V AASAN KAUPUNKI LAPSET KESKELLÄMME LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V AASAN KAUPUNKI LAPSET KESKELLÄMME LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 V AASAN KAUPUNKI LAPSET KESKELLÄMME LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN OHJELMA Lapsi- ja perhepoliittinen toimikunta Vaasa 2001

2 TOIVEVANHEMPIEN - TOIVEKASVATTAJIEN MUOTOKUVA että niillä olisi aikaa lapsille eivät ole sitä mieltä, että aina pitää olla paras jos tekee jotain väärin, antaa yrittää uudestaan ja jos ei onnistu niin neuvoo ymmärtäisivät, jos on vaikeaa tai jotain muuta kerrottavaa pitäisivät kurissa ja panisivat joskus työhön tulevaa elämää varten jotka eivät antaisi arestia pienistä asioista koko päiväksi eivät suutu kamalan helposti jotka antaisivat minun päättää (joskus) mitä syödään.. He tulevat illalla peittelemään ja antavat suukon auttavat läksyissä kuuntelevat ja auttavat lasta, jos on tapahtunut jotain perheellä pitäisi olla myös hauskoja, yhteisiä hetkiä saisi rahaa, mutta jos saa kaiken, mitä haluaa, ei ole mitään haaveiltavaa.. Isolahden koulun luokkalaisten kuvailemana (koonnut Katja Björklund)

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu SAATTEEKSI 1 TOIMIKUNNAN JA TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN JA TYÖSKENTELY LAPSET JA PERHEET NYKY-YHTEISKUNNASSA Perhe ja vanhemmuus Lapsuuden kehitysvaiheet ja hyvän kasvun ja kehityksen edellytyksiä Syrjäytymisriskit ja ennaltaehkäisy YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA LAPSIA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA VAASAN LAPSI- JA PERHEPOLIITTISEN OHJELMAN PERUSTA Ohjelman tarkoitus Ohjelman lähtökohdat Ohjelman rakenne Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Vaasassa, tiivistelmä selvitysosasta...12 Vaasan väestörakenne ja väestömuutokset...12 Lasten ja lapsiperheiden elinolot ja elintaso Vaasa lasten ja lapsiperheiden elinympäristönä...12 Alle kouluikäisten palvelut...13 Peruskouluikäisten palvelut...13 Nuorten palvelut ( Toinen aste)...14 Suojelu ja turvallisuus...14 Vapaa-aika...15 Osallistuminen...15 Kolmannen sektorin rooli...15 Vanhempien ja lasten mielipiteitä Haasteet Vaasan lapsi- ja perhepolitiikalle TAVOITTEET JA EHDOTUKSET OHJELMAN TOTEUTTAMISEKSI Tavoitteet ja toimenpiteet Ehdotukset ohjelman toteuttamiseksi...22 LIITEOSA: Lapset, nuoret ja lapsiperheet Vaasassa, hyvinvoinnin selvitysosa 2001

4 SAATTEEKSI Vaasan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma on valmistunut kaupunginhallituksen nimeämän toimikunnan ja sen valmisteluelimeksi nimetyn työryhmän yhteistyönä. Se linjaa yleistä ennaltaehkäisevää työtä, mikä koskee kaikkia vaasalaisia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria ja heidän perheitään. Ohjelman tarkoituksena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia nostamalla esiin lasten ja nuorten näkökulma suunnittelussa, päätöksenteossa ja toiminnassa, vahvistamalla vanhemmuutta lapsen ensisijaisena kasvattajana, sopimalla yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä lapsi- ja perhepolitiikan toteuttamiselle sekä kehittämällä lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaa. Ohjelma perustuu vaasalaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja palveluja koskevaan selvitykseen sekä selvityksessä esiin nousseisiin haasteisiin. Haasteiden pohjalta on määritelty neljä keskeistä tavoitetta ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä ehdotukset ohjelman toteuttamiseksi. Toteuttaminen edellyttää sektorirajat ylittävää, moniammatillista yhteistyötä ja verkostomaista toimintaa sekä välittämisen, lasten ja nuorten kuulemisen ja huomioimisen kulttuuria. Vaasassa Vaasan lapsi- ja perhepoliittinen toimikunta

5 1 TOIMIKUNNAN JA TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN JA TYÖSKENTELY Vaasan kaupunginhallitus päätti asettaa Vaasan perhe- ja lapsipoliittisen ohjelman laatimista varten seitsenjäsenisen toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin määritellä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin kannalta merkitykselliset asiat sekä kiinnittää erityisesti huomiota alueella toimivien kaupungin ja kolmannen sektorin yksiköiden työnjakoon ja toimintaperiaatteisiin. Tätä aikaisemmin kaupunginvaltuusto oli päättänyt ohjelman laatimisesta sekä toimikunnan ja työryhmän asettamisesta MLL:n Vaasan yhdistyksen aloitteesta. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Orvokki Männistö ja varapuheenjohtajaksi May-Gret Axell kaupunginhallitusta edustavina jäseninä sekä muiksi jäseniksi lautakuntien esittämistä henkilöistä Matti Pesonen (sosiaalilautakunta), Viveca Bäck (terveyslautakunta), Rauha Vörlund (opetuslautakunta), Tapio Oikarinen (kulttuurilautakunta) ja Markku Ahonpää (vapaa-aikalautakunta). Toimikunnan valmisteluelimeksi apulaiskaupunginjohtaja nimesi osastopäällikkö Sinikka Starckin johdolla toimivan viranhaltijatyöryhmän, johon jäseninä kuuluivat terveydenhoitaja Sinikka Blomqvist terveysvirastosta, vt. kulttuurisihteeri Anna Hintsala kulttuurivirastosta, apulaisasemakaava-arkkitehti Marketta Kujala kaupunkisuunnittelusta, opettaja Seppo Mäenpää opetusvirastosta, osastopäällikkö Tuija Seppälä vapaaaikavirastosta, osastosihteeri Hilkka Sundqvist sosiaalivirastosta ja suunnitteluyksikön päällikkö Bo Ståhl teknisestä virastosta. Valtuustokauden vaihtumisen johdosta kaupunginhallitus päätti , että vanha toimikunta jatkaa tehtävässään ja että toimikausi päättyy ohjelman valmistuttua kuitenkin viimeistään vuoden 2002 päättyessä. Toimikunta kokoontui kymmenen kertaa ja työryhmä 11 kertaa. Toimikunta muutti ensimmäisessä kokouksessaan ohjelman nimeksi Vaasan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma. Toimikunta kuuli työskentelynsä aikana seuraavia henkilöitä: terveydenhoitaja Sinikka Blomqvist terveysvirastosta, lastenpsykiatri Seppo Hulkki terveysvirastosta, projektivastaava Tiina Mäki Vaasan setlementtiyhdistyksestä ja puheenjohtaja Veikko Siltanen Jukolan Rakentaja-Jukolas Byggare ry:stä Nuorten edustajien kanssa toimikunnalla ja työryhmällä oli yhteinen keskustelutilaisuus Lisäksi toimikunta järjesti koulutuspäivän aiheena lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen sekä osallistui työskentelyn aikana mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, vanhempien kohtaamista sekä kouluterveyskyselyjä koskeviin koulutuksiin. Lapsipoliittinen ohjelma perustuu aina paikkakunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen selvitykseen, mikä Vaasassa tehtiin kartoittamalla 90-luvun kehitystä sekä tämän hetken haasteita. Ohjelmaa varten kartoitettiin myös noin 600 vaasalaisen lapsen, vanhemman, lasten parissa työskentelevän ja kolmannen sektorin edustajan mielipide. Tavoitteena oli kattava nykytilanteen kuvaus, jota eri toimialat ja päätöksentekijät voivat hyödyntää työssään. Ohjelman teon rinnalla laadittiin yhteistyössä seurakunnan, MLL:n ja muiden yhteisöjen kanssa vanhemmuuden tukemiseksi suunnitelma vuosittain toistuvista ikäkausiluennoista, joiden toteuttaminen aloitettiin keväällä Toimikunnan ja työryhmän jäsenet kiittävät kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat auttaneet ohjelman teossa kommentein, kannanotoin sekä kyselyjen ja koulutusten järjestämisessä. 3

6 2 LAPSET JA PERHEET NYKY-YHTEISKUNNASSA Yhteiskuntatieteellisessä lapsuustutkimuksessa on alettu 1980-luvun puolivälistä tutkia lapsen asemaa yhteiskunnan jäsenenä ja toimijuutta omissa yhteisöissään; mitä lapset ajattelevat ja miten he osallistuvat. Näkemykset ovat muuttuneet, kun tieto lapsista ja heidän sosiaalisista suhteistaan on lisääntynyt; lapset ovat myös aktiivisia toimijoita, jotka osaavat tuoda esille omia ajatuksiaan ja toiveitaan vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa. Nykyaikaisen lapsipolitiikan lähtökohtana on ajatus lapsista yhtenä pysyvänä väestöryhmänä, joka tulee ottaa huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lapsuus nähdään itsenäisenä elämänvaiheena, joka on sinällään arvokas eikä vain kasvamista aikuisuuteen (Lehtinen Anja-Riitta). Myös valtioneuvoston selonteossa Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa vuonna 1995 lapsipolitiikan lähtökohdaksi otettiin käsitys lapsesta itsenäisenä subjektina, jolla on samat oikeudet kuin aikuisillakin. Selonteossa korostettiin lapsuutta erityisenä elämänvaiheena. (Näkökulmia lapsipolitiikkaan) 2.1 Perhe ja vanhemmuus Perhe on vanhemmuuden ja tunteiden ydinyhteisö, joka rakentuu jatkuvuudelle ja läsnäololle. Kodissa siirtyvät vahvasti yhteisön arvot ja perinteet. Vanhempien antaman kotikasvatuksen asema on ensiarvoisen tärkeä ja se on kaiken muun kasvatuksen perusta. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Yhteiskunnan muutoksen mukana myös perhe on muuttunut. Avoliitot, avioerot, yhden huoltajan perheet, uusperheet jne. ovat mullistaneet käsitystä perheestä. Perhettä koskevia muutoksia voidaan pitää yhtä tärkeinä kuin muita yhteiskunnan rakennemuutoksia. Uusperheiden myötä sosiaalinen vanhemmuus biologisen rinnalla tai sijasta on tullut osaksi lasten arkea. Vanhemmuus on nyky-yhteiskunnassa vaikea asia. Aiemmin vanhempien kasvatus- ja huolenpitotehtävää tukeneet sosiaaliset verkostot ovat ohentuneet ratkaisevasti ja kulttuuriset ketjut katkeilleet. Vaikeaksi vanhemmuuden tekee myös se, että nyt on löydettävä ratkaisuja moniin sellaisiin kasvatuskysymyksiin, joita ennen ei ollut. Vanhemmuutta voi myös vaikeuttaa näköalattomuus. Yhteiskunnan jatkuvan muutoksen vuoksi vanhemmat eivät aina tiedä, millaiseen yhteiskuntaan he ovat lapsia kasvattamassa. Vanhemmat haluavat lapsilleen yleensä kaikkea hyvää: aineellista hyvinvointia, tietoja, taitoja ja terveyttä, ystäviä ja turvallisuutta. Tietoa vanhemmuudesta ja kasvatuksesta on, vaikeutena on tiedon soveltaminen käytäntöön ja oman linjan löytäminen. Perhetyötä tekevien käsitys on, että vanhemmat tarvitsevat apua ja tukea jämäkkyyteen (Kuuskoski Eeva). Yhteiskuntapolitiikan tutkijat ovat tuoneet esille kaksi ehkä eniten perhe-elämään vaikuttavaa asiaa. Ensinnäkin työelämän vaativuus, lyhytaikaisten työsuhteiden lisääntyminen ja työttömyyden uhka uuvuttavat vanhemmat niin, ettei perheelle jää aikaa eikä energiaa. Toisaalta työelämä on haastavaa ja palkitsevaa aivan toisella tavalla kuin lasten kasvattaminen, mikä saattaa aiheuttaa korostuneesti työhön perustuvan elämäntavan. Riitta Jallinoja on tarkastellut perheen ja ansiotyön keskinäistä kilpailua käyttämällä hyväksi aikaa, mikä on paras mahdollinen mittari osoittamaan, mitä pidämme tärkeänä. Mitä enemmän annamme aikaa jollekin, sitä merkityksellisempänä sitä pidämme. Perheen aika on Suomessa, kun nainen on noin vuotias ja mies pari vuotta vanhempi. Itselle annettu aika on pidentynyt noin viidellä vuodella parissakymmenessä vuodessa. Vasta äidiksi tulleet tavoittelevat täydellistä äitiyttä. He elävät nyt totaalisesti lapsen ehdoilla. Lapselle annetaan lähes kaikki aika, eikä sitä tahdo jäädä muuhun, ei edes puolisolle. Noin vuoden sisällä nuoret äidit alkavat tuntea itsensä eristyneiksi, he kokevat vaikeana elää pienessä maailmassa neljän seinän sisällä. Lapsi saattaa viedäkin kaiken ajan. Mitä koulutetuimpia nuoret äidit ovat ja mitä haastavampi työ, sitä nopeammin he palaavat ansiotyöhön. Työ ja perhe asetetaan vastakkain rajummin kuin koskaan ennen. Jallinoja päätyy tehtyjen tutkimusten perusteella kärjistämään, että kodista on tullut työpaikka ja työpaikasta koti. Ihmiset viihtyvät siellä, missä heitä palkitaan ja missä he voivat menestyä. (Jallinoja Riitta) 4

7 Asennetutkimuksissa käy ilmi, että kansalaiset ovat perheen puolella. 80% suomalaisista on sitä mieltä, että perhe on heille hyvin tärkeä. 90% on sitä mieltä, että perheen merkitystä painottavien arvojen pitäisi korostua enemmän. Riitta Jallinojan mukaan tuntuu siltä kuin vauhdissa olisi kaksi junaa, jotka viilettävät eri suuntiin eivätkä pysähdy koskaan samalle asemalle. Perhe on emotionaalisesti tärkein asia ihmisten elämässä ja sen antama arvo tuo pohjan menestyä myös työelämässä. Ohjeena tilanteeseen on esitetty tasapainon ideaa, työelämän ja perhe-elämän sekä harrastusten tasapainoista kokonaisuutta hyvinvoinnin perustana. (Jallinoja Riitta) Isän merkitys lapsen kannalta ymmärretään toisin kuin ennen. Isiä kannustetaan ottamaan vanhempainlomaa, hoitamaan lapsia, viettämään aikaa heidän kanssaan ja ottamaan osaa lasten ja perheiden harrastuksiin. Uuden isän vanhemmuus edellyttää jaettua vanhemmuutta. Siinä vanhemmuus nähdään hoivatyönä, joka voidaan ja joka tulee jakaa isän ja äidin kesken. Uudessa isyydessä mies näkee isyytensä tärkeänä itselleen, elämänvaiheena, johon kannattaa panostaa ja josta kannattaa ottaa vaarin (Huttunen Jouko). Vanhempien eroissa lapsen kannalta keskeistä on, miten lapsen suhde molempiin vanhempiin voi jatkua. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan ja huoltajaan. Kuitenkin osassa eroja lapselle ja isälle jää vain rajoitettu tapaamisoikeus. Ero voi olla myös alkua vanhemmuudesta syrjäytymiselle. (Kuuskoski Eeva) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sopimusvaltiot ovat sitoutuneet antamaan apua vanhemmille heidän hoitaessaan kasvatustehtäväänsä ja huolehtimaan lasten palvelujen kehittämisestä. Perheet eivät selviä ilman taloudellista tukea, asiantuntija-apua ja palveluita kuten neuvolaa, päivähoitoa ja koulua. Sosiaalisen tuen oletetaan pitävän yllä psyykkistä tasapainoa ja auttavan tulkitsemaan asioita myönteisestä näkökulmasta. Mitä vähemmän henkilöillä on ihmissuhteita perheen ulkopuolelle, sitä ongelmallisempana hän kokee vuorovaikutuksen oman lapsen ja perheen kanssa. Perheen tarjoamalla sosiaalisella tuella, etenkin puolisoiden välisellä tuella, on ihmisen terveyttä suojaava vaikutus. Tärkeimmät perheen ulkopuoliset lapsen sosiaaliseen verkkoon kuuluvat ihmiset ovat sukulaiset, lasten leikkitovereiden vanhemmat ja päivähoitohenkilökunta. Erityisesti suhteet omiin vanhempiin ovat tärkeitä voimavaratekijöitä nuorille perheille. Myös naapuruston merkitys on kohenemassa. Vanhempainryhmistä, avoimista tapaamispaikoista, isäkerhoista ja erilaisista äiti-lapsi kahviloista on runsaasti hyviä kokemuksia. Suuri apu tulee vertaisryhmistä; äidit/isät tapaavat samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia. Perheiden käsityksellä tulevaisuudesta on merkitystä. Jos ihmisen käsitys on tulevaisuudestaan voittopuolisesti myönteinen, toimii se ihmisen voimavarana antaen tavoitteita ja motivoiden pyrkimään eteenpäin. (Pelkonen Marjaana) 2.2 Lapsuuden kehitysvaiheet ja hyvän kasvun ja kehityksen edellytyksiä Lapsen elämänkaari ja sen keskeiset kehitysvaiheet on kuvattu seuraavassa Erik H. Eriksonin kehityspsykologiseen ajatteluun pohjautuen. Hänen mukaansa ihmisen olemassaolo jokaisella hetkellä on riippuvainen kolmesta tapahtumakokonaisuudesta, jotka täydentävät toisiaan. Ne ovat biologiset tapahtumat, psyykkiset tapahtumat ja yhteisölliset tapahtumat. Vauvaiässä on äärettömän tärkeätä, että lapsi kokee olevansa turvassa. Tämä kokemus syntyy hyvin yksinkertaisista asioista kuten lämmöstä ja läheisyydestä ja toisaalta siitä, että lapsen perustarpeista huolehditaan. Kun vanhemmat onnistuvat tehtävässään riittävän hyvin, lapselle kehittyy perusluottamus, joka on terveyden ja psyykkisen kehityksen kulmakivi. Voidaan puhua Eriksonin mukaan riittävän hyvistä vanhemmista. Varhaislapsuuden aika on lapsen toinen ja kolmas elinvuosi, yksilöllisen heräämisen aika. Lihasten hallinta, liikkuminen ja puhe kehittyvät nopeasti. Silloin muodostuu itsenäisyyden tunteen perusta. Lapsella on luonnostaan tarve olla keskipisteenä. Tämä ikäkausi on lapsen tahtoelämän heräämisen aikaa. Esimerkiksi tottelemisen oppimisella herkkyyskausi on 2-3 vuoden ikäisenä. Vuorovaikutussuhde yksilön ja ympäristön välillä on monimuotoinen ja monimutkainen. Vanhempien tulee varoa vaatimasta lapselta liikoja tai asettamasta häntä vielä tässä vaiheessa liian suurten itsenäisten valintojen eteen. 5

8 Leikki-ikä kestää noin 3-vuotiaasta kuuden vuoden ikään. Se on aikaa, jolloin ympäristön normeja, sääntöjä ja käyttäytymistapoja sisäistetään ja niistä muodostuu yksilön omia psyykkisiä rakenteita. Lapsen tietoisuus itsestään, perheestään ja ympäröivästä yhteiskunnasta laajenee ja syvenee. Tämä tapahtuu paljolti leikin avulla. Lapsen ilo ja mielikuvitus leikeissä on valtava. Tätä kehitysvaihetta kuvaa aloitteellisuus, luovuus ja aktiivisuus. Koulu ja toveripiiri harrastuksineen ovat kouluiän (noin 7-11 v.) tärkeät tekijät. Lapsella on käytössä valtavasti energiaa ja luovuutta. Tässä iässä syntyy Eriksonin mukaan perussuhtautuminen työhön. Merkitsevää on, saako lapsi riittävästi rakentavaa palautetta toiminnastaan, rakentuuko hänelle kokemus omasta pystyvyydestään. Keskeinen tämän ikävaiheen kehitystehtävä on ahkeruus, pystyvyys ja itseluottamus. Lapsen käsitys itsestä, minäkuva, muotoutuu tässä iässä siitä, mitä hän osaa. Professori Lea Pulkkisen mukaan kaikissa kulttuureissa lapset oppivat juuri tässä iässä kulttuurinsa perustaitoja. Suomessa on yleistä, että lapset ovat koulun jälkeen iltapäivät omissa oloissaan ilman aikuisen mallia arjen hallinnasta. Harrastuksiin, jos osallistutaan, osallistutaan yleensä vasta illalla. Ryhmään kuuluminen on perusasioita yhteisöön jäsentymisen oppimisessa. Syrjäytyminen on Pulkkisen mukaan sitä, että ei kuulu mihinkään ryhmään, ei ole kenellekään tärkeä. Hänen mielestään tämä sosiaalistumisen tärkeä vaihe on syytä ottaa huomioon, vaikka tämänikäiset lapset usein näyttävät selviytyvän arjesta aikuisten vähäisellä tuella. Haasteena on myös iltapäivätoiminta koko ala-asteiän. Sisäisten voimien kasvaminen ja yksilöllisyyden tunteen voimistuminen herättää ihmisen etsimään omaa itseään. Nuoruudessa hän tekee sen kokeilemalla erilaisia rooleja, ottamalla potkupintaa elämäänsä vanhempien ja ympäristön tarjoamista malleista. Itsenäistyminen ei synny ilman tuskaa, sillä jonkinasteinen roolihajaannus tai epävarmuus on kehitykselle välttämätön. Ilman yhteisön kapinallisia ei mikään vanha muoto ja perinne voi kehittyä. Perusvoima, joka tässä kehitysvaiheessa voi syntyä, on Eriksonin mukaan uskollisuus: kyky säilyttää läheiset suhteet vääjäämättömissä arvojärjestelmien konflikteissa. (Erikson, Erik H; Kinnunen Saara). Jokaisella elämänvaiheella on tärkeä merkitys yksilön kehityksessä. 2.3 Syrjäytymisriskit ja ennaltaehkäisy Enemmistö Suomen lapsista ja nuorista voi hyvin. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä Stakesista on todennut, että valtaenemmistön hyvinvointi lisääntyy entisestään. Noin 70 % lapsista ja nuorista voi hyvin, noin 30%:lle kasautuu ongelmia. Ongelmien ryhmässä on 5-10% niitä, jotka ovat jo erityisen tuen piirissä, 10-15%:lla on näkyviä tai selvästi havaittavia pulmia oppimisvaikeuksista päihteiden käyttöön ja pikkurikollisuuteen ja loput 10-15% eivät vielä oireile, mutta ympäristön ym. tekijöiden suhteen on havaittavissa vaaratekijöitä. Syrjäytymisuhkat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä (Rimpelä Matti). Syrjäytymisellä ymmärretään tavallisesti kasaantunutta huono-osaisuutta, johon yhdistyvät pitkäaikainen ja usein toistuva työttömyys, toimeentulo-ongelmat, elämän hallintaan liittyvät ongelmat ja syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Syrjäytymiseen liitetään aineellisen hyvinvoinnin puute ja toisaalta yhteisöllisyyden puute. Syrjäytyminen voi olla yksilöllistä, mutta usein myös kokonaiset ihmisryhmät tai alueet syrjäytyvät. Sosiologi Kari Vähätalo kehottaa panostamaan jatkossakin sosiaalisen ja alueellisen tasa-arvon ylläpitämiseen, jotta vältytään Suomen laita-alueitten tai kaupunkien heikoimmilla asuinalueilla ilmenevältä näköalattomuudelta. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat: - Pitkäaikaistyöttömät - Ylivelkaiset - Asunnottomat - Alkoholiongelmaiset - Huumeiden käyttäjät - Lapset ja nuoret, joiden perheissä on sosiaalis-taloudellisia vaikeuksia - Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset ja nuoret - Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja mielenterveysongelmaiset - Maahanmuuttajat 6

9 Työ, terveys ja ihmisten yhteys ovat tutkimuksissa hyvän elämän edellytyksiä. Vaasanseudun ruotsinkieliset miehet elävät 9 vuotta ja naiset 4,5 vuotta kauemmin kuin suomenkieliset lähinaapurinsa. Markku T. Hyyppä on tutkimuksessaan tarkastellut sosiaalisen pääoman vaikutusta tuhannen suomen- ja tuhannen ruotsinkielisen terveyteen. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että epäluottamus heikentää merkitsevästi ihmisen terveyttä. Merkittävästi suurempi osa suomen- kuin ruotsinkielisistä ilmoitti, etteivät he luota kanssaihmisiin. Ruotsinkielisellä väestöllä näyttää olevan keskinäistä luottamusta enemmän kuin valtaväestöllä, mikä on selitystä pitkäikäisyyteen, ei parempi geeni. Ero näkyy luotettavien ystävien määrässä ja aktiivisessa osallistumisessa vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Muuttoliike on myös vähäisempää. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman väheneminen ovat seurausta yhteiskunnan rakennemuutoksesta, mikä liittyy tekniseen kehitykseen, stressaavaan elämäntapaan, lähiöasumiseen, korkeaan muuttoliikkeeseen ja hyvinvointivaltion kehitykseen. Sosiaalisen pääoman tutkijan Robert S. Putmanin käsityksen mukaan demokratia kehittyy ihmisten keskinäisestä luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta. (Stolpe Claus) Lasten syrjäytymisessä vanhempien työttömyys on erityinen riski. Kouluttamattomat työkokemusta vailla olevat nuoret ovat toinen riskiryhmä. Irmeli Järventie on tutkinut lasten syrjäytymiskehitystä. Hänen mukaansa suurin syrjäytymisuhka oli ryhmässä, johon kuuluvien lasten perushoiva oli puutteellista ja psykososiaalinen hyvinvointi huono. Heidän ravinnon saantinsa oli epäsäännöllistä, puhtaudessaan puutteita, he nukkuivat liian vähän ja olivat usein iltaisin ja myös öisin ilman aikuisia. Heillä oli ongelmia sosiaalisessa ja psykologisessa identiteetissä. Enemmistö piti itseään rumana, mikä liittyy itsetuhoisuuteen. Lapsia, joilla ilmeni syrjäytymisriski, oli sekä hyvillä että ongelmallisiksi luonnehdituilla alueilla. Syrjäytyminen on pitkän kehityksen tulosta. Peruspalveluilla on tässä kehityksessä vaikuttamisen mahdollisuuksia Neuvoloilla, päiväkodeilla ja kouluilla on merkittävä rooli terveen kasvun ja kehityksen tukemisessa ja varhaisessa ongelmiin puuttumisessa lapsen ja perheen arkiympäristössä ilman asiakassuhdetta. Palvelut ovat riippuvaisia toisistaan; jos peruspalveluissa on riittävästi tarjontaa ja erityisosaamista, erityispalvelujen kysyntä ja paine lastensuojelutyöhön on vähäisempää (Miettinen Riitta). Vaikutuksia on vaikea arvioida rahassa, mutta yhden laitoshoitopäivän hinta on noin mk. Nuorisopsykiatrinen vuodepaikka maksaa markkaa vuorokaudessa. Vuorokauden katkaisuhoito sairaalassa maksaa markkaa ja yö putkassa markkaa (Silvennoinen Heikki). Laadukkaalla koulutuksella on keskeinen rooli syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa ihmisen valmiuksia itsensä löytämiseen ja terveeseen itsetuntoon. Vasta se antaa edellytykset toisten hyväksymiseen, yhteisvastuun tuntemiseen ja jakamiseen. Ihmisille tulee luoda mahdollisuus aitoon osallisuuden tunteen kokemiseen ja vaikuttamisen tunteen saamiseen. Yhteisvastuullisuus ja yhteishenki on mahdollistettava erilaisissa toiminnallisissa tilanteissa. (Miettinen Riitta) 7

10 3 YK:N LAPSEN OIKEUKSIA KOSKEVA SOPIMUS JA LAPSIA KOSKEVA LAINÄÄDÄNTÖ SUOMESSA Lapsen oikeuksien kannalta keskeinen sopimus on YK:n yleiskokouksen vuonna 1989 hyväksymä yleissopimus lapsen oikeuksista. Sen on ratifioinut 191 valtiota 193:sta. Suomessa sopimus astui voimaan Samalla sitouduttiin artiklojen tunnetuksi tekemiseen maassa. Lapsi on jokainen alle 18-vuotias. Keskeinen periaate on lapsen etu. Lapsen oikeudet jaetaan: Osallistumisoikeuksiin (Participation) Lapsen osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (Provision) Suojeluun (Protection) A. Lapsen osallistumisoikeudet (artiklat 3, 12, 13, 16, 17, 27 ja 31) Lapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntapolitiikkaan. Lasta tulee kohdella yksilönä, jolla on omat vanhemmistaan ja perheestään riippumattomat oikeutensa ja tarpeensa. Lapsen etu on ensisijaisesti otettava huomioon kaikessa sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja lainsäädäntöelinten lasta koskevissa toimissa. Lapsen on oikeus tulla kuulluksi ja hänelle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä, vaikka päätösvalta onkin aikuisilla. Lapsen mielipide on otettava huomioon tehtäessä häntä koskevia ratkaisuja. Lapselle on turvattava hänen sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävät elinolosuhteet. Hänelle on annettava myös mahdollisuus ilmaista näkemyksensä elinoloistaan ja ympäristöstään. Lapsella on oikeus osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteita. Hänellä on oikeus myös ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaa sekä lepoon ja vapaa-aikaan. B. Lapsen osuus yhteiskunnan voimavaroista (artiklat 4, 5, 6, 9, 18, 20, 23, 24, 28, 30 ja 33) Varmistaakseen lapsen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sopimusvaltio ryhtyy voimavarojensa puitteissa kaikkiin tarpeellisiin toimiin. Lapselle taataan kehittymismahdollisuudet mahdollisimman täysimääräisesti. Koulutuksen tulee pyrkiä edistämään ystävyyttä eri etnisten, kansallisten ja uskontoryhmien välillä. Lapsella on oikeus säännölliseen ja häiriöttömään opetukseen. Lapsella on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan ja harjoittaa uskontoaan. Ruumiillisesti ja henkisesti vammaisten tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä ja voida osallistua aktiivisesti yhteisönsä toimintaan. Lapsilla on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta, sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta. Perusterveydenhuolto on painopistealueena ja siinä on huomioitava mm. riittävän ravintopitoisen ruoan saanti. Lapsiperheitä on tuettava heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä. C. Lapsen suojelu (artiklat 3, 17, 18, 19, 20, 25, 34, 35, 36 ja 39) Sopimuksen mukaan valtio sitoutuu suojelemaan lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta ja pahoinpitelyltä. Tämän lisäksi lasta suojellaan kaikilta seksuaalisen riiston muodoilta, laiminlyönneiltä, huumausaineiden ja psykoaktiivisten aineiden luvattomalta käytöltä, julmalta ja halventavalta rangaistukselta sekä välinpitämättömältä kohtelulta. Mikäli lapsi on joutunut laiminlyönnin tai hyväksikäytön kohteeksi tai joutunut muuhun traumaattiseen tilanteeseen, on ryhdyttävä toipumista edistäviin toimiin. Jos lapsi on ilman perheen turvaa tai ei ole etunsa mukaista olla perhepiirissä, hänellä on oikeus erityiseen suojeluun ja tukeen. Raportti Suomen lasten oikeuksien tilasta Lapsen oikeuksien sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuivat raportoimaan säännöllisin väliajoin sopimuksen noudattamisesta YK:n erityiskomitealle. Suomi antoi ensimmäisen raporttinsa Toinen raportti on käsitelty syksyllä Komitea piti ensimmäisessä raportissa Suomen lasten ja heidän vanhempiensa asemaa yleisesti hyvänä. Erityisen tyytyväinen komitea oli ilmaiseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä pitkiin vanhempainlomiin ja laajaan päivähoitoon. Kielteisenä pidettiin sitä, että lamaleikkauksilla oli kielteisiä seurauksia haavoittuvissa oloissa elävien lasten osalta. Komitea oli huolissaan 8

11 myös lisääntyvästä rasismista, lasten huumeiden käytöstä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, itsemurhista ja seksipuhelimista. Alaikäisten työsuojelussa ja lasten psyykkisessä laitoshoidossa havaittiin puutteita ja myös, että lapsen oikeuksia koskeva tiedotus on vähäistä eikä tietoa saa kaikilla Suomessa puhutuilla kielillä. Komitean mielestä Suomessa tulisi olla hallinnosta riippumaton valvontamekanismi, joka seuraisi lapsen oikeuksien toteutumista. Syksyllä 2000 komitea kritisoi suomalaista lapsipolitiikkaa, mikä on koordinoimatonta ja että maasta puuttuu tehokas seurantajärjestelmä, jonka avulla olisi mahdollista selvittää esim. palvelujen alueellista tasaarvoisuutta ja viimeaikaisten palveluleikkausten vaikutuksia lasten ja perheiden elämään. Komitea kehottaa Suomea harkitsemaan valtiollisen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista. Suomi sai komitealta kiitosta mm. Eduskunnan lisämäärärahasta, joka myönnettiin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen ja lisäämiseen. (YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, YK-liiton lapsiasiainlähettiläskoulutus) Suomen lainsäädäntö Kansainvälisten sopimusten velvoitteet on otettu huomioon Suomen lainsäädännössä. Lapsipolitiikan puutteet ovat enemmän arjen elämässä ja lakien soveltamisessa. Tämä johtuu osittain riittävien voimavarojen puutteesta ja osittain siitä, että kansainvälisten sopimusten sisältöä ja tavoitteita ei tunneta riittävästi. Suomen perustuslakiin sisältyy lapsen oikeuksia koskevia säännöksiä. Perustuslain (731/1999) 6 :n mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Perustuslain 19 :n mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Muita lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevia keskeisiä säädöksiä ovat: Kuntalaki Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Lastensuojelulaki Laki lasten päivähoidosta Perusopetuslaki Laki ammatillisesta koulutuksesta Lukiolaki Nuorisotyölaki Laki taiteen perusopetuksesta Kansanterveyslaki Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki asunto-olojen kehittämisestä Tuoteturvallisuuslaki 9

12 4 VAASAN LAPSI- JA PERHEPOLIITTISEN OHJELMAN PERUSTA 4.1 Ohjelman tarkoitus Vaasan lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman tarkoitus on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia: nostamalla lasten ja nuorten näkökulma esiin suunnittelussa, päätöksenteossa ja toiminnassa vahvistamalla vanhemmuutta lapsen ensisijaisena kasvattajana sopimalla yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä lapsi- ja perhepolitiikan toteuttamiselle kytkemällä lapsi ja perhepoliittinen ohjelma osaksi kunnan suunnittelua liittämällä lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaava indikaattorikokonaisuus osaksi kunnan hyvinvoinnin seurantaa herättämällä yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja elämänlaadusta 4.2 Ohjelman lähtökohdat Suomen Kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta valmistui vuoden 2000 alussa. Ohjelma pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen oikeuteen osallistua, saada suojelua sekä oikeuteen yhteiskunnan voimavaroista. Suomessa on pitkän myönteisen kehityksen jälkeen lasten pahoinvointi kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Noin joka kolmas lapsi tarvitsee ajoittain erityistä tukea ja noin joka kymmenes on pitkäkestoisemman suunnitelmallisen avun tarpeessa. Tämän kehityksen pysäyttäminen ja hyvinvoinnin lisääminen ovat haaste (Rimpelä Matti). Vaasassa aloitteen ohjelman laatimisesta teki Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vaasan yhdistys ry vuonna Kaupunginvaltuusto päätti ohjelman laatimisesta sekä toimikunnan ja työryhmän asettamisesta. Vaasan kaupungin strategiassa ei sinänsä ole mainintaa lapsista ja nuorista kuin välillisesti palveluiden ja kaupunkiympäristön kehittämistavoitteiden kautta. Vaasassa on laadittu useita lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeitä ohjelmia/raportteja: Asuntotuotanto-ohjelma , 1999 Vaasan kaupungin koulujen riskikartoitus, 1999 Vaasan kaupungin ympäristöperiaatteet, 1999 Maahanmuuttajien koulutuspalvelujen koordinointi ja kehittäminen, 1999 Vaasan kaupungin kotiuttamisohjelma maahanmuuttajille, 2000 Koululaisten iltapäivätoiminta työryhmän raportti, 2000 Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma, 2000 Lastensuojelun yleisohjeet, 2000 Vaasan kaupungin päihdestrategia, 2000 Vaasan malli nuorten päihteiden käytön ehkäisyssä (alle 18-vuotiaat), 1999 Vaasan malli nuorten päihteiden käytön ehkäisyssä (18-24-vuotiaat),

13 HAASTEET Vaasan vammaispoliittinen ohjelma, 2000 Opetustoimen kehittämissuunnitelma vuosille , 2000 Vaasan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma, 2001 Vaasa - Turvallinen kotikaupunki, Turvallisuus- ja rikoksentorjuntayhteistyön toimintasuunnitelma vuodelle 2001 Turvallisuus ja rikoksentorjuntaohjelma, valmisteilla Lähtökohtana Vaasan lapsi- ja perhepoliittiselle ohjelmalle ovat olleet hallintokuntien talous- ja toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset, asiakohtaiset ohjelmat sekä vanhempien, lasten ja nuorten sekä työntekijöiden mielipiteet, joita koskevat kyselyt tehtiin vuoden vaihteessa. Lisäksi kokonaisuudessa on huomioitu kolmannen sektorin rooli ja näkemykset. Yhteensä mielipiteensä kertoi noin 600 vaasalaista. Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma on luonteeltaan yleisen ennaltaehkäisevän työn linjaus, mikä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. 4.3 Ohjelman rakenne Vaasan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma sisältää suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ohjelma perustuu vaasalaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja palveluja koskevaan selvitykseen sekä selvityksessä esiin nousseisiin haasteisiin. Haasteiden pohjalta on määritelty keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä ehdotukset niiden toteuttamiseksi. VAASAN LAPSI- JA PERHEPOLIITTISEN OHJELMAN RAKENNE LÄHTÖKOHDAT YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsia koskeva lainsäädäntö Vaasan hyvinvointiin liittyvät ohjelmat ja linjaukset Hallintokuntien talous- ja toimintasuunnitelmat Vaasan lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat tilastolliset vertailutiedot Lasten ja nuorten mielipiteet Vanhempien mielipiteet Kaupungin työntekijöiden mielipiteet Kolmannen sektorin mielipiteet HYVINVOINNIN SELVITYSOSA Osuus yhteiskunnan voimavaroista (Provision) Suojelu ja turvallisuus (Protection) Osallistuminen (Participation) OHJELMAEHDOTUS Keskeiset tavoitteet ja Miten Vaasan kaupunki tukee kutakin tavoitetta Toimintakäytännöt Ohjelman toteuttaminen 11

14 4.4 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Vaasassa, tiivistelmä selvitysosasta Lasten ja nuorten pahoinvointi Suomessa alkoi lisääntyä 1990-luvun puolivälin jälkeen laman seurauksena, mikä vaikutti perheiden elinoloihin ja palveluihin. Vaasassa kunnalliset palvelut on järjestetty pääsääntöisesti hyvin ja riittävinä. Hyvinvoinnin selvitysosassa on kuvattu vaasalaisten lasten ja nuorten palveluita ja hyvinvointia 1990-luvulla myös muuhun Suomeen verrattuna. Tässä on niistä tiivistelmä. Vaasan väestörakenne ja väestömuutokset Vaasan 1990-luvun väestökehitys on ollut hyvä. Vuonna 1999 muuttoliike oli Vaasalle ensimmäistä kertaa tappiollinen ja se kohdistui nuoriin lapsiperheisiin, jotka muuttivat etenkin suurimpiin yliopistokaupunkeihin. Myös kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä ovat merkittävänä ryhmänä vuotiaat, mikä vaikuttaa alueelliseen palvelutarpeeseen. Lasten määrä ja osuus väestöstä on koko maassa keskimäärin ja Vaasassa ollut laskeva. Muunkielisten määrä on Vaasassa lisääntynyt. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä on 20,4 % ( lasta ja nuorta). Samoin on lapsiperheiden määrä vähentynyt, kun taas yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on lisääntynyt. Lapsiperheiden osuus on 42,6 % kaikista perheistä. Perheen lasten määrän mukaan eniten on 1-lapsisia perheitä. Lasten ja lapsiperheiden elinolot ja elintaso Suomessa koulutustaso on noussut merkittävästi kymmenessä vuodessa. Vaasassa asuu koulutetumpaa väkeä kuin koko maassa keskimäärin. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on 63% ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 28% 15 vuotta täyttäneistä. Sen sijaan vaasalaiset lapsiperheet asuvat ahtaammin kuin koko maassa, suurimmissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut parempaan suuntaan. Toimeentulotuen tarve on alkanut vähentyä vuoden 1996 huipun jälkeen. Vaasassa tuetaan lapsiperheitä lastensuojelullisin perustein keskimääräistä enemmän myöntämällä toimeentulotukea mm. lasten harrastuksiin, lomiin ja virkistykseen. Asumiskustannusten korvaamisen osuus toimeentulotuessa on noussut. Yleinen työllisyystilanne on parantunut ja työttömyys on vuoden 1994 huippuvuoden jälkeen hitaasti vähentynyt. Vaasan työttömyysaste on seurannut valtakunnallista kehitystä ollen kuitenkin koko maata ja suurimpia kaupunkeja hiukan alhaisempi. Samoin on tapahtunut nuorisotyöttömyyden osalta. Vuonna 2000 lokakuussa oli vuotiaita työttöminä Vaasassa vielä 480, kun määrä oli korkeimmillaan 750 vuonna Vaasa lasten ja lapsiperheiden elinympäristönä Vaasalla on vahva yhteys luontoon. Kaupungin alueella on laajoja suojeltuja alueita, jotka edustavat eri luontotyyppejä. Nämä alueet luovat osaltaan korkeatasoista elinympäristöä. Yleisesti ottaen Vaasa on asuinympäristönä luonnonläheinen ja mittakaavaltaan kohtuullinen. Viheralueet ja luonto ovat kaupungin vahvuuksia ja niiden säilyttäminen ja hoitaminen on tärkeää. Vaasalaisille nuorille on tärkeää erityisesti Vaasan kaupunkimaisuus, sen keskusta ja meri. Pienille lapsille merkityksellisiä ovat oma pihapiiri ja lähiympäristö, sen puut, kivet, kukat ja leikkivälineet sekä kaverit. Vaasan kaupunkirakenne on suhteellisen tiivis, tilallisesti kaupunkimainen ja sosiaalisesti monipuolinen eikä slummiutumisongelmia ole. Julkisten lähipalveluiden sijoituksessa tavoitteena on alueellistaminen. Fyysisen ympäristön rakentamisella ja palveluiden järjestämisellä tuetaan sosiaalisten verkostojen muodostumismahdollisuutta. Koko kaupunkia palvelevien palveluiden kannalta ongelmana on toimivan ja riittävän palvelukykyisen joukkoliikennejärjestelmän aikaansaaminen. Tarvetta on myös kevyen liikenteen verkoston laajentamiseen erityisesti keskusta-alueella. Asuin- ja toimintaympäristöjen merkitys lapsille ja 12

15 nuorille on suurempi kuin aikuisille, koska he viettävät lähiyhteisössä paljon aikaa. Leikkipaikkojen tilanne on ratkaisevasti heikentynyt 1990-luvulla. Virikeympäristön laajennus 90-luvulla on ollut nopea teknologinen kehitys ja virtuaaliympäristön kehittyminen, jonka positiivinen/negatiivinen vaikutus lasten elämään on merkittävä. Vaasan ilmanlaatu on pääosin hyvä. Samoin talousveden laatu ja uimaveden laatu virallisilla uimarannoilla. Sisäilman epäpuhtauksille lapset ja nuoret voivat altistua kouluissa ja päiväkodeissa, jonka vuoksi rakennusten kunnossapidosta huolehtiminen on tärkeää. Alle kouluikäisten palvelut Alle 3-vuotiaat hoidetaan Vaasassa pääosin kotonaan. Päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa on 29% ikäryhmästä (vrt. koko maassa 36%). Alle vuoden vanhoja oli päivähoidossa kymmenen lasta. Kodin ulkopuolella järjestettävän päivähoidon osuus kasvaa lapsen iän myötä. 3-6-vuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 83% ikäryhmästä siten, että 6-vuotiaista on esiopetuksen piirissä noin 100%. Kokopäivähoidon tarve on lisääntynyt v jälkeen. Vaasassa osapäivähoidon osuus on korkea muuhun maahan verrattuna johtuen esiopetuksen järjestämisestä ennen lakiuudistusta sekä ekaluokkalaisten iltapäivähoidon järjestämisestä. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen lapsen ja perheen näkökulmasta on noussut kehittämisen kohteeksi, johon liittyy myös palveluiden sijoittuminen lähialueille. Neuvola tavoittaa lähes kaikki lapset ja on yleisesti hyväksytty. Lastenneuvolatyön painopisteinä Vaasassa ovat lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen sekä oppimisvaikeuksien varhainen toteaminen. Yhä enemmän on alettu kiinnittää huomiota perheiden tukemiseen eri muodoin. Tarvetta on saada enemmän isille ja äideille tarkoitettua vertaisryhmätoimintaa yhteistyössä myös kolmannen sektorin kanssa. Vuonna 2001 aloitettiin lastenneuvolan terveydenhoitajien koulutus varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja häiriöiden havaitsemiseen ja hoitamiseen, millä osaltaan tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat kävivät kotikäynnillä 89%:n luona kaikista synnyttäneistä, alle 1-vuotiaista käy tarkastuksissa lähes kaikki ja 5-vuotistarkastuksiin osallistui noin 80% ikäryhmästä vuonna Neuvolan 5-vuotistarkastuksen tavoitteena on saada käsitys lapsen kokonaisvaltaisesta kehityksestä sekä löytää ne lapset, joilla on erityistuen tarvetta. Varhaiskasvatuspalvelut ovat Vaasassa monipuoliset. Kokopäivä- ja osapäivähoidon rinnalla järjestetään avoimissa päiväkodeissa myös kerhoja kotona olevien vanhempien lapsille sekä perheiden kasvatustoimintaa tukevaa työtä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen kasvuympäristöjen, kodin ja päiväkodin, välistä vuorovaikutusta pidetään merkittävänä. Oppiminen ja kasvu nähdään lasten ja aikuisten sekä lasten keskinäisen yhteistoiminnan, vuorovaikutuksen, tuloksena. Lapsen katsotaan hyötyvän yhteistyöstä perustuvasta kasvatuksesta vanhempien lisääntyneen kasvatusmyönteisyyden ansiosta. Jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle tehdään henkilökohtainen esiopetussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Sitä nuoremmille tehdään vastaavasti hoito- ja kasvatussuunnitelma. Oppimisvaikeuksien mahdollisimman varhainen havaitseminen ja korjaaminen ja lapsen erityisen tuen tarpeeseen vastaaminen ovat painopistealueita. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä, maahanmuuttajien määrä ja kielen kehityksen häiriöt ovat lisääntyneet. Tarvetta on neuvolan ja päivähoidon yhteistyön kehittämiseen. Peruskouluikäisten palvelut Laadukkaalla koulutuksella vaikutetaan ennaltaehkäisevästi syrjäytymiseen. Säännöllisen koulunkäynnin edistäminen, oppimisedellytysten vahvistaminen ja riskitilanteissa olevien oppilaiden auttaminen, tuki ja ohjaus tukevat tätä tavoitetta. Erityisopetuksen, oppilashuollon, opinto-ohjauksen ja maahanmuuttajaoppilaiden palvelujen tarve on kasvanut. Vaasassa niiden oppilaiden osuus, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen hakeutuneet tai sijoittuneet jatko-opiskelupaikkaan, on onnistuttu pitämään pienenä. Täällä annetaan vapaaehtoista lisäopetusta nuorelle. Erityisopetukseen on panostettu ja tehostettu erityisesti alueellista tukea alkuopetuksen lapsille perustamalla pienluokkia ja lisäämällä laaja-alaisten erityisopettajien määrää. Maahanmuuttajille järjestetään valmentavaa opetusta ala-asteilla ja yläasteilla sekä 13

16 tukiopetusta, kotikielen opetusta ja opetusta suomenkielessä. Oppimisen lisäksi lasten hyvinvointiin vaikuttavat koulun työolot, kouluyhteisön turvallisuus ja viihtyisyys sekä mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin koulussa. Oppilashuollon resursseja on päätetty lisätä kahdella uudella psykologilla. Kouluyhteisön hyvinvointi ja turvallisuus sekä yhteistyö kotien kanssa edistävät välittämisen kulttuuria. Tärkeää on koulun psykososiaalisiin haasteisiin vastaaminen, perheiden tukeminen sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Koulun roolia yhteisöllisyyden vahvistamisessa pidetään keskeisenä. Vaasassa kouluterveydenhuollon käynnit sekä lääkärin että terveydenhoitajan vastaanotoilla ovat koko maata ja 15 suurinta kaupunkia alhaisemmalla tasolla, mikä johtuu osittain myös tilastoinnin erilaisuudesta ja siitä, että kouluterveydenhoitaja ei ole koululla päivittäin. Kouluterveydenhuoltoa on tarpeen kehittää työterveyshuollon kaltaiseksi palveluksi, jota mahdollisimman pysyvä terveydenhoitaja ja lääkäri työparina toteuttavat. Myös työtapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen on tarpeen. Nuorten hyvinvoinnissa ja terveyskäyttäytymisessä on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä, jonka vuoksi myös terveyskasvatuksen merkitys on korostunut. Vaasassa toteutetun käytännön mukaan huoltajat osallistuvat 1. ja 6.luokkien terveystarkastuksiin ja tarvittaessa muutoinkin. Nuorten palvelut (toinen aste) Vaasan peruskoulun 9.-luokan päättäneistä 94,1 % jatkoi opiskeluaan välittömästi lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa vuonna Kaikki Vaasasta kotoisin olevat lukioihin pyrkineet sijoittuvat lukioihin. Peruskoulun lisäopetuksessa, valmistavassa koulussa ja kansanopistossa jatkoi 3,2% peruskoululaisista. Noin 2% peruskoulun päättäneistä ei sijoittunut, ei hakeutunut jatko-opiskeluun tai ei ottanut vastaan saatua opiskelupaikkaa. Osa nuorista haluaa pitää opinnoissa välivuoden. Keskeyttämiset ammatillisessa peruskoulutuksessa (5-8%) ovat vähentyneet mutta alan vaihtoa monialaisessa ammattiopistossa esiintyy. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on käynnistetty viime vuosien aikana neljä ammatillisen erityisopetuksen linjaa sekä lisäksi kuntouttavan opetuksen yhden lukuvuoden pituinen talouskoulun linja. Samoin maahanmuuttajille on kehitetty monipuolisia ja joustavia koulutuspalveluja. Opiskelijahuollon palvelut ovat monipuoliset Vaasan ammattiopistossa mutta puuttuvat lukioista lähes kokonaan. Kunnallinen opiskelijaterveydenhuolto huolehtii lakisääteisestä terveydenhuollosta oppilaitoksissa. Tärkeää on korostaa nuorten valmentamista perhetaitoihin mm kouluissa annettavassa opetuksessa. Suojelu ja turvallisuus Lasten psykososiaalisten ja mielenterveysongelmien määrä on kasvanut, samoin avun tarve erojen yhteydessä ja niiden jälkeen. Avioerojen lisääntyessä ovat myös vaikeat huoltoristiriidat lisääntyneet.vaasassa vuosittain noin 500 lasta joutuu kohtaamaan vanhempiensa eron. Perheväkivalta on usein läsnä avio- ja avoerotilanteissa.. Se on luultua yleisempi ja vakavampi ongelma. Perheneuvolaan jonotusaika on kuukausia. Lastenpsykiatriselle poliklinikalle jonotusaika vaihtelee 3-4 viikosta pariin kuukauteen. Nuorisopsykiatriselle poliklinikalle on voitu ottaa vastaan hoitoon hakeutuneet lakisääteisen kolmen viikon jonotusajan sisällä, mutta osastolle on ajoittain ruuhkaa. Nuorisoasema Klaara perustettiin syksyllä 2000 ennaltaehkäisemään ja hoitamaan nuorten päihteiden käyttöön, mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia matalan kynnyksen palveluna. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten määrä Vaasassa on kasvanut koko 90-luvun, sen sijaan lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat pysyneet samansuuruisina. Kasvava ryhmä lastensuojelussa ovat päihteitä käyttävät nuoret. Kokonaisuudessaan Vaasan lastensuojeluluvut ovat kulkeneet muuta maata alhaisemmalla tasolla. Ennaltaehkäisevillä toimilla on ollut oma osuutensa ja myös ruotsinkielinen väestö on suhteessa vähemmän edustettuna lastensuojelussa. Kotipalvelussa on säilytetty lasten kotipalvelu ja lastensuojelutyötä tukeva tehostettu perhetyö. Tutkimusten mukaan Vaasa koetaan turvalliseksi ja rauhalliseksi kaupungiksi. Huolen aiheita ovat lasten ja nuorten osalta näpistykset, liikennerikkomukset, liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja päihteiden käyttö. 14

17 Vapaa-aika Ala-asteen oppilaiden yksinäiset iltapäivät ovat tyypillinen suomalainen ongelma. Vaasassa koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään kaikille 1.luokan oppilaille päivähoidon eri toimintamuotojen piirissä. Nykyinen kysyntä on noin 70% ikäryhmästä. Koulujen kerhotoiminta on vähentynyt 90-luvulla. Tavoitteena on lisätä koululaisten iltapäivä- ja kerhotoimintaa koululla tai koulun välittömässä läheisyydessä yhteistyössä sosiaali-, opetus- ja nuorisotoimen sekä kolmannen sektorin kanssa ja saada toteutettua kokopäiväkouluajatus eli ajatus koulusta alueen turvallisena toimintakeskuksena. Kulttuuritarjonnassa on lapsille ja nuorille suunnattuna mm Kuula-opiston toiminta (opiskelijoita 1.344), taiteen perusopetus (453 lasta ja nuorta), monipuolinen tapahtumatoiminta sekä museoiden näyttelytoiminta. Taidekasvatuksen merkitys välineenä kasvatus- ja opetustyössä on tärkeä, jonka vuoksi kouluissa tulee huomioida tasapuolisesti kaikki lasten kulttuurin osa-alueet, muutkin kuin liikuntakulttuuri ja kilpaurheilu. Yhteistyön tiivistäminen entisestään varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja nuorisotoimeen sekä kulttuurityötä toteuttavien yhdistysten kanssa on keskeistä, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori voi kokea ja omakohtaisesti tehdä taidetta osana arkea ja saada siten eväitä omalle sisäiselle kasvulleen. Kirjaston kehitys on ollut Vaasassa myönteistä ja palvelujen käytön oletetaan kasvavan uuden pääkirjaston valmistuttua. Vaasassa on liikuntatoimintaa järjestäviä seuroja ja yhdistyksiä 133 ja liikuntapaikkoja noin 200. Yhdistyksiltä ei peritä liikuntapaikoista ja tiloista maksua alle 18-vuotiaiden harjoitusvuoroista eikä erityisryhmien vuoroista. Painopistealueina liikuntatoimessa ovat erityisryhmien liikunnan organisointi, nuorten toiminnan saatavuuden turvaaminen, iltapäivätoimintojen tehostaminen sekä uimaopetuksen järjestäminen Tutkimuksen mukaan Vaasassa tuetaan erityisesti koululais- ja opiskelijaliikuntaa.vuonna 1998 toimintaavustusta jaettiin mk. Lisäksi huippu-urheiluseuroilla on mahdollisuus saada markkinointirahaa, jota vuonna 2000 jaettiin kolmelle seuralle yhteensä mk. Alueellista nuorisotalotoimintaa ja 5. ja 6.luokkien oppilaille tarkoitettua iltapäiväkerhotoimintaa on tehostettu viime vuosina ja nuorisotalojen aukioloaikaoja lisätty. Nuorisotalojen käyttäjät ovat pääsääntöisesti vuotiaita, yläasteikäisiä nuoria. Nuoren perhe on yhä enemmän osallisena toiminnassa. Nuorisotoimintojen saaminen keskustaan varttuneimmille nuorille on kehittämistarpeena. Nuorisotaloissa tapahtuvan alueellisen perusnuorisotyön rinnalla painopistealueena on nuorten päihteiden käytön ehkäisy ja nuorten osallisuuden lisääminen. Päihteiden käytön ennaltaehkäisynä nuorisotoimi tarjoaa koulujen päättämispäivänä päihteettömän Törje-partin. Samoin etsitään uusia keinoja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi omalla alueellaan. Osallistuminen Lasten osallistuminen ja aktivoituminen kansalaisina lähtee omasta arjen ympäristöstä, jossa kodin, oman yhteisön ja koulun merkitys on suuri. Osallistumisen kyky syntyy kasvun ja kehityksen kautta. Aktiivisia kansalaisia kasvaa lapsista, jotka ovat oppineet osallistumaan. Jo pienetkin lapset osaavat ilmaista mielipiteensä elinympäristöstään ja oloistaan. Vaasassa on toimintasäännöt nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien toiminnan ja kehittämisen pohjaksi. Pienten lasten osallistumisen ja kuuntelemisen lisäämiseksi on kehitetty uusia menetelmiä esim. sadutusmenetelmä ja lapsen kasvun kansiot. Koulussa keskeisin osallistumisen muoto on oppilaskuntatoiminta yläasteilla ja lukioissa sekä tukioppilastoiminta. Kaikissa päiväkodeissa on vanhempaintoimikunnat ja kouluissa johtokunnat. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain perusteella pyritään lasten ja nuorten näkökulma saamaan mukaan elinympäristön suunnitteluun. Koko kaupunki hyötyy nuorten osallistumisesta, kun sille luodaan edellytykset toimia. Kolmannen sektorin rooli Keskeisintä kolmannen sektorin merkitys on harrastus- ja virkistystoiminnassa ja osallistumismahdollisuuksien takaamisessa. Työnjaossa perusajatuksena on, että kaupunki vastaa peruspalveluista ja yhdistykset ja järjestöt täydentävät niitä. 15

18 Tärkeää on, että kaupungin ja kolmannen sektorin työntekijät toimivat yhteistyössä yhteisen näkemyksen pohjalta ja että tiedonkulusta huolehditaan. Vanhempien ja lasten mielipiteitä Suoritetussa kyselyssä vaasalaisvanhempien mielestä suurimmat ongelmat tällä hetkellä Vaasassa liittyvät vanhemmuuteen ja lapsuuden arvostamiseen. Vanhemmat ilmaisevat kaipaavansa tukea lasten kasvatukseen. He toivovat sitä neuvoloista, päivähoidosta ja kouluista. He kaipaavat aikaa ja läsnäoloa perheen parissa. Vastaavasti lapset toivovat aikaa vanhemmiltaan sekä aikuista, joka välittää, tukee ja ohjaa. Pienten lasten vastauksissa näkyi kiintymys kotiin ja kodin ympäristöön, kaipuu olla rauhassa ja touhuta omilla ehdoillaan ilman kiirettä. Päiväkoti esiintyi lasten vastauksissa myös tärkeänä paikkana. 4.5 Haasteet Vaasan lapsi- ja perhepolitiikalle Hyvinvoinnin selvitysosan pohjalta Vaasassa ovat nousseet keskeisiksi haasteiksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä seuraavat aihekokonaisuudet: Vanhemmuuden vahvistaminen lapsen ensisijaisena kasvattajana ja lapsuuden vaiheen arvostaminen. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä, jota tulee tukea. Lapsen edun mukaista on, että vanhemmat ja oheiskasvattajat tuntevat toisensa ja toimivat yhdessä. Haasteena on kasvatuksen tukeminen ja kasvatuskumppanuuden vahvistaminen palveluissa. Haasteena on lasten ja nuorten kuulemisen ja huomioonottamisen kulttuurin edistäminen ja lasten ja nuorten ottaminen enemmän mukaan oman yhteisön toimintaan, sen suunnitteluun ja päätöksentekoon, jolloin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harjoitella ja kehittää taitojaan päätöksenteossa ja vaikuttamisessa. Päätösvalta pysyy aina aikuisilla. Samoin haasteena on menetelmien kehittäminen. Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja lapsen turvallisuudesta huolehtiminen. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus lapsiperheisiin ja lapsiin on suuri. Haasteena on turvata lapsille ja nuorille mahdollisimman paljon pysyvyyttä vaihtuvuuden ja valintojen keskellä sekä turvallisuutta lasten yksinäisiin iltapäiviin. Koulujen ja päiväkotien hyvinvointi ja turvallisuus sekä yhteistyö vanhempien kanssa edistävät välittämisen kulttuuria. Koulun roolia yhteisöllisyyden vahvistamisessa pidetään keskeisenä. Haasteena on koulun kehittäminen koko päivän auki olevaksi alueen turvalliseksi toimintakeskukseksi ja kouluyhteisön luominen sellaiseksi, että se on lapsille hyvä paikka olla, opiskella ja kehittyä ja että se on myönteiseksi ja positiiviseksi koettu osa lapsuutta. Lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen lasten arkiympäristössä Lastenneuvolapalvelujen ja päivähoidon piirissä ovat käytännössä kaikki lapset. Koulu ja kouluterveydenhuolto kohtaa ikäluokat sataprosenttisesti. Neuvoloilla, päiväkodeilla ja kouluilla on merkittävä rooli lapsen ja nuoren terveen kasvun ja kehityksen tukemisessa ja lasten ongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa jo varhaisessa vaiheessa ilman asiakkuussuhdetta. Haasteena ovat moniammatillisen yhteistyön ja verkostojen kehittäminen, huolen aiheesta puheeksi ottamisen kulttuuri, puuttumisen mallien luominen sekä riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen peruspalveluissa (kaavio sivulla 19/Vaasalaiset 0-17-vuotiaat peruspalvelujen piirissä v. 2000). Viihtyisän ja monipuolisen sekä turvallisen kaupunkirakenteen turvaaminen Julkisten lähipalveluiden sijoituksessa tavoitteena on alueellistaminen, millä tuetaan sosiaalisten verkostojen muodostumismahdollisuutta. Koko kaupunkia palvelevien palveluiden kannalta ongelmana on toimivan ja riittävän palvelukykyisen joukkoliikennejärjestelmän aikaansaaminen. Haasteena on myös kevyen liikenteen verkoston laajentaminen keskusta-alueella. Tämä on erityisen tärkeää lasten ja nuorten omatoimiselle liikkumiselle sekä palvelujen tasapuoliselle saavutettavuudelle. 16

19 Leikkipaikkojen tilanne on ratkaisevasti heikentynyt 90-luvulla. Haasteena on leikkipaikkojen ja koulujen sekä päiväkotien pihakalusteiden ja leikkivälineiden kunnosta huolehtiminen sekä riittävien puistoalueiden turvaaminen erityisesti keskustassa. Lapsinäkökulman huomioonottaminen kaupunkisuunnittelussa ja vuorovaikutteisten menetelmien kehittäminen julkisten alueiden suunnitteluun on ajankohtaista. Terveyden edistäminen Lasten ja nuorten terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä mm. kouluterveystutkimusten ja Tobalk-tutkimusten mukaan. Haasteena on kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen ja mahdollisimman pysyvän terveydenhoitaja - lääkäri työparin saaminen toteuttamaan työterveyshuollon kaltaista kouluterveydenhuoltoa. Haasteena on myös terveyskasvatuksen koordinoinnin tehostaminen perusterveydenhuollossa ja terveyden edistämisyksikön luominen terveyskasvatusmateriaalin, valistuksen ja terveyden edistämisen koordinointitehtäviin. Lasten kanssa työskentelevän henkilökunnan tukeminen kasvatus- ja opetustehtävässä Yhteiskunnan muuttuessa on ennaltaehkäisyyn löydettävä uusia keinoja ja välineitä sekä uudenlaista työotetta. Muutos edellyttää myös henkilökunnan tukemista koulutuksella, konsultaation ja työnohjauksen avulla sekä luomalla tukiverkostoja. Haasteena on moniammatillisen yhteistyön lisääminen, yhtenäisen koulutuksen järjestäminen ja riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen. VAASALAISET 0-17-VUOTIAAT PERUSPALVELUJEN PIIRISSÄ VUONNA VUOTIAAT 3-6-VUOTIAAT 7-15-VUOTIAAT VUOTIAAT Lapsia palvelujen piirissä Äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kotona 71 % Päivähoidossa 29 % ~ 100% Neuvolakäyntejä tiheämmin 2 v. saakka Päivähoidon ja Esiopetuksen piirissä 83 % (6-v. ~ 100%) 80% käy 5-v. tarkastuksessa - Peruskoulussa 100 % - Iltapäivätoiminnassa 70% 1.luokkalaisista - Tavoitteena koko päivän auki oleva koulu Seulontatutkimukset kaikille tietyillä luokka-asteilla + tarvittaessa -Toisen asteen koulutuksessa 94.1% -Lisäopetuksessa, kansalaisopistot ym. 3.9% - 2% ei sijoittuneet/ Hakeutuneet opiskelemaan Seulontatutkimukset kaikille tietyillä luokka-asteilla + tarvittaessa Oppilashuollon resurssit v.2000 (suluissa suositus) Alle kouluikäisten Neuvolapalvelut perheille -Äitiysneuvolan terv.hoitaja 1/100 synnyttävää (1/80) -Lastenneuvolan terv.hoit. 1/450 alle kouluik. (1/400) Oppilashuoltoryhmän kaltainen verkostotuki puuttuu Kiertävä er.lto 1/870 ph:ssa olevaa lasta (1/500) Oppilashuoltoryhmä - psykologi 1/3400 opp. (1/1000) x) - kuraattori 1/1300 opp. (1/1000) - kouluterv.hoitaja 1/ opp. (1/700) - koululääkäri (1/pvä/vko/1000 oppilasta) - ei toteudu Opiskelijahuoltoryhmä - kuraattori- ja psykologipalveluja/oppilashuoltoryhmiä ei ole lukioissa - Vaasan ammattiopistossa on joka koulutusalalla - terveydenhoitajan palvelut 1/ opiskelijaa (1/700) PERUSPALVELUKOKONAISUUDELLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI LASTEN JA NUORTEN TERVEEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMISESSA SEKÄ OPPIMISVAIKEUKSIEN JA MUIDEN ONGELMIEN VARHAISESSA TUNNISTAMISESSA JA NIIHIN PUUTTUMISESSA LAPSEN JA PERHEEN ARKIYMPÄRISTÖSSÄ. x) päätös kahden psykologin lisäyksestä vuonna

20 5 TAVOITTEET JA EHDOTUKSET OHJELMAN TOTEUTTAMISEKSI 5.1 Tavoitteet ja toimenpiteet Ohjelman periaatteiden mukaan lapsuus nähdään ihmiselle tärkeänä elämänvaiheena, joka on sinällään arvokas. Jokaista lasta tulee kunnioittaa ainutlaatuisena yksilönä huomioiden hänen fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, emotionaaliset, eettiset ja olemassaoloon liittyvät edellytyksensä. Vaasalainen lapsipolitiikka perustuu lapsen oikeuksien kunnioittamiseen. Lapsen oikeuksia ovat: *oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista *Oikeus suojeluun ja huolenpitoon *oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin Päämääränä on elämäntaitojen hallinta niin, että lapsi oppii ymmärtämään, miten maailma toimii ja itseään osana sitä sekä oppii pohtimaan yhteiskunnan arvomaailmaa. Vaasan lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman seuraavat neljä tavoitetta vaikuttavat osaltaan vaasalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tavoitteet pohjautuvat lasten ja nuorten hyvinvointia ja palveluja koskevaan selvitykseen ja sieltä esille nousseisiin haasteisiin. Ohjelma on vaasalainen lasten palvelusitoumus, jossa sovitaan periaatteet, joiden mukaan Vaasan kaupunki kehittää toimintaansa lasten tarpeet paremmin huomioonottavaksi. Vaasan kaupunki toimii siten, että vaasalaisella lapsella on 1. Oikeus vanhempiin ja aikuisen tukeen Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta, jota palvelut tukevat. Hyvä lapsuus syntyy, kun lapsella on vanhempien ja muiden aikuisten aikaa ja mahdollisuus pitkiin ihmissuhteisiin. Sen järjestämisessä kannustetaan ja tuetaan isiä ja äitejä tekemään valintoja. Toimenpiteinä Vaasan kaupunki 1.1 edistää perheen ja työelämän yhteensovittamista kannustamalla isiä ja äitejä käyttämään perhevapaita, kun lapset ovat pieniä olemalla esimerkillinen työnantaja pienten lasten vanhempien työaikajärjestelyissä ja virkavapauksissa. Lasten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei hoitopäivä veny kovin pitkäksi ja että perheellä on riittävästi yhteistä aikaa. Perhevapaiden lisäksi sopimukset antavat mahdollisuuksia joustaviin työaikaratkaisuihin kuten työaikapankin luomiseen ja kertyneiden tuntien keräämiseen. Se mahdollistaa pidemmän yhtenäisen vapaan pitämisen pitkien työpäivien vastapainona. (kaikki hallintokunnat) 1.2 järjestää vuosittain toistuvina ikäkausiluennot yhteistyössä MLL:n, seurakunnan ja muiden yhteisöjen kanssa. Vuosittainen toteuttamissuunnitelma on liitteenä 6. (päivähoito, opetusvirasto, seura-kunta, järjestöt) 1.3 toimii yhteistyössä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden periaatteella lastenneuvoloissa, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-aikatoiminnan piirissä tukemalla sosiaalisten verkostojen syntymistä vertaisryhmä- ja perhekahvilatoiminnalla yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa pääpainon ollessa neuvoloiden osalta alle 2-vuotiaiden vanhemmat, päivähoidon osalta 3-6-vuotiaiden vanhemmat ja koulun osalta 7-12-vuotiaiden vanhemmat. (toteuttaminen yhteistyössä MLL:n Vartu-projektin ja muiden yhteisöjen sekä terveysviraston, 18

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot