Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus"

Transkriptio

1 Puhe LAPSUUS - tässä ja nyt! 43. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät Jyväskylä Aino Kääriäinen Kuopion yliopisto ja Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projekti Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus Miksi vanhemmuudesta? Arvoisat kuulijat! Tämänvuotisten valtakunnallisten lastensuojelupäivien teemana on Lapsuus tässä ja nyt, ja silti puheenvuoroni kiinnittyy, voisi jopa sanoa yksinomaan vanhemmuuteen. Vanhemmuuden äärelle hiljentyminen lastensuojelupäivien alkajaisiksi on kyllä perusteltua. Lapsia ei olisi ilman vanhempia, eikä vanhemmaksi tulla ilman lapsia. Kumpaakaan ei oikein voi erottaa toisistaan. Ja toki lastensuojelun ammattilaiset törmäävät työssään vanhemmuuden kysymyksiin usein silloin, kun vanhemmuudessa on lasten hyvinvoinnin kannalta jotain puutteellista ja toimimatonta. Uskaltaisin jopa sanoa, että koko lasten suojelemisen työkenttä asettautuu vanhemmuuden peiliksi. Eikä varmaan ole aivan ainutkertaista, että lasten suojelemisen tiimellyksessä tekisi mieli puuskahtaa: Voisiko vanhemmuuteen olla jokin pääsykoe? Millaista sitten on olla vanhemmuuden peilinä aikana, jossa vanhemmuuden on sanottu jopa olevan kokonaan kadoksissa? Millä tavoin me itse kukin tiedostamme omat vanhemmuuskäsityksemme, ja millä tavoin ymmärrämme vanhemmuuden tänä päivänä? Mikä on se vanhemmuus, johon vertaamme? Se vanhemmuus, joka meistä on hyvää tai puutteellista? Puheenvuoroni ei ole rationaalinen esitys vanhemmuuden jäsennyksistä, vaan enneminkin jopa hieman tunteenomainen puheenvuoro vanhempana olemisen kokemuksista ja ajatuksista tässä ajassa. Olen tutkijana Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projektissa ja tässä tehtävässäni saanut kuultavakseni vanhempien kokemuksia vanhemmuudestaan. Toki olen saanut pysähtyä ammattilaisena vanhemmuuden äärelle monet kerrat myös sosiaalityöntekijänä toimiessani. Vanhemmuudesta puhuminen on sikäli haasteellista, että samalla kun vanhemmuutta yrittää vangita käsityksiksi, lauseiksi ja kuvauksiksi, tulee myös samalla näkyväksi itselleen vanhempana. Puhetta vanhemmuudesta on myös mahdotonta kuunnella ulkopuolisena ilman, että oma käsitys vanhempana olemisesta tai omasta vanhemmuudesta työntyisi esiin.

2 Vanhemmuus on muuttuva ja monimuotoinen, Nykyisin jo pelkästään vanhemmaksi tuleminen on monipuolistunut. Lasten syntymisen mahdollisuudet ovat laajentuneet lääketieteen ja teknologian kehittymisen myötä. Luonnonmenetelmien rinnalle on luotu erilaisia hoitoja ja tekniikoita, joilla munasoluja ja siittiöitä voidaan saattaa yhteen ja asettaa kasvamaan niihin kohtuihin, jotka niitä eniten odottavat ja toivovat. Lapsen syntymisen ihme on arkipäiväistynyt ja teknistynyt. Voisi jopa sanoa, että mitä kehittyneempi maa on, sitä enemmän alkioiden ensimmäisistä hetkistä ollaan tietoisia ja sitä enemmän niihin voidaan vaikuttaa tai ainakin tiedostaa elämän vaikutuksia niihin. Tekisi mieli väittää, että mitä enemmän tiedämme sikiöistä, sitä vähemmän ymmärrämme vanhemmuudesta! Toki tähän varmasti vaikuttaa se, että sikiön välitön ympäröivä maailma on muuttunut suhteellisesti ottaen hyvin vähän sadankaan vuoden ajanjaksolla. Tätä samaa ei voi sanoa vanhempia ympäröivästä maailmasta. Hyvin monet asiat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä! Vanhemmuus on sidoksissa yhteiskuntaan, aikakauteen ja rooliodotuksiin. Vanhemmuudella on myös yhtäaikaisesti yhteiskunnallinen, taloudellinen ja juridinen puolensa. Sitä voidaan tarkastella myös sosiaalisesta, biologisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Vanhemmuus on myös joukko erilaisia rooleja ja olemisen tapojaan, jotka arvottuvat ja normittuvat kulloisessakin ajassa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Ja juuri tämä vanhempana oleminen on tämän puheenvuoroni tarkastelunäkökulma. Vanhemmilta odotetaan velvoittavasti tässä globaalissa maailmassa paljon. Samalla kun koko maailma tunkeutuu koteihimme ja työpaikoillemme median ja internetin välityksellä, vanhempien pitäisi oman elämänhallintansa lisäksi pystyä sekä huolehtimaan että kontrolloimaan lastensa elämää. Suurin osa vanhemmista on jo luovuttanut, eikä enää tiedä, millä maailmakolkalla jälkikasvu virtuaalisesti seikkailee. Tänä päivänä vanhempana oleminen koetaan usein työläänä. Kysyessäni haastattelemiltani vanhemmilta, mitä he haluaisivat kertoa minulle vanhemmuudestaan erossa ja eron jälkeen, monet aloittivat kertomalla työelämänsä vaatimuksista, siitä, että eivät jaksaneet enää arkea. He kertoivat, kuinka työ vei kaikki heidän voimansa ja kuinka kotityöt kaatuivat heidän päälleen. Tai he kertoivat työttömyydestä, jossa omaa paikkaa tästä kilpailu- ja kulutusyhteiskunnasta ei tahtonutkaan löytyä. Sain kuulla myös tarinoita vanhemmuuden muuttumisesta eron jälkeen kaksijakoiseksi: velvollisuuksiksi huolehtia ja palvella lasta, ja sitten taas täydelliseksi vapaudeksi, jossa ei tarvinnut omaa sänkyä pedata ja ruokaa laittaa silloin, kun lapsi oli poissa. Vanhemmuudesta oli tullut rooli, jota esitettiin tiukasti viikko, että saattoi sitten taas toisen viikon olla ihan oma itsensä. Mä en jaksa olla aikuinen koko aikaa! puuskahataa eräs isä. Vanhempana elämisen raskaus saa vanhemmat tekemään myös arkeen liittyviä tehtäväjakoja itsensä ja lasten välillä, kuten eräs äiti kertoi sanoneensa kahdeksanvuotiaalleen: Että mä en kuule enää niitä muroja kaupasta kanna, kun mä en niitä syökkään.

3 Keskustelu vanhemmuuden hukassa olemisesta käynnistyi julkisuudessa vuosituhannen vaihteessa, kuten sosiologi Riitta Jallinoja on tutkimuksissaan selvittänyt. Näissä keskusteluissa vanhemmuuden hukkuminen yhdistettiin nopeaan yhteiskuntamuutokseen, työnarkomaniaan, ylirasittuneisuuteen, perherakenteen hajoamiseen, vanhempien riippuvuusongelmiin ja kaikkeen sellaiseen, joka kiusaa ainakin ajoittain meitä jokaista. Vanhemmuuden hukkuminen ja häviäminen kiihdyttää myös keskustelua syyllisistä ja syyllistämisestä. Aina kun tapahtuu jotain dramaattista, on helppo nostaa syyttävä sormi kohti lasta kasvattavia vanhempia. Ajoittain vanhemmuus on kuin joutumista juoksuhiekalle: mitä enemmän yrittää ponnistella ylöspäin, sitä enemmän vajoaa. Ja toisaalta syytettyjen ja syyllisten penkille hakeutuvat usein ne, jotka jo lähtökohtaisesti hoitavat vanhemmuutensa riittävän hyvin. Ja ne, joiden toivoisi heräävän oman vanhemmuutensa äärelle, eivät edes ymmärrä, että asia koskisi heitä. Maailmankuuluu psykoanalyytikko ja psykologi Bruno Bettelheim toteaakin osuvasti: Voidaksemme olla kyllin hyviä vanhempia, meidän pitäisi ensin itse olla vakuuttuneita siitä, että olemme sellaisia. Entä jos ei edes ymmärrä omaa vanhemmuuttaan, voiko siinä kilvoitella paremmaksi? vaikeasti arvioitava, Vanhemmuuden hukkumisongelmiin on haettu apua erilaisista vanhemmuuskouluista, opaskirjoista ja vanhemmille suunnatuista kursseista. Käteeni osui Lapselle rajat -niminen vanhemmille tarkoitettu opaskirja. Sen takakannen tekstissä lukijalta kysyttiin seuraavia kysymyksiä: - Miksi rajoja on hyvä asettaa? - Miten tapa, jolla rajoja asetetaan, vaikuttaa lapsen käsitykseen itsestään? - Miksi lapsi ruinaa ja mitä sille voidaan tehdä? - Miten toimitaan järkevästi ristiriitatilanteissa esimerkiksi kaupassa, päiväkodista lähdettäessä, ruokailtaessa tai nukkumaan mentäessä? Nämä kysymykset pysäyttivät pohtimaan lasten rajojen sijasta myös vanhemmuuden rajoja. Jäin lukemaan oheista listaa ja mietin, entä jos lapsi-sanan paikalle vaihtaisikin sanan vanhempi? - Miksi rajoja on hyvä asettaa? - Miten tapa, jolla rajoja asetetaan, vaikuttaa vanhemman käsitykseen itsestään? - Miksi vanhempi ruinaa ja mitä sille voidaan tehdä? - Miten toimitaan järkevästi ristiriitatilanteissa esimerkiksi ostoksia tehdessä, töistä lähdettäessä, ruokailtaessa tai nukkumaan mentäessä? Kun olen tutkijana päässyt seuraamaan vanhempien vertaisryhmissä käytyjä keskusteluja, en voi välttyä ajatukselta, että vanhempien kyky asettaa itselleen rajoja tai ymmärtää omaa vanhempana olemistaan vastuullisena ja vanhempien yhteisenä tehtävänä on vanhemmilta, jos ei nyt aivan puuttuva, niin ainakin tilapäisesti muuttuva ja osittain myös piiloutuva ominaisuus. Vanhemmuuden monimuotoisuus ja muuttuvuus haastaa vanhemmat jatkuvaan prosessiin oman vanhemmuutensa kanssa ja samalla myös ammattilaiset vanhemmuuden arvioijina.

4 Vanhemmuus ei ole enää selkeä kulttuurinen rooli isän ja äidin välillä. Se on muotoutunut yhä enemmän neuvotellen tuotetuksi käytännöksi, jossa vanhemmuutta raamittavat joko keskenään tehdyt tai ulkopuolisten vahvistamat sopimukset. Lasten kanssa toimivat ammattilaiset niin terveydenhuollossa, koulussa kuin sosiaalitoimessakin joutuvat työkseen arvioimaan vanhemmuutta. Tähän arviointiin vanhemmuuden monimuotoisuus ja jatkuva neuvoteltavuus tuo omat erityiset haasteensa. Se, miten vanhemmuutta eletään tai tulisi elää, on usein lastensuojelutyössä ristiriitoja aiheuttava ja neuvottelua vaativa alue. Vanhemmuuden ymmärtäminen ja sanoittaminen ääneen yhteisesti tarkasteltavaksi läsnä olevien kanssa on vaativaa. Vanhemmuuden määrittelemisen maailma voi olla avara kuin autiomaa: yhteisen ymmärtämisen paikkoja voi olla vaikea löytää. Vanhemmuuteen kuuluvat itsestäänselvyydet eivät todellakaan ole samanlaisia kaikille. Se, mikä yhdelle on ehdottoman tärkeää, voi toiselle olla aivan samantekevää. Lastensuojelutyön kotikäynnillä silmin nähtävä lika, epäjärjestys ja puute ovat lapsen tilannetta tarkastelevalle ammattilaiselle helppoja näkemisen mahdollisuuksia. Lapsen primaaritarpeiden kuten ruoan, lämmön, vaatteiden ja turvallisen kasvuympäristön arvioiminen on suorastaan näennäisen yksinkertaista. Näihin puutoksiin on myös helppoa vedota ja vaatia niitä korjattaviksi. Mutta ymmärtääkö asiakas, että samalla kun hänen kotiaan ja arkeaan arvioidaan, arvioidaan myös samalla hänen vanhempana olemisen tapaansa. Haasteeksi muodostuukin se, että kodin ulkoisesta epäjärjestyksestä voi kenties tehdä päätelmiä asukkaidensa arjen hallinta - taidoista, ja toki myös vanhemmuudestakin. Mutta millä tavoin lapsen ja vanhemman välisiä suhteita, välittämisen ilmapiiriä (Haverinen ja Martikainen 2004), pääsee ulkopuolisena arvioimaan? Ja mihin arvioitsija oman näkemyksensä perustaa? jota sävyttää mielikuvien ja eletyn ristiriita Vanhemmuuskäsitykset rakentuvat mielikuvissamme tukeutuen omiin lapsuuskodin kokemuksiin ja omakohtaisesti elettyyn, mutta myös kirjoista luettuun ja yhteisöllisesti normitettuun. Vanhemmuutta koskevat käsitykset muodostavat toisiaan tukevan verkoston, jota rakennetaan läpi elämän. Tämä rakennustyö ei tapahdu pelkästään mielemme sisällä, vaan se tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kun pyysin Helsingin yliopiston Kotitaloustieteen opiskelijoita laatimaan ryhmätyönään esitykset hyvän vanhemmuuden kriteereistä ja perusteista, sain palautuksena 10 eri ryhmätyötä, jotka olivat kaikki erilaisia. Opiskelijat itse hämmästyivät esitysten erilaisuutta ja niitä yllättäviäkin asioita, joita eivät olleet itse tulleet ajatelleeksikaan vanhemmuuden perusteista, mutta joita toiset opiskelijat olivat nostaneet esiin. Tehtävä toi esiin sen, kuinka eri tavoin vanhemmuus tulee ymmärretyksi. Opiskelijoiden vanhemmuuskäsitykset poikkesivat myös haastattelemieni vanhempien vanhemmuuskäsityksistä, sillä heidän elämäntilanteensa olivat erilaisia. Opiskelijat kuvittelivat ja kuvasivat omaan kokemustodellisuuteensa pohjautuen vanhemmuuskäsityksiään pääasiassa lapsuutensa peilaten. He olivat oikeastaan varsin luovia ja ymmärtäväisiäkin vanhem-

5 muuden perusteista. Monessa esityksessä vanhempana olemiseen kuului omien tunteiden näyttäminen ja oleminen oma virheellinen itsensä. Erityisesti nämä nuoret aikuiset vaativat vanhemmuudelta henkistä läsnäoloa. Elämää nähneille ja omaa vanhemmuuttaan jo eläneille vanhemmuus tuntui pirstaloituneelta, odotusten ja velvollisuuksien täyttämiseltä. Arkiselta raadannalta. Jäin pohtimaan, mihin vanhemmilta oli kadonnut se aito ilo ja sydämen täyttävä rakkaus lasten kanssa toimimisesta, jota opiskelijat kuvasivat määrityksissään? Kuinka kaukana ovatkaan mielikuvien sävyttämä ja kuviteltu vanhemmuus ja toisaalta eletty tai jo vähän elähtänyt vanhemmuus. Tämän kahden maailman törmäämistä miettiessäni jäin kysymään: Mikä on vanhemmuuden palkinto tässä ajassa pikavoittojen ja mielihyvän maailmassa? kietoutuen ylisukupolvisiin ketjuihin. Vanhemmaksi tuleminen ja vanhempana oleminen mielletään usein muutosprosessina (Schmitt ja Piha 2008). Se on sekoitusta omien ja puolison vanhempien ja lapsuuden perheen tavoista olla vanhempi, tai yrityksiä olla vanhempana jotain aivan muuta, kuin itse on lapsena saanut kokea. Monet tutkijat näkevät muutosprosessin aikuisen mielessä tapahtuvana laadullisena muutoksena (Schmitt ja Piha 2008; Värri 2000). Usein vasta lapsen syntyminen paljastaa, millä tavoin puolisot kykenevät hyväksymään toistensa tavat toimia ja miten he pystyvät luomaan uuden vanhempi-lapsi suhteen omanlaisensa vanhemmuuden. Tavat, joilla olemme suhteissa muiden kanssa syntyvät jo varhaislapsuudessamme. Varhaisten kiintymyssuhteiden merkityksestä kanssakäymisen taidoille ollaankin nykypäivänä lähes kiistattoman yksimielisiä. Tutkijat ovat todenneet, että lapsuudessa koettujen varhaisten kokemusten vahvimmat myöhäisvaikutukset ovat kautta sukupolvien ilmenneet juuri vanhemmuuden alueella. Vanhempana oleminen avaa ikkunan myös omaan lapsuutemme siihen maailmaan, josta muistikuvia ei ole. Omien vanhempien vanhempana oleminen on myös osa jokaisen omaa vanhempana olemistaan. Vanhemmaksi tulemisen ja vanhempana olemisen arvoitusta ei kuitenkaan kukaan pääse ratkaisemaan ennen lapsensa syntymää. Vanhemmuus tulee näkyväksi vasta sitten, kun tilanne on jo peruuttamattomasti käsillä. Vanhemmuus on kaikesta huolimatta peruuttamatonta, Vanhemmuus on siis jotain yht äkkisen nopeaa, mutta siinä on jotain erityisen hidastakin. Vanhemmuudesta kiinni saaminen on sen arkisen yleisyyden vuoksi vaikeaa. Vanhemmuuden-käsitteen olemisen ja olemassaolon tarkastelu on kuitenkin välttämätöntä, jotta vanhemmuuden muuttumista tai muuttumattomuutta olisi mahdollista edes pohtia, saatikka sitten ammatillisesti arvioida. Tänä päivänä eletyn vanhemmuuden työläys ja haasteellisuus panee kysymään: Onko vanhemmuudessa jotain ylimääräistä ja liian raskasta? Voisiko jostakin tinkiä ja luopua? Mikä on vähintä, että voisi olla vielä kelvollinen vanhempi?

6 Kasvatusfilosofi Veli-Matti Värri (2000) esittää vanhemmuuden lähtökohdaksi lapsen avuntarpeen ja kasvatushuolen. Värri toteaa, että Huoli lapsesta läpäisee täydellisesti vanhempien maailmasuhteen muuttaen kohtalokkaasti heidän ajallista horisonttiaan. Vanhempien elämä on lapsen kanssa olemista ja tulevaan suuntautumista heti lapsen syntymästä lähtien. Värrin mukaan kasvatushuoli on valppautta ja herkkyyttä lapsen näkökulman huomioimiseen. (Värri 2000, 103; ) Vanhemmuuden synnyttämä kasvatushuoli voi olla joko positiivista, jolloin se on rakkautta, kiintymystä, myötätuntoa ja iloa. Ja juuri tällaisena opiskelijat vanhemmuuden perusteet kuvasivat. Kasvatushuoli voi ilmetä myös negatiivisena, jolloin vanhemmuus koetaan vastuuna ilman rakkauden tunnetta, ilman kiintymystä ja iloa taikka myötätuntoa. Arkeensa uupuneiden vanhempien kokemukset vanhemmuudestaan olivat juuri tämänkaltaisia. Vanhemmat kokivat vanhemmuutensa ja kasvatusvastuunsa velvollisuutena ja taakkana. Vanhemmuuteen latautunut huolehtimisen riemu on koetuksella jokaisena vanhempanaolon päivänä. Arkinen raadanta työkiireiden, pyykkien, kaupassakäyntien ja lasten harrastusten sekä vatsatautien välissä saa meidät nopeasti unohtamaan vanhemmuuteen piilotetun aarteen. Peruuttamattoman tehtävän huolehtia lapsen maailmassaolemisen hyvinvoinnista. --- eikä vanhempien vastuu suojelua, hoivaa ja turvaa tarvitsevasta lapsesta koskaan muutu. Värrin (2000) mukaan vanhemmuudella on erityinen olemistapansa. Jo ennen lapsen syntymää, vanhemmille lankeaa välitön auttamisvastuu avuttoman lapsen hyvinvoinnista. Värri toteaa, ettei vanhemmuus voi olla älyllisesti perusteltu kasvatussuhde, jossa kasvattaja voi vakuuttua vastuustaan vain järkiperäisen päättelyn perusteella. Myös pelkästään tunteisiin perustuva kasvatusvastuu on kyseenalainen, sillä tunteet ovat yksityisomaisuuttamme. Tunteet ovat olennainen osa kasvatuksellisia periaatteita ja käytäntöjä, mutta olemukseltaan ne ovat minäkeskeisiä, vaihtelevia ja tilannesidonnaisia, eikä kasvatusvastuu voi näin ollen perustua satunnaisiin tunteisiin. (Värri 2000, 104.) Vaikka vanhemmuus, lapsuus ja nuoruus ovat historiallisesti muuttuvia ilmiöitä, vanhemmille lankeava välitön vastuu on sosiaalisista konventioista ja ajallisista vaihteluista riippumatonta, jolloin velvoitteet lapsen elämänehtojen turvaamisesta ja maailmaan orientoimisesta pysyvät edelleen vanhemmuuden vastuualueella, vaikka vanhemmat eivät olisi edes tietoisia vastuustaan. Vanhemmuuden vastuu säilyy vanhemmilla - ymmärsimme sitä tai emme. Vaikka vanhemmuus kulttuurisena tuotteena ja mielikuvissamme alati muuttuisikin, -- syntyvän lapsen äärellä vanhemmuuden vastuu ja vanhemmuuden peruuttamaton lopullisuus eivät kuitenkaan muutu. Vanhemmuus on elinikäinen prosessi, jossa sen luonne ja tehtävät muuttuvat. Vanhemmuudestaan ei kuitenkaan koskaan pääse eroon. Vanhemmuuden vastuullisuuden ehtojen täyttäminen nouseekin haasteeksi erityisesti niillä vanhemmilla, jotka eivät ole pystyneet säilyttämään suhdettaan lapseensa. Vanhempana olon vastuuta se ei kuitenkaan poista.

7 Tietoisuus oman vanhemmuuden olemassaolosta saattaa herätä vasta erilaisissa kriiseissä, esimerkiksi parisuhteen päättyessä, lapsen huostaanotossa tai vaikka lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa tai keskinäisissä väkivallanteoissa. Kodin sisällä eletystä vanhemmuudesta tuleekin jollain tavalla julkista. Vanhemmuuden vastuun ymmärtämisen myötä myös lapset tulevat eri tavoin näkyväksi, samoin suhteet yhteisöihin, sukulaisiin ja ystäviin. Vanhemmuuden vastuun kollektiivisuus voi myös estää vastuun alle nujertumista. Perheen sisäiset tai ulkoa tulevat kriisit voivat rikkoa ja hävittää vanhemmuutta, mutta parhaimmillaan ne voivat herättää vanhemmat uudelleen vanhemmuutensa äärelle. On tärkeää saada vanhemmat tiedostamaan oman roolinsa lastensa elämän ehtojen turvaajina, maailmaan orientoijina ja lapsen olemisen mysteeriin vastaajina. Jotkut vanhemmat ottavat tämän haasteen vastaan luonnostaan, joillekin se työnnetään väkisin syliin ja osa vanhemmista pakenee vanhemmuuden vastuullisuutta mahdollisimman kauas. Vanhemmuus - ei siten ole vain biologiseen siteeseen liittyvää, se ei ole myöskään pelkkä juridinen huoltosuhde. Vanhemmuus tulisi käsittää aitoon välittämiseen perustuvana vuorovaikutussuhteena aikuisen ja lapsen välillä.

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Susanna Helavirta, YTT, Lehtori, Kemi-Tornion amk susanna.helavirta@tokem.fi Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 6.2.2013

Susanna Helavirta, YTT, Lehtori, Kemi-Tornion amk susanna.helavirta@tokem.fi Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 6.2.2013 Susanna Helavirta, YTT, Lehtori, Kemi-Tornion amk susanna.helavirta@tokem.fi Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 6.2.2013 Vuonna 2011 tarkastettuun yhteiskuntatieteiden väitöstutkimukseen Lapset hyvinvointitiedon

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9. Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.2009 1 JOHDANTO Työpajan aluksi katsottiin dokumentti kolmilapsisen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula Tahdolla Thd ja Taidolla Levillä 6.2.13 Sinikka i Kumpula Parisuhteen Parisuhteen khä khä Ihailu kehrä kehrä Seksuaali Hellyys Intiimiys Arvostus Ti Seksuaalisuus Toisen tunteminen Jatkuvat ristiriidat

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot