PARISUHTEEN JA SEKSUAALISUUDEN MUUTOKSIA RASKAUDEN AIKANA JA NIIHIN LIITTYVÄ TUKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARISUHTEEN JA SEKSUAALISUUDEN MUUTOKSIA RASKAUDEN AIKANA JA NIIHIN LIITTYVÄ TUKI"

Transkriptio

1 PARISUHTEEN JA SEKSUAALISUUDEN MUUTOKSIA RASKAUDEN AIKANA JA NIIHIN LIITTYVÄ TUKI Kelppe-Räsänen Elina Nieminen Suvi Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kelppe-Räsänen, Elina & Nieminen, Suvi. Parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksia raskauden aikana ja niihin liittyvä tuki. Helsinki, syksy s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyössä kuvataan ensimmäistä lastaan odottavien parien kokemuksia parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksista raskauden aikana. Tarkoituksena on saada tietoa odottavien vanhempien tuen tarpeesta parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksissa. Tarkoitus on myös kartoittaa, ovatko he saaneet tarpeeksi tukea äitiyshuollon henkilökunnalta ja millaista tuki on ollut tai millaista he haluaisivat sen olevan. Aiheen esille nostaminen on tärkeää, etteivät tulevat vanhemmat jää mahdollisten ongelmiensa kanssa yksin. Keskustelu seksuaalisuuden ja parisuhteen muutoksista tulisi olla luonnollinen osa raskauden aikaista äitiysneuvola seurantaa. Aineisto kerättiin tekemällä kyselyjä yhdellä Helsingin terveysasemalla, kahdella eri perhevalmennuskerralla. Kohderyhmänä oli ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat. Perhevalmennuksissa pidimme alustuksen aiheestamme, jossa kerroimme aiheen keskeiset käsitteet, sekä työmme tarkoituksen. Alustuksen tarkoituksena oli herättää vastaajien mielenkiinto aiheeseen. Tiedot kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Analysoimme aineistomme sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin avulla tehdyssä luokittelussa yhdistäväksi kategorioiksi muodostuivat muutokset parisuhteessa, muutokset yhdynnöissä sekä tuki ja siihen kuuluva tieto. Näitä kolmea kategoriaa yhdistää raskaus. Tutkimukseen osallistuneet parit kokivat parisuhteensa yleisesti parantuneen raskaudenaikana. He kokivat yhdyntöjensä muuttuneen raskauden myötä, mihin vaikutti esim. pelko yhdynnän vaikutuksesta sikiön hyvinvointiin. Naiset kokivat, etteivät he olleet saaneet tarpeeksi tukea ja siihen kuuluvaa tietoa parisuhde- ja seksuaalisuusasioihin neuvolasta ja miehet kokivat saaneensa tukea riittävästi. Parit kokivat saaneensa neuvolasta esim. emotionaalista tukea ja kannustusta keskinäisiin keskusteluihin. He haluaisivat saada lisää tietoa esim. yhdynnän vaikutuksesta sikiöön. Asiasanat: raskaus; parisuhde; seksuaalisuus; muutokset; terveydenedistäminen; äitiysneuvolatyö; kvalitatiivinen tutkimus; puolistrukturoitu kysely.

3 ABSTRACT Kelppe-Räsänen, Elina and Nieminen Suvi. Changes in Relationship and Sexuality during Pregnancy and Support in the Situation., Helsinki, Autumn 2003, Language: Finnish, 79 pages, 4 Appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The study describes what kind of changes couples who are expecting their first child experience in their relationship and sexuality during the pregnancy. The purpose is to gather information about the parents need for support in the changes in their relationship and sexuality. The purpose is also to find out if they get enough support from the prenatal care and whether this support matches their expectations. The aim is to deal with the subject, so that parents who might encounter some problems are not left alone. Discussing the changes in relationship and sexuality should be a natural part of prenatal care. The material was gathered by conducting surveys at a health care center in Helsinki on two different occasions. The target group included parents who are expecting their first child. The parents were offered presentations in the family training session in order to raise their interest in the subject. The key points of the study were introduced and the purpose of the whole project explained. The questionnaire was half structured and the results were studied using content analysis. The answers were grouped into three categories: relationship, intercourse, and information/support. The common nominator for all the three categories is pregnancy. The respondents felt that their relationship in general had improved during pregnancy. They felt that their intercourses had been affected the pregnancy. For example they were afraid that they might hurt the foetus. Women felt that they had not received enough information and support from the prenatal care. Men on the other hand were satisfied with the support. Couples had recieved e.g. emotional support and they had been advised to discuss the matter together. They hoped to get more information e.g. on how the intercourse affects the foetus. Key words: Pregnancy; relationship; sexuality; health education; qualitative research; health promotion; inquiry Filed and stored at: Diaconia Polytechnic library, Helsinki.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 8 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Raskaus Naisen sopeutuminen raskauteen Miehen sopeutuminen raskauteen Parisuhde Parisuhde raskauden aikana Parisuhteen sopeutuminen perhesuhteeksi Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Seksuaalisuus Seksuaalisuus raskaudenaikana Seksuaalisuuden muutoksia raskauden eri vaiheissa Terveyden edistäminen Terveydenhoitaja terveydenedistäjänä Terveydenhoitajan työ Terveydenhoitajan työ äitiysneuvolassa Neuvolan antama tuki vanhemmuuteen kasvussa Perhevalmennus osana äitiysneuvolatoimintaa Aikaisempia tutkimuksia Kokemuksia raskaudesta Äitiysneuvolapalvelut ja perhevalmennus 38 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aikataulu Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Vastaajien taustatiedot Aineiston analyysi 43

5 4.5 Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus 45 5 TUTKIMUSTULOKSET Parisuhteen muutokset Tunteet parisuhteessa Parisuhteen toimivuus Suhde puolisoon Yhdynnät Pelot Tavat Asennot Halukkuus Aktiivisuus Tuki ja siihen kuuluva tieto Parisuhteeseen saatu tuki Seksiin saatu tuki Seksiin liittyvä tuen tarve Toiveet menetelmistä tuen saantiin Tuen kokeminen tarpeettomaksi 53 6 TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU 54 7 POHDINTA Kehittämisehdotukset Jatkotutkimusehdotuksia 62 LÄHTEET 63 LIITTEET Liite 1 Tutkimuslupa 69 Liite 2 Alustus perhevalmennukseen 69 Liite 3 Kyselylomake 74 Liite 4 Vanhemmille jaettu aineisto 75

6 1 JOHDANTO Äitiysneuvolassa toimivan terveydenhoitajan olisi osattava tukea asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti. Seksuaalisuuden ja parisuhteen tukeminen on tärkeä osa äitiysneuvolatyötä, varsinkin ensimmäistä lastaan odottavan parin odotusaikana. Mielestämme raskauden aikaisia muutoksia parisuhteessa ja seksuaalisuudessa ei äitiysneuvolatyössä huomioida tarpeeksi. Äitiysneuvolan terveydenhoitajien tulisi antaa mahdollisuus asiakkaille käsitellä seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen liittyviä asioita avoimesti neuvolakäynneillä, niin heidän halutessaan. Haluamme tulevina terveydenhoitajina saada tietoa raskauden aikaisista parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksista, sekä niihin liittyvästä tuen tarpeesta, jotta voisimme tulevassa työssämme palvella asiakkaita kokonaisvaltaisemmin. Lukemastamme teoriatiedosta olemme saaneet käsityksen siitä, kuinka tiiviisti parisuhde ja seksuaalisuus liittyvät raskauden aikaiseen hyvinvointiin. Raskauden seurannassa on tärkeää ottaa huomioon koko odottava perhe, koska koko perheen hyvinvointi vaikuttaa äidin ja sitä kautta tulevan lapsen hyvinvointiin. Raskaus on luonnollinen tila ja se vaikuttaa usein myös seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Kiinnostuksemme tutkia raskauden aikaisia muutoksia parisuhteessa ja seksuaalisuudessa nousi molempien havainnoista siitä, että parisuhteesta ja seksuaalisuudesta puhuminen on usein vähäistä äitiysneuvolassa. Ihmissuhteet ja seksuaalisuus ovat tärkeä osa hoitotyötä, mutta ne sivuutetaan ja varsinkin seksuaalisuus jätetään usein huomiotta. Hoitotyön lähtökohtana tulisi kuitenkin olla ihmisen yksilöllisten tarpeiden kaikkinainen huomioiminen. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että tieto siitä, miten raskaus vaikuttaa parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen, on merkittävää käytännön äitiysneuvolatyössä. Koulutuksessammekin parisuhde- ja seksuaalisuusasioiden käsittely on jäänyt vähäiseksi. Omien harjoittelukokemustemme mukaan äitiysneuvolatyössäkin on suhteellisen vähän tietoa siitä, millaisia muutoksia tulevat vanhemmat kokevat parisuhteessaan ja seksuaalisuudessaan raskauden aikana ja millaista tukea he terveydenhoitajaltaan kaipaisivat. Tällaisesta tiedosta on mahdotonta saada totuudenmukaista kuvaa, ilman raskaana olevien parien kokemuksia. Haluamme nostaa

7 7 aiheen esille, etteivät tulevat vanhemmat jää mahdollisten ongelmiensa kanssa yksin. Mielestämme keskustelu parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksista tulisi olla luonnollinen osa raskauden aikaista äitiysneuvolatyötä. McFarlane ja Rubenfeld (1993) toteavat, että on huolestuttavaa, joskaan ei yllättävää, että niin maallikot kuin terveydenhuollon ammattilaisetkin suosivat pääasiassa seksuaalisuuden fysiologista puolta. Päähuomio näyttää kohdistuvan fysiologisiin toimintoihin ja fyysiseen tyydytykseen. Näkökulmaa seksuaalisuuteen tulisi laajentaa fysiologisista toiminnoista kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan, eli ihmisen seksuaaliseen eheyteen. Seksuaalinen eheys ei ole pelkästään fysiologinen tai psyykkinen tarve, vaan vaikuttaa koko ihmiseen hänen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja henkiseen tai hengelliseen minäänsä. (McFarlane & Rubenfeld 1993, 212.) Seksuaalisuus on nimenomaan ihmisille ominainen piirre, koska siihen liittyy muutakin kuin pelkkä sukupuoli ja parittelukyky. Seksuaalisuutta voidaan kuvata yksilön tunteeksi omasta naiseudestaan tai miehisyydestään, sukupuolisuudestaan. Yksilön näkemys omasta sukupuolisuudestaan vaikuttaa hänen persoonallisuuteensa ja sosiaaliseen käyttäytymiseensä, näkemykseen omasta itsestä ja itseilmaisuun sekä ihmissuhteisiin. Seksuaalista eheyttä eli yksilön seksuaalista terveyttä edistää se, että yksilö hyväksyy seksuaalisuutensa ja suhtautuu siihen myönteisesti. (McFarlane & Rubenfeld 1993, 213.)

8 8 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata tulevien vanhempien omakohtaisia kokemuksia raskauden aikaisista muutoksista parisuhteessa ja seksuaalisuudessa, sekä heidän tarvettaan saada äitiysneuvolan terveydenhoitajalta tukea näihin asioihin. Tutkimus toteutettiin tekemällä kyselyjä tuleville vanhemmille. Niissä kartoitettiin tulevien vanhempien raskauden aikana kokemia muutoksia parisuhteessa ja seksuaalisuudessa, sekä sitä, millaista tukea he ovat saaneet terveydenhoitajaltaan äitiysneuvolassa tai perhevalmennuksessa. Tavoitteena oli tuoda esiin tulevien vanhempien kokemat muutokset, sekä heidän tarvitsemansa ja saamansa tuki parisuhdeja seksuaalisuusasioihin terveydenhoitajalta. Tutkimustehtävät 1. Millaisia muutoksia tulevat vanhemmat kokevat parisuhteessaan ja seksuaalisuudessaan raskauden aikana? 2. Millaista tukea ja tietoa tulevat vanhemmat ovat saaneet parisuhde- ja seksuaalisuusasioihin raskauden aikana? 3. Millaista tukea ja siihen kuuluvaa tietoa tulevat vanhemmat kokevat tarvitsevansa parisuhde- ja seksuaalisuusasioihin raskauden aikana?

9 9 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 3.1 Raskaus Raskaus alkaa munasolun hedelmöittymisestä ja täysiaikaisena se kestää vuorokautta eli raskausviikkoa. Naisen ja perheen kannalta raskautta voidaan tarkastella nelivaiheisena prosessina. Tässä prosessissa otetaan huomioon raskauden aiheuttamat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset muutokset, jotka ovat erilaisia raskauden eri vaiheissa. Havahtumisvaiheen katsotaan alkavan raskauden alusta ja kestävän viikolle 12. Tällöin on tyypillistä epätasapaino ja tunteiden myllerrys. Myös kehossa tapahtuvat muutokset järkyttävät naisen tasapainoa, koska raskauden vaikutuksesta moni elimistön toiminnoista muuttuu. Alkuraskauden lisäoireina voi olla väsymystä ja pahoinvointia. (Eskola & Hytönen 1997, 128.) Raskauden aiheuttamat fysiologiset ja hormonaaliset muutokset vaikuttavat naiseen siten, että hänen mielialansa vaihtelevat. Naisella voi olla masennuskausia ja hän voi kokea erilaisia fyysisen pahanolon tunteita. Raskauden ensimmäinen vaihe on miehelle vielä hyvin epämääräinen, sillä mitään ulkoisia merkkejä ei ole naisessa havaittavissa. (Gotzsche, Lier & Munck, 1980, 30.) Paavilaisen (2003, 74) tutkimuksen mukaan isätkin kokevat uupumusta ja ponnistelevat omalla tavallaan sekä käyvät kamppailua jaksamisensa kanssa raskauden aikana. Tulevien isien jaksaminen horjui riittämättömyyden tunteiden vuoksi, koska miehet näkivät kumppaninsa tuen tarpeen, mutta olivat kyvyttömiä antamaan tukea. Tulevat isät kokivat puolison olon vaikuttavan omaan olotilaansa. Mies on raskauden aikana oikea henkilö antamaan tukea puolisolleen, mutta hänellä saattaa olla kuitenkin vaikeaa eläytyä näihin tunteisiin, ja siten tarjota oikeanlaista tukea naiselleen. Sopeutumisvaihe kestää viikolle 20 asti, jolloin on tunnusomaista rauhallisuus ja naisen pyrkimys vähentää raskauden alun epätasapainoa. Naisen somaattiset oireet, kuten väsymys ja pahoinvointi, sekä psyykkiset oireet, kuten tunteiden ailahtelu, masennus ja ahdistuneisuus vähenevät. Tässä vaiheessa on aikaa keskittyä raskauteen ja omaan terveydenhoitoon.

10 10 Keskittymisvaihe kestää viikolle 32 asti. Tässä vaiheessa sikiö kasvaa nopeasti ja näkyvästi, sikiön liikkeet tuntuvat ja kohtu kasvaa sekä paino lisääntyy. Vaiheelle tyypillisesti kiintyminen lapseen korostuu, koska raskaus alkaa näkyä ja tulee näin konkreettisemmaksi myös miehelle, sillä hän voi tuntea lapsen koskettelemalla naisen vatsaa. (Eskola & Hytönen 1997, 142.) Ennakointi- ja valmistautumisvaihe kestää lapsen syntymään. Vaiheelle tyypillisiä somaattisia oireita ovat ummetus, tihentynyt virtsaamistarve, unettomuus, selkäkivut ja turvotukset. Naisen huomio kohdistuu nyt yhä enemmän tulevaan synnytykseen. Ahdistusta saattaa aiheuttaa epävarmuus synnytyksen kulusta, pelko synnytyskivusta, itsekontrollin menettämisestä ja lapsen vaurioitumisesta. Paavilaisen (2003, 74) mukaan raskauden viimeiset kriittiset, ennakoimattomat ja raskaat viikot painavat myös tulevia isiä. Voimia koettelevat epäilyn hetket omasta selviytymisestä ja mieleen voi tulla kauhukuvia sekasortoisesta tulevaisuudesta, sekä lähestyvästä synnytyksestä. Raskauden lopulla myös koetaan parisuhteessa voimakasta yhteenkuuluvuutta. Tätä aikaa kuvaillaankin usein parisuhteen onnelliseksi ja tasapainoiseksi ajanjaksoksi. (Eskola & Hytönen 1997, 248.) Erilaiset raskauden mukanaan tuomat muutokset, vaikka ne tapahtuvatkin pääosin naisessa, siis tulevassa äidissä, vaikuttavat myös tulevaan isään. Tähän liittyen Säävälän, Keinäsen ja Vainion tekemässä Isä neuvolassa (2001, 12) julkaisussa kerrotaan myönteisestä viimevuosina tapahtuneesta ajattelutavan muutoksesta seuraavasti: Aiemmin odotusaika miellettiin vain raskaana olevaa äitiä koskevaksi tilaksi, joka ei juuri kosketa tulevaa isää. Viime aikoina on kuitenkin huomattu, että raskausaika on myös miehelle monella tavalla kriittinen kausi, jonka aikana kasvetaan ja sopeudutaan lapsen tuloon liittyviin elämänmuutoksiin. Toisin kuin äidille odotusaika on isälle ennen kaikkea psyykkinen prosessi, koska isän kannalta tärkeät fyysiset muutokset tapahtuvat hänen ulkopuolellaan. (Säävälä ym. 2000,12) On kuitenkin todettu, että myös miehelle voi ilmaantua samanlaisia raskausoireita kuin hänen puolisollaankin; pahoinvointia, painonnousua, rintakipua, päänsärkyä sekä unettomuutta. (Esko 1984, 48; Hirvonen 2002, 16; Kaila-Behm 1997, 23.) Strickland (1987, ) on todennut myös, että puolison raskauden loppuvaiheessa 70 %:lla miehistä esiintyi yksi tai useampi oire. Yleisimpiä oireita olivat unettomuus, päänsärky, irrallisuuden tunne, levottomuus ja lisääntynyt ruokahalu. Oireiden kokonaismäärä oli

11 11 suurempi, jos raskautta ei oltu suunniteltu. Miehet, jotka odottivat ensimmäistä lastaan, eivät olleet alttiimpia oireille, kuin isät, joilla oli aikaisempaa kokemusta isyydestä. Oireiden määrä oli myös yhteydessä lisääntyneeseen emotionaaliseen stressiin. Muutokset puolison ulkonäössä, käyttäytymisessä ja seksuaalisuudessa vaikuttavat isän kokemusmaailmaan ja kukin isä reagoi muutoksiin omalla yksilöllisellä tavallaan. Monet raskauteen liittyvät, puolison tai lapsen hyvinvointiin uhkaavat riskitekijät saattavat myös vaikuttaa isään voimakkaasti. Tällaisissa tilanteissa odottaville isille on tyypillistä ahdistus ja ulkopuolisuuden tunne, sekä ristiriitaiset ja epävarmuuden sävyttämät tunnetilat, jotka ovat usein suoraan verrannollisia odottavan äidin mielialoihin tai fyysiseen vointiin. Varsinkin sellaisilla isillä, joiden puolisoilla on ollut keskenmenoja tai joiden puolison raskaus on alkanut mahdollisten hoitojen avulla, on havaittavissa lisääntynyttä pelokkuutta raskausaikana. (Säävälä ym. 2000, 12.) Naisen sopeutuminen raskauteen Koko naisen elämä on sopeutumista uusiin muutoksiin omassa kehossaan, ensin murrosikä, sitten raskaus ja lopuksi vaihdevuodet. Ne liittyvät olennaisena osana naisen identiteettiin ja persoonallisuuden kehittymiseen. Äitiys on yksi kehitysvaihe, yksi osa persoonallisuutta. Raskauden aikana muuttuva olemus aiheuttaa epävarmuutta, voimakasta tuen tarvetta ja samalla kuitenkin iloista syventymistä äidin ja sikiön välillä. Mielialojen vaihtelut kuuluvat normaaliin raskauteen, mutta ne eivät yhtään helpota tilannetta parisuhteessa. Nainen haluaa läheisyyttä ja toisaalta hän tarvitsee yksinäisyyttä. Tämä tunteiden ja tarpeiden ristiriita suhteessa puolisoon voi herättää naisessa monenlaisia, negatiivisiakin tunteita. (Heikkilä 1999, ) Raskaana olevan naisen kyky kestää raskauden aiheuttamia muutoksia ja vaivoja riippuu mm. ympäristön tuesta. Tuleva äiti voi myös kehittää omaa persoonallista voimantunnettaan, itsensä voimistamista ja vahvan sisäisen voiman tunteen kokemista. Tätä kutsutaan voimaantumiseksi eli empowermentiksi, tällainen voimavaraistamisajattelu korostaa yksilön vahvoja puolia ja kykyjä. Voimaantuminen eli sisäinen voimantunne on ihmisen omaa kykyä tyydyttää omat tarpeensa, ratkaista omat ongelmansa ja saada voimavaroja käyttöönsä. (Heikkilä-Laakso & Heikkilä 1997,

12 12 341, ; Miettinen & Pelkonen 2000, 39.) Nainen tarvitsee lisäksi asiallista tietoa raskautta seuraavilta henkilöiltä. Ennen kaikkea suhde tulevan lapsen isään on ensiarvoisen tärkeä voimavara. Jos ympäristö avuliaasti ja empaattisesti suhtautuu äitiin, voivat oireet lievittyä ja äiti kestää niitä paremmin. Äidiksi tuleminen on kehitysvaihe, jonka aikana on hyvä tunnustella omaa oloaan ja keskustella siitä neuvolan terveydenhoitajan kanssa. (Heikkilä 1999, 19.) Melkoisetkin mielialan vaihtelut kuuluvat aivan normaalina osana raskauteen. Odottajan ailahteleva mieli kertoo henkisestä kasvusta, naisesta on kasvamassa äiti. Valmius äitiyteen ei synny kenelläkään automaattisesti. Äidiksi kehittymiseen vaikuttavat naisen omat lapsuudessa saamat hoivakokemukset, jotka muokkaavat hänen sisäistä äitikuvaansa. Ympäristön tuki auttaa naista selkiyttämään tätä kuvaa. (Etzell ym. 1998, , 150; Manneri 2002, 56.) Vartalon muuttuminen voi surettaa raskaana olevaa naista ja hän saattaa tuntea itsensä rumaksi. On tärkeää, että nainen kuulee mieheltään olevansa yhä sievä ja haluttava. (Manneri 2002, 59.) Paavilaisen (2003, 68) tekemän tutkimuksen mukaan käsitys muuttuvan kehon viehätyksestä oli kytkeytyneenä kumppanin käsitykseen, ja miehen myönteinen asenne auttoi naista hyväksymään oman kehonsa muutoksen. Naiselle oman kehon tunteminen hyväksytyksi oli yksi tekijä raskauden myönteiseksi kokemisessa. Äidit suhtautuivat vartaloonsa vakavasti, eivätkä tahtoneet sietää kumppaneidensa hyväntahtoisiakaan kommentteja ulkomuodostaan Miehen sopeutuminen raskauteen Raskauden alku, ensimmäiset fyysiset muutokset kumppanissa, sikiön ensi liikkeet ja lopulta synnytys toimivat katalysaattoreina miehen henkisessä prosessissa isäksi. Isyys, vanhemmuus, on merkittävä osa aikuisen miehen identiteettiä. Isyys on merkittävä osa miehuutta, vaikkakin se on vain osa sitä. Aikuisuuteen, niin miehuuteen kuin naiseuteenkin liittyvät nykyään itsestään selvänä työ ja ura, parisuhde ja seksuaalisuus, mutta vanhemmuudelle ja siihen valmistautumiselle jäävä tila on vähentynyt tai muuttunut suorituskeskeiseksi. (Haukkamaa, 2000, 1481.)

13 13 Kari Haukkamaa (2000, 1481) kirjoittaa, että kumppanin raskauden myötä tuleva isä joutuu kohtaamaan sen, että hänen naisestaan tulee äiti, oman äidin kaltainen. Tapahtuman piilotajuiset merkitykset testaavat miehen aikaisempaa kehitystä ja asettavat ratkaistavaksi kysymyksen, kuinka tuleva isä kykenee yhdistämään mielessään puolisonsa naiseuden, sensuaalisuuden ja äitiyden ilman liian ahdistavia kytkentöjä omaan äitiin. Tämän kysymyksen ongelmat voivat näkyä mm. puolisoiden välisinä ristiriitoina, eriasteisena seksuaalisena estyneisyytenä tai pakona muiden naisten luo. On mahdollista, että jotkut isäksi tulevat miehet eivät kestä raskaana olevan vaimonsa tarvitsevuutta. Naiset saattavat vaatia odotusaikana miehiltä sellaista tukea, jota nämä eivät osaa antaa, varsinkin jos kyseessä on nuori isä. Mies voi olla huolissaan vaimostaan ja tuntea samoja asioita kuin nainenkin, mutta kun mies ei tunne raskautta ruumiissaan, parisuhde voi olla lujilla. Miehelle voi kehittyä tunne, että lapsi on uhka hänelle. (De Rita 2002, 30.) Kari Haukkamaa (2000, 1482) kertoo muutoksen isyyteen olevan suuri haaste miehelle. Jo raskauden aikana ja myös lapsen synnyttyä isä on ulkopuolinen: sikiö on äidin kohdussa, ja imettäessään ja vauvan kanssa ollessaan äiti kohdistaa intensiivisen huomionsa tähän. Tämä sivullisuus voi ylittää miehen mielen keinot, jolloin seurauksena saattaa olla yritys helpottaa tilannetta syrjähyppyjen tai miesporukoihin vetäytymisen avulla. Perhevalmennus voi tarjota tulevalle isälle mahdollisuuden sivullisuuden vähentymiseen ja kypsyyttä kohdata tulevia mullistavia tapahtumia. Mies voi kokea naisen muuttuneen ja ihmettelee, ettei enää tunne partneriaan. Tämä luo usein kitkaa parisuhteeseen ja tilanne vaatii huomattavaa joustavuutta mieheltä. Tulevan isän voi olla välillä vaikea ymmärtää kumppaninsa tunnemyllerrystä, koska hän ei itse käy lävitse samanlaisia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia kuin äiti. Miehen ei tulisi ottaa kumppaninsa tunnepurkauksia henkilökohtaisesti, itseensä kohdistuvana arvosteluna. Olisi hyvä, jos tuleva isä jaksaisi kuunnella, ymmärtää ja lohduttaa, sekä tarjoaisi turvaa ja läheisyyttä (Manneri 2002, 56.) Paavilaisen (2003, 74) tutkimuksen mukaan ärtyisyys ja kiukkuisuus saattavat provosoida riidan. Miehet jakoivat voimiaan vaimolleen esimerkiksi osoittamalla aikaisempaa selvemmin kiintymystään ja huomiota, tai pidättymällä leikinlaskusta ja arvostelusta. Isät ponnistelivat pystyäkseen olemaan aikaisempaa kärsivällisempiä ja yrittivät sietää vaimonsa ailahtelevuutta.

14 Parisuhde Parisuhteella tarkoitetaan kahden eri tai samaa sukupuolta olevan ihmisen välistä, kiintymykseen tai seksuaalisuuteen perustuvaa suhdetta, jonka puitteissa he joko asuvat yhdessä tai tapaavat toisiaan säännöllisesti. Parisuhde voidaan määritellä vakituisena suhteena, joka voi olla avioliitto, avoliitto tai sellainen vakituinen sukupuolisuhde, jossa parin osapuolet eivät asu yhdessä. Tässä tutkimuksessamme käsittelemme heteroseksuaalista parisuhdetta. Heteroseksuaalisen parisuhteen muodostamisen yhtenä tarkoituksena on siirtää yksilön perintötekijät seuraavaan sukupolveen. (Palo & Palo 1999, 180; Kontula & Haavio-Mannila 1993, ) Jokaisessa yhteiskunnassa on perheitä ja yhteistä niille on tavallisesti se, että perhe näyttää olevan keskeinen yhteiskunnan rakennetta ylläpitävä tekijä. Yleisin suomalainen perhemuoto on miehen ja naisen muodostama yhteisö, jossa on yksi tai useampia lapsia. Perhe voi olla myös kahden aikuisen, miehen ja naisen, avo- tai avioliitossa elävien talous, jolloin heidän välillään on parisuhde. (Paananen 1990, 8.) Viime vuosikymmeninä ei parisuhteessa elämisen yleisyydessä eikä parisuhteen aloittamisiässä ole tilastojen mukaan tapahtunut suuria muutoksia. Vaikka myös muut elämisen muodot, esim. yksinasuminen, yhteisöasuminen, yhdessä erikseen eläminen ym. ovat lisääntyneet, väestön valtaosa elää kuitenkin parisuhteessa. Parisuhteessa eläminen aloitetaan yleensä avioliiton sijasta avoliitossa, joka voi myöhemmin johtaa avioliittoon. (Ritamies & Miettinen 1996, 7.) Pitkäaikainen parisuhde ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, vaan molemmilla osapuolilla on oltava tahtoa sen säilyttämiseksi ja vaalimiseksi. Siihen ei riitä vain yhteinen hotelli viikonloppu tai ravintolailta. Se on jatkuvaa yhteyden säilyttämistä arjessa. Se on tietoisuutta siitä, että elää parisuhteessa, joka ei hoidu kaiken muun sivussa. Voimakas parisuhdetta ylläpitävä tekijä ovat yhteiset lapset, sillä parisuhde voi päättyä helpommin, ellei yhteisiä jälkeläisiä ole. Toisaalta voi käydä niinkin, että parisuhde heikkenee lapsen synnyttyä; lapsesta tulee ikään kuin kiila vanhempien väliin. Lapset ovat huono syy tyytyä epätyydyttävään parisuhteeseen, mutta he ovat hyvä syy löytää motivaatiota parisuhteen parantamiseen ja hoitamiseen. Parisuhteiden säilyttämiseksi olisi kiinnitettävä huomiota sen hyviin, eikä huonoihin puoliin, mutta tästä huolimatta suomalaisista virallistetuista parisuhteista peräti joka toinen päättyy eroon. Tämä on surullista, sillä vakituisella parisuhteella ja

15 15 etenkin avioliitolla näyttää olevan useita myönteisiä vaikutuksia suhteen molempiin osapuoliin. Paitsi että he elävät pidempään kuin naimattomat, heidän mielenterveytensä on parempi ja heidän tulonsa ovat suuremmat. Vakituinen parisuhde lisää seksuaalista aktiivisuutta ja tuottaa enemmän tyydytystä kuin muunlainen suhde. (Palo & Palo 1999, ; Laurila, Reinholm & Toppari 2002, 5, 15.) Jokainen parisuhteen osapuoli tuo tahtomattaankin parisuhteeseen mukanaan oman, perheensä ja sukunsa historian. Teemat omasta taustasta nousevat ja alkavat elää myös parisuhteessa. Ihmisillä on taipumusta valita itselleen kumppani, joka herättelee näitä keskenjääneitä teemoja. Alussa jokainen näkee kumppanissaan sekä haasteen että mahdollisuuden kehittyä ja kehittää itsessään niitä puolia, jotka ovat jääneet varjoon. Kuitenkin tosiasia on, että jokaisessa parisuhteessa sen molemmat osapuolet törmäävät itseensä. Siirtymällä suhteesta toiseen ihminen pakenee vain itseään. (Laurila, Reinholm & Toppari 2002, 5.) Parisuhteen kehitystä voidaan kuvata monilla erilaisilla jaoilla ja määrityksillä. Tolkki- Nikkonen (1990) kuvaa kirjassaan parisuhteen viisi vaiheisena. Ensimmäinen vaihe on tunnesiteen eli kiintymyksen ja huolehtimisen muodostuminen, joka tapahtuu esim. rakastumisessa. Toisessa vaiheessa luodaan yhteinen sosiaalinen todellisuus eli rakennetaan yhteinen viitekehys kommunikaation avulla. Kolmannessa vaiheessa ratkotaan ongelmia yhdessä, sekä luodaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja tehtäviä. Neljäs vaihe on vastavuoroisuus, jossa puolisot yhdessä arvioivat suhdettaan ja sen jatkuvuutta. Viimeisenä vaiheena parisuhteen kehitykseen kuuluu intimiteetti. Intimiteetti merkitsee sitä että, puolisot jakavat tunteensa ja fantasiansa. (Tolkki Nikkonen 1990, 20.) Erel & Burman (1995, 108) kuvaavat parisuhteen kehityksen seuraavasti. Parisuhteen alussa parit kokevat yhteensulautumista toisiinsa ja ovat yleensä suhteeseensa tyytyväisiä. Yhteensulautumisen jälkeen siirrytään erillistymisen vaiheeseen, johon puolisot tulevat usein eri aikaan. Tähän vaiheeseen kuuluu usein myös lasten hankinta ja muita tärkeitä tapahtumia esim. työelämän aloittaminen. Tälle ajalle on tyypillistä, että parisuhde tyytyväisyys laskee, mutta toisaalta he toteavat, että vanhemmuus lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta parisuhteessa.

16 16 Halu pitää suhdetta yllä on parisuhteen kestämisen perusedellytys. Suhde vaatii jatkuvaa psyykkistä työskentelyä pysyäkseen hyvänä ja syventyäkseen. Halu suhteen ylläpitämiseen ilmenee monin tavoin. Siihen kuuluu esim. kokemusten jakaminen, toisen maailmaan eläytyminen ja toisen tukeminen vaikeuksissa. Näiden arkipäiväisten asioiden lisäksi ovat myös romanttiset tekijät tärkeitä suhteen ylläpitämisessä. Niihin kuuluu mm. ajan ja huomion antaminen toiselle, asioiden tekeminen yhdessä ja intiimiys, fyysinen läheisyys ja seksuaalisuus. (Ronkainen ym.1994, 65.) Harju-Kivinen (1995, 46) korostaa tutkimuksessaan, että parisuhteen ylläpito edellyttää molempien puolisoiden yhteistyötä. Syyttelyn sijaan kannattaa puolisolleen kertoa avoimesti omista toiveistaan ja tunteistaan. Tolkki-Nikkonen (1994, 70-76) toteaa teoksessaan, että naiset ovat miehiä tyytymättömämpiä parisuhteeseensa. Samaa asiaa kuvataan myös toisessa teoksessa kirjoittamalla, että miehet ovat keskimäärin naisia tyytyväisempiä avioliittoonsa. (Junkkari & Junkkari 1996, 123.) Perheen sisällä voikin olla havaittavissa kaksi liittoa: naisen kokema ja miehen kokema. (Tolkki-Nikkonen 1994, ) Parisuhdetyytyväisyyteen vaikuttavat useat tekijät. Esim. Suhteen sisäiset tekijät, persoona (itsetunto, tunnetaidot ja seksuaalisuus), omat lapsuuden kokemukset, vanhemmuus ja ulkoiset tekijät. Näihin on mahdollista vaikuttaa erilaisin keinoin: opettelemalla itsetuntemusta, tulemalla tietoiseksi tyytyväisyyttä aiheuttavista tekijöistä ja viestimällä niistä parille. Tämän vuoksi onkin tärkeää opetella viestintä- ja ristiriitojen ratkaisutaitoja, sekä työstää mahdollisia pulmia henkisesti ja hankalimmissa tapauksissa terapian avulla. Helpointa olisi työstää parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ennen kuin ongelmat pahenevat, mutta siihen ei parilta aina löydy valmiutta. (Määttä 2000) Parisuhde raskauden aikana Raskaana olevat naiset eivät ole vain äitiysneuvolan asiakkaita tai edes pelkästään tulevia äitejä. Yleensä he ovat myös rakastavassa parisuhteessa eläviä naisia. Raskaus voi olla tämän suhteen molemmille osapuolille tilaisuus uusien asioiden löytämiseksi omasta itsestään ja suhteen toisesta osapuolesta. Naisen raskaus ja parin suhde sen

17 17 aikana muovaavat olennaisella tavalla isyyttä ja äitiyttä. Jos lapsi on toivottu ja vanhemmuutta odotetaan innokkaasti, on helpompaa antaa lapselle suurempi psykologinen tila elämässä. (Ronkainen ym. 1994, 68.) Kalvaksen (1998, 53) tekemässä tutkimuksessa hyvä parisuhde koettiin hyvän raskauden edellytykseksi. Yhdessä suunniteltu raskaus, jota elettiin yhdessä, suuntautuen yhteisiin tulevaisuuden odotuksiin lujitti naisten mielestä parisuhdetta. Miehet huomioivat enemmän ja erilailla raskaana olevia puolisoitaan. Paavilaisen (2003, 73) mukaan, jos odotus oli molempien toive, parisuhteen onni muuttui toisenlaiseksi tai lisääntyi, jos mahdollista. Kumppanin olemassaolon korvaamattomuus korostui perheen suurentuessa sekä työn ja vastuun kasvaessa. Raskausajan tunne-elämän muutokset ja haasteet vaikuttavat parisuhteessa koettuihin tunteisiin. Jos kumppaneiden on vaikeaa avautua toisilleen, raskaus saattaa olla aikaa, jolloin pienet ärsyttävät tekijät muuttuvat suuren luokan kriiseiksi. Raskausaika on erinomainen kasvualusta parisuhteen ongelmille. Monien tutkimusten mukaan noin neljänneksellä naisista on odotusaikana vaikeuksia parisuhteessaan. Jos tulevista vanhemmista toinen on hermostunut ja onneton, toisen on vaikea häntä tukea. Jos molemmat ovat ahdistuneita, tuen mahdollisuus vähenee entisestään. (Kitzinger 1985, 146; Väisänen 2001, 40.) Harju-Kivisen (1995, 42) tutkimuksen mukaan puutteet kommunikoinnissa puolisoiden välillä, voivat aiheuttaa ristiriitoja ja väärinkäsityksiä, jotka voitaisiin välttää keskustelemalla asioista. Aina ongelmien välttäminen ei ole mahdollista, eikä edes tarpeellista. Ongelmien läpikäyminen voi myös rakentaa ja vahvistaa suhdetta, mikäli parilla on toimiva vuorovaikutussuhde Parisuhteen sopeutuminen perhesuhteeksi Raskauden alkaessa nainen ja mies siirtyvät elämään eri maailmoissa. Mies saattaa huomata, että naisesta on tullut psyykkisesti arvaamaton ja haavoittuva. Nainen puolestaan saattaa pitää miestä ymmärtämättömänä, rakkaudettomana ja jopa julmana. Miehestä voi tuntua, että naisen kanssa on mahdotonta keskustella järkevästi ja että nainen on kiinnostunut yksinomaan tulevasta vauvasta. (Kitzinger 1985, 146.) Harju- Kivisen (1995, 36) tutkimuksen mukaan puolisot kokevat lapsen odotuksen eri tavoin. Naiselle raskaus aika saattaa olla merkityksellisempi kuin miehelle. Jo raskausaikana

18 18 nainen sitoutuu henkisesti lapseensa, kun taas miehelle lapsen saaminen saattaa konkretisoitua vasta lapsen syntymässä. Lapsen odotus on puolisoiden yhteinen tehtävä ja se muuttaa parisuhdetta vähitellen perhekeskeiseen suuntaan. Isän tuntemukset odotusaikana ja myös vuorovaikutus lapsen kanssa on paljolti äidistä riippuvaisia, sillä ne perustuvat siihen, mitä äiti tuntemuksistaan kertoo ja niihin havaintoihin, mitä isä itse äidin käyttäytymisen muutoksista tekee. Odottavalle äidille on tärkeää se henkinen tuki, jota puoliso voi hänelle antaa. Isät usein myös vastaavat tähän tuen tarvitsevuuteen. (Goetzsche, 1980.) Anne ja Toivo Rönkä (1994, ) toteavat leikillisesti kirjassaan isän viisaus, isän tärkeimmäksi kotityöksi tunnetyön. Tunnetyöllä he tarkoittavat äidin tunneperäistä tukemista puolisona ja tulevana vanhempana. Heidän mukaansa naiset pitävät miehen antamaa henkistä tunnetukea vielä paljon tärkeämpänä kuin miehen osallistumista kotitaloustöihin. Puolisoiden olisi kehitettävä suhdettaan siten, että heidän kahdenvälinen suhteensa kasvaisi kolmiosuhteeksi, jossa olisi tilaa ja turvaa lapselle, hänen tarpeilleen ja kasvulleen. Raskaudenaikaiseen kehitykseen kuuluu myös se, että tuleva äiti ja isä alkavat rakentamaan uutta ja arvokasta suhdetta tulevaan lapseen. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, , 150; Haukkamaa 2000, 1482.) Joillekin pareille raskauden muodostama siirtymäkausi voi olla erityisen hankalaa aikaa. Raskaus aika voi aiheuttaa paineita parille, jotka eivät ehkä ole pitäneet avioliiton solmimista mitenkään tärkeänä, mutta jotka avioituvat olosuhteiden pakosta kenties nyt, kun vauvakin on tulossa. Myös parille, jolle uran luominen on ollut molemmille tärkeää tai parille, joka yllättäen tulee raskaaksi, raskauden hyväksyminen ei välttämättä olekaan helppoa. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan nopeaa sopeutumista ja toinen osapuoli tai molemmat voivat tuntea joutuneensa ansaan, vaikka he samalla usein olisivatkin iloisesti yllättyneitä.(kitzinger 1985, 146.) Odotusvaiheen aikana nainen ja mies käyvät läpi suhteita omiin vanhempiinsa, erityisesti äitiin. Kasvu tyttärestä äidiksi ja pojasta isäksi muuttaa näitä suhteita. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, , 150;

19 19 Kitzinger & Bailey 1992, 15.) Harju-Kivinen (1995, 35) kertoo tutkimuksessaan erityisesti naisille olevan ominaista, että he pohtivat raskautensa aikana omaa lapsuuttaan ja suhdetta omiin vanhempiinsa Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työn ja perheen yhteensovittaminen on nykyään ajankohtainen kysymys monessa perheessä. Työ ahmaisee ison osan aikuisen ajasta aiheuttaen osaltaan huonoa omaatuntoa siitä, että puoliso, lapset, vanhemmat tai ystävät jäävät monien mielestä liian vähälle huomiolle. Neljännes miehistä ja viidennes naisista kokee, että on usein viettänyt työn vuoksi perheensä kanssa vähemmän aikaa kuin haluaisi. Se millainen ratkaisu ongelmaan löydetään, riippuu siitä kenen näkökulmasta asiaa katsotaan. (Pelkonen 2002, 18.) Lainsäädännössämme on jatkuvasti tehty muutoksia perheen ja työn yhdistämisen hyväksi. Myös työelämä on muuttunut viime vuosikymmenien aikana ja nämä muutokset ovat vaikuttaneet myös siihen, miten lapsiperheiden arki sovitetaan yhteen työelämän yhä kasvavien vaatimusten kanssa. Muutos näkyy myös siinä, että perheen perustaminen ja työelämään siirtyminen ajoittuivat aikaisemmin elinkaaren samaan vaiheeseen, mutta nyt näyttäisi siltä, että työelämän vaatimukset asetetaan tärkeysjärjestyksessä etusijalle, ensin ura, sitten perhe-elämä ja lapset. (Pelkonen 2002, 19.) Tätä tukee myös Huttusen esittämä (2001) toteamus, jonka mukaan opiskelujen loppuun saattaminen, työpaikan ja kodin hankinta ovat nostaneet ensisynnyttäjien keskiiän 29-vuoteen. Hänen mukaansa neuvolahenkilökunta ja terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat varauksella nykyiseen kehitykseen, sillä biologisesti ja lääketieteellisesti lapset tulisi hankkia hyvissä ajoin. Pelkonen (2002, 19) kirjoittaa, että lapsiperheiden isät ja äidit ovat mukana työelämässä useammin kuin miehet ja naiset keskimäärin Suomi poikkeaakin monista Euroopan maista naisten kokopäiväisen työssä käynnin yleisyyden suhteen. Alle kolmivuotiaiden lasten äideistä joka kolmas käy ansiotyössä, mutta sitä vanhempien lasten äideistä valtaosa on työelämässä (70 %). Isyys ei sen sijaan vaikuta miesten työssäkäyntiin, vaan he käyvät töissä yhtä yleisesti lapsen iästä riippumatta. Lapsiperheiden vanhemmat

20 20 tekevät pitkää työviikkoa, heidän yhteenlaskettu työaikansa viikossa on selvästi pidempi kuin lapsettomilla pariskunnilla. Työn ja perheen yhteensovittamiseksi on lainsäädännössä luotu puitteet, jotka tarjoavat niin äideille kuin isillekin mahdollisuuden jäädä pois määräajaksi työelämästä. Lainsäädäntö mahdollistaa vapaan, mutta päätös vapaan käytöstä ja sen jakamisesta tehdään aina perheen keskuudessa. Päätös siitä, miten tai kumpi vanhemmista vapaita käyttää, riippuu kunkin perheen tilanteesta, tarpeesta, mahdollisuuksista ja toki myös asenteista. (Pelkonen 2002, 26.) Menestyksellinen työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaatii yhteistyötä, johon osallistuvat niin työnantajat, työntekijät, työmarkkinajärjestöt sekä yhteiskunnalliset päätöksentekijät. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei kaiketi koskaan muutu helpoksi. Näin siksi, että laeista ja työelämän käytännöistä huolimatta asiaan liittyy aina inhimillinen elementti. On kyse kunkin työntekijän läheisimmistä ja elämän yhdestä ydinalueesta. Tämä antaa toivoa siitä, että työntekijät rohkenevat pitää kiinni omista, parisuhteensa ja lastensa oikeuksista silloin, kun sen aika on. (Romanov 2002, 30, 33.) 3.3 Seksuaalisuus Tässä tutkimuksessa käsittelemme seksuaalisuutta osana miehen ja naisen välistä suhdetta. Sana seksuaalisuus yksin voi merkitä useita eri asioita. Se mitä seksuaalisuudella tarkoitetaan, eroaa sukupuolen mukaan. Naisen ja miehen seksuaalisuutta pidetään erilaisena ja eroja perustellaan erilaisella fysiologialla ja roolilla suvunjatkamisessa. Naiselle seksuaalisuus yleensä merkitsee kokonaisvaltaisempaa kokemusta, kuin miehelle, jossa yhdistyvät ympäristö, tunteet sekä erilaiset käyttäytymismuodot. Vaikkakin esimerkiksi Junkkari (2001, 158) kirjassaan toteaa, ettei naisten ja miesten seksuaalisessa halukkuudessa sinällään olekaan sosiobiologisia eroja, eivätkä miehet luonnostaan ole sen seksuaalisempia kuin naiset, vaan seksuaalisuus kehittyy molemmilla sukupuolilla aivotoiminnan ja ympäristön normien ja odotusten vuorovaikutuksessa.

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

HALUT JÄISSÄ. Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014. Tuula Korpela

HALUT JÄISSÄ. Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014. Tuula Korpela HALUT JÄISSÄ Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014 Tuula Korpela SEKSUAALITERVEYS osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia vapaus ja kyky kokea ja ilmaista seksuaalista halua ja nautintoa,

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 1. Parisuhde on jatkuva prosessi: virittäytymistä toiseen, eksymistä, uudelleen yhteyden löytämistä 2. Vauvan tulo

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot