FYSIIKAN TEHTÄVÄT LÄÄKETIETEEN VALINTAKOKEESSA 2014
|
|
- Johannes Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FYSIIKAN TEHTÄVÄT LÄÄKETIETEEN VALINTAKOKEESSA 014 Fysiikan tehtävissä menestyminen edellytti kaikkien lukiokurssien perusosaamista. Soveltavuutta ei tänä vuonna tehtävissä ollut ollenkaan, vaan kaikki tehtävät olivat suoraan opetussuunnitelman oppisisältöjen mukaisia. Kaikista fysiikan kursseista oli tehtäviä. Fysiikan laskut oli jätetty kokeen loppuun. Valintakokeelle tyypilliseen tapaan kokeen lopusta löytyi jälleen helpoimmat tehtävät. Väittämätehtävä 1B sisälsi seuraavia lukiokurssien aiheita: Kurssi. Lämpö. Kurssista kysyttiin liike-energiaa, potentiaalienergiaa ja työtä. Lisäksi välittämiä oli hydrostaattisesta paineesta, lämmönsiirtymismekanismeista ja lämpöopin peruslaskuista. Kurssi 3. Aallot. Aaltoliikkeen käyttäytyminen kahden aineen rajapinnassa esiintyi kahdessa väittämässä. Lisäksi fotometrian yksiköitä kysyttiin. Kurssi 4. Liikkeen lait. Tehtävissä kysyttiin Newtonin peruslakeja ja kiihtyvyyden jakamista komponentteihin. Kurssi 5. Pyöriminen ja gravitaatio. Tästä kurssista ei ollut väittämiä. Kurssi 6. Sähkö. Aiheita olivat lyijyakku, Coulombin laki sekä yksinkertainen virtapiiri vastusten rinnan kytkennällä. Kurssi 7. Sähkömagnetismi. Kysyttiin oikean käden säännön mukaista sähkövirran synnyttämää magneettikenttää. Kurssi 8. Aine ja säteily. Yksi väittämätehtävä oli aineen standardimallista ja toinen aktiivisuuden eksponentiaalisesta vähenemisestä. Tehtävä 1 oli aine ja säteilykurssin tehtävä. Tehtävä käsitteli gammahajoavan teknetium ytimen valmistamista molybdeeni-isotoopista. Teknetium on usein käytetty merkkiaine radiologisessa kuvantamisessa, joten tämä isotooppi on esiintynyt usein myös harjoitustehtävissä. Nyt tuli osata hajoamislajit sekä ymmärtää metastabiilin tilan tarkoittavan ytimen viritystilaa, jonka purkautuessa ydin emittoi gammakvantin. Lisäksi tehtävässä laskettiin aktiivisuutta, ytimien lukumäärää ja näiden eksponentiaalista vähenemistä. Tämä eksponentiaalinen väheneminen onkin ollut valintakokeen kestosuosikki esiintyen lähes vuosittain. Tehtävä 13 liittyi kurssiin 4 liikkeen lait. Tehtävässä luettiin kuvaajalta suurin arvo sekä graafisella integroinnilla määritettiin voiman impulssia. B-kohdassa laskettiin impulssiperiaatteella loppunopeutta. Tehtävässä tuli olla tarkkana liikemäärän muutoksen kanssa ja huomata, että liikkeen suunta vaihtuu. Tehtävässä 14 laskettiin ensin kemiaa sivuten konsentraatiota, mutta sen jälkeen rasvapisaran vapaata sedimentaatiota sekä sentrifugointia. Tehtävä oli kuin suoraan vanhasta valintakoekirja Galenoksesta, joten b ja c kohdissa tarvittavat nopeuden kaavat sai suoraan kaavaliitteestä. Toki nopeuden kaavojen johtaminen voimayhtälöistä on peruslaskua kursseista 4 liikkeen lait sekä sentrifugoinnin osalta kurssista 5 pyöriminen ja gravitaatio. Tehtävä 15 oli helppo peruslasku painosta sekä voimayhtälöistä Newtonin II lain mukaan. Tehtävä 16 liittyi voimaan ja voiman momenttiin. Tehtävässä laskettiin momentin avulla hauislihas tehtävää. Vastaava tehtävä löytyy lähes joka lukiokirjasta esimerkkinä. Tehtävässä 17 laskettiin ideaalikaasulakien mukaan. Ideaalikaasulait käsitellään kurssissa lämpö (sekä kemiassa).
2 KEMIAN TEHTÄVÄT LÄÄKETIETEEN VALINTAKOKEESSA 014 Kemian osio oli selvästi viimevuotista helpompi. Tehtävät olivat monipuolisia, ja laskujen osuus oli viime vuodesta poiketen merkittävä. Myös kemian pisteiden (36 pistettä tehtävistä + 10 kemian monivalinnoista) osuus kokonaispisteistä (18) oli normaali, viime vuonnahan koe oli selvästi fysiikkapainotteinen. Vaikka varsinaista erillistä aineistoa ei ollut, kolmessa kemian tehtävässä tehtävänannon yhteydessä annettu pitkä teoriateksti oli merkittävässä osassa tehtävien ratkaisussa. Kemian monivalinnoissa (tehtävä 1C) ei ollut oheisaineistoa, vaan ne pohjautuivat puhtaasti lukioteoriaan. Kysymykset testasivat sekä happojen ja emästen perusteiden että happamoitumisen ja rehevöitymisen ympäristökemian tuntemusta. Jälkimmäisissä asioissa biologian ympäristöekologian (BI3) kurssin osaaminen oli keskeisessä roolissa. Orgaaninen kemia on ollut pääsykokeessa lähes joka vuosi esillä ja tänäkin vuonna orgaanisesta kemiasta oli odotetusti tehtävä (tehtävä ). Tehtävätyyppi oli pääsykokeessa uusi, mutta kyseessä oli ylioppilaskirjoituksista ja Valmennuskeskuksen harjoituskokeista tuttu reaktioketjutehtävä, jossa piti lähtöyhdisteestä ja annetuista reaktiotyypeistä päätellä, millaisia yhdisteitä syntyy. Perusreaktiotyypit (substituutio, eliminaatio, additio) olivat keskeisiä, lisäksi kysyttiin esteröitymistä ja sekundäärisen alkoholin hapettumista ketoniksi. Osassa additioreaktioita tuli hallita Markovnikovin sääntö. Spektroskooppiset tutkimusmenetelmät olivat esillä kahdessa kemian tehtävässä. Tehtävässä 8 esiteltiin kolmiulotteisen rakenteen tutkimista ympyräpolarisoidun valon avulla ns. dikroismispektroskopialla. Teoriaa ei esitetä lukiokirjoissa, mutta pitkässä johdannossa oli selostettu kaikki tarpeellinen vaadittua laskukaavaa ja sen käyttöesimerkkiä myöten. a-kohdassa piti laskea proteiinin aminohappojen määrä. Tulos saatiin suoraan annettuun kaavaan arvoja sijoittamalla, vaikeutta aiheutti oikean yksikön pyörittäminen. b-kohdan lasku oli työläämpi, ja siinä piti päättelemällä ja kaavaa muokkaamalla saada oikea kaava, jotta voitiin ratkaista proteiinin alfakierteen ja satunnaisvyyhdin osuudet. Tehtävä 9 oli biokemian tehtävä, joista kemiaan liittyvät 9a ja 9b olivat ph-laskuja sekä 9d elimistön hiilihappopuskurin teoriaa. Biologiaan liittyvät kohdat 9c, 9e ja 9f (aineiden kuljetus elimistössä, aineenvaihdunta). Laskuista 9a oli ph-muunnos ja 9b puskuriliuoskaavaan sijoitus. Tiedekunnan alustavassa mallivastauksessa ovat merkitsevät numerot väärin, molemmissa tehtävissä vastaus tulisi antaa kahdella merkitsevällä numerolla (logaritmisissa yksiköissä, kuten ph ja pka, vain desimaaliosan numerot ovat merkitseviä). Tehtävä 10 perustui myös spektroskopiaan, nyt tutumpaan spektrofotometriaan. Avainasia helpohkossa tehtävässä oli tehtävänannossakin mainittu absorbanssin ja näytteen konsentraation suoraan verrannollisuus. Taulukosta luettiin standardisuoran kulmakerroin ja sen avulla määritettiin annetusta absorbanssista näyteliuoksen tilavuus, josta saadaan hemoglobiinin konsentraatio. Tehtävä 11 oli tehtävän 8 ohella kokeen vaativin kemian tehtävä pitkän ja paljon aineistoa sisältävän tehtävänannon vuoksi. a-kohdassa tehtiin kompleksometrinen titraus, jolla selvitettiin näytteen Ca + - ja Mg + - ionien massat. Itse laskut olivat titraustehtävien tapaan peruskonsentraatiopyörittelyjä, mutta vaikeutta lisäsi tehtävänannossa annettujen lukuarvojen suuri määrä sekä tehtävässä käytetty lukiokirjoissa varsin vähän esillä ollut takaisintitraus-menetelmä, jossa ensin lisätään liuokseen ylimäärä ainetta, reagoimatta jäänyt aine titrataan ja reagoineen aineen määrä lasketaan erotuksena. Toisaalta tapa oli monille tuttu viime vuoden pääsykokeesta (tehtävä 9). b-kohta oli suolahapon ph-lasku, jossa piti lähinnä olla tarkkana massaprosenttisuuden kanssa. Tehtävä 17 oli helppo kaasulasku (myös fysiikan aihealue siis), jossa laskettiin happikaasun riittävyyttä eri paineissa. Tehtävässä piti tajuta, että happikaasu on samassa lämpötilassa pullossa ja happinaamarissa, jolloin tapahtuu isoterminen eli vakiolämpötilainen tilanmuutos, jolle p 1V 1 = p V.
3 BIOLOGIAN TEHTÄVÄT LÄÄKETIETEEN VALINTAKOKEESSA 014 Kevään 014 koe erosi jälleen kerran merkittävästi edellisen kevään kokeesta ja sai varmasti osan hakijoista hämilleen. Kokeessa ei ollut laajaa aineistoa, kuten edellisenä vuonna ja tehtävät olivat selkeästi suoralinjaisempia. Tehtävä 1 oli monivalintatehtävä, joka oli jaettu alaosiin A C niin, että osio 1A käsitti biologiaan, osio 1B fysiikkaan ja osio 1C kemiaan liittyviä tehtäviä. Jokainen alaosio (A C) oli 10 pisteen arvoinen, joten tehtävästä sai kokonaisuudessaan 30 pistettä. Väärästä valinnasta ja vastaamatta jättämisestä meni molemmista -0,5 pistettä, joten jos valintakokeessa oli aikaa, kannatti tähän tehtävään edes yrittää vastata. Tehtävässä 1Aa oli kaksi virheitä sisältävää kuvaa hormonaalisesta viestinnästä ja tähän liittyviä väittämiä. Väittämät 1. ja 5. olivat pääteltävissä helposti oikeaksi lukiokirjasarjojen avulla. Nämä väittämät käsittelevät aivolisäkkeen hormonieritystä sekä siihen liittyvää negatiivista palautesäätelyä. Myös väittämät 6. ja 11. ovat helpohkoja, sillä lukiokirjasarjoissa mainitaan hormonien kulkeutuminen kohdekudoksiin verenkierron välityksellä. Väittämä. sen sijaan oli hieman hankalampi, sillä tehtävään liittyvissä kuvissa mainittiin olevan virheitä. Tällöin hakija saattoi miettiä, että onko FSH glykoproteiini vai ei. Tämä asia ei myöskään selviä kaikista lukiokirjasarjoista. Aivolisäkkeen etulohkon tuottamat hormonit sisältävät proteiini- /peptidikomponentin, joten niiden reseptorit sijaitsevat solukalvolla. Tällöin tieto hormonin sitoutumisesta reseptoriinsa välittyy solun sisään erilaisten signaalireittien avulla ja signaalireiteissä on toisiolähettejä. Väittämän. oikeellisuudesta seuraa siis väittämän 3. oikeellisuus. Väittämät 7. ja 8. liittyvät myös hormonien reseptoreihin, mutta tässä tapauksessa kyseessä on rasvaliukoinen hormoni, jonka reseptori sijaitsee solun sisällä ja biologiset vaikutukset syntyvät, kun reseptori-hormoni-kompleksi sitoutuu kohdegeeniensä säätelyalueille. Väittämä 4. osoittautuu vääräksi, koska testosteronin tuotantoa stimuloiva hormoni ei ole FSH. Väittämässä 9. tulee muistaa, että karkeassa solulimakalvostossa (=RER) syntetisoidaan proteiineja ja progesteroni ei ole proteiini-/peptidihormoni. Alaosiossa 1Ab- ja c-kohdat liittyivät perinnöllisyyteen ja risteytystehtäviin. Lisäksi kohta d liittyi kasvien jalostukseen sekä kohta e kasvisolujen aineenvaihduntaan. 1Af ja g olivat solusyklitehtäviä, jotka olivat pääteltävissä lukiokirjasarjojen avulla. Näistä tehtävä g kannatti ratkaista poissulkemalla vaihtoehtoja. Solun mitoottinen jakautumisvaihe (M) on kestoltaan lyhin, joten tässä kuvassa sitä vastaa sektori c. G1-vaihe tulee jakautumisvaiheen jälkeen, joten sitä vastaa sektori d. Lukiokirjasarjoissa solun jakautumiseen lasketaan kuuluvan neljä vaihetta: profaasi (=esivaihe), metafaasi (=keskivaihe), anafaasi (=jälkivaihe) ja telofaasi (=loppuvaihe). Kohdassa g etsittiin siis soluja, jotka ovat metafaasissa tai anafaasissa. Tällöin tumakotelo on siis jo hajonnut ja kromosomit näkyvät kahden kromatidin muodostamina rakenteina. Kaikki kromosomit ovat asettuneet jakotasoon sukkularihmojen avulla niin, että sisarsentromeerit ovat jakotason kummallakin puolella. Anafaasissa sisarkromatidit irtoavat ja erkanevat toisistaan, kun sukkularihmat liikuttavat niitä kohti vastakkaisia napoja. Jos sisarkromatidit ovat saavuttaneet napansa, tumakotelo on alkanut rakentua tai kromosomien kromatidien kierteisyys on alkanut purkautua, ollaan jo telofaasivaiheessa. Kohta g kannattaa ratkaista poissulkemalla vaihtoehtoja. Ensinnäkin vaihtoehdoissa on ainoastaan kuvat A- G, joten H- ja I-kuvia ei kannata lainkaan tarkastella. Seuraavaksi voidaan päätyä oikeaan ratkaisuun usealla eri tavalla. Yksi mahdollinen tapa on huomata, että C-kuva esittää todennäköisesti munasolun meioosia, jossa ensimmäinen jako on tapahtunut loppuun ja toinen jakautuminen on pysähtynyt metafaasi-vaiheeseen. Tähän viittaisi solun ulkopuolella oleva jäännöskappale (=polar body). Tällöin päätyy heti oikeaan vastaukseen, sillä C-kuva löytyy ainoastaan vaihtoehdosta 39. Toinen
4 vaihtoehto on lähteä liikkeelle D-kuvasta, joka esittää profaasivaiheessa olevaa solua. Tällöinkin päätyy nopeasti oikeaan ratkaisuun, sillä vaihtoehto 39 on ainoa, jossa ei ole D-kuvaa. Tehtävä 3 liittyi ihmisen biologiaan ja tarkemmin rajattuna ruuansulatukseen. Tässä tehtävässä oli varmasti useita kohtia, joissa lukiokirjasarjat saattavat erota toisistaan. Tällöin yli lukiotason menevä tieto on varmasti auttanut hakijaa, koska valintakokeessa ei ollut aineistoa mukana. A-kohdassa kysyttiin mihin solu tarvitsee E- ja B-ryhmän vitamiineja. E-ryhmän vitamiinit ovat rasvaliukoisia vitamiineja ja niillä on erittäin keskeinen merkitys rasvaliukoisten rakenteiden kuten biologisten kalvojen hapettumisen suojaamisessa eli ne ovat antioksidantteja. B-ryhmän vitamiinit sen sijaan ovat vesiliukoisia ja niitä tarvitaan mm. solun aineenvaihdunnassa toimivissa entsyymeissä osina (=koentsyymeinä). Esimerkiksi soluhengityksessä keskeinen NAD+ sisältää niasiinia, joka on B3- vitamiini. B-kohdassa piti mainita neljä tapahtumaa, joita parasympaattinen hermosto stimuloi energiapatukan syömisen jälkeen. Parasympaattinen hermosto lisää juoksevan eli seroosin syljen eritystä, joka sisältää hiilihydraattien pilkkoutumiseen tarvittavaa amylaasientsyymiä. Lisäksi se lisää muidenkin ruuansulatuskanavan nesteiden erittymistä eli maha-, haima- ja sappinesteen eritys lisääntyy. Vastausanalyysissa oli mainittu myös peristaltiikan eli mahasuolikanavan liikkeen lisääntyminen sekä verenkierron vilkastuminen. C-kohta vastattiin optiselle lomakkeelle niin, että rastittiin KYLLÄ/EI-vaihtoehto niiden yhdisteiden kohdalle, joita maksa pystyy/ei pysty tuottamaan energiapatukan sisältämistä ravintoaineista. Maksa pystyy tuottamaan ketoaineita, triglyserideja, kolesterolia, lipoproteiineja, ureaa ja fibrinogeenia. Maksa ei pysty tuottamaan muita taulukon yhdisteitä ja nämä voidaan jaotella hormoneihin, entsyymeihin sekä ravintoaineisiin ja muihin aineisiin. Hormoneista: insuliinia ja glukagonia tuottaa haima, erytropoeitiinia (EPO) munuaiset, glukokortikoideja lisämunuaisen kuorikerros, gastriinia mahanportin soppi ja pohjukaissuolen alku, melatoniinia käpyrauhanen, oksitosiinia hypotalamuksen alueella sijaitsevan solut, adrenaliinia (myös välittäjäaine) lisämunuaisen ydin, somatotropiinia aivolisäkkeen etulohko ja kolekystokiniinia ohutsuolen limakalvo. Maksa ei myöskään tuota seuraavia ruuansulatukseen osallistuvia entsyymejä (suluissa erityspaikka): amylaasia (sylki ja haimaneste), pepsiiniä (mahaneste) ja laktaasia (ohutsuolen limakalvo). Ravintoaineista ja muista aineista voidaan todeta, että tärkkelys on kasvien varastopolysakkaridi, kun taas glykogeeni olisi maksassa tuotettu varastopolysakkaridi. Sakkaroosi, laktoosi ja maltoosi ovat disakkarideja, jotka pilkkoutuvat ruuansulatuskanavassa sakkaraasientsyymin vaikutuksesta monosakkarideiksi. Sakkaroosi on myös ns. tavallinen sokeri, joten sitä ei tuoteta maksassa. Fruktoosi on monosakkaridi, jota syntyy esimerkiksi sakkaroosin pilkkoutuessa. Ihmisellä maksa voi edelleen syntetisoida fruktoosia liittämällä siihen fosfaattia, mutta maksa ei siis tuota fruktoosia. Tehtävä 4 liittyi myös ihmisen biologiaan ja tarkemmin ottaen hengitykseen. Tehtävässä piti mainita tahdosta riippumattomat tekijät ja mekanismit, jolla hengitystehokkuutta säädellään. Aiheen käsittely eroaa melko huomattavasti eri lukiokirjasarjojen välillä, joten tässäkin tehtävässä yli lukiotason menevästä tiedosta oli hyötyä. Useat elintoimintoja säätelevät keskukset sijaitsevat aivorungon alueella. Keuhkotuuletusta säätelee hengityskeskus, joka sijaitsee ydinjatkeessa ja avustavia osia aivosillassa. Aivokuori stimuloi hengityskeskusta jo ennen lihastyön aloitusta ja myös lihastyön aikana (valmistaa lihaksia tulevaan happimenekkiin). Aivokuorelta lihaksiin menevistä signaaleista osa kulkee hengityskeskukseen. Lihastyön aikana lihaksista, jänteistä ja nivelistä (proprioseptorit) lähtee hengityskeskusta aktivoivia signaaleja. Sympaattinen hermosto vaikuttaa adrenaliinin kautta hengityskeskukseen stimuloivasti (esim. kipu, stressi ja voimakkaat tunteet). Hengityksen humoraalinen säätely tapahtuu hiilidioksidin, vety-ionien ja hapen avulla (hapella heikko vaikutus). Hengityskeskuksessa sijaitsee alue, joka reagoi herkästi CO - ja H + - muutoksille. Kun näiden pitoisuudet nousevat, keskushermostosta lähtee hengitystä stimuloivia impulsseja hengityslihaksiin.
5 Kaulavaltimon haarautumiskohdassa sekä aortan kaaressa sijaitsee reseptoreita, jotka tarkkailevat valtimoveren O - ja CO -pitoisuutta. Mikäli O -pitoisuus laskee tai CO -pitoisuus kasvaa, reseptoreista lähtee hengitystä tehostavia impulsseja hengityskeskukseen. Myös lämpötilan nousu stimuloi suoraan hengityskeskusta. Tehtävä 5 käsitteli hammasta. A-kohdassa oli hampaan rakenteesta nimettävä 4 osaa, joista jokainen oli 0,5 pisteen arvoinen. Nämä olivat lukiokirjasarjojen perusteella ratkaistavissa. Tehtävä 6 liittyi hermoimpulssin siirtymiseen synapsiraon yli ja sen aiheuttamiin muutoksiin vastaanottajasoluissa. Tässä tehtävässä lukiokirjasarjojen erot varmasti taas korostuivat ja yli lukiotason menevästä tiedosta oli ehdottomasti hyötyä hakijalle! Tehtävästä 6 teki haasteellisen myös se, että vastaustila oli vastausanalyysissa mainittuihin asiakohtiin verrattuna hyvin pieni. Tässä tehtävässä hakijan tuli siis pystyä vastaamaan lyhyesti ja ytimekkäästi sekä vain siihen mitä kysyttiin. Kannatti siis lähteä suoraan liikkeelle välittäjäaineen vapautumisesta synapsirakoon eikä suinkaan tarinoida siitä, mitä tapahtuu hermosolussa ennen välittäjäaineen vapautumista. Vastausanalyysin kohdat 4., 7. ja 8. puuttuivat varmasti useilta hakijoilta, koska näiden käsittely jää lukiokirjasarjoissa selkeästi vähemmälle ja toisaalta tehtävänannon perusteella etenkin kohta 8. oli haastava keksiä. Kohdassa 4. mainittu Na+/K+-ATPaasi on hyvin keskeinen ionipumppu elimistön kaikissa soluissa, mutta tätä ei käsitellä kaikissa lukiokirjasarjoissa. Valintakokeeseen oli pitkästä aikaa otettu myös lihaksia mukaan. Tehtävässä 7 piti tietää taulukossa mainituille anatomiselle rakenteille tyypillinen lihaskudostyyppi. Tässä tehtävässä oikeasta vastauksesta sai 0,5 pistettä ja väärästä vastauksesta -0,5 pistettä. Vastaamatta jättäminen tuotti 0 pistettä, joten hakijan kannatti vastata niihin kohtiin, joista oli ehdottoman varma. Taulukossa on useita selkeitä anatomisia rakenteita, kuten hauislihas, sydämen seinämä ja epäkäslihas. Nämä ovat pääteltävissä lukiotietojen perusteella. Toisaalta taulukosta löytyy myös muutama haasteellinen rakenne, kuten pallea, ruokatorven yläosa ja ihokarvan kohottajalihas, joita ei välttämättä kaikissa kirjasarjoissa ole käsitelty. Mukaan oli otettu myös hiussuoni, joka ei sisällä lainkaan lihassoluja!
BI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotRUUANSULATUS. Enni Kaltiainen
RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotVASTAUSANALYYSI. 30 p. 6 p. 5 p. 10 p. 6 p. 9 p. 6 p. 5 p. 3 p. 10 p. 6 p. 4 p. 5 p. 5 p Yhteensä 128 p LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 27.5.
LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 27.5.2014 VASTAUSANALYYSI Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Vastausanalyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen osallistuville yleisluonteinen
LisätiedotTehtäviin 1, 2 ja 3c vastataan erilliselle optisesti tarkastettavalle vastauslomakkeelle.
LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN PÄÄSYKOE 2014 VASTAUSMONISTE Tehtäviin 1, 2 ja 3c vastataan erilliselle optisesti tarkastettavalle vastauslomakkeelle. Tehtävien 3a, 3b, 4-17 vastaukset kirjoitetaan tämän vastausmonisteen
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotHormonit. Elina Itkonen
Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien
LisätiedotEPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Pääsykoe 2009 Opiskelijan koe LÄÄKETIETEEN PÄÄSYKOE 2009, OPISKELIJAN KOE Lääketieteen pääsykoe on kuluneina vuosina sisältänyt tehtäviä biologiasta, kemiasta sekä fysiikasta. Pääsykokeen
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotAdrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.
Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla
LisätiedotEpione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015
1 Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
LisätiedotHiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.
Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotOhjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat
LisätiedotAro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia
Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen Käsikirja Lääketieteelliseen Teoria Kandiakatemia Käsikirja: Teoria Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotESIPUHE JA KÄYTTÖOHJEET...
Sisällysluettelo 1. ESIPUHE JA KÄYTTÖOHJEET... 6 2. AINEISTOKOE... 8 2.1 AINEISTOON TUTUSTUMINEN... 9 2.1.1 Aineistojen mahdolliset tyypit... 9 2.1.2 Tieteellisen tekstin erityispiirteet... 9 2.1.3 Kaaviot,
LisätiedotKuinka entsyymit toimivat?
Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei
LisätiedotMahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotUrheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1
3 Viikko 1 Makroajattelu 2 Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit Viikko 1 / Moduuli 1 #Makroajattelu Materiaalien tarkoitus on toimia tiivistelmänä. Nostamme niissä olennaiset asiat esiin. Ne toimivat
LisätiedotValitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa
Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Liukoisuus Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe vuonna 2000 t.5 Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ioninen pitoisuus virtsassa
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotErilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotVALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
LisätiedotKevään 2010 kemian valtakunnallinen koe 14.6.2010
600 Arvosanajakauma kevään 2010 kemian valtakunnallisessa kokeessa 500 Oppilasmäärä 400 300 200 100 0 10,00 9,75 9,50 9,25 9,00 8,75 8,50 8,25 8,00 7,75 7,50 7,25 7,00 6,75 6,50 6,25 6,00 5,75 5,50 5,25
LisätiedotKevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe
120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.
Lisätiedotb) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.
Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus
LisätiedotValio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET
RAVITSEMUKSEN PERUSTEET SISÄLTÖ Ravinnon tehtävät Ravintoaineet Ruokaryhmät Energia Rasvat Hiilihydraatit Proteiinit Vitamiinit Kivennäisaineet Vesi RAVINNON TEHTÄVÄT Energian tuottaminen - Työ - Liikunta
LisätiedotEsim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotHelsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
KOE 8 Ravitsemustiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. Lisäksi A-osasta on saatava yhteensä vähintään
LisätiedotVESILIUKOISET VITAMIINIT
SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT
LisätiedotBIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotKondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotBIOLOGIAN KYSYMYKSET
BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotKIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA
KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA Kivennäisaineet osallistuvat kemiallisiin reaktioihin koirien soluissa. Kivennäisaineet voidaan jakaa makro- ja mikrokivennäisaineisiin sekä perusteella,
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotFysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.
Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti
LisätiedotKemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017
Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ
ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu kurssille KE1. KESTO: Työ kestää kokonaisuudessa n.1,5 h. MOTIVAATIO: Nautit
LisätiedotHormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009
Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa
LisätiedotMatikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
LisätiedotVIIKKO 3. Ruuansulatus
VIIKKO Ruuansulatus VIIKON SISÄLTÖ Video Alkusanat ja anatomia Ruuansulatusnesteet ja suolisto Mistä ruuansulatus muodostuu. 4 Bakteerit hyviä vai huonoja? Syöminen käytännössä Korjaavia toimenpiteitä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotFysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-
LisätiedotFY9 Fysiikan kokonaiskuva
FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin
LisätiedotMind Master. Matti Vire 11.5.2013
Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys
LisätiedotAleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.
Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
Lisätiedotfysiikan valintakokeen kehittäminen Jonatan Slotte Teknillisen fysiikan laitos, Aalto yliopisto
Diplomi insinööri insinööri ja arkkitehtikoulutuksen (DIA) yhteisvalinnan fysiikan valintakokeen kehittäminen Teknillisen fysiikan laitos Aalto yliopisto DIA yhteisvalinnan fysiikan valintakoe: 6 tehtävää,
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotKemian syventävät kurssit
Kemian syventävät kurssit KE2 Kemian mikromaailma aineen rakenteen ja ominaisuuksien selittäminen KE3 Reaktiot ja energia laskuja ja reaktiotyyppejä KE4 Metallit ja materiaalit sähkökemiaa: esimerkiksi
LisätiedotYläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015
Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen
LisätiedotVASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 20.5.2015 VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Analyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotVALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA!
bonred.fi Punainen palmuöljy MIKSI PUNAINEN PALMUÖLJY ON NIIN RAVINTEIKAS? Ravintoaineiden VOIMANPESÄ! vuosituhansia.. kaytetty Bon Red Palm Oil. Punainen palmuöljy on puristettu öljypalmun hedelmästä.
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotLämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
LisätiedotSolu - perusteet. Enni Kaltiainen
Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila
LisätiedotAluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö
Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä
LisätiedotHevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotValitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.
Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. 1. Ruoka-ainekolmiossa ne elintarvikkeet, joita on hyvä syödä joka päivä,
LisätiedotMATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017
MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017 SISÄLTÖ 1. Matemaattisten ongelmien ratkaisu laskukaavoilla 2. Tekijäyhtälöt 3. Laskukaavojen yhdistäminen 4. Yhtälöiden
LisätiedotVäittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x
KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein
LisätiedotJUUSTON VALMISTUS ENTSYYMIEN AVULLA
1 / 5 JUUSTON VALMISTUS ENTSYYMIEN AVULLA TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on havainnollistaa olosuhteiden vaikutusta entsyymien toimintaan, sekä perehtyä mikrobien avulla tuotettuihin entsyymeihin, joita
Lisätiedot3 Eksponentiaalinen malli
Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen 6. Kulunut aika (h) Bakteerien määrä 0 80 0 60 0 0 7 7 0 0 0 6. 90 % 0,90 Pienennöksiä (kpl) Piirroksen korkeus (cm) 0,90 6,0, 0,90 6,0,06,
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei
Lisätiedot