TRADITIOT JA USKOMUKSET VIETNAMIN TERVEYDENHUOLLOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRADITIOT JA USKOMUKSET VIETNAMIN TERVEYDENHUOLLOSSA"

Transkriptio

1 TRADITIOT JA USKOMUKSET VIETNAMIN TERVEYDENHUOLLOSSA Katja Aranki ja Maria Ikonen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Aranki, Katja & Ikonen, Maria, Traditiot ja uskomukset Vietnamin terveydenhuollossa Helsinki, kevät 2008, 67 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Terveysalan koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten kulttuuri ja uskomukset vaikuttavat vietnamilaiseen terveydenhoitoon. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa suomalaisille terveydenhuollon ammattilaisille, jotta he ymmärtäisivät paremmin Suomessa asuvia vietnamilaisia ja heidän tapojaan. Aihe on ajankohtainen, koska Suomeen saapuu myös Vietnamista jatkuvasti uusia maahanmuuttajia ja he käyttävät Suomen terveyspalveluita. Opinnäytetyön idea syntyi syksyllä 2006, kansainvälisen vaihto-opiskelujakson ja työharjoittelun aikana Vietnamissa Huen keskussairaalassa (Hue Central Hospital). Havaintoja ja haastatteluja on tehty niin sairaalassa kuin myös sen ulkopuolellakin. Yksi haastatteluista on tehty Suomessa syksyllä Osa haastatteluista tehtiin myös sähköpostin välityksellä. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja se on toteutettu etnografisella työotteella. Tutkimuskysymykset olivat: Miten uskomukset ja perinteet vaikuttavat Vietnamilaiseen terveydenhuoltoon ja miten ne näkyvät vietnamilaisten terveyskäyttäytymisessä? Sisällön analyysistä nousi esiin neljä pääteemaa: kansanomainen lääkintä ja terveydenhuolto, taloudelliset tekijät, yhteisöllisyyden merkitys, sekä uskonnolliset ja filosofiset tekijät. Vietnamilaiselle perhe on hyvin tärkeä. Se näkyy myös terveydenhuollossa esimerkiksi omaisten osallistumisena potilaan hoitoon. Kuukalenteri ohjaa vietnamilaisten arkea ja juhlaa. Sen mukaan eletään hyvää tai pahaa päivää, mikä vaikuttaa laajasti niin yksilöön kuin yhteiskuntaankin. Esi-isäkultti on läsnä jokapäiväisessä elämässä ja siihen liittyvät riitit ovat tärkeitä ja näkyviä. Asiasanat: Vietnam, perinteet, uskomukset, kulttuurilähtöinen hoitotyö, kvalitatiivinen

3 ABSTRACT Aranki, Katja and Ikonen, Maria. Traditions and Beliefs in Vietnamese Health Care. 67 p., 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Nursing. Option in Health Care. Degree: Public Health Nurse. The purpose of this thesis was to describe Vietnamese traditions and beliefs and the influence they have on Vietnamese health care. The number of Vietnamese people visiting health care units in Finland is increasing. The health care personnel come across people from different cultural backgrounds almost daily. Furthermore, the purpose of this study was to further Finnish health care personnel s knowledge of Vietnamese cultural habits, which should be considered during the interaction between the patient and the nurse. This was a qualitative research and it was carried out with an ethnographic approach. The research material was collected during a practical training period in Vietnam, Hue Central Hospital, in autumn Observation and interviews were used in the data collection. For the material we interviewed 14 health care personnel and three local people. As methods, we used participative observation and communicative interviews. The analysis was done by dividing the data into categories and subcategories. The results showed that the family plays a significant role in the Vietnamese culture: the ancestor-cult influences the descendants daily life. The fortune-tellers use the lunar calendar for predicting the good and the bad days. As a result, the patients bad days influence the hospitals surgical schedules. As a conclusion, the traditions and beliefs still have an impact on the daily life of the Vietnamese and the health care system. Therefore, people s cultural backgrounds should be taken into account in nursing. In order for nursing to be professional, transcultural nursing has to be incorporated; cultural awareness giving nurses tools to work with patients and further their recovery. Keywords: Vietnam, lunar calendar, transcultural nursing, traditions, beliefs, ancestorcult

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KULTTUURILÄHTÖINEN HOITOTYÖ Kulttuuri ja hoitotyö Leiningerin mukaan Auringonnousumalli VIETNAM Maantiede Politiikka Poliittinen historia Poliittinen järjestelmä Talousuudistus ja ruohonjuuritason demokratia Talous Terveydenhuolto Väestön terveys Koulutus Vietnamin uskonnot ja filosofiat Uskonnot Tavat ja uskomukset Kuukalenteri Esi-isä kultti Sukulaisuus ja sosiaaliset tekijät Vietnamilaisen perhekäsityksen taustaa Naisen ja miehen asema perheessä ja yhteisössä Vietnamilainen perhe TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusympäristö ja kohderyhmä Tutkimuksen tarkoitus, tehtävät ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät Kvalitatiivinen tutkimus Etnografia Aineiston keruu ja analyysi Havainnointi Haastattelu Analyysi... 40

5 4.5 Luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Kansanomainen lääkintä ja terveydenhuolto Taloudelliset tekijät Yhteisöllisyyden merkitys Uskonnolliset ja filosofiset tekijät JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Terveyden edistämisen näkökulma Opinnäytetyö prosessina Jatkotutkimusaiheita LÄHTEET LIITE 1: Sähköpostitse lähetetyt kysymykset

6 1 JOHDANTO Terveydenhuoltohenkilöstö joutuu yhä enenevissä määrin kohtaamaan vieraista kulttuureista kotoisin olevia ihmisiä. Terveydenhuoltohenkilöstölle on tärkeää omata hyvät vuorovaikutustaidot, jotta asiakas tuntisi olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Jotta voisi ymmärtää toisesta kulttuurista tulevan ihmisen käytöstä, täytyy myös tietää tämän kulttuurin tapoja ja tottumuksia. Vietnamilaisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti 1990-luvun alusta lähtien (Tilastokeskus 2007). Olimme kansainvälisessä vaihdossa syksyllä 2006 Vietnamissa, Huen kaupungissa. Ajatus opinnäytetyön aihealueesta syntyi vaihdon aikana. Vaihto-opiskelujaksoon kuuluva työharjoittelu toteutui Hue Central Hospital -sairaalassa, jossa havainnoimme vietnamilaista hoitokulttuuria. Teimme havaintoja myös sairaalan ulkopuolelta jokapäiväisestä elämästä, johon olimme itsekin osallisia. Huomasimme kiinnittävämme huomiota samoihin ilmiöihin, joten ryhdyimme tutkimaan ilmiöitä tarkemmin. Näiden huomioiden pohjalta kehittyi varsinainen opinnäytetyömme aihe. Tutkimuskysymykset olivat: miten uskomukset ja perinteet vaikuttavat Vietnamilaiseen terveydenhuoltoon ja miten ne näkyvät Vietnamilaisten terveyskäyttäytymiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää vietnamilaisten asiakkaiden ja suomalaisen terveydenhuoltohenkilöstön välisessä kanssakäymisessä. Perinteillä ja uskomuksilla on merkittävä rooli vietnamilaisten jokapäiväisessä elämässä. Tarkoituksenamme on kuvata ja tuoda esille, kuinka perinteet ja uskomukset vaikuttavat terveydenhuoltoon. Ajatuksenamme oli myös antaa kuvaus suomalaiselle terveydenhuoltohenkilöstölle vietnamilaisten elämäntavoista, jota he voivat käyttää avukseen työssään monikulttuuristuvassa Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluilla. Tutkimuksessa käytettiin laadullista menetelmää ja etnografista työotetta. Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä olemme käyttäneet transkulttuurisen hoitotyön pioneerin Madeleine Leiningerin auringonnousumallia. Olemme esitelleet mallista tarkemmin osa-alueita, jotka koimme tärkeiksi työmme kannalta.

7 Toivomme että työstämme olisi hyötyä opiskelijoille, jotka suunnittelevat suorittavansa harjoittelujaksoa Vietnamissa. Toivomme myös että opinnäytetyömme olisi hyvä apu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään vietnamilaisia.

8 2 KULTTUURILÄHTÖINEN HOITOTYÖ Kulttuuri ja hoitotyö Leiningerin mukaan Kulttuurilähtöinen hoitotyö keskittyy erilaisia kulttuureja ja osakulttuureja vertailevaan hoitokäyttäytymiseen. Siinä pyritään ymmärtämään eri kulttuureille ominaista hoitamista, terveyden ja sairauden käsitettä, uskomuksia ja käyttäytymismalleja. Siinä myös pohditaan, kuinka eri kulttuureista kotoisin olevat ihmiset joko eroavat tai ovat samankaltaisia hoidon ja terveyskäyttäytymisen osalta. (Leininger 1994, 8, 34.) Leiningerin mukaan kulttuurilähtöisen hoitotyön päämääränä on tieteellisen ja humanistisen tietoperustan muodostaminen eri kulttuureille ominaisten ja kaikille kulttuureille yhteisten hoitotyön käytäntöjen tuottamiseksi (Alexander, Andrews-Robards, Beagle, Butler, Dougherty, Solotkin & Velotta 1994, 413.) Kulttuurilähtöisen hoidon teorian perusolettamus on, että inhimillinen hoitaminen on yleismaailmallinen ilmiö, mutta hoitamisen mallit vaihtelevat eri kulttuureissa. Hoidon päämäärä ja hoitotoiminnot vaihtelevat kulttuurista toiseen, koska eri kulttuureja edustavilla ihmisillä on erilainen maailmankatsomus, yhteiskuntarakenne ja erilaiset kulttuuriarvot. (Alexander ym. 1994, 418.) Leiningerin teorian mukaan jokaisella kulttuurilla on omat sisäänrakennetut hoitamiseen liittyvät käyttäytymismallinsa, jotka ovat tuttuja tietyssä kulttuurissa eläville ihmisille, mutta tuntemattomia eri kulttuureista tuleville hoitajille. Jokaisessa kulttuurissa olevilla hoitorituaaleilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, joiden terapeuttinen vaikutus riippuu hoitajan tiedoista ja kyvyistä suorittaa rituaali suhteessa asiakkaan odotuksiin rituaalin vaikuttavuudesta. (Leininger 1994, 36.) Antropologi Edward Tylorin mukaan kulttuuri on monimuotoinen kokonaisuus, joka sisältää tietoisuuden, uskomukset, taiteen, moraalin, lait, tavat ja kaikki muut kyvyt ja tottumukset, joita ihminen tarvitsee ollakseen yhteisön jäsen. Yleisesti kulttuuria on luonnehdittu järjestelmälliseksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa käytännöt, arvot ja uskomukset ovat jatkuvassa läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja joita ymmärretään tietyssä kulttuurillisessa kontekstissa. Kulttuuri on opittuja käyttäytymis- ja ajattelutapoja, ja se sisältää tiettyjä dynaamisia ja pysyviä rauhoittavia ominaisuuksia, jotka mahdollistavat yksilön kyvyn ennakoida tulevaa ja muiden yhteisön jäsenten käyttäy-

9 7 tymistä. Näitä käyttäytymissääntöjä (normeja) noudatetaan koko elämän ajan, mutta koska kulttuurit kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti, myös normit muuttuvat ja sopeutuvat yhteisön tarpeen mukaisesti. Arvot ovat läpitunkevia ja syvään juurrutettuja voimia, jotka ohjaavat ihmisten ajatuksia ja toimintatapoja. (Leininger 1994, 10, 112, 113.) 2.2 Auringonnousumalli Leininger kehitti niin sanotun auringonnousumallin (The Sunrise Model, katso kuvio 1) kuvatakseen teoriaansa ja sen pääelementtejä. Auringonnousumallissa on kaksi puoliskoa, jotka vaikuttavat toisiinsa. Yhdistettyinä näistä puoliskoista muodostuu kokonainen aurinko, jonka sisältö sairaanhoitajan on ymmärrettävä pystyäkseen toteuttamaan inhimillistä hoitoa eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa. (Alexander ym. 1994, 420.) Malliin on siis liitetty kaikki ne elementit, jotka vaikuttavat hoitoon ja terveyteen, ja siinä on esitelty, kuinka ne nivoutuvat yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Auringon yläpuolikkaassa on kulttuurin ja yhteiskuntarakenteen osatekijöitä ja kulttuurilähtöisen hoidon maailmankatsomuksellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitoon ja terveyteen kielen ja ympäristön kautta. Kulttuurilähtöisellä hoidolla tarkoitetaan niitä kulttuurin sisällä tunnettuja arvoja, uskomuksia tai ilmaisutapoja, joilla annetaan toiselle yksilölle tai ryhmälle apua, tukea tai edellytyksiä hyvinvoinnin ylläpitämiseen, jonkin tilan tai elämäntavan parantamiseen tai kuoleman ja vammautumisen kohtaamiseen. (Alexander ym. 1994, 417, 420.) Nämä tekijät vaikuttavat siis siihen, miten hoitaminen ilmenee, sen malleihin ja käytäntöihin. Edelleen nämä vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Mallin alapuolisko koostuu kansanomaisista, ammatillisista ja hoitotyön järjestelmistä, jotka vaikuttavat toisiinsa sekä keskenään että mallin yläpuoliskon kanssa. Kulttuurisen hoidon säilyttäminen, mukauttaminen ja uudelleenmuotoilu ovat hoitotyön toimintoja, joiden avulla hoitotyön alajärjestelmä voi toimia yhdistävänä tekijänä kansanomaisten ja ammatillisten järjestelmien välillä. (Alexander ym. 1994, ) Auringonnousumalli kuvaa kulttuurisen hoidon monimuotoisuutta ja universaaliutta, ja sen mukaan ihminen on yhteiskuntarakenteestaan ja kulttuuritaustastaan erottamaton (Alexander ym. 1994, 421). Tämän olettamuksen perusteella käsittelemme opinnäyte-

10 työssämme vietnamilaisen kulttuurin eri osa-alueita, koska ilman näitä taustatietoja ei kulttuuria ja terveyskäyttäytymistä voi ymmärtää tai kuvata ymmärrettävästi. 8 KUVIO 1. Leiningerin auringonnousumalli (Alexander ym. 1994, 421.)

11 3 VIETNAM Maantiede Vietnam on s-kirjaimen muotoinen maa Itä-Aasiassa. Sen naapurimaita ovat Kiina pohjoisessa, Laos ja Kambodzha lännessä ja Vietnamin itäpuolella on eteläinen Kiinan meri. Vietnamissa asuu noin 86 miljoonaa ihmistä, ja sen asukkaat koostuvat 54:stä eri etnisestä ryhmästä. Vietnamin 53 etniseen ryhmään kuuluu 8 miljoonaa ihmistä. Nämä etniset vähemmistöryhmät asuvat pääasiassa vuoristoseuduilla, joka käsittää kaksi kolmasosaa koko Vietnamin alueesta. (Unicef 2007a.) Vietnamin ilmasto on hyvin vaihteleva, koska se on maana pitkä ja korkeuserot ovat suuret. Vaikka koko maa kuuluu subtrooppiseen ja trooppiseen vyöhykkeeseen, paikalliset olosuhteet vaihtelevat pohjoisen kylmistä talvista etelän ympärivuotiseen lämpöön. Ilmastoon vaikuttaa kaksi monsuunikautta, joiden vaikutukset ovat alueellisesti erilaiset. Koillisesta saapuva talvimonsuuni sijoittuu loka- ja maaliskuun väliin ja se tuo märkiä ja kylmiä talvia NaTrang:sta pohjoiseen. Samalla se tuo kuivaa ja lämmintä ilmaa Etelä- Vietnamiin. Huhtikuusta lokakuulle kestävä monsuunikausi saapuu lounaasta ja se tuo lämmintä ja kosteata ilmaa koko maahan, vuoristoalueita lukuun ottamatta. Taifuuneja ilmenee yleensä heinä ja marraskuun välillä, ja ne koskettavat varsinkin Keski- Vietnamia ja aiheuttavat suuria tuhoja. (Florence & Jealous 2003, ) Sadekaudella muun muassa sairaankuljetus on todella ongelmallista, koska tiet saattavat olla täysin ajokunnottomia muta- ja vesivyöryjen takia (Hakkarainen 1998, 47). 3.2 Politiikka Poliittinen historia 1800-luvun puolivälistä asti Vietnamia hallinnut Ranska sai väistyä vuonna 1945 Japanin perustettua Vietnamiin nimellisen itsenäisen hallituksen. Tämä niin kutsuttu itsenäinen hallitus ei kuitenkaan nauttinut kansallista luottamusta, joten japanilaisten antauduttua vuonna 1945, kommunistinen ja isänmaallinen puolue Viet Minh Pohjois-

12 10 Vietnamissa otti vallan käsiinsä ja julisti Vietnamin itsenäiseksi. Viet Minh ja ranskalaisten hallinto kävivät sotaa vuoteen 1954 asti. Neuvostoliiton ja lännen välinen kylmä sota vaikutti 1950-luvun alussa Itä-Aasiaan ja myös Vietnamiin voimakkaasti. Vuonna 1950 Vietnamin demokraattinen tasavalta julisti avoimesti kommunistista identiteettiään ja uskollisuuttaan kommunismille. Tämän seurauksena Yhdysvallat päättivät estää kommunismin leviämisen Vietnamiin ja ryhtyi tukemaan taloudellisesti Etelä- Vietnamia. Maa jaettiin tilapäisesti vuonna 1954 kahtia, kommunistiseksi Pohjois- Vietnamiksi ja ei-kommunistiseksi Etelä-Vietnamiksi. Etelä-Vietnamiin haluttiin itsenäinen hallinto, ja vuosien välillä Ranskan hallinto luovutti vietnamilaisille johdon. Samaan aikaan Yhdysvallat ryhtyi avustamaan Etelä-Vietnamia myös puolustusvoimien kouluttamisessa ja organisoimisessa. Noin pakolaista saapui Etelä- Vietnamiin pohjoisesta. Pohjois-Vietnamin johto huomasi pian, ettei maata aiottaisikaan yhdistää ja että etelässä oli myös tarpeeksi vastarintaa paikalliselle johdolle, joten he ryhtyivät tukemaan Etelä-Vietnamin vastarintaa ja tapahtumat johtivat Vietnamin ja Yhdysvaltojen väliseen sotaan vuosina Sota vaati sissien ja sotilaiden lisäksi massiiviset siviiliuhrit, ja lopulta yhdysvallat joutui vetäytymään Vietnamista. Vietnamit yhdistyivät Sosialistiseksi Vietnamin tasavallaksi vuonna Vuonna 1978 Vietnam hyökkäsi Puna-khmerien provosoimana Kambodzhaan ja tämän seurauksena, vuonna 1979, Vietnam kävi vielä lyhyen rajasodan Kiinaa vastaan. (Christie 1998, 117, , 202, , ) Yhdistymisen jälkeen monet Etelä-Vietnamin hallinnossa toimineet menettivät asemansa ja joutuivat uudelleenkoulutusleireille. Köyhyys, Kiinan kanssa käyty rajasota ja talouden alamäki lisäsivät etelävietnamilaisten ja myöhemmin myös pohjoisvietnamilaisten halua lähteä vaaralliseen maanpakoon meriteitse lautoilla ja veneillä, josta syntyi nimitys venepakolainen. Suomeen ensimmäiset vietnamilaiset pakolaiset saapuivat vuonna (Wikipedia 2007.) Poliittinen järjestelmä Nykyään kommunistinen puolue johtaa Vietnamin Sosiaalista tasavaltaa. Puolue on ateistinen ja se on omaksunut Vietnamin kungfutselaisuus -painotteisten dynastioiden roolin, joissa uskottiin poliittisen viisauden yksinomistukseen ja uskontojen harjoittamisen säännöstelemiseen. Puolue suosii maallista ja tieteellistä maailmankatsomusta ja on

13 11 julistanut joitain uskonnollisia tapoja taikauskoisiksi ja huonoiksi. Järjestäytyneet uskonnot, kuten buddhalaisuus ja katolilaisuus, koetaan uhkina, joten niiden toimintaa yritetään kontrolloida. Uskonnollisia organisaatioita on käsketty välttelemään poliittisen roolin ottamista ja pysyttäytymään vain uskonnollisessa roolissa. Mikäli uskonnolliset johtajat vastustavat puolueen poliittisia linjauksia, esimerkiksi verotuksen tai asevelvollisuuden kohdalla, hallituksen turvallisuuspalvelu vangitsee munkkeja ja pappeja epäröimättä. (Mc Leod & Nguyen Thi Dieu 2001, ) Vietnam seuraa marxilaista demokratiakäsitystä vahvasti. Lainsäädäntö ei salli muiden kuin kommunistisen puolueen olemassaoloa ja kommunistisella puolueella on erityisasema demokratian toteuttajana. Puolue edustaa kansan enemmistöä, varsinkin köyhiä viljelijöitä, ja ajattelumallin mukaan puolueella on enemmistön valtakirja, jolla se voi toimia vähemmistöä vastaan enemmistön hyväksi. Historiallisesti vähemmistöillä on tarkoitettu maanomistajaluokkaa ja kauppiaita, joiden oikeuksien riistoa perusteltiin köyhän enemmistön oikeuksien toteuttamisella. Marxilaisen logiikan mukaan maa ei siis tarvitse kuin yhden puolueen, jolla kansan enemmistön edustus on taattu. Muut puolueet edustaisivat pienen kansanosan intressejä, mikä olisi potentiaalisesti kansan enemmistön intressien vastaista eli täten haitallista koko kansakunnalle. (Hakkarainen 2005, ) Kansainvälinen painostus vapaan yhteiskunnan sallimiseksi on ollut voimakasta Vietnamissa. Tämä voi olla yksi syy sille, että kansalaisjärjestöjen perustaminen on sallittua, tosin rekisteröidyt kansalaisjärjestöt ovat jatkuvassa raportointivelvollisuudessa viranomaisia kohtaan. Osa etelän järjestöistä toimiikin ilman virallista statusta. Koko yhteiskunnan mittakaavassa kansalaisjärjestöjen asema on vielä heikko, sillä ne nähdään edelleen mahdollisena hallituksen vastaisena elementtinä. (Hakkarainen 2005, ) Talousuudistus ja ruohonjuuritason demokratia Vuonna 1986 hallitus lanseerasi Doi Moi - nimisen uudistuksen, jonka myötä Vietnam on läpikäynyt dramaattisen taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen. Vietnam avasi vaiheittain ovensa ulkopuolisille markkinoille liiketoiminnan ja investointien osalta. Doi Moi muutti Vietnamin taloutta keskitetystä järjestelmästä valtion johtamaksi sosialistisesti virittyneeksi markkinataloudeksi. Suurimmat muutokset olivat maanviljelyn yksi-

14 12 tyistäminen kotitalouksille, teollisuuden ja kaupankäynnin rajoitteiden poistaminen yksityiseltä sektorilta ja valtion omistamien yhtiöiden toiminnan tehostaminen. Yksityissektorin kasvulla on ollut huomattava merkitys talouden positiiviselle kehitykselle. Doi Moi on parantanut vietnamilaisten enemmistön kokonaisvaltaista hyvinvointia. (WHO 2007a, 2; ADB 2007.) Ennen Doi Moi -uudistusta päätökset ja suunnitelmat tehtiin keskitetysti ja budjetti laadittiin keskushallinnon tasolla. Paikallisten ihmisten mielipiteitä tai osallistumista päätöksentekoon ei nähty tarpeellisena, ja jos kansalaisilla oli mielipiteitä, eivät he tienneet kehen heidän tulisi olla yhteydessä. Asukkaat olivat passiivisia ja riippuvaisia viranomaisista valtion apu- ja tukijärjestelmän takia. Tukijärjestelmä lakkautettiin Doi Moin myötä ja asukkaat velvoitettiin panostamaan suunnitelmien toteuttamiseen joko työllään tai rahalla. Vaikka paikallisten yhteisöjen mielipiteitä kysyttiinkin, ei niitä silti varsinaisesti otettu mukaan päätöksentekoon. Varsinkaan köyhillä ei ollut varojen ja tiedon puutteen vuoksi mahdollisuutta mielipiteidensä esittämiseen, eikä näin ollen mahdollisuutta osallistua päätöksien tekoon. Paikallisvirkamiehet olivat tilivelvollisia vain ylemmälle taholle, eivätkä suoraan kansalaisille. Ylemmältä taholta ei byrokraattisen järjestelmän takia pystytty kontrolloimaan kunnolla projektien toteutusta. Nämä syyt johtivat korruption kasvuun. (Hakkarainen 2005, ) Asetus ruohonjuuritason demokratiasta ilmestyi vuonna 1998 ja se uusittiin myöhemmin. Ruohonjuuritason demokratialla tarkoitetaan paikallisten ihmisten mahdollisuuksia ottaa kantaa paikallistason päätöksentekoon. Tarkoituksena on edistää paikallista demokratiaa, ja paikallistason hallinnon velvollisuus on taata, että kansalaiset voivat toteuttaa oikeuksiaan. Hallituksella on kaksi kansallista kohdeohjelmaa, jotka tähtäävät köyhyyden vähentämiseen ja nälän poistamiseen sekä syrjäisimpien alueiden kehittämiseen. Ongelmana kuitenkin oli aluksi paikallisviranomaisten vanhat toimintatavat tukijärjestelmän ajoilta, jolloin kansalaisten lähestyminen tapahtui ylhäältä alaspäin, neuvottelematta. Paikallisviranomaisen toiminnasta ei ollut mahdollista myöskään valittaa millekään ulkopuoliselle, puolueettomalle elimelle, eivätkä paikallishallintojen budjetit täyttäneet paikallisdemokratian tarpeita. Ruohonjuuritason demokratia -asetusta uudistettiin vuonna 2003, jolloin määriteltiin tarkemmin paikallisten ihmisten oikeudet ja velvollisuudet ja myös annettiin parempi ohjeistus paikallistason virkamiehille asetuksen täytäntöönpanosta. Tämän jälkeen asukkaiden aktiivisuus päätöksentekoon on kasvanut

15 huomattavasti, minkä arvioidaan olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä nälän vähentämiseksi ja poistamiseksi. (Hakkarainen 2005, 23 24, ) Talous Vuoden 1986 jälkeen Vietnam avasi rajansa kansainvälisille markkinoille, ja sen jälkeen Vietnamin talous on ollut yksi nopeimmin kasvavista muihin kehitysmaihin verrattuna. Vaikkakin monen ihmisen elämä on parantunut viime vuosien aikana, on köyhien ja rikkaiden välinen kuilu kasvanut entisestään. Varsinkaan vuoristoseutujen etniset ryhmät eivät ole hyötyneet kaupunkilaisten tavoin talouskasvusta. Kaikilla ryhmillä ei ole pääsyä perus sosiaalipalveluihin. (Unicef 2007d.) Bruttokansantuotteen vuosittainen kasvu oli vuosina keskimäärin 5.4 prosenttia ja maailmanpankin köyhyysrajamittarin mukaan köyhyys väheni 1980-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun 33 prosentilla. Vietnam on kuitenkin edelleen yksi maailman köyhimmistä maista. Bruttokansantuote oli vuonna 2005 keskimäärin 620 dollaria (Unicef 2007a) ja väestöstä 33 prosentilla tulotaso ei riitä kohtuullisen elintason saavuttamiseksi. (WHO 2007a.) Vietnamin hallitus uskoo, että köyhyyttä voidaan vähentää talouden ja koko maan modernisoinnilla. Hallituksella on köyhyyden vähentämiseen ja talouskasvuun nimetty ohjelma: The Comprehensive Poverty Reduction and Growth Strategy, 2002, joka ohjaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Japanilaisilla on ollut merkittävä rooli ohjelman keskeisinä neuvonantajina sekä suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittajina. Japanilaisten kehitysapuprojektit ovat olleet Vietnamille suureksi avuksi. (Hakkarainen 2005, ) Vietnamin väestöstä noin 14 prosenttia on vähemmistökansoja. Vähemmistöjen suhteellinen osuus maan köyhistä on moninkertainen väkilukuun nähden. Maan sisällä on taloudellisesti merkittäviä alueellisia eroja. Suurkaupungit ovat keskushallinnon alaisuudessa olevia omia hallinnollisia yksikköjä. Niiden talouskasvu perustuu työvoiman saatavuuteen, jo olemassa oleviin kaupankäyntiä tukeviin rakenteisiin ja vahvaan hallinnolliseen asemaan. (Hakkarainen 2005, ) Köyhyysaste urbaaneilla alueilla on 18,3 prosenttia, kun taas maaseudulla aste on jopa 44,9 prosenttia. (Unicef 2007a.) Hakkaraisen (2005, 18) mukaan Vietnamissa kerätään tuloveroja, mutta korruption takia osa tu-

16 loista jää verotuksen ulkopuolelle. Valtiolla ei ole riittävän laajaa veropohjaa tulonsiirtoja varten, eikä täten myöskään mahdollisuutta toimivan sosiaaliturvan ylläpitämiseen. 14 Vietnam haki maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenyyttä vuonna 1995 (Hakkarainen 2005, 59) ja pääsi täysjäseneksi vuonna 2007 (ADB 2007). Kaupan vapauttaminen on lisännyt ulkomaankauppaa, joka puolestaan on kasvattanut vientiä niin teollisuuden tuotteiden kuin maataloustuotteidenkin osalta. Teollisuuden suhteellinen osuus on kuitenkin noussut enemmän. Vietnamin virallinen tavoite on tulla teollisuusmaaksi vuoteen 2020 mennessä. Vaate-, tekstiili- ja jalkineteollisuus ovat Vietnamin suurimpia teollisuuden aloja ja niiden vienti on 2000-luvun alusta kasvanut räjähdysmäisesti. Nämä teollisuuden alat perustuvat tuontimateriaaleihin ja halpatyöhön. Työntekijöiden työoikeuksissa ja työolosuhteissa on puutteita ja parantamisen varaa, palkka on usein pieni ja valmistuksessa joudutaan käsittelemään usein terveydelle vaarallisia kemikaaleja ilman asianmukaisia suojaimia. Kalatuotteet, mausteet ja kahvi ovat suurimpia vientituotteita. Kahvintuotanto on aiheuttanut Keski-Vietnamin perinteisesti etnisten vähemmistökansojen asuttamilla ylängöillä ongelmia, kun etniseen enemmistöön kuuluvia kinh- Vietnamilaisia on muuttanut vähemmistöjen alueille kahvia viljelläkseen. Kahvituotannon tuoma vauraus on jakautunut epätasaisesti alueelle. (Hakkarainen 2005, 59, 61 62, 65 66, ) Taloudellinen eriarvoisuus on kasvamassa nopeaa tahtia. Hallituksen 10-vuotinen sosiaalitalousstrategia tähtää eriarvoisuuden poistamiseen ja siihen, että eri alueet ja kaikki etniset ryhmät osallistuisivat ja saisivat osansa kasvavan talouden tuomasta kehityksestä. Strategia tähtää sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyspalveluiden saavutettavuuteen kaikille ja eliniän odotetaan nousevan vuoteen. (WHO 2007a.) Terveydenhuollon osuus valtion budjetista on pieni. Unicefin (2007a) tilaston mukaan 4 prosenttia budjetista on suunnattu terveydenhuoltoon, vuonna 2000 tämä tarkoitti kolmea dollaria kansalaista kohden. Hallitus jakaa suuren osan terveysbudjetistaan sairaaloille ja paremmin toimeentuleville maakunnille. Kuntien välinen eriarvoisuus johtuu siitä, että päätökset maakuntien käyttämien terveyskulujen määrästä on jätetty maakuntien omien hallintojen päätettäviksi ja osittain myös rahoitettaviksi. Julkisen sektorin palvelumaksujen, lääkkeiden myynnin ja yksityisten palveluntuottajien vapauttamisen myötä vietnamilaiset ovat ryhtyneet käyttämään hyvin paljon omia rahojaan terveyspalveluihin, joista suurin osa kuluu lääkkeisiin. Tämä vaikuttaa virheellisesti tilastoihin, joiden mukaan näyttää siltä, että Vietnam olisi yksi Aasian eniten terveydenhuoltoon kuluttavista maista. Lääkkeiden myynnin ja yksityisten palveluiden vapauttamisen toi-

17 15 mimattomuus, sekä sosiaalisen terveysvakuutuksen pieni määrä, on johtanut köyhien ja rikkaiden väliseen terveyspalveluiden saavuttamisen eriarvoisuuteen. Köyhillä ei ole varaa julkisiin terveyspalveluihin ja silti terveyskulut ovat suurin köyhyyden syy. (WHO 2007a.) 3.4 Terveydenhuolto Doi Moi -uudistukset koskettivat laajasti myös terveyssektoria. Ennen vuotta 1986 kunnalliset terveysasemat olivat romahduspisteessä. Hallitus joutui tekemään useita muutoksia terveyspalvelujärjestelmään. Terveyspalvelumaksut otettiin käyttöön, yksityisten terveyspalvelujen tuottaminen laillistettiin ja lääkkeiden myynti ja aiempi säännöstely vapautettiin. Yksityisten palveluntarjoajien määrä kasvoi nopeasti, eikä hallitus ollut varautunut säännöstelemään ja tarkkailemaan palveluiden laatua. Tämä yhdistettynä huonosti rahoitettuun julkiseen sektoriin, aiheutti vakavia negatiivisia vaikutuksia hoidon laatuun ja sen saatavuuteen. Tämä johti siihen, että hallitus otti vastuun kunnallisten terveysalan työntekijöiden palkanmaksusta, ja kehitti vuonna 1992 sosiaaliturvan, joka kattoi arviolta 12 prosenttia kansasta. Julkisen terveydenhuollon työntekijät saavat osan palkastaan palvelumaksuista, jonka vuoksi pätevämmät työntekijät saattavat lähteä parempien ansioiden perään, niille paikkakunnille, joissa on maksukykyisempiä potilaita. Samanaikaisesti köyhemmissä kunnissa joudutaan tyytymään huonompilaatuiseen hoitoon. Tulotasoa korottaakseen köyhimpien kuntien terveydenhuollon työntekijät joutuvat tekemään lisätyötä muilla aloilla, joten osa kunnallisista terveyskeskuksista on usein kiinni, mikä myös vaikuttaa osaltaan terveyspalvelujen huonoon saatavuuteen. (WHO 2003; WHO 2007a.) Nykyään lähes kaikissa kunnissa on omat terveyskeskukset, joista noin 40 prosentissa on lääkäri ja useimmissa kylissä on kätilö, tai synnytyksiin ja lastentauteihin erikoistunut hoitaja. Silti köyhillä ja syrjäisillä alueilla terveydenhoitopalveluiden saatavuus on edelleen rajallista. Varsinkin pienempien etnisten ryhmien kohdalla suurin syy siihen miksi ihmiset eivät hakeudu sairaaloihin, ovat kielelliset ja kulttuurilliset erot. Monesti syrjäisimmillä alueilla matka sairaaloihin on liian pitkä ja ihmiset joutuvat kävelemään monta tuntia päästäkseen hoidettavaksi (WHO 2003). Terveyspalveluiden maksuista johtuen köyhillä kotitalouksilla ei usein ole niihin varaa. Vietnamissa terveyspalvelumaksut ovat kiinteitä, joten monelle köyhälle ne tulevat suhteessa paljon kalliimmiksi

18 16 kuin hyvätuloisille, ja tämän vuoksi itsensä lääkitseminen saatetaan valita hoitoon hakeutumisen sijasta. Näin ollen vastuu sairaiden lasten ja vanhusten hoidosta jää usein naisille. Naiset suosivat miehiä useammin itsehoitomenetelmiä, tai etsivät yksinkertaisia ja halpoja lääkintäpalveluja. Sairausvakuutuksen ottaminen ei edelleenkään ole Vietnamissa yleistä, mutta jos vakuutus otetaan, kotitaloudet ottavat vakuutuksen useammin miehelle kuin vaimolle. Sairausvakuutus kuuluu kuitenkin valtion palveluksessa olevien ihmisten työsuhde-etuihin. (Khuat Thu Hong 2005, 79 80; WHO 2003.) Vuonna 2001 Vietnamissa tehtiin erilaisia aloitteita, jotta köyhimmillä ihmisillä olisi varaa hoitaa itseään. Joissain maakunnissa köyhimmiltä poistettiin käyttömaksut, välttämättömimmät lääkkeet ja sairausvakuutukset tulivat heille ilmaisiksi, myös sairaalat saivat rahastoja köyhimpien hoitamiseksi. Erot näiden etujen suhteen olivat kovin suuria eri maakuntien välillä. Esimerkiksi joissain paikoissa ilmaislääkkeiden varastot olivat hyvin rajallisia ja joissakin toisissa kunnissa potilailla oli köyhille suunnattu vakuutuskortti, joilla he saivat ilmaisia lääkkeitä, mutta kortti piti uusia vuosittain ja kortin myöntämiseen saattoi mennä kahdeksankin kuukautta. (WHO 2003.) Vietnamissa valtion sairausvakuutusjärjestelmä kattaa vain valtion palveluksessa olevat ihmiset. Muut hoitavat pääsääntöisesti itse sairasvakuutuksensa, jotka ovat tavalliselle vietnamilaiselle kalliita. Noin 20 prosentilla kansalaisista on periaatteessa oikeus ilmaiseen terveydenhuoltoon, mutta käytännössä se on ongelmallista. Jos paikallishallinnolla ei ole varaa maksaa sairausvakuutusta, ei kansalainen saa silloin ilmaista terveydenhuoltoa. Joillain alueilla ihmiset eivät ole edes kuulleet hoitoon oikeuttavasta sairausvakuutuskortista. On myös alueita, joissa ilmaiseen terveydenhuoltoon oikeuttavia kortteja on jaettu, mutta ihmisille ei ole kerrottu mitä kortilla tehdään. Lukutaidottomat kansalaiset eivät näin ollen ole hyötyneet kortista. (Hakkarainen 1998, ) Hoidon huono laatu, julkisen terveydenhuollon henkilöstön huono palkkaus ja hoitotyön potilaskeskeisyyden puute estävät terveyspalveluiden täyden potentiaalin käyttämisen. YK:n vuosituhattavoitteet tähtäävät muun muassa köyhyyden ja nälän lopulliseen poistamiseen, lapsikuolleisuuden vähentämiseen, äitien terveydentilan parantamiseen sekä HIV:n malarian ja muiden sairauksien vähentämiseen myös Vietnamissa (UN 2005). Mikäli terveysjärjestelmä ei panosta täydellä teholla kaikkien kansalaisten terveydentilan parantamiseen ja eriarvoisuuden poistamiseen, eivät YK:n vuosituhattavoitteet Vietnamin osalta toteudu. Hallituksen 10-vuotinen sosiaalitalousstrategia esittää monia eh-

19 dotuksia asioiden parantamiseksi, mutta se ei kuitenkaan esitä selkeitä ratkaisuja eriarvoisuuden konkreettiseksi parantamiseksi. (WHO 2007a.) 17 Vietnamissa harjoitettu perinteinen lääketiede on sekoitus kiinalaista lääketiedettä ja alkuperäistä vietnamilaista kansan parannustaitoa. Tämä sino-vietnamilaiseksi kutsuttu parantaminen perustuu olettamukseen, että ihmisen keho sisältää voimia, jotka hallitsevat maailmankaikkeutta. Näitä voimia kutsutaan nimillä Yin ja Yang, jotka tarkoittavat miehen ja naisen periaatteita ja kuuman ja kylmän periaatteita. Uskotaan siis, että veri edustaa kuumaa ja henkäys kylmää. Kehon eri osat ja elimet sisältävät normaalisti enemmän jompaakumpaa voimaa, ja kun keho on terve, ovat vastakkaiset voimat harmoniassa keskenään. Vastaavasti sairaus johtuu voimien epätasapainosta. (Coughlin 1965, 211.) Jokaisella etnisellä vähemmistöryhmällä on omat perinteisen lääketieteen tapansa, jotka pitävät sisällään yrttien, kasvien, lehtien, kuorien, sienien ja hedelmien käyttöä. Niitä käytetään esimerkiksi kuumeen, ripulin, päänsäryn ja muiden yleisten sairauksien lievitykseen. Monesti yrttejä käytetään rituaalien yhteydessä, ja on tavallista, että niiden käyttämiseen liittyy myös taikauskoa, esimerkiksi tietyt yrtit on otettava ennen auringonnousua tai laskua, jotta ne toimisivat niin kuin olisi tarkoitus. Perinteisen lääketieteen parantajat ovat palvonnan mestareita ja he saavat hyvää palkkaa palveluistaan. (WHO 2003.) Joitakin perinteisen lääketieteen osia yhdistellään myös länsimaiseen lääketieteeseen. Vähemmistöryhmien käyttämästä perinteisestä lääketieteestä on vaikea saada tietoa. Länsimaisessa lääketieteessä ei käytetä perinteisen lääketieteen suosimia kasveja, vaikka joistain perinteisessä lääketieteessä käytettävistä kasveista on jopa tieteellistä näyttöä. Koska ihmiset yhdistävät modernia ja perinteistä lääkehoitoa, on hallitus pyrkinyt kehitysohjelmassaan kiinnittämään huomiota järkevään ja tehokkaaseen lääkkeiden yhteiskäyttöön. (WHO 2003, WHO 2007a.) 3.5 Väestön terveys Köyhissä kotitalouksissa, maaseudulla ja vähemmistöjen keskuudessa naisten ravintoosuus jää miesten osuutta alhaisemmaksi. Perinteiset sukupuoliroolit aiheuttavat sen,

20 18 että naiset uhraavat oman ruoka-annoksensa lasten ja muiden perheenjäsenten hyväksi. Alle 5-vuotiaista lapsista 25 % on aliravittuja, mikä johtuu huonosta ravinnonsaannista. Vain 19 % lapsista saa pelkästään rintaruokaa neljän kuukauden ikään asti, ja vain 12 % kuuden kuukauden ikäisiksi asti. Vain neljännes vastasyntyneistä sai rintamaitoa ensimmäisen elintuntinsa aikana. Vietnamissa on vuodesta 1980 asti suositeltu rintaruokintaa ja se otettu osaksi kansallista ravitsemusohjelmaa. Elokuussa 2007 Unicefin järjestämää rintaruokintaviikkoa vietettiin myös Vietnamissa. Tutkimusten mukaan vastasyntyneen ensimmäisen tunnin aikana saama rintamaito ehkäisee vastasyntyneiden kuolleisuutta kehitysmaissa. Aikainen rintaruokinta tarjoaa tärkeitä ravinteita, jotka suojaavat vauvoja vaarallisilta sairauksilta ja edistää lapsen kasvua ja kehitystä. (Unicef 2007d.) Alle 5-vuotiaiden ja vastasyntyneiden kuolleisuus on vähentynyt merkittävästi parin viime vuosikymmenen aikana. Siitä huolimatta vähemmistöryhmien keskuudessa sekä vastasyntyneiden että äitien kuolleisuus on neljä kertaa korkeampi kuin kansallinen keskiarvo. Tämä voi osittain selittyä sillä, että vähemmistöjen keskuudessa kotona tapahtuvat synnytykset ovat paljon yleisempiä kuin kaupungeissa asuvien keskuudessa. WHO:n raportin mukaan yli 40 prosenttia vähemmistöryhmien naisista synnyttää kotona ilman ammattiapua, jolloin apuna on vain joku lähiomainen. Joillain alueilla tämä luku yltää jopa 90 prosenttiin. Perinteet ovat tärkeitä, ja tiettyjen perinteiden mukaisesti naisen äiti voi olla mukana vain ensimmäisessä synnytyksessä, mutta muutoin mies avustaa vaimoaan. Suurin osa vähemmistöryhmien naisista ei ole tottunut synnyttämään sairaaloissa. Joissain vähemmistöryhmissä oli ennen tapana, että nainen menee synnyttämään yksin metsään, synnytystä varten rakennettuun majaan. Nykyään naiset synnyttävät perheen majassa peltojen läheisyydessä. Koska sairaaloihin on vaikea päästä ja niiden hoito on huonoa, moni synnyttää mieluummin kotonaan. Kunnan sairaaloissa hoidon taso on monien mielestä parempaa kuin terveyskeskuksissa. Koska Vietnamissa on otettu käyttöön poliorokote ja vastasyntyneiden jäykkäkouristusrokote, on molemmat saatu hävitettyä Vietnamista. Myös tuhkarokko on vähentynyt 95 prosenttia luvun alusta alkaen. (Unicef 2007f; WHO 2003.) Yli yksivuotiaiden lasten kuolinsyistä 75 prosenttia johtuu loukkaantumisista, pääsyinä ovat hukkumiset ja liikenneonnettomuudet. Muita syitä ovat myrkytykset, terävien esineiden tuottamat vammat ja palovammat. Vietnamissa vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan köyhimmissä kotitalouksissa tapahtui enemmän onnettomuuksia kuin parem-

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

How can university education answer to local needs?

How can university education answer to local needs? DEVELOPING THE TRAINING OF COMMUNITY HEALTH NURSES HUMAN RIGHT BASED APPROACH IN THE CARE OF ELDERLY IN SWAZILAND North-South-South Intensive Program in Uniswa 22.2 5.3.2010 How can university education

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot