Työtön. Matti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien. selviytymisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työtön. Matti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien. selviytymisestä"

Transkriptio

1

2

3 Työtön

4 Matti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski Työtön Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä Julkaistu yhteistyössä STAKESin ja Kansaneläkelaitoksen kanssa KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TAMMI HELSINKI

5 Tämän teoksen julkaisemiseen on saatu Suomen Kirjasäätiön myöntämää valikoivaa tuotantotukea HANKI JA JÄÄ -sarja Taitto: Kustannus Oy Tamara Press Matti Kortteinen & Hannu Tuomikoski, 1998 ISBN X Painettu Karisto Oy:n kirjapainossa Hämeenlinna 1998

6 Esipuhe T ämän kirjan juuret ovat 1990-luvun alussa. Taloudellinen lama nosti työttömyyden äkillisesti historiallisiin ennätyslukuihin. Samalla hyvinvointivaltion rahoitusperusta ajautui vaikeuksiin. Tilanne pakotti pohtimaan uudella tavalla kansakunnan strategisia valintoja. Samalla syntyi pelkoja ja uhkakuvia siitä, millaista tulevaisuutta kohden olemme menossa. Tämä tutkimus kuvaa osaltaan tuolloisten strategisten valintojen seurauksia. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla työttömät - erityisesti pitkäaikaistyöttömät - ovat Suomessa selviytyneet. Aineistot kattavat ajan eri tavoin vuodesta 1987 vuoteen Tutkimus on syntynyt läheisessä yhteistyössä molempien kirjoittajien kesken. Matti Kortteinen on kantanut päävastuun tarina-aineistojen ja Hannu Tuomikoski tilastollisten aineistojen analyysista. Vuoden 1996 kysely on suunniteltu ja suoritettu yhdessä. Tutkimus perustuu Suomen Akatemian, Kansaneläkelaitoksen ja STAKESin (Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen) yhteiseen rahoitukseen. Kiitämme myös Suomen tietokirjailijoiden liittoa apurahasta. Teoksen tai osia siitä ovat lukeneet Marko Elovainio, Matti Heikkilä, Katri Hellsten, Teela Jyrkinen-Pakkasvirta, Jouko Karjalainen, Antero Kiianmaa, Marketta Rajavaara, JP Roos, Juha Siltala, Jussi Simpura ja Matti Virtanen. Haluamme kiittää heitä monista huomautuksista, jotka ovat pakottaneet tutkimuksen perus-

7 linjan ja useiden erillisten kohtien aiheellisiin selventämisyrityksiin. Kiitämme lämpimästi Marjo Janssonia, Allan Tuomaalaa, Leila Hölttää ja Jaana Mäki-Tikkalaa avusta isojen ja vaikeiden aineistojen käsittelyssä. Helsingissä Tekijät

8 Sisällys Esipuhe JOHDANTO II TERVEYS Irtisanominen, nöyryytys ja häpeä Työttömyys ja sairastavuus Sairastavuus ja sosiaalinen epäluottamus Yhteenveto: kysymys sosiaalisen epäluottamuksen taustasta IHMISSUHTEET Sosiaalinen ankkuroituminen: yhteiskunnalliset vs. yhteisölliset suhteet Yhteisöllinen ankkuroituminen vs. yksilöitynyt kulttuuri Markkinalogiikasta lahjan logiikkaan Yhteenveto: ajatus sosiaalisen syrjäytymisen sisällöstä IV TALOUS Johdanto Yksinpärjäämisen ongelma Yhteisöllisen selviytymisen ongelma Yhteenveto V JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Työttömien selviytyminen Huono-osaisuuden kasautuminen Sosiaalipoliittinen ongelma Viitteet Liite: Tutkimuksen menetelmät ja aineistot Kirjallisuus

9

10 1 Johdanto "Toivottavasti saan rahaa pääsiäiseksi. Jääkaapissa on kaksi perunaa ja 1 lihaliemikuutio, purkki persikoita ja kukkarossa 70 penniä rahaa. Seuraava käyntini Pelastusarmeijassakin on vasta kahden viikon kuluttua." "Me olemme kyllä nähneet todellista nälkää, lapset ovat kyllä saaneet ruokaa koulussa, mutta kun sielläkin on vähennetty ruokakuluja niin ei sielläkään saa enää vatsaansa täyteen, monta kertaa ei lämmintä ruokaa ole riittänyt vaan on täytynyt tyytyä maitoon ja pariin leipäpalaan. Meidän perheen ruoka koostuu pääasiassa perunasta, kauraryynistä, lenkkimakkarastakin tehdään 4 ateriaa. Lihaa ei pysty ostamaan, silloin tällöin tarjousjauhelihaa. Maitoa jatkamme vedellä. Leipää pyrin leipomaan itse. Monta kertaa ei ole mitään keitettäväksi kuin kauraryyniä. Tämä on kyllä hyvää laihdutuskuuria, mieskin painaa enää vain 52 kg, itse olen laihtunut 1 0 kg. Onneksi olen saanut ystävi Itä marjoja ja sieniä ja mehu ja. Äitini, joka saa itse pientä eläkettä on joskus maksanut puhelinlaskun ja tuonut ruokaa, kun on kuullut, että taas on kaapit tyhjät. Nyt kun vuoden alusta kiristyi toimeentulotuki, niin enää ei oteta huomioon menoksi puh.kuluja, ei vaateostoja, ei

11 10 TYÖTÖN lehden vuosikertaa (meille ei kyllä ole lehteä tullutkaan), ei tv-lupaa, ei tiehoitomaksuja. Ainoat mitkä otetaan huomioon on sähkölasku. Lääkärikulujakaan ei enää huomioida. Miten tästä voi jatkaa eteenpäin? Ruoka ei ole kovin monipuolista, on varmaan puutetta vitamiineista yms:sta. Meidän perheellä kaikilla on huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä ja väsymystä, joka ei ole normaalia." (nimim. Kuinka kauan tämmöinen voi jatkua?) "Menetimme työpaikkamme mieheni kanssa noin vuotta sitten, minä ensin ja mieheni 112 vuotta myöhemmin. Nyt saamme toimeentulotukea ja mieheni saa työttömyyskorvausta. Saamme ruokaa vaatteisiin ja laskuihin mk kuukaudessa. Vuokran ja sähkön maksaa sos.toimisto. Puhelin- ym. laskut joudumme maksamaan tuosta mk:sta. Ruokaan jää hyvin vähän rahaa. Yöt kierrämme kauppojen roskalaatikoita. Sieltä löydämme aika paljon syötävää ruokaa, mm. kaikki leivät. Meillä on pakastin, johon voimme pakastaa. joskus joudun monta tuntiakin yöllä paistamaan lihaa pakkaseen, sillä roskisruoka on heti valmistettava. Mutta kyllä joskus löytyy mikropakkauksia, joissa on myyntiaikaakin jäljellä." (nimim. Emme ole ronkeleita) Tällä tavoin suomalaisten työttömien arkea kuvataan teoksessa "Kirjeitä nälästä" (Hänninen ja Karjalainen 1994). Julkaisu on kooste 200 kirjeestä, jotka on saatu nälkää kokeneilta. Teosta seuranneessa julkisessa keskustelussa tekstiä arvosteltiin mm. esittämällä, että kirjeet eivät edusta suomalaisia työttömiä ja että niiden perustalta syntyy tämän vuoksi harhaanjohtava yleiskuva. Tutkijat puolustautuivat korostamalla, että puheenvuorot ovat itsessään tärkeitä sen ymmärtämiseksi, kuinka vakavia ongelmat pahimmillaan ovat. Avoimeksi kuitenkin jäi se, kuinka syvää ja laajaa inhimillistä hätää lama ja työttömyys on Suomessa synnyttänyt.

12 1 Johdanto 11 Yhteiskunnallinen tausta Lama kymmenkertaisti pitkäaikaistyöttömyyden Suomessa (Santamäki-Vuori 1996, 11). Vaikka taloudellinen nousu on vuoden 1994 jälkeen kääntänyt kokonaistyöttömyyden laskuun, pitkäaikaistyöttömien määrässä ei ole tapahtunut suurtakaan alenemista (ks. kuvio 1). Yli vuoden työttöminä olleita on vuonna 1997 jo reilusti yli 30 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Lisäksi on otettava huomioon, että tosiasiallinen pitkäaikaistyöttömyys on Santamäki-Vuoren mukaan kuitenkin vielä tätäkin suurempi ongelma. "Jos yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrään lisätään [ työllistämis ]toimenpiteiden piirissä olevat pitkäaikaistyöttömät sekä ne pitkäaikaistyöttömät, joiden työttömyys on al- Kuvio 1. Kokonaistyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kehitys , Kokonaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömät

13 12 TYÖTÖN kanut uudelleen tukityön tai muun tilapäistyön jälkeen, päädytään normaalimäärittelyyn nähden arviolta ehkä kaksinkertaiseen pitkäaikaistyöttömien määrään" (Santamäki-Vuori 1996, 58). Kirjoittajan mukaan "tämä arvio on ehkä jopa liian maltillinen, jos sen suhteuttaa Ruotsin tilanteeseen". Täsmällistä arviota on vaikea esittää, mutta olennaista on, että useamman vuoden ajan työttömyyttä poteneita on paljon suurempi osuus kuin, mitä pelkkä yhtäjaksoiseen yli vuoden työttömyyteen perustuva laskenta osoittaa. "Voidaan arvioida, että tästä löyhemmin määritellystä pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuva työttömyysaste on Suomessa kymmenen prosentin tuntumassa" (mt., 58). Santamäki Vuoren arvion mukaan tässä mielessä pitkäaikaistyöttömiä on siis jo noin puolet kaikista työttömistä eli karkeasti arvioituna ihmistä. Santamäki-Vuoren tutkimuksen ydinkysymys on siinä, "missä määrin pitkäaikaistyöttömyydestä on ylipäätään pystytty irtautumaan" (mt., 11). Tulos on synkkä: kiertoa on hyvin niukalti. "Tulosten mukaan alle 1/10 pitkäaikaistyöttömistä onnistui kestävämmin irtautumaan työttömyydestä [vuosien aikana] ja oli pääosin normaalityössä vuoden 1994 jälkipuoliskolla. Sen sijaan melkein 2/3 oli myös tuolloin pääosin työttömänä altistuen suurelle riskille syrjäytyä pysyvästi työmarkkinoilta. Noin puolet heistä oli alle 40-vuotiaita ja 314 oli ollut töissä välittömästi ennen pitkäaikaistyöttömäksi tuloa" (mt., 3). Sama tulos on vahvistunut myöhemmissä tutkimuksissa: mm. erilaisten työllistämistoimien vaikutukset ovat olleet varsin vähäisiä. Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua pysyväistyöttömyydeksi (ks. esim. Mustonen 1998). Mittasuhteiltaan 1990-luvun tilanne muistuttaa suuresti ja 70-lukujen taitetta. Myös tuolloin työmarkkinoille syntyi voimakas epätasapaino, kun työvoiman kysyntä maataloudessa

14 ! _J?hdanto 13 supistui. Työmarkkinat kuitenkin tasapainottuivat voimakkaan maassa- ja maastamuuton kautta. Yli suomalaista muutti pysyvästi Ruotsiin. Nyt tällaista mahdollisuutta ei ole. Maan sisällä ei ole sellaista voimakasta kasvualaa, joka vetäisi pitkäaikaistyöttömät töihin. Korkea työttömyys on lisäksi yleiseurooppalainen ongelma. Tässä on tilanteen rakenteellinen erikoisuus, joka näyttää patoavan työttömyyden aiempaa pysyvämmin korkealle tasolle. Kysymys on siitä, miten tämä ns. ylijäämäväestö selviytyy ja mikä olisi viisasta sosiaalipolitiikkaa. Tämä on lähiajan keskeisimpiä sosiaalisia ja sosiaalipoliittisia ongelmia. Ellei sen ratkaisemisessa onnistuta, on pelättävissä, että suomalaiseen yhteiskuntaan on syntymässä uudenlaisia luokkajakaja ja halkeamia. Kysymys sosiaalisista seur auksista Työttömyyden seurauksia koskevissa tutkimuksissa 1980-luvun lopulla havaittiin, että työttömyys laskee psyykkistä hyvinvointia, mutta kehitys ei ole kasautuvaa: pahoinvointi ei kasva määrättä työttömyyden jatkuessa vaan vakiintuu tietylle tasolle palautuakseen ennalleen uudelleen työllistymisen yhteydessä (ks. Lahelma 1989). Tulosten pohjalta alettiin arvostella sitä ideaalityyppiä, joka tuoiloisessa julkisessa keskustelussa oli työttömistä rakentunut (surkea, uloslyöty, huono-osainen). Tällainen mielikuva oli tutkimusten mukaan empiirisesti väärä (Tuomikoski 1992) ja työttömiä vahingollisesti leimaava. (Ks. Vähätalo 1996.) Nyt voi kysyä, voiko nämä aiemmat tulokset ja päätelmät yleistää ja siirtää 1990-luvun pitkittyneen joukkotyöttömyyden oloihin. Matti Heikkilä on tutkinut sosiaalisten ongelmien ja taloudellisen muutoksen välistä yhteyttä Suomessa (Heikkilä 1995). Heikkilän mukaan on järkevää olettaa, että taloudellinen kasvu - yhdessä hyvinvointivaltion harjoittaman tulontasauksen kanssa - luo edellytyksiä yksilölliselle elintasolle. "Tämä mikrotason elintaso tarjoaa puolestaan välineitä hallita tai välttää aineellista ahdinkoa sekä psykososiaalisia ongelmia." (Mt., 3) Päin-

15 14 TYÖTÖN vastaisen muutoksen voi olettaa tuottavan päinvastaisia tuloksia: taloudellinen turvattomuus ja ahdinko (mm. työttömyys) todennäköisesti tuottaa erilaisia psykososiaalisia ongelmia, jotka sittemmin vaativat sosiaalipoliittisia toimia. Heikkilän tutkimus perustuu tilastollisiin aikasarjoihin. Osa muuttujista kuvaa kotitalouksien toimeentulovaikeuksia 1, osa psykososiaalisia ongelmia2 ja osa kansalaisten suhdetta hyvinvointivaltioon3. Selittävinä muuttujina olivat henkeä kohti laskettu bruttokansantuote vuoden 1990 rahan arvossa sekä työttömyysaste. (Mt.,4.) Heikkilän tiivistyksen mukaan "[u]seimpien ongelmien kehitys tarkastelukaudella on nouseva. Osan kohdalla määrällinen lisäys ajoittuu vuosikymmenen alun ns. lamavuosiin (esim. ulosotot, konkurssit, pakkohuutokaupat, häädöt ja panttilainat). Kuitenkin monen ongelman kohdalla kehitys on koko vuosikymmenen ollut nouseva ja tässä mielessä riippumaton yleisestä talouskehityksestä (esim. toimeentulotuki, osa häädöistä, verojen ulosperinnät, alkoholikuolemat ja huostaanotot)." (Mt., 5.) Psykososiaalisten ongelmien määrällinen muutos oli kuitenkin päinvastainen kuin oletettiin: sikäli kuin muutosta lamavuosina on ilmennyt, ongelmat ovat vähentyneet. "Psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet trendinomaisesti taloudellisen kasvun myötä. Tämä tulos käy yksiin niin Raunion (1983) kuin Narisenkin (1993) päätulosten kanssa. Riippuvuus on vahvimmillaan viivästettynä. Kysymys ei ole kausaalisesta yhteydestä. Tätä vahvistaa yhteyksien heikkeneminen trendipuhdistetussa aineistossa erityisesti itsemurhien ja avioerojen kohdalla. Kuitenkin trendipuhdistettu osa aineistosta antaa tukea sille havainnolle, että (makro)talouden kääntyessä alamäkeen myös eräät psykososiaaliset ongelmat (alkoholikuolemat, huostaanotot, henkirikokset) kääntyvät laskuun." (Mt., 9.) Psykososiaaliset ongelmat ovat lisäksi varsin vähän riippuvaisia työttömyysasteen muutoksista. "Työttömyyden... muutos... se-

16 1 Johdanto 15 littää yllättävän huonosti yksilötason psykososiaalisten ongelmien esiintyvyyttä." (Mt., 10.) Tältä osin tutkimuksen päätulos on, että "taloudellinen kasvu lisää ja lasku vähentää psykososiaalisia ongelmia vaikutuksen ollessa yleensä viivytetty." (Mt., 11.) Työttömyyden sosiaalisia seurauksia ajatellen tulos näyttää saavan tukea myöhemmistä, samaa ajanjaksoa koskevista tutkimuksista. Pekka Martikaisen ja Tapani Valkosen mukaan "kuolleisuuden kehitys on ollut laman aikana jonkin verran myönteisempää kuin sitä ennen" (1995, 73). Edelleen: "Laman vaikutusten arvioinnin kannalta on erityisen merkittävää, että kuolleisuus itsemurhiin on vähentynyt vuodesta Laman vaikutusten olisi pitänyt ilmetä nopeimmin ja selvimmin juuri itsemurhakuolleisuudessa." Heikkilä on korostetun varovainen vetäessään johtopäätöksiä ja pohtiessaan tulostensa merkitystä. Ennen sosiaalisia tai sosiaalipoliittisia päätelmiä tulos pitäisi Heikkilän mukaan kyetä tulkitsemaan, so. pitäisi pystyä arvioimaan, mitkä ovat aitoja syy-seuraus-yhteyksiä ja mitä kautta ne lyövät itsensä lävitse. Yksi tulkinnallinen mahdollisuus on viitata tulonjakoa koskeviin tutkimuksiin. Niiden mukaan mitään varsinaista repeämää yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa ei ole toistaiseksi päässyt syntymään. Lama on näkynyt ihmisten tuloissa niitä vähentäen, mutta lasku on ollut - karkein piirtein - tasaista. Tulonjakorakenne on säilynyt suurin piirtein ennallaan, tulotaso on vain laskenut kautta linjan. (Uusitalo 1997.) Jo valmiiksi alimmilla portailla olevat luonnollisesti laskevat alimmiksi, mutta olennaista on, että mitään isoa yhteiskunnallista haikeamaa tai luokkajakoa ei tulotilastojen valossa ole ilmennyt. Tulkintaa voisi vielä täydentää viittaamalla uusimpiin tuloksiin suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän muutoksista. Laajan, leikkauksien vaikutuksia koskevan tutkimuksen perustulos on selvä: kaikista supistuksista huolimatta suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä toimii vielä varsin hyvin. Se on - poikkeukset poislukien - kyennyt tarjoamaan kohtalaisen tai väittävän toimeentulon niillekin, joita lama on kohdellut kaltoin. (Ks. Heikkilä ym ) Näiden tulosten mukaan suomalainen yhteiskunta on siis sel-

17 16 TYÖTÖN vinnyt lamasta varsin tyydyttävästi. Tältä perustalta näyttää myös siltä, ettei ainakaan toistaiseksi ole vakavia perusteita puhua suomalaisen yhteiskunnan halkeamisesta tai uuden köyhälistön syntymisestä. Tällainen päätelmä on kuitenkin mahdollista kiistää. Tarkastelujen ja aineistojen luonne estää täysin tuotettavien johtopäätösten tekemistä. Heikkilä varoittaa viisaasti: "Tuloksia arvioitaessa on syytä pitää alati mielessä muuttujien eritasoisuus. Sosiaaliset ongelmat ovat pääsääntöisesti yksilötason havaintoihin perustuvia, kun taas mm. kansantuote ja työttömyysaste ovat aggregoituja suureita. Niin sanotun ekologisen virhepäätelmän välttäminen merkitseekin, että yhteiskuntatason riippuvuuksista ei johdeta vastaavia riippuvuuksia yksilötasolla." (Heikkilä 1995, 4.) Ongelman voi ilmaista myös konkreettisemmin. Kuvatuissa tutkimuksissa työttömyyden vaikutuksia on tutkittu mittaamalla työttömyysastetta tiettynä aikana ja tutkimalla sen yhteyttä erilaisten ongelmien määrään vastaavana aikana. Tarkastelut osoittavat, että työttömyysprosentin noustessa psykososiaaliset ongelmat vähentyvät. On kuitenkin täysin mahdollista, että työttömyys tuottaa pahentuvia vaikeuksia siitä kärsiville. Kun työttömät muodostavat vähemmistön ja ongelmien määrää kuvataan summaamalla kaikki yhteen, työttömien tilanne voi peittyä työllisen enemmistön tilanteen alle. Tämä on kuitenkin mahdollista vain jos työllisen enemmistön kehitys on myönteistä ja työttömän vähemmistön kielteistä. Tämä tuo esiin toisen loogisen tulkinnan edellä esitetyille tuloksille. Sen mukaan suomalainen yhteiskunta on polarisoitumassa: työllisen enemmistön tilanne voi kohentua, samalla kun pitkittyvä työttömyys lisää vähemmistön vaikeuksia ja kasaa heille sosiaalisia ongelmia. Halkeaminen ei vain ilmene, jos tutkimuksissa käytetään sellaisia muuttujia, jotka on saatu summaamalla kaikkien tilanne yhteen. Myös tämän tulkinnan tueksi on mahdollista viitata joihinkin empiirisiin, nimenomaan työttömiä koskeviin tuloksiin. Esimerkiksi Martikainen ja Valkonen toteavat em. tutkimuksessaan, että "[v]uosina työttömyyttä kokeneiden miesten kuolleisuus,

18 --- 1 Johdanto 17 ikä, koulutus, sosiaaliryhmä ja sukupuoli vakioituina oli jaksolla ,4-kertainen vuosina työssä olleisiin verrattuna" (mt., 74). Martikainen ja Vaikanen tulkitsevat tulostaan mm. viittaamalla työttömien mahdolliseen valikoitumiseen: keskimääräistä useammin työttömiksi päätyvät sellaiset ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi sairaita ja joiden kuolleisuus on tästä syystä korkeampaa. Jos näin on, työttömyys ei sinällään tuota kasvavaa kuolleisuutta, se vain valikoi heikommat syrjään. Tekijöiden mukaan ainakin osa työttömien ylikuolleisuudesta selittyy tältä perustalta. Ongelma jää kuitenkin avoimeksi: "on tärkeää seurata työttömyyden ja laman vaikutusta pitemmällä aikavälillä" (mt., 76). On myös mahdollista viitata työttömyystutkimuksen pitkään kansainväliseen perinteeseen, jossa on suurin piirtein riidatta päätelty, että "[t]yöttömille kasaantuu terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Mielenterveyden häiriöt, fyysiset sairaudet, itsemurhat ja laaja-alainen henkinen pahoinvointi ovat työttömille yleisempiä kuin työssä käyvillä." (Kalimo ja Vuori 1992, 29) Vastaavanlaisiin tuloksiin työttömyyteen liittyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista on päädytty myös useissa suomalaisissa tutkimuksissa (Koskela ym. 1993, Vähätalo 1996, Marski 1996, Huuhka ym. 1996). Tältä perustalta on myös vakavia syitä pelätä suomalaisen yhteiskunnan olevan polarisoitumassa väestön hyvinvoinnin osalta. Ainakin voi liioittelematta sanoa, että kysymys 1990-luvun joukkotyöttömyyden sosiaalisista seurauksista on vielä monella tapaa avoin. Kysymys sosiaalipolit iikan sisällöstä Julkisen talouden päädyttyä rahoituskriisiin 1990-luvun alussa keskeisimmät sosiaalipoliittiset keskustelut ovat koskeneet supistuksia. Sikäli kuin kysymys ei ole ollut yksin taloudellisesta

19 18 TYÖTÖN argumentaatiosta, leikkauksia on perusteltu viittaamalla mm. "sosiaalipolitiikan epäsuotuisiin kannustinvaikutuksiin". 4 Keskeinen ajatus on se, että "palkkatyön ulkopuolella olevien toimeentuloturva on mitoitettu niin hyväksi, että siirtyminen ansiotyöhön ei ole kannattavaa keskitasoa alemmilla palkoilla" (Heikkilä 1997, 4). Tämän pelätään johtavan siihen, että työttömät jäävät elämään ylimitoitetun sosiaaliturvan varaan sen sijaan, että tarttuisivat tarjolla oleviin töihin. Tämäntyyppiset pelot ovat tuottaneet yrityksiä epäsuotuisten kannustinvaikutusten poistamiseksi. Tämä on "jä*stelmien monimutkaisista kytkennöistä johtuen hankalaa. Lisäksi voidaan... olettaa, että mikäli keinoksi valitaan sosiaaliturvan saantiehtojen kiristäminen, syntyy muutoshetkellä aina nettomenetyksiä joidenkin väestöryhmien tai kotitalouksien kohdalla. Mikäli toimenpiteet vielä kohdistuvat suojaverkon alimpiin tasoihin, on riskinä köyhien määrän lisääntyminen ainakin väliaikaisesti." (Heikkilä mt.) Linjauksen perusteiksi on viitattu työmarkkinoiden joustavoittamisen tarpeeseen. Joko avoimena tai piilevänä vertailukohtana on Yhdysvallat, jossa työttömyysaste on merkittävästi eurooppalaista alempi. Tämä -näin ajattelutapa etenee -liittyy sikäläisten työmarkkinoiden ominaispiirteisiin: kun miniidipalkkoja ei ole ja työttömyysturva on heikko, ihmisten on selvitäkseen pakko tarttua myös matalapalkkaisiin ja tilapäisiin töihin. Näitä löytyy ennen muuta kasvavalta palvelualalta. Hyvinvointivaltion ylläpitoon liittyvät säädökset ja hyvä sosiaaliturva estävät- tämän tulkinnan mukaan -saman positiivisen kehityksen Suomessa. Saattaa siis olla, että taloudellinen nousu ja siihen liittyvä kotimarkkinoiden vilkastuminen on jo nyt tuottanut tilanteen, jossa töitä on kasvavasti tarjolla, varsinkin palvelualoilla. Tarjolla olevat tehtävät ovat palkkatasoltaan varsin heikkoja. Myös työsuhdeturva ja tehtävien pysyvyys on huonompi kuin mihin on Suomessa totuttu. Vaarana on, että uusi kasvuala ei saa tarvitsemaansa työvoimaa, koska väki saa paremmat edut muualta. Toiseksi sosiaalipoliittisessa keskustelussa on viitattu siihen, millaisia ovat pysyvöityvän työttömyyden sosiaaliset seuraukset pidemmällä aikavälillä. Jos osa väestä tottuu elämään ilman palk-

20 1 Johdanto 19 katyötä, heidän keskuuteensa todennäköisesti syntyy sellaisia ajattelu- ja käyttäytymistapoja, jotka oikeuttavat ja normaalistavat heidän poikkeavan elämäntapansa. Kun toisaalta tiedämme, että työttömyys on keskittynyt alueellisesti, on vaarana, että tällainen elämäntapa kehittyy paikoin hallitsevaksi. Asuinseudun korkea työttömyys saattaa ohjata uusien sukupolvien kasvamista ao. alueella. Tätä kautta kyseinen elämäntapa voi vähitellen muuttua ylisukupolviseksi, so. aidoksi osakulttuuriksi, joka eroaa virallisesta palkkatyöeetoksesta ja sen tausta-arvoista. Jos näin käy, on vakavia perusteita puhua suomalaisen yhteiskunnan kulttuurisesta halkeamisesta ja kokonaan uudentyyppisten sosiaalipoliittisten ongelmien synnystä. Oli ajattelutavasta mitä mieltä hyvänsä, se joka tapauksessa näyttää viime vuosina nousseen yhä tärkeämmäksi. Linjaus yrittää ratkaista ns. ylijäämäväestön ongelman tavalla, joka on yhteensopiva julkisen rahoituskriisin kanssa. Lisäksi ajattelutavalla on oma rakennepoliittinen perustelunsa. Näistä syistä se on vähitellen noussut myös virallista keskustelua ja politiikkaa hallitsevaksi näkemykseksi.5 Peter Taylor-Goobyn (1992) mukaan Isossa-Britanniassa käytiin merkittävä keskustelu juuri tästä teemasta ns. riippuvuuskulttuurin nimikkeen alla ja 1980-luvuilla. Tuloksena sosiaaliturvan saantiehtoja tiukennettiin ja tasoa laskettiin. Politiikka perustui oletukseen siitä, että julkisten sosiaalietuuksien kaventaminen pakottaa ihmiset joko hakemaan töitä tai ajaa perheet ja suvut pitämään huolta omistaan. Kyseinen politiikka on Taylor-Goobyn mukaan kuitenkin suurelta osin toiminut tavoitteidensa vastaisesti. Sen perustana on ollut ideaalityyppinen käsitys kansalaisyhteiskunnasta. Oletettiin, että on olemassa p rhe tai suku, joka voi kantaa sosiaalipoliittista vastuuta. Kun tämä oletus ei osunut oikeaan, kun perheet olivatkin heikkoja tai hajonneita, politiikka toimi pahimmillaan tavoitteidensa vastaisesti tai suorastaan pahensi niitä ongelmia, joiden ratkaisemiseen oli alun perin pyritty. Tätä kautta Taylor-Gooby esimerkiksi selittää katulasten ja -nuorten määrän kasvua Isossa Britanniassa.

21 20 TYÖTÖN Työmarkkinoiden joustavuutta korostava kannustava sosiaalipolitiikka ei näytä myöskään Suomessa nojaavan kunnolliseen empiiriseen näyttöön. Matti Heikkilä on käynyt lävitse leikkausten perusteluita ja toteaa, että kysymys on 'aidosta aatteesta' ainakin siinä mielessä, että "argurnentaatiotapojen lähtökohtaiset olettamukset ovat vaikeasti toteennäytettävissä" (1997, 27). Leikkauksia ja kannustavuuteen tähtääviä muutoksia "onkin viety lävitse muulla tavalla kuin tutkimuksellisesti perustellen" (sama). Perusteluina käytetään yksittäisiä esimerkkejä, joiden yleinen kantavuus on kyseenalainen. Koko keskustelu kantaa voimakkaasti uusklassisen talousteorian tai sosiaaliliberaalin yhteiskuntafilosofian leimaa. On jopa mahdollista epäillä ja kysyä, eikö tällaisen filosofian tai aatteellisen virtauksen valta-asema jo sinällään kuvaa suomalaisen yhteiskunnan halkeamista. Ainakin muutos hyvinvointivaltion rakentamisen ja laajentamisen aikaan on selvä (vrt. Kuusi 1961, ks. Karisto ym. 1998). On mahdollista kysyä, voisiko kannustavuuspuhe olla hyväosaisten aate, jonka avulla he - tai heidän edustajansa -perustelevat itsellensä edullista politiikkaa, so. säästöjen kohdistamista heikompiin. Jos yhteiskunta on samalla polarisoitumassa, kuvatun poliittisen linjauksen valta-asema jo itsessään kuvaa suomalaisen - tai laajemmin eurooppalaisen - yhteiskunnan halkeamista. Kysymys on-tämän ajattelutavan mukaan -sen sosioekonomisen halkeamisen aatteellisesta ja poliittisesta vastinparista, jota edellä on kuvattu. Kokoavasti voi sanoa, ettei nyt tarjolla olevan tutkimustiedon nojalla ole mahdollista sanoa, miten asia on, kumpi tai mikä käsitys osuu oikeaan. Vaarana on, että tärkeitä sosiaalipoliittisia ratkaisuja tehdään pääosin aatteellisten uskomusten varassa. Tutkimusongelma ja aineistot Edellä esitetyn keskustelun voi vetää yhteen toteamalla, että on ainakin kaksi perustavaa ongelmaa. Ensimmäinen koskee sitä, onko pitkittyvä työttömyys tuottamassa huono-osaisuuden uu-

22 1 Johdanto = denlaista kasautumista vaiko ei. Toinen liittyy kysymykseen kansalaisyhteiskunnan toimintatavasta, so. siitä, millä tavoin pitkäaikais- tai pysyväistyöttömät osaansa sopeutuvat, millaista arvo- tai asenneilmastoa he asettuvat kantamaan. Se, millaista sosiaalipolitiikkaa pidetään parhaana, riippuu ratkaisevasti siitä, miten näihin kysymyksiin vastataan. Tutkimuksen kannalta olennaista on havaita, että peruskysymykset ovat - tavatlomasta poliittisuudestaan huolimatta - empiirisiä ongelmia, so. kysymyksiä, joihin on mahdollista vastata keräämällä ja analysoimalla havaintoaineistoja. Tässä on tämän tutkimuksen keskeinen tavoite. Ongelmana on selvittää, millä tavalla luvun suomalaiset työttömät - ennen muuta pitkäaikaistyöttömät - selviytyvät. Jo kysymyksenasettelu kertoo siitä, että tutkimuksen näkökulma on toinen kuin mihin sosiaalipoliittisissa arviointitutkimuksissa yleisimmin on totuttu. Tavallista on, että työttömyyttä koskevat tutkimukset jäsentyvät tavalla tai toisella tietyn sosiaalipoliittisen järjestelmän näkökulmasta. Kysytään esimerkiksi työttömyysturvajärjestelmän muutoksen vaikutuksia. Tässä tutkimusta jäsentävä ajattelu lähtee kansalaisten näkökulmasta. Tutkimuksessa kysytään sitä, millaisia selviytymistapoja ihmiset itse arjessaan rakentavat ja tältä perustalta arvioidaan, millaista apua he tarvitsevat. Sikäli kuin sosiaalipoliittisia järjestelmiä lainkaan arvioidaan, niitä tarkastellaan tästä näkökulmasta. Lähestymistapa soveltuu hyvin sellaiseen sosiaalipoliittiseen ajatteluun, joka korostaa, että parhaimmillaan sosiaalipolitiikka voi auttaa ihmisiä auttamaan itseään. Näkökulman perusta on ennen muuta eettinen. Tässä tutkimuksessa lähdetään siitä, että sosiaalitutkimuksen tehtävänä on auttaa inhimillisten kärsimysten vähentämisessä. Keinona on tutkia sitä, mistä ihmiset kärsivät. Keskustelu politiikan arvoista ja keinoista voidaan perustaa myös tähän. Tällaisessa tutkimuksessa Työttömän tarina -aineisto on tärkeä. Vuosina työttömille järjestettiin kirjoituskilpailu, jossa heiltä tiedusteltiin, miten he ovat selvinneet (Laaksonen ja Piela 1993). Aineistossa on vastausta tähän kysymykseen.

23 22 TYÖTÖN Aineisto tarjoaa rikkaan kuvauksen työttömien arjesta, mutta samalla sen käyttöön liittyy ongelmia. Kun kysymys on kirjoituskilpailusta, osallistujat eivät muodosta edustavaa otosta työttömistä. Tämä merkitsee, että aineiston perustalta ei ole mahdollista tehdä päätelmiä ilmiöiden yleisyydestä. Sen perustalta on kuitenkin mahdollista erottaa toistuvuutta ja tätä kautta rakentaa erilaisten selviytymistapojen malleja. Niiden esiintyvyyttä ja yleisyyttä on mahdollista tarkastella muunlaisten aineistojen avulla. Vuonna 1996 suoritettiin tässä tarkoituksessa erillinen kyselytutkimus (N = 4 134, ks.liite 1). Sen avulla koeteltiin tarina-aineiston ja seuranta-aineistojen perustalta syntyneitä kysymyksiä ja teorioita. Kyselytutkimuksen etuna on aineiston edustavuus, jolloin yleisyyttä koskevat päätelmät ovat suhteellisen luotettavia. Ongelmat liittyvät aineiston poikkileikkaukselliseen luonteeseen. Tiettynä hetkenä tehdyn mittauksen nojalla on hankala arvioida ajan ylitse tapahtunutta muutosta. Tämä vaikeuttaa varsinkin luotettavia, syy-yhteyksiä koskevia päätelmiä. Tästä syystä tutkimusaineistoja on täydennetty seurantatutkimuksella, joka perustuu vuonna 1987 suoritetun haastattelututkimuksen väestöotoksen seurantatietoihin. Tätä kautta on syntynyt monipuolinen tutkimusaineisto, jossa eri aineistotyypit täydentävät toisiaan ja paikkaavat toistensa puutteita. Aineistojen analyysi, raportin rakenne ja sisältö perustuvat näkökulmaan, jonka tarkempi sisältö on raportoitu toisaalla (Kortteinen 1992 ). Tässä riittää, kun nostetaan esiin keskeinen tulos: tulokseksi on syntynyt yksi iso työttömien selviytymistä kuvaava tarina, jossa on monia eri versioita. Luvuissa 2-5 tämä tarina esitetään rinnan kahdella eri kielellä: toisaalta työttömien itsensä kirjoittamien tarinoiden kautta ja toisaalta kvantitatiivisena analyysina. Liikkeelle lähdetään siitä mistä työttömätkin, so. irtisanomisesta.

24 II Terveys 1. Irtisanominen, nöyryytys ja häpeä Irtisanotuksi tuleminen on nöyryyttävää. Tämä koskee yhtäläisesti kaikkia, sukupuolesta ja sosioekonomisesta ryhmästä riippumatta. Kysymys on niin vallitsevasta kokemistavasta, että jopa sellaiset kertojat, jotka oman arvionsa mukaan ovat suoriutuneet töistään huonosti, saattavat nousta irtisanomistilanteessa ankaraan vastarintaan. Pohjana on nimenomaan tilanteen tai kohtelun nöyryyttävyys. Luottoneuvottelija, yksinäinen mies, 34 v., ei lapsia "Kului kuukausi ja sitten tulikin vakava paikka. To imitusjohtaja pyysi minua huoneeseensa. Paikalla olivat myös lähin esimieheni eli tuotantopäällikkö, sekä luottamusmies. Minä olin läsnä syytetyn ominaisuudessa. Kerrattiin minun tekemisiäni. Johtaja luki työtehotilastoja tulkiten niitä minulle epäedulliseen suuntaan juuri sen verran kuin tilastot antavat myöten. Olin kuulemma muodostunut yhdistykselle niin raskaaksi kiviriipaksi että minut oli laitettava pois. Yhdistyksen talous ei kestäisi minun jatkuvaa läsnäoloa. Suorasukaisesti toimitusjohtaja T kyseli minulta, että 'eikö minua hävetä', miksi minä 'pelleilen' tällä tavoin ja niin edespäin... Sitten hän sanoin, että minun on irtisanouduttava välittömästi. Muuten asia vietäisiin oikeuteen. Va ikka asia

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS Maarit Tamminen-Sutac KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS runoja Kasvamisen kipeä kauneus Maarit Tamminen-Sutac Kuvat: Maarit Tamminen-sutac, Mari Mäkelä, Teuvo Littunen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL 1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot