Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus
|
|
- Jorma Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puhe LAPSUUS - tässä ja nyt! 43. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät Jyväskylä Aino Kääriäinen Kuopion yliopisto ja Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projekti Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus Miksi vanhemmuudesta? Arvoisat kuulijat! Tämänvuotisten valtakunnallisten lastensuojelupäivien teemana on Lapsuus tässä ja nyt, ja silti puheenvuoroni kiinnittyy, voisi jopa sanoa yksinomaan vanhemmuuteen. Vanhemmuuden äärelle hiljentyminen lastensuojelupäivien alkajaisiksi on kyllä perusteltua. Lapsia ei olisi ilman vanhempia, eikä vanhemmaksi tulla ilman lapsia. Kumpaakaan ei oikein voi erottaa toisistaan. Ja toki lastensuojelun ammattilaiset törmäävät työssään vanhemmuuden kysymyksiin usein silloin, kun vanhemmuudessa on lasten hyvinvoinnin kannalta jotain puutteellista ja toimimatonta. Uskaltaisin jopa sanoa, että koko lasten suojelemisen työkenttä asettautuu vanhemmuuden peiliksi. Eikä varmaan ole aivan ainutkertaista, että lasten suojelemisen tiimellyksessä tekisi mieli puuskahtaa: Voisiko vanhemmuuteen olla jokin pääsykoe? Millaista sitten on olla vanhemmuuden peilinä aikana, jossa vanhemmuuden on sanottu jopa olevan kokonaan kadoksissa? Millä tavoin me itse kukin tiedostamme omat vanhemmuuskäsityksemme, ja millä tavoin ymmärrämme vanhemmuuden tänä päivänä? Mikä on se vanhemmuus, johon vertaamme? Se vanhemmuus, joka meistä on hyvää tai puutteellista? Puheenvuoroni ei ole rationaalinen esitys vanhemmuuden jäsennyksistä, vaan enneminkin jopa hieman tunteenomainen puheenvuoro vanhempana olemisen kokemuksista ja ajatuksista tässä ajassa. Olen tutkijana Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-projektissa ja tässä tehtävässäni saanut kuultavakseni vanhempien kokemuksia vanhemmuudestaan. Toki olen saanut pysähtyä ammattilaisena vanhemmuuden äärelle monet kerrat myös sosiaalityöntekijänä toimiessani. Vanhemmuudesta puhuminen on sikäli haasteellista, että samalla kun vanhemmuutta yrittää vangita käsityksiksi, lauseiksi ja kuvauksiksi, tulee myös samalla näkyväksi itselleen vanhempana. Puhetta vanhemmuudesta on myös mahdotonta kuunnella ulkopuolisena ilman, että oma käsitys vanhempana olemisesta tai omasta vanhemmuudesta työntyisi esiin.
2 Vanhemmuus on muuttuva ja monimuotoinen, Nykyisin jo pelkästään vanhemmaksi tuleminen on monipuolistunut. Lasten syntymisen mahdollisuudet ovat laajentuneet lääketieteen ja teknologian kehittymisen myötä. Luonnonmenetelmien rinnalle on luotu erilaisia hoitoja ja tekniikoita, joilla munasoluja ja siittiöitä voidaan saattaa yhteen ja asettaa kasvamaan niihin kohtuihin, jotka niitä eniten odottavat ja toivovat. Lapsen syntymisen ihme on arkipäiväistynyt ja teknistynyt. Voisi jopa sanoa, että mitä kehittyneempi maa on, sitä enemmän alkioiden ensimmäisistä hetkistä ollaan tietoisia ja sitä enemmän niihin voidaan vaikuttaa tai ainakin tiedostaa elämän vaikutuksia niihin. Tekisi mieli väittää, että mitä enemmän tiedämme sikiöistä, sitä vähemmän ymmärrämme vanhemmuudesta! Toki tähän varmasti vaikuttaa se, että sikiön välitön ympäröivä maailma on muuttunut suhteellisesti ottaen hyvin vähän sadankaan vuoden ajanjaksolla. Tätä samaa ei voi sanoa vanhempia ympäröivästä maailmasta. Hyvin monet asiat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä! Vanhemmuus on sidoksissa yhteiskuntaan, aikakauteen ja rooliodotuksiin. Vanhemmuudella on myös yhtäaikaisesti yhteiskunnallinen, taloudellinen ja juridinen puolensa. Sitä voidaan tarkastella myös sosiaalisesta, biologisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Vanhemmuus on myös joukko erilaisia rooleja ja olemisen tapojaan, jotka arvottuvat ja normittuvat kulloisessakin ajassa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Ja juuri tämä vanhempana oleminen on tämän puheenvuoroni tarkastelunäkökulma. Vanhemmilta odotetaan velvoittavasti tässä globaalissa maailmassa paljon. Samalla kun koko maailma tunkeutuu koteihimme ja työpaikoillemme median ja internetin välityksellä, vanhempien pitäisi oman elämänhallintansa lisäksi pystyä sekä huolehtimaan että kontrolloimaan lastensa elämää. Suurin osa vanhemmista on jo luovuttanut, eikä enää tiedä, millä maailmakolkalla jälkikasvu virtuaalisesti seikkailee. Tänä päivänä vanhempana oleminen koetaan usein työläänä. Kysyessäni haastattelemiltani vanhemmilta, mitä he haluaisivat kertoa minulle vanhemmuudestaan erossa ja eron jälkeen, monet aloittivat kertomalla työelämänsä vaatimuksista, siitä, että eivät jaksaneet enää arkea. He kertoivat, kuinka työ vei kaikki heidän voimansa ja kuinka kotityöt kaatuivat heidän päälleen. Tai he kertoivat työttömyydestä, jossa omaa paikkaa tästä kilpailu- ja kulutusyhteiskunnasta ei tahtonutkaan löytyä. Sain kuulla myös tarinoita vanhemmuuden muuttumisesta eron jälkeen kaksijakoiseksi: velvollisuuksiksi huolehtia ja palvella lasta, ja sitten taas täydelliseksi vapaudeksi, jossa ei tarvinnut omaa sänkyä pedata ja ruokaa laittaa silloin, kun lapsi oli poissa. Vanhemmuudesta oli tullut rooli, jota esitettiin tiukasti viikko, että saattoi sitten taas toisen viikon olla ihan oma itsensä. Mä en jaksa olla aikuinen koko aikaa! puuskahataa eräs isä. Vanhempana elämisen raskaus saa vanhemmat tekemään myös arkeen liittyviä tehtäväjakoja itsensä ja lasten välillä, kuten eräs äiti kertoi sanoneensa kahdeksanvuotiaalleen: Että mä en kuule enää niitä muroja kaupasta kanna, kun mä en niitä syökkään.
3 Keskustelu vanhemmuuden hukassa olemisesta käynnistyi julkisuudessa vuosituhannen vaihteessa, kuten sosiologi Riitta Jallinoja on tutkimuksissaan selvittänyt. Näissä keskusteluissa vanhemmuuden hukkuminen yhdistettiin nopeaan yhteiskuntamuutokseen, työnarkomaniaan, ylirasittuneisuuteen, perherakenteen hajoamiseen, vanhempien riippuvuusongelmiin ja kaikkeen sellaiseen, joka kiusaa ainakin ajoittain meitä jokaista. Vanhemmuuden hukkuminen ja häviäminen kiihdyttää myös keskustelua syyllisistä ja syyllistämisestä. Aina kun tapahtuu jotain dramaattista, on helppo nostaa syyttävä sormi kohti lasta kasvattavia vanhempia. Ajoittain vanhemmuus on kuin joutumista juoksuhiekalle: mitä enemmän yrittää ponnistella ylöspäin, sitä enemmän vajoaa. Ja toisaalta syytettyjen ja syyllisten penkille hakeutuvat usein ne, jotka jo lähtökohtaisesti hoitavat vanhemmuutensa riittävän hyvin. Ja ne, joiden toivoisi heräävän oman vanhemmuutensa äärelle, eivät edes ymmärrä, että asia koskisi heitä. Maailmankuuluu psykoanalyytikko ja psykologi Bruno Bettelheim toteaakin osuvasti: Voidaksemme olla kyllin hyviä vanhempia, meidän pitäisi ensin itse olla vakuuttuneita siitä, että olemme sellaisia. Entä jos ei edes ymmärrä omaa vanhemmuuttaan, voiko siinä kilvoitella paremmaksi? vaikeasti arvioitava, Vanhemmuuden hukkumisongelmiin on haettu apua erilaisista vanhemmuuskouluista, opaskirjoista ja vanhemmille suunnatuista kursseista. Käteeni osui Lapselle rajat -niminen vanhemmille tarkoitettu opaskirja. Sen takakannen tekstissä lukijalta kysyttiin seuraavia kysymyksiä: - Miksi rajoja on hyvä asettaa? - Miten tapa, jolla rajoja asetetaan, vaikuttaa lapsen käsitykseen itsestään? - Miksi lapsi ruinaa ja mitä sille voidaan tehdä? - Miten toimitaan järkevästi ristiriitatilanteissa esimerkiksi kaupassa, päiväkodista lähdettäessä, ruokailtaessa tai nukkumaan mentäessä? Nämä kysymykset pysäyttivät pohtimaan lasten rajojen sijasta myös vanhemmuuden rajoja. Jäin lukemaan oheista listaa ja mietin, entä jos lapsi-sanan paikalle vaihtaisikin sanan vanhempi? - Miksi rajoja on hyvä asettaa? - Miten tapa, jolla rajoja asetetaan, vaikuttaa vanhemman käsitykseen itsestään? - Miksi vanhempi ruinaa ja mitä sille voidaan tehdä? - Miten toimitaan järkevästi ristiriitatilanteissa esimerkiksi ostoksia tehdessä, töistä lähdettäessä, ruokailtaessa tai nukkumaan mentäessä? Kun olen tutkijana päässyt seuraamaan vanhempien vertaisryhmissä käytyjä keskusteluja, en voi välttyä ajatukselta, että vanhempien kyky asettaa itselleen rajoja tai ymmärtää omaa vanhempana olemistaan vastuullisena ja vanhempien yhteisenä tehtävänä on vanhemmilta, jos ei nyt aivan puuttuva, niin ainakin tilapäisesti muuttuva ja osittain myös piiloutuva ominaisuus. Vanhemmuuden monimuotoisuus ja muuttuvuus haastaa vanhemmat jatkuvaan prosessiin oman vanhemmuutensa kanssa ja samalla myös ammattilaiset vanhemmuuden arvioijina.
4 Vanhemmuus ei ole enää selkeä kulttuurinen rooli isän ja äidin välillä. Se on muotoutunut yhä enemmän neuvotellen tuotetuksi käytännöksi, jossa vanhemmuutta raamittavat joko keskenään tehdyt tai ulkopuolisten vahvistamat sopimukset. Lasten kanssa toimivat ammattilaiset niin terveydenhuollossa, koulussa kuin sosiaalitoimessakin joutuvat työkseen arvioimaan vanhemmuutta. Tähän arviointiin vanhemmuuden monimuotoisuus ja jatkuva neuvoteltavuus tuo omat erityiset haasteensa. Se, miten vanhemmuutta eletään tai tulisi elää, on usein lastensuojelutyössä ristiriitoja aiheuttava ja neuvottelua vaativa alue. Vanhemmuuden ymmärtäminen ja sanoittaminen ääneen yhteisesti tarkasteltavaksi läsnä olevien kanssa on vaativaa. Vanhemmuuden määrittelemisen maailma voi olla avara kuin autiomaa: yhteisen ymmärtämisen paikkoja voi olla vaikea löytää. Vanhemmuuteen kuuluvat itsestäänselvyydet eivät todellakaan ole samanlaisia kaikille. Se, mikä yhdelle on ehdottoman tärkeää, voi toiselle olla aivan samantekevää. Lastensuojelutyön kotikäynnillä silmin nähtävä lika, epäjärjestys ja puute ovat lapsen tilannetta tarkastelevalle ammattilaiselle helppoja näkemisen mahdollisuuksia. Lapsen primaaritarpeiden kuten ruoan, lämmön, vaatteiden ja turvallisen kasvuympäristön arvioiminen on suorastaan näennäisen yksinkertaista. Näihin puutoksiin on myös helppoa vedota ja vaatia niitä korjattaviksi. Mutta ymmärtääkö asiakas, että samalla kun hänen kotiaan ja arkeaan arvioidaan, arvioidaan myös samalla hänen vanhempana olemisen tapaansa. Haasteeksi muodostuukin se, että kodin ulkoisesta epäjärjestyksestä voi kenties tehdä päätelmiä asukkaidensa arjen hallinta - taidoista, ja toki myös vanhemmuudestakin. Mutta millä tavoin lapsen ja vanhemman välisiä suhteita, välittämisen ilmapiiriä (Haverinen ja Martikainen 2004), pääsee ulkopuolisena arvioimaan? Ja mihin arvioitsija oman näkemyksensä perustaa? jota sävyttää mielikuvien ja eletyn ristiriita Vanhemmuuskäsitykset rakentuvat mielikuvissamme tukeutuen omiin lapsuuskodin kokemuksiin ja omakohtaisesti elettyyn, mutta myös kirjoista luettuun ja yhteisöllisesti normitettuun. Vanhemmuutta koskevat käsitykset muodostavat toisiaan tukevan verkoston, jota rakennetaan läpi elämän. Tämä rakennustyö ei tapahdu pelkästään mielemme sisällä, vaan se tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kun pyysin Helsingin yliopiston Kotitaloustieteen opiskelijoita laatimaan ryhmätyönään esitykset hyvän vanhemmuuden kriteereistä ja perusteista, sain palautuksena 10 eri ryhmätyötä, jotka olivat kaikki erilaisia. Opiskelijat itse hämmästyivät esitysten erilaisuutta ja niitä yllättäviäkin asioita, joita eivät olleet itse tulleet ajatelleeksikaan vanhemmuuden perusteista, mutta joita toiset opiskelijat olivat nostaneet esiin. Tehtävä toi esiin sen, kuinka eri tavoin vanhemmuus tulee ymmärretyksi. Opiskelijoiden vanhemmuuskäsitykset poikkesivat myös haastattelemieni vanhempien vanhemmuuskäsityksistä, sillä heidän elämäntilanteensa olivat erilaisia. Opiskelijat kuvittelivat ja kuvasivat omaan kokemustodellisuuteensa pohjautuen vanhemmuuskäsityksiään pääasiassa lapsuutensa peilaten. He olivat oikeastaan varsin luovia ja ymmärtäväisiäkin vanhem-
5 muuden perusteista. Monessa esityksessä vanhempana olemiseen kuului omien tunteiden näyttäminen ja oleminen oma virheellinen itsensä. Erityisesti nämä nuoret aikuiset vaativat vanhemmuudelta henkistä läsnäoloa. Elämää nähneille ja omaa vanhemmuuttaan jo eläneille vanhemmuus tuntui pirstaloituneelta, odotusten ja velvollisuuksien täyttämiseltä. Arkiselta raadannalta. Jäin pohtimaan, mihin vanhemmilta oli kadonnut se aito ilo ja sydämen täyttävä rakkaus lasten kanssa toimimisesta, jota opiskelijat kuvasivat määrityksissään? Kuinka kaukana ovatkaan mielikuvien sävyttämä ja kuviteltu vanhemmuus ja toisaalta eletty tai jo vähän elähtänyt vanhemmuus. Tämän kahden maailman törmäämistä miettiessäni jäin kysymään: Mikä on vanhemmuuden palkinto tässä ajassa pikavoittojen ja mielihyvän maailmassa? kietoutuen ylisukupolvisiin ketjuihin. Vanhemmaksi tuleminen ja vanhempana oleminen mielletään usein muutosprosessina (Schmitt ja Piha 2008). Se on sekoitusta omien ja puolison vanhempien ja lapsuuden perheen tavoista olla vanhempi, tai yrityksiä olla vanhempana jotain aivan muuta, kuin itse on lapsena saanut kokea. Monet tutkijat näkevät muutosprosessin aikuisen mielessä tapahtuvana laadullisena muutoksena (Schmitt ja Piha 2008; Värri 2000). Usein vasta lapsen syntyminen paljastaa, millä tavoin puolisot kykenevät hyväksymään toistensa tavat toimia ja miten he pystyvät luomaan uuden vanhempi-lapsi suhteen omanlaisensa vanhemmuuden. Tavat, joilla olemme suhteissa muiden kanssa syntyvät jo varhaislapsuudessamme. Varhaisten kiintymyssuhteiden merkityksestä kanssakäymisen taidoille ollaankin nykypäivänä lähes kiistattoman yksimielisiä. Tutkijat ovat todenneet, että lapsuudessa koettujen varhaisten kokemusten vahvimmat myöhäisvaikutukset ovat kautta sukupolvien ilmenneet juuri vanhemmuuden alueella. Vanhempana oleminen avaa ikkunan myös omaan lapsuutemme siihen maailmaan, josta muistikuvia ei ole. Omien vanhempien vanhempana oleminen on myös osa jokaisen omaa vanhempana olemistaan. Vanhemmaksi tulemisen ja vanhempana olemisen arvoitusta ei kuitenkaan kukaan pääse ratkaisemaan ennen lapsensa syntymää. Vanhemmuus tulee näkyväksi vasta sitten, kun tilanne on jo peruuttamattomasti käsillä. Vanhemmuus on kaikesta huolimatta peruuttamatonta, Vanhemmuus on siis jotain yht äkkisen nopeaa, mutta siinä on jotain erityisen hidastakin. Vanhemmuudesta kiinni saaminen on sen arkisen yleisyyden vuoksi vaikeaa. Vanhemmuuden-käsitteen olemisen ja olemassaolon tarkastelu on kuitenkin välttämätöntä, jotta vanhemmuuden muuttumista tai muuttumattomuutta olisi mahdollista edes pohtia, saatikka sitten ammatillisesti arvioida. Tänä päivänä eletyn vanhemmuuden työläys ja haasteellisuus panee kysymään: Onko vanhemmuudessa jotain ylimääräistä ja liian raskasta? Voisiko jostakin tinkiä ja luopua? Mikä on vähintä, että voisi olla vielä kelvollinen vanhempi?
6 Kasvatusfilosofi Veli-Matti Värri (2000) esittää vanhemmuuden lähtökohdaksi lapsen avuntarpeen ja kasvatushuolen. Värri toteaa, että Huoli lapsesta läpäisee täydellisesti vanhempien maailmasuhteen muuttaen kohtalokkaasti heidän ajallista horisonttiaan. Vanhempien elämä on lapsen kanssa olemista ja tulevaan suuntautumista heti lapsen syntymästä lähtien. Värrin mukaan kasvatushuoli on valppautta ja herkkyyttä lapsen näkökulman huomioimiseen. (Värri 2000, 103; ) Vanhemmuuden synnyttämä kasvatushuoli voi olla joko positiivista, jolloin se on rakkautta, kiintymystä, myötätuntoa ja iloa. Ja juuri tällaisena opiskelijat vanhemmuuden perusteet kuvasivat. Kasvatushuoli voi ilmetä myös negatiivisena, jolloin vanhemmuus koetaan vastuuna ilman rakkauden tunnetta, ilman kiintymystä ja iloa taikka myötätuntoa. Arkeensa uupuneiden vanhempien kokemukset vanhemmuudestaan olivat juuri tämänkaltaisia. Vanhemmat kokivat vanhemmuutensa ja kasvatusvastuunsa velvollisuutena ja taakkana. Vanhemmuuteen latautunut huolehtimisen riemu on koetuksella jokaisena vanhempanaolon päivänä. Arkinen raadanta työkiireiden, pyykkien, kaupassakäyntien ja lasten harrastusten sekä vatsatautien välissä saa meidät nopeasti unohtamaan vanhemmuuteen piilotetun aarteen. Peruuttamattoman tehtävän huolehtia lapsen maailmassaolemisen hyvinvoinnista. --- eikä vanhempien vastuu suojelua, hoivaa ja turvaa tarvitsevasta lapsesta koskaan muutu. Värrin (2000) mukaan vanhemmuudella on erityinen olemistapansa. Jo ennen lapsen syntymää, vanhemmille lankeaa välitön auttamisvastuu avuttoman lapsen hyvinvoinnista. Värri toteaa, ettei vanhemmuus voi olla älyllisesti perusteltu kasvatussuhde, jossa kasvattaja voi vakuuttua vastuustaan vain järkiperäisen päättelyn perusteella. Myös pelkästään tunteisiin perustuva kasvatusvastuu on kyseenalainen, sillä tunteet ovat yksityisomaisuuttamme. Tunteet ovat olennainen osa kasvatuksellisia periaatteita ja käytäntöjä, mutta olemukseltaan ne ovat minäkeskeisiä, vaihtelevia ja tilannesidonnaisia, eikä kasvatusvastuu voi näin ollen perustua satunnaisiin tunteisiin. (Värri 2000, 104.) Vaikka vanhemmuus, lapsuus ja nuoruus ovat historiallisesti muuttuvia ilmiöitä, vanhemmille lankeava välitön vastuu on sosiaalisista konventioista ja ajallisista vaihteluista riippumatonta, jolloin velvoitteet lapsen elämänehtojen turvaamisesta ja maailmaan orientoimisesta pysyvät edelleen vanhemmuuden vastuualueella, vaikka vanhemmat eivät olisi edes tietoisia vastuustaan. Vanhemmuuden vastuu säilyy vanhemmilla - ymmärsimme sitä tai emme. Vaikka vanhemmuus kulttuurisena tuotteena ja mielikuvissamme alati muuttuisikin, -- syntyvän lapsen äärellä vanhemmuuden vastuu ja vanhemmuuden peruuttamaton lopullisuus eivät kuitenkaan muutu. Vanhemmuus on elinikäinen prosessi, jossa sen luonne ja tehtävät muuttuvat. Vanhemmuudestaan ei kuitenkaan koskaan pääse eroon. Vanhemmuuden vastuullisuuden ehtojen täyttäminen nouseekin haasteeksi erityisesti niillä vanhemmilla, jotka eivät ole pystyneet säilyttämään suhdettaan lapseensa. Vanhempana olon vastuuta se ei kuitenkaan poista.
7 Tietoisuus oman vanhemmuuden olemassaolosta saattaa herätä vasta erilaisissa kriiseissä, esimerkiksi parisuhteen päättyessä, lapsen huostaanotossa tai vaikka lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa tai keskinäisissä väkivallanteoissa. Kodin sisällä eletystä vanhemmuudesta tuleekin jollain tavalla julkista. Vanhemmuuden vastuun ymmärtämisen myötä myös lapset tulevat eri tavoin näkyväksi, samoin suhteet yhteisöihin, sukulaisiin ja ystäviin. Vanhemmuuden vastuun kollektiivisuus voi myös estää vastuun alle nujertumista. Perheen sisäiset tai ulkoa tulevat kriisit voivat rikkoa ja hävittää vanhemmuutta, mutta parhaimmillaan ne voivat herättää vanhemmat uudelleen vanhemmuutensa äärelle. On tärkeää saada vanhemmat tiedostamaan oman roolinsa lastensa elämän ehtojen turvaajina, maailmaan orientoijina ja lapsen olemisen mysteeriin vastaajina. Jotkut vanhemmat ottavat tämän haasteen vastaan luonnostaan, joillekin se työnnetään väkisin syliin ja osa vanhemmista pakenee vanhemmuuden vastuullisuutta mahdollisimman kauas. Vanhemmuus - ei siten ole vain biologiseen siteeseen liittyvää, se ei ole myöskään pelkkä juridinen huoltosuhde. Vanhemmuus tulisi käsittää aitoon välittämiseen perustuvana vuorovaikutussuhteena aikuisen ja lapsen välillä.
EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotVANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotSILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.
SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille
LisätiedotVauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä
Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotViidennen luokan Askelma
Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotLapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä
Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotMillainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotMissä kuljet, lapsi ja nuori ja kenen kanssa? Nuorisotyötä kaduilla, kauppakeskuksissa ja palveluiden rajapinnoilla. Simo Kivari Etsivä nuorisotyö
Missä kuljet, lapsi ja nuori ja kenen kanssa? Nuorisotyötä kaduilla, kauppakeskuksissa ja palveluiden rajapinnoilla. Simo Kivari Etsivä nuorisotyö Simo Kivari Yhteisöpedagogi Vapaa-ajan ohjaaja Uimaopettaja
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotKoulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotNUORTENILLAN KYSELYKOOSTE
NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa
Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotHaavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotSocca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä
Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotPEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa
PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
LisätiedotIhmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1
Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta
LisätiedotPerhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat
Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotJOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN
JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
Lisätiedot