Reserviläinen. Ukrainan kriisin kärjistäjä. Maanpuolustushenki. Sivut Yhdeksi heistä? Sivu 5. Sivut 8 9. Sivut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reserviläinen. Ukrainan kriisin kärjistäjä. Maanpuolustushenki. Sivut 16-17 Yhdeksi heistä? Sivu 5. Sivut 8 9. Sivut 14 15."

Transkriptio

1 Reserviläinen Syyskuu 6/2014 AJANKOHTAISTA Maanpuolustushenki kunnossa Reserviläiskyselykokosi tietoja osaamisesta ja valmiudesta. Sivu 5 AJANKOHTAISTA Toimintaympäristöä seuraten Jarmo Lindberg aloitti puolustusvoimien komentajana. Sivut 8 9 KeSKIöSSä Ukrainan kriisin kärjistäjä Buk-M1 on Suomessa poistuvaa kalustoa. Sivut Sivut Yhdeksi heistä?

2 Syksyn yhteishaku päivätoteutus Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) monimuotototeutus Agrologi (AMK) Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys (Alavus) Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala Sosionomi (AMK) Mietitkö, mitä tekisit intin jälkeen? Merenkulkukoulutusta Turussa ja Espoossa Maritime Management (Master Mariner). Opiskele merikapteeniksi englanniksi Turussa. Hakuaika Tarjoamme kotimaanliikenteen laivuri-, koneenhoitaja- ja kursseja veneilijöille suomeksi. Tutustu kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu Sjöfartsutbildning iåbo Vi erbjuder även följande utbildningar på svenska: Sjökapten (YH) Grundexamen isjöfart(vaktstyrman och vaktmaskinmästare). Ansökan till dessa sker på våren Vaktman, grundexamen isjöfart, del av examen, 25 sv. Ansökan pågår till Ansökningsblankettfinns på För mera information se Puuttuukosinulta opiskelupaikka? Edupolin laaja koulutustarjonta kattaa 20 eri alaa. EDUPOLISSA VOIT OPISKELLA mm. ICT-alaa: datanomi, ICT-asentaja, Kiinteistöalaa ja järjestelmäasiantuntija talotekniikkaa: Liiketaloutta ja myyntiä: putkiasentaja, kiinteistönhoitaja merkonomi, myynnin Kylmätekniikkaa: ammattitutkinto kylmäasentaja Turvallisuusalaa: vartija Metallitekniikkaa: hitsaaja Toimistoalaa: aulapalveluhenkilö Prosessiteollisuuden Matkailua: hotellivirkailija, perustutkintoon: operaattori matkailuvirkailija Rakentamista: talonrakentaja Liikunta- ja kuntoutusalaa: Sähkö- ja energia-alaa: hieroja sähköasentaja Catering-alaa: kokki, Ympäristöalaa: suurtalouskokki, tarjoilija eko- ja kierrätysneuvoja Lue lisää ja hae helposti netissä: 40v. Helsinki Porvoo Kerava Vantaa

3 Reserviläinen 6/2014 SISÄLTÖ 3 Vahvakärki ja leveäreservi Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg pitää paikallisjoukkoja operatiivisesti tärkeinä. KARI ROuHIAINEN Tuomas Kaarkoski Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergin mukaan hänen ensimmäinen haasteensa on saattaa suuri puolustusvoimauudistus kunniakkaasti loppuun. elokuun alussa puolustusvoimien uutena komentajana aloittanut Jarmo Lindberg myöntää toimintaympäristön muuttuneen levottomammaksi. Ukrainen kriisistä huolimatta komentajan mukaan Suomeen ei kuitenkaan kohdistu suoraa uhkaa. Idässä on ollut joukkojen siirtoja ja Nato ja Yhdysvallat ovat tuoneet joukkojaan lähialueille.suomeenei kohdistuuhkaa, vaikka meidän toimintaympäristöonmuuttunut Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus putoaa vuodenvaihteessa nykyisestä sotilaasta sotilaaseen. Lindbergin mukaan menneitä lukuja ei pidä tuijottaa liiaksi. Eilukua kannata verrata kylmän sodan aikaisiin lukuihin. Jos meillä oli vahvuus silloin , oli ympärillä idässä ja lännessä myös valtavat joukkorakenteet. Suomen joukkovahvuus on uskottavalla tasolla suhteessa ympäristöön. Nato-kysymykseen Lindberg eiole halunnut ottaa kantaa komentajana. Meemme ota Nato-selvitykseen kantaa, meidän rooli on asiantuntijan rooli. AJANKOHTAISTA KESKIÖSSÄ JÄRJESTÖT ILTAVAPAA 4 Pääkirjoitus: Miksi selitellä toisten puolesta? 12 RU-koulutus ennen ja nyt: Mielenkiintoisia kurssijärjestelyjä 22 RUL: Kansainvälistä menestystä 26 Yksi meistä: Miksi pallosi on soikea, Heikki Kuusela? Sähköinen vastausjärjestelmä tulossa RUL: Salpavaelluksella kaksisataa vaeltajaa RES: Savola hakee jatkokautta Haastavien aikojen komentaja Ylimmäksi miehistöarvoksi tulossa kersantti Kalusto: BUK-ohjus on Suomessa poistuvaa kalustoa Reportaasi: Kovatjätkät pääsevät laskuvarjojääkäreiksi Koulutus: Vaasan kultahippu linnakevene Sommarö Tähtäimessä: Kertausharjoitukset tulevat oletkovalmis? 23 RES: Reserviläisliiton mestaruudet ratkottiin Hälvälässä On jokaisen asia, että maanpuolustus otetaan vakavasti Heikki Kuusela Elämäni reservissä: Atte Harjanne Muistatkovielä Suomi-konepistoolin? Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko 10 Kanadassa lisäooppia ammentamassa 20 Liikunta: Mestaruutta tavoittelemassa 21 Liikunta: Kertaajat kuntoon verkkopalvelun avulla KANNEN KuVA: PuOLuSTuSVOImAT

4 4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 6/ Miksi selitellä toisten puolesta? Elokuun alussa puolustusvoimien uutena komentajana aloittanut Jarmo Lindberg totesi Reserviläiselle (sivut 8 9) antamassa haastattelussaan, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa uhkaa, mutta toimintaympäristö on muuttunut. Ukrainan sotaan viitannut komentaja myös lisäsi, että hän ei näe syytä miksi tilanne palaisi lähitulevaisuudessa ennalleen. Ukrainan laineet ovat lyöneet näkyvästi myös Suomeen. Keskustelu puolustusmäärärahoista on pyörähtänyt aivan uusille kierroksille ja siinä sivussa vientikiellon takia halvasta Putin-juustosta on jo tullut käsite ympäri Suomea. Huomattavasti vakavampi muutos on ollut Suomeen kohdistuvien ilmatilaloukkausten radikaali kasvu. Kapeimmillaan vain kymmenen kilometriä oleva kaistale Suomenlahden yläpuolella voi tietysti oli huonolla kelillä haastava paikka lentää. Silti elokuun loppupuolella viikon sisään tapahtuneet kolme ilmatilanloukkausta kertovat karua kieltään Venäjän asenteesta. Joskus pitää vetää selkeä raja asioille Lähes yhtä valitettavaa on ollut suomalaisten politiikkojen tapa keskustella ilmatilaloukkauksista. Toukokuisia ilmatilaloukkauksia puolustusministeri Carl Haglund (r.) oli omatoimisesti laittamassa hankalan sään ja ukkosen piikkiin. Samassa hengessä jatkoi elokuussa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) todetessaan loukkauksen olleen mahdollisesti lentäjän oma päätös,eikä komentoketjun ylemmästä päästä annettu käsky. Miksi ministeritason ihmiset lähtevät tekemään heppoisilta kuulostavia meriselityksiä toisen valtion puolesta? Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sentään totesi suoraan Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa, että kyseessä ei ollutvahinkojavenäjänpyrki tietoisesti ärsyttämään ilmatilaloukkauksillaan Suomea. Isompia vastaan ei kannata tarkoituksella kerjätä verta nenästä, mutta väärinkäytösten puolustelu, vielä tekijän puolesta, ei ole sekään mistään kotoisin. Venäläisessä kulttuurissa on aina arvostettu vahvaa johtajuutta ja myös presidentti Vladimir Putin tietää tämän enemmän kuin hyvin. Putin on röyhkeästi kerta toisensa jälkeen testannut lännen kanttia vain huomatakseen että itsenäisen eurooppalaisen valtion suvereniteettia voi loukatailman vakavia seuraamuksia. Tämä kaikki on omiaan ruokkimaan mielikuvaa Putinista kovana johtajana, jolle ei löydy vertaista vastapeluria lännestä. Shakkilegenda ja venäläinen oppositiopoliitikko Garri Kasparov totesitime-lehden kolumnissaanolevan viisaampaa ryhtyä vastatoimiin Venäjää vastaan nyt heti, eikä ennen kuin on liian myöhäistä. EU:ta ja Yhdysvaltojen valkoista taloa Kasparov tylytti rajusti silmien ummistamisesta todeten kummankin olevan haluton oikeasti jämäköihin vastatoimiin Venäjää kohtaan. Eikä Kasparov väärässä ole. Joustamiselle on monesti paikkansa globaalissa politiikassa, mutta joskus pitää asioille pitää vetää selkeä raja. Tietysti on täysin mahdollista, että Venäjä yrittää vain pelata itselleenparempia lähtöasetelmia mahdollisiin neuvotteluihin. Jos Ukrainan itäosat eivät ole maan hallituksen armeijan hallussa, ovat Venäjän lähtökohdat neuvotteluille luonnollisesti paremmat. Kuitenkin liiallisen siiman antamisesta löytyy Euroopan lähihistoriasta karu esimerkki. Kukaan tuskin haluaa nykypäivän versiota Münchenin vuoden 1938 sopimuksesta, jossa Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamisen Saksalle toivottiin rauhoittavan tilanteen. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki (LT2013) Lukijoita keskimäärin kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPYOy Döbelninkatu 2, Helsinki Puh: (09) Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, Helsinki Puh: (09) (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) Sähköposti: Lehden taitto Kari Långsjö Puh: Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) , RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) , Maanpuolustuskiltojen jäsenet: puh: Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) , Ilmoitusmarkkinointi Media X-PerttiOy Petri Tanninen PL Kerava puh Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 7/2014 ma (ke1.10.) 8/2014 ma (ke19.11.) Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (82.) vuosikerta ISSN

5 Reserviläinen 6/2014 AJANKOHTAISTA 5 Sähköinen vastausjärjestelmä tulossa Reserviläiskyselykokosi tietoja osaamisesta ja valmiudesta. Jarmo Seppälä vapaaehtoinen reserviläiskysely Etelä- Suomen sotilasläänissä kokosi tietoja noin 800 reserviläisen avainosaamisesta ja erityistaidoista sekä selvitti halukkuutta maanpuolustustyöhön ja poikke- TuomaSKaaRKoSKi Sähköinen vastausjärjestelmä mahdollistaisi reserviläisten tietojen päivittämisen nykyistä kätevämmin. usolojen tehtäviin. Kehitteillä on valtakunnallinen sähköinen vastausjärjestelmä reserviläisten tietojen päivittämiseksi ja halukkuuden kartoittamiseksi eri tehtäviin. Etelä-Suomen sotilasläänissä käynnistyi marraskuussa 2013 avoin reserviläisille suunnattu pillottikysely, jossa lähestyttiin postitse noin 1900 reserviläisen vahvuisiin joukkokokonaisuuksin kuuluvia reserviläisiä. Huhtikuun 2014 loppuun mennessä kyselyyn vastasi lähes 800 reserviläistä joko kirjeellä tai sähköisellä lomakkeella. Noin puolet vastaajista oli reserviupseereita ja noin 600 alle 50-vuotiasta. Kartoitimme aktiivisia reserviläisiä ja selvitimmekyselyn hyötyjä rekrytoinnissa ja poikkeusolojen suunnittelussa yhteistyössä maanpuolustusjärjestöjen ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK)kanssa, kertoo koulutussektorin johtaja, kapteeni Jarmo Puistovirta Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnasta. Osaaminen esiin Kyselyllä selvitettiin reserviläisten avainosaaminen, löydettiin henkilöitä, joilla on erityisiä taitoja, siviilikoulutuksen ja -ammatin tuomaa osaamistasekäsaatiin selville vastaajien halukkuus eri tehtäviin poikkeusoloissa. Erityisesti avoimista vastauksista tuli paljonhyviä ajatuksia ja esityksiä. Reserviläisillä on hyvää maanpuolustushenkeä ja kiinnostusta poikkeusolojen tehtäviin. Esimerkiksi huoltotehtäviin löytyy suoraan reservistä motivoituneita asiantuntijaosaajia, Puistovirta havainnoi. Myös esikuntatehtävät, tehtävät taistelukoulutusyksikössä sekä muiden viranomaisten tehtävät kiinnostivat varsin paljon. Vastanneista saatiin noin 360 henkilön rekrytointipohja maanpuolustusjärjestöjen ja noin 400 henkilön tiedot MPK:n toimintaan. Myös muiden viranomaisten poikkeusolojen toiminta kiinnosti runsaasti eli noin 500:aa henkilöä. Kyselyn perusteella maakuntakomppaniaan hakeutui ja koulutustehtäviin kiinnostuksensa osoitti noin 200 henkilöä kumpaankin.näistä voidaan kartoittaa lopullisesti aktiiviseen toimintaan sijoitettavatreserviläiset. Kyselyyn vastaaminen ei suoraan varmista reserviläiselle sodan ajan tehtävää, sillä lopullinen tehtäviin sijoittaminen tehdään puolustusvoimien tarpeiden ja näkemyksen mukaisesti, Puistovirta huomauttaa. Pilottikyselyllä vastattiin osaltaan ns. Siilasmaan työryhmän havaintoihin puolustusvoimien kehittämisestä ja selvitettiin reserviläisten osaamistaustaa esimerkiksi paikallispataljoonan eri tehtäviin. Tavoitteena oli myös testata kyselyä jahakea hyvää toimintamallia yhdessä maanpuolustusjärjestöjenkanssa. Kyselystä kehitettäneen sähköinen vastausjärjestelmä, jolloin tietojen käsittely nopeutuu ja tarkentuu. Valtakunnallinen järjestelmä tarjoaisi siten kaikille reserviläisille mahdollisuuden tietojensa päivittämiseen ja kiinnostuksen osoittamiseen eri tehtäviin ja maanpuolustustoimintaan, Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen sanoo. Näin saataisiin hyvä apuväline motivoituneiden ja osaavien reserviläisten kartoittamiseksi poikkeusolojen tehtäviin ja maanpuolustustyöhön. Laatikaisen mukaan sähköisen vastausjärjestelmän rakentamisaikataulu on avoinna, mutta kyse on lähivuosista. Tietojen keruu ja analysointi siirtyvät aluetoimistoihin ensi vuodenvaihteen jälkeen, kun sotilasläänit lakkautetaan. Pertti Laatikainen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtajaksi Katrina Carlson maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) hallitus on valinnut prikaatikenraali Pertti Laatikaisen MPK:n toiminnanjohtajaksi seuraavalle viisivuotiskaudelle,joka alkaa Tämän hetkisessä työssään Etelä- Suomen sotilasläänin komentajana Laatikainen on johtanut puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa Uudellamaalla ja kehittänyt uusia toimintatapoja kokonaisturvallisuuden toimijoiden kanssa. Laatikainen vastaa Etelä-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävistä vuoden 2014 loppuun, kunnes sotilaslääni lakkautetaan puolustusvoimauudistukseen liittyen. Tulevalla toiminnanjohtajalla on so- tilasuraltaan vankkakenttäkokemus sekä kouluttajana että erilaisissa komentajatehtävissä. Hänellä on sen lisäksi kokemusta vapaaehtoistyöstä ja sen johtamisestapaitsimaanpuolustuksen, myös liikunnan ja urheilun saralta. Laatikainen on juuri satavuotisjuhliinsa valmistautuvan, jääkäreiden perintöä vaalivan Jääkäripataljoona 27 hallituksen puheenjohtaja. Hänonmyösollut jäsenenä Reserviläinen lehden toimituskunnassa. Laatikainen on toiminut tiiviissä yhteistyössä MPK:n kanssa erityisesti ollessaan Pääesikunnassa puolustusvoimien koulutuspäällikkönä ja samalla vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana. Jo sitä ennen joukko-osaston komentajana Kaartin Jääkärirykmentissä ja Reserviupseerikoulussa hän tekimonin tavoin yhteistyötä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kanssa. Laatikainen on ollut mukana luomassa uutta puolustusvoimien paikallispuolustusmallia, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. MPK:lla tulee olemaan uudessa mallissa merkittävä rooli kouluttajana ja paikallistoimijana. Haluan jatkaa edeltäjäni Pekka Tuunasen työtä sen eteen, että MPK:sta tulee puolustusvoimien strateginen kumppani. Yhteistyöhankkeet Pääesikunnan kanssa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseksi tulevat olemaan yksi toiminnanjohtajakauteni keskeisistä tehtävistä. Myös MPK:n poikkeusolojen tehtävätjaorganisaatio kaipaavat selkeyttämistä, Laatikainen toteaa. Pertti laatikainen PuoluSTuSvoimaT

6 6 AJANKOHTAISTA -RUL Reserviläinen 6/2014 Salpavaelluksella kaksisataa vaeltajaa Puheenjohtaja MikkoHalkilahti vaati suurempaa panostusta maanpuolustukseen. Janne Kosonen järjestyksessään 21. Salpavaellus keräsi kesäkuun lopulla Kaakonkulmalle 200 sotahistoriasta kiinnostunutta vaeltajaa. Osanottajamäärä onsuurin moneen vuoteen. Vaelluksen suojelijana on aikaisemmin aina toiminut puolustusvoimat. Viime vuonna kenraali Ari Puheloinen esitti, että Salpalinja oli Suomen viimeinen vakuutus JAnne KoSonen Asiantuntevatoppaat ovat tärkeä osa Salpavaellusta. Kari Tahvanainen kertoi pohjoisella YH:sta Salpalinjaan -reitillä Luumäelle rakennetusta patojärjestelmästä, jonka tarkoituksena oli tarvittaessa tulvien avulla estää vihollisen eteneminen. suojelijan tehtävä voisi kiertää vuorovuosina puolustusvoimien ja reserviläisjärjestöjen välillä. Reserviupseeriliitto (RUL) toimi ensimmäistä kertaa vaelluksen suojelijana tänä vuonna. Liiton johdosta vaellukselle osallistuiviisi henkeä. Kesän Salpavaelluksella oli tarjolla kolme eri reittiä. Pohjoinen Luumäellä ja Miehikkälässä kulkenut YH:sta Salpalinjaan reitti, Virolahden ja Ravijoen suunnalla vaellettu Operaatio Para Bellum reitti sekä Miehikkälän Salpamuseon lähettyville sijoittunut Kevyt korsukierros. Kahdelle viimeksi mainitulle reitille lähdettiin lauantaina 28.6., pisimmälle pohjoiselle reitille lähtö oli jo perjantaina. Kaikki reitit päättyivät sunnuntaina 29.6.Salpamuseolle, jossa RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti otti osanottajat vastaan ennen maanpuolustusjuhlaa. Suurempaa panostusta maanpuolustukseen Maanpuolustusjuhlassa pitämässä tervehdyksessä Halkilahti totesi, että Salpalinja oli Suomen viimeinen vakuutus.siihen panostettiin merkittävä määrä henkilötyötunteja ja iso osa valtion vähäisistä varoista. Vakuutuksia on otettava ja niistä on maksettava myös hinta. Samalla kuitenkintoivotaan,ettäniitä ei koskaan jouduttaisi käyttämään. Näin kävi myössalpalinjalle,onneksi. -Tänä päivänä maailman myllerrykset ovat lähempänä kuin varmasti toivoisimmekaan. Valtiontalous on kurja ja kaikesta leikataan. Kysymys kuuluukin; minkälaisen vakuutuksen haluamme Suomelle otettavan? Mennäänkö halvalla ja säästetään vakuutuslaskuissa, vai pitäisikö maailmantilanteeseen reagoida ottamalla vähän kalliimpi vakuutus, ihan vaan kaiken varalle? Halkilahti viittasi presidentti Sauli Niinistön kommenttiin uuden hallituksen nimittämistilaisuudessa. Niinistö totesi, että meidän on ensisijaisestiitse pidettävä huolta omasta puolustuskyvystämme.se edellyttää panostuksia, ehkä suurempia kuin mistä olemme tähän asti puhuneet. Halkilahti sanoi, että tulevien eduskuntavaalien alla maanpuolustajien on herkällä korvalla kuunneltava poliitikkojen lupauksia ja vaadittava myös lupauksille vastineita. Suomen puolustuskyvyn kannalta on erityisen tärkeää saada puolustusbudjettia nostetuksi tasolle, joka vähintään ylläpitää puolustuskykymme nykyisellä tasolla myös tulevaisuudessa. Mutta ennen kaikkea se tulisi pitää tasolla, joka vastaa lähialueemme turvallisuuspoliittista tilaa. Tämä saattaa, kuten presidenttikin puheessaan sanoi, edellyttää suurempia panostuksia kuin mitä olemme odottaneet, Halkilahti totesi. Halkilahti kiitti Salpavaelluksen järjestäjiä ammattimaisesta toiminnasta. Erityisesti hän kiitti Salpavaelluksen tiedotusta, joka koostuu hyvistä netti- ja facebook-sivuista sekä blokeista. Tämä on mallisuoritus kaikille maamme vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille.tällä tavalla tiedotus tuleekin hoitaa. Salpavaelluksen tunnelmiin pääsee tutustumaan laajassa kuvagalleriassa -sivustolla. Sivuilta löytyy myös ennakkotietoja ensi vuoden vaelluksesta, jonka suojelijajärjestönä toimii Reserviläisliitto. SALPAvAeLLuS Järjestyksessään 22. Salpavaellus järjestetään Keskuspaikkana toimii Miehikkälän Salpamuseo Salpavaelluksen uusi vaellusjohtaja on Antti Pakkanen, joka ottaa tehtävänvastaan Risto Sivulalta. Pakkanen on Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen

7 Reserviläinen 6/2014 AJANKOHTAISTA -RES 7 Savola hakee jatkokautta Kansanedustaja MikkoSavola on valmis jatkamaan liiton johdossa myös OllI NybERg PuheenjohtajaMikkoSavola tavoittelee jatkokautta ensi vuonna 60-vuotisjuhlallisuuksiaan viettävän Reserviläisliiton johdossa. Mervi Mäki-Neste kaksi vuotta Reserviläisliittoa luotsannut kansanedustaja MikkoSavola on halukas jatkamaan puheenjohtajana. Savolan kausi on katkolla Joensuun syyskokouksessa. Kaksi vuotta liiton johdossa on mennyt nopeasti. Koen, että omalta osaltani työ on vielä kesken, tuumii Savola. Savolan mukaan Suomen suurin maanpuolustusjärjestö tarjoaa haasteellisen tehtävän. Reserviläisliiton kenttä on erittäin laaja. Vuoden loppuun mennessä olen päässyt vierailemaan kaikissa piireissä vähintään kerran. Savola kokee, että kuluneen kahden vuoden aikana avoimuus liiton toiminnassaonlisääntynyt. Asiat tehdään yhdessä. Olemme parantaneet näkyvyyttä ja reagoineet nopeasti mediassa käytävään maanpuolustuskeskusteluun. Lisäksi piirijärjestöjen terveiset on kuunneltu jokaisessa hallituksen kokouksessa. Järjestön tilaa puheenjohtaja pitää hyvänä. Meillä on vahva kenttä ja motivaatio reserviläistyöhön kohdillaan. Projektituen turvin olemme tukeneet yhdistyksiä ja piirejä eri puolilla Suomea muun muassa ammuntaan liittyvissä kysymyksissä. Tästä on pidettävä myös jatkossa kiinni ja mahdollisesti jopa lisättävä projektituen määrää,hän lisää. Reserviläisliitolle oma vaaliohjelma Savola toivoo tiiviimpää yhteistyötä sisar- javeljesjärjestöjen kanssa. Monin osin yhteistyö toimiikin jo hyvin. Yhteinen lehti ja jäsenrekisteri sekä yhteiset tapahtumat ovathyviä esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä. Edunvalvonta tärkeää Seuraavan kahden vuoden aikana Savola näkee tärkeänä vapaaehtoisen maanpuolustuksen etujen valvomisen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Reserviläisjärjestöille on tarjottu suurta roolia paikallisjoukkojen muodostamisessa. On myös valvottava ja vaikutettava, että näin tapahtuu, hän muistuttaa. Savola on eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, joten viestit kulkevat hyvin eduskuntaan ja eduskunnasta Reserviläisliittoon. Edunvalvontamme on pidettävä vahvana eduskuntaan, ministeriöihin ja puolustusvoimiin päin. Hän on seurannut aktiivisesti Ukrainan tilannetta myös kesän aikana. Ainoa keino päästä eteenpäin on löytää neuvotteluyhteys Venäjän, Ukrainan, Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen välille.tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on toiminut erinomaisesti tunnustelijana ja yhteyksien avaajana. Hän ansaitsee kaiken tukemme. Savolan mielestä kriisi muistuttaa suomalaisia siitä, että oma puolustus on syytä pitää kunnossa. Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä,riittävä kalusto hankittava ja kertausharjoitusten määrä onnostettava oikealle tasolle. Huhtikuussa järjestettävien eduskuntavaalien kynnyksellä Reserviläisliitto aikoo laatia oman, maanpuolustusta käsittelevän vaaliohjelman. Reserviläisliitto haluaa vaikuttaa eri puolueisiin ja päättäjiin maanpuolustusta edesauttavalla tavalla. Puolustuksen määrärahat ja puolustusvoimauudistuksen toteutuminen ovat isoja kysymyksiä. Myös se on tärkeää, keitä reserviläiset äänestävät. Savola kehottaakin seuraamaan tarkasti ehdokkaiden kampanjointia. Totta kai toivomme,että eduskuntaan tulee valituksi mahdollisimman monta maanpuolustusasiat tärkeäksi kokevaa henkilöä, sanoo Mikko Savola. MITEN ON? Mitä meidän pitää muistaa kesän 1944 torjuntataisteluista? Janne Kosonen Reserviläinen kysyi kesäkuun lopulla Salpavaelluksen osanottajilta, mitä suomalaisten pitäisi muistaa kesän 1944 torjuntataisteluista nyt seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin. Pekka Mertakorpi,54, reservin yliluutnantti, Iitin reserviupseerikerho (puheenjohtaja) Mukana Salpavaelluksella kahdeksatta kertaa, kuuli tapahtumasta ensimmäistä kertaa kertausharjoituksissa. Pariin kertaan ollut mukana omien lasten kanssa. Meidän on muistettava,ettäkesän 1944 torjuntataisteluissa saavutettiin torjuntavoitto, joka varmisti Suomen säilymisen itsenäisenä valtiona. Tämän mahdollisti sotilaidemme periksiantamaton taistelu. Tästäonhyväottaa oppia tämän päivän, onneksi paljon pienempiin, haasteisiin. Petteri Seppänen,28 vuotta, reservin alikersantti, Sipoon reserviläiset (varapuheenjohtaja) Mukana Salpavaelluksella toista kertaa, suositeltiin hyvänä reissuna maanpuolustushenkiselle miehelle. Kesän 1944 taistelujen ratkaisu oli suomalainen sisu, jonka avulla ylivoimainen vihollinen saatiin pysäytettyä. Voittaminen on tahtotila, ilman voittamisenuskoa ei voipärjätä. Hanna-Maija Raitio,23vuotta, Turun reserviläiset ja Porin Prikaatin kilta Mukana Salpavaelluksella ensimmäistä kertaa, sain tiedon tapahtumasta facebookista. Salpavaellus on mielenkiintoinen tapa tutustua sotahistoriaan. Torjuntataisteluiden suurin opetus on, että periksi ei saa antaa, oli tilanne mikä tahansa. Tämä pätee hyvin nykyisinkin.

8 8 AJANKOHTAISTA KUVATKAri rouhiainen Elokuussa puolustusvoimien komentajana aloittaneen Jarmo Lindbergin mukaan Suomeen ei kohdistu suoraa uhkaa tällä hetkellä.

9 Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 6/ Haastavien aikojen komentaja Puolustusvoimien tuore komentaja Jarmo Lindberg haluaa laatua kertausharjoituksiin. Tuomas Kaarkoski puolustusvoimain uutena komentajana elokuun alussa aloittanut kenraali Jarmo Lindberg ottaa vetovastuun haasteelliseen aikaan. Puolustusvoimien suuri uudistus on loppusuoralla, määrärahakeskustelu käy vilkkaana ja Ukrainan kriisikin elää voimakkaasti taustalla. Vaikkakansainvälinen tilanne on levottomampi kuin pitkään aikaan, Lindberg painottaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä uhkaa. Idässä on ollut joukkojen siirtoja ja Nato ja Yhdysvallat ovat tuoneet joukkojaan lähialueille.suomeen ei kohdistu uhkaa, vaikka meidän toimintaympäristö on muuttunut, Lindberg viittaa Ukrainan kriisiin. Komentajan mukaan on vaikea arvioida paheneeko kriisi vielä entisestään. Oma näkemykseni on, että ei tämä tästä aivan heti alkutilaan palaa. Eihän tämä viime kuukausina ole parempaan suuntaan mennyt. Ympäristöön peilaamista Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus putoaa vuodenvaihteessa nykyisestä sotilaasta sotilaaseen. Lindberg myöntää, että häneltä kysytään toistuvasti juuri reservin koosta, vaikka hänen mielestään asiaa pitäisi peilata ympärillä tapahtuviin asioihin. Eilukua kannata verrata kylmän sodan aikaisiin lukuihin. Jos meillä oli vahvuus silloin , oli ympärillä idässä ja lännessä myös valtavat joukkorakenteet. Suomen joukkovahvuus on uskottavalla tasolla suhteessa ympäristöön. Me puolustusvoimissa katsomme aina 5 10 vuotta eteenpäin. Onko kymmenen vuoden päästä suhteessa ympäristöön oikea määrä? Voihan olla, että sitä on jopa tarvetta korottaa, Lindberg käsittelee asiaa teoreettisella tasolla. Vuosien kuopassa olemisen jälkeen myös kertausharjoitusten määrä nousee vuoden alusta.määränlisäksituorekomentaja kuuluttaa harjoitusten laadukkuuden perään. Tehtäväkierto on nopeata ja se asettaa myös haasteita kertausharjoituksille. Eitarvitseollamontaavuottataukoa harjoituksista, kun kouluttajatehtävissä olleet ovatkiertäneet muihin tehtäviin. Meidän vastuu ja painopiste on varmistaa, että meiltä löytyy osaava henkilöstö vetämään harjoituksia. Kertausharjoitusvuorokausien kasvava määrä antaa meille edellytyksiä palauttaa harjoitusten määrä tyydyttävälle tasolle. Uudistuksen myötä yli reserviläistä menettää sodanajan sijoituksensa. Lindberg myöntää, että asia aiheuttaa varmasti haasteita maanpuolustustahdolle. Oma näkemykseni on, että sijoitus ei mene nuorilta, jotka ovat esimerkiksi valmistuneet juuri erikoisjoukoista. Operatiiviset suunnittelijat katsovat varmasti minkälaisiin joukkoihin ja ikäluokkiin sijoitusten purku kohdentuu. Terävä kärki säilyy jatkossakin. Tietysti toivon sijoituksiensa menettävien mielenkiinnon maanpuolustusta kohtaan säilyvän. Onhan maanpuolustus muutakin kuin kertausharjoituksia. Ensi vuonna aloittavat paikallisjoukot muodostavat Lindbergin mukaan tärkeän elementin Suomen puolustuksessa. Tarkempaa yksilöintiä komentaja ei halua esimerkiksi kertausharjoitusten jyvittämisestä paikallisjoukoille tehdä. Tullaan siihen, mikä on sodanajan joukkorakenne ja millä periaatteilla joukkoja koulutetaan. Kaikkea ei tuoda julkisuuteen. Paikallisjoukot ja pataljoonat ovat operatiivisesti tärkeitä. Ne ovat tärkeitä meidän koulutuksessa ja vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Terävä kärki on jo täällä Kärki ja leveä tausta Keskustelussa Lindberg maalaa kuvan armeijasta, jonka ytimen muodostavat leveä reservi ja kapea, teknisesti iskukykyinen kärki. Lindbergin mukaan kyse ei ole uuden luomisesta tyhjästä vähäisillä resursseilla. Seterävä kärki on jo täällä. Tietyt osat siitä pystyvät reagoimaan nopeasti. Kyse on enemmänkin siitä, miten ketterästi valmiutta saadaan nostettua, jos uhka realisoituu nopeasti. Terävään kärkeen kuuluu kynnysarvoasejärjestelmiä, kuten ilmatorjunta- ja raketinheitinjärjestelmiä sekä taistelupanssarivaunuja. Monet näidenjärjestelmien käyttäjistä ovat ammattilaisia, joiden joukkoa täydennetään reserviläisistä. Näin on komentajan mukaan esimerkiksi ilmatorjunnassa. Oman elementtinsä tuovat hurjaa vauhtia kasvavat jakehittyvät kyberuhat. Lindbergin mukaan puolustusvoimien intressit kyberpuolella ovat pääasiassa omien toimintojen suojaaminen ja tiedustelu. Hänen mukaansa on hyvä,että kattava kyberstrategia on laadittu, mutta maan johtavaksi kyberinstituutioksi puolustusvoimilla ei ole haluja. Meillä ei olehalua haalia koko tätä puolta itsellemme,eikä meillä ole siihen resurssejakaan. Tämä ei ole vain puolustusvoimien asia, vaan koko yhteiskunnan asia. Puolustusvoimien rahat yhä tiukilla Tuomas Kaarkoski puolustusvoimat on saanut valtiojohtoa myöten paljon kiitosta uudistuksestaan, joka valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä. Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg toteaa hymyillen, että hän ei panisi pahitteeksi, jos seuraavat pari vuotta menisivät rauhallisemmissa merkeissä. Kabineteissa myllerrystä on sen sijaan luvassa jatkossakin. Tämän hetken kuuma peruna on puolustusbudjetti. Komentaja myöntää Ukrainan kriisin muuttaneen julkista mielipidettä puolustusmäärärahojen suhteen positiivisempaan suuntaan. Monta haastetta on yhä silti edessä. Puolustusbudjetin leikkauksesta iso osa on purrut juuri kalustohankintoihin. Vuotuiset hankinnat ovat laskeneet 700 miljoonasta 500 miljoonaan euroon. Maavoimien kalustossa on paljon materiaalia, joka tulee elinkaarensa loppuun tämän vuosikymmenen aikana. Uusittavaa löytyy niin ilmatorjunnasta, panssarintorjunnasta, ajoneuvoista ja maavoimien johtamisjärjestelmistäkin. Hankintahaasteiden rinnalla kulkee myös uudistus,jossa maavoimien taistelutapamenee uusiksi. Jos lisäystä materiaalirahoihin ei saada, on riski että tiettyjä järjestelmiä ei pystytä korvaamaan, kun nykyiset vanhenevat. Eli suorituskyky poistuu ja joukkopoistuu, kun heillä ei ole välineitä. Maavoimien joukkorakenteeseen voi näin ollen tulla reikiä, Lindberg toteaa. Maavoimien jälkeen ensi vuosikymmenen alussa on merivoimien kaluston uusinnan vuoro ja2020-luvun jälkimmäisellä puoliskolla edessä on ilmavoimien hävittäjäkaluston uusiminen. Pallo poliitikoilla Jos lisää rahaa maanpuolustukseen ei löydy lähitulevaisuudessa, on Suomi isojen valintojen edessä. Jos rahoitus jää vuoden 2015 tasolle, voi sillä Lindbergin mukaan olla radikaalejakin seurauksia. Jos tälle tasolle jäädään, vuonna 2019 aloittava hallitus joutuu ottamaan kantaa seuraavaan puolustusreformiin, jossa joudutaan kajoamaan fundamentteihin eli koko maan puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja liittoutumattomuuteen. Nato-kysymykseen Lindberg eiole halunnut ottaa kantaa komentajana. Meemme ota Nato-selvitykseen kantaa, meidän rooli on asiantuntijan rooli. Oma henkilökohtainen kantani on, että kaikki faktapohjainen keskustelu on hyvästä. Jos tehdään analyyttinen selvitys, me mielellämme tuotamme siihen tietoja. Jarmo Lindbergin mukaan sodan ajan joukkojen vahvuutta tulee peilata nykyiseen toimintaympäristöön, eikä tuijottaa historiallisia lukuja.

10 10 ajankohtaista Reserviläinen 6/2014 Kanadassa lisäoppia ammentamassa Ilkka Kasurinen osallistui ensimmäisenä suomalaisena reserviläisenä arvostetulle PrimaryReservesArmy Operations Course kurssille. TUOMASKAARKOSKI Ilkka Kasurinen yllättyikurssin tasosta. Päivät venyivät pitkiksi ja illat kuluivat pitkälti itseopiskelun parissa. tyisen vaikutuksen Kasuriseen teki kaksi asiaa. Paikallisten taitotaso oli todella korkealla. Esimerkiksi pataljoonan liikkumiseen kuluvan ajan laskeminen luonnistui heiltä helposti. He vain totesivat, että heidän doktriinin mukaan aikaa menee tämän verran, jos siirrytään pisteestä A pisteeseen B. Se lähti todella selkärangasta, Kasurinen havainnollistaa. Kanadalaisten lisäksi kurssilla oli myös osallistujia Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Tanskasta, Ranskasta ja Uudesta-Seelannista. Erityisesti pohjoisamerikkalaisten esiintymistaidot nousivat kurssilla monesti esille. Viestintä oli yksi kurssin painotuksista ja se näkyi. Esityksiin ja esiintymiseen käytettiin paljon aikaa ja vaivaa. Vaatimustaso myös nousi esitysten suhteen kurssin edetessä. Mielestäni kurssilaiset kehittyivät tuossa opissa todella hyvin. ASEKERÄILIJÄ MYY 1. JA 2. MAAILMANSODAN ASEITA -Tykkejä (deaktivoituja) -Kivääreitä (ostolupa vaaditaan!) -Militariaa Uutta asiantuntijuutta Haluatko opiskella ammatin tai päivittää osaamistasi? Ammattiopisto Lappiassa käynnistyy useita koulutusvaihtoehtoja aikuisille. Voit olla työelämässä, työttömänä tai astunut juuri reserviin. Suorita vaikka kesken jääneet opintosi loppuun. Opiskele omaehtoisesti tai oppisopimuksella. Oppisopimus edellyttää työpaikkaa. Koulutuksia järjestetään ympäri Lappia ja siellä missä niitä tarvitaan, myös verkossa. Hyvinvointiala Luontoala Kulttuuriala Palveluala Tekniikan ala Yrittäjyys-, esimies- ja johtamiskoulutukset Lupa- ja korttikoulutukset Nettisivuiltamme saat lisätietoja myös Lappiassa alkavista työvoimakoulutuksista. Aikuinen Kehitähenkilöstönosaamista INNOSTU Uudistaosaaminen Opiskele OPI inspiroidu Pätevöidy VARMISTALIIKEVAIHTO Ollaan yhteydessä Aikuinen puh Yritykset ja yhteisöt puh Tuomas Kaarkoski siinä missä suurin osa suomalaisista hikoili heinäkuussa lomilla ennätyshelteissä, reservin majuri Ilkka Kasurinen ahkeroi aivan toisenlaisissa merkeissä. Puolustusvoimat lähetti Kasurisen ensimmäisenä reserviläisenä arvostetulle Primary Reserves Army Operations Course kurssille Kanadan Kingstoniin. Kurssilla oli noin sata osallistujaa, joista yli 80 oli Kanadan reserviläisiä. Kanadalaisille kurssi oli todella vaativa. Kurssi kestää etätehtävineen kanadalaisille 10 kuukautta ja se ottaa suuriman osan heidän vapaa-ajastaan, Kasurinen kertoo. Kasurisen pääsy kurssille varmistui niin myöhään, että hän ei ehtinyt saada koulutusmateriaalia ennakkoon. Takaiskusta huolimatta Stora Enson Uimaharjun ja Sunilan sellutehtailla controllerina työskentelevä Kasurinen kokeesaaneensa paljon irti kurssista. Kouluttajien taso oli todella korkea, käytettävätresurssit olivat hyvätja koen saaneeni täyden hyödyn kurssista. Pääsin tekemään sellaisia hommia, joista selviää, mutta jotka olivat riittävänhaastavia. Taitotaso korkealla 50-vuotias Kasurinen sai reserviläisille suunnatulla operaatiokurssilla oppia muun muassa prikaatin ja taisteluosaston operatiivisesta suunnittelusta. Eri- Kouluttajien taso oli todella korkea Ei mikään palkintomatka 2012 reservin majuriksi ylennetyllä Kasurisella on takanaan useita rauhanturvaoperaatiota ja noin sata kertausharjoitusvuorokautta. Silti hän koki saaneensa paljon uutta Kingstonista. Itse operatiivisen suunnittelun lisäksi hän pääsi peilaamaan hyvin muiden maiden toimintakulttuureja. Puolustusvoimien järjestämä matka Kanadaan saattaa kuulostaa mukavalle kesälomakeikalle, mutta Kasurisen mukaan kurssi kävi täydestä työstä. Päivittäinen työaika oli aamukahdeksasta iltayhdeksään ja monesti itseopiskelua jatkettiin vielä senkin jälkeen. Yksi puolen päivän vapaa oli kurssin aikana. Jos Kanadassa haluaa lomailla, niin kannattaa varata pari päivää kurssin jälkeen, kurssin aikana sitä ei ehdi tehdä, Kasurinentarkentaa. Puolustusvoimissaeiole vielätehty lopullista päätöstä lähetetäänkö kurssille reserviläisiä tulevaisuudessakin. KUKA Ilkka Kasurinen Ikä 50 Sotilasarvo Majuri res Ammatti Controller StoraEnson Uimaharjun ja Sunilan sellutehtailla

11 rauhan utopia GustavHägglund rauhan utopia Turvallisuustilanne maailmalla on murroksessa on sotilaspoliittisen analyysin aika. Sen tekee kirjassaan kenraali Gustav Hägglund,jolla on olemassa laajin kokemus sotilaspolitiikasta.hän arvioi kirjassaan maailman voimatasapainoa ja ottaa reippaasti kantaa Suomen turvallisuuden rakentamiseen korskean Venäjän rajanaapurina,eu:n jäsenenä,ruotsin ja NATOn kumppanina. Vetävästi kirjoitettu kirja on tarkoitettu jokaiselle suomalaiselle, joka haluaa ymmärtää paremmin turvallisuuden keskeisiä kysymyksiä. 182 sivua. nettitarjous 29 (Norm. 39,90 ) ukrainan kriisi on rikkonut Euroopassa rauhan utopian. SYKSYn uutuudet nettitarjous 29 (Norm. 36,90 ) nettitarjous 29 (Norm. 36,90 ) toivepaketti nettitarjous 59 (Norm. 96 ) Pentti Airio aseveljeys Saksalaiset ja suomalaiset itä-lapissa MitensaksalaistenläsnäoloItä-Lapissa koettiin jatkosodassa ? Tämä kirja ja oheinen DVD-elokuva antavat lisävalaistusta aseveljien ihmissuhteistasekäväitetyn liittolaisuuden olemuksestajasyvyydestä. RaunoSuhonen Kovankohtalon pommikone JK-254 Huikea tarina Suomen tunnetuimmasta pommikoneesta. Kiehtova teos johdattaa lukijan osaksi monivaiheistajakoskettavaa tarinaa, jollaista ei ole millään muulla koneyksilöllä. JK-254:n on tunnettu myös Junkers-merkkikampanjasta, jonka avulla kerättiin puoli miljoonaa euroa sotiemmeveteraanien avustustyöhön. Docendo julkaisee parhaita klassikoita tyylikkäinä kovakantisina uudelleenjulkaisuina. Kirjatsaivataikoinaan ilmestyessään ansaitsemaansa kiitosta ja ovatolleet jo vuosia alan harrastajien antikvariaateista metsästämiä aarteita. Teosten johdannoissa arvostetut historioitsijat taustoittavatniiden merkitystä nykylukijoille. pokkariuutuudet puolustus MurroKSESSa nettitarjous 24 (Norm. 36 ) nettitarjous 24 (Norm. 36 ) operaatio Stella polaris -suuri suomalainen vakoilutarina Mannerheim - presidentti, sotilas, vakooja 8 Arto Nokkala Kyky ja tahto Suomen puolustus murroksessa Yleistajuinen ja näkemyksellinen opas Suomen puolustuksen ydinkysymyksiin: Säilyykö puolustuskyky? Lukijallesyntyykattava kuva, joka ylittää turvallisuuden päivänpolitiikan rajoja ja helpottaa ajankohtaisen keskustelun seuraamista. PetteriJärvinen nsa näin meitä seurataan Nettivakoilu ja siltä suojautuminen on koko Suomen yhteinen asia,osa kansallista turvallisuutta ja maanpuolustusta. Järvinen, kokenut tietotekniikanyleistajuistaja, onnistuutekemään ymmärrettäväksi esimerkiksi erilaiset sähköpostinjaverkkoliikenteensalausmenetelmät. HelsinginSanomat KÄTEVÄSTI NETISTÄ DOCENDO.FI. TARJOUKSET VOIMASSA ASTI.

12 12 historia Mielenkiitoisia kurssijärjestelyjä RU-koulutus Suomessa ennen ja nyt, osa 4/5: erikoisuudet ennen sotia ja sotavuosina. KUvat Sa-KUva tykset yhtenäistettiin. Vielä talvisodassa oli erikseen reserviluutnantteja ja luutnantteja, muttei enää jatkosodassa. Koulun nimi palautettiin ennalleen vuonna 1952 kurssilta 76 alkaen. Evakkomatka Niinisaloon Talvisodan puhjetessa oli käynnissä kurssi 43, joka evakuoitiin Niinisaloon sodan toisena päivänä. Viimeinen kurssi Niinisalosta, numeroltaan 59, valmistui marraskuun alussa Tuolloin oli jo käynnissä kurssi 60 Santahaminassa Maasotakoulun (Kadettikoulun) tiloissa ja alaisuudessa. Kurssi 61 ehti vielä alkaa tammikuussa 1945, mutta se keskeytettiin jo parin viikon päästä. Sodan jälkeen upseerikoulutus, myös RUK, oli keskeytyksissä vuoteen 1948 asti, ja kurssi 62 käynnistyi vasta kesällä 1948 kotona Haminassa. Koulutuksen keskeytys johtui liittoutuneiden valvontakomission, käytännössä Neuvostoliiton, vaatimuksesta, jota varmuuden vuoksi ylitulkittiin. Samasta syystä myös upseeriylennykset olivat jäissä. Kursseilta 59 ja 60 valmistuneet ja Lapin sodan kokeneet upseerikokelaat ylennettiin vänrikeiksi vasta kesällä Näyttökokeella tai ansioilla Merisotakoulun upseerioppilaat osallistuivat tulenjohtokoulutukseen huhtikuussa Seppo Simola järjestettiin siviilikoulutuksen mukaan kohdennettu reserviupseerikurssi metsänhoitajille ja lääkäreille. Suojeluskuntaupseereille oli oma kurssi jo aiemmin. Kauppalaivapäällystölle järjestettiin erikoiskurssi talvella , ja jopa näyttökokeella saattoi päästä reserviupseeriksi vuonna Reserviupseerikoulutus alkoi vuoden 1920 huhtikuussa Haminassa, mutta koulun nimi vahvistettiin vasta Aselajikoulutus alkoi samana vuonna ennen sotia kurssilta 8 ja linjajako tokoulun nimi on säilyteutettiin kurssilta 13 nyt samana suurimman lähtien vuonna osan aikaa. Nimi UpPuolustushaarakursseerikoulu otettiin sit alkoivat koulun käyttöön kurssilta 52 Koulun nimi elokuussa Satäyttäessä kymmeon säilynyt samana man vuoden kesänen vuotta eli Mekuussa oli luovuttu risotakoulu aloitsuurimman kaksien arvomerkkiti reserviupseeriosan aikaa koulutuksen vuonna en järjestelmästä, eli 1930 ja Ilmasotakoureserviupseerit saivat lu vuotta myöhemmin. tinaruusukkeidensa tipioneerilinja siirrettiin lalle samat kullanväriset Korialle tammikuussa 1940, ruusukkeet kuin aktiiviupmutta se oli edelleen osa RUK:ta. seereilla. Myös arvoasteiden nimi- Haminassa järjestettiin kohdennettu kurssi suojeluskuntien päällystölle vuonna Lyhennetyn kurssin numero oli 14b ja sille osallistui 88 oppilasta. Lääkäreiden kurssi 25a pidettiin vuonna Sen vahvuus oli 31 oppilasta, joista 25 lääketieteen kandidaatteja. Metsänhoitajien kurssi 25b pidettiin kahdessa osassa vuosina Vanhin oppilas oli 53-vuotias ja keski-ikäkin huimat 38 vuotta. Sotilaskoulutustausta oli todella kirjava. Yksi oppilaista oli ollut vapaussodassa jopa komppanianpäällikkönä. Varusmiespalveluksessa olleille insinööreille oli jo kurssiohjelmakin laadittuna vuonna 1929, mutta kurssi ei toteutunut. Varusmiespalveluksen suorittaneille insinööreille sen sijaan järjestettiin myöhemmin Helsingissä oma kurssi. Kokeneille suojeluskuntaupseereille järjestettiin keväällä 1935 seitsemällä paikkakunnalla useita päiviä kestäneet tentit ja käytännön kokeet reserviupseerin arvoa varten. Tutkintolautakunta koostui RUK:n kouluttajista. Testeihin osallistui 600 sk-upseeria, joista 547 hyväksyttiin. Tutkintojen avulla voitiin yhteismitallistaa sk-järjestön ja Puolustusvoimien päällystökoulutusta. Monet näyttötutkinnon suorittaneista todistivat taitonsa viisi vuotta myöhemmin talvisodassa jopa komppanianpäällikköinä. Sotavuosina upseeriarvon saattoi saada tehtävän, virka-aseman tai kentällä ansioitumisen perusteella. Vuoden 1941 reserviupseerivahvuudesta peräti

13 Reserviläinen 6/2014 kalustokoulutusta ilmatorjuntaupseerikurssin raskaalla linjalla toukokuussa Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa kaikki Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit. Valmistuneet upseerit työskentelevät monipuolisissa tehtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tie Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen johtaviin tehtäviin kee Maanpuolustuskorkeakoulun kulkautta. 11 prosentilla ei ollut minkäänlaista upseeritutkintoa. Poikkeusväylää pitkin nimitettiin usein erikoisupseereita. Monet nimitetystä olivat hoitaneet ansiokkaasti tehtävää, johon normaalisti oli sijoitettuna upseeri. Upseeriksi nimittäminen suoraan kentällä oli yksi ylipäällikön tavoista palkita loistavista johtajasuorituksista kovissa paikoissa. Upseerioppilaat Karibialla Merisotakoulu rekrytoioppilaat1930-luvun alkupuolella hakemusteitse siviilistä. Oppilaat saivat aluksi kahden kuukauden alokaskoulutuksen, jonka jälkeen alkoi ru-kurssin ykkösvaihe. Kakkosvaihe olikin sitten varsinainen varusmiehen jättipotti. Se nimittäin toteutettiin valtameripurjehduksena, ja upseerioppiahaettiinkaribiaajaetelä-amerikkaa myöden. Valtamerikursseja oli kaikkiaan kolme,mutta niitä kritisoitiinsotilaskoulutuksen näkökulmasta tehottomiksi. Elämänkokemusta ja elämyksiä keikat Suomen Joutsenella varmasti antoivat niille 139 oppilaalle, jotka mukaan pääsivät. Kotivesillä olisi kuitenkin oppinut enemmän tuleviin tosikoitoksiin. Talvella järjestettiin kauppalaivapäällystölle oma reserviupseerikurssi lempinimeltään filttihattukurssi. Koulutusta tarvittiin, koska kauppalaivat kulkivat yleensä saattueissa, laivoille oli sijoitettu it-aseistusta ja päällystön oli hyvä ymmärtää ainakin perusteet sukellusveneentorjunnasta. Oppilaita oli 13,ja keski-ikä peräti 36 vuotta. Ilmatorjuntaa ja divisioonien kursseja Talvisodan kokemusten perusteella muutamien välivaiheiden jälkeen aloitettiin ItK:n ensimmäinen oma, 71 oppilaan vahvuinen ru-kurssi joulukuussa 1940.Sotavuosina ehdittiin kouluttaa yhdeksän kurssia. Kymmenes kurssi järjestettiin vuonna 1948,kun upseerikoulutus käynnistyi uudelleen. Ilmatorjunnanomiakurssejaehdittiin pitää37ennen kuin koulutus vuonna 1957 siirrettiin Santahaminasta Haminaan. Kurssista 94 alkaen RUK:lla oli oma it-patteri. Maaliskuun puolivälistä heinäkuun loppuun 1944 pidettiin 8. divisioonan koulutuskeskuksessa Luumäen Taavetissa ru-kurssi virolaisille vapaaehtoisille, joita varten oli aiemmin perustettu oma rykmentti eli JR200. Erään tiedon mukaan divisioonien koulutuskeskuksissa olisi pidetty reserviupseerikursseja myös suomalaisille oppilaille,mutta kyseessä lienevätolleet joko Upseerikoulun valmennuskurssit tai valmistuneiden kokelaiden ja vänrikkien jatkokoulutus. Lähteitä: Reserviupseerikoulun historiikit eri vuosikymmeniltä Laivanpäällystöupseerikurssin matrikkeli ErikoisEt reserviupseerikurssit EnnEn sotaajasotavuosina Suojeluskuntapäällystön kurssi (RUK 14b, 88 opp., 1928) Valtameripurjehduskurssit (MSK, 3kurssia, 139 opp., ) Lääkärien kurssi (RUK 25a, 31 opp., 1933) Metsänhoitajien kurssi (RUK 25b, 42 opp., ) Sk-upseerien näyttötutkinnot (600 opp., 1935) Ilmatorjuntaupseerikurssit (ItUK 1-9, 617 opp., ) Kauppalaivapäällystön kurssi (MSK, 13 opp., ) Virolaisten kurssi (8.D:n koulutuskeskus, 145 opp., 1944)

14 14 kalusto Buk-ohjus on Suomessa jo poistuvaa kalustoa Malaysia Airlinesin Boeing 777 -matkustajakone ammuttiin ilmatorjuntaohjuksella alas Ukrainan yläpuolella 17.heinäkuuta. Nopeasti kävi ilmi, että ohjus oli alun perin neuvostovalmisteinen Buk-M1. PUolUsTUsvoiMAT latauslavetti 9A39 M1 laukaisee ohjuksen lohtajalla. ohjusten käsittelyyn käytettävä nosturi näkyy kokoon taitettuna. Tero Tuominen malaysia airlinesin Boeing 777 -matkustajakoneen alasampuminen heinäkuussa järkytti koko maailmaa. Useista eri maista peräisin olleet 298 matkustajaa saivat surmansa. Monet heistä olivat lomamatkalla ja mukana oli myös paljon lapsia. Lennolla MH17 ollut 777-kone oli matkalla Amsterdamista kohti Kuala Lumpuria. Ukrainan ilmatilassa Donetskin lähellä noin metrin korkeudessa koneeseen osui ilmatorjuntaohjus. Kriisin takia alempana lentämistä oli alueella rajoitettu. Osuman jälkeen Boeing hajosi joilmassa ja sen osia levisi laajalle alueelle. Monissa niistä oli läpäisyjälkiä, jotka viittasivat sirpaloituvan taistelukärjen räjähdykseen koneen lähellä. Nopeasti ilmeni, että kyseessä oli ilmeisesti Itä-Ukrainassa taistelevien ns. separatistien laukaisema Buk-ilmatorjuntaohjus.Vaikka Buk on monesta osasta koostuva monimutkainen järjestelmä, pelkkä ohjusvaunu kykenee itsenäiseen tulitoimintaan, koska siinä on oma tutka. Tällaisen vaunun oli nähty liikkuvan laukaisupaikan ympäristössä. Oliko se kaapattu Ukrainan armeijan varikolta vai saatu Venäjältä, on edelleen epäselvää. On täysin mahdollista, että separatistien joukossa olisi ollut muutamia Ukrainan armeijassa Buk-kalustoon koulutettuja reserviläisiä. Siten he olisivat kyenneet ampumaan ohjusvaunulla Boeingia. Järjestelmä ei kuitenkaan mahdollistanut transponderia käyttäneen liikennekoneen tunnistamista. Separatistien heti alasampumisen jälkeen lähettämien mutta myöhemmin sosiaalisesta mediasta poistamien viestien perusteella vaikuttaa siltä, että he luulivat ampuneensa alas Ukrainan Antonov An-26 -kuljetuskoneen. Järjestelmä käytössä Suomessa Neuvostoliitossa suunniteltu Buk-M1 tunnetaan Suomen puolustusvoimissa lyhenteellä ITO96. Kyseessä on nykyisinkin varsin moderni aluetorjuntajärjestelmä. Sillä on varauduttu pääkaupunkiseudunjaavainkohteiden ilmatorjuntaan. Suomen aikaisempi aluetorjuntaohjus ITO79 (Petsora S-125) oli ensimmäinen todellista ilmapuolustuskykyä tarjonnut järjestelmä. Se otettiin käyttöön 70-luvun lopulla. Yhtä ohjuspatteria pidettiin 80-luvulla valmiudessa Helsingin suojana Santahaminaan rakennetuissa kantalinnoitetuissa asemissa. NATO:n nimellä SA-3 tuntema ITO79 oli periaatteessa siirrettävä mutta ei missään mielessä liikkuva. Korvaava ITO96 on edeltäjästään poiketen asennettu panssaroiduille telalaveteille.siten se on oikeasti kykenevä vaihtamaan asemaa tarvittaessa nopeastikin. Suomalaiset tutustuivat Buk-M1- ohjukseen ensimmäisen kerran vuonna 1989.Silloin se edusti aivan uutta sukupolvea, sillä operatiiviseen käyttöön Buk-M1 otettiin valmistajamaassa vuonna Järjestelmässä pyrittiin paikkaamaan aiempien puutteita: huono liikuteltavuus ja riippuvuus johtokeskuksesta ja tutkista. Näin taistelukestävyys ja kenttäkelpoisuus paranivatmerkittävästi. Suomi osti vuonna 1995 kolme Buk- M1 -järjestelmää. Osa maksusta hoidettiin Neuvostoliiton aikaisten velkojen kuittauksena. Loput maksettiin tavaratoimituksina. Näin Suomeen saatiin huippumoderni ilmatorjuntaohjus erittäin edullisesti. Hankinta julkistettiin sopivasti ilmatorjunnan 70-vuotispäivänä 30 marraskuuta 1995.

15 Reserviläinen 6/ Wikimedia /.:ajvol:.. Wikimedia /alexindigo Tero Tuominen Ylhäällä: ito79-ohjusjärjestelmän osia ilmatorjuntamuseossa Hyrylässä. etualalla laukaisulavetti, vasemmalla maalinosoitustutka ja takana latausajoneuvo. vasemmalla: buk-m1 2-kehitysversion 3d-tutkan tasoantenni. alhaalla: nasams ii -järjestelmän laukaisulavettikuljetusajoneuvosta maahan laskettuna sekä valvontatutka. vasemmalla alhaalla: buk-m1 -ohjusvaunun taistelutila. kongsberg kä ase painaa laukaisuvalmiina noin 650 kiloa. Ohjus lentää aluksi intertiaohjauksella. Sitten hakupää aktivoituu ja se hakeutuu ohjuslavetin tutkan säteilyn heijastukseen maalista. 9M38 M1 -ohjukset toimitetaan suljetuissa kuljetussäiliöissä, joissa ne eivät vaadi huomiota kymmeneen vuoteen. Hyllyiäksi kerrotaan 25 vuotta ja lisäksi ohjukset mainittiin päivitettäviksi. Buk-M1 kykenee torjumaan kaikkia ajateltavissa olevia ilmamaaleja. Korvataan NASAMS II -ohjuksilla Buk-M1 -ohjusjärjestelmän toimivuudesta on esitetty epäilyksiä. Olisiko siinä mahdollisesti valmistajan jättämiä takaportteja, joilla toimintaa voisi haitata? Joka tapauksessa Buk-ohjuksilla tuhottiin onnistuneesti Georgian lennokkeja Abhaziassa 2008.Samaten Georgian sodassa ammuttiin alas ainakin kolme venäläistä Su-25-rynnäkkökonetta sekä Tu-22M-pommikone. Vaikka ohjuksia ei pystytty elektronisesti häiritsemään, venäläiset tuhosivat georgialaisia Buk-M1 -yksikköjä maassa. NytBuk-M1 on Suomessa poistuvaa kalustoa. Sen korvaa 2009 tehdyllä päätöksellä NATO-yhteensopiva norjalaisamerikkalainen NASAMS II (ITO12). Järjestelmä käyttää samaa AIM-120 AM- RAAM -ohjusta kuin Ilmavoimien F/A- 18 Hornet -hävittäjät. Uusi ohjus on moderni ja verkottunut, mutta NASAMS yltää vain 10 kilometrin korkeuteen siinä missä BUK torjuu maaleja vielä yli 20 kilometrissä. Yläkorkeuksissa torjunta jääkin tulevaisuudessa vain hävittäjien vastuulle. Uuden NASAMS-järjestelmän yhden lavetin torjunta-alueen tilavuus on kuutiokilometriäkun Buk-M1:llä se on km3. Päälähde: Ahti Lappi, Ilmatorjuntaohjukset Suomen puolustuksessa (2009) Tero Tuominen Ensimmäiset osat toimitettiin Suomeen joulukuussa Aiempi ITO79 poistui palveluksesta vuosituhannen vaihteessa. Ensimmäinen kova ohjus ammuttiin Suomessa huhtikuussa 2000 Lohtajalla ja se tuhosi maalilennokin. Vaara-alue ylettyi yli 100 kilometrin päähän merialueella. Neljä eri vaunua Buk-M1 -järjestelmään kuuluu Suomessa johtopaikka, maalinosoitusjaos, kolme ohjusjaosta sekä lähisuojana 23 mm ittykkejä. Lisäksionkomento-jahuoltoosia. Patterin vahvuus on 189 sotilasta. Ohjuslavetti 9A310 M1 voi laukaisun ohella tutkallaan etsiä, seurata ja valaista maalin. Valmiina on neljä ohjusta. Vaunu voi siirtyä tulivalmiuteen lähes suoraan liikkeestä. Vastaavasti siirtyminen vaihtoasemaan sujuu nopeasti. Häirintää sietävän tutkan ja omakonetunnuslaitteen ohella lavetissa on tvoptinen tähtäin. Vaunussa on neljän hengen miehistö. Latauslavetti 9A39 M1 voimyöslaukaista ohjuksia varsinaiselta ohjuslavetilta saatavan maalitiedon perusteella. Latauslavetissa on neljä ohjusta laukaisuvalmiina sekä toiset neljä kuljetustelineissä. Vaunussa onnosturi, jolla voidaan ladata ohjuslavetti sekä omat laukaisukiskot. Omalla tela-alustallaan liikkuvan 9S18 M1 -maalinosoitustutkan mittausetäisyys on 160 km ja korkeus 25 km. Esittelyajankohtanaan erittäin moderni 3Dtutka on suunniteltu häirintää sietäväksi. Se kykenee mittaustoimintaan vain viisi minuuttia liikkeestä. Kuten järjestelmän kaikki yksiköt, myös tutkavaunu tuottaa itse tarvitsemansa sähkövirran. 9S470 M1 -johtokeskuksessa on miehityksenä kuusi henkilöä. Se voi näyttää yhtä aikaa 75 maalia ja seurata viittätoista. Lisäksi johtokeskusvaunu saa muiden sensorien tuottamaa maalitietoa myös ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmästä. Kaikki data jopa viiden kilometrin säteelle hajaryhmitettyjen Buk- M1 -vaunujen välillä siirtyy radiolinkeillä, joten kaapelointia ei tarvita. Ohjus yltää yli 20 kilometriin Enintään kuusi lavettia käsittävä patteri kykenee kerrallaan tulittamaan kuutta eri maalia. Ohjusjärjestelmän kärki on 9M38 M1 -ohjus. Siinä on herätesytyttimellä varustettu 70 kilon esisirpaloitu taistelulataus. Se räjähtää joitakin kymmeniä metrejä ennen maalia, jolloin sirpalevaikutus maksimoituu. Varalla on myös iskusytytin. Maalitilanteesta riippuen osumatodennäköisyys on jopa yli 90 prosenttia. Yksivaihteisen ruutirakettimoottorin voimalla lentävä ohjus saavuttaa Mach 3,5 nopeuden. Ampumaetäisyys on 3-35 kilometriä. Ohjus yltää jopa yli 20 kilometrin korkeuteen. 5,6 metriä pit- Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta ohjukset. Vuonna 1968 voitiin kuitenkin hankkia havainto- ja koulutustarkoituksiin Englannista Thunderbird Mk I-ohjus lavetteineen ja apulaitteineen. Myöhemmin vuonna 1970 saatiin järjestelmään kuuluvaa tutka- ja johtokeskuskalustoa. Thunderbird oli käytössä vuoteen 1979 asti ja sen avulla luotiin pohjaa ITO79- järjestelmän käyttöönotolle. Yksi ilman taistelukärkeä ja ruutirakettimoottoria aikanaan toimitettu ohjus on nykyisin Ilmatorjuntamuseossa Hyrylässä.

16 16 reportaasi Kovatjätkät pääsevät laskuvarjojääkäreiksi Vaativakoulutus on tärkein syy harjoitella etukäteen, ei ainoastaan pääsykokeen läpäiseminen. KuVat: Maaret VäKinen uintitestiin siirrytään pienissä ryhmissä. ensimmäinen tehtävä on hyppyviidestä metristä. Maaret Väkinen joukko nuoria miehiä seisoo tammikuussa kymmenen kilon reput selässä Kouvolan jäähallin sisäjuoksuradalla. Joku venyttelee, mutta toisilleen nuoret eivätjuuri juttele.jännitys on käsin kosketeltavaa. Laskuvarjojääkärikoulutuksen pääsykokeiden ensimmäinen osa, lihaskuntotestit, ovat jo takana. Kello on yhdeksän, ja alkamassa on toinen osuus, reppujuoksu. Yksi kierros pitää juosta vähintään 1,05 minuutin ajassa, muuten ei tarvitse haaveilla jatkosta, Utin jääkärirykmentin liikuntakasvatusupseeri Jorma Laukkanen huutaa ohjeita. Lyhyenjaytimekkään ohjeistuksen jälkeen nuoret miehet säntäävät matkaan. Moni aloittaa yksitoista kierrosta kestävän juoksun vauhdilla, mutta muu- taman kierroksen jälkeen askel alkaa painaa. Radan varrella on roskiksia siltä varalta, että juoksijat alkavat oksentaa. Pitää kiristää! Tuota vauhtia et ehdi, fyysisten kokeiden johtajana toimiva yliluutnantti Petri Hynninen karjaisee ohi puuskuttavalle nuorukaiselle. Uinti karsii, hiihto jännittää Reppujuoksun jälkeen hakijoilla on viitisentoista minuuttia aikaa hengähtää. Tunnelmat ovat hyvät nyt juoksun jälkeen, mutta hiihto jännittää. Tänä vuonna oli niin myöhäiset lumet, ettei päässyt paljon treenaamaan, Jyväskylästä pääsykokeisiin saapunut Aleksi Barck sanoo. Barck onsaapunut Kouvolaan jo Kokeessa ei kannata esittää mitään edellisiltana. Hän yöpyi Utti-hallilla, missä pääsykokeisiin osallistuvat voivat majoittua kaksi päivää kestävien testien ajan. Koska armeija pitää joka tapauksessa käydä, niin mieluummin otan siitä kaiken irti. Erikoisjoukkoihin voi hakea samanhenkistä porukkaa, toteaa espoolainen Otto Hirvinen. Hirvinen jatkaa, että laskuvarjojääkäreiden kova koulutus jännittää. Kuitenkin intin mielekkyys syntyy juuri vaativuudesta. Miehet eivät ehdi jutella pitkään. Hakijat siirtyvät lyhyen tauon jälkeen uimahallille,missä vuorossa on sukellus- ja uintitesti. Ensimmäinen tehtävä on hypätä viiden metrin korkeudesta altaaseen ja sukeltaa kaksi esinettä neljän metrin syvyydestä. Tämän jälkeen pitää uida 200 metriä alle neljässä ja puolessa minuutissa. Uintitesti valintakokeissa on siinä mielessä haastava, että hakijat ovat käyttäneet paljon voimiaan jo lihaskuntotestissä ja reppujuoksussa, Utin jääkärirykmentin tiedottaja Pia Enroos sanoo. Vaikka suorittaisi kaikki osalajit hyväksytysti, ei välttämättä tule valituksi koulutukseen, sillä osalajeista pitää kertyä riittävästi pisteitä jatkoon pääsemiseksi, hän jatkaa. Minimipisteillä ei siis jatkoon ole asiaa. Hakijoiden kunto noussut Valintakokeissa kestävyyskunto ratkaisee. Moni harjoittelee kyllä juoksua, mutta kuka lähtee vielä sen jälkeen uimaanjahiihtämään?yliluutnantti Hyn-

17 Reserviläinen 6/ Oikealla: reppujuoksussa juostaan 10 kilon reppu selässä viisi kilometriä. aika otetaan viimeiseltä kolmelta kilometriltä. Jos aikaa kuluu yli 14,30 minuuttia, voipakata tavaratjalähteä kotia kohti. alhaalla: sammakkouinnilla ei tässä tehtävässä pärjää. Oikealla alhaalla: kilpahiihto parinkymmenen asteen pakkasessa on totista touhua. Osa hakijoista väsyy jo lämmittelykierroksen aikana. ninen kysyy. Valintakoe on raskas, koska hakijoiden pitää tehdä parhaansa koko päivän ajan. Fyysisten testien lisäksi hakijat käyvät lääkärintarkastuksessa ja osallistuvat psykologisiin testeihin. Terve, tasapainoinen nuori mies on koulutukseen soveltuva. Kokeessa ei kannata esittää mitään. Parasontulla sellaisena, kuin on, Hynninen neuvoo. Valintakokeen johtaja, yliluutnantti Anssi Riittinen kertoo, että nuorten fyysisen kunnon romahtaminen ei ole näkynyt laskuvarjojääkäreiden valintakokeissa, päinvastoin. Hakijoita on ollut suunnilleen saman verran viime vuosina, ja hakijoiden kuntotaso on ollut vuosi vuodelta parempi. Hakijoiden fyysisen kunnon nousu kertoo siitä, että pääsykokeisiin valmistaudutaan entistä enemmän. Meillä on lähes runsaudenpula, emme voi ottaa koulutukseen kaikkia hyviä hakijoita. Myös erikoisjoukkojen sopimussotilaidenhakijamäärätovatkas- vaneet hakijalla joka vuosi, Riittinensanoo. Samaan aikaan laskuvarjojääkäreiden valintakokeiden kanssa järjestetään ensimmäinen osa palkattuun henkilöstöön kuuluvien erikoisjoukkojen sopimussotilaiden valintakokeista. Erikoisjoukkokurssin pääsykoe on kaksivaiheinen, ja toinen osa järjestetään maalis huhtikuussa. Hiihdossa olot huomioon Valkealaan tehty tykkilumilatu on nihkeä hiihtää. Lämpömittarin lukema lähenee-20:tä astetta, kun Hynninen palaa testilenkiltä. Hakijoiden seuraavana tehtävänä on hiihtää kymmenen kilometriä sotilassuksilla. Ensimmäinen viisi kilometriä on lämmittelyä, ja heti perään hiihdettävältä toiselta puolikkaalta otetaanaika. Tänä vuonna ensimmäisenä starttaavien ihanneaika viidellä kilometrillä on 20 minuuttia, josta saa täydet pisteet. Kun latu tasoittuu ja meno sitä myöden helpottuu, tarkennetaan ihanneaikaa seuraavaksi starttaavien osalta. Ennen hyytävän kylmää koitosta hakijat saavat uunimakkaraa ja perunamuusia. Haluan kovaan paikkaan, koska sitten minustakin tulee kova jätkä, Mäntsälästä pääsykokeisiin saapunut Juuso Hynninen virnistää. Hänen mielestään pääsykoe on ollut korkeatasoinen. Treenasin etukäteen uintia ja repun kanssa juoksua. Uskon, että koulutuksessa pärjääminen vaatii kykyä toimia vaikeissakin tilanteissa, pitää pysyä rauhallisena. Lahtelainen Samuli Keskiväli ei tahdo mennä sieltä, missä aita on matalin. Siksi hän hikoilee laskuvarjojääkäreiden pääsykokeissa. Myös Keskiväli on valmistautunut pääsykokeisiin juoksemalla harjoituslenkkejä 10 kilon reppu selässä. Harmittaa todella, jos en pääse koulutukseen. Aion siinä tapauksessa hakea ensi vuonna uudestaan, Keskiväli sanoo. Tiukka prässi Heinäkuun 2014 koulutukseen haki 351, joista kaksi oli naisia. 140 läpäisi pääsykokeet, ja noin 70 pääsee koulutukseen heinäkuussa alkavalle maa- ja merivoimien yhteiselle erikoisjoukkokurssille hakemuksia tuli 73. Edellisvuonna hakijoita kurssille oli 44. Hakemukset erikoisjoukkoihin toimitetaan vuosittain mennessä. Valintakokeet järjestetään tammikuussa. Laskuvarjojääkärikoulutus järjestetään Erikoisjääkäripataljoonassa Utissa. Palvelus kestää 347 vuorokautta. Laskuvarjojääkärikurssin on suorittanut yksi nainen, joka palveli Utissa vuosina

18 18 koulutus Reserviläinen 5/2014 Vaasan kultahippu linnakevene Sommarö Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) luovuttamat kaksi linnakevenettä kastettiin juhlallisin menoin. Sommarö ja Kuivasaari ovat ensimmäiset MPK:n omat linnakeveneet. irina lönnqvist PeKKa tuunanen vaasan meriosaston entinen päällikkö ja kantava voima Jorma Kuntsi kertoo,että veneet ovat saaneet nimensä linnaklinnakevene Sommarön kastoi anja Pennala (kuvassa) ja Kuivasaaren Katja Jokiranta. keiden mukaan, jotka sijaitsevat tai ovat sijainneet veneen sijoituspaikassa. Vaasan aluksesta tuli näin Sommarö. Sommarön käytöstä ja huollosta vastaa Vaasan Meriosasto,joka on yksi MPK:n Meripuolustuspiirin Saaristomeren ja Pohjanlahden koulutusalueen paikallisosastoista. Vaasan Meriosasto järjestää siviili-, sotilas- jaammattiliikenteeseen valmistavaa koulutusta yhteistyössä Aboa Maren kanssa. Keskeinen koulutusohjelma, jonka Vaasan Meriosasto toteuttaa, on Sotilasveneen kuljettajan (SVK) tutkinto. Sekä teoriaa, että käytännön harjoittelua sisältävä koulutus kestää 1,5 vuotta. Viime talvena alkanut kurssi on ollut teoriapainotteinen, mutta kesän tullessa on teoriasta siirrytty käytäntöön. Vaasan Meriosastolla on ollut aikaisemmin käytössään veneitä, joita vuokrattu tai lainattu erilaisin sopimuksin. Oma vene on kuitenkin aina oma. Vaasan meripuolustustaidon kehittämisyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan Ralf Strömin mukaan oma alus luo perustan uskottavalle toiminnalle ja laadukkaalle koulutukselle. Joaikaisemmin toiminut viranomaisyhteistyö saa uusia ulottuvuuksia oman veneen myötä ja tekeminen saa syvemmän tarkoituksen, Ström toteaa. Poikkeuksellinen sopimus Keväällä 2014 allekirjoitettu Puolustusvoimien ja MPK:n välinen veneiden luovutussopimus oli poikkeuksellinen, koska linnakeveneet siirtyvät lainaamisen sijasta MPK:n omistukseen. Puolustusvoimat luovuttaa MPK:lle yhteensä kuusi linnakevenettä tulevien vuosien aikana. Seuraavat kaksi venettä MPK saa vuoden 2015 aikana ja viimeiset kaksi venettä 2016 vuonna. Sommaröontuonutnäkyvyyttäjalisännyt kiinnostusta merelliseen maanpuolustustoimintaan Vaasan alueella. Sommarön yksi päälliköistä Ari Tammi näkee,että alus on ideaali koulutuskäyttöön. Siinä yhdistyvät rahalliset resurssit ja käytännöllisyys. Ohjaamossa on hyvin tilaa kouluttajalle sekä koulutettavalle ohjausryhmälle. Veneen ohjausryhmään kuuluvat navigoija, ohjailija sekä ruorimies, Tammi kertoo. Koulutusajossa veden pärskeet osuvat veneen takakannelle lämpimänä kesäiltana ja hetkellisesti takakannelle muodostuu sateenkaari. Tämä on se kultahippu, jota toimintamme on kaivannut, miehistö linjaa. Sommarön miehistö haluaakin lähettää jutun lopuksi kesäiset terveiset ja kiitoksensa veneen kummille Anja Pennalalle! Tunnistatkokaluston? Osa 6: Suomen tykistö. MikkoVirta tunnistatko tykistön? Vinkki: Kaikki vehkeet ovat puolustusvoimien käytössä. Vastaukset sivulla 32. PuOluStuSVOiMat 1 2 PuOluStuSVOiMat/Olli HOnKala PuOluStuSVOiMat 3 4 PuOluStuSVOiMat

19 Täydennä osaamistasi -hanki ammatti logistiikka-tai merenkulkualalta TervetuloaopiskelemaanKotkaan! MikkoHalkilahti TÄHTÄIMESSÄ Kirjoittaja on Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja 19 AikuiskoulutusEkamissa on joustavaa ja käytännönläheistä. Logistiikka- ja merenkulkualantutkinnoista tarjonnassamme ovat: linja-autonkuljettajan ammattitutkinto yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto merenkulkualanperustutkinto (vahtiperämies, vahtikonemestari, korjaaja, laivasähköasentaja) Järjestämme myös jatko- ja täydennyskoulutusta alalla toimiville ammattilaisille autonkuljettajien ammattipätevyyskoulutukset merenkulun turvallisuuskoulutukset kotimaanliikenteen koulutukset Lisätietoja opintosihteereiltä: Logistiikka-alan koulutukset: Tuula Tiihonen, , Merenkulkualan koulutukset: Niina Kärkkäinen, , Ekamin koko koulutustarjonta: Merenkulkualan täydennyskoulutukset: Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Katariinan kampus Lehmustie 4, Kotka (vaihde) facebook.com/ekami.fi Kertausharjoitukset tulevat oletko valmis? Kesän alussa posti toi harvinaislaatuisen vihreäpainoisen kirjeen, jota käskyksikin on joidenkin muisteluiden mukaan kutsuttu. Tuo viimeaikana niin uhanalainen, mutta ehdottoman odotettu vieras, saattaa jatkossa kolahtaa yhä useamman postilaatikkoon, sillä ensi vuonna puolustusvoimat on luvannut palauttaa kertausharjoituspäivät normaalille tasolle. Puolustusvoimauudistuksen myötä tulevien uusien paikallispataljoonien esikuntien rungot ovatjopäässeet suunnitteluharjoituksiin ja syksyn aikana ainakin pataljoonien yksiköiden johto on käsketty harjoituksiin. Tämä on hyvä alku, toivottavasti jatkoa seuraa ensi vuonna. Isona kysymysmerkkinä kuitenkin on se, miten paljon paikallisjoukkoja loppujen lopuksi tullaan harjoittamaan tulevina vuosina. Riittäkö kovia kertausharjoituksia paikallisjoukoille vai koulutetaanko paikallispataljoonat vapaaehtoisilla harjoituksilla? On selvää, että kertausharjoitusten painopiste tulee olla iskukykyisillä operatiivisilla ja taistelutehtäviä suorittavilla alueellisilla joukoilla, mutta uskottavuuden kannalta tarvitaan niitä kovia harjoituksia myös paikallistason joukoille. Kertausharjoitusten matalalentokautta on kestänyt kolmisen vuotta. Tuona aikana normaalista kertausharjoituskierrosta on jäänyt vaille koulutusta noin reserviläistä. Pahimmassa tapauksessa meilleonmuodostunut operatiivisiinjoukkoihin osa, joka ei tule sijoitusaikana koskaan saamaan kertauskoulutusta omaan sodan ajan tehtävään. Onko tämä uskottavaa puolustusta? Mielestäni ei. Olen kuitenkin vielä enemmän huolissani niistä sodan ajan johtajista, joiden vastuulla on se oma joukkue. On vastuutonta velvoittaanuoria johtajia vaativaan tehtävään ilmanasianmukaista koulutusta. Puolustusvoimien tulisikin tarkasti seuloa nuoret sodanajan johtajat läpi javarmistaa heidän koulutustasonsa heti ensi vuoden aikana. Kun alle 35-vuotiaat reserviläiset ovat sijoitettuna operatiivisiin ja alueellisiin joukkoihin, jää meille vanhemmille mahdollisuus saada sijoitus pääosin vain paikallispataljoonista. Aluetoimistot ovat ilmeisesti jo sijoittaneet henkilöstön paikallispataljooniin, vaikka meidän reserviläisjärjestöjen tehtäväksi suunniteltiinkin tukea aluetoimistoja henkilöstön sijoittamisessa. Myös reserviläisten siviilikoulutus,työkokemus ja harrastukset sekä omaehtoisuus piti rekrytoidessa ottaa huomioon. Tietääkseni tätä ei ainakaan tässä vaiheessa huomioitu, toivotaan että asia jatkossa korjaantuu. Paikallisjoukkojen tehtävänä on hoitaa paikallistasolla mm. kohteiden suojausta, toimintojen turvaamista, perustamista, alueen valvontaa ja viranomaisten tukemista. Näiden konkreettisten tehtävien lisäksi paikallisjoukoilla on myös yhteiskunnallisesti maanpuolustustahtoa ylläpitävä vaikutus.monessakaanmaakunnassa, saatikka yksittäisillä paikkakunnilla,harmaata tai nykyisin paremminkin pikkelssinväriä näkyy katukuvassa varsin harvoin. Jotta yhteiskunta ei täysin vieraantuisi maamme puolustajista, olisi tärkeää että puolustusvoimat näyttäisi väriä jokaisessa maamme kolkassa aina silloin tällöin. Paikallisjoukkojen tehtävät sijoittuvat keskelle yhteiskuntaa, joten siellä tulisi myös joukkojen harjoittelun näkyä. Vuoden vaihteessa monen sa-sijoitus purkautuu. Jos kuitenkin ikäsi ja kenttäkelpoisuutesi puolesta koet olevasi edelleen palveluskelpoinen ja motivaatiota riittää myös vapaaehtoiseen ja omaehtoiseen kouluttautumiseen, kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä omaan aluetoimistoon. Uskon, että hyville miehille ja naisille edelleen löytyy paikkamyöstässä uudessa organisaatiossa. Mitä mieltä olet asiasta? Kerro meille palautteesi: BRACELETMODEL COMBO WATCHMODEL STAMPEDE KATSOJÄLLEENMYYJÄT

20 20 LIIKUNTA Mestaruutta tavoittelemassa Sovellettu reserviläisammunta vaatii monipuolista osaamista. Tuomo Simojoki KaijaMarjanen sovelletun reserviläisammunnan (SRA) SM-kilpailut 2014 Säkylässä osoittivat, mitä reserviläistoiminta on parhaimmillaan. Tavoitteellista, hyvin suunniteltua, suurella sydämellä ja sitoutumisella valmisteltua sekä alati kehittyvää. Kaikki tämä tehdään luontevassa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. SRA onreserviläisurheiluliiton virallinen toiminta-ampumalaji. Sen tarkoituksena on kehittää ja vertailla reserviläisten tilanteenmukaista ampumataitoa. Ammunnat tehdään kiväärillä, haulikolla ja pistoolilla. Ampujalta vaaditaan monipuolista osaamista. Osalla rasteista ammutaan vain yhdellä aseella, toisilla taas aseen vaihtaminen on olennainen osa rastin haastetta. Jokaiselle rastille laaditaan ampumatehtävä, jossa ampuja joutuu toimimaan annetun tilannekuvauksen edellyttämällä tavalla. Ammuttavien taulujen muotoa, etäisyyttä tai sijoittelua ei ole vakioitu. Näin niitä ei varsinaisesti pysty harjoittelemaan etukäteen. Tämän vuoksi SRA vaatii ampujalta hyvää sopeutumis- ja harkitsemiskykyä. SRA -rekisterissä on reilut 4000 ampujaa. Aktiivisia harrastajia arvioidaan olevan noin puolet tästä, kertoo SRA Sra-kisoissa turvallisuus on aina etusijalla. 100 %merinovilla Luonnolliseen viluntorjuntaan Pehmeä luomuvilla lämmittää hyvin eikä hiosta Tilaa ilmainen tuoteluettelo: toimikunnan jäsen, ratamestarina toiminut Tarmo Rinne. Kilpailun johtajan Jari Kurikan mukaan yksi syy lajin suhteellisen pienuuteen voi olla, että se vaatii harrastajaltaan kolme eri asetta. Tiukentuneet säädökset aseluvissa eivät ole tilannetta ainakaan helpottaneet. Reserviläisaktiivien ulkopuolella laji onkin varsin tuntematon. Osallistujat ovat kuitenkin lajista ilmiselvästi innostuneita ja toivovat uusia harrastajia joukkoonsa. Harrastajat vakuuttavat, että toiminta-ammunta on monin verroin mielenkiintoisempaa tavalliseen ampumaharrastukseen verrattuna. SM-kilpailujen rastit ovat vaikuttavia Turvallisuus edellä SM-kilpailun aikana tuli selväksi, että SRA:ssa turvallisuus on ykkösasia. Tämä toistui niin järjestäjien kuin osallistujienkin suusta. Rastit rakennetaan niin, että kaikkien turvallisuus on varmasti taattu. Turvallisuusseikat huomioidaan sekä rastin rakenteessa että tehtävänannossa. Kurikkakertoo,että vähäinenkin poikkeaminen ampumasektoreista aiheuttaa automaattisesti kilpailijan hylkäämisen koko kisasta Kilpailua seuratessa oli varsin ilmeistä, että turvallisuudesta huolehtiminen on todella otettu tosissaan. Jokaisella rastilla selvitetään ampuma- ja käsittelysektorit. Rastin aikana tuomari seuraa ja valvoo, että vaaratilanteita ei pääse syntymään. Rastilta toiselle siirryttäessä aseet ovat aselaukuissa tai -pusseissa. Erikseen määrätyllä asekäsittelyalueella kilpailija saa ottaa aseen esille, jalataus suoritetaan vain tuomarin käskystä omalla kilpailuvuorolla. Suorituksen jälkeen ase tyhjennetään tuomarin valvonnassa ja pussitetaan jälleen. Yhteistyön hedelmää SM-kilpailujen rastit ovat vaikuttavia. Kilpailuun on selvästi panostettu aikaa ja vaivaa. Tämä ei olisi mahdollista ilman hyvää yhteistyötä ja yksittäisten vastuunkantajien valtavaa panostusta. Vastuuta jaetaan niin, että jokainen reserviläispiiri vastaa yhden rastin rakentamisesta. Näin rasteja myös pystytään toteuttamaan enemmän. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa mahdollistaa useiden monipuolisten rastien rakentamisen. Ilman Puolustusvoimien tarjoamia puitteita kilpailussa haettu tunnelma olisi vaikea toteuttaa. Yhtä monipuolisia ampumaalueita ei siviilipuolelta löydy. Seuraavat SRA:n SM-kilpailut järjestetään Oulussa elokuussa Kilpailuun pääsee osallistumaan reserviläispiirien järjestämien karsintakilpailujen kautta.

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015 Helsinki, 14.1.2015 Pääesikunnan henkilöstöosasto Viite: Lausuntopyyntö 27.11.2014, asia nro 3585/50.07/2014 RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 Suomen Reserviupseeriliitto ry. KOLMIVUOTISSUUNNITELMA Liittokokous 23.11.2013 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 TOIMINNAN ARVOT Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Finlands Reservofficersförbund The Finnish Reserve Officers Federation DÖBELNINKATU 2, 6.KRS, 00260 HELSINKI, FINLAND

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Finlands Reservofficersförbund The Finnish Reserve Officers Federation DÖBELNINKATU 2, 6.KRS, 00260 HELSINKI, FINLAND SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Finlands Reservofficersförbund The Finnish Reserve Officers Federation DÖBELNINKTU 2, 6.KRS, 00260 HELSINKI, FINLND PUHELIN: +358 9 4056 2050 FX: +358 9 447 579 SÄHKÖPOSTI:

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 28.3.2015 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savolan juhlapuhe Ilmajoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 28.3.2015, Ilmajoen

Lisätiedot

Sinussa on kasvun mahdollisuus. Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974

Sinussa on kasvun mahdollisuus. Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974 Sinussa on kasvun mahdollisuus Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974 Oppia tositarkoituksella Aikuisille Koulutukset Ammatilliset tutkinnot Sertifikaatit ja ammattipätevyydet Joustava Käytännönläheinen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS Työntekijöille tarjottava henkinen ensiapu ja henkistä hyvinvointia tukevat toimenpiteet pelastustoimessa Jose Saarimaa Palopäällystön koulutusohjelma AmkN10 Tutkimuksen toteutus Maaliskuun

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

PRUK ry:n sähköpostitiedotteen sisältö:

PRUK ry:n sähköpostitiedotteen sisältö: PORVOON RESERVIUPSEERIKERHO - BORGÅ RESERVOFFICERSKLUBB r.y. 14.2.2013 Piilojakeluna 147/212 jäsentä / Sidosryhmät 30 Sp-tiedote 2/2014 PRUK ry Kerhon puheenjohtaja: Sihteeri: Erkki Naumanen Juha Liukkonen

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Vuoden 2013 Tammikuu - Heinäkuu ampumavuorot ja tapahtumat

Vuoden 2013 Tammikuu - Heinäkuu ampumavuorot ja tapahtumat Vuoden 2013 Tammikuu - Heinäkuu ampumavuorot ja tapahtumat Vuoro / 4 pvm klo rata tapahtuma ilmoittaudu Numero TAMMIKUU Vuoroja pistooli r2 12.1.2013 klo.9-12 pist2 viikkovuoro Ke 9.1 0400 13 12004 1 pistooli

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2010

SR ry. Jäsentiedote 1/2010 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2010 Kesä kolkuttelee jo ovilla. Kesällä ja etenkin syksyllä on tiedossa paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa pieni

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä.

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä. PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/12 ( Uusi piirihallitus ) Aika: 15.12.2011 klo 19.35 19.49 Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jouko Hyppönen avasi kokouksen klo 19.35. 2. Kokouksen

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Salpavaellus vie aikamatkalle sotavuosiin. Emilia Ristola

Salpavaellus vie aikamatkalle sotavuosiin. Emilia Ristola Salpavaellus vie aikamatkalle sotavuosiin Emilia Ristola Raportti Asiakkuuksien hallinta, BES2RM0023:10 23.4.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuotteen kuvaus... 2 2.1 Salpalinjan historia... 2 2.2

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 5.12.2012 Hallitus hyväksyy kalenterin kokouksessaan.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5)

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5) FLASH NEWS Luotettavaa tietoa jo vuodesta 2002 PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO SUURI TYÖPAIKKANUMERO Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella Tämän historiallisen, kaikkien aikojen ensimmäisen FlashNews-erikoisnumeron

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Maanpuolustuskiltojen liitto ry

Maanpuolustuskiltojen liitto ry Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kansalaisjärjestö vuodesta 1963. Ikään, sukupuoleen ja sotilasarvoon katsomatta. Rakennamme perinteille Elämme tätä päivää Tähtäämme tulevaisuuteen Maanpuolustuskiltojen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot