TRADITIOT JA USKOMUKSET VIETNAMIN TERVEYDENHUOLLOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRADITIOT JA USKOMUKSET VIETNAMIN TERVEYDENHUOLLOSSA"

Transkriptio

1 TRADITIOT JA USKOMUKSET VIETNAMIN TERVEYDENHUOLLOSSA Katja Aranki ja Maria Ikonen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Aranki, Katja & Ikonen, Maria, Traditiot ja uskomukset Vietnamin terveydenhuollossa Helsinki, kevät 2008, 67 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Terveysalan koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten kulttuuri ja uskomukset vaikuttavat vietnamilaiseen terveydenhoitoon. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa suomalaisille terveydenhuollon ammattilaisille, jotta he ymmärtäisivät paremmin Suomessa asuvia vietnamilaisia ja heidän tapojaan. Aihe on ajankohtainen, koska Suomeen saapuu myös Vietnamista jatkuvasti uusia maahanmuuttajia ja he käyttävät Suomen terveyspalveluita. Opinnäytetyön idea syntyi syksyllä 2006, kansainvälisen vaihto-opiskelujakson ja työharjoittelun aikana Vietnamissa Huen keskussairaalassa (Hue Central Hospital). Havaintoja ja haastatteluja on tehty niin sairaalassa kuin myös sen ulkopuolellakin. Yksi haastatteluista on tehty Suomessa syksyllä Osa haastatteluista tehtiin myös sähköpostin välityksellä. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja se on toteutettu etnografisella työotteella. Tutkimuskysymykset olivat: Miten uskomukset ja perinteet vaikuttavat Vietnamilaiseen terveydenhuoltoon ja miten ne näkyvät vietnamilaisten terveyskäyttäytymisessä? Sisällön analyysistä nousi esiin neljä pääteemaa: kansanomainen lääkintä ja terveydenhuolto, taloudelliset tekijät, yhteisöllisyyden merkitys, sekä uskonnolliset ja filosofiset tekijät. Vietnamilaiselle perhe on hyvin tärkeä. Se näkyy myös terveydenhuollossa esimerkiksi omaisten osallistumisena potilaan hoitoon. Kuukalenteri ohjaa vietnamilaisten arkea ja juhlaa. Sen mukaan eletään hyvää tai pahaa päivää, mikä vaikuttaa laajasti niin yksilöön kuin yhteiskuntaankin. Esi-isäkultti on läsnä jokapäiväisessä elämässä ja siihen liittyvät riitit ovat tärkeitä ja näkyviä. Asiasanat: Vietnam, perinteet, uskomukset, kulttuurilähtöinen hoitotyö, kvalitatiivinen

3 ABSTRACT Aranki, Katja and Ikonen, Maria. Traditions and Beliefs in Vietnamese Health Care. 67 p., 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Nursing. Option in Health Care. Degree: Public Health Nurse. The purpose of this thesis was to describe Vietnamese traditions and beliefs and the influence they have on Vietnamese health care. The number of Vietnamese people visiting health care units in Finland is increasing. The health care personnel come across people from different cultural backgrounds almost daily. Furthermore, the purpose of this study was to further Finnish health care personnel s knowledge of Vietnamese cultural habits, which should be considered during the interaction between the patient and the nurse. This was a qualitative research and it was carried out with an ethnographic approach. The research material was collected during a practical training period in Vietnam, Hue Central Hospital, in autumn Observation and interviews were used in the data collection. For the material we interviewed 14 health care personnel and three local people. As methods, we used participative observation and communicative interviews. The analysis was done by dividing the data into categories and subcategories. The results showed that the family plays a significant role in the Vietnamese culture: the ancestor-cult influences the descendants daily life. The fortune-tellers use the lunar calendar for predicting the good and the bad days. As a result, the patients bad days influence the hospitals surgical schedules. As a conclusion, the traditions and beliefs still have an impact on the daily life of the Vietnamese and the health care system. Therefore, people s cultural backgrounds should be taken into account in nursing. In order for nursing to be professional, transcultural nursing has to be incorporated; cultural awareness giving nurses tools to work with patients and further their recovery. Keywords: Vietnam, lunar calendar, transcultural nursing, traditions, beliefs, ancestorcult

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KULTTUURILÄHTÖINEN HOITOTYÖ Kulttuuri ja hoitotyö Leiningerin mukaan Auringonnousumalli VIETNAM Maantiede Politiikka Poliittinen historia Poliittinen järjestelmä Talousuudistus ja ruohonjuuritason demokratia Talous Terveydenhuolto Väestön terveys Koulutus Vietnamin uskonnot ja filosofiat Uskonnot Tavat ja uskomukset Kuukalenteri Esi-isä kultti Sukulaisuus ja sosiaaliset tekijät Vietnamilaisen perhekäsityksen taustaa Naisen ja miehen asema perheessä ja yhteisössä Vietnamilainen perhe TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusympäristö ja kohderyhmä Tutkimuksen tarkoitus, tehtävät ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät Kvalitatiivinen tutkimus Etnografia Aineiston keruu ja analyysi Havainnointi Haastattelu Analyysi... 40

5 4.5 Luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Kansanomainen lääkintä ja terveydenhuolto Taloudelliset tekijät Yhteisöllisyyden merkitys Uskonnolliset ja filosofiset tekijät JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Terveyden edistämisen näkökulma Opinnäytetyö prosessina Jatkotutkimusaiheita LÄHTEET LIITE 1: Sähköpostitse lähetetyt kysymykset

6 1 JOHDANTO Terveydenhuoltohenkilöstö joutuu yhä enenevissä määrin kohtaamaan vieraista kulttuureista kotoisin olevia ihmisiä. Terveydenhuoltohenkilöstölle on tärkeää omata hyvät vuorovaikutustaidot, jotta asiakas tuntisi olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Jotta voisi ymmärtää toisesta kulttuurista tulevan ihmisen käytöstä, täytyy myös tietää tämän kulttuurin tapoja ja tottumuksia. Vietnamilaisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti 1990-luvun alusta lähtien (Tilastokeskus 2007). Olimme kansainvälisessä vaihdossa syksyllä 2006 Vietnamissa, Huen kaupungissa. Ajatus opinnäytetyön aihealueesta syntyi vaihdon aikana. Vaihto-opiskelujaksoon kuuluva työharjoittelu toteutui Hue Central Hospital -sairaalassa, jossa havainnoimme vietnamilaista hoitokulttuuria. Teimme havaintoja myös sairaalan ulkopuolelta jokapäiväisestä elämästä, johon olimme itsekin osallisia. Huomasimme kiinnittävämme huomiota samoihin ilmiöihin, joten ryhdyimme tutkimaan ilmiöitä tarkemmin. Näiden huomioiden pohjalta kehittyi varsinainen opinnäytetyömme aihe. Tutkimuskysymykset olivat: miten uskomukset ja perinteet vaikuttavat Vietnamilaiseen terveydenhuoltoon ja miten ne näkyvät Vietnamilaisten terveyskäyttäytymiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää vietnamilaisten asiakkaiden ja suomalaisen terveydenhuoltohenkilöstön välisessä kanssakäymisessä. Perinteillä ja uskomuksilla on merkittävä rooli vietnamilaisten jokapäiväisessä elämässä. Tarkoituksenamme on kuvata ja tuoda esille, kuinka perinteet ja uskomukset vaikuttavat terveydenhuoltoon. Ajatuksenamme oli myös antaa kuvaus suomalaiselle terveydenhuoltohenkilöstölle vietnamilaisten elämäntavoista, jota he voivat käyttää avukseen työssään monikulttuuristuvassa Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluilla. Tutkimuksessa käytettiin laadullista menetelmää ja etnografista työotetta. Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä olemme käyttäneet transkulttuurisen hoitotyön pioneerin Madeleine Leiningerin auringonnousumallia. Olemme esitelleet mallista tarkemmin osa-alueita, jotka koimme tärkeiksi työmme kannalta.

7 Toivomme että työstämme olisi hyötyä opiskelijoille, jotka suunnittelevat suorittavansa harjoittelujaksoa Vietnamissa. Toivomme myös että opinnäytetyömme olisi hyvä apu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään vietnamilaisia.

8 2 KULTTUURILÄHTÖINEN HOITOTYÖ Kulttuuri ja hoitotyö Leiningerin mukaan Kulttuurilähtöinen hoitotyö keskittyy erilaisia kulttuureja ja osakulttuureja vertailevaan hoitokäyttäytymiseen. Siinä pyritään ymmärtämään eri kulttuureille ominaista hoitamista, terveyden ja sairauden käsitettä, uskomuksia ja käyttäytymismalleja. Siinä myös pohditaan, kuinka eri kulttuureista kotoisin olevat ihmiset joko eroavat tai ovat samankaltaisia hoidon ja terveyskäyttäytymisen osalta. (Leininger 1994, 8, 34.) Leiningerin mukaan kulttuurilähtöisen hoitotyön päämääränä on tieteellisen ja humanistisen tietoperustan muodostaminen eri kulttuureille ominaisten ja kaikille kulttuureille yhteisten hoitotyön käytäntöjen tuottamiseksi (Alexander, Andrews-Robards, Beagle, Butler, Dougherty, Solotkin & Velotta 1994, 413.) Kulttuurilähtöisen hoidon teorian perusolettamus on, että inhimillinen hoitaminen on yleismaailmallinen ilmiö, mutta hoitamisen mallit vaihtelevat eri kulttuureissa. Hoidon päämäärä ja hoitotoiminnot vaihtelevat kulttuurista toiseen, koska eri kulttuureja edustavilla ihmisillä on erilainen maailmankatsomus, yhteiskuntarakenne ja erilaiset kulttuuriarvot. (Alexander ym. 1994, 418.) Leiningerin teorian mukaan jokaisella kulttuurilla on omat sisäänrakennetut hoitamiseen liittyvät käyttäytymismallinsa, jotka ovat tuttuja tietyssä kulttuurissa eläville ihmisille, mutta tuntemattomia eri kulttuureista tuleville hoitajille. Jokaisessa kulttuurissa olevilla hoitorituaaleilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, joiden terapeuttinen vaikutus riippuu hoitajan tiedoista ja kyvyistä suorittaa rituaali suhteessa asiakkaan odotuksiin rituaalin vaikuttavuudesta. (Leininger 1994, 36.) Antropologi Edward Tylorin mukaan kulttuuri on monimuotoinen kokonaisuus, joka sisältää tietoisuuden, uskomukset, taiteen, moraalin, lait, tavat ja kaikki muut kyvyt ja tottumukset, joita ihminen tarvitsee ollakseen yhteisön jäsen. Yleisesti kulttuuria on luonnehdittu järjestelmälliseksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa käytännöt, arvot ja uskomukset ovat jatkuvassa läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja joita ymmärretään tietyssä kulttuurillisessa kontekstissa. Kulttuuri on opittuja käyttäytymis- ja ajattelutapoja, ja se sisältää tiettyjä dynaamisia ja pysyviä rauhoittavia ominaisuuksia, jotka mahdollistavat yksilön kyvyn ennakoida tulevaa ja muiden yhteisön jäsenten käyttäy-

9 7 tymistä. Näitä käyttäytymissääntöjä (normeja) noudatetaan koko elämän ajan, mutta koska kulttuurit kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti, myös normit muuttuvat ja sopeutuvat yhteisön tarpeen mukaisesti. Arvot ovat läpitunkevia ja syvään juurrutettuja voimia, jotka ohjaavat ihmisten ajatuksia ja toimintatapoja. (Leininger 1994, 10, 112, 113.) 2.2 Auringonnousumalli Leininger kehitti niin sanotun auringonnousumallin (The Sunrise Model, katso kuvio 1) kuvatakseen teoriaansa ja sen pääelementtejä. Auringonnousumallissa on kaksi puoliskoa, jotka vaikuttavat toisiinsa. Yhdistettyinä näistä puoliskoista muodostuu kokonainen aurinko, jonka sisältö sairaanhoitajan on ymmärrettävä pystyäkseen toteuttamaan inhimillistä hoitoa eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa. (Alexander ym. 1994, 420.) Malliin on siis liitetty kaikki ne elementit, jotka vaikuttavat hoitoon ja terveyteen, ja siinä on esitelty, kuinka ne nivoutuvat yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Auringon yläpuolikkaassa on kulttuurin ja yhteiskuntarakenteen osatekijöitä ja kulttuurilähtöisen hoidon maailmankatsomuksellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitoon ja terveyteen kielen ja ympäristön kautta. Kulttuurilähtöisellä hoidolla tarkoitetaan niitä kulttuurin sisällä tunnettuja arvoja, uskomuksia tai ilmaisutapoja, joilla annetaan toiselle yksilölle tai ryhmälle apua, tukea tai edellytyksiä hyvinvoinnin ylläpitämiseen, jonkin tilan tai elämäntavan parantamiseen tai kuoleman ja vammautumisen kohtaamiseen. (Alexander ym. 1994, 417, 420.) Nämä tekijät vaikuttavat siis siihen, miten hoitaminen ilmenee, sen malleihin ja käytäntöihin. Edelleen nämä vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Mallin alapuolisko koostuu kansanomaisista, ammatillisista ja hoitotyön järjestelmistä, jotka vaikuttavat toisiinsa sekä keskenään että mallin yläpuoliskon kanssa. Kulttuurisen hoidon säilyttäminen, mukauttaminen ja uudelleenmuotoilu ovat hoitotyön toimintoja, joiden avulla hoitotyön alajärjestelmä voi toimia yhdistävänä tekijänä kansanomaisten ja ammatillisten järjestelmien välillä. (Alexander ym. 1994, ) Auringonnousumalli kuvaa kulttuurisen hoidon monimuotoisuutta ja universaaliutta, ja sen mukaan ihminen on yhteiskuntarakenteestaan ja kulttuuritaustastaan erottamaton (Alexander ym. 1994, 421). Tämän olettamuksen perusteella käsittelemme opinnäyte-

10 työssämme vietnamilaisen kulttuurin eri osa-alueita, koska ilman näitä taustatietoja ei kulttuuria ja terveyskäyttäytymistä voi ymmärtää tai kuvata ymmärrettävästi. 8 KUVIO 1. Leiningerin auringonnousumalli (Alexander ym. 1994, 421.)

11 3 VIETNAM Maantiede Vietnam on s-kirjaimen muotoinen maa Itä-Aasiassa. Sen naapurimaita ovat Kiina pohjoisessa, Laos ja Kambodzha lännessä ja Vietnamin itäpuolella on eteläinen Kiinan meri. Vietnamissa asuu noin 86 miljoonaa ihmistä, ja sen asukkaat koostuvat 54:stä eri etnisestä ryhmästä. Vietnamin 53 etniseen ryhmään kuuluu 8 miljoonaa ihmistä. Nämä etniset vähemmistöryhmät asuvat pääasiassa vuoristoseuduilla, joka käsittää kaksi kolmasosaa koko Vietnamin alueesta. (Unicef 2007a.) Vietnamin ilmasto on hyvin vaihteleva, koska se on maana pitkä ja korkeuserot ovat suuret. Vaikka koko maa kuuluu subtrooppiseen ja trooppiseen vyöhykkeeseen, paikalliset olosuhteet vaihtelevat pohjoisen kylmistä talvista etelän ympärivuotiseen lämpöön. Ilmastoon vaikuttaa kaksi monsuunikautta, joiden vaikutukset ovat alueellisesti erilaiset. Koillisesta saapuva talvimonsuuni sijoittuu loka- ja maaliskuun väliin ja se tuo märkiä ja kylmiä talvia NaTrang:sta pohjoiseen. Samalla se tuo kuivaa ja lämmintä ilmaa Etelä- Vietnamiin. Huhtikuusta lokakuulle kestävä monsuunikausi saapuu lounaasta ja se tuo lämmintä ja kosteata ilmaa koko maahan, vuoristoalueita lukuun ottamatta. Taifuuneja ilmenee yleensä heinä ja marraskuun välillä, ja ne koskettavat varsinkin Keski- Vietnamia ja aiheuttavat suuria tuhoja. (Florence & Jealous 2003, ) Sadekaudella muun muassa sairaankuljetus on todella ongelmallista, koska tiet saattavat olla täysin ajokunnottomia muta- ja vesivyöryjen takia (Hakkarainen 1998, 47). 3.2 Politiikka Poliittinen historia 1800-luvun puolivälistä asti Vietnamia hallinnut Ranska sai väistyä vuonna 1945 Japanin perustettua Vietnamiin nimellisen itsenäisen hallituksen. Tämä niin kutsuttu itsenäinen hallitus ei kuitenkaan nauttinut kansallista luottamusta, joten japanilaisten antauduttua vuonna 1945, kommunistinen ja isänmaallinen puolue Viet Minh Pohjois-

12 10 Vietnamissa otti vallan käsiinsä ja julisti Vietnamin itsenäiseksi. Viet Minh ja ranskalaisten hallinto kävivät sotaa vuoteen 1954 asti. Neuvostoliiton ja lännen välinen kylmä sota vaikutti 1950-luvun alussa Itä-Aasiaan ja myös Vietnamiin voimakkaasti. Vuonna 1950 Vietnamin demokraattinen tasavalta julisti avoimesti kommunistista identiteettiään ja uskollisuuttaan kommunismille. Tämän seurauksena Yhdysvallat päättivät estää kommunismin leviämisen Vietnamiin ja ryhtyi tukemaan taloudellisesti Etelä- Vietnamia. Maa jaettiin tilapäisesti vuonna 1954 kahtia, kommunistiseksi Pohjois- Vietnamiksi ja ei-kommunistiseksi Etelä-Vietnamiksi. Etelä-Vietnamiin haluttiin itsenäinen hallinto, ja vuosien välillä Ranskan hallinto luovutti vietnamilaisille johdon. Samaan aikaan Yhdysvallat ryhtyi avustamaan Etelä-Vietnamia myös puolustusvoimien kouluttamisessa ja organisoimisessa. Noin pakolaista saapui Etelä- Vietnamiin pohjoisesta. Pohjois-Vietnamin johto huomasi pian, ettei maata aiottaisikaan yhdistää ja että etelässä oli myös tarpeeksi vastarintaa paikalliselle johdolle, joten he ryhtyivät tukemaan Etelä-Vietnamin vastarintaa ja tapahtumat johtivat Vietnamin ja Yhdysvaltojen väliseen sotaan vuosina Sota vaati sissien ja sotilaiden lisäksi massiiviset siviiliuhrit, ja lopulta yhdysvallat joutui vetäytymään Vietnamista. Vietnamit yhdistyivät Sosialistiseksi Vietnamin tasavallaksi vuonna Vuonna 1978 Vietnam hyökkäsi Puna-khmerien provosoimana Kambodzhaan ja tämän seurauksena, vuonna 1979, Vietnam kävi vielä lyhyen rajasodan Kiinaa vastaan. (Christie 1998, 117, , 202, , ) Yhdistymisen jälkeen monet Etelä-Vietnamin hallinnossa toimineet menettivät asemansa ja joutuivat uudelleenkoulutusleireille. Köyhyys, Kiinan kanssa käyty rajasota ja talouden alamäki lisäsivät etelävietnamilaisten ja myöhemmin myös pohjoisvietnamilaisten halua lähteä vaaralliseen maanpakoon meriteitse lautoilla ja veneillä, josta syntyi nimitys venepakolainen. Suomeen ensimmäiset vietnamilaiset pakolaiset saapuivat vuonna (Wikipedia 2007.) Poliittinen järjestelmä Nykyään kommunistinen puolue johtaa Vietnamin Sosiaalista tasavaltaa. Puolue on ateistinen ja se on omaksunut Vietnamin kungfutselaisuus -painotteisten dynastioiden roolin, joissa uskottiin poliittisen viisauden yksinomistukseen ja uskontojen harjoittamisen säännöstelemiseen. Puolue suosii maallista ja tieteellistä maailmankatsomusta ja on

13 11 julistanut joitain uskonnollisia tapoja taikauskoisiksi ja huonoiksi. Järjestäytyneet uskonnot, kuten buddhalaisuus ja katolilaisuus, koetaan uhkina, joten niiden toimintaa yritetään kontrolloida. Uskonnollisia organisaatioita on käsketty välttelemään poliittisen roolin ottamista ja pysyttäytymään vain uskonnollisessa roolissa. Mikäli uskonnolliset johtajat vastustavat puolueen poliittisia linjauksia, esimerkiksi verotuksen tai asevelvollisuuden kohdalla, hallituksen turvallisuuspalvelu vangitsee munkkeja ja pappeja epäröimättä. (Mc Leod & Nguyen Thi Dieu 2001, ) Vietnam seuraa marxilaista demokratiakäsitystä vahvasti. Lainsäädäntö ei salli muiden kuin kommunistisen puolueen olemassaoloa ja kommunistisella puolueella on erityisasema demokratian toteuttajana. Puolue edustaa kansan enemmistöä, varsinkin köyhiä viljelijöitä, ja ajattelumallin mukaan puolueella on enemmistön valtakirja, jolla se voi toimia vähemmistöä vastaan enemmistön hyväksi. Historiallisesti vähemmistöillä on tarkoitettu maanomistajaluokkaa ja kauppiaita, joiden oikeuksien riistoa perusteltiin köyhän enemmistön oikeuksien toteuttamisella. Marxilaisen logiikan mukaan maa ei siis tarvitse kuin yhden puolueen, jolla kansan enemmistön edustus on taattu. Muut puolueet edustaisivat pienen kansanosan intressejä, mikä olisi potentiaalisesti kansan enemmistön intressien vastaista eli täten haitallista koko kansakunnalle. (Hakkarainen 2005, ) Kansainvälinen painostus vapaan yhteiskunnan sallimiseksi on ollut voimakasta Vietnamissa. Tämä voi olla yksi syy sille, että kansalaisjärjestöjen perustaminen on sallittua, tosin rekisteröidyt kansalaisjärjestöt ovat jatkuvassa raportointivelvollisuudessa viranomaisia kohtaan. Osa etelän järjestöistä toimiikin ilman virallista statusta. Koko yhteiskunnan mittakaavassa kansalaisjärjestöjen asema on vielä heikko, sillä ne nähdään edelleen mahdollisena hallituksen vastaisena elementtinä. (Hakkarainen 2005, ) Talousuudistus ja ruohonjuuritason demokratia Vuonna 1986 hallitus lanseerasi Doi Moi - nimisen uudistuksen, jonka myötä Vietnam on läpikäynyt dramaattisen taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen. Vietnam avasi vaiheittain ovensa ulkopuolisille markkinoille liiketoiminnan ja investointien osalta. Doi Moi muutti Vietnamin taloutta keskitetystä järjestelmästä valtion johtamaksi sosialistisesti virittyneeksi markkinataloudeksi. Suurimmat muutokset olivat maanviljelyn yksi-

14 12 tyistäminen kotitalouksille, teollisuuden ja kaupankäynnin rajoitteiden poistaminen yksityiseltä sektorilta ja valtion omistamien yhtiöiden toiminnan tehostaminen. Yksityissektorin kasvulla on ollut huomattava merkitys talouden positiiviselle kehitykselle. Doi Moi on parantanut vietnamilaisten enemmistön kokonaisvaltaista hyvinvointia. (WHO 2007a, 2; ADB 2007.) Ennen Doi Moi -uudistusta päätökset ja suunnitelmat tehtiin keskitetysti ja budjetti laadittiin keskushallinnon tasolla. Paikallisten ihmisten mielipiteitä tai osallistumista päätöksentekoon ei nähty tarpeellisena, ja jos kansalaisilla oli mielipiteitä, eivät he tienneet kehen heidän tulisi olla yhteydessä. Asukkaat olivat passiivisia ja riippuvaisia viranomaisista valtion apu- ja tukijärjestelmän takia. Tukijärjestelmä lakkautettiin Doi Moin myötä ja asukkaat velvoitettiin panostamaan suunnitelmien toteuttamiseen joko työllään tai rahalla. Vaikka paikallisten yhteisöjen mielipiteitä kysyttiinkin, ei niitä silti varsinaisesti otettu mukaan päätöksentekoon. Varsinkaan köyhillä ei ollut varojen ja tiedon puutteen vuoksi mahdollisuutta mielipiteidensä esittämiseen, eikä näin ollen mahdollisuutta osallistua päätöksien tekoon. Paikallisvirkamiehet olivat tilivelvollisia vain ylemmälle taholle, eivätkä suoraan kansalaisille. Ylemmältä taholta ei byrokraattisen järjestelmän takia pystytty kontrolloimaan kunnolla projektien toteutusta. Nämä syyt johtivat korruption kasvuun. (Hakkarainen 2005, ) Asetus ruohonjuuritason demokratiasta ilmestyi vuonna 1998 ja se uusittiin myöhemmin. Ruohonjuuritason demokratialla tarkoitetaan paikallisten ihmisten mahdollisuuksia ottaa kantaa paikallistason päätöksentekoon. Tarkoituksena on edistää paikallista demokratiaa, ja paikallistason hallinnon velvollisuus on taata, että kansalaiset voivat toteuttaa oikeuksiaan. Hallituksella on kaksi kansallista kohdeohjelmaa, jotka tähtäävät köyhyyden vähentämiseen ja nälän poistamiseen sekä syrjäisimpien alueiden kehittämiseen. Ongelmana kuitenkin oli aluksi paikallisviranomaisten vanhat toimintatavat tukijärjestelmän ajoilta, jolloin kansalaisten lähestyminen tapahtui ylhäältä alaspäin, neuvottelematta. Paikallisviranomaisen toiminnasta ei ollut mahdollista myöskään valittaa millekään ulkopuoliselle, puolueettomalle elimelle, eivätkä paikallishallintojen budjetit täyttäneet paikallisdemokratian tarpeita. Ruohonjuuritason demokratia -asetusta uudistettiin vuonna 2003, jolloin määriteltiin tarkemmin paikallisten ihmisten oikeudet ja velvollisuudet ja myös annettiin parempi ohjeistus paikallistason virkamiehille asetuksen täytäntöönpanosta. Tämän jälkeen asukkaiden aktiivisuus päätöksentekoon on kasvanut

15 huomattavasti, minkä arvioidaan olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä nälän vähentämiseksi ja poistamiseksi. (Hakkarainen 2005, 23 24, ) Talous Vuoden 1986 jälkeen Vietnam avasi rajansa kansainvälisille markkinoille, ja sen jälkeen Vietnamin talous on ollut yksi nopeimmin kasvavista muihin kehitysmaihin verrattuna. Vaikkakin monen ihmisen elämä on parantunut viime vuosien aikana, on köyhien ja rikkaiden välinen kuilu kasvanut entisestään. Varsinkaan vuoristoseutujen etniset ryhmät eivät ole hyötyneet kaupunkilaisten tavoin talouskasvusta. Kaikilla ryhmillä ei ole pääsyä perus sosiaalipalveluihin. (Unicef 2007d.) Bruttokansantuotteen vuosittainen kasvu oli vuosina keskimäärin 5.4 prosenttia ja maailmanpankin köyhyysrajamittarin mukaan köyhyys väheni 1980-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun 33 prosentilla. Vietnam on kuitenkin edelleen yksi maailman köyhimmistä maista. Bruttokansantuote oli vuonna 2005 keskimäärin 620 dollaria (Unicef 2007a) ja väestöstä 33 prosentilla tulotaso ei riitä kohtuullisen elintason saavuttamiseksi. (WHO 2007a.) Vietnamin hallitus uskoo, että köyhyyttä voidaan vähentää talouden ja koko maan modernisoinnilla. Hallituksella on köyhyyden vähentämiseen ja talouskasvuun nimetty ohjelma: The Comprehensive Poverty Reduction and Growth Strategy, 2002, joka ohjaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Japanilaisilla on ollut merkittävä rooli ohjelman keskeisinä neuvonantajina sekä suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittajina. Japanilaisten kehitysapuprojektit ovat olleet Vietnamille suureksi avuksi. (Hakkarainen 2005, ) Vietnamin väestöstä noin 14 prosenttia on vähemmistökansoja. Vähemmistöjen suhteellinen osuus maan köyhistä on moninkertainen väkilukuun nähden. Maan sisällä on taloudellisesti merkittäviä alueellisia eroja. Suurkaupungit ovat keskushallinnon alaisuudessa olevia omia hallinnollisia yksikköjä. Niiden talouskasvu perustuu työvoiman saatavuuteen, jo olemassa oleviin kaupankäyntiä tukeviin rakenteisiin ja vahvaan hallinnolliseen asemaan. (Hakkarainen 2005, ) Köyhyysaste urbaaneilla alueilla on 18,3 prosenttia, kun taas maaseudulla aste on jopa 44,9 prosenttia. (Unicef 2007a.) Hakkaraisen (2005, 18) mukaan Vietnamissa kerätään tuloveroja, mutta korruption takia osa tu-

16 loista jää verotuksen ulkopuolelle. Valtiolla ei ole riittävän laajaa veropohjaa tulonsiirtoja varten, eikä täten myöskään mahdollisuutta toimivan sosiaaliturvan ylläpitämiseen. 14 Vietnam haki maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenyyttä vuonna 1995 (Hakkarainen 2005, 59) ja pääsi täysjäseneksi vuonna 2007 (ADB 2007). Kaupan vapauttaminen on lisännyt ulkomaankauppaa, joka puolestaan on kasvattanut vientiä niin teollisuuden tuotteiden kuin maataloustuotteidenkin osalta. Teollisuuden suhteellinen osuus on kuitenkin noussut enemmän. Vietnamin virallinen tavoite on tulla teollisuusmaaksi vuoteen 2020 mennessä. Vaate-, tekstiili- ja jalkineteollisuus ovat Vietnamin suurimpia teollisuuden aloja ja niiden vienti on 2000-luvun alusta kasvanut räjähdysmäisesti. Nämä teollisuuden alat perustuvat tuontimateriaaleihin ja halpatyöhön. Työntekijöiden työoikeuksissa ja työolosuhteissa on puutteita ja parantamisen varaa, palkka on usein pieni ja valmistuksessa joudutaan käsittelemään usein terveydelle vaarallisia kemikaaleja ilman asianmukaisia suojaimia. Kalatuotteet, mausteet ja kahvi ovat suurimpia vientituotteita. Kahvintuotanto on aiheuttanut Keski-Vietnamin perinteisesti etnisten vähemmistökansojen asuttamilla ylängöillä ongelmia, kun etniseen enemmistöön kuuluvia kinh- Vietnamilaisia on muuttanut vähemmistöjen alueille kahvia viljelläkseen. Kahvituotannon tuoma vauraus on jakautunut epätasaisesti alueelle. (Hakkarainen 2005, 59, 61 62, 65 66, ) Taloudellinen eriarvoisuus on kasvamassa nopeaa tahtia. Hallituksen 10-vuotinen sosiaalitalousstrategia tähtää eriarvoisuuden poistamiseen ja siihen, että eri alueet ja kaikki etniset ryhmät osallistuisivat ja saisivat osansa kasvavan talouden tuomasta kehityksestä. Strategia tähtää sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyspalveluiden saavutettavuuteen kaikille ja eliniän odotetaan nousevan vuoteen. (WHO 2007a.) Terveydenhuollon osuus valtion budjetista on pieni. Unicefin (2007a) tilaston mukaan 4 prosenttia budjetista on suunnattu terveydenhuoltoon, vuonna 2000 tämä tarkoitti kolmea dollaria kansalaista kohden. Hallitus jakaa suuren osan terveysbudjetistaan sairaaloille ja paremmin toimeentuleville maakunnille. Kuntien välinen eriarvoisuus johtuu siitä, että päätökset maakuntien käyttämien terveyskulujen määrästä on jätetty maakuntien omien hallintojen päätettäviksi ja osittain myös rahoitettaviksi. Julkisen sektorin palvelumaksujen, lääkkeiden myynnin ja yksityisten palveluntuottajien vapauttamisen myötä vietnamilaiset ovat ryhtyneet käyttämään hyvin paljon omia rahojaan terveyspalveluihin, joista suurin osa kuluu lääkkeisiin. Tämä vaikuttaa virheellisesti tilastoihin, joiden mukaan näyttää siltä, että Vietnam olisi yksi Aasian eniten terveydenhuoltoon kuluttavista maista. Lääkkeiden myynnin ja yksityisten palveluiden vapauttamisen toi-

17 15 mimattomuus, sekä sosiaalisen terveysvakuutuksen pieni määrä, on johtanut köyhien ja rikkaiden väliseen terveyspalveluiden saavuttamisen eriarvoisuuteen. Köyhillä ei ole varaa julkisiin terveyspalveluihin ja silti terveyskulut ovat suurin köyhyyden syy. (WHO 2007a.) 3.4 Terveydenhuolto Doi Moi -uudistukset koskettivat laajasti myös terveyssektoria. Ennen vuotta 1986 kunnalliset terveysasemat olivat romahduspisteessä. Hallitus joutui tekemään useita muutoksia terveyspalvelujärjestelmään. Terveyspalvelumaksut otettiin käyttöön, yksityisten terveyspalvelujen tuottaminen laillistettiin ja lääkkeiden myynti ja aiempi säännöstely vapautettiin. Yksityisten palveluntarjoajien määrä kasvoi nopeasti, eikä hallitus ollut varautunut säännöstelemään ja tarkkailemaan palveluiden laatua. Tämä yhdistettynä huonosti rahoitettuun julkiseen sektoriin, aiheutti vakavia negatiivisia vaikutuksia hoidon laatuun ja sen saatavuuteen. Tämä johti siihen, että hallitus otti vastuun kunnallisten terveysalan työntekijöiden palkanmaksusta, ja kehitti vuonna 1992 sosiaaliturvan, joka kattoi arviolta 12 prosenttia kansasta. Julkisen terveydenhuollon työntekijät saavat osan palkastaan palvelumaksuista, jonka vuoksi pätevämmät työntekijät saattavat lähteä parempien ansioiden perään, niille paikkakunnille, joissa on maksukykyisempiä potilaita. Samanaikaisesti köyhemmissä kunnissa joudutaan tyytymään huonompilaatuiseen hoitoon. Tulotasoa korottaakseen köyhimpien kuntien terveydenhuollon työntekijät joutuvat tekemään lisätyötä muilla aloilla, joten osa kunnallisista terveyskeskuksista on usein kiinni, mikä myös vaikuttaa osaltaan terveyspalvelujen huonoon saatavuuteen. (WHO 2003; WHO 2007a.) Nykyään lähes kaikissa kunnissa on omat terveyskeskukset, joista noin 40 prosentissa on lääkäri ja useimmissa kylissä on kätilö, tai synnytyksiin ja lastentauteihin erikoistunut hoitaja. Silti köyhillä ja syrjäisillä alueilla terveydenhoitopalveluiden saatavuus on edelleen rajallista. Varsinkin pienempien etnisten ryhmien kohdalla suurin syy siihen miksi ihmiset eivät hakeudu sairaaloihin, ovat kielelliset ja kulttuurilliset erot. Monesti syrjäisimmillä alueilla matka sairaaloihin on liian pitkä ja ihmiset joutuvat kävelemään monta tuntia päästäkseen hoidettavaksi (WHO 2003). Terveyspalveluiden maksuista johtuen köyhillä kotitalouksilla ei usein ole niihin varaa. Vietnamissa terveyspalvelumaksut ovat kiinteitä, joten monelle köyhälle ne tulevat suhteessa paljon kalliimmiksi

18 16 kuin hyvätuloisille, ja tämän vuoksi itsensä lääkitseminen saatetaan valita hoitoon hakeutumisen sijasta. Näin ollen vastuu sairaiden lasten ja vanhusten hoidosta jää usein naisille. Naiset suosivat miehiä useammin itsehoitomenetelmiä, tai etsivät yksinkertaisia ja halpoja lääkintäpalveluja. Sairausvakuutuksen ottaminen ei edelleenkään ole Vietnamissa yleistä, mutta jos vakuutus otetaan, kotitaloudet ottavat vakuutuksen useammin miehelle kuin vaimolle. Sairausvakuutus kuuluu kuitenkin valtion palveluksessa olevien ihmisten työsuhde-etuihin. (Khuat Thu Hong 2005, 79 80; WHO 2003.) Vuonna 2001 Vietnamissa tehtiin erilaisia aloitteita, jotta köyhimmillä ihmisillä olisi varaa hoitaa itseään. Joissain maakunnissa köyhimmiltä poistettiin käyttömaksut, välttämättömimmät lääkkeet ja sairausvakuutukset tulivat heille ilmaisiksi, myös sairaalat saivat rahastoja köyhimpien hoitamiseksi. Erot näiden etujen suhteen olivat kovin suuria eri maakuntien välillä. Esimerkiksi joissain paikoissa ilmaislääkkeiden varastot olivat hyvin rajallisia ja joissakin toisissa kunnissa potilailla oli köyhille suunnattu vakuutuskortti, joilla he saivat ilmaisia lääkkeitä, mutta kortti piti uusia vuosittain ja kortin myöntämiseen saattoi mennä kahdeksankin kuukautta. (WHO 2003.) Vietnamissa valtion sairausvakuutusjärjestelmä kattaa vain valtion palveluksessa olevat ihmiset. Muut hoitavat pääsääntöisesti itse sairasvakuutuksensa, jotka ovat tavalliselle vietnamilaiselle kalliita. Noin 20 prosentilla kansalaisista on periaatteessa oikeus ilmaiseen terveydenhuoltoon, mutta käytännössä se on ongelmallista. Jos paikallishallinnolla ei ole varaa maksaa sairausvakuutusta, ei kansalainen saa silloin ilmaista terveydenhuoltoa. Joillain alueilla ihmiset eivät ole edes kuulleet hoitoon oikeuttavasta sairausvakuutuskortista. On myös alueita, joissa ilmaiseen terveydenhuoltoon oikeuttavia kortteja on jaettu, mutta ihmisille ei ole kerrottu mitä kortilla tehdään. Lukutaidottomat kansalaiset eivät näin ollen ole hyötyneet kortista. (Hakkarainen 1998, ) Hoidon huono laatu, julkisen terveydenhuollon henkilöstön huono palkkaus ja hoitotyön potilaskeskeisyyden puute estävät terveyspalveluiden täyden potentiaalin käyttämisen. YK:n vuosituhattavoitteet tähtäävät muun muassa köyhyyden ja nälän lopulliseen poistamiseen, lapsikuolleisuuden vähentämiseen, äitien terveydentilan parantamiseen sekä HIV:n malarian ja muiden sairauksien vähentämiseen myös Vietnamissa (UN 2005). Mikäli terveysjärjestelmä ei panosta täydellä teholla kaikkien kansalaisten terveydentilan parantamiseen ja eriarvoisuuden poistamiseen, eivät YK:n vuosituhattavoitteet Vietnamin osalta toteudu. Hallituksen 10-vuotinen sosiaalitalousstrategia esittää monia eh-

19 dotuksia asioiden parantamiseksi, mutta se ei kuitenkaan esitä selkeitä ratkaisuja eriarvoisuuden konkreettiseksi parantamiseksi. (WHO 2007a.) 17 Vietnamissa harjoitettu perinteinen lääketiede on sekoitus kiinalaista lääketiedettä ja alkuperäistä vietnamilaista kansan parannustaitoa. Tämä sino-vietnamilaiseksi kutsuttu parantaminen perustuu olettamukseen, että ihmisen keho sisältää voimia, jotka hallitsevat maailmankaikkeutta. Näitä voimia kutsutaan nimillä Yin ja Yang, jotka tarkoittavat miehen ja naisen periaatteita ja kuuman ja kylmän periaatteita. Uskotaan siis, että veri edustaa kuumaa ja henkäys kylmää. Kehon eri osat ja elimet sisältävät normaalisti enemmän jompaakumpaa voimaa, ja kun keho on terve, ovat vastakkaiset voimat harmoniassa keskenään. Vastaavasti sairaus johtuu voimien epätasapainosta. (Coughlin 1965, 211.) Jokaisella etnisellä vähemmistöryhmällä on omat perinteisen lääketieteen tapansa, jotka pitävät sisällään yrttien, kasvien, lehtien, kuorien, sienien ja hedelmien käyttöä. Niitä käytetään esimerkiksi kuumeen, ripulin, päänsäryn ja muiden yleisten sairauksien lievitykseen. Monesti yrttejä käytetään rituaalien yhteydessä, ja on tavallista, että niiden käyttämiseen liittyy myös taikauskoa, esimerkiksi tietyt yrtit on otettava ennen auringonnousua tai laskua, jotta ne toimisivat niin kuin olisi tarkoitus. Perinteisen lääketieteen parantajat ovat palvonnan mestareita ja he saavat hyvää palkkaa palveluistaan. (WHO 2003.) Joitakin perinteisen lääketieteen osia yhdistellään myös länsimaiseen lääketieteeseen. Vähemmistöryhmien käyttämästä perinteisestä lääketieteestä on vaikea saada tietoa. Länsimaisessa lääketieteessä ei käytetä perinteisen lääketieteen suosimia kasveja, vaikka joistain perinteisessä lääketieteessä käytettävistä kasveista on jopa tieteellistä näyttöä. Koska ihmiset yhdistävät modernia ja perinteistä lääkehoitoa, on hallitus pyrkinyt kehitysohjelmassaan kiinnittämään huomiota järkevään ja tehokkaaseen lääkkeiden yhteiskäyttöön. (WHO 2003, WHO 2007a.) 3.5 Väestön terveys Köyhissä kotitalouksissa, maaseudulla ja vähemmistöjen keskuudessa naisten ravintoosuus jää miesten osuutta alhaisemmaksi. Perinteiset sukupuoliroolit aiheuttavat sen,

20 18 että naiset uhraavat oman ruoka-annoksensa lasten ja muiden perheenjäsenten hyväksi. Alle 5-vuotiaista lapsista 25 % on aliravittuja, mikä johtuu huonosta ravinnonsaannista. Vain 19 % lapsista saa pelkästään rintaruokaa neljän kuukauden ikään asti, ja vain 12 % kuuden kuukauden ikäisiksi asti. Vain neljännes vastasyntyneistä sai rintamaitoa ensimmäisen elintuntinsa aikana. Vietnamissa on vuodesta 1980 asti suositeltu rintaruokintaa ja se otettu osaksi kansallista ravitsemusohjelmaa. Elokuussa 2007 Unicefin järjestämää rintaruokintaviikkoa vietettiin myös Vietnamissa. Tutkimusten mukaan vastasyntyneen ensimmäisen tunnin aikana saama rintamaito ehkäisee vastasyntyneiden kuolleisuutta kehitysmaissa. Aikainen rintaruokinta tarjoaa tärkeitä ravinteita, jotka suojaavat vauvoja vaarallisilta sairauksilta ja edistää lapsen kasvua ja kehitystä. (Unicef 2007d.) Alle 5-vuotiaiden ja vastasyntyneiden kuolleisuus on vähentynyt merkittävästi parin viime vuosikymmenen aikana. Siitä huolimatta vähemmistöryhmien keskuudessa sekä vastasyntyneiden että äitien kuolleisuus on neljä kertaa korkeampi kuin kansallinen keskiarvo. Tämä voi osittain selittyä sillä, että vähemmistöjen keskuudessa kotona tapahtuvat synnytykset ovat paljon yleisempiä kuin kaupungeissa asuvien keskuudessa. WHO:n raportin mukaan yli 40 prosenttia vähemmistöryhmien naisista synnyttää kotona ilman ammattiapua, jolloin apuna on vain joku lähiomainen. Joillain alueilla tämä luku yltää jopa 90 prosenttiin. Perinteet ovat tärkeitä, ja tiettyjen perinteiden mukaisesti naisen äiti voi olla mukana vain ensimmäisessä synnytyksessä, mutta muutoin mies avustaa vaimoaan. Suurin osa vähemmistöryhmien naisista ei ole tottunut synnyttämään sairaaloissa. Joissain vähemmistöryhmissä oli ennen tapana, että nainen menee synnyttämään yksin metsään, synnytystä varten rakennettuun majaan. Nykyään naiset synnyttävät perheen majassa peltojen läheisyydessä. Koska sairaaloihin on vaikea päästä ja niiden hoito on huonoa, moni synnyttää mieluummin kotonaan. Kunnan sairaaloissa hoidon taso on monien mielestä parempaa kuin terveyskeskuksissa. Koska Vietnamissa on otettu käyttöön poliorokote ja vastasyntyneiden jäykkäkouristusrokote, on molemmat saatu hävitettyä Vietnamista. Myös tuhkarokko on vähentynyt 95 prosenttia luvun alusta alkaen. (Unicef 2007f; WHO 2003.) Yli yksivuotiaiden lasten kuolinsyistä 75 prosenttia johtuu loukkaantumisista, pääsyinä ovat hukkumiset ja liikenneonnettomuudet. Muita syitä ovat myrkytykset, terävien esineiden tuottamat vammat ja palovammat. Vietnamissa vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan köyhimmissä kotitalouksissa tapahtui enemmän onnettomuuksia kuin parem-

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012

TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012 TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012 TtT, yliopettaja Tiina Nurmela 1 1 Tausta Koulutus Suomen valtti (PISA -kuuluisuus) Koulutusviennin mahdollistava

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

How can university education answer to local needs?

How can university education answer to local needs? DEVELOPING THE TRAINING OF COMMUNITY HEALTH NURSES HUMAN RIGHT BASED APPROACH IN THE CARE OF ELDERLY IN SWAZILAND North-South-South Intensive Program in Uniswa 22.2 5.3.2010 How can university education

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA Hoitotyön opiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden tiedot ja käsitykset Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja; Tutkimus toteutettiin kahdessa

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen Opiskelijan rokotukset 19.9.2017 Taneli Puumalainen 1 https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/opiskelijoiden-rokotukset Opiskelijan rokotukset Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot