Työtön. Matti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien. selviytymisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työtön. Matti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien. selviytymisestä"

Transkriptio

1

2

3 Työtön

4 Matti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski Työtön Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä Julkaistu yhteistyössä STAKESin ja Kansaneläkelaitoksen kanssa KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TAMMI HELSINKI

5 Tämän teoksen julkaisemiseen on saatu Suomen Kirjasäätiön myöntämää valikoivaa tuotantotukea HANKI JA JÄÄ -sarja Taitto: Kustannus Oy Tamara Press Matti Kortteinen & Hannu Tuomikoski, 1998 ISBN X Painettu Karisto Oy:n kirjapainossa Hämeenlinna 1998

6 Esipuhe T ämän kirjan juuret ovat 1990-luvun alussa. Taloudellinen lama nosti työttömyyden äkillisesti historiallisiin ennätyslukuihin. Samalla hyvinvointivaltion rahoitusperusta ajautui vaikeuksiin. Tilanne pakotti pohtimaan uudella tavalla kansakunnan strategisia valintoja. Samalla syntyi pelkoja ja uhkakuvia siitä, millaista tulevaisuutta kohden olemme menossa. Tämä tutkimus kuvaa osaltaan tuolloisten strategisten valintojen seurauksia. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla työttömät - erityisesti pitkäaikaistyöttömät - ovat Suomessa selviytyneet. Aineistot kattavat ajan eri tavoin vuodesta 1987 vuoteen Tutkimus on syntynyt läheisessä yhteistyössä molempien kirjoittajien kesken. Matti Kortteinen on kantanut päävastuun tarina-aineistojen ja Hannu Tuomikoski tilastollisten aineistojen analyysista. Vuoden 1996 kysely on suunniteltu ja suoritettu yhdessä. Tutkimus perustuu Suomen Akatemian, Kansaneläkelaitoksen ja STAKESin (Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen) yhteiseen rahoitukseen. Kiitämme myös Suomen tietokirjailijoiden liittoa apurahasta. Teoksen tai osia siitä ovat lukeneet Marko Elovainio, Matti Heikkilä, Katri Hellsten, Teela Jyrkinen-Pakkasvirta, Jouko Karjalainen, Antero Kiianmaa, Marketta Rajavaara, JP Roos, Juha Siltala, Jussi Simpura ja Matti Virtanen. Haluamme kiittää heitä monista huomautuksista, jotka ovat pakottaneet tutkimuksen perus-

7 linjan ja useiden erillisten kohtien aiheellisiin selventämisyrityksiin. Kiitämme lämpimästi Marjo Janssonia, Allan Tuomaalaa, Leila Hölttää ja Jaana Mäki-Tikkalaa avusta isojen ja vaikeiden aineistojen käsittelyssä. Helsingissä Tekijät

8 Sisällys Esipuhe JOHDANTO II TERVEYS Irtisanominen, nöyryytys ja häpeä Työttömyys ja sairastavuus Sairastavuus ja sosiaalinen epäluottamus Yhteenveto: kysymys sosiaalisen epäluottamuksen taustasta IHMISSUHTEET Sosiaalinen ankkuroituminen: yhteiskunnalliset vs. yhteisölliset suhteet Yhteisöllinen ankkuroituminen vs. yksilöitynyt kulttuuri Markkinalogiikasta lahjan logiikkaan Yhteenveto: ajatus sosiaalisen syrjäytymisen sisällöstä IV TALOUS Johdanto Yksinpärjäämisen ongelma Yhteisöllisen selviytymisen ongelma Yhteenveto V JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Työttömien selviytyminen Huono-osaisuuden kasautuminen Sosiaalipoliittinen ongelma Viitteet Liite: Tutkimuksen menetelmät ja aineistot Kirjallisuus

9

10 1 Johdanto "Toivottavasti saan rahaa pääsiäiseksi. Jääkaapissa on kaksi perunaa ja 1 lihaliemikuutio, purkki persikoita ja kukkarossa 70 penniä rahaa. Seuraava käyntini Pelastusarmeijassakin on vasta kahden viikon kuluttua." "Me olemme kyllä nähneet todellista nälkää, lapset ovat kyllä saaneet ruokaa koulussa, mutta kun sielläkin on vähennetty ruokakuluja niin ei sielläkään saa enää vatsaansa täyteen, monta kertaa ei lämmintä ruokaa ole riittänyt vaan on täytynyt tyytyä maitoon ja pariin leipäpalaan. Meidän perheen ruoka koostuu pääasiassa perunasta, kauraryynistä, lenkkimakkarastakin tehdään 4 ateriaa. Lihaa ei pysty ostamaan, silloin tällöin tarjousjauhelihaa. Maitoa jatkamme vedellä. Leipää pyrin leipomaan itse. Monta kertaa ei ole mitään keitettäväksi kuin kauraryyniä. Tämä on kyllä hyvää laihdutuskuuria, mieskin painaa enää vain 52 kg, itse olen laihtunut 1 0 kg. Onneksi olen saanut ystävi Itä marjoja ja sieniä ja mehu ja. Äitini, joka saa itse pientä eläkettä on joskus maksanut puhelinlaskun ja tuonut ruokaa, kun on kuullut, että taas on kaapit tyhjät. Nyt kun vuoden alusta kiristyi toimeentulotuki, niin enää ei oteta huomioon menoksi puh.kuluja, ei vaateostoja, ei

11 10 TYÖTÖN lehden vuosikertaa (meille ei kyllä ole lehteä tullutkaan), ei tv-lupaa, ei tiehoitomaksuja. Ainoat mitkä otetaan huomioon on sähkölasku. Lääkärikulujakaan ei enää huomioida. Miten tästä voi jatkaa eteenpäin? Ruoka ei ole kovin monipuolista, on varmaan puutetta vitamiineista yms:sta. Meidän perheellä kaikilla on huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä ja väsymystä, joka ei ole normaalia." (nimim. Kuinka kauan tämmöinen voi jatkua?) "Menetimme työpaikkamme mieheni kanssa noin vuotta sitten, minä ensin ja mieheni 112 vuotta myöhemmin. Nyt saamme toimeentulotukea ja mieheni saa työttömyyskorvausta. Saamme ruokaa vaatteisiin ja laskuihin mk kuukaudessa. Vuokran ja sähkön maksaa sos.toimisto. Puhelin- ym. laskut joudumme maksamaan tuosta mk:sta. Ruokaan jää hyvin vähän rahaa. Yöt kierrämme kauppojen roskalaatikoita. Sieltä löydämme aika paljon syötävää ruokaa, mm. kaikki leivät. Meillä on pakastin, johon voimme pakastaa. joskus joudun monta tuntiakin yöllä paistamaan lihaa pakkaseen, sillä roskisruoka on heti valmistettava. Mutta kyllä joskus löytyy mikropakkauksia, joissa on myyntiaikaakin jäljellä." (nimim. Emme ole ronkeleita) Tällä tavoin suomalaisten työttömien arkea kuvataan teoksessa "Kirjeitä nälästä" (Hänninen ja Karjalainen 1994). Julkaisu on kooste 200 kirjeestä, jotka on saatu nälkää kokeneilta. Teosta seuranneessa julkisessa keskustelussa tekstiä arvosteltiin mm. esittämällä, että kirjeet eivät edusta suomalaisia työttömiä ja että niiden perustalta syntyy tämän vuoksi harhaanjohtava yleiskuva. Tutkijat puolustautuivat korostamalla, että puheenvuorot ovat itsessään tärkeitä sen ymmärtämiseksi, kuinka vakavia ongelmat pahimmillaan ovat. Avoimeksi kuitenkin jäi se, kuinka syvää ja laajaa inhimillistä hätää lama ja työttömyys on Suomessa synnyttänyt.

12 1 Johdanto 11 Yhteiskunnallinen tausta Lama kymmenkertaisti pitkäaikaistyöttömyyden Suomessa (Santamäki-Vuori 1996, 11). Vaikka taloudellinen nousu on vuoden 1994 jälkeen kääntänyt kokonaistyöttömyyden laskuun, pitkäaikaistyöttömien määrässä ei ole tapahtunut suurtakaan alenemista (ks. kuvio 1). Yli vuoden työttöminä olleita on vuonna 1997 jo reilusti yli 30 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Lisäksi on otettava huomioon, että tosiasiallinen pitkäaikaistyöttömyys on Santamäki-Vuoren mukaan kuitenkin vielä tätäkin suurempi ongelma. "Jos yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrään lisätään [ työllistämis ]toimenpiteiden piirissä olevat pitkäaikaistyöttömät sekä ne pitkäaikaistyöttömät, joiden työttömyys on al- Kuvio 1. Kokonaistyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kehitys , Kokonaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömät

13 12 TYÖTÖN kanut uudelleen tukityön tai muun tilapäistyön jälkeen, päädytään normaalimäärittelyyn nähden arviolta ehkä kaksinkertaiseen pitkäaikaistyöttömien määrään" (Santamäki-Vuori 1996, 58). Kirjoittajan mukaan "tämä arvio on ehkä jopa liian maltillinen, jos sen suhteuttaa Ruotsin tilanteeseen". Täsmällistä arviota on vaikea esittää, mutta olennaista on, että useamman vuoden ajan työttömyyttä poteneita on paljon suurempi osuus kuin, mitä pelkkä yhtäjaksoiseen yli vuoden työttömyyteen perustuva laskenta osoittaa. "Voidaan arvioida, että tästä löyhemmin määritellystä pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuva työttömyysaste on Suomessa kymmenen prosentin tuntumassa" (mt., 58). Santamäki Vuoren arvion mukaan tässä mielessä pitkäaikaistyöttömiä on siis jo noin puolet kaikista työttömistä eli karkeasti arvioituna ihmistä. Santamäki-Vuoren tutkimuksen ydinkysymys on siinä, "missä määrin pitkäaikaistyöttömyydestä on ylipäätään pystytty irtautumaan" (mt., 11). Tulos on synkkä: kiertoa on hyvin niukalti. "Tulosten mukaan alle 1/10 pitkäaikaistyöttömistä onnistui kestävämmin irtautumaan työttömyydestä [vuosien aikana] ja oli pääosin normaalityössä vuoden 1994 jälkipuoliskolla. Sen sijaan melkein 2/3 oli myös tuolloin pääosin työttömänä altistuen suurelle riskille syrjäytyä pysyvästi työmarkkinoilta. Noin puolet heistä oli alle 40-vuotiaita ja 314 oli ollut töissä välittömästi ennen pitkäaikaistyöttömäksi tuloa" (mt., 3). Sama tulos on vahvistunut myöhemmissä tutkimuksissa: mm. erilaisten työllistämistoimien vaikutukset ovat olleet varsin vähäisiä. Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua pysyväistyöttömyydeksi (ks. esim. Mustonen 1998). Mittasuhteiltaan 1990-luvun tilanne muistuttaa suuresti ja 70-lukujen taitetta. Myös tuolloin työmarkkinoille syntyi voimakas epätasapaino, kun työvoiman kysyntä maataloudessa

14 ! _J?hdanto 13 supistui. Työmarkkinat kuitenkin tasapainottuivat voimakkaan maassa- ja maastamuuton kautta. Yli suomalaista muutti pysyvästi Ruotsiin. Nyt tällaista mahdollisuutta ei ole. Maan sisällä ei ole sellaista voimakasta kasvualaa, joka vetäisi pitkäaikaistyöttömät töihin. Korkea työttömyys on lisäksi yleiseurooppalainen ongelma. Tässä on tilanteen rakenteellinen erikoisuus, joka näyttää patoavan työttömyyden aiempaa pysyvämmin korkealle tasolle. Kysymys on siitä, miten tämä ns. ylijäämäväestö selviytyy ja mikä olisi viisasta sosiaalipolitiikkaa. Tämä on lähiajan keskeisimpiä sosiaalisia ja sosiaalipoliittisia ongelmia. Ellei sen ratkaisemisessa onnistuta, on pelättävissä, että suomalaiseen yhteiskuntaan on syntymässä uudenlaisia luokkajakaja ja halkeamia. Kysymys sosiaalisista seur auksista Työttömyyden seurauksia koskevissa tutkimuksissa 1980-luvun lopulla havaittiin, että työttömyys laskee psyykkistä hyvinvointia, mutta kehitys ei ole kasautuvaa: pahoinvointi ei kasva määrättä työttömyyden jatkuessa vaan vakiintuu tietylle tasolle palautuakseen ennalleen uudelleen työllistymisen yhteydessä (ks. Lahelma 1989). Tulosten pohjalta alettiin arvostella sitä ideaalityyppiä, joka tuoiloisessa julkisessa keskustelussa oli työttömistä rakentunut (surkea, uloslyöty, huono-osainen). Tällainen mielikuva oli tutkimusten mukaan empiirisesti väärä (Tuomikoski 1992) ja työttömiä vahingollisesti leimaava. (Ks. Vähätalo 1996.) Nyt voi kysyä, voiko nämä aiemmat tulokset ja päätelmät yleistää ja siirtää 1990-luvun pitkittyneen joukkotyöttömyyden oloihin. Matti Heikkilä on tutkinut sosiaalisten ongelmien ja taloudellisen muutoksen välistä yhteyttä Suomessa (Heikkilä 1995). Heikkilän mukaan on järkevää olettaa, että taloudellinen kasvu - yhdessä hyvinvointivaltion harjoittaman tulontasauksen kanssa - luo edellytyksiä yksilölliselle elintasolle. "Tämä mikrotason elintaso tarjoaa puolestaan välineitä hallita tai välttää aineellista ahdinkoa sekä psykososiaalisia ongelmia." (Mt., 3) Päin-

15 14 TYÖTÖN vastaisen muutoksen voi olettaa tuottavan päinvastaisia tuloksia: taloudellinen turvattomuus ja ahdinko (mm. työttömyys) todennäköisesti tuottaa erilaisia psykososiaalisia ongelmia, jotka sittemmin vaativat sosiaalipoliittisia toimia. Heikkilän tutkimus perustuu tilastollisiin aikasarjoihin. Osa muuttujista kuvaa kotitalouksien toimeentulovaikeuksia 1, osa psykososiaalisia ongelmia2 ja osa kansalaisten suhdetta hyvinvointivaltioon3. Selittävinä muuttujina olivat henkeä kohti laskettu bruttokansantuote vuoden 1990 rahan arvossa sekä työttömyysaste. (Mt.,4.) Heikkilän tiivistyksen mukaan "[u]seimpien ongelmien kehitys tarkastelukaudella on nouseva. Osan kohdalla määrällinen lisäys ajoittuu vuosikymmenen alun ns. lamavuosiin (esim. ulosotot, konkurssit, pakkohuutokaupat, häädöt ja panttilainat). Kuitenkin monen ongelman kohdalla kehitys on koko vuosikymmenen ollut nouseva ja tässä mielessä riippumaton yleisestä talouskehityksestä (esim. toimeentulotuki, osa häädöistä, verojen ulosperinnät, alkoholikuolemat ja huostaanotot)." (Mt., 5.) Psykososiaalisten ongelmien määrällinen muutos oli kuitenkin päinvastainen kuin oletettiin: sikäli kuin muutosta lamavuosina on ilmennyt, ongelmat ovat vähentyneet. "Psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet trendinomaisesti taloudellisen kasvun myötä. Tämä tulos käy yksiin niin Raunion (1983) kuin Narisenkin (1993) päätulosten kanssa. Riippuvuus on vahvimmillaan viivästettynä. Kysymys ei ole kausaalisesta yhteydestä. Tätä vahvistaa yhteyksien heikkeneminen trendipuhdistetussa aineistossa erityisesti itsemurhien ja avioerojen kohdalla. Kuitenkin trendipuhdistettu osa aineistosta antaa tukea sille havainnolle, että (makro)talouden kääntyessä alamäkeen myös eräät psykososiaaliset ongelmat (alkoholikuolemat, huostaanotot, henkirikokset) kääntyvät laskuun." (Mt., 9.) Psykososiaaliset ongelmat ovat lisäksi varsin vähän riippuvaisia työttömyysasteen muutoksista. "Työttömyyden... muutos... se-

16 1 Johdanto 15 littää yllättävän huonosti yksilötason psykososiaalisten ongelmien esiintyvyyttä." (Mt., 10.) Tältä osin tutkimuksen päätulos on, että "taloudellinen kasvu lisää ja lasku vähentää psykososiaalisia ongelmia vaikutuksen ollessa yleensä viivytetty." (Mt., 11.) Työttömyyden sosiaalisia seurauksia ajatellen tulos näyttää saavan tukea myöhemmistä, samaa ajanjaksoa koskevista tutkimuksista. Pekka Martikaisen ja Tapani Valkosen mukaan "kuolleisuuden kehitys on ollut laman aikana jonkin verran myönteisempää kuin sitä ennen" (1995, 73). Edelleen: "Laman vaikutusten arvioinnin kannalta on erityisen merkittävää, että kuolleisuus itsemurhiin on vähentynyt vuodesta Laman vaikutusten olisi pitänyt ilmetä nopeimmin ja selvimmin juuri itsemurhakuolleisuudessa." Heikkilä on korostetun varovainen vetäessään johtopäätöksiä ja pohtiessaan tulostensa merkitystä. Ennen sosiaalisia tai sosiaalipoliittisia päätelmiä tulos pitäisi Heikkilän mukaan kyetä tulkitsemaan, so. pitäisi pystyä arvioimaan, mitkä ovat aitoja syy-seuraus-yhteyksiä ja mitä kautta ne lyövät itsensä lävitse. Yksi tulkinnallinen mahdollisuus on viitata tulonjakoa koskeviin tutkimuksiin. Niiden mukaan mitään varsinaista repeämää yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa ei ole toistaiseksi päässyt syntymään. Lama on näkynyt ihmisten tuloissa niitä vähentäen, mutta lasku on ollut - karkein piirtein - tasaista. Tulonjakorakenne on säilynyt suurin piirtein ennallaan, tulotaso on vain laskenut kautta linjan. (Uusitalo 1997.) Jo valmiiksi alimmilla portailla olevat luonnollisesti laskevat alimmiksi, mutta olennaista on, että mitään isoa yhteiskunnallista haikeamaa tai luokkajakoa ei tulotilastojen valossa ole ilmennyt. Tulkintaa voisi vielä täydentää viittaamalla uusimpiin tuloksiin suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän muutoksista. Laajan, leikkauksien vaikutuksia koskevan tutkimuksen perustulos on selvä: kaikista supistuksista huolimatta suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä toimii vielä varsin hyvin. Se on - poikkeukset poislukien - kyennyt tarjoamaan kohtalaisen tai väittävän toimeentulon niillekin, joita lama on kohdellut kaltoin. (Ks. Heikkilä ym ) Näiden tulosten mukaan suomalainen yhteiskunta on siis sel-

17 16 TYÖTÖN vinnyt lamasta varsin tyydyttävästi. Tältä perustalta näyttää myös siltä, ettei ainakaan toistaiseksi ole vakavia perusteita puhua suomalaisen yhteiskunnan halkeamisesta tai uuden köyhälistön syntymisestä. Tällainen päätelmä on kuitenkin mahdollista kiistää. Tarkastelujen ja aineistojen luonne estää täysin tuotettavien johtopäätösten tekemistä. Heikkilä varoittaa viisaasti: "Tuloksia arvioitaessa on syytä pitää alati mielessä muuttujien eritasoisuus. Sosiaaliset ongelmat ovat pääsääntöisesti yksilötason havaintoihin perustuvia, kun taas mm. kansantuote ja työttömyysaste ovat aggregoituja suureita. Niin sanotun ekologisen virhepäätelmän välttäminen merkitseekin, että yhteiskuntatason riippuvuuksista ei johdeta vastaavia riippuvuuksia yksilötasolla." (Heikkilä 1995, 4.) Ongelman voi ilmaista myös konkreettisemmin. Kuvatuissa tutkimuksissa työttömyyden vaikutuksia on tutkittu mittaamalla työttömyysastetta tiettynä aikana ja tutkimalla sen yhteyttä erilaisten ongelmien määrään vastaavana aikana. Tarkastelut osoittavat, että työttömyysprosentin noustessa psykososiaaliset ongelmat vähentyvät. On kuitenkin täysin mahdollista, että työttömyys tuottaa pahentuvia vaikeuksia siitä kärsiville. Kun työttömät muodostavat vähemmistön ja ongelmien määrää kuvataan summaamalla kaikki yhteen, työttömien tilanne voi peittyä työllisen enemmistön tilanteen alle. Tämä on kuitenkin mahdollista vain jos työllisen enemmistön kehitys on myönteistä ja työttömän vähemmistön kielteistä. Tämä tuo esiin toisen loogisen tulkinnan edellä esitetyille tuloksille. Sen mukaan suomalainen yhteiskunta on polarisoitumassa: työllisen enemmistön tilanne voi kohentua, samalla kun pitkittyvä työttömyys lisää vähemmistön vaikeuksia ja kasaa heille sosiaalisia ongelmia. Halkeaminen ei vain ilmene, jos tutkimuksissa käytetään sellaisia muuttujia, jotka on saatu summaamalla kaikkien tilanne yhteen. Myös tämän tulkinnan tueksi on mahdollista viitata joihinkin empiirisiin, nimenomaan työttömiä koskeviin tuloksiin. Esimerkiksi Martikainen ja Valkonen toteavat em. tutkimuksessaan, että "[v]uosina työttömyyttä kokeneiden miesten kuolleisuus,

18 --- 1 Johdanto 17 ikä, koulutus, sosiaaliryhmä ja sukupuoli vakioituina oli jaksolla ,4-kertainen vuosina työssä olleisiin verrattuna" (mt., 74). Martikainen ja Vaikanen tulkitsevat tulostaan mm. viittaamalla työttömien mahdolliseen valikoitumiseen: keskimääräistä useammin työttömiksi päätyvät sellaiset ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi sairaita ja joiden kuolleisuus on tästä syystä korkeampaa. Jos näin on, työttömyys ei sinällään tuota kasvavaa kuolleisuutta, se vain valikoi heikommat syrjään. Tekijöiden mukaan ainakin osa työttömien ylikuolleisuudesta selittyy tältä perustalta. Ongelma jää kuitenkin avoimeksi: "on tärkeää seurata työttömyyden ja laman vaikutusta pitemmällä aikavälillä" (mt., 76). On myös mahdollista viitata työttömyystutkimuksen pitkään kansainväliseen perinteeseen, jossa on suurin piirtein riidatta päätelty, että "[t]yöttömille kasaantuu terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Mielenterveyden häiriöt, fyysiset sairaudet, itsemurhat ja laaja-alainen henkinen pahoinvointi ovat työttömille yleisempiä kuin työssä käyvillä." (Kalimo ja Vuori 1992, 29) Vastaavanlaisiin tuloksiin työttömyyteen liittyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista on päädytty myös useissa suomalaisissa tutkimuksissa (Koskela ym. 1993, Vähätalo 1996, Marski 1996, Huuhka ym. 1996). Tältä perustalta on myös vakavia syitä pelätä suomalaisen yhteiskunnan olevan polarisoitumassa väestön hyvinvoinnin osalta. Ainakin voi liioittelematta sanoa, että kysymys 1990-luvun joukkotyöttömyyden sosiaalisista seurauksista on vielä monella tapaa avoin. Kysymys sosiaalipolit iikan sisällöstä Julkisen talouden päädyttyä rahoituskriisiin 1990-luvun alussa keskeisimmät sosiaalipoliittiset keskustelut ovat koskeneet supistuksia. Sikäli kuin kysymys ei ole ollut yksin taloudellisesta

19 18 TYÖTÖN argumentaatiosta, leikkauksia on perusteltu viittaamalla mm. "sosiaalipolitiikan epäsuotuisiin kannustinvaikutuksiin". 4 Keskeinen ajatus on se, että "palkkatyön ulkopuolella olevien toimeentuloturva on mitoitettu niin hyväksi, että siirtyminen ansiotyöhön ei ole kannattavaa keskitasoa alemmilla palkoilla" (Heikkilä 1997, 4). Tämän pelätään johtavan siihen, että työttömät jäävät elämään ylimitoitetun sosiaaliturvan varaan sen sijaan, että tarttuisivat tarjolla oleviin töihin. Tämäntyyppiset pelot ovat tuottaneet yrityksiä epäsuotuisten kannustinvaikutusten poistamiseksi. Tämä on "jä*stelmien monimutkaisista kytkennöistä johtuen hankalaa. Lisäksi voidaan... olettaa, että mikäli keinoksi valitaan sosiaaliturvan saantiehtojen kiristäminen, syntyy muutoshetkellä aina nettomenetyksiä joidenkin väestöryhmien tai kotitalouksien kohdalla. Mikäli toimenpiteet vielä kohdistuvat suojaverkon alimpiin tasoihin, on riskinä köyhien määrän lisääntyminen ainakin väliaikaisesti." (Heikkilä mt.) Linjauksen perusteiksi on viitattu työmarkkinoiden joustavoittamisen tarpeeseen. Joko avoimena tai piilevänä vertailukohtana on Yhdysvallat, jossa työttömyysaste on merkittävästi eurooppalaista alempi. Tämä -näin ajattelutapa etenee -liittyy sikäläisten työmarkkinoiden ominaispiirteisiin: kun miniidipalkkoja ei ole ja työttömyysturva on heikko, ihmisten on selvitäkseen pakko tarttua myös matalapalkkaisiin ja tilapäisiin töihin. Näitä löytyy ennen muuta kasvavalta palvelualalta. Hyvinvointivaltion ylläpitoon liittyvät säädökset ja hyvä sosiaaliturva estävät- tämän tulkinnan mukaan -saman positiivisen kehityksen Suomessa. Saattaa siis olla, että taloudellinen nousu ja siihen liittyvä kotimarkkinoiden vilkastuminen on jo nyt tuottanut tilanteen, jossa töitä on kasvavasti tarjolla, varsinkin palvelualoilla. Tarjolla olevat tehtävät ovat palkkatasoltaan varsin heikkoja. Myös työsuhdeturva ja tehtävien pysyvyys on huonompi kuin mihin on Suomessa totuttu. Vaarana on, että uusi kasvuala ei saa tarvitsemaansa työvoimaa, koska väki saa paremmat edut muualta. Toiseksi sosiaalipoliittisessa keskustelussa on viitattu siihen, millaisia ovat pysyvöityvän työttömyyden sosiaaliset seuraukset pidemmällä aikavälillä. Jos osa väestä tottuu elämään ilman palk-

20 1 Johdanto 19 katyötä, heidän keskuuteensa todennäköisesti syntyy sellaisia ajattelu- ja käyttäytymistapoja, jotka oikeuttavat ja normaalistavat heidän poikkeavan elämäntapansa. Kun toisaalta tiedämme, että työttömyys on keskittynyt alueellisesti, on vaarana, että tällainen elämäntapa kehittyy paikoin hallitsevaksi. Asuinseudun korkea työttömyys saattaa ohjata uusien sukupolvien kasvamista ao. alueella. Tätä kautta kyseinen elämäntapa voi vähitellen muuttua ylisukupolviseksi, so. aidoksi osakulttuuriksi, joka eroaa virallisesta palkkatyöeetoksesta ja sen tausta-arvoista. Jos näin käy, on vakavia perusteita puhua suomalaisen yhteiskunnan kulttuurisesta halkeamisesta ja kokonaan uudentyyppisten sosiaalipoliittisten ongelmien synnystä. Oli ajattelutavasta mitä mieltä hyvänsä, se joka tapauksessa näyttää viime vuosina nousseen yhä tärkeämmäksi. Linjaus yrittää ratkaista ns. ylijäämäväestön ongelman tavalla, joka on yhteensopiva julkisen rahoituskriisin kanssa. Lisäksi ajattelutavalla on oma rakennepoliittinen perustelunsa. Näistä syistä se on vähitellen noussut myös virallista keskustelua ja politiikkaa hallitsevaksi näkemykseksi.5 Peter Taylor-Goobyn (1992) mukaan Isossa-Britanniassa käytiin merkittävä keskustelu juuri tästä teemasta ns. riippuvuuskulttuurin nimikkeen alla ja 1980-luvuilla. Tuloksena sosiaaliturvan saantiehtoja tiukennettiin ja tasoa laskettiin. Politiikka perustui oletukseen siitä, että julkisten sosiaalietuuksien kaventaminen pakottaa ihmiset joko hakemaan töitä tai ajaa perheet ja suvut pitämään huolta omistaan. Kyseinen politiikka on Taylor-Goobyn mukaan kuitenkin suurelta osin toiminut tavoitteidensa vastaisesti. Sen perustana on ollut ideaalityyppinen käsitys kansalaisyhteiskunnasta. Oletettiin, että on olemassa p rhe tai suku, joka voi kantaa sosiaalipoliittista vastuuta. Kun tämä oletus ei osunut oikeaan, kun perheet olivatkin heikkoja tai hajonneita, politiikka toimi pahimmillaan tavoitteidensa vastaisesti tai suorastaan pahensi niitä ongelmia, joiden ratkaisemiseen oli alun perin pyritty. Tätä kautta Taylor-Gooby esimerkiksi selittää katulasten ja -nuorten määrän kasvua Isossa Britanniassa.

21 20 TYÖTÖN Työmarkkinoiden joustavuutta korostava kannustava sosiaalipolitiikka ei näytä myöskään Suomessa nojaavan kunnolliseen empiiriseen näyttöön. Matti Heikkilä on käynyt lävitse leikkausten perusteluita ja toteaa, että kysymys on 'aidosta aatteesta' ainakin siinä mielessä, että "argurnentaatiotapojen lähtökohtaiset olettamukset ovat vaikeasti toteennäytettävissä" (1997, 27). Leikkauksia ja kannustavuuteen tähtääviä muutoksia "onkin viety lävitse muulla tavalla kuin tutkimuksellisesti perustellen" (sama). Perusteluina käytetään yksittäisiä esimerkkejä, joiden yleinen kantavuus on kyseenalainen. Koko keskustelu kantaa voimakkaasti uusklassisen talousteorian tai sosiaaliliberaalin yhteiskuntafilosofian leimaa. On jopa mahdollista epäillä ja kysyä, eikö tällaisen filosofian tai aatteellisen virtauksen valta-asema jo sinällään kuvaa suomalaisen yhteiskunnan halkeamista. Ainakin muutos hyvinvointivaltion rakentamisen ja laajentamisen aikaan on selvä (vrt. Kuusi 1961, ks. Karisto ym. 1998). On mahdollista kysyä, voisiko kannustavuuspuhe olla hyväosaisten aate, jonka avulla he - tai heidän edustajansa -perustelevat itsellensä edullista politiikkaa, so. säästöjen kohdistamista heikompiin. Jos yhteiskunta on samalla polarisoitumassa, kuvatun poliittisen linjauksen valta-asema jo itsessään kuvaa suomalaisen - tai laajemmin eurooppalaisen - yhteiskunnan halkeamista. Kysymys on-tämän ajattelutavan mukaan -sen sosioekonomisen halkeamisen aatteellisesta ja poliittisesta vastinparista, jota edellä on kuvattu. Kokoavasti voi sanoa, ettei nyt tarjolla olevan tutkimustiedon nojalla ole mahdollista sanoa, miten asia on, kumpi tai mikä käsitys osuu oikeaan. Vaarana on, että tärkeitä sosiaalipoliittisia ratkaisuja tehdään pääosin aatteellisten uskomusten varassa. Tutkimusongelma ja aineistot Edellä esitetyn keskustelun voi vetää yhteen toteamalla, että on ainakin kaksi perustavaa ongelmaa. Ensimmäinen koskee sitä, onko pitkittyvä työttömyys tuottamassa huono-osaisuuden uu-

22 1 Johdanto = denlaista kasautumista vaiko ei. Toinen liittyy kysymykseen kansalaisyhteiskunnan toimintatavasta, so. siitä, millä tavoin pitkäaikais- tai pysyväistyöttömät osaansa sopeutuvat, millaista arvo- tai asenneilmastoa he asettuvat kantamaan. Se, millaista sosiaalipolitiikkaa pidetään parhaana, riippuu ratkaisevasti siitä, miten näihin kysymyksiin vastataan. Tutkimuksen kannalta olennaista on havaita, että peruskysymykset ovat - tavatlomasta poliittisuudestaan huolimatta - empiirisiä ongelmia, so. kysymyksiä, joihin on mahdollista vastata keräämällä ja analysoimalla havaintoaineistoja. Tässä on tämän tutkimuksen keskeinen tavoite. Ongelmana on selvittää, millä tavalla luvun suomalaiset työttömät - ennen muuta pitkäaikaistyöttömät - selviytyvät. Jo kysymyksenasettelu kertoo siitä, että tutkimuksen näkökulma on toinen kuin mihin sosiaalipoliittisissa arviointitutkimuksissa yleisimmin on totuttu. Tavallista on, että työttömyyttä koskevat tutkimukset jäsentyvät tavalla tai toisella tietyn sosiaalipoliittisen järjestelmän näkökulmasta. Kysytään esimerkiksi työttömyysturvajärjestelmän muutoksen vaikutuksia. Tässä tutkimusta jäsentävä ajattelu lähtee kansalaisten näkökulmasta. Tutkimuksessa kysytään sitä, millaisia selviytymistapoja ihmiset itse arjessaan rakentavat ja tältä perustalta arvioidaan, millaista apua he tarvitsevat. Sikäli kuin sosiaalipoliittisia järjestelmiä lainkaan arvioidaan, niitä tarkastellaan tästä näkökulmasta. Lähestymistapa soveltuu hyvin sellaiseen sosiaalipoliittiseen ajatteluun, joka korostaa, että parhaimmillaan sosiaalipolitiikka voi auttaa ihmisiä auttamaan itseään. Näkökulman perusta on ennen muuta eettinen. Tässä tutkimuksessa lähdetään siitä, että sosiaalitutkimuksen tehtävänä on auttaa inhimillisten kärsimysten vähentämisessä. Keinona on tutkia sitä, mistä ihmiset kärsivät. Keskustelu politiikan arvoista ja keinoista voidaan perustaa myös tähän. Tällaisessa tutkimuksessa Työttömän tarina -aineisto on tärkeä. Vuosina työttömille järjestettiin kirjoituskilpailu, jossa heiltä tiedusteltiin, miten he ovat selvinneet (Laaksonen ja Piela 1993). Aineistossa on vastausta tähän kysymykseen.

23 22 TYÖTÖN Aineisto tarjoaa rikkaan kuvauksen työttömien arjesta, mutta samalla sen käyttöön liittyy ongelmia. Kun kysymys on kirjoituskilpailusta, osallistujat eivät muodosta edustavaa otosta työttömistä. Tämä merkitsee, että aineiston perustalta ei ole mahdollista tehdä päätelmiä ilmiöiden yleisyydestä. Sen perustalta on kuitenkin mahdollista erottaa toistuvuutta ja tätä kautta rakentaa erilaisten selviytymistapojen malleja. Niiden esiintyvyyttä ja yleisyyttä on mahdollista tarkastella muunlaisten aineistojen avulla. Vuonna 1996 suoritettiin tässä tarkoituksessa erillinen kyselytutkimus (N = 4 134, ks.liite 1). Sen avulla koeteltiin tarina-aineiston ja seuranta-aineistojen perustalta syntyneitä kysymyksiä ja teorioita. Kyselytutkimuksen etuna on aineiston edustavuus, jolloin yleisyyttä koskevat päätelmät ovat suhteellisen luotettavia. Ongelmat liittyvät aineiston poikkileikkaukselliseen luonteeseen. Tiettynä hetkenä tehdyn mittauksen nojalla on hankala arvioida ajan ylitse tapahtunutta muutosta. Tämä vaikeuttaa varsinkin luotettavia, syy-yhteyksiä koskevia päätelmiä. Tästä syystä tutkimusaineistoja on täydennetty seurantatutkimuksella, joka perustuu vuonna 1987 suoritetun haastattelututkimuksen väestöotoksen seurantatietoihin. Tätä kautta on syntynyt monipuolinen tutkimusaineisto, jossa eri aineistotyypit täydentävät toisiaan ja paikkaavat toistensa puutteita. Aineistojen analyysi, raportin rakenne ja sisältö perustuvat näkökulmaan, jonka tarkempi sisältö on raportoitu toisaalla (Kortteinen 1992 ). Tässä riittää, kun nostetaan esiin keskeinen tulos: tulokseksi on syntynyt yksi iso työttömien selviytymistä kuvaava tarina, jossa on monia eri versioita. Luvuissa 2-5 tämä tarina esitetään rinnan kahdella eri kielellä: toisaalta työttömien itsensä kirjoittamien tarinoiden kautta ja toisaalta kvantitatiivisena analyysina. Liikkeelle lähdetään siitä mistä työttömätkin, so. irtisanomisesta.

24 II Terveys 1. Irtisanominen, nöyryytys ja häpeä Irtisanotuksi tuleminen on nöyryyttävää. Tämä koskee yhtäläisesti kaikkia, sukupuolesta ja sosioekonomisesta ryhmästä riippumatta. Kysymys on niin vallitsevasta kokemistavasta, että jopa sellaiset kertojat, jotka oman arvionsa mukaan ovat suoriutuneet töistään huonosti, saattavat nousta irtisanomistilanteessa ankaraan vastarintaan. Pohjana on nimenomaan tilanteen tai kohtelun nöyryyttävyys. Luottoneuvottelija, yksinäinen mies, 34 v., ei lapsia "Kului kuukausi ja sitten tulikin vakava paikka. To imitusjohtaja pyysi minua huoneeseensa. Paikalla olivat myös lähin esimieheni eli tuotantopäällikkö, sekä luottamusmies. Minä olin läsnä syytetyn ominaisuudessa. Kerrattiin minun tekemisiäni. Johtaja luki työtehotilastoja tulkiten niitä minulle epäedulliseen suuntaan juuri sen verran kuin tilastot antavat myöten. Olin kuulemma muodostunut yhdistykselle niin raskaaksi kiviriipaksi että minut oli laitettava pois. Yhdistyksen talous ei kestäisi minun jatkuvaa läsnäoloa. Suorasukaisesti toimitusjohtaja T kyseli minulta, että 'eikö minua hävetä', miksi minä 'pelleilen' tällä tavoin ja niin edespäin... Sitten hän sanoin, että minun on irtisanouduttava välittömästi. Muuten asia vietäisiin oikeuteen. Va ikka asia

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne. YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys 1990-2010 Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Segregaation aika. Yhteiskuntapolitiikka80

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa Muuttuva Salo Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa Sari Kehusmaa, YT, Tutkimuspäällikkö, THL (Kelan tutkimus) Minna Ylikännö, Johtava tutkija, Kelan

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot