Nina Laine Luja luottamus. Miten työpaikan luottamussuhteet saa toimimaan? Taurus Media

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nina Laine Luja luottamus. Miten työpaikan luottamussuhteet saa toimimaan? Taurus Media"

Transkriptio

1 Nina Laine Luja luottamus Miten työpaikan luottamussuhteet saa toimimaan? Taurus Media Tampere 2010

2 Taurus Media & Nina Laine, 2010 Taurus Media 2., täydennetty painos isbn (sid.) ISBN (PDF) InPrint, Riika 2010

3 Sisällys Toisen painoksen esipuhe 7 Lukijalle 9 1 Johdanto Luottamuksen taso on yhteiskunnan hyvinvointimittari Miksi luottamus työelämässä on tärkeää? 16 2 Toive paremmasta saa luottamaan Riski ja luottamus Luottamusta ei voi pakottaa 21 3 Luottamuksen edellytykset: osaaminen ja hyvä tahto 3.1 Luotettavuus on asenteesta kiinni Luottamus, luotettavuus ja luottavaisuus Luottamus organisaatioon 30 4 Luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa 4.1 Tunteet pelissä Luottamus tekee rohkeaksi 37 5 Mitä johtamisesta nykyisin ajatellaan? Tunne itsesi Pois kaverijohtajuudesta Esimies vaikuttaa ja valmentaa 46 6 Mitä työntekijät odottavat esimiehiltä? Työntekijöiden näkökulma Luottamuksen osoitukset Esimiehen tuki Aikaa ja yhteisiä kokemuksia Odotus oikeudenmukaisuudesta Oikeus tulla kuulluksi Käytännön vinkkejä esimiehille

4 7 Mitä esimiehet odottavat työntekijöiltä? Esimieskin kaipaa palautetta Työntekijän rooli ja velvollisuudet Mitä työntekijä voi tehdä työpaikan luottamuksen eteen? Millaista työyhteisötaitoa työntekijältä nykyään odotetaan? 76 8 Epäluottamuksen noidankehä Epäluottamus vähentää viestintää ja motivaatiota Epäluottamus ajaa pois työyhteisöstä Luottamus sivuraiteella: sisäpiirin klikki Varoitus vaarantaa luottamuksen Toimiminen riskialttiissa ympäristössä Miksi myönnymme määräyksiin? Miten eteenpäin epäluottamuksesta huolimatta? Selviytymiskeinot epäluottamustilanteissa Luottamuksen rakentaminen työyhteisöissä Luottamaan ja luotettavaksi oppiminen Luottamuksen uudelleenrakentaminen pettymysten 112 jälkeen 9.3 Luottamuksen vahvistamisen 7 askelta Luottamusmiehet luottamuksen rakentajina Luottamustehtävään hakeutuminen Luottamusmiehen rooli Luottamusmiesten kokemuksia neuvotteluista Luottamuksen säilyttäminen YT-neuvotteluissa Luottamuksen ammattilaisen näkökulma: Matti Viljasen haastattelu Luottamus ja työhyvinvointi Luottamuksen vaikutus työhyvinvointiin Ilmapiiri kertoo luottamuksesta Luottamus leviää työyhteisössä Luottamus säteilee omaan elämään, työhön ja yhteiskuntaan 147 Kirjallisuus 153 6

5 Toisen painoksen esipuhe On ollut ilahduttavaa huomata, että Luja luottamus -kirjalla on ollut kysyntää ja 2. painoksen ottaminen on ajankohtaista jo vuosi kirjan julkaisun jälkeen. Uutta tässä painoksessa ovat luvut , joissa kerrotaan lyhyesti millaisia riskejä yksilöt, työyhteisöt ja yhteistyökumppanit voivat aiheuttaa yhteistyölle ja miten erilaisissa riskitilanteissa kannattaa toimia. Viimeisen vuoden aikana olen kiertänyt ympäri Suo mea puhumassa erilaisten työyhteisöjen kanssa luottamuksesta. Olen ilokseni huomannut, että työpaikoilla on rohkaistuttu keskustelemaan luottamuksesta, kun on ensin oivallettu miten luottamukseen liittyviä asioita kannattaa käsitellä. Opin uutta luottamuksesta jokaisen tapaamani työyhtei sön myötä. Lisäksi ihmiset ovat lähettäneet blogiini ky - symyksiä työyhteisöjen toimintaan ja luottamukseen liittyen. Haluan jatkaa keskustelua luottamuksesta. Osoitteeseen voit lähettää omat kysymykse si aiheeseen liittyen. 7

6

7 Lukijalle Tämä teos käsittelee ihmisten välistä luottamusta työelämässä. Kirjassa pureudutaan toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevien työyhteisön jäsenten esimiesten, alaisten, työtovereiden ja luottamusmiesten luottamussuhteisiin. Kirja sivuaa lyhyesti myös organisaatioon kohdistuvaa luottamusta. Kirjan opit ihmisten välisestä luottamuksesta eivät ole suoraan sovellettavissa esimerkiksi pörssikursseihin tai johonkin tuotteeseen luottamiseen. Sama pätee poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä kohtaan koettuun luottamukseen. Julkisuuden henkilöön kohdistuva luottamus rakentuu pitkälti median kautta ja poikkeaa siten tuttujen ihmisten välisistä luottamussuhteista. Väiteltyäni tohtoriksi vuoden 2008 lopulla esimiehen ja alaisen välisestä luottamuksesta (ks. Laine 2008), minulta on kyselty aiheesta kansantajuista ja suomenkielistä kirjaa. Syksyllä 2009 julkaisin lyhyen oppaan työyhteisöjen luottamussuhteiden rakentamisesta yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen kanssa. Tämä kirja on laajempi katsaus työelämän luottamukseen ja sisältää uutta ennen julkaisematonta haastattelumateriaalia erityisesti luottamusmiesten työstä. Koska olen toiminut pitkään erilaisissa työelämän kehittämistehtävissä, vuosien varrelta mieleeni on jäänyt useita työyhteisöihin liittyviä anekdootteja. Osa tämän oppaan nimettömistä lainauksista onkin peräisin koulutustehtävistäni. Suurin osa julkaisun lainauksista pohjautuu kuitenkin vuosina väitöskirjaa varten teke miini tutkimushaastatteluihin. Haastattelemani ihmiset työskentelivät niin yrityksissä, kuntasektorilla kuin valtiollakin. Tietokirjan tekeminen vaatii hyviä verkostoja ja apua monelta taholta. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat myötä- 9

8 Kirjan rakenne vaikuttaneet tämän kirjan syntymiseen: professorit Alan Meyer ja Bill Starbuck Oregonin yliopistosta, dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen ja professorit Pekka Ruohotie ja Marja- Liisa Manka Tampereen yliopistosta, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen, kouluttajat Tarja Surakka ja Eero Väisänen sekä kaikki haastattelemani luottamus- ja esimiehet. Kokemuksenne ja kommenttinne ovat auttaneet minua syventämään kuvaa luottamuksesta. Tämä kirja on rakentunut seuraavasti: Ensimmäinen luku johdattelee luottamuksen merkitykseen yhteiskunnas - sa ja työelämässä. Luvussa kaksi kerrotaan miksi ihmiset luottavat erilaisista riskeistä huolimatta. Luvussa kolme esitellään luottamuksen edellytyksiä: hyvää tahtoa ja osaamista. Neljäs luku kuvaa miten luottamus koostuu tuntees ta ja kokemusperäisestä tiedosta. Luvussa viisi esitellään mitä johtamisesta nykyään ajatellaan. Luvut kuusi ja seitsemän kertovat mitä esimiehet odottavat työntekijöiltä ja työntekijät esimiehiltä. Luvut kahdeksan ja yhdeksän käsittelevät luottamuksen rakentamista ja epäluottamusta työyhteisöissä. Kymmenes luku kuvaa luottamusmiesten roolia työyhteisöjen luottamuksen rakentajina ja sisältää Akavan puheenjohtajan Matti Viljasen haastattelun. Kirjan viimeinen luku avaa luottamuksen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä ja luottamuksen laajempaa merkitystä yhteiskunnassa. Useimpien lukujen lopussa on kuvitteellisen nuoren esimiehen, Eppu Koskisen, kokemuksia työelämästä. Eppu on keksitty hahmo, mutta hänen tielleen osuvat sattumat ovat kirpeine kommenteineen todenperäisiä esimerkkejä suomalaisesta työelämästä. 10

9 1 Johdanto Luottamus on sana, joka on viimeaikoina esiintynyt tiiviisti otsikoissa. Pankit menettivät luottamuksen toisiinsa, hallitus menetti luottamuksen toimitusjohtajaan ja luottamus ministeriin horjuu ovat esimerkkejä tuoreista uutisoinneista. Tarkkaan ottaen uutisaihe ei ole ollut luottamus, vaan sen puute. Luottamus on jotakin niin tärkeää, että sen menettäminen nousee kohuotsikoiden aiheeksi. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen epäluottamus on vaikuttanut kansainväliseen rahoitustoimintaan. Yliluototetut asuntolainat romuttivat amerikkalaisen rahoitusjärjestelmän ja sysäsivät kansainvälisen talouden kaaokseen. Epäluottamus rahoitusmarkkinoilla sai aikaan sen, että pan kit eivät enää lainanneet rahaa toisilleen ja rahoituksen puutteessa talous romahti. Luottamuspula pysäytti rahaliikenteen pankkimaailmassa, mutta mitä luottamus ja epäluottamus tarkoittavat ihmisten välillä? Samantapaisia asioita, vaikka ihmisten välinen luottamus on paljon muutakin kuin rahan tai tavaran vippaamista. Luottamus on kuin aineetonta lainaa, jonka annamme ihmiselle, johon luotamme. Kun ihmiset luottavat toisiinsa, he uskovat toistensa sanoihin ja lupauksiin. Ihmisen, johon luotetaan, on helppo olla ja toimia. Hän saa muut uskomaan itseensä ja tekemään asioita puolestaan. Luottamus on tärkeää juuri siksi, että se saa arjen rullamaan, olipa kyse työasioista tai ihmissuhteista. 1.1 Luottamuksen taso on yhteiskunnan hyvinvointimittari Luottamus on siis sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Nykyisin ihmiset ovat monella tapaa riippu- 11

10 Nina Laine : Luja luottamus Luottamus Suomessa vaisia yhteistyöstä muiden ihmisten kanssa. Työelämässä verkosto-osaaminen on korostunut ja samalla ihmiset ovat tiukemmin sidoksissa toisiinsa. Tihentyneissä verkostoissa toimiminen tekee luottamuksesta yhteistyön edellytyksen. Samaan aikaan kun luottamuksen merkitys on korostunut, niin luottamuksen taso länsimaissa on kuitenkin heikentynyt. Koska nyky-yhteiskunnassa luottamuksen rakentaminen voidaan kokea entistä vaikeampana, on toimivien luottamussuhteiden arvo ihmisten silmissä noussut. Kun ympäristö koetaan turbulenttina ja hankalasti ennakoitavana, ovat toimivat luottamussuhteet esimerkiksi työelämän yh teis työkumppaneihin kullan arvoisia. Yhteiskunnallisella tasolla luottamus vaikuttaa kansalaisten suhtautumiseen toisiinsa, poliitikkoihin, virkamiehiin, yhteiseen ja muiden omaisuuteen, sijoitushalukkuuteen ja jopa lakien noudattamiseen. Seuraavassa esittelen erinäisiä suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti vallinneita luottamuksen piirteitä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on pitkään ollut maa, jossa on vallinnut vahva luottamus (Berggren & Jordahl 2006). Suomalaisilla on mm. melko korkea luottamus omaan oikeusjärjestelmäänsä ja esimerkiksi rangaistusten katsotaan olevan pääsääntöisesti samanlaisia kaikille. Suomalaisilla on siis uskoa siihen, että tuomio taposta on sama yhteiskunnassa eri asemissa oleville ihmisille. Lisäksi suomalaisten on uskottu olevan heikosti lahjottavissa eli korruptiota ei ole aikaisemmin pidetty akuuttina ongelmana. Suomalaisilla on myös perinteisesti ollut kunnioitusta toisten ja yhteiskunnan omaisuutta kohtaan. Suomalainen uskoo rehellisyyteen, jopa siinä määrin, että suurin osa kansalaisista on valmis palauttamaan löytämänsä kukkaron oikealle omistajalle tai löytötavaratoimistoon. Toisen omaa ei haluta eikä uskalleta ottaa itselle, koska varastamista pidetään vääränä tapana toimia. Suomi ja muut pohjoismaat ovat pitkään olleet luottamuksen kärkimaita. Hyvinvointiyhteiskunnilla on ollut varaa ja poliittista tahtoa tarjota samanlaiset mahdollisuudet 12

11 Johdanto kaikille. Yksi suomalaisen yhteiskunnan vakauden perusta on ollut ilmainen ja laadukas koulutusjärjestelmä, joka on tuottanut luku-, kirjoitus- ja laskutaitoisia kansalaisia. Suomessa vallitseva yleinen ilmapiiri ja käsitys luotettavuudesta ovat muuttuneet rajusti viime vuosina. Vaalirahakohu sekä korkeissa yhteiskunnallisissa asemissa olevien hen ki löiden muistikatkokset ja toistuva valehtelusta kiinni jää minen ovat saaneet monet kriittisiksi. Korruption vähäisyyskin on osoittautunut kuplaksi, kun suomalaisen korruption on lahjomisen sijasta huomattu rehottavan hyvä veli -verkostoissa. Poliitikkojen uskottavuuskriisi on nostanut luottamusasiat yleisen keskustelun aiheeksi, millä on myös monia hyviä puolia. Harva suomalainen voi enää tuudittautua tunteeseen oman kansakunnan erinomaisesta luotettavuudesta, vaan luottamusta ja epäluottamusta on Suomessakin alettu tarkastella realistisemmin. Käsitys luotettavuudesta on monisäikeinen ilmiö, joka muuttuu ajan mukana. Nykyisen välittömän viestinnän ai kakaudella luottamusvaatimukset ovat kovia ja samalla epäluotettavasta käyttäytymisestä jäädään kiinni entistä nopeammin. On hyvä huomata, että yleinen moraalinen hy väksyntä ja laillisuus ovat eri asioita. Sen lisäksi, että kaikilta yhteiskunnan jäseniltä odotetaan lain mukaista toi mintaa, korkeiden virkojen haltijoilta ja poliitikoilta odotetaan myös yleisesti hyväksyttävää käyttäytymistä. Hätä valhe tai omis - ta toimista vaikeneminen ei välttämättä ole millään tavalla ristiriidassa lain kanssa. Silti monen tunnetun henkilön imago on tahriintunut ja ura joutunut vaakalaudalle juuri edellä mainituista syistä. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että ihmiset ovat luottavaisempia yhteiskunnissa, joiden jäsenet ovat tasa-arvoisessa asemassa. Ihmiset, jotka luottavat muihin ihmisiin, uskovat usein myös vallitsevaan oikeusjärjestelmään. Jos ihmiset ovat yhteiskunnassa hyvin eriarvoisessa asemassa, niin he ovat myös vähemmän sitoutuneita sosiaalisiin normeihin ja yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämiseen. (Uslaner Tasa-arvoinen yhteiskunta luo luottamusta 13

12 Nina Laine : Luja luottamus Yleinen luottamus saa hyvän kasvamaan 2002, 3, 210.) Esimerkiksi Yhdysvalloissa taloudellinen eriarvoisuus on vaikuttanut siihen, että ihmisten luottamus toisiinsa on heikentynyt. Kun yhteiskunta polarisoituu, niin heikoimmin pärjäävät hankkivat elinkeinonsa miten kykenevät: hanttihommilla, kerjäämällä tai rikollisuudella. Maissa, joissa eriarvoisuus on räikeää, ihmiset tuntevat itsensä turvattomiksi. Kun elämän ehdot ovat kovat, osa luisuu lain väärälle puolelle. Silloin menetetään kunnioitus yhteisiä sääntöjä sekä toisten ja yhteiskunnan omaisuutta kohtaan. Heikoimmin pärjäävät ottavat elantonsa sieltä mistä saavat. Yhteiskunnallisella tasolla voidaankin perustellusti kysyä, onko meillä varaa luottaa toisiimme? Luottamuksesta kumpuaa monenlaista hyvää. Kun yhteiskunnassa on luottamusta, sen jäsenet tuntevat olonsa turvatuiksi ja ovat valmiita osallistumaan yhteiseen toimintaan. Yhteisten asioiden eteen työskenteleminen nähdään mielekkäänä, koska siitä uskotaan olevan pitkäkestoista hyötyä kaikille. Yksi osoitus yhteiskunnassa vallitsevasta vahvasta luottamuksesta on sen jäsenten halukkuus tehdä pieniä palveluksia muille odottamatta itselleen vastapalvelusta. Ruohonjuuritasolla kyse voi olla roskan korjaamisesta roskakoriin tai lasinsirujen siivoamisesta pois pyöräilyreitiltä yhteisen elintilan siistimisellä vaikutetaan sekä omaan että muiden viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Joku voi avata oven vanhukselle, toinen taas komentaa lapset pois leikkimästä junakiskoilta. Teot ovat usein pieniä, mutta niillä on yhteiskunnan moraalin kannalta suuri merkitys. Huolenpito toisista, luonnosta ja yhteisestä omaisuudes ta ovat käytännön toimintaa yhteisöllisyyden edistämiseksi. Luottamus tuo mukanaan myös vastuunottamista ja mo raalisia vaatimuksia. Harva ilahtuu törmätessään lumipenkassa makaavaan humalaiseen. Kuitenkin moni velvollisuudentuntoisesti yrittää herätellä sammunutta ja soittaa apua. Yhteisestä hyvästä huolehtiminen vaatii toisen tai yhteisen edun laittamista oman mukavuuden edelle. Mo - 14

13 Johdanto raa li ohjaa toimimaan sen mukaisesti mitä arvostaa ja pitää oikeana. Toisaalta yksilötasolla tehdyt ponnistelut ja vaivan näkeminen palkitsevat yhteiskunnallisella tasolla. Kun suurin osa yhteiskunnan jäsenistä kantaa vastuuta ja edistää luottamusta omilla teoillaan, tulee elinympäristöstä miellyttävämpi ja turvallisempi kaikille. Hyvän tekeminen on viime aikoina noussut jopa jonkinlaiseksi muoti-ilmiöksi. Esimerkiksi internetissä on erilaisia sivustoja, jotka kannustavat ihmisiä tekemään hyviä tekoja toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön hyväksi. Suomessa tunnetuin hyvän tekemisen vauhdittaja on Roska päivässä -liike, joka rohkaisee kaikkia kantamaan kortensa kekoon siistin ympäristön eteen. Lisäksi yhteisen hyvän asialla on Syvempi mielihyvä -liike, joka kannustaa luopumaan jostakin epäterveestä elämäntavasta ja lahjoittamaan osan säästyneistä rahoista hyväntekeväisyyteen. Kun tupakkaaskin tai karkkipussin jättää kaupan hyllylle, tekee palveluksen omalle keholleen. Samalla rahat voi antaa hyvään tarkoitukseen ja tehdä itsensä lisäksi hyvää myös muille. The Good Deeds Organisation pyörittää nettisivustoa (thegooddeedsorganisation.com), jonne ihmiset ympäri maailman voivat kirjata tekemiään hyviä tekoja ja kertoa kuinka heitä on autettu. Sivuston lukeminen on mielenkiintoinen kokemus. Kotikoneelta voi sukeltaa auttamisen maailmaan ja lukea miten ihmiset vaikka USAssa tai Intias - sa ovat tehneet hyviä tekoja. Eräs kodittomalle aterian ostanut kirjoittaja päätti kertomuksensa näin: Ahneus lisää ah neutta ja hyvien tekojen tekeminen lisää hyviä tekoja. Luottamuksen ra kentamisen ydin voidaan kiteyttää sa maan tapaan: luottamus lisää luottamusta. Voidaankin sanoa että luottamusta tarvitaan lähes kaikilla elämän osa-alueilla. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja viestintä, ihmissuhteiden rakentaminen, tehokas yhteistyö ja ongelmien ratkaiseminen kaikki perustuvat luottamukselle. Jos ihmiset eivät suurimman osan aikaa voisi luottaa toisiinsa, niin yhteiskunnan tehokkuus romahtaisi. On yhteisen edun mukaista, että ihmiset voivat ainakin jol- 15

14 Nina Laine : Luja luottamus lain tasolla ennakoida toistensa käyttäytymistä ja luottaa siihen, että muut kunnioittavat yhteisiä normeja ja lakeja. (Gardner 1990.) 1.2 Miksi luottamus työelämässä on tärkeää? Yhteen luottamuksen alalajiin, työelämän luottamukseen, kannattaa paneutua useammastakin syystä. Monelle työpaikan sosiaaliset suhteet ovat keskeinen sosiaali nen verkosto. Arkisin työpaikoilla vietetään enemmän hereilläoloaikaa kuin oman perheen tai ystävien kanssa. Toisinaan työpaikan ihmissuhteet saattavat olla varsin tiiviitä sekä hyvässä että pahassa. Hyvä tiimipari saa työn luistamaan ja tuo iloa työpäivään, kun taas huonosti toimiva työsuhde voi harmittaa vielä illalla kotonakin. Joskus työkaveruus saattaa myös kestää vuosia ja olla alku ystävyydelle. Oman yksityiselämän ihmiset ovat useimmille kaikkein tärkeimpiä, mutta myös työpaikan ihmissuhteilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Vaikka työpaikan ihmissuhteet liittyvät työn tekemiseen ja ovat usein ystävyyssuhteita muodollisempia, ne vaikuttavat paljon ihmisten työhyvinvointiin ja jokapäiväiseen työssä viihtymiseen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen millainen luottamuksen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Luottamusta kan nattaa vaalia myös siitä syystä, että epäluottamuksella on työyhteisöissä vakavat seuraukset. Epäluottamus on tu hoi saa työmotivaatiolle, ja se ajaa monet vaihtamaan työnantajaa. Esimiehen ja työntekijän välinen suhde on erityisen tärkeä työn sujumisen ja työssä viihtymisen kannalta. Kun esimies-alaissuhde on kunnossa, työ sujuu ilman suurempaa kontrollia. Kun molemmat luottavat toisiinsa, tietää työntekijä saavansa esimieheltään asiallista ohjausta ja esimies voi luottaa työntekijänsä hyvään työsuoritukseen. Esimiehen ja alaisen väliseen suhteeseen liittyy aina valta. Esimies edustaa työnantajaa, kun taas alainen on 16

15 Johdanto työntekijä, palkattu hoitamaan omaa tehtäväänsä. Esimiehellä on valtaa vaikuttaa alaistensa työhön monin tavoin. Hän voi antaa ylennyksen, ehdottaa muutosta työnkuvaan, päättää vapaiden myöntämisestä ja osoittaa uusia työtehtäviä. Siinä mielessä esimies ja alainen ovat työelämässä eri lähtötilanteissa. Esimiehellä on asemansa puolesta organisatorista valtaa, kun taas alaisella sitä ei yleensä ole. Käytännössä vallan epätasainen jakautuminen vaikuttaa aina esimiehen ja työntekijän välisen suhteen laatuun. 17

16

17 2 Toive paremmasta saa luottamaan Luottamusta on tutkittu niin kauppatieteen, markkinoinnin, sosiologian, psykologian kuin filosofiankin piirissä. Vaikka monet tutkijat ovat yrittäneet mallintaa luottamusta, sen tieteellinen määritteleminen on osoittautunut haastavaksi (Mayer & al. 1995, ; Burke & al. 2007, ). Yhteisen, tyhjentävän luottamus-määritelmän kehittäminen on tähän mennessä osoittautunut mahdottomaksi. Tähän on monia syitä. Luottamus on vaikeasti hahmottuva, dynaaminen ja kompleksinen ilmiö. Vaikeasti hahmottuva viittaa luottamuksen aineettomaan ja määrättömään luonteeseen. Luottamusta ei voi silmällä nähdä tai ulkoisesti mitata. Lisäksi eri ihmisten luottamuskokemukset vaihtelevat. Dynaaminen viittaa siihen, että luottamus muuttuu ja kehittyy koko ajan ihmisten ja yhteiskunnan mukana. Kun ennen muinoin luotettiin kirkonkirjoihin, niin nykyisin luottamus voi kohdistua vaikkapa nettisivustoihin. Kompleksisuus tarkoittaa puolestaan sitä, että luottamuksessa monet ilmiöt vaikuttavat toisiinsa ja muutos luottamuksen yhdellä osaalueella vaikuttaa koko ilmiöön. (Chang & al. 2003, ) Luottamuksesta onkin sanottu, että jos joku onnistuu sen määrittelemään aukottomasti, niin silloin kyseessä ei ole luottamus vaan jokin muu ilmiö. 2.1 Riski ja luottamus Me emme voi varmasti tietää mitä maailmassa tulee tapahtumaan tai miten muut ihmiset tulevat käyttäytymään. Otamme päivittäin riskejä luottaessamme lapsemme lastenhoita- 19

18 Nina Laine : Luja luottamus Luottamus on yhteistyön vipuvarsi jan huomaan, raha-asiamme pankille tai terveytemme lääkärin käsiin. Tunnepuolella suuri osa ihmisistä ottaa valtaisan riskin mennessään naimisiin. Juuri se, että meillä ei voi olla varmaa tietoa tulevasta, tekee luottamuksesta tärkeän osan ihmisten välistä kanssakäymistä. Arvioimalla muiden ihmisten ja instituutioiden luotettavuutta pyrimme saamaan epävarmaa tulevaisuutta paremmin hallintaamme. Jos pidämme jotakin ihmistä luot - tamuksen arvoisena, niin oletamme, että yhteistyö hänen kanssaan menee hyvin ja pääsemme toivomaamme lopputu lokseen. Toisaalta, jos tiedämme esimerkiksi jonkun työn - tekijän epäluotettavaksi, teemme suunnitelmia siltä va ralta että aikataulu taas kerran pettää hänen vuokseen. Riskin ottaminen on siis yksi luottamukseen edellytyksistä. Koska emme voi koskaan olla täysin varmoja muiden ihmisten ajatuksista ja motivaatiosta, riski on mukana lähes kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Voikin sanoa, että ihminen joka luottaa, ottaa tietoisesti sen riskin, että toinen saattaa osoittautua epäluotettavaksi. Juuri tietoisuus siitä, että asettaa itsensä haavoittuvaiseen asemaan, osoittaa halua luottaa toiseen henkilöön. Luottamus vaatii siis uskallusta ja riskinottoa. (Brower & al. 2000; Lahno 2001.) Miksi sitten ylipäänsä olemme valmiita ottamaan riskejä ja luottamaan? Koska luottamalla meidän on mahdollisuus saada jotakin enemmän tai onnistua jossakin. Ihmisellä on perustavanlainen tarve saada asioita, jotka edellyttävät luottamusta ja joskus jopa muiden varaan heittäytymistä: rakkautta, ystäviä, uusia työtehtäviä, rahaa tai muita hyödykkeitä. WinCapita-rahoitusyhtiön pyramidihuijauksen paljastuttua vuoden 2007 lopulla moni kysyi mikä sai tavallisen ihmisen sijoittamaan rahansa moiseen epäselvään riskibisnekseen. Vastaus on yksinkertainen: toive taloudellisesti paremmasta elämästä. Sijoittajat houkutteli mukaan odotus siitä, että jos kaikki olisi mennyt lupausten mukaan, niin bisneksestä olisi voinut saada tuntuvat voitot. Luottamus ja riskinotto kulkevat käsi kädessä ja usein luotta- 20

19 Toive paremmasta saa luottamaan muksella mahdollisesti saavutettava asia on jotakin niin haluttavaa, että se saa ihmiset ottamaan tietoisen tai tiedostamattoman riskin. Luottaminen on välttämätön edellytys lähes kaikelle yhteistoiminnalle. Niinpä joudumme toistuvasti luottamaan myös sellaisiin ihmisiin, joita tunnemme huonosti tai joita emme tunne ollenkaan. Esimerkiksi yrittäjä joutuu ottamaan riskin luottaessaan uuteen alihankkijaan. Mitä jos tilattu tuote ei täytäkään laatuvaatimuksia tai saapuu myöhässä, ja saa asiakkaat kimpaantumaan? Kuitenkin riskejä on toistuvasti otettava, jotta bisnes pyörisi ja kasvaisi. Globalisaation myötä yhteistyö eri puolille maapalloa on lisääntynyt ja yhteistyökumppanin tunteminen voi olla sähköpostien ja videoneuvotteluiden varassa. Silti uusia luottamussuhteita on rakennettava, sillä pitäytyminen yhteistyössä vain tuttujen toimijoiden kanssa lamauttaa toiminnan. 2.2 Luottamusta ei voi pakottaa Koska emme voi koskaan tietää miten muut ihmiset käyttäytyvät, tulevaisuus sisältää aina riskejä. Yksi tapa vähentää riskejä perustuu ennakointiin eli siihen että arvioimme toisten ihmisten käyttäytymistä ja koetamme myös ohjata heitä oman käytöksemme avulla tiettyyn suuntaan. Toinen riskien vähentämiseen perustuva tapa on karkeam pi: se pohjautuu kontrolliin ja pakkovaltaan. Jossain päin maailmaa ihmisiä voidaan ohjata aseella pakottamalla. Suomalaisilla työpaikoillakin ihmiset saadaan toisinaan tekemään haluttuja asioita esimerkiksi irtisanomisilla uhkailemalla. Joskus tämä voi myös johtaa ainakin ulkoisen käyttäymisen tasolla haluttuihin tavoitteisiin, esimerkiksi lisääntyneeseen ahkeruuteen. Vaikka toisen ihmisen ulkoinen käyttäytyminen voi kummassakin tapauksessa näyttää samalta, erilaiset pakko keinot eivät liity mitenkään luottamukseen. Yksi luot- 21

20 Nina Laine : Luja luottamus tamuksen erikoispiirteistä on se, että luottamus on aina vapaaehtoista. Luottamusta ei voi ulkopuolelta käskeä tai pakottaa. (Luhmann 1995, 129; 1988, 95.) Luottamus on voima, joka saa ihmisen sisäisen motivaation liikkeelle ja saa hänet sitoutumaan yhteisiin päämääriin. Tämä eroaa melkoisesti ulkoa tulevaan uhkaan perustuvista pakkokeinoista. Kun työ rakentuu pakon sijaan luottamukselle, työntekijällä on aito halu hoitaa hommansa hyvin. Sen sijaan ulkoisella pakolla aikaansaadussa käyttäytymisessä on monia huonoja puolia: paitsi että pakottaminen on epäinhimillistä, useimmat valvonta- ja kontrollimenetelmät ovat kalliita. Lisäksi ulkoisella pakolla aikaansaatu käytös loppuu usein siihen, mihin kontrollikin. Koska nykyyhteiskunnan työt vaativat monesti itsenäistä työotetta ja moniosaamista, valvonta ja kontrolli eivät voi ulottua kaikille työn alueille. On siis monella tapaa järkevämpää omaksua luottamuksen lisäämiseen pohjautuva työtapa. Se tekee monella työpaikalla vanhentuneet kontrollikeinot tarpeettomiksi, vähentää valvonnasta aiheutuvia kustannuksia ja lisää työpaikan sisäistä kommunikaatiota. Lisäksi osoitettu luottamus on työntekijöiden itsensä kannalta palkitsevaa ja motivoivaa. Luottamus edellyttää sitä, että työntekijälle annetaan ainakin jonkin verran omaan työhön liittyvää itsenäistä päätäntävaltaa. Tämä itseellisyys antaa ihmiselle mahdollisuu den haastaa itsensä onnistumaan. Onnistumisen ilo sekä virheistä oppiminen saavat työntekijän ottamaan työn paremmin hallintaansa. Eppu Koskisen seikkailut työelämän ihmemaassa Teidän täytyy vain päättää, että te luotatte minuun, sanoi johtaja Järvinen ja paukautti nyrkkinsä pöytään. Kaikki ongelmamme johtuvat siitä, että teillä ei ole luottamusta, mutta nyt 22

21 Toive paremmasta saa luottamaan se korjataan yhteisellä päätöksellä. Tästä lähtien te luotatte minuun aukottomasti. Johtaja Järvisen puheen jälkeen kokoushuoneessa oli hiljaista. Osallistujat nyökkäilivät poissaolevan näköisinä ja keräilivät papereitaan ja kalentereitaan. Kaiketi Järvisen tämänviikkoinen hengennostatus oli loppu ja nyt saisi poistua oman työpisteen ääreen. No niin, sorvin ääreen siitä sitten vaan! kajautti Järvinen vielä viimeiseksi kannustukseksi. Eppu Koskinen oli tuore esimies. Hän oli noussut tiiminvetäjäksi pari kuukautta sitten ja vasta totutteli Järvisen esimiehille pitämiin maanantaipalavereihin. Jaa, että luottamuksesta kaikki on kiinni ja nyt vaan pitää päättää luottavansa, Eppu mietti. On tämä esimiestyö ihme hommaa. Ensin on vaikka kuinka paljon esimiehen vastuita ja tehtäviä ja nyt pitää vielä kaiken päätteeksi osoittaa luottamusta. Noinkohan se sitten on, Eppu tuumiskeli istuessaan työpöytänsä ääreen. Siis tämä luottamusasia. Että sen pitäisi hoitua yhdessä päättämällä. Ei kyllä oikein tunnu siltä, että tuohon Järviseen paranisi luottaa. Kaverillahan on oma lehmä ojassa melkein joka jutussa: kiitokset hän nappaa aina itselleen, mutta huonoon tulokseen ovat muut aina syypäitä. Sitä paitsi ei kai yhteinen päättäminen ole sitä, että johtaja kertoo, mitä mieltä pitää olla. Kysymyksiä pohdittavaksi:» Voiko luottamusta mielestäsi vaatia, kuten johtaja Järvinen tekee?» Mistä luottamus mielestäsi syntyy?» Miksi Eppu empii eikä luottamus Järviseen tunnu oikealta? 23

22 Viestintä Vuorovaikutus Palaute LUOTTAMUS A:n asenne ja osaaminen B:n asenne ja osaaminen Kuvio 1. Asenne ja osaaminen rakentavat luottamusta työelämässä.

23 3 Luottamuksen edellytykset: osaaminen ja hyvä tahto Luotetulla henkilöllä on oltava tehtävään vaadittavaa osaamista. Pidämme osaamista usein itsestäänselvyytenä, mutta entä jos opettaja ei osaisi opettaa tai hammaslääkäri vetäisi vahingossa terveen hampaan pois? Usein uskomme tiettyjen ammattien edustajien vakaaseen ammattitaitoon, ja jos törmäämme epäpätevään toimintaan, asiakkuutemme loppuu siihen. Voidaankin yleistää, että luottamuksen edellytyksenä on luottamuksen kohteen hyvät aikeet sekä riittävä ammattitaito tehtävän hoitamiseen (ks. kuvio 1). Yleisesti ottaen luotamme ihmisiin, joita pidämme pätevinä ja joiden ajattelemme toimivan vilpittömästi yhteisten tavoitteiden eteen. Työelämässä ihmisten luotettavuuskuva rakentuu pitkälti osaamisen ja ihmissuhdetaitojen varaan. Jos työntekijä on osoittautunut tehtävänsä hyvin hallitsevaksi, niin hänen osaamiseensa on helppo luottaa. Tehtäväkohtaisen kyvykkyyden lisäksi sosiaaliset taidot auttavat luottamuksen rakentamisessa. Kun ihminen on ajan saatossa osoittanut, että hän osaa kuunnella toisia ja kykenee yhteistyöhön, häntä pidetään usein luotettavana. Luottamus toimii myös toisin päin eli kun ihmistä pidetään luotettavana, niin hänen on helpompi toimia ja neuvotella muiden kanssa. (Conger 1998.) Luottamus avaa ovia ja helpottaa verkostojen rakentamista. Käytännön työelämässä luottamus osaamiseen koskee sekä työntekijöitä että esimiehiä. Työntekijöillä on oltava riittävästi osaamista työnsä hoitamiseen ja työyhteisön yhteiseen toimintaan, esimerkiksi palavereihin, osallistumiseen. Pätevä työntekijä on oman alansa ammattilainen ja kiinnostunut oman osaamisensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. 25

24 Nina Laine : Luja luottamus Esimiesten ammattitaitoon kuuluu, että he osaavat johtaa sekä asioita että ihmisiä. Asioiden johtaminen pitää sisällään mm. budjetoinnin, strategian laatimisen, jalkautta misen ja aikataulutuksen sekä henkilöstöresurssien riittävyydestä huolehtimisen. Toinen puoli, ihmisten johtaminen, jää työpaikkojen arjessa usein asioiden johtamisen varjoon, mikä heijastuu kielteisesti työhyvinvointiin. (Laine 2008, 12.) Ihmisten johtaminen on vision konkretisointia, strategian selittämistä, yhteisten tavoitteiden ja arvojen jatkuvaa selkiyttämistä, tuen antamista sekä ihmisten innostamista ja motivointia. Todelliset muutokset työyhteisöissä tapahtuvat ihmisten kautta, ja siksi suurin osa johtamisresurssista pitäisi suunnata työntekijöiden tukemiseen. Työntekijöiden kanssa keskusteleminen, tuen antaminen, motivoiminen ja tavoitteiden selkiyttäminen auttavat rakentamaan kestävää luottamussuhdetta esimiehen ja alaisten välille. 3.1 Luotettavuus on asenteesta kiinni Esimerkki Luotetulla henkilöllä tulee osaamisen lisäksi olla oikea asenne ja halu toimia yhteisten tavoitteiden eteen. Kun uskomme toisen ihmisen hyvän tahtoon, niin luotamme, ettei hän tarkoita meille mitään pahaa, vaan pyrkii katsomaan asioita myös meidän kannaltamme. Hyvän tahdon korostaminen voi vaikuttaa kaunosieluiselta sanahelinältä, mutta todellisuudessa se vaikuttaa luottamuksen syntymiseen jopa enemmän kuin osaaminen. Jos esimerkiksi pidämme vientifirman myyntipäällikköä erittäin taitavana myynnin ammattilaisena, mutta emme ole varmoja pyrkiikö hän toimimaan yrityksen parhaaksi, niin luottamus rakoilee. Jos käy ilmi, että kyseinen myyntipäällikkö on ohjannut osan myyntivoitoista omalle tililleen, niin luottamuksemme häneen romahtaa. Silti voimme pitää häntä erittäin taitavana myynnin ammattilaisena, joka toi firmaan sievoiset myyntikatteet. Talousri- 26

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Henkinen johtaminen Pomon päivä 13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Arto Hiltunen Kansi: Janne Harju Kannen kuva: Antti Mannermaa Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Osaava esimies 360 DEMO

Osaava esimies 360 DEMO Osaava esimies 3 DEMO Arvion saaja: Osaava Esimies 9.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Osaava esimies 3 DEMO Sivu 1 / 9 OSAAVA ESIMIES Esimiestoiminta vaikuttaa kaikkeen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Tutkimuksen esittely

Tutkimuksen esittely Miten johtaja hajauttaa itsensä johtaessaan hajautettua organisaatiota? Varhaiskasvatuksen IX johtajuusfoorumi 25.-26.3.2015 Jyväskylä KT ulla.soukainen@turku.fi Tutkimuksen esittely Aineisto Haastattelu

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne. Kyselyn vastausten yhteenvetoa 1.12.2009

Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne. Kyselyn vastausten yhteenvetoa 1.12.2009 Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Kyselyn vastausten yhteenvetoa 1.12.2009 Tehtävänimike N % Sosiaalityöntekijä 8 26 % Johtava sosiaalityöntekijä 6 19 % Sosiaalisihteeri 3 10 % Sosiaalityön opiskelija

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv )

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Järjestelmäyksikön käytännönläheinen yleinen valmennus koko henkilöstölle. Miten ihminen voi oppia työskentelemään rennon tehokkaasti keskellä muutoksia,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot