Jokainen päivä on taatusti erilainen. Lasten ja Nuorten vuosi. Vammaisten korkeakoulu Kajaaniin? s. 3. s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jokainen päivä on taatusti erilainen. Lasten ja Nuorten vuosi. Vammaisten korkeakoulu Kajaaniin? s. 3. s. 6"

Transkriptio

1 Lasten ja Nuorten vuosi Lasten ja Nuorten vuoden tukirahalla on ollut suuri merkitys Paltaniemen lasten harrastusmahdollisuuksille. Lisää sivulla 7. Vammaisten korkeakoulu Kajaaniin? s. 3 Kajaanin ammattikorkeakoulu saattaa tulevaisuudessa ottaa vastaan myös vajaakuntoisia ja vammaisia opiskelijoita. Hankehakemus koulutuksen aloittamisesta on parhaillaan käsittelyssä TE-keskuksessa. Lastentarhanopettaja Matti Sirviö pitää työstään Lohtajan päiväkodissa. Kahta samanlaista päivää ei ole. Projektiasiantuntija Maija-Liisa Laitinen tutki vammaisten ja vajaakuntoisten koulutusmahdollisuuksia. s. 6 Jokainen päivä on taatusti erilainen

2 2 LOKAKUU 2003 Lasten ja nuorten sininen ajatus nyt haussa Meneillään oleva Lasten ja nuorten vuosi ei ole ollut kovin näkyvästi esillä julkisuudessa ja ehkä se ei ole suuren yleisön tietoisuudessa, mutta se on kuitenkin mahdollistanut eri toimijatahoille runsaasti mukavaa yhdessä tekemistä lasten ja nuorten parissa. Tähän mennessä rahoitusta ovat saaneet mm. hankkeet, joilla on järjestetty lasten leiritoimintaa Mainualla ja Paltaniemellä. Vapun aikaan hankerahaa saivat Raatihuoneen torilla pidetty lasten tapahtuma ja seuraavana sunnuntaina Kajaanihallissa ollut perhetapahtuma. Molemmat tapahtumat kokosivat satoja osallistujia. Ilahduttavaa on toimijoiden monitahoisuus. Tuettuja hankkeita toteuttamassa on tähän mennessä ollut esim. Intotalo, MLL, vanhempainyhdistyksiä, päiväkoteja, peruskouluja, lukio, ammattikorkeakoulu, 4H, Kajaanin Ratsastusseura, kesäteatteri, Nuorten Palvelu ry, Lohtajan Nettikahvila jne. Hankerahaa on vielä haettavana loppuvuoden osalle. Tarkoituksena on, että näiden hankkeiden avulla edistetään eri toimijatahojen välistä yhteistyötä ja saadaan aikaan jopa pysyviä käytäntöjä lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä. Unohtaa ei sovi myöskään mittavaa kajaanilaista kolmannen sektorin työtä lasten ja nuorten hyväksi teemavuoden ulkopuolella. Kajaaniin ollaan parasta aikaa laatimassa lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa. Ohjelmatyössä on keskeisesti mukana Kajaanin Lapsi-ja Nuorisoasiain neuvottelukunta. Ohjelmassa tarkastellaan kajaanilaisten lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta elinympäristöä, palveluja sekä vapaa-aikaa ja mitä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia näistä teemoista nousee. Välillä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan myös sitä missä me olemme vahvoja, mitä on jo tehty, mitä pitää kehittää ja missä meillä on mahdollisuuksia. Jokainen meistä saa helposti aikaan mittavan luettelon asioista, jotka ovat huonosti, mutta olemmeko valmiita toimimaan asioiden eteenpäinviemiseksi. Hyvinvointiohjelma valmistuu ensivuoden alkupuolella. Toivottavasti se saa aikaan monipuolista keskustelua lasten ja nuorten asioista Kajaanissa ja myös konkreettisia tuloksia eri tahoilla. Kainuussa valmistaudutaan kuumeisesti v alkavaan maakuntahallinnon kokeiluun. Valmistelevien työryhmien on saatava työnsä valmiiksi käytännössä juhannukseen 2004 mennessä, joten aikaa ei ole kovin runsaasti jäljellä. Jo nyt on ennakoitavissa, ettei maakunnan hallinto ja palveluiden järjestämisen tapa ole enää samanlainen kokeilun jälkeen kuin se on nyt. Tämä lienee tarkoituskin. Paluuta entiseen ei ole. On esitetty uhkakuvia siitä, miten kuntiin jäävät palvelut esim. päivähoito, perusopetus, nuorisotyö, kulttuuri, tekniset palvelut ovat vaarassa supistua, kun kunnat joutuvat maakuntahallinnon maksumiehiksi. Lapsia ja nuoria koskevia palveluita on tulevaisuudessa tarjolla sekä kunnissa että maakuntahallinnossa. Tässä tilanteessa on eri tahojen suunnitteluyhteistyö ensiarvoisen tärkeää, jotta asiakkaan saamat palvelut toimisivat sujuvasti riippumatta siitä, mikä hallinnollinen taho niitä järjestää. Hallintokokeilun valmistelutyöryhmä Lapset, nuoret ja nuoret perheet valmistelee osaltaan mallia, jonka pohjalta palveluita jatkossa Kainuussa järjestetään. Työryhmä muodostuu mm. perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalveluiden asiantuntijoista. Valmistelutyössä mukana olevilla on haasteellinen tehtävä, miten irrottautua entisistä ajatuksia kahlitsevista hallintorakenteista ja tarkastella palveluiden järjestämistä asiakkaan eli tässä tapauksessa lasten, nuorten ja perheiden kannalta. Lasten ja nuorten elämä kulkee pääsääntöisesti neuvolan ja päivähoidon kautta kouluun ja eri harrasteiden pariin, myöhemmin opiskelemaan jne. Erityispalvelut ovat osaltaan auttamassa perheiden hoito- ja kasvatustehtävää tilanteissa, joissa peruspalveluiden tarjoama tuki perheen tarpeet huomioiden on riittämätöntä. Kainuussa olisi luotava sininen ajatus siitä, miten löydettäisiin tasapaino asioiden välillä siten, että peruspalvelut säilyisivät ja kehittyisivät ja tarvittaessa kainuulaisten käytettävissä olisivat myös toimivat erityispalvelut. Valmistelevien työryhmien tulisi aktiivisesti tiedottaa ja myös kerätä palautetta työnsä tuloksista. Nyt on aika vaikuttaa! Jarmo Kinnunen Perhe-ja nuorisotyön johtaja Lapsi-ja Nuorisoasiain neuvottelukunnan jäsen PÄÄTOIMITTAJALTA Työaamun mietteitä Jokainen työpäiväni on erilainen, yllättävä ja tapahtumarikas. Olen välillä niin tärkeä henkilö, että kauppareissuni jälkeen voin olla vielä seuraavankin päivän puheenaihe, puhumattakaan, jos olen ollut samaan aikaan elokuvissa tai teatterissa. Pysyn ajan hermolla; en voi ohittaa harrypottereita, internetin saloja, pikku-g:tä. Eminemiä tai uutuusjäätelöitä niin monesta pitää tietää. Puolestani voin kyllä valaista, millaista oli, kun farkut tulivat, Beatles oli in tai kertoa ajasta, kun koulussa alkoi saada näkkileipää. En ole vain tiedon jakaja. Päivääni sisältyy halauksia, laastarointia, avainten etsimistä ja kaikenlaista pelin poikki viheltämistä. Voin tulla tituleeratuksi äidiksi, isiksi, ukiksi, mummiksi ympäristötiedon tunnilla jopa haueksi. Kajaanissa minulla on suurenmoiset puitteet toimia opettajana. Lähes kaikki koulut täällä ovat lähellä luontoa ja sen monia mahdollisuuksia. Mutta miten riitän kaikille oppilailleni? Niillekin, jotka tarvitsevat eniten tukea? Kajaanin tavoiteohjelma luokkakokojen pienentämiseksi luokilla 22 oppilaaseen on upea asia! Myös Kajaanin opettajankoulutusyksikköön kaavailtu erityispedagogiikan professuuri varmasti osaltaan tulee vahvistamaan toimintaa lasten parhaaksi. Aikamme maailmanmenoa seuratessa jokainen tajuaa: lapsen eteen on tehtävä työtä, uhrattava aikaa ja resursseja. Ruotsalaisen lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin ajatelmassa on jokaisen opettajan ohjelmajulistus: Eikö siis ole mitään mahdollisuutta, että me voisimme muuttua ennen kuin on liian myöhäistä? Oppia torjumaan väkivallan? Yksinkertaisesti yrittää tulla toisenlaisiksi ihmisiksi? Mutta miten se tapahtuisi ja mistä me siinä tapauksessa alkaisimme? Uskon, että meidän on aloitettava pohjalta. Lapsista. Pietari Brahen koulu, Soidinsuo Liisa Karjalainen Tuula Stång Kajaanin kaupungin tiedotuslehti Toimitusneuvosto: Risto Hämäläinen, kansliapäällikkö päätoimittaja , Seppo Heikkinen, kaupunkisuunnittelupäällikkö varapäätoimittaja , Anniina Jokinen, tiedottaja, toimitussihteeri , gsm , Tuula Heikkinen, viestintäsihteeri varatoimitussihteeri , Martti Anttila, tekninen johtaja Antti Mäkinen, Kainuun museon johtaja Maarit Tartia-Kallio, Ammatti-Instituutin koulutusjohtaja Kalevi Yliniemi, perusturvajohtaja Henna Roivainen, Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Toimituksen osoite: Kajaanin kaupunki, hallintopalvelukeskus PL 133, Kajaani Sotkamo-lehti Anssi Väisänen, päätoimittaja Tuula Uitto-Korhonen, myyntipäällikkö Tämän lehden jutut ja kuvat: Päivi Saarilahti, Henna Roivainen ja Anssi Väisänen Ulkoasu ja sivunvalmistus: Suomen Paikallissanomat Oy Sotkamo-lehti / Sampo Kaste Paino: Kainuun Sanomat Oy 2003 PIIRROS: MARKKU HERNETKOSKI

3 LOKAKUU Lapsella pitää olla turvallinen olo Joukko Lohtajan päiväkodin lapsia maalailee vedellä varaston ulkoseinää. Pihalla leikkii useita muita ryhmiä ohjaajiensa kanssa. Jotkut puuhastelevat hiekkalaatikolla, toiset kiikkuvat tai ovat hippasilla. Aurinkoinen päivä on vetänyt suut hymyyn. Lastentarhanopettaja Matti Sirviö menee tottuneesti leikkeihin mukaan, onhan hän ollut talossa jo vuodesta 1988 saakka. Tässä hommassa ainakin jokainen päivä on taatusti erilainen. Paljon ihmissuhteita ja vuorovaikutusta. Ja palautteen saa lapsilta välittömästi, Sirviö naureskelee kuvaillessaan työnsä parhaita puolia. Matti Sirviö on harvinaisuus: miehiä ei lastentarhanopettajina kovin monta näy. Ei tämä ole sukupuolesta riippuvainen ammatti. Minäkin yritän olla vain oma itseni työpaikalla. Meille kaikille tulee eteen erilaisia tilanteita, jotka jokainen ratkaisee tavallaan. Miehestä voi tulla tavallaan varjoisä, ja ehkä mies ratkaisee jotkut tilanteet jämäkämmin kuin nainen. Mutta kaikkien päämäärä on sama: lapsella pitää päiväkodissa olla turvallinen olo, Sirviö sanoo. Matti Sirviön mielestä ammatin arvostukseen vaikuttavat vanhat perinteet. Päiväkotityötä eli varhaiskasvatusta ei perinteisesti koeta yhtä tärkeänä kuin opettamista koulussa. Luokanopettajilla on edelleen aivan eri status kuin meillä. Tästä saattaa johtua sekin, ettei miehiä hakeudu ammattiin paljon. Ja moni tietenkin arvostaa parempaa palkkaa, Matti Sirviö sanoo. Sirviö kiittelee työpaikkansa henkistä ilmapiiriä. Toimimme tiimeissä. Jos joku on kiinni yhden lapsen kanssa ratkaisemassa jotain askarruttavaa ongelmaa, toisten pitää huomata tilanne ja ottaa vastuu isommasta joukosta. Sairaslomia meillä on vähän, ja muutenkin tämä porukka viihtyy Lastentarhanopettaja Matti Sirviö on harvinaisuus. Miehet ovat ammatissa selkeä vähemmistö. työssään hyvin, Sirviö kehuu. Iso päiväkoti Lohtajan päiväkoti kuuluu Kuurnan ja Lehtikankaan kanssa Kajaanin kolmen suurimman joukkoon. Lapsia on noin seitsemänkymmentä, henkilökuntaa talossa on johtajan lisäksi kahdeksantoista. Tämä on värikäs ja monipuolinen alue, jonne mahtuu monenlaisia kotioloja. Joskus herääkin kysymys, mihin asti yltää päiväkodin velvollisuus, jos aivan selvästi näkee, että vanhemmuus saattaa joillakin olla hukassa? Vuosi vuodelta olen miettinyt enemmän kysymystä, kuka antaa perheille tukea vanhemmuuteen?, Matti Sirviö miettii. Tietenkin jokainen isä tai äiti yrittää parhaansa. Mutta mistä he saavat tukea?, kysyy Sirviö. Alkujaan paltaniemeläinen Matti Sirviö valmistui lastentarhanopettajaksi vuonna 1982 Kajaanista, ja työelämään hän pääsi seuraavana vuonna, alkuun syrjäseudulla. - Tässä alkaisi olla 20-vuotistaiteilijajuhlan paikka. VASU linjaa päivähoidon Tiina Leinosen mukaan on jo aika keskustella varhaiskasvatuksen laadusta. Varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten valmistuminen tänä syksynä ei aiheuta erityistä päänvaivaa Kajaanissa: täällä on valmisteltu omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) jo keväästä saakka. Suunnitelma on tarkoitus saada vuodenvaihteessa lautakuntaan, josta se etenee aikanaan työkäyttöön päiväkoteihin. Täällä keskustellaan varmasti varhaiskasvatuksesta huomattasti enemmän kuin keskivertokunnissa yleensä. Alan koulutus ja tutkimus ovat Kajaanissa huippuluokkaa. Meillä ei myöskään ole työvoimapulaa, siitä yliopisto ja ammattikorkeakoulu pitävät hyvin huolen, Lehtikankaan alueen tulosyksikön johtaja Tiina Leinonen kehaisee. Muutama vuosi sitten lakiin kirjattiin subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Tämä lisäsi sekä kysyntää että tarjontaa olennaisesti. Nyt, kun määräpuoli on saatu kuntoon, voidaan aloittaa keskustelu varhaiskasvatuksen laadusta. Vähitellen päästään pohtimaan päivähoidon sisältöäkin. Kajaanin varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana on kumppanuus. Meidän näkemyksemme mukaan päivähoito on kumppanuutta ja vuorovaikutusta perheiden kanssa. Pitää pohtia yhdessä, millaista työtä päiväkodeissa tehdään. Lapsen kuuntelemiselle pitää jäädä aikaa, vaikka resurssit ovatkin rajalliset, Leinonen painottaa. Alle kolmevuotiaiden ryhmässä pitää olla yksi koulutettu aikuinen neljää lasta kohden. 3 6-vuotiaissa suhdeluku on yksi koulutettu aikuinen seitsemää lasta kohden. Työelämä on muuttunut Perheiden arki on erilaista kuin 80- luvulla, saati sitten aikaisemmin: voimassa oleva päivähoitolaki on vuodelta Nykyisin on paljon pätkätöitä, vuorotöitä, työttömyyttä. Yhteiskunnan rytmi on erilainen. Mitä meillä on tarjota perheille muuttuvien tarpeiden keskellä? Kasvatuksessa vallitsee valtava kirjo: toki jokainen aikuinen pyrkii hoitamaan lapsensa hyvin jopa niin hyvin, että välillä unohdetaan olla aikuisia. Uskon, että päivähoidon laatu paranee pienin askelin, kun siitä päästään keskustelemaan, Tiina Leinonen sanoo. Kajaanissa on neljätoista kunnallista päivähoitoyksikköä, joissa on noin 270 työntekijää. Yhteensä (kunnallinen + yksityinen päivähoito) Kajaanin päivähoidossa on hoidossa lasta.

4 4 LOKAKUU 2003 Vuosi 2003 on lasten ja nuorten Jos jollakulla on loistava ajatus siitä, miten lasten ja nuorten elämää voisi parantaa, nyt on oikea aika avata suu. Tämä vuonna Kajaanissa nimittäin vietetään Lasten ja Nuorten vuotta. Vuoden toteuttamisesta vastaavalla Lapsi- ja Nuorisoasiain neuvottelukunnalla on euron suuruinen määräraha vuoden toteuttamiseen. Potista jaetaan hakemusten perusteella rahaa erilaisiin hankkeisiin, esimerkiksi nuorisotapahtumien tai kerhojen järjestämiseen. Hakuohjeissa hyvälle hankkeelle on määritelty viisi perustetta. Sen on luotava uutta toimintaa lapsille ja nuorille, lisättävä eri ryhmien välistä yhteistyötä sekä saatava lasten ja nuorten omaa aktiivisuutta esiin. Lisäksi hankkeelle on eduksi käytännönläheisyys ja jatkuvuus Lasten ja Nuorten vuoden jälkeenkin. Edelliset kriteerit täyttävä hanke voi saada rahoitusta, jonka maksimimäärä on euroa. Tukien maksamisesta päättävä työryhmä kokoontuu viimeisen kerran tänä vuonna 3.11., joten siihen mennessä lähetetyt hakemukset ehtivät mukaan. Jakamatta euroa Lapsi- ja nuorisoasiain neuvottelukunnan sihteeri Marita Ikäheimo toivoo aktiivisempaa keskustelua lasten ja nuorten asioista. Tähän mennessä Lapsi- ja Nuorisoasiain neuvottelukunnalle on tullut 30 hakemusta. Niistä 24 hankkeelle on myönnetty avustus, joka on ollut euron suuruinen. Vaikka lähes kaikki hakevat euron avustusta, täysimääräisen tuen on tähän mennessä saanut vain neljä hanketta. Neuvottelukunnan sihteerin Marita Ikäheimon mukaan rahoituksen saaneet hankkeet edustavat hyvin monipuolista toimintaa. Joukossa on muun muassa koulutusta, tapahtumia ja kerhoja. - Jo nyt on tullut palautetta, että tämän tyyppinen toiminta pitäisi kaupungissa vakiinnuttaa, Ikäheimo kertoo. Lasten ja Nuorten vuoden tuen etuna on muun muassa se, että sitä voivat hakea myös vapaat ryhmittymät, jotka eivät ole esimerkiksi rekisteröityjä yhdistyksiä. - Esimerkiksi luokkatoimikunnat ja nuoret itse voivat hakea rahoitusta toiminnalleen. Jos on hyvä idea, voi vaikka tulla juttelemaan, miten se saadaan toteutettua, Ikäheimo lupaa. Rahaa on tällä hetkellä jakamatta euroa. Aktiivisuutta riittää, keskustelu uupuu Lasten ja Nuorten vuosi hankkeineen pyrkii tukemaan tervettä kasvua ja siten ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia. - Ajatuksena ei ole vain erilaisten hankkeiden pyörittäminen, vaan myös lasten ja nuorten asioiden ja hyvinvoinnin esiin nostaminen, Ikäheimo kuvailee. Neuvottelukunta on sopinut Kainuun Sanomien kanssa kirjoituskampanjasta. Ajatuksena on, että kampanjassa esiin nousevia asioita voidaan viedä eteenpäin. Ikäheimo mainitsee yhden potentiaalisen keskusteluaiheen. - Hirveästi kannetaan huolta kolmannen sektorin jaksamisesta, mutta kuitenkaan ei mietitä kestävässä mielessä mikä voisi olla tuki näille järjestöille. Hän valittelee sitä, että vuoden aikana lapsia ja nuoria koskeva arvokeskustelu esimerkiksi lehtien palstoilla ei ole ollut kovin vilkasta. - Vasta kun huoli on kova, silloin keskustellaan. Ei ennaltaehkäisevässä mielessä. Vuosi on kuitenkin avannut myös positiivisen näkökulman lasten ja nuorten tilanteeseen. - Valtavasti tehdään kaikenlaista. Vapaaehtoista työtä tekeviä aktiivisia ihmisiä on todella paljon. Kajaaniin yleinen ohjaajakoulutus Yhdistykset ja seurat tarvitsevat aika ajoin joukkoonsa uusia ohjaajia. Ne kouluttavat nuoria tarpeensa mukaan tykönään, vaikka ohjaajan perusolemus on usein sama lajista tai toiminnasta riippumatta. Projektipäällikkö Katri Schadewitz Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kainuun piiristä oli yksi, joka havaitsi tilanteessa kehittämisen varaa. - Se oli viime vuoden kevättä, kun minä ja moni muu mietti tätä asiaa. Kajaanissa on paljon järjestöjä. On paljon nuoria, jotka haluavat ohjata ja heille järjestetään omia koulutuksia. Heitin ajatuksen ilmaan, että tarvitaanko Kajaanissa yleistä koulutusta, Schadewitz muistelee. Ajatukseen tartuttiin heti. Eri järjestöillä on erilaista osaamista ja yhdessä tehty koulutuspaketti palvelisi kaikkia. Ohjaajakoulutushanke alkoi Lasten ja Nuorten vuoden tuella tämän vuoden toukokuussa. Koulutuspaketti on nyt valmis, joskin siihen on jätetty sisällöllistä liikkumavaraa, jotta myös koulutukseen osallistuvat nuoret voivat myös vaikuttaa sisältöön. Kokemusta ja kontakteja Ohjaajakoulutuksessa on paikka maksimissaan 30 nuorelle. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti luokkalaisille. Kolmannes paikoista on nyt täynnä, joten mukaan mahtuu vielä. Koulutus alkaa 24.9., jolloin nuoret saavat pienet tehtävät. Tapaamista seuraa viikonlopun pituinen alkuleiri Sen jälkeen tapaamisia jatketaan viikoittain kahdessa paikassa: Wanhalla Wesilaitoksella ja Lohtajan nuorisotalolla. Järjestäjien ajatuksena on, että koulutus ei ole kertaluonteinen, vaan että se jatkuu ensi kesänä. Schadewitz uskoo koulutuskokemuksen hyödyttävän nuoria monessa mielessä. Paitsi, että he saavat monipuoliset ohjaajavalmiudet, he myös oppivat tuntemaan paljon aikuisia eri piireistä. - Kun nuoret lähtevät vetämään vaikkapa kerhoa, he eivät jää oman onnensa nojaan. Me järjestäjät jaamme vastuuta ja käymme katsomassa heitä, Schadewitz lupaa. - Ja aikuisten kautta avautuu paikkoja toimintaan. Tekemisen paikkoja on nuorillekin paljon, monet eivät vain tiedä niistä. Yhteistyöllä vahva kokonaisuus Ohjaajakoulutuksen järjestävät yhteistyössä MLL:n Kainuun piirin Nuoli-projekti, Kajaanin kaupungin perhe- ja nuorisotyö, Intotalo, Kainuun liikunta, Kainuun nuorisotoiminnan koordinointihanke ja Kajaanin evankelisluterilainen seurakunta. Koulutus kestää 40 tuntia ja siitä on erotettavissa neljä suurempaa kokonaisuutta, joista jokaisessa näkyy ohjaajakoulutuksen isien ja äitien ydinosaaminen. Perhe- ja nuorisotyö on suunnitellut koulutukseen varsinaista ohjaamista käsittelevän kokonaisuuden. Mannerheimin Lastensuojeluliitto puolestaan huolehtii vuorovaikutustaitojen hiomisesta. Intotalo vastaa koulutukseen kuuluvasta projektityöosuudesta ja nuorisotyöntekijöiden sekä seurakunnan yhteistyönä syntyy vinkkipankki, johon talletetaan muun muassa arvokkaimmat pelit ja leikit. Myös nuorista on tarkoitus koota ohjaajapankki, josta seurat ja yhdistykset voivat etsiä aktiivisia toteuttajia tempauksilleen. Tuhat leikkijää yhdessä toimia kuntalaisten suorana osallistumisen ja vaikuttamisen kanavana lasten ja nuorten elämään liittyvissä asioissa laatia Kajaaniin lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma tehdä aloitteita ja kannanottoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi Tänä keväänä on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lehtikankaan, Linnan ja Vuohengin yhdistykset on perustettu. Perinteisesti yhdistysten välinen yhteistyö on ollut melko vähäistä, mutta juhlavuoden kunniaksi ne halusivat tarjota kajaanilaisille lapsiperheille yhteistyössä leikkisunnuntain. Kajaanihallilla 4.5. järjestetyn leikkisunnuntain ohjelmassa oli muun muassa nukketeatteria, babybailaa, temppurata, musiikkia, lätkäkisa, perinneleikkejä ja askartelua. Yhdistyskolmikon lisäksi tapahtumaa toteuttamassa oli tukioppilaita sekä urheiluseurat Casamba ja Hokki. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy. Järjestetyn ohjelman lisäksi oli tarjolla tietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnasta Kajaanissa. Tapahtuma järjestettiin Lasten ja Nuorten vuoden tuella. Paikalle saapui noin tuhat lasta ja aikuista. Kajaanin Lapsi- ja Nuorisoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on: lisätä yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin sekä kaupungin eri hallintokuntien ja lautakuntien välillä lasten ja nuorten asioiden edistämiseksi

5 LOKAKUU Yhteiset rajat ovat rakkautta Lähes jokainen äiti tai isä on joskus kuullut lapsensa penäävän "mutta kun kaikki muutkin saa". Onko kaikilla muilla lapsilla lupa vai ei, sitä vanhemman on vaikea tietää. Normaalikoulua käyvien lasten vanhemmat ovat ottaneet askeleen lähemmäs yhteisiä rajoja. Vanhempainyhdistys sai viime syksynä tietoa Yhdessä elämään? kasvatusyhteistyöstä. Yhdistys kutsui aihetta esittelemään kampanjan äidin Anne Eskelisen. - Hän oli hyvin mukaansatempaava, Pirjo Heikkonen kuvailee. - Kasvatusyhteistyö lähtee ruohonjuuritasolta. Pelisäännöt ovat kaikilla samat, Margit Hiltunen lisää. Heikkonen ja Hiltunen ovat Normaalikoulua käyvien lasten äitejä ja vanhempainyhdistyksen jäseniä. Kasvatusyhteistyö tarkoittaa sitä, että vanhemmat ja koulu ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Tieto kulkee paitsi koulun ja vanhempien välillä, myös vanhempien kesken. Lisäksi järjestetään seminaareja, seuraavana on vuorossa laillisuuskasvatusilta. - Nykyisin on hirveän vaikea asettaa rajat. Kaikkea on niin paljon tyrkyllä. Lasten kanssa on niin helppoa antaa myöntävä vastaus, koska se on helpoin ratkaisu, Heikkonen pohtii. - Tavallaan lapsetkin tietävät, että yhteiset säännöt ovat olemassa ja niitä noudatetaan. Ehkä vanhemmat saavat myös rohkeutta toisiltaan, arvioi Hiltunen. Yhteistyö tärkeintä Yhdessä elämään -kasvatusyhteistyö on käynnistetty kotien ja koulujen kasvatustyön tukemiseksi. Tarkoituksena on lisätä kaikkien lasten kasvuympäristössä vaikuttavien tahojen yhteistyötä. Kasvatusyhteistyössä on seitsemän pääteemaa, jotka tähtäävät muun muassa hyviin käytöstapoihin, kiusaamisen estämiseen, näpistelyn minimoimiseen, päihteiltä suojelemiseen ja ilkivallan vähentämiseen. Projekti kannustaa vanhempia keskustelemaan keskenään kasvatusasioista ja jopa sopimaan yhteisistä menettelyistä. Kaikilla vanhemmilla on kasvatustehtävässään vaikeita asioita, joiden ratkomiseen tarvitaan tukea toisilta vanhemmilta. Vaikka kodit ja koulu tekevät yhteistyötä, lopullinen vastuu on hankkeen periaatteiden mukaisesti kuitenkin kodeilla. Normaalikoulun vanhempainyhdistys sai Lasten ja Nuorten vuodelta tukea kasvatusyhteistyöhanketta varten. Myös lapset osallistuvat hankkeeseen esimerkiksi siten, että luokissa on tehty yhteisiä pelisääntöjä. Pirjo Heikkonen ja Margit Hiltunen toivovat, että kasvatusyhteistyö houkuttelisi mukaan myös uusia vanhempia. Lapsi- ja Nuorisoasiain neuvottelukunnan jäsenet Ulla-Maija Martikainen (puheenjohtaja) kaupunginhallitus Suvi Juntunen (varapuheenjohtaja) tekninen lautakunta Sari Marita Ikäheimo (sihteeri) perhe- ja nuorisotyö Ritva Anttila sivistyslautakunta Marita Karvinen seurakunta Jarmo Kinnunen perhe- ja nuorisotyö Sirpa Kemppainen päivähoito Seija Kolehmainen nuorisojärjestöt Tuuti Piippo nuorisovaltuusto Arto Koskivirta perusopetus Ulla Luukkanen kuraattori Anneli Määttä perusturvalautakunta Juha Tervo koulujen vanhempainyhdistykset Aikku Seppänen lastensuojelujärjestöt Urpo Kössö poliisi Välineillä uutta hohtoa lasten liikuntaan Kun Paltaniemen kyläyhdistys ja urheiluseura Parras ovat aikaisemmin puuhanneet kesän liikuntaleiriä, välineet ovat aina rajoittaneet suunnitelmia. Vanhemmilta, Paltaniemen koululta ja muualta kokoon haalittu välinevalikoima saneli pitkälti sen, mitä leirillä tehtiin. Tänä kesänä oli toisin. Yhdistykset hakivat yhdessä kyläyhdistyksen kanssa tukea Lasten ja Nuorten vuodelta leirin ja liikuntakerhon järjestämiseen. - Leiri oli nyt kolmatta kertaa ja tässä muodossa sitä ei ole järjestetty aikaisemmin, leiriä järjestänyt Eila Väisänen kertoo. Saadulla tuella hankittiin monipuolisia liikuntavälineitä. Väisäsen mukaan perusvälineitäkään ei ole aikaisemmin ollut tarpeeksi. Esimerkiksi jalkapallon ja sulkapallon pelaaminen onnistuu hyvin vasta tuella hankituilla välineillä. Mailoja, palloja ja muita välineitä pullisteleva suuri koripallokassi on Paltaniemen lasten liikuntaharrastukselle kuin ennenaikainen joulu. - Sellainen motivoi myös lapsia, Väisänen korostaa. Ohjaus kesätyönä Paltaniemeläiset Anna Lukkari ja Jenni Immonen liikuttivat lapsia kesän leirillä. Väisäsen mukaan lapset kaipaavat pehmeää laskua kesään, kun koulu päättyy. Liikuntaleiri oli tänä vuonna jo kolmatta kertaa paltaniemeläisten lääke tähän tarpeeseen. Leirillä paitsi kuntoillaan, myös nähdään vielä ne tutut koulukaverit, jotka ovat koolla seuraavan kerran vasta syksyllä. Paltaniemellä on noin 70 koululaista, joista kolmisenkymmentä osallistui 6 12-vuotiaille suunnatulle liikuntaleirille. Leiri on perinteisesti myös tarjonnut kesätyöpaikan muutamalle paltaniemeläiselle nuorelle ohjaajina. Yhdistykset ovat aikaisemmin maksaneet omasta pussistaan ne kustannukset, jotka kesätyöläisistä aiheutuivat. Tänä vuonna leirin ohjasivat paltaniemeläistytöt Anna Lukkari ja Jenni Immonen. Viisipäiväisen yhdessäolon tavoitteena oli monipuolinen liikunta ja ohjelma suunniteltiin tarkasti etukäteen. Koska Paltaniemellä ei ole liikuntasalia, ohjelmistossa oli erilaisia ulkolajeja. Väisänen antaa ohjaajille kiitosta toteutuksesta. - Tytöt toimivat kiitettävä plus - tasolla. Napakat ja hyvät ohjaajat, hän kiittelee. Vanhemmat ohjaavat vuorotellen Kun yhdistykset hakivat hankerahoitusta liikuntaleiriä varten, oli mielessä myös kylän liikuntakerhon vointi. Hankkeen tarjoama tuki auttaa myös kerhoa, sillä leiriä varten hankitut hyppynarut, lentopallot ja muut välineet ovat aktiivisessa käytössä syyskuussa alkaneessa liikuntakerhossa. Tiistaisin Nakertajan koululla kokoontuva kerho on osoitus paltaniemeläisten vanhempien reippaudesta ja yhteishengestä. He vuorottelevat kerhon ohjaajina ja jokaisen kerran ohjelma on suunniteltu etukäteen. Ei siis ihme, että ilman sen suurempaa markkinointia ja tiedotusta kerhossa käy jo parisenkymmentä lasta. - Vanhemmille täysi kiitos ja tunnustus. He kuljettavat lapsia, ohjaavat ja katsovat muidenkin lasten perään, antaa Väisänen tunnustusta.

6 6 LOKAKUU 2003 Ammattikorkeakoulu tutki vajaakuntoisten koulutusmahdollisuudet Kajaanin ammattikorkeakoulu voi tulevaisuudessa olla yksi niistä harvoista Suomen korkeakouluista, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota vajaakuntoisten ja vammaisten mahdollisuuksiin hankkia itselleen korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Maija-Liisa Laitinen on tehnyt yhteistyössä opettaja Salli Karjalaisen ja ylilääkäri Markku Nymanin kanssa esiselvityksen vajaakuntoisten koulutusmahdollisuuksista. Tutkimus käynnistyi Laitisen mukaan käytännön tarpeesta. Koulutuksen näkökulmasta katsottuna vajaakuntoinen tai vammainen nuori on syrjäytymisuhan alla Kainuussa. Peruskoulu ja vielä toisen asteen ammatillisen koulutuskin ovat vajaakuntoisten ulottuvilla. - Mutta siitä eteenpäin on kovan työn takana, että nuori pystyy tekemään jatkosuunnitelmia koulutuksen osalta, Laitinen huomauttaa. Vain pääsykokeella sisään Huoltoteknikko Raimo Hurskainen pitää kunnossa ammattikorkeakoulun laboratoriovälineitä. Hänelle ammattikorkeakoulun sisätiloissa pyörätuolilla liikkuminen ei tuota ongelmia. Alkuvaiheessa hankkeessa selvitettiinkin, minkä verran on olemassa sellaisia vammaisia, vajaakuntoisia tai vammautumisen takia uudelleenkoulutustarpeessa olevia nuoria, jotka voisivat olla potentiaalisia korkeakouluopiskelijoita. Kartoitus tehtiin vuositasolla ikäluokkien sairausdiagnoosien perusteella. - Ikäluokkatasolla kyse on noin 30 henkilöstä jo yksinomaan Kainuussa, Laitinen sanoo. Mikäli Kajaanin ammattikorkeakoulu esiselvitystyön tuloksena päättää mukauttaa koulutustarjontansa myös vajaakuntoisille sopivaksi, eivät korkeakoulun ovet kuitenkaan aukea heille sen helpommin kuin muillekaan. Laitinen korostaa, että paikan saaminen edellyttää kykyä opiskella korkeakoulussa. - Kukaan ei pääse sisään ilman pääsykokeita, hän selventää. Vammaisopiskelijoille ei myöskään ole tarkoitus järjestää erillistä ryhmää, vaan he opiskelevat muiden kanssa. Henkilökunnan asenne positiivinen Tutkimuksessa selvitettiin myös melko laajasti Kajaanin ammattikorkeakoulun kampuksen ja Oulun yliopiston kampuksen ympäristön soveltuvuutta vajaakuntoisille opiskelijoille. Laitisen mukaan puutteita on olemassa, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulun osalta tilanne on suhteellisen hyvä. Viime vuosina tehdyissä rakennus- ja saneeraushankkeissa on otettu pitkälti huomioon myös esimerkiksi liikuntavammaisten vaatimukset. Toisaalta taas vaikkapa näkövammaisten tarvitsemia apuvälineitä puuttuu. Laitinen kuitenkin uskoo, että jo pienillä korjauksilla asiassa päästään eteenpäin. Henkilökunnan osalta asenteelliset valmiudet ovat kunnossa. - Ilahduttavaa oli havaita, että asenteet olivat hyvin positiiviset kautta linjan. Sen sijaan monet haastatelluista myönsivät, ettei heillä ole tietoa siitä, miten he selviäisivät jokapäiväiseen opiskeluun liittyvistä asioista esimerkiksi näkövammaisen kanssa, Laitinen kuvailee. Valmennus Oulussa Esiselvityksen jälkeen jatkotoimenpiteet on suunniteltu ositetusti. Henkilökunnan kouluttaminen ja ympäristön mukauttaminen ovat omat kokonaisuutensa, mutta tärkeää on myös pohtia miten opiskelijat ohjautuvat ammattikorkeakouluun ja mistä he saavat tietoa asiasta. Näiden kysymysten ratkaisuksi on kaavailtu Merikosken ammatillista koulutuskeskusta Oulussa. Ammattikorkeakoulupaikasta kiinnostuneet voisivat suorittaa valmentavan jakson siellä. - Siellä voitaisiin vielä tarkistaa valmiudet sekä kyvyt ja toiveet koulutusalan suhteen ja myös valmentaa pääsykokeisiin, Laitinen listaa. Hankehakemus koulutuksen aloittamisesta on tällä hetkellä käsittelyssä TE-keskuksessa. Päätöksestä riippuu, avautuuko Kajaanin ammattikorkeakoulussa tulevaisuudessa vammaisia houkutteleva korkeakouluväylä Kyseessä on myös tasaarvolain velvoite. Osallisuus ja syrjimättömyys vammaisten vuoden tavoitteina Euroopan Unionin alueella elää noin 37 miljoonaa vammaista ihmistä. Heidän asiansa on tänä vuonna tapetilla, sillä Euroopan Unionin neuvosto on julistanut kuluvan vuoden Euroopan vammaisten teemavuodeksi. Vuoden vietossa Suomessa kaksi näkökulmaa on nostettu yli muiden: osallisuus ja syrjimättömyys. Kajaanin vammaisyhdistykset perustivat vammaisten vuodelle toimikunnan. Sen sihteerin Toivo Komulaisen mukaan teemavuosi on erittäin tärkeä. - Hyvä, että olennaisia asioita otetaan enemmän esille. Ihmiset puhuvat teemavuoden aikana ehkä enemmän kuin normaalisti, Komulainen miettii. Hän pitää tärkeänä etenkin tiedonvälitystä niin terveille kuin vammaisillekin. - Kun terve tietää millaisia ongelmia vammaisilla on, hän pystyy asennoitumaan paremmin. Teemavuoden näkökulmat osallisuus ja syrjimättömyys asettavat Komulaisen mukaan haasteita etenkin vammaisyhdistyksille. Seminaareista tietoa Ensimmäinen teemavuoden tapahtuma Kajaanissa oli maaliskuun puolivälissä järjestetty seminaari. Sen avasi Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa, joka on tapahtumien suojelija. Tilaisuudessa kuultiin lukuisien eri tahojen edustajien puheenvuoroja. Invalidiliiton Vammaispalveluasiamies Jaana Huhta pohti syrjimättömyyttä ja osallisuutta vammaisten arkipäivässä, sekä perusoikeuksien toteutumista. Invalidiliiton osastopäällikkö Marja Pihnala puolestaan kertoi vertaistukitoiminnasta, jossa samantapaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset jakavat ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan toistensa kanssa. Seuraava tapahtuma järjestettiin elokuun lopussa. Silloin Euroopan komission teemavuoden bussi pistäytyi Raatihuoneen torilla. Mukana oli kymmenkunta vammaisyhdistystä, jotka jakoivat tietoa ja esittelivät toimintaansa. Teemavuoden päätöstapahtuma pidetään marraskuun puolivälissä. Silloin järjestettävässä seminaarissa käsitellään vammaispalvelulakia ja paneudutaan arjen ongelmiin, joita vammainen voi kohdata. Esillä ovat mahdollisesti myös Kainuun hallintomallin mukana tulevat muutokset vammaispalveluissa. Tapahtuma päättyy paneelikeskusteluun, jossa asiantuntijat vastaavat yleisön esittämiin kysymyksiin. Röntgenhoitajakoulutus alkaa vuoden alussa Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestää yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa röntgenhoitajien koulutuksen. Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma, josta valmistuu röntgenhoitajia (AMK) aloittaa tammikuussa 2004 ja hakuaika koulutukseen on Röntgenhoitajien koulutus on 3,5-vuotinen ja opintoviikkoja koulutukseen mahtuu 140. Aikuiskoulutuspaikkoja tähän ensimmäistä kertaa järjestettävään koulutukseen on 20. Opiskelemaan voi hakea sosiaali- ja terveysalan koulu- tai opistoasteen tutkinnolla. Lisäksi hakijalta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Koulutus järjestetään monimuotoopetuksena, jolloin opiskelua on myös viikonloppuisin tai iltaisin viikolla. Päivisin viikolla opiskelijat voivat osallistua hoitotyön koulutusohjelman koulutustarjontaan, niiltä osin kuin se heidän koulutusohjelmaansa soveltuu. Opiskelijat harjoittelevat pääosin Kainuun keskussairaalassa ja Kainuun terveyskeskusten röntgenosastoilla, sädehoidon harjoittelu tehdään Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Röntgenhoitajakoulutuksella on Oulussa pitkät perinteet. Kajaanissa onkin ainutlaatuinen tilaisuus saada tätä tietämystä käyttöön. Perusopintoja röntgenhoitajilla on 20 ov:a ja ammattiopintoja 100 ov:a, joihin sisältyy käytännön harjoittelua 50 ov:a, vapaasti valittavia opintoja ja opinnäytetyötä on kumpaakin 10 ov:a. Harjoittelu etenee koko koulutuksen ajan aina ensimmäisestä vuosikurssista lähtien. Varma työpaikka Röntgenhoitajista on tällä hetkellä pula, vuoteen 2010 mennessä puolet nykyisestä hoitohenkilökunnasta on eläkkeellä. Valmistuvilla onkin varma työpaikka tiedossa. Aiemmin vastaavanlainen koulutus on järjestetty laboratorionhoitajille, joista työllistyi täydet sata prosenttia. Lisätietoja: opintosihteeri Anna- Maija Rahikkala, puh. (08) , tai lehtori Raija Eirola, puh. (08) , sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun nettisivuilta > Opiskelu > Jatko- ja täydennyskoulutus.

7 LOKAKUU Kainuulainen näkökulma nuorisoasioihin Tammikuussa alkanut Kainuun nuorisokoordinointihanke lähtee hyvin yksinkertaisesta ajatusmallista. Kun nuorisotyö tulee tärkeäksi osaksi kunnallista ja maakunnallista toimintaa ja kun ennaltaehkäisevästä työstä saadaan mahdollisimman hyviä tuloksia, silloin vältytään korjaaviltatoimenpiteiltä. Vuoteen 2005 ulottuva projekti tarkkailee Kainuuta nuorisopoliittisten silmälasien läpi. Projektipäällikkö Juha Finnilän mukaan kiinnostus kattaa niin virallisen, nuorten itsensä järjestämän kuin nuorille järjestetynkin toiminnan. Tarkkailun tuloksena tallentuu valtava määrä kainuulaista tietoa hankkeista, toimijoista ja nuorten voinnista. Näistä tiedoista syntyvät johtopäätökset ja kehittämisehdotukset, jotka osaltaan tähtäävät Kainuun nuorten parempaan huomiseen. Keskitetty suunnittelu tarpeen Kainuun kunnista nuorisokoordinointihankkeessa ovat mukana Kuhmoa ja Ristijärveä lukuunottamatta kaikki. Finnilän mukaan Kainuussa on nuorten syrjäytymiskehityksen näkökulmasta monia huolestuttavia asioita, kuten korkeat työttömyysluvut. - Siksi tarvittaisiin voimakkaampi lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevä asiantuntijakeskittymä. Ehkä se voisi olla perheasiainkeskus, Finnilä ehdottaa. Hänen tarkoituksenaan on päivittää vuodelta 1999 oleva Kainuun Juha Finnilä on toukokuusta lähtien ollut Kainuun nuorisokoordinointihankkeen projektipäällikkö.hänet tavoittee numerosta nuorisotoiminnan strategia ja etsiä ne maakunnalliset kärkihankkeet, joilla nuorten asemaa voidaan parantaa.finnilän mukaan on syytä muistaa, että kunnallinen nuorisotoimi on ulkona maakuntakokeilusta. - On tärkeää miettiä hankkeen aikana, onko sen paikka maakuntahallinnossa vai ei, Finnilä miettii. Hän on sitä mieltä, että lasten, nuorten ja perheiden asioiden tulisi näkyä enemmän poliittisessa päätöksenteossa. - Asioita tapahtuu, mutta keskitettyä toiminnan suunnittelua maakunta-, seutukunta- ja kuntatasoilla tulisi kehittää. Tämä on yksi niistä epäkohdista, joiden Finnilä toivoo hankkeen vaikutuksesta korjaantuvan. Nuorisotyön koulutusta Kainuuseen Finnilän mukaan nuoria koskettavia hankkeita ei tällä hetkellä ole riittävästi. - Alan kehitys- ja tutkimustoimintaan sekä nuorten neuvonta- ja tiedotustoimintaan tulisi voimakkaasti panostaa. Toisena tavoitteena on hankkia Kainuuseen nuorisotyön korkeakoulutasoinen koulutus. Parhaillaan ovat meneillään alustavat neuvottelut Haapaveden opiston ja Humakin kanssa sivutoimikeskuksen saamiseksi Kainuuseen. - Sillä on alan koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen kannalta paljon merkitystä, Finnilä korostaa ja lisää, että koulutettavia ei kuitenkaan kannata ottaa pystymetsästä. - Työpajaohjaajat, iltapäiväohjaajat, sosiaalialan työntekijät, hän luettelee potentiaalisia koulutettavia. - Myös opistoasteen suorittaneet tarvitsevat ammattikorkeakoulutasoista pätevyyttä. Finnilä ei ole halukas määrittelemään koulutussuunnitelmille aikataulua. Hän kuitenkin toivoo, että vuoteen 2005 mennessä jotakin on jo tapahtunut. KAI JAANILAINEN Sekalaisia syysmietteitä Van mahtaisi tuo Ekypti olla ouvon näkönen, jos vaaraoitten hautapaikat olisivat niin kuin Kaenuun ikäpyramiitit. Mahtaisko nuo pysyä pystyssä? Myöhän kyllä pysyttään pystyssä. Ja viimmenen sammuttaa valot. Tästä syntyvyyjestä ja ikäjakkautumasta soap kyllä olla ihan tosissaan huolissaan. Jottain tarttis tehä. Voetasko ottaa isosta maailmasta mallia ja järjesteä joku perjantai- ja lauantai-ilta muutaman tunnin sähkökatkos. Sitten yheksän kuukauven peästä olis sairaalanmäellä vipinää. Tämmösiä ajatuksenrepaleita tulla pätkähti mielleen, kun kuullin, jotta nyt teällä vietettään lasten ja nuorten vuotta. Esitteen mukkaan sen tarkotuksena on vahavistaa lasten ja nuorten mahollisuuksia soaha eänensä kuuluviin ihteensä koskevissa asioissa. Ei kai se sitä tarkota, että se autoista kuuluva jumalaton jumputus pittäis soaha vielähin kovemmaksi? Kyllä nuorisosta nimittäen mökkää lähtee ja eäni kuulluu, van onko niillä mittään sanottavvaa? Lehtihoastatteluissa joskus valittavat, että kun nuorisolle ei järjestetä mittään. Mutta miten on, kun rokkipäntejä tuuvaan Raatihuonneentorille soettammaan, nin eihän siellä ou kun kourallinen nuorissoo. Missä ne valittajat sillon on? No, ne on kotona, kun ei v-u huvita lähtee. On se kumma, miten nuista sulosista lapsista tullee jossain vaihheessa semmosia reäväsuita. Onko siinnä se sama luonnonlaki, jonka mukkaan ihanista nuorista naisistakin tullee äkäsiä akkoja? Eipä tässä nyt muuta, paihti vähän runonpoekasta Eino Leinon juhlavuojen kunniaksi: Syksy saa, minä en. Syksy on jo pitkällä, oesimpa minäkin. Kai Jaanilainen

8 8 LOKAKUU 2003 TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU 2003 Tietoa Kajaanin tapahtumista: Kajaani Info, Kauppakatu 21, p. (08) Kaukametsä pe YÖ-yhtye ja Jussi Hakulinen, Yhden yön tarinoita, Kaukametsän sali, klo 19. Liput 25/23 e Kajaani Info. Järj. J. Karppanen Oy la Kuurnanrannan osakaskunnankokous, Kaukametsän auditorio klo 12, vapaa pääsy. Järj. Kajaanin kaupunki/tekninen palvelukeskus/maankäyttö. ma Kari Tapio ja orkesteri, Juna kulkee. Kaukametsän sali klo Liput 25 e Kajaani Info. Järj. Finolar Oy. ti Yleisöluento: Luotaimet ja varausasemat. Kaukametsä, klo Hinta: 1 ja 2 euroa, jäsenille ilmainen, järj. Kajaanin Planeetta ry. Kaukametsän auditorio. ti Herra Rokokoo ja Kalajuttu, Kaukametsän sali klo Kaukametsän kamariorkesteri, johtaa Jyri Nissilä. Solistina Tapani Heikinheimo, sello. Juonellinen teemakonsertti koko perheelle, kehyssävellyksenä Tsaikovskyn Rokokoo Muunnelmia sellolle ja orkesterille. Järj. Kaukametsä. Liput 5/3 e, Kajaani Info. to Kajaanin keskustaajama 2020 osayleiskaava. Syksyn 2003 työpajat: Lähtökohtia ja tavoitteita. Hyvinvoinnin edistäminen. Keskusteluillan vetäjänä arkkitehti Irmeli Hanka. Kaukametsän opiston auditorio klo 18, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin kaupungin tekninen toimiala. pe Vanhusten viikon pääjuhla, Kaukametsän sali klo 12, vapaa pääsy. Järj. Kajaanin Vanhusneuvosto. pe Joel Hallikaisen 20-vuotisjuhlakonsertti Onnensirpaleita. Kaukametsän sali klo 19. Liput 24/22 e Kajaani Info. Järj. Suomen Sävel Oy. pe Katri Helenan 40-vuotisjuhlakonsertti Sydämeni Laulut. Kaukametsän sali klo 19. Liput 25 e permanto ja 20 e parvi Kajaani Info Järj. Kalaoja Oy. to Aseveli-ilta 60 vuotta, Kaukametsän sali klo 18. Liput 10 e Kajaani Info. Järj. Kainuun veteraanijärjestöt ja Lottaperinne yhdistys. to Kajaanin keskustaajama 2020 osayleiskaava. Syksyn 2003 työpajat: Lähtökohtia ja tavoitteita. Rakennettu ja luonnonympäristö, vaikutusten arvion suunnittelu. Keskusteluillan vetäjänä arkkitehti Irmeli Hanka. Kaukametsän opiston auditorio klo 18, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin kaupungin tekninen toimiala. pe Väinämöisen jalanjäljillä ja vähän muidenkin, kanteleilla musiikkia yli tyylirajojen, opinnäytekonsertti. Eeva-Maria Kananen ja Terhi Väisänen, kanteleet ja laulu, Marjo Kaipainen, rummut, Päivi Karvonen, huilu ja laulu, Olli Heikkinen, sähköbasso ja laulu. Koutasali klo 18, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. la Kirkolliset tekstiilit ja niiden kuvakieli. Luennoitsijana professori Pentti Lempiäinen, Kainuun musiikkiopiston Kouta-sali klo 10, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin ev.lut.srk Kajaanin taidepäivät, Kekri, Kajaanin kulttuurilaitokset. ma Päätöksenteko eduskunnassa. Luennoitsijana eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen, Kaukametsän opiston auditorio klo 18, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja UKK perinneyhdistys. ke Valtakunnallinen univiikko, yleisöluento, Kaukametsän opiston auditorio klo 18. Järj. Potilasjärjestö Unettomat ry. Vapaa pääsy. to Pietarin kasakat vauhdissa. Laulua, soittoa ja tanssia, Kaukametsän sali klo 19. Järj. Suomi Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirijärjestö. Liput 20 e, alle 12-vuotiaat lapset 15 e, SVS-jäsenlippu 17 e Kajaani Info. Näyttelyt (17.9.) Kaski, Kainuun Museo. (28.9.) Liisa Rautiainen, Dieter Anhuth ja Tarja Tupeinen: Maalauksia. Kajaanin taidemuseo, Raatihuone, Linnankatu 14. Teatteri to Kaupunginteatteri: Hell's to Kaupunginteatteri: Painija. to Kaupunginteatteri: Woyzeck. pe Kaupunginteatteri: Hell's pe Kaupunginteatteri: Painija. pe Kaupunginteatteri: Woyzeck. la Kaupunginteatteri: Hell's la Kaupunginteatteri: Painija. la Kaupunginteatteri: Woyzeck. Teatteritalo klo 22. su Kaupunginteatteri: Loru- Lotta Sissilinna klo 14 ja 15. ti Kaupunginteatteri: Hell's ke Kaupunginteatteri: Hell's ke Kaupunginteatteri: Painija. ke Kaupunginteatteri: Woyzeck. pe Kaupunginteatteri: Hell's pe Kaupunginteatteri: Painija. pe Kaupunginteatteri: Woyzeck. la Kaupunginteatteri: Hell's la Kaupunginteatteri: Painija. la Kaupunginteatteri: Woyzeck. Teatteritalo klo 22. pe Kaupunginteatteri: Hell's pe Kaupunginteatteri: Painija. pe Kaupunginteatteri: Woyzeck. la Kaupunginteatteri: Hell's Bells! Kajaanin Klubi klo 19, viimeinen. la Kaupunginteatteri: Painija. Sissilinna klo 19, viimeinen. la Kaupunginteatteri: Woyzeck. la Kaupunginteatteri: Loru- Lotta. Sissilinna klo 14 ja 15. su Kaupunginteatteri: Loru- Lotta. Sissilinna klo 14 ja 15. to Kaupunginteatteri: Tärkeintä elämässä. Sissilinna klo 14.00, vierailu. to Kaupunginteatteri: Tärkeintä elämässä. Sissilinna klo 19, vierailu. pe Kaupunginteatteri: Tohtori Finckelman. Teatteritalo klo 19, ennakkoesitys. Urheilu la Lentopalloa: KaNMKY Puijo, Kajaanihalli, klo 14. Järj. KaNM- KY. su Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki FIN20. Jäähalli, klo 17, liput 11/6 e, Kajaani Info tai ovelta, järj. Kajaanin Hokki. pe Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki HC Salamat, jäähalli, klo Liput:11/6 e Kajaani Info. Järj. Kajaanin Hokki. la Lentopalloa: KaNM- KY Kuortane. Kajaanihalli, klo 15. Järj. KaNMKY. su Lentopalloa: KaNM- KY Kannuksen Ura. Kajaanihalli, klo 15. Järj. KaNMKY. su Joutenlampi-alueuinnit, Kajaanin uimahalli, klo 18, järj. KaUs Lasten syysloman uimakoulut, Kajaanin uimahalli. Varaukset p to Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki KalPa. Jäähalli, klo Liput Kajaani Infosta tai ovelta, järj. Kajaanin Hokki. la Miesten salibandy-turnaus, Kajaanihalli, klo 9-18, järj. Pelipojat. la Lentopalloa: KaNM- KY Saloisten Salamat, Kajaanihalli, klo 15. Järj. KaNMKY. su Lämmöllä reumapäivä. Vesivoimistelua, infoa, uinninohjausta yms. Kajaanin uimahalli, klo Perhonsidonnan SM-juhlakilpailut, järj. Kajaanin Perhokerho ry. la Lentopalloa: KaNMKY Jo- LePa, Kajaanihalli. Järj. KaNMKY. la Futsal-ottelu, Kajaanihalli, järj. KaFu. su Lentopalloa: KaNM- KY Etta (Oulu), Kajaanihalli. Järj. KaNMKY. su Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki Ahmat. Jäähalli, klo 17. Liput 11/6 e, järj. Kajaanin Hokki. Muita menovinkkejä ke Viulu-ja urkuilta, Karol Szalecki, viulu ja Erkki Tyni, urut Valon kappeli, Paltaniemi klo 18. Ohjelma 6 e. Järj. Kajaanin seurakunta. la Lähetyksen syysmyyjäiset, Keskusseurakuntakoti, Kirkkokatu 26, klo 10 12, järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. su Lasten kauneimmat hengelliset laulut. Keskusseurakuntakoti, klo 16, järj. Kajaanin ev.lut seurakunta Vanhusten viikko. Järj. Kajaanin Vanhusneuvosto. ti Studia Generalia-luentosarja: Pelko-järjen vai mielikuvituksen tuotetta lääketieteen suhde vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin -videoneuvottelu. Luennoitsijana LKT Olavi Pehkonen, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopiston kampus, Intelli 211, klo Järj. Kainuun kesäyliopisto. ti Pappi vai lääkäri -luentosarja: Uupumus aikamme elintasosairaus. Luennoitsijana: työterveyslääkäri Tero Kemppainen ja pastori Esko Piirainen, Kajaanin keskusseurakunta, klo 19, järj. Kajaanin ev.lut seurakunta, Suomen Raamattuopisto ja Kristillinen opintokeskus. to Koti ponnahduslauta elämään -luentosarja: Parasta lapselle kotipesän lämpö. Luennoitsijana kirjailija, psykologi Keijo Tahkokallio, Kajaanin normaalikoulun juhlasali, klo Hinta 10 e tai 35 e/koko luentosarja. Järj. Kainuun kesäyliopisto Jukka Hirvensalo: Viha muutosvoima ja pelko uuden kasvun lähde -kurssi, yksityisistunnot 50 e la klo 10 17, su klo 10 16, paikka ilm myöhemmin. Ennakkoilm Leilalle p , hinta e, järj. Elämän ilo. su Lähetyspyhä ja lähetyslounas, klo , järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. su Safarikuoron konsertti, johtaa Eero Haimila, Kajaanin ev.lut. kirkko, klo 14. Ohjelma 6 e, järj. Kajaanin ev.lut seurakunta. ti Tenavien tähti-ilta. Tähtitorni, klo 18. Pääsymaksu 1 ja 2 e, jäsenet ilmaiseksi, järj. Kajaanin Planeetta vuotiaiden syyslomaleiri kädentaitojen merkeissä. Vesilaitoksen nuorisotalo, klo Ilm , järj. 4H-yhdistys, hinta 17e. 4H-jäsen/20 e ei-jäsen Nuorten tietokonepäivät: Get on line, Kajaanihalli, alk. ti klo 12, pe klo 15 saakka Liput 19 e, ennakkoilm. netisssä. Järj. Intolan ja Garde party Oy. ti Tunteet ja kehon sairaudet -luento. Antti Pietilä luennoi. Auditorio klo 18, maksu 5 e ovelta MVT - kehoterapian tuote-esittely, klo vapaa pääsy. Järj. Luontaislääketieteen Instituutti Kairon. ti Syksyn tähtitaivas, kartastot. Tähtitorni, klo 20. Hinta 1 ja 2 e, jäsenet ilmaiseksi. ke Virsi-ja urkuilta, Erkki Tyni. Valon kappeli, klo 18. Järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta Seppo Heinola: Kielletty hedelmä-luominen vai evoluutio. Paikka ilm. myöhemmin, klo Hinta 50 e, järj. Elämän ilo. la Rovastikunnallinen diakonian teemapäivä, aiheena perheväkivalta. Keskusseurakuntakoti, Kirkkokatu 26 klo 18, järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta la Hiljaisuuden messu. Ev.lut. kirkko, klo 18, järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. su Perhetapahtumia Kajaanin seurakunnassa, klo Tarkemmat ajat ja paikat myöhemmin. Järj. Kajaanin ev.lut seurakunta. ma Fröbelin palikat.kajaanihalli, klo Liput 7 e. Järj. Fröbelin palikat, Jukkaviihde. ti Elävä aurinko. Tähtitorni, klo 20. Pääsymaksu 1 ja 2 e, jäsenet ilmaiseksi. Järj. Kajaanin Planeetta. pe Kohtuuden ystävien pidot, Karolineburg, klo 19, järj. Lönnrotseura. Seuraava tapahtumakalenteri ilmestyvässä lehdessä. Kekripukki tulee taas Kajaanilaiset kulttuuritoimijat järjestävät lokakuun viimeisellä viikolla viime vuoden tapaan Taidepäivät ja Kekri -tapahtumaviikon. Viikon ohjelma koostuu niistä tilaisuuksista, jotka tuolla viikolla muutenkin olisivat, mutta kaupunkilaisten iloksi on lisäksi hankittu ylimääräistäkin kulttuuritarjontaa. Kainuun Ammatti-Instituutin opiskelijat valmistavat opettajiensa johdolla jälleen jättimäisen kekripukin, joka lauantaina tuodaan kulkueessa Timperintieltä Raatihuoneentorille. Instituutissa on pukille ideoitu viime vuodesta poikkeava muoto ja materiaali. Seuraavana lauantaina kekripukki kuljetetaan Kauppatorin rantaan lautalle ja se poltetaan alkuillasta joella. Tapahtumaviikon ohjelma on monipuolinen sisältäen mm. erilaisia esitelmätilaisuuksia, vapaita sisäänpääsyjä museoihin, elävää musiikkia kirjastossa ja teatterissa on omien esitysten lisäksi vieraileva ryhmä Helsingistä. Hautausmaihin voi tutustua oppaan johdolla ja kekrin ruokaperinteeseen Elias Lönnrot -seuran järjestämissä Kohtuuden ystävien pidoissa. Viikon aikana on ohjelmaa myös lapsille. Taidepäivät ja Kekri -tapahtuman ohjelma jatkaa sitä perinnettä, mikä aikanaan syntyi Taiteiden yössä, mutta nyt tapahtumista voi nauttia koko viikon eikä kulttuuri jää hulinoinnin jalkoihin. Tapahtumaviikon ohjelma täydentyy vielä lokakuun alussa ja lopullista ohjelmamonistetta voi kysyä ennen tapahtumaviikkoa mm. Kajaani Infosta. Poimintoja tapahtumaviikosta la klo Prof. Pentti Lemipäinen, Kirkolliset tekstiilit ja niiden kuvakieli Kaukametsän auditorio klo Kekripukin kulkue Raatihuoneentorille su klo vapaa pääsy Kainuun Museoon klo ja Kaupunginteatteri: Loru-Lotta, Sissilinna ma klo Pääsihteeri Seppo Tiitinen, Päätöksenteko eduskunnassa ke klo Valtakunnallisen Univiikon luento, Kaukametsä to klo ja Stadia: Tärkeintä elämässä, Sissilinna to klo Pietarin kasakat vauhdissa, Kaukametsän sali pe klo Elias Lönnrot -seura, Kohtuuden ystävien pidot, Karolineburg la klo Kaukametsän kamarikuoro ja Erkki Tyni, urut, Valon Kappeli klo Kaupunginteatteri: Tohtori Finckelman -ensi-ilta su klo MLL, Lystisunnuntai, Kajaani-halli

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Opastustoimintaa jo vuodesta 1976 Uusia oppaita valmistui 16.3.2013 Esittelyssä muistomerkit rakennukset nähtävyydet merkkihenkilöt historia tulevaisuus Historiaa

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2010 2011 1. Opiskelijamäärä lukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Päätoimiset tuntiopettat sivutoimiset tuntiopettajat Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Lokakuu su 3.10. klo 18.00 Mikkelinpäivän kauneimmat runot ja laulut Viinijärven kirkossa. Mukana, Sirpa ja Vilma Naumanen sekä Jutta, Minttu ja Pinja Kurki,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN VAPAA AJAN LAUTAKUNTA KOKOUS 3/2008 Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN 3. 10 TALOUDEN TOTEUMA 4. 11

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROT KAUDELLE 2013-2014 URHEILUHALLIN KÄYTTÖVUOROT 2013-2014

ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROT KAUDELLE 2013-2014 URHEILUHALLIN KÄYTTÖVUOROT 2013-2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROT KAUDELLE 2013-2014 URHEILUHALLIN KÄYTTÖVUOROT 2013-2014 14.15-15.15 15.15-16.45 Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto/kevennetty kuntopiiri 16.9.2013-2.12.2013

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot