Lauttasaari-Seura Drumsö-Sällskapet Perustettu 1968 Nro 16 ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ

Transkriptio

1 Seura Drumsö-Sällskapet Perustettu 1968 Nro 16 Lauttasaaren silmälääkärikeskus Timo Hellstedt silmätautien erikoislääkäri silmäkirurgi lääketieteen tohtori harmaakaihitutkimukset ja leikkaukset glaukoomatutkimukset ja hoidot sarveiskalvon kartiorappeumatutkimukset ja hoidot diabetespotilaiden seurantatutkimukset muut silmäsairaudet ja niiden hoidot taittovoimaleikkaukset muut silmäkirurgiset toimenpiteet näöntutkimukset Tutkimuslaboratorio Silmänpainetutkimukset kertapaine tai vuorokausikäyrä Näköfysiologiset tutkimukset Näkökenttätutkimukset Octopus 311 perimetri Sarveiskalvotopografia Silmänpohjakuvaus Kyynelnestetutkimukset kuivasilmäoireet allergiset silmäoireet Ajanvaraus P , Lauttasaarentie 5 Avoinna: Ark 9-18, La ja lisäksi iltavastaanottoja Hanki Äitienpäiväksi ja se on sillä siisti! Soita, tilaa ja ilahduta äitiä lahjakortillamme. Me olemme yksityiskotien hoitoon ja huoltoon erikoistunut yritys sinun lähelläsi Lauttasaaressa. Korallin väki toivottaa Hyvää Äitienpäivää! Kotiapu-Koralli Puh Fax koralli@kolumbus.fi Gyldenintie Helsinki ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ LAUTTASAARI, KT, 4 h, k, p 87 m 2 Selkeäpohjainen ja tilava päätyh. perheelle päiväkotien ja koulujen läheisyydestä. Iso valoisa keittiö. Avara oh, eteläparv. sekä tilava vaatehuone tekevät asumisesta mukavaa. Asunto on 2. krs:n tasalla. Mh ,02 e. Vh e. Pajalahdentie LAUTTASAARI, KT, 2 h, k, p 64,5 m 2 Tyylikkäästi remontoitu, avara läpitalon huoneisto hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien ääreltä. Putkiremontti tehty. Mh e. Lauttasaarentie LAUTTASAARI Gyldenintie 6, Helsinki, puh Välityspalkkioesimerkki: HETA hintavastuulla 4,9 % velattomasta hinnasta, sisältäen alv. 23 % + asiakirjakustannukset. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,07 euroa/min ja matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puh. + 0,17 euroa/min (alv. 23 %). Huoneistokeskus Oy, Puutarhurinkuja 2, Helsinki. Y-tunnus Lsaari_82x70_0311_K.indd

2 Pääkirjoitus Piispan pääsiäistervehdys 2011 Kuinka tästä eteenpäin? Vad händer sen? Viime sunnuntain jännitysnäytelmä on tätä kirjoittaessa vielä tuoreessa muistissa. Suomalaiset ovat käyneet ahkerasti vaaliuurnilla ilmaistakseen kantansa tämän valtakunnan asioiden hoidosta. Vaalituloksesta odotettiin poikkeuksellista, käänteentekevää, jopa radikaalia. Mutta eipä taitanut edes jytkyvoiton saavuttaneen puolueen keulakuva uneksia tällaisesta tuloksesta. Nyt kaikki menee uusiksi. Tai sitten politiikan osittain kirjoittamattomatkin pelisäännöt uusitaan lähiaikoina. Ns. suurista kenelläkään ei ole niskaotetta toisista, vaan hyvin erilaisista lähtökohdista pitäisi synnyttää tätä maata hyvin, viisaasti ja kestävällä tavalla eteenpäin luotsaava hallitus. Keväästä tulee hallitusneuvottelijoille raskas, yleisölle piinaavan jännittävä. Syntyykö yksimielisyyttä hallitusohjelmasta ja sitoutuvatko siihen kaikki suurimmat puolueet, vai törmääkö uusi ajattelutapa voimalla aikaisemman hallituksen johtaman politiikan kanssa? Olisiko topakka kustannustoimittaja ollut tarpeen? Oliko nyt viisasta kertoa kaikki niin totuuden mukaisesti? Eikö lopputulosta ajatellen olisi pitänyt karsia pahimmat virheet ja hieman silotella suurimpia kupruja? Siellä ne kaikki kuitenkin ovat. Luottamus kompastuu katalaan petokseen. Voitonvarmuus murenee hätävalheisiin ja sanavalmius vaihtuu mykkyyteen. Selkään puukotusta ja julkeaa vallankäyttöä. Ystävien tiimi hajoaa varpusparven lailla ja lopulta tilannetta kuormittaa myös yhden itsemurha. Pyhän viikon Suuren Kertomuksen henkilöt eivät täytä esikuvallisuuden mittoja. Kyllä heiltä olisi odottanut parempaa suoritusta. Selkärankaa ja sensitiivisyyttä. Kaiken sen jälkeen, mitä he olivat yhdessä kokeneet, oppineet ja oivaltaneet. Lahjaksi saaneet. Pietari valehtelee, Johannes väsähtää kesken kaiken, Juudas ryhtyy kavaltajaksi ja yhdestä tulee paineen keskellä väkivaltainen. Koko joukkue tuntuu unohtaneen yhteistyön pelisäännöt ja eettiset periaatteensa. Tämän raadollisen todellisuuden keskellä - ei siitä etäällä eikä eristettynä - toteutuu samanaikaisesti Jumalan hyvä suunnitelma. Mikään ei estä sitä. Se hakee toteutumisen väylänsä. Ihmisten keskenkasvuisuus ja alamittaisuus eivät sitä lannista. Juuri siksihän tuo suunnitelma on niin tarpeen. Ja ajankohtaisuutensa säilyttävä. Siksikö pääsiäiskertomusta ei ole siloteltu, että tajuaisimme Jumalan kestävän todellista elämäämme ja sen rajoittuneisuutta? Edes alkuaikoina eivät uskonsankaruus ja voitonvarmuus olleet edellytyksenä Jumalan läheisyyteen pääsemiselle. Siksikö tuo kaikki yhä uudelleen kerrotaan, että me sallisimme uskon aarteet heille, jotka eivät täytä meidän mittojamme tai meidän ihanteitamme, mutta joita Jumala on pysyvästi unohtanut mitata ja joille Hän kieltäytyy kertomasta meidän vaatimuksiamme? Siksikö kaikki raadollisuus on jätetty Pyhän Kertomuksen sisään, että oivaltaisimme: Pyhä janoaa päästä pahan keskelle. Keskeneräisyyden ja pettymysten rinnalle tarjoutuu aina myös aavistus armahtamisesta. Todellisen tilanteemme arvet eivät pimennä Armon auringon kajastusta; siihen pystyy vain omahyväisyytemme keinovalo. Pääsiäinen on vastakohtien tunnistamista. Kuolema on, mutta lopullisena totuutena sitä ei enää ole. Pimeys ja ahdistus ovat, mutta valoakin on, toivon kajastuksena tai edes mielikuvana, johon hetkeksi jaksaa tarttua. Häpeää on, mutta ehdoitta on tarjolla myös anteeksiantamus ja unohduksen armo. Pyhä viikko on, koska Jumala ja ihminen ovat. Golgata on, jotta avautuisimme armahdukselle. Sallisimme sen itsellemme ja toisillemme. Pääsiäisaamun puutarha on, jotta luottaisimme lupaukseen. Antaisimme kalman hajun vaihtua elämään ja toivon tuoksuun. Irja Askola Helsingin piispa Äänestysprosentin noususta huolimatta lähes 30 prosenttia äänikelpoisista kansalaisista päätti olla käyttämättä äänioikeuttaan tälläkin kertaa. Juuri nyt haluaisin kovin mielelläni tietää, mitä he ajattelevat vaalin tuloksesta ja politiikan tulevista suuntaviivoista. Meillä kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa asioidemme hoitoon sekä kunnallisella, valtakunnallisella että Euroopankin tasolla äänestämällä omat edustajamme hoitamaan niitä. Äänestämättä jättämällä luovumme myös oikeudesta valittaa asioiden hoitamistavasta. Söndagens tv-thriller speglar ännu i minnet. Många vänta de sig att valresultatet kommer att medföra radikala förändringar till riksdagens besättning. Ändå tror jag att det slutliga resultatet var en överraskning även för den klara segraren i detta val. Under våren skall det kunna bildas en ny regering av en bas som består av tre i praktiken jämnstarka partier som möjligtvis har stora utmaningar att se på rikets bästa på ett enhetligt sätt. Hurudan regering vi kommer att få någon gång i maj blir väldigt spännande att se. Även om röstningsprosenten något steg från förra valet blev det ändå bara 70.4 procent. Undrar vad de som valde sig att inte rösta denna gång nu tänker. Jännittävän kevään kynnyksellä iloisen ja aurinkoisen Pääsiäisen toivotukset kaikille! Glad Påsk och solsken åt alla! Shama Österman -Seuran hall.jäsen, perhetyöryhmän pj. LSS.perhetyoryhma@gmail.com perhetyöryhmä Jesus eller Barabbas? Vad skall jag göra med Jesus? Det var Pilatus som frågade så. Han måste välja mellan Jesus och Barabbas och han valde Barabbas, fast han visste att detta var fel. Folket valde åt honom. Jesus eller Barabbas? Frågeställningen verkar grotesk den kärleksfullaste, renaste och största bland människors barn eller en rövare och bov. Pilatus tyckte själv att sammanställningen var orimlig och att valet inte kunde utfalla på mer än ett sätt, men det orimliga händer rätt ofta i världen. Och det hände nu. Barabbas och Jesus fick byta plats. Här har vi det ställföreträdande lidandets stora hemlighet. Det hände någonting mycket mera än bara en symbolisk handling i det som hände. Det var nämligen ett gammalt sed att landshövdningen vid högtiden gav folket en fånge fri i samband med judarnas påsk för att symbolisera folkets befrielse från Egypten under första påsken. Nu inför mänsklighetens stora påskfest var det inte bara fråga om att en fånge skulle bli fri utan om hela mänskligheten. I Barabbas och Kristus ser vi hela mänskligheten stå inför Gud. Skulden flyttas från den ena till en annan. Själviskhetens offras med kärlekens offer, den oskyldige lider på den skyldiges ställe. Såsom Herrens lidande tjänare visste Herren att han, den ene endast genom att utgiva sitt liv i döden, kunde göra de många rättfärdiga. Själviskheten måste offras för att kärleken skall kunna råda. Guds kärlek att anpassa sig efter det själviska människolivets villkor. Jesus dömdes i stället för Barabbas, i stället för dig och mig för att vi skulle bli fria, när han led på syndares ställe. Gud tog på sig offret, Gud var i Kristus och försonade världen med sig själv, skriver aposteln Paulus. Därför är allt det som vi ser drabba Jesus egentligen din och min lott. Det är fråga om den dom som vilar på oss människor om vi inte tar emot förlåtelsen och friheten som en gåva. Ty Han var sargad för våra överträdelsers skull och slagen för våra missgärningars skull och näpsen var lagd på honom för att vi skulle få frid. (Jes. 53) Den som har fått nåden att koppla samman sitt liv med Jesu lidandes historia ser inte i påskens händelser blott en berättelse av en tortyr bland många andra, utan en fullbordan av profetens ord om att genom hans sår blir vi helade. Den lidande Kristus klädd i en purpurmantel inför Pilatus domstol talar då för oss att vi kan bli avklädda vår orättfärdighet och bli klädda i Kristi rättfärdighet. Törnekronan på hans huvud förkunnar oss att han har burit straffet av syndens onda törnen för att vi en gång kan bli krönta med Livets krona. Därför gråter vi vid Jesu kors inte över Jesus utan över oss själva och över våra missgärningar och tackar honom för hans kors som förkunnar oss Guds kärlek, nåd och förlåtelse. En välsignad Korsets och Uppståndelsens Påsk När det själviska människolivet vägrar att anpassa sig efter den gudomliga kärleken, så vägrar däremot inte Päivikki Ahonen kaplan i Johannes församling 2

3 Politiikan mannerlaatat liikkuivat Historiallinen vaalitulos realisoitui sittenkin vastoin useimpien arvioita. Kansalla on demokratioissa valta juuri vaaleissa. Kansa tunsi nyt pitävänänsä valtaa käsissään ensi kertaa, ihan kouriintuntuvasti, ja halusi sitä käyttää. Esitin facebookissa ennen vaaleja, että neljästä isosta puolueesta kolmen on oltava hallituksessa, muuten ei tule mitään. Ja lisäsin: Portugalistakin voidaan sopia huhtikuussa. Kommentaattorit näyttävän ajattelevan, että nimenomaan Timo Soinilla on paljon nieltävää. Voi sitä olla yhtä hyvin Jyrki Kataisellakin. Kun enemmistö on Ei -linjalla, niin kyllä sen pitää näkyä ja toivottavasti ainakin osittain toteutuu eurooppalaisessa politiikassa. Ilman Portugalia vaaliväittelyt olisivat olleet toisenlaisia, mutta lopputulos ei välttämättä juuri toinen. Tällöin olisi keskiöön noussut sisäpolitiikka. Hallituspuolueet olisivat puolustelleet saavutuksiaan, ja Soini olisi niputtanut demaritkin samaan vanhojen puolueiden rintamaan. Vaalien ainoa voittaja oli tietenkin perussuomalaiset. Ja vaaleja voi hyvin kutsua historiallisiksi. Soini marssittaa nyt Arkadian mäelle kaksikertainen määrän, mitä isä-vennamo aikanaan teki. Saas nähdä, miten äijän käy. Tuntuu aika hämmentävältä, että toiseksi eniten eli kuusi paikkaa hävinnyt puolue voi hehkuttaa olevansa ensi kertaa maan suurin puolue. Miksi näin? Kuten Sami Borg sanoi YLE:n vaaliohjelmassa, ei meillä yksikään puolue ole läheskään 50 paikkaa. Eli ne ovat kaikki tavallaan keskisuuria. Saa nähdä, jääkö tämä tilanne pysyväksi. Meillä luultiin kauan, että vihreät voisivat olla neljäs pyörä. Mutta näin ei näytä käyvän. Itse asiassa perussuomalaisen jytkyn lisäksi vaalien toinen suuri asia on vihreiden rökäletappio ja paikkaluvun putoaminen kolmanneksella eli 15:stä kymmeneen. Siinä on miettimistä. Onko syy pikemminkin siinä, että vihreys ei enää ole yksinoikeus ja kaikki puolueet jo riittävän vihertäviä. Tappio etelässä voi olla oireellista. Facebookista päätellen monet nimekkäät vihreät ovat osoittautuneet kerrassaan huonoiksi häviäjiksi. Vaali-illassa oli tunnelmaa kuin lottoarpajaisissa, Idolsit kärsivät nyt rökäletappion tosivaaleille eli kansanvalalle. Helsinki ei aivan seurannut samaa kehitystä. Silti perussuomalaiset saivat täältäkin kolme paikkaa; kaksi kokoomukselta ja yhden vihreiltä. Demarit menettivät taas yhden vasemmistoliitolle. Valtakunnan ääniharaviksi nousivat odotetusti Timo Soini ja Alexdander Stubb, jotka imuroivat Uudeltamaalta yli ääntä. Heidän osuutensa koko vaalipiirin äänistä olivat 8.6. ja 8.5 prosenttia. Helsingin ääniharava ei ollut yllätykseksi Jussi Halla-aho, vaan vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Vasta heidän jälkensä oli kokoomuksen pysyvä kiintotähti Ben Zyskowicz. Heidän äänimääränsä ja vastaavasti osuus kaikista vaalipiirin eli Helsingin annetuista äänistä oli , ja , ja osuudet 4.9, 4.3. ja 3.9 prosenttia. Laajan maan erikoisuus on pienet vaalipiirit, joissa äänikynnys koituu suureksi. Suurimman henkilökohtaisen osuuden on laskujeni mukaan saanut uudelleen palannut demarien Riitta Myller, joka sai 6 paikkaa valitsevasta Pohjois- Karjalan äänistä 8.8 prosenttia. Lisäksi löysin tosiharavista Keskustan Anne Kalmarin Keski-Suomesta 8.3. Paula Risikko ja Jutta Urpilainen keräsivät 4,8 ja 4.7 prosentin osuuden. Seppo Väisänen Miten tornado iski Kasinonrantaan on peruskokoomuslaista aluetta, ja aika hyvin tämä puoluetasolla piti nytkin paikkansa. Viime Eurovaaleissa otsikoin silloin yli sivun menevän analyysin jotenkin siihen tapaan, että Alexander Stubb valtasi koko saaren. Nyt Timo Soinin vaikutukset ovat vähän hajanaisempia. jakaantuu karkeasti kolmeen alueeseen: ruotsinkielinen Katajaharju, perinteinen Keski- ja nuorekas Vattuniemi. Esitän seuraavassa eräitä keskeisiä lukuja. Äänestysaktiivisuus on meillä aina suuri. Nyt sen vaihtelu nykyisten kuuden äänestysalueen välillä on 80.9 ja 86.4 prosenttia eli kovin paljon. Ja vaikka kokoomus on vahva, niin vaihtelut ovat senkin sisällä suuria 39.1 ja 44.5 prosenttia hyväksytyistä. Edellinen on tietenkin Katajaharjussa ja jälkimmäinen Vattuniemessä. En malta tässäkään olla kehumatta vanhaa ranskalaista 1950-luvun historiallista koulukuntaa, jonka avulla voidaan tuoda lähialueiden erot hyvin esiin. Seuraavassa puolueiden kannatusluvun prosenteissa laskettuna yhteen koko saaren osalta: KOK 42.1 Vihreät 16.7 Rkp 12.4 Sdp 9.6 Ps 7.4 Vas 4.5 Kesk. 4.0 Kd 1.9 Yllättävää ei ole pelkästään perussuomalaisten esiinmarssi, vaan myös vasemmistoliiton kannatus. Tällaista ei heillä ole ollut vuosikymmeniin. Mutta edelleenkin kokoomuksella ja rkp:llä on yhdessä yli puolet äänistä. Kuka on sitten saaren äänikuningas tai kuningatar? Yleensä kymmenen kärki on voittopuolisesti ollut kokoomuksella ja huiput erottuneet muista selvästi. Nyt on ainoan kerran paljon tasaisempaa. Alkuun erottuu kärkikaksikko. Ääniharava on meidän ostarilla vaalitilaisuuksissa jo vuosia nähty Ben Zyskowicz 769 ääntä ja toisena entinen saarelainen Jan Vapaavuori 743 äänellä. Kolmaskin sija menee kokoomukselle, saaren lehteen kirjoittava Sari Sarkomaa 460 äänellä. Neljäs on 427 äänellään rkp:n Astrid Thors, joka voitti vain alle sadalla äänellä kilpailun edustajapaikasta Jörn Donnerin kanssa. Sitten tuleekin yllätys, sillä viides oli Jussi Halla-aho, koska hän imuroi täältäkin lähes kaikki perussuomalaisten äänet. Hän sai Lauttasaaresta 402 ääntä. Sapattivapaan jälkeen politiikkaan palannut vihreiden Osmo Soininvaara oli kuudes 381 äänellä, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sai hämmästyttävät 329 ääntä, kokoomuksen saarelainen Sirpa Asko-Seljavaara sai saman äänimäärän ja kokoomuksen uusi Laura Räty 327 ääntä. Kärkikymmenikön päätti TV-juontajana tutuksi tullut Jaana Pelkonen (kok) 319. Ikinuori Jörn Donner, jonka vuoro oli olla nyt rkp:n leirissä ja vihreiden Pekka Haavisto molemmilla 317 ääntä. Jatkolista on hyvin tiivistä: vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja keskustan puheenjohtaja, väistyvä pääministeri Mari Kivinimi saivat kumpikin 313 ääntä. Seuraava nimi on minulle ja varmaan muille yllätys Markus Rauhala (rkp) 317. Kokoomuksen lintumies ja ulkoasianvaliokunnan pj. Pertti Salolainen sai 307 ja ministeri Vapaavuoren avustaja nuori Lasse Männistö 303 ääntä. Ensimmäinen demari on nytkin kaukana. Erkki Tuomioja on 18:s 287 äänellään. Ilman tarkistuslaskentaa annan viimeiset paikat 20 joukossa kokoomuksen Petri Sarvamaalle entiselle TV-toimittajalle ja vaalitaistelussa lisäpigmenttiä hankkineelle Wille Rydmannille, kummallakin 237 ääntä. Eli kaiken kaikkiaan tasaisin ja monipuolisin jakauma, minkä kolmenkymmenen vuoden kommentointiurani aikana olen kohdannut. Lopuksi saarelaisiin. Valitettavasti nyt alkavat laihat vuodet, sillä omaa kansanedustajaa ei ole, vaikka joskus on ollut pari, kolmekin. Sirpa Asko-Seljavaaran terveyspoliittinen työ ei mainonnankaan siivittämänä saanut enää riittävästi kannatusta. Laitan tässä vain Lauttasaaren äänet. Kokoomuksen Sakari Oka sai saarelta aivan kohtuullisen määrän eli 133 ääntä. Perussuomalaisten imu ei tarttunut Seppo Kanervaan, joka sai saarella vaatimattomat 91 ääntä. Keskustan Sanna Lehtinen sai vähemmän eli 61, mutta sen sijaan hän sai muualta niin paljon ääniä, että oli ensikertalaisena kolmanneksi paras keskustalainen, komeat 863 ääntä. Keskustan Juha Sarlund sai saarelta 22 ääntä. Upean jalkatyön tehnyt sitoutumattomana kristillisten listoilla ollut, entinen presidenttiehdokas Arto Lahti sai saareltamme 34 ääntä. Kiitos kaikille äänestäjistä ehdokkaisiin. Seppo Väisänen Jalohaikara yllätti Myllykalliolla Sunnuntaiaamun udussa Marko Rutin ja Pekka Leskelän kiikareihin osui jalohaikara, lempinimeltään jallu, joka ohitti Myllykallion kuin valkea aave ja jatkoi matkaansa Espoon Laajalahdelle. Havainto oli Lauttasaaren neljäs tästä Baltian maissa runsastuneesta lajista; ensimmäinen nähtiin sekin Myllykallion lintutornista, tornien taiston jälkimainingeissa toukokuussa Alkukeväällä monet Uudenmaan tai Hel punajalkaviklo kalatiira Matti Rekilä Ensimmäiset kivitaskut havaittiin tyypillisesti Telvan rannassa singin ensimmäisistä muuttajista havaittiin juuri Lauttasaaressa. Uudenmaan ensimmäisiä olivat ainakin pikkujoutsen, harmaasorsa ja räyskä. Koko Suomen ensimmäiset keväthavainnot tehtiin valkoposkihanhesta, merikihusta ja suopöllöstä. Maanantaihin mennessä saarella oli havaittu yhteensä 116 lajia tänä vuonna. Lauttasaaren kevätmuuttajien ensihavaintoja kivitasku jalohaikara, pikkukuovi Pekka Rusanen 3

4 Kaikki Itämeren puolesta Itämeri-päivänä haluttiin kiinnittää huomio vapaaehtoistyön merkitykseen. Lauttasaaren yhteiskoulussa vietettiin Itämeri-päivää, jolloin opiskelijat kokoontuivat kuulemaan ja oppimaan öljyonnettomuuksista ja niiden seurauksista. Päivä alkoi WWF:n Teemu Niinimäen ja Helsingin Pelastuslaitoksen Vesa Nurmisen luennolla, jossa pureuduttiin Itämeren suojelusta valistamiseen. WWF (World Wide Fund for Nature) on 1961 perustettu luonnonsuojelujärjestö, joka koostuu asiantuntijoista ja vapaaehtoisista työntekijöistä. Niinimäki toi esille, että Itämerta uhkaa meneillään oleva ilmastonmuutos, lisääntyvät saasteet ja mahdolliset öljyonnettomuudet. Pääaiheena olikin öljyn karmea vaikutus kasveille ja eläimille, josta Nurminen antoi esimerkin: jos linnun höyhenpeitteelle pääsee öljypisara, se päästää kylmän veden höyhenpeitteen läpi aivan kuten vesi läpäisisi sukeltajan märkäpuvun, jossa on reikä. Niin kuin vesi pääsisi jäähdyttämään sukeltajan vartalon se myös kohtalokkaasti kylmettää linnun, joka kuolee hypotermiaan. Vesa Nurminen jatkoi luentoa kertomalla, että vuosittain Pelastuslaitoksen apua tarvitsevia eläinpelastustilanteita on satoja. Toiminnan on oltava nopeaa ja mitä enemmän auttajia, sitä parempi. Onnettomuudesta raportoidaan viranomaisille, jotka lähtevät paikalle torjumaan vahinkoa. Alueen ja eläinten puhdistaminen öljystä on kallista puuhaa. Avomerellä öljylitran puhdistaminen maksaa noin sata euroa, sisävesillä tuhat euroa ja rannassa jopa kymmenen tuhatta euroa. Siitä huolimatta auttaminen on hyvin tärkeää ekosysteemin tasapainon säilyttämiseksi. Mitä nopeammin vesi saadaan puhtaaksi, sitä halvemmaksi projekti tulee. Luennon jälkeen opiskelijat jakautuivat ryhmiin, joissa loppupäivä vietettiin. Yksi Kuvat: Salla Mustakallio 1a ryhmistä oli nimetty rantaryhmäksi, ja he lähtivät Kasinon rannalle öljyonnettomuuden torjujiksi. Ryhmää johtivat koulun opettajat sekä WWF:n meriasiantuntija Vanessa Klötzer. Saavuttaessa tapahtumapaikalle opiskelijat jaettiin kolmeen ryhmään, joita johti vastuuhenkilö. Paikalla olivat opiskelijoiden lisäksi Helsingin Pelastuslaitoksen auto, Saari ry:n ja WWF:n työntekijöitä ja Ylen toimittajia. Auttajat puettiin suojahaalareihin, kumihanskoihin ja saappaisiin sekä suojalaseihin, ja ohjeistuksen jälkeen lähdettiin rannalle tositoimiin. Rantaa alettiin puhdistaa lapioin ja ämpärein. Koko tempauksen takana oli Saari ry:n tapahtumavastaava Tommi Leppälä, joka kertoi auttavien nuorten olevan luonnonsuojelun tulevaisuus. Koulussa opiskelijoille opetettiin muun muassa öljykatastrofin tuhrimien lintujen pesemistä. Esimerkkinä käytettiin kuollutta lin tua ja ruokaöljyä, ja ohjeistus tehtiin huolellisesti. Perus Fairy on parasta pesuainetta linnuille. Pesemiseen tarvitaan vähintään neljä kättä, ja silmät on suojattava aina suojalasein ja hengityselimet hengityssuojalla. Pesemistä jatketaan niin kauan, kunnes sulat ja höyhenet ovat puhtaita. Opiskelijat harjoittelivat pesemistä kärsivällisesti ja onnettomuuden sattuessa moni kertoi olevansa valmis auttamaan, kunhan saisi toimintaohjeet. Pelastuslaitoksen Vesa Nurminen korostikin moneen otteeseen päivän aikana sitä, että 18-vuotias voi liittyä vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin, jotka tarpeen vaatiessa hälytetään paikalle. Päivän viesti tuli selväksi: Itämeri on riskialtis ja toivottavasti käsipareja riittää, jos todellinen katastrofi iskee. Henna Sofia Mustaniemi, 1a Haalarit, kumisaappaat ja hanskat ylle ja sitten rannan siivoustalkoisiin. Viime vuosien aikana Vattuniemen teollisuusalueen rakennuksia on jalostettu asumiskäyttöön. Tämä on merkinnyt myös luopumista alueen entisestä palvelutasosta. Pos tikonttori lakkautettiin toissa vuonna. R-kioski sulki ovensa joulukuussa 2010, koska Nahkahousuntien ja Vattuniemenkadun kulmassa olevat hyväkuntoiset kaksi rakennusta puretaan tämän vuoden aikana ja tilalle rakennetaan uusia koteja. Eikä tässä vielä kaikki. Tulevana heinäkuun alussa Nordea lopettaa Heikkaan talossa sijaitsevan konttorinsa. Ne vanhat tai muuten huonokuntoiset henkilöt, jotka eivät käytä pankkiasioissaan internettiä, joutuvat patikoimaan Gyldenintielle asti hoitaakseen asiansa Kiitos kaikille äänestäjille! Sain Keskustan listalla kolmanneksi eniten ääniä täällä Helsingissä. Tämä on hieno tulos ja merkitsee, että vaikuttamismahdollisuudet puolueen sisällä vahvistuvat. Helsinkiläisenä keskustalaisena aion jatkaa työtä lähipalveluiden ja lähidemokratian säilymisen eteen kaikissa niissä päätöksentekoelimissä, joissa olen mukana. Tulen jatkossakin pitämään kiinni inhimillisyyden, yhteisöllisyyden ja kohtuullisuuden arvoista. Koen äärimmäisen tärkeänä yksinäisyyden -Seuran hallituksen jäsen Matti Tanner puolusti hyvin perustein tässä lehdessä 7.4. ilmestyneessä kirjoituksessaan haa vetta kehittää Lauttasaaren kartanosta kaikkien saarelaisten kohtaamispaikka, kulttuurin ja harrastusten rakennus. Nyt kun vanhusten hoitokoti on jättänyt kartanon, olisi mahdollista aloittaa kulttuuri- ja asukastoiminta talossa. Kaupungin johdossa vastoin aikaisempia kaavailuja ollaan kuitenkin tekemässä kartanosta lasten päiväkotia. Keskeisen symbolirakennuksen muuntaminen päiväkodiksi tuntuu ontuvalta ratkaisulta. Lapsille on löydettävissä sopivammat tilat muualta, kuten Tan- To klo Pe klo Ke 4.5. klo To 5.5. klo Pe 6.5. klo Ke klo To klo Ma16.5. klo Ti klo Ti klo Ke klo To klo Pe klo Ke klo To klo Lukijan ääni Väkimäärä kasvaa, palvelu huononee Kiitos! kuntoon. Toivottavasti käteisautomaatti säilyy Heikkaan talossa, vaikka onhan niitäkin pisteitä lakkautettu viime vuosina käteisen käytön vähenemisen myötä. Haikeana tässä muistelee aikaa ennen tietoverkkoa ja suuria pankkifuusioita, jolloin Lauttasaaressa toimi 10 pankkikonttoria. Lauttasaarentien entisen Esson (myöh. ABC) paikalla oleva metrotyömaa on siirtänyt taksiaseman erittäin ahtaalle paikalle Lauttasaarentien toiselle puolelle. Eikö olisi voitu ajatella, että optimaalinenn taksiaseman paikka olisi ollut Wavullinitien aptekiin tai vaatteiden maahantuontiliikkeen edustalla. Petri Kettunen ja syrjäytymisen kysymykset. Teot lähtevät läheltä. Tämän johdosta haastan saarelaisia välittämään ja pitämään huolta lähimmäisistä ja naapureista. Vaalityön aikana menetin viimeisen isovanhempani. Isoisäni elämänmyönteinen asenne ja kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin elää nyt jälkipolvissa. Oman vaalilupaukseni aion lunastaa eli tehdä vapaaehtoistyötä vanhusten parissa tulevana kesänä. Lauttasaaren kartano asukkaiden käyttöön Sanna Lehtinen ner ehdottaa. Lauttasaarelaiset veronmaksajat ovat kartanonsa ansainneet! Rahoitus on kuitenkin aina vaativa kysymys. On ehkä viisaampaa esitellä kaupungin päättäjille kartanon kehittäminen asukastalona eikä kulttuuritalona, jotta useat eri virastot voisivat osallistua toiminnan rahoittamiseen. Toki myös yksityistä tukea tarvitaan. Kimmo Sarje FT, Lauttasaaren sosialidemokraattien pj. Musiikkiopiston ohjelmistoa Kevät 2011 Soitinkarnevaali (mahdollisuus kokeilla soittimia) Kitaristien kevätsävelet (Katri Aution oppilaat) Huilistien kevätmatinea (Maija Mäkeläisen oppilaat) Kitaristit lavalla (Juuso Niemisen oppilaat) Pianistien kevätkarkelot (Virva Garamin ja Jussi Pernun oppilaat) Viulistien kevätsoittajaiset (Susanna Armisen oppilaat) Hanna Tyrväisen oppilaskonsertti Pianistien kevätkonsertti (Taru Myöhänen-Mäkelän oppilaat) Muskarilaisten kevätjuhlat Lauttasaaren kirkossa Muskarilaisten kevätjuhlat Lauttasaaren kirkossa Sellistien kevätsoittajaiset Laulajien kevätkonsertti Lauttasaaren kirkossa Pianistien soittajaiset (Leena Kotkavuoren oppilaat) Oboistien kevätkonsertti (Soineli Suomelan oppilaat) Musiikkiopiston kevätjuhla Lauttasaaren kirkossa Kaikki tilaisuudet ovat opistolla (Myllykalliontie 3) Mirjam Helin-salissa, jos ei toisin mainita. Mahdolliset muut konsertit näkyvät opiston ulko-ovessa. Tervetuloa! 4

5 Konsertteja, teatteria, oopperaa... Vihasta voi tulla veli Auttakaa joku mut kiusataan hengiltä. Tämän koulupöydän alta lukemansa tekstin Heidi Räsänen kertoo olleen lähtösysäys näytelmälle Vihan veli, joka kirjoittajansa ohjaamana on saanut ensi-iltansa Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Siitä tekstistä, jota Isopääelina (Emilia Sinisalo) pitää käsissään, näytelmä myös alkaa, ja se tuo koululiikennepoliisin (Wanda Dubiel) kouluun, jota johtaa itsevaltainen rehtori (Jukka Puotila). Käy ilmi, että poliisi ja rehtori ovat koulutovereita ja että koulupoikana nykyinen rehtori on kiusannut toveriaan. Rehtorin asenne tuntuu edelleen olevan se, että jos joku koulussa joutuu kiusatuksi, se on tämän omaa syytä ja että pikkunahistelusta ei kannata välittää. Näytelmään punoutuu myös kolmas tarina, kertomus vankikarkurista, joka on tappanut isänsä. Käy ilmi, että kaverilla on ollut heikot mahdollisuudet valita elämänsä suuntaa. Kaunista ja rankkaa Kysymys on siis tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta, sillä niin koulussa kuin työpaikoilla kiusataan ihan oikeassa elävässä elämässä ja tätä ilmiötä tuntuu olevan tosi mahdotonta kitkeä pois. Ihan helppoa ei näytä olevan teatterillakaan käsitellä tätä aihetta. Vai miksi Heidi Räsäsen ohjaus rönsyilee niin monelle taholle ja viipyy pitkään näillä syrjäpoluilla, jotka eivät vie itse teemaa eteenpäin. Välillä teksti myös, lähinnä poliisin suulla, ryhtyy sormi pystyssä saarnaamaan oikeita elämänohjeita. Oleellisempaa kuitenkin on, ettei Pekka Korpiniityn lavastus liity millään lailla kouluun ja että runsas liikunta ja teokseen ympätyt laulut eivät useimmiten vie tarinaa ollenkaan eteenpäin. Tuntuu siltä, että ne ovat mukana vain nuorison houkuttelemiseksi katsomaan esitystä, joten tarkoitus pyhittäköön keinot. Myönteistä on se, että vihasta voi tulla veli ja että koston kierre voidaan katkaista. Vain tällä tiellä päästään eteenpäin. VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI Ideoita ja toimivia ratkaisuja kotiisi! KEITTIÖ- JA SISUSTUSREMONTIT S-Etukortilla huomattava alennus remontistasi KYLPYHUONE- JA SAUNAREMONTIT Varaa suunnitteluaika! P. (09) Skotlantilaisen näytelmäkirjailijan David Greigin Keltainen kuu, jonka Johanna Freundlich on ohjannut Helsingin kaupunginteatterin Studio Elsaan, on toisaalta julma, toisaalta kaunis tarina tehtyä tappoa erämaahan pakenevista nuorista, jotka tällä pakomatkallaan löytävät pojan isän, joka on hylännyt perheensä pojan ollessa ihan pieni. Kohtaaminen ei ole järin onnellinen, ja kuitenkin karhean pinnan alla sykkii pisara rakkautta, joka antaa uutta toivoa ja elämänuskoa myös kertomuksen nuorelle parille, maahanmuuttotaustaiselle Leilalle ja tappajanuorukaiselle Leelle. Tätä paria tulkitsevat antaumuksella Ushma Karnani ja Leo Honkonen. Heidän lisäkseen näytelmässä on vain kaksi muuta henkilöä, Pekka Huotari ja Vera Kiiskinen, jotka tulkitsevat aikuis- roolit. Koskettavin niistä on Huotarin esittämä pojan erakkoisä, jonka on vaikea paljastaa itseään ja ilmaista isänrakkauttaan poikaansa kohtaan. Lucie Kuropatová on luonut tarinaan muhkean vuorimaisen lavastuksen, joka avautuu keskeltä isän erakkomajaksi, sekä ilman täyteen katosta roikkuvia mitä erilaisimpia killuttimia, joiden merkitys ei ainakaan minulle auennut. Ismo Alangon sepittämät ja esittämät laulut kertaavat näyttämöllä jo nähtyä. Pentti Ritolahti VENEPAIKKOJA VAPAANA ISOILLE JA PIENILLE MOOTTORIVENEILLE Tarjoamme myös talvisäilytyspaikan aidatulla alueella Lemislahden venesatamassa. Tiedustelut miel. iltaisin Mikko Ojamo tai Katso lisätietoja nettisivuiltamme: 5