Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi"

Transkriptio

1 1 K. Sajavaara, K. Hakkarainen, A. Henttonen, K. Niinistö, T. Pakkanen, A.-R. Piilonen & S. Moitus Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 17:2002

2 2 ISBN ISSN Kansi: Edita, Suvi Lepistö Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Kustantaja: Edita Publishing Oy Edita Prima Oy Helsinki 2002

3 3 Esipuhe Viimeisen kahden vuoden aikana Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut useita arviointiprojekteja, joihin on liittynyt erityisiä koulutuspoliittisia paineita ja odotuksia. Näitä ovat olleet mm. avoimen yliopisto-opetuksen ja maisteriohjelmien arviointi. Käsillä oleva arviointi jatkaa omalla tavallaan samaa sarjaa. Opetusministeriö teki loppuvuonna 2001 Korkeakoulujen arviointineuvostolle aloitteen korkeakoulujen opiskelijavalintojen arvioinnista. Arviointineuvosto otti haasteen vastaan ja päätti rajata arvioinnin koskemaan yliopistojen opiskelijavalintoja. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta on parhaillaan organisatorisessa murrosvaiheessa, joten sen arviointi on järkevää tuonnempana. Myös hankkeen koko ja moniulotteisuus vaati sen rajaamista tavalla tai toisella. Arvioinnin suunnitteluvaiheessa kuultiin myös opetusministeriön edustajia. Tällöin arvioinnin taustakysymyksiksi nousivat seuraavat: 1. Onko opiskelijavalinnoilla yhteyttä opiskelijan opintojen etenemiseen, 2. voidaanko valintaprosessia nopeuttaa niin, että opintojen keskimääräinen aloitusikä ja välivuosien määrä laskevat, 3. saadaanko nykyisillä valintajärjestelmillä riittävät valmiudet ja motivaation omaavia opiskelijoita, 4. voidaanko ylioppilastutkintoa käyttää entistä enemmän hyväksi opiskelijavalinnoissa ja 5. millaisia kokemuksia muissa maissa on valintajärjestelmien toimivuudesta. Yliopistojen opiskelijavalintojen toimintamalli ja myös ongelmat ovat pysyneet samoina jo pitkään. Keskeinen ongelma, joka on estänyt valintojen kehittämistä, on tiettyjä aloja koskeva hakijasuma. Kun ylioppilaita valmistuu vuosittain noin ja yliopistoissa on aloituspaikkaa, aloituspaikkojen pitäisi riittää kaikille halukkaille. Ongelma on kuitenkin se, että hakijoina on runsaasti edellisten vuosien ylioppilaita ja suuri joukko jo jonkin yliopisto-opiskelupaikan saaneita. Kun osa hakijoista on valmiita pyrkimään suosituille aloille useita kertoja, syntyy suma, jonka seurauksena hakijat joutuvat odottamaan opiskelupaikkaa keskimäärin kaksi vuotta. Eri vuosiluokkien hakijat joutuvat kilpailemaan keskenään osin erilaista lähtökohdista. Samaan aikaan osa aloista kärsii hakijapulasta, jonka voi ikäluokkien pienenemisen myötä ennakoida pahenevan. Yliopistojen valintajärjestelmän ongelmiin kuuluvat myös sen hajanaisuus, valintayhteistyön vähäisyys ja valintakoepainotteisuus. Yliopistojen opiskelijavalinnat on erittäin haasteellinen arviointikohde. Haasteellisuutta lisäsi tässä hankkeessa se, että asiasta virinneestä julkisesta keskustelusta ja osin opetusministeriöstä tuli arvioinnin kuluessa yhä uusia odotuksia: projektin toivottiin ratkaisevan mm. ne ongelmat, jotka liittyvät nopeampaan siirtymiseen koulutuksesta työelämään ja työskentelyyn jopa 40 vuotta työelämässä. Valinnan ongelmat kytkettiin myös yliopisto-opiskelijoiden naisvaltaistumiseen. Arviointiryhmä sai työnsä aikana hyvinkin arvovaltaisia julkisia ehdotuksia siitä, miten yliopistojen valinta-ongelmat tulisi ratkaista. Ehdo-

4 4 tukset olivat osin keskenään ristiriitaisia ja yleensä vain yhdestä näkökulmasta analysoituja. Toisaalta arvioinnin aikana ilmeni myös selvästi yliopistojen ja niiden valintayksiköiden huoli siitä, mihin suuntaan järjestelmää ollaan kehittämässä sekä tarve perustella oman valintamenettelyn toimivuutta. Koulutuspoliittisista odotuksista ja muista paineista huolimatta arvioinnissa on säilytetty Korkeakoulujen arviointineuvoston periaatteiden mukaisesti laadullinen ja kehittävä ote. Arvioinnissa on hyvin pitäydytty projektin alkuperäisessä tehtävässä, joka oli tunnistaa opiskelijavalintojen hyviä käytänteitä ja kriittisiä kohtia sekä tuottaa analysoitua materiaalia opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Opiskelijavalintoja päätettiin arvioida kolmesta näkökulmasta: (1) yliopistojen valintayksiköiden, (2) hakijan ja (3) koko valintajärjestelmän kannalta. Jokaista näkökulmaa varten kerättiin omaa arviointiaineistoa. Valintayksiköiden näkökulmaa edustavat 46 arviointiin ilmoittautuneen, eri yliopistoja ja aloja edustavien valintayksiköiden itsearviointiraportit. Hakijan näkökulmaa edustaa lähes hakijalle tehty hakijakysely ja sen tulokset. Valintajärjestelmän kehittämiskysymyksiin keskityttiin erityisissä valituille asiantuntijaryhmille järjestetyissä teemakeskustelutilaisuuksissa. Kaiken tämän erittäin runsaan aineiston pohjalta arviointiryhmä on pyrkinyt tekemään kaikkien osapuolten ääntä kuullen sellaisia objektiivisia johtopäätöksiä ja suosituksia, joilla sen mielestä on realistiset mahdollisuudet toteutua. Valintajärjestelmän kehityksen ei tule jäädä jälkeen muusta korkeakoulutuksen kehittämisestä. Siksi on tärkeää, että tämän arvioinnin pohjalta yliopistot ja opetusministeriö ryhtyvät toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on arviointiryhmän suositusten mukaisesti hakijasuman purku ja hakijoiden nopea sijoittuminen opintoihin, valintojen sisällöllinen kehittäminen sekä valintamenettelyn kustannustehokkuuden parantaminen. Yliopistojen opiskelijavalinnan arviointia valmisteltiin Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämässä johtoryhmässä, jolle kiitokset hyvästä suunnittelutyöstä. Vaativan arviointityön on riippumattomasti ja asiantuntevasti tehnyt professori Kari Sajavaaran johdolla toiminut arviointiryhmä, jolle kuuluvat mitä parhaimmat kiitokset sitoutuneesta ja laadukkaasta työstä. Opiskelijavalintojen tilaa kartoittava raportti muodosti erinomaisen pohjan varsinaiselle arviointityölle. Hankkeen käytännön suunnittelijana ja monien aineistojen kokoajana ja analysoijana on toiminut projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Ilman Sirpan poikkeuksellista tarmoa, aktiivisuutta sekä asioiden jäsentely- ja järjestelykykyä tämä laaja ja vaativa arviointihanke ei olisi voinut toteutua määräajassa ja näin onnistuneella tavalla. Lopuksi on syytä vielä muistuttaa, että ilman yliopistojen ja erityisesti mukaan lähteneiden 46 valintayksikön panosta ja myötävaikutusta arviointi ei olisi voinut toteutua. Mauri Panhelainen Johtoryhmän puheenjohtaja

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Korkeakoulujen arviointineuvosto Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, Julkaisun laji sihteeri) arviointiraportti Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointiryhmä Puheenjohtaja: Kari Sajavaara Toimeksiantaja Jäsenet: Kati Hakkarainen, Aleksi Henttonen, Kari Korkeakoulujen arviointineuvosto Niinistö, Tapani Pakkanen & Anna-Riitta Piilonen Sihteeri: Sirpa Moitus Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Yliopistojen opiskeljavalintojen arviointi Julkaisun osat raportti + liitteet Tiivistelmä Toimielimen asettamispvm Dnro Korkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti yliopistojen opiskelijavalintojen arviointiprojektin, jonka tavoitteena oli tunnistaa opiskelijavalintojen hyviä käytänteitä ja kriittisiä kohtia sekä tuottaa analysoitua materiaalia opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Arvioinnin taustalla oli seuraavia kysymyksiä: 1. Onko opiskelijavalinnoilla yhteyttä opiskelijan opintojen etenemiseen, 2. voidaanko valintaprosessia nopeuttaa niin, että opintojen keskimääräinen aloitusikä ja välivuosien määrä laskevat, 3. saadaanko nykyisillä valintajärjestelmillä riittävät valmiudet ja motivaation omaavia opiskelijoita, 4. voidaanko ylioppilastutkintoa käyttää entistä enemmän hyväksi opiskelijavalinnoissa ja 5. millaisia kokemuksia muissa maissa on valintajärjestelmien toimivuudesta. Opiskelijavalintoja arvioitiin ja arviointiaineistoa kerättiin kolmesta näkökulmasta: yliopistojen valintayksiköiden, hakijan ja koko valintajärjestelmän kannalta. Valintayksiköiden näkökulmaa edustavat 46 arviointiin ilmoittautuneen, 14 yliopistoa ja 12 alaa edustavien valintayksiköiden itsearviointiraportit. Hakijan näkökulmaa edustaa hakijakysely, johon osallistui lähes hakijaa. Valintajärjestelmän kehittämiskysymyksiä käsiteltiin asiantuntijoille järjestetyissä teemakeskustelutilaisuuksissa. Arviointiryhmä on laatinut itsearviointiraporttien pohjalta koulutusalakohtaiset yhteenvedot, joihin se on koonnut valintojen kriittisiä kohtia ja hyviä käytänteitä. Arviointiryhmä on laatinut itsearviointiraporttien, hakijakyselyn ja teemakeskusteluiden perusteella yliopistojen opiskelijavalintojen valtakunnalliset suositukset, jotka koskevat kaikkia arviointiin osallistuneita valintayksiköitä. Lisäksi arviointiryhmä on tehnyt suosituksia opetusministeriölle. Valtakunnalliset suositukset, jotka ovat samalla vastauksia arvioinnin taustakysymyksiin valintaprosessin nopeuttamisesta, hyvien opiskelijoiden valinnasta ja ylioppilastutkinnon hyödyntämisestä valinnoissa, ovat seuraavat: 1. Yliopistojen opiskelijavalinnoissa tulee parantaa sellaisten hakijoiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä kertaa yliopistoon tai jotka eivät vielä ole vastaanottaneet yliopistotasoista koulutuspaikkaa. 2. Eri koulutustaustalla korkeakoulukelpoisuuden hankkineiden hakijoiden tasavertaisuutta valinnoissa tulee lisätä. 3. Ylioppilastutkintoa tulee painottaa valinnoissa enemmän siten, että nykyistä suurempi osa opiskelijoista valitaan tulevaisuudessa todistusten perusteella ja ylioppilastutkinnosta saatavaa tietoa käytetään tähänastista enemmän hyväksi valinnassa. 4. Valintakoe tulee säilyttää opiskelijavalinnoissa vaihtoehtona, jota voidaan käyttää silloin kun motivaation mittaaminen tai samantasoisten hakijoiden erottelu on tärkeää. 5. Valintaperusteiden kehittämisessä tulee tähdätä valintajärjestelmän keventämiseen ja valintojen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Ylioppilastutkinnon ja valintakokeen päällekkäisyyksiä tulee poistaa, valintakokeiden soveltavaa luonnetta tulee lisätä ja valintakoekirjallisuuden mekanistisesta luettamisesta tulee luopua. Hakijalla tulee olla oikeus saada palautetta valintakoemenestyksestään. 6. Valintayhteistyön määrää tulee lisätä. 7. Yliopistojen opiskelijavalintojen kokonaisaikataulu ja siihen vaikuttavien toimijoiden aikataulujen tulee olla tarkistettavissa. 8. Yliopistojen tulee tehostaa yhteistä lukiolaisille ja opiskelupaikkaa hakeville suunnattua tiedottamista. Tiedottamisen lähtökohdaksi tulee asettaa hakijan näkökulma ja tavoitteeksi valveutunut ja tavoitetietoinen hakija. 9. Valintayksiköiden tulee määritellä nykyistä selvemmin, mitkä ovat valintojen tavoitteet, mikä on tavoitteiden suhde opintojen sisältöön ja tutkinnolla tavoiteltaviin tietoihin ja taitoihin sekä miten tämä näkyy valintaperusteissa. 10. Yliopistojen tulee liittää valintojen kehittäminen osaksi yleisten strategioidensa laatimista siten, että opiskelijavalintojen, opetussuunnitelmien ja koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämistä tarkastellaan aina rinnakkain. 11. Opetusministeriön tulisi ottaa opiskelijavalintojen laatu yhdeksi yliopistojen tulosrahoituksen kriteeriksi. Keskeisin kannustuksen kohde on opiskelijan nopea sijoittuminen lopulliseen koulutuspaikkaansa. Avainsanat (asiasanat) Opiskelijavalinnat, yliopistot, arviointi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 17: Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 153 suomi Jakaja Kustantaja Edita Oyj Edita Publishing Oy 5

6 Utgivare PRESENTATIONSBLAD Rådet för utvärdering av högskolorna Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, Typ av publikation ordförande, sekreterare): Gruppen för utvärdering av utvärderingsrapport universitetens antagning av studerande Ordförande: Kari Sajavaara Uppdragsgivare Medlemmar: Kati Hakkarainen, Aleksi Henttonen, Kari Rådet för utvärdering av högskolorna Niinistö, Tapani Pakkanen och Anna-Riitta Piilonen Datum för tillsättandet av Dnr Sekreterare: Sirpa Moitus organet Publikation (även den finska titeln) Utvärdering av universitetens antagning av studerande (Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi) Publikationens delar rapport + bilagor Sammandrag Den 14 mars 2001 satte rådet för utvärdering av högskolorna i gång ett utvärderingsprojekt avseende universitetens antagning av studerande. Syftet var att identifiera god praxis och kritiska punkter i antagningarna samt att producera analyserat material i syfte att utveckla antagningarna. Utvärderingen tog fasta på följande frågor: 1) Finns det något samband mellan antagning och studieframgång, 2) kan antagningsprocessen påskyndas så att genomsnittsåldern för när studierna inleds samt antalet mellanår sjunker, 3) ger de nuvarande antagningssystemen universiteten studerande med tillräcklig studieberedskap och motivation, 4) kan studentexamen utnyttjas mer än tidigare i antagningen och 5) vilka erfarenheter har andra länder av fungerande antagningssystem. Bedömningarna gjordes och materialet insamlades ur tre perspektiv: universitetens antagningsenheter, den sökande och hela antagningssystemet. Antagningsenheternas perspektiv förs fram i självutvärderingsrapporterna från 46 antagningsenheter företrädande 14 universitet och 12 områden, vilka anmälde sig till utvärderingen. Sökandens perspektiv kommer fram genom en enkät till inemot sökande. Frågor om hur antagningssystemet kunde utveclas behandlades under temadiskussioner för sakkunniga. Utvärderingsgruppen har sammanfattat självutvärderingsrapporterna och samlat kritiska punkter och god praxis för de enskilda utbildningsområdena. Utifrån självutvärderingsrapporterna, enkäten till sökande och temadiskussionerna har utvärderingsgruppen utarbetat riksomfattande rekommendationer för universitetens antagning av studerande gällande alla antagningsenheter som medverkade i utvärderingen. Vidare utformade utvärderingsgruppen rekommendationer till undervisningsministeriet. De riksomfattande rekommendationerna, som samtidigt utgör svar på tre av de frågor som utvärderingen utgick ifrån möjligheterna att påskynda antagningsprocessen, anta goda studerande, utnyttja studentexamen i antagningarna är: 1. De studerande som söker in till universitetet för första gången eller som inte ännu har tagit emot en studieplats på universitetsnivå bör ges en bättre ställning i universitetens antagningar. 2. Sökande som fått högskolebehörighet med olika utbildningsbakgrund bör ges större jämlikhet i antagningarna. 3. Studentexamen bör ges ökad tyngd i antagningarna så att en större del av de studerande än för närvarande i framtiden antas utifrån betyg, och den information som studentexamen ger utnyttjas mer än för närvarande i antagningen. 4. Urvalsproven bör kvarstå i antagningen som ett sådant alternativ som kan användas när det är viktigt att mäta motivationen eller skilja mellan sökande på samma nivå. 5. När antagningsgrunderna utvecklas bör siktet vara inställt på ett lättare antagningssystem och ökad genomskinlighet i antagningen. Överlappningar mellan studentexamen och urvalsproven bör undanröjas, urvalsprovens karaktär bör vara mer tillämpande och en mekanisk inläsning av inträdeslitteraturen frångås. Sökandena skall ha rätt att få veta hur de klarat sig i inträdesproven. 6. Antagningssamarbetet bör utökas. 7. Tidtabellen för universitetens antagningar i sin helhet, liksom de inverkande aktörernas tidtabeller bör kunna justeras. 8. Universiteten bör effektivera den gemensamma informationen till gymnasister och andra som skall söka studieplats. Informationen skall utgå från den sökande och vända sig till en medveten och målinriktad sökande. 9. Antagningsenheterna skall tydligare än för närvarande definiera målen i antagningarna, vilket förhållande målen har till studiernas innehåll och de kunskaper och färdigheter som eftersträvas i examen samt hur detta syns i antagningsgrunderna. 10. Universiteten bör ta in arbetet med att utveckla antagningen som en del av det allmänna strategiarbetet så att utvecklingen av antagningen av studerande, undervisningsplanerna och utbildningens kontakter med arbetslivet alltid granskas parallellt. 11. Undervisningsministeriet bör använda kvaliteten på antagningen som ett kriterium för resultatbaserad finansiering till universiteten. Den viktigaste stödmotiveringen är att studeranden snabbt placeras på sin slutliga utbildningsplats. 6 Övriga uppgifter Seriens namn och nummer ISBN ISSN Publikationer av RUH 17: Sidoantal Språk Pris Sekretessgrad 153 finska Distribution Förlag Edita Abp Edita Publishing Oy

7 Publisher DESCRIPTION Finnish Higher Education Evaluation Council Date of publication Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Type of publication Evaluation team of student admissions in universities evaluation report Chair: Kari Sajavaara Members: Kati Hakkarainen, Aleksi Henttonen, Kari Contracted by Niinistö, Tapani Pakkanen & Anna-Riitta Piilonen Finnish Higher Education Evaluation Council Secretary: Sirpa Moitus Committee appointed on Dno 7 Name of publication (also in English) Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi (Evaluation of Student Admissions in Universities) Parts report + appendices Abstract On 14 March 2001, the Higher Education Evaluation Council launched a project for identifying good practices and critical points in student admissions in universities and for producing analysed material for the development of admissions. The questions to be answered included: (1) Is there a link between student selection and progress in studies? (2) Can the selection process be speeded up to lower the average age of university entrants and to shorten the time from matriculation to entry to university? (3) Do the present selection systems admit students with sufficient abilities, knowledge and motivation? (4) Could the matriculation examination be used more extensively in student selection? and (5) What experiences do other countries have of the their admissions systems? Student selection was looked at and material collected from three points of view: university admissions units, the applicant, and the selection system as a whole. The first comprised the self-evaluations of the 46 participating admissions units, which represented 14 universities and 12 study fields; the second a questionnaire to applicants, with nearly 10,000 responses; and the third thematic discussions at various events arranged for admissions experts. Based on the self-evaluations, the evaluation team identified the critical points and good practices in each study field. The team further put forward national recommendations based on the self-evaluations, the applicant survey and theme discussions regarding all the participating admissions units. In addition, the team submitted recommendations for the Ministry of Education. The national recommendations, i.e. answers to the questions concerning the selection process, good student material and the use of the matriculation examination, were the following: 1. The status of first-time applicants and those who have not enrolled in any university yet should be improved in student selection. 2. Equality between students who have gained eligibility for university studies through different educational tracks should be improved. 3. The matriculation examination should be given more weight in admissions, so that more students are selected on the basis of their matriculation certificates, and information available in the certificate should be used more in admissions. 4. The entrance examination should be retained as an alternative to be used when it is important to gauge motivation or to distinguish between equally qualified applicants. 5. The development of selection criteria should aim at streamlining the selection process and to enhance transparency. Any overlapping between the matriculation examination and the entrance examination should be removed, the applied nature of the entrance examination should be stressed, and mechanistic setting of required reading should be renounced. The applicant must have the right to get feedback on his/her success in the entrance examination. 6. Cooperation in admissions should be increased. 7. It should be possible to alter the overall timetable for university admissions and the timetables of the parties concerned which influence it. 8. Universities should increase their joint dissemination of information to upper secondary pupils and other prospective applicants. Questions relating to admissions should be examined from the prospective applicants point of view and the aim should be goal-oriented and informed applicants. 9. The admissions units should determine more precisely what the aims of the selection are, how these aims relate to the content of studies and the graduates projected knowledge and skills, and how the latter should be reflected in the selection criteria. 10. Universities should include the development of admissions in their overall strategies with a view to always developing student admissions, curricula and university-industry relations parallelly. 11. The Ministry of Education should adopt student selection quality as a criterion in performance-based financing. The aspect particularly to be encouraged is rapid placement of applicants in their ultimate study programmes. Other information Name and number of series ISBN ISSN Publications of FINHEEC 17: Number of pages Language Price Degree of confidentiality 153 Finnish Distributed by Published by Edita Oyj Edita Publishing Oy

8 8 Sisällys Johtoryhmä 10 Arviointiryhmä 10 1 Arviointiprosessi Projektin tausta ja rajaus Arvioinnin tavoitteet Projektiin osallistuneet valintayksiköt Arviointimenetelmät Raportointi ja tämän raportin rakenne 19 2 Arvioinnin kohde Yliopistojen opiskelijavalintojen nykytila Ajankohtaisia muutostekijöitä Muissa maissa käytettyjä valintamenettelyitä 26 3 Koulutusalakohtaiset johtopäätökset Humanistinen koulutusala Kasvatustieteellinen koulutusala Kuvataide Liikuntatieteellinen koulutusala Luonnontieteellinen koulutusala Lääketieteelliset koulutusalat Maatalous-metsätieteellinen koulutusala Oikeustieteellinen koulutusala Psykologia Taideteollinen koulutusala Teknillistieteellinen koulutusala 81 4 Hakijakyselyn tulokset Hakijakyselyn suunnittelu ja toteutus Hakijakyselyn tulosten analysointi Vastaajien taustatietoja Yliopistoon hakeminen Saman alan aiemmat opinnot Saman alan työkokemus ja harrastuneisuus Välivuosien pitäminen Muun alan opinto-oikeus: peräkkäisen hakemisen ilmiö Valintaan liittyvä neuvonta, ohjaus ja tiedottaminen Valintakokeeseen valmistautuminen Valintojen ajoitus Opiskelijavalintojen kehittäminen Yhteenveto tuloksista 103

9 9 5 Valtakunnalliset johtopäätökset Valintojen tavoitteet Valintaperusteet Valintojen organisointi Valintojen ajoitus Hakijat Valintojen ja opintojen etenemisen yhteydet Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus Valintojen resursointi ja kustannukset Valintojen arviointi ja kehittäminen Yhteenveto valintojen vahvuuksista Yhteenveto valintojen kriittisistä kohdista Suositukset valintayksiköille Ensimmäistä kertaa hakevan asemaa parannettava asteittain Hakijoiden tasavertaisuutta lisättävä Uudistettua ylioppilastutkintoa painotettava nykyistä enemmän Valintakoetta kehitettävä sisällöllisesti ja alakohtaisesti Valintayhteistyötä on lisättävä Valintojen aikataulu tulee tarkistaa Tiedottamista on kehitettävä hakijalähtöisemmäksi Valintojen tavoitteita tulee kehittää Valinnat sisällytettävä osaksi yliopistojen kokonaisstrategiaa Suositukset opetusministeriölle Kehittämistoimenpiteiden aikataulu 140 Lähteet 141 Liitteet 1: Itsearviointiohjeet 142 2: Itsearviointiraportin rakenne 145 3: Hakijakysely vastausjakaumineen 148

10 10 Johtoryhmä Puheenjohtaja Rehtori Mauri Panhelainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvoston varapuheenjohtaja Jäsenet Osastopäällikkö Matti Jussila, Tampereen yliopisto Toiminnanjohtaja Jouni Lounasmaa, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Koulutuspoliittinen sihteeri Ida Mielityinen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry Opintoasiain johtaja Anna-Riitta Piilonen, Helsingin yliopisto Johtaja Jouni Välijärvi, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Arviointiryhmä Puheenjohtaja Professori Kari Sajavaara, Jyväskylän yliopisto Jäsenet Apulaisopettaja Kati Hakkarainen, Tampereen yliopisto Koulutuspoliittinen sihteeri Aleksi Henttonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry Professori Kari Niinistö, Turun yliopisto Professori Tapani Pakkanen, Joensuun yliopisto Opintoasiain johtaja Anna-Riitta Piilonen, Helsingin yliopisto Johtoryhmän ja arviointiryhmän sihteeri Projektisuunnittelija Sirpa Moitus, Korkeakoulujen arviointineuvosto

11 1 Arviointiprosessi Projektin tausta ja rajaus Opetusministeriö teki Korkeakoulujen arviointineuvostolle aloitteen opiskelijavalintojen arvioinnista. Opetusministeriön aloitteen taustalla oli seuraavia kysymyksiä: 1. Onko opiskelijavalinnoilla yhteyttä opiskelijan opintojen etenemiseen, 2. voidaanko valintaprosessia nopeuttaa niin, että opintojen keskimääräinen aloitusikä ja välivuosien määrä laskevat, 3. saadaanko nykyisillä valintajärjestelmillä riittävät valmiudet ja motivaation omaavia opiskelijoita, 4. voidaanko ylioppilastutkintoa käyttää entistä enemmän hyväksi opiskelijavalinnoissa ja 5. millaisia kokemuksia muissa maissa on valintajärjestelmien toimivuudesta. Arviointineuvosto hyväksyi arvioinnin toimintasuunnitelmaansa Koska arviointikohde oli poikkeuksellisen laaja, arviointineuvosto asetti projektille ensin suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli mennessä tehdä neuvostolle ehdotus arvioinnin tavoitteista, kohteesta, näkökulmasta ja rajauksesta perusteluineen. Suunnitteluryhmän puheenjohtajana toimi Korkeakoulujen arviointineuvoston varapuheenjohtaja, rehtori Mauri Panhelainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja jäseninä opintosihteeri Matti Isokallio Satakunnan ammattikorkeakoulusta; professori, vararehtori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta (henkilökohtaisena varajäsenä osastopäällikkö Matti Jussila Tampereen yliopistosta); koulutuspoliittinen vastaava, varapuheenjohtaja Jouni Kantola Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto SAMOK ry:stä; johtaja Paula Kinnunen Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulusta; professori, Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtinen Helsingin yliopistosta; professori Hannu Perho Joensuun yliopistosta; koulutuspoliittinen sihteeri Ida Mielityinen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:stä ja suunnittelija Petri Lempinen Helsingin ammattikorkeakoulusta. Suunnitteluryhmän työskentelyyn osallistuivat myös opetusneuvos Anita Lehikoinen, ylitarkastaja Iiris Patosalmi ja opetusneuvos Tapio Huttula opetusministeriöstä, tutkijat Minna Heikka ja Markus Kinkku Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:stä ja pääsihteeri Kauko Hämäläinen ja suunnittelija Anna- Maija Liuhanen Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Suunnitteluryhmän sihteerinä ja projektisuunnittelijana toimi Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Suunnitteluryhmän ehdotuksesta arviointineuvosto rajasi arvioinnin koskemaan yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden päävalintoja. Suunnitteluryhmä esitti, että ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja arvioitaisiin myöhemmin omana kokonaisuutenaan.

12 12 Yksittäiset erillisvalintalajit 1 rajattiin arvioinnin ulkopuolelle (lukuun ottamatta todistusvalintaa, jonka voidaan katsoa kuuluvan päävalintoihin). Arvioinnissa päätettiin kuitenkin selvittää erillisvalintojen merkitystä osana valintajärjestelmän kokonaisuutta. Kun projektin rajauksesta oli päätetty, Korkeakoulujen arviointineuvosto kutsui arvioinnille johtoryhmän tarkentamaan projektin tavoitteet, menetelmän ja aikataulun. Johtoryhmä aloitti työnsä lokakuussa 2001 ja sen puheenjohtajana toimi rehtori Mauri Panhelainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja jäseninä osastopäällikkö Matti Jussila Tampereen yliopistosta, toiminnanjohtaja Jouni Lounasmaa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:stä, koulutuspoliittinen sihteeri Ida Mielityinen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:stä, opintoasiain johtaja Anna-Riitta Piilonen Helsingin yliopistosta, johtaja Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitoksesta Jyväskylän yliopistosta ja sihteerinä projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Projektin käytännön toteutusta varten Korkeakoulujen arviointineuvosto kutsui huhtikuussa 2002 arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli teemakeskusteluiden toteutus ja arviointiraportin laadinta. Arviointiryhmän puheenjohtajana 1 ERILLISVALINTALAJIT Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteri HAREKin mukaan Mikäli valinta toteutetaan ns. päävalintojen ulkopuolella, on kyse erillisvalinnasta (käytetään myös nimitystä erityis- tai erikoistapausvalintalaji), jolloin valintalajeja voivat olla seuraavat: 1 Todistusten perusteella: Hakijoille ei järjestetä valintakokeita, vaan valinta toteutetaan hakijan todistusten (mm. lukion päättötodistus, ylioppilastutkintotodistus) perusteella. 2 Maisteriohjelmat: Ylempään korkeakoulututkintoon johtavia 2 3-vuotisia monitieteisiä maisteriohjelmia, joihin voivat hakea aikaisempia yliopisto-opintoja (yleensä alemman tutkinnon taso tai noin 100 opintoviikkoa tai ammattikorkeakoulututkinto) suorittaneet ja joihin on erillishaku. 3 Siirto-opiskelijat: Valinnassa on kyse opiskelijan siirtymisestä esim. tiedekunnasta tai yliopistosta toiseen, jolloin hän saa uuden opinto-oikeuden. Saman tutkinnon sisällä pääainetta vaihtavaa ei käsitellä siirto-opiskelijana. 4 Avoimen yliopiston väylä: Tarkoitetaan valintaa, joka toteutetaan avoimen yliopisto-opetuksen suoritusten perusteella. 5 Ulkomaalaisvalinta: Tarkoitetaan valintaa, jossa hakijoina ovat kansalaisuudeltaan muut kuin suomalaiset. 6 SAT-testi: Tarkoitetaan valintaa, joka toteutetaan Scholastic Assessment Testin perusteella. 7 Muuntokoulutusohjelmat: Ylempään korkeakoulututkintoon johtavia 2 3-vuotisia ohjelmia, joita järjestetään tietoteollisuusohjelman kautta teknillistieteellisellä, luonnontieteellisellä ja kauppatieteellisellä alalla. Muuntokoulutukseen voivat hakea ne, jotka ovat suorittaneet aikaisempia yliopisto-opintoja tai muita opintoja. Muuntokoulutuksena järjestetään samalla alalla opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta myös tietoteollisuusohjelman ulkopuolella. Alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa muuntokoulutusta järjestetään farmasian alalla ja opettajankoulutuksessa. Muuntokoulutukseen on erillishaku. 8 Muu erillisvalinta: Jollain muulla kuin em. tavoilla toteutettu päävalintojen ulkopuolella tapahtuva valinta.

13 13 toimi professori Kari Sajavaara Jyväskylän yliopistosta ja jäseninä apulaisopettaja Kati Hakkarainen Tampereen yliopistosta, koulutuspoliittinen sihteeri Aleksi Henttonen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:stä, professori Kari Niinistö Turun yliopistosta, professori Tapani Pakkanen Joensuun yliopistosta ja opintoasiain johtaja Anna-Riitta Piilonen Helsingin yliopistosta. 1.2 Arvioinnin tavoitteet Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointiprojektin yleisenä tavoitteena oli tunnistaa opiskelijavalintojen hyviä käytänteitä ja kriittisiä kohtia sekä tuottaa analysoitua materiaalia opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Opiskelijavalintojen laatua, kustannuksia ja kustannustehokkuutta arvioitiin kolmesta näkökulmasta: (1) hakijan, (2) valintojen toteuttajan (yliopiston) sekä (3) valintajärjestelmän kannalta. Hakijan näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli arvioida, miten opiskelijavalinta toimii hakijan kannalta (mm. valintamenettelyt ja -kriteerit, valintoihin valmistautuminen, valintakokeiden ajoitus ja koordinointi ja valinnoista tiedottaminen), kohteleeko opiskelijavalinta tasavertaisesti kaikkia korkeakoulukelpoisia hakijoita sekä millaisia kehittämistarpeita opiskelijavalintoihin liittyy hakijan kannalta. Valintojen toteuttajan/yliopiston näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja vertailla, mitä valintamenettelyjä eri koulutusaloilla käytetään alan opintoihin motivoituneiden ja sitoutuneiden opiskelijoiden valitsemiseksi, arvioida opiskelijavalintamenetelmien ja -prosessien laatua ja toimivuutta valituilla koulutusaloilla sekä tuoda esiin hyviä käytänteitä ja opiskelijavalintojen kehittämistarpeita valintayksiköiden kannalta. Valintajärjestelmän näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli arviointiprosessin tuottaman aineiston valossa arvioida, miten opiskelijavalinnan avulla voidaan vaikuttaa siihen, että yliopisto-opintojen aloitusikä laskee ja opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen vähenee arvioida, miten uusiutuvaa ylioppilastutkintoa ja päättötodistuksia voidaan hyödyntää nykyistä enemmän yliopistojen opiskelijavalinnassa sekä eritellä opiskelijavalinnan kehitysvaatimuksia ja -vaihtoehtoja sekä esittää johtopäätöksiä valintajärjestelmän kehittämisen suuntaviivoiksi.

14 Projektiin osallistuneet valintayksiköt Arviointiprojektin johtoryhmä järjesti yliopistojen nimeämille yhteyshenkilöille keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli keskustella arvioinnin toteutuksesta, tarjota osallistujille tilaisuus antaa palautetta projektisuunnitelmasta ja itsearviointisuunnitelmasta sekä motivoida yliopistojen valintayksiköitä osallistumaan arviointiin. Korkeakoulujen arviointineuvosto pyysi kirjeellään yliopistoja ilmoittautumaan arviointihankkeeseen. Määräaikaan mennessä arviointiprojektiin ilmoittautui 28 valintayksikköä 14 yliopistosta. Lisäksi projektin johtoryhmä päätti lähettää lisäkutsuja eräille muille valintayksikölle, jotta projektin osallistujat edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti erilaisia valintayksiköitä koulutusalan, valintamenettelyiden ja alueellisen sijainnin suhteen. Kutsu tuotti 18 uutta ilmoittautumista. Näin ollen projektiin osallistui yhteensä 46 valintayksikköä 14 yliopistosta. Projektiin osallistuneet valintayksiköt olivat koulutusaloittain seuraavat: 2 Eläinlääketieteellinen Helsingin yliopisto: Eläinlääketieteellinen tiedekunta Farmasia Ei ilmoittautuneita Humanistinen Joensuun yliopisto: Historian laitos Joensuun yliopisto: Vieraiden kielten laitos Jyväskylän yliopisto: Englannin kielen laitos Jyväskylän yliopisto: Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, taidehistoria Oulun yliopisto: Suomen kieli Turun yliopisto: Englantilainen filologia Turun yliopisto: Ranskan kääntäminen ja tulkkaus Kauppatieteellinen Ei ilmoittautuneita (alalla käynnissä kaksi valtakunnallista arviointia) Kasvatustieteellinen Helsingin yliopisto: Luokanopettajankoulutus Joensuun yliopisto: Luokanopettajankoulutus Joensuun yliopisto: Opettajan pedagogiset opinnot (koskee humanistista, kasvatustieteiden, matemaattisluonnontieteellistä, teologista ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa) Jyväskylän yliopisto: Luokanopettajankoulutus Lapin yliopisto: Luokanopettajankoulutus Oulun yliopisto (Oulun opettajankoulutusyksikkö): Luokanopettajankoulutus Oulun yliopisto (Kajaanin opettajankoulutusyksikkö): Luokanopettajankoulutus Tampereen yliopisto: Lastentarhanopettajankoulutus Tampereen yliopisto: Luokanopettajankoulutus Åbo Akademi (Österbottens högskola): Klasslärarutbildningen 2 Selvyyden vuoksi listaan on merkitty näkyviin myös ne koulutusalat, joilta ei tullut ilmoittautumisia arviointiprojektiin.

15 Kuvataide Kuvataideakatemia Liikuntatieteellinen Jyväskylän yliopisto: Liikunnan aineenopettajankoulutus Luonnontieteellinen Helsingin yliopisto: Tietojenkäsittelytiede Joensuun yliopisto: Biologian laitos Kuopion yliopisto: Soveltavan biotekniikan koulutusohjelma Kuopion yliopisto: Ympäristötieteen koulutusohjelma Tampereen yliopisto: Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Turun yliopisto: Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelma Turun yliopisto: Maantieteen koulutusohjelma Lääketieteellinen (sis. hammaslääketieteellinen) Helsingin yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta Kuopion yliopisto: Lääketieteen koulutusohjelma Oulun yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen Joensuun yliopisto: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Musiikki Ei ilmoittautuneita Oikeustieteellinen Lapin yliopisto: Oikeustieteiden tiedekunta Psykologia Helsingin yliopisto: Psykologian laitos Joensuun yliopisto: Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto: Psykologian laitos Tampereen yliopisto: Psykologian laitos Turun yliopisto: Psykologian laitos Åbo Akademi: Psykologiska institutionen Taideteollinen Taideteollinen korkeakoulu: Elokuvataiteen osasto Teatteri- ja tanssiala Ei ilmoittautuneita Teknillistieteellinen Teknillinen korkeakoulu: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Tampereen teknillinen korkeakoulu: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Tampereen teknillinen korkeakoulu: Tekniikan soveltuvuusarviovalinta Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Åbo Akademin kemiallis-teknillinen tiedekunta: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Teologinen Ei ilmoittautuneita Terveystieteet Ei ilmoittautuneita Yhteiskuntatieteellinen Ei ilmoittautuneita 15

16 Arviointimenetelmät Arvioinnin kohteeksi valittuja kolmea näkökulmaa varten aineisto kerättiin seuraavilla menetelmillä: Näkökulma Valintajärjestelmä Valintayksikkö/yliopisto Hakija Tiedonkeruu- ja arviointimenetelmät 1. yliopistojen opiskelijavalintojen kartoitus 2. teemakeskustelut 1. yliopistojen opiskelijavalintojen kartoitus 2. opiskelijavalintojen itsearviointi 3. teemakeskustelut 1. yliopistojen opiskelijavalintojen kartoitus 2. hakijakysely Aineiston keruu ja arviointimenetelmät limittyivät aikataulullisesti siten, että käynnissä oli samanaikaisesti monta rinnakkaista prosessia. Seuraavassa arviointimenetelmiä esitellään kronologisessa järjestyksessä. Yliopistojen opiskelijavalintojen kartoitus Arviointiprojektin suunnittelun käynnistyessä opetusministeriö myönsi Opiskelijärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:lle määrärahan yliopistojen opiskelijavalintoja koskevan taustakartoituksen laadintaa varten. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kartoituksen tavoitteena oli tuoda pohjatietoa kaikkiin arvioinnin kolmeen näkökulmaan. Kartoitus oli käytettävissä monistemuodossa pohja-aineistona yliopistojen yhteyshenkilöiden perehdytystilaisuudessa Kartoitus ilmestyi täydennettynä elokuussa 2002 opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarjassa (Mielityinen & Moitus (toim.) 2002). 3 Kartoituksen tuloksia esitellään lähemmin luvussa 2.1. Valintayksiköiden itsearviointi Arviointiin osallistuvat 46 valintayksikköä laativat opiskelijavalintojen itsearviointiraportin arviointiprojektin johtoryhmän laatimien ohjeiden mukaan. Itsearviointivaihe ajoittui helmi huhtikuulle Itsearvioinnin laadintaa koordinoivat valintayksiköiden nimeämät arviointiprojektin yhteyshenkilöt. Itsearvioinnin sisältönä olivat mm. valinnoille asetetut tavoitteet, valintojen organi- 3 Raportti on saatavilla myös sähköisessä muodossa osoitteesta

17 17 sointi, valintaperusteet, hakijoita koskeva tiedot, valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus, valintojen resurssointi ja kustannukset sekä valintojen arviointi ja kehittäminen. Itsearviointiraportin laadintaohjeet ja itsearviointiraportin rakenne ovat liitteinä 1 ja 2. Itsearviointiraporteissa valintayksiköitä pyydettiin kuvaamaan ja arvioimaan omaa valintamenettelyään. Itsearviointiraporteista näkyi se, että suuri osa arviointiin osallistuneista valintayksiköistä oli tyytyväinen nykyiseen valintamenettelyynsä ja valintaperusteisiin eikä tuonut esiin valintamenettelyn heikkouksia tai pohtinut vaihtoehtoisia valintojen järjestämistapoja. Osa itsearviointiraporteista oli myös melko suppeita eikä nykyisiä menettelytapoja ollut kuvattu kovin seikkaperäisesti. Arviointiryhmä laati valintayksiköiden itsearviointiraporttien pohjalta koulutusalakohtaiset yhteenvedot, joissa väistämättä jouduttiin myös vertailemaan eri yksiköiden menettelytapoja. Koska arvioinnin tavoite oli kehittävä eikä arvottava, arviointiryhmä ei ottanut kantaa siihen, mikä valintayksikkö onnistuu valinnassa parhaiten. Sen sijaan arviointiryhmä teki valintojen kehittämisehdotuksia ja otti esiin esimerkkejä hyvistä käytänteistä. Valintayksiköillä oli mahdollisuus tarkistaa omaa alaansa koskeva arviointipalaute ja tehdä siihen asiakorjauksia ennen raportin julkaisemista. Tässä vaiheessa arviointiryhmä sai valintayksiköiltä palautetta tapauksissa, joissa yhden valintayksikön toimintatapa oli nostettu esiin hyvänä käytänteenä ja muut kokivat tekevänsä samanlaista työtä. Arviointiryhmän kannalta ongelmana oli se, että arviointi perustui itsearviointiraportteihin, joissa menettelytapoja ei ollut aina kuvattu kovin seikkaperäisesti. Lisäksi valintayksiköt kommentoivat kriittisesti joitakin kehittämisehdotuksia. Arviointiryhmä pyrki ottamaan kommentit huomioon mahdollimman tasapuolisesti tinkimättä arvioinnin kehittävästä tehtävästä. Teemakeskustelut Koska arvioinnin fokus oli ensisijaisesti koulutuspoliittinen, arviointimenetelmään ei sisältynyt arviointivierailuja. Sen sijaan arviointiryhmä organisoi opiskelijavalintojen teemakeskustelut, joiden tarkoituksena oli saada erilaisia näkökulmia valintojen kehittämiseen ja tuottaa aineistoa arviointiraporttia varten. Arviointiryhmä valitsi valintayksiköiden itsearviointiraporttien perusteella keskustelun kohteeksi kolme teemaa: Teema Ajankohta 1. Valintojen tavoitteet ja valintaperusteet torstai klo Valintojen organisointi maanantai klo Valintojen tulevaisuuden haasteet tiistai klo

18 18 Tilaisuuksiin kutsuttiin yhteensä 90 asiantuntijaa, jotka edustivat arviointiprojektiin osallistuneita valintayksiköitä sekä yliopistojen tiedekuntia ja opintoasiainhallintoa, potentiaalisia hakijoita ja opiskelijajärjestöjä, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostoja, ylioppilastutkintolautakuntaa, opetusministeriötä, työministeriötä, valtiovarainministeriötä, opetushallitusta ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjä. Ensimmäisessä teemakeskustelussa pohdittiin valintojen tavoitteita, valintaperusteita ja valintakoetta, soveltuvuuden ja motivaation mittaamista sekä ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen hyödyntämistä valinnoissa. Toisessa teemakeskustelussa käytiin keskustelua valintojen käytännön toteutuksesta, valintayhteistyön eduista ja haitoista, valintoihin liittyvästä tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta sekä valintojen ajoituksesta ja kustannuksista. Kolmannessa teemakeskustelussa keskusteltiin koko valintajärjestelmän kehittämisestä ja kehittämisvaihtoehdoista sekä muista valintoihin liittyvistä tulevaisuuden haasteista, joista keskustelun kohteeksi oli valittu kaksiportainen tutkintojärjestelmä, kansainvälistyminen ja ulkomaiset tutkinto-opiskelijat sekä uusi teknologia. Teemakeskusteluja varten kehitettiin menettely, jonka tavoitteena oli syventää itsearviointiraporteista syntyneitä johtopäätöksiä. Kukin arviointiryhmän johdatteli vuorollaan yhteen osateemaan esittämällä siitä itsearviointiraportteihin perustuvia johtopäätöksiä ja tekemällä niihin liittyviä jatkokysymyksiä. Arviointiryhmän johtopäätökset ja jatkokysymykset toimitettiin tilaisuuksiin ilmoittautuneille etukäteen. Hakijakysely Osana arviointiprojektia toteutettiin hakijakysely kevään 2002 valintojen yhteydessä niissä 46 valintayksikössä, jotka osallistuvat arviointiin. Hakijoiden näkemyksiä pyydettiin mm. seuraaviin kysymyksiin: yliopistoon hakeminen, välivuosien pitäminen, valintakokeeseen valmistautuminen, valintakokeen arviointi ja opiskelijavalintojen kehittäminen. Jaetuista kyselylomakeesta palautui täytettyinä. Kyselyn vastausprosentti oli 57,1 %. Hakijakyselyaineiston tilastollisesta analyysista vastasivat dosentti Erkki Komulainen ja korkeakouluharjoittelija Sanna Kiviniemi. Kuvaus hakijakyselyn toteutuksesta ja tuloksista on luvussa 4. Valintayksiköiden oli mahdollista saada omaa yksikköään koskeva hakijakyselyaineisto SPSS-muodossa omaan käyttöönsä tilastollista jatkokäsittelyä varten. Arviointiin osallistuneista 46 valintayksiköstä 35 pyysi ja sai aineiston omaan käyttöönsä.

19 1.5 Raportointi ja tämän raportin rakenne 19 Arviointiryhmän laatima raportti koostuu kahdeksasta luvusta ja liitteistä: 1. Arviointiprosessia koskevassa luvussa kuvataan projektin tausta, tavoitteet, osallistujat ja menetelmät. 2. Arvioinnin kohdetta kuvataan luvussa 2, jossa luodaan ensin katsaus yliopistojen opiskelijavalintojen nykytilaan. Sitten kuvataan ajankohtaisina muutostekijöinä opiskelijavalintoihin liittyviä kehittämishankkeita ja arviointeja. Lopuksi esitellään muissa maissa käytettyjä opiskelijavalintamenettelyitä. 3. Koulutusalakohtaisissa johtopäätöksissä kuvataan ja arvioidaan alakohtaisesti opiskelijavalintoja valintayksiköiden itsearviointiraporttien perusteella. Arviointipalautteen alussa on mainittu, kuinka suurta osaa alasta arviointiin osallistuneet valintayksiköt edustavat. Kullakin valintayksiköllä oli mahdollisuus tarkistaa oman alansa arviointipalaute ja ehdottaa siihen asiakorjauksia ennen julkaisemista. Kunkin alakohtaisen palautteen loppuun on koottu valintojen kriittisiä kohtia ja esimerkkejä hyvistä käytänteistä. 4. Hakijakyselyn toteutusta ja tuloksia esitellään luvussa 4. Luvun loppuun on koottu yhteenvedonomaisesti kyselyn keskeisiä tuloksia. 5. Valtakunnallisiin johtopäätöksiin on koottu koko arviointiaineiston (46 valintayksikön itsearviointiraportit, hakijakysely ja teemakeskustelut) perusteella valintojen kehittämiseen liittyvät keskeiset johtopäätökset ja näkökulmat. 6. Luvussa 6 tehdään yhteisiä suosituksia valintayksiköille valintojen kehittämiseksi. Suosituksia ei enää perustella erikseen, vaan perustelut löytyvät edeltä luvusta Luvussa 7 tehdään suosituksia opetusministeriölle valintojen kehittämiseksi. 8. Luvussa 8 tehdään ehdotus kehittämistoimenpiteiden aikataulusta. Liitteinä ovat valintayksiköiden itsearviointiraportin laadintaohjeet ja itsearviointiraportin rakenne sekä hakijakyselyssä käytetty kyselylomake vastausjakaumineen. Arviointiryhmä vastaa yhteisesti arviointiraportista. Arviointiryhmä on tuottanut suositukset itsenäisesti, eikä projektin johtoryhmä, Korkeakoulujen arviointineuvosto tai opetusministeriö ole puuttunut raportin sisältöön.

20 20 2 Arvioinnin kohde 2.1 Yliopistojen opiskelijavalintojen nykytila 4 Hakijat Tilastokeskuksen tietojen mukaan (Tilastokeskus 2002) yliopistoihin haki vuoden 2001 päävalinnoissa yhteensä hakijaa, joista haki pelkästään yliopistoihin ja sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. Yliopistoon hakeneista ja hyväksytyistä 35 % eli otti opiskelupaikan vastaan. Yhtä aloituspaikkaa kohden oli keskimäärin seitsemän hakemusta. Useat yliopistot järjestävät päävalintojen lisäksi erillisvalintoja, joilla hyväksytyksi voivat tulla mm. avoimessa yliopistossa opintoja suorittaneet, ulkomaalaiset opiskelijat ja siirto-opiskelijat opiskelijaa eli 17 % kaikista opiskelupaikan vastaanottaneista tuli hyväksytyksi erillisvalintojen kautta. Yliopistoihin hakeneista 61 % ja opiskelupaikan vastaanottaneista 56 % oli naisia. Naiset ovat enemmistönä kaikilla koulutusaloilla paitsi teknillistieteellisellä alalla, jossa opiskelupaikan vastaanottaneista 76 % oli miehiä. Vuonna 2001 eniten hakemuksia suhteessa koulutuspaikkoihin lähetettiin suosituimmuusjärjestyksessä kuvataiteisiin, teatteri- ja tanssialalle, liikuntatieteelliseen ja viestintätieteisiin. Näiden lisäksi erittäin suosittuja aloja hakemusten määrällä mitattuna ja suhteessa aloituspaikkojen lukumäärään olivat kasvatustieteellinen, taideteollinen, psykologia ja historiatieteet. Naisten suosimia aloja vuonna 2001 olivat eläinlääketiede, terveystieteet, psykologia, kasvatustieteet ja kielet. Hakukohteet ja valintaperusteet Yliopistojen opiskelijavalintojen ongelmana ovat erilaisten hakuväylien ja -kohteiden suuri määrä ja tästä aiheutuva valintajärjestelmän hajanaisuus. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yliopistoissa oli vuonna 2001 yhteensä 539 hakukohdetta, jollainen voi olla yliopisto, tiedekunta, tutkinto, koulutusohjelma, koulutusohjelmaryhmä, suuntautumisvaihtoehto tai pääaine. Yliopistot valitsevat opiskelijansa ylioppilastutkintotodistuksen tai valintakokeen tai molempien perusteella. Vuoden 2001 valintaoppaisiin perustuva kartoitus osoitti, että suurin osa hakukohteista eli 84 % käyttää valintaperustei- 4 Opiskelijavalintojen kehittämisen historiaa ja eri työryhmien ehdotuksia on kuvattu laajasti arviointiprojektin yhteydessä tehdyssä yliopistojen opiskelijavalintojen kartoituksessa (Mielityinen & Moitus 2002). Johtopäätöksenä esitettiin, että vaikka valintajärjestelmän ongelmiin ja hajanaisuuteen on kiinnitetty toistuvasti huomiota, monet ongelmat ovat pysyneet samoina vuosikymmenestä toiseen.

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Yhteishaun aikataulu

Yhteishaun aikataulu Yhteishaun aikataulu Opiskelupaikka otettava viimeistään vastaan Kevään hakuaika vieraskieliseen koulutukseen ja taideyliopistoon 7.1.-27.1. 2015 Syksyn haun tulokset Syksyn yhteishaku Kevään yhteishaku

Lisätiedot

Yliopistojen yhteishaku 2011

Yliopistojen yhteishaku 2011 Yliopistojen yhteishaku 2011 Hakijamäärä 2010, 66 300 (2009, 63 900) Hakijat koulutusaloittain I koulutusala 2010 2009 muutos Eläinlääketieteellinen 708 Farmasia 1526 Hammaslääketieteellinen 948 Humanistinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 207/2006 vp IB-lukiolaisten tasavertainen asema haettaessa yliopistoon Eduskunnan puhemiehelle Suomessa toimii 14 IB-lukiota. Diploma Programme ("IB-lukio") on kaksivuotinen opetusohjelma,

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

VALINTAINFO LOHJAN YHTEISLYSEON LUKIO OPINTO-OHJAUS 7.12.2015

VALINTAINFO LOHJAN YHTEISLYSEON LUKIO OPINTO-OHJAUS 7.12.2015 VALINTAINFO LOHJAN YHTEISLYSEON LUKIO OPINTO-OHJAUS 7.12.2015 SUOMEN KOULUTUS- JÄRJESTELMÄ VAIHTOEHTOJA LUKION JÄLKEEN Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toisen asteen ammatillinen koulutus Oppisopimus Armeija/siviilipalvelus

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 14.-15.11.2012 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 13.-14.11.2013 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Akvaattiset tieteet 26.5.2016 klo 9.00-13.00, Jyväskylä, Oulu, Turku Yhteinen valintakoe biologian ja ympäristötieteiden sekä Jyväskylän,

Lisätiedot

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 OPISKELIJAVALINNAT RAPORTTI 2012 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 Taulukko 1. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2012 hakeneet, hyväksytyt

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001

KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001 KOULUTUSALAT KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001 Uudet Kaikki Alemmat Ylemmät Lis. Tri Muut tutkinnot Opettajat Muu Yhteensä lkm 20 651 162 785 2 461 11 581 695 1 203 734 7 559 20

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Opintopolku ja muut oppijan palvelut -infotilaisuus Messukeskuksessa 6.11.2015 Syksyn 2015 yhteishaku - ajankohtaista Valintojen tulokset julkaistaan

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015 OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee

Lisätiedot

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Päätös OKM/88/592/2014 12.12.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö teki 16.5.2014 päätöksen (18/592/2014)

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Valintaperusteet 2016 1 (6)

Valintaperusteet 2016 1 (6) Valintaperusteet 216 1 (6) LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 153 uutta opiskelijaa. HAKEMINEN HAKIJARYHMÄT Hakea voivat ylioppilaat, IB-, EB-

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014)

OULUN YLIOPISTO. Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014) OULUN YLIOPISTO Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014) MONITIETEINEN MONIPUOLINEN Arkkitehtuurin tiedekunta Biokemian

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak) päivä- ja monimuotototeutus Kevään 2015 yhteishaussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS

SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS YLIOPISTOJEN SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS Mervi Jokipii Tampereen teknillinen yliopisto OHA-forumin koordinaattori 17.10.2012 Tavoite Tuottaa kuvaus siirtymiskäytäntöjen nykytilanteesta yliopistoissa Pohtia

Lisätiedot

KEVÄT 2012. KYL Hannele Viljakainen

KEVÄT 2012. KYL Hannele Viljakainen ABI-INFO KEVÄT 2012 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen Eläinlääketiede Farmasia Hammaslääketiede Humanistinen ala Kasvatustieteet Kauppatieteet Kuvataide Liikuntatieteet

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja palvelun käyttö ja kehittäminen Seminaari 26.10.2015 Merja Väistö Erityisasiantuntija Sisältö Katsaus taaksepäin: vuoden 2015 yhteishaut Uutena opintopolkuun

Lisätiedot

6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6.1 Suomenkielinen/ruotsinkielinen koulutus 6.1.1 Opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin on kerrottu

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013

Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013 Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013 SARI PULKKINEN LÄHDE: OPH/PENKARI Oppijan verkkopalvelut Todennetun osaamisen rekisteri Ilmoittautuminen ja haku esi-

Lisätiedot

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010

Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Hakukohteet: Sosiaalityön yhteisvalinnassa voi keväällä 2010 hakea Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Tampereen

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus ABI-päivät 11.-12.11.2015 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi

Lisätiedot

TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON. Anne Talvio Koulutuspalvelut

TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON. Anne Talvio Koulutuspalvelut TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON Anne Talvio Koulutuspalvelut OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja MONITETEINEN

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Opiskelijavalinta ja opiskelu Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Missä voi opiskella diplomi insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa

Lisätiedot

16.3.-6.4.2016 www.opintopolku.fi

16.3.-6.4.2016 www.opintopolku.fi 16.3.-6.4.2016 www.opintopolku.fi Hammaslääketieteellinen Hammaslääketiede Humanistinen Aate- ja oppihistoria Englantilainen filologia Englantilainen filologia (aineenopettaja) Germaaninen filologia Historia

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillistieteellinen koulutusala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillistieteellinen koulutusala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillistieteellinen koulutusala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Missä voi opiskella diplomi-insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA -yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 Kevään 2015 yhteishaussa on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

DIPLOMI-INSINÖÖRI- JA ARKKITEHTIKOULUTUKSEN YHTEISVALINNAN VALINTAPERUSTEET 2017

DIPLOMI-INSINÖÖRI- JA ARKKITEHTIKOULUTUKSEN YHTEISVALINNAN VALINTAPERUSTEET 2017 Möte 5/2016, ärende 12, bilaga 1 1 DIPLOMI-INSINÖÖRI- JA ARKKITEHTIKOULUTUKSEN YHTEISVALINNAN VALINTAPERUSTEET 2017 Haku tekniikan kandidaatin hakukohteisiin 1. Yhteisvalinta Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Missä voit opiskella diplomiinsinööriksi ja arkkitehdiksi? OULU Vaasa Turku Tampere Helsinki Lappeenranta Koulutusohjelmat

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2010

Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Sosiologian yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Hakukohteet: Sosiologian yhteisvalinnassa voi keväällä 2010 hakea Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Tampereen

Lisätiedot

Abipäivän opotilaisuus 15.1.2015 Katja Arola

Abipäivän opotilaisuus 15.1.2015 Katja Arola Abipäivän opotilaisuus 15.1.2015 Katja Arola AJANKOHTAISTA TURUN YLIOPISTOSSA Abien vanhempien infoilta järjestettiin marraskuussa 2014 toista kertaa. Luentotallenne utu.fi-sivuilla. Opiskelijalähettiläät

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteishaku 2014 Mikä muuttuu ja millä aikataululla?

Korkeakoulujen yhteishaku 2014 Mikä muuttuu ja millä aikataululla? Korkeakoulujen yhteishaku 2014 Mikä muuttuu ja millä aikataululla? 7.5.2013 infotilaisuus Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Nykytila: Ammattikorkeakoulut Yhteishaun haut (yhden korkeakoulupaikan

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

1 (11) 29.3.2016/EO, MVO

1 (11) 29.3.2016/EO, MVO 1 (11) 29.3.2016/EO, MVO Aalto-yliopiston tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinnan yleiset valintaperusteet ja valintojen kehittämistä koskevat linjaukset vuodelle 2017 1 Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

12 LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

12 LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 12 LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon liittyvään koulutusvastuuseen kuuluvat seuraavat kuusi koulutusalaa, joita tämä suositus koskee: 1. Liiketalous 2.

Lisätiedot

Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia)

Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia) Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia) Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan samassa korkeakouluje nyhteishaussa, yhdellä sähköisellä

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,

Lisätiedot

Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin

Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin INFO 12.2.2013 www.novida.fi Amk-nuorten koulutus ja yliopistojen yhteishaku 4.3.-3.4.2013 www.amkhaku.fi ja www.yliopistohaku.fi Valintakokeet järjestetään

Lisätiedot

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPISKELIJAVALINTA 2016 (ennakkotieto)

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPISKELIJAVALINTA 2016 (ennakkotieto) 1 TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPISKELIJAVALINTA 2016 (ennakkotieto) Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaan opiskelemaan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot

Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista. Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio

Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista. Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu noin

Lisätiedot

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin OPISKELIJAVALINNAN Y LEISPERIAATTEET (YHTEISHAKU KEVÄT 20 16) Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014. Voit hakea

Lisätiedot

luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta JOENSUUN KAMPUS Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Aineenopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Biologia

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu

Opiskelijavalinta ja opiskelu Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillistieteellinen koulutusala Koulutuspäällikkö Heikki Kuoppala Tässä mahdollisesti esitetty virheellinen tieto ei ole peruste esimerkiksi oikaisupyynnön tekemiselle.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 6 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Sirpa Nelo

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Sirpa Nelo Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillinen tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Sirpa Nelo Missä voit opiskella diplomiinsinööriksi ja arkkitehdiksi? OULU Vaasa Turku Tampere Helsinki Lappeenranta Koulutusohjelmat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Bologna-seminaari 25.4.2013. Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto

Bologna-seminaari 25.4.2013. Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Bologna-seminaari 25.4.2013 Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Taustaa Tavoitteena opiskelijoiden joustavampi siirtyminen toisen pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijaksi korkeakoulujen

Lisätiedot

Pohdintoja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaiheesta Ilmari Hyvönen 17.10.2012

Pohdintoja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaiheesta Ilmari Hyvönen 17.10.2012 Pohdintoja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaiheesta Ilmari Hyvönen 17.10.2012 Aiheita Valtioneuvoston linjaukset Käsitteet Miten toinen vaihe toteutettaisiin Miten iso osuus valituista

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen siirto-opiskelijamenettelyt. OKM:n opiskelijavalintaseminaari 17.10.2012 Janne Santala Satakunnan ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen siirto-opiskelijamenettelyt. OKM:n opiskelijavalintaseminaari 17.10.2012 Janne Santala Satakunnan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen siirto-opiskelijamenettelyt OKM:n opiskelijavalintaseminaari 17.10.2012 Janne Santala Satakunnan ammattikorkeakoulu Siirtomenettelyn taustaa Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäällikköjen

Lisätiedot

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2011

Koulutukseen hakeutuminen 2011 Koulutus 2012 Koulutukseen hakeutuminen 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui yhä 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sekä uusien

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINNAT. Liiketalouden kehittämispäivät 10.11.2010

OPISKELIJAVALINNAT. Liiketalouden kehittämispäivät 10.11.2010 OPISKELIJAVALINNAT Liiketalouden kehittämispäivät 10.11.2010 Opiskelijavalinnat 1. Valintaperusteet 2011 ja 2012 2. Valintakokeet 3. Tulevaisuuden näkymiä 2 Valintaperusteet 2011 ja 2012 Avoimen amk:n

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot