Korkeakoulutus Venäjällä

Transkriptio

1 Sirke Mäkinen Korkeakoulutus Venäjällä Korkeakoulutus Venäjällä Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Tampere, Sirke Mäkinen, YTT Johtamiskorkeakoulu

2 Sirke Mäkinen Rakenne Venäjän korkeakoulujärjestelmä ja muutokset Venäjän koulutusvienti Käytännön kokemuksia

3 Venäjän korkeakoulujärjestelmä ja muutokset Sirke Mäkinen

4 Sirke Mäkinen Lainsäädäntö Koulutuslaki 1992 Laki korkeakoulutuksesta ja korkeakoulun jälkeisestä ammatillisesta koulutuksesta1996 Uusi koulutuslaki 2012 korvaa aiemmat (voimaan syyskuu 2013) Tärkeä dokumentti myös Tutkimuksen ja teknologian kehitysohjelma 2013

5 Korkeakoulumaailman muutos Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Yksityiset yliopistot Maksullinen koulutus (budjettipaikat + maksulliset paikat) 2012 laki: yksi tutkinto voi enää olla maksuton Vähemmän valtionsäätelyä (kuitenkin valtiotason opetussuunnitelmat) Koulutustarjonnan kasvu Yksialainstituuteista monialayliopistoihin Yliopisto- ja työelämäsuhteet (erityisesti uusi laki) Rosatom + 15 korkeakoulua Roskosmos + 16 muuta yritystä + 35 korkeakoulua Kansainvälisyys (erityisesti uusi laki)

6 Korkeakoulut ja opiskelijat Vuz Vysshee uchebnoe zavedenie korkeakoulu Instituutit (22%), akatemiat (25%), yliopistot (53%). Valtava lisäys opiskelijoiden määrässä (samalla kun sukupolvet ovat pienentyneet), nyt noin 7 miljoonaa; korkeakoulujen määrä lisääntynyt Suunta on ollut teknisiltä aloilta humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille ja erityisesti taloustieteisiin ja oikeustieteisiin Erona Suomeen: aina myös ammatillinen pätevyys (kouluttaudutaan tiettyyn ammattiin ei ns. yleistutkintoja kuten filosofian maisteri tai yhteiskuntatieteiden kandidaatti suppeampi pätevyys) Kuitenkin suuri osa ei työllisty ammattiinsa

7 Korkeakoulutuksen rahoitus Valtion rahoitus korkeakoulutukseen on kasvanut voimakkaasti. Vuonna ,2 biljoonaa ruplaa, vuonna ,8 biljoonaa ruplaa (n.9,4 miljardia euroa) Kuitenkin per opiskelijaa kohden käytetty summa on pieni verrattuna muihin OECD-maihin (alle puolet keskiarvosta) Yksityisestä rahoituksesta ei lukuja saatavissa Valtionyliopistot saavat valtionbudjetista yli 95% tuloistaan Lähde: World Bank 2012

8 Valtionyliopistot vs. yksityiset yliopistot Vuonna 2010 (World Bank 2012) 653 valtiollista korkeakoulua 462 yksityistä korkeakoulua Vuonna 2008/2009 valtiollisissa korkeakouluissa opiskeli yli 6 miljoonaa opiskelijaa yksityisissä noin 1,3 miljoonaa opiskelijaa

9 Sirke Mäkinen Yliopistoluokituksia Moskovan ja Pietarin valtionyliopistot ainutlaatuiset tiede- ja koulutuskokonaisuudet tai johtavat kansalliset yliopistot 29 kansallista tutkimusyliopistoa 9 federaatioyliopistoa Johtavien korkeakoulujen yhdistys

10 Sirke Mäkinen Yliopistojen monitorointi Opetusministeriön suorittama monitorointi vuodesta 2012 alkaen Kriteereinä: sisäänpääsypisteet, tutkimustoiminta (määrä), ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä, korkeakoulujen tulot, fyysiset tilat, työllistyminen 2012: 541 valtionyliopistoa sivutoimipistettä tarkastettiin -> lakkautus tai uudelleen järjestely, 2013: lakkautus tai uudelleen järjestely; tehostaminen 2013: 939 yliopistoa sivutoimipistettä tarkastettiin ->8 valtionyliopistoa + 67 sivutoimipistettä & 127 yksityistä sivutoimipistettä -> uudelleenjärjestely

11 Sirke Mäkinen Kansallinen ranking Ekspert RA Moskovan valtionyliopisto (MGU) 2. Moskovan fysiikka-teknillinen instituutti 3. Moskovan teknillinen Baumanvaltionylioopisto 4. Pietarin valtionyliopisto 5. Kansallinen atomialan tutkimusyliopisto MIFI 6. Kansallinen tutkimusyliopisto Higher School of Economics (VSE) 7. Kansallinen tutkimusyliopisto Tomskin polytekninen yliopisto 8. Novosibirskin kansallinen valtion tutkimusyliopisto 9. Pietarin polytekninen valtionyliopisto 10. Kansallinen tutkimusyliopisto MEI 11. Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutti MGIMO Univer-rating 1. Moskovan valtionyliopisto (MGU) 2. Pietarin valtionyliopisto 3. Kansallinen atomialan tutkimusyliopisto MIFI 4. Venäjän kansojen ystävyyden yliopisto Kansallinen tutkimusyliopisto MFTI Moskovan teknillinen Baumanvaltionylioopisto 7. Novosibirskin kansallinen valtion tutkimusyliopisto 8. Tomskin kansallinen valtion tutkimusyliopisto 9. Tomskin kansallinen polytekninen tutkimusyliopisto 10. Uralin federaatioyliopisto Pietarin polyteknillinen yliopisto kansallinen tutkimusyliopisto

12 Korkeakoulukelpoisuus ja pääsykokeet Täysi keskiasteen koulutus 11 v. ja valtakunnallinen keskiasteen koulutuksen päättökoe antavat korkeakoulukelpoisuuden Ammatilliset opistot (uchilishce), teknikumit (tekhnikum) ja colleget (kolledz) eivät tarjoa yliopistotason korkeakoulutusta, mutta niiden suorittaminen antaa korkeakoulukelpoisuuden. Ammatillisessa koulutuksessa on yli 1,5 miljoonaa opiskelijaa ja tällaisia oppilaitoksia on lähes 4000.

13 Sirke Mäkinen EGÉ Edinyi gosudarstvennyi ékzamen yhtenäinen valtiollinen koe Keskiasteen koulutuksen (11 v.) päättökoe ja pääsykoe korkeakoulutukseen (myös poikkeuksia) Pakollisina aineina: venäjän kieli ja matematiikka Pääsykokeita varten 3-4 ainetta, yksi oltava ns. profiiliaine (ministeriö laatii listat kunkin koulutusohjelman profiiliaineista) Esim. taloustieteeseen ja yrityksen hallintoon opiskelijan on tentittävä venäjän kieli, matematiikka, yhteiskuntaoppi ja vieras kieli (englanti, ranska, saksa, espanja) Esim. politologiaan ja kv.suhteisiin venäjän kieli, (matematiikka), historia, yhteiskuntaoppi, vieras kieli Esim. koneenrakennukseen ja matematiikkaan venäjän kieli, matematiikka, fysiikka, IT Tulokset aiemmin voimassa vain seuraavan vuoden loppuun, nyt 4 v.

14 Tutkinnot Tutkinto kestää: 4 vuotta bakalavr eli kandidaatti + 2 vuotta magistr eli maisteri, rinnakkain vielä spesialistikoulutus (joillakin aloilla ainoastaan tämä) 5 vuotta Lääketieteessä 6 vuotta, mutta tämän jälkeen ei vielä oikeutta harjoittaa ammattia itsenäisesti. Tarvitaan 1 vuoden internaatti tai 2-3 vuotta erikoistumiseen. Jatkotutkinnot kandidat nauk (3v.) ja doktor nauk huom. uuden koulutuslain mukaan jatkossa lähinnä yliopistot, eivät enää tutkimuslaitokset (lisessointi)

15 Sirke Mäkinen Tutkinnot kokeilu myös soveltava kandidaatti tutkinnosta Kokeilussa mukana 44 korkeakoulua (kilpailu) Aloina mm. kemia, kartografia, oikeustiede, sosiaalityö, taloustiede, yrityksen hallinto, turismi, ydinfysiikka, koneenrakennus, soveltava mekaniikka, sähköenergia, radiotekniikka, rakentaminen, yhteensä 60 eri tutkintoa budjettipaikkaa ( ) eli n.5% kaikista korkeakouluopiskelijoista

16 Kansalliset standardit (ml. malliopetussuunnitelma) Mitä opiskellaan (kurssit) ja kuinka paljon (nykyään opintopisteet, aiemmin tunnit) Uusissa standardeissa (2011) noin puolet on valtiotasolla päätettyjä ja puolet yliopiston itsensä päättämiä kursseja Syklit: ammatillinen sykli, humanistinen, yhteiskunta- ja taloustieteellinen sykli ja matemaattis-luonnontieteellinen sykli, lisäksi liikuntaa 36 viikkoa vuodessa ja työmäärä ei saa olla enempää kuin 54 tuntia viikossa ml. myös opiskelijan itsenäinen opiskelu, josta enintään 27 tuntia kontaktiopetusta kandidaatin ja spesialistin ohjelmassa, 14 tuntia maisteriohjelmassa.

17 Esimerkki kansallisesta standardista = Kansainväliset suhteet 27 sivua, jossa on seuraavat osa-alueet: I sovellusala II käytetyt lyhenteet III Opiskelu ko. suuntauksessa IV Kandidaattien ammatissa toimiminen V Vaatimukset ko. suuntauksen koulutusohjelmissa: yleiset kulttuuriset kompetenssit, ammatilliset kompetenssit VI Rakenteelliset vaatimukset ko. suuntauksen koulutusohjelmissa: humanistinen, yhteiskunta- ja taloustieteellinen aineet, matematiikka ja luonnontieteet, ammatilliset aineet (ns. pääaine), liikunta, harjoittelu, valtakunnalliset lopputentit. VII Vaatimukset niille olosuhteille joissa kandidaatin koulutusohjelma toteutetaan (esim. interaktiivinen opetus, max. 54 t opiskelukuorma per vko, josta max. 36 t luento-opetusta, valinnaiset kurssit, harjoittelu, vaatimukset opetushenkilökunnalle: esim. 8% oltava tohtoreita tai professoreita)

18 Sirke Mäkinen Arvosanat Kaikilla asteilla arvosanat ovat 2-5. Yleisessä peruskoulussa on huonoin hyväksytty arvosana 3 (tyydyttävä), korkeakoulutuksessa 2 (välttävä) tai zachet (hyväksytty). Opiskelija pääsee seuraavan vuoden opintoihin vain jos on suorittanut jokaisen aineen hyväksytysti.

19 Vaatimukset tutkinnon saamiselle Yliopisto-opinnoissa suoritetaan aina kansallinen lopputentti + opinnäytetyön puolustaminen. Maisterin tutkintoon haetaan erikseen kandidaattitutkinnon suorittamisen jälkeen (pääsykoe, haastattelut tms.). Jos kandidaatin tutkinto on eri alalta (napravlenie), on suoritettava ylimääräinen tentti.

20 Lukukausimaksut Vaihteluväli on suuri maksut riippuvat yliopistosta ja alasta Moskovassa ja Pietarissa kalleinta; taloustieteet, oikeustieteet, lääketiede kalliimpia kuin monet humanistiset tai yhteiskuntatieteelliset alat (kuitenkin kv.suhteet kallis). Huom. liikatuotantoa talous- ja oikeustieteen aloilta Esim. Higher School of Economics Moskovassa, lukukausimaksut ruplaa vuodessa (2013) eli noin euroa; Pietarin valtionyliopistossa ruplaa eli noin euroa, Siperian yliopistoissa noin ruplaa; halvimmillaan noin ruplaa eli 420 euroa (lähde & yliopiston omat sivut)

21 Bolognan sopimus Venäjällä Venäjä allekirjoitti sopimuksen 2003 Korkeakoulutusta koskevan lain muutokset astuvat voimaan 2008, tällöin Venäjä virallisesti liittyi Bolognan järjestelmään (esim. kaksiportainen järjestelmä= bakalavr-magistr) Kirosana monille Oma kansallinen järjestelmä (ylpeyden aihe) vs. muualta tuotu järjestelmä (tieteiden tms. yliopistoihanteiden romuttuminen)

22 Koulutusvienti Sirke Mäkinen

23 Sirke Mäkinen Koulutusvienti Putin: Venäjän koulutuksellista ja kulttuurista läsnäoloa on vahvistettava Concept of export of educational services Keskeinen toimija (yliopistojen lisäksi) Rossotrudnichestvo (ulkoministeriön alainen) Markkinointia erityisesti IVY-alueella, Egyptissä, Intiassa, Marokossa, Kiinassa Yhteinen koulutusalue IVY-alueella

24 Ulkomailla Venäläisillä korkeakouluilla on 36 sivutoimipistettä ulkomailla; suurin osa IVYmaissa 5 joint universities Slavic Universities: Kirgisia, Tadzhikistan, Armenia, Azerbaidzhan, Moldova

25 Venäjällä 736 yliopistossa vuonna ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. 70% maksaa opiskelustaan. Suurin osa tulee IVY-maista (42277), seuraavaksi eniten Aasian, Afrikan ja Lähi-idän maista Suurin osa moskovalaisisa ja pietarilaisissa yliopistoissa

26 Sirke Mäkinen Esimerkkejä markkinoinnista ja rekrytoinnista Ulkomailla asuvien venäläisistä (neuvostoliittolaisista) korkeakouluista valmistuneiden päivä On aika opiskella Venäjällä! 2014 Abhasia, Armenia, Vietnam, Kazahstan, Kenia, Kiina, Moldova, Mongolia, Etiopia, Uganda (Namibia, Intia) 150 voittajaa olympialaisista teknillisiin yliopistoihin Venäjällä

27 Sirke Mäkinen Globaali koulutus ohjelma Liittyy presidentin ukaasiin vuodelta 2013 (työvoiman vahvistaminen) Tavoite: 3000 asiantuntijaa jolla tutkinto maailman johtavista korkeakouluista palaa Venäjälle ja työskentelevät yksityisellä tai julkisella sektorilla vähintään 3 vuotta Maisteri, lisensiaatti- ja tohtoriohjelmat, post-doc-ohjelma Valtion budjetista 4,5 miljardia ruplaa + yksityisiä rahoittajia Johtavat korkeakoulut: top-300 Academic Ranking of World Universities (Shanghai), Times Higher Education World University Rankings, QS World University Rankings

28 Käytännön kokemuksia Sirke Mäkinen

29 Opetuksesta, opettajista ja opiskelijoista Opetustyylit ovat vaihtelevia (luennointi, interaktiivisuus) Säädeltyä vs. ei-säädeltyä Tilojen taso vaihtelee (esim. Moskova vs. Siperia) Nuoret vs. vanhat opettajat (tai länsimaisemman opetuksen malli vs. neuvostomalli) Kielitaidossa suuria eroja Teoreettis-metodologinen osaaminen ei vahvinta Kansainväliset käytännöt eivät välttämättä tuttuja (esim. lähteiden merkintä)

30 Opiskelijoiden toiveita/kysymyksiä Lukukausimaksut (tottuneet maksullisuuteen) Opintososiaaliset etuudet Työllistyminen (yhteydet työelämään Suomi porttina Eurooppaan?) Korkeakoulun ranking imago (huom. Venäläiset yliopistot menestyvät huonosti kv.rankingeissä) Asuinympäristö (Suomen toimiva infra)

31 Sirke Mäkinen CBU kansainvälisen politiikan kaksoistutkinto-ohjelma Maisteritutkinto yhdessä Pietarin ja Petroskoin valtionyliopistojen kanssa Sisäänotot 2007 (pilotti), 2009, 2011, 2013 Noin 15 venäläistä opiskelijaa; n. puolet tekee kaksoistutkinnon (tavoite kaikki) Spesialisti vs. maisteri Lopputyön ja gradun erilaiset vaatimukset

32 Sirke Mäkinen Koulutusjärjestelmä Lähde:

33 Esimerkki kandidaatin tutkinnon rakenteesta = 240 op Humanistiset, yhteiskunta- ja taloustieteelliset aineet op Perusosa Venäjän historia, filosofia, vieras kieli, maailmanhistoria, politiikan tutkimus, maailman talous, Venäjän ja ulkomaiden laki Valinnaiset aineet Matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet 5-9 Perusosa 2-6 Informatiikka, matemaattisen analyysin perusteet Valinnaiset aineet Ammatilliset aineet Perusosa Vieras kieli, kansainvälisten suhteiden historia, Nykyajan kansainväliset suhteet, maailman politiikka jne. Valinnaiset aineet Liikunta 2 Harjoittelu 9 Valtakunnallinen lopputentti 15

34 Pääasialliset lähteet Venäjän opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämä sivusto Nikolaev, Denis, Chugonov, Dmitry The Education System in the Russian Federation. Education Brief A World Bank Study. Aref ev, A.L., Sheregi. A.F Obuchenie inostrannykh grazhdan v vysshikh uchebnykh zavedeniyakh Rossiiskoi federatsii. Statisticheskii sbornik. Tsentr prognozirovaniya i markentinga. Sheregi, F.É., A.L. Aref ev. Chislennost uchashcheisya molodezhi obrazovatel nykh uchrezhdenii Rossiiskoi federatsii (Srednesrochnyi progroz do 2014 goda i otsenka tendentsii do 2025.) Tsentr sotsial nogo prognozirovaniya I marketinga. Eklof, Ben, Larry E. Holmes and Vera Kaplan Educational Reform in Post- Soviet Russia. Legacies and Prospects. London. Frank Cass. Webber, Stephen L School, Reform and Society in the New Russia. Basingstoke. Palgrave Macmillan. Lisäksi opettajien haastatteluja sekä luentojen osallistuvaa havainnointia Moskovassa, Pietarissa, Kemerovossa, Tomskissa, Tjumenissa ja Irkutskissa (Sirke Mäkinen )