SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 1 / SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 1 / 2010. SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 1 / 2010 SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä

2 Pääkirjoitus ELÄMÄÄ SÄÄSTÖLIEKILLÄ OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN TÄMÄN KUULUMISIA-lehden ilmes - tymisen aikaan vietämme myös lasten kannalta merkittävää juhlaa äitienpäivää. Kaikille lapsille rakastava ja turvallinen äiti ei ole itsestäänselvyys. Lapsi ajattelee, että kuka tahansa voisi hylätä, mutta ei oma äiti tai isä. Lapsi, josta ei ole pidetty huolta, ei voi tuntea olevansa ainutlaatuinen ja huolenpidon arvoinen. Lapsuuden menettäminen jättää vajeen, joka varjostaa lapsen mahdollisuuksia hyvään elämään. Kun on kerran menettänyt paljon, haluaa elää säästöliekillä, ettei menettäisi toista kertaa. Lapset arvioivat tarkkaan aikuisia ja punnitsevat sen rakkauden ja turvan, jota nämä kykenevät antamaan. Sijaisvanhemmat ja lastenkodin työntekijät kohtaavat asioita, joita ei ole aina mahdollista korvata. Sijaisvanhempi ei ole lapsen valitsema ihminen, eikä hän voi saada oman vanhemman paikkaa lapsen sydämessä. Huostaanotto voi tarjota uuden alun lapselle, joka on joutunut kantamaan vastuuta aikuisten tunteista ja tarpeista. Kaikessa sijaishoidossa lapsen ja aikuisten kohtaamisiin sisältyy rakastetuksi tulemisen nälkää ja samalla hylätyksi tulemisen pelon häpeää. Lapsen suuri kysymys on: oletko sinä ihminen, joka rakastaa minua loppuun asti. Lasta ympäröivien ihmisten ja sijaisvanhempien mahdollisuus on saattaa näkymätön lapsi näkyväksi. Näkyväksi lapsi tulee, kun hän saa myönteistä huomiota, hyväksyviä katseita ja osallisuuden kokemuksia. SOS-lapsikylä toimii mahdollistaakseen rakastavan kodin jokaiselle lapselle. Tehtävä ei ole helppo, mutta mikään ei ole sitä tärkeämpää. Lapsilla on oikeus hyvään elämään niin syntymäkodeissaan kuin SOSlapsikyläkodeissakin. Kulunut kevät on osoittanut ihmisten auttamishalun yltävän kotimaan rajojen ulkopuolellekin. Haitin ihmiset ovat menettäneet maanjäristyksen seurauksena paljon. Maa elää vielä pitkään poikkeustilassa ja tarvitsee pitkäjänteistä apua. Haitissa sijaitseva SOS-lapsikylä on antanut hyvän mahdollisuuden auttaa hädässä olevia lapsia ja perheitä. SOS-lapsikylätoiminta jatkuu ja myös lisääntyy Haitissa seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Kiitos teille, jotka olette tukeneet haitilaisia kauttamme. Hyvää äitienpäivää ja iloista kesää, Jari Ketola toiminnanjohtaja SOS-Lapsikylä ry Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Meritullintori 3, HELSINKI puh. (09) faksi (09) SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Päätoimittaja Aija Rikala, puh. (09) Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh. (09) Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) Ulkoasu Heli Rantala SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy

3 Ledare ATT LEVA PÅ SPARLÅGA ELLER RÄTTEN TILL ETT BRA LIV UNGEFÄR NÄR DET HÄR numret av tidningen utkommer firar vi mors dag som också är viktig för barnen. En kärleksfull och trygg mor är inte en självklarhet för alla barn. Barn föreställer sig att alla andra, men inte deras mamma eller pappa, kan överge dem. Men den som inte har fått en sådan omvårdnad som ett barn behöver upplever sig inte som unik och värd omsorg. Att på det sättet gå miste om barndomen leder till en brist som kastar skuggor över möjligheterna till ett gott liv. Den som en gång har förlorat mycket vill leva på sparlåga för att inte drabbas av förlust en gång till. Barn iakttar vuxna med stor uppmärksamhet och uppskattar hur mycket kärlek och trygghet de kan erbjuda. Fosterföräldrar och barnhemspersonal stöter på sådant som inte alltid kan kompenseras. Fosterföräldrar är inte människor som barnen själva har valt och kan därför inte inta samma plats i ett barns hjärta som en egen förälder. Omhändertagande kan innebära en ny början för ett barn som blivit tvunget att ta ansvar för vuxnas känslor och behov. Men i all vård utom hemmet innefattar mötet mellan barn och vuxna en samtidig längtan efter kärlek och en skam över rädslan att bli övergiven. Barnets stora fråga lyder: Är du en människa som älskar mig livet ut? Människor i barnets omgivning har liksom fosterföräldrar möjlighet att göra ett osynligt barn synligt. Synligt blir ett barn som får positiv uppmärksamhet, gillande blickar och en känsla av delaktighet. En SOS-barnby arbetar för att vartenda barn ska få uppleva ett kärleksfullt hem. Uppgiften är inte enkel, men ingenting kan vara viktigare. Varje barn har rätt till ett gott liv, om det så är i barndomshemmet eller i ett SOS-barnbyhem. Den gångna våren har visat att finländarnas hjälpvilja också når ut över landets gränser. Människorna i Haiti har förlorat mycket i jordbävningens spår. Det kommer att råda undantagstillstånd i landet länge än, så det finns behov av långsiktigt stöd. SOS-barnbyn i Haiti har inneburet goda möjligheter att hjälpa nödställda barn och familjer och SOS-barnbyverksamheten inte bara fortsätter där utan kommer att utvecklas under kommande år och decennier. Ett stort tack till att er, som har stött invånarna i Haiti genom oss. Trevlig mors dag och glad sommar! Jari Ketola verksamhetsledare SOS-Barnbyar rf. SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Kylillä kerrotaan...6 Keskiaukeamalla SOS-Lapsikylä ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Tukeminen...14 Uutisia maailmalta...10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 Asiaa SOStari on perheille tarkoitettu palvelukeskus SOS-lapsikylän korttelikodit osana kaupunkia SOStari UUTTA APUA LASTENSUOJELUUN SOS-lapsikylä laajenee kaupunkikortteleihin SOS-lapsikylä laajentaa las ten suojelupalvelujaan kau pun keihin. Yhdistys alkaa ra ken taa kahta uutta, kaupunki mil jööseen hajautettavaa sijais kotien verkostoa. Uusi toimintamuoto on saanut nimekseen Korttelikodit ja se tuo lasten suojelun sijoitus- sekä avohuollon palveluita lähelle asiakkaita. KORTTELIKOTEJA rakennetaan Tam pereelle ja Vantaalle vuosina ja tavoitteena on, että en sim - mäiset kodit otetaan käyttöön Tam - pereen Vuoreksessa vuonna Korttelikodit monipuolistaa SOS- 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 Lap sikylä ry:n nykyisiä perhehoitomalleja. Kaupunkimalli vastaa uuden lastensuojelulain odotuksiin sijoittaa lapset mahdollisimman lähelle syntymäseutujaan. Korttelikodit tarjoavat sijaiskodin sitä tarvitseville kaupunkilaislapsille läheltä heidän omia asuinalueitaan ja sosiaalisia verkostojaan sekä luovat edellytykset elää mahdollisimman tavallista elämää perheenomaisissa olosuhteissa. Korttelikotien perhehoito on tar - koitettu eri-ikäisille, lyhyt- tai pitkäaikaista sijoitusta tarvitseville lap - sille ja nuorille. Osa kodeista valmennetaan toimimaan kriisiperheinä tai tarjoamaan perhehoitoa nuoruusikäisille, sillä kiireelliset sijoitukset ja yli 12-vuotiaiden huostaanotot ovat Suomessa erityisesti lisääntyneet. Korttelikotien yhteyteen rakennetaan myös tukikeskus SOStari, jonka perhetyöntekijät, sosiaalityön tekijät ja terapeutit antavat monipuo lista, ennalta ehkäisevää tukea ja pal ve - lua korttelikodeissa asuville sijais- Kiinnostaako Sinua sijais vanhemmuus SOS-lapsikylässä tai korttelikodissa? Lastensuojelutyö Suomessa on suurten muutosten edessä. Sijais- ja avo - huoltoon tarvitaan uusia rat kaisuja. Huostaan otettujen lasten määrä on jatkuvassa nousussa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuina elää yli suomalaislasta. Lisäksi avohuollollisten tukitoimien piirissä on yli lasta ja nuorta. Suo messa laitoshoitoon painottuvaa sijaishuoltoa on tavoitteena siirtää entistä enemmän perhehoitoon. Ota yhteyttä: Kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen, p TULE KUULEMAAN perheille ja alueella asuville lapsiperheille. SOS-Lapsikylä ry vastaa Korttelikodit-projektin toteutumisesta. Projektin yhteistyötahoja ovat Tampereen ja Vantaan kaupungit, perhehoitoa edustavat yhteisöt kuten Perhehoitoliitto, PerhehoitoKumppanit Suomessa Oy, Pesäpuu ry sekä Pelastakaa Lapset ry. Hankkeen rahoitusta on suunniteltu muun muassa yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoitusten pohjalle. Yrityskumppaneina hanketta tukemaan ovat jo sitoutuneet Fazer-konserni ja Dr. Oetker Suomi. TEKSTI: AIJA RIKALA PIIRROS: ELISE LIIKALA Info-ilta sijaisvanhemmuudesta SOS-lapsikylissä ja Korttelikodeissa Maanantaina klo 17 Tapiolan SOS-lapsikylä Metsäpirtintie 19, Espoo KIITOS! Alarik Vihersola Vantaan Pähkinä rinteen Lions Clubilta lahjoitti SOS-lapsikylälle kielten opetukseen soveltuvan laitteen kaset - teineen. Vihersola oli saanut laitteen Satun naiselta matkaajalta kiitokseksi tekemäs tään avustus - työstä. Laite tulee käyttöön SOSlapsikylän nuorisokodin ope tustiloi hin, joissa annetaan perusopetusta 15 oppilaalle. Laitetta vas - taan ottamassa ovat SOS-lapsi kylä - yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen ja toiminnanjohtaja Jari Ketola. TEKSTI JA KUVA: AIJA RIKALA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 Kylillä kerrotaan AJATUKSIA YHTEISÖLLISYYDESTÄ SUOMEN SOS-LAPSIKYLISSÄ meno on muuttunut niistä ajoista, kun lapsikylä-äidit varsin itsenäisesti huolehtivat sijaislastensa kasvatuksesta ja hoidosta. Vastuu oli selkeästi äideillä, koska apuja ei juurikaan ollut. Lomittajien myötä mahdollistuivat vapaat, ohjaajien myötä yhteisön tuki lisääntyi entisestään, ja kun kyliin tulivat sosiaalityöntekijät, saatiin lisää osaamista ja ammattitaitoa. Nykyisin lasten hoitoa ja kasvatusta tarkasteleekin lapsikylävanhemman lisäksi kodin tiimi, johon kuuluvat kaikki las ta lä hellä olevat kylän ai kuiset. Lapsikylävan hemman tukena ovat siten kodin lomittaja sekä ohjaaja yhdessä kylän sosiaalityöntekijän kanssa. Onko tällä tavalla ihan oikeasti tuettu koteja, riippuu pitkälti siitä, miten tämä moni ammatillinen tiimi toimii. Jos kes kustelu on pinnallista ja jos sovit tui hin hoito- ja kasvatuslinjauksiin eivät kaikki sitoudu, pala - veeraaminen on turhauttavaa. Mutta jos päästään kipeitäkin asio i ta ruo - timaan ja toi nen toistemme kas va tus - tyylejä ra ken ta vasti ar vi oi maan, ta - voit teena yh tei sen hoi to- ja kas va tus - ta van löy täminen jo kai selle ko din lapsel le, silloin tii mi voi maut - taa eikä na ker - ra työtä ja pa - rantaa hoi - don- ja kasvatuksen laatua. Tii - mien työnohjaus tarjoaa tilaisuuden tarkastella vastaan tulleita vaikeita kasvatustilanteita ja maadoittaa ja purkaa niitä. Kyläyhteisö tukee Lapsikyläkodin aloittaessa ollaan u sein epävarmoja, kotiin sijoitetut lap set ovat hekin vielä vieraita. Ensiaskeleitaan ottavassa kodissa tarvi - taankin ymmärrettävästi yhteisön tu - kea run saasti. Lapset ovat monasti kylään tullessaan alle kouluikäisiä ja erittäin vaativia. Kodeissa on sil - loin pal jon käsityötä kuten pukemista, pyykkäämistä, silittämistä, sy - littämistä ja kiinnipitoa. Lasten tar pei - siin voidaan tuolloin vastata ohjaa jaapua lisääm ällä. Vähitellen pyyhkimään -ikäiset kasvavat ja käsiä kodin tasolla tarvitaan vähemmän. Ohjaajien rooli muut tuu silloin, kun ko deissa ei enää ole tarpeen teh - dä kaikkia työtunteja. Kerhot, kuljetukset ja koulunkäynnin ohjaus täyt - tävät nyt työpäivän. Aina ei sairaustapauksissa työvuoroon saada sijaista. Tällöin on naapuriapuun turvau tuminen ollut tarpeen. Yhteisön tukea sekin. Eri työntekijäryhmien roolien eri - laisuus on suuri haaste kylä yh tei - sölle. Lapsikylävanhemmille työ on sa malla elämäntapa. Roolien eri lai - suu den tiedostaminen ja ar von anta mi nen jo kaiselle omassa tehtä väs - sään on avain ym mär ryk seen ja onnis tu mi seen. Siinä on yhteisölle kova haaste. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 Kylillä kerrotaan Lapsikylä on siellä asu ville lapsille se lapsuuden maisema, jota he aikuisena muistelevat. Paikka, joka tarjosi turvallisen kasvuympä ristön. Paikka, josta aina löytyi leikkikaveri. Mutta yhteisön tekee jokainen sen jäsen. Jokaisella on vastuu oman kylänsä hyvinvoinnista. Käytännössä tämä onnistuu parhaiten, kun asioista puhutaan oikeissa paikoissa, kun päätökset kirjataan selvästi, ja kun pidetään kiinni sovituista asioista. Lapsikylä on siellä asuville lapsille se lapsuuden maisema, jota he aikuisena muistelevat. Paikka, joka tarjosi turvallisen kasvuympäristön. Paikka, josta aina löytyi leikkikaveri. Työntekijöille kyläyhteisö on voimavara, jossa saa tukea kun tarvitsee paikka, jossa autetaan toinen toisiamme onnistumaan. Tätä taustaa vasten voisi yhteisöä ohjaavien esimiesten määräykset ja ohjauksen hyväksyä jonkinlaiseksi välttämättömäksi pahaksi. Vähän niin kuin kalanmaksaöljy: vaikka se maistuu pahalle, se on kuitenkin hyväksi. Jokainen orkesteri tarvitsee kapellimestarin, jotta se onnistuisi soittamaan sovituista nuoteista ilman suurempia riitasointuja. TEKSTI: KARI KIESILÄINEN KYLÄNJOHTAJA KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄ KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI UUDET KYLÄNJOHTAJAT SOSIAALIKASVATTAJA Jouni Kerppola on aloittanut Punkaharjun SOS-lapsikylän uutena kylänjohtajana. Ennen Punkaharjulle siirtymistään Jouni Kerppola on toiminut Mikkelin kaupungin lastenkodin ja perhekuntoutuskeskuksen johtajana 27 vuotta. Kerppola on osallistunut laajasti lastensuojelun kehittämiseen Suomessa ministeriö- ja järjestötasolla. Hän on toiminut maakunnallisissa hankkeissa Etelä-Savossa, joten hän tuntee hyvin alueen ja sen toimijat. YHTEISKUNTATIETEIDEN lisen siaatti, sosi aalityöntekijä Sointu Möller on aloittanut niin ikään Tapiolan SOS-lapsikylän kylänjohtajana. Möller siirtyi kylänjohtajan teh tävään Pelastakaa Lapset ry:stä, jossa hän oli toiminut vuodesta 2006 lähtien lapsen oikeuksien asiantuntijana. Sointu Möl - ler on lastensuojelun ja perhehoidon asiantuntija, jol - la on parinkymmenen vuoden työkokemus lastensuojelujärjestöistä ja myös kunnista. Hänkin on osallistunut moniin lastensuojelun alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin ja -hankkeisiin. KALAJUTTU VIELÄ ÄSKEN oli jäällä hälinää ja touhotusta. Nyt kuulen niisku tusta, tuulen huminaa ja silloin tällöin jää - kairan purevaa narskuntaa. On meneillään Punkaharjun SOS-lapsikylän tämänvuotinen pilkki kilpailu. Olemme kokoontuneet puolilta päivin Harjupirtille, joka on Paavon maapaikka. Raili on kokannut meil le hernekeittoa. Kylästä apulaisiksi on lupautunut kaksi ahkeraa aputyttöä. Pillimehu tuntui hyvälle alkupalalle. Ensin kuitenkin jäälle, reiän ääressä istumista ja odottelua. Kahden tunnin päästä olisi ruokaaika ja palkintojenjakotilaisuus. Lupasipa Raili vielä täytekakkuakin. Keskittyneesti istuvat ja kyyköttävät nuo tulevaisuuden raken tajat Vehkajärven jääkannella, omaa avan - toreikäänsä sinnikkäästi tuijottaen ja pienin kädenliikkein kalaa onkeensa houkutellen. Levoton katse seuraa vieruskaveria. Saiko joku jo ei. Sydän tykyttää onkijan rinnassa, 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 Kylillä kerrotaan kala nykäisi. Nopea siiman kelaus ja toukan söi. Kim mo lait tai sit ko minulle toukan. Tuskin on kuultavissa viereiselle reiälle tuo toi vomus, mutta usean onkijan pää kään tyy Kimmon suuntaan hänen siirtyessään äskeisen toivomuksen esittäjän viereen. Pian onginta jatkuu. Aikuisena seuratessani olen vuo - sien varrella miettinyt ja mielessäni arvaillut, mitä lienevätkään ne asiat, joita lapset mielessään pyörittävät reiän ääressä yksin hiljaa olles - saan. Aikuinen miettii aikuis ten asi - oita, työhuolia ja tulevaa. Miettisiköhän lapsi omia vanhempiaan, heidän selviytymistään siellä kotikaupungissa, vai pyöriikö mielessä mennyt kouluviikko, tekemättömät läksyt kenties. Katseeni kiertää: näen hymyä ja jännitystä. Kimmo, Jussi, Aino, Paula, Ellu, Antti, Päivi, Salla kaikki tällä kertaa mukana olevat aikuiset heidänkin valppautensa voi havaita. Aino auttaa nenän niistämisessä. Poika pyöräyttää itsensä pois: Älä häiritse. Ulkona, jäällä tuulessa istuminen ja odottaminen siinä on sitä jotakin niin suomalaista. Hieman palelua, nenän vuotamista ja turvallinen aikuinen matkassa, auttamassa. Onko sekin sitä perussuomalaista yhdessäoloa. Toivottavasti. Ainakin me SOS-lapsi kylän aikuiset uskomme tällaiseen yhdessäoloon. Levollisuus, jännitys ja vilu vuo - rottelevat pilkkikilpailussa. Se voittaa, jolla on parhaat hermot, kyky vastustaa pitkästymistä ja paras ajan - kuluttamisen kyky. Aikaa 15 minuuttia ja sitten onget pussiin! Ai että kukako voitti? Me kaikki voitimme. Lapset muistavat palkintojen jaon, kalojen laskemistilaisuuden ja kertovat sitä meille vielä monta kertaa. Se suurin karkasi ja olisin minäkin saanut useamman, jos Tero olisi ollut neuvomassa. Tällaisen ulkoilutapahtuman halusimme tarjota tuletko sinä ensikerralla mukaan. Tapahtumia riittää. TEKSTI: PAAVO PURSIAINEN PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄ KUVITUS: HELI RANTALA KIERTOKOULU PUOLESSA VÄLISSÄ SOS-LAPSIKYLÄSSÄ toteutettava lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä ja työntekijöiltä edellytetään alan koulutusta. Ammattitutkinto yhdistyneenä kokemukseen luo parhaimman pohjan työssä onnistumiselle. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoon tähtäävä, SOS-lapsikylän työntekijöille räätälöity koulutus on puolessa välissä. Koulutuksen startti oli viime vuoden tammikuussa ja opiskelijoiden valmis - tujaisia vietetään joulukuussa Eri ammattiryhmistä ja kaikista vii - destä SOS-lapsikylästä ja -nuorisokodista koostuva joukko on opiskellut ahkerasti muun muassa erityis - kasvatusta, moniammatillista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Antoisaa ja tärkeää ovat olleet lähiopetusjaksot ja tutustuminen eri toimipisteisiin tästä nimi kiertokoulu ja niiden työntekijöihin ja toimintatapoihin. Yhteistyö koulutuksen järjestä jän, Oulun ammatillisen aikuiskoulu tuskeskuksen kanssa on toiminut alus ta alkaen erinomaisesti. Koulutuksen toteutus on ainutlaatuinen ja siksi sen anti on molemminpuolista. Koulutuksen suunnittelija ja vetäjä, opettaja Marja Keväjärvi toteaa: Koulutus on antanut kokemusta käytännön lastensuojelutyöstä eri ammattiryhmien näkökulmasta ja mahdollisuuden kehittää yhdessä kaikkien osapuolten kanssa uutta koulutusmallia, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Lisäksi koulutus on toteutettu ja suunniteltu henkilöstön osaamisen ja kehittämisen näkökulmasta, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki oppimiseen liittyvät asiat peilataan omaan työhön ja työyhteisöön. Näin omaa ja työyhteisön osaamista laajennetaan tutkinnon edellyttämien ammattitaitovaatimusten ja kriteerien kautta. Tämä edesauttaa väistämättä katsomaan lastensuojelun ja työelämän asioita laajemmasta perspektiivistä. On ollut hienoa huomata vertaistuen ja tuttuuden tunteen vahvistuvan opiskelijoiden kesken. Hyvien työkäytäntöjen jakamista on myös ollut upeaa seurata. Samoin opiskelijoiden sinnikkyys ja motivaatio on ollut palkitsevaa. Koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen on erittäin haasteellista; varsinkin tämä oppisopimusmalli, joka edellyttää työpaikkaohjaajilta toimipisteissä jaksamista ja kiinnostusta ohjata oppimista. Näyttötutkintomalli on aikuisille tarkoitettu työelämälähtoinen tapa opiskella, ja olen saanut huomata, kuinka johtajat mielenkiinnolla seuraavat työntekijöidensä kehittymistä ja ideoivat tulevaisuutta. TEKSTI: ANNA-LIISA KOISTI-AUER JA KAISU PELKONEN 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 Kylillä kerrotaan PEIJAKAS, MIKÄ REISSU! YHTENÄ HEINÄKUUN kesäpäivänä Suomen Pohjolasta lähti 21-henki nen poppoo kohti Italian lämpöä. Mat ka oli haastava lasten, mutta myös istu ma - lihasten kannalta, sillä istuimmehan 6-12 tuntia pysähdysten kanssa kolmessa eri autossa. Perille pääsimme ihme kyllä ehjin nahoin. Matkamme ensimmäinen pysähdys oli Keski- Suomessa. Seuraavana päi vänä saa - vuimme Helsinkiin ja halukkaat pääsivät tutustumaan Albin-keskukseen ja Kauppatorille. Tukholmaan saavuimme risteilyaluksella ja parhaim - pana muistona laivamatkasta jäi Juice Leskisen Viidestoista yö kyläjohtajan ja lapsikylä-äidin tulkitsemana. Mat - ka Ruotsista Tanskaan kesti ja kesti ja kesti. Tanskassa saimme kokea judomatot, salissa nukkumisen ja osa porukasta pääsi tutustumaan sak sa - laisen SOS-lapsi kylän perhe-elä mään yökyläilyn mer keissä. Itävalta voi peijakas kuinka lumoava se paikka onkaan. Yövyim me pari yötä Hermann Gmeiner -Akatemiassa. Tutustuimme Innsbruckin ihastuttavaan ja vanhanaikaiseen sekä moderniin keskustaan. Ihmi sen pienuuden tunsi, kun näki luonnonvoimien muokkaaman sanoinkuvaamattoman maiseman Alp pien hui - pulta. Caldonazzoon saavuimme n. viikon matkusteltuamme ja koettuamme mm. kuumuuden ja Saksan ruuhkat. Italiassa uimme, otimme au - rinkoa, pelasimme jalkapalloa, tutustuimme uusiin ihmisiin ja teimme kaikkea muuta mukavaa. Kokemuksiin jäi myös huvipuisto Gardaland Ihmi sen pienuuden tunsi, kun näki luon nonvoimien muokkaa man sanoinkuvaa mattoman maiseman Alp pien hui pulta. ihanine vuoristoratoineen, vesipuisto päätä huimaavine liukumäkineen (jopa 32 m ja uhkarohkeimmat laskivat!) sekä eläinpuisto erikoisine eläimineen. Venetsiassa shoppailtiin ja shoppailtiin sekä pääsimme venekyytiin ihan niin kuin aidot venetsialaiset. Kotimatka oli samalla mukava, mutta myös rentouttava. Rahtilaivalla pääsimme kokemaan kunnon saunan ja poreammeeseen sai myös pulahtaa. Opimme arvostamaan Suo - men kulttuuria, suomalaista vessaa (Saksan vessoissa ei tiennyt mistä napista pitää painaa) ja ruisleipää! Kiitos kaikille mukana olleille! Ja kiitos myös heille, jotka mahdollistivat reissumme! Peijakas sentään, saimme toteuttaa unelmamme! - KAKSI MATKALLA OLLUTTA TYTTÖÄ - KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 Uutisia maailmalta ELÄMINEN PERHEENÄ Muistan sen ajan, kun asuim - me erillämme. Nyt siitä on kulunut jo kolme vuotta. Pienemmät sisarukseni ovat vielä liian nuoria ymmärtämään, kuinka tärkeää on saada pysyä yhdessä. Me seitsemän, yhdessä, per - heenä. Näin kertoo Patricia, seitsenhenkisen sisaruskatraan vanhin lapsi. NOIN KOLME VUOTTA sitten tämä sisarusryhmä saapui Quilpuén SOS-lapsikylään, joka sijaitsee lähellä Chilen turistikohteita Viña del Maria ja Valparaisoa. He tulivat eri lastenkodeista ja sairaaloista hyvin haavoittavien kokemusten saattelemana. He olivat olleet sijoitettuna erilleen pitkän aikaa, eivätkä he olleet olleet yhteydessä toisiinsa koko sijoitusaikana. Lapset olivat surullisia, epäileväisiä ja vailla luottamusta. Erottaminen omista biologisista sisaruksista oli vaikuttanut heihin kaikkiin syvästi. Etsintä Eräänä aikaisena aamuna muutama Quilpuén SOS-lapsikylän työntekijä lähti noutamaan sisaruksia heidän eri sijoituspaikoistaan ja toi heidät kylään. Lapsia odottamassa oli valmis SOS-lapsikyläkoti ja työlleen omistautunut SOS-lapsikylä-äiti. Yksi hakumatkalla mukana olleista työntekijöistä kertoo seuraavaa: Kun noudimme ensimmäisen lapsen, ja sitten toisen ja kolmannen jännitys kasvoi kasvamistaan. Lapset riemuitsivat jälleennäkemisestä ja hyppivät ilmaan joka kerta, kun näkivät seuraavan sisarensa tai veljensä. Oli kuin olisimme rakentaneet palapeliä, josta muodostui perhe. Se oli hyvin koskettava kokemus ja saimme pidätellä omia kyyneleitämme. Uusi lapsikylä-äiti oli odottamassa sijoituslapsiaan lapsikylän por - tilla. Hän oli koristanut perheen tulevan kodin värikkäillä ilmapalloilla, ja hän oli leiponut lapsille tervetuliaiskakun. Myös monet muut lapsi kylän lapset olivat tulokkaita vastassa. Tervetuliaisjuhlinnan jälkeen sisaruksia opastettiin ympäri kylää, ja he saivat rauhassa tutustua uuteen Jatkuu sivulla SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS SOS-Lapsikylä ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Toiminnan tarkoitus Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio: SOS-lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaa keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Ongelmia ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuvat tulevaisuuden työssämme. Yleistä toimintaympäristöstä Toimintavuosi oli YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi. Toimintavuonna konkretisoituivat uuden lastensuojelulain tavoitteet. Lapsia sijoitettiin lähelle huostaanottopaikkaa ja aktiivinen kotiuttamispolitiikka toteutui huostaanottojen purkautumisina. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi edelleen koko maassa, mikä allokoitui myös huostaanottojen määrän kasvuun. Perheenomaisen hoidon pitkäaikainen lasku pysähtyi. Huostaanotoissa merkittävää oli nuorisoikäisten sijoitusten suhteellisen määrän kasvu. Vuoden aikana huostassa oli lähes lasta ja nuorta. Kasvua edellisestä vuodesta oli kolme prosenttia. Avohuollon tukitoimien piirissä oli noin lasta ja nuorta. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli seitsemän prosenttia. Lastensuojelussa toimivat ovat kokeneet voimakkaasti supistuneen talouden ja kuntatalouden ongelmat. Painopiste lastensuojelussa siirtyy ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja perhehoitoon. Maailmanlaajuinen taantuma ei vaikuttanut SOSlapsikylätoimintaan eikä lastensuojelutoimintaa tukevaan varainhankintaan. Kansallisena haasteenamme on lisätä toimintamme tunnettuutta lastensuojelun edunvalvontaa toteuttavana ja palveluja tuottavana yhteisönä sekä kansainvälistä tukea välittävänä organisaationa. Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö vietti toimin- tavuoden kesäkuussa 60-vuotisjuhlaa ja Ylitornion SOSlapsikylä elokuussa 30-vuotisjuhlaa. Yhdistyksen toiminta SOS-Lapsikylä ry:n keskeisiä strategisia toiminta-alueita ovat yhteisöllisen perhehoidon järjestäminen lapsikylissä, lasten ja perheiden auttaminen avohuollon tukitoimin, lasten oikeuksien edunvalvonta Suomessa sekä varainhankinta toiminnan turvaamiseksi. Lasten ja nuorten tilanne toimipisteissä on ollut vakaa ja hoidettavien määrä kasvussa erityisesti avohuollossa. Sopimusneuvotteluissa konkretisoitui kuntien heikko maksukyky. Hoitovuorokausihinnan korotuspaineista huolimatta palvelujen ostajilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia edes indeksitarkistuksiin. Toiminnan kannattavuuden kasvua ja maksukyvyn turvaamista haettiin kustannuksia karsimalla sekä hoitovuorokausien määrää lisäämällä. Toimintastrategiaa terävöitettiin KDI:n toimihenkilöiden kanssa kansainvälisen järjestön linjauksen mukaiseksi vuosille Strategiaan luotiin entistä enemmän tulos - tavoitteita. Tunnuslukuja lapsista ja nuorista, suluissa edellisen vuoden tilanne: Toimintavuoden aikana lapsia ja nuoria hoidossa kaikkiaan 193, joista: sijais- ja jälkihuollossa 174 (160) avohuollossa lapsia 19 (0) avohuollossa perheenjäseniä 42 (0) hoitovuorokausien määrä (53 007) keskimääräinen hoitovuorokausituotto 171 euroa keskimääräinen hoitovuorokausikulu 157 euroa uusien lasten ja nuorten sijoituksia yhteensä 24 (19), joista: - SOS- lapsikyliin 19 (17) - nuorisokotiin 5 (2) lapsikylistä ja nuorisokodista poistuneita yhteensä 25 (10), joista 12 itsenäistynyttä, seitsemän toiseen sijaishuoltopaikkaan siirtynyttä ja kuusi vanhemmilleen tai sukulaisperheeseen kotiutunutta. Yleishyödyllinen toiminta suomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on toteutunut toimintavuotena useissa lastensuojelun kehittämishankkeissa, koulutuksissa ja työryhmissä. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS Viestinnän pääpainoalueena oli viestinnällinen panostaminen varainhankintaan. Viestintä toteutti vuoden aikana lukuisia yritysyhteistyösopimusten valmisteluja ja yhteisiä kampanjoita yritysten kanssa. Yhdistyksen toimituksellinen medianäkyvyys oli positiivista. Noin puolet kirjoituksista käsitteli lastensuojelutyötä, toinen puoli toiminnan tukemista. Hallitus, keskeiset päätökset ja toiminta vuonna 2009 Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Pauli Leimio, varapuheenjohtaja Seppo Kemppinen sekä varsinaiset jäsenet Sari Aitokallio, Helena Terho, Heikki Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho ja Peter Völker sekä henkilöstön edustajana Mimmi Siikavirta. Varajäseninä ovat toimineet Lauri Utunen sekä Kari Stenberg. Hallituksen kokousten esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallituksen kokouksia valmistelevaan työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Pauli Leimio, varapuheenjohtaja Seppo Kemppinen sekä toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Keskeisiä strategisia päätöksiä olivat yhdistyksen strategian suunnittelu yhdessä KDI:n kanssa, talouden tasapainottamiseen ja toiminnan kannattavuuteen liittyvät päätökset, puitesopimuksen solmiminen SOS-lapsikyläsäätiön kanssa, Korttelikodit-toiminnan suunnittelun aloittaminen ja lapsikylävanhempien sijaisten työsopimuksen sekä yhdistyksen hyvän hallintotavan kehittäminen. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin (läsnä 15 jäsentä) ja syyskokous (läsnä 13 jäsentä), seurakuntayhtymän salissa osoitteessa Meritullintori 3, Helsinki. Jäsenistö Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 108 (151) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen ei hyväksytty uusia jäseniä. Yhdistyksessä oli vuoden lopussa neljä (9) henkilöstöjäsentä. Henkilöstö Henkilöstö jakautuu lastenhoitotehtävissä sekä johdon ja hallinnon tehtävissä toimiviin. Henkilöstökulut olivat 7.623,2 t (7.342,2 t ). Henkilöstöstä 74 prosenttia oli naisia (76). Keski-ikä oli 46 vuotta ja keskimääräinen työsuhteen kestoaika 8,6 (7,8) vuotta. Lapsikylille asetettiin strategiseksi tavoitteeksi 0,7 hoitohenkilöä yhtä lasta kohden. Vuoden lopussa kolme lapsikylää saavutti tavoitteen. 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Vuoden lopussa yhdistyksen palveluksessa oli henkilöstörekisterissä kirjoilla 166 (185) henkilöä. Henkilötyövuosissa mitattuna henkilöstövahvuus joulukuussa oli 154 (160). Toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden vaihtuvuusprosentti oli 13,1 (16). Talous SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella oli ,64 euroa ylijäämäinen ( ,63 euroa ylijäämäinen vuonna 2008). Tulos oli noin 1,0 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Tulos parani edellisvuodesta pääasiassa varsinaisen toiminnan alijäämän pienentymisen ansiosta. Varsinaisen toiminnan alijäämä ,15 euroa oli lähes puolet edellisvuotta ja budjetoitua pienempi. Alijäämä pieneni pääasiassa seuraavista syistä: Hoitomaksutuotot ,66 euroa kasvoivat noin euroa eli 10,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hoitomaksutuottojen kasvusta noin 60 prosenttia oli seurausta hoitomaksujen hinnankorotuksista ja 40 prosenttia hoitovuorokausien lisäyksestä. Hoitomaksutuotot alittivat budjetin noin eurolla. Hoitovuorokausia kertyi kpl, joka oli edellisvuotista hoitovuorokautta enemmän, mutta alitti budjetin hoitovuorokaudella. Keskimääräinen hoitovuorokauden hinta oli 171,38 euroa, joka oli 2,58 euroa budjetoitua vähemmän, mutta 9,51 euroa eli 5,88 prosenttia enemmän kuin vuonna Henkilöstökulut ,13 euroa kasvoivat noin euroa eli 3,40 prosenttia edellisvuodesta. Jos lisäeläkevakuutus- ja muut henkilösivukulut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, niin palkkakulut pienenivät noin euroa eli 3,23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstökulut alittivat budjetin noin eurolla. Budjettivertailussa on otettava huomioon, että budjetti perustui yhdeksän työntekijän lisäykselle. Käyttömaksut ,61 euroa alittivat budjetin noin euroa ja laskivat edellisvuodesta noin euroa. Merkittävin yksittäinen budjetinalitus euroa oli rinnakkaisorganisaatiolle maksettavissa vuokrakuluissa, kun SOS-lapsikyläsäätiön veloittamaa tonttien vuokraa tarkistettiin alkaen. Kotien hoitomenot ,59 euroa olivat noin euroa budjetoitua ja euroa edellisvuotista pienemmät. Varainhankinnan ylijäämä euroa oli budjetoidulla tasolla. Kummi- ja kannatusmaksut ,21 euroa alittivat budjetin noin eurolla. Tätä vajetta korvasivat testamentti- ja muut lahjoitukset, joita saatiin noin euroa budjetoitua enemmän. Yhteensä ,83 euron testamenttilahjoituksista saa-

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Hankittavia palveluita ovat: A. Ammatillinen tukihenkilötyö B. Perhetyö C. Tehostettu perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö (27 tarjousta)

Hankittavia palveluita ovat: A. Ammatillinen tukihenkilötyö B. Perhetyö C. Tehostettu perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö (27 tarjousta) Yhtymähallitus 54 30.08.2016 Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta 40/05.02.09/2016 Yhtymähallitus 54 Sosiaalihuollon ja lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon tukitoimet

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 239 28.11.2016 Kunnanvaltuusto 59 12.12.2016 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2016 167/02.02/2016 KHALL 239 Vuoden 2016 talousarvioon on tullut tarve tehdä muutoksia sekä meno jen että tulojen osalta.

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta

Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta Perusturvalautakunta 53 23.08.2016 Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta 268/02.08.00/2016 PERLJ 23.08.2016 53 Lohjan kaupunki on kilpailuttanut yhteistyössä perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koulutuslautakunta 37 27.03.2014 Koulutuslautakunta 46 29.04.2014 Koulutuslautakunta 55 22.05.2014 Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koula 27.03.2014 37 Vuoden 2014

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Pöytäkirja 14/ (10)

Pöytäkirja 14/ (10) Pöytäkirja 14/2016 1 (10) Am mat ti kor kea kou lu Oy, hallitus 07.11.2016 Aika 07.11.2016 klo 14:00-15:55 Paikka Kasarmiravintolan kabinetti, Kouvola Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa:

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: Varhaiskasvatus- ja 25 17.03.2016 koulutuslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 29 19.04.2016 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/01.01.00/2013 VARKOLK 17.03.2016 25

Lisätiedot

Paikka Yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu. Otsikko Sivu

Paikka Yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu. Otsikko Sivu Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 2/2013 1 Yhteistyötoimikunta 28.08.2013 Aika 28.08.2013 klo12:05-13:50 Paikka Yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu Käsitellyt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ Tekninen lautakunta 89 20.09.2016 Teknisen lautakunnan talousarvio vuodelle 2017 Tekninen lautakunta Valmistelija: tekninen johtaja Janne Laiho, puh. 050 347 5247 ja palve lu koor di naat to ri Hely Harju,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04.

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04. Kunnanhallitus 276 28.11.2016 Valtuusto 63 12.12.2016 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2020 taloussuunnitelma 162/04.041/2016 Kunnanhallitus 276 Kunnanhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1 Matkailulautakunta 16.04.2010 Aika 16.04.2010 klo 9:00-10:30 Paikka Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle Luettelo käsitellyistä asioista

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä. Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat Hallitus 25 25.02.2016 Hallitus 64 30.03.2016 Hallitus 73 26.04.2016 Hallitus 89 12.05.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat 61/31.312/2016 Hallitus

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010)

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010) Pöytäkirja 11/2016 1 (10) Am mat ti kor kea kou lu Oy, hallitus 28.09.2016 Aika 28.09.2016 klo 14:37-16:11 Paikka Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot