Nina Laine Luja luottamus. Miten työpaikan luottamussuhteet saa toimimaan? Taurus Media

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nina Laine Luja luottamus. Miten työpaikan luottamussuhteet saa toimimaan? Taurus Media"

Transkriptio

1 Nina Laine Luja luottamus Miten työpaikan luottamussuhteet saa toimimaan? Taurus Media Tampere 2010

2 Taurus Media & Nina Laine, 2010 Taurus Media 2., täydennetty painos isbn (sid.) ISBN (PDF) InPrint, Riika 2010

3 Sisällys Toisen painoksen esipuhe 7 Lukijalle 9 1 Johdanto Luottamuksen taso on yhteiskunnan hyvinvointimittari Miksi luottamus työelämässä on tärkeää? 16 2 Toive paremmasta saa luottamaan Riski ja luottamus Luottamusta ei voi pakottaa 21 3 Luottamuksen edellytykset: osaaminen ja hyvä tahto 3.1 Luotettavuus on asenteesta kiinni Luottamus, luotettavuus ja luottavaisuus Luottamus organisaatioon 30 4 Luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa 4.1 Tunteet pelissä Luottamus tekee rohkeaksi 37 5 Mitä johtamisesta nykyisin ajatellaan? Tunne itsesi Pois kaverijohtajuudesta Esimies vaikuttaa ja valmentaa 46 6 Mitä työntekijät odottavat esimiehiltä? Työntekijöiden näkökulma Luottamuksen osoitukset Esimiehen tuki Aikaa ja yhteisiä kokemuksia Odotus oikeudenmukaisuudesta Oikeus tulla kuulluksi Käytännön vinkkejä esimiehille

4 7 Mitä esimiehet odottavat työntekijöiltä? Esimieskin kaipaa palautetta Työntekijän rooli ja velvollisuudet Mitä työntekijä voi tehdä työpaikan luottamuksen eteen? Millaista työyhteisötaitoa työntekijältä nykyään odotetaan? 76 8 Epäluottamuksen noidankehä Epäluottamus vähentää viestintää ja motivaatiota Epäluottamus ajaa pois työyhteisöstä Luottamus sivuraiteella: sisäpiirin klikki Varoitus vaarantaa luottamuksen Toimiminen riskialttiissa ympäristössä Miksi myönnymme määräyksiin? Miten eteenpäin epäluottamuksesta huolimatta? Selviytymiskeinot epäluottamustilanteissa Luottamuksen rakentaminen työyhteisöissä Luottamaan ja luotettavaksi oppiminen Luottamuksen uudelleenrakentaminen pettymysten 112 jälkeen 9.3 Luottamuksen vahvistamisen 7 askelta Luottamusmiehet luottamuksen rakentajina Luottamustehtävään hakeutuminen Luottamusmiehen rooli Luottamusmiesten kokemuksia neuvotteluista Luottamuksen säilyttäminen YT-neuvotteluissa Luottamuksen ammattilaisen näkökulma: Matti Viljasen haastattelu Luottamus ja työhyvinvointi Luottamuksen vaikutus työhyvinvointiin Ilmapiiri kertoo luottamuksesta Luottamus leviää työyhteisössä Luottamus säteilee omaan elämään, työhön ja yhteiskuntaan 147 Kirjallisuus 153 6

5 Toisen painoksen esipuhe On ollut ilahduttavaa huomata, että Luja luottamus -kirjalla on ollut kysyntää ja 2. painoksen ottaminen on ajankohtaista jo vuosi kirjan julkaisun jälkeen. Uutta tässä painoksessa ovat luvut , joissa kerrotaan lyhyesti millaisia riskejä yksilöt, työyhteisöt ja yhteistyökumppanit voivat aiheuttaa yhteistyölle ja miten erilaisissa riskitilanteissa kannattaa toimia. Viimeisen vuoden aikana olen kiertänyt ympäri Suo mea puhumassa erilaisten työyhteisöjen kanssa luottamuksesta. Olen ilokseni huomannut, että työpaikoilla on rohkaistuttu keskustelemaan luottamuksesta, kun on ensin oivallettu miten luottamukseen liittyviä asioita kannattaa käsitellä. Opin uutta luottamuksesta jokaisen tapaamani työyhtei sön myötä. Lisäksi ihmiset ovat lähettäneet blogiini ky - symyksiä työyhteisöjen toimintaan ja luottamukseen liittyen. Haluan jatkaa keskustelua luottamuksesta. Osoitteeseen voit lähettää omat kysymykse si aiheeseen liittyen. 7

6

7 Lukijalle Tämä teos käsittelee ihmisten välistä luottamusta työelämässä. Kirjassa pureudutaan toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevien työyhteisön jäsenten esimiesten, alaisten, työtovereiden ja luottamusmiesten luottamussuhteisiin. Kirja sivuaa lyhyesti myös organisaatioon kohdistuvaa luottamusta. Kirjan opit ihmisten välisestä luottamuksesta eivät ole suoraan sovellettavissa esimerkiksi pörssikursseihin tai johonkin tuotteeseen luottamiseen. Sama pätee poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä kohtaan koettuun luottamukseen. Julkisuuden henkilöön kohdistuva luottamus rakentuu pitkälti median kautta ja poikkeaa siten tuttujen ihmisten välisistä luottamussuhteista. Väiteltyäni tohtoriksi vuoden 2008 lopulla esimiehen ja alaisen välisestä luottamuksesta (ks. Laine 2008), minulta on kyselty aiheesta kansantajuista ja suomenkielistä kirjaa. Syksyllä 2009 julkaisin lyhyen oppaan työyhteisöjen luottamussuhteiden rakentamisesta yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen kanssa. Tämä kirja on laajempi katsaus työelämän luottamukseen ja sisältää uutta ennen julkaisematonta haastattelumateriaalia erityisesti luottamusmiesten työstä. Koska olen toiminut pitkään erilaisissa työelämän kehittämistehtävissä, vuosien varrelta mieleeni on jäänyt useita työyhteisöihin liittyviä anekdootteja. Osa tämän oppaan nimettömistä lainauksista onkin peräisin koulutustehtävistäni. Suurin osa julkaisun lainauksista pohjautuu kuitenkin vuosina väitöskirjaa varten teke miini tutkimushaastatteluihin. Haastattelemani ihmiset työskentelivät niin yrityksissä, kuntasektorilla kuin valtiollakin. Tietokirjan tekeminen vaatii hyviä verkostoja ja apua monelta taholta. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat myötä- 9

8 Kirjan rakenne vaikuttaneet tämän kirjan syntymiseen: professorit Alan Meyer ja Bill Starbuck Oregonin yliopistosta, dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen ja professorit Pekka Ruohotie ja Marja- Liisa Manka Tampereen yliopistosta, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen, kouluttajat Tarja Surakka ja Eero Väisänen sekä kaikki haastattelemani luottamus- ja esimiehet. Kokemuksenne ja kommenttinne ovat auttaneet minua syventämään kuvaa luottamuksesta. Tämä kirja on rakentunut seuraavasti: Ensimmäinen luku johdattelee luottamuksen merkitykseen yhteiskunnas - sa ja työelämässä. Luvussa kaksi kerrotaan miksi ihmiset luottavat erilaisista riskeistä huolimatta. Luvussa kolme esitellään luottamuksen edellytyksiä: hyvää tahtoa ja osaamista. Neljäs luku kuvaa miten luottamus koostuu tuntees ta ja kokemusperäisestä tiedosta. Luvussa viisi esitellään mitä johtamisesta nykyään ajatellaan. Luvut kuusi ja seitsemän kertovat mitä esimiehet odottavat työntekijöiltä ja työntekijät esimiehiltä. Luvut kahdeksan ja yhdeksän käsittelevät luottamuksen rakentamista ja epäluottamusta työyhteisöissä. Kymmenes luku kuvaa luottamusmiesten roolia työyhteisöjen luottamuksen rakentajina ja sisältää Akavan puheenjohtajan Matti Viljasen haastattelun. Kirjan viimeinen luku avaa luottamuksen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä ja luottamuksen laajempaa merkitystä yhteiskunnassa. Useimpien lukujen lopussa on kuvitteellisen nuoren esimiehen, Eppu Koskisen, kokemuksia työelämästä. Eppu on keksitty hahmo, mutta hänen tielleen osuvat sattumat ovat kirpeine kommenteineen todenperäisiä esimerkkejä suomalaisesta työelämästä. 10

9 1 Johdanto Luottamus on sana, joka on viimeaikoina esiintynyt tiiviisti otsikoissa. Pankit menettivät luottamuksen toisiinsa, hallitus menetti luottamuksen toimitusjohtajaan ja luottamus ministeriin horjuu ovat esimerkkejä tuoreista uutisoinneista. Tarkkaan ottaen uutisaihe ei ole ollut luottamus, vaan sen puute. Luottamus on jotakin niin tärkeää, että sen menettäminen nousee kohuotsikoiden aiheeksi. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen epäluottamus on vaikuttanut kansainväliseen rahoitustoimintaan. Yliluototetut asuntolainat romuttivat amerikkalaisen rahoitusjärjestelmän ja sysäsivät kansainvälisen talouden kaaokseen. Epäluottamus rahoitusmarkkinoilla sai aikaan sen, että pan kit eivät enää lainanneet rahaa toisilleen ja rahoituksen puutteessa talous romahti. Luottamuspula pysäytti rahaliikenteen pankkimaailmassa, mutta mitä luottamus ja epäluottamus tarkoittavat ihmisten välillä? Samantapaisia asioita, vaikka ihmisten välinen luottamus on paljon muutakin kuin rahan tai tavaran vippaamista. Luottamus on kuin aineetonta lainaa, jonka annamme ihmiselle, johon luotamme. Kun ihmiset luottavat toisiinsa, he uskovat toistensa sanoihin ja lupauksiin. Ihmisen, johon luotetaan, on helppo olla ja toimia. Hän saa muut uskomaan itseensä ja tekemään asioita puolestaan. Luottamus on tärkeää juuri siksi, että se saa arjen rullamaan, olipa kyse työasioista tai ihmissuhteista. 1.1 Luottamuksen taso on yhteiskunnan hyvinvointimittari Luottamus on siis sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Nykyisin ihmiset ovat monella tapaa riippu- 11

10 Nina Laine : Luja luottamus Luottamus Suomessa vaisia yhteistyöstä muiden ihmisten kanssa. Työelämässä verkosto-osaaminen on korostunut ja samalla ihmiset ovat tiukemmin sidoksissa toisiinsa. Tihentyneissä verkostoissa toimiminen tekee luottamuksesta yhteistyön edellytyksen. Samaan aikaan kun luottamuksen merkitys on korostunut, niin luottamuksen taso länsimaissa on kuitenkin heikentynyt. Koska nyky-yhteiskunnassa luottamuksen rakentaminen voidaan kokea entistä vaikeampana, on toimivien luottamussuhteiden arvo ihmisten silmissä noussut. Kun ympäristö koetaan turbulenttina ja hankalasti ennakoitavana, ovat toimivat luottamussuhteet esimerkiksi työelämän yh teis työkumppaneihin kullan arvoisia. Yhteiskunnallisella tasolla luottamus vaikuttaa kansalaisten suhtautumiseen toisiinsa, poliitikkoihin, virkamiehiin, yhteiseen ja muiden omaisuuteen, sijoitushalukkuuteen ja jopa lakien noudattamiseen. Seuraavassa esittelen erinäisiä suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti vallinneita luottamuksen piirteitä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on pitkään ollut maa, jossa on vallinnut vahva luottamus (Berggren & Jordahl 2006). Suomalaisilla on mm. melko korkea luottamus omaan oikeusjärjestelmäänsä ja esimerkiksi rangaistusten katsotaan olevan pääsääntöisesti samanlaisia kaikille. Suomalaisilla on siis uskoa siihen, että tuomio taposta on sama yhteiskunnassa eri asemissa oleville ihmisille. Lisäksi suomalaisten on uskottu olevan heikosti lahjottavissa eli korruptiota ei ole aikaisemmin pidetty akuuttina ongelmana. Suomalaisilla on myös perinteisesti ollut kunnioitusta toisten ja yhteiskunnan omaisuutta kohtaan. Suomalainen uskoo rehellisyyteen, jopa siinä määrin, että suurin osa kansalaisista on valmis palauttamaan löytämänsä kukkaron oikealle omistajalle tai löytötavaratoimistoon. Toisen omaa ei haluta eikä uskalleta ottaa itselle, koska varastamista pidetään vääränä tapana toimia. Suomi ja muut pohjoismaat ovat pitkään olleet luottamuksen kärkimaita. Hyvinvointiyhteiskunnilla on ollut varaa ja poliittista tahtoa tarjota samanlaiset mahdollisuudet 12

11 Johdanto kaikille. Yksi suomalaisen yhteiskunnan vakauden perusta on ollut ilmainen ja laadukas koulutusjärjestelmä, joka on tuottanut luku-, kirjoitus- ja laskutaitoisia kansalaisia. Suomessa vallitseva yleinen ilmapiiri ja käsitys luotettavuudesta ovat muuttuneet rajusti viime vuosina. Vaalirahakohu sekä korkeissa yhteiskunnallisissa asemissa olevien hen ki löiden muistikatkokset ja toistuva valehtelusta kiinni jää minen ovat saaneet monet kriittisiksi. Korruption vähäisyyskin on osoittautunut kuplaksi, kun suomalaisen korruption on lahjomisen sijasta huomattu rehottavan hyvä veli -verkostoissa. Poliitikkojen uskottavuuskriisi on nostanut luottamusasiat yleisen keskustelun aiheeksi, millä on myös monia hyviä puolia. Harva suomalainen voi enää tuudittautua tunteeseen oman kansakunnan erinomaisesta luotettavuudesta, vaan luottamusta ja epäluottamusta on Suomessakin alettu tarkastella realistisemmin. Käsitys luotettavuudesta on monisäikeinen ilmiö, joka muuttuu ajan mukana. Nykyisen välittömän viestinnän ai kakaudella luottamusvaatimukset ovat kovia ja samalla epäluotettavasta käyttäytymisestä jäädään kiinni entistä nopeammin. On hyvä huomata, että yleinen moraalinen hy väksyntä ja laillisuus ovat eri asioita. Sen lisäksi, että kaikilta yhteiskunnan jäseniltä odotetaan lain mukaista toi mintaa, korkeiden virkojen haltijoilta ja poliitikoilta odotetaan myös yleisesti hyväksyttävää käyttäytymistä. Hätä valhe tai omis - ta toimista vaikeneminen ei välttämättä ole millään tavalla ristiriidassa lain kanssa. Silti monen tunnetun henkilön imago on tahriintunut ja ura joutunut vaakalaudalle juuri edellä mainituista syistä. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että ihmiset ovat luottavaisempia yhteiskunnissa, joiden jäsenet ovat tasa-arvoisessa asemassa. Ihmiset, jotka luottavat muihin ihmisiin, uskovat usein myös vallitsevaan oikeusjärjestelmään. Jos ihmiset ovat yhteiskunnassa hyvin eriarvoisessa asemassa, niin he ovat myös vähemmän sitoutuneita sosiaalisiin normeihin ja yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämiseen. (Uslaner Tasa-arvoinen yhteiskunta luo luottamusta 13

12 Nina Laine : Luja luottamus Yleinen luottamus saa hyvän kasvamaan 2002, 3, 210.) Esimerkiksi Yhdysvalloissa taloudellinen eriarvoisuus on vaikuttanut siihen, että ihmisten luottamus toisiinsa on heikentynyt. Kun yhteiskunta polarisoituu, niin heikoimmin pärjäävät hankkivat elinkeinonsa miten kykenevät: hanttihommilla, kerjäämällä tai rikollisuudella. Maissa, joissa eriarvoisuus on räikeää, ihmiset tuntevat itsensä turvattomiksi. Kun elämän ehdot ovat kovat, osa luisuu lain väärälle puolelle. Silloin menetetään kunnioitus yhteisiä sääntöjä sekä toisten ja yhteiskunnan omaisuutta kohtaan. Heikoimmin pärjäävät ottavat elantonsa sieltä mistä saavat. Yhteiskunnallisella tasolla voidaankin perustellusti kysyä, onko meillä varaa luottaa toisiimme? Luottamuksesta kumpuaa monenlaista hyvää. Kun yhteiskunnassa on luottamusta, sen jäsenet tuntevat olonsa turvatuiksi ja ovat valmiita osallistumaan yhteiseen toimintaan. Yhteisten asioiden eteen työskenteleminen nähdään mielekkäänä, koska siitä uskotaan olevan pitkäkestoista hyötyä kaikille. Yksi osoitus yhteiskunnassa vallitsevasta vahvasta luottamuksesta on sen jäsenten halukkuus tehdä pieniä palveluksia muille odottamatta itselleen vastapalvelusta. Ruohonjuuritasolla kyse voi olla roskan korjaamisesta roskakoriin tai lasinsirujen siivoamisesta pois pyöräilyreitiltä yhteisen elintilan siistimisellä vaikutetaan sekä omaan että muiden viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Joku voi avata oven vanhukselle, toinen taas komentaa lapset pois leikkimästä junakiskoilta. Teot ovat usein pieniä, mutta niillä on yhteiskunnan moraalin kannalta suuri merkitys. Huolenpito toisista, luonnosta ja yhteisestä omaisuudes ta ovat käytännön toimintaa yhteisöllisyyden edistämiseksi. Luottamus tuo mukanaan myös vastuunottamista ja mo raalisia vaatimuksia. Harva ilahtuu törmätessään lumipenkassa makaavaan humalaiseen. Kuitenkin moni velvollisuudentuntoisesti yrittää herätellä sammunutta ja soittaa apua. Yhteisestä hyvästä huolehtiminen vaatii toisen tai yhteisen edun laittamista oman mukavuuden edelle. Mo - 14

13 Johdanto raa li ohjaa toimimaan sen mukaisesti mitä arvostaa ja pitää oikeana. Toisaalta yksilötasolla tehdyt ponnistelut ja vaivan näkeminen palkitsevat yhteiskunnallisella tasolla. Kun suurin osa yhteiskunnan jäsenistä kantaa vastuuta ja edistää luottamusta omilla teoillaan, tulee elinympäristöstä miellyttävämpi ja turvallisempi kaikille. Hyvän tekeminen on viime aikoina noussut jopa jonkinlaiseksi muoti-ilmiöksi. Esimerkiksi internetissä on erilaisia sivustoja, jotka kannustavat ihmisiä tekemään hyviä tekoja toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön hyväksi. Suomessa tunnetuin hyvän tekemisen vauhdittaja on Roska päivässä -liike, joka rohkaisee kaikkia kantamaan kortensa kekoon siistin ympäristön eteen. Lisäksi yhteisen hyvän asialla on Syvempi mielihyvä -liike, joka kannustaa luopumaan jostakin epäterveestä elämäntavasta ja lahjoittamaan osan säästyneistä rahoista hyväntekeväisyyteen. Kun tupakkaaskin tai karkkipussin jättää kaupan hyllylle, tekee palveluksen omalle keholleen. Samalla rahat voi antaa hyvään tarkoitukseen ja tehdä itsensä lisäksi hyvää myös muille. The Good Deeds Organisation pyörittää nettisivustoa (thegooddeedsorganisation.com), jonne ihmiset ympäri maailman voivat kirjata tekemiään hyviä tekoja ja kertoa kuinka heitä on autettu. Sivuston lukeminen on mielenkiintoinen kokemus. Kotikoneelta voi sukeltaa auttamisen maailmaan ja lukea miten ihmiset vaikka USAssa tai Intias - sa ovat tehneet hyviä tekoja. Eräs kodittomalle aterian ostanut kirjoittaja päätti kertomuksensa näin: Ahneus lisää ah neutta ja hyvien tekojen tekeminen lisää hyviä tekoja. Luottamuksen ra kentamisen ydin voidaan kiteyttää sa maan tapaan: luottamus lisää luottamusta. Voidaankin sanoa että luottamusta tarvitaan lähes kaikilla elämän osa-alueilla. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja viestintä, ihmissuhteiden rakentaminen, tehokas yhteistyö ja ongelmien ratkaiseminen kaikki perustuvat luottamukselle. Jos ihmiset eivät suurimman osan aikaa voisi luottaa toisiinsa, niin yhteiskunnan tehokkuus romahtaisi. On yhteisen edun mukaista, että ihmiset voivat ainakin jol- 15

14 Nina Laine : Luja luottamus lain tasolla ennakoida toistensa käyttäytymistä ja luottaa siihen, että muut kunnioittavat yhteisiä normeja ja lakeja. (Gardner 1990.) 1.2 Miksi luottamus työelämässä on tärkeää? Yhteen luottamuksen alalajiin, työelämän luottamukseen, kannattaa paneutua useammastakin syystä. Monelle työpaikan sosiaaliset suhteet ovat keskeinen sosiaali nen verkosto. Arkisin työpaikoilla vietetään enemmän hereilläoloaikaa kuin oman perheen tai ystävien kanssa. Toisinaan työpaikan ihmissuhteet saattavat olla varsin tiiviitä sekä hyvässä että pahassa. Hyvä tiimipari saa työn luistamaan ja tuo iloa työpäivään, kun taas huonosti toimiva työsuhde voi harmittaa vielä illalla kotonakin. Joskus työkaveruus saattaa myös kestää vuosia ja olla alku ystävyydelle. Oman yksityiselämän ihmiset ovat useimmille kaikkein tärkeimpiä, mutta myös työpaikan ihmissuhteilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Vaikka työpaikan ihmissuhteet liittyvät työn tekemiseen ja ovat usein ystävyyssuhteita muodollisempia, ne vaikuttavat paljon ihmisten työhyvinvointiin ja jokapäiväiseen työssä viihtymiseen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen millainen luottamuksen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Luottamusta kan nattaa vaalia myös siitä syystä, että epäluottamuksella on työyhteisöissä vakavat seuraukset. Epäluottamus on tu hoi saa työmotivaatiolle, ja se ajaa monet vaihtamaan työnantajaa. Esimiehen ja työntekijän välinen suhde on erityisen tärkeä työn sujumisen ja työssä viihtymisen kannalta. Kun esimies-alaissuhde on kunnossa, työ sujuu ilman suurempaa kontrollia. Kun molemmat luottavat toisiinsa, tietää työntekijä saavansa esimieheltään asiallista ohjausta ja esimies voi luottaa työntekijänsä hyvään työsuoritukseen. Esimiehen ja alaisen väliseen suhteeseen liittyy aina valta. Esimies edustaa työnantajaa, kun taas alainen on 16

15 Johdanto työntekijä, palkattu hoitamaan omaa tehtäväänsä. Esimiehellä on valtaa vaikuttaa alaistensa työhön monin tavoin. Hän voi antaa ylennyksen, ehdottaa muutosta työnkuvaan, päättää vapaiden myöntämisestä ja osoittaa uusia työtehtäviä. Siinä mielessä esimies ja alainen ovat työelämässä eri lähtötilanteissa. Esimiehellä on asemansa puolesta organisatorista valtaa, kun taas alaisella sitä ei yleensä ole. Käytännössä vallan epätasainen jakautuminen vaikuttaa aina esimiehen ja työntekijän välisen suhteen laatuun. 17

16

17 2 Toive paremmasta saa luottamaan Luottamusta on tutkittu niin kauppatieteen, markkinoinnin, sosiologian, psykologian kuin filosofiankin piirissä. Vaikka monet tutkijat ovat yrittäneet mallintaa luottamusta, sen tieteellinen määritteleminen on osoittautunut haastavaksi (Mayer & al. 1995, ; Burke & al. 2007, ). Yhteisen, tyhjentävän luottamus-määritelmän kehittäminen on tähän mennessä osoittautunut mahdottomaksi. Tähän on monia syitä. Luottamus on vaikeasti hahmottuva, dynaaminen ja kompleksinen ilmiö. Vaikeasti hahmottuva viittaa luottamuksen aineettomaan ja määrättömään luonteeseen. Luottamusta ei voi silmällä nähdä tai ulkoisesti mitata. Lisäksi eri ihmisten luottamuskokemukset vaihtelevat. Dynaaminen viittaa siihen, että luottamus muuttuu ja kehittyy koko ajan ihmisten ja yhteiskunnan mukana. Kun ennen muinoin luotettiin kirkonkirjoihin, niin nykyisin luottamus voi kohdistua vaikkapa nettisivustoihin. Kompleksisuus tarkoittaa puolestaan sitä, että luottamuksessa monet ilmiöt vaikuttavat toisiinsa ja muutos luottamuksen yhdellä osaalueella vaikuttaa koko ilmiöön. (Chang & al. 2003, ) Luottamuksesta onkin sanottu, että jos joku onnistuu sen määrittelemään aukottomasti, niin silloin kyseessä ei ole luottamus vaan jokin muu ilmiö. 2.1 Riski ja luottamus Me emme voi varmasti tietää mitä maailmassa tulee tapahtumaan tai miten muut ihmiset tulevat käyttäytymään. Otamme päivittäin riskejä luottaessamme lapsemme lastenhoita- 19

18 Nina Laine : Luja luottamus Luottamus on yhteistyön vipuvarsi jan huomaan, raha-asiamme pankille tai terveytemme lääkärin käsiin. Tunnepuolella suuri osa ihmisistä ottaa valtaisan riskin mennessään naimisiin. Juuri se, että meillä ei voi olla varmaa tietoa tulevasta, tekee luottamuksesta tärkeän osan ihmisten välistä kanssakäymistä. Arvioimalla muiden ihmisten ja instituutioiden luotettavuutta pyrimme saamaan epävarmaa tulevaisuutta paremmin hallintaamme. Jos pidämme jotakin ihmistä luot - tamuksen arvoisena, niin oletamme, että yhteistyö hänen kanssaan menee hyvin ja pääsemme toivomaamme lopputu lokseen. Toisaalta, jos tiedämme esimerkiksi jonkun työn - tekijän epäluotettavaksi, teemme suunnitelmia siltä va ralta että aikataulu taas kerran pettää hänen vuokseen. Riskin ottaminen on siis yksi luottamukseen edellytyksistä. Koska emme voi koskaan olla täysin varmoja muiden ihmisten ajatuksista ja motivaatiosta, riski on mukana lähes kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Voikin sanoa, että ihminen joka luottaa, ottaa tietoisesti sen riskin, että toinen saattaa osoittautua epäluotettavaksi. Juuri tietoisuus siitä, että asettaa itsensä haavoittuvaiseen asemaan, osoittaa halua luottaa toiseen henkilöön. Luottamus vaatii siis uskallusta ja riskinottoa. (Brower & al. 2000; Lahno 2001.) Miksi sitten ylipäänsä olemme valmiita ottamaan riskejä ja luottamaan? Koska luottamalla meidän on mahdollisuus saada jotakin enemmän tai onnistua jossakin. Ihmisellä on perustavanlainen tarve saada asioita, jotka edellyttävät luottamusta ja joskus jopa muiden varaan heittäytymistä: rakkautta, ystäviä, uusia työtehtäviä, rahaa tai muita hyödykkeitä. WinCapita-rahoitusyhtiön pyramidihuijauksen paljastuttua vuoden 2007 lopulla moni kysyi mikä sai tavallisen ihmisen sijoittamaan rahansa moiseen epäselvään riskibisnekseen. Vastaus on yksinkertainen: toive taloudellisesti paremmasta elämästä. Sijoittajat houkutteli mukaan odotus siitä, että jos kaikki olisi mennyt lupausten mukaan, niin bisneksestä olisi voinut saada tuntuvat voitot. Luottamus ja riskinotto kulkevat käsi kädessä ja usein luotta- 20

19 Toive paremmasta saa luottamaan muksella mahdollisesti saavutettava asia on jotakin niin haluttavaa, että se saa ihmiset ottamaan tietoisen tai tiedostamattoman riskin. Luottaminen on välttämätön edellytys lähes kaikelle yhteistoiminnalle. Niinpä joudumme toistuvasti luottamaan myös sellaisiin ihmisiin, joita tunnemme huonosti tai joita emme tunne ollenkaan. Esimerkiksi yrittäjä joutuu ottamaan riskin luottaessaan uuteen alihankkijaan. Mitä jos tilattu tuote ei täytäkään laatuvaatimuksia tai saapuu myöhässä, ja saa asiakkaat kimpaantumaan? Kuitenkin riskejä on toistuvasti otettava, jotta bisnes pyörisi ja kasvaisi. Globalisaation myötä yhteistyö eri puolille maapalloa on lisääntynyt ja yhteistyökumppanin tunteminen voi olla sähköpostien ja videoneuvotteluiden varassa. Silti uusia luottamussuhteita on rakennettava, sillä pitäytyminen yhteistyössä vain tuttujen toimijoiden kanssa lamauttaa toiminnan. 2.2 Luottamusta ei voi pakottaa Koska emme voi koskaan tietää miten muut ihmiset käyttäytyvät, tulevaisuus sisältää aina riskejä. Yksi tapa vähentää riskejä perustuu ennakointiin eli siihen että arvioimme toisten ihmisten käyttäytymistä ja koetamme myös ohjata heitä oman käytöksemme avulla tiettyyn suuntaan. Toinen riskien vähentämiseen perustuva tapa on karkeam pi: se pohjautuu kontrolliin ja pakkovaltaan. Jossain päin maailmaa ihmisiä voidaan ohjata aseella pakottamalla. Suomalaisilla työpaikoillakin ihmiset saadaan toisinaan tekemään haluttuja asioita esimerkiksi irtisanomisilla uhkailemalla. Joskus tämä voi myös johtaa ainakin ulkoisen käyttäymisen tasolla haluttuihin tavoitteisiin, esimerkiksi lisääntyneeseen ahkeruuteen. Vaikka toisen ihmisen ulkoinen käyttäytyminen voi kummassakin tapauksessa näyttää samalta, erilaiset pakko keinot eivät liity mitenkään luottamukseen. Yksi luot- 21

20 Nina Laine : Luja luottamus tamuksen erikoispiirteistä on se, että luottamus on aina vapaaehtoista. Luottamusta ei voi ulkopuolelta käskeä tai pakottaa. (Luhmann 1995, 129; 1988, 95.) Luottamus on voima, joka saa ihmisen sisäisen motivaation liikkeelle ja saa hänet sitoutumaan yhteisiin päämääriin. Tämä eroaa melkoisesti ulkoa tulevaan uhkaan perustuvista pakkokeinoista. Kun työ rakentuu pakon sijaan luottamukselle, työntekijällä on aito halu hoitaa hommansa hyvin. Sen sijaan ulkoisella pakolla aikaansaadussa käyttäytymisessä on monia huonoja puolia: paitsi että pakottaminen on epäinhimillistä, useimmat valvonta- ja kontrollimenetelmät ovat kalliita. Lisäksi ulkoisella pakolla aikaansaatu käytös loppuu usein siihen, mihin kontrollikin. Koska nykyyhteiskunnan työt vaativat monesti itsenäistä työotetta ja moniosaamista, valvonta ja kontrolli eivät voi ulottua kaikille työn alueille. On siis monella tapaa järkevämpää omaksua luottamuksen lisäämiseen pohjautuva työtapa. Se tekee monella työpaikalla vanhentuneet kontrollikeinot tarpeettomiksi, vähentää valvonnasta aiheutuvia kustannuksia ja lisää työpaikan sisäistä kommunikaatiota. Lisäksi osoitettu luottamus on työntekijöiden itsensä kannalta palkitsevaa ja motivoivaa. Luottamus edellyttää sitä, että työntekijälle annetaan ainakin jonkin verran omaan työhön liittyvää itsenäistä päätäntävaltaa. Tämä itseellisyys antaa ihmiselle mahdollisuu den haastaa itsensä onnistumaan. Onnistumisen ilo sekä virheistä oppiminen saavat työntekijän ottamaan työn paremmin hallintaansa. Eppu Koskisen seikkailut työelämän ihmemaassa Teidän täytyy vain päättää, että te luotatte minuun, sanoi johtaja Järvinen ja paukautti nyrkkinsä pöytään. Kaikki ongelmamme johtuvat siitä, että teillä ei ole luottamusta, mutta nyt 22

21 Toive paremmasta saa luottamaan se korjataan yhteisellä päätöksellä. Tästä lähtien te luotatte minuun aukottomasti. Johtaja Järvisen puheen jälkeen kokoushuoneessa oli hiljaista. Osallistujat nyökkäilivät poissaolevan näköisinä ja keräilivät papereitaan ja kalentereitaan. Kaiketi Järvisen tämänviikkoinen hengennostatus oli loppu ja nyt saisi poistua oman työpisteen ääreen. No niin, sorvin ääreen siitä sitten vaan! kajautti Järvinen vielä viimeiseksi kannustukseksi. Eppu Koskinen oli tuore esimies. Hän oli noussut tiiminvetäjäksi pari kuukautta sitten ja vasta totutteli Järvisen esimiehille pitämiin maanantaipalavereihin. Jaa, että luottamuksesta kaikki on kiinni ja nyt vaan pitää päättää luottavansa, Eppu mietti. On tämä esimiestyö ihme hommaa. Ensin on vaikka kuinka paljon esimiehen vastuita ja tehtäviä ja nyt pitää vielä kaiken päätteeksi osoittaa luottamusta. Noinkohan se sitten on, Eppu tuumiskeli istuessaan työpöytänsä ääreen. Siis tämä luottamusasia. Että sen pitäisi hoitua yhdessä päättämällä. Ei kyllä oikein tunnu siltä, että tuohon Järviseen paranisi luottaa. Kaverillahan on oma lehmä ojassa melkein joka jutussa: kiitokset hän nappaa aina itselleen, mutta huonoon tulokseen ovat muut aina syypäitä. Sitä paitsi ei kai yhteinen päättäminen ole sitä, että johtaja kertoo, mitä mieltä pitää olla. Kysymyksiä pohdittavaksi:» Voiko luottamusta mielestäsi vaatia, kuten johtaja Järvinen tekee?» Mistä luottamus mielestäsi syntyy?» Miksi Eppu empii eikä luottamus Järviseen tunnu oikealta? 23

22 Viestintä Vuorovaikutus Palaute LUOTTAMUS A:n asenne ja osaaminen B:n asenne ja osaaminen Kuvio 1. Asenne ja osaaminen rakentavat luottamusta työelämässä.

23 3 Luottamuksen edellytykset: osaaminen ja hyvä tahto Luotetulla henkilöllä on oltava tehtävään vaadittavaa osaamista. Pidämme osaamista usein itsestäänselvyytenä, mutta entä jos opettaja ei osaisi opettaa tai hammaslääkäri vetäisi vahingossa terveen hampaan pois? Usein uskomme tiettyjen ammattien edustajien vakaaseen ammattitaitoon, ja jos törmäämme epäpätevään toimintaan, asiakkuutemme loppuu siihen. Voidaankin yleistää, että luottamuksen edellytyksenä on luottamuksen kohteen hyvät aikeet sekä riittävä ammattitaito tehtävän hoitamiseen (ks. kuvio 1). Yleisesti ottaen luotamme ihmisiin, joita pidämme pätevinä ja joiden ajattelemme toimivan vilpittömästi yhteisten tavoitteiden eteen. Työelämässä ihmisten luotettavuuskuva rakentuu pitkälti osaamisen ja ihmissuhdetaitojen varaan. Jos työntekijä on osoittautunut tehtävänsä hyvin hallitsevaksi, niin hänen osaamiseensa on helppo luottaa. Tehtäväkohtaisen kyvykkyyden lisäksi sosiaaliset taidot auttavat luottamuksen rakentamisessa. Kun ihminen on ajan saatossa osoittanut, että hän osaa kuunnella toisia ja kykenee yhteistyöhön, häntä pidetään usein luotettavana. Luottamus toimii myös toisin päin eli kun ihmistä pidetään luotettavana, niin hänen on helpompi toimia ja neuvotella muiden kanssa. (Conger 1998.) Luottamus avaa ovia ja helpottaa verkostojen rakentamista. Käytännön työelämässä luottamus osaamiseen koskee sekä työntekijöitä että esimiehiä. Työntekijöillä on oltava riittävästi osaamista työnsä hoitamiseen ja työyhteisön yhteiseen toimintaan, esimerkiksi palavereihin, osallistumiseen. Pätevä työntekijä on oman alansa ammattilainen ja kiinnostunut oman osaamisensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. 25

24 Nina Laine : Luja luottamus Esimiesten ammattitaitoon kuuluu, että he osaavat johtaa sekä asioita että ihmisiä. Asioiden johtaminen pitää sisällään mm. budjetoinnin, strategian laatimisen, jalkautta misen ja aikataulutuksen sekä henkilöstöresurssien riittävyydestä huolehtimisen. Toinen puoli, ihmisten johtaminen, jää työpaikkojen arjessa usein asioiden johtamisen varjoon, mikä heijastuu kielteisesti työhyvinvointiin. (Laine 2008, 12.) Ihmisten johtaminen on vision konkretisointia, strategian selittämistä, yhteisten tavoitteiden ja arvojen jatkuvaa selkiyttämistä, tuen antamista sekä ihmisten innostamista ja motivointia. Todelliset muutokset työyhteisöissä tapahtuvat ihmisten kautta, ja siksi suurin osa johtamisresurssista pitäisi suunnata työntekijöiden tukemiseen. Työntekijöiden kanssa keskusteleminen, tuen antaminen, motivoiminen ja tavoitteiden selkiyttäminen auttavat rakentamaan kestävää luottamussuhdetta esimiehen ja alaisten välille. 3.1 Luotettavuus on asenteesta kiinni Esimerkki Luotetulla henkilöllä tulee osaamisen lisäksi olla oikea asenne ja halu toimia yhteisten tavoitteiden eteen. Kun uskomme toisen ihmisen hyvän tahtoon, niin luotamme, ettei hän tarkoita meille mitään pahaa, vaan pyrkii katsomaan asioita myös meidän kannaltamme. Hyvän tahdon korostaminen voi vaikuttaa kaunosieluiselta sanahelinältä, mutta todellisuudessa se vaikuttaa luottamuksen syntymiseen jopa enemmän kuin osaaminen. Jos esimerkiksi pidämme vientifirman myyntipäällikköä erittäin taitavana myynnin ammattilaisena, mutta emme ole varmoja pyrkiikö hän toimimaan yrityksen parhaaksi, niin luottamus rakoilee. Jos käy ilmi, että kyseinen myyntipäällikkö on ohjannut osan myyntivoitoista omalle tililleen, niin luottamuksemme häneen romahtaa. Silti voimme pitää häntä erittäin taitavana myynnin ammattilaisena, joka toi firmaan sievoiset myyntikatteet. Talousri- 26

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Luottamus ja yhteistoiminta seminaari, Finnvera, Eteläesplanadi 8 22.10.2015 LUOTTAMUS ON TAITOLAJI

Luottamus ja yhteistoiminta seminaari, Finnvera, Eteläesplanadi 8 22.10.2015 LUOTTAMUS ON TAITOLAJI Luottamus ja yhteistoiminta seminaari, Finnvera, Eteläesplanadi 8 22.10.2015 LUOTTAMUS ON TAITOLAJI Johtamisen prof. Taina Savolainen, Itä-Suomen yliopisto Kauppatieteiden laitos Tutkimusryhmän johtaja:

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

Tuottava esimies - simulaatiopeli

Tuottava esimies - simulaatiopeli Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet YTT Pertti Jokivuori (Jyväskylän yliopisto, Suomen Akatemia) Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy?

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013 TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja Työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? Kansainvälinen kääk ääntäjienpäivä 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto 1 Luennon punainen lanka Mitä taloudellinen

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Tutkimuksen esittely

Tutkimuksen esittely Miten johtaja hajauttaa itsensä johtaessaan hajautettua organisaatiota? Varhaiskasvatuksen IX johtajuusfoorumi 25.-26.3.2015 Jyväskylä KT ulla.soukainen@turku.fi Tutkimuksen esittely Aineisto Haastattelu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko Ajatuksia valmentavasta johtamisesta Pasi Juvonen Aivolinko Kysymys osallistujille Nimeä jokin mielestäsi keskeinen johtamisen haaste? Kootaan vastaukset osallistujien tarkasteltaviksi (3 minuuttia) Oma

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv )

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Järjestelmäyksikön käytännönläheinen yleinen valmennus koko henkilöstölle. Miten ihminen voi oppia työskentelemään rennon tehokkaasti keskellä muutoksia,

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot