RATSASTUSTERAPIA KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATSASTUSTERAPIA KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA"

Transkriptio

1 0 RATSASTUSTERAPIA KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Marika Kaski Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PORIN YKSIKKÖ Kaski, Marika Ratsastusterapia kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksessa Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Porin yksikkö, syksy sivua, 2 liitettä Tutkimuksen päätarkoituksena on kuvata yhden kehitysvammaisen lapsen ratsastusterapiaa ja terapian vaikutuksia hänen kehitykseensä. Tutkimus pyrkii löytämään vastauksen seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaista hyötyä kehitysvammaiselle lapselle on ratsastusterapiasta? 1.1 Millaisia motorisia ja fyysisiä vaikutuksia terapialla on? 1.2 Millaisia psyykkisiä vaikutuksia terapialla on? 1.3 Millaisia sosiaalisia vaikutuksia terapialla on? 1.4 Millaisia kognitiivisia vaikutuksia terapialla on? Teoreettisessa osuudessa kerrotaan, mitä ratsastusterapia ja kehitysvammaisuus ovat. Ratsastusterapiaa käsittelevässä osassa on käsitelty laajasti hevosta sekä ihmisen ja hevosen välistä yhteistyötä. Empiirisessä osassa seurataan yhden kehitysvammaisen lapsen ratsastusterapiaa ja terapian vaikutusta hänen kehitykseensä. Aineisto on hankittu pääasiassa havainnoimalla ja haastattelujen avulla. Kyseessä on tapaustutkimus. Tutkimusprosessi alkoi helmikuussa 2000 kirjallisuuteen tutustumisella. Havainnoimalla saatu empiirinen aineisto on kerätty vuoden 2000 syyskuun ja vuoden 2001 toukokuun välisenä aikana tutkijan ollessa avustajana tutkimushenkilön ratsastusterapiassa. Haastattelut on toteutettu keväällä ja syksyllä Tutkimustuloksina saatiin, että ratsastusterapia on kokonaisvaltaista ja vaikutukset näkyvät kehityksen kaikilla osa-alueilla. Fyysisellä ja motorisella puolella korostui ratsastusterapian positiivinen vaikutus tasapainoon ja kävelyyn sekä kehon ja ennen kaikkea lantion hallintaan. Psyykkisistä vaikutuksista tärkeimpiä olivat itsetunnon kohoaminen ja parantunut keskittymiskyky. Sosiaalisella puolella tärkein vaikutus oli sosiaalisten kontaktien syveneminen. Kognitiivisista vaikutuksista tärkeimmät olivat ratsastusterapian motivoiva vaikutus sekä se, että tutkimushenkilö ymmärsi onnistumisen elämysten ja terapiassa oppimiensa asioiden kautta voivansa oppia uusia asioita myös terapian ulkopuolella. Tutkimuksen pohjalta ratsastusterapiaa voidaan suositella käytettäväksi kehitysvammaisten lasten kuntoutuksessa erityisesti silloin, jos heillä on vaikeuksia motivoitua tavalliseen fysio- tai toimintaterapiaan. Ratsastusterapia sopii kokonaisvaltaisuutensa ansiosta myös niille kehitysvammaisille, joilla on ongelmia useilla kehityksen osa-alueille. Asiasanat: ratsastusterapia, kehitysvammaisuus, kuntoutus Säilytyspaikka: DIAK/ Porin yksikön kirjasto

3 2 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/ PORI TRAINING UNIT Kaski, Marika Riding Therapy on Rehabilitation of the Mentally Handicapped Child 67 pages 2 appendices The aim of the study was to describe the riding therapy of the mentally handicapped child. The study tried to find out positive influences of the riding therapies on the rehabilitation of the mentally handicapped child. The riding therapy and the mental retardation are determined in the theoretical part of the study. The horse and the relationship between the horse and the human being are described closely because they are a very important part of the riding therapy. The riding therapy of one mentally handicapped child is described in the empiric part. The study is a case study. The data were collected by observing and interviewing. The process begun in February The observation was made between September 2000 and May The interviews were made in spring and autumn According to the study results, the riding therapy was an all-inclusive way to rehabilitate mentally handicapped children. Positive influences of riding therapy were that the balance and control of the body and the walk, were improved. The child s self-esteem improved and his power of concentration got better. The social contacts of the child became deeper. The riding therapy motivated the child to practice many difficult things. The riding therapy can be recommended to mentally handicapped children. It was a good way to rehabilitate children who were tired of normal physiotherapy. The riding therapy was suitable to rehabilitate children who had problems in several areas because it was really all-inclusive rehabilitation. The development of every area can be influenced by the riding therapy. Keywords: riding therapy, mental retardation, rehabilitation. Deposited in the Pori Training Unit Libraray.

4 3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTACT JOHDANTO 1 RATSASTUSTERAPIA Ratsastusterapian historia Ratsastusterapian osa-alueet Suomalainen ratsastusterapia Ratsastusterapian korvattavuus 7 2 RATSASTUSTERAPIAN TOTEUTTAMINEN Terapeutti Hevonen Hevosen ja terapeutin yhteistyö Hevosen ja ratsastajan suhde Taluttaja ja avustaja sekä apuvälineet 14 3 RATSASTUSTERAPIAN TAVOITTEET 3.1 Fyysiset ja motoriset tavoitteet Psyykkiset tavoitteet Sosiaaliset tavoitteet Kognitiiviset tavoitteet 18 4 KEHITYSVAMMAISUUS Kehitysvammaisuuden syyt Vammaisen lapsen psyykkiset ongelmat Vammaisen lapsen sosiaaliset taidot ja minäkuva Kehitysvammaisen lapsen kuntoutus 23

5 4 5 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA RATSASTUSTERAPIASTA 27 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 31 7 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusote ja filosofiset lähtökohdat Tutkimusjoukko Tiedonhankintamenetelmät Aineiston analyysi Tutkimuksen luotettavuus 39 8 KARIN RATSASTUSTERAPIA Terapiatunnin rakenne Karin ratsastusterapian tavoitteet Otteita havaintopäiväkirjasta 44 9 TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Motoriset ja fyysiset vaikutukset Psyykkiset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kognitiiviset vaikutukset POHDINTA 59 LÄHTEET 62 LIITE 1 LIITE 2

6 5 JOHDANTO Minulle oli alusta asti selvää, että haluan ottaa opinnäytetyöni aiheeksi ratsastusterapian. Ratsastus ja hevoset ovat olleet yli kahdentoista vuoden ajan rakkain harrastukseni. Ratsastusterapiaan tutustuin ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana, kun tallilla, jossa ratsastin, kävi kerran viikossa ratsastusterapeutti pitämässä terapiaa. Kiinnostukseni ratsastusterapiaa kohtaan heräsi uudestaan lukioaikana, kun mietin mikä minusta tulee isona. Tämä kiinnostus ratsastusterapiaa ja ratsastusterapeuttikoulutusta kohtaan oli suurena syynä siihen, että hakeuduin sosiaalialan koulutukseen. Halusin tutkia ratsastusterapiaa nimenomaan kehitysvammaisten lasten kuntoutuksessa, koska aihetta on tutkittu melko vähän. Päädyin tapaustutkimukseen, koska halusin päästä aiheeseen mahdollisimman hyvin sisälle ja saada siitä yksityiskohtaista tietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia vaikutuksia ratsastusterapialla on kehitysvammaiseen lapseen kehityksen eri osa-alueilla. Aineisto on kerätty havainnoimalla ja haastattelemalla. Havainnoinnin suoritin niin, että olin taluttajana/avustajana mukana tutkimushenkilön ratsastusterapiassa. Tutkimushenkilö oli Kari, 10-vuotias kehitysvammainen poika, joka on ratsastusterapeutti Heidi Kokkalan asiakas. Toivon tutkimuksen lisäävän tietoa ratsastusterapiasta ja sen mahdollisuuksista erityisesti kehitysvammaisten lasten kuntoutuksessa. Samalla, kun tieto ratsastusterapiasta lisääntyy, toivoakseni myös ratsastusterapian käyttö kuntoutuksessa yleistyy. Tutkimushenkilö hyötyy tutkimuksesta siten, että tutkimus voidaan lähettää Kelaan, kun hänelle seuraavan kerrataan haetaan päätöstä ratsastusterapiasta. Haluaisin esittää lämpimät kiitokseni Karille ja hänen vanhemmilleen sekä ratsastusterapeutti Heidi Kokkalalle ja edesmenneille, upeille terapiahevosille Petulle ja Villelle. Teidän kanssanne oli ilo tehdä yhteistyötä!

7 6 1 RATSASTUSTERAPIA Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista kuntoutusta (Suomen Kuntoutusliitto ry). Ratsastusterapiaa voidaan käyttää sekä sosiaalisen, kasvatuksellisen että lääkinnällisen kuntoutuksen tukena. Lääkinnällisenä kuntoutuksena ratsastusterapia nähdään silloin, kun sitä käytetään fysioterapian, sensorisen integraation terapian tai puheterapian tukena. (Haapalainen 1996, 22.) Ratsastusterapiassa vaikuttavat pitkälti samat keinot kuin monissa muissakin terapioissa, esimerkiksi ehdollistuminen ja mallioppiminen. Ainutlaatuinen, muista terapioista poikkeava elementti on hevonen, joka on ratsastusterapiassa keskeisin vaikuttava tekijä. (Halonen 1992, 5-6.) Ratsastus on hyvin kokonaisvaltainen kokemus, se vaikuttaa koko ihmiseen eikä ainoastaan joihinkin osatoimintoihin. Se tyydyttää niin sosiaalisia, psyykkisiä kuin motorisiakin tarpeita. Ratsastuksen lisäksi kanssakäyminen hevosen kanssa sekä tallin ilmapiiri vaikuttavat myönteisesti. Ratsastusterapiassa ratsastaja saa kokemuksia uudenlaisesta ympäristöstä ja luonnosta. (Homberg, Zobel & Baum 1994, 28.) Ratsastusterapiassa ei teetetä tehtäviä tekemisen vuoksi, vaan niillä on aina jokin tarkoitus. Ratsastusterapian sisältö ei koskaan ole keinotekoinen rakennelma, vaan se on tavoitteellista, mielekästä ja elämänläheistä toimintaa, johon liittyy voimakkaita elämyksiä. (Julkunen 1995, 32, 47.) Ratsastaja saa terapiassa tehdä asioita, jotka ovat oikeasti hyödyllisiä. Hän voi esimerkiksi ruokkia hevosta, harjata sitä tai siivota karsinaa. Nämä ovat kaikki hevosen hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä tehtäviä. Ratsastusterapia sopii kaikenikäisille ja lähes kaikille vammaryhmille. Rajoittavia tekijöitä ovat allergiat, voimakkaat pelkotilat, motivaation puute ja yleinen terveydentila. Neurologisista vammaryhmistä ratsastusterapia soveltuu hyvin CPvammaisille, MBD-lapsille, MS-potilaille, selkäydinvammaisille ja lihassurkastumatautia sairastaville. Sitä ei kuitenkaan suositella MS-taudin akuutissa vaiheessa tai vaikeaa, etenevää lihassurkastumatautia sairastavalle asiakkaalle. Ratsastusterapia ei sovellu myöskään osteoporoosia tai Scheuermannin tautia sairastavalle. Aistivammaisille ratsastusterapia yleensä sopii, samoin kehitysvammaisille ja autisteille. Ratsastusterapia on sopiva kuntoutusmuoto myös keskittymis- tai muistihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista kärsiville henkilöille. Lisäksi

8 7 ratsastusterapian avulla voidaan kuntouttaa psyykkisesti sairaita. (Rummukainen 1996, ) 1.1 Ratsastusterapian historia Hevosen liikkeiden positiivinen vaikutus ihmisen terveydelle on tunnettu jo Hippokrateen aikana (450 ekr.) (von Dietze 1987, 3). Monet luvun kirjailijoista painottivat ratsastuksen terveyttä vaalivaa ja edistävää vaikutusta. Eräs 1700-luvun tietokirja toteaa, että ratsastuksella ei ainoastaan paranneta sairauksia, vaan pyritään ehkäisemään ne kokonaan luvulta lähtien yleistyi rattaiden käyttö liikuttaessa paikasta toiseen ja ratsastusta alettiin pitää lähinnä yläluokan urheiluharrastuksena. (Eltze 1987, 56.) Ensimmäisenä eläimiä on käytetty varsinaisesti terapiatarkoitukseen v perustetussa York Retreat nimisessä mielisairaalassa Englannissa. Positiivisia vaikutuksia olivat muun muassa lisääntynyt motivaatio, parantunut itsetunto ja vuorovaikutustaitojen lisääntyminen. (Rummukainen 1996, 2.) 1900-luvun puolivälistä lähtien ratsastusterapian käyttö kuntoutuksessa on laajentunut ja levinnyt ympäri maailmaa (Kokkala, Kulola & Pohjalainen 2000, 3). Tieteellinen tutkimus sen vaikutuksista on kuitenkin alkanut vasta 1980-luvulla (Valtonen 1996, 11). Suomeen ratsastusterapia tuli 1970-luvun alussa vammaisratsastuksen nimellä. Se on siitä lähtien kuulunut Suomen Kuntoutusliiton toimintaan ja tunnetaan nykyään ratsastusterapian nimellä. Vammaisratsastus puolestaan on tänä päivänä Suomen Ratsastajainliiton (SRL) alaista harrastus- ja kilpailutoimintaa. (Suomen Kuntoutusliitto ry.) 1.2 Ratsastusterapian osa-alueet Ratsastusterapiaan liittyvien käsitteiden käytössä ei ole olemassa yhtenäistä, kansainvälistä linjaa. Selkein ja maailmanlaajuisesti eniten käytetty malli on saksalainen. Saksalaisen mallin yläkäsite on terapeuttinen ratsastus, joka jaetaan tiukasti kolmeen eri osa-alueeseen: 1. hippoterapia 2. heilpedagoginen ratsastus ja vikellys 3.

9 8 vammaisratsastus. (Törmälehto 1993, 6.) Suomalaisessa mallissa on kaksi osa-aluetta: ratsastusterapia ja vammaisratsastus. lääketiede hippoterap ia vammaisra tsastus ratsastusterapia kasvatustiede ja psykologia ratsastuster apia Vammais- /erityisratsastus liikuntatiede kuntoutus harrastus Keski-Eurooppa Suomi KUVIO 1. Terapeuttisen ratsastuksen osa-alueet Suomessa ja Keski-Euroopassa (Halonen 1992, 2). Hippoterapia on neurofysiologiaan perustuvaa fysioterapiaa, joka toteutetaan hevosen avulla. Sen avulla pyritään parantamaan liikuntavammaisten potilaiden asentojen hallintakykyä, aktivoimaan liikkumista ohjaavia neuraalisia mekanismeja ja normalisoimaan lihasjänteyttä. (Sandström 2000, 3.) Hippoterapiassa hevosta käytetään elävänä harjoitusvälineenä. Terapia on lääkärin määräämää ja valvomaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka toteuttaa fysioterapeutti. Hippoterapiassa ratsastaja ratsastaa aina ilman satulaa. (Valtonen 1996, ) Hippoterapian lähtökohtana on hevosen selän kolmiulotteinen liike, joka välittyy ratsastajaan keinuvana liikkeenä, jonka toistuvuus on liikeimpulssia minuutissa. Hevosen ruumiinlämpö on yhdestä puoleentoista astetta korkeampi kuin ihmisellä. Kun nämä terapeuttiset tekijät yhdistetään on tuloksena yhdistelmä, jonka korvaaminen teknisin keinoin on vaikeaa. (Valtonen 1996, 12.)

10 9 Hevosen askellajeista hippoterapiassa hyödynnetään vain käyntiä (Kuenzle 1987, 22), joka on nelitahtinen askellaji. Hevosen kävellessä ratsastajan lantion puoliskot kallistuvat vuoroin eteen ja taakse, kiertyvät vertikaaliakselin suhteen oikealle ja vasemmalle sekä liikkuvat sivusuuntaan sagittaali-akselin suuntaan. Samalla lantiokori liikkuu kokonaisuudessaan ylös ja alas. Lantion asennon vaihtelu puolestaan synnyttää rintakehän ja lapaluiden liikkeet. Ihmisen kävellessä lantio toimii samalla tavoin. (Sandström 2000, 43.) Tätä kautta vammainen ratsastaja voi tuntea, miten lantion pitäisi kävellessä toimia ja hänen omakin kävelynsä voi vähitellen aktivoitua. Koulutetun terapiahevosen käyntiä voidaan säädellä ratsastajan tarpeiden mukaan. Hevosen selän liikkeet ovat erilaisia riippuen siitä kulkeeko se kootussa- lisätyssä- vai keskikäynnissä. (Kootussa käynnissä askel on lyhin, lisätyssä pisin.) Lisäksi voidaan vaihdella käynnin tempoa ja hevosta voidaan kävelyttää joko suoralla tai kaarevalla uralla. (Tauffkirchen 1994, 111.) Hippoterapialla ei ole ratsastuksellisia tavoitteita (Kuenzle 1987, 23). Kuitenkaan hippoterapiassa ei ole kyse passiivisesta hevosen selässä istumisesta vaan tarkoitus on, että ratsastaja reagoi hevosen liikkeisiin vastaavalla tasapainon hakemisella (Tauffkirchen 1994, 111). Indikaatioita hippoterapialle ovat erilaiset hermostoperäiset liikuntahäiriöt, kuten CP-vamma, MBD tai MS-tauti (Valtonen 1996, 12). Heilpedagoginen ratsastus ja -vikellys on kokonaisvaltaista kuntoutusta hevosen avulla. Ohjaajalla tulee olla pedagoginen koulutus. Heilpedagogisen ratsastuksen ja -vikellyksen käyttöalueita ovat lähinnä psyykkinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen kuntoutus. Ratsastuksen ja hevosen avulla pyritään vaikuttamaan myönteisesti asiakkaan kehitykseen ja ennen kaikkea käyttäytymiseen. Heilpedagogisessa ratsastuksessa ja -vikellyksessä voidaan tarpeen mukaan käyttää myös erilaisia välineitä kuten palloja ja vanteita tai musiikkia. Ratsastuksen lisäksi keskeisiä asioita ovat hevosten hoito, tallityöt ja ryhmässä toimiminen. (Rummukainen 1996, 15.) Vikellys on urheilulaji, jossa voimistellaan laukkaavan hevosen selässä. Heilpedagogisessa vikellyksessä ratsastetaan ja voimistellaan ympyrällä juoksutusliinan päässä liikkuvan hevosen selässä kaikissa askellajeissa. Suomessa vain harvat terapeutit käyttävät vikellystä työssään. Vikellyksen juuret ovat Venäjällä, missä kasakat tekivät

11 10 erilaisia temppuja hevosen selässä. Myös Suomen rakuunarykmentissä harrastettiin jo autonomian aikaan vikellystä nimellä keikkaukset. (Törmälehto 1993, 7-8.) Yksilötason tavoitteita heilpedagogisessa ratsastuksessa ja -vikellyksessä voivat olla muun muassa motivaation ylläpitäminen ja rakentaminen, luottamuksen rakentaminen, pelkojen voittaminen, itsetunnon ja keskittymiskyvyn parantaminen sekä sensorisen integraation parantaminen. Sosiaalisen alueen tavoitteita voivat olla muun muassa aggressioiden hallitseminen, toisiin sopeutuminen ja ystävyyssuhteiden solmiminen. (Rummukainen 1996, ) Indikaatioita heilpedagogiselle ratsastukselle ja vikellykselle ovat erilaiset oppimis- ja keskittymisvaikeudet, henkinen ja sosiaalinen jälkeenjääneisyys, aivo-orgaaniset häiriöt ja erilaiset fobiat. Lisäksi ratsastuksen on todettu auttavan depressioiden ja anoreksian hoidossa. (Valtonen 1996, 13.) Hippoterapiassa kiinnitetään hevosta valittaessa suurin huomio sen liikkeisiin, mutta heilpedagogisessa ratsastuksessa hevosen hyvä luonne on ensiarvoisen tärkeä. Hevosen pitää olla ehdottoman kuuliainen, mutta se saa reagoida ympäristön tapahtumiin, kuten hälinään. Reaktioidensa avulla hevosella on mahdollisuus vaikuttaa lasten käyttäytymiseen. (Rummukainen 1996, 16.) Vammaisratsastus on harrastustoimintaa tai kilpaurheilua, jossa on tavoitteena ratsastus- ja hevosmiestaitojen oppiminen. Suomessa vammaisratsastuskäsitteen rinnalla kulkee käsite erityisratsastus, joka on laajempi sisältäen mm. käytös- ja oppimishäiriöiset ratsastajat (Selvinen 1992, 229). Vammaisten ratsastusharrastuksesta on raportoitu jo 1930-luvulla ja se yleistyi voimakkaasti 1960-luvulta alkaen (Eltze 1987, 56). Suomessa vammaisratsastusta on harrastettu 1970-luvun alusta lähtien (Selvinen 1992, 229). Ratsastus soveltuu myös harrastuksena lähes kaikille vammaryhmille (Selvinen 1992, 229), aivan kuten terapianakin. Ratsastus saattaa olla oikea laji vammaiselle, joka on huonosti motivoitunut liikuntaan, koska se tarjoaa mahdollisuuden tavallaan passiivisempaan urheiluun (Rummukainen 1996, 17). Ratsastus on urheilulaji, jota vammainen voi harrastaa yhdessä toisten kanssa, myös ei-vammaisten. Jokainen hevonen on erilainen, jokainen aiheuttaa erilaisia ongelmia. Vammaiselle tekee hyvää huomata, että nämä ongelmat koskevat yhtä lailla vammattomia kuin vammaisiakin ratsastajia. Ratsastus on tätä kautta erinomainen integraatio-keino. (Vogel 1987, 52.)

12 11 Vammaisratsastuksen toteuttamisen ehdoton edellytys on turvallisuus (niin kuin se on kaikessa toiminnassa hevosten kanssa). On tärkeää, että ohjaaja on kokenut ja tuntee ratsastajan vamman asettamat rajoitukset. Hevosen pitää olla rauhallinen ja luotettava sekä ratsastajalleen sopiva. Vammaisratsastajilla on kilpailulajina kouluratsastus ja kilpailutoiminnasta Suomessa vastaa Suomen Ratsastajainliitto. (Selvinen 1992, ) Vammaisratsastajat jaetaan neljään eri luokkaan vamman vaikeusasteen mukaan ja kullakin ryhmällä on kilpailuissa omat ohjelmansa. 1.3 Suomalainen ratsastusterapia Suomalaisessa ratsastusterapiassa ihmistä ajatellaan psykofyysisenä kokonaisuutena eli psyykkistä ja fyysistä puolta ei erotella toisistaan (Vähätalo 1998, 4). Suomalainen terapia-malli on ainutlaatuinen yhdistelmä, joka sisältää ajatuksia sekä hippoterapiasta että heilpedagogisesta ratsastuksesta (Halonen 1992, 2). Terapiassa painottuu asiakkaan tarpeista ja terapeutin pohjakoulutuksesta riippuen joko fysioterapeuttinen tai erityispedagoginen puoli (Törmälehto 1993, 9). Ratsastusterapia on kokonaisvaltainen kuntoutusmenetelmä, jossa pyritään hevosen välityksellä vaikuttamaan ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Suomessa ratsastusterapia ei ole korvaava hoitomuoto, vaan sitä käytetään muun kuntoutuksen tukena. (Valtonen 1996, ) Ratsastusterapia tapahtuu aina potilaan ehdoilla, mutta ei hevosen kustannuksella. Suomalaisessa mallissa hevonen nähdään lähinnä työtoverina ja vuorovaikutuksella hevosen kanssa on suuri merkitys. Terapian tavoitteet ovat psyykkisiä, sosiaalisia sekä fyysisiä ja ne asetetaan aina yksilöllisesti. Tärkeää on, että asiakas pystyy siirtämään arkielämään terapiassa oppimansa taidot ja tunteet. Ratsastamisen lisäksi terapiaan kuuluu oleellisesti hevosen hoitaminen ja helliminen, sen käyttäytymisen seuraaminen sekä tallityöt ratsastajan edellytysten ja olosuhteiden mukaan. (Rummukainen 1996, )

13 Ratsastusterapian korvattavuus Kela myöntää ratsastusterapiaa vain vaikeavammaisille lääkinnällisenä kuntoutuksena, osana joko fysio- tai toimintaterapiaa. Ratsastusterapiaa käytetään välivaiheena tai tukena edellä mainittujen terapioiden toteutuksessa. Se ei ole pitkään jatkuvaa terapiaa, Kela myöntää asiakkaalle yleensä terapiakertaa vuoden ajaksi. (Yleensä terapeutit haluavat toteuttaa terapian tiiviinä jaksona.) Asiakkaan kuntoutussuunnitelmasta pitää ilmetä, miten ratsastusterapia tukee tai korvaa fysio- tai toimintaterapiaa. Indikaatioita ratsastusterapialle ovat motoriset ongelmat, kuten poikkeava tonus, asymmetria, asentoja tasapainoreaktioiden puutteellisuus tai vartalon puutteellinen hallinta. Autisteille ja kehitysvammaisille ratsastusterapiaa voidaan myöntää edellyttäen, että terapialla voidaan tukea oma-aloitteisuutta ja jäsentynyttä toimintakykyä sekä aistitiedon tarkoituksenmukaista hyväksikäyttöä. Ratsastusterapiaa voidaan käyttää myös motivointi-keinona, jos kuntoutuja torjuu tavallisen fysio- tai toimintaterapian. (Kela 2000.) Ratsastusterapiaa ei Kelan näkemyksen mukaan ole yleensä tarkoituksenmukaista antaa yli kolmea vuotta. Joissakin erityistapauksissa ratsastusterapia voi kuitenkin korvata muun toiminnallisen terapian. Tällaisia tapauksia ovat käytännössä lähinnä Spielmayer- Sjögrenin-tautia sairastavat potilaat, joille ratsastusterapiaa voidaan myöntää pidemmäksikin aikaa. (Kela 2000.) Kelan korvaamassa ratsastusterapiassa terapeutin pitää olla fysio- tai toimintaterapeutti, joka on suorittanut Suomen Kuntoutusliiton ratsastusterapeuttikoulutuksen. Jos tällä tavoin koulutettua ratsastusterapeuttia ei ole saatavilla, voidaan hyväksyä myös Kuntoutusliiton kouluttama terapeutti, jolla on jokin muu pohjakoulutus. Tällaisista hyväksymisistä päättää Kelan kuntoutuslinja tapauskohtaisesti. Ratsastusterapeutin tulee tällaisessa tapauksessa toimia yhteistyössä asiakkaan fysio- tai toimintaterapeutin kanssa. (Kela 2000.) Ratsastusterapiaa voidaan korvata myös sairasvakuutuksena, mutta ainakin Porissa tällainen on harvinaista. Viimeksi Porin Kelasta on kysytty sairasvakuutuksen nojalla korvattavaa ratsastusterapiaa vuonna Virkailija arveli, että syynä vähäiseen kysyntää on korkea omavastuu-osuuden hinta. (Ratsastusterapia maksaa paikkakunnasta

14 13 riippuen n. 300 mk/tunti.) Sairasvakuutus korvaa ratsastusterapian liike- ja liikuntahoitona ja hoidon antajalla tulee olla fysioterapeutin koulutus. Tavallisimmat diagnoosit tällaisissa tapauksissa ovat MS-tauti tai CP-vamma. (Kela 1994.) 2 RATSASTUSTERAPIAN TOTEUTTAMINEN Terapia-tilanteessa on aina mukana ratsastaja, ratsastusterapeutti ja hevonen. Usein tarvitaan lisäksi taluttaja ja avustaja. Ratsastusterapeutilla on vastuu ratsastajasta ja hevosesta sekä terapiatilanteesta kokonaisuudessaan. Taluttajan tehtävänä on hevosen hallinta ja avustaja pitää omalta osaltaan huolen siitä, että ratsastaja pysyy hevosen selässä. Terapian kesto on yleensä minuuttia vaihdellen ratsastajan mukaan. (Rummukainen 1996, 35, 37.) 2.1 Terapeutti Suomen Kuntoutusliitto aloitti ratsastusterapeuttien koulutuksen vuonna Vuodesta 1995 se on järjestänyt koulutusta Ypäjällä yhteistyössä hevosopiston kanssa. (Valtonen 1996, 14.) Pääsyvaatimuksena koulutukseen on terveydenhuolto-, opetus- tai sosiaalialan opistotason koulutus ja vähintään kahden vuoden työkokemus omassa ammatissa vammaisten kanssa tai kuntoutusalalla. Lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään helppo B -tason ratsastustaito, monipuolinen hevosmiestaito sekä hyväksytty pääsykokeen tulos. Ratsastusterapeuttikoulutus on monimuotokoulutuksena tapahtuvaa ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutuksen laajuus on 30 opintoviikkoa ja se sisältää kolme eri osa-aluetta: 1. hevonen terapiassa 2. ratsastusterapia kasvatuksen, oppimisen ja mielenterveyden tukena 3. ratsastusterapia fysioterapian tukena. (Hevosopisto 2001.) Terapeutti suunnittelee yksilöllisesti kunkin asiakkaan terapiatunnin. Hänen täytyy kuitenkin olla valmis joustamaan suunnitelmasta asiakkaan tarpeiden mukaan.

15 14 Asiakkaalla pitää olla oikeus kieltäytyä jostakin harjoituksesta tai tehdä omia ehdotuksia. Ihanteellista olisi, että terapeutti pystyisi selvittämään harjoitukset asiakkaalle niin hyvin, että tämä ymmärtäisi niistä saamansa hyödyn. (Homberg, Zobel & Baum 1994, 29.) Harjoituksia selitettäessä on tietenkin otettava huomioon asiakkaan ikä ja psyykkinen kehitystaso. 2.2 Hevonen Terapiahevoselta ei vaadita nopeutta, hyppykorkeutta eikä vetosuoritusta niin kuin urheilu- tai työhevoselta. Ratsastusterapiassa käytetään hyväksi vain lajille tyypillistä liikkumistapaa (Rommel 1987, 5.) ja käyttäytymistä. Kuitenkin ratsastusterapia asettaa suuria vaatimuksia hevoselle. Sen tulee olla rehellinen ja rauhallinen sekä sietää mahdollisia pakkoliikkeitä ja heikkoa tasapainoa. Toisaalta terapiahevosen pitää reagoida herkästi pieniinkin apuihin. (Rummukainen 1996, 40.) Terapiahevosten koulutuksesta on olemassa useita eri näkemyksiä. Yhteistä näkemyksissä on kuitenkin se, että terapiahevosella tulisi olla takanaan hyvä peruskoulutus ja sen pitäisi olla vähintään 6-vuotias aloittaessaan terapiatyön. (Rummukainen 1996, 40.) Does (1987, 75) on sitä mieltä, että hevosen kouluttaminen terapiatyöhön pitäisi aloittaa vasta, kun normaali peruskoulutus on suoritettu. Holzrichter (1987, 73) puolestaan näkee, että paras lopputulos saavutetaan, kun hevosta aletaan kouluttamaan terapiaan rinnakkain normaalin peruskoulutuksen kanssa. Terapiahevonen ei saa olla liian korkea, koska terapeutin on yletyttävä maasta käsin avustamaan ratsastajaa. Käytännössä hevosen maksimikorkeus on tällöin 160 cm. Hevosella pitää olla lihaksikas selkä, joka mahdollistaa ratsastamisen ilman satulaa. Liikkeiden tulee rytmikkäät ja joustavat. Erityisen tärkeää on säännöllinen, määrätietoinen käynti sekä pehmeä ravi. (Holzrichter 1987, ) Terapiahevosen rodulla ei ole suurta merkitystä. Suomessa terapiassa käytetään paljon isoja poneja sekä suomenhevosia. Myös islanninhevosia on melko paljon terapiakäytössä. Valittaessa ratsastajalle sopivaa hevosta on otettava huomioon vamman asettamat vaatimukset ja ratsastajan yksilölliset piirteet. Pieni lapsi tarvitsee pienemmän hevosen (tai ponin) ja kookas ratsastaja tarvitsee suuremman hevosen. Jos lapsi on kovin levoton, hänelle sopii rauhallinen hevonen, joka ei hermostu säheltämisestä ja

16 15 rauhoittaa olemuksellaan lastakin. Spastinen lapsi tarvitsee pehmeäliikkeisen hevosen, kun taas hypotoniselle sopii nopealiikkeinen hevonen, joka herättelee lasta. (Rummukainen 1996, ) Oma käsitykseni on kuitenkin, että Suomessa vain harvalla terapeutilla on käytössään monta eri tyyppistä terapiahevosta, joista valita asiakkaalle juuri se oikea. Suurin osa joutuu valitsemaan kahdesta tai kolmesta hevosesta sen, joka niistä parhaiten sopii asiakkaalle. Yksi syy hevosten vähyyteen on se, että hyvin harva terapeutti tekee päätoimisesti ratsastusterapiaa. 2.3 Hevosen ja terapeutin yhteistyö Jotta voisi ymmärtää hevosen ja terapeutin välisen yhteistyön ja luottamuksen luonnetta, on tiedettävä jotakin hevosen maailmankuvasta, joka on hyvin erilainen kuin meillä ihmisillä. Jokaisen kesyhevosen sisällä asuu villihevonen, joka elää vaistojensa varassa aivan kuten esi-isänsäkin. Hevonen on kasvissyöjä ja saaliseläin, mikä tarkoittaa käytännöllisesti katsoen sitä, että hevosen maailmaa hallitsee pelko. Se on alati valppaana ja reagoi pakenemalla havaitessaan jotakin petoeläimeltä vaikuttavaa, kuten tuulen mukana lentävän muovipussin ja katolta putoavaa lunta. Hevonen pakenee ensin ja katsoo vasta sitten oliko sen pelästymä asia oikeasti vaarallinen. Ne esi-isät, jotka jäivät tutkimaan, oliko pensaikossa todella petoeläin, eivät jääneet henkiin periyttämään geenejään Hevosen perusasenne on, että kaikki on vaarallista, mitä ei ole turvalliseksi todettu. Hevonen on laumaeläin ja monet nykyhevosistakin pelkäävät yksin jäämistä. Villihevoselle jääminen yksin, ilman lauman suomaa turvaa, merkitsi varmaa kuolemaa. Kaikki lauman hevoset reagoivat yhden hevosen pelästyessä. Silloin koko lauma säntää pakoon. Samalla tavalla hevonen reagoi ihmisen pelkoon, sillä hevonen mieltää ihmisen laumansa jäseneksi. (Laurila 1995, 12, ) Toisilla hevosilla vaistot ovat selvästi enemmän pinnalla kuin toisilla. Yleensä ponit ja kylmäveriset ovat vähemmän herkkiä kuin lämminveriset lajitoverinsa. Esimerkiksi itsevarman shetlanninponini mielenrauhaa ei järkytä mikään, se ei yleensä vaivaudu edes vastaamaan toveriensa hirnuntaan ollessaan erossa muusta laumasta. Hoitoponini kanssa sen sijaan sain tehdä usean vuoden ajan töitä, ennen kuin se luotti minuun niin paljon, että uskaltautui kanssani rauhallisesti maastolenkille ilman hevoskavereiden suojaa ja tallille päin (=lauman suojiin) tullaan usein vieläkin aika reippaasti. Olen myöskin melko varma, että vieraan ratsastajan kanssa poni ei suostuisi edes lähtemään pois lauman luota.

17 16 Hevosen kouluttaminen pohjautuu siihen, että se on laumaeläin, jolle arvojärjestys on itsestään selvä asia. Hevoselle on luonnollista totella arvojärjestyksessä korkeammalla olevaa, eikä se kysele, miksi pitäisi totella. (Laurila 1995, 37.) Hevosen käyttö terapiassa pohjautuu terapeutin ja hevosen väliseen luottamukseen (Rummukainen 1996, 7). Luottamuksellisen suhteen pohjana on se, että hevonen hyväksyy terapeutin laumansa jäseneksi ja hyväksyy sen, että terapeutti on lauman arvojärjestyksessä sen yläpuolella. Kun hevonen hyväksyy ihmisen lauman johtajaksi, se myös turvautuu tukalassa paikassa helpommin ihmiseen eikä säntää karkuun. Huomatessaan ihmisen olevan tilanteessa rauhallinen hevonenkin rauhoittuu ja toteaa, että puskassa rapisteleekin tallikissa eikä suinkaan hyökkäykseen valmistautuva sapelihammastiikeri. Hevosen roolista ratsastusterapiassa ollaan monta mieltä. Hevonen voidaan nähdä vain terapiavälineenä tai sitä voidaan ajatella työtoverina. (Rummukainen 1996, 7.) Halonen (1992, 3, 34) puolestaan näkee, että hevonen toimii tilanteessa terapeuttina ja sille pitäisi antaa mahdollisimman suuri vapaus työskennellä. Kun terapeutti tarkkailee hevostaan ja jäsentää sen tapaa toimia vammaisen ratsastajan kanssa, hän oppii paremmin ymmärtämään hevosen ja ratsastajan välistä vuorovaikutusta. Silloin hän pystyy antamaan hevoselle entistä enemmän vapautta työskennellä terapia-tilanteessa ja osaa toimia sen kanssa paremmassa yhteistyössä. Ratsastusterapeutin ja hevosen suhteen ollessa parhaimmillaan, saavutetaan terapiassa optimaalisia tuloksia. Ihanteellinen tilanne on se, että hevonen toimii terapeuttina ja ratsastusterapeutti vain tilanteen ohjaajana. Terapeutin tehtävänä on toimia välittäjänä ja opettajana niin, että hän pyrkii lähentämään ratsastajaa ja hevosta toisiinsa. Toisaalta hänen pitää myös suojella heitä toisiltaan. (Scheidhacker, Bender, & Vaitl 1994, 65.) Kun lapsi huomaa hevosen tottelevan terapeutin ohjeita ja luottavan terapeuttiin, on hänen helpompi jättäytyä emotionaalisesti aikuisen hoiviin. Tätä kautta lapsi pystyy paremmin hyväksymään terapeutin tuen ja ohjauksen sekä virheiden korjaamisen. (Vähätalo 1998, 8.) Tässäkin kohtaa terapeutin ja hevosen välinen luottamus on äärettömän tärkeää, koska ilman sitä ei synny myöskään ratsastajan ja terapeutin välille luottamusta.

18 Hevosen ja ratsastajan suhde Hevosella ei ole ennakkoasenteita vammaista kohtaan. Sille vammainen on vain ihminen. (Vähätalo 1998, 12.) Koska eläin hyväksyy ihmisen sellaisena kuin hän on, siihen on usein helpompi ottaa kontaktia kuin ihmiseen. Eläin ottaa mielellään vastaan kiintymyksen ja hellyyden osoituksia ihmiseltä sekä osoittaa itse varauksetta samoja tunteita. Hevonen soveltuu terapeutiksi erityisen hyvin. Kissa on tähän tehtävään usein liian itsenäinen ja koira liian nöyristelevä. Hevosella on lisäksi se etu, että sillä voidaan ratsastaa. (Rummukainen 1996, 3, 6.) Hevonen suhtautua yleensä ihmiseen kiintymyksensekaisella pidättyvyydellä ja kestää kauan ennen kuin ratsastaja todella oppii tuntemaan hevosen. Kun ratsastaja vähitellen oppii lukemaan hevosta, sen eleitä ja ilmeitä, on tunne hyvin palkitseva. (Baum 1987, 43.) Hevonen on hyvin herkkä ihmiselle ja usein erityisen huomaavainen lasta ja vammaista kohtaan. Esimerkiksi tuntiessaan lapsen putoavan selästään hevonen pysähtyy. (Baum 1987, 43.) Itse tunsin erään hevosen, joka tavallisella ratsastustunnilla näki mörköjä maneesin nurkissa ja saattoi täysin yllättäen paeta niitä. Terapiatilanteessa sama hevonen ei koskaan säikkynyt, tapahtuipa sen ympärillä mitä tahansa. Hevosen käyttäytyminen voidaan aina selittää, koska se reagoi asioihin lajinsa mukaisesti: hevonen ei osaa teeskennellä. Se on perusolemukseltaan hyväntahtoinen, mutta reagoi epämiellyttäviin kokemuksiin negatiivisesti. (Baum 1987, ) Hevonen palkitsee hyvän kohtelun kiltteydellä ja saadessaan huonoa kohtelua se reagoi tavalla, jonka vaikeimminkin häiriytynyt lapsi kokee epämiellyttävänä. (Jos hevosta esimerkiksi harjataan liian kovilla otteilla, se heiluttaa päätään ja luimistaa korviaan.) Hevonen voi näin saada aikaan käyttäytymisen muutoksen, joka aikuisen vaatimana tuntuisi lapsesta nöyryyttävältä. Lapsen on helpompi korjata käytöstään turhautumatta, kun aloite tulee hevoselta. (Kröger 1994, ) Hevonen aistii herkästi ratsastajan tunteet peilaten niitä suoraan käytöksessään. Ratsastaja voi esimerkiksi olla tiedostamattaan vihainen ja harjata hevosta nopeilla ja kovilla harjan vedoilla. Yleensä hevonen reagoi tähän heiluttamalla häntäänsä, nostamalla päätään ja luimistamalla korviaan. Tätä kautta ratsastajakin oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omat tunteensa sekä käytöksensä. Terapian edetessä hän

19 18 huomaa voivansa vaikuttaa omalla käytöksellään hevosen käyttäytymiseen. Kun vuorovaikutus hevosen kanssa kehittyy, on ratsastajan helpompaa olla vuorovaikutuksessa myös ihmisten kanssa. (Halonen 1992, 4: Törmälehto 1993, 13.) Hevosella on voimakas vaikutus, joka viehättää ihmisiä. Tämä vaikutus ja hevosen suuri koko houkuttelevat ottamaan kontaktia siihen. Hevosella on myös se etu, sillä voidaan ratsastaa. Hevosen selässä istuessaan kontaktikyvytön ihminen voi ruumiillaan kommunikoida hevosen kanssa. (Valtonen 1996, 16.) Hevonen hyväksyy ehdoitta jokaisen ratsastajan kehon. Ratsastajankin on tällöin helpompi hyväksyä oma ruumiinsa ja ystävystyä sen kanssa sekä oppia hahmottamaan kehonsa rajoja. Ratsastaminen helpottaa kehon hahmottamista, koska hevosen selässä pysyminen edellyttää jatkuvaa tasapainon hakemista, liikkeiden koordinaatiota ja asennon muutoksia. (Leimer 1994, ) Hevonen motivoi erityisesti lapsia ja nuoria voimakkaasti. Hevosen suuri koko on oleellinen tekijä motivaation herättämisessä. Hevosen herättämiä tunteita voivat olla kunnioitus, pelko, ihailu tai rakkaus. Herättäessään voimakkaita tunteita hevonen nauttii samalla arvonannosta, joka mahdollistaa kasvatusprosessin. (Baum 1987, 44.) Vaikeimmatkin lapset hyväksyvät yleensä hevosen avulla suoritetut opetustoimet. Tärkeää on, että terapeutti pyrkii säilyttämään ja vahvistamaan hevosen herättämää motivaatiota. (Kröger 1994, 39.) 2.5 Taluttaja ja avustaja sekä apuvälineet Taluttajan tehtävänä on huolehtia hevosesta ja taluttaa sitä terapeutin ohjeiden mukaan. On tärkeää, että taluttaja tuntee hevosen sekä tietää miten se reagoi eri tilanteissa ja miten sitä tulee käsitellä. (Rummukainen 1996, 41.) Hevoset ovat yksilöitä ja vaativat yksilöllistä käsittelyä. Esimerkiksi vahvan egon ja itsetunnon omaava shetlanninponini ei usko, että tosiaan kiellän sitä tekemästä jotakin ennen kuin karjaisen. Herkempi hoitoponini puolestaan hermostuisi vastaavasta komentelusta ja kieltäytyisi kokonaan yhteistyöstä.

20 19 Avustaja toimii ratsastajan tukena terapeutin ohjeiden mukaan. Hän avustaa selkään nousussa ja varmistaa omalta osaltaan, että ratsastaja pysyy hevosen selässä. On tärkeää, että avustaja tuntee ratsastajan sekä omaa perustiedot hevosen käyttäytymisestä. Ratsastaja tuntee olonsa turvalliseksi, kun hänellä on aina tuttu hevonen, taluttaja ja avustaja. (Rummukainen 1996, 41.) Apuvälineitä tulisi käyttää harkiten, eivätkä ne saa häiritä hevosta tai ratsastajaa. Apuvälineiden avulla voidaan parantaa ratsastajan istuntaa tai hevosen liikkeiden hallintaa. (Rummukainen 1996, 42.) Apuvälineeksi voidaan lukea myös ramppi, jolta ratsastaja nousee selkään. Sekä avustajien että hevosen selkää voidaan säästää käyttämällä ramppia apuna selkään nousussa. Ramppi on koroke, jonne ratsastaja nousee (tai työnnetään liuskaa pitkin pyörätuolissa). Sen jälkeen hevonen tuodaan rampin viereen ja ratsastaja nousee (tai avustetaan) rampilta selkään. 3 RATSASTUSTERAPIAN TAVOITTEET Ratsastusterapia on yksilöterapiaa, (vaikka sitä joskus voidaankin toteuttaa ryhmässä) ja tavoitteet asetetaan aina yksilöllisesti. Tavoitteiden asettelussa voivat painottua eri osaalueet asiakkaan vammasta ja tarpeista riippuen. (Rummukainen 1996, ) Tavoitteiden jaottelussa osa-alueisiin voidaan käyttää useampaa tapaa. Rummukainen (1996) jaotteli tavoitteet fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin. Ringbeck (1987, 34) jaotteli tavoitteet motorisiin, emotionaalis-kognitiivisiin ja sosiaalisiin. Itse jaan tässä tutkimuksessa tavoitteet neljään eri osa-alueeseen, koska tällainen jako on mielestäni selkein ja kaikille tavoitteille löytyy silloin oma lokeronsa. Nämä osa-alueet ovat fyysinen ja motorinen, psyykkinen, sosiaalinen sekä kognitiivinen. Koen tärkeänä, että myös kognitiivisilla tavoitteilla on oma lokeronsa, koska tutkimukseni käsittelee kehitysvammaisten lasten ratsastusterapiaa ja kehitysvammaisilla lapsilla on aina ongelmia kognitiivisten taitojen alueella. Jaottelussa pitää kuitenkin muistaa, että osaalueet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa, esimerkiksi fyysisen suorituskyvyn paraneminen vaikuttaa itsetuntoa kohottavasti parantaen psyykkistä hyvinvointia.

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: VAMMAISTYÖ

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot