Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus"

Transkriptio

1 Puhe LAPSUUS - tässä ja nyt! 43. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät Jyväskylä Aino Kääriäinen Kuopion yliopisto ja Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projekti Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus Miksi vanhemmuudesta? Arvoisat kuulijat! Tämänvuotisten valtakunnallisten lastensuojelupäivien teemana on Lapsuus tässä ja nyt, ja silti puheenvuoroni kiinnittyy, voisi jopa sanoa yksinomaan vanhemmuuteen. Vanhemmuuden äärelle hiljentyminen lastensuojelupäivien alkajaisiksi on kyllä perusteltua. Lapsia ei olisi ilman vanhempia, eikä vanhemmaksi tulla ilman lapsia. Kumpaakaan ei oikein voi erottaa toisistaan. Ja toki lastensuojelun ammattilaiset törmäävät työssään vanhemmuuden kysymyksiin usein silloin, kun vanhemmuudessa on lasten hyvinvoinnin kannalta jotain puutteellista ja toimimatonta. Uskaltaisin jopa sanoa, että koko lasten suojelemisen työkenttä asettautuu vanhemmuuden peiliksi. Eikä varmaan ole aivan ainutkertaista, että lasten suojelemisen tiimellyksessä tekisi mieli puuskahtaa: Voisiko vanhemmuuteen olla jokin pääsykoe? Millaista sitten on olla vanhemmuuden peilinä aikana, jossa vanhemmuuden on sanottu jopa olevan kokonaan kadoksissa? Millä tavoin me itse kukin tiedostamme omat vanhemmuuskäsityksemme, ja millä tavoin ymmärrämme vanhemmuuden tänä päivänä? Mikä on se vanhemmuus, johon vertaamme? Se vanhemmuus, joka meistä on hyvää tai puutteellista? Puheenvuoroni ei ole rationaalinen esitys vanhemmuuden jäsennyksistä, vaan enneminkin jopa hieman tunteenomainen puheenvuoro vanhempana olemisen kokemuksista ja ajatuksista tässä ajassa. Olen tutkijana Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projektissa ja tässä tehtävässäni saanut kuultavakseni vanhempien kokemuksia vanhemmuudestaan. Toki olen saanut pysähtyä ammattilaisena vanhemmuuden äärelle monet kerrat myös sosiaalityöntekijänä toimiessani. Vanhemmuudesta puhuminen on sikäli haasteellista, että samalla kun vanhemmuutta yrittää vangita käsityksiksi, lauseiksi ja kuvauksiksi, tulee myös samalla näkyväksi itselleen vanhempana. Puhetta vanhemmuudesta on myös mahdotonta kuunnella ulkopuolisena ilman, että oma käsitys vanhempana olemisesta tai omasta vanhemmuudesta työntyisi esiin.

2 Vanhemmuus on muuttuva ja monimuotoinen, Nykyisin jo pelkästään vanhemmaksi tuleminen on monipuolistunut. Lasten syntymisen mahdollisuudet ovat laajentuneet lääketieteen ja teknologian kehittymisen myötä. Luonnonmenetelmien rinnalle on luotu erilaisia hoitoja ja tekniikoita, joilla munasoluja ja siittiöitä voidaan saattaa yhteen ja asettaa kasvamaan niihin kohtuihin, jotka niitä eniten odottavat ja toivovat. Lapsen syntymisen ihme on arkipäiväistynyt ja teknistynyt. Voisi jopa sanoa, että mitä kehittyneempi maa on, sitä enemmän alkioiden ensimmäisistä hetkistä ollaan tietoisia ja sitä enemmän niihin voidaan vaikuttaa tai ainakin tiedostaa elämän vaikutuksia niihin. Tekisi mieli väittää, että mitä enemmän tiedämme sikiöistä, sitä vähemmän ymmärrämme vanhemmuudesta! Toki tähän varmasti vaikuttaa se, että sikiön välitön ympäröivä maailma on muuttunut suhteellisesti ottaen hyvin vähän sadankaan vuoden ajanjaksolla. Tätä samaa ei voi sanoa vanhempia ympäröivästä maailmasta. Hyvin monet asiat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä! Vanhemmuus on sidoksissa yhteiskuntaan, aikakauteen ja rooliodotuksiin. Vanhemmuudella on myös yhtäaikaisesti yhteiskunnallinen, taloudellinen ja juridinen puolensa. Sitä voidaan tarkastella myös sosiaalisesta, biologisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Vanhemmuus on myös joukko erilaisia rooleja ja olemisen tapojaan, jotka arvottuvat ja normittuvat kulloisessakin ajassa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Ja juuri tämä vanhempana oleminen on tämän puheenvuoroni tarkastelunäkökulma. Vanhemmilta odotetaan velvoittavasti tässä globaalissa maailmassa paljon. Samalla kun koko maailma tunkeutuu koteihimme ja työpaikoillemme median ja internetin välityksellä, vanhempien pitäisi oman elämänhallintansa lisäksi pystyä sekä huolehtimaan että kontrolloimaan lastensa elämää. Suurin osa vanhemmista on jo luovuttanut, eikä enää tiedä, millä maailmakolkalla jälkikasvu virtuaalisesti seikkailee. Tänä päivänä vanhempana oleminen koetaan usein työläänä. Kysyessäni haastattelemiltani vanhemmilta, mitä he haluaisivat kertoa minulle vanhemmuudestaan erossa ja eron jälkeen, monet aloittivat kertomalla työelämänsä vaatimuksista, siitä, että eivät jaksaneet enää arkea. He kertoivat, kuinka työ vei kaikki heidän voimansa ja kuinka kotityöt kaatuivat heidän päälleen. Tai he kertoivat työttömyydestä, jossa omaa paikkaa tästä kilpailu- ja kulutusyhteiskunnasta ei tahtonutkaan löytyä. Sain kuulla myös tarinoita vanhemmuuden muuttumisesta eron jälkeen kaksijakoiseksi: velvollisuuksiksi huolehtia ja palvella lasta, ja sitten taas täydelliseksi vapaudeksi, jossa ei tarvinnut omaa sänkyä pedata ja ruokaa laittaa silloin, kun lapsi oli poissa. Vanhemmuudesta oli tullut rooli, jota esitettiin tiukasti viikko, että saattoi sitten taas toisen viikon olla ihan oma itsensä. Mä en jaksa olla aikuinen koko aikaa! puuskahataa eräs isä. Vanhempana elämisen raskaus saa vanhemmat tekemään myös arkeen liittyviä tehtäväjakoja itsensä ja lasten välillä, kuten eräs äiti kertoi sanoneensa kahdeksanvuotiaalleen: Että mä en kuule enää niitä muroja kaupasta kanna, kun mä en niitä syökkään.

3 Keskustelu vanhemmuuden hukassa olemisesta käynnistyi julkisuudessa vuosituhannen vaihteessa, kuten sosiologi Riitta Jallinoja on tutkimuksissaan selvittänyt. Näissä keskusteluissa vanhemmuuden hukkuminen yhdistettiin nopeaan yhteiskuntamuutokseen, työnarkomaniaan, ylirasittuneisuuteen, perherakenteen hajoamiseen, vanhempien riippuvuusongelmiin ja kaikkeen sellaiseen, joka kiusaa ainakin ajoittain meitä jokaista. Vanhemmuuden hukkuminen ja häviäminen kiihdyttää myös keskustelua syyllisistä ja syyllistämisestä. Aina kun tapahtuu jotain dramaattista, on helppo nostaa syyttävä sormi kohti lasta kasvattavia vanhempia. Ajoittain vanhemmuus on kuin joutumista juoksuhiekalle: mitä enemmän yrittää ponnistella ylöspäin, sitä enemmän vajoaa. Ja toisaalta syytettyjen ja syyllisten penkille hakeutuvat usein ne, jotka jo lähtökohtaisesti hoitavat vanhemmuutensa riittävän hyvin. Ja ne, joiden toivoisi heräävän oman vanhemmuutensa äärelle, eivät edes ymmärrä, että asia koskisi heitä. Maailmankuuluu psykoanalyytikko ja psykologi Bruno Bettelheim toteaakin osuvasti: Voidaksemme olla kyllin hyviä vanhempia, meidän pitäisi ensin itse olla vakuuttuneita siitä, että olemme sellaisia. Entä jos ei edes ymmärrä omaa vanhemmuuttaan, voiko siinä kilvoitella paremmaksi? vaikeasti arvioitava, Vanhemmuuden hukkumisongelmiin on haettu apua erilaisista vanhemmuuskouluista, opaskirjoista ja vanhemmille suunnatuista kursseista. Käteeni osui Lapselle rajat -niminen vanhemmille tarkoitettu opaskirja. Sen takakannen tekstissä lukijalta kysyttiin seuraavia kysymyksiä: - Miksi rajoja on hyvä asettaa? - Miten tapa, jolla rajoja asetetaan, vaikuttaa lapsen käsitykseen itsestään? - Miksi lapsi ruinaa ja mitä sille voidaan tehdä? - Miten toimitaan järkevästi ristiriitatilanteissa esimerkiksi kaupassa, päiväkodista lähdettäessä, ruokailtaessa tai nukkumaan mentäessä? Nämä kysymykset pysäyttivät pohtimaan lasten rajojen sijasta myös vanhemmuuden rajoja. Jäin lukemaan oheista listaa ja mietin, entä jos lapsi-sanan paikalle vaihtaisikin sanan vanhempi? - Miksi rajoja on hyvä asettaa? - Miten tapa, jolla rajoja asetetaan, vaikuttaa vanhemman käsitykseen itsestään? - Miksi vanhempi ruinaa ja mitä sille voidaan tehdä? - Miten toimitaan järkevästi ristiriitatilanteissa esimerkiksi ostoksia tehdessä, töistä lähdettäessä, ruokailtaessa tai nukkumaan mentäessä? Kun olen tutkijana päässyt seuraamaan vanhempien vertaisryhmissä käytyjä keskusteluja, en voi välttyä ajatukselta, että vanhempien kyky asettaa itselleen rajoja tai ymmärtää omaa vanhempana olemistaan vastuullisena ja vanhempien yhteisenä tehtävänä on vanhemmilta, jos ei nyt aivan puuttuva, niin ainakin tilapäisesti muuttuva ja osittain myös piiloutuva ominaisuus. Vanhemmuuden monimuotoisuus ja muuttuvuus haastaa vanhemmat jatkuvaan prosessiin oman vanhemmuutensa kanssa ja samalla myös ammattilaiset vanhemmuuden arvioijina.

4 Vanhemmuus ei ole enää selkeä kulttuurinen rooli isän ja äidin välillä. Se on muotoutunut yhä enemmän neuvotellen tuotetuksi käytännöksi, jossa vanhemmuutta raamittavat joko keskenään tehdyt tai ulkopuolisten vahvistamat sopimukset. Lasten kanssa toimivat ammattilaiset niin terveydenhuollossa, koulussa kuin sosiaalitoimessakin joutuvat työkseen arvioimaan vanhemmuutta. Tähän arviointiin vanhemmuuden monimuotoisuus ja jatkuva neuvoteltavuus tuo omat erityiset haasteensa. Se, miten vanhemmuutta eletään tai tulisi elää, on usein lastensuojelutyössä ristiriitoja aiheuttava ja neuvottelua vaativa alue. Vanhemmuuden ymmärtäminen ja sanoittaminen ääneen yhteisesti tarkasteltavaksi läsnä olevien kanssa on vaativaa. Vanhemmuuden määrittelemisen maailma voi olla avara kuin autiomaa: yhteisen ymmärtämisen paikkoja voi olla vaikea löytää. Vanhemmuuteen kuuluvat itsestäänselvyydet eivät todellakaan ole samanlaisia kaikille. Se, mikä yhdelle on ehdottoman tärkeää, voi toiselle olla aivan samantekevää. Lastensuojelutyön kotikäynnillä silmin nähtävä lika, epäjärjestys ja puute ovat lapsen tilannetta tarkastelevalle ammattilaiselle helppoja näkemisen mahdollisuuksia. Lapsen primaaritarpeiden kuten ruoan, lämmön, vaatteiden ja turvallisen kasvuympäristön arvioiminen on suorastaan näennäisen yksinkertaista. Näihin puutoksiin on myös helppoa vedota ja vaatia niitä korjattaviksi. Mutta ymmärtääkö asiakas, että samalla kun hänen kotiaan ja arkeaan arvioidaan, arvioidaan myös samalla hänen vanhempana olemisen tapaansa. Haasteeksi muodostuukin se, että kodin ulkoisesta epäjärjestyksestä voi kenties tehdä päätelmiä asukkaidensa arjen hallinta - taidoista, ja toki myös vanhemmuudestakin. Mutta millä tavoin lapsen ja vanhemman välisiä suhteita, välittämisen ilmapiiriä (Haverinen ja Martikainen 2004), pääsee ulkopuolisena arvioimaan? Ja mihin arvioitsija oman näkemyksensä perustaa? jota sävyttää mielikuvien ja eletyn ristiriita Vanhemmuuskäsitykset rakentuvat mielikuvissamme tukeutuen omiin lapsuuskodin kokemuksiin ja omakohtaisesti elettyyn, mutta myös kirjoista luettuun ja yhteisöllisesti normitettuun. Vanhemmuutta koskevat käsitykset muodostavat toisiaan tukevan verkoston, jota rakennetaan läpi elämän. Tämä rakennustyö ei tapahdu pelkästään mielemme sisällä, vaan se tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kun pyysin Helsingin yliopiston Kotitaloustieteen opiskelijoita laatimaan ryhmätyönään esitykset hyvän vanhemmuuden kriteereistä ja perusteista, sain palautuksena 10 eri ryhmätyötä, jotka olivat kaikki erilaisia. Opiskelijat itse hämmästyivät esitysten erilaisuutta ja niitä yllättäviäkin asioita, joita eivät olleet itse tulleet ajatelleeksikaan vanhemmuuden perusteista, mutta joita toiset opiskelijat olivat nostaneet esiin. Tehtävä toi esiin sen, kuinka eri tavoin vanhemmuus tulee ymmärretyksi. Opiskelijoiden vanhemmuuskäsitykset poikkesivat myös haastattelemieni vanhempien vanhemmuuskäsityksistä, sillä heidän elämäntilanteensa olivat erilaisia. Opiskelijat kuvittelivat ja kuvasivat omaan kokemustodellisuuteensa pohjautuen vanhemmuuskäsityksiään pääasiassa lapsuutensa peilaten. He olivat oikeastaan varsin luovia ja ymmärtäväisiäkin vanhem-

5 muuden perusteista. Monessa esityksessä vanhempana olemiseen kuului omien tunteiden näyttäminen ja oleminen oma virheellinen itsensä. Erityisesti nämä nuoret aikuiset vaativat vanhemmuudelta henkistä läsnäoloa. Elämää nähneille ja omaa vanhemmuuttaan jo eläneille vanhemmuus tuntui pirstaloituneelta, odotusten ja velvollisuuksien täyttämiseltä. Arkiselta raadannalta. Jäin pohtimaan, mihin vanhemmilta oli kadonnut se aito ilo ja sydämen täyttävä rakkaus lasten kanssa toimimisesta, jota opiskelijat kuvasivat määrityksissään? Kuinka kaukana ovatkaan mielikuvien sävyttämä ja kuviteltu vanhemmuus ja toisaalta eletty tai jo vähän elähtänyt vanhemmuus. Tämän kahden maailman törmäämistä miettiessäni jäin kysymään: Mikä on vanhemmuuden palkinto tässä ajassa pikavoittojen ja mielihyvän maailmassa? kietoutuen ylisukupolvisiin ketjuihin. Vanhemmaksi tuleminen ja vanhempana oleminen mielletään usein muutosprosessina (Schmitt ja Piha 2008). Se on sekoitusta omien ja puolison vanhempien ja lapsuuden perheen tavoista olla vanhempi, tai yrityksiä olla vanhempana jotain aivan muuta, kuin itse on lapsena saanut kokea. Monet tutkijat näkevät muutosprosessin aikuisen mielessä tapahtuvana laadullisena muutoksena (Schmitt ja Piha 2008; Värri 2000). Usein vasta lapsen syntyminen paljastaa, millä tavoin puolisot kykenevät hyväksymään toistensa tavat toimia ja miten he pystyvät luomaan uuden vanhempi-lapsi suhteen omanlaisensa vanhemmuuden. Tavat, joilla olemme suhteissa muiden kanssa syntyvät jo varhaislapsuudessamme. Varhaisten kiintymyssuhteiden merkityksestä kanssakäymisen taidoille ollaankin nykypäivänä lähes kiistattoman yksimielisiä. Tutkijat ovat todenneet, että lapsuudessa koettujen varhaisten kokemusten vahvimmat myöhäisvaikutukset ovat kautta sukupolvien ilmenneet juuri vanhemmuuden alueella. Vanhempana oleminen avaa ikkunan myös omaan lapsuutemme siihen maailmaan, josta muistikuvia ei ole. Omien vanhempien vanhempana oleminen on myös osa jokaisen omaa vanhempana olemistaan. Vanhemmaksi tulemisen ja vanhempana olemisen arvoitusta ei kuitenkaan kukaan pääse ratkaisemaan ennen lapsensa syntymää. Vanhemmuus tulee näkyväksi vasta sitten, kun tilanne on jo peruuttamattomasti käsillä. Vanhemmuus on kaikesta huolimatta peruuttamatonta, Vanhemmuus on siis jotain yht äkkisen nopeaa, mutta siinä on jotain erityisen hidastakin. Vanhemmuudesta kiinni saaminen on sen arkisen yleisyyden vuoksi vaikeaa. Vanhemmuuden-käsitteen olemisen ja olemassaolon tarkastelu on kuitenkin välttämätöntä, jotta vanhemmuuden muuttumista tai muuttumattomuutta olisi mahdollista edes pohtia, saatikka sitten ammatillisesti arvioida. Tänä päivänä eletyn vanhemmuuden työläys ja haasteellisuus panee kysymään: Onko vanhemmuudessa jotain ylimääräistä ja liian raskasta? Voisiko jostakin tinkiä ja luopua? Mikä on vähintä, että voisi olla vielä kelvollinen vanhempi?

6 Kasvatusfilosofi Veli-Matti Värri (2000) esittää vanhemmuuden lähtökohdaksi lapsen avuntarpeen ja kasvatushuolen. Värri toteaa, että Huoli lapsesta läpäisee täydellisesti vanhempien maailmasuhteen muuttaen kohtalokkaasti heidän ajallista horisonttiaan. Vanhempien elämä on lapsen kanssa olemista ja tulevaan suuntautumista heti lapsen syntymästä lähtien. Värrin mukaan kasvatushuoli on valppautta ja herkkyyttä lapsen näkökulman huomioimiseen. (Värri 2000, 103; ) Vanhemmuuden synnyttämä kasvatushuoli voi olla joko positiivista, jolloin se on rakkautta, kiintymystä, myötätuntoa ja iloa. Ja juuri tällaisena opiskelijat vanhemmuuden perusteet kuvasivat. Kasvatushuoli voi ilmetä myös negatiivisena, jolloin vanhemmuus koetaan vastuuna ilman rakkauden tunnetta, ilman kiintymystä ja iloa taikka myötätuntoa. Arkeensa uupuneiden vanhempien kokemukset vanhemmuudestaan olivat juuri tämänkaltaisia. Vanhemmat kokivat vanhemmuutensa ja kasvatusvastuunsa velvollisuutena ja taakkana. Vanhemmuuteen latautunut huolehtimisen riemu on koetuksella jokaisena vanhempanaolon päivänä. Arkinen raadanta työkiireiden, pyykkien, kaupassakäyntien ja lasten harrastusten sekä vatsatautien välissä saa meidät nopeasti unohtamaan vanhemmuuteen piilotetun aarteen. Peruuttamattoman tehtävän huolehtia lapsen maailmassaolemisen hyvinvoinnista. --- eikä vanhempien vastuu suojelua, hoivaa ja turvaa tarvitsevasta lapsesta koskaan muutu. Värrin (2000) mukaan vanhemmuudella on erityinen olemistapansa. Jo ennen lapsen syntymää, vanhemmille lankeaa välitön auttamisvastuu avuttoman lapsen hyvinvoinnista. Värri toteaa, ettei vanhemmuus voi olla älyllisesti perusteltu kasvatussuhde, jossa kasvattaja voi vakuuttua vastuustaan vain järkiperäisen päättelyn perusteella. Myös pelkästään tunteisiin perustuva kasvatusvastuu on kyseenalainen, sillä tunteet ovat yksityisomaisuuttamme. Tunteet ovat olennainen osa kasvatuksellisia periaatteita ja käytäntöjä, mutta olemukseltaan ne ovat minäkeskeisiä, vaihtelevia ja tilannesidonnaisia, eikä kasvatusvastuu voi näin ollen perustua satunnaisiin tunteisiin. (Värri 2000, 104.) Vaikka vanhemmuus, lapsuus ja nuoruus ovat historiallisesti muuttuvia ilmiöitä, vanhemmille lankeava välitön vastuu on sosiaalisista konventioista ja ajallisista vaihteluista riippumatonta, jolloin velvoitteet lapsen elämänehtojen turvaamisesta ja maailmaan orientoimisesta pysyvät edelleen vanhemmuuden vastuualueella, vaikka vanhemmat eivät olisi edes tietoisia vastuustaan. Vanhemmuuden vastuu säilyy vanhemmilla - ymmärsimme sitä tai emme. Vaikka vanhemmuus kulttuurisena tuotteena ja mielikuvissamme alati muuttuisikin, -- syntyvän lapsen äärellä vanhemmuuden vastuu ja vanhemmuuden peruuttamaton lopullisuus eivät kuitenkaan muutu. Vanhemmuus on elinikäinen prosessi, jossa sen luonne ja tehtävät muuttuvat. Vanhemmuudestaan ei kuitenkaan koskaan pääse eroon. Vanhemmuuden vastuullisuuden ehtojen täyttäminen nouseekin haasteeksi erityisesti niillä vanhemmilla, jotka eivät ole pystyneet säilyttämään suhdettaan lapseensa. Vanhempana olon vastuuta se ei kuitenkaan poista.

7 Tietoisuus oman vanhemmuuden olemassaolosta saattaa herätä vasta erilaisissa kriiseissä, esimerkiksi parisuhteen päättyessä, lapsen huostaanotossa tai vaikka lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa tai keskinäisissä väkivallanteoissa. Kodin sisällä eletystä vanhemmuudesta tuleekin jollain tavalla julkista. Vanhemmuuden vastuun ymmärtämisen myötä myös lapset tulevat eri tavoin näkyväksi, samoin suhteet yhteisöihin, sukulaisiin ja ystäviin. Vanhemmuuden vastuun kollektiivisuus voi myös estää vastuun alle nujertumista. Perheen sisäiset tai ulkoa tulevat kriisit voivat rikkoa ja hävittää vanhemmuutta, mutta parhaimmillaan ne voivat herättää vanhemmat uudelleen vanhemmuutensa äärelle. On tärkeää saada vanhemmat tiedostamaan oman roolinsa lastensa elämän ehtojen turvaajina, maailmaan orientoijina ja lapsen olemisen mysteeriin vastaajina. Jotkut vanhemmat ottavat tämän haasteen vastaan luonnostaan, joillekin se työnnetään väkisin syliin ja osa vanhemmista pakenee vanhemmuuden vastuullisuutta mahdollisimman kauas. Vanhemmuus - ei siten ole vain biologiseen siteeseen liittyvää, se ei ole myöskään pelkkä juridinen huoltosuhde. Vanhemmuus tulisi käsittää aitoon välittämiseen perustuvana vuorovaikutussuhteena aikuisen ja lapsen välillä.

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI TERVETULOA!

VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI TERVETULOA! KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI 12.9.2011 TERVETULOA! Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke Sari Hintsa VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE Vuorovaikutukselle,

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot