SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 1 / SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 1 / 2010. SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 1 / 2010 SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä

2 Pääkirjoitus ELÄMÄÄ SÄÄSTÖLIEKILLÄ OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN TÄMÄN KUULUMISIA-lehden ilmes - tymisen aikaan vietämme myös lasten kannalta merkittävää juhlaa äitienpäivää. Kaikille lapsille rakastava ja turvallinen äiti ei ole itsestäänselvyys. Lapsi ajattelee, että kuka tahansa voisi hylätä, mutta ei oma äiti tai isä. Lapsi, josta ei ole pidetty huolta, ei voi tuntea olevansa ainutlaatuinen ja huolenpidon arvoinen. Lapsuuden menettäminen jättää vajeen, joka varjostaa lapsen mahdollisuuksia hyvään elämään. Kun on kerran menettänyt paljon, haluaa elää säästöliekillä, ettei menettäisi toista kertaa. Lapset arvioivat tarkkaan aikuisia ja punnitsevat sen rakkauden ja turvan, jota nämä kykenevät antamaan. Sijaisvanhemmat ja lastenkodin työntekijät kohtaavat asioita, joita ei ole aina mahdollista korvata. Sijaisvanhempi ei ole lapsen valitsema ihminen, eikä hän voi saada oman vanhemman paikkaa lapsen sydämessä. Huostaanotto voi tarjota uuden alun lapselle, joka on joutunut kantamaan vastuuta aikuisten tunteista ja tarpeista. Kaikessa sijaishoidossa lapsen ja aikuisten kohtaamisiin sisältyy rakastetuksi tulemisen nälkää ja samalla hylätyksi tulemisen pelon häpeää. Lapsen suuri kysymys on: oletko sinä ihminen, joka rakastaa minua loppuun asti. Lasta ympäröivien ihmisten ja sijaisvanhempien mahdollisuus on saattaa näkymätön lapsi näkyväksi. Näkyväksi lapsi tulee, kun hän saa myönteistä huomiota, hyväksyviä katseita ja osallisuuden kokemuksia. SOS-lapsikylä toimii mahdollistaakseen rakastavan kodin jokaiselle lapselle. Tehtävä ei ole helppo, mutta mikään ei ole sitä tärkeämpää. Lapsilla on oikeus hyvään elämään niin syntymäkodeissaan kuin SOSlapsikyläkodeissakin. Kulunut kevät on osoittanut ihmisten auttamishalun yltävän kotimaan rajojen ulkopuolellekin. Haitin ihmiset ovat menettäneet maanjäristyksen seurauksena paljon. Maa elää vielä pitkään poikkeustilassa ja tarvitsee pitkäjänteistä apua. Haitissa sijaitseva SOS-lapsikylä on antanut hyvän mahdollisuuden auttaa hädässä olevia lapsia ja perheitä. SOS-lapsikylätoiminta jatkuu ja myös lisääntyy Haitissa seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Kiitos teille, jotka olette tukeneet haitilaisia kauttamme. Hyvää äitienpäivää ja iloista kesää, Jari Ketola toiminnanjohtaja SOS-Lapsikylä ry Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Meritullintori 3, HELSINKI puh. (09) faksi (09) SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Päätoimittaja Aija Rikala, puh. (09) Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh. (09) Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) Ulkoasu Heli Rantala SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy

3 Ledare ATT LEVA PÅ SPARLÅGA ELLER RÄTTEN TILL ETT BRA LIV UNGEFÄR NÄR DET HÄR numret av tidningen utkommer firar vi mors dag som också är viktig för barnen. En kärleksfull och trygg mor är inte en självklarhet för alla barn. Barn föreställer sig att alla andra, men inte deras mamma eller pappa, kan överge dem. Men den som inte har fått en sådan omvårdnad som ett barn behöver upplever sig inte som unik och värd omsorg. Att på det sättet gå miste om barndomen leder till en brist som kastar skuggor över möjligheterna till ett gott liv. Den som en gång har förlorat mycket vill leva på sparlåga för att inte drabbas av förlust en gång till. Barn iakttar vuxna med stor uppmärksamhet och uppskattar hur mycket kärlek och trygghet de kan erbjuda. Fosterföräldrar och barnhemspersonal stöter på sådant som inte alltid kan kompenseras. Fosterföräldrar är inte människor som barnen själva har valt och kan därför inte inta samma plats i ett barns hjärta som en egen förälder. Omhändertagande kan innebära en ny början för ett barn som blivit tvunget att ta ansvar för vuxnas känslor och behov. Men i all vård utom hemmet innefattar mötet mellan barn och vuxna en samtidig längtan efter kärlek och en skam över rädslan att bli övergiven. Barnets stora fråga lyder: Är du en människa som älskar mig livet ut? Människor i barnets omgivning har liksom fosterföräldrar möjlighet att göra ett osynligt barn synligt. Synligt blir ett barn som får positiv uppmärksamhet, gillande blickar och en känsla av delaktighet. En SOS-barnby arbetar för att vartenda barn ska få uppleva ett kärleksfullt hem. Uppgiften är inte enkel, men ingenting kan vara viktigare. Varje barn har rätt till ett gott liv, om det så är i barndomshemmet eller i ett SOS-barnbyhem. Den gångna våren har visat att finländarnas hjälpvilja också når ut över landets gränser. Människorna i Haiti har förlorat mycket i jordbävningens spår. Det kommer att råda undantagstillstånd i landet länge än, så det finns behov av långsiktigt stöd. SOS-barnbyn i Haiti har inneburet goda möjligheter att hjälpa nödställda barn och familjer och SOS-barnbyverksamheten inte bara fortsätter där utan kommer att utvecklas under kommande år och decennier. Ett stort tack till att er, som har stött invånarna i Haiti genom oss. Trevlig mors dag och glad sommar! Jari Ketola verksamhetsledare SOS-Barnbyar rf. SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Kylillä kerrotaan...6 Keskiaukeamalla SOS-Lapsikylä ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Tukeminen...14 Uutisia maailmalta...10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 Asiaa SOStari on perheille tarkoitettu palvelukeskus SOS-lapsikylän korttelikodit osana kaupunkia SOStari UUTTA APUA LASTENSUOJELUUN SOS-lapsikylä laajenee kaupunkikortteleihin SOS-lapsikylä laajentaa las ten suojelupalvelujaan kau pun keihin. Yhdistys alkaa ra ken taa kahta uutta, kaupunki mil jööseen hajautettavaa sijais kotien verkostoa. Uusi toimintamuoto on saanut nimekseen Korttelikodit ja se tuo lasten suojelun sijoitus- sekä avohuollon palveluita lähelle asiakkaita. KORTTELIKOTEJA rakennetaan Tam pereelle ja Vantaalle vuosina ja tavoitteena on, että en sim - mäiset kodit otetaan käyttöön Tam - pereen Vuoreksessa vuonna Korttelikodit monipuolistaa SOS- 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 Lap sikylä ry:n nykyisiä perhehoitomalleja. Kaupunkimalli vastaa uuden lastensuojelulain odotuksiin sijoittaa lapset mahdollisimman lähelle syntymäseutujaan. Korttelikodit tarjoavat sijaiskodin sitä tarvitseville kaupunkilaislapsille läheltä heidän omia asuinalueitaan ja sosiaalisia verkostojaan sekä luovat edellytykset elää mahdollisimman tavallista elämää perheenomaisissa olosuhteissa. Korttelikotien perhehoito on tar - koitettu eri-ikäisille, lyhyt- tai pitkäaikaista sijoitusta tarvitseville lap - sille ja nuorille. Osa kodeista valmennetaan toimimaan kriisiperheinä tai tarjoamaan perhehoitoa nuoruusikäisille, sillä kiireelliset sijoitukset ja yli 12-vuotiaiden huostaanotot ovat Suomessa erityisesti lisääntyneet. Korttelikotien yhteyteen rakennetaan myös tukikeskus SOStari, jonka perhetyöntekijät, sosiaalityön tekijät ja terapeutit antavat monipuo lista, ennalta ehkäisevää tukea ja pal ve - lua korttelikodeissa asuville sijais- Kiinnostaako Sinua sijais vanhemmuus SOS-lapsikylässä tai korttelikodissa? Lastensuojelutyö Suomessa on suurten muutosten edessä. Sijais- ja avo - huoltoon tarvitaan uusia rat kaisuja. Huostaan otettujen lasten määrä on jatkuvassa nousussa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuina elää yli suomalaislasta. Lisäksi avohuollollisten tukitoimien piirissä on yli lasta ja nuorta. Suo messa laitoshoitoon painottuvaa sijaishuoltoa on tavoitteena siirtää entistä enemmän perhehoitoon. Ota yhteyttä: Kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen, p TULE KUULEMAAN perheille ja alueella asuville lapsiperheille. SOS-Lapsikylä ry vastaa Korttelikodit-projektin toteutumisesta. Projektin yhteistyötahoja ovat Tampereen ja Vantaan kaupungit, perhehoitoa edustavat yhteisöt kuten Perhehoitoliitto, PerhehoitoKumppanit Suomessa Oy, Pesäpuu ry sekä Pelastakaa Lapset ry. Hankkeen rahoitusta on suunniteltu muun muassa yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoitusten pohjalle. Yrityskumppaneina hanketta tukemaan ovat jo sitoutuneet Fazer-konserni ja Dr. Oetker Suomi. TEKSTI: AIJA RIKALA PIIRROS: ELISE LIIKALA Info-ilta sijaisvanhemmuudesta SOS-lapsikylissä ja Korttelikodeissa Maanantaina klo 17 Tapiolan SOS-lapsikylä Metsäpirtintie 19, Espoo KIITOS! Alarik Vihersola Vantaan Pähkinä rinteen Lions Clubilta lahjoitti SOS-lapsikylälle kielten opetukseen soveltuvan laitteen kaset - teineen. Vihersola oli saanut laitteen Satun naiselta matkaajalta kiitokseksi tekemäs tään avustus - työstä. Laite tulee käyttöön SOSlapsikylän nuorisokodin ope tustiloi hin, joissa annetaan perusopetusta 15 oppilaalle. Laitetta vas - taan ottamassa ovat SOS-lapsi kylä - yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen ja toiminnanjohtaja Jari Ketola. TEKSTI JA KUVA: AIJA RIKALA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 Kylillä kerrotaan AJATUKSIA YHTEISÖLLISYYDESTÄ SUOMEN SOS-LAPSIKYLISSÄ meno on muuttunut niistä ajoista, kun lapsikylä-äidit varsin itsenäisesti huolehtivat sijaislastensa kasvatuksesta ja hoidosta. Vastuu oli selkeästi äideillä, koska apuja ei juurikaan ollut. Lomittajien myötä mahdollistuivat vapaat, ohjaajien myötä yhteisön tuki lisääntyi entisestään, ja kun kyliin tulivat sosiaalityöntekijät, saatiin lisää osaamista ja ammattitaitoa. Nykyisin lasten hoitoa ja kasvatusta tarkasteleekin lapsikylävanhemman lisäksi kodin tiimi, johon kuuluvat kaikki las ta lä hellä olevat kylän ai kuiset. Lapsikylävan hemman tukena ovat siten kodin lomittaja sekä ohjaaja yhdessä kylän sosiaalityöntekijän kanssa. Onko tällä tavalla ihan oikeasti tuettu koteja, riippuu pitkälti siitä, miten tämä moni ammatillinen tiimi toimii. Jos kes kustelu on pinnallista ja jos sovit tui hin hoito- ja kasvatuslinjauksiin eivät kaikki sitoudu, pala - veeraaminen on turhauttavaa. Mutta jos päästään kipeitäkin asio i ta ruo - timaan ja toi nen toistemme kas va tus - tyylejä ra ken ta vasti ar vi oi maan, ta - voit teena yh tei sen hoi to- ja kas va tus - ta van löy täminen jo kai selle ko din lapsel le, silloin tii mi voi maut - taa eikä na ker - ra työtä ja pa - rantaa hoi - don- ja kasvatuksen laatua. Tii - mien työnohjaus tarjoaa tilaisuuden tarkastella vastaan tulleita vaikeita kasvatustilanteita ja maadoittaa ja purkaa niitä. Kyläyhteisö tukee Lapsikyläkodin aloittaessa ollaan u sein epävarmoja, kotiin sijoitetut lap set ovat hekin vielä vieraita. Ensiaskeleitaan ottavassa kodissa tarvi - taankin ymmärrettävästi yhteisön tu - kea run saasti. Lapset ovat monasti kylään tullessaan alle kouluikäisiä ja erittäin vaativia. Kodeissa on sil - loin pal jon käsityötä kuten pukemista, pyykkäämistä, silittämistä, sy - littämistä ja kiinnipitoa. Lasten tar pei - siin voidaan tuolloin vastata ohjaa jaapua lisääm ällä. Vähitellen pyyhkimään -ikäiset kasvavat ja käsiä kodin tasolla tarvitaan vähemmän. Ohjaajien rooli muut tuu silloin, kun ko deissa ei enää ole tarpeen teh - dä kaikkia työtunteja. Kerhot, kuljetukset ja koulunkäynnin ohjaus täyt - tävät nyt työpäivän. Aina ei sairaustapauksissa työvuoroon saada sijaista. Tällöin on naapuriapuun turvau tuminen ollut tarpeen. Yhteisön tukea sekin. Eri työntekijäryhmien roolien eri - laisuus on suuri haaste kylä yh tei - sölle. Lapsikylävanhemmille työ on sa malla elämäntapa. Roolien eri lai - suu den tiedostaminen ja ar von anta mi nen jo kaiselle omassa tehtä väs - sään on avain ym mär ryk seen ja onnis tu mi seen. Siinä on yhteisölle kova haaste. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 Kylillä kerrotaan Lapsikylä on siellä asu ville lapsille se lapsuuden maisema, jota he aikuisena muistelevat. Paikka, joka tarjosi turvallisen kasvuympä ristön. Paikka, josta aina löytyi leikkikaveri. Mutta yhteisön tekee jokainen sen jäsen. Jokaisella on vastuu oman kylänsä hyvinvoinnista. Käytännössä tämä onnistuu parhaiten, kun asioista puhutaan oikeissa paikoissa, kun päätökset kirjataan selvästi, ja kun pidetään kiinni sovituista asioista. Lapsikylä on siellä asuville lapsille se lapsuuden maisema, jota he aikuisena muistelevat. Paikka, joka tarjosi turvallisen kasvuympäristön. Paikka, josta aina löytyi leikkikaveri. Työntekijöille kyläyhteisö on voimavara, jossa saa tukea kun tarvitsee paikka, jossa autetaan toinen toisiamme onnistumaan. Tätä taustaa vasten voisi yhteisöä ohjaavien esimiesten määräykset ja ohjauksen hyväksyä jonkinlaiseksi välttämättömäksi pahaksi. Vähän niin kuin kalanmaksaöljy: vaikka se maistuu pahalle, se on kuitenkin hyväksi. Jokainen orkesteri tarvitsee kapellimestarin, jotta se onnistuisi soittamaan sovituista nuoteista ilman suurempia riitasointuja. TEKSTI: KARI KIESILÄINEN KYLÄNJOHTAJA KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄ KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI UUDET KYLÄNJOHTAJAT SOSIAALIKASVATTAJA Jouni Kerppola on aloittanut Punkaharjun SOS-lapsikylän uutena kylänjohtajana. Ennen Punkaharjulle siirtymistään Jouni Kerppola on toiminut Mikkelin kaupungin lastenkodin ja perhekuntoutuskeskuksen johtajana 27 vuotta. Kerppola on osallistunut laajasti lastensuojelun kehittämiseen Suomessa ministeriö- ja järjestötasolla. Hän on toiminut maakunnallisissa hankkeissa Etelä-Savossa, joten hän tuntee hyvin alueen ja sen toimijat. YHTEISKUNTATIETEIDEN lisen siaatti, sosi aalityöntekijä Sointu Möller on aloittanut niin ikään Tapiolan SOS-lapsikylän kylänjohtajana. Möller siirtyi kylänjohtajan teh tävään Pelastakaa Lapset ry:stä, jossa hän oli toiminut vuodesta 2006 lähtien lapsen oikeuksien asiantuntijana. Sointu Möl - ler on lastensuojelun ja perhehoidon asiantuntija, jol - la on parinkymmenen vuoden työkokemus lastensuojelujärjestöistä ja myös kunnista. Hänkin on osallistunut moniin lastensuojelun alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin ja -hankkeisiin. KALAJUTTU VIELÄ ÄSKEN oli jäällä hälinää ja touhotusta. Nyt kuulen niisku tusta, tuulen huminaa ja silloin tällöin jää - kairan purevaa narskuntaa. On meneillään Punkaharjun SOS-lapsikylän tämänvuotinen pilkki kilpailu. Olemme kokoontuneet puolilta päivin Harjupirtille, joka on Paavon maapaikka. Raili on kokannut meil le hernekeittoa. Kylästä apulaisiksi on lupautunut kaksi ahkeraa aputyttöä. Pillimehu tuntui hyvälle alkupalalle. Ensin kuitenkin jäälle, reiän ääressä istumista ja odottelua. Kahden tunnin päästä olisi ruokaaika ja palkintojenjakotilaisuus. Lupasipa Raili vielä täytekakkuakin. Keskittyneesti istuvat ja kyyköttävät nuo tulevaisuuden raken tajat Vehkajärven jääkannella, omaa avan - toreikäänsä sinnikkäästi tuijottaen ja pienin kädenliikkein kalaa onkeensa houkutellen. Levoton katse seuraa vieruskaveria. Saiko joku jo ei. Sydän tykyttää onkijan rinnassa, 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 Kylillä kerrotaan kala nykäisi. Nopea siiman kelaus ja toukan söi. Kim mo lait tai sit ko minulle toukan. Tuskin on kuultavissa viereiselle reiälle tuo toi vomus, mutta usean onkijan pää kään tyy Kimmon suuntaan hänen siirtyessään äskeisen toivomuksen esittäjän viereen. Pian onginta jatkuu. Aikuisena seuratessani olen vuo - sien varrella miettinyt ja mielessäni arvaillut, mitä lienevätkään ne asiat, joita lapset mielessään pyörittävät reiän ääressä yksin hiljaa olles - saan. Aikuinen miettii aikuis ten asi - oita, työhuolia ja tulevaa. Miettisiköhän lapsi omia vanhempiaan, heidän selviytymistään siellä kotikaupungissa, vai pyöriikö mielessä mennyt kouluviikko, tekemättömät läksyt kenties. Katseeni kiertää: näen hymyä ja jännitystä. Kimmo, Jussi, Aino, Paula, Ellu, Antti, Päivi, Salla kaikki tällä kertaa mukana olevat aikuiset heidänkin valppautensa voi havaita. Aino auttaa nenän niistämisessä. Poika pyöräyttää itsensä pois: Älä häiritse. Ulkona, jäällä tuulessa istuminen ja odottaminen siinä on sitä jotakin niin suomalaista. Hieman palelua, nenän vuotamista ja turvallinen aikuinen matkassa, auttamassa. Onko sekin sitä perussuomalaista yhdessäoloa. Toivottavasti. Ainakin me SOS-lapsi kylän aikuiset uskomme tällaiseen yhdessäoloon. Levollisuus, jännitys ja vilu vuo - rottelevat pilkkikilpailussa. Se voittaa, jolla on parhaat hermot, kyky vastustaa pitkästymistä ja paras ajan - kuluttamisen kyky. Aikaa 15 minuuttia ja sitten onget pussiin! Ai että kukako voitti? Me kaikki voitimme. Lapset muistavat palkintojen jaon, kalojen laskemistilaisuuden ja kertovat sitä meille vielä monta kertaa. Se suurin karkasi ja olisin minäkin saanut useamman, jos Tero olisi ollut neuvomassa. Tällaisen ulkoilutapahtuman halusimme tarjota tuletko sinä ensikerralla mukaan. Tapahtumia riittää. TEKSTI: PAAVO PURSIAINEN PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄ KUVITUS: HELI RANTALA KIERTOKOULU PUOLESSA VÄLISSÄ SOS-LAPSIKYLÄSSÄ toteutettava lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä ja työntekijöiltä edellytetään alan koulutusta. Ammattitutkinto yhdistyneenä kokemukseen luo parhaimman pohjan työssä onnistumiselle. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoon tähtäävä, SOS-lapsikylän työntekijöille räätälöity koulutus on puolessa välissä. Koulutuksen startti oli viime vuoden tammikuussa ja opiskelijoiden valmis - tujaisia vietetään joulukuussa Eri ammattiryhmistä ja kaikista vii - destä SOS-lapsikylästä ja -nuorisokodista koostuva joukko on opiskellut ahkerasti muun muassa erityis - kasvatusta, moniammatillista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Antoisaa ja tärkeää ovat olleet lähiopetusjaksot ja tutustuminen eri toimipisteisiin tästä nimi kiertokoulu ja niiden työntekijöihin ja toimintatapoihin. Yhteistyö koulutuksen järjestä jän, Oulun ammatillisen aikuiskoulu tuskeskuksen kanssa on toiminut alus ta alkaen erinomaisesti. Koulutuksen toteutus on ainutlaatuinen ja siksi sen anti on molemminpuolista. Koulutuksen suunnittelija ja vetäjä, opettaja Marja Keväjärvi toteaa: Koulutus on antanut kokemusta käytännön lastensuojelutyöstä eri ammattiryhmien näkökulmasta ja mahdollisuuden kehittää yhdessä kaikkien osapuolten kanssa uutta koulutusmallia, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Lisäksi koulutus on toteutettu ja suunniteltu henkilöstön osaamisen ja kehittämisen näkökulmasta, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki oppimiseen liittyvät asiat peilataan omaan työhön ja työyhteisöön. Näin omaa ja työyhteisön osaamista laajennetaan tutkinnon edellyttämien ammattitaitovaatimusten ja kriteerien kautta. Tämä edesauttaa väistämättä katsomaan lastensuojelun ja työelämän asioita laajemmasta perspektiivistä. On ollut hienoa huomata vertaistuen ja tuttuuden tunteen vahvistuvan opiskelijoiden kesken. Hyvien työkäytäntöjen jakamista on myös ollut upeaa seurata. Samoin opiskelijoiden sinnikkyys ja motivaatio on ollut palkitsevaa. Koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen on erittäin haasteellista; varsinkin tämä oppisopimusmalli, joka edellyttää työpaikkaohjaajilta toimipisteissä jaksamista ja kiinnostusta ohjata oppimista. Näyttötutkintomalli on aikuisille tarkoitettu työelämälähtoinen tapa opiskella, ja olen saanut huomata, kuinka johtajat mielenkiinnolla seuraavat työntekijöidensä kehittymistä ja ideoivat tulevaisuutta. TEKSTI: ANNA-LIISA KOISTI-AUER JA KAISU PELKONEN 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 Kylillä kerrotaan PEIJAKAS, MIKÄ REISSU! YHTENÄ HEINÄKUUN kesäpäivänä Suomen Pohjolasta lähti 21-henki nen poppoo kohti Italian lämpöä. Mat ka oli haastava lasten, mutta myös istu ma - lihasten kannalta, sillä istuimmehan 6-12 tuntia pysähdysten kanssa kolmessa eri autossa. Perille pääsimme ihme kyllä ehjin nahoin. Matkamme ensimmäinen pysähdys oli Keski- Suomessa. Seuraavana päi vänä saa - vuimme Helsinkiin ja halukkaat pääsivät tutustumaan Albin-keskukseen ja Kauppatorille. Tukholmaan saavuimme risteilyaluksella ja parhaim - pana muistona laivamatkasta jäi Juice Leskisen Viidestoista yö kyläjohtajan ja lapsikylä-äidin tulkitsemana. Mat - ka Ruotsista Tanskaan kesti ja kesti ja kesti. Tanskassa saimme kokea judomatot, salissa nukkumisen ja osa porukasta pääsi tutustumaan sak sa - laisen SOS-lapsi kylän perhe-elä mään yökyläilyn mer keissä. Itävalta voi peijakas kuinka lumoava se paikka onkaan. Yövyim me pari yötä Hermann Gmeiner -Akatemiassa. Tutustuimme Innsbruckin ihastuttavaan ja vanhanaikaiseen sekä moderniin keskustaan. Ihmi sen pienuuden tunsi, kun näki luonnonvoimien muokkaaman sanoinkuvaamattoman maiseman Alp pien hui - pulta. Caldonazzoon saavuimme n. viikon matkusteltuamme ja koettuamme mm. kuumuuden ja Saksan ruuhkat. Italiassa uimme, otimme au - rinkoa, pelasimme jalkapalloa, tutustuimme uusiin ihmisiin ja teimme kaikkea muuta mukavaa. Kokemuksiin jäi myös huvipuisto Gardaland Ihmi sen pienuuden tunsi, kun näki luon nonvoimien muokkaa man sanoinkuvaa mattoman maiseman Alp pien hui pulta. ihanine vuoristoratoineen, vesipuisto päätä huimaavine liukumäkineen (jopa 32 m ja uhkarohkeimmat laskivat!) sekä eläinpuisto erikoisine eläimineen. Venetsiassa shoppailtiin ja shoppailtiin sekä pääsimme venekyytiin ihan niin kuin aidot venetsialaiset. Kotimatka oli samalla mukava, mutta myös rentouttava. Rahtilaivalla pääsimme kokemaan kunnon saunan ja poreammeeseen sai myös pulahtaa. Opimme arvostamaan Suo - men kulttuuria, suomalaista vessaa (Saksan vessoissa ei tiennyt mistä napista pitää painaa) ja ruisleipää! Kiitos kaikille mukana olleille! Ja kiitos myös heille, jotka mahdollistivat reissumme! Peijakas sentään, saimme toteuttaa unelmamme! - KAKSI MATKALLA OLLUTTA TYTTÖÄ - KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 Uutisia maailmalta ELÄMINEN PERHEENÄ Muistan sen ajan, kun asuim - me erillämme. Nyt siitä on kulunut jo kolme vuotta. Pienemmät sisarukseni ovat vielä liian nuoria ymmärtämään, kuinka tärkeää on saada pysyä yhdessä. Me seitsemän, yhdessä, per - heenä. Näin kertoo Patricia, seitsenhenkisen sisaruskatraan vanhin lapsi. NOIN KOLME VUOTTA sitten tämä sisarusryhmä saapui Quilpuén SOS-lapsikylään, joka sijaitsee lähellä Chilen turistikohteita Viña del Maria ja Valparaisoa. He tulivat eri lastenkodeista ja sairaaloista hyvin haavoittavien kokemusten saattelemana. He olivat olleet sijoitettuna erilleen pitkän aikaa, eivätkä he olleet olleet yhteydessä toisiinsa koko sijoitusaikana. Lapset olivat surullisia, epäileväisiä ja vailla luottamusta. Erottaminen omista biologisista sisaruksista oli vaikuttanut heihin kaikkiin syvästi. Etsintä Eräänä aikaisena aamuna muutama Quilpuén SOS-lapsikylän työntekijä lähti noutamaan sisaruksia heidän eri sijoituspaikoistaan ja toi heidät kylään. Lapsia odottamassa oli valmis SOS-lapsikyläkoti ja työlleen omistautunut SOS-lapsikylä-äiti. Yksi hakumatkalla mukana olleista työntekijöistä kertoo seuraavaa: Kun noudimme ensimmäisen lapsen, ja sitten toisen ja kolmannen jännitys kasvoi kasvamistaan. Lapset riemuitsivat jälleennäkemisestä ja hyppivät ilmaan joka kerta, kun näkivät seuraavan sisarensa tai veljensä. Oli kuin olisimme rakentaneet palapeliä, josta muodostui perhe. Se oli hyvin koskettava kokemus ja saimme pidätellä omia kyyneleitämme. Uusi lapsikylä-äiti oli odottamassa sijoituslapsiaan lapsikylän por - tilla. Hän oli koristanut perheen tulevan kodin värikkäillä ilmapalloilla, ja hän oli leiponut lapsille tervetuliaiskakun. Myös monet muut lapsi kylän lapset olivat tulokkaita vastassa. Tervetuliaisjuhlinnan jälkeen sisaruksia opastettiin ympäri kylää, ja he saivat rauhassa tutustua uuteen Jatkuu sivulla SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS SOS-Lapsikylä ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Toiminnan tarkoitus Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio: SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaa keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Ongelmia ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuvat tulevaisuuden työssämme. Yleistä toimintaympäristöstä Toimintavuosi oli YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi. Toimintavuonna konkretisoituivat uuden lastensuojelulain tavoitteet. Lapsia sijoitettiin lähelle huostaanottopaikkaa ja aktiivinen kotiuttamispolitiikka toteutui huostaanottojen purkautumisina. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi edelleen koko maassa, mikä allokoitui myös huostaanottojen määrän kasvuun. Perheenomaisen hoidon pitkäaikainen lasku pysähtyi. Huostaanotoissa merkittävää oli nuorisoikäisten sijoitusten suhteellisen määrän kasvu. Vuoden aikana huostassa oli lähes lasta ja nuorta. Kasvua edellisestä vuodesta oli kolme prosenttia. Avohuollon tukitoimien piirissä oli noin lasta ja nuorta. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli seitsemän prosenttia. Lastensuojelussa toimivat ovat kokeneet voimakkaasti supistuneen talouden ja kuntatalouden ongelmat. Painopiste lastensuojelussa siirtyy ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja perhehoitoon. Maailmanlaajuinen taantuma ei vaikuttanut SOSlapsikylätoimintaan eikä lastensuojelutoimintaa tukevaan varainhankintaan. Kansallisena haasteenamme on lisätä toimintamme tunnettuutta lastensuojelun edunvalvontaa toteuttavana ja palveluja tuottavana yhteisönä sekä kansainvälistä tukea välittävänä organisaationa. Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö vietti toimin- tavuoden kesäkuussa 60-vuotisjuhlaa ja Ylitornion SOSlapsikylä elokuussa 30-vuotisjuhlaa. Yhdistyksen toiminta SOS-Lapsikylä ry:n keskeisiä strategisia toiminta-alueita ovat yhteisöllisen perhehoidon järjestäminen lapsikylissä, lasten ja perheiden auttaminen avohuollon tukitoimin, lasten oikeuksien edunvalvonta Suomessa sekä varainhankinta toiminnan turvaamiseksi. Lasten ja nuorten tilanne toimipisteissä on ollut vakaa ja hoidettavien määrä kasvussa erityisesti avohuollossa. Sopimusneuvotteluissa konkretisoitui kuntien heikko maksukyky. Hoitovuorokausihinnan korotuspaineista huolimatta palvelujen ostajilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia edes indeksitarkistuksiin. Toiminnan kannattavuuden kasvua ja maksukyvyn turvaamista haettiin kustannuksia karsimalla sekä hoitovuorokausien määrää lisäämällä. Toimintastrategiaa terävöitettiin KDI:n toimihenkilöiden kanssa kansainvälisen järjestön linjauksen mukaiseksi vuosille Strategiaan luotiin entistä enemmän tulos - tavoitteita. Tunnuslukuja lapsista ja nuorista, suluissa edellisen vuoden tilanne: Toimintavuoden aikana lapsia ja nuoria hoidossa kaikkiaan 193, joista: sijais- ja jälkihuollossa 174 (160) avohuollossa lapsia 19 (0) avohuollossa perheenjäseniä 42 (0) hoitovuorokausien määrä (53 007) keskimääräinen hoitovuorokausituotto 171 euroa keskimääräinen hoitovuorokausikulu 157 euroa uusien lasten ja nuorten sijoituksia yhteensä 24 (19), joista: - SOS- lapsikyliin 19 (17) - nuorisokotiin 5 (2) lapsikylistä ja nuorisokodista poistuneita yhteensä 25 (10), joista 12 itsenäistynyttä, seitsemän toiseen sijaishuoltopaikkaan siirtynyttä ja kuusi vanhemmilleen tai sukulaisperheeseen kotiutunutta. Yleishyödyllinen toiminta suomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on toteutunut toimintavuotena useissa lastensuojelun kehittämishankkeissa, koulutuksissa ja työryhmissä. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS Viestinnän pääpainoalueena oli viestinnällinen panostaminen varainhankintaan. Viestintä toteutti vuoden aikana lukuisia yritysyhteistyösopimusten valmisteluja ja yhteisiä kampanjoita yritysten kanssa. Yhdistyksen toimituksellinen medianäkyvyys oli positiivista. Noin puolet kirjoituksista käsitteli lastensuojelutyötä, toinen puoli toiminnan tukemista. Hallitus, keskeiset päätökset ja toiminta vuonna 2009 Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Pauli Leimio, varapuheenjohtaja Seppo Kemppinen sekä varsinaiset jäsenet Sari Aitokallio, Helena Terho, Heikki Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho ja Peter Völker sekä henkilöstön edustajana Mimmi Siikavirta. Varajäseninä ovat toimineet Lauri Utunen sekä Kari Stenberg. Hallituksen kokousten esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallituksen kokouksia valmistelevaan työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Pauli Leimio, varapuheenjohtaja Seppo Kemppinen sekä toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Keskeisiä strategisia päätöksiä olivat yhdistyksen strategian suunnittelu yhdessä KDI:n kanssa, talouden tasapainottamiseen ja toiminnan kannattavuuteen liittyvät päätökset, puitesopimuksen solmiminen SOS-lapsikyläsäätiön kanssa, Korttelikodit-toiminnan suunnittelun aloittaminen ja lapsikylävanhempien sijaisten työsopimuksen sekä yhdistyksen hyvän hallintotavan kehittäminen. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin (läsnä 15 jäsentä) ja syyskokous (läsnä 13 jäsentä), seurakuntayhtymän salissa osoitteessa Meritullintori 3, Helsinki. Jäsenistö Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 108 (151) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen ei hyväksytty uusia jäseniä. Yhdistyksessä oli vuoden lopussa neljä (9) henkilöstöjäsentä. Henkilöstö Henkilöstö jakautuu lastenhoitotehtävissä sekä johdon ja hallinnon tehtävissä toimiviin. Henkilöstökulut olivat 7.623,2 t (7.342,2 t ). Henkilöstöstä 74 prosenttia oli naisia (76). Keski-ikä oli 46 vuotta ja keskimääräinen työsuhteen kestoaika 8,6 (7,8) vuotta. Lapsikylille asetettiin strategiseksi tavoitteeksi 0,7 hoitohenkilöä yhtä lasta kohden. Vuoden lopussa kolme lapsikylää saavutti tavoitteen. 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Vuoden lopussa yhdistyksen palveluksessa oli henkilöstörekisterissä kirjoilla 166 (185) henkilöä. Henkilötyövuosissa mitattuna henkilöstövahvuus joulukuussa oli 154 (160). Toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden vaihtuvuusprosentti oli 13,1 (16). Talous SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella oli ,64 euroa ylijäämäinen ( ,63 euroa ylijäämäinen vuonna 2008). Tulos oli noin 1,0 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Tulos parani edellisvuodesta pääasiassa varsinaisen toiminnan alijäämän pienentymisen ansiosta. Varsinaisen toiminnan alijäämä ,15 euroa oli lähes puolet edellisvuotta ja budjetoitua pienempi. Alijäämä pieneni pääasiassa seuraavista syistä: Hoitomaksutuotot ,66 euroa kasvoivat noin euroa eli 10,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hoitomaksutuottojen kasvusta noin 60 prosenttia oli seurausta hoitomaksujen hinnankorotuksista ja 40 prosenttia hoitovuorokausien lisäyksestä. Hoitomaksutuotot alittivat budjetin noin eurolla. Hoitovuorokausia kertyi kpl, joka oli edellisvuotista hoitovuorokautta enemmän, mutta alitti budjetin hoitovuorokaudella. Keskimääräinen hoitovuorokauden hinta oli 171,38 euroa, joka oli 2,58 euroa budjetoitua vähemmän, mutta 9,51 euroa eli 5,88 prosenttia enemmän kuin vuonna Henkilöstökulut ,13 euroa kasvoivat noin euroa eli 3,40 prosenttia edellisvuodesta. Jos lisäeläkevakuutus- ja muut henkilösivukulut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, niin palkkakulut pienenivät noin euroa eli 3,23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstökulut alittivat budjetin noin eurolla. Budjettivertailussa on otettava huomioon, että budjetti perustui yhdeksän työntekijän lisäykselle. Käyttömaksut ,61 euroa alittivat budjetin noin euroa ja laskivat edellisvuodesta noin euroa. Merkittävin yksittäinen budjetinalitus euroa oli rinnakkaisorganisaatiolle maksettavissa vuokrakuluissa, kun SOS-lapsikyläsäätiön veloittamaa tonttien vuokraa tarkistettiin alkaen. Kotien hoitomenot ,59 euroa olivat noin euroa budjetoitua ja euroa edellisvuotista pienemmät. Varainhankinnan ylijäämä euroa oli budjetoidulla tasolla. Kummi- ja kannatusmaksut ,21 euroa alittivat budjetin noin eurolla. Tätä vajetta korvasivat testamentti- ja muut lahjoitukset, joita saatiin noin euroa budjetoitua enemmän. Yhteensä ,83 euron testamenttilahjoituksista saa-

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perla 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen, puh. 06 438 4101, 044 438 4101 ja vs. perusturvajohtaja

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koulutuslautakunta 37 27.03.2014 Koulutuslautakunta 46 29.04.2014 Koulutuslautakunta 55 22.05.2014 Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koula 27.03.2014 37 Vuoden 2014

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

osaamisen arvioinnin suunnitelmat 7202 Kylmälaitteiden asennus, käyttöönotto ja huolto osaamisen arviointi, ammattitaitovaatimukset ja kriteerit

osaamisen arvioinnin suunnitelmat 7202 Kylmälaitteiden asennus, käyttöönotto ja huolto osaamisen arviointi, ammattitaitovaatimukset ja kriteerit Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin 2 23.02.2010 Näyttösuunnitelmien hyväksyminen AMMOSNÄY 2 Toimielimen kokoukseen tuodaan seuraavat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen ja osaamisen arvioinnin suunnitelmat:

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1 Matkailulautakunta 16.04.2010 Aika 16.04.2010 klo 9:00-10:30 Paikka Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle Luettelo käsitellyistä asioista

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Paikka Yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu. Otsikko Sivu

Paikka Yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu. Otsikko Sivu Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 2/2013 1 Yhteistyötoimikunta 28.08.2013 Aika 28.08.2013 klo12:05-13:50 Paikka Yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu Käsitellyt

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01.

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01. Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01.01/2011 Perla 07.04.2015 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot