OSAAMINEN tehty? Mistä on

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMINEN tehty? Mistä on"

Transkriptio

1 TOUKOKUU Mistä on OSAAMINEN tehty? Lukemaan ja tekemään! Tiedon vastaanottajasta tiedon luojaksi Innovaatioihin tarvitaan luovia pedantteja Opiskelutuloksissa näkyy opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutus

2 Rohkeutta ja halua muutokseen Kaikem paree Tampere -kaupunkistrategian perusajatuksena on yhteinen näkemys siitä, että Tampere on tunnettu kyvystään päättää ripeästi suurista ja vaikeistakin asioista. Tällaisia ovat olleet muun muassa nopeat reagoinnit muuttuvaan taloudelliseen kehitykseen, erilaiset ainutlaatuiset kehittämishankkeet sekä suuret investointipäätökset. Strategian laatimisen keskeisenä tavoitteena oli varmistaa, että tämä päätöksentekokyky säilyy tulevaisuudessakin. Kaupungin yhdeksi menestystekijäksi määriteltiin toimivan päätöksenteon tamperelaisen mallin kehittäminen. Tätä tavoitetta on nyt lähdetty toteuttamaan kaupungin toimintamallin ja johtamisjärjestelmän uudistamishankkeessa. Uudistuksen tavoitteena on vastata niihin tulevaisuuden muutoksiin, jotka asettavat kaupungin nykyisen johtamisjärjestelmän koetukselle. Konkreettisina tavoitteina on mainittu muun muassa palveluiden tuotantotapojen monipuolistaminen, kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen, poliittisen päätöksenteon aseman vahvistaminen sekä strategisen johtamisen edellytysten varmistaminen. Toimintamallin uudistus on vasta alkumetreillä, eikä toteutuksen yksityiskohtia voi vielä lähteä ennakoimaan. Varmaa kuitenkin on, että uusi toimintamalli edellyttää uudenlaista osaamista. Johtamiselta edellytetään rohkeutta tehdä ennakkoluulottomia ja aikaisemmin kokeilemattomiakin ratkaisuja. Samanaikaisesti tämä edellyttää johtamiselta myös virheidensietokykyä ja mahdollisten epäonnistumisten hyväksymistä. Tässä on uudistumisen paikka niin esimiehille kuin alaisillekin, nykyinen toimintakulttuuri kun perustuu pääosin virheiden välttämiseen ja mahdollisimman ennakoitavaan toimintatapaan. Uudistuminen edellyttää myös verkostojen luomista. Työskentelytapoja on muutettava ja uusia kumppaneita on haettava jatkuvasti. Olemassa olevat organisaatiorakenteet tai määrärahajaot eivät saa estää järkevää toimintaa. Esimerkiksi viime syksyn kentänjäädytysfarssi olisi Toimintatapojen ja johtamisjärjestelmien uudistaminen merkitsee totutun kyseenalaistamista. varmasti vältetty, jos kaupungin liikuntatoimi olisi edes keskustellut kaupungin puistoyksikön kanssa ongelmasta. Uuden toimintamallin onnistunut toteutus edellyttää myös halua muutokseen. Kun toimintatapoja ja johtamisjärjestelmiä nyt uudistetaan, merkitsee se kaiken totutun kyseenalaistamista. Tätä kyseenalaistamista meidän kaikkien on tehtävä omissa työyhteisöissämme koko ajan. Uudistus ei voi onnistua vain hallinnon rakenteita muuttamalla, muutoksen on lähdettävä meistä itsestämme ja meidän toimintatavoistamme. Uudistuksen tavoitteena on löytää uudenlaisia malleja niin palvelutuotantoon kuin hallintoonkin. Minä haluaisin kehittää myös uudistus- ja kehittämistyöhön uudenlaisia toimintatapoja. Olisiko Tampereelle mahdollista saada aikaan luonteva kehittämisyhteisö, johon kuuluisi vaikkapa tutkijoita korkeakouluilta, tiedotusvälineiden edustajia, kaupungin virkamiehiä, luottamushenkilöitä, henkilöstöä sekä tietenkin kuntalaisia? Tällaisen yhteisön avulla voisimme onnistua uudistamaan kaupungin toimintamallin aivan ennennäkemättömällä tavalla! TOUKOKUU Kari Hakari projektipäällikkö Tampereen kaupunginkanslia Lehti tamperelaisesta oppimisesta ja osaamisesta Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Päätoimittaja: Markkinointipäällikkö Johanna Heikkilä Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Painopaikka: Uusi Kivipaino Lisäkappaleiden tilaus: 2 Oppiva Tampere

3 Elämme osaamisyhteiskunnassa: tarvitaan osaajia, moniosaajia, huippuosaajia. Osaamista pitää koko ajan kehittää. Mutta mitä osaaminen oikein on, mitä se tarkoittaa? Mistä se syntyy? Mistä se on tehty? Jos Suomi halutaan osaamisen kärkeen, on peruskysymys, mitä kansalaisen on osattava. Ensiksikin kaikilla tulee olla riittävä yleissivistys ja käyttäytymistaidot. Toiseksi tarvitaan riittävä kielitaito, nimenomaan kyky kommunikoida vieraalla kielellä ymmärrettävästi. Kolmas vaatimus on riittävät viestintä- ja tiedonhankintavalmiudet ja lopuksi tarvitaan luovuutta ja muutoskykyä, sanoi Helsingin yliopiston kansleri Risto Ihamuotila Teollisuuden ja Työnantajien konferenssissa viime syksynä. Oppiva Tampere -lehdessä pohdiskellaan, mitä uudenlaista osaamista tarvitaan ja miten kehitetään osaamista miten opitaan osaamaan entistä paremmin. 4 EU-projektilla uutta syvyyttä alkuopetukseen 5 Ammattilukiossa oppii työn ja tiedon 8 Opintojen työelämävastaavuus yhä ajankohtaisempi haaste 11 Innovaatioihin tarvitaan luovia pedantteja 14 Historia vetää Tampereelle 18 Edugaming yhdistää pelaamisen ja oppimisen 22 Osaamisen uudistamisella on yritykselle strateginen merkitys 23 Coxa ja PIRAMK kehittävät tekonivelpotilaan hoitoa yhdessä 25 Yhtenäiseen peruskouluun 26 Profiili Ymmärrä maisemaasi, toivoo palkitun Snowchange-projektin päällikkö Tero Mustonen OSA 8 Ymmärrä tamperelaisia Moni kirjailija haluaa kirjoittaa kirjan sanoakseen jotakin uutta, jotakin, joka herättää ajatuksia. Mutta tamperelainen tekee tämänkin toisin, kuten Pasi Heikura, joka kirjoitti kirjan Näissä merkeissä. Kirjaan on koottu yleisessä käytössä olevat, yhdentekevät lausahdukset ja latteudet, joita ilman ei oikeastaan voi tulla ihmisten kanssa juttuun. Eläköön latteuksien sietämätön keveys! Oppiva Tampere 3

4 Uutta syvyyttä alkuopetukseen Tampereen Takahuhdin koulu ja Kämmenniemen koulu sekä Hämeenkyrön kirkonkylän koulu ovat mukana Euroopan maiden yhteisessä opetuskokeilussa, jonka lähtökohta on kehittää alkuopetuksen oppisisältöjä kielellisen tietoisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on kasvattaa oppilaista tutkivia, rohkeasti kyseleviä ja yhdessä toimivia sekä kekseliäitä. Tärkeää on lisäksi suvaitsevaisuuteen kasvattaminen. Tukemalla oppilaiden mahdollisimman laajaa kielellisen tietoisuuden kehittymistä jo varhaisvaiheessa heille luodaan vahva pohja omaksua tietoa monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Kehittymistä tuetaan paitsi äidinkielen opettamisen, kirjallisuuden ja vieraisiin kieliin tutustumisen näkökulmasta myös esimerkiksi yhteistoiminnallisen oppimisen ja oppimaan oppimisen keinoin sekä erilaisuuden hyväksymistä korostamalla. Kokeiluun osallistuu neljä opettajaa Tampereelta ja kolme Hämeenkyröstä. Monta lähestymistapaa Hämeenkyrön kirkonkylän koulun opettaja Sirpa Eskelä-Haapanen korostaa toisaalta mahdollisuutta tutustua vieraisiin kieliin, toisaalta oman kielemme erityispiirteiden tuntemista kielellisen tietoisuuden kehittymisessä. Kun lapselle esitellään eri kieliä esimerkiksi leikkien ja laulujen avulla, hän oppii ymmärtämään kielen käsitteenäkin entistä syvemmin. Lapsella tarjotaan mahdollisuus oivaltaa samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kielien ja kielen käyttö tilanteiden välillä. Suomen kieli tai vaikkapa viittomakieli asettuvat osaksi laajempaa kokonaisuutta. Samalla kasvaa suvaitsevaisuus: suomi ei ole ainoa vaan yksi monista, samanarvoisista kielistä, osa meille tyypillistä kulttuuria. Takahuhdin koulun opettaja Arja Järvisen opetuksessa yhteistoiminnallinen oppiminen tukee kielellisen tietoisuuden kehittymistä. 4 Oppiva Tampere

5 Yhdessä tekeminen ja pohtiminen kehittävät vuorovaikutustaitoja, kieltä ja ajattelua. Kun asioille mietitään yhdessä nimiä, lapsi huomaa ajatella asioita eri näkökulmista ja hänen käsitevarastonsa laajenee. Myös tietoisuus omasta oppimisesta kasvaa, kun työskentelyä arvioidaan ryhmässä keskustellen. Oppimaan oppimiseen on perehtynyt erityisesti Kämmenniemen koulun opettaja Marja- Liisa Järvinen. Hänen mukaansa lapset oppivat tarkkailemaan oppimistaan ja sosiaalista toimintaansa jo alkuoppimisvaiheessa etenkin jos heitä siihen aktiivisesti opastetaan. Opettaja voi auttaa lasta huomaamaan ja nimeämään työskentelyyn liittyviä vaiheita, niin että lapsi vähitellen oppii itse esimerkiksi ongelmatilanteissa suuntaamaan toimintaansa oikein. Johanna Erholm-Rauhala käyttää opetuksessaan lisäksi vieraisiin kieliin tutustumisen näkökulmaa. Vertailemme esimerkiksi englannin- ja suomenkielistä ruokasanastoa toisiinsa kouluaterian yhteydessä. Oppilaista on hauska huomata samankaltaisuuksia tai että vierasperäisiä kirjaimia, joita suomenkielisissä sanoissa ei niin usein näe, onkin runsaasti englanninkielisissä. Tämä avartaa lapsen ajattelua ja herkistää myöhemmälle oppimiselle. EU:n Comenius-hankkeena rahoitettavassa opetuskokeilussa ovat tällä hetkellä mukana Belgia, Englanti, Espanja, Liettua, Portugali, Puola, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Suomi ja Unkari. Kokeilun tuloksista kootaan raportteja hankkeen päätösvuonna Suomesta mukana olevien opettajien raportit julkaistaan yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Hankkeesta on valmistumassa myös väitöskirjoja. & Lukemaan Pyynikin ammattioppilaitoksen rehtori Helena Tuusa ja Tampereen aikuislukion rehtori Elise Kääntönen ovat toimineet ammattilukioissa eri tehtävissä niiden perustamisesta vuodesta 1989 lähtien. Koko ajan koulutussysteemiä on kehitetty. Tulokset puhuvat. Valtaosa valmistuu kaikista tutkinnoista, ylioppilaskokeissa harvat reputtavat ja työelämään kolmoistutkinnon opiskelijat ovat erittäin haluttuja, rehtorit perustelevat. Helppo ja normaalilukiota korvaava vaihtoehto ammattilukio ei ole. Pitää olla kiinnostunut ammattialastaan. Tarvitaan myös riittävät teoreettiset valmiudet selvitä lukiosta ja halua vastuulliseen opiskeluun. Perusaktiivisuutta on oltava myös, istumalla tästä ei selviä, Helena Tuusa sanoo. Mutta miten lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto on saatu puserrettua neljään vuoteen, kun lukiossa tavallisestikin menee kolme vuotta? Reseptinä on hyvin hiottu opetussuunniteltekemään Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra lanseerasi viime vuoden lopulla uutena ehdotuksena idean ammattilukioista. Tampereella ammattilukiojärjestelmää on kehitetty jo toistakymmentä vuotta. Ammattilukio eli ammatillisen tutkinnon, lukion ja ylioppilastutkinnon yhdistäminen on melkoinen urakka. Sen selvittäjille on työelämässä kysyntää. Myös jatko-opinnoissa käytännön taitajat ovat kova sana. Tällä hetkellä Tampereen ammattiopiston koulutusyksiköiden ammattilukioissa opiskelee lähes 700 nuorta. Lisäksi Tampereen sosiaali- ja terveysalan opistossa kaksoistutkintoa suorittaa noin 50 opiskelijaa. Kaksoistutkinto eli ammatillinen perustutkinto ja lukion oppimäärä ylioppilaskirjoituksineen suoritetaan neljässä vuodessa. Kolme vuotta kestää vaihtoehto, jossa ammatillisen perustutkinnon lisäksi opiskellaan neljää lukioainetta ja kirjoitetaan ylioppilaaksi. Näin voi opiskella esimerkiksi Tampereen kauppaoppilaitoksessa merkonomiksi. Useimmiten neljän lukioaineen opiskelu tähtää jatko-opiskeluvalmiuksien parantamiseen. Tampereen ammattiopisto järjestää lukioopetusta yhteistyössä tamperelaisten lukioiden kanssa. Ammattiopiston yksiköistä Hervannan ammattioppilaitos ja Kurun metsäoppilaitos toimivat yhteistyössä Tammerkosken lukion aikuislinjan kanssa. Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen ja Pyynikin ammattioppilaitoksen lukio-opetuksesta vastaa Tampereen aikuislukio. Tampereen kauppaoppilaitoksen kumppani on Messukylän lukio. Tumput suorina ei kannata tulla Takahuhdin koululla tehdään ja pohditaan yhdessä. Mittaamiseen ja siihen liittyviin käsitteisiin tutustumista konkretisoi välineiden tutkiminen. Oppiva Tampere 5

6 Lukemaan & tekemään ma ja tehokas opinto-ohjaus. Lukioaineiden ja ammatillisen koulutuksen päällekkäisyydet on poistettu ja joitakin lukioaineita, esimerkiksi uskontoa ja historiaa on vähennetty. Ammatillisen puolen valinnaisuus käytetään suoraan lukioaineisiin. Opinto-ohjaus on tehokasta ja sitä parannetaan entisestään. Kaikissa koulumuodoissa nuoret tarvitsevat tehokasta ohjausta, erityisesti jos tulee vaikeuksia. Ammattilukio on myös Tampereen ainoa luokallinen lukio. Ryhmän ja tovereiden tuki on melkoinen vetoapu monelle, Elise Kääntönen toteaa. Suosio vakiintunut, työelämä kutsuu Tampereen ammattiopiston ammattilukioissa aloittaa vuo sittain toistasataa uutta opiskelijaa. Suosio on vakiintunut, vaikka samantyyppinen tarjonta naapurikunnissakin on kasvanut. Opiskelijat ovat hyvin haluttuja työelämään. Monet käyvät töissä myös opintojen ohessa, tosin tästä emme erityisemmin pidä, Helena Tuusa sanoo. Valtaosa opiskelijoista myös suunnittelee jatko-opintoja, ainakin jossakin vaiheessa. Ammattikorkeakoulut ovat suosituin vaihtoehto, myös yliopistoihin ja tiedekorkeakouluihin pyrkivien joukko kasvaa tasaisesti, Elise Kääntönen kertoo. Kun opiskelijalla on ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto, hän voi hakea yliopistoihin ja tiedekorkeakouluihin kahdessa hakukiintiössä: pelkässä pääsykoekiintiössä tai pääsykoe+ylioppilastut kin to kiintiössä. Kun suorittaa koko lukion oppimäärän, voi valita, hakeeko ammattikorkeakouluihin ammatillisella vai lukiotodistuksella. Tommi Ryymin Käytännön mies korjaa koneet Tamperelainen Timo Korva, 19, on käytännön mies. Takana on neljä vuotta ammattilukiota Tampereen ammattiopiston Pyynikin ammattioppilaitoksessa ja tulossa ylioppilas- ja lukion päättötodistus sekä todistus sähköalan perustutkinnosta elektroniikka-asentajana. Kyllä kannatti. Vaikka osa jaksoista oli raskaanpuoleisia, älytöntä puurtamista opiskelu ei ollut. Käytännön töitä pääsi tekemään kuten olin halunnutkin. Tuttavien televisioitakin on saanut korjata riesaksi asti. Timo Korvalla on työpaikka tiedossa kahviautomaatteja maahantuovassa ja huoltavassa yrityksessä. Edessä on myös armeija ja ammattikorkeakouluunkin hän aikoo pyrkiä. Ammatilliset lisäeväät ja insinöörin paperit tietoliikennetekniikasta kiinnostavat. Hyöty näkyy jatko-opinnoissa Marjukka Haukkala ja Teo Tuovinen Pyynikin ammattioppilaitoksessa ammattilukion tietoliikenne- ja PC-tekniikan kursseja opetti keväällä 2003 sijaisopettaja Jarkko Kivikoski, 23. Espoossa Teknillisessä korkeakoulussa opiskeleva teekkari suoritti Pyynikin ammattilukiossa sähköalan perustutkinnon tietokonetekniikan suuntautumisvaihtoehdon vuonna Nyt Kivikoski tähtää diplomi-insinööriksi pääaineenaan tietotekniikka. Lähtökohta korkeakouluopintoihin oli ihan eri tasoa kuin tavallisesta lukiosta tulleilla. Kun olin nähnyt miten asiat käytännössä toimivat, esimerkiksi digitaalitekniikan tai signaalinkäsittelyn peruskurssit oli helppo omaksua. Kaverit ammattilukiosta saivat hyvin työpaikat. Itse jatkan opiskelua, koska luotan, että näin minulla on vielä monipuolisemmat mahdollisuudet valita. Valttikortti työnhaussa Itsekuria kysytään. Kun on tiukka jakso, koulujutut on pantava etusijalle. Päivän pituutta ei kannata murehtia, pitää vain keskittyä siihen mitä milloinkin tekee, ylöjärveläinen Hanna- Maija Malinen, 19, toteaa. Malinen kirjoitti ylioppilaaksi ja valmistuu keväällä 2003 Tampereen ammattiopiston Her vannan ammattioppilaitoksesta suunnitteluassistentiksi erikoisalanaan rakennuspiirtäminen. Työnantajat selvästi arvostavat ammattilukiota: on ammattitaitoa ja hyvät yleistiedot. Toukokuussa aloitan työt teknisenä apulaisena siltasuunnittelua tekevässä yrityksessä. Sujuu kun selviää alkusokista Teo Tuovinen, 21, ja Marjukka Haukkala, 18, aloittivat ammattilukion Tampereen ammattiopistoon kuuluvassa Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksessa syksyllä Välillä on työlästä, mutta kyllä tästä selviää. Jotkut pelästyivät heti alussa ja vaihtoivat pelkälle lähihoitajalinjalle. Missään nimessä ei kannata luovuttaa ainakaan ensimmäisenä vuonna, miettivät Haukkala ja Tuovinen. Lähihoitajatutkinnon, lukion ja ylioppilas- 6 Oppiva Tampere

7 Jarkko Kivikoski (vas.) Timo Korva Hanna-Maija Malinen Elina Kolppanen Ammattikymppi selvittää suuntaa Tampereen ammattiopistoon kuuluvassa Pyynikin ammattioppilaitoksessa on kehitetty uusi malli perusopetuksen lisäopetukseen eli kymppiluokaksi. Peruskouluaineiden lisäksi ammattikympillä opiskellaan yksi ammattioppilaitoksen opintomoduuli ja työskennellään 7 8 viikkoa yrityksissä. Kouluvuonna opiskelemassa on kolmas ammattikymppiluokka. Rehtori Helena Tuusan mukaan kokemukset ovat erittäin myönteiset. Opiskelijoiden arvosanat ovat nousseet, poissaolot ovat vähäisiä ja motivaatio opiskeluun on korkea. Kymppiluokan aikana myös suunta jatkosta selkiytyy, tätä edistää muun muassa tehostettu opinto-ohjaus. Nuorten ammattitaidon MM-kisoihin vahva edustus Viisi Tampereen ammattiopiston opiskelijaa matkaa Suomen edustajiksi kesällä Sveitsin St. Gallenissa järjestettäviin 37. ammattitaitoolympialaisiin. Kisoissa kaikkiaan tuhat nuorta ympäri maailmaa mittelee ammatillisesta osaamisesta 40:ssä eri lajissa. Taitaja 2003 SM-kisoissa Jyväskylässä kymmenen Tampereen ammattiopiston opiskelijaa sijoittui palkintosijoille ammatillista osaamista ja kädentaitoja korostavissa kilpailuissa. Lisäksi ammattiopiston Hervannan yksikön opettaja Pekka Heliö valittiin vuoden kouluttajaksi. kirjoitusten jälkeen molemmat suunnittelevat jatko-opintoja joko ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi tai yliopistossa. Historia kiinnostaa Haukkalaa, Tuovista ovat alkaneet mietityttää yhteiskunnalliset kysymykset. Lukion yleistietojen lisäksi opinnoissa karttuu hyvää tietoa terveydenhuollosta ja sosiaalipolitiikasta, Tuovinen toteaa. Lukion jälkeen ammatti valmiina Tommi Ryymin, 17, aikoo kirjoittaa ylioppilaaksi ja valmistua merkonomiksi Tampereen ammattiopistoon kuuluvasta Tampereen kauppaoppilaitoksesta. Jos ei opiskelu lukion jälkeen innosta, on jo ammatti valmiina. Tavoite on selvitä kunnialla kolmessa vuodessa. Sitten armeijaan ja myöhemmin ehkä tradenomiksi. Ensimmäisen opintovuoden kokemuksella Tommi Ryymin summaa, että opinnoissa pärjää, kunhan tekee töitä. Ainakaan alkuvaiheessa kaikki aika ei ole mennyt opiskeluun, vaan töitä ehtii paiskia myös apulaisena kirjapainossa. Hyvä luokkahenki tehtiin yhdessä Kannuksesta kotoisin oleva Elina Kolppanen haki Tampereen ammattiopiston Kurun metsäoppilaitoksessa toimivaan metsälukioon ollessaan vaihto-oppilaana Uudessa-Seelannissa. Vastaavia lukioita on muuallakin Suomessa, mutta opiskelusta Kurussa sain Internetissä parhaan ennakkokuvan. Se on myös pitänyt: opiskelu on monipuolista ja käytännönläheistä. Keväällä 2003 Kolppanen, 20, kirjoitti ylioppilaaksi ja valmistuu metsätalouden perustutkinnosta konepainotteiselta linjalta. Opituksi ovat tulleet niin metsurin työt kuin metsätraktorin ajotaidotkin. Metsässä yhdessä työskentelemällä syntyi hyvä luokkahenki. Aion jatkaa metsäalalla joko ammattikorkeakoulussa tai maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. Vanhat mielikuvat rasittavat teollisuuden työnantajakuvaa Harva yliopistosta valmistuva hakeutuu töihin teollisuuden palvelukseen. Toisaalta myöskään teollisuuden työnantajat eivät osaa etsiä osaajia yliopistoista. Asenteita molemmin puolin yritettiin muuttaa Tamperelainen teollisuus tutuksi -tapahtumassa, jonka järjestivät yhteistyössä Tampereen yliopiston rekrytointipalvelut ja TT. TT:n teollisuusasiamies Päivi Myllykangas arvelee, että korkeakoulutetuilla ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten monipuolisia töitä teollisuudessa nykyään on. Toisaalta työnhakijan pitäisi pystyä kertomaan arkikielellä, mitä osaamista hänellä on. Työnantajat eivät tiedä eri koulutusohjelmien sisältöjä. Henkilökohtaiset kontaktit ovat Myllykankaan mielestä paras tapa muuttaa asenteita. Oppiva Tampere 7

8 Yliopiston tutkintorakenteen uudistuksessa erityishuomio Tehoa koulutuksen tuottavuuteen Vuonna 1998 käynnistyneen Bolognan prosessin tavoitteena on luoda kansainvälisesti kilpailukykyinen ja työvoiman vapaata liikkumista tukeva eurooppalainen korkeakoulualue. Bolognan julistus ei ole yksittäisiä maita sitova sopimus, vaan ilmaus yleisestä tahtotilasta, jota edistetään kansallisin toimin. Opetusministeriön asettama työryhmä esitti viime vuoden lopussa, että Suomessa siirryttäisiin kaikilla aloilla kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen alkaen. Tällöin opintoviikot muuttuvat kansainvälisesti vertailukelpoisiksi ECTS-opintopisteiksi. Yksi opintovuosi merkitsee 1600 tunnin työpanosta ja tuottaa 60 opintopistettä Opiskelijat suorittaisivat ensin kolmivuotisen 180 opintopisteen laajuisen kandidaatin tutkinnon. Ylempään korkeakoulututkintoon eli uuteen maisteritutkintoon tarvitaan lisäksi 120 pistettä eli kahden vuoden opinnot, kertoo Tampereen yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen. Niin suomalaisten kuin useimpien Euroopan maiden yliopistojen ongelmana on opintojen pitkittyminen. On osoitettu, että maissa, joissa yliopiston tutkintojärjestelmä rakentuu niin sanotulle kahden syklin mallille, ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan lyhyemmässä ajassa verrattuna maihin, joissa ensimmäinen tutkinto on suunniteltu viisivuotiseksi. Työryhmä katsoo, että kahden syklin mallille perustuva uudistus parantaisi koulutusjärjestelmän tuottavuutta. Jos valtaosa opintonsa käytännössä keskeyttäneistä suorittaisi alemman korkeakoulututkinnon, heidän työmarkkinatilanteensa helpottuisi. Samalla tuettaisiin heidän myöhempää paluutaan koulutukseen. Tutkintojen perustana pysyy tieteellisyys Maisterien arvostuksessa työmarkkinoilla on kaksi todellisuutta. Ne viestit, joissa vaaditaan rautaisia tuloksentekijöitä, ovat kyllä äänekkäitä. Mutta niitäkin on paljon, jotka arvostavat työntekijän kognitiivisia kykyjä. He haluavat palkata jo aikuiseksi varttuneen ihmisen, joka paitsi kehittyy itse, on kykenevä kehittämään myös tekemäänsä työtä ja työyhteisöään, sanoo Tampereen yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen. Opintojen sisällöt ja niiden työelämävastaavuus tulevat sitä ajankohtaisemmiksi, mitä pidemmälle Bolognan sopimuksen mukaisessa yliopistojen tutkintorakenteen uudistuksessa edetään. Asiaa selvittänyt kehittämistyöryhmä painottaa viime syksynä jättämässään muistiossa työelämän osaamisja kehittämistarpeiden huomioon ottamista kaikkien yliopistollisten tutkintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta muistuttaa, että tutkintojen perusta on edelleen selkeästi tieteellisessä tutkimuksessa. Jokaisella yliopistosta valmistuvalla pitää olla jatkossakin tutkijan taito, vaikkei hän Kannattaa nousta koulutuksen portaita. Tampereen yliopistosta päästään hyvin työelämään, Markku Ihonen sanoo. tutkijaksi ryhtyisikään, Ihonen sanoo. Tutkijan taito ja kyky tieteelliseen ajatteluun eivät merkitse sitä, että maisteri olisi toivoton teoreetikko. Tieteellinen ajattelu työhön sovellettuna merkitsee kykyä kriittisyyteen ja asioiden problematisointiin sekä liiallisen yleistämisen välttämistä. Maisteri tarvitsee myös alansa substanssiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, joita ovat oman ja työyhteisön koulutustarpeen oivaltaminen, tilanteen mukaiset kommunikaatiotaidot sekä sen tasoinen alansa asioiden hallinta, että kykenee kouluttamaan muita. Oma yksikkö kehittämistä varten Ihosen luettelemat taidot ovat linjassa niiden odotusten kanssa, joita työnantajat asettivat maistereille Tampereen yliopiston tekemässä yhteiskuntatieteellisen koulutuksen imagokartoituksessa. Imagokartoitus on vain yksi konkreettinen 8 Oppiva Tampere

9 opintojen työelämävastaavuuteen esimerkki Tampereen yliopiston koulutuksen kehittämistyöstä, jonka jatkuvuus ja systemaattisuus turvattiin perustamalla Opettamisen kehittämisyksikkö runsas vuosi sitten. Yliopiston hallintohierarkiassa tarpeeksi korkealle sijoittuva, suoraan opetuksen vararehtorin ja hallintojohtajan alaisuudessa toimiva kehittämisen tukiyksikkö on kannanotto asian tärkeyden puolesta, Markku Ihonen sanoo. Yksikön tehtävänä on suunnitella, koordinoida ja linjata opetuksen kehittämistä, myöntää sille taloudellista tukea sekä huolehtia opettajien pedagogisesta koulutuksesta. Selkeät raamit työlle piirtää tutkintorakenteen uudistus. Kandeille oma ammatillinen status? Uudistuksen kenties haasteellisin tehtävä on uuden kandidaatin tutkinnon sisällön ja mahdollisen ammatillisen statuksen määritteleminen. Kehittämistyöryhmän mukaan kandin tutkinnon sisältöjä kehitetään jatkossa siten, että ne antavat valmiudet työmarkkinoille ja jatko-opintoihin. Tutkinto on siis oma kokonaisuutensa, jota ei lohkaista erilleen tuosta poikki -periaatteella, Ihonen kertoo. Nykyisin kandidaatin tutkinto on vain välitavoite maisterin tutkintoon tähdättäessä. Huolimatta tutkinnon muuttumisesta pakolliseksi tietynlainen välitutkinnon luonne säilyy, valitaanhan opiskelijat myös vastaisuudessa suoraan maisteritutkintoon. Kehittämistyöryhmän muistiossa ammat tikorkeakoulututkinto rinnastetaan kan didaatin tutkintoon. Kilpailussa työmarkkinoilla kandidaatit tuskin kuitenkaan pärjäävät ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Uudistuksen päätavoite ei ole kandien lähettäminen työelämään, nykyinen työelämä ei ole siihen edes varautunut. Akateemisia ammatteja, joihin kelpaa alempi korkeakoulututkinto, ei ole montakaan. Ammattikorkeakoulututkinnon rinnastamisessa on lähinnä kyse siitä, että se voidaan hyväksyä yliopiston harkinnan mukaan maisteritutkinnon pohjatutkinnoksi. Markku Ihosen mukaan tutkintojen rinnastaminen ei ole kovin merkittävä ongelma. Muutoinkin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kontaktit voisivat olla hänen mielestään likeisemmät. Nyt yliopistot linnoittautuvat tieteen taakse, kun puhe tulee yhteistyöstä. Päivänselvää on, että tutkimuksen voima ja traditio ovat yliopistossa, mistä siis suoranainen uho? Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on tehty esimerkiksi opettajavaihtoa ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Olisi jo korkea aika ymmärtää, että samassa veneessä ollaan, kun tavoitteena on suomalaisen koulutuksen tason nostaminen, hän sanoo. On opittava ajattelemaan, mikä minusta tulee Kovia aloja tähän asti painottanut tietoyhteiskuntakehitys tarvitsee myös pehmeiden tieteiden osaajia. Yhteiskuntatieteilijöiden on tuotava ammatillista substanssiaan enemmän esille ja otettava itse rohkeasti paikkansa tietoyhteiskunnassa, sanoo projektipäällikkö Kaisa Lammi. Lammi johtaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteilijöiden työllistymistä tietoyhteiskunnassa tukevaa ja tutkintojen suorittamista nopeuttavaa Yhtis-projektia. Opetusministeriön käynnistämä hanke on suunnattu yhteiskunta- ja hallintotieteiden sekä informaatiotutkimuksen opiskelijoille. Vastaavanlainen hanke on meneillään myös Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Tietoyhteiskunta on muuttanut työn luonnetta merkittävästi ja synnyttänyt kokonaan uusia työtehtäviä. Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen sisältöjä on tarpeen tarkastella uudelleen myös siksi, että valmistuneiden laadullisessa työllistymisessä eli sijoittumisessa koulutustaan vastaaviin tehtäviin on toivomisen varaa. Yhtis tarjoaa koulutusta, josta osa on täydentävää erilliskoulutusta opintojaan päättäville. Osa taas on yhdessä oppiaineiden ja yliopiston rekrytointipalvelun kanssa järjestettävää monitieteistä koulutusta. Yhtenä Yhtiksen tavoitteena onkin vahvistaa opetussuunnitelmien työelämäorientaatioita ja -yhteyksiä, Lammi kertoo. Hallintotieteilijöiden opinnot jäävät Kaisa Lammi toteuttaa osan Yhtiksen toiminnoista yhdessä Tampereen yliopiston rekryn ja etampere-hankkeen kanssa. Oppiva Tampere 9

10 Saara Tiuraniemi osallistui uuden Henki ja elämä -kirjallisuustapahtuman suunnitteluun ja järjestelyihin. Gradunsa hän aikoo saattaa valmiiksi tänä vuonna. monesti liian kapea-alaisiksi, kun taas yhteiskuntatieteilijöiden aineyhdistelmät saattavat liikkua sfääreissä. On opittava ajattelemaan, mikä minusta tulee. Yhteiskuntatieteilijä voi toisaalta luottaa siihen, että sijoittumismahdollisuudet ovat laajat. Henkilökohtaisen erityisosaamisen kehittäminen on silti suositeltavaa. Työnantajat odottavat yliopistosta valmistuneelta akateemista asiantuntijuutta ja kykyä analyyttiseen ajatteluun. Tämän lisäksi tarvitaan ICT-taitoja, medialukutaitoa ja tiimityövalmiuksia. Yhteisen kielen löytyminen monialaisissa tehtävissä edellyttää myös teknologiaymmärrystä. Erityisesti Kaisa Lammi painottaa kykyä hallita niin julkisen talouden kuin liiketalouden lainalaisuuksia. Taloustietämys on nykyisin yhtä tärkeää kuin hyvä kielitaito, hän sanoo. Saaran reitti oli selkeä Joillekin opiskelijoille työelämä, opinnot ja harrastukset ovat yksi iso kokonaisuus, jossa erilaiset tekemiset lomittuvat toisiinsa. Nämä nuoret sujahtavat verkostoihin ja solmivat tarpeellisia kontakteja. Heille tarjotaan työtilaisuuksia ja he luovat niitä myös itse. Saara Tiuraniemi avasi polkunsa työelämään tekemällä itseään kiinnostavia asioita. Erilaisten seminaarien järjestelyissä ja teatteriproduktioissa häärännyt energinen nuori nainen ei jäänyt huomaamatta. Niinpä talvella 1999 Väinö Linna -seuran hallituksen jäsen, professori Yrjö Varpio soitti Saaralle ja pyysi häntä kesän 2000 Pentinkulman päivien organisoijaksi. Olin mittavasta haasteesta hurjan innostunut. Vuonna 2001 tapahtuma muuttui EU-projektiksi ja minut nimitettiin projektivastaavaksi. Alun perin runsaan vuoden pesti jatkuu ainakin vuoden 2004 loppuun asti. Tehtäväni on suunnitella ja koordinoida Pentinkulman päivät -tapahtumaa, Väinö Linnan reittiä ja Henki ja elämä -kirjafestivaalia. Erityisesti tarvitsen sosiaalisia taitoja, sillä tapaan valtavasti eri alojen ihmisiä. EU-projekti tuo tapahtumaan kansainvälisyyttä, joten kielitaito on välttämätön. Ja vaikka en ole opiskellut päivääkään taloutta, olen pärjännyt hyvin käytännön järjellä. Saara opiskeli Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuutta. Hän on gradua ja muutamaa tenttiä vaille valmis filosofian maisteri. Aloitin opinnot yliopistossa 1997 ja siirryin suoraan pääaineopintojen proseminaarivaiheeseen, sillä olin opiskellut alaa avoimessa yliopistossa työn ohessa. Sivuaineiksi valitsin filosofiaa, journalistiikkaa sekä teatterin ja draaman tutkimusta. Valinnat olivat helppoja, sillä taipumukseni kirjalliseen ja luovan ilmaisuun ovat olleet selvillä lapsuudesta lähtien, hän kertoo. Tietoa jonottamatta Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professorin Martti Hirvosen koulutuksen visiossa yliopiston portit avattaisiin kaikille opinhaluisille. Suomi on kummallinen maa, jossa tietoa joutuu jonottamaan! Jonoissa vellovaa ikuista koulutusreserviä säädellään sisäänpääsytutkinnoilla, jotka ovat outo hallinnollinen ratkaisu, kun tavoitteena on kuitenkin tiedon jakaminen. Otetaan mallia muualta Euroopasta, missä yliopistoon pääsee kuka tahansa ja missä yliopistot suorastaan kilpailevat nuorista. On väärin, että nuoret asetetaan vastakkain taistelemaan koulutuspaikoista, kun sen sijaan pitäisi kilpailuttaa yliopistoja. Pistetään kilpasille mieluummin terävin kärki eli professorit, niin johan syntyy tulosta. Se pitäisi yliopistot ja tiedeyhteisöt Suomessakin ajan vaatimusten tasalla, Hirvonen sanoo. Hän arvostelee koulutusjärjestelmää vanhakantaisesta holhoamisesta: meillä ei ole valtuuksia päättää itse omasta elämästämme. Ihmisten pitäisi saada hakea yliopistosta tarvitsemansa tieto. Tutkinnoista ei olisi niin väliä. Selvitetään jokaisen yliopiston laitoksen bruttokansantuoteosuus. Veronmaksajilla on oikeus tietää eri alojen koulutuksen kustannukset suhteessa niiden yhteiskunnalle antamaan tuottoon. Laitosten aikaansaannoksen selvittämisen johtaisi parhaimmillaan siihen, että olisi julkisilla varoilla annettavaa koulutusta sekä koulutusaloja, joille etsitään muita rahoituksen muotoja. Hirvonen asettaisi myös professorit vastuuseen koulutuksen laadusta ja opintojen työelämävastaavuudesta. Professoreiden palkka tulisi johtaa nuorten keskipalkasta esimerkiksi vuoden kuluttua valmistumisesta, hän ehdottaa. Miten kävisi professorin itsensä? Minä kuuluisin kyllä voittajiin, Hirvonen nauraa. 10 Oppiva Tampere

11 Tieteen pärekattotalkoissa tarvitaan luovia pedantteja Miten syntyvät teknologian inno - vaa tiot? Voiko innovatiivisuuteen opettaa? Tieteellinen tutkimus on kuin entisaikojen pärekattotalkoot: kimpassa saadaan hyvää aikaiseksi, vertaa professori Tapio Saramäki. Koulutuksessa ei pidä tukahduttaa nuorten ajattelun vapautta, vaikka heidän työskentelyään suunnattaisiin kurinalaisuuteen. Innovaatiot tarvitsevat syntyäkseen luovia pedantteja, sanoo puolestaan professori Ilkka Haikala. Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikan osaston originellit professorit Saramäki ja Haikala ovat palkittuja ja pidettyjä luennoijia. Vuosittain yli 50 ohjelmistotekniikan diplomityötä ohjaava Haikala ehtii sanojensa mukaan paneutua tutkimukseen enää vain avustaessaan nuorempia tutkijoita. Haikala on tuttu mies myös yrityksissä. Hän laskee antavansa täydennyskoulutusta parikymmentä päivää vuodessa. Pari vuotta sitten Nokia Oyj:n Säätiö palkitsi hänet pitkäaikaisesta ja kannustavasta ohjelmistotekniikan opetus- ja tutkimustoiminnasta sekä alan opetusmateriaalin tuottamisesta. Digitaalisen signaalinkäsittelyn professori Tapio Saramäki on ensisijassa tutkija ja opettaa peruskursseja pidemmälle ehtineitä teekkareita. Lisäksi hän kiertää kansainvälisen sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestön IEEE:n kutsuluennoijana pitkin maailmaa. Järjestö on myöntänyt hänelle arvostetun elinikäisen Fellow-arvon, jonka haltijoita on Suomessa vain yhdeksän. Näistä kaksi on myönnetty tamperelaisille, Saramäelle ja hänen työtoverilleen professori Jaakko Astolalle. Astola johtaa Suomen Akate mian tieteen huippuyksiköihin kuuluvaa TTY:n sig naalinkäsittelyn ryhmää, johon myös Saramäki kuuluu. Äskettäin Moskovasta luentomatkalta kotiutunut Saramäki kertoo soittaneensa kuulijoilleen huuliharppua. Huuliharppua? Leikkimieltä luennoimiseen Poikamaiseen kepposteluun ja ilonpitoon aina valmis Saramäki ei hassuttele luentosalissa huvin vuoksi. Huuliharppu on tarkoin harkittu juttu. Soitan Ukko Nooan ensin itse, minkä jälkeen kuuntelemme saman melodian kommunikaattorista. Näin kuulijat on johdatettu varsinaiseen aiheeseen, digitaaliseen signaalinkäsittelyyn. Pikkutempuilla kuulijat pysyvät hereillä ja syntyy välitön tunnelma. Varsinkin opiskelijoille rento ilmapiiri on tärkeä, jotta he Kuva Nokia Mobile Phones Oppiva Tampere 11

12 Tapio Saramäen Australian-tuliainen dideridoo saattaa kajahtaa opiskelijoiden iloksi pian myös luentosalissa. uskaltautuvat kyselemään. Sillä on merkitystä, miten asian esittää. Minä luotan improvisaatioon ja kalvoihin, sillä ihminen on visuaalinen elukka. Kaavioina algoritmi on vaikea käsittää, mutta kuvasarjana se tajutaan yleensä viidessä minuutissa. Asiapohjasta Saramäki ei silti tingi tippaakaan. Opetuksessa hän painottaa teorian ja käytännön saumatonta yhteyttä, aivan kuten Ilkka Haikalakin. Vedän opiskelijoille System level DSP algorithms -kurssia, jonka tarpeellisuus kirkastui oman yritystoimintani kautta. Teollisuus tarvitsee digitaalisen signaalinkäsittelyn ammattilaisia, jotka hallitsevat perusasiat aukottomasti. Meidän tehtävämme on tuottaa heitä. Luovalla on löysää päässä Tapio Saramäki kertoo keskustelleensa äskettäin kollegansa kanssa, kuinka luovuuden määrä tuntuu pysyvän ennallaan, vaikka tutkijoiden määrä on heidänkin laitoksellaan kasvanut. Tutkijalta vaaditaan kyllä tiettyä luonteen laatua. Huipputuloksien syntyminen ei noudata virka-aikaa, vaan oivalluksia syntyy missä ja milloin tahansa. Ajatuksen pitää saada laukata vapaasti. Uskon myös, että huumorintaju ja luovuus kulkevat käsi kädessä, rutiinit sopivat tosikoille, hän nauraa. Vakavasti puhuen Saramäki ei usko rahan voimaan eikä näyttämisen haluun. Hyvissä tutkijoissa on paljon niin sanottuja maalaispoikia, jotka eivät tunge eturiviin. Heille mainetta tärkeämpää on sisäinen ambitio tehdä ja saada aikaiseksi. Tutkijan taustayhteisölläkin on merkitystä. Saramäki kehuu signaalinkäsittelyn laitoksen kansainvälistä ilmapiiriä ja välitöntä tunnelmaa. Meidän ei tarvitse kilpailla keskenämme, koska kaikki ovat jo kannuksensa ansainneet. Ulkomaisten huippujen kanssa toimimme ovelasti: kutsumme heidät tänne ja alamme tehdä yhteistyötä. Koulutuksen pohjana laadukas tutkimus Kun Tapio Saramäen puhe pulppuaa vapaasti assosioiden, Ilkka Haikala ottaa tuo lissaan mukavan takakenon ja alkaa pohtia. TTY on aina ollut teollisuuden korkeakoulu. Vielä kymmenkunta vuotta sitten meitä pidettiin sen tähden sanoisinko suorastaan tieteellisesti epäilyttävinä, mutta nyt kaikki tuntuvat tahtovan samanlaisen statuksen. Se ei kylläkään ole itseisarvo: toiminnan laatu ei ole yksiselitteisesti mitattavissa ulkopuolisella rahoituksella. Yliopiston strateginen menestystekijä on tutkimus. Siinä lepää asiantuntemuksemme, jonka siirrämme koulutukseen. Hyvä tut- kimus ja sen riittävyys ovat ykkösasia, toisena tulee perustutkinnon sisältö, hän sanoo. Ilkka Haikalan mukaan koulutuksen tavoitteena on tuottaa innovatiivisia ja vapaasti ajattelevia, silti kurinalaisesti työskenteleviä diplomi-insinöörejä, jotka ilmaisevat itseään täsmällisesti hyvällä suomen kielellä. Häntä vähän harmittaa tietotekniikan teekkarin ja diplomi-insinöörin julkisuuskuva sosiaalisesti rajoittuneina himokoodaajina ja nörtteinä. Tietotekniikan osaajissa on kaikenlaisia ihmistyyppejä ja erilaisia lahjakkuuksia. Jotkut ovat hyviä asiakasrajapinnan hoitajia, on markkinoijia ja kyvykkäitä kouluttajia. Jotkut sopivat parhaiten teknisiksi asiantuntijoiksi. Kaikkien osaamista tarvitaan, kun kartoitetaan asiakastarpeita ja etsitään niihin ratkaisuja. Innovaatioihin iteroiden Insinööri haluaa siis eteensä ongelman, jonka ratkaisemisesta on hyötyä heti eikä joskus tulevaisuudessa. Miten prosessi käytännössä etenee? Ensiksi yritetään katsoa asiakastarpeen taakse, sillä tarve on ilmaus jostakin ongelmasta, johon voi olla useita ratkaisuja. Sitten tarvitaan ideoita, paljon ja erilaisia. Kaikki kirjataan, hulluimmatkin. Sen jälkeen määritellään ratkaisu, tehdään, testataan ja valmista on! Oikeasti näin ei menetellä. Koska maailma muuttuu huimaa vauhtia, ohjelmistokehityksessäkin noudatetaan iteratiivista menetelmää. Se tarkoittaa, että hyvin lyhyessä ajassa tuotetaan ensimmäinen versio, jonka pohjalta tehdään toinen, kolmas Näin ratkaisuissa voidaan ottaa huomioon muutokset asiakkaan ja loppukäyttäjän tarpeissa. Haikala muistuttaa, ettei ohjelmistosuunnittelu ole yksinomaan tekninen prosessi. Se sisältää myös sosiaalisen aspektin, mistä seuraa, ettei välttämättä tavoitella teknisesti hienointa ratkaisua. Käytettävin on paras. 12 Oppiva Tampere

13 Sovelluslaboratorio lisää opetuksen käytännönläheisyyttä IIDA sai 65 ehdotusta Hermia Yrityskehityksen ja Keksintösäätiön yhdessä järjestämään IIDAideakilpailuun tuli ehdotuksia yhteensä 65 kappaletta. Kilpailussa haettiin nyt ensimmäistä kertaa tuoteideoiden lisäksi myös palveluideoita ja bisneskonsepteja, minkä ansiosta erityisesti Tampereen yliopistolta tulleiden ehdotusten osuus kasvoi aiemmista vuosista. Eniten ehdotuksia tuli kuitenkin edelleen Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Voittajat julkistetaan huhtikuun lopussa. Tamperelaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu ideakilpailu järjestettiin nyt viidettä kertaa. Innovaatiovoimaa! Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija, TkT Ismo Rakkolainen on saanut Uuden Teknologian Säätiön vuoden 2003 ensimmäisen innovaatiopalkinnon. Myös TTY:n erikoistutkija Mika Iltanen ja tutkimusapulaiset, tekniikan ylioppilaat Markus Ritala ja Pasi Myllymäki palkittiin innovaatioistaan. Ismo Rakkolaisen palkittu keksintö on uudenlainen mobiililaitteen käyttöliittymä. Mika Iltanen palkittiin keksinnöstään hyödyntää kamerapuhelinta reaaliaikaisessa prosessisäädössä ja monitoroinnissa. Pasi Myllymäki ja Markus Ritala palkittiin innovaatiosta Blue Remote, joka on kodin viihdeelektroniikan yleiskaukosäädin kaikkia infrapunaohjattavia elektroniikkalaitteita varten. Blue Remotessa ei ole omaa fyysistä käyttöliittymää, vaan sitä käytetään Bluetooth-yhteydellä varustetun matkapuhelimen avulla. Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden osasto ottaa käyttöön uuden sovelluslaboratorion. Laboratorio lisää opetuksen käytännönläheisyyttä. Siellä opiskelijat pääsevät konkreettisesti tutustumaan yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Laboratoriossa ratkotaan käytännön tehtäviä, jotka reaaliaikaisesti vaikuttavat järjestelmän eri osiin ja auttavat siten kokonaisuuden ymmärtämistä, kertoo projektipäällikkö ja tutkija Pasi Virtanen TTY:n tiedonhallinnan laitokselta. Virtanen korostaa, että TTY:n tiedonhallinnan opetuksessa keskeistä on kokonaisuuden eli yrityksen liiketoiminnan ymmärtäminen. SmartWearLab älyvaatetutkimukseen Älyvaatetutkimuksen keskittymä Tampereella ja sen ympäristössä vahvistuu: Tampereen teknilliseen yliopistoon on perustettu älypukeutumiseen ja -tekstiileihin keskittyvä tutkimuslaboratorio SmartWearLab. SmartWearLabissa keskitytään tutkimus- ja tuotekehitystyöhön puettavan teknologian, toiminnallisten vaatteiden, jalkineiden ja älytekstiilien alueella. Päähuomio on tekstiilien tutkimuksessa. Perustutkimuksen lisäksi laboratorion tutkijat tekevät soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa. Haemme materiaali-, tekstiili- ja Automaatioalan tutkimus- ja koulutuskeskus Valkeakoskelle Sovelluslaboratorion havainnollistama toiminnanohjausjärjestelmä kuuluu olennaisena osana digitalisoituneen yrityksen liiketoiminnan hallintaan. Uusi sovelluslaboratorio toimii tiedonhallinnan laitoksen yhteydessä ja sitä hyödynnetään tiedonhallinnan, liikenne- ja kuljetustekniikan sekä teollisuustalouden laitosten opetuksessa. Laboratorio soveltuu myös tutkimustoimintaan. Sovelluslaboratorio kuuluu sähköisen liiketoiminnan tutkimuskeskuksen ebrc:n toimintaan ja liittyy sen kautta etamperetietoyhteiskuntaohjelmaan. vaatetustekniikkaa elektroniikkaan ja signaalinkäsittelyyn yhdistämällä uusia innovaatioita. Poikkitieteellisen yhteistyön avulla tähtäämme kansainvälisestikin alan huippuosaajaksi, uuden yksikön johtaja, professori Heikki Mattila sanoo. Laboratorio toimii osana kuitumateraalitekniikan laitosta, joka on ainoa yliopistotasoista tekstiilitekniikan opetusta antava laitos Suomessa. Yhteistyössä Tekstilhögskolan i Boråsin kanssa on päätetty perustaa Nordic Centre for Higher Textile Studies, joka keskittyy kansainväliseen tekstiiliopetukseen Itämeren alueella. Valkeakoskelle perustetaan automaation ja käynnissäpidon tutkimus- ja koulutuskeskus, ja tässä yhteydessä Tampereen teknillinen yliopisto laajenee Etelä-Pirkanmaalle. Keskus tarjoaa tutkimus- ja tuotekehityspalveluja esimerkiksi elintarvike- ja pakkausteollisuudelle. Keskus työllistää suunnitelmien mukaan viiden vuoden kuluttua suoraan noin 60 henkeä. Se tuo Valkeakoskelle myös Tampereen teknillisen yliopiston professuurin. TTY:n läheisin kumppani hankkeessa on Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikkö ja sen yhteydessä toimiva AutoMaint-kehittämisyksikkö. Muut keskeiset tekijät ovat Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelma, Valkeakosken ammattiopisto ja Valkeakosken kaupunki. Oppiva Tampere 13

14 Suomen vetovoimaisimman historiatieteen laitoksen menestyksen salaisuus: Raakaa työtä ja opiske Suuret asiat koostuvat pienistä teoista. Olemme tehneet jo vuosia määrätietoista työtä opetuksen sisältöjen kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi, Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen johtaja, professori Pertti Haapala kertoo. Kun perinteisen yliopistoajattelun mukaisesti professorit keskittyvät tutkimukseen ja siinä sivussa hoitavat opetusta, me asennoidumme toisin: olemme olemassa opiskelijaa varten. Tämä saattaa kuulostaa naiivilta, mutta tosiasia on, että opiskelijoiden laiminlyönti näkyy laitoksen tuloksessa. Haapala on tottunut erittelemään laitoksensa menestymisen syitä, eikä ihme, sillä kysyjiä riittää. Laitos valittiin yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi ainoana yliopistollisena yksikkönä Tampereelta. Tunnustus myönnettiin jo toisen kerran. Korkeakoulujen arviointineuvoston esitys opetuksen laatuyksiköksi tuottaa muutakin kuin mainetta. Opetusministeriö käyttää sitä kriteerinä jakaessaan tuloksellisuusrahaa, joka on puoli miljoonaa euroa kolmivuotiskaudella. Tutkimus generoi uutta osaamista Historiatieteen laitoksen talous on tosin kunnossa ilman opetusministeriön bonustakin opiskelijoiden hyvän läpivirtauksen kuten opetusministeriön termi kuuluu ja poikkeuksellisen mittavan tutkimusrahoituksen ansiosta. Tutkimusrahoituksessa olemme alamme kärjessä Suomessa. Tutkimuksella pidämme yllä osaamista ja laajaa henkilökuntaa sekä henkisiä resursseja: mitä enemmän tutkimusta, sitä enemmän voimme generoida uutta osaamista, Haapala sanoo. Laitoksella työskentelee lähes 50 henkeä, joista tutkijoita on parikymmentä. Kaikki tutkijat opettavat ja opettajia rekrytoitaessa kiinnitetään 14 Oppiva Tampere

15 lijaa arvostava asenne Koskesta voimaa myös historian opiskeluun. Opiskelijat tekevät verkkoon laajaa Tampereen historiaa. Samalla he oppivat digitaalisen aineiston luomisen, professori Pertti Haapala kertoo. huomiota hakijan kykyyn ohjata tutkimuksen tekemistä. Näin siksi, koska tutkimus on myös laitoksen pedagoginen johtolanka ja opiskelijoiden keskeinen opiskelumuoto. Ilmaisemme tavoitteemme laadullisesti. Opiskelussa tavoitteena on historiallisen ajattelun kehittyminen opintojen edetessä. Laitoksen tehtävänä on tuottaa kriittistä, omaa ja vieraita kulttuureita jäsentävää historiantietoa. Tutkimuksellinen ote tukee molempien tavoitteiden saavuttamista parhaiten. ja pätevöittää opiskelijat Tutkimuksen ja opetuksen kiinteä vuorovaikutus motivoi ja pätevöittää opiskelijoita pikkuhiljaa tutkijan tehtäviin. Jo opintojen proseminaarivaiheessa opiskelijat voivat osallistua apulaisina laitoksen tutkimushankkeisiin, ja näin kehittyä tutkijoina ja kirjoittajina. Tämä avaa myös portteja tuleviin työpaikkoihin, Haapala sanoo. Opiskelijoita rohkaistaan tieteelliseen kanssakäymiseen, osallistumaan tutkijakokouksiin, tieteellisten artikkeleiden kirjoittamiseen ja opiskeluun ulkomailla. Tarvittaessa näihin annetaan taloudellista tukea laitoksen varoista. Tutkimusprojektit ovat myös merkittävä jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin väline. Laitoksella syntyykin 3 5 väitöskirjaa vuodessa. Akateeminen vapaus lähes heitteillejättöä Pertti Haapala mainitsee tyytyväisyyttä äänessään, että Tampereen yliopiston historiatieteen laitos on alansa halutuin opiskelupaikka Suomessa. Vuosittain sisälle pyrkii noin 500 uutta opiskelijaa sekä alan opiskelijoita muista yliopistoista, jotka haluavat vaihtaa Tampereelle. Historia on myös yksi Tampereen yliopiston suosituimmista sivuaineista. Opiskelijavalinnassa sisään otetaan kymmenen prosenttia hakijoista. Laitokselta putkahtaa lähes sama määrä valmiita maistereita vuodessa. Esimerkiksi viime vuonna valmistumisprosentti oli 87,5. Se on humanististen alojen huippua Suomessa. Haapalan mukaan opiskelutulokset korreloituvat suoraan opettajien ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Opiskeluyhteisöön integroitunut opiskelija ei jätä opintojaan kesken. Akateemisen vapauden ylikorostamisen sijaan tarjoamme opintoputken, joka ei ahdista, hän sanoo. Vuorovaikutuksessa keskeisintä on opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus, osaamisen jatkuva seuranta ja arviointi sekä systemaattinen, useita kanavia hyödyntävä palautejärjestelmä. Opiskelijoiden näkemyksellä on arvoa: palautetta hyödynnetään opetussuunnitelman ja opetusohjelman laa din nassa eikä laitoksella tehdä ainuttakaan merkittävää opetuksen uudistusta kuulematta opiskelijoita. Akateemisen vapauden suitsimisen lisäksi laitoksella on puututtu yliopistomaailmalle tyypillisiin jäykkiin organisatorisiin rakenteisiin. Yliopistollisten virkojen hierarkia jota muuten pidän suoranaisena säätyjaon jatkeena on meillä purettu. Lehtorin virkoja ei ole ja esimerkiksi yliassistentin ja apulaisprofessorin toi menkuvat ovat melko sa manlaiset. Ideana on, että kaik ki voivat opettaa kaikkea ja että opettajia on helppo lähestyä. Niinpä professori Haapalakin opettaa uusien opiskelijoiden peruskursseja ja pitää sitä vieläpä virkistävänä. Menettely ei tulisi kuuloonkaan monilla laitoksilla, joilla professorit tapaavat opiskelijoita vasta syventävissä opinnoissa. Historiasta näkemystä nykyaikaan Historiaa pitää opiskella tulevaisuutta varten, ei menneisyyden vuoksi. Pertti Haapala toteaa, että historiaa pitää opiskella tulevaisuutta varten, ei menneisyyden vuoksi. Historiatiedon ja -tutkimuksen tarpeet luodaan nykyajassa, ja juuri tässä piilee opintojen kiinnostavuuden ydin. Avoin suhtautuminen nykyisyyteen ja reagoiminen ajankohtaisiin asioihin eivät vähennä historiantutkimuksen arvoa, päinvastoin. Laitoksemme opiskelijoille ei esimerkiksi tuottaisi vaikeuksia kirjoittaa artikkeleita, joissa historiatiedon valossa jäsennetään nykyistä maailmanpoliittista tilannetta ja taustoitetaan Irakin sotaan johtaneita syitä. Joskus on tarpeen myös kaataa raja-aitoja ja tuuletella käsityksiä. Yliopistojen tutkintorakenteen uudistuksessa laitos aikoo lopullisesti luopua oppiainejaosta eli yhdistää Suomen historian ja yleisen historian yhdeksi kokonaisuudeksi. Suomen historia on osa maailmanhistoriaa. Tähänastinen jako on ollut pelkästään ideologinen ja siten keinotekoinen, Haapala perustelee. Oppiva Tampere 15

16 Tiedon vastaanottajasta tiedon luojaksi Ongelmaperustainen oppiminen pyrkii koulutuksen ja työn osaamisvaatimusten yhdistämiseen. Se valmistaa opiskelijoita työelämään vahvistamalla ryhmätyötaitoja, muutosvalmiutta sekä kykyä etsiä ja käyttää tietoja monipuolisesti. Opetus perustuu käytännön työelämästä lähtevien ongelmien ratkaisemiseen. Tampereen yliopisto on kansainvälinen edelläkävijä ongelmaperustaiseen oppimiseen liittyvässä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa sekä sen soveltamisessa alan koulutukseen. Ongelmaperustaista oppimista sovelletaan eri puolilla maailmaa eniten lääketieteen ja terveydenhoidon opetukseen. Teknisillä ja kaupallisilla aloilla sitä käytetään jonkin verran. Ongelmaperustainen oppiminen antaa oppilaille perustaitoja, joita tarvitaan kaikessa työssä ja kaikissa ammateissa, sanoo professori Esa Poikela Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitokselta. Ensinnäkin ryhmätyötaitoja. Oppimista ohjataan pienryhmissä, joten niissä toimiminen omaksutaan ihan kantapään kautta. Toiseksi muutos- ja kehittämisvalmiuksia. Opetus keskittyy käytännön työelämästä lähtevien ongelmien ratkaisemiseen. Niiden tutkimiseen tarvittavia tietoja opiskelijat kartoittavat ja hakevat lähtökohtanaan omat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa. Kolmanneksi ky ky itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijat hoitavat ongelman ratkaisuun tarvittavan tiedonhankinnan itsenäisesti. Opettaja tukee antamalla aktiivisesti palautetta. Ongelmaperustainen oppiminen on kuitenkin paljon enemmän kuin tapa ratkaista ongelmia. Se on filosofia ja elämäntapa. Kun ihminen oivaltaa jatkuvan kehittymisen mahdollisuuden, tiedon luomisen ja sen jakamisen merkityksen sekä oppimisen rajattomuuden, hän elää ongelmaperustaisen oppimisen mukaisesti. Lastentarhanopettajat uranuurtajina Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos on ongelmaperustaiseen oppimiseen perustuvan opetuksen uranuurtaja. Varhaiskasvatuksen yksikkö siirtyi kolme vuotta sitten ongelmaperustaisen oppimisen pohjalta rakennettuun opetussuunnitelmaan, ensimmäiset uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelleet lastentarhanopettajat valmistuvat tänä keväänä. Professori Anna Raija Num- menmaan mukaan kokemukset ovat varsin rohkaisevia. Uusi menetelmä työllistää opettajia ihan eri tavalla kuin perinteinen luennointi, mutta se myös antaa enemmän. Pääsemme seuraamaan ja tukemaan henkilökohtaisesti opiskelijoiden osaamista ja heidän kehittymistään. Opiskelijoilta menetelmä edellyttää alusta asti oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Opetuksen kokonaisarviointi on vielä kesken, mutta keskusteluissa Lääketiede ponnahduslautana Ajatus ongelmien avulla oppimisesta syntyi jo sata vuotta sitten. Ensimmäiset sovellukset yliopisto-opetukseen tehtiin 1980-luvulla lääketieteessä, jossa haluttiin siirtää työn painopistettä lähelle potilasta ja hänen ongelmiaan. Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ryhtyi kehittämään koulutustaan ongelmaperustaiseen oppimiseen pohjautuvaksi 1990-luvun alussa. Kasvatustieteen laitoksen tutkijat saivat silloin tehtäväkseen perehdyttää lääketieteen opettajia uuteen opetusmenetelmään. Tehtävästä tuli ponnahduslauta, joka aloitti ongelmaperustaisen oppimisen tutkimuksen ja kehittämisen Tampereella. Nyt ongelmaperustainen opetussuunnitelma on käytössä myös yliopiston varhaiskasvatuksen yksikössä, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttien koulutuksessa. Lääkärien ja fysioterapeuttien koulutukselle on myönnetty valtakunnallinen laatuyksikköpalkinto. ProBell-ryhmälle tunnustusta Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitoksen professori Esa Poikela johtaa ProBell-ryhmää, joka tutkii tiedon ja osaamisen kehittämistä koulutuksen ja työn rajapinnassa. Monitieteelliseen ryhmään kuuluu tutkijoita, opettajia ja jatko-opiskelijoita Tampereen yliopistosta ja alueen ammattikorkeakouluista. Vuonna 2002 Suomen Akatemia myönsi ryhmälle rahoituksen nelivuotiseen Life Long Learning -tutkimushankkeeseen. Samana vuonna ProBell sai Tampereen yliopiston Ällästikku-palkinnon tunnustuksena innovatiivisesta työstä ongelmaperustaisen oppimisen tutkimisessa, kehittämisessä ja käyttöönotossa. 16 Oppiva Tampere

17 Kasvatustieteiden kandidaatiksi keväällä valmistuva Saija Pekkarinen kuuluu ensimmäiseen ryhmään, joka opiskeli ongelmaperustaisen oppimisen pohjalta rakennetun opetussuunnitelman mukaan. Lastentarhanopettajan käytännön työtä Saija harjoitteli Veisun päiväkodissa. oppilaat tuntuvat olevan opetukseen tyytyväisiä. Toteutamme opetusta läheisessä yhteistyössä päiväkotien kanssa. Opiskelijoiden kaikki tutkimusaiheet haetaan työelämästä ja niiden tulosten on tarkoitus palvella käytäntöä. Lisäksi olemme kouluttaneet työharjoittelun piiriin kuuluviin päiväkoteihin mentoreita tukemaan opiskelijoita ja toimimaan yhdyshenkilöinä työn ja koulun välillä. Kukaan ei koskaan pysty kouluttamaan nuorista opiskelijoista valmiita työelämän konkareita. Mutta me koulutamme nyt hyviä noviiseja, jotka suhtautuvat muutoksiin avarakatseisesti ja ovat valmiita omaksumaan uutta, Nummenmaa sanoo. Ryhmässä tieto laajenee ja syvenee Poikela kertoo, että ongelmaperustainen oppiminen auttaa myös yrityksiä tiedon organisoinnissa ja hallinnassa. Hän kouluttaa yritysjohtajia ymmärtämään tietoa ja ryhmätyön merkitystä. Kaikki tieto ei löydy kirjoista tai muistioista. Ihmisten kokemukset, arvot, asenteet ja toiminta sisältävät yritykselle arvokasta tietoa, jota on vaikea saada näkyviin. Se tulee esiin suhteissa muihin ihmisiin, tekemissä ja sanomisissa. Siksi ryhmässä toimiminen käy yrityksille yhä tärkeämmäksi. Ongelmaperustaisen oppimisen ryhmä- tai tiimityö voidaan loistavasti soveltaa yrityksiin. Ryhmien vetäjät ovat yrityksessä opettajien sijaan esimiehiä tai tiimivalmentajia, ryhmien jäsenet edustavat monipuolisesti yrityksen ammatteja ja osaamista. Yrityksessäkin ryhmät perustetaan vaativia projekteja varten, ei vain yhteen tehtävään. Jotta jäsenet motivoituvat kaivamaan esiin merkityksellistä tietoa ja jalostamaan sitä yhdessä, kaikkien on toimittava osana ryhmää yhteiseksi hyväksi. Ryhmätyötaitoja vaaditaan yrityksessä jokaiselta, mutta varsinkin tiimejä vetäviltä esimiehiltä. etampere-kortti moneen käyttöön Maksamisen ja verkkoasioinnin yhdistävä etampere-monitoimikortti on otettu käyttöön. Tampereen ja Nokian kaupunkien henkilöstölle on jaettu 500 korttia. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoille kortteja jaetaan syksyyn mennessä yhteensä etampere-korttia voi käyttää esimerkiksi virallisen aloitteen tekemiseen Tampereen kaupungille valtakunnallisen HST-kortin tapaan Internetissä. Nokian kaupunki käyttää etampere-korttia virastojen kulunvalvonnassa. Opiskelijoille on tarjolla ruokailuun, opintoihin ja terveydenhoitoon liittyviä palveluita. Esimerkiksi TAMKin noin ekortin omistavaa opiskelijaa voivat käyttää kolmea opiskelijaterveydenhuollon verkkosovellusta sekä hakea opinto-oikeutta yliaikaiseen opiskeluun sähköisellä lomakkeella. etampere-kortti käy myös maksuvälineenä Tampereen seudun busseissa sekä Tampereen ja Nokian uimahalleissa. Kortilla oleva varmenne todistaa kortinhaltijan henkilöllisyyden sekä mahdollistaa sähköisen allekirjoituksen ja tietojen turvallisen välittämisen Internetin kautta. Virallisen verkkoasioinnin ohella vahvaa tunnistamista tarvitaan muun muassa opintosuoritusten ja terveystietojen välittämisessä sekä verkkoäänestyksissä. Erilaisia allekirjoitettavia lomakkeita on etampere-korttihankkeen myötä tekeillä Tampereen ja Nokian kaupungeissa ja oppilaitoksissa. Älykortin pilottihanke tähtää kokemusten keräämiseen ja toimintamallin luomiseen korttijärjestelmälle, joka ulotettaisiin kaikkien Tampereen seudun asukkaiden käyttöön. Hanketta vetää Tampereen kaupunki, ja se kuuluu Tampereen seudun aluekeskusohjelmaan. Markkinoinnin ja viestinnän opiskelija Satu Lehtonen sai etampere-korttinsa TAMKissa. Oppiva Tampere 17

18 Professori Frans Mäyrä Tampereen yliopiston hypermedialaboratoriosta sanoo, että tietokonepelit ovat kasvaneet ulos lastenkamareista. Pelaajien keski-ikä lähentelee 30 vuotta. Tietokonepelit ovat uutta kansankulttuuria, jonka perusteiden ja lajityyppien tuntemus kuuluu kymmenen vuoden kuluttua yleissivistykseen samaan tapaan kuin kirjallisuus nyt: vaikka ei olisikaan asian harrastaja, Seitsemästä veljeksestä pitää olla perillä. Professori Frans Mäyrä Peleistä on tullut populaari mediamuoto, jota opettajat jo nyt käyttävät opetuksen tukena monet opettajat pelaavat itsekin. Opetuksessa pai notetaan nyt ulkoaoppimisen sijaan tekemisen ja oivaltamisen kautta mieleenpainamista. Aktiivinen ja motivoitunut oppii paremmin kuin passiivinen. Ajatusmalli sopii hyvin tietokonepeleissä sovellettavaksi. Simulaatiopelit jäljittelevät todellista toimintaa, jota pelaajan omat valinnat ohjaavat. Arvoitus- ja strategiapelit innostavat kehittämään ongelmanratkaisutaitoja. Mäyrän mukaan tietokonepelien pelaaminen kehittää ainakin strategista ajattelua, matemaattisia taitoja, reaktionopeutta tai kokonaisuuksien hahmotuskykyä sen mukaan, minkä tyyppisestä pelistä on kysymys. Kun pelien sisältö rakennetaan käsittelemään todellista maailmaa ja ratkaisemaan todellisia kysymyksiä, pelaamalla oppii myös asiasisältöjä. Edugaming on kuitenkin vielä kehitysasteella, Mäyrä toteaa. Ensimmäiset lasten ja nuorten opettamiseen tarkoitetut monen käyttäjän simulaatiopelit ovat lähivuodet pilottivaiheessa. Alan kaupallisten markkinoiden kehittyminen ottaa myös aikansa. Maailman ensimmäinen verkostopeli yrityksille Pirkanmaan ammattikorkeakoulun johtamassa LearnNet-hankkeessa rakennetaan verkostopeliä osaksi yritysten verkostoituneen liiketoiminnan oppimisja kehittämisympäristöä. Lähtökohta on hyvin käytännönläheinen, ratkomme pelin avulla pk-yritysten verkostoitumisissaan kohtaamia ongelmia, kertoo palvelujohtaja Esa Ala-Uotila Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnasta. Pyrimme luomaan yritysstrategiapelille alustan, jota voidaan soveltaa eri toimialojen pk-yrityksiin. Verkostopelissä liiketoimintaa voidaan opiskella sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Peliin liittyy virtuaaliopintojaksoja ja valmennusta, se soveltuu yrittäjien ja yritysten työntekijöiden lisäksi opiskelijoille. LearnNet on toistaiseksi maailman ainoa verkostolähtöinen, Internetissä pelattavan yrityspelin kehittämishanke. Pelin arvioidaan olevan käytössä vuonna LearnNet-simulaatiopelin kehittämiseen osallistuu tekniikan, kaupan ja hallinnon alan asiantuntijoita. Opetuspe- Edugaming tekee tietokonepelistä Tietokonepeli on otollinen ympäristö oppimiselle. Peli houkuttelee ja viihdyttää, lisäksi digitaalitekniikka antaa mahdollisuudet aktivoivan ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön rakentamiseen. Pelaamisen ja oppimisen yhdistämisestä käytetään termiä edugaming. 18 Oppiva Tampere

19 lin poikkitieteellisessä suunnittelussa on mukana myös pedagoginen näkökulma. Hankkeeseen osallistuvat Pirkanmaan ammattikorkeakoulun lisäksi Tampereen, Kemi-Tornion, Satakunnan, Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu. Osallistuvat pk-yritykset sijaitsevat eri puolilla Suomea. Hanketta rahoittavat Tekes, opetusministeriö ja ammattikorkeakoulujen t&k-verkosto. Learning by playing. LearnNet-hankkeessa rakennetaan verkostopeliä osaksi yritysten verkostoituneen liiketoiminnan oppimis- ja kehittämisympäristöä. Lasten ja nuorten suosikit simulaatiopelit jäljittelevät todellista toimintaa, jota pelaajan omat valinnat ohjaavat. Arvoitus- ja strategiapelit innostavat kehittämään ongelmanratkaisutaitoja. A&O auttaa oppimaan Nelivuotisen Avoin oppimisympäristö AO-tutkimushankkeen tuloksena on syntynyt uudenlainen verkko-oppimisympäristö A&O sekä useita erilaisia koulutuskokonaisuuksia. Hanketta koordinoi ja syntynyttä tuotetta hallinnoi Tampereen teknillisen yliopiston Digitaalisen median instituutin hypermedialaboratorio. Ympäristöalusta tuotteistetaan lähitulevaisuudessa. Osaa koulutuspaketeista ja materiaaleista hyödynnetään yritysten sisällä ja osa tulee kaikkien käyttöön Internetiin. Oppimisalustan teknisiä ja pedagogisia ominaisuuksia kehitettiin monitieteisessä tutkimusryhmässä ja useissa käytännön piloteissa. Pilotteja olivat muun muassa kurssikokonaisuus ja koulutusmateriaali yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevälle esimiestaitojen kehittämiseen, FMS-ajokorttikoulutus, lukioikäisille suunnattu vaikuttamistaitoja kehittävä oppimateriaali sekä ympäristöverkko eli ympäristökasvatuksen tueksi suunniteltu kaupunkiluontoa ja sen muuttumista käsittelevä, interaktiivisia välineitä hyödyntävä opintokokonaisuus yläasteelle ja lukioon. eoppimiseen klusterimallia Tampereelta Kansallinen eoppimisen selvitys on julkistettu. Selvitysmies Markku Markkulan raportissa ehdotetaan muun muassa alueellisten eoppimisen klustereiden muodostamista Tampereen tapaan. Markkula esittää myös kansalaisten monipuolisten tietoyhteiskuntavalmiuksien turvaamista, vapaan sivistystyön eoppimisen tukipalvelujen toteutuksen tukemista, yhteentoimivuutta edistävän standardoinnin kehittämistä, paikallisten ja alueellisten kokeiluhankkeiden hyvien käytäntöjen levittämistä sekä peli- ja simulaattoriteollisuuden nostamista suomalaisen osaamisen painopistealueeksi. eoppiminen oppimisen välineen Kännyköistä oppimisvälineitä? Matkapuhelin voi olla tulevaisuudessa oppimisen väline. Suomen Akatemian kansainvälinen tutkimusohjelma Life as Learning (LEARN) rahoittaa hanketta, jossa luodaan malleja ja käytännön sovelluksia mobiiliteknologian hyödyntämiseksi oppimisessa. Hankkeen johtaja, professori Jari Multisilta Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että tavoitteena on kehittää kämmentietokoneita, kommunikaattoreita ja kuvapuhelimia oppimisen välineiksi. LEARN-tutkimusohjelmassa on 17 hanketta, joissa selvitetään uusista näkökulmista muun muassa oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä, tulevaisuuden oppimismalleja, opettajan roolin muuttumista sekä oppimista sosiaalisena ja kulttuurisena taitona. LEARNissä on mukana vastaavia ohjelmia muun muassa Isosta-Britanniasta, Norjasta ja Kanadasta. Oppiva Tampere 19

20 Campuksen opinkierros on yhteistä oppimista Tampere Business Campuksen suunnittelema uusi osaamisen kehittämistyökalu perustuu tietojen ja taitojen jakamiseen. Campuksen opinkierroksella osaamista kehitetään seuraamalla toisen yrityksen vastaavassa tehtävässä toimivan työtä. Toisin kuin yrityksen sisäisessä työkierrossa tässä ei opetella uusia työtehtäviä, vaan tarkoituksena on saada oppia omaan työhön toisesta yrityksestä. Vastaanottavan yrityksen työntekijä taas saa ideoita opinkierrokselle osallistuvalta. Kyse ei ole työn kopioinnista vaan pikemminkin osaamisen jalostamisesta, opinkierroksen suunnittelutyössä mukana ollut, TBC:n projektipäällikkönä toiminut Marika Ahola korostaa. Opinkierroksen toimivuutta kokeillaan nyt käytännössä. Koekaniineina ovat Campuksen johtoryhmässä kierrosta suunnitelleet Kalmar Industries Oy:n henkilöstöpäällikkö Katja Vilppola ja Nokian Renkaiden henkilöstönkehittäjä Kati Kärkkäinen. Katja Vilppola tutustui maaliskuussa Kati Kärkkäisen työpäivään, Kärkkäinen puolestaan menee toukokuussa Kalmarille. Kun vertaa oman yrityksen henkilöstöhallinnon toimintatapoja toisen yrityksen vastaaviin, huomaa ajatella asioita uusista näkökulmista. Erityisen kiinnostavaa on tutustua Nokian Renkaiden ehdotus- ja aloitetoimintaan, joka on valtakunnallisestikin tunnettua. Saan vinkkejä, kuinka työntekijät innostetaan mukaan tällaiseen käytäntöön, Katja Vilppola sanoo. Hyöty on molemminpuolista. Vaikka edustamme erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, monet päivittäiset työtehtävämme ovat samankaltaisia ja voimme miettiä kehittämistapoja yhdessä. Saman alan asiantuntijan kanssa keskusteluissa pääsee nopeasti suoraan asiaan, Kati Kärkkäinen lisää. Valmistautuminen ja palaute tärkeitä Tärkeää opinkierroksen onnistumisen kannalta on pohtia etukäteen, mitä haluaa oppia. Tavoitteiden kirjaamista varten on laadittu lomake, jonka opinkierrokselle osallistuja täyttää ja toimittaa esimiehelleen sekä yhteyshenkilöille omassa ja vastaanottavassa yrityksessä, Kati Kärkkäinen ja Katja Vilppola kertovat. Toisaalta vaikka oppimisteemoja mietitään jo ennen kierrosta, niin olemalla mukana kaikissa työpäivän tilanteissa mieleen voi tulla asioita, joita ei etukäteen tai esimerkiksi koulutuksissa edes huomaisi ajatella. Kierrosten jälkeen yhteistyötä on luontevaa jatkaa ja kehittää. Ajatusten vaihto ulkopuolisen mutta yhteistyön kautta tutun kumppanin kanssa voi auttaa monissa tilanteissa ja kierroksilta saatu palaute leviää osallistujien ja yhteyshenkilöiden kautta laajemminkin yrityksiin. Jatkossa kierroksilta saatuja kokemuksia kerätään myös Campuksen verkkoportaaliin, opinkierroksen kehittäjät sanovat. Yhteistyö edellyttää luottamusta ja avointa asennoitumista Business Campuksen vahvuus on luottamus. Kiinteän verkoston sisällä opinkierroksilla uskalletaan jakaa sellaista tietoa, jota yleisiin yritysesittelyihin ja -vierailuihin ei sisälly. Tällainen yhteistyö ei olisi mahdollista ilman yritysten välistä ehdotonta luottamusta ja avointa ilmapiiriä. Osaamisen kehittäminen näin tiiviissä yhteistyössä vaatii tietynlaisen asennemuutoksen. Nyt siihen ollaan aiempaa valmiimpia, Marika Ahola ja hänen äitiyslomansa sijaisena toimiva Ulla Harala sanovat. 20 Oppiva Tampere TAMKille verkko-opetuksen laatupalkinto Opetusministeriö ja opetushallitus antoivat Tampereen ammattikorkeakoululle tunnustusta verkko-opetuksen kehittämisestä. Ohjelmiston visualisointia koskeva CodeWitz-projekti sai laatupalkinnon ja virtuaalinen tietojohtamisen peruskurssi Knowledge Management kunniamaininnan virtuaaliammattikorkeakoulu-sarjassa. Palkinnot jaettiin Suomen suurimmassa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssissa Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK). Uuno oppaana Suomeen osoite johdattaa vieraskieliset suomen kielen alkuoppiin. Sivuilla esitetään kymmenen tilannetta suomalaisesta arkipäivästä ja kulttuurista sarjakuvina. Uunon ovat suunnitelleet ja toteuttaneet TAMKin Tekniikan ja metsätalouden yksikön suomen opettajat sekä Taiteen ja viestinnän yksikön opiskelijat. TyKKy on nyt Eduta-instituutti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen kehittämisyksikkö TyKKy muutti viime syksynä nimensä Eduta-instituutiksi. Eduta-instituutti tarjoaa koulutus-, kehittämis- ja arviointipalveluja yrityksille ja julkisen hallinnon organisaatioille. Palvelut perustuvat kasvatustieteiden tiedekunnassa toteutettavaan tutkimukseen ja opetukseen. Nettihaku onnistui yli odotusten Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ensimmäistä kertaa käytössä ollut nettihaku saavutti suuren suosion. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa oli haettavana kaikkiaan 920 opiskelupaikkaa. Netin kautta TAMKiin pyrki 2480 hakijaa, eli noin 50 prosenttia hakijoista, sillä yhteensä hakemuksia ennakoidaan kertyvän edellisen vuoden tavoin reilut

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot