Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus"

Transkriptio

1 Puhe LAPSUUS - tässä ja nyt! 43. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät Jyväskylä Aino Kääriäinen Kuopion yliopisto ja Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projekti Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus Miksi vanhemmuudesta? Arvoisat kuulijat! Tämänvuotisten valtakunnallisten lastensuojelupäivien teemana on Lapsuus tässä ja nyt, ja silti puheenvuoroni kiinnittyy, voisi jopa sanoa yksinomaan vanhemmuuteen. Vanhemmuuden äärelle hiljentyminen lastensuojelupäivien alkajaisiksi on kyllä perusteltua. Lapsia ei olisi ilman vanhempia, eikä vanhemmaksi tulla ilman lapsia. Kumpaakaan ei oikein voi erottaa toisistaan. Ja toki lastensuojelun ammattilaiset törmäävät työssään vanhemmuuden kysymyksiin usein silloin, kun vanhemmuudessa on lasten hyvinvoinnin kannalta jotain puutteellista ja toimimatonta. Uskaltaisin jopa sanoa, että koko lasten suojelemisen työkenttä asettautuu vanhemmuuden peiliksi. Eikä varmaan ole aivan ainutkertaista, että lasten suojelemisen tiimellyksessä tekisi mieli puuskahtaa: Voisiko vanhemmuuteen olla jokin pääsykoe? Millaista sitten on olla vanhemmuuden peilinä aikana, jossa vanhemmuuden on sanottu jopa olevan kokonaan kadoksissa? Millä tavoin me itse kukin tiedostamme omat vanhemmuuskäsityksemme, ja millä tavoin ymmärrämme vanhemmuuden tänä päivänä? Mikä on se vanhemmuus, johon vertaamme? Se vanhemmuus, joka meistä on hyvää tai puutteellista? Puheenvuoroni ei ole rationaalinen esitys vanhemmuuden jäsennyksistä, vaan enneminkin jopa hieman tunteenomainen puheenvuoro vanhempana olemisen kokemuksista ja ajatuksista tässä ajassa. Olen tutkijana Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projektissa ja tässä tehtävässäni saanut kuultavakseni vanhempien kokemuksia vanhemmuudestaan. Toki olen saanut pysähtyä ammattilaisena vanhemmuuden äärelle monet kerrat myös sosiaalityöntekijänä toimiessani. Vanhemmuudesta puhuminen on sikäli haasteellista, että samalla kun vanhemmuutta yrittää vangita käsityksiksi, lauseiksi ja kuvauksiksi, tulee myös samalla näkyväksi itselleen vanhempana. Puhetta vanhemmuudesta on myös mahdotonta kuunnella ulkopuolisena ilman, että oma käsitys vanhempana olemisesta tai omasta vanhemmuudesta työntyisi esiin.

2 Vanhemmuus on muuttuva ja monimuotoinen, Nykyisin jo pelkästään vanhemmaksi tuleminen on monipuolistunut. Lasten syntymisen mahdollisuudet ovat laajentuneet lääketieteen ja teknologian kehittymisen myötä. Luonnonmenetelmien rinnalle on luotu erilaisia hoitoja ja tekniikoita, joilla munasoluja ja siittiöitä voidaan saattaa yhteen ja asettaa kasvamaan niihin kohtuihin, jotka niitä eniten odottavat ja toivovat. Lapsen syntymisen ihme on arkipäiväistynyt ja teknistynyt. Voisi jopa sanoa, että mitä kehittyneempi maa on, sitä enemmän alkioiden ensimmäisistä hetkistä ollaan tietoisia ja sitä enemmän niihin voidaan vaikuttaa tai ainakin tiedostaa elämän vaikutuksia niihin. Tekisi mieli väittää, että mitä enemmän tiedämme sikiöistä, sitä vähemmän ymmärrämme vanhemmuudesta! Toki tähän varmasti vaikuttaa se, että sikiön välitön ympäröivä maailma on muuttunut suhteellisesti ottaen hyvin vähän sadankaan vuoden ajanjaksolla. Tätä samaa ei voi sanoa vanhempia ympäröivästä maailmasta. Hyvin monet asiat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä! Vanhemmuus on sidoksissa yhteiskuntaan, aikakauteen ja rooliodotuksiin. Vanhemmuudella on myös yhtäaikaisesti yhteiskunnallinen, taloudellinen ja juridinen puolensa. Sitä voidaan tarkastella myös sosiaalisesta, biologisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Vanhemmuus on myös joukko erilaisia rooleja ja olemisen tapojaan, jotka arvottuvat ja normittuvat kulloisessakin ajassa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Ja juuri tämä vanhempana oleminen on tämän puheenvuoroni tarkastelunäkökulma. Vanhemmilta odotetaan velvoittavasti tässä globaalissa maailmassa paljon. Samalla kun koko maailma tunkeutuu koteihimme ja työpaikoillemme median ja internetin välityksellä, vanhempien pitäisi oman elämänhallintansa lisäksi pystyä sekä huolehtimaan että kontrolloimaan lastensa elämää. Suurin osa vanhemmista on jo luovuttanut, eikä enää tiedä, millä maailmakolkalla jälkikasvu virtuaalisesti seikkailee. Tänä päivänä vanhempana oleminen koetaan usein työläänä. Kysyessäni haastattelemiltani vanhemmilta, mitä he haluaisivat kertoa minulle vanhemmuudestaan erossa ja eron jälkeen, monet aloittivat kertomalla työelämänsä vaatimuksista, siitä, että eivät jaksaneet enää arkea. He kertoivat, kuinka työ vei kaikki heidän voimansa ja kuinka kotityöt kaatuivat heidän päälleen. Tai he kertoivat työttömyydestä, jossa omaa paikkaa tästä kilpailu- ja kulutusyhteiskunnasta ei tahtonutkaan löytyä. Sain kuulla myös tarinoita vanhemmuuden muuttumisesta eron jälkeen kaksijakoiseksi: velvollisuuksiksi huolehtia ja palvella lasta, ja sitten taas täydelliseksi vapaudeksi, jossa ei tarvinnut omaa sänkyä pedata ja ruokaa laittaa silloin, kun lapsi oli poissa. Vanhemmuudesta oli tullut rooli, jota esitettiin tiukasti viikko, että saattoi sitten taas toisen viikon olla ihan oma itsensä. Mä en jaksa olla aikuinen koko aikaa! puuskahataa eräs isä. Vanhempana elämisen raskaus saa vanhemmat tekemään myös arkeen liittyviä tehtäväjakoja itsensä ja lasten välillä, kuten eräs äiti kertoi sanoneensa kahdeksanvuotiaalleen: Että mä en kuule enää niitä muroja kaupasta kanna, kun mä en niitä syökkään.

3 Keskustelu vanhemmuuden hukassa olemisesta käynnistyi julkisuudessa vuosituhannen vaihteessa, kuten sosiologi Riitta Jallinoja on tutkimuksissaan selvittänyt. Näissä keskusteluissa vanhemmuuden hukkuminen yhdistettiin nopeaan yhteiskuntamuutokseen, työnarkomaniaan, ylirasittuneisuuteen, perherakenteen hajoamiseen, vanhempien riippuvuusongelmiin ja kaikkeen sellaiseen, joka kiusaa ainakin ajoittain meitä jokaista. Vanhemmuuden hukkuminen ja häviäminen kiihdyttää myös keskustelua syyllisistä ja syyllistämisestä. Aina kun tapahtuu jotain dramaattista, on helppo nostaa syyttävä sormi kohti lasta kasvattavia vanhempia. Ajoittain vanhemmuus on kuin joutumista juoksuhiekalle: mitä enemmän yrittää ponnistella ylöspäin, sitä enemmän vajoaa. Ja toisaalta syytettyjen ja syyllisten penkille hakeutuvat usein ne, jotka jo lähtökohtaisesti hoitavat vanhemmuutensa riittävän hyvin. Ja ne, joiden toivoisi heräävän oman vanhemmuutensa äärelle, eivät edes ymmärrä, että asia koskisi heitä. Maailmankuuluu psykoanalyytikko ja psykologi Bruno Bettelheim toteaakin osuvasti: Voidaksemme olla kyllin hyviä vanhempia, meidän pitäisi ensin itse olla vakuuttuneita siitä, että olemme sellaisia. Entä jos ei edes ymmärrä omaa vanhemmuuttaan, voiko siinä kilvoitella paremmaksi? vaikeasti arvioitava, Vanhemmuuden hukkumisongelmiin on haettu apua erilaisista vanhemmuuskouluista, opaskirjoista ja vanhemmille suunnatuista kursseista. Käteeni osui Lapselle rajat -niminen vanhemmille tarkoitettu opaskirja. Sen takakannen tekstissä lukijalta kysyttiin seuraavia kysymyksiä: - Miksi rajoja on hyvä asettaa? - Miten tapa, jolla rajoja asetetaan, vaikuttaa lapsen käsitykseen itsestään? - Miksi lapsi ruinaa ja mitä sille voidaan tehdä? - Miten toimitaan järkevästi ristiriitatilanteissa esimerkiksi kaupassa, päiväkodista lähdettäessä, ruokailtaessa tai nukkumaan mentäessä? Nämä kysymykset pysäyttivät pohtimaan lasten rajojen sijasta myös vanhemmuuden rajoja. Jäin lukemaan oheista listaa ja mietin, entä jos lapsi-sanan paikalle vaihtaisikin sanan vanhempi? - Miksi rajoja on hyvä asettaa? - Miten tapa, jolla rajoja asetetaan, vaikuttaa vanhemman käsitykseen itsestään? - Miksi vanhempi ruinaa ja mitä sille voidaan tehdä? - Miten toimitaan järkevästi ristiriitatilanteissa esimerkiksi ostoksia tehdessä, töistä lähdettäessä, ruokailtaessa tai nukkumaan mentäessä? Kun olen tutkijana päässyt seuraamaan vanhempien vertaisryhmissä käytyjä keskusteluja, en voi välttyä ajatukselta, että vanhempien kyky asettaa itselleen rajoja tai ymmärtää omaa vanhempana olemistaan vastuullisena ja vanhempien yhteisenä tehtävänä on vanhemmilta, jos ei nyt aivan puuttuva, niin ainakin tilapäisesti muuttuva ja osittain myös piiloutuva ominaisuus. Vanhemmuuden monimuotoisuus ja muuttuvuus haastaa vanhemmat jatkuvaan prosessiin oman vanhemmuutensa kanssa ja samalla myös ammattilaiset vanhemmuuden arvioijina.

4 Vanhemmuus ei ole enää selkeä kulttuurinen rooli isän ja äidin välillä. Se on muotoutunut yhä enemmän neuvotellen tuotetuksi käytännöksi, jossa vanhemmuutta raamittavat joko keskenään tehdyt tai ulkopuolisten vahvistamat sopimukset. Lasten kanssa toimivat ammattilaiset niin terveydenhuollossa, koulussa kuin sosiaalitoimessakin joutuvat työkseen arvioimaan vanhemmuutta. Tähän arviointiin vanhemmuuden monimuotoisuus ja jatkuva neuvoteltavuus tuo omat erityiset haasteensa. Se, miten vanhemmuutta eletään tai tulisi elää, on usein lastensuojelutyössä ristiriitoja aiheuttava ja neuvottelua vaativa alue. Vanhemmuuden ymmärtäminen ja sanoittaminen ääneen yhteisesti tarkasteltavaksi läsnä olevien kanssa on vaativaa. Vanhemmuuden määrittelemisen maailma voi olla avara kuin autiomaa: yhteisen ymmärtämisen paikkoja voi olla vaikea löytää. Vanhemmuuteen kuuluvat itsestäänselvyydet eivät todellakaan ole samanlaisia kaikille. Se, mikä yhdelle on ehdottoman tärkeää, voi toiselle olla aivan samantekevää. Lastensuojelutyön kotikäynnillä silmin nähtävä lika, epäjärjestys ja puute ovat lapsen tilannetta tarkastelevalle ammattilaiselle helppoja näkemisen mahdollisuuksia. Lapsen primaaritarpeiden kuten ruoan, lämmön, vaatteiden ja turvallisen kasvuympäristön arvioiminen on suorastaan näennäisen yksinkertaista. Näihin puutoksiin on myös helppoa vedota ja vaatia niitä korjattaviksi. Mutta ymmärtääkö asiakas, että samalla kun hänen kotiaan ja arkeaan arvioidaan, arvioidaan myös samalla hänen vanhempana olemisen tapaansa. Haasteeksi muodostuukin se, että kodin ulkoisesta epäjärjestyksestä voi kenties tehdä päätelmiä asukkaidensa arjen hallinta - taidoista, ja toki myös vanhemmuudestakin. Mutta millä tavoin lapsen ja vanhemman välisiä suhteita, välittämisen ilmapiiriä (Haverinen ja Martikainen 2004), pääsee ulkopuolisena arvioimaan? Ja mihin arvioitsija oman näkemyksensä perustaa? jota sävyttää mielikuvien ja eletyn ristiriita Vanhemmuuskäsitykset rakentuvat mielikuvissamme tukeutuen omiin lapsuuskodin kokemuksiin ja omakohtaisesti elettyyn, mutta myös kirjoista luettuun ja yhteisöllisesti normitettuun. Vanhemmuutta koskevat käsitykset muodostavat toisiaan tukevan verkoston, jota rakennetaan läpi elämän. Tämä rakennustyö ei tapahdu pelkästään mielemme sisällä, vaan se tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kun pyysin Helsingin yliopiston Kotitaloustieteen opiskelijoita laatimaan ryhmätyönään esitykset hyvän vanhemmuuden kriteereistä ja perusteista, sain palautuksena 10 eri ryhmätyötä, jotka olivat kaikki erilaisia. Opiskelijat itse hämmästyivät esitysten erilaisuutta ja niitä yllättäviäkin asioita, joita eivät olleet itse tulleet ajatelleeksikaan vanhemmuuden perusteista, mutta joita toiset opiskelijat olivat nostaneet esiin. Tehtävä toi esiin sen, kuinka eri tavoin vanhemmuus tulee ymmärretyksi. Opiskelijoiden vanhemmuuskäsitykset poikkesivat myös haastattelemieni vanhempien vanhemmuuskäsityksistä, sillä heidän elämäntilanteensa olivat erilaisia. Opiskelijat kuvittelivat ja kuvasivat omaan kokemustodellisuuteensa pohjautuen vanhemmuuskäsityksiään pääasiassa lapsuutensa peilaten. He olivat oikeastaan varsin luovia ja ymmärtäväisiäkin vanhem-

5 muuden perusteista. Monessa esityksessä vanhempana olemiseen kuului omien tunteiden näyttäminen ja oleminen oma virheellinen itsensä. Erityisesti nämä nuoret aikuiset vaativat vanhemmuudelta henkistä läsnäoloa. Elämää nähneille ja omaa vanhemmuuttaan jo eläneille vanhemmuus tuntui pirstaloituneelta, odotusten ja velvollisuuksien täyttämiseltä. Arkiselta raadannalta. Jäin pohtimaan, mihin vanhemmilta oli kadonnut se aito ilo ja sydämen täyttävä rakkaus lasten kanssa toimimisesta, jota opiskelijat kuvasivat määrityksissään? Kuinka kaukana ovatkaan mielikuvien sävyttämä ja kuviteltu vanhemmuus ja toisaalta eletty tai jo vähän elähtänyt vanhemmuus. Tämän kahden maailman törmäämistä miettiessäni jäin kysymään: Mikä on vanhemmuuden palkinto tässä ajassa pikavoittojen ja mielihyvän maailmassa? kietoutuen ylisukupolvisiin ketjuihin. Vanhemmaksi tuleminen ja vanhempana oleminen mielletään usein muutosprosessina (Schmitt ja Piha 2008). Se on sekoitusta omien ja puolison vanhempien ja lapsuuden perheen tavoista olla vanhempi, tai yrityksiä olla vanhempana jotain aivan muuta, kuin itse on lapsena saanut kokea. Monet tutkijat näkevät muutosprosessin aikuisen mielessä tapahtuvana laadullisena muutoksena (Schmitt ja Piha 2008; Värri 2000). Usein vasta lapsen syntyminen paljastaa, millä tavoin puolisot kykenevät hyväksymään toistensa tavat toimia ja miten he pystyvät luomaan uuden vanhempi-lapsi suhteen omanlaisensa vanhemmuuden. Tavat, joilla olemme suhteissa muiden kanssa syntyvät jo varhaislapsuudessamme. Varhaisten kiintymyssuhteiden merkityksestä kanssakäymisen taidoille ollaankin nykypäivänä lähes kiistattoman yksimielisiä. Tutkijat ovat todenneet, että lapsuudessa koettujen varhaisten kokemusten vahvimmat myöhäisvaikutukset ovat kautta sukupolvien ilmenneet juuri vanhemmuuden alueella. Vanhempana oleminen avaa ikkunan myös omaan lapsuutemme siihen maailmaan, josta muistikuvia ei ole. Omien vanhempien vanhempana oleminen on myös osa jokaisen omaa vanhempana olemistaan. Vanhemmaksi tulemisen ja vanhempana olemisen arvoitusta ei kuitenkaan kukaan pääse ratkaisemaan ennen lapsensa syntymää. Vanhemmuus tulee näkyväksi vasta sitten, kun tilanne on jo peruuttamattomasti käsillä. Vanhemmuus on kaikesta huolimatta peruuttamatonta, Vanhemmuus on siis jotain yht äkkisen nopeaa, mutta siinä on jotain erityisen hidastakin. Vanhemmuudesta kiinni saaminen on sen arkisen yleisyyden vuoksi vaikeaa. Vanhemmuuden-käsitteen olemisen ja olemassaolon tarkastelu on kuitenkin välttämätöntä, jotta vanhemmuuden muuttumista tai muuttumattomuutta olisi mahdollista edes pohtia, saatikka sitten ammatillisesti arvioida. Tänä päivänä eletyn vanhemmuuden työläys ja haasteellisuus panee kysymään: Onko vanhemmuudessa jotain ylimääräistä ja liian raskasta? Voisiko jostakin tinkiä ja luopua? Mikä on vähintä, että voisi olla vielä kelvollinen vanhempi?

6 Kasvatusfilosofi Veli-Matti Värri (2000) esittää vanhemmuuden lähtökohdaksi lapsen avuntarpeen ja kasvatushuolen. Värri toteaa, että Huoli lapsesta läpäisee täydellisesti vanhempien maailmasuhteen muuttaen kohtalokkaasti heidän ajallista horisonttiaan. Vanhempien elämä on lapsen kanssa olemista ja tulevaan suuntautumista heti lapsen syntymästä lähtien. Värrin mukaan kasvatushuoli on valppautta ja herkkyyttä lapsen näkökulman huomioimiseen. (Värri 2000, 103; ) Vanhemmuuden synnyttämä kasvatushuoli voi olla joko positiivista, jolloin se on rakkautta, kiintymystä, myötätuntoa ja iloa. Ja juuri tällaisena opiskelijat vanhemmuuden perusteet kuvasivat. Kasvatushuoli voi ilmetä myös negatiivisena, jolloin vanhemmuus koetaan vastuuna ilman rakkauden tunnetta, ilman kiintymystä ja iloa taikka myötätuntoa. Arkeensa uupuneiden vanhempien kokemukset vanhemmuudestaan olivat juuri tämänkaltaisia. Vanhemmat kokivat vanhemmuutensa ja kasvatusvastuunsa velvollisuutena ja taakkana. Vanhemmuuteen latautunut huolehtimisen riemu on koetuksella jokaisena vanhempanaolon päivänä. Arkinen raadanta työkiireiden, pyykkien, kaupassakäyntien ja lasten harrastusten sekä vatsatautien välissä saa meidät nopeasti unohtamaan vanhemmuuteen piilotetun aarteen. Peruuttamattoman tehtävän huolehtia lapsen maailmassaolemisen hyvinvoinnista. --- eikä vanhempien vastuu suojelua, hoivaa ja turvaa tarvitsevasta lapsesta koskaan muutu. Värrin (2000) mukaan vanhemmuudella on erityinen olemistapansa. Jo ennen lapsen syntymää, vanhemmille lankeaa välitön auttamisvastuu avuttoman lapsen hyvinvoinnista. Värri toteaa, ettei vanhemmuus voi olla älyllisesti perusteltu kasvatussuhde, jossa kasvattaja voi vakuuttua vastuustaan vain järkiperäisen päättelyn perusteella. Myös pelkästään tunteisiin perustuva kasvatusvastuu on kyseenalainen, sillä tunteet ovat yksityisomaisuuttamme. Tunteet ovat olennainen osa kasvatuksellisia periaatteita ja käytäntöjä, mutta olemukseltaan ne ovat minäkeskeisiä, vaihtelevia ja tilannesidonnaisia, eikä kasvatusvastuu voi näin ollen perustua satunnaisiin tunteisiin. (Värri 2000, 104.) Vaikka vanhemmuus, lapsuus ja nuoruus ovat historiallisesti muuttuvia ilmiöitä, vanhemmille lankeava välitön vastuu on sosiaalisista konventioista ja ajallisista vaihteluista riippumatonta, jolloin velvoitteet lapsen elämänehtojen turvaamisesta ja maailmaan orientoimisesta pysyvät edelleen vanhemmuuden vastuualueella, vaikka vanhemmat eivät olisi edes tietoisia vastuustaan. Vanhemmuuden vastuu säilyy vanhemmilla - ymmärsimme sitä tai emme. Vaikka vanhemmuus kulttuurisena tuotteena ja mielikuvissamme alati muuttuisikin, -- syntyvän lapsen äärellä vanhemmuuden vastuu ja vanhemmuuden peruuttamaton lopullisuus eivät kuitenkaan muutu. Vanhemmuus on elinikäinen prosessi, jossa sen luonne ja tehtävät muuttuvat. Vanhemmuudestaan ei kuitenkaan koskaan pääse eroon. Vanhemmuuden vastuullisuuden ehtojen täyttäminen nouseekin haasteeksi erityisesti niillä vanhemmilla, jotka eivät ole pystyneet säilyttämään suhdettaan lapseensa. Vanhempana olon vastuuta se ei kuitenkaan poista.

7 Tietoisuus oman vanhemmuuden olemassaolosta saattaa herätä vasta erilaisissa kriiseissä, esimerkiksi parisuhteen päättyessä, lapsen huostaanotossa tai vaikka lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa tai keskinäisissä väkivallanteoissa. Kodin sisällä eletystä vanhemmuudesta tuleekin jollain tavalla julkista. Vanhemmuuden vastuun ymmärtämisen myötä myös lapset tulevat eri tavoin näkyväksi, samoin suhteet yhteisöihin, sukulaisiin ja ystäviin. Vanhemmuuden vastuun kollektiivisuus voi myös estää vastuun alle nujertumista. Perheen sisäiset tai ulkoa tulevat kriisit voivat rikkoa ja hävittää vanhemmuutta, mutta parhaimmillaan ne voivat herättää vanhemmat uudelleen vanhemmuutensa äärelle. On tärkeää saada vanhemmat tiedostamaan oman roolinsa lastensa elämän ehtojen turvaajina, maailmaan orientoijina ja lapsen olemisen mysteeriin vastaajina. Jotkut vanhemmat ottavat tämän haasteen vastaan luonnostaan, joillekin se työnnetään väkisin syliin ja osa vanhemmista pakenee vanhemmuuden vastuullisuutta mahdollisimman kauas. Vanhemmuus - ei siten ole vain biologiseen siteeseen liittyvää, se ei ole myöskään pelkkä juridinen huoltosuhde. Vanhemmuus tulisi käsittää aitoon välittämiseen perustuvana vuorovaikutussuhteena aikuisen ja lapsen välillä.

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

ROOLIKARTAT AILA FRIIS KEVÄT 2016

ROOLIKARTAT AILA FRIIS KEVÄT 2016 ROOLIKARTAT AILA FRIIS KEVÄT 2016 PARISUHTEEN ROOLIKARTTA Parisuhteen tukeminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja vahvistaa vanhemmuutta. Puheeksi ottaminen, tilan antaminen parisuhdeasioille ja

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 6 Sivu 1 / 12 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja

NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot