Puheenjohtajan terveiset. Ryhtiä ja yhteistyötä ruoka-alalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajan terveiset. Ryhtiä ja yhteistyötä ruoka-alalle"

Transkriptio

1 nro 17 PUDASJÄRVI -lehti MTK teemaliite 7 Puheenjohtajan terveiset MTK:lla on meneillään Yhdistysten vuosi ja toimintaa on ympäri Suomen kiitettävästi. Lisäksi yhdistykset jakavat joka Suomen kuntaan KUNTAPÄÄTTÄJÄ oppaan. Itse olin esittelemässä asiaa Syötteen valtuustoseminaarissa. Seminaaripäivä oli ollut antoisa, oli kuultu, että mahdollisuuksia riittää. Lapissakin melkein asutaan ja niin edelleen. Näinhän se on, mutta ei riitä, että vuodesta toiseen nämä todetaan, vaan valtuutetuilla pitää alkaa saadun informaation työstämiseen. Työpaikkoja tarvitaan ja kaupungin talous pitää saada kuntoon. MTK tarjoaa kunnille VIHREÄ KASVU ohjelmaa ja yhteistyötä asioiden hoidossa. Mielestäni kaupungin kaikkia elinkeinoja pitää kehittää tasapuolisesti. Paikallinen MTK on esittänyt Pudasjärven omaa maaseudun elinvoima- ja kehittämishanketta. Lisäksi tähän samaan pitää kytkeä uuden koulun lähiruokastrategia. Johtokuntaa kiitän hyvästä yhteishengestä ja tekemisen meiningistä. Talous on kunnossa, toiminta on aktiivista ja kantaaottavaa, lisäksi jäsenten hyvinvointiin on panostettu liikuntaa tukemalla ja huolehtimalla lomittajien riittävyydestä. Vireä maaseutu on kaikkien etu puoluekannasta riippumatta. Toivon kuntapäättäjiltä linjauksia ja toimia maaseudun elinvoiman lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi! Mari Kälkäjä Puheenjohtaja MTK Pudasjärvi Suomalaisen ruuan menestys on saavutettavissa vain alan toimijoiden saumattomalla yhteistyöllä. Nyt yhteinen suunta näyttää olevan hukassa. On ryhtiliikkeen ja yhteistyön tiivistämisen aika. Ruoka-alan menestyksen edistämiseksi tarvitaan keskinäisen luottamuksen ja Ryhtiä ja yhteistyötä ruoka-alalle MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila MTK Pudasjärven 60-vuotisjuhlassa kaksi vuotta sitten. tuminen näkyy esimerkiksi siinä, että kauppa uhittelee tuontiruualla, jos sen asemaa markkinoilla heikennetään. Se myös lisää omien merkkiensä valikoimaa ja pitää toimittajat tiukalla. Kunnat sahaavat omaa oksaansa suuntaamalla ruokahankinnat halvimman hinnan mukaisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Verovaroilla ostetaan ruokaa, jonka laatu ei vastaa suomalaista laatua. Maatalousyrittäjillä on monia kipukohtia. Politiikka on muuttumassa kannustavasta kontrolloivaksi ja unohtamassa elinkeinon tarpeet lisätä tuottavuuttaan. Hintavaihtelut kääntyvät toistuvasti maatalouden tappioksi ja maatalouden julkinen rahoitus on vähenemässä. Maatalousyrittäjän asemaa markkinoilla on vahvistettava välittömästi. Maatalousyrittäjien markkinayhteistyö on tehtävä mahdolliseksi EU:n maatalousuudistuksen hengessä. Teollisuuden ja kaupan sopimuskäytännöt on uudistettava ja sopimuskulttuuria reivattava yhteistyön suuntaan. Ruokajärjestelmän läpinäkyvyyttä on lisättävä. Maatalousyrittäjät tietävät, että kestävä tuotantotapa on ainoa kestävä mahdollisuus. Samalla täytyy olla myös entistä tehokkaampi. Suomalaisen ruuan menestys ei jää kiinni maataloudesta, mutta vastuunkantajiksi tarvitaan myös muut ruoka-alan toimijat. Ruoka on tulevaisuuden ala. Laadun tuottaminen on Suomelle ainoa mahdollisuus. Tähän sitoutumisen ei pitäisi olla mahdotonta kenellekään ruoka-alan toimijalle. Juha Marttila MTK:n puheenjohtaja MTK Pudasjärvi yhteystiedot yhteistyön kulttuuri. Meidän on luotava kokonaan uusi toimintamalli. Kilpailulainsäädäntöä on kehitettävä, mutta sen rinnalla alan toimijoiden on yhdessä etsittävä ratkaisuja hyvien kauppatapojen varmistamiseksi. Yhteisen suunnan puutwww.mtkpudasjarvi.kotisivukone.com Puheenjohtaja, tiedotusvastaava Mari Kälkäjä , Varapuheenjohtaja, yritysvastaava Timo Vähäkuopus , Sihteeri, jäsensihteeri Maija Puhakka , Sanna Vainio varasihteeri , Juhani Jurmu, työterveyshuolto , Sirkka Pankinaho, elintarvikevastaava, lomitusvastaava Urpo Puolakanaho, ympäristövastaava , Sisko Alatalo, työterveyshuolto , Ulla Rissanen, sosiaalivastaava , Leena Ylitalo, kotisivut ,

2 8 MTK PUDASJÄRVI teemaliite -lehti nro 17 Poromiehestä lampuriksi Nilla Jaakolan lampaat pääsevät jo ulkoilemaan. Ala-Siuruan Kalliosuolla puhaltaa maataloudessa uusia tuulia. Entinen poromies ja lypsykarjatilallinen, Nilla Jaakola, hoitaa tilallaan monisatapäistä lammaslaumaansa. Tällä hetkellä Jaakolan lampolassa on emiä ja karitsoja yli 300 ja tulevana syksynä kokonaismäärä on lammasta. Toiminta on sen verran mittavaa, että Jaakola on perustanut yrityksen Nillan Lammastuote Oy. Jaakola on myös valmistellut teurastustoiminnan käynnistämistä Pudasjärvellä. Pudasjärveläiset lampaankasvattajat ja toimialasta kiinnostuneet ovat tehneet viime vuosina hartiavoimin töitä saadakseen Maatila-asiakkaana saat meiltä Pudasjärven Osuuspankista kokonaisvaltaisesti pankki-, vakuutus-, sijoitus- ja varainhoidonpalvelut sekä lakiasiainpalvelut. Olemme jatkossakin edelläkävijä Pudasjärvellä kokonaisvaltaisen finanssialan tiedon jakamisessa maatila-asiakkaillemme. Paikallisena toimijana tehtävänämme on ennen kaikkea olla turvaamassa maatilaasiakkaittemme arkea kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään rahoittajan roolissa. lammastalouden kaikki toiminnot lakivaatimusten mukaisiksi. Paljon päänvaivaa aiheuttanut teurastustoiminnan käynnistäminen ja lampaanlihan saaminen myytäväksi lähialueen kauppoihin saataneen vihdoin käytäntöön. Jaakola aloitti valmistelutyöt keväällä Nykyiset vaatimukset ovat olleet melkoinen haaste. Pelkästään omavalvontasuunnitelman tekeminen työllisti jo paljon. Jaakola sai syksyllä 2012 kaikki lupahakemusasiat kuntoon ja odottaa nyt Lapin aluehallintovirastolta päätöstä lampaiden teurastustoiminnan ja lihan jälleen myynnin käynnistämiseksi Pudasjärvellä. Lupaviranomaiset ovat jo ennakkoon lupailleet myönteistä päätöstä. -Eri asioiden selvitystyössä ja kuntoon saamisessa olen saanut apua lukuisilta eri toimijoilta, ilman heitä ei hommaa olisi saatu kuntoon. Lammastalouden kehittämishaasteissa minua ovat auttaneet muun muassa maaseutuasiamies Hannu Nissi Oulun kaaren maaseututoimistosta, Pudasjärven kaupungin johtava eläinlääkäri Henri Pätsi, elinkeinojohtaja Mikko Kälkäjä, Lapin läänin eläinlääkäri Risto Ruuska sekä tietenkin paikalliset paliskunnat ja lampaankasvattajat. Tästä kaikille suuri kiitos, toteaa Jaakola. Lampaiden teurastustoiminta lihan leikkuuta ja pakkaamista myöten on tarkoitus tehdä Jyrkkäkosken pienteurastamon tiloissa. Tiloja ovat tähän asti käyttäneet paikalliset poropaliskunnat. Teurastamotoimintaa suunniteltiin ensi vaiheessa yhden metsästysseuran lahtivajalle, mutta koska sinne olisi pitänyt rakentaa vielä lampaille odotustilat, siitä luovuttiin. Seuraavaksi kaupunki esitti ajatusta Jyrkkäkosken teurastamon käytöstä. Kaupungin ja paliskuntien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen asiasta sovittiin ja eläinlääkärin tarkastettua teurastamon tilat asia on niiltä osin kunnossa. Mikäli kaikki asiat etenevät suunni- Emä ja karitsa ruokalevolla kotitilan piha-aitauksessa. Pudasjärven Osuuspankin terveiset maatila-yrittäjille Päivittäiset raha-asiat Maatilan päivittäisten rahaasioiden hoitamisessa keskeistä on maksuvalmiuden säilyttäminen eli se, että laskut kyetään maksamaan eräpäivinä. Hyvästä maksuvalmiudesta on selvää hyötyä, koska silloin hankinnat ja myynnit voidaan ajoittaa edullisimmin. Huono maksuvalmius taas aiheuttaa li- säkustannuksia viivästyskorkoina ja mahdollisina kalliimpina rahoitusmuotoina. Hyvän maksuvalmiuden edellytys on huolellinen suunnittelu. Suunnittelun etuna on se, että maksuvalmiutta voidaan säätää myyntejä ja ostoja ajoittamalla, keräämällä likviditeettiä ennen suuria lyhennys-, lannoitetms. maksuja. Lisärahoitustarpeet ovat ennalta tiedossa ja kausiluottojen hankintaan on riittävästi aikaa. Ja pankki arvostaa sitä, että tilan taloutta suunnitellaan ja että rahoitustarpeet ovat hyvissä ajoin tiedossa. Kätevä tapa hallita päivittäisiä raha-asioita on pitää tilan ja yksityistalouden rahat eri tileillä. Silloin maatilan yritystilin tiliotetta voi parhaiten käyttää pohjana veromuistiinpanoja tehdessä. Tiliin kannattaa sopia myös luottolimiitti, jolloin esimerkiksi lannoitelaskun maksusta selviää saman tilin avulla. Tiliin voidaan kytkeä myös sopiva kortti ostosten tekoa varten. Osuuspankista löytyy myös ratkaisuja ylimääräisen likviditeetin sijoittamiseen tuottavasti. Riskeiltä suojautuminen Unohtaa ei sovi myöskään varautumista erilaisten riskien varalta. Vakuutukset kattavat mahdolliset tuotantoseisokit sekä tuotanto-omaisuudelle sattuvat vahingot hyvin, kunhan muistaa päivittää vakuutukset riittävän usein. Uudet rakennukset ja niiden muutostyöt saattavat jäädä huomaamatta vakuutusturvan ulkopuolelle. Riskejä voi itsekin vähentää huolehtimalla esim. sähkölaitteiden turvallisuudesta. Tarjoamme mielellämme apua myös turvakartoituksen tekemiseen. Yrittäjäperheen omalla vakuutusturvalla on suuri merkitys. Liian usein unohtuu maatilan henkilöriskeiltä suojautuminen, vaikka hyvin tiedetään, että maatilan tärkein voimavara on yrittäjä itse puolisonsa kanssa. Riittävä henkivakuutus ja lainan turvaksi myönnettävä takaisinmaksuturva auttavat selviytymään, jos onnettomuus sattuu kohdalle. Ne mahdollistavat samalla yritystoiminnan jatkumisen keskeytyksittä. Myös rahoituksen riskien suojautumiseen on mahdollisuuksia. Tulevilta koron nousuilta on mahdollista suojautua hankkimalla lainalleen korkoputken, jonka puitteissa korko enintään saa liikkua, tai korkokaton, jonka yli korko ei saa nousta sovitun ajan kuluessa. Erityisesti metsän vakuuttaminen on saattanut jäädä vähälle huomiolle, suuri osa metsistämme on näet edelleen vakuutusten ulkopuolella. Lumikuormat saattavat tuhota suuriakin alueita hyvää metsää, niin kuin olemme saaneet kokea. Huomionarvoinen asia on myös sähkölaitteiden ennakkokartoitus maatiloilla. Suurpaloissa syttymissyy on usein vika sähkölaitteissa tai niiden asennuksissa. Sähkölaitteiden kunnosta huolehtiminen voi säästää suurilta menetyksiltä. Kuten edeltä käy ilmi, maatilan pankki- ja vakuutusasioiden hoidossa on varsin monta huomioitavaa kohtaa, ja tarpeet vielä vaihtelevat tilojen välillä. Näissä asioissa kannattaa kääntyä telmien mukaisesti, teurastamolle saadaan kauan kaivattua lisäkäyttöä. Koska Jaakola on ammatiltaan myös teurastaja ja hallitsee lihanleikkauksen taidot, teurastamon tilojen käyttö mahdollistaa myös rahtiteurastuspalvelujen tarjoamisen lähiympäristön muille lammastiloille. Tällöin lampaiden myyjä tai teurastuspalvelujen ostaja kuljettaa lampaat teurastamolle ja lopuksi noutaa lihat. Lihat saa halutessaan paloiteltuna, vakuumiin pakattuina paloina tai kokonaisena ruhona. Jaakola voi myös ostaa lampaat kasvattajalta. Tällainen taloudellisesti kannattava toiminta ja yhteistyö ei ole mahdollista suurten teurastamoiden kanssa. Jaakola on aloittanut lampaiden kasvatuksen 7-8 vuotta sitten aiemmin karjatilana toimineella kotitilallaan. -Lähiympäristössä meillä on tällä hetkellä laidunalueita yhteensä 40 hehtaaria. Näillä alueilla laiduntavat nuoremmat karitsat ja tämän laidunkauden aikana karitsoivat emälampaat. Jaakola on pyydetty lampaineen maisemanhoitotöihin muun muassa Oijärvelle pajuttuneille järvenrantapelloille ja Iihin Iijokisuulla sijaitsevalle viiden hehtaarin kokoiselle saarelle. -Olen käynyt tarkistamassa kohteet viime syksynä ja sopivan kokoiset lammaslaumat pääsevät näille laitumille tulevan kesän alkupuolella, kun ruoho ja puuston lehdet ovat alkaneet kasvamaan. Näille luonnonlaitumille viedään edeltävänä vuonna syntyneitä karitsoja ja vanhempia lampaita, jotka tulevan laidunkauden kuluessa eivät karitsoi. Lampaille rakennetaan suojakatokset ja tarvittaessa aidat, ruokaveden ne saavat viereisestä vesistöstä. Laidunalueiden lähistöllä asuvat työn tilaajat käyvät aika ajoin tarkistamassa, että lampailla on kaikki asiat kunnossa. Kesän alussa, edeltävänä vuonna syntynyt karitsa painaa 4-7 kg ja sen paino 2-3-kertaistuu syksyyn mennessä. Maisemanhoitotyön tilaaja saa siistiksi parturoidut laidunalueet ja lampaiden omistaja hyvässä kunnossa olevat lampaat, Jaakola kertoo. Lammastalouden kehittäminen on saanut viime aikoina myönteistä viestiä monelta suunnalta, jonka ansiosta moni tilallinen onkin alkanut miettiä lammaskasvatuksen aloittamista. Pertti Kuusisto asiantuntijan puoleen. Merkittävänä paikallisena maaja metsätalouspankkina Pudasjärven Osuuspankki tarjoaa maatalousyrittäjille kattavimmat finanssipalvelut, joita kannattaa hyödyntää kaikissa tarpeellisissa tilanteissa. Kevätterveisin Elias Rask, Pudasjärven Osuuspankki

3 nro 17 MTK PUDASJÄRVI teemaliite -lehti Ollaan ylpeitä työstämme! Antti Härkönen aloitti Pudasjärven Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana Kovin usein kuulemme maaseudulla työtätekevien aikaansaannoksista negatiivista arvostelua ympäröivästä yhteiskunnasta. Ruoka on kallista, puutavara on kallista, lämpö on kallista, metsien hoito on kallista jne. Entäpä jos maaseudun ihmiset päättävät panna pillit pussiin ja lopettaa työnsä. Entäpä jos samaan aikaan maailmalla tulee luonnonkatastrofi, sotatila tai muu vastaava kriisi ja jokaisen valtion tulisi huolehtia omista kansalaisistaan itse. Mitään ei saataisi siis ulkomailta tuontitavarana. Ei tulisi öljyä, ei ruokaa, ei ihan mitään! Tällainen kausi oli lähellä sota-aikana, jolloin oli enää Petsamo rajanylitys, mistä saatiin tavaroita ulkomailta. Perusasioinaan ihmisen tulee saada ravintoa, vettä ja suojaa kylmyyttä vastaa, siis energiaa eli lämpöä. Aloitetaan ruuasta: maa ei siis itse enää tuota viljaa, maitoa, lihaa, juureksia ymv. Montako päivää menee kun kaupan hyllyt on tyhjät? Montako viikkoa tai kuukautta menee kun varmuusvarastot ammottavat tyhjyyttään? Aika pian kotipakastimetkin olisivat tyhjät Vesi on vielä meillä hyödyke, jota saisimme haettua luonnonvesistä, mutta mikäli myös sähkö alkaisi olla kortilla, niin vesihuoltoakin pitäisi rajoittaa Lämmön suhteen aika pian kaupungit ja taajamat kylmenisivät, kun turvetta ja puuta ei tulisikaan lämpölaitoksiin. Kivihiililaivat ja öljytankkerit eivät enää kulkisi ja oltaisiin varmuusvarastojen varassa. Kauanko ne riittäisivät autoista loppuisi polttoaine kuljetukset pysähtyisivät Huh, huh, lopetetaan kauhuajatuksen kehittely tähän. Suomi on luonnonvaroiltaan itsenäinen valtio, joka pystyy halutessaan huolehtimaan kansalaisten perustarpeiden tyydyttämisestä ruuan, veden sekä lämmön saannin varmuudesta. Kun teknologia kehittyy ja öljyn hinta sekä saatavuus saavuttaa kipurajan, tullaan vääjäämättä tilanteeseen myös nestemäisten biopolttoaineiden laajamittaisesta tuotannosta kotimaisesta biomassasta, lähinnä puusta, sillä eihän me ruokaa haluta muuttaa energiaksi. Tuleeko puu raakaaineeksi myös uusille aloille (esim lääketeollisuus)? Nämä ovatkin tärkeitä syitä, miksi myös metsiä pitää hoitaa tulevaisuutta varten. Maaseudulla työtätekevät ihmiset ja yritykset pystyvät tarjoamaan muille yhteiskunnan jäsenille sekä myös ulkomaille vietäväksi puhdasta ruokaa ja vettä, energiaa (turvetta, puuta, bioenergiaa), raaka-ainetta metsäteollisuudelle, jatkojalostuksen tuomaa tuotantoa (sahatavaraa, hirsitaloja) ja myös luontoa itseään matkailun kautta. Kaikille on täällä tilaa ja mahdollisuuksia. Maaseudulla on Suomen tulevaisuus ja sitä ei kannata eikä saa alas ajaa hetkellisten tuulien takia. Ollaan siis jokainen ylpeitä tekemästämme työstä. Muutkin varmasti antavat arvoa pitkäjänteiselle työllemme, vaikka eivät aina muista sitä mainitakaan. Antti Härkönen Toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ry Poronhoito on sidoksissa kulttuuriin ja elämäntapaan Kuvassa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila ja porot. Pudasjärven poropaliskunnat sijaitsevat Suomen poronhoitoalueen eteläosassa. Tästä länteen mennessä paliskunnat ovat pohjoisempana Länsi-Lapissa ja itään päin mennessä paliskuntia on vielä Suomussalmella. Näillä alueilla poronhoito on yleisimmin liitännäiselinkeino. Suomen poronhoitoalueilla on reilut 1000 puhtaasti porotaloudesta tulonsa saavaa taloutta, kertoi Paliskuntain Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila Rovaniemeltä. Poroja tulee omistajan hoitaa pääsääntöisesti paliskuntansa alueella ja paliskunnat vastaavat porojen aiheuttamista tuhoista ja aitauksista mikäli niille tarvetta on. Näistä asioista keskustellaan joka vuosi. Anne Ollilan mukaan korvauksia maksetaan ja korjauksia tehdään, mutta niiden määrä ei ole kovin suuri. Enemmän näissä asioissa vaikuttavat henkilösuhteet ja kemiat ja usein ristiriidat ovat hänen mukaansa henkilöityneitä. Tahallisuuden aste vaikuttaa päätöksiin, jos niin pitkälle mennään. Anne Ollila kertoi, että Norjan ja Ruotsin poronhoito on samantyyppistä vapaaseen laidunnukseen perustuvaa. Venäjän porotalous on lähtökohtaisesti erilaista porojen omistussuhteista lähtien. Osan omistavat paimentolaiset, osan valtio. -Poronhoito on vahvasti kaikkialla kulttuuriin ja elämäntapaan sidoksissa, jolla on vuosisatainen historia. Lapin alueella porotalous on kuitenkin yleisempi työllistäjä ja tulon tuoja kuin maatalous, toteaa Ollila. Porotalouksia on määrällisesti enemmän kuin maatalouksia. Maaseudulla asuvien ihmisten tulot muodostuvat usein pienistä puroista, joista poronhoito on yksi. Tärkeintä Ollilan mukaan onkin sujuva yhteiselon kaikkien kesken ja ongelmien rakentava ratkaiseminen. Haastattelin tässä yhteydessä myös Pudasjärven paliskunnan rahastonhoitajaa ja yksinomaan poromiehenä itsensä elättävää Markus Jaurakkajärveä. Hän on porotaloudesta tulon saava ja hankkinut siihen koulutuksen. Hän myy poronlihaa suoramyyntinä loppuasiakkaille. Jaurakkajärvi näkee suurpedot ja erityisesti sudet - poronhoidon kannalta suurena ongelmana. Teuraitten määrä on tippunut Pudasjärvellä muutamassa vuodessa puoleen vuoden 2005 määristä, jolloin teurastettiin noin 1400 poroa. Kesän ja syksyn ruokatilanne metsässä vaikuttaa siihen, kuinka porot hakeutuvat viljelyksille. Suurpedot ovat aiheuttaneet sen, että porot hakevat turvaa asutuksien läheltä. Hän toivoo yleiseen petopolitiikkaan kestävää ratkaisua. Maanomistajien suhteen paliskunnat ovat tehneet sen, mitä ovat voineet. Ely-keskusten tukipäätökset, joilla rahoitetaan merkittävä osa suoja-aitojen rakentamisten kustannuksista, viipyvät usein jopa vuoden. Tämä näkyy sitten valitettavasti maanomistajiin päin siten, ettei paliskunta tee mitään. Markku Kemppainen, kuva: Helena Rännäli Autokoulukurssit alkavat ma klo 17 TERVETULOA! AJOKORTTIASIOISSA SINUA PALVELEE LIIKENNEKOULU KYYTIPOJAT KAUPPATIE 5. PUH Nuohooja JUSSI KORHONEN p K-extra Ervasti Puolangantie 1099 ERVASTI puh. (08) Hyvin palveleva. Sinua varten. Varaa aikasi silmälääkäri Markku Teiramaalle. Lääkäriajat: to 24.4., to 2.5. ja to Kauppatie 5, Pudasjärvi Mopokurssit alkavat ma klo 15 9 P Avoinna: Ma-To klo 9-17, Pe 9-16, La suljettu PUUNKORJUUN JA METSÄNVILJELYN AMMATTILAINEN METSÄPESÄLÄ OY SOTKAJÄRVENTIE PUDASJÄRVI PUH Maatalousurakointia - niitto, paalaus, karhotus, kuivalannanlevitys myös nurmelle - sorat, murskeet, kaivukonetyöt Lasse Puhakka

4 10 MTK PUDASJÄRVI teemaliite -lehti nro 17 Vihreistä elinkeinoista kasvua kuntiin: Kuntapäättäjä - sinulla on valtaa Oheisella otsikolla MTK haluaa lähestyä uusia päättäjiä. MTK:n puheenjohtaja Mari Kälkäjä kävi vihreistä elinkeinoista kasvua kuntaan teemaa esittelemässä valtuustoseminaarissa Iso- Syötteellä. MTK on jalkautunut valtuustoihin ympäri Suomen jakamalla vihreä elinkeinoopasta ja kertomalla mahdollisuuksista. Lisäksi todetaan, että Viisas kuntapäättäjä näkee lähelle ja huomaa, mitä mahdollisuuksia oman alueen yrityksiin ja elinkeinoihin sisältyy. Luonnonvaraelinkeinojen investoinnit ovat kunnalle edullisia, sillä ne tehdään yrittäjän omalla riskillä ja ne tuovat kuntaan verotuloja. Elinkeinot eivät muuta pois, moni maa- ja metsätila on toiminut samoilla sijoilla sukupolvien ajan. Maataloustulo vuonna 2011 oli Pudasjärvellä noin 15,5 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen yhdeksän prosenttia. Maatalouden myyntituloissa 2011 lisäystä edellisvuoteen oli 13 prosenttia. Maidon osuus myyntituloista on ollut 90 prosenttia eli vaikka tilat lopettavat kiihtyvään tahtiin, tuotettu maitomäärä ei ole tipahtanut. Tämä kertoo siitä, että karjakoko on kasvanut osalla tiloista. Uusien navetoiden ja kehittyneen koneistuksen myötä on mahdollista hoitaa isompia yksiköitä kohtuullisella työmäärällä. Monesti laitetaan vastakkain pienet/isot maatilat, vaikka se on ihan turhaa. Jokainen viljelijä määrittelee itse, mikä on hänelle paras tilakoko ja tekee ratkaisut sen mukaan. Kaikki tilat ovat tässä mielessä yhtä tärkeitä. Pääasia on, että kuluttajille riittää jatkossakin kotimaista ruokaa. Maatalouden myyntituloista noin 0.5 miljoonaa euroa tulee naudanlihasta sekä lampaan, sian- ja poronlihasta, viljasta ja muista kasveista. Eli kasvunvaraa varmasti on. Maatilojen tuloista 2,56 miljoonaa euroa 2011 tuli sivuansioista ja liitännäiselinkeinoista, eli kohtuullisen paljon jo nyt tuotetaan palveluja eri tahoille. MTK sanookin oppaassaan seuraavaa Monitaitoiset maaseudun yrittäjät voivat tuottaa monia kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja kuten ruoka-, kodinhoito- ja terveyspalveluja, koneurakointia, tiestön hoitoa, koulukuljetuksia, rakennus- ja korjauspalveluja ja uusiutuvaa energiaa. Lista on loputon ja näitähän kylillä jo tehdäänkin. Mutta olisiko nyt hankkeen paikka? Maaseudun kehittämis- ja elinvoimahanke Kunnissa talous on ahtaalla ja säästöjä etsitään koko ajan. Työpaikkoja tarvitaan lisää. Monet kunnat ovat päätyneetkin ostamaan tiettyjä palveluja yksityisiltä yrityksiltä. Näin meilläkin on kiitettävästi tehty. Hankkeen kautta pitäisi selvittää vielä laajemmin palveluntarjoajat, palveluiden tarve, kustannukset omana toimintana ja/tai palveluntarjoajalta ostettuna, työllisyysvaikutukset, lähiruoan käytön lisääminen kouluissa ja laitoksissa, maaseutuyrittäjyys, maatilojen monimuotoyrittäjyys eli maatilojen mahdollisuus perusmaatalouden lisäksi tarjota palveluja ja työllistää ihmisiä, luonnonvaraelinkeinojen kehittämis- ja investointisuunnitelmien laatiminen, nuorten jatkajien tukeminen, maaseutumatkailu ja niin edelleen. Lisäksi täytyy miettiä kylien elinvoimaisuutta ja miten saataisiin nuoret juurtumaan tänne. Uusia asukkaita me tarvitsemme nyt kipeästi ja sehän tiedetään, että ihmiset muuttavat johonkin yleensä työn ja palveluiden perässä, muita syitä tietenkään väheksymättä. Lähiruokaa kiitos! Julkisen sektorin hankintojen arvo nousee miljardeihin euroihin vuodessa. Näitä suuria rahavirtoja kannattaa ohjata oman alueen elinvoimaisuuden edistämiseen. Suomalaisen elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on lähes työpaikkaa. Joka viides aikuinen saa palkkansa ketjusta, jonka alkupäässä on maanviljelijä. Metsätalouden jalostusketjussa on jopa työpaikkaa. Lähiruoka, lähienergia, puurakentaminen ja lähipalveluiden käyttö tulisi sisällyttää kuntien strategioihin. Kunnat tarjoavat vuodessa kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ym. 450 miljoonaa ateriaa. Tässä kuntapäättäjillä on aito mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä suuri osa suomalaisista syö. MTK:n määritelmän mukaan lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperämaa, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Kärjistetysti todetaankin seuraavaa: Lainsäätäjä vaatii, että suomalainen tuottaja noudattaa vastuullista lainsäädäntöä, mutta kouluissamme syödään lihaa, jota olisi laitonta tuottaa Suomessa. Tai, mikä on brasilialaisen lihan hiilijalanjälki? Pudasjärvi on puurakentamisen edelläkävijä. Tulevasta hirsikoulusta on ollut juttua esimerkiksi MTK:n omassa lehdessä Maaseudun tulevaisuudessa. Pudasjärvellä tavoitteenamme on, että uudessa hirsikoulussa valmistettaisiin lähi-/paikallisruokaa, eli palattaisiin positiivisessa mielessä hyviin vanhoihin aikoihin, jolloin koulua käytiin hirsipirtissä ja potut tuli omalta kylältä. Toivomme, että tämä asia otetaan huomioon uuden koulun suunnittelussa ja että tehtäisiin periaatepäätös lähiruoan käyttämiseksi kaupungin elintarvikehankinnoissa. Kysynnän kasvaessa uskon, että paikallistenkin tuotteiden tarjonta lisääntyy! Oppaassa oli lisäksi asiaa kaavoituksesta, maankäytöstä, ympäristöluvista ja ympäristön suojelusta, mutta niistä juttua toisella kertaa. Lisätietoja Vihreää kasvua maalta ohjelmasta, ja muista ajankohtaisista asioista: Mari Kälkäjä KUUSAMON JUUSTON VAHVAT MAUT 5 RUKA 20 km KUUSAMON TROPIIKKI TEHTAAN- MYYMÄLÄ LENTOKENTTÄ JA KESKUSTA 5 km TEHTAANMYYMÄLÄ PAIMENPOIKA Kitkantie 110 Avoinna ma-pe 9-17

5 nro 17 MTK PUDASJÄRVI teemaliite -lehti Kuljetus Luokkanen Oy Parsipolku 8, Pudasjärvi Puh/fax (08) , Rahtikuljetukset Hakekuljetukset Maansiirto Seulontalaitos MTK-Pudasjärvi julistaa vuoden 2013 stipendit haettaviksi. Stipendien on tarkoitus tukea pudasjärveläisten nuorten maatalouteen liittyviä opintoja. Stipendi voidaan myöntää opinnoissaan hyvin menestyneelle ja maataloudesta kiinnostuneelle keväällä 2013 valmistuvalle pudasjärveläiselle nuorelle opiskelijalle. Stipendin saajat ja suuruudet päättää MTK- Pudasjärven johtokunta hakuajan mentyä umpeen. Stipendit kustannetaan MTK-Pudasjärven perustamasta rahastosta. Vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen kirjallisena mennessä osoitteeseen MTK-Pudasjärvi Pistotie Rytinki Anniina, Mari ja Joel sekä Tiltu karitsa. Tiltun tarina Meidän lammaslauma on alkanut lisääntyä mukavasti. Karitsoja on syntynyt nyt monena päivänä ja ne ovat kyllä oikein elinvoimaisia. Tiltun emo teki kaksi karitsaa ja jostain syystä ei tätä pientä sietänyt ollenkaan. Aluksi Isäntä yritti jos minkälaista kikkaa, jotta emä sen huolisi maidolle, mutta ei siitä mitään tullut. Emä huitoi sen joka kerta pois. Niinpä se muutti meidän navettaan vasikkakarsinaan tuttipullojuotolle, näin hoitaminen on helpompaa ja ennuste eloonjäämisestä parempi. Aluksi Isäntä lypsi muilta uuhilta sille maitoa, jotta se saisi vastustuskykyä ja tärkeitä vitamiineja ternimaidosta. Nyt se on alkanut opetella tankkimaitoa juomaan. Joel ja Anniina ovat aivan innoissaan, kun saavat iltanavetan aikaan sitä syöttää ja mahtaa siitä muutenkin tulla perheen lemmikki. Lapset ovat nimenneet syntyneet uuhet seuraavasti: Tiltu, Taltu, Lelli, Tepa, Layla. Pässien nimet: Uuno, Ukko, Uolevi ja Leevi. Syntyneet lehmävasikat ovat nimeltään: Jansku, Janice, Jeanne, Jinni, Julanda, Kiara, Kalla, Katriina, Kiira ja Kelly. Nimien keksiminen on lapsille mieluista puuhaa. Mari Kälkäjä Esim. rahoituslaskelma: Hinta ,- Käsiraha 3.000,- Aika 60 kk Korko 1,9% Avausmaksu 150,- Käs.maksu/kk 16,- Kk-erä 523,74 Tod.korko 3,41% Luottokustann , Bombardier Recreational Products Inc. (BRP) can-am.fi brp.com uutta: 2-istuttava uutta: lisävarusteiden pikakiinnitysmahdollisuus Ohjaustehostin vakiona! 1360 kg Warn -vinssi ja langallinen kauko-ohjain MTK:n jäsen hyödynnä BRP jäsenetusi jopa 500 Kysy lisää myyjältäsi! Outlander t3 MaX 500 dps luokkansa vahvin 46 hv V2 rotax-moottori efi-polttoaineen suihkutus: helppo kylmäkäynnistettävyys, pieni polttoaineen kulutus uutuus! T TehdasvalmisTeinen TrakTorimönkijä 9 990,- +toim.kulut XXX,- +toim.kulut 400,- Tulotie 1, Pudasjärvi Puh. (08) , JUNKKARI J-10 Monitoiminen kymppi Kokoluokkansa tilavimpia vaunuja. - kantavuus 10 tn - kaksiosaiset perus- ja viljalaidat sivuilla - sivulaidat tuettu toisiinsa terästangolla - renkaat 400/60-15,5 (40 km/h) vahvasta C-palkista tehty V-runko Alv. - vahva vinotuettu teliakselisto Maitotilan Pro-Nurmi, 20kg Satoisa seos säilörehu-, kuivaheinä- ja laidunnurmien perustamiseen. Säilyttää D-arvon peräkkäisissä niitoissa hienosti ja on jälkikasvukyvyltään voimakas. Tuure-timotei yhdistettynä sulavuudeltaan lähes nurminatojen luokkaa olevaan Karolina -ruokonataan. Maitotilan Pro Nurmi sisältää korkeatuottoisen lypsykarjan edellyttämää sulavaa kuitua. Oivallinen säilörehunurmi myös seosrehun raaka-aineeksi ja automaattilypsytiloille, joilla vaaditaan märehtimisaktiviteetin ylläpitoa. Tuure-timotein hyvän pensomiskyvyn ansiosta syntyy runsaasti sulavaa lehtimassaa, mikä mahdollistaa yhtä aikaa korkean D-arvon ja korkean NDF -pitoisuuden rehussa. Sadontuottokyky on erinomainen kaikilla satokerroilla. Seossuhteet: Tuure timotei 90 %, Karolina ruokonata 10 %. Pudasjärvi-Taivalkoski Heikki Inget puh % + toimituskulut UUTUUS!

6 12 MTK teemaliite nro 17 PUDASJÄRVI -lehti SORKANHOITAJA EERO KAIKKONEN p YLI 30 VUOTTA Saha, pyörä, puutarha sekä kotitalouskoneiden ja viihde-elektroniikan kauppaa PUDASJÄRVELLÄ EDULLINEN PALVELEVA LUOTETTAVA PUDAS-KONE Pudasjärvi, Kauppatie 4, p. (08) LiikkeEmme avoinna: ma-to pe lauantai suljettu Panelistit vasemmalta Jukka Aula Pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta, Olli-Pekka Ahonen Stora Enso Metsästä, Jari Rantamaula Herman Andesson Oy:stä, Jari Hynynen Metlasta ja Håkan Nystrand Meto - Metsäalan Asiantuntijat ry:stä. Metsäala lähtee kasvuun rakentavalla yhteistyöllä Metsäalan toimijat järjestivät yhdessä metsänomistajien kanssa Metsäala kasvuun seminaarin Oulussa maanantaina Alustajien ja panelistien arvovaltainen joukko esitti joukon teesejä, joilla metsäala saadaan kasvuun. Tässä niistä muutamia. Jalo Poijula Kontiotuote Oy Metsät ovat uudistuva luonnonvara, jota hyödyntämällä parannetaan alueellista hyvinvointia, puhdistetaan ilmastoa, tuotetaan kestävän kehityksen mukaisia tuotteita ja vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta. Merja Kyllönen liikenneministeri: On selvää, että meidän on pystyttävä hyödyntämään Koillismaan maatalouden tilaa ja tulevaisuutta pohtineessa seminaarissa Kuusamossa puhunut MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja Eero Isomaa kertoi tuottajien odottavan tietoa tulevista tukiratkaisuista kiintiön jälkeisenä aikana vuodesta 2015 eteenpäin. -Kaksi kolmasosaa Suo- metsiemme kulta ja näen arvokkaana, että lakiuudistusten myötä metsänomistajilla on entistä enemmän vapautta ja myös vastuuta tehdä omia ratkaisujaan oman metsäomaisuutensa käytön suhteen. Meillä on Suomessa vielä paljon tekemistä kotimaisen puun, puutuotteiden ja esimerkiksi puurakentamisen arvostuksen nostossa. Meillä on vihreää kultaa, mutta kullan jalostusarvo jää todella alhaiseksi. En usko, että kukaan meistä haluaa seistä lakki kourassa ja tumput suorana maakuntien rajoilla ja katsoa, kuinka upea luontoarvo katoaa muualle jalostettavaksi. Toinen ehdotukseni metsäalan kasvuun saattamiseksi on kuljetusten tehostaminen rekkojen mittoja ja massoja kasvattamalla. Niilo Piisilä aluejohtaja Suomen Metsäkeskus Suomen metsäkeskuksen missio on Metsäala kasvuun. Siinä on positiivinen arvolataus. Visio on Metsäalan suunnannäyttäjä ja kokoava voima. Uusi metsäkeskus on panostanut erityisesti siihen, että metsävaratiedot saadaan metsänomistajien käyttöön. Entisestä maastotyönä tehdystä tiedon keruusta on siirrytty laserkeilausten ja ilmakuvien avulla kerättävään tietoon. Maastossa käydään tarkastamassa vain epäselvät kohteet. Metsävaratietojen jakelu on mullistunut. Marraskuussa avattiin sähköinen Metsään.fi- palvelu, jossa metsänomistaja voi milloin ja missä vain tarkastella omia metsiään. Tähän tarvitaan vain nettiyhteys ja pankkitunnukset. Vastaava Maito on Suomen kansallisjuoma men maidosta tulee alle 50 lehmän tiloilta. Maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä tehtävät ratkaisut määrittävät pitkälle maidontuotannon tulevaisuuden Suomessa. Isomaa toivoo, että passiivisten tukien sijaan tuet saataisiin kohdennettua paremmin aktiiviviljelijöille. -Maitotiloilla litratuki on paras väline ja investointija rakennetukia tarvitaan myös pienemmille tiloille, kertoi Isomaa MTK:n maitovaliokunnan linjauksista. CAP maatalouspolitiikan uudistuksessa komissiokin viestittää tuotantoon sidotun tuen lisäämisestä ja sen merkityksestä luonnonolosuhteiltaan epäsuotuisilla alueilla. -Nyt tarvitaan jämäköitä tukipäätöksiä myös kotimaasta, tuottajien tulevaisuuden uskon lisäämiseksi, Isomaa muistutti hallitusta. Viime aikoina EU:n sisällä on noussut myös halu luoda kiintiöiden jälkeen tuotantoa tasaavia järjestelmiä tuottajahinnan turvaamiseksi, joka on Suomen kannalta oikea suunta. -Kansallisiin tukiin liittyvien erityisehtojen ja maksatusten vuoksi, meillä on tarvetta tukioikeusmallille. palvelu avataan tämä vuoden puolella myös toimijoille. Metsänomistajan luvalla toimija pääsevät katsomaan metsänomistajan metsiä. Uuden palvelun tavoitteena on lisätä toimeliaisuutta yksityismetsissä. Tavoitteena on saada puunostaja ja myyn myyjä kohtaamaan helposti ja nopeasti. Vastaavasti metsänomistaja voi tarjota metsänhoitotöitä tehtäväksi metsäpalveluyrittäjille. Lyhyesti kuvattuna. Metsään. fi kokoaa ja yhdistää paitsi metsänomistajan omaan metsäänsä myös metsäalan toimijat ja metsänomistajat keskenään. Me vielä mainostamme: maailman suurin yksityisten metsien metsätietokanta saadaan tehokkaaseen ja tuottavaan käyttöön, mikä palvelee koko metsäalaa ja Suomen kansantaloutta. Jussi Kumpula johtaja Metsähallitus Metsäsektorilla eletään murrosvaihetta. Tuotantolaitoksia koskevat uutisoinnit, organisaatiomuutokset ja erilaiset lakihankkeet ovat tulleet tutuiksi myös suurelle yleisölle. Uudistukset ovat välttämättömiä, mutta metsäalalla pysyvimmät muutokset tapahtuvat lopputuotemarkkinoilla. Markkinatalouteen kuuluvien lyhytaikaisten häiriöiden ei saa antaa sumentaa kokonaiskuvaa. Metsäalan kasvuun voi jokainen vaikuttaa, puutuotteilla voidaan korvata öljypohjaisia ja muita uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuvia tuotteita. Metsänomistajat edesauttavat kasvua hyvällä metsänhoidolla, kaavoituksella voidaan suosia puurakentamista. Kuva ja tekstit Risto Mulari Maidon hinnan nousulla ei vaikutusta kulutukseen Suomalaiset kuluttivat nestemaitoja viime vuoden tahtiin tammi-helmikuussa. Helmikuussa maitojen kuluttajahinnat olivat nousseet 18,5 prosenttia vuoden takaisesta ja kulutus oli alkuvuonna +0,2 prosenttia viime vuoteen nähden. -Maito on tutkitusti Suomen kansallisjuoma ja sen ravitsemuksellinen mielikuva on vahvistunut entisestään, kertoi MTK:n ja maitovaltuuskunnan maitoasiamies Sami Kilpeläinen. Hän arvioi, että kauppojen ja meijereiden välillä on tapahtunut ehkä pieniä markkinamuutoksia maidoissa tänä vuonna. -Positiivinen asia on, että maidot ja juustot maistuvat entistä paremmin suomalaisille, iloitsi Kilpeläinen myös juustojen kulutuksen kasvua. STT info

7 nro 17 MTK PUDASJÄRVI teemaliite -lehti Maatalouslomittajan työ vaatii tunnollisuutta Tänä vuonna 22 vuotta täyttävä nuori mies, Jukka Hiltula, lähti toissa vuonna 2011 Pudasjärvellä järjestetylle maataloustutkinnon peruskurssille oppimaan uutta ja saamaan ammattinimikkeen maatalouslomitukseen. -Olen tehnyt satunnaisesti maatalouslomittajan töitä jo vuodesta 2006 lähtien. Maataloustutkintoon tähtäävää koulutus kesti vuoden ja kolme kuukautta. Kurssilta valmistui muistaakseni vajaa 10 lomittajaa, joista 6 Pudasjärveltä. Työllistyin itse Pudasjärvellä lomittajan töihin jo ennen koulutuksen päättymistä ja töitä onkin riittänyt tähän asti, toteaa Hiltula. -Jatkossakin uskoisin töitä riittävän, vaikka täyttä varmuutta siitä ei vielä olekaan. Mikäli töitä ei ole riittävästi, se pistää miettimään alan tai paikkakunnan vaihtoa. Helpommallakin ehkä voisi leivän pöytään hankkia. Työpäivinä aamuherätys on aikainen ja päivittäiset työmatkat Pudasjärven laajassa pitäjässä voivat ovat pitkät, jopa 80 km yhteen Jukka Hiltula aloittamassa lypsyä Kari Peuraniemen tilalla Pintamolla. Jukka Hiltula Avantin ohjaimissa työvaiheena tuorerehun leikkaus. Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro- ja Syökkö nää lähiruokaa -hankkeet sekä MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatioja aktivointihanke järjestävät kesäkuussa ruokarallin, joka pysähtyy Pudasjärvellä Koilllismaan reitillä muina pysähdyspaikkoina ovat Kuusamo, Taivalkoski ja Utajärvi. Ruokaralli koostuu kahdesta isommasta aloitustapahtumasta, matkan varrel- suuntaan. Viimeisen puolen vuoden aikana auton matkamittariin on kertynyt työajoja jo noin km. Kulkuneuvon täytyykin olla luotettava, joka ei jätä välille kovilla talvipakkasillakaan. Lomittajan työ vaatii tunnollisuutta ja huolellisuutta. Kun navettoihin tulee uusia koneita, se vaatii lomittajalta uuden oppimista ja vastuuta. Lypsyrobotin käyttökoulutuksesta oli kurssilla erillinen osio, koska se vaatii monenlaista osaamista. Ruokaralli paikallisen ruokakulttsuurin puolesta la kuudesta keskikokoisesta viestinvaihtotapahtumasta (välietappi) ja 12 pienestä viestinvaihtotapahtumasta (kyläetappi) sekä päätöstapahtumasta Oulussa Rallissa viedään vetoomusta ruokakulttuurin puolesta ja kerätään siihen matkan varrelta nimiä. Vetoomus luovutetaan Oulussa Rotuaarin lavalla niille tahoille, jotka todella ruokkivat pohjoispohjalaisia, eli kauppaketjut, ABC:t ja Oulun kaupungin hankinnoista vastaaville. Ruumiillista työtä kuitenkin vielä riittää. Työ on monipuolista ja vastuullista vaihdellen käsillä tehtävistä töistä koneisiin. Ajan hermoilla pysymiseksi kunta järjestää vuosittain vakituisille lomittajille lisäkoulutusta, lisää Hiltula. Pudasjärvellä on tällä hetkellä vakituisia lomittajia 18 ja määrä-aikaisia 10. Nykyään lomituspalvelut hoidetaan keskitetysti Muhoksella lomituspalveluyksikössä, toiminnan rahoittaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Muhoksella työskentelee seitsemän lomituspalveluohjaajaa sekä yksi lomituspäällikkö ja yksi -johtaja. Muhoksen yksikkö hoitaa yhteensä 12 kunnan ja kaupungin lomituspalvelut, joita ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä ja Utajärvi. Maatalouslomittajan bruttokuukausipalkka on noin euroa ja tämän päälle maksetaan vielä ilta-, yö- ja viikonloppulisät sekä kilometrikorvaukset. Pertti Kuusisto Ruokarallin tavoitteena on vaalia ruokaperinteitä ja nostaa paikallisen ruoan ja ruoantuotannon arvostusta. Tavoitteena on nostaa aihe julkiseen keskusteluun ruohonjuuritasolta päättäjiin asti ja saada mukaan ihmisiä kylistä ja kaupungeista. Vetoomustekstissä kerrotaan ruokarallista, jossa matkan varrella viestireppua veivät paikalliset asukkaat, kuntapoliitikot, kyläyhdistykset, yrittäjät ja ruoan tuottajat. Viestireppuun kerääntyi monipuolisen maakunnan makuja tuntureilta ja rannikoilta, järviltä ja peltoaukeilta muun muassa kalaa, rieskaa, marjoja, sieniä, poroa, lammasta, perunaa. Me ruokaralliin osallistuneet haluamme antaa paikalliselle ruokakulttuurille sille kuuluvan arvon. Haluamme, että kuluttajat saavat käyttöönsä helposti laadukkaita ja tuoreita paikallisia tuotteita. Haluamme vaalia ja kehittää paikallisia ruokaperinteitä sekä pitää yllä eri paikkakuntien omaleimaisuutta. Vetoamme yksittäisten kuluttajien valintoihin ja julkisen sekä kaupallisen hankintojen merkitykseen paikallisen ruokakulttuurin ja ruoantuotannon kukoistuksessa. (HT) Kevät! Ja auringonpaiste! Mikä ajatus, auringon lämpö kasvoilla ja se energia jonka se tuo kurkkiessaan pilven raosta tai paistaessa siniseltä taivaalta. Joskus tuntuu vallan ihmeelliseltä, mitä kaikkea hyvää se keltainen pallo tuo tullessaan. Ihmismielen se piristää ainakin kummasti, sitä alkaa etsiä itsestään pientä tai isoa viherpeukaloa, kaupasta on ostettava melkein kaikki siemenpussit ja multaa säkkikaupalla vaikka monesti se innostus lopahtaa siinä vaiheessa kun siemenet on saanut multaan. Tai sateisen harmaana päivänä, kun joka puolella on vain sitä harmaata. Harmaa taivas, harmaa maisema, mielikin on harmaa. Mistään ei näy valon pilkahdusta eikä ensimmäistäkään kevään merkkiä. Kuitenkin luonnosta löytyy uusia ihmetyksen aiheita lähes päivittäin. Lumet vähenevät, muuttolinnut saapuvat, kasvit nostavat urheasti latvojaan kohti aurinkoa ja sen säteitä. Ihan vielä ei olla niin pitkällä, mutta saahan sitä jo vähän haaveilla. Saahan?! Kuten sanottua, talvi on hiljalleen jäämässä taakse, onneksi! Kaiken arkisen aherruksen keskellä puheenaiheita olivat ainakin mahtavat lumikinokset ja sähkökatkokset. Onneksi on aggregaatti. En sitten tiedä, oliko lunta todellisuudessa sen enempää kuin muinakaan talvina, mutta jossain aikaa talvea tuntui, ettei muuta ehdi tehdä kuin lumitöitä. Tykky puissa oli upean näköinen, muuan valokuvakin tuli otettua, mutta asioilla tahtoo olla se toinen puoli. Sähkökatkokset eivät koskaan ole mukavia ja harvoin ne tulee sopivalla hetkellä, mutta kun lähes vuorokausi ollaan ilman sähköä, niin pitkäpinnaisinkin tahtoo hermostua, saati sitten allekirjoittanut. Toisin paikoin lakkaa veden tulo sähköjen katkettua ja se tietää varsinkin lypsykarjatiloilla paljoa lisätyötä. Meidän tilalla talvi on mennyt kokonaisuudessa lähes suunnitelmien mukaan. Suuria yllätyksiä ei ole tullut, eläimet ovat pysyneet suhteellisen terveinä ja rehua riittää kesälle asti. Se onkin monesti kevättalvella huolen aihe ja rehun kulutusta seurataan tarkoin sekä lasketaan paaluja. Lisää kuluja tulee, jos joutuu ostamaan paaluja. Suurinta surua aiheutti, kun Toffee joutui lähtemään viimeiselle matkalle. Mutta joskus on vain se luopumisen hetki, vaikka se välillä tuntuu ottavan koville. Samalle matkalle Toffeen kanssa lähti myös Ariel, jota ei saatu kantavaksi monesta yrityksestä huolimatta. Persoonia molemmat, aiheuttivat lypsäjille monen monta ilon hetkeä, vaikkakin joskus myös toisenlaisia tunteita. Ja sitten sitä naama punaisena puhisevaa Emäntää katsottiin silmät suurina ja melkein kysymysmerkki näkyi pään päällä, mitä se nyt raivoaa? Silloin kun lypsäminen sujuu ongelmitta, eli siellä ei ole yhtään lehmää jonka lypsy vaatisi ylimääräistä työtä, niin on hyvä keskittyä miettimään, että kuinka se maapallo oikein makaa. Harvemmin siellä tulee kuitenkaan mietittyä suuria maailman asioita, vaan ajatukset pyörivät niissä kotikonnun ja lähiympäristön asioissa. Mihin tämä maa on menossa ja kuinka voin omalta osaltani vaikuttaa siihen, että meillä kaikilla olisi parempi olla. Miten elämä olisi tasa-arvoista ja tasapainoista, asuit sitten maalla tai kaupungissa? Mitkä arvot meitä vie eteenpäin? No, ehkä kuitenkin aika syvällisiä ajatuksia, eikä näitä nyt päivittäin tule mietittyä, mutta asia jäi muhimaan jonnekin takaraivolle ystävän kanssa käydyn keskustelun myötä. Usein tulee sellainen mielikuva, että meillä on kaksi kansaa: maalaiset ja kaupunkilaiset. Ja kuitenkin me tarvitsemme toisiamme koko ajan. Palveluja ollaan keskittämässä yhä suurempiin yksiköihin, ihmiset ollaan väkisin ajamassa kasvukeskuksiin. Haja-asutusalueelle ei myönnetä rakennuslupia, koulut lakkautetaan, kaupat sulkevat ovensa. Tätäkö me oikeasti haluamme? Ajetaan pakolla kaikki yhteen. Uskooko kukaan enää, että myös maaseudulla, pienissä kylissä ja taajamissa voisi olla tulevaisuutta? Kenellä on rohkeutta myöntää, että tarvitsemme myös niitä pieniä, elinvoimaisia kyliä joissa ihmisillä on unelma ja usko siihen omaan tekemiseen? Pitkiin päiviin ja rankkaan työhön, mutta myös rakkaus siihen omaan tekemiseen, tietynlaiseen vapauteen ja itsensä toteuttamiseen. Ja en suinkaan nyt tarkoita, että kaikkien pitäisi rynnätä tänne maalle toteuttamaan niitä unelmiaan. Tarvitsemme myös niitä, jotka jalostavat tuotteet kuluttajille, siis myös meille maalaisille, kuljettavat tavaroita ja tuottavat erilaisia palveluja kaikkien iloksi ja käytettäväksi. Mutta annettakoon jokaiselle tasapuolinen mahdollisuus toteuttaa omia unelmia, omia arvoja parhaalla mahdollisella tavalla. Ei kaikkien tarvitse olla se suurin ja kaunein, usein myös se velkaisin. Yhtä hyvin voi olla pieni ja huomaamaton, mutta aivan yhtä tärkeä osa tässä elämän helminauhassa. Unelmoiden, Emäntä HAJATELMIA LYPSY- JAKKARALTA

8 14 MTK PUDASJÄRVI teemaliite -lehti nro 17 Anna elämän maistua OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO Teollisuustie 4, HAAPAVESI Puh Urakointi Paavo Valikainen Kaivutyöt tn kaivurit. Sora,murske,ruokamulta, polttopuita. Kuljetus traktori ja auto RAKENNUS- PELTITYÖT - Listat ja piipun pellit Rak. Palvelu E. Pulkkanen MTK-Pohjois-Suomi ry:n kevätkokous järjestetään perjantaina klo Kokouspaikkana on Oulunsalo-talo Mäntypellonpolku 10, Oulunsalo. Kokouksessa on mukana ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Tervetuloa! Metsäasiantuntijamme, puukauppa ja metsäpalvelut: Veli Nikula Metsäasiantuntijamme, metsän- ja luonnonhoidon palvelut: Kimmo Keränen Kuren Alatalot ovat maahenkistä sukua Kuren kylän Alatalonharjulla on asuttu 1600-luvulta asti. Tila on ollut Alatalon suvun omistuksessa noin 150 vuotta. Tilan mailla asuvat nykyisin isoserkukset Alpo Alatalo vanhempiensa kanssa ja Vesa Alatalo perheineen. Alatalon tila on Vesan perheen nimissä ja Paavola Alpon hallinnassa. Sekä Alpo että Vesa saavat toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Maatalousyrittäjinä työskentelevät samaa sukupuuta olevat isoserkut sekä Jaurakalla että Ervastissa. Hekin ovat isoserkkuja keskenään ja myös Alpo ja Vesa Alatalon kanssa. - Tämä suku taitaa olla maahenkistä, koska niin moni serkuistanikin saa toimeentulonsa maataloudesta, Vesa arveli suvun geeniperimän osuutta ammatinvalintaan. Alatalo ja Paavola sijaitsevat Iijoen rannalla, jossa Alatalon sukua on asunut 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Tuolloin paikalle muutti asumaan 1842 syntynyt Olli Ervasti. Sukunimi vaihtui Ervastista Alataloksi, kun Olli otti käyttöön talon nimen sukunimekseen. Ollin jälkeen talon isännyys on pysynyt saman suvun hallussa. Alatalon päätila on jaettu kahteen tilaan ja lähes samassa pihapiirissä on nyt kaksi asuinrakennusta, joissa serkukset asuvat. - Rakensimme vanhemmilleni uuden talon 1990 vanhan kotitalon tuntumaan. Siinä kävi kuitenkin niin, että 2003 laajensimme uudempaa taloa ja nyt siinä asuu kolme sukupolvea saman katon alla, Vesa kertoi asuinjärjestelyistä. - Paavola on alkujaan vanha hirsitalo, jota olemme korjanneet ja laajentaneet. Sukupolven vaihdos tehtiin 1995, Paavolan nuori isäntä Alpo totesi ja kertoi asuvansa vanhempiensa kanssa. Maatalous tuntui omalta alalta Vesa Alatalo kertoi kokeilleensa nuorempana muitakin ammatteja, mutta lopulta päätyneensä maatalousyrittäjäksi kotitilalleen. Tila on maitotila, josta mai- Alpo asuu oikeanpuoleisessa talossa yhdessä vanhempiensa Aarne ja Jenni Alatalon kanssa. Vasemmalla Sisko ja Vesa Alatalon aikaisempi koti, josta he muuttivat vuonna 2003 uudisrakennukseen reilun 100 metrin päähän. toauto hakee maidot joka toinen päivä. - Navetta on niin sanottu parsinavetta, ja jos ei mitään muutosta tapahdu, sellaisella jatketaan, Vesa mainitsi ja sanoi yhteistyön suvun serkusten kesken toimivan hyvin. - Jos tarvitsemme jonkin koneen, jota ei itsellä ole, sitä saamme lainaan toisiltamme. Muutenkin voimme auttaa toisiamme tarvittaessa. Vesan vaimo Sisko, o.s. Jaurakkajärvi, on kotoisin Hetekylästä ja hänkin oli tottunut maatilan töihin lapsuuskodissaan. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista kaksi vanhinta, Paavo ja Maija, ovat jo hakeutuneet muihin ammatteihin. Minna valmistuu maatalousyrittäjäksi tänä keväänä. Kaksi nuorinta käy koulua kotoa pitäen. - Toistaiseksi näyttää siltä, että jatkajaa ei taida löytyä omista lapsista. Mitään tarvetta ei ole laajentaa karjanpitoa eikä tehdä uutta navettaa, Vesa sanoi ja mainitsi maatiloilla elettävän tähän aikaan tavallaan luppoaikaa. - Nyt on hyvää aikaa tehdä halkoja, kun pelloille ei vielä pääse, hän tuumaili ajankohtaistöistään. Porotaloutta lehmikarjan rinnalla Alpo Alatalo kertoi Paavolan tilalla tehdyn navettarakennus parsinavetan mallilla. Tilalla on lehmikarjan lisäksi mulleja ja poroja. Koska Alpo on sinkkumies, hän arvelee, ettei tilalle tulla tekemään robottinavettaa, vaikka Alpo on koulutukseltaan rakennusmies. - Kun ei ole tiedossa jatkajaa, ei kannata tehdä niin Kotona asuva peruskoululainen Maria Alatalo on tottunut talon töihin jo pienestä pitäen. Myös koivupilkkeiden pinoaminen onnistuu yhdessä Vesa -isän kanssa. Sisko ja Vesa Alatalo ovat maatalousyrittäjinä vanhalla sukutilalla. Sisko kuuluu myös uutena jäsenenä MTK Pudasjärven johtokuntaan. kallista investointia. Sisarukseni asuvat muualla ja työskentelevät omissa ammateissaan, Alpo totesi vallitsevasta tilanteesta. Alpon mukaan maatiloilla ei ole vapaa-ajanvietto-ongelmia. Viime aikoina kalastuskin on hänellä jäänyt vähemmälle, vaikka Iijoessa olisi kalaa, mitä pyytää. Jos navetassa ei ole puuhaa, niin metsässä riittää tekemistä. Myös porokarja pitää Alpon kiireisenä. - Porot ovat olleet talven tarhassa, josta ne tällä viikolla pitäisi löysätä vapaalle. Kesäisin pitää ehtiä hommata niillekin heinää, kerppuja ja nostaa jäkälää. Tähän aikaan Paavolan tilalla on halkojentekobuumi. - Peltotyöt alkavat vasta toukokuun puolenvälin jälkeen. Tietenkin se riippuu keväästä, milloin pellot kestävät raskaita koneita. Metsäliitto-konserni on nyt Metsä Group. Tutustu meihin osoitteessa Talven kestänyt porojen aamuruokkiminen päättyy Alpo Alatalolla, kun lumien sulamisen jälkeen porot päästetään vapaaksi metsään.

9 nro 17 MTK PUDASJÄRVI teemaliite -lehti Ranuan Meijeri Oy Fazerintie 2, Ranua Puh. (016) Pudasjärvi: Ouluntie 73, P Avoinna: ma-pe 8-17, la 9-13 MEIJERIN MYYMÄLÄ ark Monipuolinen valikoima tuotteita ja palveluja - elintarvikkeet - Arla Ingman maitotuotteet - jäätelöt - Raakapakaste -leivonnaiset - Sievin jalkineet - työasut ja jalkineet - Grene tarvikkeet - maataloustarvikkeet - lahjatavarat - lemmikkien muonat MONIPUOLISET RM-HUOLTOPALVELUT JA MEIJERIN TUOTTAJAPALVELUT Ranuan Meijeri Oy Fazerintie 2, Ranua Astronaut A4 operator lypsypalvelu NYT LYPSÄJÄ KÄSIRAHATTA VAIHTOON! NHKdairy Oy tarjoaa järkevän rahoitusvaihtoehdon tilalle, joka ei halua sitoa pääomaa robottiin mutta tarvitsee robotin töihin välittömästi! Lypsypalvelussa maksat vain kuukausivuokran, käsirahaa ei tarvita. Sopimus sisältää robotin asennettuna tilalle toimintavalmiina, huoltosopimuksen ja 24/7 päivystyksen. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Janne Jurva tai

10 16 MTK PUDASJÄRVI teemaliite -lehti nro 17 Pudasjärveltä löytyy paljon hyvää Vuosi on kulunut siitä, kun edellistä MTK-teemanumeroa tehtiin. En olisi uskonut miten paljon vuodessa voi tapahtua. Kuntavaaleissa tuli menestystä ja luottamusmiespaikkajaossa lohkesi aikamoinen pesti, nimittäin valtuuston puheenjohtajuus. Tämän valinnan jälkeen on meikäläisen elämä muuttunut aika lailla. Aikaisemmin MTK-aktiivina toimiminen on muuttunut kaupungin asioita ajavaksi poliitikoksi. Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista, mutta jotenkin vierastan sanaa politiikka. Sama se, yhteisiä asioita kuitenkin nyt pyrin hoitamaan kaikkien kuntalaisten parhaaksi. Kaikkein eniten on yllättänyt työn määrä tässä pestissä. Sen vuoksi esimerkiksi MTK- työ on jäänyt vähälle. Toki oman panokseni tämänkin liitteen tekoon olen anta- nut. Monesti on viikkoja, että joka päivä on kaupungin menoja. Vaikeita asioita on ollut paljon, mutta myös tosi mielenkiintoisia asioita olen saanut olla hoitamassa ja tavata sellaisia ihmisiä, joita ei olisi muuten tavannut. Pudasjärvellä on todella suuria hankkeita menossa. Hirsinen päiväkoti etenee suunniteltua tahtia, siellä toiminta voitaneen aloittaa syyskuussa. Laajakaistahanke etenee pikku hiljaa ja siinä toivotaan, että työt päästään aloittamaan alkukesästä. Tässä yhteydessä on hyvä vedota kuntalaisiin, jotka eivät ole vielä liittyneet Kairankuitu Osuuskuntaan, että heti täyttämään liittymislomaketta. Kuitukaapeli kiinteistössä on tulevaisuudessa sama kuin nykyään sähkö- tai vesiliittymä, eli välttämätön ja nostaa kiinteistön arvoa. Suurin hankkeistamme on kuitenkin uuden koulukeskuksen rakentaminen. Pitkään jatkuneet sisäilmaongelmat koulurakennuksissa pitää saada ratkaistua. Korjaukset eivät ole tuoneet toivottua tulosta ja sen vuoksi meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uuden koulun rakentaminen. Tämä on kaupungille niin raskas investointi, että se ei onnistu muuten kuin ns. elinkaarimallilla, jossa kaupunki tavallaan maksaa vuokraa rahoittajalle. Tätä elinkaarimallia on käytetty julkisessa rakentamisessa nykyään menestyksekkäästi jo monissa kunnissa ympäri Suomea. Tämän hankkeen kanssa tehdään töitä jatkuvasti ja toivottavasti vuoden päästä rakennustyöt olisivat jo täydessä käynnissä. Se mahdollistaisi koulurakennuksen osittaisen käyttöönoton jo vuonna 2015 ja projekti valmistuisi vuonna Pitkämielisyyttä varmasti vaaditaan oppilailta, opettajilta ja kaikilta koulun henkilöiltä tässä vaiheessa, jossa joudutaan olemaan eri väistötiloissa. Tällä hetkellä kaupungin velkataakka on suhteellisen kova johtuen suurista investoinneista. Me pystymme vastuumme hoitamaan, kun jokainen päättäjä, virkamies ja viime kädessä kuntalainen tiedostaa sen ja yrittää toimia sen mukaisesti. Pitää muistaa, että on meillä paljon hyvää, esimerkiksi paljon menestyviä yrityksiä muun muassa Suomen suurin hirsiteollisuusyritys Kontiotuote Oy. Siltä teollisuussaralta voimme odottaa tulevaisuudessa enemmänkin, sillä yritys on kovassa nousukiidossa ja nämä kaupunkimme julkisten tilojen hirsihankkeet ovat varmasti edistämässä sitä. Toivottavasti meillä on muutaman vuoden kuluttua nämä perusjutut kunnossa ja Kaupungin tervehdyksen kirjoitti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Vähäkuopus. Pudasjärvi on entistä parempi paikka asua, tehdä työtä ja houkuttelevampi uusille yrityksille. Sillä työpaikat ovat se perusjuttu, joka tuo kaikille hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen. Kaikille oikein mukavaa kesän odotusta! Yhteistyössä, Timo Vähäkuopus kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Walter Ehrströmin säätiön mitaleita Pudasjärvelle Walter Ehrströmin säätiön myöntämiä mitaleita jaettiin maidontuottajille tunnustuksena pitkäaikaisesta ja menestyksellisestä työstä elintarvikehygienian edistämiseksi. Hopeinen mitali 15 vuoden aikana yhtäjaksoisesti tuotetusta ensiluokkaisesta maidosta saivat Särkelä Jukka ja Kalevi sekä 10 vuoden vastaavan mitalin Tarja ja Matti Alatalo sekä Ulla ja Esko Rissanen. Walter Ehrströmin säätiö tukee apurahoin tieteellistä tutkimusta ja jakaa vuosittain mitaleita laadukkaan maidon tuottajille ja maitohygienian edistäjille. Arvostelu perustuu kulloinkin palkitsemiskautena voimassa olevan maa- ja metsätalousministeriön maitonäytepäätöksen mukaisten tai meijerin omavalvontatutkimusten tuloksiin. ht KOSKITRAKTORI OY Varastotie 5 Puh Huolto ja varaosat. Täyden palvelun korjaamo. Tarjoammetor tukahvit uuden toimiston kunniaksi klo Tule asiakkaaksi reilumpaan pankkiin! Saatko nykyisessä pankissasi riittävästi etuja? Ajatteleeko se sinun parastasi? Vaihda Lähitapiola Pankkiin, saat reilua korkoa käyttötilille ja myös maksuttomat verkkopalvelut, kun olet keskittänyt vakuutuksiasi Lähitapiolaan. Kokonaissäästösi voi helposti olla satoja euroja vuodessa! LähiTapiola Pohjoinen yhdistää Pudasjärvellä Lähivakuutuksen ja Tapiolan hyvät ominaisuudet saman katon alle. Tutustu osoitteessa lahitapiola.fi tai käy lähimmässä toimistossamme. Me LähiTapiolassa palvelemme nimemme mukaisesti lähellä sinua. Tervetuloa käymään ja kertomaan, kuinka voimme Tarkat tiedot tiliehdoista ja eduista lahitapiola.fi ja Lähitapiolan toimistot palvella sinua! Toritie 1, Pudasjärvi Toritie p. (08) 1, 886 Pudasjärvi p Puheluhinnat: Palveluntarjoajat: Keskinäiset vakuutusyhtiöt Tapiola ja Lähivakuutus, lähivakuutusyhdistykset, Tapiola Pankki Oy, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Puheluhinnat: Varainhoito Oy Palveluntarjoajat: Keskinäiset vakuutusyhtiöt Tapiola ja Lähivakuutus, lähivakuutusyhdistykset, Tapiola Pankki Oy, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Varainhoito Oy

11 nro 17 MTK PUDASJÄRVI teemaliite -lehti Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Kati Saarinen ja Marko Räsänen Hyvinkäältä ovat tyytyväisiä Semex-sonnien tyttäriin. Karjan 12 viimeisen kuukauden tuotos 128 lehmää: ,9-3,4. SEMEX FINLAND Oy toimii Semex Alliancen tuotteiden ja palveluiden jälleenmyyjänä Suomessa. Meiltä saat käyttöösi laajan valikoiman Semexin sonneja, sekä vahvaan käytännön osaamiseen perustuvaa jalostusneuvontaa. Toimitamme myös typpisäiliöitä ja typpeä kilpailukykyiseen hintaan. Tilaa ilmainen esittelykäynti! Semex Finland Oy Viikatetie 3, Liminka, puh Tehdas Tarjoaa kevään TuoTannosTa kysy myös muita etuja! 60 kpl hitech-mallia* nettohintaan. * TArjOuS koskee malleja T173h ja n143h Etukuormaintöiden kiistaton ykkönen Vetotöihin väkivahva ja luotettava N143 T173 4-sylinterinen SCR-moottori max teho 160hv 6-sylinterinen SCR-moottori max teho 190hv alv. 0% alv. 0% TerVeTulOA kaupoille lähimpään VAlTrA-piSTeeSeen. Arvomme maalis-huhtikuussa uudesta Valtra-traktorista tai Sampo Rosenlew -puimurista tarjouksen pyytäneiden kesken 3x1000 litraa polttoainetta. Kuvan kone erikoisvarustein. 2833h Valtra C120 + etuk 04 Vain 2833h, hieno suomikone runsain varustein; etukuormain (joystick, lisähydr. ym), yläajovalot, sivuputki, 4 sähkölohkoa, automaatti-ilmastointi, ilmaistuin ym. Hieno yksilö! alv ( Eur sis alv) Valtra-myyjäsi, AGCO Suomi Oy Topi Väänänen,

12 18 MTK teemaliite nro 17 17nro PUDASJÄRVI -lehti Hyvinvointia, verkostoitumista ja osaamista maidontuottajille Pudasjärven kaupunki on mukana Oulunkaaren kautta viiden muun seutukunnan kanssa hankkeessa, johon aloite on tullut alueen maidontuottajilta. Nimeltään 3M hankkeen (milkkiä, mjölkkiä, maitoa) kohderyhmänä ovat lähes 1600 tilaa, 2600 maidontuottajaa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeen tavoitteena on muun muassa edistää tuottajien kaikinpuolista hyvinvointia, lisätä ammatillista kasvua ja myönteistä asennoitumista sekä edistää sosiaalisuutta ja verkostoitumista. Pudasjärvelle 3M - hanke järjestää tuottajille ohjatun kuntosalivuoron. Haastattelin näissä puitteissa lypsykarjataloutta harjoittavaa Arto Kosamoa Puhoskylältä. Hän on innokkaasti ja mielellään osallistunut Pudasjärvellä Koillismaan Kuntonevassa järjestettyihin kunnonkohotustilaisuuksiin syksystä 2012 alkaen. Ohjattua 1,5 tunnin ryhmäliikuntaa Arto pitää oikein hyvänä tapana pysyä ja kohottaa kuntoa. Se on hänelle tarpeen aiemmin kipeytyneen olkapään vuoksi, johon tämä kuntoilu ja fysioterapeutin ohjeet ovat tehonneet hyvin. Noin kymmenen henkilön ryhmä on pysynyt koko ajan Päivi Vitikka, 3M projektipäällikö. Maidontuottajat alkulämmittelyssä. hyvin kasassa. Pudasjärven MTK:n puheenjohtaja Mari Kälkäjä kertoi, että Kuntonevan ohjatun liikunnan lisäksi tietopuolista koulutusta järjestetään muun muassa Rokualla. Kuntoilun tärkeyttä hän korosti siksi, että maidontuottajaväestö ikääntyy, ja jos se ei aktiivisesti hoida kuntoaan aiheutuu siitä kipuja ja vaivoja selkään, polviin, niskaan ja hartiaan. Mari Kälkäjän mukaan tällä hankkeella halutaan herätellä maidontuottajia ennaltaehkäisevään toimintaan oman työkuntonsa ylläpitämiseksi. Hänen alansa työt ovat liikkeiltään usein yksipuolisia joten tietyt kropan osat rasittuvat enemmän kuin toiset. Samalla kun kootaan alan ihmisiä yhteen vaikkapa kuntosalille syntyy sosiaalisia kontakteja ja verkostoitumista. Ongelmana usein on harrastamisille se, etteivät valtaväestölle rakennetut aikataulut sovellu maatalouden harjoittajalle. Siksi tämä tiistaisin klo 12 kokoontuva kuntoryhmä on erinomaisen hyvin sopiva juuri maidontuottajille. Pudasjärven lisäksi 3M-kuntoilua harrastetaan 19 paikkakunnalla. 3M-hankkeen projektipäällikkö Päivi Vitikka Humanpolis Oy:stä toteaa, että ohjattuja kuntosalivuoroja toimii maakunnassa yhteensä 20. Ohjattu kuntoilutoiminta jatkuu Pudasjärvellä myös ensi syksynä. Hankkeen kokonaisuudelle ollaan Vitikan mukaan hakemassa jatkoa vielä vuodelle Hän on selvittämässä sitä, että millaista koulutusta tämän projektin kohderyhmät toivoo jatkossa ja kerää tietoa kiertämällä maakunnassa ja tapaamalla ihmisiä nyt kevään aikana. Markku Kemppainen MF-HUOLTO ISOKÄÄNTÄ Hankkija-Maatalous Oy. Sopimushuolto. Kesko Oy. ILKKA ISOKÄÄNTÄ Vesaisentie 5, Kiiminki Puh/fax (08) Matkap Säästökohde Tarjoukset puunostajilta Puunkorjuu Metsässä on magiaa! Minna Kauppi Korjuunvalvonta Ennakkoraivaus Hammaslääkäri Yleislääkärit Erikoislääkärit Hammaslääkäri Hannu Heikkilä myös keinojuurihoidot (implantti) to ja ma Liisa Karinen gynekologi (ultraäänitutkimukset) ti Olli Heikkilä yleislääkäri ti ja ti Jarkko Huusko yleislääketieteen erikoislääkäri Ajanvaraukset ma-pe Kauppatie 5, 2 krs Pudasjärvi Puh. (08) , fax (08) Suunnittele puukauppa Suunnista metsänhoitoyhdistykseen Käänny metsänhoitoyhdistyksen puoleen, kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Metsähoitoyhdistys Pudasjärvi Toritie 1 (PL 62) Pudasjärvi Puh metsänhoitoyhdistys METSÄNOMISTAJAN ASIALLA

13 nro 17 PUDASJÄRVI -lehti MTK teemaliite 19 Koneet suoraan Euroopan johtavilta konetehtailta-edullisesti ilman välikäsiä! NYT KANNATTAA TOIMIA! Alv 0% Jeantil EVR 11-7 tarkkuuslevitin Jeantil GTI 8500 imupainevaunu MTK:n asiaa esille oman lehden kautta Pyörät 650,- JF Stoll 420 karhotin Jeantil PR 2000 paalisilppuri MTK Pudasjärvi on tehnyt viime vuosien aikana oman lehden yhteistyössä Pudasjärvi-lehden kanssa. Tämän vuoden lehti ilmestyy huhtikuun lopulla eli samaan ai- kaan kuin viime vuonnakin. Lehdessä on maa- ja metsätalousasiaa monipuolisesti. Johtokunnan jäsenistä lehteä suunnittelemassa Maija Puhakka, Ulla Rissanen, Urpo Puolakanaho, Mari Kälkäjä, Juhani Jurmu ja Sisko Alatalo. Lisäksi lehden tekoon osallistui aktiivisesti Sirkka Pankinaho. Peecon 12 Jubile apevaunu -vaaka Homburg ECO salaojan huuhtelulaite Tiedustelut Pasi Ahonen P Jokaisella kasvulla on tarinansa Ensimmäisen kerran Kinnusen perheen myllyn kivi liikahti yli puoli vuosisataa sitten. Siitä lähtien yritys on tehnyt merkittävää yhteistyötä pohjoisten viljelijöiden kanssa jalostaakseen maan parhaista antimista monipuoliset tuotteet: Kinnusen Tähti-rehut ja Kinnusen Myllyn jauhot. Metsänomistaja! Metsäkeskuksen Metsäpalvelut käytettävissäsi! Metsäsuunnitelmat Tila-arviot Suometsänhoito Metsäteiden rakennus Metsäteiden perusparannus Yksityisteiden perusparannus Tiekuntien hallintopalvelu Puukaupan avustaminen Sukupolvenvaihdokset Pudasjärvi Karhukunnaantie 6, Pudasjärvi Tuomo Tuomaala Tomi Illikainen Ihme Hannu Taivalkoski Kauppatie 9, Taivalkoski Hökkä Timo Kuusamo Kitkantie 37 A 1, Kuusamo Koivusipilä Jukka Kämäräinen Heikki Pekka Määttä (2.5 alkaen). Ii ja Yli-Ii Haminantie 8, Ii Kaisto Päivi Kangas Ari Onkalo Pekka /metsapalvelut Murrontie Utajärvi p

14 20 MTK teemaliite PUDASJÄRVI -lehti nro 17 Pudasjärven LVI- ja Rautatarvike Oy Kauttamme LVI-, pelti-, sähkö- ja kylmätyöt sekä tarvikkeet ammattitaidolla Kauttamme muunmuassa suoraan varastosta: - Rumpu- ja salaojaputket - Pätkäpeltit, rännit ja kattoturvatuotteet - Raudat ja arkkipeltit - Vesi-, viemäri- ja ilmastointitarvikkeet - Hummer työvaatteet Kysy myös: Rumpu- ja salaojaputket täysissä häkeissä suoraan kotiin toimitettuna erikoishinnoin. Peltikatot mittojen mukaan, myös kotiin toimitettuna. Avoinna ma - pe klo 7-17 Pudasjärven LVI ja Rautatarvike Oy Varastotie PUDASJÄRVI puh TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU Kaikki Santa Maria tex mex tuotteet -15 %% -15 ei Santa Maria tex mex original soft tortilla Kaikki Santa Maria tex mex tuotteet Tavallistaparempi parempiruokakauppa ruokakauppa Tavallista ei Santa Maria tex mex original soft tortilla % Santa Maria -19 % Santa Maria tex mex original soft tortilla tex mex original g (3,13 kg) soft tortilla 320 rajoitus: 3 pkt/talous Snellman Snellman paistijauheliha paistijauheliha 400 g (8,73 kg) -42 % -42 % 320 g (3,13 kg) rajoitus: 3 pkt/talous grajoitus: (8,73 kg)3 rs/talous rajoitus: 3 rs/talous PKT PKT Ilman korttia 1,74 pkt (5,44 kg) Ilman korttia 1,74 pkt (5,44 kg) Atria Perhetilan Atria Perhetilan broilerin broilerin leesuikaleet fileesuikaleetfi 300 g (8,30 kg) RS RS -16 % -16 % 300 g (8,30 kg) rajoitus: 3 rs/talous rajoitus: 3 rs/talous RS Ilman korttiakg)2,99rs (9,97 kg) Ilman korttia 2,99 rs (9,97 RS rs kg) (10,80 kg) Ilman Ilman korttiakorttia 4,32 4,32 rs (10,80 Testivoittaja! Testivoittaja! Terttutomaatti Terttutomaatti Hollanti Hollanti MTV3.fi n Makuja-osion kahvitesti 1/2013 MTV3.fi n Makuja-osion kahvitesti 1/2013 KG KG -25 % -25 % Vihreät rypäleet 500 g (2,98 kg) Vihreät rypäleet Intia 500 g (2,98 kg) Intia RS Porsaan sisäfilee Kahvi Porsaan sisäfilee Kahvi n g maustamaton ja marinoitu 500 g (5,00 kg) rajoitus: 1 erä/talous n g maustamaton ja marinoitu KG 500 g (5,00 kg) rajoitus: 1 erä/talous % % Ilman korttiakg 12,05-13,06 kg Ilman korttia 12,05-13,06 kg KSM 17LV valtakunta 8x260.indd 1 KSM 17LV valtakunta 8x260.indd 1 Coca-Cola Coca-Cola virvoitusjuomat Ilman korttia 1,99 rs (3,98 kg) Voimassa alkaen virvoitusjuomat 2x1,5 l (0,66 l) sis. pantit 0,80 2x1,5 l (0,66 l) rajoitus: 3 erää/talous PKT PKT -13 % -13 % Ilman korttia ja yksittäin 2,89 pkt (5,78 kg) Ilman korttia ja yksittäin 2,89 pkt (5,78 kg) Voimassa alkaen PACK sis. pantit 0,80 rajoitus: 3 erää/talous -34 % PACK -15 % Olut -15 % 24 x 0,33 l (2,42 l) sis. pantit 3,60 Olut 24 x 0,33 l (2,42 l) sis. pantit 3, % Ilman korttia 3,85 2-pack (1,02 l), sis. pantit 0,80 PACK Ilman korttia 26,40 24-pack (2,88 l) sis. pantit 3,60 Ilman korttia 3,85 2-pack (1,02 l), sis. pantit 0,80 Hinnat voimassa to-su , elleivoimassa toisin mainita Hinnat to-su , ellei toisin mainita RS Ilman korttia 1,99 rs (3,98 kg) Sähkötie 1, Pudasjärvi P PACK Ilman korttia 26,40 24-pack (2,88 l) sis. pantit 3,60 Palvelemme Arkisin 8-21, la 8-18, su

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle Porotalouden merkitys paikallistaloudelle Asta Kietäväinen Lapin yliopisto, Arktinen keskus Pauliina Kietäväinen Esitelmän kulku - Tutkimushankkeesta - Työllisyys ja pakallistalous - Muut merkitykset -

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Yleiskatsaus politiikkaan ja vuosi 2015 lukuina. Hannes Tuohiniitty, Lämpöyrittäjäpäivät 2015 Oulu

Yleiskatsaus politiikkaan ja vuosi 2015 lukuina. Hannes Tuohiniitty, Lämpöyrittäjäpäivät 2015 Oulu Yleiskatsaus politiikkaan ja vuosi 2015 lukuina Politiikassa vuonna 2015 Uusi hallitus ottaa bioenergiaan positiivisen suhtautumisen mitkä ovat käytännön teot? o o o Lisätäänkö energiaomavaraisuutta johdonmukaisesti?

Lisätiedot

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet?

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Yritysten aamukahvit Raahe Kari Ollikainen ja Esko Kujala Oulun yrityskonttori Eurolaina Yleisimmin käytetty perustuote investointien ja

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot