Reserviläinen. Ukrainan kriisin kärjistäjä. Maanpuolustushenki. Sivut Yhdeksi heistä? Sivu 5. Sivut 8 9. Sivut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reserviläinen. Ukrainan kriisin kärjistäjä. Maanpuolustushenki. Sivut 16-17 Yhdeksi heistä? Sivu 5. Sivut 8 9. Sivut 14 15."

Transkriptio

1 Reserviläinen Syyskuu 6/2014 AJANKOHTAISTA Maanpuolustushenki kunnossa Reserviläiskyselykokosi tietoja osaamisesta ja valmiudesta. Sivu 5 AJANKOHTAISTA Toimintaympäristöä seuraten Jarmo Lindberg aloitti puolustusvoimien komentajana. Sivut 8 9 KeSKIöSSä Ukrainan kriisin kärjistäjä Buk-M1 on Suomessa poistuvaa kalustoa. Sivut Sivut Yhdeksi heistä?

2 Syksyn yhteishaku päivätoteutus Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) monimuotototeutus Agrologi (AMK) Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys (Alavus) Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala Sosionomi (AMK) Mietitkö, mitä tekisit intin jälkeen? Merenkulkukoulutusta Turussa ja Espoossa Maritime Management (Master Mariner). Opiskele merikapteeniksi englanniksi Turussa. Hakuaika Tarjoamme kotimaanliikenteen laivuri-, koneenhoitaja- ja kursseja veneilijöille suomeksi. Tutustu kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu Sjöfartsutbildning iåbo Vi erbjuder även följande utbildningar på svenska: Sjökapten (YH) Grundexamen isjöfart(vaktstyrman och vaktmaskinmästare). Ansökan till dessa sker på våren Vaktman, grundexamen isjöfart, del av examen, 25 sv. Ansökan pågår till Ansökningsblankettfinns på För mera information se Puuttuukosinulta opiskelupaikka? Edupolin laaja koulutustarjonta kattaa 20 eri alaa. EDUPOLISSA VOIT OPISKELLA mm. ICT-alaa: datanomi, ICT-asentaja, Kiinteistöalaa ja järjestelmäasiantuntija talotekniikkaa: Liiketaloutta ja myyntiä: putkiasentaja, kiinteistönhoitaja merkonomi, myynnin Kylmätekniikkaa: ammattitutkinto kylmäasentaja Turvallisuusalaa: vartija Metallitekniikkaa: hitsaaja Toimistoalaa: aulapalveluhenkilö Prosessiteollisuuden Matkailua: hotellivirkailija, perustutkintoon: operaattori matkailuvirkailija Rakentamista: talonrakentaja Liikunta- ja kuntoutusalaa: Sähkö- ja energia-alaa: hieroja sähköasentaja Catering-alaa: kokki, Ympäristöalaa: suurtalouskokki, tarjoilija eko- ja kierrätysneuvoja Lue lisää ja hae helposti netissä: 40v. Helsinki Porvoo Kerava Vantaa

3 Reserviläinen 6/2014 SISÄLTÖ 3 Vahvakärki ja leveäreservi Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg pitää paikallisjoukkoja operatiivisesti tärkeinä. KARI ROuHIAINEN Tuomas Kaarkoski Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergin mukaan hänen ensimmäinen haasteensa on saattaa suuri puolustusvoimauudistus kunniakkaasti loppuun. elokuun alussa puolustusvoimien uutena komentajana aloittanut Jarmo Lindberg myöntää toimintaympäristön muuttuneen levottomammaksi. Ukrainen kriisistä huolimatta komentajan mukaan Suomeen ei kuitenkaan kohdistu suoraa uhkaa. Idässä on ollut joukkojen siirtoja ja Nato ja Yhdysvallat ovat tuoneet joukkojaan lähialueille.suomeenei kohdistuuhkaa, vaikka meidän toimintaympäristöonmuuttunut Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus putoaa vuodenvaihteessa nykyisestä sotilaasta sotilaaseen. Lindbergin mukaan menneitä lukuja ei pidä tuijottaa liiaksi. Eilukua kannata verrata kylmän sodan aikaisiin lukuihin. Jos meillä oli vahvuus silloin , oli ympärillä idässä ja lännessä myös valtavat joukkorakenteet. Suomen joukkovahvuus on uskottavalla tasolla suhteessa ympäristöön. Nato-kysymykseen Lindberg eiole halunnut ottaa kantaa komentajana. Meemme ota Nato-selvitykseen kantaa, meidän rooli on asiantuntijan rooli. AJANKOHTAISTA KESKIÖSSÄ JÄRJESTÖT ILTAVAPAA 4 Pääkirjoitus: Miksi selitellä toisten puolesta? 12 RU-koulutus ennen ja nyt: Mielenkiintoisia kurssijärjestelyjä 22 RUL: Kansainvälistä menestystä 26 Yksi meistä: Miksi pallosi on soikea, Heikki Kuusela? Sähköinen vastausjärjestelmä tulossa RUL: Salpavaelluksella kaksisataa vaeltajaa RES: Savola hakee jatkokautta Haastavien aikojen komentaja Ylimmäksi miehistöarvoksi tulossa kersantti Kalusto: BUK-ohjus on Suomessa poistuvaa kalustoa Reportaasi: Kovatjätkät pääsevät laskuvarjojääkäreiksi Koulutus: Vaasan kultahippu linnakevene Sommarö Tähtäimessä: Kertausharjoitukset tulevat oletkovalmis? 23 RES: Reserviläisliiton mestaruudet ratkottiin Hälvälässä On jokaisen asia, että maanpuolustus otetaan vakavasti Heikki Kuusela Elämäni reservissä: Atte Harjanne Muistatkovielä Suomi-konepistoolin? Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko 10 Kanadassa lisäooppia ammentamassa 20 Liikunta: Mestaruutta tavoittelemassa 21 Liikunta: Kertaajat kuntoon verkkopalvelun avulla KANNEN KuVA: PuOLuSTuSVOImAT

4 4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 6/ Miksi selitellä toisten puolesta? Elokuun alussa puolustusvoimien uutena komentajana aloittanut Jarmo Lindberg totesi Reserviläiselle (sivut 8 9) antamassa haastattelussaan, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa uhkaa, mutta toimintaympäristö on muuttunut. Ukrainan sotaan viitannut komentaja myös lisäsi, että hän ei näe syytä miksi tilanne palaisi lähitulevaisuudessa ennalleen. Ukrainan laineet ovat lyöneet näkyvästi myös Suomeen. Keskustelu puolustusmäärärahoista on pyörähtänyt aivan uusille kierroksille ja siinä sivussa vientikiellon takia halvasta Putin-juustosta on jo tullut käsite ympäri Suomea. Huomattavasti vakavampi muutos on ollut Suomeen kohdistuvien ilmatilaloukkausten radikaali kasvu. Kapeimmillaan vain kymmenen kilometriä oleva kaistale Suomenlahden yläpuolella voi tietysti oli huonolla kelillä haastava paikka lentää. Silti elokuun loppupuolella viikon sisään tapahtuneet kolme ilmatilanloukkausta kertovat karua kieltään Venäjän asenteesta. Joskus pitää vetää selkeä raja asioille Lähes yhtä valitettavaa on ollut suomalaisten politiikkojen tapa keskustella ilmatilaloukkauksista. Toukokuisia ilmatilaloukkauksia puolustusministeri Carl Haglund (r.) oli omatoimisesti laittamassa hankalan sään ja ukkosen piikkiin. Samassa hengessä jatkoi elokuussa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) todetessaan loukkauksen olleen mahdollisesti lentäjän oma päätös,eikä komentoketjun ylemmästä päästä annettu käsky. Miksi ministeritason ihmiset lähtevät tekemään heppoisilta kuulostavia meriselityksiä toisen valtion puolesta? Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sentään totesi suoraan Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa, että kyseessä ei ollutvahinkojavenäjänpyrki tietoisesti ärsyttämään ilmatilaloukkauksillaan Suomea. Isompia vastaan ei kannata tarkoituksella kerjätä verta nenästä, mutta väärinkäytösten puolustelu, vielä tekijän puolesta, ei ole sekään mistään kotoisin. Venäläisessä kulttuurissa on aina arvostettu vahvaa johtajuutta ja myös presidentti Vladimir Putin tietää tämän enemmän kuin hyvin. Putin on röyhkeästi kerta toisensa jälkeen testannut lännen kanttia vain huomatakseen että itsenäisen eurooppalaisen valtion suvereniteettia voi loukatailman vakavia seuraamuksia. Tämä kaikki on omiaan ruokkimaan mielikuvaa Putinista kovana johtajana, jolle ei löydy vertaista vastapeluria lännestä. Shakkilegenda ja venäläinen oppositiopoliitikko Garri Kasparov totesitime-lehden kolumnissaanolevan viisaampaa ryhtyä vastatoimiin Venäjää vastaan nyt heti, eikä ennen kuin on liian myöhäistä. EU:ta ja Yhdysvaltojen valkoista taloa Kasparov tylytti rajusti silmien ummistamisesta todeten kummankin olevan haluton oikeasti jämäköihin vastatoimiin Venäjää kohtaan. Eikä Kasparov väärässä ole. Joustamiselle on monesti paikkansa globaalissa politiikassa, mutta joskus pitää asioille pitää vetää selkeä raja. Tietysti on täysin mahdollista, että Venäjä yrittää vain pelata itselleenparempia lähtöasetelmia mahdollisiin neuvotteluihin. Jos Ukrainan itäosat eivät ole maan hallituksen armeijan hallussa, ovat Venäjän lähtökohdat neuvotteluille luonnollisesti paremmat. Kuitenkin liiallisen siiman antamisesta löytyy Euroopan lähihistoriasta karu esimerkki. Kukaan tuskin haluaa nykypäivän versiota Münchenin vuoden 1938 sopimuksesta, jossa Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamisen Saksalle toivottiin rauhoittavan tilanteen. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki (LT2013) Lukijoita keskimäärin kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPYOy Döbelninkatu 2, Helsinki Puh: (09) Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, Helsinki Puh: (09) (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) Sähköposti: Lehden taitto Kari Långsjö Puh: Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) , RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) , Maanpuolustuskiltojen jäsenet: puh: Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) , Ilmoitusmarkkinointi Media X-PerttiOy Petri Tanninen PL Kerava puh Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 7/2014 ma (ke1.10.) 8/2014 ma (ke19.11.) Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (82.) vuosikerta ISSN

5 Reserviläinen 6/2014 AJANKOHTAISTA 5 Sähköinen vastausjärjestelmä tulossa Reserviläiskyselykokosi tietoja osaamisesta ja valmiudesta. Jarmo Seppälä vapaaehtoinen reserviläiskysely Etelä- Suomen sotilasläänissä kokosi tietoja noin 800 reserviläisen avainosaamisesta ja erityistaidoista sekä selvitti halukkuutta maanpuolustustyöhön ja poikke- TuomaSKaaRKoSKi Sähköinen vastausjärjestelmä mahdollistaisi reserviläisten tietojen päivittämisen nykyistä kätevämmin. usolojen tehtäviin. Kehitteillä on valtakunnallinen sähköinen vastausjärjestelmä reserviläisten tietojen päivittämiseksi ja halukkuuden kartoittamiseksi eri tehtäviin. Etelä-Suomen sotilasläänissä käynnistyi marraskuussa 2013 avoin reserviläisille suunnattu pillottikysely, jossa lähestyttiin postitse noin 1900 reserviläisen vahvuisiin joukkokokonaisuuksin kuuluvia reserviläisiä. Huhtikuun 2014 loppuun mennessä kyselyyn vastasi lähes 800 reserviläistä joko kirjeellä tai sähköisellä lomakkeella. Noin puolet vastaajista oli reserviupseereita ja noin 600 alle 50-vuotiasta. Kartoitimme aktiivisia reserviläisiä ja selvitimmekyselyn hyötyjä rekrytoinnissa ja poikkeusolojen suunnittelussa yhteistyössä maanpuolustusjärjestöjen ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK)kanssa, kertoo koulutussektorin johtaja, kapteeni Jarmo Puistovirta Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnasta. Osaaminen esiin Kyselyllä selvitettiin reserviläisten avainosaaminen, löydettiin henkilöitä, joilla on erityisiä taitoja, siviilikoulutuksen ja -ammatin tuomaa osaamistasekäsaatiin selville vastaajien halukkuus eri tehtäviin poikkeusoloissa. Erityisesti avoimista vastauksista tuli paljonhyviä ajatuksia ja esityksiä. Reserviläisillä on hyvää maanpuolustushenkeä ja kiinnostusta poikkeusolojen tehtäviin. Esimerkiksi huoltotehtäviin löytyy suoraan reservistä motivoituneita asiantuntijaosaajia, Puistovirta havainnoi. Myös esikuntatehtävät, tehtävät taistelukoulutusyksikössä sekä muiden viranomaisten tehtävät kiinnostivat varsin paljon. Vastanneista saatiin noin 360 henkilön rekrytointipohja maanpuolustusjärjestöjen ja noin 400 henkilön tiedot MPK:n toimintaan. Myös muiden viranomaisten poikkeusolojen toiminta kiinnosti runsaasti eli noin 500:aa henkilöä. Kyselyn perusteella maakuntakomppaniaan hakeutui ja koulutustehtäviin kiinnostuksensa osoitti noin 200 henkilöä kumpaankin.näistä voidaan kartoittaa lopullisesti aktiiviseen toimintaan sijoitettavatreserviläiset. Kyselyyn vastaaminen ei suoraan varmista reserviläiselle sodan ajan tehtävää, sillä lopullinen tehtäviin sijoittaminen tehdään puolustusvoimien tarpeiden ja näkemyksen mukaisesti, Puistovirta huomauttaa. Pilottikyselyllä vastattiin osaltaan ns. Siilasmaan työryhmän havaintoihin puolustusvoimien kehittämisestä ja selvitettiin reserviläisten osaamistaustaa esimerkiksi paikallispataljoonan eri tehtäviin. Tavoitteena oli myös testata kyselyä jahakea hyvää toimintamallia yhdessä maanpuolustusjärjestöjenkanssa. Kyselystä kehitettäneen sähköinen vastausjärjestelmä, jolloin tietojen käsittely nopeutuu ja tarkentuu. Valtakunnallinen järjestelmä tarjoaisi siten kaikille reserviläisille mahdollisuuden tietojensa päivittämiseen ja kiinnostuksen osoittamiseen eri tehtäviin ja maanpuolustustoimintaan, Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen sanoo. Näin saataisiin hyvä apuväline motivoituneiden ja osaavien reserviläisten kartoittamiseksi poikkeusolojen tehtäviin ja maanpuolustustyöhön. Laatikaisen mukaan sähköisen vastausjärjestelmän rakentamisaikataulu on avoinna, mutta kyse on lähivuosista. Tietojen keruu ja analysointi siirtyvät aluetoimistoihin ensi vuodenvaihteen jälkeen, kun sotilasläänit lakkautetaan. Pertti Laatikainen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtajaksi Katrina Carlson maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) hallitus on valinnut prikaatikenraali Pertti Laatikaisen MPK:n toiminnanjohtajaksi seuraavalle viisivuotiskaudelle,joka alkaa Tämän hetkisessä työssään Etelä- Suomen sotilasläänin komentajana Laatikainen on johtanut puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa Uudellamaalla ja kehittänyt uusia toimintatapoja kokonaisturvallisuuden toimijoiden kanssa. Laatikainen vastaa Etelä-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävistä vuoden 2014 loppuun, kunnes sotilaslääni lakkautetaan puolustusvoimauudistukseen liittyen. Tulevalla toiminnanjohtajalla on so- tilasuraltaan vankkakenttäkokemus sekä kouluttajana että erilaisissa komentajatehtävissä. Hänellä on sen lisäksi kokemusta vapaaehtoistyöstä ja sen johtamisestapaitsimaanpuolustuksen, myös liikunnan ja urheilun saralta. Laatikainen on juuri satavuotisjuhliinsa valmistautuvan, jääkäreiden perintöä vaalivan Jääkäripataljoona 27 hallituksen puheenjohtaja. Hänonmyösollut jäsenenä Reserviläinen lehden toimituskunnassa. Laatikainen on toiminut tiiviissä yhteistyössä MPK:n kanssa erityisesti ollessaan Pääesikunnassa puolustusvoimien koulutuspäällikkönä ja samalla vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana. Jo sitä ennen joukko-osaston komentajana Kaartin Jääkärirykmentissä ja Reserviupseerikoulussa hän tekimonin tavoin yhteistyötä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kanssa. Laatikainen on ollut mukana luomassa uutta puolustusvoimien paikallispuolustusmallia, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. MPK:lla tulee olemaan uudessa mallissa merkittävä rooli kouluttajana ja paikallistoimijana. Haluan jatkaa edeltäjäni Pekka Tuunasen työtä sen eteen, että MPK:sta tulee puolustusvoimien strateginen kumppani. Yhteistyöhankkeet Pääesikunnan kanssa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseksi tulevat olemaan yksi toiminnanjohtajakauteni keskeisistä tehtävistä. Myös MPK:n poikkeusolojen tehtävätjaorganisaatio kaipaavat selkeyttämistä, Laatikainen toteaa. Pertti laatikainen PuoluSTuSvoimaT

6 6 AJANKOHTAISTA -RUL Reserviläinen 6/2014 Salpavaelluksella kaksisataa vaeltajaa Puheenjohtaja MikkoHalkilahti vaati suurempaa panostusta maanpuolustukseen. Janne Kosonen järjestyksessään 21. Salpavaellus keräsi kesäkuun lopulla Kaakonkulmalle 200 sotahistoriasta kiinnostunutta vaeltajaa. Osanottajamäärä onsuurin moneen vuoteen. Vaelluksen suojelijana on aikaisemmin aina toiminut puolustusvoimat. Viime vuonna kenraali Ari Puheloinen esitti, että Salpalinja oli Suomen viimeinen vakuutus JAnne KoSonen Asiantuntevatoppaat ovat tärkeä osa Salpavaellusta. Kari Tahvanainen kertoi pohjoisella YH:sta Salpalinjaan -reitillä Luumäelle rakennetusta patojärjestelmästä, jonka tarkoituksena oli tarvittaessa tulvien avulla estää vihollisen eteneminen. suojelijan tehtävä voisi kiertää vuorovuosina puolustusvoimien ja reserviläisjärjestöjen välillä. Reserviupseeriliitto (RUL) toimi ensimmäistä kertaa vaelluksen suojelijana tänä vuonna. Liiton johdosta vaellukselle osallistuiviisi henkeä. Kesän Salpavaelluksella oli tarjolla kolme eri reittiä. Pohjoinen Luumäellä ja Miehikkälässä kulkenut YH:sta Salpalinjaan reitti, Virolahden ja Ravijoen suunnalla vaellettu Operaatio Para Bellum reitti sekä Miehikkälän Salpamuseon lähettyville sijoittunut Kevyt korsukierros. Kahdelle viimeksi mainitulle reitille lähdettiin lauantaina 28.6., pisimmälle pohjoiselle reitille lähtö oli jo perjantaina. Kaikki reitit päättyivät sunnuntaina 29.6.Salpamuseolle, jossa RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti otti osanottajat vastaan ennen maanpuolustusjuhlaa. Suurempaa panostusta maanpuolustukseen Maanpuolustusjuhlassa pitämässä tervehdyksessä Halkilahti totesi, että Salpalinja oli Suomen viimeinen vakuutus.siihen panostettiin merkittävä määrä henkilötyötunteja ja iso osa valtion vähäisistä varoista. Vakuutuksia on otettava ja niistä on maksettava myös hinta. Samalla kuitenkintoivotaan,ettäniitä ei koskaan jouduttaisi käyttämään. Näin kävi myössalpalinjalle,onneksi. -Tänä päivänä maailman myllerrykset ovat lähempänä kuin varmasti toivoisimmekaan. Valtiontalous on kurja ja kaikesta leikataan. Kysymys kuuluukin; minkälaisen vakuutuksen haluamme Suomelle otettavan? Mennäänkö halvalla ja säästetään vakuutuslaskuissa, vai pitäisikö maailmantilanteeseen reagoida ottamalla vähän kalliimpi vakuutus, ihan vaan kaiken varalle? Halkilahti viittasi presidentti Sauli Niinistön kommenttiin uuden hallituksen nimittämistilaisuudessa. Niinistö totesi, että meidän on ensisijaisestiitse pidettävä huolta omasta puolustuskyvystämme.se edellyttää panostuksia, ehkä suurempia kuin mistä olemme tähän asti puhuneet. Halkilahti sanoi, että tulevien eduskuntavaalien alla maanpuolustajien on herkällä korvalla kuunneltava poliitikkojen lupauksia ja vaadittava myös lupauksille vastineita. Suomen puolustuskyvyn kannalta on erityisen tärkeää saada puolustusbudjettia nostetuksi tasolle, joka vähintään ylläpitää puolustuskykymme nykyisellä tasolla myös tulevaisuudessa. Mutta ennen kaikkea se tulisi pitää tasolla, joka vastaa lähialueemme turvallisuuspoliittista tilaa. Tämä saattaa, kuten presidenttikin puheessaan sanoi, edellyttää suurempia panostuksia kuin mitä olemme odottaneet, Halkilahti totesi. Halkilahti kiitti Salpavaelluksen järjestäjiä ammattimaisesta toiminnasta. Erityisesti hän kiitti Salpavaelluksen tiedotusta, joka koostuu hyvistä netti- ja facebook-sivuista sekä blokeista. Tämä on mallisuoritus kaikille maamme vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille.tällä tavalla tiedotus tuleekin hoitaa. Salpavaelluksen tunnelmiin pääsee tutustumaan laajassa kuvagalleriassa -sivustolla. Sivuilta löytyy myös ennakkotietoja ensi vuoden vaelluksesta, jonka suojelijajärjestönä toimii Reserviläisliitto. SALPAvAeLLuS Järjestyksessään 22. Salpavaellus järjestetään Keskuspaikkana toimii Miehikkälän Salpamuseo Salpavaelluksen uusi vaellusjohtaja on Antti Pakkanen, joka ottaa tehtävänvastaan Risto Sivulalta. Pakkanen on Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen

7 Reserviläinen 6/2014 AJANKOHTAISTA -RES 7 Savola hakee jatkokautta Kansanedustaja MikkoSavola on valmis jatkamaan liiton johdossa myös OllI NybERg PuheenjohtajaMikkoSavola tavoittelee jatkokautta ensi vuonna 60-vuotisjuhlallisuuksiaan viettävän Reserviläisliiton johdossa. Mervi Mäki-Neste kaksi vuotta Reserviläisliittoa luotsannut kansanedustaja MikkoSavola on halukas jatkamaan puheenjohtajana. Savolan kausi on katkolla Joensuun syyskokouksessa. Kaksi vuotta liiton johdossa on mennyt nopeasti. Koen, että omalta osaltani työ on vielä kesken, tuumii Savola. Savolan mukaan Suomen suurin maanpuolustusjärjestö tarjoaa haasteellisen tehtävän. Reserviläisliiton kenttä on erittäin laaja. Vuoden loppuun mennessä olen päässyt vierailemaan kaikissa piireissä vähintään kerran. Savola kokee, että kuluneen kahden vuoden aikana avoimuus liiton toiminnassaonlisääntynyt. Asiat tehdään yhdessä. Olemme parantaneet näkyvyyttä ja reagoineet nopeasti mediassa käytävään maanpuolustuskeskusteluun. Lisäksi piirijärjestöjen terveiset on kuunneltu jokaisessa hallituksen kokouksessa. Järjestön tilaa puheenjohtaja pitää hyvänä. Meillä on vahva kenttä ja motivaatio reserviläistyöhön kohdillaan. Projektituen turvin olemme tukeneet yhdistyksiä ja piirejä eri puolilla Suomea muun muassa ammuntaan liittyvissä kysymyksissä. Tästä on pidettävä myös jatkossa kiinni ja mahdollisesti jopa lisättävä projektituen määrää,hän lisää. Reserviläisliitolle oma vaaliohjelma Savola toivoo tiiviimpää yhteistyötä sisar- javeljesjärjestöjen kanssa. Monin osin yhteistyö toimiikin jo hyvin. Yhteinen lehti ja jäsenrekisteri sekä yhteiset tapahtumat ovathyviä esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä. Edunvalvonta tärkeää Seuraavan kahden vuoden aikana Savola näkee tärkeänä vapaaehtoisen maanpuolustuksen etujen valvomisen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Reserviläisjärjestöille on tarjottu suurta roolia paikallisjoukkojen muodostamisessa. On myös valvottava ja vaikutettava, että näin tapahtuu, hän muistuttaa. Savola on eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, joten viestit kulkevat hyvin eduskuntaan ja eduskunnasta Reserviläisliittoon. Edunvalvontamme on pidettävä vahvana eduskuntaan, ministeriöihin ja puolustusvoimiin päin. Hän on seurannut aktiivisesti Ukrainan tilannetta myös kesän aikana. Ainoa keino päästä eteenpäin on löytää neuvotteluyhteys Venäjän, Ukrainan, Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen välille.tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on toiminut erinomaisesti tunnustelijana ja yhteyksien avaajana. Hän ansaitsee kaiken tukemme. Savolan mielestä kriisi muistuttaa suomalaisia siitä, että oma puolustus on syytä pitää kunnossa. Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä,riittävä kalusto hankittava ja kertausharjoitusten määrä onnostettava oikealle tasolle. Huhtikuussa järjestettävien eduskuntavaalien kynnyksellä Reserviläisliitto aikoo laatia oman, maanpuolustusta käsittelevän vaaliohjelman. Reserviläisliitto haluaa vaikuttaa eri puolueisiin ja päättäjiin maanpuolustusta edesauttavalla tavalla. Puolustuksen määrärahat ja puolustusvoimauudistuksen toteutuminen ovat isoja kysymyksiä. Myös se on tärkeää, keitä reserviläiset äänestävät. Savola kehottaakin seuraamaan tarkasti ehdokkaiden kampanjointia. Totta kai toivomme,että eduskuntaan tulee valituksi mahdollisimman monta maanpuolustusasiat tärkeäksi kokevaa henkilöä, sanoo Mikko Savola. MITEN ON? Mitä meidän pitää muistaa kesän 1944 torjuntataisteluista? Janne Kosonen Reserviläinen kysyi kesäkuun lopulla Salpavaelluksen osanottajilta, mitä suomalaisten pitäisi muistaa kesän 1944 torjuntataisteluista nyt seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin. Pekka Mertakorpi,54, reservin yliluutnantti, Iitin reserviupseerikerho (puheenjohtaja) Mukana Salpavaelluksella kahdeksatta kertaa, kuuli tapahtumasta ensimmäistä kertaa kertausharjoituksissa. Pariin kertaan ollut mukana omien lasten kanssa. Meidän on muistettava,ettäkesän 1944 torjuntataisteluissa saavutettiin torjuntavoitto, joka varmisti Suomen säilymisen itsenäisenä valtiona. Tämän mahdollisti sotilaidemme periksiantamaton taistelu. Tästäonhyväottaa oppia tämän päivän, onneksi paljon pienempiin, haasteisiin. Petteri Seppänen,28 vuotta, reservin alikersantti, Sipoon reserviläiset (varapuheenjohtaja) Mukana Salpavaelluksella toista kertaa, suositeltiin hyvänä reissuna maanpuolustushenkiselle miehelle. Kesän 1944 taistelujen ratkaisu oli suomalainen sisu, jonka avulla ylivoimainen vihollinen saatiin pysäytettyä. Voittaminen on tahtotila, ilman voittamisenuskoa ei voipärjätä. Hanna-Maija Raitio,23vuotta, Turun reserviläiset ja Porin Prikaatin kilta Mukana Salpavaelluksella ensimmäistä kertaa, sain tiedon tapahtumasta facebookista. Salpavaellus on mielenkiintoinen tapa tutustua sotahistoriaan. Torjuntataisteluiden suurin opetus on, että periksi ei saa antaa, oli tilanne mikä tahansa. Tämä pätee hyvin nykyisinkin.

8 8 AJANKOHTAISTA KUVATKAri rouhiainen Elokuussa puolustusvoimien komentajana aloittaneen Jarmo Lindbergin mukaan Suomeen ei kohdistu suoraa uhkaa tällä hetkellä.

9 Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 6/ Haastavien aikojen komentaja Puolustusvoimien tuore komentaja Jarmo Lindberg haluaa laatua kertausharjoituksiin. Tuomas Kaarkoski puolustusvoimain uutena komentajana elokuun alussa aloittanut kenraali Jarmo Lindberg ottaa vetovastuun haasteelliseen aikaan. Puolustusvoimien suuri uudistus on loppusuoralla, määrärahakeskustelu käy vilkkaana ja Ukrainan kriisikin elää voimakkaasti taustalla. Vaikkakansainvälinen tilanne on levottomampi kuin pitkään aikaan, Lindberg painottaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä uhkaa. Idässä on ollut joukkojen siirtoja ja Nato ja Yhdysvallat ovat tuoneet joukkojaan lähialueille.suomeen ei kohdistu uhkaa, vaikka meidän toimintaympäristö on muuttunut, Lindberg viittaa Ukrainan kriisiin. Komentajan mukaan on vaikea arvioida paheneeko kriisi vielä entisestään. Oma näkemykseni on, että ei tämä tästä aivan heti alkutilaan palaa. Eihän tämä viime kuukausina ole parempaan suuntaan mennyt. Ympäristöön peilaamista Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus putoaa vuodenvaihteessa nykyisestä sotilaasta sotilaaseen. Lindberg myöntää, että häneltä kysytään toistuvasti juuri reservin koosta, vaikka hänen mielestään asiaa pitäisi peilata ympärillä tapahtuviin asioihin. Eilukua kannata verrata kylmän sodan aikaisiin lukuihin. Jos meillä oli vahvuus silloin , oli ympärillä idässä ja lännessä myös valtavat joukkorakenteet. Suomen joukkovahvuus on uskottavalla tasolla suhteessa ympäristöön. Me puolustusvoimissa katsomme aina 5 10 vuotta eteenpäin. Onko kymmenen vuoden päästä suhteessa ympäristöön oikea määrä? Voihan olla, että sitä on jopa tarvetta korottaa, Lindberg käsittelee asiaa teoreettisella tasolla. Vuosien kuopassa olemisen jälkeen myös kertausharjoitusten määrä nousee vuoden alusta.määränlisäksituorekomentaja kuuluttaa harjoitusten laadukkuuden perään. Tehtäväkierto on nopeata ja se asettaa myös haasteita kertausharjoituksille. Eitarvitseollamontaavuottataukoa harjoituksista, kun kouluttajatehtävissä olleet ovatkiertäneet muihin tehtäviin. Meidän vastuu ja painopiste on varmistaa, että meiltä löytyy osaava henkilöstö vetämään harjoituksia. Kertausharjoitusvuorokausien kasvava määrä antaa meille edellytyksiä palauttaa harjoitusten määrä tyydyttävälle tasolle. Uudistuksen myötä yli reserviläistä menettää sodanajan sijoituksensa. Lindberg myöntää, että asia aiheuttaa varmasti haasteita maanpuolustustahdolle. Oma näkemykseni on, että sijoitus ei mene nuorilta, jotka ovat esimerkiksi valmistuneet juuri erikoisjoukoista. Operatiiviset suunnittelijat katsovat varmasti minkälaisiin joukkoihin ja ikäluokkiin sijoitusten purku kohdentuu. Terävä kärki säilyy jatkossakin. Tietysti toivon sijoituksiensa menettävien mielenkiinnon maanpuolustusta kohtaan säilyvän. Onhan maanpuolustus muutakin kuin kertausharjoituksia. Ensi vuonna aloittavat paikallisjoukot muodostavat Lindbergin mukaan tärkeän elementin Suomen puolustuksessa. Tarkempaa yksilöintiä komentaja ei halua esimerkiksi kertausharjoitusten jyvittämisestä paikallisjoukoille tehdä. Tullaan siihen, mikä on sodanajan joukkorakenne ja millä periaatteilla joukkoja koulutetaan. Kaikkea ei tuoda julkisuuteen. Paikallisjoukot ja pataljoonat ovat operatiivisesti tärkeitä. Ne ovat tärkeitä meidän koulutuksessa ja vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Terävä kärki on jo täällä Kärki ja leveä tausta Keskustelussa Lindberg maalaa kuvan armeijasta, jonka ytimen muodostavat leveä reservi ja kapea, teknisesti iskukykyinen kärki. Lindbergin mukaan kyse ei ole uuden luomisesta tyhjästä vähäisillä resursseilla. Seterävä kärki on jo täällä. Tietyt osat siitä pystyvät reagoimaan nopeasti. Kyse on enemmänkin siitä, miten ketterästi valmiutta saadaan nostettua, jos uhka realisoituu nopeasti. Terävään kärkeen kuuluu kynnysarvoasejärjestelmiä, kuten ilmatorjunta- ja raketinheitinjärjestelmiä sekä taistelupanssarivaunuja. Monet näidenjärjestelmien käyttäjistä ovat ammattilaisia, joiden joukkoa täydennetään reserviläisistä. Näin on komentajan mukaan esimerkiksi ilmatorjunnassa. Oman elementtinsä tuovat hurjaa vauhtia kasvavat jakehittyvät kyberuhat. Lindbergin mukaan puolustusvoimien intressit kyberpuolella ovat pääasiassa omien toimintojen suojaaminen ja tiedustelu. Hänen mukaansa on hyvä,että kattava kyberstrategia on laadittu, mutta maan johtavaksi kyberinstituutioksi puolustusvoimilla ei ole haluja. Meillä ei olehalua haalia koko tätä puolta itsellemme,eikä meillä ole siihen resurssejakaan. Tämä ei ole vain puolustusvoimien asia, vaan koko yhteiskunnan asia. Puolustusvoimien rahat yhä tiukilla Tuomas Kaarkoski puolustusvoimat on saanut valtiojohtoa myöten paljon kiitosta uudistuksestaan, joka valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä. Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg toteaa hymyillen, että hän ei panisi pahitteeksi, jos seuraavat pari vuotta menisivät rauhallisemmissa merkeissä. Kabineteissa myllerrystä on sen sijaan luvassa jatkossakin. Tämän hetken kuuma peruna on puolustusbudjetti. Komentaja myöntää Ukrainan kriisin muuttaneen julkista mielipidettä puolustusmäärärahojen suhteen positiivisempaan suuntaan. Monta haastetta on yhä silti edessä. Puolustusbudjetin leikkauksesta iso osa on purrut juuri kalustohankintoihin. Vuotuiset hankinnat ovat laskeneet 700 miljoonasta 500 miljoonaan euroon. Maavoimien kalustossa on paljon materiaalia, joka tulee elinkaarensa loppuun tämän vuosikymmenen aikana. Uusittavaa löytyy niin ilmatorjunnasta, panssarintorjunnasta, ajoneuvoista ja maavoimien johtamisjärjestelmistäkin. Hankintahaasteiden rinnalla kulkee myös uudistus,jossa maavoimien taistelutapamenee uusiksi. Jos lisäystä materiaalirahoihin ei saada, on riski että tiettyjä järjestelmiä ei pystytä korvaamaan, kun nykyiset vanhenevat. Eli suorituskyky poistuu ja joukkopoistuu, kun heillä ei ole välineitä. Maavoimien joukkorakenteeseen voi näin ollen tulla reikiä, Lindberg toteaa. Maavoimien jälkeen ensi vuosikymmenen alussa on merivoimien kaluston uusinnan vuoro ja2020-luvun jälkimmäisellä puoliskolla edessä on ilmavoimien hävittäjäkaluston uusiminen. Pallo poliitikoilla Jos lisää rahaa maanpuolustukseen ei löydy lähitulevaisuudessa, on Suomi isojen valintojen edessä. Jos rahoitus jää vuoden 2015 tasolle, voi sillä Lindbergin mukaan olla radikaalejakin seurauksia. Jos tälle tasolle jäädään, vuonna 2019 aloittava hallitus joutuu ottamaan kantaa seuraavaan puolustusreformiin, jossa joudutaan kajoamaan fundamentteihin eli koko maan puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja liittoutumattomuuteen. Nato-kysymykseen Lindberg eiole halunnut ottaa kantaa komentajana. Meemme ota Nato-selvitykseen kantaa, meidän rooli on asiantuntijan rooli. Oma henkilökohtainen kantani on, että kaikki faktapohjainen keskustelu on hyvästä. Jos tehdään analyyttinen selvitys, me mielellämme tuotamme siihen tietoja. Jarmo Lindbergin mukaan sodan ajan joukkojen vahvuutta tulee peilata nykyiseen toimintaympäristöön, eikä tuijottaa historiallisia lukuja.

10 10 ajankohtaista Reserviläinen 6/2014 Kanadassa lisäoppia ammentamassa Ilkka Kasurinen osallistui ensimmäisenä suomalaisena reserviläisenä arvostetulle PrimaryReservesArmy Operations Course kurssille. TUOMASKAARKOSKI Ilkka Kasurinen yllättyikurssin tasosta. Päivät venyivät pitkiksi ja illat kuluivat pitkälti itseopiskelun parissa. tyisen vaikutuksen Kasuriseen teki kaksi asiaa. Paikallisten taitotaso oli todella korkealla. Esimerkiksi pataljoonan liikkumiseen kuluvan ajan laskeminen luonnistui heiltä helposti. He vain totesivat, että heidän doktriinin mukaan aikaa menee tämän verran, jos siirrytään pisteestä A pisteeseen B. Se lähti todella selkärangasta, Kasurinen havainnollistaa. Kanadalaisten lisäksi kurssilla oli myös osallistujia Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Tanskasta, Ranskasta ja Uudesta-Seelannista. Erityisesti pohjoisamerikkalaisten esiintymistaidot nousivat kurssilla monesti esille. Viestintä oli yksi kurssin painotuksista ja se näkyi. Esityksiin ja esiintymiseen käytettiin paljon aikaa ja vaivaa. Vaatimustaso myös nousi esitysten suhteen kurssin edetessä. Mielestäni kurssilaiset kehittyivät tuossa opissa todella hyvin. ASEKERÄILIJÄ MYY 1. JA 2. MAAILMANSODAN ASEITA -Tykkejä (deaktivoituja) -Kivääreitä (ostolupa vaaditaan!) -Militariaa Uutta asiantuntijuutta Haluatko opiskella ammatin tai päivittää osaamistasi? Ammattiopisto Lappiassa käynnistyy useita koulutusvaihtoehtoja aikuisille. Voit olla työelämässä, työttömänä tai astunut juuri reserviin. Suorita vaikka kesken jääneet opintosi loppuun. Opiskele omaehtoisesti tai oppisopimuksella. Oppisopimus edellyttää työpaikkaa. Koulutuksia järjestetään ympäri Lappia ja siellä missä niitä tarvitaan, myös verkossa. Hyvinvointiala Luontoala Kulttuuriala Palveluala Tekniikan ala Yrittäjyys-, esimies- ja johtamiskoulutukset Lupa- ja korttikoulutukset Nettisivuiltamme saat lisätietoja myös Lappiassa alkavista työvoimakoulutuksista. Aikuinen Kehitähenkilöstönosaamista INNOSTU Uudistaosaaminen Opiskele OPI inspiroidu Pätevöidy VARMISTALIIKEVAIHTO Ollaan yhteydessä Aikuinen puh Yritykset ja yhteisöt puh Tuomas Kaarkoski siinä missä suurin osa suomalaisista hikoili heinäkuussa lomilla ennätyshelteissä, reservin majuri Ilkka Kasurinen ahkeroi aivan toisenlaisissa merkeissä. Puolustusvoimat lähetti Kasurisen ensimmäisenä reserviläisenä arvostetulle Primary Reserves Army Operations Course kurssille Kanadan Kingstoniin. Kurssilla oli noin sata osallistujaa, joista yli 80 oli Kanadan reserviläisiä. Kanadalaisille kurssi oli todella vaativa. Kurssi kestää etätehtävineen kanadalaisille 10 kuukautta ja se ottaa suuriman osan heidän vapaa-ajastaan, Kasurinen kertoo. Kasurisen pääsy kurssille varmistui niin myöhään, että hän ei ehtinyt saada koulutusmateriaalia ennakkoon. Takaiskusta huolimatta Stora Enson Uimaharjun ja Sunilan sellutehtailla controllerina työskentelevä Kasurinen kokeesaaneensa paljon irti kurssista. Kouluttajien taso oli todella korkea, käytettävätresurssit olivat hyvätja koen saaneeni täyden hyödyn kurssista. Pääsin tekemään sellaisia hommia, joista selviää, mutta jotka olivat riittävänhaastavia. Taitotaso korkealla 50-vuotias Kasurinen sai reserviläisille suunnatulla operaatiokurssilla oppia muun muassa prikaatin ja taisteluosaston operatiivisesta suunnittelusta. Eri- Kouluttajien taso oli todella korkea Ei mikään palkintomatka 2012 reservin majuriksi ylennetyllä Kasurisella on takanaan useita rauhanturvaoperaatiota ja noin sata kertausharjoitusvuorokautta. Silti hän koki saaneensa paljon uutta Kingstonista. Itse operatiivisen suunnittelun lisäksi hän pääsi peilaamaan hyvin muiden maiden toimintakulttuureja. Puolustusvoimien järjestämä matka Kanadaan saattaa kuulostaa mukavalle kesälomakeikalle, mutta Kasurisen mukaan kurssi kävi täydestä työstä. Päivittäinen työaika oli aamukahdeksasta iltayhdeksään ja monesti itseopiskelua jatkettiin vielä senkin jälkeen. Yksi puolen päivän vapaa oli kurssin aikana. Jos Kanadassa haluaa lomailla, niin kannattaa varata pari päivää kurssin jälkeen, kurssin aikana sitä ei ehdi tehdä, Kasurinentarkentaa. Puolustusvoimissaeiole vielätehty lopullista päätöstä lähetetäänkö kurssille reserviläisiä tulevaisuudessakin. KUKA Ilkka Kasurinen Ikä 50 Sotilasarvo Majuri res Ammatti Controller StoraEnson Uimaharjun ja Sunilan sellutehtailla

11 rauhan utopia GustavHägglund rauhan utopia Turvallisuustilanne maailmalla on murroksessa on sotilaspoliittisen analyysin aika. Sen tekee kirjassaan kenraali Gustav Hägglund,jolla on olemassa laajin kokemus sotilaspolitiikasta.hän arvioi kirjassaan maailman voimatasapainoa ja ottaa reippaasti kantaa Suomen turvallisuuden rakentamiseen korskean Venäjän rajanaapurina,eu:n jäsenenä,ruotsin ja NATOn kumppanina. Vetävästi kirjoitettu kirja on tarkoitettu jokaiselle suomalaiselle, joka haluaa ymmärtää paremmin turvallisuuden keskeisiä kysymyksiä. 182 sivua. nettitarjous 29 (Norm. 39,90 ) ukrainan kriisi on rikkonut Euroopassa rauhan utopian. SYKSYn uutuudet nettitarjous 29 (Norm. 36,90 ) nettitarjous 29 (Norm. 36,90 ) toivepaketti nettitarjous 59 (Norm. 96 ) Pentti Airio aseveljeys Saksalaiset ja suomalaiset itä-lapissa MitensaksalaistenläsnäoloItä-Lapissa koettiin jatkosodassa ? Tämä kirja ja oheinen DVD-elokuva antavat lisävalaistusta aseveljien ihmissuhteistasekäväitetyn liittolaisuuden olemuksestajasyvyydestä. RaunoSuhonen Kovankohtalon pommikone JK-254 Huikea tarina Suomen tunnetuimmasta pommikoneesta. Kiehtova teos johdattaa lukijan osaksi monivaiheistajakoskettavaa tarinaa, jollaista ei ole millään muulla koneyksilöllä. JK-254:n on tunnettu myös Junkers-merkkikampanjasta, jonka avulla kerättiin puoli miljoonaa euroa sotiemmeveteraanien avustustyöhön. Docendo julkaisee parhaita klassikoita tyylikkäinä kovakantisina uudelleenjulkaisuina. Kirjatsaivataikoinaan ilmestyessään ansaitsemaansa kiitosta ja ovatolleet jo vuosia alan harrastajien antikvariaateista metsästämiä aarteita. Teosten johdannoissa arvostetut historioitsijat taustoittavatniiden merkitystä nykylukijoille. pokkariuutuudet puolustus MurroKSESSa nettitarjous 24 (Norm. 36 ) nettitarjous 24 (Norm. 36 ) operaatio Stella polaris -suuri suomalainen vakoilutarina Mannerheim - presidentti, sotilas, vakooja 8 Arto Nokkala Kyky ja tahto Suomen puolustus murroksessa Yleistajuinen ja näkemyksellinen opas Suomen puolustuksen ydinkysymyksiin: Säilyykö puolustuskyky? Lukijallesyntyykattava kuva, joka ylittää turvallisuuden päivänpolitiikan rajoja ja helpottaa ajankohtaisen keskustelun seuraamista. PetteriJärvinen nsa näin meitä seurataan Nettivakoilu ja siltä suojautuminen on koko Suomen yhteinen asia,osa kansallista turvallisuutta ja maanpuolustusta. Järvinen, kokenut tietotekniikanyleistajuistaja, onnistuutekemään ymmärrettäväksi esimerkiksi erilaiset sähköpostinjaverkkoliikenteensalausmenetelmät. HelsinginSanomat KÄTEVÄSTI NETISTÄ DOCENDO.FI. TARJOUKSET VOIMASSA ASTI.

12 12 historia Mielenkiitoisia kurssijärjestelyjä RU-koulutus Suomessa ennen ja nyt, osa 4/5: erikoisuudet ennen sotia ja sotavuosina. KUvat Sa-KUva tykset yhtenäistettiin. Vielä talvisodassa oli erikseen reserviluutnantteja ja luutnantteja, muttei enää jatkosodassa. Koulun nimi palautettiin ennalleen vuonna 1952 kurssilta 76 alkaen. Evakkomatka Niinisaloon Talvisodan puhjetessa oli käynnissä kurssi 43, joka evakuoitiin Niinisaloon sodan toisena päivänä. Viimeinen kurssi Niinisalosta, numeroltaan 59, valmistui marraskuun alussa Tuolloin oli jo käynnissä kurssi 60 Santahaminassa Maasotakoulun (Kadettikoulun) tiloissa ja alaisuudessa. Kurssi 61 ehti vielä alkaa tammikuussa 1945, mutta se keskeytettiin jo parin viikon päästä. Sodan jälkeen upseerikoulutus, myös RUK, oli keskeytyksissä vuoteen 1948 asti, ja kurssi 62 käynnistyi vasta kesällä 1948 kotona Haminassa. Koulutuksen keskeytys johtui liittoutuneiden valvontakomission, käytännössä Neuvostoliiton, vaatimuksesta, jota varmuuden vuoksi ylitulkittiin. Samasta syystä myös upseeriylennykset olivat jäissä. Kursseilta 59 ja 60 valmistuneet ja Lapin sodan kokeneet upseerikokelaat ylennettiin vänrikeiksi vasta kesällä Näyttökokeella tai ansioilla Merisotakoulun upseerioppilaat osallistuivat tulenjohtokoulutukseen huhtikuussa Seppo Simola järjestettiin siviilikoulutuksen mukaan kohdennettu reserviupseerikurssi metsänhoitajille ja lääkäreille. Suojeluskuntaupseereille oli oma kurssi jo aiemmin. Kauppalaivapäällystölle järjestettiin erikoiskurssi talvella , ja jopa näyttökokeella saattoi päästä reserviupseeriksi vuonna Reserviupseerikoulutus alkoi vuoden 1920 huhtikuussa Haminassa, mutta koulun nimi vahvistettiin vasta Aselajikoulutus alkoi samana vuonna ennen sotia kurssilta 8 ja linjajako tokoulun nimi on säilyteutettiin kurssilta 13 nyt samana suurimman lähtien vuonna osan aikaa. Nimi UpPuolustushaarakursseerikoulu otettiin sit alkoivat koulun käyttöön kurssilta 52 Koulun nimi elokuussa Satäyttäessä kymmeon säilynyt samana man vuoden kesänen vuotta eli Mekuussa oli luovuttu risotakoulu aloitsuurimman kaksien arvomerkkiti reserviupseeriosan aikaa koulutuksen vuonna en järjestelmästä, eli 1930 ja Ilmasotakoureserviupseerit saivat lu vuotta myöhemmin. tinaruusukkeidensa tipioneerilinja siirrettiin lalle samat kullanväriset Korialle tammikuussa 1940, ruusukkeet kuin aktiiviupmutta se oli edelleen osa RUK:ta. seereilla. Myös arvoasteiden nimi- Haminassa järjestettiin kohdennettu kurssi suojeluskuntien päällystölle vuonna Lyhennetyn kurssin numero oli 14b ja sille osallistui 88 oppilasta. Lääkäreiden kurssi 25a pidettiin vuonna Sen vahvuus oli 31 oppilasta, joista 25 lääketieteen kandidaatteja. Metsänhoitajien kurssi 25b pidettiin kahdessa osassa vuosina Vanhin oppilas oli 53-vuotias ja keski-ikäkin huimat 38 vuotta. Sotilaskoulutustausta oli todella kirjava. Yksi oppilaista oli ollut vapaussodassa jopa komppanianpäällikkönä. Varusmiespalveluksessa olleille insinööreille oli jo kurssiohjelmakin laadittuna vuonna 1929, mutta kurssi ei toteutunut. Varusmiespalveluksen suorittaneille insinööreille sen sijaan järjestettiin myöhemmin Helsingissä oma kurssi. Kokeneille suojeluskuntaupseereille järjestettiin keväällä 1935 seitsemällä paikkakunnalla useita päiviä kestäneet tentit ja käytännön kokeet reserviupseerin arvoa varten. Tutkintolautakunta koostui RUK:n kouluttajista. Testeihin osallistui 600 sk-upseeria, joista 547 hyväksyttiin. Tutkintojen avulla voitiin yhteismitallistaa sk-järjestön ja Puolustusvoimien päällystökoulutusta. Monet näyttötutkinnon suorittaneista todistivat taitonsa viisi vuotta myöhemmin talvisodassa jopa komppanianpäällikköinä. Sotavuosina upseeriarvon saattoi saada tehtävän, virka-aseman tai kentällä ansioitumisen perusteella. Vuoden 1941 reserviupseerivahvuudesta peräti

13 Reserviläinen 6/2014 kalustokoulutusta ilmatorjuntaupseerikurssin raskaalla linjalla toukokuussa Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa kaikki Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit. Valmistuneet upseerit työskentelevät monipuolisissa tehtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tie Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen johtaviin tehtäviin kee Maanpuolustuskorkeakoulun kulkautta. 11 prosentilla ei ollut minkäänlaista upseeritutkintoa. Poikkeusväylää pitkin nimitettiin usein erikoisupseereita. Monet nimitetystä olivat hoitaneet ansiokkaasti tehtävää, johon normaalisti oli sijoitettuna upseeri. Upseeriksi nimittäminen suoraan kentällä oli yksi ylipäällikön tavoista palkita loistavista johtajasuorituksista kovissa paikoissa. Upseerioppilaat Karibialla Merisotakoulu rekrytoioppilaat1930-luvun alkupuolella hakemusteitse siviilistä. Oppilaat saivat aluksi kahden kuukauden alokaskoulutuksen, jonka jälkeen alkoi ru-kurssin ykkösvaihe. Kakkosvaihe olikin sitten varsinainen varusmiehen jättipotti. Se nimittäin toteutettiin valtameripurjehduksena, ja upseerioppiahaettiinkaribiaajaetelä-amerikkaa myöden. Valtamerikursseja oli kaikkiaan kolme,mutta niitä kritisoitiinsotilaskoulutuksen näkökulmasta tehottomiksi. Elämänkokemusta ja elämyksiä keikat Suomen Joutsenella varmasti antoivat niille 139 oppilaalle, jotka mukaan pääsivät. Kotivesillä olisi kuitenkin oppinut enemmän tuleviin tosikoitoksiin. Talvella järjestettiin kauppalaivapäällystölle oma reserviupseerikurssi lempinimeltään filttihattukurssi. Koulutusta tarvittiin, koska kauppalaivat kulkivat yleensä saattueissa, laivoille oli sijoitettu it-aseistusta ja päällystön oli hyvä ymmärtää ainakin perusteet sukellusveneentorjunnasta. Oppilaita oli 13,ja keski-ikä peräti 36 vuotta. Ilmatorjuntaa ja divisioonien kursseja Talvisodan kokemusten perusteella muutamien välivaiheiden jälkeen aloitettiin ItK:n ensimmäinen oma, 71 oppilaan vahvuinen ru-kurssi joulukuussa 1940.Sotavuosina ehdittiin kouluttaa yhdeksän kurssia. Kymmenes kurssi järjestettiin vuonna 1948,kun upseerikoulutus käynnistyi uudelleen. Ilmatorjunnanomiakurssejaehdittiin pitää37ennen kuin koulutus vuonna 1957 siirrettiin Santahaminasta Haminaan. Kurssista 94 alkaen RUK:lla oli oma it-patteri. Maaliskuun puolivälistä heinäkuun loppuun 1944 pidettiin 8. divisioonan koulutuskeskuksessa Luumäen Taavetissa ru-kurssi virolaisille vapaaehtoisille, joita varten oli aiemmin perustettu oma rykmentti eli JR200. Erään tiedon mukaan divisioonien koulutuskeskuksissa olisi pidetty reserviupseerikursseja myös suomalaisille oppilaille,mutta kyseessä lienevätolleet joko Upseerikoulun valmennuskurssit tai valmistuneiden kokelaiden ja vänrikkien jatkokoulutus. Lähteitä: Reserviupseerikoulun historiikit eri vuosikymmeniltä Laivanpäällystöupseerikurssin matrikkeli ErikoisEt reserviupseerikurssit EnnEn sotaajasotavuosina Suojeluskuntapäällystön kurssi (RUK 14b, 88 opp., 1928) Valtameripurjehduskurssit (MSK, 3kurssia, 139 opp., ) Lääkärien kurssi (RUK 25a, 31 opp., 1933) Metsänhoitajien kurssi (RUK 25b, 42 opp., ) Sk-upseerien näyttötutkinnot (600 opp., 1935) Ilmatorjuntaupseerikurssit (ItUK 1-9, 617 opp., ) Kauppalaivapäällystön kurssi (MSK, 13 opp., ) Virolaisten kurssi (8.D:n koulutuskeskus, 145 opp., 1944)

14 14 kalusto Buk-ohjus on Suomessa jo poistuvaa kalustoa Malaysia Airlinesin Boeing 777 -matkustajakone ammuttiin ilmatorjuntaohjuksella alas Ukrainan yläpuolella 17.heinäkuuta. Nopeasti kävi ilmi, että ohjus oli alun perin neuvostovalmisteinen Buk-M1. PUolUsTUsvoiMAT latauslavetti 9A39 M1 laukaisee ohjuksen lohtajalla. ohjusten käsittelyyn käytettävä nosturi näkyy kokoon taitettuna. Tero Tuominen malaysia airlinesin Boeing 777 -matkustajakoneen alasampuminen heinäkuussa järkytti koko maailmaa. Useista eri maista peräisin olleet 298 matkustajaa saivat surmansa. Monet heistä olivat lomamatkalla ja mukana oli myös paljon lapsia. Lennolla MH17 ollut 777-kone oli matkalla Amsterdamista kohti Kuala Lumpuria. Ukrainan ilmatilassa Donetskin lähellä noin metrin korkeudessa koneeseen osui ilmatorjuntaohjus. Kriisin takia alempana lentämistä oli alueella rajoitettu. Osuman jälkeen Boeing hajosi joilmassa ja sen osia levisi laajalle alueelle. Monissa niistä oli läpäisyjälkiä, jotka viittasivat sirpaloituvan taistelukärjen räjähdykseen koneen lähellä. Nopeasti ilmeni, että kyseessä oli ilmeisesti Itä-Ukrainassa taistelevien ns. separatistien laukaisema Buk-ilmatorjuntaohjus.Vaikka Buk on monesta osasta koostuva monimutkainen järjestelmä, pelkkä ohjusvaunu kykenee itsenäiseen tulitoimintaan, koska siinä on oma tutka. Tällaisen vaunun oli nähty liikkuvan laukaisupaikan ympäristössä. Oliko se kaapattu Ukrainan armeijan varikolta vai saatu Venäjältä, on edelleen epäselvää. On täysin mahdollista, että separatistien joukossa olisi ollut muutamia Ukrainan armeijassa Buk-kalustoon koulutettuja reserviläisiä. Siten he olisivat kyenneet ampumaan ohjusvaunulla Boeingia. Järjestelmä ei kuitenkaan mahdollistanut transponderia käyttäneen liikennekoneen tunnistamista. Separatistien heti alasampumisen jälkeen lähettämien mutta myöhemmin sosiaalisesta mediasta poistamien viestien perusteella vaikuttaa siltä, että he luulivat ampuneensa alas Ukrainan Antonov An-26 -kuljetuskoneen. Järjestelmä käytössä Suomessa Neuvostoliitossa suunniteltu Buk-M1 tunnetaan Suomen puolustusvoimissa lyhenteellä ITO96. Kyseessä on nykyisinkin varsin moderni aluetorjuntajärjestelmä. Sillä on varauduttu pääkaupunkiseudunjaavainkohteiden ilmatorjuntaan. Suomen aikaisempi aluetorjuntaohjus ITO79 (Petsora S-125) oli ensimmäinen todellista ilmapuolustuskykyä tarjonnut järjestelmä. Se otettiin käyttöön 70-luvun lopulla. Yhtä ohjuspatteria pidettiin 80-luvulla valmiudessa Helsingin suojana Santahaminaan rakennetuissa kantalinnoitetuissa asemissa. NATO:n nimellä SA-3 tuntema ITO79 oli periaatteessa siirrettävä mutta ei missään mielessä liikkuva. Korvaava ITO96 on edeltäjästään poiketen asennettu panssaroiduille telalaveteille.siten se on oikeasti kykenevä vaihtamaan asemaa tarvittaessa nopeastikin. Suomalaiset tutustuivat Buk-M1- ohjukseen ensimmäisen kerran vuonna 1989.Silloin se edusti aivan uutta sukupolvea, sillä operatiiviseen käyttöön Buk-M1 otettiin valmistajamaassa vuonna Järjestelmässä pyrittiin paikkaamaan aiempien puutteita: huono liikuteltavuus ja riippuvuus johtokeskuksesta ja tutkista. Näin taistelukestävyys ja kenttäkelpoisuus paranivatmerkittävästi. Suomi osti vuonna 1995 kolme Buk- M1 -järjestelmää. Osa maksusta hoidettiin Neuvostoliiton aikaisten velkojen kuittauksena. Loput maksettiin tavaratoimituksina. Näin Suomeen saatiin huippumoderni ilmatorjuntaohjus erittäin edullisesti. Hankinta julkistettiin sopivasti ilmatorjunnan 70-vuotispäivänä 30 marraskuuta 1995.

15 Reserviläinen 6/ Wikimedia /.:ajvol:.. Wikimedia /alexindigo Tero Tuominen Ylhäällä: ito79-ohjusjärjestelmän osia ilmatorjuntamuseossa Hyrylässä. etualalla laukaisulavetti, vasemmalla maalinosoitustutka ja takana latausajoneuvo. vasemmalla: buk-m1 2-kehitysversion 3d-tutkan tasoantenni. alhaalla: nasams ii -järjestelmän laukaisulavettikuljetusajoneuvosta maahan laskettuna sekä valvontatutka. vasemmalla alhaalla: buk-m1 -ohjusvaunun taistelutila. kongsberg kä ase painaa laukaisuvalmiina noin 650 kiloa. Ohjus lentää aluksi intertiaohjauksella. Sitten hakupää aktivoituu ja se hakeutuu ohjuslavetin tutkan säteilyn heijastukseen maalista. 9M38 M1 -ohjukset toimitetaan suljetuissa kuljetussäiliöissä, joissa ne eivät vaadi huomiota kymmeneen vuoteen. Hyllyiäksi kerrotaan 25 vuotta ja lisäksi ohjukset mainittiin päivitettäviksi. Buk-M1 kykenee torjumaan kaikkia ajateltavissa olevia ilmamaaleja. Korvataan NASAMS II -ohjuksilla Buk-M1 -ohjusjärjestelmän toimivuudesta on esitetty epäilyksiä. Olisiko siinä mahdollisesti valmistajan jättämiä takaportteja, joilla toimintaa voisi haitata? Joka tapauksessa Buk-ohjuksilla tuhottiin onnistuneesti Georgian lennokkeja Abhaziassa 2008.Samaten Georgian sodassa ammuttiin alas ainakin kolme venäläistä Su-25-rynnäkkökonetta sekä Tu-22M-pommikone. Vaikka ohjuksia ei pystytty elektronisesti häiritsemään, venäläiset tuhosivat georgialaisia Buk-M1 -yksikköjä maassa. NytBuk-M1 on Suomessa poistuvaa kalustoa. Sen korvaa 2009 tehdyllä päätöksellä NATO-yhteensopiva norjalaisamerikkalainen NASAMS II (ITO12). Järjestelmä käyttää samaa AIM-120 AM- RAAM -ohjusta kuin Ilmavoimien F/A- 18 Hornet -hävittäjät. Uusi ohjus on moderni ja verkottunut, mutta NASAMS yltää vain 10 kilometrin korkeuteen siinä missä BUK torjuu maaleja vielä yli 20 kilometrissä. Yläkorkeuksissa torjunta jääkin tulevaisuudessa vain hävittäjien vastuulle. Uuden NASAMS-järjestelmän yhden lavetin torjunta-alueen tilavuus on kuutiokilometriäkun Buk-M1:llä se on km3. Päälähde: Ahti Lappi, Ilmatorjuntaohjukset Suomen puolustuksessa (2009) Tero Tuominen Ensimmäiset osat toimitettiin Suomeen joulukuussa Aiempi ITO79 poistui palveluksesta vuosituhannen vaihteessa. Ensimmäinen kova ohjus ammuttiin Suomessa huhtikuussa 2000 Lohtajalla ja se tuhosi maalilennokin. Vaara-alue ylettyi yli 100 kilometrin päähän merialueella. Neljä eri vaunua Buk-M1 -järjestelmään kuuluu Suomessa johtopaikka, maalinosoitusjaos, kolme ohjusjaosta sekä lähisuojana 23 mm ittykkejä. Lisäksionkomento-jahuoltoosia. Patterin vahvuus on 189 sotilasta. Ohjuslavetti 9A310 M1 voi laukaisun ohella tutkallaan etsiä, seurata ja valaista maalin. Valmiina on neljä ohjusta. Vaunu voi siirtyä tulivalmiuteen lähes suoraan liikkeestä. Vastaavasti siirtyminen vaihtoasemaan sujuu nopeasti. Häirintää sietävän tutkan ja omakonetunnuslaitteen ohella lavetissa on tvoptinen tähtäin. Vaunussa on neljän hengen miehistö. Latauslavetti 9A39 M1 voimyöslaukaista ohjuksia varsinaiselta ohjuslavetilta saatavan maalitiedon perusteella. Latauslavetissa on neljä ohjusta laukaisuvalmiina sekä toiset neljä kuljetustelineissä. Vaunussa onnosturi, jolla voidaan ladata ohjuslavetti sekä omat laukaisukiskot. Omalla tela-alustallaan liikkuvan 9S18 M1 -maalinosoitustutkan mittausetäisyys on 160 km ja korkeus 25 km. Esittelyajankohtanaan erittäin moderni 3Dtutka on suunniteltu häirintää sietäväksi. Se kykenee mittaustoimintaan vain viisi minuuttia liikkeestä. Kuten järjestelmän kaikki yksiköt, myös tutkavaunu tuottaa itse tarvitsemansa sähkövirran. 9S470 M1 -johtokeskuksessa on miehityksenä kuusi henkilöä. Se voi näyttää yhtä aikaa 75 maalia ja seurata viittätoista. Lisäksi johtokeskusvaunu saa muiden sensorien tuottamaa maalitietoa myös ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmästä. Kaikki data jopa viiden kilometrin säteelle hajaryhmitettyjen Buk- M1 -vaunujen välillä siirtyy radiolinkeillä, joten kaapelointia ei tarvita. Ohjus yltää yli 20 kilometriin Enintään kuusi lavettia käsittävä patteri kykenee kerrallaan tulittamaan kuutta eri maalia. Ohjusjärjestelmän kärki on 9M38 M1 -ohjus. Siinä on herätesytyttimellä varustettu 70 kilon esisirpaloitu taistelulataus. Se räjähtää joitakin kymmeniä metrejä ennen maalia, jolloin sirpalevaikutus maksimoituu. Varalla on myös iskusytytin. Maalitilanteesta riippuen osumatodennäköisyys on jopa yli 90 prosenttia. Yksivaihteisen ruutirakettimoottorin voimalla lentävä ohjus saavuttaa Mach 3,5 nopeuden. Ampumaetäisyys on 3-35 kilometriä. Ohjus yltää jopa yli 20 kilometrin korkeuteen. 5,6 metriä pit- Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta ohjukset. Vuonna 1968 voitiin kuitenkin hankkia havainto- ja koulutustarkoituksiin Englannista Thunderbird Mk I-ohjus lavetteineen ja apulaitteineen. Myöhemmin vuonna 1970 saatiin järjestelmään kuuluvaa tutka- ja johtokeskuskalustoa. Thunderbird oli käytössä vuoteen 1979 asti ja sen avulla luotiin pohjaa ITO79- järjestelmän käyttöönotolle. Yksi ilman taistelukärkeä ja ruutirakettimoottoria aikanaan toimitettu ohjus on nykyisin Ilmatorjuntamuseossa Hyrylässä.

16 16 reportaasi Kovatjätkät pääsevät laskuvarjojääkäreiksi Vaativakoulutus on tärkein syy harjoitella etukäteen, ei ainoastaan pääsykokeen läpäiseminen. KuVat: Maaret VäKinen uintitestiin siirrytään pienissä ryhmissä. ensimmäinen tehtävä on hyppyviidestä metristä. Maaret Väkinen joukko nuoria miehiä seisoo tammikuussa kymmenen kilon reput selässä Kouvolan jäähallin sisäjuoksuradalla. Joku venyttelee, mutta toisilleen nuoret eivätjuuri juttele.jännitys on käsin kosketeltavaa. Laskuvarjojääkärikoulutuksen pääsykokeiden ensimmäinen osa, lihaskuntotestit, ovat jo takana. Kello on yhdeksän, ja alkamassa on toinen osuus, reppujuoksu. Yksi kierros pitää juosta vähintään 1,05 minuutin ajassa, muuten ei tarvitse haaveilla jatkosta, Utin jääkärirykmentin liikuntakasvatusupseeri Jorma Laukkanen huutaa ohjeita. Lyhyenjaytimekkään ohjeistuksen jälkeen nuoret miehet säntäävät matkaan. Moni aloittaa yksitoista kierrosta kestävän juoksun vauhdilla, mutta muu- taman kierroksen jälkeen askel alkaa painaa. Radan varrella on roskiksia siltä varalta, että juoksijat alkavat oksentaa. Pitää kiristää! Tuota vauhtia et ehdi, fyysisten kokeiden johtajana toimiva yliluutnantti Petri Hynninen karjaisee ohi puuskuttavalle nuorukaiselle. Uinti karsii, hiihto jännittää Reppujuoksun jälkeen hakijoilla on viitisentoista minuuttia aikaa hengähtää. Tunnelmat ovat hyvät nyt juoksun jälkeen, mutta hiihto jännittää. Tänä vuonna oli niin myöhäiset lumet, ettei päässyt paljon treenaamaan, Jyväskylästä pääsykokeisiin saapunut Aleksi Barck sanoo. Barck onsaapunut Kouvolaan jo Kokeessa ei kannata esittää mitään edellisiltana. Hän yöpyi Utti-hallilla, missä pääsykokeisiin osallistuvat voivat majoittua kaksi päivää kestävien testien ajan. Koska armeija pitää joka tapauksessa käydä, niin mieluummin otan siitä kaiken irti. Erikoisjoukkoihin voi hakea samanhenkistä porukkaa, toteaa espoolainen Otto Hirvinen. Hirvinen jatkaa, että laskuvarjojääkäreiden kova koulutus jännittää. Kuitenkin intin mielekkyys syntyy juuri vaativuudesta. Miehet eivät ehdi jutella pitkään. Hakijat siirtyvät lyhyen tauon jälkeen uimahallille,missä vuorossa on sukellus- ja uintitesti. Ensimmäinen tehtävä on hypätä viiden metrin korkeudesta altaaseen ja sukeltaa kaksi esinettä neljän metrin syvyydestä. Tämän jälkeen pitää uida 200 metriä alle neljässä ja puolessa minuutissa. Uintitesti valintakokeissa on siinä mielessä haastava, että hakijat ovat käyttäneet paljon voimiaan jo lihaskuntotestissä ja reppujuoksussa, Utin jääkärirykmentin tiedottaja Pia Enroos sanoo. Vaikka suorittaisi kaikki osalajit hyväksytysti, ei välttämättä tule valituksi koulutukseen, sillä osalajeista pitää kertyä riittävästi pisteitä jatkoon pääsemiseksi, hän jatkaa. Minimipisteillä ei siis jatkoon ole asiaa. Hakijoiden kunto noussut Valintakokeissa kestävyyskunto ratkaisee. Moni harjoittelee kyllä juoksua, mutta kuka lähtee vielä sen jälkeen uimaanjahiihtämään?yliluutnantti Hyn-

17 Reserviläinen 6/ Oikealla: reppujuoksussa juostaan 10 kilon reppu selässä viisi kilometriä. aika otetaan viimeiseltä kolmelta kilometriltä. Jos aikaa kuluu yli 14,30 minuuttia, voipakata tavaratjalähteä kotia kohti. alhaalla: sammakkouinnilla ei tässä tehtävässä pärjää. Oikealla alhaalla: kilpahiihto parinkymmenen asteen pakkasessa on totista touhua. Osa hakijoista väsyy jo lämmittelykierroksen aikana. ninen kysyy. Valintakoe on raskas, koska hakijoiden pitää tehdä parhaansa koko päivän ajan. Fyysisten testien lisäksi hakijat käyvät lääkärintarkastuksessa ja osallistuvat psykologisiin testeihin. Terve, tasapainoinen nuori mies on koulutukseen soveltuva. Kokeessa ei kannata esittää mitään. Parasontulla sellaisena, kuin on, Hynninen neuvoo. Valintakokeen johtaja, yliluutnantti Anssi Riittinen kertoo, että nuorten fyysisen kunnon romahtaminen ei ole näkynyt laskuvarjojääkäreiden valintakokeissa, päinvastoin. Hakijoita on ollut suunnilleen saman verran viime vuosina, ja hakijoiden kuntotaso on ollut vuosi vuodelta parempi. Hakijoiden fyysisen kunnon nousu kertoo siitä, että pääsykokeisiin valmistaudutaan entistä enemmän. Meillä on lähes runsaudenpula, emme voi ottaa koulutukseen kaikkia hyviä hakijoita. Myös erikoisjoukkojen sopimussotilaidenhakijamäärätovatkas- vaneet hakijalla joka vuosi, Riittinensanoo. Samaan aikaan laskuvarjojääkäreiden valintakokeiden kanssa järjestetään ensimmäinen osa palkattuun henkilöstöön kuuluvien erikoisjoukkojen sopimussotilaiden valintakokeista. Erikoisjoukkokurssin pääsykoe on kaksivaiheinen, ja toinen osa järjestetään maalis huhtikuussa. Hiihdossa olot huomioon Valkealaan tehty tykkilumilatu on nihkeä hiihtää. Lämpömittarin lukema lähenee-20:tä astetta, kun Hynninen palaa testilenkiltä. Hakijoiden seuraavana tehtävänä on hiihtää kymmenen kilometriä sotilassuksilla. Ensimmäinen viisi kilometriä on lämmittelyä, ja heti perään hiihdettävältä toiselta puolikkaalta otetaanaika. Tänä vuonna ensimmäisenä starttaavien ihanneaika viidellä kilometrillä on 20 minuuttia, josta saa täydet pisteet. Kun latu tasoittuu ja meno sitä myöden helpottuu, tarkennetaan ihanneaikaa seuraavaksi starttaavien osalta. Ennen hyytävän kylmää koitosta hakijat saavat uunimakkaraa ja perunamuusia. Haluan kovaan paikkaan, koska sitten minustakin tulee kova jätkä, Mäntsälästä pääsykokeisiin saapunut Juuso Hynninen virnistää. Hänen mielestään pääsykoe on ollut korkeatasoinen. Treenasin etukäteen uintia ja repun kanssa juoksua. Uskon, että koulutuksessa pärjääminen vaatii kykyä toimia vaikeissakin tilanteissa, pitää pysyä rauhallisena. Lahtelainen Samuli Keskiväli ei tahdo mennä sieltä, missä aita on matalin. Siksi hän hikoilee laskuvarjojääkäreiden pääsykokeissa. Myös Keskiväli on valmistautunut pääsykokeisiin juoksemalla harjoituslenkkejä 10 kilon reppu selässä. Harmittaa todella, jos en pääse koulutukseen. Aion siinä tapauksessa hakea ensi vuonna uudestaan, Keskiväli sanoo. Tiukka prässi Heinäkuun 2014 koulutukseen haki 351, joista kaksi oli naisia. 140 läpäisi pääsykokeet, ja noin 70 pääsee koulutukseen heinäkuussa alkavalle maa- ja merivoimien yhteiselle erikoisjoukkokurssille hakemuksia tuli 73. Edellisvuonna hakijoita kurssille oli 44. Hakemukset erikoisjoukkoihin toimitetaan vuosittain mennessä. Valintakokeet järjestetään tammikuussa. Laskuvarjojääkärikoulutus järjestetään Erikoisjääkäripataljoonassa Utissa. Palvelus kestää 347 vuorokautta. Laskuvarjojääkärikurssin on suorittanut yksi nainen, joka palveli Utissa vuosina

18 18 koulutus Reserviläinen 5/2014 Vaasan kultahippu linnakevene Sommarö Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) luovuttamat kaksi linnakevenettä kastettiin juhlallisin menoin. Sommarö ja Kuivasaari ovat ensimmäiset MPK:n omat linnakeveneet. irina lönnqvist PeKKa tuunanen vaasan meriosaston entinen päällikkö ja kantava voima Jorma Kuntsi kertoo,että veneet ovat saaneet nimensä linnaklinnakevene Sommarön kastoi anja Pennala (kuvassa) ja Kuivasaaren Katja Jokiranta. keiden mukaan, jotka sijaitsevat tai ovat sijainneet veneen sijoituspaikassa. Vaasan aluksesta tuli näin Sommarö. Sommarön käytöstä ja huollosta vastaa Vaasan Meriosasto,joka on yksi MPK:n Meripuolustuspiirin Saaristomeren ja Pohjanlahden koulutusalueen paikallisosastoista. Vaasan Meriosasto järjestää siviili-, sotilas- jaammattiliikenteeseen valmistavaa koulutusta yhteistyössä Aboa Maren kanssa. Keskeinen koulutusohjelma, jonka Vaasan Meriosasto toteuttaa, on Sotilasveneen kuljettajan (SVK) tutkinto. Sekä teoriaa, että käytännön harjoittelua sisältävä koulutus kestää 1,5 vuotta. Viime talvena alkanut kurssi on ollut teoriapainotteinen, mutta kesän tullessa on teoriasta siirrytty käytäntöön. Vaasan Meriosastolla on ollut aikaisemmin käytössään veneitä, joita vuokrattu tai lainattu erilaisin sopimuksin. Oma vene on kuitenkin aina oma. Vaasan meripuolustustaidon kehittämisyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan Ralf Strömin mukaan oma alus luo perustan uskottavalle toiminnalle ja laadukkaalle koulutukselle. Joaikaisemmin toiminut viranomaisyhteistyö saa uusia ulottuvuuksia oman veneen myötä ja tekeminen saa syvemmän tarkoituksen, Ström toteaa. Poikkeuksellinen sopimus Keväällä 2014 allekirjoitettu Puolustusvoimien ja MPK:n välinen veneiden luovutussopimus oli poikkeuksellinen, koska linnakeveneet siirtyvät lainaamisen sijasta MPK:n omistukseen. Puolustusvoimat luovuttaa MPK:lle yhteensä kuusi linnakevenettä tulevien vuosien aikana. Seuraavat kaksi venettä MPK saa vuoden 2015 aikana ja viimeiset kaksi venettä 2016 vuonna. Sommaröontuonutnäkyvyyttäjalisännyt kiinnostusta merelliseen maanpuolustustoimintaan Vaasan alueella. Sommarön yksi päälliköistä Ari Tammi näkee,että alus on ideaali koulutuskäyttöön. Siinä yhdistyvät rahalliset resurssit ja käytännöllisyys. Ohjaamossa on hyvin tilaa kouluttajalle sekä koulutettavalle ohjausryhmälle. Veneen ohjausryhmään kuuluvat navigoija, ohjailija sekä ruorimies, Tammi kertoo. Koulutusajossa veden pärskeet osuvat veneen takakannelle lämpimänä kesäiltana ja hetkellisesti takakannelle muodostuu sateenkaari. Tämä on se kultahippu, jota toimintamme on kaivannut, miehistö linjaa. Sommarön miehistö haluaakin lähettää jutun lopuksi kesäiset terveiset ja kiitoksensa veneen kummille Anja Pennalalle! Tunnistatkokaluston? Osa 6: Suomen tykistö. MikkoVirta tunnistatko tykistön? Vinkki: Kaikki vehkeet ovat puolustusvoimien käytössä. Vastaukset sivulla 32. PuOluStuSVOiMat 1 2 PuOluStuSVOiMat/Olli HOnKala PuOluStuSVOiMat 3 4 PuOluStuSVOiMat

19 Täydennä osaamistasi -hanki ammatti logistiikka-tai merenkulkualalta TervetuloaopiskelemaanKotkaan! MikkoHalkilahti TÄHTÄIMESSÄ Kirjoittaja on Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja 19 AikuiskoulutusEkamissa on joustavaa ja käytännönläheistä. Logistiikka- ja merenkulkualantutkinnoista tarjonnassamme ovat: linja-autonkuljettajan ammattitutkinto yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto merenkulkualanperustutkinto (vahtiperämies, vahtikonemestari, korjaaja, laivasähköasentaja) Järjestämme myös jatko- ja täydennyskoulutusta alalla toimiville ammattilaisille autonkuljettajien ammattipätevyyskoulutukset merenkulun turvallisuuskoulutukset kotimaanliikenteen koulutukset Lisätietoja opintosihteereiltä: Logistiikka-alan koulutukset: Tuula Tiihonen, , Merenkulkualan koulutukset: Niina Kärkkäinen, , Ekamin koko koulutustarjonta: Merenkulkualan täydennyskoulutukset: Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Katariinan kampus Lehmustie 4, Kotka (vaihde) facebook.com/ekami.fi Kertausharjoitukset tulevat oletko valmis? Kesän alussa posti toi harvinaislaatuisen vihreäpainoisen kirjeen, jota käskyksikin on joidenkin muisteluiden mukaan kutsuttu. Tuo viimeaikana niin uhanalainen, mutta ehdottoman odotettu vieras, saattaa jatkossa kolahtaa yhä useamman postilaatikkoon, sillä ensi vuonna puolustusvoimat on luvannut palauttaa kertausharjoituspäivät normaalille tasolle. Puolustusvoimauudistuksen myötä tulevien uusien paikallispataljoonien esikuntien rungot ovatjopäässeet suunnitteluharjoituksiin ja syksyn aikana ainakin pataljoonien yksiköiden johto on käsketty harjoituksiin. Tämä on hyvä alku, toivottavasti jatkoa seuraa ensi vuonna. Isona kysymysmerkkinä kuitenkin on se, miten paljon paikallisjoukkoja loppujen lopuksi tullaan harjoittamaan tulevina vuosina. Riittäkö kovia kertausharjoituksia paikallisjoukoille vai koulutetaanko paikallispataljoonat vapaaehtoisilla harjoituksilla? On selvää, että kertausharjoitusten painopiste tulee olla iskukykyisillä operatiivisilla ja taistelutehtäviä suorittavilla alueellisilla joukoilla, mutta uskottavuuden kannalta tarvitaan niitä kovia harjoituksia myös paikallistason joukoille. Kertausharjoitusten matalalentokautta on kestänyt kolmisen vuotta. Tuona aikana normaalista kertausharjoituskierrosta on jäänyt vaille koulutusta noin reserviläistä. Pahimmassa tapauksessa meilleonmuodostunut operatiivisiinjoukkoihin osa, joka ei tule sijoitusaikana koskaan saamaan kertauskoulutusta omaan sodan ajan tehtävään. Onko tämä uskottavaa puolustusta? Mielestäni ei. Olen kuitenkin vielä enemmän huolissani niistä sodan ajan johtajista, joiden vastuulla on se oma joukkue. On vastuutonta velvoittaanuoria johtajia vaativaan tehtävään ilmanasianmukaista koulutusta. Puolustusvoimien tulisikin tarkasti seuloa nuoret sodanajan johtajat läpi javarmistaa heidän koulutustasonsa heti ensi vuoden aikana. Kun alle 35-vuotiaat reserviläiset ovat sijoitettuna operatiivisiin ja alueellisiin joukkoihin, jää meille vanhemmille mahdollisuus saada sijoitus pääosin vain paikallispataljoonista. Aluetoimistot ovat ilmeisesti jo sijoittaneet henkilöstön paikallispataljooniin, vaikka meidän reserviläisjärjestöjen tehtäväksi suunniteltiinkin tukea aluetoimistoja henkilöstön sijoittamisessa. Myös reserviläisten siviilikoulutus,työkokemus ja harrastukset sekä omaehtoisuus piti rekrytoidessa ottaa huomioon. Tietääkseni tätä ei ainakaan tässä vaiheessa huomioitu, toivotaan että asia jatkossa korjaantuu. Paikallisjoukkojen tehtävänä on hoitaa paikallistasolla mm. kohteiden suojausta, toimintojen turvaamista, perustamista, alueen valvontaa ja viranomaisten tukemista. Näiden konkreettisten tehtävien lisäksi paikallisjoukoilla on myös yhteiskunnallisesti maanpuolustustahtoa ylläpitävä vaikutus.monessakaanmaakunnassa, saatikka yksittäisillä paikkakunnilla,harmaata tai nykyisin paremminkin pikkelssinväriä näkyy katukuvassa varsin harvoin. Jotta yhteiskunta ei täysin vieraantuisi maamme puolustajista, olisi tärkeää että puolustusvoimat näyttäisi väriä jokaisessa maamme kolkassa aina silloin tällöin. Paikallisjoukkojen tehtävät sijoittuvat keskelle yhteiskuntaa, joten siellä tulisi myös joukkojen harjoittelun näkyä. Vuoden vaihteessa monen sa-sijoitus purkautuu. Jos kuitenkin ikäsi ja kenttäkelpoisuutesi puolesta koet olevasi edelleen palveluskelpoinen ja motivaatiota riittää myös vapaaehtoiseen ja omaehtoiseen kouluttautumiseen, kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä omaan aluetoimistoon. Uskon, että hyville miehille ja naisille edelleen löytyy paikkamyöstässä uudessa organisaatiossa. Mitä mieltä olet asiasta? Kerro meille palautteesi: BRACELETMODEL COMBO WATCHMODEL STAMPEDE KATSOJÄLLEENMYYJÄT

20 20 LIIKUNTA Mestaruutta tavoittelemassa Sovellettu reserviläisammunta vaatii monipuolista osaamista. Tuomo Simojoki KaijaMarjanen sovelletun reserviläisammunnan (SRA) SM-kilpailut 2014 Säkylässä osoittivat, mitä reserviläistoiminta on parhaimmillaan. Tavoitteellista, hyvin suunniteltua, suurella sydämellä ja sitoutumisella valmisteltua sekä alati kehittyvää. Kaikki tämä tehdään luontevassa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. SRA onreserviläisurheiluliiton virallinen toiminta-ampumalaji. Sen tarkoituksena on kehittää ja vertailla reserviläisten tilanteenmukaista ampumataitoa. Ammunnat tehdään kiväärillä, haulikolla ja pistoolilla. Ampujalta vaaditaan monipuolista osaamista. Osalla rasteista ammutaan vain yhdellä aseella, toisilla taas aseen vaihtaminen on olennainen osa rastin haastetta. Jokaiselle rastille laaditaan ampumatehtävä, jossa ampuja joutuu toimimaan annetun tilannekuvauksen edellyttämällä tavalla. Ammuttavien taulujen muotoa, etäisyyttä tai sijoittelua ei ole vakioitu. Näin niitä ei varsinaisesti pysty harjoittelemaan etukäteen. Tämän vuoksi SRA vaatii ampujalta hyvää sopeutumis- ja harkitsemiskykyä. SRA -rekisterissä on reilut 4000 ampujaa. Aktiivisia harrastajia arvioidaan olevan noin puolet tästä, kertoo SRA Sra-kisoissa turvallisuus on aina etusijalla. 100 %merinovilla Luonnolliseen viluntorjuntaan Pehmeä luomuvilla lämmittää hyvin eikä hiosta Tilaa ilmainen tuoteluettelo: toimikunnan jäsen, ratamestarina toiminut Tarmo Rinne. Kilpailun johtajan Jari Kurikan mukaan yksi syy lajin suhteellisen pienuuteen voi olla, että se vaatii harrastajaltaan kolme eri asetta. Tiukentuneet säädökset aseluvissa eivät ole tilannetta ainakaan helpottaneet. Reserviläisaktiivien ulkopuolella laji onkin varsin tuntematon. Osallistujat ovat kuitenkin lajista ilmiselvästi innostuneita ja toivovat uusia harrastajia joukkoonsa. Harrastajat vakuuttavat, että toiminta-ammunta on monin verroin mielenkiintoisempaa tavalliseen ampumaharrastukseen verrattuna. SM-kilpailujen rastit ovat vaikuttavia Turvallisuus edellä SM-kilpailun aikana tuli selväksi, että SRA:ssa turvallisuus on ykkösasia. Tämä toistui niin järjestäjien kuin osallistujienkin suusta. Rastit rakennetaan niin, että kaikkien turvallisuus on varmasti taattu. Turvallisuusseikat huomioidaan sekä rastin rakenteessa että tehtävänannossa. Kurikkakertoo,että vähäinenkin poikkeaminen ampumasektoreista aiheuttaa automaattisesti kilpailijan hylkäämisen koko kisasta Kilpailua seuratessa oli varsin ilmeistä, että turvallisuudesta huolehtiminen on todella otettu tosissaan. Jokaisella rastilla selvitetään ampuma- ja käsittelysektorit. Rastin aikana tuomari seuraa ja valvoo, että vaaratilanteita ei pääse syntymään. Rastilta toiselle siirryttäessä aseet ovat aselaukuissa tai -pusseissa. Erikseen määrätyllä asekäsittelyalueella kilpailija saa ottaa aseen esille, jalataus suoritetaan vain tuomarin käskystä omalla kilpailuvuorolla. Suorituksen jälkeen ase tyhjennetään tuomarin valvonnassa ja pussitetaan jälleen. Yhteistyön hedelmää SM-kilpailujen rastit ovat vaikuttavia. Kilpailuun on selvästi panostettu aikaa ja vaivaa. Tämä ei olisi mahdollista ilman hyvää yhteistyötä ja yksittäisten vastuunkantajien valtavaa panostusta. Vastuuta jaetaan niin, että jokainen reserviläispiiri vastaa yhden rastin rakentamisesta. Näin rasteja myös pystytään toteuttamaan enemmän. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa mahdollistaa useiden monipuolisten rastien rakentamisen. Ilman Puolustusvoimien tarjoamia puitteita kilpailussa haettu tunnelma olisi vaikea toteuttaa. Yhtä monipuolisia ampumaalueita ei siviilipuolelta löydy. Seuraavat SRA:n SM-kilpailut järjestetään Oulussa elokuussa Kilpailuun pääsee osallistumaan reserviläispiirien järjestämien karsintakilpailujen kautta.

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Sotilassosiologinen Seura

Sotilassosiologinen Seura Sotilassosiologinen Seura Paikallispuolustus ja yhteiskunta 23.4.2015 Helsinki 1 2 Reserviläinen Reserviläinen on PV:n tuote PV vastuussa omasta tuotteesta Korkea MP-tahto -> johtuu monesta asiasta, mutta

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 26.4.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Seinäjoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 26.4.2015, Seinäjoen kaupungintalo

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 INNOLINK RESEARCH OY 2016 Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen 1. YLEISKUVAUS TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksessa kartoitettiin eri maanpuolustusliittojen (Reserviläisliitto,

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS Työntekijöille tarjottava henkinen ensiapu ja henkistä hyvinvointia tukevat toimenpiteet pelastustoimessa Jose Saarimaa Palopäällystön koulutusohjelma AmkN10 Tutkimuksen toteutus Maaliskuun

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa , Pohjankyrösali

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa , Pohjankyrösali Julkaisuvapaa 20.2.2011 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 20.2.2011, Pohjankyrösali Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Pariisin rauha ja Neuvostoliiton valvontakomission poistuminen maasta 1947, kesän 1948

Pariisin rauha ja Neuvostoliiton valvontakomission poistuminen maasta 1947, kesän 1948 Julkaisuvapaa 17.5.2014 kello 14.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savolan juhlapuhe Rauman Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 17.4.2014, kulttuuritalo Poselli (muutosvarauksin) Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Jatko-opintoihin hakeminen

Jatko-opintoihin hakeminen Jatko-opintoihin hakeminen Jatko-opintovaihtoehtoja Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammattiopisto, YO-pohjainen koulutus nuorisokoulutus aikuiskoulutus oppisopimus Valintakriteerit AMK ja yliopisto YO-todistusvalinta

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Reserviläisliiton tervehdys Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry:n 60-vuotisjuhlassa , Kuopion kaupungintalo

Reserviläisliiton tervehdys Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry:n 60-vuotisjuhlassa , Kuopion kaupungintalo Julkaisuvapaa 10.2.2017 kello 18.00 Reserviläisliiton tervehdys Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry:n 60-vuotisjuhlassa 10.2.2017, Kuopion kaupungintalo Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, herra puolustusministeri,

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

DC-yhdistyksen hallituksen kokous 1/ 2017

DC-yhdistyksen hallituksen kokous 1/ 2017 1 DC-yhdistyksen hallituksen kokous 1/ 2017 Aika 18.01.2017, 17:30 19:30 Paikka Harkkoraudantie 10, H:ki Läsnä Lisäksi Heilala Hannu, puh.joht. Petäys Henri Petäys Petri Pohjola Kari Pohjonen Ahti, siht.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely Tampereen kalastuslakipäivät 7. 8.12. 2015 Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö Viestintäryhmä Viestintä on keskeinen osa uuden kalastuslain

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi Pentti Hietala Tay/TKT 23.8.2016 Mitä? Jokaisella aloittavalla opiskelijalla on HOPSopettaja l. omaopettaja

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

PrePETS 2016 Kauniainen Mäntsälä - Helsinki

PrePETS 2016 Kauniainen Mäntsälä - Helsinki PrePETS 2016 Kauniainen Mäntsälä - Helsinki KLUBISIHTEERIN AVAINTEHTÄVÄT PrePETS 2016 10.2. 16.2. - 18.2.2016 Tiedosta tehtäväsi ja vastuusi Keskity olennaiseen Pidä klubisi pyörimässä TITLE 2 Klubisihteerin

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot