SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 1 / SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 1 / 2010 SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä

2 Pääkirjoitus ELÄMÄÄ SÄÄSTÖLIEKILLÄ OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN TÄMÄN KUULUMISIA-lehden ilmes - tymisen aikaan vietämme myös lasten kannalta merkittävää juhlaa äitienpäivää. Kaikille lapsille rakastava ja turvallinen äiti ei ole itsestäänselvyys. Lapsi ajattelee, että kuka tahansa voisi hylätä, mutta ei oma äiti tai isä. Lapsi, josta ei ole pidetty huolta, ei voi tuntea olevansa ainutlaatuinen ja huolenpidon arvoinen. Lapsuuden menettäminen jättää vajeen, joka varjostaa lapsen mahdollisuuksia hyvään elämään. Kun on kerran menettänyt paljon, haluaa elää säästöliekillä, ettei menettäisi toista kertaa. Lapset arvioivat tarkkaan aikuisia ja punnitsevat sen rakkauden ja turvan, jota nämä kykenevät antamaan. Sijaisvanhemmat ja lastenkodin työntekijät kohtaavat asioita, joita ei ole aina mahdollista korvata. Sijaisvanhempi ei ole lapsen valitsema ihminen, eikä hän voi saada oman vanhemman paikkaa lapsen sydämessä. Huostaanotto voi tarjota uuden alun lapselle, joka on joutunut kantamaan vastuuta aikuisten tunteista ja tarpeista. Kaikessa sijaishoidossa lapsen ja aikuisten kohtaamisiin sisältyy rakastetuksi tulemisen nälkää ja samalla hylätyksi tulemisen pelon häpeää. Lapsen suuri kysymys on: oletko sinä ihminen, joka rakastaa minua loppuun asti. Lasta ympäröivien ihmisten ja sijaisvanhempien mahdollisuus on saattaa näkymätön lapsi näkyväksi. Näkyväksi lapsi tulee, kun hän saa myönteistä huomiota, hyväksyviä katseita ja osallisuuden kokemuksia. SOS-lapsikylä toimii mahdollistaakseen rakastavan kodin jokaiselle lapselle. Tehtävä ei ole helppo, mutta mikään ei ole sitä tärkeämpää. Lapsilla on oikeus hyvään elämään niin syntymäkodeissaan kuin SOSlapsikyläkodeissakin. Kulunut kevät on osoittanut ihmisten auttamishalun yltävän kotimaan rajojen ulkopuolellekin. Haitin ihmiset ovat menettäneet maanjäristyksen seurauksena paljon. Maa elää vielä pitkään poikkeustilassa ja tarvitsee pitkäjänteistä apua. Haitissa sijaitseva SOS-lapsikylä on antanut hyvän mahdollisuuden auttaa hädässä olevia lapsia ja perheitä. SOS-lapsikylätoiminta jatkuu ja myös lisääntyy Haitissa seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Kiitos teille, jotka olette tukeneet haitilaisia kauttamme. Hyvää äitienpäivää ja iloista kesää, Jari Ketola toiminnanjohtaja SOS-Lapsikylä ry Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Meritullintori 3, HELSINKI puh. (09) faksi (09) SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Päätoimittaja Aija Rikala, puh. (09) Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh. (09) Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) Ulkoasu Heli Rantala SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy

3 Ledare ATT LEVA PÅ SPARLÅGA ELLER RÄTTEN TILL ETT BRA LIV UNGEFÄR NÄR DET HÄR numret av tidningen utkommer firar vi mors dag som också är viktig för barnen. En kärleksfull och trygg mor är inte en självklarhet för alla barn. Barn föreställer sig att alla andra, men inte deras mamma eller pappa, kan överge dem. Men den som inte har fått en sådan omvårdnad som ett barn behöver upplever sig inte som unik och värd omsorg. Att på det sättet gå miste om barndomen leder till en brist som kastar skuggor över möjligheterna till ett gott liv. Den som en gång har förlorat mycket vill leva på sparlåga för att inte drabbas av förlust en gång till. Barn iakttar vuxna med stor uppmärksamhet och uppskattar hur mycket kärlek och trygghet de kan erbjuda. Fosterföräldrar och barnhemspersonal stöter på sådant som inte alltid kan kompenseras. Fosterföräldrar är inte människor som barnen själva har valt och kan därför inte inta samma plats i ett barns hjärta som en egen förälder. Omhändertagande kan innebära en ny början för ett barn som blivit tvunget att ta ansvar för vuxnas känslor och behov. Men i all vård utom hemmet innefattar mötet mellan barn och vuxna en samtidig längtan efter kärlek och en skam över rädslan att bli övergiven. Barnets stora fråga lyder: Är du en människa som älskar mig livet ut? Människor i barnets omgivning har liksom fosterföräldrar möjlighet att göra ett osynligt barn synligt. Synligt blir ett barn som får positiv uppmärksamhet, gillande blickar och en känsla av delaktighet. En SOS-barnby arbetar för att vartenda barn ska få uppleva ett kärleksfullt hem. Uppgiften är inte enkel, men ingenting kan vara viktigare. Varje barn har rätt till ett gott liv, om det så är i barndomshemmet eller i ett SOS-barnbyhem. Den gångna våren har visat att finländarnas hjälpvilja också når ut över landets gränser. Människorna i Haiti har förlorat mycket i jordbävningens spår. Det kommer att råda undantagstillstånd i landet länge än, så det finns behov av långsiktigt stöd. SOS-barnbyn i Haiti har inneburet goda möjligheter att hjälpa nödställda barn och familjer och SOS-barnbyverksamheten inte bara fortsätter där utan kommer att utvecklas under kommande år och decennier. Ett stort tack till att er, som har stött invånarna i Haiti genom oss. Trevlig mors dag och glad sommar! Jari Ketola verksamhetsledare SOS-Barnbyar rf. SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Kylillä kerrotaan...6 Keskiaukeamalla SOS-Lapsikylä ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Tukeminen...14 Uutisia maailmalta...10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 Asiaa SOStari on perheille tarkoitettu palvelukeskus SOS-lapsikylän korttelikodit osana kaupunkia SOStari UUTTA APUA LASTENSUOJELUUN SOS-lapsikylä laajenee kaupunkikortteleihin SOS-lapsikylä laajentaa las ten suojelupalvelujaan kau pun keihin. Yhdistys alkaa ra ken taa kahta uutta, kaupunki mil jööseen hajautettavaa sijais kotien verkostoa. Uusi toimintamuoto on saanut nimekseen Korttelikodit ja se tuo lasten suojelun sijoitus- sekä avohuollon palveluita lähelle asiakkaita. KORTTELIKOTEJA rakennetaan Tam pereelle ja Vantaalle vuosina ja tavoitteena on, että en sim - mäiset kodit otetaan käyttöön Tam - pereen Vuoreksessa vuonna Korttelikodit monipuolistaa SOS- 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 Lap sikylä ry:n nykyisiä perhehoitomalleja. Kaupunkimalli vastaa uuden lastensuojelulain odotuksiin sijoittaa lapset mahdollisimman lähelle syntymäseutujaan. Korttelikodit tarjoavat sijaiskodin sitä tarvitseville kaupunkilaislapsille läheltä heidän omia asuinalueitaan ja sosiaalisia verkostojaan sekä luovat edellytykset elää mahdollisimman tavallista elämää perheenomaisissa olosuhteissa. Korttelikotien perhehoito on tar - koitettu eri-ikäisille, lyhyt- tai pitkäaikaista sijoitusta tarvitseville lap - sille ja nuorille. Osa kodeista valmennetaan toimimaan kriisiperheinä tai tarjoamaan perhehoitoa nuoruusikäisille, sillä kiireelliset sijoitukset ja yli 12-vuotiaiden huostaanotot ovat Suomessa erityisesti lisääntyneet. Korttelikotien yhteyteen rakennetaan myös tukikeskus SOStari, jonka perhetyöntekijät, sosiaalityön tekijät ja terapeutit antavat monipuo lista, ennalta ehkäisevää tukea ja pal ve - lua korttelikodeissa asuville sijais- Kiinnostaako Sinua sijais vanhemmuus SOS-lapsikylässä tai korttelikodissa? Lastensuojelutyö Suomessa on suurten muutosten edessä. Sijais- ja avo - huoltoon tarvitaan uusia rat kaisuja. Huostaan otettujen lasten määrä on jatkuvassa nousussa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuina elää yli suomalaislasta. Lisäksi avohuollollisten tukitoimien piirissä on yli lasta ja nuorta. Suo messa laitoshoitoon painottuvaa sijaishuoltoa on tavoitteena siirtää entistä enemmän perhehoitoon. Ota yhteyttä: Kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen, p TULE KUULEMAAN perheille ja alueella asuville lapsiperheille. SOS-Lapsikylä ry vastaa Korttelikodit-projektin toteutumisesta. Projektin yhteistyötahoja ovat Tampereen ja Vantaan kaupungit, perhehoitoa edustavat yhteisöt kuten Perhehoitoliitto, PerhehoitoKumppanit Suomessa Oy, Pesäpuu ry sekä Pelastakaa Lapset ry. Hankkeen rahoitusta on suunniteltu muun muassa yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoitusten pohjalle. Yrityskumppaneina hanketta tukemaan ovat jo sitoutuneet Fazer-konserni ja Dr. Oetker Suomi. TEKSTI: AIJA RIKALA PIIRROS: ELISE LIIKALA Info-ilta sijaisvanhemmuudesta SOS-lapsikylissä ja Korttelikodeissa Maanantaina klo 17 Tapiolan SOS-lapsikylä Metsäpirtintie 19, Espoo KIITOS! Alarik Vihersola Vantaan Pähkinä rinteen Lions Clubilta lahjoitti SOS-lapsikylälle kielten opetukseen soveltuvan laitteen kaset - teineen. Vihersola oli saanut laitteen Satun naiselta matkaajalta kiitokseksi tekemäs tään avustus - työstä. Laite tulee käyttöön SOSlapsikylän nuorisokodin ope tustiloi hin, joissa annetaan perusopetusta 15 oppilaalle. Laitetta vas - taan ottamassa ovat SOS-lapsi kylä - yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen ja toiminnanjohtaja Jari Ketola. TEKSTI JA KUVA: AIJA RIKALA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 Kylillä kerrotaan AJATUKSIA YHTEISÖLLISYYDESTÄ SUOMEN SOS-LAPSIKYLISSÄ meno on muuttunut niistä ajoista, kun lapsikylä-äidit varsin itsenäisesti huolehtivat sijaislastensa kasvatuksesta ja hoidosta. Vastuu oli selkeästi äideillä, koska apuja ei juurikaan ollut. Lomittajien myötä mahdollistuivat vapaat, ohjaajien myötä yhteisön tuki lisääntyi entisestään, ja kun kyliin tulivat sosiaalityöntekijät, saatiin lisää osaamista ja ammattitaitoa. Nykyisin lasten hoitoa ja kasvatusta tarkasteleekin lapsikylävanhemman lisäksi kodin tiimi, johon kuuluvat kaikki las ta lä hellä olevat kylän ai kuiset. Lapsikylävan hemman tukena ovat siten kodin lomittaja sekä ohjaaja yhdessä kylän sosiaalityöntekijän kanssa. Onko tällä tavalla ihan oikeasti tuettu koteja, riippuu pitkälti siitä, miten tämä moni ammatillinen tiimi toimii. Jos kes kustelu on pinnallista ja jos sovit tui hin hoito- ja kasvatuslinjauksiin eivät kaikki sitoudu, pala - veeraaminen on turhauttavaa. Mutta jos päästään kipeitäkin asio i ta ruo - timaan ja toi nen toistemme kas va tus - tyylejä ra ken ta vasti ar vi oi maan, ta - voit teena yh tei sen hoi to- ja kas va tus - ta van löy täminen jo kai selle ko din lapsel le, silloin tii mi voi maut - taa eikä na ker - ra työtä ja pa - rantaa hoi - don- ja kasvatuksen laatua. Tii - mien työnohjaus tarjoaa tilaisuuden tarkastella vastaan tulleita vaikeita kasvatustilanteita ja maadoittaa ja purkaa niitä. Kyläyhteisö tukee Lapsikyläkodin aloittaessa ollaan u sein epävarmoja, kotiin sijoitetut lap set ovat hekin vielä vieraita. Ensiaskeleitaan ottavassa kodissa tarvi - taankin ymmärrettävästi yhteisön tu - kea run saasti. Lapset ovat monasti kylään tullessaan alle kouluikäisiä ja erittäin vaativia. Kodeissa on sil - loin pal jon käsityötä kuten pukemista, pyykkäämistä, silittämistä, sy - littämistä ja kiinnipitoa. Lasten tar pei - siin voidaan tuolloin vastata ohjaa jaapua lisääm ällä. Vähitellen pyyhkimään -ikäiset kasvavat ja käsiä kodin tasolla tarvitaan vähemmän. Ohjaajien rooli muut tuu silloin, kun ko deissa ei enää ole tarpeen teh - dä kaikkia työtunteja. Kerhot, kuljetukset ja koulunkäynnin ohjaus täyt - tävät nyt työpäivän. Aina ei sairaustapauksissa työvuoroon saada sijaista. Tällöin on naapuriapuun turvau tuminen ollut tarpeen. Yhteisön tukea sekin. Eri työntekijäryhmien roolien eri - laisuus on suuri haaste kylä yh tei - sölle. Lapsikylävanhemmille työ on sa malla elämäntapa. Roolien eri lai - suu den tiedostaminen ja ar von anta mi nen jo kaiselle omassa tehtä väs - sään on avain ym mär ryk seen ja onnis tu mi seen. Siinä on yhteisölle kova haaste. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 Kylillä kerrotaan Lapsikylä on siellä asu ville lapsille se lapsuuden maisema, jota he aikuisena muistelevat. Paikka, joka tarjosi turvallisen kasvuympä ristön. Paikka, josta aina löytyi leikkikaveri. Mutta yhteisön tekee jokainen sen jäsen. Jokaisella on vastuu oman kylänsä hyvinvoinnista. Käytännössä tämä onnistuu parhaiten, kun asioista puhutaan oikeissa paikoissa, kun päätökset kirjataan selvästi, ja kun pidetään kiinni sovituista asioista. Lapsikylä on siellä asuville lapsille se lapsuuden maisema, jota he aikuisena muistelevat. Paikka, joka tarjosi turvallisen kasvuympäristön. Paikka, josta aina löytyi leikkikaveri. Työntekijöille kyläyhteisö on voimavara, jossa saa tukea kun tarvitsee paikka, jossa autetaan toinen toisiamme onnistumaan. Tätä taustaa vasten voisi yhteisöä ohjaavien esimiesten määräykset ja ohjauksen hyväksyä jonkinlaiseksi välttämättömäksi pahaksi. Vähän niin kuin kalanmaksaöljy: vaikka se maistuu pahalle, se on kuitenkin hyväksi. Jokainen orkesteri tarvitsee kapellimestarin, jotta se onnistuisi soittamaan sovituista nuoteista ilman suurempia riitasointuja. TEKSTI: KARI KIESILÄINEN KYLÄNJOHTAJA KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄ KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI UUDET KYLÄNJOHTAJAT SOSIAALIKASVATTAJA Jouni Kerppola on aloittanut Punkaharjun SOS-lapsikylän uutena kylänjohtajana. Ennen Punkaharjulle siirtymistään Jouni Kerppola on toiminut Mikkelin kaupungin lastenkodin ja perhekuntoutuskeskuksen johtajana 27 vuotta. Kerppola on osallistunut laajasti lastensuojelun kehittämiseen Suomessa ministeriö- ja järjestötasolla. Hän on toiminut maakunnallisissa hankkeissa Etelä-Savossa, joten hän tuntee hyvin alueen ja sen toimijat. YHTEISKUNTATIETEIDEN lisen siaatti, sosi aalityöntekijä Sointu Möller on aloittanut niin ikään Tapiolan SOS-lapsikylän kylänjohtajana. Möller siirtyi kylänjohtajan teh tävään Pelastakaa Lapset ry:stä, jossa hän oli toiminut vuodesta 2006 lähtien lapsen oikeuksien asiantuntijana. Sointu Möl - ler on lastensuojelun ja perhehoidon asiantuntija, jol - la on parinkymmenen vuoden työkokemus lastensuojelujärjestöistä ja myös kunnista. Hänkin on osallistunut moniin lastensuojelun alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin ja -hankkeisiin. KALAJUTTU VIELÄ ÄSKEN oli jäällä hälinää ja touhotusta. Nyt kuulen niisku tusta, tuulen huminaa ja silloin tällöin jää - kairan purevaa narskuntaa. On meneillään Punkaharjun SOS-lapsikylän tämänvuotinen pilkki kilpailu. Olemme kokoontuneet puolilta päivin Harjupirtille, joka on Paavon maapaikka. Raili on kokannut meil le hernekeittoa. Kylästä apulaisiksi on lupautunut kaksi ahkeraa aputyttöä. Pillimehu tuntui hyvälle alkupalalle. Ensin kuitenkin jäälle, reiän ääressä istumista ja odottelua. Kahden tunnin päästä olisi ruokaaika ja palkintojenjakotilaisuus. Lupasipa Raili vielä täytekakkuakin. Keskittyneesti istuvat ja kyyköttävät nuo tulevaisuuden raken tajat Vehkajärven jääkannella, omaa avan - toreikäänsä sinnikkäästi tuijottaen ja pienin kädenliikkein kalaa onkeensa houkutellen. Levoton katse seuraa vieruskaveria. Saiko joku jo ei. Sydän tykyttää onkijan rinnassa, 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 Kylillä kerrotaan kala nykäisi. Nopea siiman kelaus ja toukan söi. Kim mo lait tai sit ko minulle toukan. Tuskin on kuultavissa viereiselle reiälle tuo toi vomus, mutta usean onkijan pää kään tyy Kimmon suuntaan hänen siirtyessään äskeisen toivomuksen esittäjän viereen. Pian onginta jatkuu. Aikuisena seuratessani olen vuo - sien varrella miettinyt ja mielessäni arvaillut, mitä lienevätkään ne asiat, joita lapset mielessään pyörittävät reiän ääressä yksin hiljaa olles - saan. Aikuinen miettii aikuis ten asi - oita, työhuolia ja tulevaa. Miettisiköhän lapsi omia vanhempiaan, heidän selviytymistään siellä kotikaupungissa, vai pyöriikö mielessä mennyt kouluviikko, tekemättömät läksyt kenties. Katseeni kiertää: näen hymyä ja jännitystä. Kimmo, Jussi, Aino, Paula, Ellu, Antti, Päivi, Salla kaikki tällä kertaa mukana olevat aikuiset heidänkin valppautensa voi havaita. Aino auttaa nenän niistämisessä. Poika pyöräyttää itsensä pois: Älä häiritse. Ulkona, jäällä tuulessa istuminen ja odottaminen siinä on sitä jotakin niin suomalaista. Hieman palelua, nenän vuotamista ja turvallinen aikuinen matkassa, auttamassa. Onko sekin sitä perussuomalaista yhdessäoloa. Toivottavasti. Ainakin me SOS-lapsi kylän aikuiset uskomme tällaiseen yhdessäoloon. Levollisuus, jännitys ja vilu vuo - rottelevat pilkkikilpailussa. Se voittaa, jolla on parhaat hermot, kyky vastustaa pitkästymistä ja paras ajan - kuluttamisen kyky. Aikaa 15 minuuttia ja sitten onget pussiin! Ai että kukako voitti? Me kaikki voitimme. Lapset muistavat palkintojen jaon, kalojen laskemistilaisuuden ja kertovat sitä meille vielä monta kertaa. Se suurin karkasi ja olisin minäkin saanut useamman, jos Tero olisi ollut neuvomassa. Tällaisen ulkoilutapahtuman halusimme tarjota tuletko sinä ensikerralla mukaan. Tapahtumia riittää. TEKSTI: PAAVO PURSIAINEN PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄ KUVITUS: HELI RANTALA KIERTOKOULU PUOLESSA VÄLISSÄ SOS-LAPSIKYLÄSSÄ toteutettava lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä ja työntekijöiltä edellytetään alan koulutusta. Ammattitutkinto yhdistyneenä kokemukseen luo parhaimman pohjan työssä onnistumiselle. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoon tähtäävä, SOS-lapsikylän työntekijöille räätälöity koulutus on puolessa välissä. Koulutuksen startti oli viime vuoden tammikuussa ja opiskelijoiden valmis - tujaisia vietetään joulukuussa Eri ammattiryhmistä ja kaikista vii - destä SOS-lapsikylästä ja -nuorisokodista koostuva joukko on opiskellut ahkerasti muun muassa erityis - kasvatusta, moniammatillista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Antoisaa ja tärkeää ovat olleet lähiopetusjaksot ja tutustuminen eri toimipisteisiin tästä nimi kiertokoulu ja niiden työntekijöihin ja toimintatapoihin. Yhteistyö koulutuksen järjestä jän, Oulun ammatillisen aikuiskoulu tuskeskuksen kanssa on toiminut alus ta alkaen erinomaisesti. Koulutuksen toteutus on ainutlaatuinen ja siksi sen anti on molemminpuolista. Koulutuksen suunnittelija ja vetäjä, opettaja Marja Keväjärvi toteaa: Koulutus on antanut kokemusta käytännön lastensuojelutyöstä eri ammattiryhmien näkökulmasta ja mahdollisuuden kehittää yhdessä kaikkien osapuolten kanssa uutta koulutusmallia, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Lisäksi koulutus on toteutettu ja suunniteltu henkilöstön osaamisen ja kehittämisen näkökulmasta, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki oppimiseen liittyvät asiat peilataan omaan työhön ja työyhteisöön. Näin omaa ja työyhteisön osaamista laajennetaan tutkinnon edellyttämien ammattitaitovaatimusten ja kriteerien kautta. Tämä edesauttaa väistämättä katsomaan lastensuojelun ja työelämän asioita laajemmasta perspektiivistä. On ollut hienoa huomata vertaistuen ja tuttuuden tunteen vahvistuvan opiskelijoiden kesken. Hyvien työkäytäntöjen jakamista on myös ollut upeaa seurata. Samoin opiskelijoiden sinnikkyys ja motivaatio on ollut palkitsevaa. Koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen on erittäin haasteellista; varsinkin tämä oppisopimusmalli, joka edellyttää työpaikkaohjaajilta toimipisteissä jaksamista ja kiinnostusta ohjata oppimista. Näyttötutkintomalli on aikuisille tarkoitettu työelämälähtoinen tapa opiskella, ja olen saanut huomata, kuinka johtajat mielenkiinnolla seuraavat työntekijöidensä kehittymistä ja ideoivat tulevaisuutta. TEKSTI: ANNA-LIISA KOISTI-AUER JA KAISU PELKONEN 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 Kylillä kerrotaan PEIJAKAS, MIKÄ REISSU! YHTENÄ HEINÄKUUN kesäpäivänä Suomen Pohjolasta lähti 21-henki nen poppoo kohti Italian lämpöä. Mat ka oli haastava lasten, mutta myös istu ma - lihasten kannalta, sillä istuimmehan 6-12 tuntia pysähdysten kanssa kolmessa eri autossa. Perille pääsimme ihme kyllä ehjin nahoin. Matkamme ensimmäinen pysähdys oli Keski- Suomessa. Seuraavana päi vänä saa - vuimme Helsinkiin ja halukkaat pääsivät tutustumaan Albin-keskukseen ja Kauppatorille. Tukholmaan saavuimme risteilyaluksella ja parhaim - pana muistona laivamatkasta jäi Juice Leskisen Viidestoista yö kyläjohtajan ja lapsikylä-äidin tulkitsemana. Mat - ka Ruotsista Tanskaan kesti ja kesti ja kesti. Tanskassa saimme kokea judomatot, salissa nukkumisen ja osa porukasta pääsi tutustumaan sak sa - laisen SOS-lapsi kylän perhe-elä mään yökyläilyn mer keissä. Itävalta voi peijakas kuinka lumoava se paikka onkaan. Yövyim me pari yötä Hermann Gmeiner -Akatemiassa. Tutustuimme Innsbruckin ihastuttavaan ja vanhanaikaiseen sekä moderniin keskustaan. Ihmi sen pienuuden tunsi, kun näki luonnonvoimien muokkaaman sanoinkuvaamattoman maiseman Alp pien hui - pulta. Caldonazzoon saavuimme n. viikon matkusteltuamme ja koettuamme mm. kuumuuden ja Saksan ruuhkat. Italiassa uimme, otimme au - rinkoa, pelasimme jalkapalloa, tutustuimme uusiin ihmisiin ja teimme kaikkea muuta mukavaa. Kokemuksiin jäi myös huvipuisto Gardaland Ihmi sen pienuuden tunsi, kun näki luon nonvoimien muokkaa man sanoinkuvaa mattoman maiseman Alp pien hui pulta. ihanine vuoristoratoineen, vesipuisto päätä huimaavine liukumäkineen (jopa 32 m ja uhkarohkeimmat laskivat!) sekä eläinpuisto erikoisine eläimineen. Venetsiassa shoppailtiin ja shoppailtiin sekä pääsimme venekyytiin ihan niin kuin aidot venetsialaiset. Kotimatka oli samalla mukava, mutta myös rentouttava. Rahtilaivalla pääsimme kokemaan kunnon saunan ja poreammeeseen sai myös pulahtaa. Opimme arvostamaan Suo - men kulttuuria, suomalaista vessaa (Saksan vessoissa ei tiennyt mistä napista pitää painaa) ja ruisleipää! Kiitos kaikille mukana olleille! Ja kiitos myös heille, jotka mahdollistivat reissumme! Peijakas sentään, saimme toteuttaa unelmamme! - KAKSI MATKALLA OLLUTTA TYTTÖÄ - KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 Uutisia maailmalta ELÄMINEN PERHEENÄ Muistan sen ajan, kun asuim - me erillämme. Nyt siitä on kulunut jo kolme vuotta. Pienemmät sisarukseni ovat vielä liian nuoria ymmärtämään, kuinka tärkeää on saada pysyä yhdessä. Me seitsemän, yhdessä, per - heenä. Näin kertoo Patricia, seitsenhenkisen sisaruskatraan vanhin lapsi. NOIN KOLME VUOTTA sitten tämä sisarusryhmä saapui Quilpuén SOS-lapsikylään, joka sijaitsee lähellä Chilen turistikohteita Viña del Maria ja Valparaisoa. He tulivat eri lastenkodeista ja sairaaloista hyvin haavoittavien kokemusten saattelemana. He olivat olleet sijoitettuna erilleen pitkän aikaa, eivätkä he olleet olleet yhteydessä toisiinsa koko sijoitusaikana. Lapset olivat surullisia, epäileväisiä ja vailla luottamusta. Erottaminen omista biologisista sisaruksista oli vaikuttanut heihin kaikkiin syvästi. Etsintä Eräänä aikaisena aamuna muutama Quilpuén SOS-lapsikylän työntekijä lähti noutamaan sisaruksia heidän eri sijoituspaikoistaan ja toi heidät kylään. Lapsia odottamassa oli valmis SOS-lapsikyläkoti ja työlleen omistautunut SOS-lapsikylä-äiti. Yksi hakumatkalla mukana olleista työntekijöistä kertoo seuraavaa: Kun noudimme ensimmäisen lapsen, ja sitten toisen ja kolmannen jännitys kasvoi kasvamistaan. Lapset riemuitsivat jälleennäkemisestä ja hyppivät ilmaan joka kerta, kun näkivät seuraavan sisarensa tai veljensä. Oli kuin olisimme rakentaneet palapeliä, josta muodostui perhe. Se oli hyvin koskettava kokemus ja saimme pidätellä omia kyyneleitämme. Uusi lapsikylä-äiti oli odottamassa sijoituslapsiaan lapsikylän por - tilla. Hän oli koristanut perheen tulevan kodin värikkäillä ilmapalloilla, ja hän oli leiponut lapsille tervetuliaiskakun. Myös monet muut lapsi kylän lapset olivat tulokkaita vastassa. Tervetuliaisjuhlinnan jälkeen sisaruksia opastettiin ympäri kylää, ja he saivat rauhassa tutustua uuteen Jatkuu sivulla SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS SOS-Lapsikylä ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Toiminnan tarkoitus Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio: SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaa keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Ongelmia ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuvat tulevaisuuden työssämme. Yleistä toimintaympäristöstä Toimintavuosi oli YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi. Toimintavuonna konkretisoituivat uuden lastensuojelulain tavoitteet. Lapsia sijoitettiin lähelle huostaanottopaikkaa ja aktiivinen kotiuttamispolitiikka toteutui huostaanottojen purkautumisina. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi edelleen koko maassa, mikä allokoitui myös huostaanottojen määrän kasvuun. Perheenomaisen hoidon pitkäaikainen lasku pysähtyi. Huostaanotoissa merkittävää oli nuorisoikäisten sijoitusten suhteellisen määrän kasvu. Vuoden aikana huostassa oli lähes lasta ja nuorta. Kasvua edellisestä vuodesta oli kolme prosenttia. Avohuollon tukitoimien piirissä oli noin lasta ja nuorta. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli seitsemän prosenttia. Lastensuojelussa toimivat ovat kokeneet voimakkaasti supistuneen talouden ja kuntatalouden ongelmat. Painopiste lastensuojelussa siirtyy ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja perhehoitoon. Maailmanlaajuinen taantuma ei vaikuttanut SOSlapsikylätoimintaan eikä lastensuojelutoimintaa tukevaan varainhankintaan. Kansallisena haasteenamme on lisätä toimintamme tunnettuutta lastensuojelun edunvalvontaa toteuttavana ja palveluja tuottavana yhteisönä sekä kansainvälistä tukea välittävänä organisaationa. Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö vietti toimin- tavuoden kesäkuussa 60-vuotisjuhlaa ja Ylitornion SOSlapsikylä elokuussa 30-vuotisjuhlaa. Yhdistyksen toiminta SOS-Lapsikylä ry:n keskeisiä strategisia toiminta-alueita ovat yhteisöllisen perhehoidon järjestäminen lapsikylissä, lasten ja perheiden auttaminen avohuollon tukitoimin, lasten oikeuksien edunvalvonta Suomessa sekä varainhankinta toiminnan turvaamiseksi. Lasten ja nuorten tilanne toimipisteissä on ollut vakaa ja hoidettavien määrä kasvussa erityisesti avohuollossa. Sopimusneuvotteluissa konkretisoitui kuntien heikko maksukyky. Hoitovuorokausihinnan korotuspaineista huolimatta palvelujen ostajilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia edes indeksitarkistuksiin. Toiminnan kannattavuuden kasvua ja maksukyvyn turvaamista haettiin kustannuksia karsimalla sekä hoitovuorokausien määrää lisäämällä. Toimintastrategiaa terävöitettiin KDI:n toimihenkilöiden kanssa kansainvälisen järjestön linjauksen mukaiseksi vuosille Strategiaan luotiin entistä enemmän tulos - tavoitteita. Tunnuslukuja lapsista ja nuorista, suluissa edellisen vuoden tilanne: Toimintavuoden aikana lapsia ja nuoria hoidossa kaikkiaan 193, joista: sijais- ja jälkihuollossa 174 (160) avohuollossa lapsia 19 (0) avohuollossa perheenjäseniä 42 (0) hoitovuorokausien määrä (53 007) keskimääräinen hoitovuorokausituotto 171 euroa keskimääräinen hoitovuorokausikulu 157 euroa uusien lasten ja nuorten sijoituksia yhteensä 24 (19), joista: - SOS- lapsikyliin 19 (17) - nuorisokotiin 5 (2) lapsikylistä ja nuorisokodista poistuneita yhteensä 25 (10), joista 12 itsenäistynyttä, seitsemän toiseen sijaishuoltopaikkaan siirtynyttä ja kuusi vanhemmilleen tai sukulaisperheeseen kotiutunutta. Yleishyödyllinen toiminta suomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on toteutunut toimintavuotena useissa lastensuojelun kehittämishankkeissa, koulutuksissa ja työryhmissä. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS Viestinnän pääpainoalueena oli viestinnällinen panostaminen varainhankintaan. Viestintä toteutti vuoden aikana lukuisia yritysyhteistyösopimusten valmisteluja ja yhteisiä kampanjoita yritysten kanssa. Yhdistyksen toimituksellinen medianäkyvyys oli positiivista. Noin puolet kirjoituksista käsitteli lastensuojelutyötä, toinen puoli toiminnan tukemista. Hallitus, keskeiset päätökset ja toiminta vuonna 2009 Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Pauli Leimio, varapuheenjohtaja Seppo Kemppinen sekä varsinaiset jäsenet Sari Aitokallio, Helena Terho, Heikki Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho ja Peter Völker sekä henkilöstön edustajana Mimmi Siikavirta. Varajäseninä ovat toimineet Lauri Utunen sekä Kari Stenberg. Hallituksen kokousten esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallituksen kokouksia valmistelevaan työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Pauli Leimio, varapuheenjohtaja Seppo Kemppinen sekä toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Keskeisiä strategisia päätöksiä olivat yhdistyksen strategian suunnittelu yhdessä KDI:n kanssa, talouden tasapainottamiseen ja toiminnan kannattavuuteen liittyvät päätökset, puitesopimuksen solmiminen SOS-lapsikyläsäätiön kanssa, Korttelikodit-toiminnan suunnittelun aloittaminen ja lapsikylävanhempien sijaisten työsopimuksen sekä yhdistyksen hyvän hallintotavan kehittäminen. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin (läsnä 15 jäsentä) ja syyskokous (läsnä 13 jäsentä), seurakuntayhtymän salissa osoitteessa Meritullintori 3, Helsinki. Jäsenistö Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 108 (151) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen ei hyväksytty uusia jäseniä. Yhdistyksessä oli vuoden lopussa neljä (9) henkilöstöjäsentä. Henkilöstö Henkilöstö jakautuu lastenhoitotehtävissä sekä johdon ja hallinnon tehtävissä toimiviin. Henkilöstökulut olivat 7.623,2 t (7.342,2 t ). Henkilöstöstä 74 prosenttia oli naisia (76). Keski-ikä oli 46 vuotta ja keskimääräinen työsuhteen kestoaika 8,6 (7,8) vuotta. Lapsikylille asetettiin strategiseksi tavoitteeksi 0,7 hoitohenkilöä yhtä lasta kohden. Vuoden lopussa kolme lapsikylää saavutti tavoitteen. 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Vuoden lopussa yhdistyksen palveluksessa oli henkilöstörekisterissä kirjoilla 166 (185) henkilöä. Henkilötyövuosissa mitattuna henkilöstövahvuus joulukuussa oli 154 (160). Toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden vaihtuvuusprosentti oli 13,1 (16). Talous SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella oli ,64 euroa ylijäämäinen ( ,63 euroa ylijäämäinen vuonna 2008). Tulos oli noin 1,0 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Tulos parani edellisvuodesta pääasiassa varsinaisen toiminnan alijäämän pienentymisen ansiosta. Varsinaisen toiminnan alijäämä ,15 euroa oli lähes puolet edellisvuotta ja budjetoitua pienempi. Alijäämä pieneni pääasiassa seuraavista syistä: Hoitomaksutuotot ,66 euroa kasvoivat noin euroa eli 10,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hoitomaksutuottojen kasvusta noin 60 prosenttia oli seurausta hoitomaksujen hinnankorotuksista ja 40 prosenttia hoitovuorokausien lisäyksestä. Hoitomaksutuotot alittivat budjetin noin eurolla. Hoitovuorokausia kertyi kpl, joka oli edellisvuotista hoitovuorokautta enemmän, mutta alitti budjetin hoitovuorokaudella. Keskimääräinen hoitovuorokauden hinta oli 171,38 euroa, joka oli 2,58 euroa budjetoitua vähemmän, mutta 9,51 euroa eli 5,88 prosenttia enemmän kuin vuonna Henkilöstökulut ,13 euroa kasvoivat noin euroa eli 3,40 prosenttia edellisvuodesta. Jos lisäeläkevakuutus- ja muut henkilösivukulut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, niin palkkakulut pienenivät noin euroa eli 3,23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstökulut alittivat budjetin noin eurolla. Budjettivertailussa on otettava huomioon, että budjetti perustui yhdeksän työntekijän lisäykselle. Käyttömaksut ,61 euroa alittivat budjetin noin euroa ja laskivat edellisvuodesta noin euroa. Merkittävin yksittäinen budjetinalitus euroa oli rinnakkaisorganisaatiolle maksettavissa vuokrakuluissa, kun SOS-lapsikyläsäätiön veloittamaa tonttien vuokraa tarkistettiin alkaen. Kotien hoitomenot ,59 euroa olivat noin euroa budjetoitua ja euroa edellisvuotista pienemmät. Varainhankinnan ylijäämä euroa oli budjetoidulla tasolla. Kummi- ja kannatusmaksut ,21 euroa alittivat budjetin noin eurolla. Tätä vajetta korvasivat testamentti- ja muut lahjoitukset, joita saatiin noin euroa budjetoitua enemmän. Yhteensä ,83 euron testamenttilahjoituksista saa-