 2002 Nro Laboratorio tänään Nro Tuotantotekniikka & Pakkaaminen Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

4 Palkat hyvää keskitasoa Elintarviketeollisuuden palkat ovat hyvää keskitasoa. Ansiot ovat kehittyneet viime vuosina nopeammin kuin muussa teollisuudessa. Elintarviketeollisuuden korkeakoulutettujen lähtöteema Elintarviketeollisuus täynnä mielenkiintoisia työmahdollisuuksia Petri Linkoneva kuva HK Ruokatalo Seuraavien kymmenen vuoden aikana elintarviketeollisuudesta jää eläkkeelle työntekijää: tutkijoita, tuotannon toimihenkilöitä ja työntekijöitä, myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia, ylläpitohenkilöstöä, keskijohtoa ja ylintä johtoa. Heidän tilalleen tarvitaan uusia elintarvikealan osaajia. Suomen työvoimasta jää lähivuosina eläkkeelle henkilöä vuodessa enemmän kuin työmarkkinoille tulee uusia työntekijöitä. Näistä pienistä ikäluokista kilpailevat koko Suomen teollisuus, julkiset työnantajat ja palvelualat. Vaikka ruoan ja juoman tekijöiden lukumäärä on vähentynyt, teollisuuden tuotantomäärät ovat hieman kasvaneet ja kasvavat myös tulevaisuudessa, koska yritykset ovat siirtyneet tehokkaampiin tuotantomenetelmiin. Työ on muuttunut vaativammaksi. Tämän vuoksi työntekijöiltä edellytetään yhä enemmän ammattitaitoa ja oman alansa tietämystä. Koulutukseen on saatava riittävä määrä aidosti alasta innostuneita ihmisiä. Elintarvikeketju työllistää Elintarviketeollisuus koostuu melkein 30 eri teollisuudenalasta. Suurimpia ovat lihateollisuus, meijeriteollisuus, leipomoteollisuus, panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ja ns. peruselintarviketeollisuus, joka jakaantuu useisiin eri teollisuudenaloihin. Niistä tärkeimpiä ovat rehu-, makeis-, paahtimo-, alkoholijuomaja valmisruokateollisuus. Elintarviketeollisuus työllistää nykyisin noin henkilöä. Koko elintarvikeketju, joka käsittää maatalouden, kaupan ja jakelun sekä suurkeittiöalan, työllistää noin ihmistä, eli 13 % koko Suomen työvoimasta. Jo ennen EU- jäsenyyttä alkanut elintarvikealan välttämätön sopeutuminen avoimiin markkinoihin on ohitse: tulevaisuus on vakaa, ja työllisyystilanne hyvä. Vaikka talous yleisesti taantuu, suhdannekehitys ei vaikuta elintarvikealaan niin selvästi. Elintarvikeyritysten tilinpäätökset osoittavat myönteistä kehitystä edellisiin vuosiin nähden, mikä on mahdollistanut panostuksen tuotekehitykseen. Tuotekehityksen osuus on noin kolme prosenttia jalostusarvosta (55 miljoonaa euroa/ vuosi). Tämä on kansainvälisesti hyvää tasoa, mutta lisäpanostuksia ja koulutettua henkilöstöä tarvitaan silti lisää. Tulevaisuuden ala Elintarviketeollisuus on aina tulevaisuuden ala, koska ihmiset syövät joka päivä. Kaikissa läntisissä teollisuusmaissa ruoasta tuotetaan kotimaassa noin 90 prosenttia, vaikka maailmankauppa on vapautunut. Paikalliset makutottumukset ja isänmaallisuus ohjaavat kulutuskysyntää niin meillä kuin muuallakin. Suomen elintarviketeollisuus on pärjännyt varsin hyvin vientimarkkinoilla osin hyvän maantieteellisen sijaintinsa takia: iso ostaja, Venäjä, on vieressä. Viennin ja tuonnin välinen ero tuonnin eduksi johtuu lähinnä hedelmä-, alkoholijuoma- ja raakaainetuonnista. Viennin määrä oli vuonna 2001 noin yksi miljardia euroa, ja vienti kasvaa edelleen voimakkaasti. Puhdas luonto ja panostukset terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin ovat Suomen valtteja tulevaisuudessa. Suomi on johtava maa maailmassa yhdessä USA:n ja Japanin kanssa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä ja käytössä. Elintarviketeollisuuden palkat Ruokafaktaa netissä Tietoja elintarviketeollisuudesta ja -tuotteista, ravitsemuksesta sekä tutkimuksesta löytyy mm. seuraavista nettiosoitteista: Yritysten tuotekehityksen aikaansaamat terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat tulevaisuudessa ja osittain jo nyt viennin edistäjiä. Elintarviketeollisuudella on mahdollisuus nousta ITsektorin kaltaiseksi teollisuuden veturiksi. Ylemmät toimihenkilöt (kokonaisansiot) noin euroa/kk Toimihenkilöt (kokonaisansiot) noin euroa/kk Työntekijät (tuotanto, keskimääräinen tuntipalkka) noin 11 euroa/tunti Kehittyvä Elintarvike 4 02

5 palkat ovat useimmiten korkeampia kuin IT-alalla. Mahdollisuus lähteä ulkomaille harjoittelemaan ja työskentelemään on monen ulottuvilla. Kymmenillä elintarvikealan suomalaisyrityksillä on omaa tuotantoa tai myyntikonttoreita myös ulkomailla. Myös kansainväliset suuryritykset omistavat osan suomalaisesta teollisuudesta, joten väyliä hakeutua kansainvälisiin tehtäviin on, jos mielenkiintoa riittää. Ammattilaisista pian pula Elintarviketeollisuus tarvitsee kaikenlaisia työntekijöitä: sekä yliopistokoulutuksen että toisen ja kolmannen asteen koulutuksen saaneita henkilöitä. Myös ilman pohjakoulutusta tai muun kuin elintarvikealan koulutuksen saaneiden henkilöiden koulutus on välttämätöntä. Elintarviketeollisuusliitto järjestää Helsingissä opinnonohjaajille opintopäivän, jossa tuodaan esiin teollisuudenalan tarjoamia mahdollisuuksia. Panostamme päivään siksi, että tieto elintarvikealan mahdollisuuksista sekä korkean teknologian ja biotekniikan käyttäjänä että perinteisenä käsityövaltaisena teollisuutena tulisi monipuolisesti esiin. Petri Linkoneva Asiamies Elintarviketeollisuusliitto ELINTARVIKETEOLLISUUS TULEVAISUUDEN ALANA Elintarviketeollisuusliitto järjestää peruskoulun yläasteen ja lukioiden opinnonohjaajille seminaaripäivän Helsingissä. Tilaisuuteen kutsutaan opinnonohjaajia valtakunnallisesti. Tarkoitus on tutustua päivän aikana monipuolisesti elintarviketeollisuuteen ja sen koulutukseen. Tilaisuus on maksuton. Aika: Paikka: LEL:n auditorio Länsi-Pasila Palkkatilanportti 1, Helsinki Tilaisuuden avaus Toimitusjohtaja Kalevi Hemilä Elintarviketeollisuusliitto ry Lihateollisuuden yritysesittely Toimitusjohtaja Seppo Paatelainen Atria Oyj Meijeriteollisuuden yritysesittely Tuotekehitysjohtaja Annika Mäyrä-Mäkinen Valio Oy Leipomoalan esittely Toimitusjohtaja Olli Kuhta Suomen Leipuriliitto ry Makeisteollisuuden yritysesittely Henkilöstöpäällikkö Pentti Niskanen Fazer Suklaa Oy Lounas Bussikuljetus Fazer Vaarala ja yrityskäynti Bussikuljetus Pasilaan liiton toimitaloon Pasilankatu Kahvi Elintarviketeollisuuden koulutuksen yleisesittely Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitto ry Oppilaitosten ja alojen esittely Työelämän kasvavat vaatimukset tulevaisuudessa Puheenjohtaja Ritva Savtschenko, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus Työsuhdeasiamies Olavi Paakkunainen Toimihenkilöunioni TU ry Opiskelijan puheenvuoro Buffet ja vapaata seurustelua Ilmoittautumiset viimeistään Elintarviketeollisuusliiton toimistoon, sihteeri Tuulikki Raitanen puh. (09) tai mieluummin tuulikki.raitanen@etl.fi. Lisätietoja seminaaripäivästä antaa asiamies Petri Linkoneva (09) pakina Valinta Hannu Salovaara Professori Helsingin yliopisto Opiskeluaikaisessa muistiinpanossani 1970-luvun alussa olen kirjannut, ettei opiskelupaikan valinnassa lopulta ollut paljon vaihtoehtoja: jotain biologian alaa sen piti olla, ja sellaista, jolla olisi hyödyllinen, konkreettinen tehtävä yhteiskunnassa. Lääkäriä tai biologian opettajaa minusta ei kuitenkaan tulisi. Armeijassa tapasin tuoreen agronomin, Aulis Ranta-Muotion, sittemmin kansanedustajan. Hän toi minulle maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan ja sanoi: Katso tuosta. Siinä on biologiaa järkevästi sovellettuna. Oppaan sisältö ei ollut pelkkää puutaheinää. Kuvattiin mm. elintarviketieteitä. Se liittyisi biologiaan, eikä yhteiskunnallista tehtävää puuttuisi: oli epäterveellisiä ruokia, osa maailmasta näki nälkää, maapallo ei riittäisi. Huomasin kyllä, että tutkintovaatimuksissa näitä kysymyksiä ei juuri kosketeltu. Sen sijaan Mustikkapöperö on herkkua, elintarvikealan nykyslangin mukaisesti luontaisesti monifunktionaalista lähiruokaa. Sitä paitsi mustikat on hankittu hyötyliikkumalla jumalallisissa mustikkamaastoissa Kuhmoisissa. Valmistus oli osallistuvaa ja aktiivista ruokakulttuuria. Vitamiineja ja flavonoideja pursuava pöperö sisältää myös maailman parasta kauratalkkunaa Jämsästä. Teknologinen haaste on tehdä mustikkapöperöstä ympärivuotinen, helppo nykyelintarvike. kemia niissä painottui. Mutta tässä se valinta oli: elintarviketieteitä Helsingin yliopistossa. Eräs toinen muistiinpanoni pohtii elintarvikeylioppilaiden opiskelijajärjestön, Lipidin, roolia globaaleihin nälkäongelmiin. Lipidin tehtävät olivat toki toiset, mutta nämäkin asiat olivat silloin esillä. Omalta osaltani tämän tiedon tarve ratkesi, kun kävin maantieteen laitoksella Itä-Afrikan kehitysproblematiikan kursseja. Se oli suuren yliopiston ja akateemisen vapauden suoma hieno mahdollisuus. Opinto- ja tutkimusmatkallamme Tansaniaan havaitsin, että Afrikan nälkä- ja elintarvikeongelmat olisivat teknologisesti ratkaistavissa, mutta se edellyttäisi, että moni muukin asia toimisi. Oli ollut mielessä työskentely vaikkapa asiantuntijana kehitysmaissa. Sitä valintaa en tehnyt. Mutta Afrikan ongelmat ovat yhä huolenaihe, ehkä osaltaan opiskelijajärjestönkin piirissä. Toinen ääripää oli käynti Norjassa. Mitä norjalaiset tekevät rahoillaan ennen öljyn loppumista? He ovat mm. satsanneet elintarviketuotantoon, luonnonolojensa mukaisesti erityisesti kalanjalostusteollisuuteen. Norjalainen pääoma tunnetaan nykyään hyvin myös pohjoismaisen ja eurooppalaisen elintarviketeollisuuden systemaattisena omistajana. Mikäpä sen varmempi sijoitus: kaikki tarvitsevat päivittäin ruokaa maittavasti, mukavasti ja terveyttä tuoden. Siihen tarvitaan elintarviketeollisuutta ja elintarvikealan asiantuntijoita. Pitkän aikajänteen valinta. Kirjoittaja on viljateknologian professori elintarviketeknologian laitoksella Viikissä, elintarvikeylioppilas vm Kuva Ilona Salovaara 4 02 Kehittyvä Elintarvike 7

6 teema Sinustako elintarvikealan ammattilainen? Saila Sipilä, Maija-Liisa Välimäki Elintarvikealan tehtävänä on maa- ja kalataloudesta saatavien raaka-aineiden, viljan, kasvisten, lihan ja kalan, jalostaminen korkeatasoisiksi elintarvikkeiksi. Kuluttajat arvostavat laadukkaita ja puhtaita elintarvikealan tuotteita. Ne ovat elintarviketeollisuutemme valttikortit. Kuva Irma Häikiö Hanna-Kaisa Nieminen ja Elina Halttunen opiskelivat Jyväskylän palvelualojen oppilaitoksessa. Elintarvikealan toisen asteen koulutus on nykyään kolmivuotista ja sisältää vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Koulutusta annetaan useissa eri oppilaitoksissa ympäri Suomea Rovaniemeltä Helsinkiin. Opetussuunnitelma perustuu vuonna 2000 voimaan tulleeseen valtakunnalliseen suunnitelmaan, johon jokainen koulu on tehnyt lisäksi koulukohtaisen, paikallisiin tarpeisiin soveltuvan suunnitelman. Elintarvikealan opinnot koostuvat 30 opintoviikon elintarviketuotannon perusosaamisesta ja valitun koulutusohjelman mukaisista erityisopinnoista. Koulutukseen kuuluu myös vapaasti valittavia opintoja ja kaikille yhteisiä opintoja, kuten äidinkieli ja matematiikka. Opiskelu sisältää hygieniaosaamistodistukseen tarvittavat tiedot ja taidot. Opiskelu on monipuolista: se sisältää mm. teoriatunteja, projektien tekoa, työskentelyä koulussa ja yrityksissä. Työtuntien aikana valmistetaan elintarvikkeita ohjelman mukaan. Esimerkiksi perusopintojen aikana valmistetaan leipiä, pullia, ruokia, säilykkeitä ja lihavalmisteita. Ensimmäisenä vuotena kolmasosa on teoriaa ja kaksi kolmasosaa työtä. Toisena vuotena teoriaa on neljäsosa ja kolme neljäsosaa työtä. Kolmantena vuonna pääpaino on työtunneissa. Kolme koulutusohjelmaa Elintarvikealalla on valittavana kolme koulutusohjelmaa: lihaala, leipomoala ja elintarviketeknologia. Kaikille aloille haluavilta opiskelijoilta vaaditaan hyvää terveyttä. Erityisesti tulevalla leipuri-kondiittorilla ei saa olla allergioita. Elintarviketeknologian koulutusohjelmassa elintarvikkeiden valmistaja hallitsee raaka-aineja tuotetietoutta, laite- ja menetelmätuntemusta, hygieenistä työskentelyä, työsuojeluosaamista ja laatutietoutta. Valmistuttuaan hän työskentelee elintarvikkeiden valmistus-, pakkaus, varastointi- ja myyntitehtävissä pienissä tai isoissa yrityksissä. Leipuri-kondiittorin työpaikkoja ovat pienet tai keskisuuret leipomot ja konditoriat, teollisuusleipomot, kaupan paistopisteet sekä kahvila-konditoriat. Pienissä leipomoissa työskentely on käsityövaltaista tai osittain automatisoitua. Leipuri-kondiittori osaa valmistaa kahvi- ja ruokaleipiä ja konditoriatuotteita: kakkuja, leivoksia ja wienerleipiä. Teollisuusleipomossa hän hallitsee valmistusprosessin eri vaiheet raaka-aineista valmiiseen pakkaukseen. Paistopisteissä ja kahvila-konditoriassa tarvitaan myös asiakaspalvelutaitoja. Lihatuotteiden valmistajalla on perusvalmiudet liha-alan monipuolisiin tuotantotehtäviin ja edellytykset kehittyä sekä erikoistua lihanleikkaamoon ja lihavalmistetuotantoon. Liha-alan ammattilaisia tarvitaan myös neuvonta- ja raaka-ainetuntemusta vaativissa asiakaspalvelutehtävissä. Työpaikkoina ovat pienet tai suuret liha-alan yritykset sekä elintarvikekaupat. Elintarvikealan työpaikoilla työskennellään useimmiten ryhmässä, ja työt vaativat tietotekniikan taitoja ja monenlaista osaamista. Koulutuksessa paljon käytännön töitä Työssäoppiminen aloitetaan useimmissa kouluissa jo ensimmäisenä vuonna. Se tarkoittaa, että opiskelija hankkii opettajan avustuksella elintarvikealan työpaikan, jossa hän tekee opetussuunnitelman mukaisia töitä työpaikkaohjaajan ohjauksessa. Ensimmäisenä vuonna painopiste on työpaikan sääntöihin ja tapoihin tutustumisessa. Työtehtävät pyritään valitsemaan siten, että ne tukevat ensimmäisen vuoden suunnitelmia. Toisena opiskeluvuotena työssäoppimisen määrä lisääntyy, ja kolmantena vuonna sitä on eniten. Useimmissa oppilaitoksissa kolmantena vuonna opiskelija voi itse vaikuttaa, millaisen työssä oppimispaikan hän valitsee ja tekeekö hän opinnäytetyön työpaikalla. Työssäoppimista arvioidaan, ja opettaja ohjaa opiskelijoita yhteistyössä työpaikkaohjaajan kanssa. Työssäoppimisjakson ai- Elintarvikealan ammatteja leipuri-kondiittori paistopisteen hoitaja elintarvikkeiden valmistaja elintarvikkeiden myyjä lihanleikkaaja lihatuotteiden valmistaja lihatuotteiden myyjä kana opiskelija on työpaikalla kahdesta viikosta jopa kahteen kuukauteen. Työ aidoissa ympäristöissä auttaa opiskelijaa oppimaan oikeita asioita. Kesätyöpaikan ja varsinaisen työpaikan saaminen helpottuvat työssäoppimisen myötä. Ylioppilastutkinto samanaikaisesti? Elintarvikealalla voi suorittaa ammattiopintojen yhteydessä myös ylioppilastutkinnon eli ns. kaksoistutkinnon. Opinnot on useimmissa oppilaitoksissa järjestetty yhdessä paikallisen iltalukion kanssa. Kaksoistutkinnon voi suorittaa myös kolmessa vuodessa. Opettajina elintarvikealalla toimivat ovat koulutukseltaan pääasiassa elintarvikeinsinöörejä tai elintarviketieteen maistereita. Myös erikoisammattitutkinnon suorittaneet ammattilaiset voivat toimia opettajina. Nuorista opettajista monet ovat hankkineet ensin elintarvikealan ammatillisen koulutuksen ja sen jälkeen jatkaneet joko insinööriopintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon elintarviketieteitä opiskelemaan. 8 Kehittyvä Elintarvike 4 02

7 Pirjo Huhtakangas Toisen asteen opetusta ympäri maata Elintarvikealan perustutkintoon tähtäävää opetusta saa Suomessa lähes 30 oppilaitoksessa. Pääkaupunkiseudulla niitä on kolme: Helsingin palvelualojen oppilaitos, Espoon ammattioppilaitos ja Vantaan ammatillinen koulutuskeskus. Itä-Suomesta elintarvikealan toisen asteen koulutusta löytyy Joensuun ammatti-instituutista, Lappeenrannan ammattikoulusta, Mikkelin ammattioppilaitoksesta, Pohjois-Savon ammatillisesta opistosta Kuopiosta, Vuokattiopistosta ja Ylä-Savon ammattiopistosta Iisalmesta. Pohjoisin opiskelupaikka on Länsi-Lapin instituutti Muoniossa. Lapissa alan koulutusta saa myös Rovaniemen teknisessä ammattioppilaitoksessa. Etelärannikolta löytyvät Kotkan ammatillinen koulutuskeskus ja Porvoon ammattiopisto Loviisasta. Muita rannikolla sijaitsevia alan oppilaitoksia ovat Kokkolan ammattioppilaitos, Porin palveluopisto, Turun ammatti-instituutti, Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitos Oulussa ja Yrkeskolan i Jakobstad. Sisämaassa elintarvikealan toisen asteen opetusta antavat Forssan ammatti-instituutti, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Kokemäellä, Koulutuskeskus Tavastia, Hämeen ammatti-instituutti, Jyväskylän palvelualojen oppilaitos, Kangasalan ammattioppilaitos, Lahden ravitsemisja matkailualan oppilaitos, Seinäjoen ammattioppilaitos, Tampereen ammattiopisto ja Vammalan ammattikoulu. Näiden jälkeen opiskellaan opettajaksi opettajakorkeakoulussa. Elintarvikeala työllistää lähitulevaisuudessa eräiden arvioiden mukaan uutta työntekijää vuosittain. Näistä suurin osa tarvitaan juuri ammatillista koulutusta vaativissa töissä. Toisen asteen ammatillisista perustutkinnoista saa arvostetun todistuksen ja riittävät eväät työelämään siirtymiseen. Lisäksi voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai jatkaa opintoja. Opiskelu toisen asteen koulutuksessa antaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa on bio- ja elintarvikealan koulutusohjelma, joka sopii hyvin elintarvikealan tutkinnon suorittaneelle. Saila Sipilä Opettaja, elintarvikeinsinööri Maija-Liisa Välimäki Opettaja, MMM Turun ammatti-instituutti Elintarvikeala maija-liisa.valimaki@ turkuai.fi Turun ammattiinstituutissa käytössä olevan opetussuunnitelman runko Tutkinnon rakenne, 120 opintoviikkoa Yhteiset opinnot 20 ov Äidinkieli 4 ov Ruotsi 1 ov Englanti 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset opinnot 4 ov Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Ammatilliset opinnot 90 opintoviikkoa Yhteiset ammatilliset opinnot 30 ov Elintarviketuotannon perusosaaminen Koulutusohjelmittain eriytyvät opinnot ov Elintarviketeknologian koulutusohjelma Tuotepakkaaminen 5 ov Elintarvikkeiden valmistusprosessit 30 ov Leipomoalan koulutusohjelma Leipomotuotteiden valmistus 20 ov Konditoriatuotteiden valmistus 10 ov Liha-alan koulutusohjelma Tuotepakkaaminen 5 ov Lihatuotteiden valmistus 30 ov Ammatilliset valinnaiset opinnot opintoviikkoa Työssäoppiminen (2 30 ov) ja opinnäytetyö (2 ov) sisältyvät ammatillisiin opintoihin 1 opintoviikko = 40 tuntia opiskelijan tekemää työtä BioFund on yksi Euroopan johtavista biotekniikka-alan pääomasijoitusyhtiöistä. Sijoitamme biologista osaamista hyödyntäviin terveyden, ravitsemuksen ja ympäristöteknologian alueilla työskenteleviin yrityksiin. Ravitsemuksen toimialalla rahoituksen painopiste on turvallisuuden, terveysvaikutusten, hygienian ja kestävän kehityksen lisäämisessä Kehittyvä Elintarvike 9

8 teema Elintarvikeinsinööriopiskelijoilla hyviä oppimistuloksia työelämän projektitöissä Riitta Lehtinen Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun (EVTEK) Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman opiskelijat pääsevät kiinni työelämän kehitystehtäviin jo opiskeluaikana tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen työssäoppimisprojekteissa. Bio- ja elintarviketekniikassa insinööri- ja biotieteet yhdistyvät. Kuva Liisa Heikkilä Tärkeä osa elintarviketekniikan opiskelua ovat käytännön laboratorioharjoitukset. Kuvassa opiskelijat valvovat jatkuvatoimisen pastörointilaitteen toimintaa, etualalla opiskelija Tiina Parviainen. Tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa lähes kolmannes opiskelusta muodostuu käytännön töistä, joita tehdään yhteistyössä alan yritysten tai tutkimuslaitosten kanssa. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laajuus on sama 160 opintoviikkoa (ov) kuin muussakin insinöörikoulutuksessa. Laajuus vastaa neljän vuoden täysipäiväistä opiskelua. Yhden lukuvuoden aikana opiskelijan tulee suorittaa 40 opintoviikkoa (1 ov vastaa 40 tuntia opiskelijan tekemää työtä). Työharjoittelua insinööriopiskelijalta vaaditaan ennen valmistumista yksi vuosi, josta hän saa tutkintoonsa 20 opintoviikkoa. Tästä puolet eli yksi lukukausi suoritetaan ohjatusti lukukausien aikana. Loput työharjoittelusta opiskelijat yleensä suorittavat kesätöillä. Myös ennen opiskelua hankittu alan työkokemus voi korvata osan harjoittelusta. Työssäoppimisprojekteja 20 opintoviikkoa Tämän työharjoittelun lisäksi opiskelijoiden pitää tuotantopainotteisessa koulutuksessa tehdä 20 opintoviikon edestä työssäoppimisprojekteja alan teollisuudessa tai tutkimuslaitoksissa. Harjoittelun ja työssäoppimisprojektien lisäksi insinööriopiskelijat pääsääntöisesti tekevät opiskelujensa päättötyön eli kymmenen opintoviikon laajuisen insinöörityönsä työelämässä. Kun insinööritutkinnon koko laajuudesta (160 ov) vähennetään työharjoittelu (20 ov) ja insinöörityö (10 ov) sekä tuotantopainotteisilta työssäoppimisprojektit (20 ov), jää oppilaitoksessa suoritettavien kurssien laajuudeksi tuotantopainotteisille insinööriopiskelijoille 110 opintoviikkoa ja ei-tuotantopainotteisille insinööriopiskelijoille 130 opintoviikkoa. Näiden tutkinnon minimivaatimusten lisäksi monet opiskelijat suorittavat ylimääräisiä vapaasti valittavia kursseja mielenkiintonsa ja suuntautumisensa mukaan. Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus Suomessa Insinöörikoulutuksessa käynnistettiin ns. tuotantopainotteiset suuntautumisvaihtoehdot vuonna Merkittävin muutos aiempaan oli puolen vuoden opiskelujen korvaaminen alan teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa tehtävillä työssäoppimisprojekteilla. Vuonna 2001 Evtekin koulutusohjelman opetussuunnitemassa tuotantopainotteisuus laajennettiin koskemaan elintarviketekniikan lisäksi biotekniikkaa. Uuden opetussuunnitelman mukaiset suuntautumisvaihtoehdot ovat nyt tuotantopainotteinen bio- ja elintarviketekniikka sekä tutkimus- ja tuotekehityspainotteinen bio- ja elintarviketekniikka. Tutkimus- ja tuotekehityspainotteisessa suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään tutkimus-, laadunvalvonta- ja tuotekehitystoimintaan. Erikoistua voi joko laatu- ja ympäristöasioihin tai biotekniikan uusiin sovelluksiin. Ensimmäiset valmistuvat keväällä 2003 Tuotantopainotteisten suuntautumisvaihtoehtojen ensimmäisenä toteutumisvuonna 1999 Suomen ammattikorkeakouluissa oli kaikkiaan nuorten insinöörikoulutuksen aloituspaikkaa. Näistä eli 19 % oli tuotantopainotteisen koulutuksen paikkoja. Elintarvikeinsinöörikoulutuksen aloituspaikoista koko Suomessa (125) tuotantopainotteisten osuus oli tuolloin 20 % eli 25: 15 opiskelijan ryhmä aloitti Evtekissä ja 10 opiskelijan ryhmä Turun ammattikorkeakoulussa. Ensimmäiset tuotantopainotteisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti opiskelleet opiskelijat valmistuvat elintarvikeinsinööreiksi keväällä Työnantajain jäsenyrityksissä suoritetun, tuotantopainotteisen koulutuksen tarpeellisuutta arvioivan kyselyn mukaan sekä elintarviketeollisuuden että metsäteollisuuden kanta oli, että kaikki insinöörikoulutus saisi olla tuotantopainotteista. Toisena opiskeluvuotena työelämään Evtekin bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa ensimmäinen työssäoppimis- ja harjoittelujakso on toisen opiskeluvuoden keväällä. Opiskelijat ovat tällöin opiskelleet koulussa ensimmäisen opiskeluvuoden kokonaan ja toisen opiskeluvuoden syyslukukauden perusaineita, kuten matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, mikrobiologiaa, tietotekniikkaa, kieliä ja viestintää ja tehneet kaikissa aineissa myös laboratoriotöitä ja -harjoituksia. Toisen opiskeluvuoden kevään työssäoppimis- ja harjoittelujaksolla opiskelijan tulee tehdä työharjoittelunsa lomassa työssäoppimisprojekteja noin 10 opintoviikon edestä. Nämä projektit tehdään yrityksen tarpeista lähtien niin, että ohjaavan opettajan johdolla kuhunkin projektiin liitetään niitä teoria-asioita, joita ammattikorkeakoulun opetusohjelmaan kuuluu. Ohjaavaksi opettajaksi valitaan projektin aihealueeseen perehtynein opettaja. Opiskelijat kirjoittavat jokaisesta projektistaan raportin ja esittävät projektinsa syksyllä pidettävässä seminaarissa. Raportin tarkastaa myös äidinkielen opettaja. Projektiraportin ja seminaariesityksen perusteella ohjaava opettaja arvostelee kunkin projektityön. Työssäoppimisprojektien nimet ja arvostelu näkyvät opiskelijan opintorekisteriotteessa samalla tavalla kuin jokainen hänen suorittamansa kurssi. Kolmas ja neljäs vuosi ammattiaineita Kolmannen opiskeluvuoden syksyllä opiskelijat opiskelevat lähinnä eri ammattiaineita, eli elintarviketeknologiaa ja -hygieniaa, prosessi- ja automaatiotek- 10 Kehittyvä Elintarvike 4 02

9 niikkaa sekä koneteknisiä aineita. Myös näissä aineissa on sekä teoria- että laboratoriokursseja. Kolmannen opiskeluvuoden keväällä opiskelijoilla on toinen työssäoppimis- ja harjoittelujakso, jolta edellisen vuoden tavoin edellytetään työssäoppimisprojekteja 10 opintoviikon verran. Tällöin projektit voivat olla edellisvuotisiin nähden vaativampia ja laajempia. Neljännen opiskeluvuoden aikana opiskelijat perehtyvät syvemmin bio- ja elintarvikealan ammattiaineisiin sekä tekevät insinöörityön. Insinöörityöt on Evtekin bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa tehty yli 95- prosenttisesti työelämän antamista aiheista. Riitta Lehtinen koulutusohjelman johtaja Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Bio- ja elintarviketekniikka Lisätietoja Evtekin bio- ja elintarvikealan insinöörikoulutuksesta koulutusohjelmat Yritykset mukana projekteissa Insinöörikoulutuksen työssäoppiminen eroaa toisen asteen koulutuksen työssäoppimisesta siinä, että se on ongelmatilanteiden selvittämiseen ja erilaisiin kehitystehtäviin sidottujen projektien tekemistä ja raportoimista, ei käytännön työmenetelmien harjoittelemista. Työssäoppimisprojekteja on tähän mennessä tehty seuraavissa yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa: Suomen Sokeri Oy, Fazer Leipomot Oy, Vaasa & Vaasan Oy, Valio Oy, Oyj Hartwall Abp, Kesko/Tuotetutkimus, SPR Veripalvelu, Helsingin kaupunki/ympäristökeskus, VTT Biotekniikka, EELA/bakteriologian tutkimusyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu/bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma, Ehon leipomo Oy, LU Suomi Oy, HK-Ruokatalo, Samsara Oy, Halva Oy, Meira Oy ja Krunex Food Technology Oy. Projekteja myös ulkomailla Evtekin bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman opiskelijat ovat erittäin aktiivisesti osallistuneet vaihto-opiskeluohjelmiin ulkomaisissa vaihto-oppilaitoksissa. Tavoitteena on, että työssäoppimisprojektejakin voitaisiin jatkossa suorittaa myös ulkomailla. Suosituimmat vaihto-opiskelukohteet ovat olleet Englannissa, Irlannissa ja Saksassa, mutta myös Espanjassa ja Ranskassa on koulutusohjelmalla vaihto-oppilaitoksia. Työssäoppiminen avarsi ja opetti paljon Ensimmäinen työssäoppimisjaksomme oli toisen vuoden keväänä. Hankimme kukin työpaikan, jossa oli mahdollista tehdä projektimuotoista työtä. Paikkojen löytäminen oli vaikeaa, vaikka etsiminen aloitettiin jo edellisenä syksynä. Syynä tähän oli se, että työnantajat eivät tienneet, mitä työssäoppimisjakson kuuluisi sisältää, olimmehan ensimmäinen vuosikurssi, jonka opetussuunnitelmaan tällainen opiskelujakso kuului. Itse sain työssäoppimispaikan melko helposti sukulaiseni avulla. Aloitin työt heti uuden vuoden jälkeen ja lopetin toukokuun lopussa. Näiden viiden kuukauden aikana tein pieniä projekteja rutiinityön ohessa. Projekteista kirjoitin kirjalliset selostukset, jotka opettajani arvioi. Selostusten laajuuden perusteella sain opintoviikkoja kustakin projektista. Tarkoituksena oli tehdä Työharjoittelun paljous vaikutti valintaani pyrkiä tuotantopainotteiselle opintolinjalle. Tiesin työnantajien arvostavan alan työkokemusta, mutta tajusin vasta toisella harjoittelukaudella, kuinka paljon se on avartanut opiskelijan maailmaa oman alansa työelämästä ja kuinka laajat mahdollisuudet aukeavat. Minun kohdallani harjoittelut ovat olleet täysin toisistaan poikkeavia. Ensimmäisellä harjoittelukaudella olin Oyj Hartwall Abp:llä vuorolaborantin tehtävissä, ja tein ohessa muutamia projekteja, kuten raja-arvojen määritys ja laitteen käyttöönotto. Toinen harjoittelujakso Krunex Food Technology Oy:ssä on tuonut erilaisia haasteita. Uudenlainen elintarvikealan yritys on näyttänyt minulle koko tuotantoketjun raaka-aineiden hankinnasta asiakkaille vientiin asti. Työtehtäviini on kuulunut mm. myyntitilausten käsittelyä, tuoteselosteiden muokkausta, omavalvonnan päivitystä sekä tuotantoon tutustumista. Pienessä yrityksessä pääsee tutustumaan koko toimintaan ja sitä kautta ymmärtämään kokonaisuuden. Ensimmäisen harjoittelun jälkeen olen oppinut lisää ammattiaineita, joita pystyn hyödyntämään työtehtävissä. Tämä tuli eteen esimerkiksi etikettien teossa, kun lainsäädäntö täytyi olla hallussa. Vaikka koulussa opetellaan asioita, niin työssäoppimisessa täytyy tarkentaa oppimansa: ne viimein iskostuvat päähän. On hyvä painottaa työelämään, koska koulutuksemme tähtää siihen. Koen olevani valmiimpi insinöörin työtehtäviin valmistuessani Evtekistä, koska minulla on enemmän työkokemusta. Mari Konttinen Elintarvikeinsinööriopiskelija 4. vuosikurssi, Evtek projekteja kymmenen opintoviikon edestä, mikä on puolet koko työssäoppimisjaksolle tarkoitetuista opintoviikoista. Syksyllä pidettiin esittelytilaisuus työssäoppimisestamme. Paikalla oli alemman vuosikurssin opiskelijoita, projekteja valvoneita opettajia, äidinkielen opettaja sekä koulutusohjelmamme johtaja. Kukin harjoittelussa olleista esitteli lyhyesti omat projektinsa sekä vastasi esitettyihin kysymyksiin. Kaiken kaikkiaan työssäoppimisjakso oli hyvin opettavaa. Opin mm. työskentelemään itsenäisesti, vastuun ottamista, ryhmätyöskentelyä, soveltamaan opittua tietoa käytäntöön, laatimaan kirjallisen raportin ja pitämään suullisen esityksen. Emmi Purhonen Elintarvikeinsinööriopiskelija 4. vuosikurssi, Evtek 4 02 Kehittyvä Elintarvike 11

10 teema Maidossa riittää työtä meijeristeille ja insinööreille Tiina Karjalainen kuva Maito ja terveys Pidätkö ruoanvalmistamisesta tai leipomisesta, mutta et välittäisi ryhtyä kotitalousopettajaksi tai kokiksi? Huomaatko tietäväsi elintarvikkeista keskimäärin enemmän kuin muut ystäväpiirissäsi? Tykkäsitkö koulussa biologiasta ja kemiasta? Haluaisitko harvinaiseen ammattiin, jonka edustajia ei löydy jokaisesta Suomen kunnasta? Eivätkä suhteellisen hyvät tulot olisi pahitteeksi? Siinä tapauksessa sinun kannattaa tutustua meijerialaan ainakin tämän jutun verran. Meijerialan insinööri AMK - tutkinnon ja elintarvikealan perustutkinnon opintojen lähestymistavat maitoon ja meijeriteollisuuteen eroavat toisistaan. Insinööri AMK -tutkinnon opinnot pohjautuvat mikrobiologian, kemian ja tekniikan perusteiden hallintaan. Meijerialan sovelluksiin ja käytäntöihin tätä perusosaamista ryhdytään soveltamaan opintojen puolen välin jälkeen. Elintarvikealan perustutkinnossa (meijeristi) lähestymistapa on toinen. Opintojen lähtökohtana ovat tuotteet ja niiden valmistusmenetelmien hyvä tuntemus, johon yhtenä osana liittyvät sekä maidon kemialliset ja mikrobiologiset ominaisuudet että valmistukseen käytettävä tekniikka. Esimerkiksi kerman vaahdottamisesta voisi kärjistetysti sanoa, että insinöörit tietävät enemmän vatkaimesta kuin kermasta, mutta molemmat saavat vaahtoa aikaiseksi. Yhtäkaikki, töitä olisi molemmille. Insinööreillä vaihtelevia työtehtäviä Meijeriteknikkokoulutuksen loputtua meijerit ovat saaneet meijerialan insinööreistä tuotantolaitoksiinsa esimiehiä, tai tiimivalmentajia, kuten alalla nykyisin on tapana sanoa. Tehtäväkuvat vaihtelevat yrityksittäin ja toimipaikoittain. Jossakin voi työhön kuulua tuotannon suunnittelua ja työvuoron sujuvuudesta vastaamista, toisaalla taas kuulut tehtaan johtoryhmään, vastaat prosessien kehittämisestä ja laatujärjestelmistä. Ja useimmissa tapauksissa on toisinaan itse käärittävä hihoja ja ryhdyttävä sopan keittoon. Oma mielenkiinto on ohjannut toiset insinöörit tutkimus - ja tuotekehityslaboratorioihin, jossa tekninen tuotekehittäminen on tarjonnut työsarkaa. Vastaavat tuotekehittäjät ja tutkijat uutuustuotteineen tai maitohappobakteereineen tarvitsevat tekniikan tuntevia kehittäjiä avukseen. Työssä pääsee taatusti maistamaan tulevat tuoteuutuudet ensimmäisenä ja tekemään yhteistyötä tuotantolaitosten kanssa. Maitohappobakteerien maailma on kiehtova. Niiden kyvyt säilyä hengissä vaativissakin olosuhteissa ja heikkous menehtyä pienestäkin muutoksesta teettävät töitä vuodesta toiseen. Meijeristejä valmistuksessa ja laboratoriotöissä Elintarvikealan perustutkinnon suorittaneet meijeristit touhuavat meijereissä tuotteiden valmistuksessa, maidon vastaanotossa tai laboratoriotehtävissä. Tuotteiden valmistusprosesseja Suomesta löytyy enemmän kuin erilaisia maitotuotteita. Sama kevytmaito voidaan nimittäin valmistaa saman yrityksen tuotantolaitoksissa eri tavalla ja prosessinohjaukseen käytettävät ohjelmat ja itse koneet vaihtelevat. Oman työn tuotoksia on mukava katsella kauppojen hyllyillä ja sukujuhlissa taattua mielenkiintoa herättää paitsi erilainen ammatinvalinta, myös se loputon kysely siitä, miksi kirnupiimä ei ole enää niin kuin ennen tai miksi viilipurkin kannet joskus pullistelevat. Asiansa osaavana on mukavaa vastata. Meijeristin laboratoriotehtävissä voidaan nähdä kaksi selkeää päälinjaa: tuottajamaidon analysointi ja valmiin tuotteen analysointi. Tuottajamaidon analysoinnilla varmistutaan raaka-aineen laadusta, ja sen perusteella määritellään myös tuottajalle maidosta maksettava hinta. Valmiin tuotteen analysoinnissa varmistutaan siitä, että tuote on sellainen kuin on sovittu; esim. rasvapitoisuudeltaan tuoteselosteen kaltainen. Sekä tuottajamaidon että valmiin tuotteen analysoinnissa voidaan erottaa kemialliset ja mikrobiologiset analyysit. Maidon vastaanotossa kuulet terveiset maakunnasta. Maitoauton kuljettajalla on tuliaisinaan lasti maitoa, jonka laadusta on varmistuttava ennen ohjaamista välivarastointiin: ei vierasta hajua, lämpötila alle 6 astetta, ei mikrobilääkejäämiä. Vastaanotetut määrät on kirjattava ylös ja ohjattava maito oikeaan varastosiiloon. Lisäksi on huolehdittava eteenpäin useat lehmäkohtaiset maitonäytteet tiloilta. Maitoraaka-aineita myös siirretään tuotantotilanteen mukaan tuotantolaitoksista toisiin: usein lastina voi olla kuorma valmista kermaa tai heratiivistettä. Suomessa kymmeniä meijerialan yrityksiä Suomessa toimii tällä hetkellä noin 70 meijerialan yritystä, joista noin puolessa valmistetaan erilaisia maitotuotteita. Puolet yrityksistä huolehtii pääasiassa vain maidon keräilystä tuotantotiloilta. Tuotantoa pyörittävät yritykset ovat työllistäneet lähes kaikki valmistuneet opiskelijat. Myös tulevaisuus näyttää hyvältä. Vaikka teollisuus keskittääkin tuotantoaan ja joitakin meijereitä joudutaan sulkemaan, on eläkepäiviään viettämään siirtyviä ainakin valmistuvien verran. Meijerien lisäksi työtä on alan ammattilaisille löytynyt myös esim. panimoteollisuudesta ja kunnallisista elintarvikelaboratorioista. Meijerialan yrityksistä löytyy kooltaan isoja ja pieniä. Markkinajohtajat Suomessa ovat Ingman Foods Oy ja Valio Oy. Pienempiä ovat esimerkiksi Meijeriosuuskunta Milka, Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Maitokolmio ja Osuuskunta Maitomaa. Mitä pienempi yritys on kyseessä, sitä varmemmin riittää käsityötä ja lapiohommia. Vastaavasti tarjolla on melkoisen monipuolista työtä, kokemusta karttuu helpommin vähän kaikesta. Ja samalla pysyvät opitut asiatkin mielessä paremmin. Pienessä yrityksessä oppii myös tuntemaan helposti miltei kaikki työntekijät. 12 Kehittyvä Elintarvike 4 02

11 Isossa yrityksessä työskenneltyään voi vähän ajan kuluttua huomata, ettei tiedä juuri mitään pesukeskuksen toiminnasta tai maidon vastaanotosta, kun se ei ole kuulunut omaan toimenkuvaan. Eikä kaikkia ovissa vastaantulijoita tunne välttämättä nimeltä. Isossa yrityksessä toiseen toimipaikkaan siirtyminen on kuin aloittasi uudessa työpaikassa, koska kaikissa tuotantolaitoksissa ei tehdä kaikkia tuotteita viilistä voihin. Toimipaikkojen kulttuurit ja ilmapiirit ovat myös erilaisia. Alaa voi opiskella Hämeenlinnassa Aloituspaikkoja insinööreiksi haluaville on valtakunnallisesti vuosittain 15. Koulutuksen tarjoaa Hämeen ammattikorkeakoulu, jonne hakeudutaan yhteisvalinnassa. Kaikille hakijoille on lisäksi pääsykoe. Pääsyvaatimuksina on lukion oppimäärän suorittaminen tai toisen asteen kolmivuotinen perustutkinto. Myös meijeristin perustutkintoon hakeudutaan yhteisvalinnassa. Aloituspaikkoja Hämeen ammatti-instituutissa on vuosittain 30. Pääsykoetta ei kevään 2002 yhteishaussa ollut, mutta keväällä 2003 se otettaneen uudelleen käyttöön. Pääsyvaatimuksena on peruskoulun suorittaminen. Ylioppilaille on varattu koulutuksessa oma kiintiönsä. Monista muista aloista poiketen meijerialan opintoihin sisältyvät harjoittelujaksot ovat palkallisia, ja harjoittelupaikat koordinoidaan koulun kautta. Tiina Karjalainen Projektivastaava Milk Works -projekti MISTÄ FLAVORI MUODOSTUU - HAIHTUVAT YHDISTEET ELINTARVIKKEISSA Mittaaminen, muokkaaminen ja karakterisointi moderneilla menetelmillä klo VTT Biotekniikka, C-talon seminaarisali, Tietotie 2, Otaniemi, Espoo Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti elintarvike-, virvoitusjuoma- ja pakkausalan tuotekehityksestä ja laadusta vastaaville henkilöille OHJELMA 12:00 Avaus Johtava tutkija Raija Ahvenainen 12:15 Flavorin merkitys tuotteessa Ryhmäpäällikkö Liisa Lähteenmäki 12:45 Haihtuvien yhdisteiden analysointi Tutkija Tiina Rajamäki 13:30 Kahvi 14:00 Viljatuotteiden flavori - sen muodostuminen ja muokkaaminen Erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö 14:25 Haihtuvien yhdisteiden vaikutus panimotuotteiden aromiin Tutkija Hannele Virtanen Säilyvyyden seuranta instrumentaalisin menetelmin Erikoistutkija Maria Smolander 15:15 Virhehajujen instrumentaalinen määrittäminen Tutkija Hannele Virtanen 15:40 Haihtuvat yhdisteet aistittavan laadun kannalta - hyödyntäminen teollisuudessa Tutkimuspäällikkö Jukka Kronlöf, Oyj Hartwall Abp 16:05 Seminaarin päätös TERVETULOA! Lisätietoja ja oppimateriaalia Seminaariin pyydetään ystävällisesti ilmoittautumaan mennessä Eva Fredriksson-Haramolle, VTT Biotekniikka p tai eva.fredriksson@vtt.fi. Seminaari on maksuton PAKKAUSTEKNOLOGIA - PTR Kuva Milk Works -projekti Milk Works -projektin puitteissa on opinto-ohjaajien käyttöön suunniteltu hauska meijerialan esittelypaketti. Se sisältää virikevideon, kalvosarjan ja esitteitä. Video toimii oppitunnilla ensisijaisesti mielenkiinnon herättäjänä moninaisia mielikuvia synnyttävää meijerialaa kohtaan. Sitä täydentää kalvosarja, joka antaa tarkempaa tietoa Hämeen ammatti-instituutista ja Hämeen ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat ainoina opiskelupaikkoina Suomessa meijerialan koulutusta. Esitteitä on paketissa malliksi 5 kpl. Tutustuttuasi voit tilata niitä maksutta lisää. Opinto-ohjaajien esittelypaketti on maksuton ja sitä voi tilata Satu Peijarilta, puh tai satu.peijari@valio.fi Jos haluat meijerialan ammattilaisen koulullesi kertomaan työstään, löydät kotisivuiltamme listan eri meijeriyritysten kouluyritys-yhteistyöhenkilöistä ja heidän yhteystiedoistaan. PAKKAAMINEN PERUSTIEDOT PAKKAUKSISTA JA PAKKAAMISESTA uusi kirja on laajin pakkauksia ja pakkaamista käsittelevä suomeksi julkaistu teos. Kirjassa on lähemmäs 30 eri asiantuntijakirjoittajaa. Esimerkkeinä kirjan sisällöstä ovat mm. seuraavat: Kuluttaja ja pakkaukset Kuljetus- ja varastointirasitukset Erilaisten tuotteiden pakkausvaatimukset Pakkauksia koskeva lainsäädäntö Koodit ja merkinnät Pakkauskoneet, -laitteet ja -tekniikat Pakkausmateriaalit ja -suunnittelu Kirjan toimittajat: Terhen Järvi-Kääriäinen ja Annukka Leppänen-Turkula Julkaisijat: Pakkausteknologia PTR ry ja Opetushallitus Hinta: 30 euroa Tilaukset: Pakkausteknologia PTR ry, fax , sähköposti: ptr.ry@pakkausteknologia-ptr.fi 4 02 Kehittyvä Elintarvike 13

12 teema Elintarvikealan opetus yliopistoissa ja tiedekorkeakouluissa Elintarvikealaa voi opiskella Suomessa monessa yliopistossa ja tiedekorkeakoulussa: mm. Helsingin, Kuopion ja Turun yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa. Helsingin Viikissä iso biokampus On arveltu, että Kustaa Vaasa perustaessaan Helsingin varasi Viikin peltoja myös biotieteiden kampukselle. Nyt 450 vuotta myöhemmin Viikissä on Helsingin yliopiston biotieteiden kampus, joka vastaa kooltaan ja opiskelijamäärältään keskikokoista yliopistoa. Elintarviketieteet ovat Viikin biokampuksen olennainen osa. Sen naapuritieteenaloja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ovat mm. kasvintuotanto-, tuotantoeläin-, metsä- ja ympäristötieteet. Elintarviketieteet ovat olennainen osa kampuksen kokonaisuudessa myös ajatellen farmasiaa, biokemiaa, kasvitiedettä tai muita kampuksen tieteenaloja. Elintarviketieteiden aika Viikissä alkoi varsinaisesti jo luvulla. Ravitsemustieteen ja meijeriopin rinnalle perustettiin silloin muita elintarviketieteiden erikoisaloja. Siitä lähtien termi elintarviketiede on ollut käytössä suomen kielessä vastineena food science -ilmaisulle. Tutkinnon nimikkeenä on ollut elintarviketieteiden maisteri 1970-luvulta lähtien. Nyt Viikin elintarvike- ja ravitsemustieteissä on yhteensä yksitoista professoria ja useita erikoistavia pääaineita. Valtaosa maan elintarviketieteellisen koulutuksen saaneista asiantuntijoista on opiskellut Viikissä. Nykyiseen opetus- ja tutkimustoimintaan on kätevintä tutustua Viikki Food Science nettisivuilla. Elintarviketieteiden tehtäväksi on vastata kysymyksiin: Mitä ihminen syö? Miten hän tuottaa ruokansa? Miten se voitaisiin tehdä paremmin ottaen huomioon ekologiset, taloudelliset, eettiset ja ravitsemukselliset näkökohdat? Mitä ainesosia elintarvikkeissa on ja miten ne käyttäytyvät prosesseissa ja ihmisessä? Miten suomalainen elintarviketeollisuus toimii? Miten kuluttajat mieltävät elintarvikkeet? Elintarvikkeiden erikoisluonne Elintarvikealaa sanotaan ns. kypsäksi alaksi. Tämä pitää paikkansa, jos tarkoitetaan sitä, että myytävien elintarvikkeiden kokonaismäärä ei juuri kasva länsimaissa. Mutta kun asiaa tarkastelee kuluttajan ja yhteiskunnan elintarvikkeille asettamien vaatimusten tai maailmassa paikallisesti esiintyvien elintarvikeongelmien näkökulmasta, elintarviketieteillä on yhä paljon haastavaa tehtävää. Yhteiskunnan ja kuluttajien elintarvikkeisiin kohdistuvat odotukset ovat monitahoiset ja ulottuvat turvallisuudesta, terveyttä edistävistä ominaisuuksista ja maittavuudesta ekologisesti ja eettisesti kestäviin tuotanto- ja prosessointimenetelmiin. Laadukkaaseen ruokaan kuuluvat turvallisuus, aistittava laatu, ravitsemuksellinen laatu, terveydelliset erityisominaisuudet (funktionaalisuus), tekninen laatu, eettinen laatu ja koettu laatu. Viikissä on osaamista monilla elintarviketieteiden alueilla. Eri asiantuntijuuden alueita ovat mm. elintarvikekomponenttien ominaisuudet, reaktiot ja niiden hallinta, uusien aktiivisten komponenttien tunnistus, valmistusprosessit ja niiden kehittäminen, elintarvikkeen rakenteen ja fysikaalisen tilan tuntemus, raaka-aineet ja elintarvikkeiden koostumuksen optimointi, pakkausteknologia, aistittava laatu, biotekniikka ja mikrobien hyväksikäyttö, kemiallinen ja mikrobiologinen turvallisuus, ravinnon ja terveyden vuorovaikutus, laadunvarmistus, elintarvikkeen markkinointi- ja kulutustutkimus, elintarviketeollisuuden toiminta sekä ekologisten ja eettisten tuotantotapojen soveltaminen. Viikissä tehty tutkimus- ja kehitystoiminta on monin tavoin ollut osallisena elintarvikkeiden ja elintarvikealan kehittämisessä. Äskettäin on uudella professuurilla vahvistettu funktionaalisten elintarvikkeiden alaa. Uusi laitosrakennus valmistumassa Vuoden 2003 lopulla Viikkiin valmistuu uusi elintarviketieteiden laitosrakennus. Siihen sijoittuu elintarviketeknologian ja ravitsemustieteen lisäksi eräitä eläinlääketieteellisen tiedekunnan yksiköitä. Viereisessä rakennuksessa sijaitsee mm. elintarvikekemian yksikkö. Vuosittain elintarvikeopintoihin Helsingin yliopistoon otetaan opiskelijaa eri oppiaineisiin ja kiintiöihin. Lisätietoja: Numerotietoja elintarviketieteistä ja Viikin kampuksesta* Elintarviketieteissä Viikissä yhteensä yhteensä (ml. eläinlääket.)** Opiskelijoita Maisterintutkintoja /v Tohtorintutkintoja/v Henkilökuntaa yhteensä Professoreita *Pyöristettyjä keskiarvoja. **Mukaan lukien eläinlääketieteellinen tiedekunta, jonka muutto Viikkiin alkaa v alussa. Kuopiossa voi opiskella kliinistä ravitsemustiedettä Kuopion yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, jossa voi valmistua terveystieteiden maisteriksi, jolla on ravitsemusterapeutin pätevyys. Ravitsemustieteen koulutuksesta vastaa kliinisen ravitsemustieteen laitos. Ravitsemustiede selvittää ihmisen ravinnontarvetta, ravitsemustilaa ja ravintotekijöiden merkitystä terveyden edistämisessä sekä ravitsemushoitoa muun hoidon ja kuntoutuksen osana. Ravitsemustiede tutkii myös ruoan valintaa ja syömisen merkitystä hyvinvoinnin osatekijänä. Näiden teoriatietojen lisäksi käytännön terapiatyössä tarvitaan hyviä ohjaus- ja viestintätaitoja. Ravitsemustieteen opinnot ovat hyvin poikkitieteellisiä. Perusopintoihin kuuluu ravitsemus- ja elintarviketieteen sekä ravitsemusterapiaopintojen lisäksi lääke-, luonnon- ja käyttäytymistieteen opintoja. Teoriaopintojen vastapainoksi on pal- 14 Kehittyvä Elintarvike 4 02

13 jon harjoitustöitä ja potilastapaamisia. Tutkintoon kuuluu myös valinnaisia ja vaihtoehtoisia opintoja. Lisäksi maisterin tutkintoon kuuluu ohjattuja työharjoitteluja ravintokeskuksessa, terveyskeskuksessa, sairaalassa ja opiskelijan valitsemassa paikassa yhteensä kuusi kuukautta. Kandidaatin tutkintoon sisältyy kahdeksan viikon vapaavalintainen harjoittelu. Ravitsemustiedettä opiskelemaan päässyt voi suorittaa joko ylemmän korkeakoulututkinnon (160 ov), jolloin valmistuminen terveystieteiden maisteriksi kestää noin viisi vuotta tai alemman korkeakoulututkinnon (120 ov), jolloin hän valmistuu noin kolmessa vuodessa terveystieteiden kandidaatiksi. Maisteriksi valmistumisen jälkeen opintoja voi jatkaa aina terveystieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkintoihin saakka. Lähes kaikki opiskelemaan päässeet lukevat itsensä ainakin maistereiksi. Ravitsemustieteen pääaineeseen valitaan vuosittain 20 uutta opiskelijaa. Pääaineeseen voivat hakea sekä ylioppilaat (3/4 hakijoista valitaan ylioppilastutkintotodistus- ja pääsykoepisteiden perusteella) että ammattikorkeakoulututkinnon, keskiasteen opistotutkinnon tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ei-ylioppilaat (1/4 hakijoista valitaan pelkästään valintakokeesta saatavien pisteiden perusteella). Ne ei-ylioppilaat, joilla on tietty terveydenhuollon tai ravitsemus-, elintarvike- tai kotitalousalan keskiasteen tutkinto, voivat saada lisäpisteitä kiintiönsä valinnassa muihin hakijoihin verrattuna. Kaikki hakijat osallistuvat valintakokeeseen Kuopiossa tai Lappeenrannassa. Valmistuneita monenlaisissa töissä Valmistuneet toimivat monenlaisissa työtehtävissä: yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja kuntoutuslaitoksissa, sosiaali- ja terveysalan yms. oppilaitoksissa, elintarviketeollisuudessa, lääketeollisuudessa, freelancerina omassa yrityksessä, järjestöissä, yhdistyksissä ja urheiluseuroissa, valtion tai kunnan hallintotehtävissä tai muissa tehtävissä. Valmistuneet edistävät terveyttä ravitsemuksen keinoin, toteuttavat ravitsemushoitoa, asiakkainaan mm. diabeetikot ja laihduttajat, ja kouluttavat ravitsemusalan sekä terveys- ja sosiaalialan oppilaitosten opiskelijoita sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan ruokapalvelu- ja hoitohenkilökuntaa sekä lääkäreitä. He myös kirjoittavat sanomaja aikakausilehtiartikkeleita sekä ravitsemusalan kirjoja ja oppaita, tuotekehittävät ja tiedottavat elintarvike- ja lääketeollisuudessa sekä tutkivat monitieteisesti ihmisen ravitsemusta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Lisätietoja: tai Teknillinen biokemia yhdistää bio- ja insinööritieteet Teknillisen korkeakoulun kemian tekniikan osastolla Espoossa voi opiskella biokemiaa ja mikrobiologiaa sekä bioprosessitekniikkaa. Opintosuunta on teknillinen biokemia. Opintosuunnan koulutuksessa ja tutkimuksessa yhdistyvät biotieteiden ja insinööritieteiden osaaminen. Opiskelijalle tulee tutuksi elävän materiaalin käyttäytyminen solutasolta teollisiin prosesseihin asti. Elintarvikeprosessien kehittäminen ja tehostaminen, terveysvaikutteiset tuotteet, uudet käyttösovellukset erilaisille kotimaisille raaka-aineille ja tuotantohygienia ovat keskeisessä roolissa biokemian ja mikrobiologian opetus- ja tutkimustoiminnassa. Bio- ja insinööritieteiden rinnalla on mahdollisuus saada koulutusta myös bioteolliseen liiketoimintaan ja uusien tuotteiden menestykselliseen kaupallistamiseen. Opetus- ja tutkimustoiminta bioprosessitekniikan laboratoriossa liittyy mikrobien ja entsyymien geenitekniseen kehittämiseen ja niiden käyttöön teollisissa tuotantoprosesseissa. Bio- ja elintarvikeprosessin suunnittelu vaatii biokemistien, elintarvikeinsinöörien ja bioprosessi-insinöörien saumatonta yhteistyötä. Työkaluina ovat bioreaktorit, erilaiset erotus- ja analysointimenetelmät ja tietokonemallintaminen. Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta valmistui ensimmäinen elintarviketekniikkaan suuntautunut diplomi-insinööri vajaa vuosi sitten. Diplomityön aiheena oli marjojen flavonoidien uuttaminen. LTTK:n kemiantekniikan koulutusohjelmassa voi sovelletun kemian opintosuunnassa valita syventymiskohteeksi elintarviketekniikan. Alaa opiskelevat perehtyvät mm. elintarviketeollisuuden erityispiirteisiin, ravitsemus-, hygienia- ja turvallisuuskysymyksiin sekä geenimuunteluun ja funktionaalisiin elintarvikkeisiin. Lisätietoja: Turussa voi opiskella elintarvikekemiaa ja -kehitystä Turun yliopistossa elintarvikealaa voi opiskella matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa biokemian koulutusohjelmassa (elintarvikekemia) sekä em. tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteisessä terveyden biotieteiden koulutusohjelmassa (elintarvikekehitys). Valmistuneet elintarvikekemistit tuntevat elintarvikkeiden kemiallisen koostumuksen ja siinä tapahtuvat muutokset, eri yhdisteiden vaikutukset tuotteiden ravintoarvoon, rakenteeseen, turvallisuuteen sekä aistittaviin ominaisuuksiin. Biokemialla ja analyyttisella elintarvikekemialla on keskeinen osuus tutkinnossa. Terveyden biotieteiden koulutusohjelmassa elintarvikekehityksen opiskelijat perehtyvät erityisesti uusien elintarvikkeiden kehittämiseen ja niiden aineosien vaikutuksiin ihmisessä. Opetus perustuu elintarviketieteeseen, ravitsemustieteeseen, solubiologiaan ja biokemiaan. Yliopistotutkinnon suorittaneet sijoittuvat teollisuuteen, laboratorioalalle ja tutkimusyksiköihin mm. tutkimus-, kehitys-, laadunohjaus- ja asiantuntijatehtäviin sekä opetus- ja johtotehtäviin. Lisätietoja: Kehittyvä Elintarvike 15

14 teema Elintarvikeopinnot yliopistolla opiskelijan näkökulmasta Markus Pastila Aloitin kolme vuotta sitten elintarvikealan opiskelun Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Viikin kampusalueella. Hakeuduin opiskelemaan elintarvikealaa, koska ruokaan liittyvät asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Lisäksi olen ollut ennen opintojen aloittamista elintarvikealalla töissä. Yliopisto-opintojen tavoitteena on suorittaa elintarviketieteiden maisterin tutkinto. Tutkinto antaa vastavalmistuneille mahdollisuuden työllistyä johto-, koulutus- ja asiantuntijatehtäviin elintarviketaloudessa. Esimerkiksi elintarviketieteiden maisteri voi aloittaa työuransa tuotepäällikkönä tai tuotantovastaavana elintarvikeyrityksessä. Keskimääräinen opiskeluaika on viisi vuotta. Mahdollisuudet perehtyä ruoan valmistukseen, sen myyntiin ja markkinointiin ovat monipuoliset Viikissä. Jokainen elintarvikealan opiskelija voi tarpeidensa ja halujensa mukaan lukea eri kursseja muista oppiaineista pääaineopintojensa ohella. Valmistuneiden elintarviketieteiden maisterien työllisyystilanne on erinomainen. Miltei kaikki ovat saaneet koulutustaan vastaavaa työtä. Talouden nousu- ja laskukaudet eivät horjuta alan yritysten työpaikkoja, koska ihmisten on aina syötävä. Myös kesätyöpaikkoja on runsaasti tarjolla alan opiskelijoille. Marraskuussa 40 vuotta täyttävän Lipidi ry:n haalarimerkki. Mitä Viikissä voi opiskella? Pääaineenani luen elintarvikeekonomiaa, joka tarkastelee ruoka-alaa yritysten näkökulmasta. Sivuaineina olen lukenut elintarviketeknologiaa ja elintarvikkeiden markkinointia. Elintarviketeknologiassa (pääaineet vilja-, yleinen elintarvike-, liha- sekä maitoteknologia) tarkastellaan elintarvikkeiden raaka-aineiden työstämistä valmiiksi lopputuotteiksi. Markkinoinnissa käsitellään elintarvikkeita kaupallisina tuotteina. Sen kurssit keskittyvät elintarvikkeiden jakeluun teollisuudesta kuluttajille ja markkinointiviestintään. Lisäksi opetettavia pääaineita ovat elintarvikekemia ja -mikrobiologia. Nämä oppiaineet käsittelevät ruoan pilaantumiseen ja säilyvyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä elintarviketuotannon laatua ja turvallisuutta. Tästä syksystä lähtien Viikissä on voinut pyrkiä lukemaan pääaineena myös biotekniikkaa. Se keskittyy biologisten raaka-aineiden (ml elintarvikkeet) hyötykäytön tutkimiseen. Mahdollisuudet opiskella eri sivuaineita pääaineensa lisäksi ovat hyvät. Laaja-alainen asioiden hallinta antaa hyvät valmiudet tulevaa työelämää varten. Suurin osa meistä elintarvikeylioppilaista lukeekin sekä taloudellisia että luonnontieteellisiä elintarvikekursseja. Kampus kasvaa ja monipuolistuu Tällä hetkellä Viikissä opiskelevat maatalous-metsätieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Elintarvikealan opiskelijoiden lisäksi maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on metsä-, maatalous-, ympäristö- ja kotitalousalan opiskelijoita. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat tulevat biologit ja farmaseutit. Lisää opiskelijoita on tulossa Viikkiin tulevaisuudessa, kun eläinlääketieteellinen tiedekunta muuttaa Viikkiin parin vuoden kuluttua. Viikissä asuu runsaasti opiskelijoita, ja mahdollisuuksia harrastuksiin on runsaasti. Kaupunginlahden ulkoilualue ja kirjasto ovat lähellä. Lisäksi Viikissä on monitoimitalo, jossa on kuntosali ja yliopiston liikuntavuoroja lukukausien aikana. Viikki on myös muuttunut vuodesta 1999, jolloin aloitin opintoni. Pelloille on rakennettu paljon asuntoja, ja tänne on tullut jopa lähikauppa. Lisää rakennetaan koko ajan, ja palveluita parannetaan. Arki ja opiskelijatoiminta Normaaliin opiskelijan koulupäivään sisältyy muutamia luentoja. Aamuisin ja iltaisin voi jäädä runsaasti vapaa-aikaa, jota jokainen voi hyödyntää omiin menoihinsa ja harrastuksiinsa. Suurin osa opiskelijoista tekee kuitenkin töitä opintojensa ohella. Haastavia tenttikausia on sopivin välein joka toinen kuukausi. Silloin päivät venyvät tentteihin lukiessa, mutta lopputulos on palkitseva. Hauskinta opinnoissani on ollut runsassisältöisen opetuksen ohella mahdollisuus tavata uusia ihmisiä. Ilmapiiri opiskelijoiden keskuudessa on hyvä. Joka päivä on mukava mennä luennolle, koska samalla tapaa kavereita. Ainejärjestöt pitävät yllä aktiivista opiskelijatoimintaa yliopistolla ympäri vuoden. Elintarvikeylioppilaiden oma ainejärjestö Lipidi ry on järjestänyt vuodesta 1962 lähtien monipuolista aktiviteettia jäsenilleen. Lipidi organisoi erilaisia tapahtumia, jotka tuovat alan opiskelijat yhteiseen hauskanpitoon ja lisäävät yhteenkuuluvuutta keskuudessamme. Näin jo opiskeluaikana voi tutustua tuleviin kollegoihin rennossa ja avoimessa ilmapiirissä. Lipidi tarjoaa jäsenilleen mm. meneviä juhlia, vierailuja elintarvikealan eri organisaatioihin sekä ulkomailla että kotimaassa, kulttuuria ja liikuntaa yliopiston palloilusarjoissa. Toiminnan järjestämisestä vastaavat kerran vuodessa valittava hallitus ja toimihenkilöt. Hallituksen jäseneksi ja toimihenkilöiksi voivat pyrkiä kaikki järjestön jäsenet. Lisätietoa ainejärjestöstä saat kotisivuiltamme Jokainen elintarviketieteitä opiskeleva on sydämellisesti tervetullut liittymään järjestömme jäseneksi ja lähtemään eri tapahtumiin mukaan. Opiskelijaelämä Viikissä on hauskaa! Markus Pastila Lipidi ry:n puheenjohtaja Kehittyvä Elintarvike 4 02

15 Viikissä voi erikoistua myös funktionaalisiin elintarvikkeisiin Syksystä 2003 alkaen Helsingin yliopiston Viikin kampuksella opiskeleva, elintarviketieteiden maisteriksi tai kandidaatiksi tähtäävä, voi erikoistua myös funktionaalisiin elintarvikkeisiin vähintään 15 opintoviikon laajuisella nk. sivuaineopintojen kokonaisuudella. Kokonaisuus rakentuu luennoista ja käytännön harjoitustöistä. Niissä perehdytään mm. uuselintarvikkeisiin, vitamiineihin ja muihin bioaktiivisiin aineisiin, kasvipolysakkaridien funktionaalisiin ominaisuuksiin ja käyttöön, kasvifermentaatioihin, bioprosessitekniikkaan, biomolekyylien erotusmenetelmiin, terveysvaikutteisuuden tutkimusmenetelmiin, kuluttajakäyttäytymiseen ja markkinointiviestintään. Osaamista yleensä täydentää 20 opintoviikon laajuinen funktionaalisten elintarvikkeiden alaan liittyvä opinnäytetyö esimerkiksi yhteistyössä elintarviketeollisuuden kanssa tai osana kansainvälistä tutkimusprojektia. Perehtyminen funktionaalisten elintarvikkeiden tuomiin haasteisiin soveltuu erityisen hyvin elintarvikekemian ja -teknologisten sekä ravitsemustieteen pääaineopiskelijoille, mutta opintokokonaisuus ja yksittäiset kurssit ovat tarjolla myös muille opiskelijoille. Uusia osaajia elintarviketeollisuuteen Viikin kampukselle saadun uuden funktionaalisten elintarvikkeiden professuurin haasteina ovat teknologiset, kemialliset ja biologiset menetelmät terveyttä edistävien elintarvikkeiden tutkimuksessa ja valmistuksessa. Määräaikaiseen virkaan on astunut dosentti, elintarviketieteiden tohtori Marina Heinonen. Tarkoituksena on lisätä Viikin kampuksen ja Helsingin yliopiston näkyvyyttä elintarviketieteessä ajankohtaisen ja tärkeän alueen osaajana tutkimuksessa ja opetuksessa. Tavoitteena on kouluttaa uusia osaajia mm. elintarviketeollisuuden tarpeisiin kehitettäessä terveellisiä ja turvallisia funktionaalisia elintarvikkeita. Funktionaalisissa elintarvikkeissa terveysvaikutteisuutta haetaan myös muista elintarvikkeiden bioaktiivisiksi kutsutuista ainesosista eikä pelkästään esimerkiksi ravinnossa välttämättömiksi todetuista vitamiineista. Viikin kampuksella tutkitaan mm. flavonoideja, kasvisteroleita, kaurakuitua, bioaktiivisia peptidejä ja maitohappobakteerit. Yhteistyötä Kuopion ja Turun yliopistojen kanssa Tutkijoita kiinnostaa erityisesti sydän- ja verisuoniterveys, ruuansulatuskanavan hyvinvointi sekä luuston terveys. Terveysvaikutteisen ruuan on oltava myös maistuvaa, joten elintarvikkeiden teknologiset ja aistinvaraiset ominaisuudet, kuten rakenne ja maku, ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Tästä Viikkiin kertyneestä asiantuntemuksesta ammennetaan perusainekset funktionaalisia elintarvikkeita koskevaan opetukseen, jota höystetään markkinoinnin asiantuntemuksella sekä yhteistyöllä Kuopion ja Turun yliopistojen funktionaalisiin elintarvikkeisiin liittyvän opetuksen ja tutkimuksen kanssa. Lisätietoja: Marina Heinonen Professori Helsingin yliopisto Tulevaisuus elintarvikealan insinöörinä? Arvostetuksi elintarvikeosaajaksi Turun ammattikorkeakoulusta. Turku Science Parkissa sijaitsevien uusien tilojen ja laitteiden ansiosta meillä pystyy tekemään melkeinpä mitä tahansa. Yhteistyö teollisuuden ja pkyritysten kanssa on tiivistä. Suhtaudumme tulevaisuuteen ennakkoluulottomasti, vaikka olemme antaneet tekniikan opetusta jo yli 150 vuotta. Turun Tekun insinöörien hyvä taso tunnetaan ja alan osaajat työllistyvät hyvin. Hyppää mukaan kehityksen kelkkaan! Lisätietoja: Timo Nurmi, , Kehittyvä Elintarvike 17

16 Elintarvikealalla laajat opiskelumahdollisuudet Elintarvikealan opiskelu antaa valmiudet monenlaisiin työtehtäviin. Kysyimme jo pidemmälle alaa opiskelleilta, millaisiin tehtäviin he tähtäävät ja mitä opiskelu sisältää. Näin he vastasivat: Anna Huttunen, tutkimusassistenttina Tansaniassa 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Anna Huttunen, 25, maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, elintarviketieteet. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Soveltavat biotieteet tuntuivat kiinnostavalta vaihtoehdolta. Mikrobiologia kiinnosti, mutta pelkästään mikrobiologian tutkinto ei tuntunut omalta jutulta. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Minusta tulee elintarviketieteiden maisteri (ETM). Unelmatehtäviä on monia. Tuotekehitys kiinnostaa alan nopean kehityksen ja erilaisten mahdollisuuksien takia. Olen valinnut opintoni niin, että luen noin 60 opintoviikon kokoisen sivuainekokonaisuuden ekonomiaa. Toivottavasti löydän sellaisen tehtävän, jossa voisin yhdistää molempia. 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Opintoni koostuvat soveltavasta mikrobiologista ja -kemiasta, maidon komponenttien ja prosessin tuntemisesta. Olen opiskellut hermoratojen toiminnasta eläimessä yritysjuridiikan perusteisiin. Meidän tutkintomme koostuu melko monesta osa-alueesta. Pidän siitä, että saan monenlaisia aspekteja elintarviketeollisuuden toimintaan. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Olen työskennellyt EELA:n kemian tutkimusyksikössä aistinvaraisessa laboratoriossa, Nyberg gourmetissa myyjänä, ja tänä kesänä väitöskirjaa valmistelevan jatko-opiskelijan tutkimusassistenttina Tansaniassa. Samoin jokainen itseään kunnioittava maitoteknologi on nuoruudessa viettänyt kesän jäätelökioskissa tötteröitä myyden. 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Meiltä valmistuneita on monenlaisissa tehtävissä. Jotkut valitsevat teollisuuden prosessien hallinnan, toiset mielummin vaikka valtion viran. Riippuu täysin ihmisestä ja omista tavoitteista. Meidän maitolaisten työllistyminen on ollut yli 96 %:n luokkaa. 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Omalla uralla eteneminen on kiinni enemmänkin henkilön omista intresseistä, motivaatiosta ja kapasiteetista. Tutkintomme antaa hyvät valmiudet yrittää löytää itselleen mieluinen työpaikka elintarvikealalta. 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät? Meidän palkkaluokkamme on ollut tehtävistä riippuen vastavalmistuneilla markan ( ) välissä. 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? Ulkomailla työskentely tai opiskelu eivät kuullosta yhtään mahdottomalta idealta, jos vain aihe on oikea. Ulkomailla opiskelu ja työskentely antavat uutta perspektiiviä omaan toimintaan. 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Parhaat eväät Viikki voi antaa opiskelijalle siinä, että opiskelija oppii hahmottamaan suuren kuvan. Tämä on varmasti meillä helpompaa siksi, että tutkintomme koostuu monesta osaalueesta, jotka nivoutuvat lopulta yhteen. Jonkun mielestä sama asia voi olla tutkintomme heikkous, itse kuitenkin pidän siitä. Elintarvikeylioppilailla Mentor-klubi Luennoilla ei kaikkea opeteta eikä omaksuta, ja usein käsitys työelämän vaatimista taidoista ja tiedoista jää vähintäänkin hataraksi. Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubi antaa täsmälääkityksen mm. tähän ongelmaan! Ajatus mentoroinnista on lähtöisin Kreikan mytologiasta. Mentor oli Odysseuksen ystävä, jota Odysseus pyysi sotaan lähtiessään poikansa kasvattajaksi ja opettajaksi. Mentoroinnin taustalta löytyy ajatus siitä, että kokeneempi henkilö (mentor) keskustelee nuoremman henkilön (mentoroitava, aktori) kanssa ja opastaa häntä työuraan liittyvissä asioissa. Opiskeluun liittyvässä mentoroinnissa mentor on jo useamman vuoden työelämässä ollut, kokenut henkilö, joka jakaa oppimiaan tietoja ja taitoja tulevalle alan ammattilaiselle. Mentoroinnin tavoitteena on työelämään tutustuminen. Toiminnassa painotetaan tulevaisuuden näkymiä ja kehitysmahdollisuuksia. Mentor toimii opastajana ja keskustelukumppanina ja tarjoaa mentoroitavalle vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Mentoroitava hyödyntää mentorin kokemusta oman uransa kehittämisessä. Klubi-ilta pari kertaa vuodessa Aktiivisia mentor-suhteita Viikissä on tällä hetkellä noin 20. Elintarvikeylioppilaiden Mentorklubi käynnistää uusia mentorsuhteita ja järjestää klubi-iltoja. Pari kertaa vuodessa järjestettävissä klubi-illoissa voivat mentorparit, muut opiskelijat, elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat, tutkijat ja yliopiston henkilökunta tavata toisiaan ja keskustella ajankohtaisista asioista. Klubi-illat ovat hieno ja rento tapa kartuttaa tietämystään elintarvikemaailmasta, tavata tuttuja ja luoda todella hyödyllisiä suhteita. Kaikki Mentor-klubista kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Klubilla on www-sivut, joilta voi lukea lisää klubista, mentoroinnista, mentorointi-kokemuksista jne. Vastaamme riemumielin mihin tahansa klubin toimintaan liittyviin kysymyksiin! Ville Karkiainen Mentor-klubin puheenjohtaja ville.karkiainen@helsinki.fi 18 Kehittyvä Elintarvike 4 02

17 Ville Karkiainen, viljateknologia 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Ville Karkiainen, 24, Helsingin yliopisto, viljateknologia. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Olemme, mitä syömme"! Ruoka, sen alkuperä ja valmistusprosessi kiinnostivat. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Elintarviketieteiden maisteri (ETM). Pidän ihmisten kanssa toimimisesta. Toivoisin sijoittuvani elintarvike- ja viljateknologian tietämystäni hyödyntävän yrityksen palvelukseen, tuotekehitykseen, hallintoon tai markkinointiin. Toisaalta olen ollut opiskelijajärjestötoiminnassa tiiviisti mukana opintojeni alusta lähtien, joten näkisin mielelläni itseni työskentelemässä myös järjestötehtävissä. 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Viljateknologiaa, elintarviketeknologiaa, elintarvikekemiaa, elintarvikemikrobiologiaa, ravitsemustiedettä, elintarvike-ekonomiaa ja markkinointia. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Kahvipaahtimossa ja maustetehtaassa. Kokemusta on kertynyt myös ravintolatyöstä. 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Koulutukseni antaa laaja-alaiset valmiudet toimia elintarvikesektorin eri alueilla tai vaikkapa ihan toisella alalla. Muuan valmistunut maitoteknologi ryhtyi ensitöikseen pankinjohtajaksi! 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Maisteritason tutkinto antaa hienot etenemismahdollisuudet yritysten ylimpään johtoon asti. Asia riippuu paljon myös henkilökohtaisista ominaisuuksista. 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät? Vastavalmistuneelle keskimäärin 2500 /kk. 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? Haluaisin sekä opiskella että työskennellä ulkomailla. Tällaiset kokemukset ovat aina opettavaisia ja muutenkin hienoja. Kiinnostavia maitahan on vaikka millä mitalla! 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Opiskelun ja koulutusohjelmani käytännönläheisyys on mielestäni sen parasta antia. Puutteita ei ainakaan heti tule mieleen. Liisa Voutila, lihateknologia 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Liisa Voutila, 25, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, elintarviketeknologia, suuntautumisvaihtoehto lihateknologia. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Tekniikan, ihmislääketieteen, kaupallisen alan ja luonnontieteiden opiskelu ei tuntunut sopivalta. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Valmistun elintarviketieteiden maisteriksi (ETM) ja tähtään raa'an lihan jalostustehtäviin lihateollisuuteen (esim. tuotekehitys). 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Kemian ja fysiikan perusteet (vain vähän enemmän kuin lukion pitkät kemia ja fysiikka), bioprosessitekniikan perusteet, yleisen mikrobiologian perusteet, tietokoneavusteisen laskennan perusteet, differentiaalimatematiikan perusteet, biokemian perusteet ja syventävinä opintoina lihan kemia, mikrobiologia ja teknologia sekä teoriassa että käytännössä. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Pienimuotoisessa makkaratehtaassa makkaroiden valmistustehtävissä, suurten lihatalojen makkarantuotannossa ja teurastamolinjan loppupäässä. 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Mm. lihajalosteiden omatoimiseen valmistukseen esim. omassa yrityksessä, tuotekehitystehtäviin suuremmissa lihataloissa ja tutkimustyöhön yliopistolla. 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Hyvät. 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät? Hyvä. 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? En ole nähnyt vielä tarpeelliseksi. 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Vapaus omatoimisuuteen syventävien opintojen aikana. Suunnittelu- ja harkintakyky paranee. Ehkä koulutukseen olisi hyvä lisätä pakolliseksi muutama markkinointiaiheinen kurssi. Muuten koulutus on hyvin poikkitieteellinen ja viimeistään graduvaiheessa opiskelija tiedostaa sen, että melkein kaikkeen löytyy vastaus. Täällä opitaan tehokkaasti etsimään vastauksia, ja aina kannattaa kysyä: tyhmiä kysymyksiä ei ole. Mika Toivanen, bioprosessitekniikka 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Mika Toivanen, 23, Teknillinen Korkeakoulu, Kemian Tekniikan osasto, pääaineena bioprosessitekniikka. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Oikeastaan valitsin biotieteet. Kylkiäisenä tuli monen muun asian ohella myös elintarvikeala. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Diplomi-insinööri. Minua kiinnostavat tutkimuksen, suunnittelun ja hallinnon tehtävät. 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Yleisten kemian, biokemian ja mikrobiologian kurssien lisäksi bioprosessitekniikan opiskelija opiskelee mm. entsyymitekniikkaa, kasvatustekniikoita (fermentointi), erotusprosesseja sekä bio- ja elintarviketeollisuuden prosessisuunnittelua. Aineita opiskellaan teollisuusmittakaavan prosesseja silmällä pitäen. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Oikeastaan vasta tänä kesänä bioprosessitekniikan laboratoriossa tutkimusapulaisena. Työ on keskittynyt lähinnä entsyymien karakterisointiin. 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Diplomi-insinöörit sijoittuvat varsin monenlaisiin tehtäviin. Pääasiassa tutkimukseen, laadunvalvontaan, markkinointiin ja hallintoon. 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Käsittääkseni hyvät. 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät? Vaikea sanoa. Kemian diplomiinsinöörien alkupalkka on Tekniikan Akateemisten liiton tilastojen mukaan noin 2300 euroa kuukaudessa. 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? Jos sopiva tilaisuus sattuu kohdalle, niin ilman muuta. Todennäköisiä kohteita ovat Keski-Eurooppa ja Englanti, koska siellä on paljon bioteknologian yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Tekemällä oppii. Ehdottomasti eniten ahaa-elämyksiä saa laboratoriotyökursseilla, työharjoittelupaikoissa, kesätöissä ja varmasti myös diplomityötä tehdessä. Toki vahva teoreettinen pohja on myös tärkeä. Koulutuksen ehkä isoin ongelma on DItutkintojen kapea-alaisuus; pääja sivuaine(et) ovat usein samalta osastolta. Opiskelijoita ei rohkaista riittävästi ottamaan sivuaineita muilta osastoilta tai muista yliopistoista, mihin ainakin TKK:lla olisi kuitenkin hyvät mahdollisuudet. Poikkitieteellisyys on etu työmarkkinoilla, koska sillä saa itsensä erottumaan massasta. Eevariitta Kunnari, Skandinavian panimomestarikoulu 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Eevariitta Kunnari, 39, Skandinavian panimomestarikoulu, Kööpenhamina. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Elintarvikeala kiinnosti jo lukion jälkeen, jolloin opiskelin elintarviketekniikkaa Seinäjoella. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Panimomestari 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Opiskelu koostuu kuudesta erillisestä modulista, jotka käsittelevät mm. mallastusta, vierteenkeittoa, käymistä, pullotusta ja virvoitusjuomia. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Olen työskennellyt noin 12 vuotta panimossa, joista 11 vuotta kellarimestarina. 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Erilaisiin työtehtäviin panimossa. 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Koulutus antaa valmiuksia panimossa työskentelyyn, ei niinkään muussa elintarviketeollisuudessa Kehittyvä Elintarvike 19

18 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät? Minulla ei ole kokemusta muista teollisuudenaloista, mutta luulisin, että ihan kilpailukykyinen. 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? Suoritan opintojani Kööpenhaminassa, ei muita suunnitelmia ulkomailla oleskeluun. 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Opiskelu on antanut lisätietoa käytännön töihini, ja sitä toivon sen tekeväni myös jatkossa. Arttu Heinonen, Elintarvikekemia 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Arttu Heinonen, Turun yliopisto, Biokemian koulutusohjelma, elintarvikekemian linja. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Olen aikaisemmalta koulutukseltani iktyonomi (kalatalousalan tutkinto). Elintarvikekemian linjan kalateknologian suuntautumisvaihtoehto tarjosi luontevan jatkokoulutusmahdollisuuden. Kiinnostuin kuitenkin enemmän elintarvikealasta yleisesti. Siksi en ole opiskellut kalateknologiaa, vaan olen noudattanut elintarvikekemian linjan opinto-ohjelmaa. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Biokemian koulutusohjelmasta valmistutaan filosofian maisteriksi. Tällä hetkellä olen kiinnostunut mm. tuotekehityksestä ja tutkimustyöstä. 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Kemiaa, biokemiaa, elintarvikekemiaa ja niihin läheisesti liittyviä oppiaineita. Sivuaineopintoina on mahdollisuus opiskella mm. biologian laitoksen tai kauppakorkeakoulun kursseja. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Joskus nuorempana olin kesätöissä mehutehtaalla, mutta yliopisto-opiskelujeni aikana olen työskennellyt kalatautitutkimuksiin liittyvän analytiikan parissa. Analyysimenetelmät olivat osittain samanlaisia kuin elintarvikekemiassakin. 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Koulutus antaa valmiudet monenlaisiin työtehtäviin, kuten laboratorioiden esimiestehtäviin, viranomaistehtäviin, tutkimustyöhön ja tuotekehitystyöhön. Jotkut elintarvikekemian linjalta valmistuneet työskentelevät mm. biotekniikan alalla. Biokemian koulutusohjelman opiskelijat opiskelevat myös kemiaa ja biokemiaa, joten koulutuspohja on melko laaja. 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Koulutus antaa hyvät valmiudet erilaisiin työtehtäviin elintarvikealalla, ja uskoakseni etenemismahdollisuudet ovat hyvät. Aina on mahdollista oma-aloitteisesti kehittää osaamistaan eri osaalueilla. 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät? En ole seurannut elintarvikealan palkkatasoa, mutta tavoitteeni palkan suhteen tulee olemaan korkealla! 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? En. 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Opinnot sisältävät paljon käytännön harjoitustöitä teoreettisen opiskelun ohella. Esimerkiksi analyysimenetelmien ymmärtäminen ja osaaminen edellyttävät paljon käytännön kokemusta. Yleisesti elintarvikeala on laaja. Koulutuksessa on pakko asettaa pääpaino tietyille asioille, ja silloin jotkut muut osa-alueet jäävät vähemmälle huomiolle. Uskoakseni työelämään siirryttyäni joudun opiskelemaan hyvin paljon uusia asioita, ja siihen opinnot yliopistolla antavat hyvät valmiudet. Senja Kyllönen, kliininen ravitsemustiede 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Senja Kyllönen, 24. Opiskelen Kuopion yliopistossa kliinistä ravitsemustiedettä. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Lukion jälkeen halusin yliopistoon ja opiskelemaan jotain lääketieteellistä, mutta lääkärin ura ei kiinnostanut siihen liittyvän suuren vastuun vuoksi. Sattumalta tutustuin ravitsemustieteen koulutusohjelmaan, ja tunsin sen heti omakseni. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Valmistuttuani olen terveystieteiden maisteri ja saan laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyden. Tällä hetkellä olen kiinnostunut hyvin monenlaisista ammattivaihtoehdoista. Jonkinlainen järjestötoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomen ravitsemushoidon tilaan kiinnostaisivat, kuten myös jatkotutkinnonkin tekeminen: tohtoriksi väitteleminen. 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Koulutuksemme on hyvin monipuolista. Perusopintoihin kuuluu mm. käytännön ruoanvalmistusta, elintarvikeoppia, psykologiaa, kemiaa, mikrobiologiaa, anatomiaa ja fysiologiaa. Syventävissä opinnoissa keskitytään ravitsemusterapiaan eli erilaisten sairauksien hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn ravitsemuksen keinoin. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Olen ollut maitolähettiläänä Maito ja Terveys ry:n Vahvaksi päältä ja sisältä -kampanjassa ja tehnyt töitä Pohjois-Savon Sydänpiirille kertomalla sydänystävällisestä ruokavaliosta erilaisille ryhmille. Valion maitolaboratoriossa tutkin maidon kemiallista ja mikrobiologista laatua ja Kuopion ympäristöterveyslaboratoriossa erilaisten elintarvikkeiden mikrobiologista laatua. Tänä keväänä osallistuin Kansanterveyslaitoksen tekemään valtakunnalliseen tutkimukseen Finriski 2002, jossa tehtävänäni oli haastatella tutkimushenkilöiden ruoankäyttöä edelliseltä kahdelta päivältä. 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Koulutuksemme monipuolisuuden ansiosta hyvin monenlaisiin. Meiltä valmistuneet saavat ravitsemusterapeutin oikeuden, jolloin he voivat tehdä potilaiden ohjaustyötä sairaaloissa, terveyskeskuksissa tai kuntoutuslaitoksissa. Lisäksi meiltä valmistuneita toimii mm. urheiluseuroissa, elintarviketeollisuudessa ravitsemusasiantuntijoina tai asiakaspalvelussa, lääketeollisuudessa, toimittajina, järjestöissä, opettajina, tutkijoina ja kaikkialla, missä ravitsemusasiantuntijoita tarvitaan! 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Riippuu paljon siitä, millaiselle työkentälle haluaa. Ravitsemusterapeutin työssä pienemmät kuin esimerkiksi teollisuuden piirissä. 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät? Tällä hetkellä liittomme (Agronomiliitto) suosituspalkka vastavalmistuneelle on 2460 euroa/kk yksityisillä työnantajilla. 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? Ulkomaille lähtö kyllä kiinnostaisi, sillä haluaisin parantaa kielitaitoani ja nähdä alani uusia tuulia myös muualta päin maailmaa. Tällä hetkellä kiinnostaa enemmän ulkomaille lähteminen opiskelijana kuin työntekijänä. 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Parasta antia on käytännönläheisyys. Opettelemme, kuinka keliakiaa sairastava voi valmistaa lihapullat ilman korppujauhoja ja kuinka saadaan tehtyä täytekakku vilja- ja kananmunaallergiselle lapselle. Kohtaamme paljon potilaita jo opiskeluaikana. Opintoihimme kuuluu yhteensä puoli vuotta työharjoittelua neljässä erilaisessa paikassa. Koulutuksemme puutteena on sen koulumaisuus. Meillä on valmiit lukujärjestykset ja paljon läsnäoloa vaativia harjoituksia. Jenni Määttä, koti- ja laitostalousteknologia 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Jenni Määttä, 22. Opiskelen Viikissä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa koti- ja laitostalousteknologiaa. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Rehellisesti sanottuna sattumalta: ovet eivät auenneet sinne, minne alunperin halusin. Ala on kuitenkin aina kiinnostunut, ja Viikkiin jäin. Työllisyysnäkymät ovat hyvät. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri (MMM). Tulevaisuuden haaveet sijoittuvat koulutus- ja neuvontapuolelle. 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Perustieteinä, kemia, fysiikka ja mikrobiologia, joita en ole ennen lukenutkaan. Muita aihekokonaisuuksia, kuten työtiede, hygienia, laatujärjestelmät ja teknologiset aineet. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Siivoustehtävissä elintarviketehtaissa, ammattikeittiöllä ruokapalvelutyöntekijänä ja harjoittelussa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksessa (EELA) riskinarviointiosastolla. 20 Kehittyvä Elintarvike 4 02

19 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Esimerkiksi tutkimus-, koulutus-, neuvonta-, johto- ja tuotekehitystehtäviin aloina keittiöt, siivous ja elintarviketehtaat: sinne missä tarvitaan hygieniaosaamista. 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Yliopisto tarjoaa koulutuksen puitteissa mahdollisuudet tohtorinväitökseen asti. 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät??? 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? Haluaisin lähteä opiskelijavaihtoon esimerkiksi Saksaan saamaan uusia kokemuksia ja parantamaan kielitaitoa. 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Koulutuksemme on erittäin laaja-alaista. Se antaa valmiudet moniin eri tehtäviin. Opiskelu on ollut huomattavasti käytännönläheisempää, kuin mitä odotin. Anne-Mari Korri, työharjoittelu Sveitsissä 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Anne-Mari Korri, 38, Kuopion yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta pääaineena ravitsemustiede. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Olen kiinnostunut ravinnon vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja siitä, miten voin ravitsemuksellisin keinoin hoitaa asiakkaita/potilaita. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Terveystieteiden maisteri. Haluaisin työskennellä ravitsemusterapeuttina tai ravitsemuksen asiantuntijana ennalta ehkäisevässä ja terveyttä edistävässä työssä. 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Opiskeluuni sisältyy yleis-, pääaine- ja sivuaineopintoja, käytännön harjoittelua sekä pro gradu -tutkielma. Yleisaineisiin kuuluvat mm. tietotekniikan perusteet, tilastollinen tietojenkäsittely, kieli- ja viestintäopintoja. Pääaineisiin kuuluvat ravitsemus- ja elintarviketieteen sekä ravitsemusterapian opintoja, mm. ravintofysiologia, elintarvikeoppi, ravitsemusterapia. Sivuaineopintoihin kuuluvat mm. anatomia, fysiologia, mikrobiologia, terveyskasvatus ja psykologia. Käytännön harjoittelua sisältyy opintoihini seuraavasti: 4 vk sairaalan ravintokeskuksessa, 6 vk terveyskeskuksessa, 6 vk sairaalassa ravitsemusterapeutin ohjauksessa ja 8 vk vapaavalintaisessa opintoja tukevassa paikassa. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Lukioaikana työskentelin viikonloppuisin ja koulun loma-aikoina pienessä elintarvikekaupassa. 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Koulutukseni antaa valmiudet työskennellä ravitsemusterapeuttina tai ravitsemuksen asiantuntijana terveyskeskuksissa, sairaaloissa, tutkimuslaitoksissa, erilaisten järjestöjen palveluksissa, lääke- tai elintarviketeollisuudessa. Terveystieteen maisteri voi jatkaa opiskelua lisensiaatiksi tai tohtoriksi. 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Etenemismahdollisuudet riippuvat työpaikasta. Eteneminen esimiestehtäviin saakka on mahdollista. 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät? En tiedä aivan tarkalleen. Luulisin alkupalkan olevan euron välillä. 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? Olen parhaillaan työharjoittelussa Sveitsissä tutustumassa syömishäiriöisten ja lihavien lasten hoitoon. Vastaavaa työharjoittelua ei ole mahdollista suorittaa Suomessa. 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Mielestäni on hyvä, että opintoihimme kuuluu erilaisia käytännön harjoittelujaksoja. Harjoittelun avulla yliopistolla saatuja teoriatietoja on mahdollista soveltaa käytäntöön jo opiskelijana. Sanna Hovirinta, elintarvikekemia 1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala? Sanna Hovirinta, 26, Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos, pääaine elintarvikekemia. 2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot? Olen ajautunut elintarvikekemian opiskelijaksi sattumalta. Jo koulussa tiesin haluavani opiskella jotakin luonnontieteisiin liittyvää. Päädyin ensin Kuopion yliopistoon opiskelemaan ympäristötiedettä, mutta koska se ei vastannut odotuksiani päätin hakea Turkuun opiskelemaan biologiaa. Pääsykoekirja Geeni sai minut kiinnostumaan biokemiasta. Biokemian koulutusohjelman sisällä voi valita biokemian, elintarvikekemian tai biotekniikan linjan. Ensimmäisen vuoden jälkeen valitsin elintarvikekemian, koska se tuntui näistä vaihtoehdoista käytännönläheisimmältä ja kiinnostavimmalta. En ole katunut valintaani. 3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät? Tuleva oppiarvoni on filosofian maisteri. Tulevista työtehtävistä on vaikea sanoa tässä vaiheessa mitään. Minua kiinnostaa kansainvälisyys. Voisin työskennellä jossakin suomalaisessa yrityksessä kansainvälisissä tehtävissä tai ulkomailla ulkomaisessa yrityksessä. Tutkijan työkään ei ole poissuljettu. 4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet? Olen opiskellut elintarvikekemiaa, biokemiaa, mikrobiologiaa, kemiaa (orgaaninen ja analyyttinen kemia) ja hiukan tilastotiedettä ja liiketaloustiedettä. Lisäksi olen tehnyt ympäristötieteen ja valtio-opin opintoja. 5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt? Olen ollut kolmena kesänä laboranttina Raisio Yhtymässä. Tehtäviini on kuulunut lähinnä laadunvarmistusnäytteiden analysointia raffinointilaitoksella. 6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet? Esimerkiksi asiantuntija-, tutkimus- tai opetustehtäviin teollisuuteen tai julkiselle sektorille. 7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla? Etenemismahdollisuudet riippuvat henkilökohtaisista ominaisuuksista ja siitä, millaisiin työtehtäviin sattuu pääsemään valmistumisen jälkeen. 8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät? Luulisin palkkatason olevan kohtuullinen. 9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi? Aion mahdollisesti tehdä töitä ulkomailla. Minua kiinnostaisi työ kansainvälisessä yrityksessä. Tällä hetkellä ajatuksissa on hakea valmistumisen jälkeen töitä Italiasta. 10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita? Ehkä parhaat eväät on antanut koulutuksen monipuolisuus. Toisaalta siinä piilee myös koulutukseni isoin miinus. Alussa ei oikein tiennyt, mihin tähtää ja mitä olisi järkevää opiskella. Nyt kun olisi aika valmistua, huomaa, ettei välttämättä ole aina tehnyt järkeviä valintoja, vaan on opiskellut sellaisia aineita tai kursseja, jotka olisi voinut jättää väliinkin. Toisaalta ajan puutteen vuoksi monia kiinnostavia tai tarpeellisen tuntuisia kursseja on jäänyt tekemättä Kehittyvä Elintarvike 21

20 teema Elintarvikealan koulutusmahdollisuudet Varsinais-Suomessa Kuva Pirjo Huhtakangas Varsinaissuomalaiset valloittivat Helsingin Senaatintorin alkukesällä. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus esitteli vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tutkimus- ja tuotekehityshanketta. Isolla pannulla kypsyi kala-peruna-annoksia. Varsinais-Suomessa on monipuolista elintarvikejalostusta lukuisista pienyrityksistä alan suurteollisuuteen. Maakunta tähtää elintarvikkeiden jalostusarvon nostamiseen erityisesti uusien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisen kautta. Elintarvikkeiden olivatpa ne uusia tai perinteisiä kehittämiseen ja valmistamiseen tarvitaan ammattitaitoista, vastuunsa tuntevaa ja motivoitunutta työvoimaa. Varsinais-Suomesta löytyy elintarvikealan koulutusmahdollisuuksia koko ketju ammattioppilaitoksesta yliopistoon asti. Turun ammatti-instituutissa ( voi suorittaa elintarvikealan perustutkinnon joko elintarviketeknologiassa, leipomoalalla tai lihaalalla. Täältä opiskelija saa valmiudet mm. leipurikondiittoriksi, paistopisteen hoitajaksi, elintarvikkeiden valmistajaksi tai myyjäksi, lihan leikkaajaksi, lihatuotteiden valmistajaksi tai myyjäksi. Lisäksi ateriapalvelupuolelta voi valmistua suurtalouskokiksi ja hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmasta ravintolakokiksi. Turun ammattikorkeakoulussa ( voi opiskella Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa elintarvikeinsinööriksi (AMK). Ammattiopinnot painottuvat elintarviketuotannon prosessitekniikkaan ja hygienian hallintaan. Valmistuneet sijoittuvat teollisuuden tuotannon, tuotekehityksen, laadunvalvonnan ja johdon tehtäviin sekä kunnallisiin valvontatehtäviin. Ravintola- ja ruokapalvelujen suuntautumisvaihtoehdosta löytyy myös restonomin koulutusohjelma. Turun yliopistossa ( elintarvikealaa voi opiskella matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa biokemian koulutusohjelmassa (elintarvikekemia) sekä em. tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteisessä terveyden biotieteiden koulutusohjelmassa (elintarvikekehitys). Opoille elintarvikealan esittelypäivä Elintarvikealan osaamiskeskus ELO järjestää opintojen ohjaajille esittelypäivän varsinaissuomalaisesta elintarvikealan koulutustarjonnassa perjantaina Tapahtumassa on mukana paikallisten yritysten edustajia, ja siihen sisältyy myös kaksi tutustumiskäyntiä. Tapahtuman pitopaikka on Turun PharmaCity, Itäinen Pitkäkatu 4. Lisätietoja tapahtumasta saa aluekoordinaattori Marjo Mäkinen-Aakulalta puh. (02) ). Marjo Mäkinen-Aakula ELO-aluekoordinaattori Turun yliopisto Pohjois-Pohjanmaa elintarvikealan ammatillisen peruskoulutuksen kehto Pohjois-Pohjanmaalle tyypillistä elintarvikekehitystä ovat voimakkaan maatalousperinteen jalostamistoimet. Omat makkaranjalostuslaitokset, kalanjalostusyksiköt, laaja leipomoiden verkosto ja marjoihin ja juureksiin keskittyvä, luonnonvaroja hyväksikäyttävä elintarvikejalostus on laaja maakunnallinen palvelualan työllistäjä. Maakunnasta löytyvät kaikki ammatillisen koulutuksen alat: mm. elintarviketyöntekijän ja leipomoalan tutkinnot sekä uutena ryhmänä catering-tutkintoon pohjaavat koulutustoimialat. Koulutustoimialatietoja löytyy mm. osoitteesta Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja erityisesti sen luonnonvarayksikkö tekee ammatillisen koulutuksen kanssa laajaa yhteistyötä. Metsästä ja luonnosta saatavien raaka-aineiden keräämiseen ja esijalostukseen liittyvä koulutus antaa valmiuksia keruutuoteneuvojan toimeen ja pienimuotoiseen jatkojalostukseen. Yliopistotasoista elintarvikealan koulutusta Pohjois-Pohjanmaalla ei ole, mutta Oulun yliopisto, erityisesti prosessitekniikan laitos yhdessä Sotkamon yksikön kanssa, panostaa raaka-ainevirtojen jatkohyödyntämiseen sekä yrttitutkimukseen (lisätietoja: ). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen yksikössä on panostettu jalostettaviin kasveihin, mm. marjoihin jo vuosia (lisätietoja: Sonja Manssila ELO-aluekoordinaattori Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi Pohjois-Savossa yhteinen koulutustyöryhmä Pohjois-Savossa on lyöty hynttyyt yhteen elintarvikealan kehittämiseksi: elintarvikealan osaamiskeskus ELO:lla ja elintarvikealalle koulutusta tarjoavilla oppilaitoksilla on yhteinen koulutustyöryhmä. Se kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Tavoitteena on varmistaa alueen yritysten työvoiman saanti ja kehittää koulutusta, erityisesti löytää pussinperiä tai koulutuksellisia puutteita. Toiminta lähti liikkeelle Pohjois-Savon ensimmäistä elintarvikealan kehittämisohjelmaa laadittaessa. Siihen koottiin kuvaukset alueen koulutustoiminnasta, jotta tiedettäisiin, mitä missäkin koulutetaan ja onko jostakin puutetta. Kun yhteenveto oli kerran tehty, aineistosta koottiin esite, jolla voidaan markkinoida kaikkia koulutusmahdollisuuksia samalla kertaa. Esitettä, koulutuskarttaa, on jo päivitettykin, ja taas on uusi päivitys edessä. Esitteestä tehtiin myös nettisivut ( joilta pääsee ainakin oppilaitosten sivuille. Osaamistodistuskoulutusta yhteistyössä Vasta konkreettinen toiminta luo oikeata yhteistyötä, mihin koulutustyöryhmässä päästiin osaamistodistusten avulla. Alueella nähtiin tärkeäksi järjestää osaamistodistuskoulutusta heti, eikä vasta pakon sanelemana. Aluksi järjestettiin oppilaitosten henkilöstölle ja tuleville kouluttajille omien tietojen päivittämiseen tähtäävää koulutusta eri tahojen yhteistyönä. Seuraavaksi koottiin yhteinen koulutusmateriaali alueen kouluttajille. Siitä on niin kova kysyntä, että aineiston muokkaamista muidenkin käyttöön mietitään par- 22 Kehittyvä Elintarvike 4 02