OSAAMINEN tehty? Mistä on

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMINEN tehty? Mistä on"

Transkriptio

1 TOUKOKUU Mistä on OSAAMINEN tehty? Lukemaan ja tekemään! Tiedon vastaanottajasta tiedon luojaksi Innovaatioihin tarvitaan luovia pedantteja Opiskelutuloksissa näkyy opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutus

2 Rohkeutta ja halua muutokseen Kaikem paree Tampere -kaupunkistrategian perusajatuksena on yhteinen näkemys siitä, että Tampere on tunnettu kyvystään päättää ripeästi suurista ja vaikeistakin asioista. Tällaisia ovat olleet muun muassa nopeat reagoinnit muuttuvaan taloudelliseen kehitykseen, erilaiset ainutlaatuiset kehittämishankkeet sekä suuret investointipäätökset. Strategian laatimisen keskeisenä tavoitteena oli varmistaa, että tämä päätöksentekokyky säilyy tulevaisuudessakin. Kaupungin yhdeksi menestystekijäksi määriteltiin toimivan päätöksenteon tamperelaisen mallin kehittäminen. Tätä tavoitetta on nyt lähdetty toteuttamaan kaupungin toimintamallin ja johtamisjärjestelmän uudistamishankkeessa. Uudistuksen tavoitteena on vastata niihin tulevaisuuden muutoksiin, jotka asettavat kaupungin nykyisen johtamisjärjestelmän koetukselle. Konkreettisina tavoitteina on mainittu muun muassa palveluiden tuotantotapojen monipuolistaminen, kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen, poliittisen päätöksenteon aseman vahvistaminen sekä strategisen johtamisen edellytysten varmistaminen. Toimintamallin uudistus on vasta alkumetreillä, eikä toteutuksen yksityiskohtia voi vielä lähteä ennakoimaan. Varmaa kuitenkin on, että uusi toimintamalli edellyttää uudenlaista osaamista. Johtamiselta edellytetään rohkeutta tehdä ennakkoluulottomia ja aikaisemmin kokeilemattomiakin ratkaisuja. Samanaikaisesti tämä edellyttää johtamiselta myös virheidensietokykyä ja mahdollisten epäonnistumisten hyväksymistä. Tässä on uudistumisen paikka niin esimiehille kuin alaisillekin, nykyinen toimintakulttuuri kun perustuu pääosin virheiden välttämiseen ja mahdollisimman ennakoitavaan toimintatapaan. Uudistuminen edellyttää myös verkostojen luomista. Työskentelytapoja on muutettava ja uusia kumppaneita on haettava jatkuvasti. Olemassa olevat organisaatiorakenteet tai määrärahajaot eivät saa estää järkevää toimintaa. Esimerkiksi viime syksyn kentänjäädytysfarssi olisi Toimintatapojen ja johtamisjärjestelmien uudistaminen merkitsee totutun kyseenalaistamista. varmasti vältetty, jos kaupungin liikuntatoimi olisi edes keskustellut kaupungin puistoyksikön kanssa ongelmasta. Uuden toimintamallin onnistunut toteutus edellyttää myös halua muutokseen. Kun toimintatapoja ja johtamisjärjestelmiä nyt uudistetaan, merkitsee se kaiken totutun kyseenalaistamista. Tätä kyseenalaistamista meidän kaikkien on tehtävä omissa työyhteisöissämme koko ajan. Uudistus ei voi onnistua vain hallinnon rakenteita muuttamalla, muutoksen on lähdettävä meistä itsestämme ja meidän toimintatavoistamme. Uudistuksen tavoitteena on löytää uudenlaisia malleja niin palvelutuotantoon kuin hallintoonkin. Minä haluaisin kehittää myös uudistus- ja kehittämistyöhön uudenlaisia toimintatapoja. Olisiko Tampereelle mahdollista saada aikaan luonteva kehittämisyhteisö, johon kuuluisi vaikkapa tutkijoita korkeakouluilta, tiedotusvälineiden edustajia, kaupungin virkamiehiä, luottamushenkilöitä, henkilöstöä sekä tietenkin kuntalaisia? Tällaisen yhteisön avulla voisimme onnistua uudistamaan kaupungin toimintamallin aivan ennennäkemättömällä tavalla! TOUKOKUU Kari Hakari projektipäällikkö Tampereen kaupunginkanslia Lehti tamperelaisesta oppimisesta ja osaamisesta Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Päätoimittaja: Markkinointipäällikkö Johanna Heikkilä Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Painopaikka: Uusi Kivipaino Lisäkappaleiden tilaus: 2 Oppiva Tampere

3 Elämme osaamisyhteiskunnassa: tarvitaan osaajia, moniosaajia, huippuosaajia. Osaamista pitää koko ajan kehittää. Mutta mitä osaaminen oikein on, mitä se tarkoittaa? Mistä se syntyy? Mistä se on tehty? Jos Suomi halutaan osaamisen kärkeen, on peruskysymys, mitä kansalaisen on osattava. Ensiksikin kaikilla tulee olla riittävä yleissivistys ja käyttäytymistaidot. Toiseksi tarvitaan riittävä kielitaito, nimenomaan kyky kommunikoida vieraalla kielellä ymmärrettävästi. Kolmas vaatimus on riittävät viestintä- ja tiedonhankintavalmiudet ja lopuksi tarvitaan luovuutta ja muutoskykyä, sanoi Helsingin yliopiston kansleri Risto Ihamuotila Teollisuuden ja Työnantajien konferenssissa viime syksynä. Oppiva Tampere -lehdessä pohdiskellaan, mitä uudenlaista osaamista tarvitaan ja miten kehitetään osaamista miten opitaan osaamaan entistä paremmin. 4 EU-projektilla uutta syvyyttä alkuopetukseen 5 Ammattilukiossa oppii työn ja tiedon 8 Opintojen työelämävastaavuus yhä ajankohtaisempi haaste 11 Innovaatioihin tarvitaan luovia pedantteja 14 Historia vetää Tampereelle 18 Edugaming yhdistää pelaamisen ja oppimisen 22 Osaamisen uudistamisella on yritykselle strateginen merkitys 23 Coxa ja PIRAMK kehittävät tekonivelpotilaan hoitoa yhdessä 25 Yhtenäiseen peruskouluun 26 Profiili Ymmärrä maisemaasi, toivoo palkitun Snowchange-projektin päällikkö Tero Mustonen OSA 8 Ymmärrä tamperelaisia Moni kirjailija haluaa kirjoittaa kirjan sanoakseen jotakin uutta, jotakin, joka herättää ajatuksia. Mutta tamperelainen tekee tämänkin toisin, kuten Pasi Heikura, joka kirjoitti kirjan Näissä merkeissä. Kirjaan on koottu yleisessä käytössä olevat, yhdentekevät lausahdukset ja latteudet, joita ilman ei oikeastaan voi tulla ihmisten kanssa juttuun. Eläköön latteuksien sietämätön keveys! Oppiva Tampere 3

4 Uutta syvyyttä alkuopetukseen Tampereen Takahuhdin koulu ja Kämmenniemen koulu sekä Hämeenkyrön kirkonkylän koulu ovat mukana Euroopan maiden yhteisessä opetuskokeilussa, jonka lähtökohta on kehittää alkuopetuksen oppisisältöjä kielellisen tietoisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on kasvattaa oppilaista tutkivia, rohkeasti kyseleviä ja yhdessä toimivia sekä kekseliäitä. Tärkeää on lisäksi suvaitsevaisuuteen kasvattaminen. Tukemalla oppilaiden mahdollisimman laajaa kielellisen tietoisuuden kehittymistä jo varhaisvaiheessa heille luodaan vahva pohja omaksua tietoa monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Kehittymistä tuetaan paitsi äidinkielen opettamisen, kirjallisuuden ja vieraisiin kieliin tutustumisen näkökulmasta myös esimerkiksi yhteistoiminnallisen oppimisen ja oppimaan oppimisen keinoin sekä erilaisuuden hyväksymistä korostamalla. Kokeiluun osallistuu neljä opettajaa Tampereelta ja kolme Hämeenkyröstä. Monta lähestymistapaa Hämeenkyrön kirkonkylän koulun opettaja Sirpa Eskelä-Haapanen korostaa toisaalta mahdollisuutta tutustua vieraisiin kieliin, toisaalta oman kielemme erityispiirteiden tuntemista kielellisen tietoisuuden kehittymisessä. Kun lapselle esitellään eri kieliä esimerkiksi leikkien ja laulujen avulla, hän oppii ymmärtämään kielen käsitteenäkin entistä syvemmin. Lapsella tarjotaan mahdollisuus oivaltaa samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kielien ja kielen käyttö tilanteiden välillä. Suomen kieli tai vaikkapa viittomakieli asettuvat osaksi laajempaa kokonaisuutta. Samalla kasvaa suvaitsevaisuus: suomi ei ole ainoa vaan yksi monista, samanarvoisista kielistä, osa meille tyypillistä kulttuuria. Takahuhdin koulun opettaja Arja Järvisen opetuksessa yhteistoiminnallinen oppiminen tukee kielellisen tietoisuuden kehittymistä. 4 Oppiva Tampere

5 Yhdessä tekeminen ja pohtiminen kehittävät vuorovaikutustaitoja, kieltä ja ajattelua. Kun asioille mietitään yhdessä nimiä, lapsi huomaa ajatella asioita eri näkökulmista ja hänen käsitevarastonsa laajenee. Myös tietoisuus omasta oppimisesta kasvaa, kun työskentelyä arvioidaan ryhmässä keskustellen. Oppimaan oppimiseen on perehtynyt erityisesti Kämmenniemen koulun opettaja Marja- Liisa Järvinen. Hänen mukaansa lapset oppivat tarkkailemaan oppimistaan ja sosiaalista toimintaansa jo alkuoppimisvaiheessa etenkin jos heitä siihen aktiivisesti opastetaan. Opettaja voi auttaa lasta huomaamaan ja nimeämään työskentelyyn liittyviä vaiheita, niin että lapsi vähitellen oppii itse esimerkiksi ongelmatilanteissa suuntaamaan toimintaansa oikein. Johanna Erholm-Rauhala käyttää opetuksessaan lisäksi vieraisiin kieliin tutustumisen näkökulmaa. Vertailemme esimerkiksi englannin- ja suomenkielistä ruokasanastoa toisiinsa kouluaterian yhteydessä. Oppilaista on hauska huomata samankaltaisuuksia tai että vierasperäisiä kirjaimia, joita suomenkielisissä sanoissa ei niin usein näe, onkin runsaasti englanninkielisissä. Tämä avartaa lapsen ajattelua ja herkistää myöhemmälle oppimiselle. EU:n Comenius-hankkeena rahoitettavassa opetuskokeilussa ovat tällä hetkellä mukana Belgia, Englanti, Espanja, Liettua, Portugali, Puola, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Suomi ja Unkari. Kokeilun tuloksista kootaan raportteja hankkeen päätösvuonna Suomesta mukana olevien opettajien raportit julkaistaan yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Hankkeesta on valmistumassa myös väitöskirjoja. & Lukemaan Pyynikin ammattioppilaitoksen rehtori Helena Tuusa ja Tampereen aikuislukion rehtori Elise Kääntönen ovat toimineet ammattilukioissa eri tehtävissä niiden perustamisesta vuodesta 1989 lähtien. Koko ajan koulutussysteemiä on kehitetty. Tulokset puhuvat. Valtaosa valmistuu kaikista tutkinnoista, ylioppilaskokeissa harvat reputtavat ja työelämään kolmoistutkinnon opiskelijat ovat erittäin haluttuja, rehtorit perustelevat. Helppo ja normaalilukiota korvaava vaihtoehto ammattilukio ei ole. Pitää olla kiinnostunut ammattialastaan. Tarvitaan myös riittävät teoreettiset valmiudet selvitä lukiosta ja halua vastuulliseen opiskeluun. Perusaktiivisuutta on oltava myös, istumalla tästä ei selviä, Helena Tuusa sanoo. Mutta miten lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto on saatu puserrettua neljään vuoteen, kun lukiossa tavallisestikin menee kolme vuotta? Reseptinä on hyvin hiottu opetussuunniteltekemään Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra lanseerasi viime vuoden lopulla uutena ehdotuksena idean ammattilukioista. Tampereella ammattilukiojärjestelmää on kehitetty jo toistakymmentä vuotta. Ammattilukio eli ammatillisen tutkinnon, lukion ja ylioppilastutkinnon yhdistäminen on melkoinen urakka. Sen selvittäjille on työelämässä kysyntää. Myös jatko-opinnoissa käytännön taitajat ovat kova sana. Tällä hetkellä Tampereen ammattiopiston koulutusyksiköiden ammattilukioissa opiskelee lähes 700 nuorta. Lisäksi Tampereen sosiaali- ja terveysalan opistossa kaksoistutkintoa suorittaa noin 50 opiskelijaa. Kaksoistutkinto eli ammatillinen perustutkinto ja lukion oppimäärä ylioppilaskirjoituksineen suoritetaan neljässä vuodessa. Kolme vuotta kestää vaihtoehto, jossa ammatillisen perustutkinnon lisäksi opiskellaan neljää lukioainetta ja kirjoitetaan ylioppilaaksi. Näin voi opiskella esimerkiksi Tampereen kauppaoppilaitoksessa merkonomiksi. Useimmiten neljän lukioaineen opiskelu tähtää jatko-opiskeluvalmiuksien parantamiseen. Tampereen ammattiopisto järjestää lukioopetusta yhteistyössä tamperelaisten lukioiden kanssa. Ammattiopiston yksiköistä Hervannan ammattioppilaitos ja Kurun metsäoppilaitos toimivat yhteistyössä Tammerkosken lukion aikuislinjan kanssa. Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen ja Pyynikin ammattioppilaitoksen lukio-opetuksesta vastaa Tampereen aikuislukio. Tampereen kauppaoppilaitoksen kumppani on Messukylän lukio. Tumput suorina ei kannata tulla Takahuhdin koululla tehdään ja pohditaan yhdessä. Mittaamiseen ja siihen liittyviin käsitteisiin tutustumista konkretisoi välineiden tutkiminen. Oppiva Tampere 5

6 Lukemaan & tekemään ma ja tehokas opinto-ohjaus. Lukioaineiden ja ammatillisen koulutuksen päällekkäisyydet on poistettu ja joitakin lukioaineita, esimerkiksi uskontoa ja historiaa on vähennetty. Ammatillisen puolen valinnaisuus käytetään suoraan lukioaineisiin. Opinto-ohjaus on tehokasta ja sitä parannetaan entisestään. Kaikissa koulumuodoissa nuoret tarvitsevat tehokasta ohjausta, erityisesti jos tulee vaikeuksia. Ammattilukio on myös Tampereen ainoa luokallinen lukio. Ryhmän ja tovereiden tuki on melkoinen vetoapu monelle, Elise Kääntönen toteaa. Suosio vakiintunut, työelämä kutsuu Tampereen ammattiopiston ammattilukioissa aloittaa vuo sittain toistasataa uutta opiskelijaa. Suosio on vakiintunut, vaikka samantyyppinen tarjonta naapurikunnissakin on kasvanut. Opiskelijat ovat hyvin haluttuja työelämään. Monet käyvät töissä myös opintojen ohessa, tosin tästä emme erityisemmin pidä, Helena Tuusa sanoo. Valtaosa opiskelijoista myös suunnittelee jatko-opintoja, ainakin jossakin vaiheessa. Ammattikorkeakoulut ovat suosituin vaihtoehto, myös yliopistoihin ja tiedekorkeakouluihin pyrkivien joukko kasvaa tasaisesti, Elise Kääntönen kertoo. Kun opiskelijalla on ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto, hän voi hakea yliopistoihin ja tiedekorkeakouluihin kahdessa hakukiintiössä: pelkässä pääsykoekiintiössä tai pääsykoe+ylioppilastut kin to kiintiössä. Kun suorittaa koko lukion oppimäärän, voi valita, hakeeko ammattikorkeakouluihin ammatillisella vai lukiotodistuksella. Tommi Ryymin Käytännön mies korjaa koneet Tamperelainen Timo Korva, 19, on käytännön mies. Takana on neljä vuotta ammattilukiota Tampereen ammattiopiston Pyynikin ammattioppilaitoksessa ja tulossa ylioppilas- ja lukion päättötodistus sekä todistus sähköalan perustutkinnosta elektroniikka-asentajana. Kyllä kannatti. Vaikka osa jaksoista oli raskaanpuoleisia, älytöntä puurtamista opiskelu ei ollut. Käytännön töitä pääsi tekemään kuten olin halunnutkin. Tuttavien televisioitakin on saanut korjata riesaksi asti. Timo Korvalla on työpaikka tiedossa kahviautomaatteja maahantuovassa ja huoltavassa yrityksessä. Edessä on myös armeija ja ammattikorkeakouluunkin hän aikoo pyrkiä. Ammatilliset lisäeväät ja insinöörin paperit tietoliikennetekniikasta kiinnostavat. Hyöty näkyy jatko-opinnoissa Marjukka Haukkala ja Teo Tuovinen Pyynikin ammattioppilaitoksessa ammattilukion tietoliikenne- ja PC-tekniikan kursseja opetti keväällä 2003 sijaisopettaja Jarkko Kivikoski, 23. Espoossa Teknillisessä korkeakoulussa opiskeleva teekkari suoritti Pyynikin ammattilukiossa sähköalan perustutkinnon tietokonetekniikan suuntautumisvaihtoehdon vuonna Nyt Kivikoski tähtää diplomi-insinööriksi pääaineenaan tietotekniikka. Lähtökohta korkeakouluopintoihin oli ihan eri tasoa kuin tavallisesta lukiosta tulleilla. Kun olin nähnyt miten asiat käytännössä toimivat, esimerkiksi digitaalitekniikan tai signaalinkäsittelyn peruskurssit oli helppo omaksua. Kaverit ammattilukiosta saivat hyvin työpaikat. Itse jatkan opiskelua, koska luotan, että näin minulla on vielä monipuolisemmat mahdollisuudet valita. Valttikortti työnhaussa Itsekuria kysytään. Kun on tiukka jakso, koulujutut on pantava etusijalle. Päivän pituutta ei kannata murehtia, pitää vain keskittyä siihen mitä milloinkin tekee, ylöjärveläinen Hanna- Maija Malinen, 19, toteaa. Malinen kirjoitti ylioppilaaksi ja valmistuu keväällä 2003 Tampereen ammattiopiston Her vannan ammattioppilaitoksesta suunnitteluassistentiksi erikoisalanaan rakennuspiirtäminen. Työnantajat selvästi arvostavat ammattilukiota: on ammattitaitoa ja hyvät yleistiedot. Toukokuussa aloitan työt teknisenä apulaisena siltasuunnittelua tekevässä yrityksessä. Sujuu kun selviää alkusokista Teo Tuovinen, 21, ja Marjukka Haukkala, 18, aloittivat ammattilukion Tampereen ammattiopistoon kuuluvassa Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksessa syksyllä Välillä on työlästä, mutta kyllä tästä selviää. Jotkut pelästyivät heti alussa ja vaihtoivat pelkälle lähihoitajalinjalle. Missään nimessä ei kannata luovuttaa ainakaan ensimmäisenä vuonna, miettivät Haukkala ja Tuovinen. Lähihoitajatutkinnon, lukion ja ylioppilas- 6 Oppiva Tampere

7 Jarkko Kivikoski (vas.) Timo Korva Hanna-Maija Malinen Elina Kolppanen Ammattikymppi selvittää suuntaa Tampereen ammattiopistoon kuuluvassa Pyynikin ammattioppilaitoksessa on kehitetty uusi malli perusopetuksen lisäopetukseen eli kymppiluokaksi. Peruskouluaineiden lisäksi ammattikympillä opiskellaan yksi ammattioppilaitoksen opintomoduuli ja työskennellään 7 8 viikkoa yrityksissä. Kouluvuonna opiskelemassa on kolmas ammattikymppiluokka. Rehtori Helena Tuusan mukaan kokemukset ovat erittäin myönteiset. Opiskelijoiden arvosanat ovat nousseet, poissaolot ovat vähäisiä ja motivaatio opiskeluun on korkea. Kymppiluokan aikana myös suunta jatkosta selkiytyy, tätä edistää muun muassa tehostettu opinto-ohjaus. Nuorten ammattitaidon MM-kisoihin vahva edustus Viisi Tampereen ammattiopiston opiskelijaa matkaa Suomen edustajiksi kesällä Sveitsin St. Gallenissa järjestettäviin 37. ammattitaitoolympialaisiin. Kisoissa kaikkiaan tuhat nuorta ympäri maailmaa mittelee ammatillisesta osaamisesta 40:ssä eri lajissa. Taitaja 2003 SM-kisoissa Jyväskylässä kymmenen Tampereen ammattiopiston opiskelijaa sijoittui palkintosijoille ammatillista osaamista ja kädentaitoja korostavissa kilpailuissa. Lisäksi ammattiopiston Hervannan yksikön opettaja Pekka Heliö valittiin vuoden kouluttajaksi. kirjoitusten jälkeen molemmat suunnittelevat jatko-opintoja joko ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi tai yliopistossa. Historia kiinnostaa Haukkalaa, Tuovista ovat alkaneet mietityttää yhteiskunnalliset kysymykset. Lukion yleistietojen lisäksi opinnoissa karttuu hyvää tietoa terveydenhuollosta ja sosiaalipolitiikasta, Tuovinen toteaa. Lukion jälkeen ammatti valmiina Tommi Ryymin, 17, aikoo kirjoittaa ylioppilaaksi ja valmistua merkonomiksi Tampereen ammattiopistoon kuuluvasta Tampereen kauppaoppilaitoksesta. Jos ei opiskelu lukion jälkeen innosta, on jo ammatti valmiina. Tavoite on selvitä kunnialla kolmessa vuodessa. Sitten armeijaan ja myöhemmin ehkä tradenomiksi. Ensimmäisen opintovuoden kokemuksella Tommi Ryymin summaa, että opinnoissa pärjää, kunhan tekee töitä. Ainakaan alkuvaiheessa kaikki aika ei ole mennyt opiskeluun, vaan töitä ehtii paiskia myös apulaisena kirjapainossa. Hyvä luokkahenki tehtiin yhdessä Kannuksesta kotoisin oleva Elina Kolppanen haki Tampereen ammattiopiston Kurun metsäoppilaitoksessa toimivaan metsälukioon ollessaan vaihto-oppilaana Uudessa-Seelannissa. Vastaavia lukioita on muuallakin Suomessa, mutta opiskelusta Kurussa sain Internetissä parhaan ennakkokuvan. Se on myös pitänyt: opiskelu on monipuolista ja käytännönläheistä. Keväällä 2003 Kolppanen, 20, kirjoitti ylioppilaaksi ja valmistuu metsätalouden perustutkinnosta konepainotteiselta linjalta. Opituksi ovat tulleet niin metsurin työt kuin metsätraktorin ajotaidotkin. Metsässä yhdessä työskentelemällä syntyi hyvä luokkahenki. Aion jatkaa metsäalalla joko ammattikorkeakoulussa tai maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. Vanhat mielikuvat rasittavat teollisuuden työnantajakuvaa Harva yliopistosta valmistuva hakeutuu töihin teollisuuden palvelukseen. Toisaalta myöskään teollisuuden työnantajat eivät osaa etsiä osaajia yliopistoista. Asenteita molemmin puolin yritettiin muuttaa Tamperelainen teollisuus tutuksi -tapahtumassa, jonka järjestivät yhteistyössä Tampereen yliopiston rekrytointipalvelut ja TT. TT:n teollisuusasiamies Päivi Myllykangas arvelee, että korkeakoulutetuilla ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten monipuolisia töitä teollisuudessa nykyään on. Toisaalta työnhakijan pitäisi pystyä kertomaan arkikielellä, mitä osaamista hänellä on. Työnantajat eivät tiedä eri koulutusohjelmien sisältöjä. Henkilökohtaiset kontaktit ovat Myllykankaan mielestä paras tapa muuttaa asenteita. Oppiva Tampere 7

8 Yliopiston tutkintorakenteen uudistuksessa erityishuomio Tehoa koulutuksen tuottavuuteen Vuonna 1998 käynnistyneen Bolognan prosessin tavoitteena on luoda kansainvälisesti kilpailukykyinen ja työvoiman vapaata liikkumista tukeva eurooppalainen korkeakoulualue. Bolognan julistus ei ole yksittäisiä maita sitova sopimus, vaan ilmaus yleisestä tahtotilasta, jota edistetään kansallisin toimin. Opetusministeriön asettama työryhmä esitti viime vuoden lopussa, että Suomessa siirryttäisiin kaikilla aloilla kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen alkaen. Tällöin opintoviikot muuttuvat kansainvälisesti vertailukelpoisiksi ECTS-opintopisteiksi. Yksi opintovuosi merkitsee 1600 tunnin työpanosta ja tuottaa 60 opintopistettä Opiskelijat suorittaisivat ensin kolmivuotisen 180 opintopisteen laajuisen kandidaatin tutkinnon. Ylempään korkeakoulututkintoon eli uuteen maisteritutkintoon tarvitaan lisäksi 120 pistettä eli kahden vuoden opinnot, kertoo Tampereen yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen. Niin suomalaisten kuin useimpien Euroopan maiden yliopistojen ongelmana on opintojen pitkittyminen. On osoitettu, että maissa, joissa yliopiston tutkintojärjestelmä rakentuu niin sanotulle kahden syklin mallille, ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan lyhyemmässä ajassa verrattuna maihin, joissa ensimmäinen tutkinto on suunniteltu viisivuotiseksi. Työryhmä katsoo, että kahden syklin mallille perustuva uudistus parantaisi koulutusjärjestelmän tuottavuutta. Jos valtaosa opintonsa käytännössä keskeyttäneistä suorittaisi alemman korkeakoulututkinnon, heidän työmarkkinatilanteensa helpottuisi. Samalla tuettaisiin heidän myöhempää paluutaan koulutukseen. Tutkintojen perustana pysyy tieteellisyys Maisterien arvostuksessa työmarkkinoilla on kaksi todellisuutta. Ne viestit, joissa vaaditaan rautaisia tuloksentekijöitä, ovat kyllä äänekkäitä. Mutta niitäkin on paljon, jotka arvostavat työntekijän kognitiivisia kykyjä. He haluavat palkata jo aikuiseksi varttuneen ihmisen, joka paitsi kehittyy itse, on kykenevä kehittämään myös tekemäänsä työtä ja työyhteisöään, sanoo Tampereen yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen. Opintojen sisällöt ja niiden työelämävastaavuus tulevat sitä ajankohtaisemmiksi, mitä pidemmälle Bolognan sopimuksen mukaisessa yliopistojen tutkintorakenteen uudistuksessa edetään. Asiaa selvittänyt kehittämistyöryhmä painottaa viime syksynä jättämässään muistiossa työelämän osaamisja kehittämistarpeiden huomioon ottamista kaikkien yliopistollisten tutkintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta muistuttaa, että tutkintojen perusta on edelleen selkeästi tieteellisessä tutkimuksessa. Jokaisella yliopistosta valmistuvalla pitää olla jatkossakin tutkijan taito, vaikkei hän Kannattaa nousta koulutuksen portaita. Tampereen yliopistosta päästään hyvin työelämään, Markku Ihonen sanoo. tutkijaksi ryhtyisikään, Ihonen sanoo. Tutkijan taito ja kyky tieteelliseen ajatteluun eivät merkitse sitä, että maisteri olisi toivoton teoreetikko. Tieteellinen ajattelu työhön sovellettuna merkitsee kykyä kriittisyyteen ja asioiden problematisointiin sekä liiallisen yleistämisen välttämistä. Maisteri tarvitsee myös alansa substanssiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, joita ovat oman ja työyhteisön koulutustarpeen oivaltaminen, tilanteen mukaiset kommunikaatiotaidot sekä sen tasoinen alansa asioiden hallinta, että kykenee kouluttamaan muita. Oma yksikkö kehittämistä varten Ihosen luettelemat taidot ovat linjassa niiden odotusten kanssa, joita työnantajat asettivat maistereille Tampereen yliopiston tekemässä yhteiskuntatieteellisen koulutuksen imagokartoituksessa. Imagokartoitus on vain yksi konkreettinen 8 Oppiva Tampere

9 opintojen työelämävastaavuuteen esimerkki Tampereen yliopiston koulutuksen kehittämistyöstä, jonka jatkuvuus ja systemaattisuus turvattiin perustamalla Opettamisen kehittämisyksikkö runsas vuosi sitten. Yliopiston hallintohierarkiassa tarpeeksi korkealle sijoittuva, suoraan opetuksen vararehtorin ja hallintojohtajan alaisuudessa toimiva kehittämisen tukiyksikkö on kannanotto asian tärkeyden puolesta, Markku Ihonen sanoo. Yksikön tehtävänä on suunnitella, koordinoida ja linjata opetuksen kehittämistä, myöntää sille taloudellista tukea sekä huolehtia opettajien pedagogisesta koulutuksesta. Selkeät raamit työlle piirtää tutkintorakenteen uudistus. Kandeille oma ammatillinen status? Uudistuksen kenties haasteellisin tehtävä on uuden kandidaatin tutkinnon sisällön ja mahdollisen ammatillisen statuksen määritteleminen. Kehittämistyöryhmän mukaan kandin tutkinnon sisältöjä kehitetään jatkossa siten, että ne antavat valmiudet työmarkkinoille ja jatko-opintoihin. Tutkinto on siis oma kokonaisuutensa, jota ei lohkaista erilleen tuosta poikki -periaatteella, Ihonen kertoo. Nykyisin kandidaatin tutkinto on vain välitavoite maisterin tutkintoon tähdättäessä. Huolimatta tutkinnon muuttumisesta pakolliseksi tietynlainen välitutkinnon luonne säilyy, valitaanhan opiskelijat myös vastaisuudessa suoraan maisteritutkintoon. Kehittämistyöryhmän muistiossa ammat tikorkeakoulututkinto rinnastetaan kan didaatin tutkintoon. Kilpailussa työmarkkinoilla kandidaatit tuskin kuitenkaan pärjäävät ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Uudistuksen päätavoite ei ole kandien lähettäminen työelämään, nykyinen työelämä ei ole siihen edes varautunut. Akateemisia ammatteja, joihin kelpaa alempi korkeakoulututkinto, ei ole montakaan. Ammattikorkeakoulututkinnon rinnastamisessa on lähinnä kyse siitä, että se voidaan hyväksyä yliopiston harkinnan mukaan maisteritutkinnon pohjatutkinnoksi. Markku Ihosen mukaan tutkintojen rinnastaminen ei ole kovin merkittävä ongelma. Muutoinkin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kontaktit voisivat olla hänen mielestään likeisemmät. Nyt yliopistot linnoittautuvat tieteen taakse, kun puhe tulee yhteistyöstä. Päivänselvää on, että tutkimuksen voima ja traditio ovat yliopistossa, mistä siis suoranainen uho? Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on tehty esimerkiksi opettajavaihtoa ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Olisi jo korkea aika ymmärtää, että samassa veneessä ollaan, kun tavoitteena on suomalaisen koulutuksen tason nostaminen, hän sanoo. On opittava ajattelemaan, mikä minusta tulee Kovia aloja tähän asti painottanut tietoyhteiskuntakehitys tarvitsee myös pehmeiden tieteiden osaajia. Yhteiskuntatieteilijöiden on tuotava ammatillista substanssiaan enemmän esille ja otettava itse rohkeasti paikkansa tietoyhteiskunnassa, sanoo projektipäällikkö Kaisa Lammi. Lammi johtaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteilijöiden työllistymistä tietoyhteiskunnassa tukevaa ja tutkintojen suorittamista nopeuttavaa Yhtis-projektia. Opetusministeriön käynnistämä hanke on suunnattu yhteiskunta- ja hallintotieteiden sekä informaatiotutkimuksen opiskelijoille. Vastaavanlainen hanke on meneillään myös Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Tietoyhteiskunta on muuttanut työn luonnetta merkittävästi ja synnyttänyt kokonaan uusia työtehtäviä. Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen sisältöjä on tarpeen tarkastella uudelleen myös siksi, että valmistuneiden laadullisessa työllistymisessä eli sijoittumisessa koulutustaan vastaaviin tehtäviin on toivomisen varaa. Yhtis tarjoaa koulutusta, josta osa on täydentävää erilliskoulutusta opintojaan päättäville. Osa taas on yhdessä oppiaineiden ja yliopiston rekrytointipalvelun kanssa järjestettävää monitieteistä koulutusta. Yhtenä Yhtiksen tavoitteena onkin vahvistaa opetussuunnitelmien työelämäorientaatioita ja -yhteyksiä, Lammi kertoo. Hallintotieteilijöiden opinnot jäävät Kaisa Lammi toteuttaa osan Yhtiksen toiminnoista yhdessä Tampereen yliopiston rekryn ja etampere-hankkeen kanssa. Oppiva Tampere 9

10 Saara Tiuraniemi osallistui uuden Henki ja elämä -kirjallisuustapahtuman suunnitteluun ja järjestelyihin. Gradunsa hän aikoo saattaa valmiiksi tänä vuonna. monesti liian kapea-alaisiksi, kun taas yhteiskuntatieteilijöiden aineyhdistelmät saattavat liikkua sfääreissä. On opittava ajattelemaan, mikä minusta tulee. Yhteiskuntatieteilijä voi toisaalta luottaa siihen, että sijoittumismahdollisuudet ovat laajat. Henkilökohtaisen erityisosaamisen kehittäminen on silti suositeltavaa. Työnantajat odottavat yliopistosta valmistuneelta akateemista asiantuntijuutta ja kykyä analyyttiseen ajatteluun. Tämän lisäksi tarvitaan ICT-taitoja, medialukutaitoa ja tiimityövalmiuksia. Yhteisen kielen löytyminen monialaisissa tehtävissä edellyttää myös teknologiaymmärrystä. Erityisesti Kaisa Lammi painottaa kykyä hallita niin julkisen talouden kuin liiketalouden lainalaisuuksia. Taloustietämys on nykyisin yhtä tärkeää kuin hyvä kielitaito, hän sanoo. Saaran reitti oli selkeä Joillekin opiskelijoille työelämä, opinnot ja harrastukset ovat yksi iso kokonaisuus, jossa erilaiset tekemiset lomittuvat toisiinsa. Nämä nuoret sujahtavat verkostoihin ja solmivat tarpeellisia kontakteja. Heille tarjotaan työtilaisuuksia ja he luovat niitä myös itse. Saara Tiuraniemi avasi polkunsa työelämään tekemällä itseään kiinnostavia asioita. Erilaisten seminaarien järjestelyissä ja teatteriproduktioissa häärännyt energinen nuori nainen ei jäänyt huomaamatta. Niinpä talvella 1999 Väinö Linna -seuran hallituksen jäsen, professori Yrjö Varpio soitti Saaralle ja pyysi häntä kesän 2000 Pentinkulman päivien organisoijaksi. Olin mittavasta haasteesta hurjan innostunut. Vuonna 2001 tapahtuma muuttui EU-projektiksi ja minut nimitettiin projektivastaavaksi. Alun perin runsaan vuoden pesti jatkuu ainakin vuoden 2004 loppuun asti. Tehtäväni on suunnitella ja koordinoida Pentinkulman päivät -tapahtumaa, Väinö Linnan reittiä ja Henki ja elämä -kirjafestivaalia. Erityisesti tarvitsen sosiaalisia taitoja, sillä tapaan valtavasti eri alojen ihmisiä. EU-projekti tuo tapahtumaan kansainvälisyyttä, joten kielitaito on välttämätön. Ja vaikka en ole opiskellut päivääkään taloutta, olen pärjännyt hyvin käytännön järjellä. Saara opiskeli Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuutta. Hän on gradua ja muutamaa tenttiä vaille valmis filosofian maisteri. Aloitin opinnot yliopistossa 1997 ja siirryin suoraan pääaineopintojen proseminaarivaiheeseen, sillä olin opiskellut alaa avoimessa yliopistossa työn ohessa. Sivuaineiksi valitsin filosofiaa, journalistiikkaa sekä teatterin ja draaman tutkimusta. Valinnat olivat helppoja, sillä taipumukseni kirjalliseen ja luovan ilmaisuun ovat olleet selvillä lapsuudesta lähtien, hän kertoo. Tietoa jonottamatta Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professorin Martti Hirvosen koulutuksen visiossa yliopiston portit avattaisiin kaikille opinhaluisille. Suomi on kummallinen maa, jossa tietoa joutuu jonottamaan! Jonoissa vellovaa ikuista koulutusreserviä säädellään sisäänpääsytutkinnoilla, jotka ovat outo hallinnollinen ratkaisu, kun tavoitteena on kuitenkin tiedon jakaminen. Otetaan mallia muualta Euroopasta, missä yliopistoon pääsee kuka tahansa ja missä yliopistot suorastaan kilpailevat nuorista. On väärin, että nuoret asetetaan vastakkain taistelemaan koulutuspaikoista, kun sen sijaan pitäisi kilpailuttaa yliopistoja. Pistetään kilpasille mieluummin terävin kärki eli professorit, niin johan syntyy tulosta. Se pitäisi yliopistot ja tiedeyhteisöt Suomessakin ajan vaatimusten tasalla, Hirvonen sanoo. Hän arvostelee koulutusjärjestelmää vanhakantaisesta holhoamisesta: meillä ei ole valtuuksia päättää itse omasta elämästämme. Ihmisten pitäisi saada hakea yliopistosta tarvitsemansa tieto. Tutkinnoista ei olisi niin väliä. Selvitetään jokaisen yliopiston laitoksen bruttokansantuoteosuus. Veronmaksajilla on oikeus tietää eri alojen koulutuksen kustannukset suhteessa niiden yhteiskunnalle antamaan tuottoon. Laitosten aikaansaannoksen selvittämisen johtaisi parhaimmillaan siihen, että olisi julkisilla varoilla annettavaa koulutusta sekä koulutusaloja, joille etsitään muita rahoituksen muotoja. Hirvonen asettaisi myös professorit vastuuseen koulutuksen laadusta ja opintojen työelämävastaavuudesta. Professoreiden palkka tulisi johtaa nuorten keskipalkasta esimerkiksi vuoden kuluttua valmistumisesta, hän ehdottaa. Miten kävisi professorin itsensä? Minä kuuluisin kyllä voittajiin, Hirvonen nauraa. 10 Oppiva Tampere

11 Tieteen pärekattotalkoissa tarvitaan luovia pedantteja Miten syntyvät teknologian inno - vaa tiot? Voiko innovatiivisuuteen opettaa? Tieteellinen tutkimus on kuin entisaikojen pärekattotalkoot: kimpassa saadaan hyvää aikaiseksi, vertaa professori Tapio Saramäki. Koulutuksessa ei pidä tukahduttaa nuorten ajattelun vapautta, vaikka heidän työskentelyään suunnattaisiin kurinalaisuuteen. Innovaatiot tarvitsevat syntyäkseen luovia pedantteja, sanoo puolestaan professori Ilkka Haikala. Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikan osaston originellit professorit Saramäki ja Haikala ovat palkittuja ja pidettyjä luennoijia. Vuosittain yli 50 ohjelmistotekniikan diplomityötä ohjaava Haikala ehtii sanojensa mukaan paneutua tutkimukseen enää vain avustaessaan nuorempia tutkijoita. Haikala on tuttu mies myös yrityksissä. Hän laskee antavansa täydennyskoulutusta parikymmentä päivää vuodessa. Pari vuotta sitten Nokia Oyj:n Säätiö palkitsi hänet pitkäaikaisesta ja kannustavasta ohjelmistotekniikan opetus- ja tutkimustoiminnasta sekä alan opetusmateriaalin tuottamisesta. Digitaalisen signaalinkäsittelyn professori Tapio Saramäki on ensisijassa tutkija ja opettaa peruskursseja pidemmälle ehtineitä teekkareita. Lisäksi hän kiertää kansainvälisen sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestön IEEE:n kutsuluennoijana pitkin maailmaa. Järjestö on myöntänyt hänelle arvostetun elinikäisen Fellow-arvon, jonka haltijoita on Suomessa vain yhdeksän. Näistä kaksi on myönnetty tamperelaisille, Saramäelle ja hänen työtoverilleen professori Jaakko Astolalle. Astola johtaa Suomen Akate mian tieteen huippuyksiköihin kuuluvaa TTY:n sig naalinkäsittelyn ryhmää, johon myös Saramäki kuuluu. Äskettäin Moskovasta luentomatkalta kotiutunut Saramäki kertoo soittaneensa kuulijoilleen huuliharppua. Huuliharppua? Leikkimieltä luennoimiseen Poikamaiseen kepposteluun ja ilonpitoon aina valmis Saramäki ei hassuttele luentosalissa huvin vuoksi. Huuliharppu on tarkoin harkittu juttu. Soitan Ukko Nooan ensin itse, minkä jälkeen kuuntelemme saman melodian kommunikaattorista. Näin kuulijat on johdatettu varsinaiseen aiheeseen, digitaaliseen signaalinkäsittelyyn. Pikkutempuilla kuulijat pysyvät hereillä ja syntyy välitön tunnelma. Varsinkin opiskelijoille rento ilmapiiri on tärkeä, jotta he Kuva Nokia Mobile Phones Oppiva Tampere 11

12 Tapio Saramäen Australian-tuliainen dideridoo saattaa kajahtaa opiskelijoiden iloksi pian myös luentosalissa. uskaltautuvat kyselemään. Sillä on merkitystä, miten asian esittää. Minä luotan improvisaatioon ja kalvoihin, sillä ihminen on visuaalinen elukka. Kaavioina algoritmi on vaikea käsittää, mutta kuvasarjana se tajutaan yleensä viidessä minuutissa. Asiapohjasta Saramäki ei silti tingi tippaakaan. Opetuksessa hän painottaa teorian ja käytännön saumatonta yhteyttä, aivan kuten Ilkka Haikalakin. Vedän opiskelijoille System level DSP algorithms -kurssia, jonka tarpeellisuus kirkastui oman yritystoimintani kautta. Teollisuus tarvitsee digitaalisen signaalinkäsittelyn ammattilaisia, jotka hallitsevat perusasiat aukottomasti. Meidän tehtävämme on tuottaa heitä. Luovalla on löysää päässä Tapio Saramäki kertoo keskustelleensa äskettäin kollegansa kanssa, kuinka luovuuden määrä tuntuu pysyvän ennallaan, vaikka tutkijoiden määrä on heidänkin laitoksellaan kasvanut. Tutkijalta vaaditaan kyllä tiettyä luonteen laatua. Huipputuloksien syntyminen ei noudata virka-aikaa, vaan oivalluksia syntyy missä ja milloin tahansa. Ajatuksen pitää saada laukata vapaasti. Uskon myös, että huumorintaju ja luovuus kulkevat käsi kädessä, rutiinit sopivat tosikoille, hän nauraa. Vakavasti puhuen Saramäki ei usko rahan voimaan eikä näyttämisen haluun. Hyvissä tutkijoissa on paljon niin sanottuja maalaispoikia, jotka eivät tunge eturiviin. Heille mainetta tärkeämpää on sisäinen ambitio tehdä ja saada aikaiseksi. Tutkijan taustayhteisölläkin on merkitystä. Saramäki kehuu signaalinkäsittelyn laitoksen kansainvälistä ilmapiiriä ja välitöntä tunnelmaa. Meidän ei tarvitse kilpailla keskenämme, koska kaikki ovat jo kannuksensa ansainneet. Ulkomaisten huippujen kanssa toimimme ovelasti: kutsumme heidät tänne ja alamme tehdä yhteistyötä. Koulutuksen pohjana laadukas tutkimus Kun Tapio Saramäen puhe pulppuaa vapaasti assosioiden, Ilkka Haikala ottaa tuo lissaan mukavan takakenon ja alkaa pohtia. TTY on aina ollut teollisuuden korkeakoulu. Vielä kymmenkunta vuotta sitten meitä pidettiin sen tähden sanoisinko suorastaan tieteellisesti epäilyttävinä, mutta nyt kaikki tuntuvat tahtovan samanlaisen statuksen. Se ei kylläkään ole itseisarvo: toiminnan laatu ei ole yksiselitteisesti mitattavissa ulkopuolisella rahoituksella. Yliopiston strateginen menestystekijä on tutkimus. Siinä lepää asiantuntemuksemme, jonka siirrämme koulutukseen. Hyvä tut- kimus ja sen riittävyys ovat ykkösasia, toisena tulee perustutkinnon sisältö, hän sanoo. Ilkka Haikalan mukaan koulutuksen tavoitteena on tuottaa innovatiivisia ja vapaasti ajattelevia, silti kurinalaisesti työskenteleviä diplomi-insinöörejä, jotka ilmaisevat itseään täsmällisesti hyvällä suomen kielellä. Häntä vähän harmittaa tietotekniikan teekkarin ja diplomi-insinöörin julkisuuskuva sosiaalisesti rajoittuneina himokoodaajina ja nörtteinä. Tietotekniikan osaajissa on kaikenlaisia ihmistyyppejä ja erilaisia lahjakkuuksia. Jotkut ovat hyviä asiakasrajapinnan hoitajia, on markkinoijia ja kyvykkäitä kouluttajia. Jotkut sopivat parhaiten teknisiksi asiantuntijoiksi. Kaikkien osaamista tarvitaan, kun kartoitetaan asiakastarpeita ja etsitään niihin ratkaisuja. Innovaatioihin iteroiden Insinööri haluaa siis eteensä ongelman, jonka ratkaisemisesta on hyötyä heti eikä joskus tulevaisuudessa. Miten prosessi käytännössä etenee? Ensiksi yritetään katsoa asiakastarpeen taakse, sillä tarve on ilmaus jostakin ongelmasta, johon voi olla useita ratkaisuja. Sitten tarvitaan ideoita, paljon ja erilaisia. Kaikki kirjataan, hulluimmatkin. Sen jälkeen määritellään ratkaisu, tehdään, testataan ja valmista on! Oikeasti näin ei menetellä. Koska maailma muuttuu huimaa vauhtia, ohjelmistokehityksessäkin noudatetaan iteratiivista menetelmää. Se tarkoittaa, että hyvin lyhyessä ajassa tuotetaan ensimmäinen versio, jonka pohjalta tehdään toinen, kolmas Näin ratkaisuissa voidaan ottaa huomioon muutokset asiakkaan ja loppukäyttäjän tarpeissa. Haikala muistuttaa, ettei ohjelmistosuunnittelu ole yksinomaan tekninen prosessi. Se sisältää myös sosiaalisen aspektin, mistä seuraa, ettei välttämättä tavoitella teknisesti hienointa ratkaisua. Käytettävin on paras. 12 Oppiva Tampere

13 Sovelluslaboratorio lisää opetuksen käytännönläheisyyttä IIDA sai 65 ehdotusta Hermia Yrityskehityksen ja Keksintösäätiön yhdessä järjestämään IIDAideakilpailuun tuli ehdotuksia yhteensä 65 kappaletta. Kilpailussa haettiin nyt ensimmäistä kertaa tuoteideoiden lisäksi myös palveluideoita ja bisneskonsepteja, minkä ansiosta erityisesti Tampereen yliopistolta tulleiden ehdotusten osuus kasvoi aiemmista vuosista. Eniten ehdotuksia tuli kuitenkin edelleen Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Voittajat julkistetaan huhtikuun lopussa. Tamperelaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu ideakilpailu järjestettiin nyt viidettä kertaa. Innovaatiovoimaa! Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija, TkT Ismo Rakkolainen on saanut Uuden Teknologian Säätiön vuoden 2003 ensimmäisen innovaatiopalkinnon. Myös TTY:n erikoistutkija Mika Iltanen ja tutkimusapulaiset, tekniikan ylioppilaat Markus Ritala ja Pasi Myllymäki palkittiin innovaatioistaan. Ismo Rakkolaisen palkittu keksintö on uudenlainen mobiililaitteen käyttöliittymä. Mika Iltanen palkittiin keksinnöstään hyödyntää kamerapuhelinta reaaliaikaisessa prosessisäädössä ja monitoroinnissa. Pasi Myllymäki ja Markus Ritala palkittiin innovaatiosta Blue Remote, joka on kodin viihdeelektroniikan yleiskaukosäädin kaikkia infrapunaohjattavia elektroniikkalaitteita varten. Blue Remotessa ei ole omaa fyysistä käyttöliittymää, vaan sitä käytetään Bluetooth-yhteydellä varustetun matkapuhelimen avulla. Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden osasto ottaa käyttöön uuden sovelluslaboratorion. Laboratorio lisää opetuksen käytännönläheisyyttä. Siellä opiskelijat pääsevät konkreettisesti tutustumaan yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Laboratoriossa ratkotaan käytännön tehtäviä, jotka reaaliaikaisesti vaikuttavat järjestelmän eri osiin ja auttavat siten kokonaisuuden ymmärtämistä, kertoo projektipäällikkö ja tutkija Pasi Virtanen TTY:n tiedonhallinnan laitokselta. Virtanen korostaa, että TTY:n tiedonhallinnan opetuksessa keskeistä on kokonaisuuden eli yrityksen liiketoiminnan ymmärtäminen. SmartWearLab älyvaatetutkimukseen Älyvaatetutkimuksen keskittymä Tampereella ja sen ympäristössä vahvistuu: Tampereen teknilliseen yliopistoon on perustettu älypukeutumiseen ja -tekstiileihin keskittyvä tutkimuslaboratorio SmartWearLab. SmartWearLabissa keskitytään tutkimus- ja tuotekehitystyöhön puettavan teknologian, toiminnallisten vaatteiden, jalkineiden ja älytekstiilien alueella. Päähuomio on tekstiilien tutkimuksessa. Perustutkimuksen lisäksi laboratorion tutkijat tekevät soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa. Haemme materiaali-, tekstiili- ja Automaatioalan tutkimus- ja koulutuskeskus Valkeakoskelle Sovelluslaboratorion havainnollistama toiminnanohjausjärjestelmä kuuluu olennaisena osana digitalisoituneen yrityksen liiketoiminnan hallintaan. Uusi sovelluslaboratorio toimii tiedonhallinnan laitoksen yhteydessä ja sitä hyödynnetään tiedonhallinnan, liikenne- ja kuljetustekniikan sekä teollisuustalouden laitosten opetuksessa. Laboratorio soveltuu myös tutkimustoimintaan. Sovelluslaboratorio kuuluu sähköisen liiketoiminnan tutkimuskeskuksen ebrc:n toimintaan ja liittyy sen kautta etamperetietoyhteiskuntaohjelmaan. vaatetustekniikkaa elektroniikkaan ja signaalinkäsittelyyn yhdistämällä uusia innovaatioita. Poikkitieteellisen yhteistyön avulla tähtäämme kansainvälisestikin alan huippuosaajaksi, uuden yksikön johtaja, professori Heikki Mattila sanoo. Laboratorio toimii osana kuitumateraalitekniikan laitosta, joka on ainoa yliopistotasoista tekstiilitekniikan opetusta antava laitos Suomessa. Yhteistyössä Tekstilhögskolan i Boråsin kanssa on päätetty perustaa Nordic Centre for Higher Textile Studies, joka keskittyy kansainväliseen tekstiiliopetukseen Itämeren alueella. Valkeakoskelle perustetaan automaation ja käynnissäpidon tutkimus- ja koulutuskeskus, ja tässä yhteydessä Tampereen teknillinen yliopisto laajenee Etelä-Pirkanmaalle. Keskus tarjoaa tutkimus- ja tuotekehityspalveluja esimerkiksi elintarvike- ja pakkausteollisuudelle. Keskus työllistää suunnitelmien mukaan viiden vuoden kuluttua suoraan noin 60 henkeä. Se tuo Valkeakoskelle myös Tampereen teknillisen yliopiston professuurin. TTY:n läheisin kumppani hankkeessa on Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikkö ja sen yhteydessä toimiva AutoMaint-kehittämisyksikkö. Muut keskeiset tekijät ovat Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelma, Valkeakosken ammattiopisto ja Valkeakosken kaupunki. Oppiva Tampere 13

14 Suomen vetovoimaisimman historiatieteen laitoksen menestyksen salaisuus: Raakaa työtä ja opiske Suuret asiat koostuvat pienistä teoista. Olemme tehneet jo vuosia määrätietoista työtä opetuksen sisältöjen kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi, Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen johtaja, professori Pertti Haapala kertoo. Kun perinteisen yliopistoajattelun mukaisesti professorit keskittyvät tutkimukseen ja siinä sivussa hoitavat opetusta, me asennoidumme toisin: olemme olemassa opiskelijaa varten. Tämä saattaa kuulostaa naiivilta, mutta tosiasia on, että opiskelijoiden laiminlyönti näkyy laitoksen tuloksessa. Haapala on tottunut erittelemään laitoksensa menestymisen syitä, eikä ihme, sillä kysyjiä riittää. Laitos valittiin yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi ainoana yliopistollisena yksikkönä Tampereelta. Tunnustus myönnettiin jo toisen kerran. Korkeakoulujen arviointineuvoston esitys opetuksen laatuyksiköksi tuottaa muutakin kuin mainetta. Opetusministeriö käyttää sitä kriteerinä jakaessaan tuloksellisuusrahaa, joka on puoli miljoonaa euroa kolmivuotiskaudella. Tutkimus generoi uutta osaamista Historiatieteen laitoksen talous on tosin kunnossa ilman opetusministeriön bonustakin opiskelijoiden hyvän läpivirtauksen kuten opetusministeriön termi kuuluu ja poikkeuksellisen mittavan tutkimusrahoituksen ansiosta. Tutkimusrahoituksessa olemme alamme kärjessä Suomessa. Tutkimuksella pidämme yllä osaamista ja laajaa henkilökuntaa sekä henkisiä resursseja: mitä enemmän tutkimusta, sitä enemmän voimme generoida uutta osaamista, Haapala sanoo. Laitoksella työskentelee lähes 50 henkeä, joista tutkijoita on parikymmentä. Kaikki tutkijat opettavat ja opettajia rekrytoitaessa kiinnitetään 14 Oppiva Tampere

15 lijaa arvostava asenne Koskesta voimaa myös historian opiskeluun. Opiskelijat tekevät verkkoon laajaa Tampereen historiaa. Samalla he oppivat digitaalisen aineiston luomisen, professori Pertti Haapala kertoo. huomiota hakijan kykyyn ohjata tutkimuksen tekemistä. Näin siksi, koska tutkimus on myös laitoksen pedagoginen johtolanka ja opiskelijoiden keskeinen opiskelumuoto. Ilmaisemme tavoitteemme laadullisesti. Opiskelussa tavoitteena on historiallisen ajattelun kehittyminen opintojen edetessä. Laitoksen tehtävänä on tuottaa kriittistä, omaa ja vieraita kulttuureita jäsentävää historiantietoa. Tutkimuksellinen ote tukee molempien tavoitteiden saavuttamista parhaiten. ja pätevöittää opiskelijat Tutkimuksen ja opetuksen kiinteä vuorovaikutus motivoi ja pätevöittää opiskelijoita pikkuhiljaa tutkijan tehtäviin. Jo opintojen proseminaarivaiheessa opiskelijat voivat osallistua apulaisina laitoksen tutkimushankkeisiin, ja näin kehittyä tutkijoina ja kirjoittajina. Tämä avaa myös portteja tuleviin työpaikkoihin, Haapala sanoo. Opiskelijoita rohkaistaan tieteelliseen kanssakäymiseen, osallistumaan tutkijakokouksiin, tieteellisten artikkeleiden kirjoittamiseen ja opiskeluun ulkomailla. Tarvittaessa näihin annetaan taloudellista tukea laitoksen varoista. Tutkimusprojektit ovat myös merkittävä jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin väline. Laitoksella syntyykin 3 5 väitöskirjaa vuodessa. Akateeminen vapaus lähes heitteillejättöä Pertti Haapala mainitsee tyytyväisyyttä äänessään, että Tampereen yliopiston historiatieteen laitos on alansa halutuin opiskelupaikka Suomessa. Vuosittain sisälle pyrkii noin 500 uutta opiskelijaa sekä alan opiskelijoita muista yliopistoista, jotka haluavat vaihtaa Tampereelle. Historia on myös yksi Tampereen yliopiston suosituimmista sivuaineista. Opiskelijavalinnassa sisään otetaan kymmenen prosenttia hakijoista. Laitokselta putkahtaa lähes sama määrä valmiita maistereita vuodessa. Esimerkiksi viime vuonna valmistumisprosentti oli 87,5. Se on humanististen alojen huippua Suomessa. Haapalan mukaan opiskelutulokset korreloituvat suoraan opettajien ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Opiskeluyhteisöön integroitunut opiskelija ei jätä opintojaan kesken. Akateemisen vapauden ylikorostamisen sijaan tarjoamme opintoputken, joka ei ahdista, hän sanoo. Vuorovaikutuksessa keskeisintä on opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus, osaamisen jatkuva seuranta ja arviointi sekä systemaattinen, useita kanavia hyödyntävä palautejärjestelmä. Opiskelijoiden näkemyksellä on arvoa: palautetta hyödynnetään opetussuunnitelman ja opetusohjelman laa din nassa eikä laitoksella tehdä ainuttakaan merkittävää opetuksen uudistusta kuulematta opiskelijoita. Akateemisen vapauden suitsimisen lisäksi laitoksella on puututtu yliopistomaailmalle tyypillisiin jäykkiin organisatorisiin rakenteisiin. Yliopistollisten virkojen hierarkia jota muuten pidän suoranaisena säätyjaon jatkeena on meillä purettu. Lehtorin virkoja ei ole ja esimerkiksi yliassistentin ja apulaisprofessorin toi menkuvat ovat melko sa manlaiset. Ideana on, että kaik ki voivat opettaa kaikkea ja että opettajia on helppo lähestyä. Niinpä professori Haapalakin opettaa uusien opiskelijoiden peruskursseja ja pitää sitä vieläpä virkistävänä. Menettely ei tulisi kuuloonkaan monilla laitoksilla, joilla professorit tapaavat opiskelijoita vasta syventävissä opinnoissa. Historiasta näkemystä nykyaikaan Historiaa pitää opiskella tulevaisuutta varten, ei menneisyyden vuoksi. Pertti Haapala toteaa, että historiaa pitää opiskella tulevaisuutta varten, ei menneisyyden vuoksi. Historiatiedon ja -tutkimuksen tarpeet luodaan nykyajassa, ja juuri tässä piilee opintojen kiinnostavuuden ydin. Avoin suhtautuminen nykyisyyteen ja reagoiminen ajankohtaisiin asioihin eivät vähennä historiantutkimuksen arvoa, päinvastoin. Laitoksemme opiskelijoille ei esimerkiksi tuottaisi vaikeuksia kirjoittaa artikkeleita, joissa historiatiedon valossa jäsennetään nykyistä maailmanpoliittista tilannetta ja taustoitetaan Irakin sotaan johtaneita syitä. Joskus on tarpeen myös kaataa raja-aitoja ja tuuletella käsityksiä. Yliopistojen tutkintorakenteen uudistuksessa laitos aikoo lopullisesti luopua oppiainejaosta eli yhdistää Suomen historian ja yleisen historian yhdeksi kokonaisuudeksi. Suomen historia on osa maailmanhistoriaa. Tähänastinen jako on ollut pelkästään ideologinen ja siten keinotekoinen, Haapala perustelee. Oppiva Tampere 15

16 Tiedon vastaanottajasta tiedon luojaksi Ongelmaperustainen oppiminen pyrkii koulutuksen ja työn osaamisvaatimusten yhdistämiseen. Se valmistaa opiskelijoita työelämään vahvistamalla ryhmätyötaitoja, muutosvalmiutta sekä kykyä etsiä ja käyttää tietoja monipuolisesti. Opetus perustuu käytännön työelämästä lähtevien ongelmien ratkaisemiseen. Tampereen yliopisto on kansainvälinen edelläkävijä ongelmaperustaiseen oppimiseen liittyvässä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa sekä sen soveltamisessa alan koulutukseen. Ongelmaperustaista oppimista sovelletaan eri puolilla maailmaa eniten lääketieteen ja terveydenhoidon opetukseen. Teknisillä ja kaupallisilla aloilla sitä käytetään jonkin verran. Ongelmaperustainen oppiminen antaa oppilaille perustaitoja, joita tarvitaan kaikessa työssä ja kaikissa ammateissa, sanoo professori Esa Poikela Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitokselta. Ensinnäkin ryhmätyötaitoja. Oppimista ohjataan pienryhmissä, joten niissä toimiminen omaksutaan ihan kantapään kautta. Toiseksi muutos- ja kehittämisvalmiuksia. Opetus keskittyy käytännön työelämästä lähtevien ongelmien ratkaisemiseen. Niiden tutkimiseen tarvittavia tietoja opiskelijat kartoittavat ja hakevat lähtökohtanaan omat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa. Kolmanneksi ky ky itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijat hoitavat ongelman ratkaisuun tarvittavan tiedonhankinnan itsenäisesti. Opettaja tukee antamalla aktiivisesti palautetta. Ongelmaperustainen oppiminen on kuitenkin paljon enemmän kuin tapa ratkaista ongelmia. Se on filosofia ja elämäntapa. Kun ihminen oivaltaa jatkuvan kehittymisen mahdollisuuden, tiedon luomisen ja sen jakamisen merkityksen sekä oppimisen rajattomuuden, hän elää ongelmaperustaisen oppimisen mukaisesti. Lastentarhanopettajat uranuurtajina Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos on ongelmaperustaiseen oppimiseen perustuvan opetuksen uranuurtaja. Varhaiskasvatuksen yksikkö siirtyi kolme vuotta sitten ongelmaperustaisen oppimisen pohjalta rakennettuun opetussuunnitelmaan, ensimmäiset uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelleet lastentarhanopettajat valmistuvat tänä keväänä. Professori Anna Raija Num- menmaan mukaan kokemukset ovat varsin rohkaisevia. Uusi menetelmä työllistää opettajia ihan eri tavalla kuin perinteinen luennointi, mutta se myös antaa enemmän. Pääsemme seuraamaan ja tukemaan henkilökohtaisesti opiskelijoiden osaamista ja heidän kehittymistään. Opiskelijoilta menetelmä edellyttää alusta asti oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Opetuksen kokonaisarviointi on vielä kesken, mutta keskusteluissa Lääketiede ponnahduslautana Ajatus ongelmien avulla oppimisesta syntyi jo sata vuotta sitten. Ensimmäiset sovellukset yliopisto-opetukseen tehtiin 1980-luvulla lääketieteessä, jossa haluttiin siirtää työn painopistettä lähelle potilasta ja hänen ongelmiaan. Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ryhtyi kehittämään koulutustaan ongelmaperustaiseen oppimiseen pohjautuvaksi 1990-luvun alussa. Kasvatustieteen laitoksen tutkijat saivat silloin tehtäväkseen perehdyttää lääketieteen opettajia uuteen opetusmenetelmään. Tehtävästä tuli ponnahduslauta, joka aloitti ongelmaperustaisen oppimisen tutkimuksen ja kehittämisen Tampereella. Nyt ongelmaperustainen opetussuunnitelma on käytössä myös yliopiston varhaiskasvatuksen yksikössä, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttien koulutuksessa. Lääkärien ja fysioterapeuttien koulutukselle on myönnetty valtakunnallinen laatuyksikköpalkinto. ProBell-ryhmälle tunnustusta Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitoksen professori Esa Poikela johtaa ProBell-ryhmää, joka tutkii tiedon ja osaamisen kehittämistä koulutuksen ja työn rajapinnassa. Monitieteelliseen ryhmään kuuluu tutkijoita, opettajia ja jatko-opiskelijoita Tampereen yliopistosta ja alueen ammattikorkeakouluista. Vuonna 2002 Suomen Akatemia myönsi ryhmälle rahoituksen nelivuotiseen Life Long Learning -tutkimushankkeeseen. Samana vuonna ProBell sai Tampereen yliopiston Ällästikku-palkinnon tunnustuksena innovatiivisesta työstä ongelmaperustaisen oppimisen tutkimisessa, kehittämisessä ja käyttöönotossa. 16 Oppiva Tampere

17 Kasvatustieteiden kandidaatiksi keväällä valmistuva Saija Pekkarinen kuuluu ensimmäiseen ryhmään, joka opiskeli ongelmaperustaisen oppimisen pohjalta rakennetun opetussuunnitelman mukaan. Lastentarhanopettajan käytännön työtä Saija harjoitteli Veisun päiväkodissa. oppilaat tuntuvat olevan opetukseen tyytyväisiä. Toteutamme opetusta läheisessä yhteistyössä päiväkotien kanssa. Opiskelijoiden kaikki tutkimusaiheet haetaan työelämästä ja niiden tulosten on tarkoitus palvella käytäntöä. Lisäksi olemme kouluttaneet työharjoittelun piiriin kuuluviin päiväkoteihin mentoreita tukemaan opiskelijoita ja toimimaan yhdyshenkilöinä työn ja koulun välillä. Kukaan ei koskaan pysty kouluttamaan nuorista opiskelijoista valmiita työelämän konkareita. Mutta me koulutamme nyt hyviä noviiseja, jotka suhtautuvat muutoksiin avarakatseisesti ja ovat valmiita omaksumaan uutta, Nummenmaa sanoo. Ryhmässä tieto laajenee ja syvenee Poikela kertoo, että ongelmaperustainen oppiminen auttaa myös yrityksiä tiedon organisoinnissa ja hallinnassa. Hän kouluttaa yritysjohtajia ymmärtämään tietoa ja ryhmätyön merkitystä. Kaikki tieto ei löydy kirjoista tai muistioista. Ihmisten kokemukset, arvot, asenteet ja toiminta sisältävät yritykselle arvokasta tietoa, jota on vaikea saada näkyviin. Se tulee esiin suhteissa muihin ihmisiin, tekemissä ja sanomisissa. Siksi ryhmässä toimiminen käy yrityksille yhä tärkeämmäksi. Ongelmaperustaisen oppimisen ryhmä- tai tiimityö voidaan loistavasti soveltaa yrityksiin. Ryhmien vetäjät ovat yrityksessä opettajien sijaan esimiehiä tai tiimivalmentajia, ryhmien jäsenet edustavat monipuolisesti yrityksen ammatteja ja osaamista. Yrityksessäkin ryhmät perustetaan vaativia projekteja varten, ei vain yhteen tehtävään. Jotta jäsenet motivoituvat kaivamaan esiin merkityksellistä tietoa ja jalostamaan sitä yhdessä, kaikkien on toimittava osana ryhmää yhteiseksi hyväksi. Ryhmätyötaitoja vaaditaan yrityksessä jokaiselta, mutta varsinkin tiimejä vetäviltä esimiehiltä. etampere-kortti moneen käyttöön Maksamisen ja verkkoasioinnin yhdistävä etampere-monitoimikortti on otettu käyttöön. Tampereen ja Nokian kaupunkien henkilöstölle on jaettu 500 korttia. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoille kortteja jaetaan syksyyn mennessä yhteensä etampere-korttia voi käyttää esimerkiksi virallisen aloitteen tekemiseen Tampereen kaupungille valtakunnallisen HST-kortin tapaan Internetissä. Nokian kaupunki käyttää etampere-korttia virastojen kulunvalvonnassa. Opiskelijoille on tarjolla ruokailuun, opintoihin ja terveydenhoitoon liittyviä palveluita. Esimerkiksi TAMKin noin ekortin omistavaa opiskelijaa voivat käyttää kolmea opiskelijaterveydenhuollon verkkosovellusta sekä hakea opinto-oikeutta yliaikaiseen opiskeluun sähköisellä lomakkeella. etampere-kortti käy myös maksuvälineenä Tampereen seudun busseissa sekä Tampereen ja Nokian uimahalleissa. Kortilla oleva varmenne todistaa kortinhaltijan henkilöllisyyden sekä mahdollistaa sähköisen allekirjoituksen ja tietojen turvallisen välittämisen Internetin kautta. Virallisen verkkoasioinnin ohella vahvaa tunnistamista tarvitaan muun muassa opintosuoritusten ja terveystietojen välittämisessä sekä verkkoäänestyksissä. Erilaisia allekirjoitettavia lomakkeita on etampere-korttihankkeen myötä tekeillä Tampereen ja Nokian kaupungeissa ja oppilaitoksissa. Älykortin pilottihanke tähtää kokemusten keräämiseen ja toimintamallin luomiseen korttijärjestelmälle, joka ulotettaisiin kaikkien Tampereen seudun asukkaiden käyttöön. Hanketta vetää Tampereen kaupunki, ja se kuuluu Tampereen seudun aluekeskusohjelmaan. Markkinoinnin ja viestinnän opiskelija Satu Lehtonen sai etampere-korttinsa TAMKissa. Oppiva Tampere 17

18 Professori Frans Mäyrä Tampereen yliopiston hypermedialaboratoriosta sanoo, että tietokonepelit ovat kasvaneet ulos lastenkamareista. Pelaajien keski-ikä lähentelee 30 vuotta. Tietokonepelit ovat uutta kansankulttuuria, jonka perusteiden ja lajityyppien tuntemus kuuluu kymmenen vuoden kuluttua yleissivistykseen samaan tapaan kuin kirjallisuus nyt: vaikka ei olisikaan asian harrastaja, Seitsemästä veljeksestä pitää olla perillä. Professori Frans Mäyrä Peleistä on tullut populaari mediamuoto, jota opettajat jo nyt käyttävät opetuksen tukena monet opettajat pelaavat itsekin. Opetuksessa pai notetaan nyt ulkoaoppimisen sijaan tekemisen ja oivaltamisen kautta mieleenpainamista. Aktiivinen ja motivoitunut oppii paremmin kuin passiivinen. Ajatusmalli sopii hyvin tietokonepeleissä sovellettavaksi. Simulaatiopelit jäljittelevät todellista toimintaa, jota pelaajan omat valinnat ohjaavat. Arvoitus- ja strategiapelit innostavat kehittämään ongelmanratkaisutaitoja. Mäyrän mukaan tietokonepelien pelaaminen kehittää ainakin strategista ajattelua, matemaattisia taitoja, reaktionopeutta tai kokonaisuuksien hahmotuskykyä sen mukaan, minkä tyyppisestä pelistä on kysymys. Kun pelien sisältö rakennetaan käsittelemään todellista maailmaa ja ratkaisemaan todellisia kysymyksiä, pelaamalla oppii myös asiasisältöjä. Edugaming on kuitenkin vielä kehitysasteella, Mäyrä toteaa. Ensimmäiset lasten ja nuorten opettamiseen tarkoitetut monen käyttäjän simulaatiopelit ovat lähivuodet pilottivaiheessa. Alan kaupallisten markkinoiden kehittyminen ottaa myös aikansa. Maailman ensimmäinen verkostopeli yrityksille Pirkanmaan ammattikorkeakoulun johtamassa LearnNet-hankkeessa rakennetaan verkostopeliä osaksi yritysten verkostoituneen liiketoiminnan oppimisja kehittämisympäristöä. Lähtökohta on hyvin käytännönläheinen, ratkomme pelin avulla pk-yritysten verkostoitumisissaan kohtaamia ongelmia, kertoo palvelujohtaja Esa Ala-Uotila Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnasta. Pyrimme luomaan yritysstrategiapelille alustan, jota voidaan soveltaa eri toimialojen pk-yrityksiin. Verkostopelissä liiketoimintaa voidaan opiskella sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Peliin liittyy virtuaaliopintojaksoja ja valmennusta, se soveltuu yrittäjien ja yritysten työntekijöiden lisäksi opiskelijoille. LearnNet on toistaiseksi maailman ainoa verkostolähtöinen, Internetissä pelattavan yrityspelin kehittämishanke. Pelin arvioidaan olevan käytössä vuonna LearnNet-simulaatiopelin kehittämiseen osallistuu tekniikan, kaupan ja hallinnon alan asiantuntijoita. Opetuspe- Edugaming tekee tietokonepelistä Tietokonepeli on otollinen ympäristö oppimiselle. Peli houkuttelee ja viihdyttää, lisäksi digitaalitekniikka antaa mahdollisuudet aktivoivan ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön rakentamiseen. Pelaamisen ja oppimisen yhdistämisestä käytetään termiä edugaming. 18 Oppiva Tampere

19 lin poikkitieteellisessä suunnittelussa on mukana myös pedagoginen näkökulma. Hankkeeseen osallistuvat Pirkanmaan ammattikorkeakoulun lisäksi Tampereen, Kemi-Tornion, Satakunnan, Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu. Osallistuvat pk-yritykset sijaitsevat eri puolilla Suomea. Hanketta rahoittavat Tekes, opetusministeriö ja ammattikorkeakoulujen t&k-verkosto. Learning by playing. LearnNet-hankkeessa rakennetaan verkostopeliä osaksi yritysten verkostoituneen liiketoiminnan oppimis- ja kehittämisympäristöä. Lasten ja nuorten suosikit simulaatiopelit jäljittelevät todellista toimintaa, jota pelaajan omat valinnat ohjaavat. Arvoitus- ja strategiapelit innostavat kehittämään ongelmanratkaisutaitoja. A&O auttaa oppimaan Nelivuotisen Avoin oppimisympäristö AO-tutkimushankkeen tuloksena on syntynyt uudenlainen verkko-oppimisympäristö A&O sekä useita erilaisia koulutuskokonaisuuksia. Hanketta koordinoi ja syntynyttä tuotetta hallinnoi Tampereen teknillisen yliopiston Digitaalisen median instituutin hypermedialaboratorio. Ympäristöalusta tuotteistetaan lähitulevaisuudessa. Osaa koulutuspaketeista ja materiaaleista hyödynnetään yritysten sisällä ja osa tulee kaikkien käyttöön Internetiin. Oppimisalustan teknisiä ja pedagogisia ominaisuuksia kehitettiin monitieteisessä tutkimusryhmässä ja useissa käytännön piloteissa. Pilotteja olivat muun muassa kurssikokonaisuus ja koulutusmateriaali yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevälle esimiestaitojen kehittämiseen, FMS-ajokorttikoulutus, lukioikäisille suunnattu vaikuttamistaitoja kehittävä oppimateriaali sekä ympäristöverkko eli ympäristökasvatuksen tueksi suunniteltu kaupunkiluontoa ja sen muuttumista käsittelevä, interaktiivisia välineitä hyödyntävä opintokokonaisuus yläasteelle ja lukioon. eoppimiseen klusterimallia Tampereelta Kansallinen eoppimisen selvitys on julkistettu. Selvitysmies Markku Markkulan raportissa ehdotetaan muun muassa alueellisten eoppimisen klustereiden muodostamista Tampereen tapaan. Markkula esittää myös kansalaisten monipuolisten tietoyhteiskuntavalmiuksien turvaamista, vapaan sivistystyön eoppimisen tukipalvelujen toteutuksen tukemista, yhteentoimivuutta edistävän standardoinnin kehittämistä, paikallisten ja alueellisten kokeiluhankkeiden hyvien käytäntöjen levittämistä sekä peli- ja simulaattoriteollisuuden nostamista suomalaisen osaamisen painopistealueeksi. eoppiminen oppimisen välineen Kännyköistä oppimisvälineitä? Matkapuhelin voi olla tulevaisuudessa oppimisen väline. Suomen Akatemian kansainvälinen tutkimusohjelma Life as Learning (LEARN) rahoittaa hanketta, jossa luodaan malleja ja käytännön sovelluksia mobiiliteknologian hyödyntämiseksi oppimisessa. Hankkeen johtaja, professori Jari Multisilta Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että tavoitteena on kehittää kämmentietokoneita, kommunikaattoreita ja kuvapuhelimia oppimisen välineiksi. LEARN-tutkimusohjelmassa on 17 hanketta, joissa selvitetään uusista näkökulmista muun muassa oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä, tulevaisuuden oppimismalleja, opettajan roolin muuttumista sekä oppimista sosiaalisena ja kulttuurisena taitona. LEARNissä on mukana vastaavia ohjelmia muun muassa Isosta-Britanniasta, Norjasta ja Kanadasta. Oppiva Tampere 19

20 Campuksen opinkierros on yhteistä oppimista Tampere Business Campuksen suunnittelema uusi osaamisen kehittämistyökalu perustuu tietojen ja taitojen jakamiseen. Campuksen opinkierroksella osaamista kehitetään seuraamalla toisen yrityksen vastaavassa tehtävässä toimivan työtä. Toisin kuin yrityksen sisäisessä työkierrossa tässä ei opetella uusia työtehtäviä, vaan tarkoituksena on saada oppia omaan työhön toisesta yrityksestä. Vastaanottavan yrityksen työntekijä taas saa ideoita opinkierrokselle osallistuvalta. Kyse ei ole työn kopioinnista vaan pikemminkin osaamisen jalostamisesta, opinkierroksen suunnittelutyössä mukana ollut, TBC:n projektipäällikkönä toiminut Marika Ahola korostaa. Opinkierroksen toimivuutta kokeillaan nyt käytännössä. Koekaniineina ovat Campuksen johtoryhmässä kierrosta suunnitelleet Kalmar Industries Oy:n henkilöstöpäällikkö Katja Vilppola ja Nokian Renkaiden henkilöstönkehittäjä Kati Kärkkäinen. Katja Vilppola tutustui maaliskuussa Kati Kärkkäisen työpäivään, Kärkkäinen puolestaan menee toukokuussa Kalmarille. Kun vertaa oman yrityksen henkilöstöhallinnon toimintatapoja toisen yrityksen vastaaviin, huomaa ajatella asioita uusista näkökulmista. Erityisen kiinnostavaa on tutustua Nokian Renkaiden ehdotus- ja aloitetoimintaan, joka on valtakunnallisestikin tunnettua. Saan vinkkejä, kuinka työntekijät innostetaan mukaan tällaiseen käytäntöön, Katja Vilppola sanoo. Hyöty on molemminpuolista. Vaikka edustamme erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, monet päivittäiset työtehtävämme ovat samankaltaisia ja voimme miettiä kehittämistapoja yhdessä. Saman alan asiantuntijan kanssa keskusteluissa pääsee nopeasti suoraan asiaan, Kati Kärkkäinen lisää. Valmistautuminen ja palaute tärkeitä Tärkeää opinkierroksen onnistumisen kannalta on pohtia etukäteen, mitä haluaa oppia. Tavoitteiden kirjaamista varten on laadittu lomake, jonka opinkierrokselle osallistuja täyttää ja toimittaa esimiehelleen sekä yhteyshenkilöille omassa ja vastaanottavassa yrityksessä, Kati Kärkkäinen ja Katja Vilppola kertovat. Toisaalta vaikka oppimisteemoja mietitään jo ennen kierrosta, niin olemalla mukana kaikissa työpäivän tilanteissa mieleen voi tulla asioita, joita ei etukäteen tai esimerkiksi koulutuksissa edes huomaisi ajatella. Kierrosten jälkeen yhteistyötä on luontevaa jatkaa ja kehittää. Ajatusten vaihto ulkopuolisen mutta yhteistyön kautta tutun kumppanin kanssa voi auttaa monissa tilanteissa ja kierroksilta saatu palaute leviää osallistujien ja yhteyshenkilöiden kautta laajemminkin yrityksiin. Jatkossa kierroksilta saatuja kokemuksia kerätään myös Campuksen verkkoportaaliin, opinkierroksen kehittäjät sanovat. Yhteistyö edellyttää luottamusta ja avointa asennoitumista Business Campuksen vahvuus on luottamus. Kiinteän verkoston sisällä opinkierroksilla uskalletaan jakaa sellaista tietoa, jota yleisiin yritysesittelyihin ja -vierailuihin ei sisälly. Tällainen yhteistyö ei olisi mahdollista ilman yritysten välistä ehdotonta luottamusta ja avointa ilmapiiriä. Osaamisen kehittäminen näin tiiviissä yhteistyössä vaatii tietynlaisen asennemuutoksen. Nyt siihen ollaan aiempaa valmiimpia, Marika Ahola ja hänen äitiyslomansa sijaisena toimiva Ulla Harala sanovat. 20 Oppiva Tampere TAMKille verkko-opetuksen laatupalkinto Opetusministeriö ja opetushallitus antoivat Tampereen ammattikorkeakoululle tunnustusta verkko-opetuksen kehittämisestä. Ohjelmiston visualisointia koskeva CodeWitz-projekti sai laatupalkinnon ja virtuaalinen tietojohtamisen peruskurssi Knowledge Management kunniamaininnan virtuaaliammattikorkeakoulu-sarjassa. Palkinnot jaettiin Suomen suurimmassa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssissa Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK). Uuno oppaana Suomeen osoite johdattaa vieraskieliset suomen kielen alkuoppiin. Sivuilla esitetään kymmenen tilannetta suomalaisesta arkipäivästä ja kulttuurista sarjakuvina. Uunon ovat suunnitelleet ja toteuttaneet TAMKin Tekniikan ja metsätalouden yksikön suomen opettajat sekä Taiteen ja viestinnän yksikön opiskelijat. TyKKy on nyt Eduta-instituutti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen kehittämisyksikkö TyKKy muutti viime syksynä nimensä Eduta-instituutiksi. Eduta-instituutti tarjoaa koulutus-, kehittämis- ja arviointipalveluja yrityksille ja julkisen hallinnon organisaatioille. Palvelut perustuvat kasvatustieteiden tiedekunnassa toteutettavaan tutkimukseen ja opetukseen. Nettihaku onnistui yli odotusten Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ensimmäistä kertaa käytössä ollut nettihaku saavutti suuren suosion. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa oli haettavana kaikkiaan 920 opiskelupaikkaa. Netin kautta TAMKiin pyrki 2480 hakijaa, eli noin 50 prosenttia hakijoista, sillä yhteensä hakemuksia ennakoidaan kertyvän edellisen vuoden tavoin reilut

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia?

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia? Lisätietoja germaanisen filologian opiskelusta: Lehtori Satu Selkälä puh. (08) 553 3430 satu.selkala(at)oulu.fi Lisätietoja opiskelijavalinnasta: Humanistisen tiedekunnan kanslia Puh. (08) 553 1011 (vaihde)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot