ONHAN SE RIKKAUTTA... Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONHAN SE RIKKAUTTA... Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia"

Transkriptio

1 Elisa Korhonen ONHAN SE RIKKAUTTA... Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Elisa Korhonen Terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto Nimeke ONHAN SE RIKKAUTTA... Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää Mikkelin terveydenhoitajien kokemuksia maahanmuuttajien kohtaamisesta ja hoitamisesta sekä heidän valmiuksiaan kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia. Työn tavoitteena on arvioida, millaisina terveydenhoitajat nyt kokevat maahanmuuttajien kohtaamisen ja onko tarvetta terveydenhoitajien työpaikka- tai lisäkoulutukseen kulttuurien kohtaamisesta. Työn näkökulma on terveydenhoitajien omissa kokemuksissa. Tämän opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa Mikkelin alueen terveydenhoitajaa. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu. Äänitetty materiaali kirjoitettiin tekstiksi sanasta sanaan ja käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan terveydenhoitajat kohtasivat vastaanotoilla vaihtelevasti maahanmuuttajia useista eri kansallisuuksista. Maahanmuuttaja-asiakkaan tulo vastaanotolle vaati terveydenhoitajalta enemmän työtä kuin suomalainen asiakas. Tulkkaus tapahtui tulkin ollessa paikan päällä tai puhelintulkkauksena. Vuorovaikutus maahanmuuttajien kanssa oli terveydenhoitajien mielestä haasteellista. Siihen vaikutti kieliongelman ja tulkkauksen lisäksi se, että ohjeet eivät aina menneet perille ja ohjauksen tuli olla hyvin konkreettista. Terveydenhoitajat kokivat maahanmuuttajien kohtaamisen haasteellisena. Maahanmuuttajat tulivat usein vastaanotolle koko perheellä ja terveydenhoitajan täytyi osata ottaa huomioon koko perhe. Annettujen aikojen noudattamisessa oli usein puutteita, mutta osa maahanmuuttajista noudatti hyvin annettuja aikoja. Terveydenhoitajilta kului enemmän aikaa maahanmuuttaja-asiakkaisiin kuin suomalaisiin asiakkaisiin. Tulosten mukaan myönteistä oli, että maahanmuuttajien kohtaaminen oli tuonut terveydenhoitajien työhön monia positiivisia asioita. Terveydenhoitajien asenteet olivat muuttuneet myönteisemmiksi ja heillä oli paljon positiivisia kokemuksia maahanmuuttajien kohtaamisesta. Tulosten mukaan kielteistä oli, että terveydenhoitajat kokivat tietonsa puutteellisiksi kohdatessaan maahanmuuttajia. Tällä hetkellä he saivat perustietoa uusien pakolaisryhmien kulttuurista ja olosuhteista lähinnä pakolaistoimiston järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. Ammattiin valmistava koulutus ei ollut antanut riittävästi tietoa maahanmuuttajien kohtaamisesta ja terveydenhoitajat toivoivat lisäkoulutusta monikulttuurisuuteen liittyen. Terveydenhoitajien oma aktiivisuus korostui tiedon hankinnassa. Terveydenhoitajien valmiuksia kohdata maahanmuuttajia lisäsivät hyvä ammattitaito, yhteistyö eri tahojen kanssa sekä onnistunut kommunikointi, johon kuului tulkin käytön hallitseminen. Terveydenhoitajien asennoituminen maahanmuuttajiin oli hyvin positiivista. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että maahanmuuttaja-asiakkaat ovat haasteellisempia kuin suomalaiset asiakkaat. Heidän kohtaamisensa antoi kuitenkin terveydenhoitajille paljon positiivisia kokemuksia ja tilanteita. Valmiuksiensa lisäämiseksi terveydenhoitajat tarvitsisivat lisäkoulutusta maahanmuuttajiin liittyen. Asiasanat (avainsanat) Mikkeli, terveydenhoitajat, maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, kokemukset, kohtaaminen Sivumäärä Kieli URN 59 sivua + liitteet 7 kpl Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Auli Sjögrén

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Elisa Korhonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Health Care Public Health Nurse IT S RICHNESS... Public health nurses experiences of meeting and caring for immigrants in the Mikkeli region Abstract The purpose of this study was to clarify public health nurses experiences and abilities in meeting and caring for immigrants. The study aimed at assessing how the public health nurses experienced the meeting of immigrants, and whether they needed on-the-job training or further training in cultural encounter. The perspective of the study was in public health nurses own experiences. The material of this study was collected by interviewing eight public health nurses in the Mikkeli region. The method used was theme interview. The tape-recorded material was transcribed and processed by using the content analysis. According to the results, public health nurses met immigrants from many nationalities in their receptions. Public health nurses had more work with immigrant customers than with Finnish customers. An interpreter could be on the spot or on the telephone. Public health nurses thought that communication with immigrants was challenging, due to language problems and interpretation. In addition, the instructions were not understood well, and the guidance had to be very concrete. It was very challenging for public health nurses to meet immigrants. Immigrants often came to the reception with the whole family and the public health nurse had to give attention to the whole family. Some immigrants were able to keep an appointment, but there were many who could not adhere to the schedule. Public health nurses had to use more time for immigrant customers than Finnish customers. It appeared from the results that the meeting of immigrants had many positive effects on the work of public health nurses. Their attitudes had become more positive and they had many positive experiences of meeting immigrants. However, public health nurses experienced that they did not have enough knowledge to meet immigrants. They were given basic information on the culture and circumstances of new refugee groups mainly in informative meetings organized by the refugee office. The professional studies did not provide enough knowledge of meeting immigrants, and public health nurses wished for further training in multiculturalism. Their own activity was emphasized in information search. The competence of public health nurses to meet immigrants was enhanced by good professional skills, cooperation with different partners and organizations, and successful communication including skills to use an interpreter. Public health nurses had a very positive attitude towards immigrants. Based on the study, it is possible to conclude that immigrant customers are more challenging than Finnish customers. However, the meeting of immigrants offered many positive experiences and situations to public health nurses. Further training related to immigrants is needed to enhance the competence of public health nurses. Subject headings, (keywords) Mikkeli, public health nurses, immigrants, multiculturalism, experiences, meeting Pages Language URN 59 p. + 7 app. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Employer of the bachelor's thesis Auli Sjögrén

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MAAHANMUUTTAJAT MONIKULTTUURINEN HOITOTYÖ Kulttuurin mukainen hoitotyö Kulttuurien välinen vuorovaikutus Vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisen haasteita TERVEYDENHOITAJA JA MAAHANMUUTTAJAT Koulutus Työalueet TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kohderyhmä ja laadullinen tutkimusmenetelmä Aineiston keruu teemahaastattelulla Aineiston käsittely ja analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Terveydenhoitajien vastaanottotilanteet maahanmuuttajien kanssa Maahanmuuttajat terveydenhoitajien asiakkaina Vuorovaikutus maahanmuuttajien kanssa Terveydenhoitajien kokemuksia vastaanottotilanteista Terveydenhoitajien valmiudet kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia Koulutuksen ja tiedon tarve Tarvittavat taidot Terveydenhoitajien asenteet maahanmuuttajia kohtaan Maahanmuuttajien sopeutuminen Mikkeliin Sopeutuminen ja kotoutuminen Mikkeliin Kulttuurin vaikutus sopeutumisessa Maahanmuuttajien sopeutumisen tukeminen Yhteenvetokuvio tuloksista POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus... 52

5 8.3 Jatkotutkimusehdotuksia LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Mikkelin kaupunki on perustettu vuonna Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus ja Itä-Suomen läänin pääkaupunki sekä merkittävä hallinnollinen keskus. Kaupunki on kasvanut vähitellen sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan alueliitosten myötä, josta esimerkkinä vuonna 2001 tapahtunut Anttolan, Mikkelin ja Mikkelin maalaiskunnan yhdistyminen. (Mikkelin kaupunki 2006a.) Viimeisin alueliitos oli vuoden 2007 alussa Haukivuoren yhdistyessä Mikkeliin. (Mikkelin kaupunki 2006b.) Mikkelissä oli vuoden vaihteessa asukkaita 46514, joista ulkomaalaisia 622. Haukivuoren asukasmäärä oli 2292, joista ulkomaalaisia 97. (Väestörekisterikeskus 2006.) Mikkelin kaupunki on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia vuodesta Suunniteltu vuosittainen kiintiö on ollut pakolaista vuodessa. Mikkelissä toimii pakolaistoimisto, joka ohjaa, neuvoo ja opastaa pakolaisia ja paluumuuttajia monissa arkielämän ja käytännön asioissa. Yksi pakolaistoimiston toiminta-alueista on neuvojen ja ohjeiden antaminen terveyteen liittyvissä asioissa. (Mikkelin kaupunki 2006c.) Tilastokeskuksen (2006b) mukaan Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten ikärakennetta hallitsevat vuotiaat ja hedelmällisyys on maahanmuuttajien keskuudessa korkea. Mielestäni tämän tiedon perusteella on aihetta olettaa, että terveydenhoitajat joutuvat kohtaamaan maahanmuuttajia työskennellessään äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa. Lisäksi terveydenhoitajat ovat monipuolisesti mukana maahanmuuttajien elämänkulun eri vaiheissa suorittaessaan esimerkiksi terveystarkastuksia ja perheneuvontaa (Pitkänen 2006, 31). Tutkimuksen lähtökohtana on ollut oma kiinnostus monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien kohtaamiseen. Työ on tehty Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoiman ja terveysalan laitoksen koordinoiman Yhdessä ja yhteistyössä hankkeen (III) toimeksiantona. Koska Mikkeli ottaa vuosittain vastaan pakolaisia, uskon myös alueen terveydenhoitajien kohtaavan heitä työssään. Tulevana terveydenhoitajana olin kiinnostunut tutkimaan jo ammatissaan toimivien terveydenhoitajien ja maahanmuuttajien kohtaamisia. Työn tarkoituksena oli selvittää Mikkelin terveydenhoitajien näkemyksiä siitä, millaisia kokemuksia heillä on

7 maahanmuuttajien kohtaamisesta ja hoitamisesta sekä millaisina he pitävät valmiutensa kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia. 2 2 MAAHANMUUTTAJAT Tilastokeskuksen (2006a) mukaan vuonna 2005 Suomessa asui sellaista henkilöä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomi. Etelä-Savossa heitä oli 1834 henkilöä. Eniten ulkomaalaisia on muuttanut Suomeen Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Somaliasta ja Irakista (Kunnat.net 2006.) Maahanmuuttaja on yleiskäsite kaikille eri syistä maasta toiseen muuttaville henkilöille. Maahanmuuttajalla on tarkoitus jäädä asumaan Suomeen, ja siihen hän tarvitsee oleskeluluvan. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat paluumuuttajat eli henkilöt, jotka palaavat ulkomailta Suomeen. Nykyisin paluumuuttaja-käsitettä käytetään Suomessa entisen Neuvostoliiton alueelta tulevista inkerinsuomalaisista, joiden sukujuuret ovat Suomessa. Toinen maahanmuuttajaryhmä ovat turvapaikanhakijat, jotka pyytävät Suomesta suojaa ja oleskeluoikeutta. Heidät sijoitetaan aluksi asumaan vastaanottokeskuksiin. Mikäli heille myönnetään turvapaikka ja oleskelulupa, he saavat pakolaisstatuksen ja muuttavat kuntiin asumaan. (Ulkomaalaisvirasto 2006; Taavela 1999, 22.) Turvapaikan saaminen Suomesta ei ole helppoa, sillä esimerkiksi vuonna 2005 turvapaikkaa hakeneista 3545 henkilöstä myönteisen päätöksen sai vain 12 hakijaa (Pitkänen 2006, 22). Kolmas maahanmuuttajaryhmä ovat ne turvapaikkaa hakevat, joille myönnetään oleskelulupa suojelun tarpeen vuoksi, kuten esimerkiksi kuolemanrangaistusuhan tai aseellisen selkkauksen vuoksi. Neljäs maahanmuuttajaryhmä ovat kiintiöpakolaiset eli henkilöt, joille UNHCR eli YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu on myöntänyt pakolaisaseman ja joille on myönnetty maahantulolupa suunnitellun kiintiön mukaan. Kiintiöpakolaiset sijoitetaan suoraan asumaan kuntiin. (Ulkomaalaisvirasto 2006; Taavela 1999, 22). Viime vuosina Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuodessa (Suomen Pakolaisapu 2006). Suomeen tulee myös jo aikaisemmin saapuneiden ja oleskeluluvan saaneiden pakolaisten puolisoita, alaikäisiä lapsia tai lähisukulaisia perheenyhdistämisohjelman kautta (Euroopan unionin toimina 2004; Räty 2002, 20). Vielä mainitsematon

8 3 maahanmuuttajaryhmä ovat alaikäiset ilman vanhempia tai huoltajia maahan tulleet lapset. Suomesta haki vuonna 2005 turvapaikkaa 220 alaikäistä lasta, mikä on suurin luku tähän mennessä. (Yksin tulleet alaikäiset lapsipakolaiset 2006; Järvinen 2004, 86). Maahanmuuttajiin kuuluvat myös ne ulkomaalaiset, jotka ovat tulleet Suomeen avioliiton, työn tai muun syyn takia, eivätkä lukeudu pakolaisiin (Taavela 1999, 22). Se, millaisesta maahanmuuttajasta on kyse, vaikuttaa myös siihen, missä määrin terveydenhoitaja kohtaa heitä. Erilaisin syin maahan muuttaneilla on eroja oikeuksissa Suomen terveyspalveluihin. Suoraan kuntiin sijoitettavilla kiintiöpakolaisilla ja pakolaisten perheenjäsenillä, jotka ovat tulleet perheenyhdistämisohjelman kautta, ovat yhtäläiset oikeudet terveyspalveluihin suomalaisten kanssa. Terveydenhoitaja tapaa heitä pian maahan saapumisen jälkeen terveystarkastusten puitteissa. Sen sijaan turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada vain ensiapuluontoista hoitoa. Kuitenkin tästäkin ryhmästä terveydenhoitaja tapaa asiakkaita äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa. (Hietala 2004, 22.) Monikulttuuristuva yhteiskunta tuo kunnille uusia haasteita myös palvelujen tarjoamista ajatellen. Eri kulttuureista tulevien asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää erilaisuuden huomioivaa palveluosaamista. (Kunnat.net 2006). Erityisesti pakolaisten kohtaaminen ja palveleminen on haastava tehtävä, varsinkin silloin, kun he tulevat kielitaidottomina ja mahdollisesti pitkään leiriolosuhteissa asuneina (Räty 2002, 19). 3 MONIKULTTUURINEN HOITOTYÖ 3.1 Kulttuurin mukainen hoitotyö Kulttuurilähtöisen hoidon teoria lähti liikkeelle Madeleine Leiningerin tekemistä huomioista eräässä lastenkodissa 1950-luvulla. Hän huomasi, että lasten käyttäytyminen ja tarpeet olivat kulttuurisidonnaisia. Tämän vuoksi annettu hoito ei vaikuttanut riittävän hyvältä niille lapsille, joilla oli toisenlainen kulttuuritausta ja elämäntapa. Tutkimustensa perusteella Leininger kehitti transkulttuurisen hoitotyön teorian. Transkulttuurisessa hoitotyössä on tarkoitus tulla tietoiseksi eri kulttuureista ja oppia ymmärtämään niitä, mutta myös käyttää hyväksi kulttuuritietoutta käytännön

9 hoitotyössä hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. (Alexander ym. 1994, 411, ) 4 Myös muutamat muut hoitajat ja teoreetikot, kuten esimerkiksi Murdock, Tripp- Reimer, Brink ja Saunders, alkoivat kehittää 1960-luvulta alkaen omia malleja kulttuurista hoitotyötä varten. Jokaisella näistä on omat etunsa. Yksi suosituimmista on kuitenkin Leiningerin niin sanottu auringonnousumalli, joka on suunniteltu hoitotyötä varten. (Purnell & Paulanka 1998, 6.) Eri kulttuureista tulevien hoitamiseen tarvitaan tiettyjä valmiuksia. Hoitotyöntekijät ovat itse arvioineet, että monikulttuurinen hoitotyö vaatii ennen kaikkea suvaitsevaisuutta, ennakkoluulottomuutta, erilaisuuden hyväksymistä, avoimuutta, joustavuutta sekä ei-rasistisuutta. Seuraavaksi eniten tarvitaan soveltuvaa koulutusta, kokemusta, kielitaitoa ja motivaatiota. Kolmanneksi tarvitaan luovuutta, kiinnostumista uusista asioista ja laajakatseisuutta. Lisäksi on arvioitu tarvittavan sellaisia ominaisuuksia kuten sosiaalisuus, empaattisuus, ihmisystävällisyys, vahvuus, määrätietoisuus ja realistisuus. (Taavela 1999, 163.) Maahanmuuttajilla on usein hoitotyön asiakkaina erilaisia tarpeita kuin suomalaisilla. Lisäksi eri kulttuureissa on osittain erilaisia käsityksiä terveydestä ja sairaudesta, yksilöstä ja yhteisöstä sekä elämästä ja kuolemasta. Esimerkiksi somalialaiset ymmärtävät terveyden olevan Jumalan antama lahja ja tiettyihin sairaustapauksiin ajatellaan olevan syynä paha henki, johon lääkärin antama apu ei voi vaikuttaa (Hassinen-Ali-Azzani 2002, 105, 110). Kulttuurin mukaiset perinteet ja uskomukset saattavat aiheuttaa väärinymmärrystä ja epäluuloa molemmissa osapuolissa. Joillekin kulttuureille on ominaista, että potilasta koskevaan päätöksentekoon osallistuu koko lähiyhteisö, mikä voi olla outoa yksilökeskeiseen hoitokulttuuriin tottuneelle. (Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa 2004, 10.) Esimerkiksi monissa aasialaisissa ja islamilaisissa kulttuureissa sekä heimoyhteisöissä on ryhmäuskollisuus korkein arvo. Näissä kulttuureissa yksilölliset arvot ovat vähemmän tärkeitä, kuin se, mikä on parasta ryhmälle. (Andrews 1999, 24.) Pursiainen (2001) on todennut tutkimuksessaan, että terveydenhoitajan valmius hoitaa maahanmuuttajia kulttuurin mukaisesti lähtee ammattitaidosta, johon kuuluu ammatillinen tieto ja kokemus terveydenhoitajan perustyöstä. Hoitaminen tulee

10 5 ymmärtää ihmiseltä-ihmiselle toimintana. Toinen tärkeä tekijä on kulttuurinen joustavuus eli tieto kulttuurisista tavoista ja arvoista ja niihin liittyvistä erilaisuuksista ja samanlaisuuksista. Tärkeää on myös omien asenteiden havaitseminen liittyen vieraisiin kulttuureihin. 3.2 Kulttuurien välinen vuorovaikutus Kulttuuri voidaan määritellä näkymättömien arvojen ja normien sekä näkyvien ja havaittavien käyttäytymisten vuorovaikutukseksi, jossa arvojärjestelmällä on suuri merkitys. Kulttuuriin kuuluvat tavat, arvot ja normit voivat olla joko suoraan tai epäsuorasti vaikuttavia, ja ne on ensisijaisesti opittu perheen keskellä (Purnell & Paulanka 1998, 2). Yksilö viestii ja myös tulkitsee havaintojaan kulttuurinsa arvojen ja normien välityksellä. Kulttuurien välinen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tekee haasteelliseksi se tosiasia, että eri kulttuureissa käyttäytymisten ja niiden suhde voi olla erilainen. Kohdekulttuurin tunteminen mahdollistaa sen, että tiedostaa, millaisen merkityksen se antaa omalle käyttäytymiselleni. Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin onnistumiseksi molempien osapuolten on annettava samalle tekemiselle sama merkityssisältö. (Lehtonen 1993, 9.) Vuorovaikutukseen ja kommunikointiin kuuluu suullisen ja kirjallisen viestinnän lisäksi nonverbaalista elehtimistä, kehon liikkeitä ja asentoja, äänensävyjä ja kasvojen ilmeitä. Kaikilla näillä on eri kulttuureissa omat tulkintansa. Lisäksi vuorovaikutuksen haasteena on käytetty kieli. Mikäli kommunikoidaan kielellä, joka ei ole asiakkaan ja/ tai hoitajan äidinkieli, kasvaa mahdollisuus väärinymmärtämiseen merkittävästi. Tehokkaan kulttuurien välisen viestinnän edistämiseksi tulisi hoitosuhteissa välttää liiallista ammattikieltä ja lääketieteellistä termistöä, mutta myös hoitajan kulttuurille ominaisia arkikielen ilmauksia ja lyhennyksiä, jotka ovat vieraita toisesta kulttuurista tulevalle. (Andrews 1999, 31.) Vieraan kulttuurin kohtaaminen ja ymmärtäminen lähtee oman kulttuurin ja siihen liittyvien piirteiden tunnistamisesta. Oman kulttuurin tunnistaminen ei tarkoita sen pitämistä muita kulttuureita parempana, vaan omien tapojen, tottumusten ja arvojen tunnistamista. (Pursiainen 2001, 44.) Oman kulttuurin tunnistamisen jälkeen seuraava askel on ymmärtää, millaisia kulttuurisia käsityksiä toisen yksilön käyttäytymisen ja ajattelun taustalla on. Kun ymmärtää nämä taustatekijät, ymmärtää helpommin toisen

11 yksilön oudolta tuntuvaa käyttäytymistä ja osaa suhtautua siihen asiaan kuuluvalla tavalla. (Alitolppa-Niitamo 1993, 168.) 6 Kulttuurien erilaisuus tuo helposti vaikeuksia ja väärinymmärryksiä viestintään. Sanoille voidaan antaa erilaisia merkityksiä ja tulkintoja, mutta sanojen lisäksi myös sanaton oheisviestintä vaihtelee eri kulttuureissa. Suomalaiset ovat tottuneet suoraan asiaan menevään viestintään. Monissa muissa kulttuureissa sen sijaan on tärkeää ensin kysellä keskustelukumppanin kuulumisia ja vointia ja vähitellen johdatella keskustelua haluttuun aiheeseen. Suomalaisten viestintä pyrkii siihen, että viesti menee perille, joten asioista puhutaan hyvin suoraan. Sen sijaan esimerkiksi aasialaisilla ja arabialaisilla on tapana käyttää kiertoilmaisuja ja vertauskuvia puheessaan. Myös se, mistä on soveliasta puhua ja millaisia kohteliaisuuksia käytetään, vaihtelee eri kulttuureissa. (Räty 2002, ) 3.3 Vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisen haasteita Virkin (1999, 65) tutkimuksessa mukana olleista suomalaisista hoitotyöntekijöistä yli puolet oli sitä mieltä, että eri kulttuureista tulevien potilaiden kohtaaminen on vaikeampaa kuin muiden potilaiden kohtaaminen. He pitivät eri kulttuurista tulevia myös vaativampina potilaina. Vastaajista kolmannes toi esille myös sen, että mitä enemmän potilaan kulttuuri poikkeaa hoitajan kulttuurista, sitä vaikeampaa on työskennellä tämän kanssa. Toisaalta kulttuurinmukainen hoitotyö koettiin myös palkitsevana ja haasteellisena sekä ennakkoluuloja vähentävänä työnä. Tutkimuksissa on todettu, että suurin ongelma maahanmuuttajien kohtaamisessa on yhteisen kielen puute ja sen aiheuttamat ongelmat hoitotyössä. Tulkin käyttö ei ole välttämättä helppoa ja tulkin kanssa toimiminen vaatii harjoittelua. Kaikki maahanmuuttajat eivät edes halua tulkkeja hoitotilanteisiin, koska tulkin kautta sanoma välillä vääristyy tai lyhenee. Vaikeita asioita käsiteltäessä, kuten esimerkiksi naisten kokemaa väkivaltaa, on tärkeää, että myös tulkki on nainen ja sellainen henkilö, johon nainen voi luottaa (Kyllönen-Saarnio & Nurmi 2005, 83). Tulkin saaminen on sidottu ajanvaraukseen ja yleensä arkipäiville päiväaikaan. (Taavela 1999, 166, 168.)

12 7 Sekä maahanmuuttajien että terveydenhuoltohenkilöstön käsityksen mukaan perusterveydenhuollossa ei ole yleisesti valmiuksia maahanmuuttajien, varsinkaan kaukaisemmista kulttuureista tulleiden mielenterveysongelmien hoitoon (Työhallinnon julkaisu 316, s. 121). Psyykkiset traumat ovat kuitenkin hyvin tavallisia varsinkin pakolaisilla. Pakolaisuuden aiheuttaneet tekijät, kuten esimerkiksi sota ja kidutukset, ovat heidän psyykkisten ongelmiensa taustalla. Turvaan pääseminenkään ei sulje pois trauman mahdollisuutta, sillä jo pelkkä kulttuurisokki Suomeen tultaessa voi muodostua maahanmuuttajalle traumaattiseksi kokemukseksi. On todettu, että neljäs vuosi maahan tulon jälkeen on vuosi, jolloin varsinkin pakolaiset saavat mielenterveysongelmia, kuten masennusta, pelkoja ja unettomuutta. (Hietala 2004, 25.) Pursiainen (2001) on tutkimuksessaan todennut, että maahanmuuttajien kohtaamisessa tulevat ongelmat eivät johdu vieraasta kulttuurista, vaan pakolaisuuden aiheuttamasta kriisistä. Pakolaisten haastatteluissa on ilmennyt, että joissakin kulttuureissa mielenterveysongelmat ovat uusi ja outo käsite heidän kulttuurissaan. Niinpä he eivät ajattele, että ongelmat mielenterveydessä olisivat sairauksia, koska siitä ei ole näkyvissä fyysistä vammaa. Pakolaiset ovat kertoneet, että tuntiessaan masennusta, unettomuutta tai jotain muita mielen oireita, he ovat käyneet valittamassa terveydenhoitajalle päänsärkyä tai vatsakipua. Vieraasta kulttuurista tulevat eivät myöskään ymmärrä aina käsitteitä terveys ja sairaus samalla tavalla kuin me suomalaiset. Niinpä he saattavat ihmetellä, miksi Suomessa hoidetaan myös terveyttä eikä vain sairautta. (Pentikäinen 2005, 180; Tuominen 1998, 131.) Ammatillisessa kohtaamisessa maahanmuuttajan kanssa ulkomaalaisuus sinänsä ei ole ongelma, mutta tähän kohtaamiseen liittyy asioita, joista on hyvä olla tietoinen. Se, että asiakkaalla on erilainen kieli, tausta ja elämäntilanne, ei saa vähentää häntä palvelevan ammattilaisen ammattitaitoa. Pikemminkin tämän erilaisuuden tulisi olla haaste ammattitaidon kehittämiselle. On todettu, että mikäli työntekijöillä ja maahanmuuttajilla ei ole kulttuurista tietoutta, aiheutuu siitä ongelmia (Taavela 1999, 168). Tarvitaan siis tietoa erilaisten elämäntapojen erilaisuudesta sekä kulttuurista näkökulmaa. Yksi ammattitaitoa horjuttava seikka on, että esimerkiksi pakolaiset luokitellaan tiettyjen opittujen stereotypioiden mukaan osaksi ryhmää, jolloin erilaisuus ja yksilöllisyys unohtuvat. (Pentikäinen 2005, 17; Alitolppa Niitamo 1993, 168.)

13 8 Maahanmuuttajien ongelmilla ei välttämättä ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Ongelmia voi aiheuttaa myös pakolaisuudesta johtuva kriisi (Pursiainen 2001). Tämän vuoksi terve järki ja ammatilliset käytännöt ovat tärkeitä maahanmuuttaja-asiakkaita kohdattaessa. Kulttuurierosta huolimatta monet maahanmuuttajanaiset toimivat perheissään vaikuttaen koko perheen hyvinvointiin, aivan kuten suomalaisetkin naiset tekevät. He huolehtivat lasten ja miehenkin terveydestä, sairauden hoidosta ja hoitoon hakeutumisesta. Näin ollen äidin hyvä terveydenhoito edesauttaa myös lasten hyvinvointia. Erityisen haasteen voivat aiheuttaa uskontonsa mukaiseen paastoamiseen sitoutuneet, mutta samaan aikaan imettävät tai raskaana olevat äidit (Hassinen-Ali-Azzani 2002, 121). Neuvolassa tarjottava ennalta ehkäisevä terveydenhoito voi aluksi olla maahanmuuttajanaiselle täysin uusi asia, joten siitä on kerrottava hänelle siten, että hän voi ymmärtää asian. (Malin & Tiilikainen 2002, 30.) Ajankäyttö vastaanotolla on yksi alue, jossa maahanmuuttajien kanssa työskenteleville voi tulla ongelmia. Maahanmuuttajalle on usein tarpeen antaa kaksoisaika, jolloin jää riittävästi aikaa kertoa asiat ehkä moneen kertaan ymmärtämisen varmistamiseksi. Myös mahdollinen tulkin käyttö vie oman aikansa. Maahanmuuttajalla voi ensi alkuun olla erilainen käsitys ajanlaskusta ja kellonajoista verrattuna suomalaisten ajanlaskuun. Tästä johtuen hän saattaa aluksi tulla vastaanotolle väärään aikaan. (Hietala 2004, 26; Alitolppa Niitamo 1993, ) Maahanmuuttajien ja erityisesti pakolaisten luottamuksen saavuttaminen voi olla vaikeaa ja aikaa vievää. Terveydenhuollon henkilöstö voi edustaa hänelle sitä valtakulttuuria, johon hän ei halua sopeutua tai sitä auktoriteettia, joka mahdollisesti syrji tai jopa kidutti häntä kotimaassa. Luottamuksen saavuttamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä, hyväksyvää asennoitumista, hyvää ammattitaitoa ja kulttuuritietoisuutta. Myös tietojen luottamuksellisuus on hyvä selvittää heti hoitosuhteen alussa, jotta luottamus voisi rakentua. (Alitolppa Niitamo 1993, ) Maahanmuuttajien ohjaus ja informointi on todettu erääksi haasteelliseksi alueeksi. Maahanmuuttajilla on yleensä hyvin puutteelliset tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista sekä niiden toimintatavoista. Tämän vuoksi ei ole itsestään selvää, että esimerkiksi odottava äiti tulee oma-aloitteisesti terveydenhoitajan vastaanotolle, vaan kontaktin ottaminen ja säilyttäminen vaatii välillä

14 9 terveydenhoitajan aloitetta. Tiedottamista ja ohjausta vaikeuttaa luonnollisesti myös se, että maahanmuuttajien kielitaito on huono ja kaikki eivät osaa edes lukea ja kirjoittaa. (Arvilommi 2005, 37.) Maahanmuuttajien kanssa toimiessa on hyvä muistaa, että heillä voi olla sellaisia terveysongelmia, joihin emme ole Suomessa tottuneet. Esimerkiksi somalinaisten kohdalla on mahdollista, että eteen tulee ympärileikattuja naisia, joilla on leikkauksesta johtuvia gynekologisia ongelmia ja erityistarpeita (Hassinen-Ali-Azzani 2002, 154). Näitä eteen tulevia erityistilanteita varten on olemassa terveydenhuoltohenkilöstölle opas, jossa annetaan ohjeita pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tehtäviä terveystarkastuksia varten. Siinä selostetaan muun muassa, millaisia laboratoriotutkimuksia pakolaisille tulee tehdä. (Tuominen 1998, ) 4 TERVEYDENHOITAJA JA MAAHANMUUTTAJAT 4.1 Koulutus Terveydenhoitajia koulutetaan ammattikorkeakouluissa hoitotyön koulutusohjelmassa terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa, jonka laajuus on 240 opintopistettä. Tutkintonimike on terveydenhoitaja, AMK. Opiskelu kestää noin 4 vuotta. Terveydenhoitajan koulutukseen sisältyy sairaanhoitajan koulutus. (Hoitotyön koulutusohjelma 2006.) Koulutuksen tavoite on, että terveydenhoitaja on perusterveydenhuollon, kansanterveystyön, hoitotyön ja terveyskasvatuksen asiantuntija sekä toteuttaja. Hänen tavoitteena on yksilön, perheen ja yhteisön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen. Terveydenhoitaja työskentelee perhettä suunnittelevien, raskaana olevien, synnyttäneiden, lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvien terveyden edistämiseksi. Työssä otetaan huomioon myös asiakkaan ja hänen elinympäristönsä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja hyvinvointi. Koulutuksensa perusteella terveydenhoitaja voi työskennellä terveyden- ja sairaanhoidon tehtävissä sekä toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana. (Terveydenhoitajan ammattikuva 2005, 2.)

15 10 Koponen (2003) on tehnyt tutkimuksen viiden terveysalan oppilaitoksen monikulttuurisen hoitotyön opettamiseen osallistuneen opettajan keskuudessa monikulttuurisen hoitotyön opettamisesta hoitotyön koulutuksessa. Tutkimuksen mukaan hoitotyön koulutuksessa monikulttuurisen hoitotyön opetuksessa on tavoitteena laaja-alaisen kulttuurisen tiedon välittäminen ja kulttuurisensitiivisyys. Kuitenkin sekä itse opettajilla että opiskelijoilla todettiin olevan kielteisiä asenteita vierasmaalaisia kohtaan, eikä negatiivisia asenteita ole aina pystytty muuttamaan koulutuksella. Opetuksessa nähtiin myös monia kehittämisalueita. Kehittämistä olisi monikulttuurisen hoitotyön opetuksen sisällössä, opetuksen toteutuksessa ja määrän lisäämisessä sekä opiskelijavaihdon lisäämisessä. Myös opettajat kaipaisivat täydennyskoulutusta kulttuurisista asioista, sillä niiden opettaminen ei ole helppoa ja opettajat kokevat riittämättömyyttä siihen. Tutkimuksissa terveydenhuollon työntekijät ovat ilmaisseet tarvitsevansa monikulttuuriseen työhön valmentavaa koulutusta. Tärkeänä koulutuksen aiheena pidetään kulttuuristen tekijöiden tiedostaminen (Abdelhamid 2004). Työntekijät tarvitsisivat lisäopetusta myös kielissä, erilaisista kulttuureista, sairauksista ja niiden hoidosta, erilaisuuden hyväksymisestä sekä yleisesti muuttoliikkeistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. (Taavela 1999, 168; Arvilommi 2005, 13.) Ammattikorkeakoulusta valmistuneella hoitotyöntekijällä ei välttämättä ole ollut peruskoulutuksessaan monikulttuurisuuskoulutusta, mikäli monikulttuurisuus on kuulunut kyseisessä koulussa valinnaisiin opintoihin (Arvilommi 2005, 51). Terveydenhoitajan tulee olla valmis jatkuvaan muutokseen, uudistumiseen, tiedonhankintaan ja kouluttautumiseen muuttuvien palvelutarpeiden myötä (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2005, 6). Työnohjaukseen ja koulutukseen osallistuminen auttaa terveydenhoitajaa jaksamaan tässä muutoksessa ja työssä. Koulutus auttaa jo työssä olevaa terveydenhoitajaa pitämään tiedot ajan tasalla, kehittämään ja muokkaamaan niitä vastaamaan väestön tarpeita. Kykyä muokata saamaansa tietoa hän tarvitsee työssä voidakseen ottaa huomioon asiakkaiden elämänvaiheet, tilanteet ja muuttuvat olosuhteet sekä jakamaan tietoa siten, että asiakas pystyy ottamaan sen vastaan. (Terveydenhoitajatyön laatu 2005, 10, 11, 14, 19.)

16 Työalueet Terveydenhoitajan työalueita ovat muun muassa kouluterveydenhoito ja neuvolatoiminta, joilla molemmilla on Suomessa pitkät perinteet. Maahanmuuttaja ei välttämättä ole ollut tekemisissä lähtömaassaan yhtä kattavan terveydenhuoltojärjestelmän kanssa. Sen tähden terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuus ja kattavuus tulisi kertoa maahanmuuttajille perusteellisesti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Se voisi helpottaa heidän asioimistaan Suomen perusterveydenhuollossa. (Tuominen 1998, 112.) Kouluterveydenhuollossa tavoitteena on lapsen ja nuoren terveen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Kouluterveydenhuolto kohdistuu sekä kouluun ympäristönä että siellä toimiviin yksilöihin. Terveydenhoitaja toteuttaa kouluterveydenhuoltoa yksilöllisillä tarkastuksilla, rokotuksilla, seulontatutkimuksilla, koulutilojen ja ympäristön terveydellisellä seurannalla, oppilashuoltoryhmätyöskentelyllä sekä oppilasryhmien terveyskasvatustilaisuuksilla. (Tuominen 1998, 112.) Lastenneuvolassa tavoitteena on taata lapselle normaali ja tasapainoinen kasvu ja kehitys. Niinpä esimerkiksi erityistukea tarvitsevien lasten ja perheiden riittävän tuen saaminen huomioidaan lastenneuvolassa (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2005, 20). Terveydenhoitaja pyrkii tarkastuksilla löytämään syntymävammat, kehityshäiriöt ja sairaudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarkastusten ohella neuvolassa annetaan lapsen huoltajille tietoa terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä rokotetaan lapset rokotusohjelman mukaisesti. (Tuominen 1998, 112.) Äitiysneuvolassa tavoitteena on äidin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen sekä lapsen syntyminen mahdollisimman terveenä ja toivottuna. Terveydenhoitaja ohjaa ja opastaa odottavia äitejä ja perheitä sekä seuraa raskauden kulkua. Huomiota kiinnitetään tavallista enemmän erityisseurantaa tarvitseviin asiakkaisiin, kuten esimerkiksi iäkkäisiin synnyttäjiin, teiniraskauksiin ja perussairauksia omaaviin synnyttäjiin (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2005, 17). Toiminnalla pyritään vähentämään raskauteen, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyviä terveysvaaroja. Terveydenhoitaja antaa äitiysneuvolassa myös synnytys- ja

17 12 perhevalmennusta. (Tuominen 1998, ) Äitiysneuvolatoimintaan liittyy läheisesti perhesuunnittelutoiminta, jonka tavoitteena on ei-toivottujen raskauksien välttäminen ja raskauden keskeyttämisen vähentäminen (Sirola ym. 1998, 98). Terveydenhoitajat toimivat myös työterveyshuollossa. Työterveydenhuollossa tavoitteena on työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, jotta hän suoriutuu työn asettamista vaatimuksista. Toiminta on ennaltaehkäisevää eli työkykyä uhkaavat tekijät pyritään ennakoimaan. Työterveyshuolto keskittyy sekä yksilöihin, että heidän työympäristöönsä. Työterveystarkastusten ohella terveydenhoitaja tekee aikuisten ja vanhusten terveystarkastuksia. Saatujen tulosten pohjalta hän ohjaa asiakasta terveyttä tukeviin valintoihin ja elintapoihin. (Sirola ym. 1998, 91 92, 105, 115.) Terveydenhoitajan työstä maahanmuuttajien keskuudessa on annettu tietyt suositukset. Niiden mukaan alueella, jossa on maahanmuuttajaa, tulee olla heitä varten kokopäiväinen terveydenhoitaja ja jokaista asiakasta varten tulee varata kaksin- tai kolminkertainen aika suomalaisiin verrattuna. Huomiota tulee kiinnittää niin tulkin kanssa työskentelyyn, kuin myös yhteistyöhön muiden sektoreiden, kuten esimerkiksi pakolaisyksikön, koulujen ja työvoimaviranomaisten kanssa. Terveydenhoitajan tulee selvittää asiakkaiden kulttuuritausta ja ottaa huomioon se toiminnassaan. Tärkeä osa työskentelyssä maahanmuuttajien kanssa on uusien maahanmuuttajien maahantulo- ja terveystarkastukset ja sairauksien hoidon järjestäminen sekä rokotuksista huolehtiminen. Uusien ryhmien tullessa terveydenhoitaja osallistuu heidän asuttamisensa suunnitteluun sekä kotikäynteihin ja toimii tarvittaessa esimerkiksi tukihenkilönä synnytyksessä. Terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu myös muiden työntekijöiden kouluttaminen. Terveydenhoitajan tehtävänä on myös laatia hakemuksia erilaisia korvauksia ja etuisuuksia varten sekä selvittää taustatietoja hakemuksiin. (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2005, ) Terveydenhoitajalta odotetaan ammatissaan tiettyä pätevyyttä eli kompetenssia. Kompetenssilla tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on riittävästi taitoja suhteessa annettuun tehtävään, jotta hän suoriutuu tehtävästä. Kompetenssiin kuuluu myös terve itseluottamus ja omien rajojen tunteminen. Kompetenssin osa-alueita ovat taidot, tiedot, kokemus, ihmissuhteet, arvot ja asenteet, motivaatio, energia sekä henkilökohtaiset ominaisuudet. (Hildén 2002, )

18 5 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 13 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Mikkelin alueen terveydenhoitajien kokemuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia. Työn näkökulma on terveydenhoitajien omissa kokemuksissa. Työn tavoitteena on, että saadun tiedon pohjalta voidaan arvioida, millaisina terveydenhoitajat nyt kokevat maahanmuuttajien kohtaamisen ja onko tarvetta terveydenhoitajien työpaikka- tai lisäkoulutukseen kulttuurien kohtaamisesta. Tutkimustehtävänä on: 1. Kuvata terveydenhoitajien kohtaamis- ja hoitotilanteita maahanmuuttajien kanssa. 2. Kuvata terveydenhoitajien valmiuksia kohdata ja hoitaa maahanmuuttajia. 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1 Kohderyhmä ja laadullinen tutkimusmenetelmä Tutkimusta varten haastateltaviksi valitsin alun perin 9 terveydenhoitajaa Mikkelin alueelta. Haastateltavat valitsin yhdessä terveysneuvonnan apulaisosastonhoitajan kanssa siten, että haastateltavaksi tulivat sellaiset terveydenhoitajat, joilla on ollut kontakteja maahanmuuttajiin. Terveydenhoitajat valitsin eri puolilta Mikkeliä ottaen huomioon myös sen, että Haukivuori on vuoden 2007 alusta lähtien osa Mikkelin kaupunkia. Terveydenhoitajat työskentelevät äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa. Tutkimuslupaa haastattelujen tekemistä varten hain Mikkelin terveysneuvonnan esimieheltä Anneli Kupilalta. (Liitteet 2. ja 3.) Tutkimusongelma määrää, millaista tutkimusmenetelmää käytetään. Laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käytetään silloin, kun ei ole tarkoitus tutkia jonkin ilmiön laajuutta ja voimakkuutta. Sen sijaan kvalitatiivisella menetelmällä voidaan tutkia esimerkiksi tutkittavien havaintoja, kokemuksia ja näkemyksiä tietystä asiasta. Kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä päästään lähemmäksi tutkittavia sekä läheisempään vuorovaikutukseen heidän kanssaan. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 27.)

19 14 Laadullisessa tutkimuksessa ei ole olemassa yleispätevää sääntöä siitä, kuinka paljon aineistoa on kerättävä, jotta se olisi riittävän kattava. Yksi keino määrittää aineiston koon riittävyyttä on huomioida, tuottavatko uudet tapaukset enää olennaisesti uutta tietoa tutkimustehtävän kannalta. Tällöin puhutaan aineiston kyllääntymisestä eli saturaatiosta. (Eskola & Suoranta 2005, ) Opinnäytetyöni lähestymistapa on laadullinen, koska kyseessä on terveydenhoitajien kokemusten kartoittaminen. Tutkin siis heidän omia mielipiteitään, tuntemuksiaan ja kokemuksiaan tilanteista, jolloin heillä on ollut maahanmuuttaja-asiakkaita. Lisäksi tutkittava joukko on melko pieni. 6.2 Aineiston keruu teemahaastattelulla Tiedon keräämiseksi tutkimusta varten on olemassa useita eri vaihtoehtoja. Yksi käytetyimmistä tiedonkeruumuodoista on haastattelu. Haastattelussa tutkija on suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa tutkittavan kanssa ja tutkittavalla on mahdollisuus itse kertoa häntä koskevista asioista. Haastattelu on kyselylomaketta tehokkaampi tiedonkeruumenetelmä, sillä monet ihmiset ovat kyllästyneet heille lähetettyihin kyselylomakkeisiin, eivätkä halua niiden kautta osallistua tutkimuksiin. (Hirsjärvi & Hurme 2001, ) Tutkimushaastattelun lajeja on useita. Yksi niistä on teemahaastattelu, josta voidaan käyttää myös nimeä puolistrukturoitu haastattelu. Teemahaastattelussa haastattelu kohdistuu tiettyihin ennalta päätettyihin teemoihin, joista haastattelija on tehnyt muutamia kysymyksiä. Kysymysten sisältö on kaikille haastateltaville sama, mutta haastattelijan ei välttämättä tarvitse käyttää täsmälleen samoja sanamuotoja kysymyksiä esittäessään. Lisäksi haastattelija voi vaihdella kysymysten esitysjärjestystä. Teemahaastattelulla voidaan tutkia kaikenlaisia yksilöiden kokemuksia ja ajatuksia. Oleellisinta teemahaastattelulle on, että haastattelu etenee keskeisten teemojen varassa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 47 48; Eskola & Suoranta 2005, 86.) Valittujen teemojen lisäksi valmistetaan teemoihin liittyviä tarkentavia lisäkysymyksiä, joiden avulla haastattelua voidaan viedä eteenpäin. Teemojen ja lisäkysymysten avulla pyritään löytämään tutkimustehtävien kannalta merkityksellisiä asioita. (Tuomi & Sarajärvi 2006, 77.)

20 15 Teemahaastattelulla on tietyt etunsa. Ensinnäkin se on niin vapaamuotoinen, että haastateltava voi vapaamuotoisesti kertoa teemaan liittyvistä asioista, jolloin haastateltavan puhe edustaa häntä itseään ja hänen kokemuksiaan. Toiseksi haastattelussa käytettävät teemat toimivat ikään kuin rajoina keskustelulle, mikä varmistaa sen, että jokaisen haastateltavan kanssa on keskusteltu samoista asioista. Kolmanneksi teemat antavat jo jonkinlaisen jäsennyksen, joka auttaa litteroidun haastatteluaineiston käsittelyssä ja analysoinnissa. (Eskola & Suoranta 2005, 87.) Päätin toteuttaa tiedon keruun teemahaastattelulla, koska siinä annetut teemat antavat ikään kuin raamit keskustelulle, mutta muuten haastateltavat saavat vapaasti kertoa aiheeseen liittyvistä kokemuksistaan. Tällöin haastateltavien omat näkemykset ja tuntemukset pääsevät vapaasti esille. Teemahaastattelun valitsemista tuki myös se, että haastateltavien määrä ei ollut kovin suuri, joten oli odotettavissa, että saadun aineiston määrä ei olisi liian suuri käsiteltäväksi. Tutkimusluvan saamisen jälkeen otin alustavasti yhteyttä haastateltaviksi valittuihin ja kysyin heidän halukkuuttaan osallistua tutkimukseeni. Kerroin myös heti, että haluan nauhoittaa haastattelut. Kaikki, joihin otin yhteyttä, olivat halukkaita osallistumaan tutkimukseeni. Sen jälkeen lähetin heille sähköpostilla haastattelua varten laaditut teemakysymykset, jotta haastateltavat saattoivat etukäteen tutustua teemoihin (liite 4). Lisäksi laadin itselleni apukysymyksiä teemoihin liittyen haastattelutilanteen eteenpäin viemistä varten (liite 5). Eskola & Suoranta (2005) opastavat, että ennen varsinaisten haastattelujen toteuttamista kannattaa harjoitella haastattelua tekemällä esihaastattelu jollekin varsinaiseen tutkimukseen kuulumattomalle henkilölle. Myös mahdollisen nauhurin käytön harjoittelemista he suosittelevat ennakolta. Itselläni ei ollut ketään sopivaa henkilöä saatavilla esihaastattelua varten, sillä olisin halunnut hänen olevan sekä hoitotyötä tekevän että myös maahanmuuttajien kanssa kosketuksissa olevan. Silloin esihaastattelu olisi voinut antaa vihjeitä siitä, ovatko valitut teemat tarkoituksenmukaisia ja lisäksi laatimani apukysymykset toimivia. Niinpä lähdin toteuttamaan haastatteluja tältä osin epävarmana. Ensimmäisen haastattelun aikana kuitenkin huomasin, että teemat ja apukysymykset toimivat toivomallani tavalla. Sen jälkeen sain varmuutta seuraavia haastatteluja varten. MD-

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Hänen suojelun tarpeensa todetaan hakemukseen annetulla päätöksellä. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

HYVINVIOINTIALAN II ENNAKOINTIKAMARI

HYVINVIOINTIALAN II ENNAKOINTIKAMARI HYVINVIOINTIALAN II ENNAKOINTIKAMARI Kohti toimivaa ja tyytyväistä monikulttuurista hoitotyön työyhteisöä - työvälineenä monitahoinen perehdytysohjelma 6.3.2012 AMIEDU Hyvinvointialan osaamiskeskus Hoito-,

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot