Jokainen päivä on taatusti erilainen. Lasten ja Nuorten vuosi. Vammaisten korkeakoulu Kajaaniin? s. 3. s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jokainen päivä on taatusti erilainen. Lasten ja Nuorten vuosi. Vammaisten korkeakoulu Kajaaniin? s. 3. s. 6"

Transkriptio

1 Lasten ja Nuorten vuosi Lasten ja Nuorten vuoden tukirahalla on ollut suuri merkitys Paltaniemen lasten harrastusmahdollisuuksille. Lisää sivulla 7. Vammaisten korkeakoulu Kajaaniin? s. 3 Kajaanin ammattikorkeakoulu saattaa tulevaisuudessa ottaa vastaan myös vajaakuntoisia ja vammaisia opiskelijoita. Hankehakemus koulutuksen aloittamisesta on parhaillaan käsittelyssä TE-keskuksessa. Lastentarhanopettaja Matti Sirviö pitää työstään Lohtajan päiväkodissa. Kahta samanlaista päivää ei ole. Projektiasiantuntija Maija-Liisa Laitinen tutki vammaisten ja vajaakuntoisten koulutusmahdollisuuksia. s. 6 Jokainen päivä on taatusti erilainen

2 2 LOKAKUU 2003 Lasten ja nuorten sininen ajatus nyt haussa Meneillään oleva Lasten ja nuorten vuosi ei ole ollut kovin näkyvästi esillä julkisuudessa ja ehkä se ei ole suuren yleisön tietoisuudessa, mutta se on kuitenkin mahdollistanut eri toimijatahoille runsaasti mukavaa yhdessä tekemistä lasten ja nuorten parissa. Tähän mennessä rahoitusta ovat saaneet mm. hankkeet, joilla on järjestetty lasten leiritoimintaa Mainualla ja Paltaniemellä. Vapun aikaan hankerahaa saivat Raatihuoneen torilla pidetty lasten tapahtuma ja seuraavana sunnuntaina Kajaanihallissa ollut perhetapahtuma. Molemmat tapahtumat kokosivat satoja osallistujia. Ilahduttavaa on toimijoiden monitahoisuus. Tuettuja hankkeita toteuttamassa on tähän mennessä ollut esim. Intotalo, MLL, vanhempainyhdistyksiä, päiväkoteja, peruskouluja, lukio, ammattikorkeakoulu, 4H, Kajaanin Ratsastusseura, kesäteatteri, Nuorten Palvelu ry, Lohtajan Nettikahvila jne. Hankerahaa on vielä haettavana loppuvuoden osalle. Tarkoituksena on, että näiden hankkeiden avulla edistetään eri toimijatahojen välistä yhteistyötä ja saadaan aikaan jopa pysyviä käytäntöjä lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä. Unohtaa ei sovi myöskään mittavaa kajaanilaista kolmannen sektorin työtä lasten ja nuorten hyväksi teemavuoden ulkopuolella. Kajaaniin ollaan parasta aikaa laatimassa lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa. Ohjelmatyössä on keskeisesti mukana Kajaanin Lapsi-ja Nuorisoasiain neuvottelukunta. Ohjelmassa tarkastellaan kajaanilaisten lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta elinympäristöä, palveluja sekä vapaa-aikaa ja mitä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia näistä teemoista nousee. Välillä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan myös sitä missä me olemme vahvoja, mitä on jo tehty, mitä pitää kehittää ja missä meillä on mahdollisuuksia. Jokainen meistä saa helposti aikaan mittavan luettelon asioista, jotka ovat huonosti, mutta olemmeko valmiita toimimaan asioiden eteenpäinviemiseksi. Hyvinvointiohjelma valmistuu ensivuoden alkupuolella. Toivottavasti se saa aikaan monipuolista keskustelua lasten ja nuorten asioista Kajaanissa ja myös konkreettisia tuloksia eri tahoilla. Kainuussa valmistaudutaan kuumeisesti v alkavaan maakuntahallinnon kokeiluun. Valmistelevien työryhmien on saatava työnsä valmiiksi käytännössä juhannukseen 2004 mennessä, joten aikaa ei ole kovin runsaasti jäljellä. Jo nyt on ennakoitavissa, ettei maakunnan hallinto ja palveluiden järjestämisen tapa ole enää samanlainen kokeilun jälkeen kuin se on nyt. Tämä lienee tarkoituskin. Paluuta entiseen ei ole. On esitetty uhkakuvia siitä, miten kuntiin jäävät palvelut esim. päivähoito, perusopetus, nuorisotyö, kulttuuri, tekniset palvelut ovat vaarassa supistua, kun kunnat joutuvat maakuntahallinnon maksumiehiksi. Lapsia ja nuoria koskevia palveluita on tulevaisuudessa tarjolla sekä kunnissa että maakuntahallinnossa. Tässä tilanteessa on eri tahojen suunnitteluyhteistyö ensiarvoisen tärkeää, jotta asiakkaan saamat palvelut toimisivat sujuvasti riippumatta siitä, mikä hallinnollinen taho niitä järjestää. Hallintokokeilun valmistelutyöryhmä Lapset, nuoret ja nuoret perheet valmistelee osaltaan mallia, jonka pohjalta palveluita jatkossa Kainuussa järjestetään. Työryhmä muodostuu mm. perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalveluiden asiantuntijoista. Valmistelutyössä mukana olevilla on haasteellinen tehtävä, miten irrottautua entisistä ajatuksia kahlitsevista hallintorakenteista ja tarkastella palveluiden järjestämistä asiakkaan eli tässä tapauksessa lasten, nuorten ja perheiden kannalta. Lasten ja nuorten elämä kulkee pääsääntöisesti neuvolan ja päivähoidon kautta kouluun ja eri harrasteiden pariin, myöhemmin opiskelemaan jne. Erityispalvelut ovat osaltaan auttamassa perheiden hoito- ja kasvatustehtävää tilanteissa, joissa peruspalveluiden tarjoama tuki perheen tarpeet huomioiden on riittämätöntä. Kainuussa olisi luotava sininen ajatus siitä, miten löydettäisiin tasapaino asioiden välillä siten, että peruspalvelut säilyisivät ja kehittyisivät ja tarvittaessa kainuulaisten käytettävissä olisivat myös toimivat erityispalvelut. Valmistelevien työryhmien tulisi aktiivisesti tiedottaa ja myös kerätä palautetta työnsä tuloksista. Nyt on aika vaikuttaa! Jarmo Kinnunen Perhe-ja nuorisotyön johtaja Lapsi-ja Nuorisoasiain neuvottelukunnan jäsen PÄÄTOIMITTAJALTA Työaamun mietteitä Jokainen työpäiväni on erilainen, yllättävä ja tapahtumarikas. Olen välillä niin tärkeä henkilö, että kauppareissuni jälkeen voin olla vielä seuraavankin päivän puheenaihe, puhumattakaan, jos olen ollut samaan aikaan elokuvissa tai teatterissa. Pysyn ajan hermolla; en voi ohittaa harrypottereita, internetin saloja, pikku-g:tä. Eminemiä tai uutuusjäätelöitä niin monesta pitää tietää. Puolestani voin kyllä valaista, millaista oli, kun farkut tulivat, Beatles oli in tai kertoa ajasta, kun koulussa alkoi saada näkkileipää. En ole vain tiedon jakaja. Päivääni sisältyy halauksia, laastarointia, avainten etsimistä ja kaikenlaista pelin poikki viheltämistä. Voin tulla tituleeratuksi äidiksi, isiksi, ukiksi, mummiksi ympäristötiedon tunnilla jopa haueksi. Kajaanissa minulla on suurenmoiset puitteet toimia opettajana. Lähes kaikki koulut täällä ovat lähellä luontoa ja sen monia mahdollisuuksia. Mutta miten riitän kaikille oppilailleni? Niillekin, jotka tarvitsevat eniten tukea? Kajaanin tavoiteohjelma luokkakokojen pienentämiseksi luokilla 22 oppilaaseen on upea asia! Myös Kajaanin opettajankoulutusyksikköön kaavailtu erityispedagogiikan professuuri varmasti osaltaan tulee vahvistamaan toimintaa lasten parhaaksi. Aikamme maailmanmenoa seuratessa jokainen tajuaa: lapsen eteen on tehtävä työtä, uhrattava aikaa ja resursseja. Ruotsalaisen lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin ajatelmassa on jokaisen opettajan ohjelmajulistus: Eikö siis ole mitään mahdollisuutta, että me voisimme muuttua ennen kuin on liian myöhäistä? Oppia torjumaan väkivallan? Yksinkertaisesti yrittää tulla toisenlaisiksi ihmisiksi? Mutta miten se tapahtuisi ja mistä me siinä tapauksessa alkaisimme? Uskon, että meidän on aloitettava pohjalta. Lapsista. Pietari Brahen koulu, Soidinsuo Liisa Karjalainen Tuula Stång Kajaanin kaupungin tiedotuslehti Toimitusneuvosto: Risto Hämäläinen, kansliapäällikkö päätoimittaja , Seppo Heikkinen, kaupunkisuunnittelupäällikkö varapäätoimittaja , Anniina Jokinen, tiedottaja, toimitussihteeri , gsm , Tuula Heikkinen, viestintäsihteeri varatoimitussihteeri , Martti Anttila, tekninen johtaja Antti Mäkinen, Kainuun museon johtaja Maarit Tartia-Kallio, Ammatti-Instituutin koulutusjohtaja Kalevi Yliniemi, perusturvajohtaja Henna Roivainen, Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Toimituksen osoite: Kajaanin kaupunki, hallintopalvelukeskus PL 133, Kajaani Sotkamo-lehti Anssi Väisänen, päätoimittaja Tuula Uitto-Korhonen, myyntipäällikkö Tämän lehden jutut ja kuvat: Päivi Saarilahti, Henna Roivainen ja Anssi Väisänen Ulkoasu ja sivunvalmistus: Suomen Paikallissanomat Oy Sotkamo-lehti / Sampo Kaste Paino: Kainuun Sanomat Oy 2003 PIIRROS: MARKKU HERNETKOSKI

3 LOKAKUU Lapsella pitää olla turvallinen olo Joukko Lohtajan päiväkodin lapsia maalailee vedellä varaston ulkoseinää. Pihalla leikkii useita muita ryhmiä ohjaajiensa kanssa. Jotkut puuhastelevat hiekkalaatikolla, toiset kiikkuvat tai ovat hippasilla. Aurinkoinen päivä on vetänyt suut hymyyn. Lastentarhanopettaja Matti Sirviö menee tottuneesti leikkeihin mukaan, onhan hän ollut talossa jo vuodesta 1988 saakka. Tässä hommassa ainakin jokainen päivä on taatusti erilainen. Paljon ihmissuhteita ja vuorovaikutusta. Ja palautteen saa lapsilta välittömästi, Sirviö naureskelee kuvaillessaan työnsä parhaita puolia. Matti Sirviö on harvinaisuus: miehiä ei lastentarhanopettajina kovin monta näy. Ei tämä ole sukupuolesta riippuvainen ammatti. Minäkin yritän olla vain oma itseni työpaikalla. Meille kaikille tulee eteen erilaisia tilanteita, jotka jokainen ratkaisee tavallaan. Miehestä voi tulla tavallaan varjoisä, ja ehkä mies ratkaisee jotkut tilanteet jämäkämmin kuin nainen. Mutta kaikkien päämäärä on sama: lapsella pitää päiväkodissa olla turvallinen olo, Sirviö sanoo. Matti Sirviön mielestä ammatin arvostukseen vaikuttavat vanhat perinteet. Päiväkotityötä eli varhaiskasvatusta ei perinteisesti koeta yhtä tärkeänä kuin opettamista koulussa. Luokanopettajilla on edelleen aivan eri status kuin meillä. Tästä saattaa johtua sekin, ettei miehiä hakeudu ammattiin paljon. Ja moni tietenkin arvostaa parempaa palkkaa, Matti Sirviö sanoo. Sirviö kiittelee työpaikkansa henkistä ilmapiiriä. Toimimme tiimeissä. Jos joku on kiinni yhden lapsen kanssa ratkaisemassa jotain askarruttavaa ongelmaa, toisten pitää huomata tilanne ja ottaa vastuu isommasta joukosta. Sairaslomia meillä on vähän, ja muutenkin tämä porukka viihtyy Lastentarhanopettaja Matti Sirviö on harvinaisuus. Miehet ovat ammatissa selkeä vähemmistö. työssään hyvin, Sirviö kehuu. Iso päiväkoti Lohtajan päiväkoti kuuluu Kuurnan ja Lehtikankaan kanssa Kajaanin kolmen suurimman joukkoon. Lapsia on noin seitsemänkymmentä, henkilökuntaa talossa on johtajan lisäksi kahdeksantoista. Tämä on värikäs ja monipuolinen alue, jonne mahtuu monenlaisia kotioloja. Joskus herääkin kysymys, mihin asti yltää päiväkodin velvollisuus, jos aivan selvästi näkee, että vanhemmuus saattaa joillakin olla hukassa? Vuosi vuodelta olen miettinyt enemmän kysymystä, kuka antaa perheille tukea vanhemmuuteen?, Matti Sirviö miettii. Tietenkin jokainen isä tai äiti yrittää parhaansa. Mutta mistä he saavat tukea?, kysyy Sirviö. Alkujaan paltaniemeläinen Matti Sirviö valmistui lastentarhanopettajaksi vuonna 1982 Kajaanista, ja työelämään hän pääsi seuraavana vuonna, alkuun syrjäseudulla. - Tässä alkaisi olla 20-vuotistaiteilijajuhlan paikka. VASU linjaa päivähoidon Tiina Leinosen mukaan on jo aika keskustella varhaiskasvatuksen laadusta. Varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten valmistuminen tänä syksynä ei aiheuta erityistä päänvaivaa Kajaanissa: täällä on valmisteltu omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) jo keväästä saakka. Suunnitelma on tarkoitus saada vuodenvaihteessa lautakuntaan, josta se etenee aikanaan työkäyttöön päiväkoteihin. Täällä keskustellaan varmasti varhaiskasvatuksesta huomattasti enemmän kuin keskivertokunnissa yleensä. Alan koulutus ja tutkimus ovat Kajaanissa huippuluokkaa. Meillä ei myöskään ole työvoimapulaa, siitä yliopisto ja ammattikorkeakoulu pitävät hyvin huolen, Lehtikankaan alueen tulosyksikön johtaja Tiina Leinonen kehaisee. Muutama vuosi sitten lakiin kirjattiin subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Tämä lisäsi sekä kysyntää että tarjontaa olennaisesti. Nyt, kun määräpuoli on saatu kuntoon, voidaan aloittaa keskustelu varhaiskasvatuksen laadusta. Vähitellen päästään pohtimaan päivähoidon sisältöäkin. Kajaanin varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana on kumppanuus. Meidän näkemyksemme mukaan päivähoito on kumppanuutta ja vuorovaikutusta perheiden kanssa. Pitää pohtia yhdessä, millaista työtä päiväkodeissa tehdään. Lapsen kuuntelemiselle pitää jäädä aikaa, vaikka resurssit ovatkin rajalliset, Leinonen painottaa. Alle kolmevuotiaiden ryhmässä pitää olla yksi koulutettu aikuinen neljää lasta kohden. 3 6-vuotiaissa suhdeluku on yksi koulutettu aikuinen seitsemää lasta kohden. Työelämä on muuttunut Perheiden arki on erilaista kuin 80- luvulla, saati sitten aikaisemmin: voimassa oleva päivähoitolaki on vuodelta Nykyisin on paljon pätkätöitä, vuorotöitä, työttömyyttä. Yhteiskunnan rytmi on erilainen. Mitä meillä on tarjota perheille muuttuvien tarpeiden keskellä? Kasvatuksessa vallitsee valtava kirjo: toki jokainen aikuinen pyrkii hoitamaan lapsensa hyvin jopa niin hyvin, että välillä unohdetaan olla aikuisia. Uskon, että päivähoidon laatu paranee pienin askelin, kun siitä päästään keskustelemaan, Tiina Leinonen sanoo. Kajaanissa on neljätoista kunnallista päivähoitoyksikköä, joissa on noin 270 työntekijää. Yhteensä (kunnallinen + yksityinen päivähoito) Kajaanin päivähoidossa on hoidossa lasta.

4 4 LOKAKUU 2003 Vuosi 2003 on lasten ja nuorten Jos jollakulla on loistava ajatus siitä, miten lasten ja nuorten elämää voisi parantaa, nyt on oikea aika avata suu. Tämä vuonna Kajaanissa nimittäin vietetään Lasten ja Nuorten vuotta. Vuoden toteuttamisesta vastaavalla Lapsi- ja Nuorisoasiain neuvottelukunnalla on euron suuruinen määräraha vuoden toteuttamiseen. Potista jaetaan hakemusten perusteella rahaa erilaisiin hankkeisiin, esimerkiksi nuorisotapahtumien tai kerhojen järjestämiseen. Hakuohjeissa hyvälle hankkeelle on määritelty viisi perustetta. Sen on luotava uutta toimintaa lapsille ja nuorille, lisättävä eri ryhmien välistä yhteistyötä sekä saatava lasten ja nuorten omaa aktiivisuutta esiin. Lisäksi hankkeelle on eduksi käytännönläheisyys ja jatkuvuus Lasten ja Nuorten vuoden jälkeenkin. Edelliset kriteerit täyttävä hanke voi saada rahoitusta, jonka maksimimäärä on euroa. Tukien maksamisesta päättävä työryhmä kokoontuu viimeisen kerran tänä vuonna 3.11., joten siihen mennessä lähetetyt hakemukset ehtivät mukaan. Jakamatta euroa Lapsi- ja nuorisoasiain neuvottelukunnan sihteeri Marita Ikäheimo toivoo aktiivisempaa keskustelua lasten ja nuorten asioista. Tähän mennessä Lapsi- ja Nuorisoasiain neuvottelukunnalle on tullut 30 hakemusta. Niistä 24 hankkeelle on myönnetty avustus, joka on ollut euron suuruinen. Vaikka lähes kaikki hakevat euron avustusta, täysimääräisen tuen on tähän mennessä saanut vain neljä hanketta. Neuvottelukunnan sihteerin Marita Ikäheimon mukaan rahoituksen saaneet hankkeet edustavat hyvin monipuolista toimintaa. Joukossa on muun muassa koulutusta, tapahtumia ja kerhoja. - Jo nyt on tullut palautetta, että tämän tyyppinen toiminta pitäisi kaupungissa vakiinnuttaa, Ikäheimo kertoo. Lasten ja Nuorten vuoden tuen etuna on muun muassa se, että sitä voivat hakea myös vapaat ryhmittymät, jotka eivät ole esimerkiksi rekisteröityjä yhdistyksiä. - Esimerkiksi luokkatoimikunnat ja nuoret itse voivat hakea rahoitusta toiminnalleen. Jos on hyvä idea, voi vaikka tulla juttelemaan, miten se saadaan toteutettua, Ikäheimo lupaa. Rahaa on tällä hetkellä jakamatta euroa. Aktiivisuutta riittää, keskustelu uupuu Lasten ja Nuorten vuosi hankkeineen pyrkii tukemaan tervettä kasvua ja siten ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia. - Ajatuksena ei ole vain erilaisten hankkeiden pyörittäminen, vaan myös lasten ja nuorten asioiden ja hyvinvoinnin esiin nostaminen, Ikäheimo kuvailee. Neuvottelukunta on sopinut Kainuun Sanomien kanssa kirjoituskampanjasta. Ajatuksena on, että kampanjassa esiin nousevia asioita voidaan viedä eteenpäin. Ikäheimo mainitsee yhden potentiaalisen keskusteluaiheen. - Hirveästi kannetaan huolta kolmannen sektorin jaksamisesta, mutta kuitenkaan ei mietitä kestävässä mielessä mikä voisi olla tuki näille järjestöille. Hän valittelee sitä, että vuoden aikana lapsia ja nuoria koskeva arvokeskustelu esimerkiksi lehtien palstoilla ei ole ollut kovin vilkasta. - Vasta kun huoli on kova, silloin keskustellaan. Ei ennaltaehkäisevässä mielessä. Vuosi on kuitenkin avannut myös positiivisen näkökulman lasten ja nuorten tilanteeseen. - Valtavasti tehdään kaikenlaista. Vapaaehtoista työtä tekeviä aktiivisia ihmisiä on todella paljon. Kajaaniin yleinen ohjaajakoulutus Yhdistykset ja seurat tarvitsevat aika ajoin joukkoonsa uusia ohjaajia. Ne kouluttavat nuoria tarpeensa mukaan tykönään, vaikka ohjaajan perusolemus on usein sama lajista tai toiminnasta riippumatta. Projektipäällikkö Katri Schadewitz Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kainuun piiristä oli yksi, joka havaitsi tilanteessa kehittämisen varaa. - Se oli viime vuoden kevättä, kun minä ja moni muu mietti tätä asiaa. Kajaanissa on paljon järjestöjä. On paljon nuoria, jotka haluavat ohjata ja heille järjestetään omia koulutuksia. Heitin ajatuksen ilmaan, että tarvitaanko Kajaanissa yleistä koulutusta, Schadewitz muistelee. Ajatukseen tartuttiin heti. Eri järjestöillä on erilaista osaamista ja yhdessä tehty koulutuspaketti palvelisi kaikkia. Ohjaajakoulutushanke alkoi Lasten ja Nuorten vuoden tuella tämän vuoden toukokuussa. Koulutuspaketti on nyt valmis, joskin siihen on jätetty sisällöllistä liikkumavaraa, jotta myös koulutukseen osallistuvat nuoret voivat myös vaikuttaa sisältöön. Kokemusta ja kontakteja Ohjaajakoulutuksessa on paikka maksimissaan 30 nuorelle. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti luokkalaisille. Kolmannes paikoista on nyt täynnä, joten mukaan mahtuu vielä. Koulutus alkaa 24.9., jolloin nuoret saavat pienet tehtävät. Tapaamista seuraa viikonlopun pituinen alkuleiri Sen jälkeen tapaamisia jatketaan viikoittain kahdessa paikassa: Wanhalla Wesilaitoksella ja Lohtajan nuorisotalolla. Järjestäjien ajatuksena on, että koulutus ei ole kertaluonteinen, vaan että se jatkuu ensi kesänä. Schadewitz uskoo koulutuskokemuksen hyödyttävän nuoria monessa mielessä. Paitsi, että he saavat monipuoliset ohjaajavalmiudet, he myös oppivat tuntemaan paljon aikuisia eri piireistä. - Kun nuoret lähtevät vetämään vaikkapa kerhoa, he eivät jää oman onnensa nojaan. Me järjestäjät jaamme vastuuta ja käymme katsomassa heitä, Schadewitz lupaa. - Ja aikuisten kautta avautuu paikkoja toimintaan. Tekemisen paikkoja on nuorillekin paljon, monet eivät vain tiedä niistä. Yhteistyöllä vahva kokonaisuus Ohjaajakoulutuksen järjestävät yhteistyössä MLL:n Kainuun piirin Nuoli-projekti, Kajaanin kaupungin perhe- ja nuorisotyö, Intotalo, Kainuun liikunta, Kainuun nuorisotoiminnan koordinointihanke ja Kajaanin evankelisluterilainen seurakunta. Koulutus kestää 40 tuntia ja siitä on erotettavissa neljä suurempaa kokonaisuutta, joista jokaisessa näkyy ohjaajakoulutuksen isien ja äitien ydinosaaminen. Perhe- ja nuorisotyö on suunnitellut koulutukseen varsinaista ohjaamista käsittelevän kokonaisuuden. Mannerheimin Lastensuojeluliitto puolestaan huolehtii vuorovaikutustaitojen hiomisesta. Intotalo vastaa koulutukseen kuuluvasta projektityöosuudesta ja nuorisotyöntekijöiden sekä seurakunnan yhteistyönä syntyy vinkkipankki, johon talletetaan muun muassa arvokkaimmat pelit ja leikit. Myös nuorista on tarkoitus koota ohjaajapankki, josta seurat ja yhdistykset voivat etsiä aktiivisia toteuttajia tempauksilleen. Tuhat leikkijää yhdessä toimia kuntalaisten suorana osallistumisen ja vaikuttamisen kanavana lasten ja nuorten elämään liittyvissä asioissa laatia Kajaaniin lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma tehdä aloitteita ja kannanottoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi Tänä keväänä on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lehtikankaan, Linnan ja Vuohengin yhdistykset on perustettu. Perinteisesti yhdistysten välinen yhteistyö on ollut melko vähäistä, mutta juhlavuoden kunniaksi ne halusivat tarjota kajaanilaisille lapsiperheille yhteistyössä leikkisunnuntain. Kajaanihallilla 4.5. järjestetyn leikkisunnuntain ohjelmassa oli muun muassa nukketeatteria, babybailaa, temppurata, musiikkia, lätkäkisa, perinneleikkejä ja askartelua. Yhdistyskolmikon lisäksi tapahtumaa toteuttamassa oli tukioppilaita sekä urheiluseurat Casamba ja Hokki. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy. Järjestetyn ohjelman lisäksi oli tarjolla tietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnasta Kajaanissa. Tapahtuma järjestettiin Lasten ja Nuorten vuoden tuella. Paikalle saapui noin tuhat lasta ja aikuista. Kajaanin Lapsi- ja Nuorisoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on: lisätä yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin sekä kaupungin eri hallintokuntien ja lautakuntien välillä lasten ja nuorten asioiden edistämiseksi

5 LOKAKUU Yhteiset rajat ovat rakkautta Lähes jokainen äiti tai isä on joskus kuullut lapsensa penäävän "mutta kun kaikki muutkin saa". Onko kaikilla muilla lapsilla lupa vai ei, sitä vanhemman on vaikea tietää. Normaalikoulua käyvien lasten vanhemmat ovat ottaneet askeleen lähemmäs yhteisiä rajoja. Vanhempainyhdistys sai viime syksynä tietoa Yhdessä elämään? kasvatusyhteistyöstä. Yhdistys kutsui aihetta esittelemään kampanjan äidin Anne Eskelisen. - Hän oli hyvin mukaansatempaava, Pirjo Heikkonen kuvailee. - Kasvatusyhteistyö lähtee ruohonjuuritasolta. Pelisäännöt ovat kaikilla samat, Margit Hiltunen lisää. Heikkonen ja Hiltunen ovat Normaalikoulua käyvien lasten äitejä ja vanhempainyhdistyksen jäseniä. Kasvatusyhteistyö tarkoittaa sitä, että vanhemmat ja koulu ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Tieto kulkee paitsi koulun ja vanhempien välillä, myös vanhempien kesken. Lisäksi järjestetään seminaareja, seuraavana on vuorossa laillisuuskasvatusilta. - Nykyisin on hirveän vaikea asettaa rajat. Kaikkea on niin paljon tyrkyllä. Lasten kanssa on niin helppoa antaa myöntävä vastaus, koska se on helpoin ratkaisu, Heikkonen pohtii. - Tavallaan lapsetkin tietävät, että yhteiset säännöt ovat olemassa ja niitä noudatetaan. Ehkä vanhemmat saavat myös rohkeutta toisiltaan, arvioi Hiltunen. Yhteistyö tärkeintä Yhdessä elämään -kasvatusyhteistyö on käynnistetty kotien ja koulujen kasvatustyön tukemiseksi. Tarkoituksena on lisätä kaikkien lasten kasvuympäristössä vaikuttavien tahojen yhteistyötä. Kasvatusyhteistyössä on seitsemän pääteemaa, jotka tähtäävät muun muassa hyviin käytöstapoihin, kiusaamisen estämiseen, näpistelyn minimoimiseen, päihteiltä suojelemiseen ja ilkivallan vähentämiseen. Projekti kannustaa vanhempia keskustelemaan keskenään kasvatusasioista ja jopa sopimaan yhteisistä menettelyistä. Kaikilla vanhemmilla on kasvatustehtävässään vaikeita asioita, joiden ratkomiseen tarvitaan tukea toisilta vanhemmilta. Vaikka kodit ja koulu tekevät yhteistyötä, lopullinen vastuu on hankkeen periaatteiden mukaisesti kuitenkin kodeilla. Normaalikoulun vanhempainyhdistys sai Lasten ja Nuorten vuodelta tukea kasvatusyhteistyöhanketta varten. Myös lapset osallistuvat hankkeeseen esimerkiksi siten, että luokissa on tehty yhteisiä pelisääntöjä. Pirjo Heikkonen ja Margit Hiltunen toivovat, että kasvatusyhteistyö houkuttelisi mukaan myös uusia vanhempia. Lapsi- ja Nuorisoasiain neuvottelukunnan jäsenet Ulla-Maija Martikainen (puheenjohtaja) kaupunginhallitus Suvi Juntunen (varapuheenjohtaja) tekninen lautakunta Sari Marita Ikäheimo (sihteeri) perhe- ja nuorisotyö Ritva Anttila sivistyslautakunta Marita Karvinen seurakunta Jarmo Kinnunen perhe- ja nuorisotyö Sirpa Kemppainen päivähoito Seija Kolehmainen nuorisojärjestöt Tuuti Piippo nuorisovaltuusto Arto Koskivirta perusopetus Ulla Luukkanen kuraattori Anneli Määttä perusturvalautakunta Juha Tervo koulujen vanhempainyhdistykset Aikku Seppänen lastensuojelujärjestöt Urpo Kössö poliisi Välineillä uutta hohtoa lasten liikuntaan Kun Paltaniemen kyläyhdistys ja urheiluseura Parras ovat aikaisemmin puuhanneet kesän liikuntaleiriä, välineet ovat aina rajoittaneet suunnitelmia. Vanhemmilta, Paltaniemen koululta ja muualta kokoon haalittu välinevalikoima saneli pitkälti sen, mitä leirillä tehtiin. Tänä kesänä oli toisin. Yhdistykset hakivat yhdessä kyläyhdistyksen kanssa tukea Lasten ja Nuorten vuodelta leirin ja liikuntakerhon järjestämiseen. - Leiri oli nyt kolmatta kertaa ja tässä muodossa sitä ei ole järjestetty aikaisemmin, leiriä järjestänyt Eila Väisänen kertoo. Saadulla tuella hankittiin monipuolisia liikuntavälineitä. Väisäsen mukaan perusvälineitäkään ei ole aikaisemmin ollut tarpeeksi. Esimerkiksi jalkapallon ja sulkapallon pelaaminen onnistuu hyvin vasta tuella hankituilla välineillä. Mailoja, palloja ja muita välineitä pullisteleva suuri koripallokassi on Paltaniemen lasten liikuntaharrastukselle kuin ennenaikainen joulu. - Sellainen motivoi myös lapsia, Väisänen korostaa. Ohjaus kesätyönä Paltaniemeläiset Anna Lukkari ja Jenni Immonen liikuttivat lapsia kesän leirillä. Väisäsen mukaan lapset kaipaavat pehmeää laskua kesään, kun koulu päättyy. Liikuntaleiri oli tänä vuonna jo kolmatta kertaa paltaniemeläisten lääke tähän tarpeeseen. Leirillä paitsi kuntoillaan, myös nähdään vielä ne tutut koulukaverit, jotka ovat koolla seuraavan kerran vasta syksyllä. Paltaniemellä on noin 70 koululaista, joista kolmisenkymmentä osallistui 6 12-vuotiaille suunnatulle liikuntaleirille. Leiri on perinteisesti myös tarjonnut kesätyöpaikan muutamalle paltaniemeläiselle nuorelle ohjaajina. Yhdistykset ovat aikaisemmin maksaneet omasta pussistaan ne kustannukset, jotka kesätyöläisistä aiheutuivat. Tänä vuonna leirin ohjasivat paltaniemeläistytöt Anna Lukkari ja Jenni Immonen. Viisipäiväisen yhdessäolon tavoitteena oli monipuolinen liikunta ja ohjelma suunniteltiin tarkasti etukäteen. Koska Paltaniemellä ei ole liikuntasalia, ohjelmistossa oli erilaisia ulkolajeja. Väisänen antaa ohjaajille kiitosta toteutuksesta. - Tytöt toimivat kiitettävä plus - tasolla. Napakat ja hyvät ohjaajat, hän kiittelee. Vanhemmat ohjaavat vuorotellen Kun yhdistykset hakivat hankerahoitusta liikuntaleiriä varten, oli mielessä myös kylän liikuntakerhon vointi. Hankkeen tarjoama tuki auttaa myös kerhoa, sillä leiriä varten hankitut hyppynarut, lentopallot ja muut välineet ovat aktiivisessa käytössä syyskuussa alkaneessa liikuntakerhossa. Tiistaisin Nakertajan koululla kokoontuva kerho on osoitus paltaniemeläisten vanhempien reippaudesta ja yhteishengestä. He vuorottelevat kerhon ohjaajina ja jokaisen kerran ohjelma on suunniteltu etukäteen. Ei siis ihme, että ilman sen suurempaa markkinointia ja tiedotusta kerhossa käy jo parisenkymmentä lasta. - Vanhemmille täysi kiitos ja tunnustus. He kuljettavat lapsia, ohjaavat ja katsovat muidenkin lasten perään, antaa Väisänen tunnustusta.

6 6 LOKAKUU 2003 Ammattikorkeakoulu tutki vajaakuntoisten koulutusmahdollisuudet Kajaanin ammattikorkeakoulu voi tulevaisuudessa olla yksi niistä harvoista Suomen korkeakouluista, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota vajaakuntoisten ja vammaisten mahdollisuuksiin hankkia itselleen korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Maija-Liisa Laitinen on tehnyt yhteistyössä opettaja Salli Karjalaisen ja ylilääkäri Markku Nymanin kanssa esiselvityksen vajaakuntoisten koulutusmahdollisuuksista. Tutkimus käynnistyi Laitisen mukaan käytännön tarpeesta. Koulutuksen näkökulmasta katsottuna vajaakuntoinen tai vammainen nuori on syrjäytymisuhan alla Kainuussa. Peruskoulu ja vielä toisen asteen ammatillisen koulutuskin ovat vajaakuntoisten ulottuvilla. - Mutta siitä eteenpäin on kovan työn takana, että nuori pystyy tekemään jatkosuunnitelmia koulutuksen osalta, Laitinen huomauttaa. Vain pääsykokeella sisään Huoltoteknikko Raimo Hurskainen pitää kunnossa ammattikorkeakoulun laboratoriovälineitä. Hänelle ammattikorkeakoulun sisätiloissa pyörätuolilla liikkuminen ei tuota ongelmia. Alkuvaiheessa hankkeessa selvitettiinkin, minkä verran on olemassa sellaisia vammaisia, vajaakuntoisia tai vammautumisen takia uudelleenkoulutustarpeessa olevia nuoria, jotka voisivat olla potentiaalisia korkeakouluopiskelijoita. Kartoitus tehtiin vuositasolla ikäluokkien sairausdiagnoosien perusteella. - Ikäluokkatasolla kyse on noin 30 henkilöstä jo yksinomaan Kainuussa, Laitinen sanoo. Mikäli Kajaanin ammattikorkeakoulu esiselvitystyön tuloksena päättää mukauttaa koulutustarjontansa myös vajaakuntoisille sopivaksi, eivät korkeakoulun ovet kuitenkaan aukea heille sen helpommin kuin muillekaan. Laitinen korostaa, että paikan saaminen edellyttää kykyä opiskella korkeakoulussa. - Kukaan ei pääse sisään ilman pääsykokeita, hän selventää. Vammaisopiskelijoille ei myöskään ole tarkoitus järjestää erillistä ryhmää, vaan he opiskelevat muiden kanssa. Henkilökunnan asenne positiivinen Tutkimuksessa selvitettiin myös melko laajasti Kajaanin ammattikorkeakoulun kampuksen ja Oulun yliopiston kampuksen ympäristön soveltuvuutta vajaakuntoisille opiskelijoille. Laitisen mukaan puutteita on olemassa, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulun osalta tilanne on suhteellisen hyvä. Viime vuosina tehdyissä rakennus- ja saneeraushankkeissa on otettu pitkälti huomioon myös esimerkiksi liikuntavammaisten vaatimukset. Toisaalta taas vaikkapa näkövammaisten tarvitsemia apuvälineitä puuttuu. Laitinen kuitenkin uskoo, että jo pienillä korjauksilla asiassa päästään eteenpäin. Henkilökunnan osalta asenteelliset valmiudet ovat kunnossa. - Ilahduttavaa oli havaita, että asenteet olivat hyvin positiiviset kautta linjan. Sen sijaan monet haastatelluista myönsivät, ettei heillä ole tietoa siitä, miten he selviäisivät jokapäiväiseen opiskeluun liittyvistä asioista esimerkiksi näkövammaisen kanssa, Laitinen kuvailee. Valmennus Oulussa Esiselvityksen jälkeen jatkotoimenpiteet on suunniteltu ositetusti. Henkilökunnan kouluttaminen ja ympäristön mukauttaminen ovat omat kokonaisuutensa, mutta tärkeää on myös pohtia miten opiskelijat ohjautuvat ammattikorkeakouluun ja mistä he saavat tietoa asiasta. Näiden kysymysten ratkaisuksi on kaavailtu Merikosken ammatillista koulutuskeskusta Oulussa. Ammattikorkeakoulupaikasta kiinnostuneet voisivat suorittaa valmentavan jakson siellä. - Siellä voitaisiin vielä tarkistaa valmiudet sekä kyvyt ja toiveet koulutusalan suhteen ja myös valmentaa pääsykokeisiin, Laitinen listaa. Hankehakemus koulutuksen aloittamisesta on tällä hetkellä käsittelyssä TE-keskuksessa. Päätöksestä riippuu, avautuuko Kajaanin ammattikorkeakoulussa tulevaisuudessa vammaisia houkutteleva korkeakouluväylä Kyseessä on myös tasaarvolain velvoite. Osallisuus ja syrjimättömyys vammaisten vuoden tavoitteina Euroopan Unionin alueella elää noin 37 miljoonaa vammaista ihmistä. Heidän asiansa on tänä vuonna tapetilla, sillä Euroopan Unionin neuvosto on julistanut kuluvan vuoden Euroopan vammaisten teemavuodeksi. Vuoden vietossa Suomessa kaksi näkökulmaa on nostettu yli muiden: osallisuus ja syrjimättömyys. Kajaanin vammaisyhdistykset perustivat vammaisten vuodelle toimikunnan. Sen sihteerin Toivo Komulaisen mukaan teemavuosi on erittäin tärkeä. - Hyvä, että olennaisia asioita otetaan enemmän esille. Ihmiset puhuvat teemavuoden aikana ehkä enemmän kuin normaalisti, Komulainen miettii. Hän pitää tärkeänä etenkin tiedonvälitystä niin terveille kuin vammaisillekin. - Kun terve tietää millaisia ongelmia vammaisilla on, hän pystyy asennoitumaan paremmin. Teemavuoden näkökulmat osallisuus ja syrjimättömyys asettavat Komulaisen mukaan haasteita etenkin vammaisyhdistyksille. Seminaareista tietoa Ensimmäinen teemavuoden tapahtuma Kajaanissa oli maaliskuun puolivälissä järjestetty seminaari. Sen avasi Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa, joka on tapahtumien suojelija. Tilaisuudessa kuultiin lukuisien eri tahojen edustajien puheenvuoroja. Invalidiliiton Vammaispalveluasiamies Jaana Huhta pohti syrjimättömyyttä ja osallisuutta vammaisten arkipäivässä, sekä perusoikeuksien toteutumista. Invalidiliiton osastopäällikkö Marja Pihnala puolestaan kertoi vertaistukitoiminnasta, jossa samantapaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset jakavat ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan toistensa kanssa. Seuraava tapahtuma järjestettiin elokuun lopussa. Silloin Euroopan komission teemavuoden bussi pistäytyi Raatihuoneen torilla. Mukana oli kymmenkunta vammaisyhdistystä, jotka jakoivat tietoa ja esittelivät toimintaansa. Teemavuoden päätöstapahtuma pidetään marraskuun puolivälissä. Silloin järjestettävässä seminaarissa käsitellään vammaispalvelulakia ja paneudutaan arjen ongelmiin, joita vammainen voi kohdata. Esillä ovat mahdollisesti myös Kainuun hallintomallin mukana tulevat muutokset vammaispalveluissa. Tapahtuma päättyy paneelikeskusteluun, jossa asiantuntijat vastaavat yleisön esittämiin kysymyksiin. Röntgenhoitajakoulutus alkaa vuoden alussa Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestää yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa röntgenhoitajien koulutuksen. Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma, josta valmistuu röntgenhoitajia (AMK) aloittaa tammikuussa 2004 ja hakuaika koulutukseen on Röntgenhoitajien koulutus on 3,5-vuotinen ja opintoviikkoja koulutukseen mahtuu 140. Aikuiskoulutuspaikkoja tähän ensimmäistä kertaa järjestettävään koulutukseen on 20. Opiskelemaan voi hakea sosiaali- ja terveysalan koulu- tai opistoasteen tutkinnolla. Lisäksi hakijalta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Koulutus järjestetään monimuotoopetuksena, jolloin opiskelua on myös viikonloppuisin tai iltaisin viikolla. Päivisin viikolla opiskelijat voivat osallistua hoitotyön koulutusohjelman koulutustarjontaan, niiltä osin kuin se heidän koulutusohjelmaansa soveltuu. Opiskelijat harjoittelevat pääosin Kainuun keskussairaalassa ja Kainuun terveyskeskusten röntgenosastoilla, sädehoidon harjoittelu tehdään Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Röntgenhoitajakoulutuksella on Oulussa pitkät perinteet. Kajaanissa onkin ainutlaatuinen tilaisuus saada tätä tietämystä käyttöön. Perusopintoja röntgenhoitajilla on 20 ov:a ja ammattiopintoja 100 ov:a, joihin sisältyy käytännön harjoittelua 50 ov:a, vapaasti valittavia opintoja ja opinnäytetyötä on kumpaakin 10 ov:a. Harjoittelu etenee koko koulutuksen ajan aina ensimmäisestä vuosikurssista lähtien. Varma työpaikka Röntgenhoitajista on tällä hetkellä pula, vuoteen 2010 mennessä puolet nykyisestä hoitohenkilökunnasta on eläkkeellä. Valmistuvilla onkin varma työpaikka tiedossa. Aiemmin vastaavanlainen koulutus on järjestetty laboratorionhoitajille, joista työllistyi täydet sata prosenttia. Lisätietoja: opintosihteeri Anna- Maija Rahikkala, puh. (08) , tai lehtori Raija Eirola, puh. (08) , sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun nettisivuilta > Opiskelu > Jatko- ja täydennyskoulutus.

7 LOKAKUU Kainuulainen näkökulma nuorisoasioihin Tammikuussa alkanut Kainuun nuorisokoordinointihanke lähtee hyvin yksinkertaisesta ajatusmallista. Kun nuorisotyö tulee tärkeäksi osaksi kunnallista ja maakunnallista toimintaa ja kun ennaltaehkäisevästä työstä saadaan mahdollisimman hyviä tuloksia, silloin vältytään korjaaviltatoimenpiteiltä. Vuoteen 2005 ulottuva projekti tarkkailee Kainuuta nuorisopoliittisten silmälasien läpi. Projektipäällikkö Juha Finnilän mukaan kiinnostus kattaa niin virallisen, nuorten itsensä järjestämän kuin nuorille järjestetynkin toiminnan. Tarkkailun tuloksena tallentuu valtava määrä kainuulaista tietoa hankkeista, toimijoista ja nuorten voinnista. Näistä tiedoista syntyvät johtopäätökset ja kehittämisehdotukset, jotka osaltaan tähtäävät Kainuun nuorten parempaan huomiseen. Keskitetty suunnittelu tarpeen Kainuun kunnista nuorisokoordinointihankkeessa ovat mukana Kuhmoa ja Ristijärveä lukuunottamatta kaikki. Finnilän mukaan Kainuussa on nuorten syrjäytymiskehityksen näkökulmasta monia huolestuttavia asioita, kuten korkeat työttömyysluvut. - Siksi tarvittaisiin voimakkaampi lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevä asiantuntijakeskittymä. Ehkä se voisi olla perheasiainkeskus, Finnilä ehdottaa. Hänen tarkoituksenaan on päivittää vuodelta 1999 oleva Kainuun Juha Finnilä on toukokuusta lähtien ollut Kainuun nuorisokoordinointihankkeen projektipäällikkö.hänet tavoittee numerosta nuorisotoiminnan strategia ja etsiä ne maakunnalliset kärkihankkeet, joilla nuorten asemaa voidaan parantaa.finnilän mukaan on syytä muistaa, että kunnallinen nuorisotoimi on ulkona maakuntakokeilusta. - On tärkeää miettiä hankkeen aikana, onko sen paikka maakuntahallinnossa vai ei, Finnilä miettii. Hän on sitä mieltä, että lasten, nuorten ja perheiden asioiden tulisi näkyä enemmän poliittisessa päätöksenteossa. - Asioita tapahtuu, mutta keskitettyä toiminnan suunnittelua maakunta-, seutukunta- ja kuntatasoilla tulisi kehittää. Tämä on yksi niistä epäkohdista, joiden Finnilä toivoo hankkeen vaikutuksesta korjaantuvan. Nuorisotyön koulutusta Kainuuseen Finnilän mukaan nuoria koskettavia hankkeita ei tällä hetkellä ole riittävästi. - Alan kehitys- ja tutkimustoimintaan sekä nuorten neuvonta- ja tiedotustoimintaan tulisi voimakkaasti panostaa. Toisena tavoitteena on hankkia Kainuuseen nuorisotyön korkeakoulutasoinen koulutus. Parhaillaan ovat meneillään alustavat neuvottelut Haapaveden opiston ja Humakin kanssa sivutoimikeskuksen saamiseksi Kainuuseen. - Sillä on alan koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen kannalta paljon merkitystä, Finnilä korostaa ja lisää, että koulutettavia ei kuitenkaan kannata ottaa pystymetsästä. - Työpajaohjaajat, iltapäiväohjaajat, sosiaalialan työntekijät, hän luettelee potentiaalisia koulutettavia. - Myös opistoasteen suorittaneet tarvitsevat ammattikorkeakoulutasoista pätevyyttä. Finnilä ei ole halukas määrittelemään koulutussuunnitelmille aikataulua. Hän kuitenkin toivoo, että vuoteen 2005 mennessä jotakin on jo tapahtunut. KAI JAANILAINEN Sekalaisia syysmietteitä Van mahtaisi tuo Ekypti olla ouvon näkönen, jos vaaraoitten hautapaikat olisivat niin kuin Kaenuun ikäpyramiitit. Mahtaisko nuo pysyä pystyssä? Myöhän kyllä pysyttään pystyssä. Ja viimmenen sammuttaa valot. Tästä syntyvyyjestä ja ikäjakkautumasta soap kyllä olla ihan tosissaan huolissaan. Jottain tarttis tehä. Voetasko ottaa isosta maailmasta mallia ja järjesteä joku perjantai- ja lauantai-ilta muutaman tunnin sähkökatkos. Sitten yheksän kuukauven peästä olis sairaalanmäellä vipinää. Tämmösiä ajatuksenrepaleita tulla pätkähti mielleen, kun kuullin, jotta nyt teällä vietettään lasten ja nuorten vuotta. Esitteen mukkaan sen tarkotuksena on vahavistaa lasten ja nuorten mahollisuuksia soaha eänensä kuuluviin ihteensä koskevissa asioissa. Ei kai se sitä tarkota, että se autoista kuuluva jumalaton jumputus pittäis soaha vielähin kovemmaksi? Kyllä nuorisosta nimittäen mökkää lähtee ja eäni kuulluu, van onko niillä mittään sanottavvaa? Lehtihoastatteluissa joskus valittavat, että kun nuorisolle ei järjestetä mittään. Mutta miten on, kun rokkipäntejä tuuvaan Raatihuonneentorille soettammaan, nin eihän siellä ou kun kourallinen nuorissoo. Missä ne valittajat sillon on? No, ne on kotona, kun ei v-u huvita lähtee. On se kumma, miten nuista sulosista lapsista tullee jossain vaihheessa semmosia reäväsuita. Onko siinnä se sama luonnonlaki, jonka mukkaan ihanista nuorista naisistakin tullee äkäsiä akkoja? Eipä tässä nyt muuta, paihti vähän runonpoekasta Eino Leinon juhlavuojen kunniaksi: Syksy saa, minä en. Syksy on jo pitkällä, oesimpa minäkin. Kai Jaanilainen

8 8 LOKAKUU 2003 TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU 2003 Tietoa Kajaanin tapahtumista: Kajaani Info, Kauppakatu 21, p. (08) Kaukametsä pe YÖ-yhtye ja Jussi Hakulinen, Yhden yön tarinoita, Kaukametsän sali, klo 19. Liput 25/23 e Kajaani Info. Järj. J. Karppanen Oy la Kuurnanrannan osakaskunnankokous, Kaukametsän auditorio klo 12, vapaa pääsy. Järj. Kajaanin kaupunki/tekninen palvelukeskus/maankäyttö. ma Kari Tapio ja orkesteri, Juna kulkee. Kaukametsän sali klo Liput 25 e Kajaani Info. Järj. Finolar Oy. ti Yleisöluento: Luotaimet ja varausasemat. Kaukametsä, klo Hinta: 1 ja 2 euroa, jäsenille ilmainen, järj. Kajaanin Planeetta ry. Kaukametsän auditorio. ti Herra Rokokoo ja Kalajuttu, Kaukametsän sali klo Kaukametsän kamariorkesteri, johtaa Jyri Nissilä. Solistina Tapani Heikinheimo, sello. Juonellinen teemakonsertti koko perheelle, kehyssävellyksenä Tsaikovskyn Rokokoo Muunnelmia sellolle ja orkesterille. Järj. Kaukametsä. Liput 5/3 e, Kajaani Info. to Kajaanin keskustaajama 2020 osayleiskaava. Syksyn 2003 työpajat: Lähtökohtia ja tavoitteita. Hyvinvoinnin edistäminen. Keskusteluillan vetäjänä arkkitehti Irmeli Hanka. Kaukametsän opiston auditorio klo 18, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin kaupungin tekninen toimiala. pe Vanhusten viikon pääjuhla, Kaukametsän sali klo 12, vapaa pääsy. Järj. Kajaanin Vanhusneuvosto. pe Joel Hallikaisen 20-vuotisjuhlakonsertti Onnensirpaleita. Kaukametsän sali klo 19. Liput 24/22 e Kajaani Info. Järj. Suomen Sävel Oy. pe Katri Helenan 40-vuotisjuhlakonsertti Sydämeni Laulut. Kaukametsän sali klo 19. Liput 25 e permanto ja 20 e parvi Kajaani Info Järj. Kalaoja Oy. to Aseveli-ilta 60 vuotta, Kaukametsän sali klo 18. Liput 10 e Kajaani Info. Järj. Kainuun veteraanijärjestöt ja Lottaperinne yhdistys. to Kajaanin keskustaajama 2020 osayleiskaava. Syksyn 2003 työpajat: Lähtökohtia ja tavoitteita. Rakennettu ja luonnonympäristö, vaikutusten arvion suunnittelu. Keskusteluillan vetäjänä arkkitehti Irmeli Hanka. Kaukametsän opiston auditorio klo 18, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin kaupungin tekninen toimiala. pe Väinämöisen jalanjäljillä ja vähän muidenkin, kanteleilla musiikkia yli tyylirajojen, opinnäytekonsertti. Eeva-Maria Kananen ja Terhi Väisänen, kanteleet ja laulu, Marjo Kaipainen, rummut, Päivi Karvonen, huilu ja laulu, Olli Heikkinen, sähköbasso ja laulu. Koutasali klo 18, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. la Kirkolliset tekstiilit ja niiden kuvakieli. Luennoitsijana professori Pentti Lempiäinen, Kainuun musiikkiopiston Kouta-sali klo 10, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin ev.lut.srk Kajaanin taidepäivät, Kekri, Kajaanin kulttuurilaitokset. ma Päätöksenteko eduskunnassa. Luennoitsijana eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen, Kaukametsän opiston auditorio klo 18, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja UKK perinneyhdistys. ke Valtakunnallinen univiikko, yleisöluento, Kaukametsän opiston auditorio klo 18. Järj. Potilasjärjestö Unettomat ry. Vapaa pääsy. to Pietarin kasakat vauhdissa. Laulua, soittoa ja tanssia, Kaukametsän sali klo 19. Järj. Suomi Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirijärjestö. Liput 20 e, alle 12-vuotiaat lapset 15 e, SVS-jäsenlippu 17 e Kajaani Info. Näyttelyt (17.9.) Kaski, Kainuun Museo. (28.9.) Liisa Rautiainen, Dieter Anhuth ja Tarja Tupeinen: Maalauksia. Kajaanin taidemuseo, Raatihuone, Linnankatu 14. Teatteri to Kaupunginteatteri: Hell's to Kaupunginteatteri: Painija. to Kaupunginteatteri: Woyzeck. pe Kaupunginteatteri: Hell's pe Kaupunginteatteri: Painija. pe Kaupunginteatteri: Woyzeck. la Kaupunginteatteri: Hell's la Kaupunginteatteri: Painija. la Kaupunginteatteri: Woyzeck. Teatteritalo klo 22. su Kaupunginteatteri: Loru- Lotta Sissilinna klo 14 ja 15. ti Kaupunginteatteri: Hell's ke Kaupunginteatteri: Hell's ke Kaupunginteatteri: Painija. ke Kaupunginteatteri: Woyzeck. pe Kaupunginteatteri: Hell's pe Kaupunginteatteri: Painija. pe Kaupunginteatteri: Woyzeck. la Kaupunginteatteri: Hell's la Kaupunginteatteri: Painija. la Kaupunginteatteri: Woyzeck. Teatteritalo klo 22. pe Kaupunginteatteri: Hell's pe Kaupunginteatteri: Painija. pe Kaupunginteatteri: Woyzeck. la Kaupunginteatteri: Hell's Bells! Kajaanin Klubi klo 19, viimeinen. la Kaupunginteatteri: Painija. Sissilinna klo 19, viimeinen. la Kaupunginteatteri: Woyzeck. la Kaupunginteatteri: Loru- Lotta. Sissilinna klo 14 ja 15. su Kaupunginteatteri: Loru- Lotta. Sissilinna klo 14 ja 15. to Kaupunginteatteri: Tärkeintä elämässä. Sissilinna klo 14.00, vierailu. to Kaupunginteatteri: Tärkeintä elämässä. Sissilinna klo 19, vierailu. pe Kaupunginteatteri: Tohtori Finckelman. Teatteritalo klo 19, ennakkoesitys. Urheilu la Lentopalloa: KaNMKY Puijo, Kajaanihalli, klo 14. Järj. KaNM- KY. su Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki FIN20. Jäähalli, klo 17, liput 11/6 e, Kajaani Info tai ovelta, järj. Kajaanin Hokki. pe Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki HC Salamat, jäähalli, klo Liput:11/6 e Kajaani Info. Järj. Kajaanin Hokki. la Lentopalloa: KaNM- KY Kuortane. Kajaanihalli, klo 15. Järj. KaNMKY. su Lentopalloa: KaNM- KY Kannuksen Ura. Kajaanihalli, klo 15. Järj. KaNMKY. su Joutenlampi-alueuinnit, Kajaanin uimahalli, klo 18, järj. KaUs Lasten syysloman uimakoulut, Kajaanin uimahalli. Varaukset p to Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki KalPa. Jäähalli, klo Liput Kajaani Infosta tai ovelta, järj. Kajaanin Hokki. la Miesten salibandy-turnaus, Kajaanihalli, klo 9-18, järj. Pelipojat. la Lentopalloa: KaNM- KY Saloisten Salamat, Kajaanihalli, klo 15. Järj. KaNMKY. su Lämmöllä reumapäivä. Vesivoimistelua, infoa, uinninohjausta yms. Kajaanin uimahalli, klo Perhonsidonnan SM-juhlakilpailut, järj. Kajaanin Perhokerho ry. la Lentopalloa: KaNMKY Jo- LePa, Kajaanihalli. Järj. KaNMKY. la Futsal-ottelu, Kajaanihalli, järj. KaFu. su Lentopalloa: KaNM- KY Etta (Oulu), Kajaanihalli. Järj. KaNMKY. su Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki Ahmat. Jäähalli, klo 17. Liput 11/6 e, järj. Kajaanin Hokki. Muita menovinkkejä ke Viulu-ja urkuilta, Karol Szalecki, viulu ja Erkki Tyni, urut Valon kappeli, Paltaniemi klo 18. Ohjelma 6 e. Järj. Kajaanin seurakunta. la Lähetyksen syysmyyjäiset, Keskusseurakuntakoti, Kirkkokatu 26, klo 10 12, järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. su Lasten kauneimmat hengelliset laulut. Keskusseurakuntakoti, klo 16, järj. Kajaanin ev.lut seurakunta Vanhusten viikko. Järj. Kajaanin Vanhusneuvosto. ti Studia Generalia-luentosarja: Pelko-järjen vai mielikuvituksen tuotetta lääketieteen suhde vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin -videoneuvottelu. Luennoitsijana LKT Olavi Pehkonen, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopiston kampus, Intelli 211, klo Järj. Kainuun kesäyliopisto. ti Pappi vai lääkäri -luentosarja: Uupumus aikamme elintasosairaus. Luennoitsijana: työterveyslääkäri Tero Kemppainen ja pastori Esko Piirainen, Kajaanin keskusseurakunta, klo 19, järj. Kajaanin ev.lut seurakunta, Suomen Raamattuopisto ja Kristillinen opintokeskus. to Koti ponnahduslauta elämään -luentosarja: Parasta lapselle kotipesän lämpö. Luennoitsijana kirjailija, psykologi Keijo Tahkokallio, Kajaanin normaalikoulun juhlasali, klo Hinta 10 e tai 35 e/koko luentosarja. Järj. Kainuun kesäyliopisto Jukka Hirvensalo: Viha muutosvoima ja pelko uuden kasvun lähde -kurssi, yksityisistunnot 50 e la klo 10 17, su klo 10 16, paikka ilm myöhemmin. Ennakkoilm Leilalle p , hinta e, järj. Elämän ilo. su Lähetyspyhä ja lähetyslounas, klo , järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. su Safarikuoron konsertti, johtaa Eero Haimila, Kajaanin ev.lut. kirkko, klo 14. Ohjelma 6 e, järj. Kajaanin ev.lut seurakunta. ti Tenavien tähti-ilta. Tähtitorni, klo 18. Pääsymaksu 1 ja 2 e, jäsenet ilmaiseksi, järj. Kajaanin Planeetta vuotiaiden syyslomaleiri kädentaitojen merkeissä. Vesilaitoksen nuorisotalo, klo Ilm , järj. 4H-yhdistys, hinta 17e. 4H-jäsen/20 e ei-jäsen Nuorten tietokonepäivät: Get on line, Kajaanihalli, alk. ti klo 12, pe klo 15 saakka Liput 19 e, ennakkoilm. netisssä. Järj. Intolan ja Garde party Oy. ti Tunteet ja kehon sairaudet -luento. Antti Pietilä luennoi. Auditorio klo 18, maksu 5 e ovelta MVT - kehoterapian tuote-esittely, klo vapaa pääsy. Järj. Luontaislääketieteen Instituutti Kairon. ti Syksyn tähtitaivas, kartastot. Tähtitorni, klo 20. Hinta 1 ja 2 e, jäsenet ilmaiseksi. ke Virsi-ja urkuilta, Erkki Tyni. Valon kappeli, klo 18. Järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta Seppo Heinola: Kielletty hedelmä-luominen vai evoluutio. Paikka ilm. myöhemmin, klo Hinta 50 e, järj. Elämän ilo. la Rovastikunnallinen diakonian teemapäivä, aiheena perheväkivalta. Keskusseurakuntakoti, Kirkkokatu 26 klo 18, järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta la Hiljaisuuden messu. Ev.lut. kirkko, klo 18, järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. su Perhetapahtumia Kajaanin seurakunnassa, klo Tarkemmat ajat ja paikat myöhemmin. Järj. Kajaanin ev.lut seurakunta. ma Fröbelin palikat.kajaanihalli, klo Liput 7 e. Järj. Fröbelin palikat, Jukkaviihde. ti Elävä aurinko. Tähtitorni, klo 20. Pääsymaksu 1 ja 2 e, jäsenet ilmaiseksi. Järj. Kajaanin Planeetta. pe Kohtuuden ystävien pidot, Karolineburg, klo 19, järj. Lönnrotseura. Seuraava tapahtumakalenteri ilmestyvässä lehdessä. Kekripukki tulee taas Kajaanilaiset kulttuuritoimijat järjestävät lokakuun viimeisellä viikolla viime vuoden tapaan Taidepäivät ja Kekri -tapahtumaviikon. Viikon ohjelma koostuu niistä tilaisuuksista, jotka tuolla viikolla muutenkin olisivat, mutta kaupunkilaisten iloksi on lisäksi hankittu ylimääräistäkin kulttuuritarjontaa. Kainuun Ammatti-Instituutin opiskelijat valmistavat opettajiensa johdolla jälleen jättimäisen kekripukin, joka lauantaina tuodaan kulkueessa Timperintieltä Raatihuoneentorille. Instituutissa on pukille ideoitu viime vuodesta poikkeava muoto ja materiaali. Seuraavana lauantaina kekripukki kuljetetaan Kauppatorin rantaan lautalle ja se poltetaan alkuillasta joella. Tapahtumaviikon ohjelma on monipuolinen sisältäen mm. erilaisia esitelmätilaisuuksia, vapaita sisäänpääsyjä museoihin, elävää musiikkia kirjastossa ja teatterissa on omien esitysten lisäksi vieraileva ryhmä Helsingistä. Hautausmaihin voi tutustua oppaan johdolla ja kekrin ruokaperinteeseen Elias Lönnrot -seuran järjestämissä Kohtuuden ystävien pidoissa. Viikon aikana on ohjelmaa myös lapsille. Taidepäivät ja Kekri -tapahtuman ohjelma jatkaa sitä perinnettä, mikä aikanaan syntyi Taiteiden yössä, mutta nyt tapahtumista voi nauttia koko viikon eikä kulttuuri jää hulinoinnin jalkoihin. Tapahtumaviikon ohjelma täydentyy vielä lokakuun alussa ja lopullista ohjelmamonistetta voi kysyä ennen tapahtumaviikkoa mm. Kajaani Infosta. Poimintoja tapahtumaviikosta la klo Prof. Pentti Lemipäinen, Kirkolliset tekstiilit ja niiden kuvakieli Kaukametsän auditorio klo Kekripukin kulkue Raatihuoneentorille su klo vapaa pääsy Kainuun Museoon klo ja Kaupunginteatteri: Loru-Lotta, Sissilinna ma klo Pääsihteeri Seppo Tiitinen, Päätöksenteko eduskunnassa ke klo Valtakunnallisen Univiikon luento, Kaukametsä to klo ja Stadia: Tärkeintä elämässä, Sissilinna to klo Pietarin kasakat vauhdissa, Kaukametsän sali pe klo Elias Lönnrot -seura, Kohtuuden ystävien pidot, Karolineburg la klo Kaukametsän kamarikuoro ja Erkki Tyni, urut, Valon Kappeli klo Kaupunginteatteri: Tohtori Finckelman -ensi-ilta su klo MLL, Lystisunnuntai, Kajaani-halli

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2010 2011 1. Opiskelijamäärä lukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Päätoimiset tuntiopettat sivutoimiset tuntiopettajat Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN Sivu 1 OSUUSKAUPPA MAAKUNNAN EDUSTAJISTON VAALIT 1.3. - 16.3.2012 VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN JÄSENALUE 1: KAJAANI, PALTAMO, RISTIJÄRVI VALITUIKSI

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Lokakuu su 3.10. klo 18.00 Mikkelinpäivän kauneimmat runot ja laulut Viinijärven kirkossa. Mukana, Sirpa ja Vilma Naumanen sekä Jutta, Minttu ja Pinja Kurki,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN SEURAKUNTA Pöytäkirja 2/2016. Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.30 18.30

YLÖJÄRVEN SEURAKUNTA Pöytäkirja 2/2016. Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.30 18.30 Kurun kappelineuvosto 13.4.2016-1- Kokousaika Kokouspaikka Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.30 18.30 Kurun seurakuntatalon sali Jäsenet KUTSUTUT JÄSENET: Varsinainen jäsen Petäjäniemi Liisa, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Liittymiskaavake löytyy tämän asiakirjan lopusta sekä Kiurunetistä: Henkilöstöasiat -> Henkilökuntayhdistys -> Henkilökuntayhdistyksen asiakirjat

Liittymiskaavake löytyy tämän asiakirjan lopusta sekä Kiurunetistä: Henkilöstöasiat -> Henkilökuntayhdistys -> Henkilökuntayhdistyksen asiakirjat HENKILÖKUNTAYHDISTYS Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän henkilökuntayhdistys on perustettu huolehtimaan henkilökunnan virkistys-, vapaa-ajan ja harrastustoiminnan järjestämisestä.

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ Oulun kaupungin päivähoidon ALAKÖÖKI 2004- http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ H.Makkonen Alaköökin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa elämyksellistä toimintaa päivähoitoyksiköille

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROT KAUDELLE 2013-2014 URHEILUHALLIN KÄYTTÖVUOROT 2013-2014

ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROT KAUDELLE 2013-2014 URHEILUHALLIN KÄYTTÖVUOROT 2013-2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROT KAUDELLE 2013-2014 URHEILUHALLIN KÄYTTÖVUOROT 2013-2014 14.15-15.15 15.15-16.45 Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto/kevennetty kuntopiiri 16.9.2013-2.12.2013

Lisätiedot