ONHAN SE RIKKAUTTA... Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONHAN SE RIKKAUTTA... Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia"

Transkriptio

1 Elisa Korhonen ONHAN SE RIKKAUTTA... Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Elisa Korhonen Terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto Nimeke ONHAN SE RIKKAUTTA... Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää Mikkelin terveydenhoitajien kokemuksia maahanmuuttajien kohtaamisesta ja hoitamisesta sekä heidän valmiuksiaan kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia. Työn tavoitteena on arvioida, millaisina terveydenhoitajat nyt kokevat maahanmuuttajien kohtaamisen ja onko tarvetta terveydenhoitajien työpaikka- tai lisäkoulutukseen kulttuurien kohtaamisesta. Työn näkökulma on terveydenhoitajien omissa kokemuksissa. Tämän opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa Mikkelin alueen terveydenhoitajaa. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu. Äänitetty materiaali kirjoitettiin tekstiksi sanasta sanaan ja käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan terveydenhoitajat kohtasivat vastaanotoilla vaihtelevasti maahanmuuttajia useista eri kansallisuuksista. Maahanmuuttaja-asiakkaan tulo vastaanotolle vaati terveydenhoitajalta enemmän työtä kuin suomalainen asiakas. Tulkkaus tapahtui tulkin ollessa paikan päällä tai puhelintulkkauksena. Vuorovaikutus maahanmuuttajien kanssa oli terveydenhoitajien mielestä haasteellista. Siihen vaikutti kieliongelman ja tulkkauksen lisäksi se, että ohjeet eivät aina menneet perille ja ohjauksen tuli olla hyvin konkreettista. Terveydenhoitajat kokivat maahanmuuttajien kohtaamisen haasteellisena. Maahanmuuttajat tulivat usein vastaanotolle koko perheellä ja terveydenhoitajan täytyi osata ottaa huomioon koko perhe. Annettujen aikojen noudattamisessa oli usein puutteita, mutta osa maahanmuuttajista noudatti hyvin annettuja aikoja. Terveydenhoitajilta kului enemmän aikaa maahanmuuttaja-asiakkaisiin kuin suomalaisiin asiakkaisiin. Tulosten mukaan myönteistä oli, että maahanmuuttajien kohtaaminen oli tuonut terveydenhoitajien työhön monia positiivisia asioita. Terveydenhoitajien asenteet olivat muuttuneet myönteisemmiksi ja heillä oli paljon positiivisia kokemuksia maahanmuuttajien kohtaamisesta. Tulosten mukaan kielteistä oli, että terveydenhoitajat kokivat tietonsa puutteellisiksi kohdatessaan maahanmuuttajia. Tällä hetkellä he saivat perustietoa uusien pakolaisryhmien kulttuurista ja olosuhteista lähinnä pakolaistoimiston järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. Ammattiin valmistava koulutus ei ollut antanut riittävästi tietoa maahanmuuttajien kohtaamisesta ja terveydenhoitajat toivoivat lisäkoulutusta monikulttuurisuuteen liittyen. Terveydenhoitajien oma aktiivisuus korostui tiedon hankinnassa. Terveydenhoitajien valmiuksia kohdata maahanmuuttajia lisäsivät hyvä ammattitaito, yhteistyö eri tahojen kanssa sekä onnistunut kommunikointi, johon kuului tulkin käytön hallitseminen. Terveydenhoitajien asennoituminen maahanmuuttajiin oli hyvin positiivista. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että maahanmuuttaja-asiakkaat ovat haasteellisempia kuin suomalaiset asiakkaat. Heidän kohtaamisensa antoi kuitenkin terveydenhoitajille paljon positiivisia kokemuksia ja tilanteita. Valmiuksiensa lisäämiseksi terveydenhoitajat tarvitsisivat lisäkoulutusta maahanmuuttajiin liittyen. Asiasanat (avainsanat) Mikkeli, terveydenhoitajat, maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, kokemukset, kohtaaminen Sivumäärä Kieli URN 59 sivua + liitteet 7 kpl Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Auli Sjögrén

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Elisa Korhonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Health Care Public Health Nurse IT S RICHNESS... Public health nurses experiences of meeting and caring for immigrants in the Mikkeli region Abstract The purpose of this study was to clarify public health nurses experiences and abilities in meeting and caring for immigrants. The study aimed at assessing how the public health nurses experienced the meeting of immigrants, and whether they needed on-the-job training or further training in cultural encounter. The perspective of the study was in public health nurses own experiences. The material of this study was collected by interviewing eight public health nurses in the Mikkeli region. The method used was theme interview. The tape-recorded material was transcribed and processed by using the content analysis. According to the results, public health nurses met immigrants from many nationalities in their receptions. Public health nurses had more work with immigrant customers than with Finnish customers. An interpreter could be on the spot or on the telephone. Public health nurses thought that communication with immigrants was challenging, due to language problems and interpretation. In addition, the instructions were not understood well, and the guidance had to be very concrete. It was very challenging for public health nurses to meet immigrants. Immigrants often came to the reception with the whole family and the public health nurse had to give attention to the whole family. Some immigrants were able to keep an appointment, but there were many who could not adhere to the schedule. Public health nurses had to use more time for immigrant customers than Finnish customers. It appeared from the results that the meeting of immigrants had many positive effects on the work of public health nurses. Their attitudes had become more positive and they had many positive experiences of meeting immigrants. However, public health nurses experienced that they did not have enough knowledge to meet immigrants. They were given basic information on the culture and circumstances of new refugee groups mainly in informative meetings organized by the refugee office. The professional studies did not provide enough knowledge of meeting immigrants, and public health nurses wished for further training in multiculturalism. Their own activity was emphasized in information search. The competence of public health nurses to meet immigrants was enhanced by good professional skills, cooperation with different partners and organizations, and successful communication including skills to use an interpreter. Public health nurses had a very positive attitude towards immigrants. Based on the study, it is possible to conclude that immigrant customers are more challenging than Finnish customers. However, the meeting of immigrants offered many positive experiences and situations to public health nurses. Further training related to immigrants is needed to enhance the competence of public health nurses. Subject headings, (keywords) Mikkeli, public health nurses, immigrants, multiculturalism, experiences, meeting Pages Language URN 59 p. + 7 app. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Employer of the bachelor's thesis Auli Sjögrén

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MAAHANMUUTTAJAT MONIKULTTUURINEN HOITOTYÖ Kulttuurin mukainen hoitotyö Kulttuurien välinen vuorovaikutus Vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisen haasteita TERVEYDENHOITAJA JA MAAHANMUUTTAJAT Koulutus Työalueet TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kohderyhmä ja laadullinen tutkimusmenetelmä Aineiston keruu teemahaastattelulla Aineiston käsittely ja analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Terveydenhoitajien vastaanottotilanteet maahanmuuttajien kanssa Maahanmuuttajat terveydenhoitajien asiakkaina Vuorovaikutus maahanmuuttajien kanssa Terveydenhoitajien kokemuksia vastaanottotilanteista Terveydenhoitajien valmiudet kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia Koulutuksen ja tiedon tarve Tarvittavat taidot Terveydenhoitajien asenteet maahanmuuttajia kohtaan Maahanmuuttajien sopeutuminen Mikkeliin Sopeutuminen ja kotoutuminen Mikkeliin Kulttuurin vaikutus sopeutumisessa Maahanmuuttajien sopeutumisen tukeminen Yhteenvetokuvio tuloksista POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus... 52

5 8.3 Jatkotutkimusehdotuksia LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Mikkelin kaupunki on perustettu vuonna Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus ja Itä-Suomen läänin pääkaupunki sekä merkittävä hallinnollinen keskus. Kaupunki on kasvanut vähitellen sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan alueliitosten myötä, josta esimerkkinä vuonna 2001 tapahtunut Anttolan, Mikkelin ja Mikkelin maalaiskunnan yhdistyminen. (Mikkelin kaupunki 2006a.) Viimeisin alueliitos oli vuoden 2007 alussa Haukivuoren yhdistyessä Mikkeliin. (Mikkelin kaupunki 2006b.) Mikkelissä oli vuoden vaihteessa asukkaita 46514, joista ulkomaalaisia 622. Haukivuoren asukasmäärä oli 2292, joista ulkomaalaisia 97. (Väestörekisterikeskus 2006.) Mikkelin kaupunki on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia vuodesta Suunniteltu vuosittainen kiintiö on ollut pakolaista vuodessa. Mikkelissä toimii pakolaistoimisto, joka ohjaa, neuvoo ja opastaa pakolaisia ja paluumuuttajia monissa arkielämän ja käytännön asioissa. Yksi pakolaistoimiston toiminta-alueista on neuvojen ja ohjeiden antaminen terveyteen liittyvissä asioissa. (Mikkelin kaupunki 2006c.) Tilastokeskuksen (2006b) mukaan Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten ikärakennetta hallitsevat vuotiaat ja hedelmällisyys on maahanmuuttajien keskuudessa korkea. Mielestäni tämän tiedon perusteella on aihetta olettaa, että terveydenhoitajat joutuvat kohtaamaan maahanmuuttajia työskennellessään äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa. Lisäksi terveydenhoitajat ovat monipuolisesti mukana maahanmuuttajien elämänkulun eri vaiheissa suorittaessaan esimerkiksi terveystarkastuksia ja perheneuvontaa (Pitkänen 2006, 31). Tutkimuksen lähtökohtana on ollut oma kiinnostus monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien kohtaamiseen. Työ on tehty Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoiman ja terveysalan laitoksen koordinoiman Yhdessä ja yhteistyössä hankkeen (III) toimeksiantona. Koska Mikkeli ottaa vuosittain vastaan pakolaisia, uskon myös alueen terveydenhoitajien kohtaavan heitä työssään. Tulevana terveydenhoitajana olin kiinnostunut tutkimaan jo ammatissaan toimivien terveydenhoitajien ja maahanmuuttajien kohtaamisia. Työn tarkoituksena oli selvittää Mikkelin terveydenhoitajien näkemyksiä siitä, millaisia kokemuksia heillä on

7 maahanmuuttajien kohtaamisesta ja hoitamisesta sekä millaisina he pitävät valmiutensa kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia. 2 2 MAAHANMUUTTAJAT Tilastokeskuksen (2006a) mukaan vuonna 2005 Suomessa asui sellaista henkilöä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomi. Etelä-Savossa heitä oli 1834 henkilöä. Eniten ulkomaalaisia on muuttanut Suomeen Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Somaliasta ja Irakista (Kunnat.net 2006.) Maahanmuuttaja on yleiskäsite kaikille eri syistä maasta toiseen muuttaville henkilöille. Maahanmuuttajalla on tarkoitus jäädä asumaan Suomeen, ja siihen hän tarvitsee oleskeluluvan. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat paluumuuttajat eli henkilöt, jotka palaavat ulkomailta Suomeen. Nykyisin paluumuuttaja-käsitettä käytetään Suomessa entisen Neuvostoliiton alueelta tulevista inkerinsuomalaisista, joiden sukujuuret ovat Suomessa. Toinen maahanmuuttajaryhmä ovat turvapaikanhakijat, jotka pyytävät Suomesta suojaa ja oleskeluoikeutta. Heidät sijoitetaan aluksi asumaan vastaanottokeskuksiin. Mikäli heille myönnetään turvapaikka ja oleskelulupa, he saavat pakolaisstatuksen ja muuttavat kuntiin asumaan. (Ulkomaalaisvirasto 2006; Taavela 1999, 22.) Turvapaikan saaminen Suomesta ei ole helppoa, sillä esimerkiksi vuonna 2005 turvapaikkaa hakeneista 3545 henkilöstä myönteisen päätöksen sai vain 12 hakijaa (Pitkänen 2006, 22). Kolmas maahanmuuttajaryhmä ovat ne turvapaikkaa hakevat, joille myönnetään oleskelulupa suojelun tarpeen vuoksi, kuten esimerkiksi kuolemanrangaistusuhan tai aseellisen selkkauksen vuoksi. Neljäs maahanmuuttajaryhmä ovat kiintiöpakolaiset eli henkilöt, joille UNHCR eli YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu on myöntänyt pakolaisaseman ja joille on myönnetty maahantulolupa suunnitellun kiintiön mukaan. Kiintiöpakolaiset sijoitetaan suoraan asumaan kuntiin. (Ulkomaalaisvirasto 2006; Taavela 1999, 22). Viime vuosina Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuodessa (Suomen Pakolaisapu 2006). Suomeen tulee myös jo aikaisemmin saapuneiden ja oleskeluluvan saaneiden pakolaisten puolisoita, alaikäisiä lapsia tai lähisukulaisia perheenyhdistämisohjelman kautta (Euroopan unionin toimina 2004; Räty 2002, 20). Vielä mainitsematon

8 3 maahanmuuttajaryhmä ovat alaikäiset ilman vanhempia tai huoltajia maahan tulleet lapset. Suomesta haki vuonna 2005 turvapaikkaa 220 alaikäistä lasta, mikä on suurin luku tähän mennessä. (Yksin tulleet alaikäiset lapsipakolaiset 2006; Järvinen 2004, 86). Maahanmuuttajiin kuuluvat myös ne ulkomaalaiset, jotka ovat tulleet Suomeen avioliiton, työn tai muun syyn takia, eivätkä lukeudu pakolaisiin (Taavela 1999, 22). Se, millaisesta maahanmuuttajasta on kyse, vaikuttaa myös siihen, missä määrin terveydenhoitaja kohtaa heitä. Erilaisin syin maahan muuttaneilla on eroja oikeuksissa Suomen terveyspalveluihin. Suoraan kuntiin sijoitettavilla kiintiöpakolaisilla ja pakolaisten perheenjäsenillä, jotka ovat tulleet perheenyhdistämisohjelman kautta, ovat yhtäläiset oikeudet terveyspalveluihin suomalaisten kanssa. Terveydenhoitaja tapaa heitä pian maahan saapumisen jälkeen terveystarkastusten puitteissa. Sen sijaan turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada vain ensiapuluontoista hoitoa. Kuitenkin tästäkin ryhmästä terveydenhoitaja tapaa asiakkaita äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa. (Hietala 2004, 22.) Monikulttuuristuva yhteiskunta tuo kunnille uusia haasteita myös palvelujen tarjoamista ajatellen. Eri kulttuureista tulevien asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää erilaisuuden huomioivaa palveluosaamista. (Kunnat.net 2006). Erityisesti pakolaisten kohtaaminen ja palveleminen on haastava tehtävä, varsinkin silloin, kun he tulevat kielitaidottomina ja mahdollisesti pitkään leiriolosuhteissa asuneina (Räty 2002, 19). 3 MONIKULTTUURINEN HOITOTYÖ 3.1 Kulttuurin mukainen hoitotyö Kulttuurilähtöisen hoidon teoria lähti liikkeelle Madeleine Leiningerin tekemistä huomioista eräässä lastenkodissa 1950-luvulla. Hän huomasi, että lasten käyttäytyminen ja tarpeet olivat kulttuurisidonnaisia. Tämän vuoksi annettu hoito ei vaikuttanut riittävän hyvältä niille lapsille, joilla oli toisenlainen kulttuuritausta ja elämäntapa. Tutkimustensa perusteella Leininger kehitti transkulttuurisen hoitotyön teorian. Transkulttuurisessa hoitotyössä on tarkoitus tulla tietoiseksi eri kulttuureista ja oppia ymmärtämään niitä, mutta myös käyttää hyväksi kulttuuritietoutta käytännön

9 hoitotyössä hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. (Alexander ym. 1994, 411, ) 4 Myös muutamat muut hoitajat ja teoreetikot, kuten esimerkiksi Murdock, Tripp- Reimer, Brink ja Saunders, alkoivat kehittää 1960-luvulta alkaen omia malleja kulttuurista hoitotyötä varten. Jokaisella näistä on omat etunsa. Yksi suosituimmista on kuitenkin Leiningerin niin sanottu auringonnousumalli, joka on suunniteltu hoitotyötä varten. (Purnell & Paulanka 1998, 6.) Eri kulttuureista tulevien hoitamiseen tarvitaan tiettyjä valmiuksia. Hoitotyöntekijät ovat itse arvioineet, että monikulttuurinen hoitotyö vaatii ennen kaikkea suvaitsevaisuutta, ennakkoluulottomuutta, erilaisuuden hyväksymistä, avoimuutta, joustavuutta sekä ei-rasistisuutta. Seuraavaksi eniten tarvitaan soveltuvaa koulutusta, kokemusta, kielitaitoa ja motivaatiota. Kolmanneksi tarvitaan luovuutta, kiinnostumista uusista asioista ja laajakatseisuutta. Lisäksi on arvioitu tarvittavan sellaisia ominaisuuksia kuten sosiaalisuus, empaattisuus, ihmisystävällisyys, vahvuus, määrätietoisuus ja realistisuus. (Taavela 1999, 163.) Maahanmuuttajilla on usein hoitotyön asiakkaina erilaisia tarpeita kuin suomalaisilla. Lisäksi eri kulttuureissa on osittain erilaisia käsityksiä terveydestä ja sairaudesta, yksilöstä ja yhteisöstä sekä elämästä ja kuolemasta. Esimerkiksi somalialaiset ymmärtävät terveyden olevan Jumalan antama lahja ja tiettyihin sairaustapauksiin ajatellaan olevan syynä paha henki, johon lääkärin antama apu ei voi vaikuttaa (Hassinen-Ali-Azzani 2002, 105, 110). Kulttuurin mukaiset perinteet ja uskomukset saattavat aiheuttaa väärinymmärrystä ja epäluuloa molemmissa osapuolissa. Joillekin kulttuureille on ominaista, että potilasta koskevaan päätöksentekoon osallistuu koko lähiyhteisö, mikä voi olla outoa yksilökeskeiseen hoitokulttuuriin tottuneelle. (Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa 2004, 10.) Esimerkiksi monissa aasialaisissa ja islamilaisissa kulttuureissa sekä heimoyhteisöissä on ryhmäuskollisuus korkein arvo. Näissä kulttuureissa yksilölliset arvot ovat vähemmän tärkeitä, kuin se, mikä on parasta ryhmälle. (Andrews 1999, 24.) Pursiainen (2001) on todennut tutkimuksessaan, että terveydenhoitajan valmius hoitaa maahanmuuttajia kulttuurin mukaisesti lähtee ammattitaidosta, johon kuuluu ammatillinen tieto ja kokemus terveydenhoitajan perustyöstä. Hoitaminen tulee

10 5 ymmärtää ihmiseltä-ihmiselle toimintana. Toinen tärkeä tekijä on kulttuurinen joustavuus eli tieto kulttuurisista tavoista ja arvoista ja niihin liittyvistä erilaisuuksista ja samanlaisuuksista. Tärkeää on myös omien asenteiden havaitseminen liittyen vieraisiin kulttuureihin. 3.2 Kulttuurien välinen vuorovaikutus Kulttuuri voidaan määritellä näkymättömien arvojen ja normien sekä näkyvien ja havaittavien käyttäytymisten vuorovaikutukseksi, jossa arvojärjestelmällä on suuri merkitys. Kulttuuriin kuuluvat tavat, arvot ja normit voivat olla joko suoraan tai epäsuorasti vaikuttavia, ja ne on ensisijaisesti opittu perheen keskellä (Purnell & Paulanka 1998, 2). Yksilö viestii ja myös tulkitsee havaintojaan kulttuurinsa arvojen ja normien välityksellä. Kulttuurien välinen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tekee haasteelliseksi se tosiasia, että eri kulttuureissa käyttäytymisten ja niiden suhde voi olla erilainen. Kohdekulttuurin tunteminen mahdollistaa sen, että tiedostaa, millaisen merkityksen se antaa omalle käyttäytymiselleni. Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin onnistumiseksi molempien osapuolten on annettava samalle tekemiselle sama merkityssisältö. (Lehtonen 1993, 9.) Vuorovaikutukseen ja kommunikointiin kuuluu suullisen ja kirjallisen viestinnän lisäksi nonverbaalista elehtimistä, kehon liikkeitä ja asentoja, äänensävyjä ja kasvojen ilmeitä. Kaikilla näillä on eri kulttuureissa omat tulkintansa. Lisäksi vuorovaikutuksen haasteena on käytetty kieli. Mikäli kommunikoidaan kielellä, joka ei ole asiakkaan ja/ tai hoitajan äidinkieli, kasvaa mahdollisuus väärinymmärtämiseen merkittävästi. Tehokkaan kulttuurien välisen viestinnän edistämiseksi tulisi hoitosuhteissa välttää liiallista ammattikieltä ja lääketieteellistä termistöä, mutta myös hoitajan kulttuurille ominaisia arkikielen ilmauksia ja lyhennyksiä, jotka ovat vieraita toisesta kulttuurista tulevalle. (Andrews 1999, 31.) Vieraan kulttuurin kohtaaminen ja ymmärtäminen lähtee oman kulttuurin ja siihen liittyvien piirteiden tunnistamisesta. Oman kulttuurin tunnistaminen ei tarkoita sen pitämistä muita kulttuureita parempana, vaan omien tapojen, tottumusten ja arvojen tunnistamista. (Pursiainen 2001, 44.) Oman kulttuurin tunnistamisen jälkeen seuraava askel on ymmärtää, millaisia kulttuurisia käsityksiä toisen yksilön käyttäytymisen ja ajattelun taustalla on. Kun ymmärtää nämä taustatekijät, ymmärtää helpommin toisen

11 yksilön oudolta tuntuvaa käyttäytymistä ja osaa suhtautua siihen asiaan kuuluvalla tavalla. (Alitolppa-Niitamo 1993, 168.) 6 Kulttuurien erilaisuus tuo helposti vaikeuksia ja väärinymmärryksiä viestintään. Sanoille voidaan antaa erilaisia merkityksiä ja tulkintoja, mutta sanojen lisäksi myös sanaton oheisviestintä vaihtelee eri kulttuureissa. Suomalaiset ovat tottuneet suoraan asiaan menevään viestintään. Monissa muissa kulttuureissa sen sijaan on tärkeää ensin kysellä keskustelukumppanin kuulumisia ja vointia ja vähitellen johdatella keskustelua haluttuun aiheeseen. Suomalaisten viestintä pyrkii siihen, että viesti menee perille, joten asioista puhutaan hyvin suoraan. Sen sijaan esimerkiksi aasialaisilla ja arabialaisilla on tapana käyttää kiertoilmaisuja ja vertauskuvia puheessaan. Myös se, mistä on soveliasta puhua ja millaisia kohteliaisuuksia käytetään, vaihtelee eri kulttuureissa. (Räty 2002, ) 3.3 Vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisen haasteita Virkin (1999, 65) tutkimuksessa mukana olleista suomalaisista hoitotyöntekijöistä yli puolet oli sitä mieltä, että eri kulttuureista tulevien potilaiden kohtaaminen on vaikeampaa kuin muiden potilaiden kohtaaminen. He pitivät eri kulttuurista tulevia myös vaativampina potilaina. Vastaajista kolmannes toi esille myös sen, että mitä enemmän potilaan kulttuuri poikkeaa hoitajan kulttuurista, sitä vaikeampaa on työskennellä tämän kanssa. Toisaalta kulttuurinmukainen hoitotyö koettiin myös palkitsevana ja haasteellisena sekä ennakkoluuloja vähentävänä työnä. Tutkimuksissa on todettu, että suurin ongelma maahanmuuttajien kohtaamisessa on yhteisen kielen puute ja sen aiheuttamat ongelmat hoitotyössä. Tulkin käyttö ei ole välttämättä helppoa ja tulkin kanssa toimiminen vaatii harjoittelua. Kaikki maahanmuuttajat eivät edes halua tulkkeja hoitotilanteisiin, koska tulkin kautta sanoma välillä vääristyy tai lyhenee. Vaikeita asioita käsiteltäessä, kuten esimerkiksi naisten kokemaa väkivaltaa, on tärkeää, että myös tulkki on nainen ja sellainen henkilö, johon nainen voi luottaa (Kyllönen-Saarnio & Nurmi 2005, 83). Tulkin saaminen on sidottu ajanvaraukseen ja yleensä arkipäiville päiväaikaan. (Taavela 1999, 166, 168.)

12 7 Sekä maahanmuuttajien että terveydenhuoltohenkilöstön käsityksen mukaan perusterveydenhuollossa ei ole yleisesti valmiuksia maahanmuuttajien, varsinkaan kaukaisemmista kulttuureista tulleiden mielenterveysongelmien hoitoon (Työhallinnon julkaisu 316, s. 121). Psyykkiset traumat ovat kuitenkin hyvin tavallisia varsinkin pakolaisilla. Pakolaisuuden aiheuttaneet tekijät, kuten esimerkiksi sota ja kidutukset, ovat heidän psyykkisten ongelmiensa taustalla. Turvaan pääseminenkään ei sulje pois trauman mahdollisuutta, sillä jo pelkkä kulttuurisokki Suomeen tultaessa voi muodostua maahanmuuttajalle traumaattiseksi kokemukseksi. On todettu, että neljäs vuosi maahan tulon jälkeen on vuosi, jolloin varsinkin pakolaiset saavat mielenterveysongelmia, kuten masennusta, pelkoja ja unettomuutta. (Hietala 2004, 25.) Pursiainen (2001) on tutkimuksessaan todennut, että maahanmuuttajien kohtaamisessa tulevat ongelmat eivät johdu vieraasta kulttuurista, vaan pakolaisuuden aiheuttamasta kriisistä. Pakolaisten haastatteluissa on ilmennyt, että joissakin kulttuureissa mielenterveysongelmat ovat uusi ja outo käsite heidän kulttuurissaan. Niinpä he eivät ajattele, että ongelmat mielenterveydessä olisivat sairauksia, koska siitä ei ole näkyvissä fyysistä vammaa. Pakolaiset ovat kertoneet, että tuntiessaan masennusta, unettomuutta tai jotain muita mielen oireita, he ovat käyneet valittamassa terveydenhoitajalle päänsärkyä tai vatsakipua. Vieraasta kulttuurista tulevat eivät myöskään ymmärrä aina käsitteitä terveys ja sairaus samalla tavalla kuin me suomalaiset. Niinpä he saattavat ihmetellä, miksi Suomessa hoidetaan myös terveyttä eikä vain sairautta. (Pentikäinen 2005, 180; Tuominen 1998, 131.) Ammatillisessa kohtaamisessa maahanmuuttajan kanssa ulkomaalaisuus sinänsä ei ole ongelma, mutta tähän kohtaamiseen liittyy asioita, joista on hyvä olla tietoinen. Se, että asiakkaalla on erilainen kieli, tausta ja elämäntilanne, ei saa vähentää häntä palvelevan ammattilaisen ammattitaitoa. Pikemminkin tämän erilaisuuden tulisi olla haaste ammattitaidon kehittämiselle. On todettu, että mikäli työntekijöillä ja maahanmuuttajilla ei ole kulttuurista tietoutta, aiheutuu siitä ongelmia (Taavela 1999, 168). Tarvitaan siis tietoa erilaisten elämäntapojen erilaisuudesta sekä kulttuurista näkökulmaa. Yksi ammattitaitoa horjuttava seikka on, että esimerkiksi pakolaiset luokitellaan tiettyjen opittujen stereotypioiden mukaan osaksi ryhmää, jolloin erilaisuus ja yksilöllisyys unohtuvat. (Pentikäinen 2005, 17; Alitolppa Niitamo 1993, 168.)

13 8 Maahanmuuttajien ongelmilla ei välttämättä ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Ongelmia voi aiheuttaa myös pakolaisuudesta johtuva kriisi (Pursiainen 2001). Tämän vuoksi terve järki ja ammatilliset käytännöt ovat tärkeitä maahanmuuttaja-asiakkaita kohdattaessa. Kulttuurierosta huolimatta monet maahanmuuttajanaiset toimivat perheissään vaikuttaen koko perheen hyvinvointiin, aivan kuten suomalaisetkin naiset tekevät. He huolehtivat lasten ja miehenkin terveydestä, sairauden hoidosta ja hoitoon hakeutumisesta. Näin ollen äidin hyvä terveydenhoito edesauttaa myös lasten hyvinvointia. Erityisen haasteen voivat aiheuttaa uskontonsa mukaiseen paastoamiseen sitoutuneet, mutta samaan aikaan imettävät tai raskaana olevat äidit (Hassinen-Ali-Azzani 2002, 121). Neuvolassa tarjottava ennalta ehkäisevä terveydenhoito voi aluksi olla maahanmuuttajanaiselle täysin uusi asia, joten siitä on kerrottava hänelle siten, että hän voi ymmärtää asian. (Malin & Tiilikainen 2002, 30.) Ajankäyttö vastaanotolla on yksi alue, jossa maahanmuuttajien kanssa työskenteleville voi tulla ongelmia. Maahanmuuttajalle on usein tarpeen antaa kaksoisaika, jolloin jää riittävästi aikaa kertoa asiat ehkä moneen kertaan ymmärtämisen varmistamiseksi. Myös mahdollinen tulkin käyttö vie oman aikansa. Maahanmuuttajalla voi ensi alkuun olla erilainen käsitys ajanlaskusta ja kellonajoista verrattuna suomalaisten ajanlaskuun. Tästä johtuen hän saattaa aluksi tulla vastaanotolle väärään aikaan. (Hietala 2004, 26; Alitolppa Niitamo 1993, ) Maahanmuuttajien ja erityisesti pakolaisten luottamuksen saavuttaminen voi olla vaikeaa ja aikaa vievää. Terveydenhuollon henkilöstö voi edustaa hänelle sitä valtakulttuuria, johon hän ei halua sopeutua tai sitä auktoriteettia, joka mahdollisesti syrji tai jopa kidutti häntä kotimaassa. Luottamuksen saavuttamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä, hyväksyvää asennoitumista, hyvää ammattitaitoa ja kulttuuritietoisuutta. Myös tietojen luottamuksellisuus on hyvä selvittää heti hoitosuhteen alussa, jotta luottamus voisi rakentua. (Alitolppa Niitamo 1993, ) Maahanmuuttajien ohjaus ja informointi on todettu erääksi haasteelliseksi alueeksi. Maahanmuuttajilla on yleensä hyvin puutteelliset tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista sekä niiden toimintatavoista. Tämän vuoksi ei ole itsestään selvää, että esimerkiksi odottava äiti tulee oma-aloitteisesti terveydenhoitajan vastaanotolle, vaan kontaktin ottaminen ja säilyttäminen vaatii välillä

14 9 terveydenhoitajan aloitetta. Tiedottamista ja ohjausta vaikeuttaa luonnollisesti myös se, että maahanmuuttajien kielitaito on huono ja kaikki eivät osaa edes lukea ja kirjoittaa. (Arvilommi 2005, 37.) Maahanmuuttajien kanssa toimiessa on hyvä muistaa, että heillä voi olla sellaisia terveysongelmia, joihin emme ole Suomessa tottuneet. Esimerkiksi somalinaisten kohdalla on mahdollista, että eteen tulee ympärileikattuja naisia, joilla on leikkauksesta johtuvia gynekologisia ongelmia ja erityistarpeita (Hassinen-Ali-Azzani 2002, 154). Näitä eteen tulevia erityistilanteita varten on olemassa terveydenhuoltohenkilöstölle opas, jossa annetaan ohjeita pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tehtäviä terveystarkastuksia varten. Siinä selostetaan muun muassa, millaisia laboratoriotutkimuksia pakolaisille tulee tehdä. (Tuominen 1998, ) 4 TERVEYDENHOITAJA JA MAAHANMUUTTAJAT 4.1 Koulutus Terveydenhoitajia koulutetaan ammattikorkeakouluissa hoitotyön koulutusohjelmassa terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa, jonka laajuus on 240 opintopistettä. Tutkintonimike on terveydenhoitaja, AMK. Opiskelu kestää noin 4 vuotta. Terveydenhoitajan koulutukseen sisältyy sairaanhoitajan koulutus. (Hoitotyön koulutusohjelma 2006.) Koulutuksen tavoite on, että terveydenhoitaja on perusterveydenhuollon, kansanterveystyön, hoitotyön ja terveyskasvatuksen asiantuntija sekä toteuttaja. Hänen tavoitteena on yksilön, perheen ja yhteisön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen. Terveydenhoitaja työskentelee perhettä suunnittelevien, raskaana olevien, synnyttäneiden, lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvien terveyden edistämiseksi. Työssä otetaan huomioon myös asiakkaan ja hänen elinympäristönsä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja hyvinvointi. Koulutuksensa perusteella terveydenhoitaja voi työskennellä terveyden- ja sairaanhoidon tehtävissä sekä toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana. (Terveydenhoitajan ammattikuva 2005, 2.)

15 10 Koponen (2003) on tehnyt tutkimuksen viiden terveysalan oppilaitoksen monikulttuurisen hoitotyön opettamiseen osallistuneen opettajan keskuudessa monikulttuurisen hoitotyön opettamisesta hoitotyön koulutuksessa. Tutkimuksen mukaan hoitotyön koulutuksessa monikulttuurisen hoitotyön opetuksessa on tavoitteena laaja-alaisen kulttuurisen tiedon välittäminen ja kulttuurisensitiivisyys. Kuitenkin sekä itse opettajilla että opiskelijoilla todettiin olevan kielteisiä asenteita vierasmaalaisia kohtaan, eikä negatiivisia asenteita ole aina pystytty muuttamaan koulutuksella. Opetuksessa nähtiin myös monia kehittämisalueita. Kehittämistä olisi monikulttuurisen hoitotyön opetuksen sisällössä, opetuksen toteutuksessa ja määrän lisäämisessä sekä opiskelijavaihdon lisäämisessä. Myös opettajat kaipaisivat täydennyskoulutusta kulttuurisista asioista, sillä niiden opettaminen ei ole helppoa ja opettajat kokevat riittämättömyyttä siihen. Tutkimuksissa terveydenhuollon työntekijät ovat ilmaisseet tarvitsevansa monikulttuuriseen työhön valmentavaa koulutusta. Tärkeänä koulutuksen aiheena pidetään kulttuuristen tekijöiden tiedostaminen (Abdelhamid 2004). Työntekijät tarvitsisivat lisäopetusta myös kielissä, erilaisista kulttuureista, sairauksista ja niiden hoidosta, erilaisuuden hyväksymisestä sekä yleisesti muuttoliikkeistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. (Taavela 1999, 168; Arvilommi 2005, 13.) Ammattikorkeakoulusta valmistuneella hoitotyöntekijällä ei välttämättä ole ollut peruskoulutuksessaan monikulttuurisuuskoulutusta, mikäli monikulttuurisuus on kuulunut kyseisessä koulussa valinnaisiin opintoihin (Arvilommi 2005, 51). Terveydenhoitajan tulee olla valmis jatkuvaan muutokseen, uudistumiseen, tiedonhankintaan ja kouluttautumiseen muuttuvien palvelutarpeiden myötä (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2005, 6). Työnohjaukseen ja koulutukseen osallistuminen auttaa terveydenhoitajaa jaksamaan tässä muutoksessa ja työssä. Koulutus auttaa jo työssä olevaa terveydenhoitajaa pitämään tiedot ajan tasalla, kehittämään ja muokkaamaan niitä vastaamaan väestön tarpeita. Kykyä muokata saamaansa tietoa hän tarvitsee työssä voidakseen ottaa huomioon asiakkaiden elämänvaiheet, tilanteet ja muuttuvat olosuhteet sekä jakamaan tietoa siten, että asiakas pystyy ottamaan sen vastaan. (Terveydenhoitajatyön laatu 2005, 10, 11, 14, 19.)

16 Työalueet Terveydenhoitajan työalueita ovat muun muassa kouluterveydenhoito ja neuvolatoiminta, joilla molemmilla on Suomessa pitkät perinteet. Maahanmuuttaja ei välttämättä ole ollut tekemisissä lähtömaassaan yhtä kattavan terveydenhuoltojärjestelmän kanssa. Sen tähden terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuus ja kattavuus tulisi kertoa maahanmuuttajille perusteellisesti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Se voisi helpottaa heidän asioimistaan Suomen perusterveydenhuollossa. (Tuominen 1998, 112.) Kouluterveydenhuollossa tavoitteena on lapsen ja nuoren terveen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Kouluterveydenhuolto kohdistuu sekä kouluun ympäristönä että siellä toimiviin yksilöihin. Terveydenhoitaja toteuttaa kouluterveydenhuoltoa yksilöllisillä tarkastuksilla, rokotuksilla, seulontatutkimuksilla, koulutilojen ja ympäristön terveydellisellä seurannalla, oppilashuoltoryhmätyöskentelyllä sekä oppilasryhmien terveyskasvatustilaisuuksilla. (Tuominen 1998, 112.) Lastenneuvolassa tavoitteena on taata lapselle normaali ja tasapainoinen kasvu ja kehitys. Niinpä esimerkiksi erityistukea tarvitsevien lasten ja perheiden riittävän tuen saaminen huomioidaan lastenneuvolassa (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2005, 20). Terveydenhoitaja pyrkii tarkastuksilla löytämään syntymävammat, kehityshäiriöt ja sairaudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarkastusten ohella neuvolassa annetaan lapsen huoltajille tietoa terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä rokotetaan lapset rokotusohjelman mukaisesti. (Tuominen 1998, 112.) Äitiysneuvolassa tavoitteena on äidin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen sekä lapsen syntyminen mahdollisimman terveenä ja toivottuna. Terveydenhoitaja ohjaa ja opastaa odottavia äitejä ja perheitä sekä seuraa raskauden kulkua. Huomiota kiinnitetään tavallista enemmän erityisseurantaa tarvitseviin asiakkaisiin, kuten esimerkiksi iäkkäisiin synnyttäjiin, teiniraskauksiin ja perussairauksia omaaviin synnyttäjiin (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2005, 17). Toiminnalla pyritään vähentämään raskauteen, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyviä terveysvaaroja. Terveydenhoitaja antaa äitiysneuvolassa myös synnytys- ja

17 12 perhevalmennusta. (Tuominen 1998, ) Äitiysneuvolatoimintaan liittyy läheisesti perhesuunnittelutoiminta, jonka tavoitteena on ei-toivottujen raskauksien välttäminen ja raskauden keskeyttämisen vähentäminen (Sirola ym. 1998, 98). Terveydenhoitajat toimivat myös työterveyshuollossa. Työterveydenhuollossa tavoitteena on työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, jotta hän suoriutuu työn asettamista vaatimuksista. Toiminta on ennaltaehkäisevää eli työkykyä uhkaavat tekijät pyritään ennakoimaan. Työterveyshuolto keskittyy sekä yksilöihin, että heidän työympäristöönsä. Työterveystarkastusten ohella terveydenhoitaja tekee aikuisten ja vanhusten terveystarkastuksia. Saatujen tulosten pohjalta hän ohjaa asiakasta terveyttä tukeviin valintoihin ja elintapoihin. (Sirola ym. 1998, 91 92, 105, 115.) Terveydenhoitajan työstä maahanmuuttajien keskuudessa on annettu tietyt suositukset. Niiden mukaan alueella, jossa on maahanmuuttajaa, tulee olla heitä varten kokopäiväinen terveydenhoitaja ja jokaista asiakasta varten tulee varata kaksin- tai kolminkertainen aika suomalaisiin verrattuna. Huomiota tulee kiinnittää niin tulkin kanssa työskentelyyn, kuin myös yhteistyöhön muiden sektoreiden, kuten esimerkiksi pakolaisyksikön, koulujen ja työvoimaviranomaisten kanssa. Terveydenhoitajan tulee selvittää asiakkaiden kulttuuritausta ja ottaa huomioon se toiminnassaan. Tärkeä osa työskentelyssä maahanmuuttajien kanssa on uusien maahanmuuttajien maahantulo- ja terveystarkastukset ja sairauksien hoidon järjestäminen sekä rokotuksista huolehtiminen. Uusien ryhmien tullessa terveydenhoitaja osallistuu heidän asuttamisensa suunnitteluun sekä kotikäynteihin ja toimii tarvittaessa esimerkiksi tukihenkilönä synnytyksessä. Terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu myös muiden työntekijöiden kouluttaminen. Terveydenhoitajan tehtävänä on myös laatia hakemuksia erilaisia korvauksia ja etuisuuksia varten sekä selvittää taustatietoja hakemuksiin. (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2005, ) Terveydenhoitajalta odotetaan ammatissaan tiettyä pätevyyttä eli kompetenssia. Kompetenssilla tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on riittävästi taitoja suhteessa annettuun tehtävään, jotta hän suoriutuu tehtävästä. Kompetenssiin kuuluu myös terve itseluottamus ja omien rajojen tunteminen. Kompetenssin osa-alueita ovat taidot, tiedot, kokemus, ihmissuhteet, arvot ja asenteet, motivaatio, energia sekä henkilökohtaiset ominaisuudet. (Hildén 2002, )

18 5 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 13 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia. Työn näkökulma on terveydenhoitajien omissa kokemuksissa. Työn tavoitteena on, että saadun tiedon pohjalta voidaan arvioida, millaisina terveydenhoitajat nyt kokevat maahanmuuttajien kohtaamisen ja onko tarvetta terveydenhoitajien työpaikka- tai lisäkoulutukseen kulttuurien kohtaamisesta. Tutkimustehtävänä on: 1. Kuvata terveydenhoitajien kohtaamis- ja hoitotilanteita maahanmuuttajien kanssa. 2. Kuvata terveydenhoitajien valmiuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia. 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1 Kohderyhmä ja laadullinen tutkimusmenetelmä Tutkimusta varten haastateltaviksi valitsin alun perin 9 terveydenhoitajaa Mikkelin alueelta. Haastateltavat valitsin yhdessä terveysneuvonnan apulaisosastonhoitajan kanssa siten, että haastateltavaksi tulivat sellaiset terveydenhoitajat, joilla on ollut kontakteja maahanmuuttajiin. Terveydenhoitajat valitsin eri puolilta Mikkeliä ottaen huomioon myös sen, että Haukivuori on vuoden 2007 alusta lähtien osa Mikkelin kaupunkia. Terveydenhoitajat työskentelevät äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa. Tutkimuslupaa haastattelujen tekemistä varten hain Mikkelin terveysneuvonnan esimieheltä Anneli Kupilalta. (Liitteet 2. ja 3.) Tutkimusongelma määrää, millaista tutkimusmenetelmää käytetään. Laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käytetään silloin, kun ei ole tarkoitus tutkia jonkin ilmiön laajuutta ja voimakkuutta. Sen sijaan kvalitatiivisella menetelmällä voidaan tutkia esimerkiksi tutkittavien havaintoja, kokemuksia ja näkemyksiä tietystä asiasta. Kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä päästään lähemmäksi tutkittavia sekä läheisempään vuorovaikutukseen heidän kanssaan. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 27.)

19 14 Laadullisessa tutkimuksessa ei ole olemassa yleispätevää sääntöä siitä, kuinka paljon aineistoa on kerättävä, jotta se olisi riittävän kattava. Yksi keino määrittää aineiston koon riittävyyttä on huomioida, tuottavatko uudet tapaukset enää olennaisesti uutta tietoa tutkimustehtävän kannalta. Tällöin puhutaan aineiston kyllääntymisestä eli saturaatiosta. (Eskola & Suoranta 2005, ) Opinnäytetyöni lähestymistapa on laadullinen, koska kyseessä on terveydenhoitajien kokemusten kartoittaminen. Tutkin siis heidän omia mielipiteitään, tuntemuksiaan ja kokemuksiaan tilanteista, jolloin heillä on ollut maahanmuuttaja-asiakkaita. Lisäksi tutkittava joukko on melko pieni. 6.2 Aineiston keruu teemahaastattelulla Tiedon keräämiseksi tutkimusta varten on olemassa useita eri vaihtoehtoja. Yksi käytetyimmistä tiedonkeruumuodoista on haastattelu. Haastattelussa tutkija on suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa tutkittavan kanssa ja tutkittavalla on mahdollisuus itse kertoa häntä koskevista asioista. Haastattelu on kyselylomaketta tehokkaampi tiedonkeruumenetelmä, sillä monet ihmiset ovat kyllästyneet heille lähetettyihin kyselylomakkeisiin, eivätkä halua niiden kautta osallistua tutkimuksiin. (Hirsjärvi & Hurme 2001, ) Tutkimushaastattelun lajeja on useita. Yksi niistä on teemahaastattelu, josta voidaan käyttää myös nimeä puolistrukturoitu haastattelu. Teemahaastattelussa haastattelu kohdistuu tiettyihin ennalta päätettyihin teemoihin, joista haastattelija on tehnyt muutamia kysymyksiä. Kysymysten sisältö on kaikille haastateltaville sama, mutta haastattelijan ei välttämättä tarvitse käyttää täsmälleen samoja sanamuotoja kysymyksiä esittäessään. Lisäksi haastattelija voi vaihdella kysymysten esitysjärjestystä. Teemahaastattelulla voidaan tutkia kaikenlaisia yksilöiden kokemuksia ja ajatuksia. Oleellisinta teemahaastattelulle on, että haastattelu etenee keskeisten teemojen varassa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 47 48; Eskola & Suoranta 2005, 86.) Valittujen teemojen lisäksi valmistetaan teemoihin liittyviä tarkentavia lisäkysymyksiä, joiden avulla haastattelua voidaan viedä eteenpäin. Teemojen ja lisäkysymysten avulla pyritään löytämään tutkimustehtävien kannalta merkityksellisiä asioita. (Tuomi & Sarajärvi 2006, 77.)

20 15 Teemahaastattelulla on tietyt etunsa. Ensinnäkin se on niin vapaamuotoinen, että haastateltava voi vapaamuotoisesti kertoa teemaan liittyvistä asioista, jolloin haastateltavan puhe edustaa häntä itseään ja hänen kokemuksiaan. Toiseksi haastattelussa käytettävät teemat toimivat ikään kuin rajoina keskustelulle, mikä varmistaa sen, että jokaisen haastateltavan kanssa on keskusteltu samoista asioista. Kolmanneksi teemat antavat jo jonkinlaisen jäsennyksen, joka auttaa litteroidun haastatteluaineiston käsittelyssä ja analysoinnissa. (Eskola & Suoranta 2005, 87.) Päätin toteuttaa tiedon keruun teemahaastattelulla, koska siinä annetut teemat antavat ikään kuin raamit keskustelulle, mutta muuten haastateltavat saavat vapaasti kertoa aiheeseen liittyvistä kokemuksistaan. Tällöin haastateltavien omat näkemykset ja tuntemukset pääsevät vapaasti esille. Teemahaastattelun valitsemista tuki myös se, että haastateltavien määrä ei ollut kovin suuri, joten oli odotettavissa, että saadun aineiston määrä ei olisi liian suuri käsiteltäväksi. Tutkimusluvan saamisen jälkeen otin alustavasti yhteyttä haastateltaviksi valittuihin ja kysyin heidän halukkuuttaan osallistua tutkimukseeni. Kerroin myös heti, että haluan nauhoittaa haastattelut. Kaikki, joihin otin yhteyttä, olivat halukkaita osallistumaan tutkimukseeni. Sen jälkeen lähetin heille sähköpostilla haastattelua varten laaditut teemakysymykset, jotta haastateltavat saattoivat etukäteen tutustua teemoihin (liite 4). Lisäksi laadin itselleni apukysymyksiä teemoihin liittyen haastattelutilanteen eteenpäin viemistä varten (liite 5). Eskola & Suoranta (2005) opastavat, että ennen varsinaisten haastattelujen toteuttamista kannattaa harjoitella haastattelua tekemällä esihaastattelu jollekin varsinaiseen tutkimukseen kuulumattomalle henkilölle. Myös mahdollisen nauhurin käytön harjoittelemista he suosittelevat ennakolta. Itselläni ei ollut ketään sopivaa henkilöä saatavilla esihaastattelua varten, sillä olisin halunnut hänen olevan sekä hoitotyötä tekevän että myös maahanmuuttajien kanssa kosketuksissa olevan. Silloin esihaastattelu olisi voinut antaa vihjeitä siitä, ovatko valitut teemat tarkoituksenmukaisia ja lisäksi laatimani apukysymykset toimivia. Niinpä lähdin toteuttamaan haastatteluja tältä osin epävarmana. Ensimmäisen haastattelun aikana kuitenkin huomasin, että teemat ja apukysymykset toimivat toivomallani tavalla. Sen jälkeen sain varmuutta seuraavia haastatteluja varten. MD-

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot