PARISUHTEEN JA SEKSUAALISUUDEN MUUTOKSIA RASKAUDEN AIKANA JA NIIHIN LIITTYVÄ TUKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARISUHTEEN JA SEKSUAALISUUDEN MUUTOKSIA RASKAUDEN AIKANA JA NIIHIN LIITTYVÄ TUKI"

Transkriptio

1 PARISUHTEEN JA SEKSUAALISUUDEN MUUTOKSIA RASKAUDEN AIKANA JA NIIHIN LIITTYVÄ TUKI Kelppe-Räsänen Elina Nieminen Suvi Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kelppe-Räsänen, Elina & Nieminen, Suvi. Parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksia raskauden aikana ja niihin liittyvä tuki. Helsinki, syksy s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyössä kuvataan ensimmäistä lastaan odottavien parien kokemuksia parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksista raskauden aikana. Tarkoituksena on saada tietoa odottavien vanhempien tuen tarpeesta parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksissa. Tarkoitus on myös kartoittaa, ovatko he saaneet tarpeeksi tukea äitiyshuollon henkilökunnalta ja millaista tuki on ollut tai millaista he haluaisivat sen olevan. Aiheen esille nostaminen on tärkeää, etteivät tulevat vanhemmat jää mahdollisten ongelmiensa kanssa yksin. Keskustelu seksuaalisuuden ja parisuhteen muutoksista tulisi olla luonnollinen osa raskauden aikaista äitiysneuvola seurantaa. Aineisto kerättiin tekemällä kyselyjä yhdellä Helsingin terveysasemalla, kahdella eri perhevalmennuskerralla. Kohderyhmänä oli ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat. Perhevalmennuksissa pidimme alustuksen aiheestamme, jossa kerroimme aiheen keskeiset käsitteet, sekä työmme tarkoituksen. Alustuksen tarkoituksena oli herättää vastaajien mielenkiinto aiheeseen. Tiedot kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Analysoimme aineistomme sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin avulla tehdyssä luokittelussa yhdistäväksi kategorioiksi muodostuivat muutokset parisuhteessa, muutokset yhdynnöissä sekä tuki ja siihen kuuluva tieto. Näitä kolmea kategoriaa yhdistää raskaus. Tutkimukseen osallistuneet parit kokivat parisuhteensa yleisesti parantuneen raskaudenaikana. He kokivat yhdyntöjensä muuttuneen raskauden myötä, mihin vaikutti esim. pelko yhdynnän vaikutuksesta sikiön hyvinvointiin. Naiset kokivat, etteivät he olleet saaneet tarpeeksi tukea ja siihen kuuluvaa tietoa parisuhde- ja seksuaalisuusasioihin neuvolasta ja miehet kokivat saaneensa tukea riittävästi. Parit kokivat saaneensa neuvolasta esim. emotionaalista tukea ja kannustusta keskinäisiin keskusteluihin. He haluaisivat saada lisää tietoa esim. yhdynnän vaikutuksesta sikiöön. Asiasanat: raskaus; parisuhde; seksuaalisuus; muutokset; terveydenedistäminen; äitiysneuvolatyö; kvalitatiivinen tutkimus; puolistrukturoitu kysely.

3 ABSTRACT Kelppe-Räsänen, Elina and Nieminen Suvi. Changes in Relationship and Sexuality during Pregnancy and Support in the Situation., Helsinki, Autumn 2003, Language: Finnish, 79 pages, 4 Appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The study describes what kind of changes couples who are expecting their first child experience in their relationship and sexuality during the pregnancy. The purpose is to gather information about the parents need for support in the changes in their relationship and sexuality. The purpose is also to find out if they get enough support from the prenatal care and whether this support matches their expectations. The aim is to deal with the subject, so that parents who might encounter some problems are not left alone. Discussing the changes in relationship and sexuality should be a natural part of prenatal care. The material was gathered by conducting surveys at a health care center in Helsinki on two different occasions. The target group included parents who are expecting their first child. The parents were offered presentations in the family training session in order to raise their interest in the subject. The key points of the study were introduced and the purpose of the whole project explained. The questionnaire was half structured and the results were studied using content analysis. The answers were grouped into three categories: relationship, intercourse, and information/support. The common nominator for all the three categories is pregnancy. The respondents felt that their relationship in general had improved during pregnancy. They felt that their intercourses had been affected the pregnancy. For example they were afraid that they might hurt the foetus. Women felt that they had not received enough information and support from the prenatal care. Men on the other hand were satisfied with the support. Couples had recieved e.g. emotional support and they had been advised to discuss the matter together. They hoped to get more information e.g. on how the intercourse affects the foetus. Key words: Pregnancy; relationship; sexuality; health education; qualitative research; health promotion; inquiry Filed and stored at: Diaconia Polytechnic library, Helsinki.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 8 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Raskaus Naisen sopeutuminen raskauteen Miehen sopeutuminen raskauteen Parisuhde Parisuhde raskauden aikana Parisuhteen sopeutuminen perhesuhteeksi Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Seksuaalisuus Seksuaalisuus raskaudenaikana Seksuaalisuuden muutoksia raskauden eri vaiheissa Terveyden edistäminen Terveydenhoitaja terveydenedistäjänä Terveydenhoitajan työ Terveydenhoitajan työ äitiysneuvolassa Neuvolan antama tuki vanhemmuuteen kasvussa Perhevalmennus osana äitiysneuvolatoimintaa Aikaisempia tutkimuksia Kokemuksia raskaudesta Äitiysneuvolapalvelut ja perhevalmennus 38 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aikataulu Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Vastaajien taustatiedot Aineiston analyysi 43

5 4.5 Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus 45 5 TUTKIMUSTULOKSET Parisuhteen muutokset Tunteet parisuhteessa Parisuhteen toimivuus Suhde puolisoon Yhdynnät Pelot Tavat Asennot Halukkuus Aktiivisuus Tuki ja siihen kuuluva tieto Parisuhteeseen saatu tuki Seksiin saatu tuki Seksiin liittyvä tuen tarve Toiveet menetelmistä tuen saantiin Tuen kokeminen tarpeettomaksi 53 6 TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU 54 7 POHDINTA Kehittämisehdotukset Jatkotutkimusehdotuksia 62 LÄHTEET 63 LIITTEET Liite 1 Tutkimuslupa 69 Liite 2 Alustus perhevalmennukseen 69 Liite 3 Kyselylomake 74 Liite 4 Vanhemmille jaettu aineisto 75

6 1 JOHDANTO Äitiysneuvolassa toimivan terveydenhoitajan olisi osattava tukea asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti. Seksuaalisuuden ja parisuhteen tukeminen on tärkeä osa äitiysneuvolatyötä, varsinkin ensimmäistä lastaan odottavan parin odotusaikana. Mielestämme raskauden aikaisia muutoksia parisuhteessa ja seksuaalisuudessa ei äitiysneuvolatyössä huomioida tarpeeksi. Äitiysneuvolan terveydenhoitajien tulisi antaa mahdollisuus asiakkaille käsitellä seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen liittyviä asioita avoimesti neuvolakäynneillä, niin heidän halutessaan. Haluamme tulevina terveydenhoitajina saada tietoa raskauden aikaisista parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksista, sekä niihin liittyvästä tuen tarpeesta, jotta voisimme tulevassa työssämme palvella asiakkaita kokonaisvaltaisemmin. Lukemastamme teoriatiedosta olemme saaneet käsityksen siitä, kuinka tiiviisti parisuhde ja seksuaalisuus liittyvät raskauden aikaiseen hyvinvointiin. Raskauden seurannassa on tärkeää ottaa huomioon koko odottava perhe, koska koko perheen hyvinvointi vaikuttaa äidin ja sitä kautta tulevan lapsen hyvinvointiin. Raskaus on luonnollinen tila ja se vaikuttaa usein myös seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Kiinnostuksemme tutkia raskauden aikaisia muutoksia parisuhteessa ja seksuaalisuudessa nousi molempien havainnoista siitä, että parisuhteesta ja seksuaalisuudesta puhuminen on usein vähäistä äitiysneuvolassa. Ihmissuhteet ja seksuaalisuus ovat tärkeä osa hoitotyötä, mutta ne sivuutetaan ja varsinkin seksuaalisuus jätetään usein huomiotta. Hoitotyön lähtökohtana tulisi kuitenkin olla ihmisen yksilöllisten tarpeiden kaikkinainen huomioiminen. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että tieto siitä, miten raskaus vaikuttaa parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen, on merkittävää käytännön äitiysneuvolatyössä. Koulutuksessammekin parisuhde- ja seksuaalisuusasioiden käsittely on jäänyt vähäiseksi. Omien harjoittelukokemustemme mukaan äitiysneuvolatyössäkin on suhteellisen vähän tietoa siitä, millaisia muutoksia tulevat vanhemmat kokevat parisuhteessaan ja seksuaalisuudessaan raskauden aikana ja millaista tukea he terveydenhoitajaltaan kaipaisivat. Tällaisesta tiedosta on mahdotonta saada totuudenmukaista kuvaa, ilman raskaana olevien parien kokemuksia. Haluamme nostaa

7 7 aiheen esille, etteivät tulevat vanhemmat jää mahdollisten ongelmiensa kanssa yksin. Mielestämme keskustelu parisuhteen ja seksuaalisuuden muutoksista tulisi olla luonnollinen osa raskauden aikaista äitiysneuvolatyötä. McFarlane ja Rubenfeld (1993) toteavat, että on huolestuttavaa, joskaan ei yllättävää, että niin maallikot kuin terveydenhuollon ammattilaisetkin suosivat pääasiassa seksuaalisuuden fysiologista puolta. Päähuomio näyttää kohdistuvan fysiologisiin toimintoihin ja fyysiseen tyydytykseen. Näkökulmaa seksuaalisuuteen tulisi laajentaa fysiologisista toiminnoista kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan, eli ihmisen seksuaaliseen eheyteen. Seksuaalinen eheys ei ole pelkästään fysiologinen tai psyykkinen tarve, vaan vaikuttaa koko ihmiseen hänen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja henkiseen tai hengelliseen minäänsä. (McFarlane & Rubenfeld 1993, 212.) Seksuaalisuus on nimenomaan ihmisille ominainen piirre, koska siihen liittyy muutakin kuin pelkkä sukupuoli ja parittelukyky. Seksuaalisuutta voidaan kuvata yksilön tunteeksi omasta naiseudestaan tai miehisyydestään, sukupuolisuudestaan. Yksilön näkemys omasta sukupuolisuudestaan vaikuttaa hänen persoonallisuuteensa ja sosiaaliseen käyttäytymiseensä, näkemykseen omasta itsestä ja itseilmaisuun sekä ihmissuhteisiin. Seksuaalista eheyttä eli yksilön seksuaalista terveyttä edistää se, että yksilö hyväksyy seksuaalisuutensa ja suhtautuu siihen myönteisesti. (McFarlane & Rubenfeld 1993, 213.)

8 8 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata tulevien vanhempien omakohtaisia kokemuksia raskauden aikaisista muutoksista parisuhteessa ja seksuaalisuudessa, sekä heidän tarvettaan saada äitiysneuvolan terveydenhoitajalta tukea näihin asioihin. Tutkimus toteutettiin tekemällä kyselyjä tuleville vanhemmille. Niissä kartoitettiin tulevien vanhempien raskauden aikana kokemia muutoksia parisuhteessa ja seksuaalisuudessa, sekä sitä, millaista tukea he ovat saaneet terveydenhoitajaltaan äitiysneuvolassa tai perhevalmennuksessa. Tavoitteena oli tuoda esiin tulevien vanhempien kokemat muutokset, sekä heidän tarvitsemansa ja saamansa tuki parisuhdeja seksuaalisuusasioihin terveydenhoitajalta. Tutkimustehtävät 1. Millaisia muutoksia tulevat vanhemmat kokevat parisuhteessaan ja seksuaalisuudessaan raskauden aikana? 2. Millaista tukea ja tietoa tulevat vanhemmat ovat saaneet parisuhde- ja seksuaalisuusasioihin raskauden aikana? 3. Millaista tukea ja siihen kuuluvaa tietoa tulevat vanhemmat kokevat tarvitsevansa parisuhde- ja seksuaalisuusasioihin raskauden aikana?

9 9 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 3.1 Raskaus Raskaus alkaa munasolun hedelmöittymisestä ja täysiaikaisena se kestää vuorokautta eli raskausviikkoa. Naisen ja perheen kannalta raskautta voidaan tarkastella nelivaiheisena prosessina. Tässä prosessissa otetaan huomioon raskauden aiheuttamat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset muutokset, jotka ovat erilaisia raskauden eri vaiheissa. Havahtumisvaiheen katsotaan alkavan raskauden alusta ja kestävän viikolle 12. Tällöin on tyypillistä epätasapaino ja tunteiden myllerrys. Myös kehossa tapahtuvat muutokset järkyttävät naisen tasapainoa, koska raskauden vaikutuksesta moni elimistön toiminnoista muuttuu. Alkuraskauden lisäoireina voi olla väsymystä ja pahoinvointia. (Eskola & Hytönen 1997, 128.) Raskauden aiheuttamat fysiologiset ja hormonaaliset muutokset vaikuttavat naiseen siten, että hänen mielialansa vaihtelevat. Naisella voi olla masennuskausia ja hän voi kokea erilaisia fyysisen pahanolon tunteita. Raskauden ensimmäinen vaihe on miehelle vielä hyvin epämääräinen, sillä mitään ulkoisia merkkejä ei ole naisessa havaittavissa. (Gotzsche, Lier & Munck, 1980, 30.) Paavilaisen (2003, 74) tutkimuksen mukaan isätkin kokevat uupumusta ja ponnistelevat omalla tavallaan sekä käyvät kamppailua jaksamisensa kanssa raskauden aikana. Tulevien isien jaksaminen horjui riittämättömyyden tunteiden vuoksi, koska miehet näkivät kumppaninsa tuen tarpeen, mutta olivat kyvyttömiä antamaan tukea. Tulevat isät kokivat puolison olon vaikuttavan omaan olotilaansa. Mies on raskauden aikana oikea henkilö antamaan tukea puolisolleen, mutta hänellä saattaa olla kuitenkin vaikeaa eläytyä näihin tunteisiin, ja siten tarjota oikeanlaista tukea naiselleen. Sopeutumisvaihe kestää viikolle 20 asti, jolloin on tunnusomaista rauhallisuus ja naisen pyrkimys vähentää raskauden alun epätasapainoa. Naisen somaattiset oireet, kuten väsymys ja pahoinvointi, sekä psyykkiset oireet, kuten tunteiden ailahtelu, masennus ja ahdistuneisuus vähenevät. Tässä vaiheessa on aikaa keskittyä raskauteen ja omaan terveydenhoitoon.

10 10 Keskittymisvaihe kestää viikolle 32 asti. Tässä vaiheessa sikiö kasvaa nopeasti ja näkyvästi, sikiön liikkeet tuntuvat ja kohtu kasvaa sekä paino lisääntyy. Vaiheelle tyypillisesti kiintyminen lapseen korostuu, koska raskaus alkaa näkyä ja tulee näin konkreettisemmaksi myös miehelle, sillä hän voi tuntea lapsen koskettelemalla naisen vatsaa. (Eskola & Hytönen 1997, 142.) Ennakointi- ja valmistautumisvaihe kestää lapsen syntymään. Vaiheelle tyypillisiä somaattisia oireita ovat ummetus, tihentynyt virtsaamistarve, unettomuus, selkäkivut ja turvotukset. Naisen huomio kohdistuu nyt yhä enemmän tulevaan synnytykseen. Ahdistusta saattaa aiheuttaa epävarmuus synnytyksen kulusta, pelko synnytyskivusta, itsekontrollin menettämisestä ja lapsen vaurioitumisesta. Paavilaisen (2003, 74) mukaan raskauden viimeiset kriittiset, ennakoimattomat ja raskaat viikot painavat myös tulevia isiä. Voimia koettelevat epäilyn hetket omasta selviytymisestä ja mieleen voi tulla kauhukuvia sekasortoisesta tulevaisuudesta, sekä lähestyvästä synnytyksestä. Raskauden lopulla myös koetaan parisuhteessa voimakasta yhteenkuuluvuutta. Tätä aikaa kuvaillaankin usein parisuhteen onnelliseksi ja tasapainoiseksi ajanjaksoksi. (Eskola & Hytönen 1997, 248.) Erilaiset raskauden mukanaan tuomat muutokset, vaikka ne tapahtuvatkin pääosin naisessa, siis tulevassa äidissä, vaikuttavat myös tulevaan isään. Tähän liittyen Säävälän, Keinäsen ja Vainion tekemässä Isä neuvolassa (2001, 12) julkaisussa kerrotaan myönteisestä viimevuosina tapahtuneesta ajattelutavan muutoksesta seuraavasti: Aiemmin odotusaika miellettiin vain raskaana olevaa äitiä koskevaksi tilaksi, joka ei juuri kosketa tulevaa isää. Viime aikoina on kuitenkin huomattu, että raskausaika on myös miehelle monella tavalla kriittinen kausi, jonka aikana kasvetaan ja sopeudutaan lapsen tuloon liittyviin elämänmuutoksiin. Toisin kuin äidille odotusaika on isälle ennen kaikkea psyykkinen prosessi, koska isän kannalta tärkeät fyysiset muutokset tapahtuvat hänen ulkopuolellaan. (Säävälä ym. 2000,12) On kuitenkin todettu, että myös miehelle voi ilmaantua samanlaisia raskausoireita kuin hänen puolisollaankin; pahoinvointia, painonnousua, rintakipua, päänsärkyä sekä unettomuutta. (Esko 1984, 48; Hirvonen 2002, 16; Kaila-Behm 1997, 23.) Strickland (1987, ) on todennut myös, että puolison raskauden loppuvaiheessa 70 %:lla miehistä esiintyi yksi tai useampi oire. Yleisimpiä oireita olivat unettomuus, päänsärky, irrallisuuden tunne, levottomuus ja lisääntynyt ruokahalu. Oireiden kokonaismäärä oli

11 11 suurempi, jos raskautta ei oltu suunniteltu. Miehet, jotka odottivat ensimmäistä lastaan, eivät olleet alttiimpia oireille, kuin isät, joilla oli aikaisempaa kokemusta isyydestä. Oireiden määrä oli myös yhteydessä lisääntyneeseen emotionaaliseen stressiin. Muutokset puolison ulkonäössä, käyttäytymisessä ja seksuaalisuudessa vaikuttavat isän kokemusmaailmaan ja kukin isä reagoi muutoksiin omalla yksilöllisellä tavallaan. Monet raskauteen liittyvät, puolison tai lapsen hyvinvointiin uhkaavat riskitekijät saattavat myös vaikuttaa isään voimakkaasti. Tällaisissa tilanteissa odottaville isille on tyypillistä ahdistus ja ulkopuolisuuden tunne, sekä ristiriitaiset ja epävarmuuden sävyttämät tunnetilat, jotka ovat usein suoraan verrannollisia odottavan äidin mielialoihin tai fyysiseen vointiin. Varsinkin sellaisilla isillä, joiden puolisoilla on ollut keskenmenoja tai joiden puolison raskaus on alkanut mahdollisten hoitojen avulla, on havaittavissa lisääntynyttä pelokkuutta raskausaikana. (Säävälä ym. 2000, 12.) Naisen sopeutuminen raskauteen Koko naisen elämä on sopeutumista uusiin muutoksiin omassa kehossaan, ensin murrosikä, sitten raskaus ja lopuksi vaihdevuodet. Ne liittyvät olennaisena osana naisen identiteettiin ja persoonallisuuden kehittymiseen. Äitiys on yksi kehitysvaihe, yksi osa persoonallisuutta. Raskauden aikana muuttuva olemus aiheuttaa epävarmuutta, voimakasta tuen tarvetta ja samalla kuitenkin iloista syventymistä äidin ja sikiön välillä. Mielialojen vaihtelut kuuluvat normaaliin raskauteen, mutta ne eivät yhtään helpota tilannetta parisuhteessa. Nainen haluaa läheisyyttä ja toisaalta hän tarvitsee yksinäisyyttä. Tämä tunteiden ja tarpeiden ristiriita suhteessa puolisoon voi herättää naisessa monenlaisia, negatiivisiakin tunteita. (Heikkilä 1999, ) Raskaana olevan naisen kyky kestää raskauden aiheuttamia muutoksia ja vaivoja riippuu mm. ympäristön tuesta. Tuleva äiti voi myös kehittää omaa persoonallista voimantunnettaan, itsensä voimistamista ja vahvan sisäisen voiman tunteen kokemista. Tätä kutsutaan voimaantumiseksi eli empowermentiksi, tällainen voimavaraistamisajattelu korostaa yksilön vahvoja puolia ja kykyjä. Voimaantuminen eli sisäinen voimantunne on ihmisen omaa kykyä tyydyttää omat tarpeensa, ratkaista omat ongelmansa ja saada voimavaroja käyttöönsä. (Heikkilä-Laakso & Heikkilä 1997,

12 12 341, ; Miettinen & Pelkonen 2000, 39.) Nainen tarvitsee lisäksi asiallista tietoa raskautta seuraavilta henkilöiltä. Ennen kaikkea suhde tulevan lapsen isään on ensiarvoisen tärkeä voimavara. Jos ympäristö avuliaasti ja empaattisesti suhtautuu äitiin, voivat oireet lievittyä ja äiti kestää niitä paremmin. Äidiksi tuleminen on kehitysvaihe, jonka aikana on hyvä tunnustella omaa oloaan ja keskustella siitä neuvolan terveydenhoitajan kanssa. (Heikkilä 1999, 19.) Melkoisetkin mielialan vaihtelut kuuluvat aivan normaalina osana raskauteen. Odottajan ailahteleva mieli kertoo henkisestä kasvusta, naisesta on kasvamassa äiti. Valmius äitiyteen ei synny kenelläkään automaattisesti. Äidiksi kehittymiseen vaikuttavat naisen omat lapsuudessa saamat hoivakokemukset, jotka muokkaavat hänen sisäistä äitikuvaansa. Ympäristön tuki auttaa naista selkiyttämään tätä kuvaa. (Etzell ym. 1998, , 150; Manneri 2002, 56.) Vartalon muuttuminen voi surettaa raskaana olevaa naista ja hän saattaa tuntea itsensä rumaksi. On tärkeää, että nainen kuulee mieheltään olevansa yhä sievä ja haluttava. (Manneri 2002, 59.) Paavilaisen (2003, 68) tekemän tutkimuksen mukaan käsitys muuttuvan kehon viehätyksestä oli kytkeytyneenä kumppanin käsitykseen, ja miehen myönteinen asenne auttoi naista hyväksymään oman kehonsa muutoksen. Naiselle oman kehon tunteminen hyväksytyksi oli yksi tekijä raskauden myönteiseksi kokemisessa. Äidit suhtautuivat vartaloonsa vakavasti, eivätkä tahtoneet sietää kumppaneidensa hyväntahtoisiakaan kommentteja ulkomuodostaan Miehen sopeutuminen raskauteen Raskauden alku, ensimmäiset fyysiset muutokset kumppanissa, sikiön ensi liikkeet ja lopulta synnytys toimivat katalysaattoreina miehen henkisessä prosessissa isäksi. Isyys, vanhemmuus, on merkittävä osa aikuisen miehen identiteettiä. Isyys on merkittävä osa miehuutta, vaikkakin se on vain osa sitä. Aikuisuuteen, niin miehuuteen kuin naiseuteenkin liittyvät nykyään itsestään selvänä työ ja ura, parisuhde ja seksuaalisuus, mutta vanhemmuudelle ja siihen valmistautumiselle jäävä tila on vähentynyt tai muuttunut suorituskeskeiseksi. (Haukkamaa, 2000, 1481.)

13 13 Kari Haukkamaa (2000, 1481) kirjoittaa, että kumppanin raskauden myötä tuleva isä joutuu kohtaamaan sen, että hänen naisestaan tulee äiti, oman äidin kaltainen. Tapahtuman piilotajuiset merkitykset testaavat miehen aikaisempaa kehitystä ja asettavat ratkaistavaksi kysymyksen, kuinka tuleva isä kykenee yhdistämään mielessään puolisonsa naiseuden, sensuaalisuuden ja äitiyden ilman liian ahdistavia kytkentöjä omaan äitiin. Tämän kysymyksen ongelmat voivat näkyä mm. puolisoiden välisinä ristiriitoina, eriasteisena seksuaalisena estyneisyytenä tai pakona muiden naisten luo. On mahdollista, että jotkut isäksi tulevat miehet eivät kestä raskaana olevan vaimonsa tarvitsevuutta. Naiset saattavat vaatia odotusaikana miehiltä sellaista tukea, jota nämä eivät osaa antaa, varsinkin jos kyseessä on nuori isä. Mies voi olla huolissaan vaimostaan ja tuntea samoja asioita kuin nainenkin, mutta kun mies ei tunne raskautta ruumiissaan, parisuhde voi olla lujilla. Miehelle voi kehittyä tunne, että lapsi on uhka hänelle. (De Rita 2002, 30.) Kari Haukkamaa (2000, 1482) kertoo muutoksen isyyteen olevan suuri haaste miehelle. Jo raskauden aikana ja myös lapsen synnyttyä isä on ulkopuolinen: sikiö on äidin kohdussa, ja imettäessään ja vauvan kanssa ollessaan äiti kohdistaa intensiivisen huomionsa tähän. Tämä sivullisuus voi ylittää miehen mielen keinot, jolloin seurauksena saattaa olla yritys helpottaa tilannetta syrjähyppyjen tai miesporukoihin vetäytymisen avulla. Perhevalmennus voi tarjota tulevalle isälle mahdollisuuden sivullisuuden vähentymiseen ja kypsyyttä kohdata tulevia mullistavia tapahtumia. Mies voi kokea naisen muuttuneen ja ihmettelee, ettei enää tunne partneriaan. Tämä luo usein kitkaa parisuhteeseen ja tilanne vaatii huomattavaa joustavuutta mieheltä. Tulevan isän voi olla välillä vaikea ymmärtää kumppaninsa tunnemyllerrystä, koska hän ei itse käy lävitse samanlaisia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia kuin äiti. Miehen ei tulisi ottaa kumppaninsa tunnepurkauksia henkilökohtaisesti, itseensä kohdistuvana arvosteluna. Olisi hyvä, jos tuleva isä jaksaisi kuunnella, ymmärtää ja lohduttaa, sekä tarjoaisi turvaa ja läheisyyttä (Manneri 2002, 56.) Paavilaisen (2003, 74) tutkimuksen mukaan ärtyisyys ja kiukkuisuus saattavat provosoida riidan. Miehet jakoivat voimiaan vaimolleen esimerkiksi osoittamalla aikaisempaa selvemmin kiintymystään ja huomiota, tai pidättymällä leikinlaskusta ja arvostelusta. Isät ponnistelivat pystyäkseen olemaan aikaisempaa kärsivällisempiä ja yrittivät sietää vaimonsa ailahtelevuutta.

14 Parisuhde Parisuhteella tarkoitetaan kahden eri tai samaa sukupuolta olevan ihmisen välistä, kiintymykseen tai seksuaalisuuteen perustuvaa suhdetta, jonka puitteissa he joko asuvat yhdessä tai tapaavat toisiaan säännöllisesti. Parisuhde voidaan määritellä vakituisena suhteena, joka voi olla avioliitto, avoliitto tai sellainen vakituinen sukupuolisuhde, jossa parin osapuolet eivät asu yhdessä. Tässä tutkimuksessamme käsittelemme heteroseksuaalista parisuhdetta. Heteroseksuaalisen parisuhteen muodostamisen yhtenä tarkoituksena on siirtää yksilön perintötekijät seuraavaan sukupolveen. (Palo & Palo 1999, 180; Kontula & Haavio-Mannila 1993, ) Jokaisessa yhteiskunnassa on perheitä ja yhteistä niille on tavallisesti se, että perhe näyttää olevan keskeinen yhteiskunnan rakennetta ylläpitävä tekijä. Yleisin suomalainen perhemuoto on miehen ja naisen muodostama yhteisö, jossa on yksi tai useampia lapsia. Perhe voi olla myös kahden aikuisen, miehen ja naisen, avo- tai avioliitossa elävien talous, jolloin heidän välillään on parisuhde. (Paananen 1990, 8.) Viime vuosikymmeninä ei parisuhteessa elämisen yleisyydessä eikä parisuhteen aloittamisiässä ole tilastojen mukaan tapahtunut suuria muutoksia. Vaikka myös muut elämisen muodot, esim. yksinasuminen, yhteisöasuminen, yhdessä erikseen eläminen ym. ovat lisääntyneet, väestön valtaosa elää kuitenkin parisuhteessa. Parisuhteessa eläminen aloitetaan yleensä avioliiton sijasta avoliitossa, joka voi myöhemmin johtaa avioliittoon. (Ritamies & Miettinen 1996, 7.) Pitkäaikainen parisuhde ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, vaan molemmilla osapuolilla on oltava tahtoa sen säilyttämiseksi ja vaalimiseksi. Siihen ei riitä vain yhteinen hotelli viikonloppu tai ravintolailta. Se on jatkuvaa yhteyden säilyttämistä arjessa. Se on tietoisuutta siitä, että elää parisuhteessa, joka ei hoidu kaiken muun sivussa. Voimakas parisuhdetta ylläpitävä tekijä ovat yhteiset lapset, sillä parisuhde voi päättyä helpommin, ellei yhteisiä jälkeläisiä ole. Toisaalta voi käydä niinkin, että parisuhde heikkenee lapsen synnyttyä; lapsesta tulee ikään kuin kiila vanhempien väliin. Lapset ovat huono syy tyytyä epätyydyttävään parisuhteeseen, mutta he ovat hyvä syy löytää motivaatiota parisuhteen parantamiseen ja hoitamiseen. Parisuhteiden säilyttämiseksi olisi kiinnitettävä huomiota sen hyviin, eikä huonoihin puoliin, mutta tästä huolimatta suomalaisista virallistetuista parisuhteista peräti joka toinen päättyy eroon. Tämä on surullista, sillä vakituisella parisuhteella ja

15 15 etenkin avioliitolla näyttää olevan useita myönteisiä vaikutuksia suhteen molempiin osapuoliin. Paitsi että he elävät pidempään kuin naimattomat, heidän mielenterveytensä on parempi ja heidän tulonsa ovat suuremmat. Vakituinen parisuhde lisää seksuaalista aktiivisuutta ja tuottaa enemmän tyydytystä kuin muunlainen suhde. (Palo & Palo 1999, ; Laurila, Reinholm & Toppari 2002, 5, 15.) Jokainen parisuhteen osapuoli tuo tahtomattaankin parisuhteeseen mukanaan oman, perheensä ja sukunsa historian. Teemat omasta taustasta nousevat ja alkavat elää myös parisuhteessa. Ihmisillä on taipumusta valita itselleen kumppani, joka herättelee näitä keskenjääneitä teemoja. Alussa jokainen näkee kumppanissaan sekä haasteen että mahdollisuuden kehittyä ja kehittää itsessään niitä puolia, jotka ovat jääneet varjoon. Kuitenkin tosiasia on, että jokaisessa parisuhteessa sen molemmat osapuolet törmäävät itseensä. Siirtymällä suhteesta toiseen ihminen pakenee vain itseään. (Laurila, Reinholm & Toppari 2002, 5.) Parisuhteen kehitystä voidaan kuvata monilla erilaisilla jaoilla ja määrityksillä. Tolkki- Nikkonen (1990) kuvaa kirjassaan parisuhteen viisi vaiheisena. Ensimmäinen vaihe on tunnesiteen eli kiintymyksen ja huolehtimisen muodostuminen, joka tapahtuu esim. rakastumisessa. Toisessa vaiheessa luodaan yhteinen sosiaalinen todellisuus eli rakennetaan yhteinen viitekehys kommunikaation avulla. Kolmannessa vaiheessa ratkotaan ongelmia yhdessä, sekä luodaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja tehtäviä. Neljäs vaihe on vastavuoroisuus, jossa puolisot yhdessä arvioivat suhdettaan ja sen jatkuvuutta. Viimeisenä vaiheena parisuhteen kehitykseen kuuluu intimiteetti. Intimiteetti merkitsee sitä että, puolisot jakavat tunteensa ja fantasiansa. (Tolkki Nikkonen 1990, 20.) Erel & Burman (1995, 108) kuvaavat parisuhteen kehityksen seuraavasti. Parisuhteen alussa parit kokevat yhteensulautumista toisiinsa ja ovat yleensä suhteeseensa tyytyväisiä. Yhteensulautumisen jälkeen siirrytään erillistymisen vaiheeseen, johon puolisot tulevat usein eri aikaan. Tähän vaiheeseen kuuluu usein myös lasten hankinta ja muita tärkeitä tapahtumia esim. työelämän aloittaminen. Tälle ajalle on tyypillistä, että parisuhde tyytyväisyys laskee, mutta toisaalta he toteavat, että vanhemmuus lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta parisuhteessa.

16 16 Halu pitää suhdetta yllä on parisuhteen kestämisen perusedellytys. Suhde vaatii jatkuvaa psyykkistä työskentelyä pysyäkseen hyvänä ja syventyäkseen. Halu suhteen ylläpitämiseen ilmenee monin tavoin. Siihen kuuluu esim. kokemusten jakaminen, toisen maailmaan eläytyminen ja toisen tukeminen vaikeuksissa. Näiden arkipäiväisten asioiden lisäksi ovat myös romanttiset tekijät tärkeitä suhteen ylläpitämisessä. Niihin kuuluu mm. ajan ja huomion antaminen toiselle, asioiden tekeminen yhdessä ja intiimiys, fyysinen läheisyys ja seksuaalisuus. (Ronkainen ym.1994, 65.) Harju-Kivinen (1995, 46) korostaa tutkimuksessaan, että parisuhteen ylläpito edellyttää molempien puolisoiden yhteistyötä. Syyttelyn sijaan kannattaa puolisolleen kertoa avoimesti omista toiveistaan ja tunteistaan. Tolkki-Nikkonen (1994, 70-76) toteaa teoksessaan, että naiset ovat miehiä tyytymättömämpiä parisuhteeseensa. Samaa asiaa kuvataan myös toisessa teoksessa kirjoittamalla, että miehet ovat keskimäärin naisia tyytyväisempiä avioliittoonsa. (Junkkari & Junkkari 1996, 123.) Perheen sisällä voikin olla havaittavissa kaksi liittoa: naisen kokema ja miehen kokema. (Tolkki-Nikkonen 1994, ) Parisuhdetyytyväisyyteen vaikuttavat useat tekijät. Esim. Suhteen sisäiset tekijät, persoona (itsetunto, tunnetaidot ja seksuaalisuus), omat lapsuuden kokemukset, vanhemmuus ja ulkoiset tekijät. Näihin on mahdollista vaikuttaa erilaisin keinoin: opettelemalla itsetuntemusta, tulemalla tietoiseksi tyytyväisyyttä aiheuttavista tekijöistä ja viestimällä niistä parille. Tämän vuoksi onkin tärkeää opetella viestintä- ja ristiriitojen ratkaisutaitoja, sekä työstää mahdollisia pulmia henkisesti ja hankalimmissa tapauksissa terapian avulla. Helpointa olisi työstää parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ennen kuin ongelmat pahenevat, mutta siihen ei parilta aina löydy valmiutta. (Määttä 2000) Parisuhde raskauden aikana Raskaana olevat naiset eivät ole vain äitiysneuvolan asiakkaita tai edes pelkästään tulevia äitejä. Yleensä he ovat myös rakastavassa parisuhteessa eläviä naisia. Raskaus voi olla tämän suhteen molemmille osapuolille tilaisuus uusien asioiden löytämiseksi omasta itsestään ja suhteen toisesta osapuolesta. Naisen raskaus ja parin suhde sen

17 17 aikana muovaavat olennaisella tavalla isyyttä ja äitiyttä. Jos lapsi on toivottu ja vanhemmuutta odotetaan innokkaasti, on helpompaa antaa lapselle suurempi psykologinen tila elämässä. (Ronkainen ym. 1994, 68.) Kalvaksen (1998, 53) tekemässä tutkimuksessa hyvä parisuhde koettiin hyvän raskauden edellytykseksi. Yhdessä suunniteltu raskaus, jota elettiin yhdessä, suuntautuen yhteisiin tulevaisuuden odotuksiin lujitti naisten mielestä parisuhdetta. Miehet huomioivat enemmän ja erilailla raskaana olevia puolisoitaan. Paavilaisen (2003, 73) mukaan, jos odotus oli molempien toive, parisuhteen onni muuttui toisenlaiseksi tai lisääntyi, jos mahdollista. Kumppanin olemassaolon korvaamattomuus korostui perheen suurentuessa sekä työn ja vastuun kasvaessa. Raskausajan tunne-elämän muutokset ja haasteet vaikuttavat parisuhteessa koettuihin tunteisiin. Jos kumppaneiden on vaikeaa avautua toisilleen, raskaus saattaa olla aikaa, jolloin pienet ärsyttävät tekijät muuttuvat suuren luokan kriiseiksi. Raskausaika on erinomainen kasvualusta parisuhteen ongelmille. Monien tutkimusten mukaan noin neljänneksellä naisista on odotusaikana vaikeuksia parisuhteessaan. Jos tulevista vanhemmista toinen on hermostunut ja onneton, toisen on vaikea häntä tukea. Jos molemmat ovat ahdistuneita, tuen mahdollisuus vähenee entisestään. (Kitzinger 1985, 146; Väisänen 2001, 40.) Harju-Kivisen (1995, 42) tutkimuksen mukaan puutteet kommunikoinnissa puolisoiden välillä, voivat aiheuttaa ristiriitoja ja väärinkäsityksiä, jotka voitaisiin välttää keskustelemalla asioista. Aina ongelmien välttäminen ei ole mahdollista, eikä edes tarpeellista. Ongelmien läpikäyminen voi myös rakentaa ja vahvistaa suhdetta, mikäli parilla on toimiva vuorovaikutussuhde Parisuhteen sopeutuminen perhesuhteeksi Raskauden alkaessa nainen ja mies siirtyvät elämään eri maailmoissa. Mies saattaa huomata, että naisesta on tullut psyykkisesti arvaamaton ja haavoittuva. Nainen puolestaan saattaa pitää miestä ymmärtämättömänä, rakkaudettomana ja jopa julmana. Miehestä voi tuntua, että naisen kanssa on mahdotonta keskustella järkevästi ja että nainen on kiinnostunut yksinomaan tulevasta vauvasta. (Kitzinger 1985, 146.) Harju- Kivisen (1995, 36) tutkimuksen mukaan puolisot kokevat lapsen odotuksen eri tavoin. Naiselle raskaus aika saattaa olla merkityksellisempi kuin miehelle. Jo raskausaikana

18 18 nainen sitoutuu henkisesti lapseensa, kun taas miehelle lapsen saaminen saattaa konkretisoitua vasta lapsen syntymässä. Lapsen odotus on puolisoiden yhteinen tehtävä ja se muuttaa parisuhdetta vähitellen perhekeskeiseen suuntaan. Isän tuntemukset odotusaikana ja myös vuorovaikutus lapsen kanssa on paljolti äidistä riippuvaisia, sillä ne perustuvat siihen, mitä äiti tuntemuksistaan kertoo ja niihin havaintoihin, mitä isä itse äidin käyttäytymisen muutoksista tekee. Odottavalle äidille on tärkeää se henkinen tuki, jota puoliso voi hänelle antaa. Isät usein myös vastaavat tähän tuen tarvitsevuuteen. (Goetzsche, 1980.) Anne ja Toivo Rönkä (1994, ) toteavat leikillisesti kirjassaan isän viisaus, isän tärkeimmäksi kotityöksi tunnetyön. Tunnetyöllä he tarkoittavat äidin tunneperäistä tukemista puolisona ja tulevana vanhempana. Heidän mukaansa naiset pitävät miehen antamaa henkistä tunnetukea vielä paljon tärkeämpänä kuin miehen osallistumista kotitaloustöihin. Puolisoiden olisi kehitettävä suhdettaan siten, että heidän kahdenvälinen suhteensa kasvaisi kolmiosuhteeksi, jossa olisi tilaa ja turvaa lapselle, hänen tarpeilleen ja kasvulleen. Raskaudenaikaiseen kehitykseen kuuluu myös se, että tuleva äiti ja isä alkavat rakentamaan uutta ja arvokasta suhdetta tulevaan lapseen. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, , 150; Haukkamaa 2000, 1482.) Joillekin pareille raskauden muodostama siirtymäkausi voi olla erityisen hankalaa aikaa. Raskaus aika voi aiheuttaa paineita parille, jotka eivät ehkä ole pitäneet avioliiton solmimista mitenkään tärkeänä, mutta jotka avioituvat olosuhteiden pakosta kenties nyt, kun vauvakin on tulossa. Myös parille, jolle uran luominen on ollut molemmille tärkeää tai parille, joka yllättäen tulee raskaaksi, raskauden hyväksyminen ei välttämättä olekaan helppoa. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan nopeaa sopeutumista ja toinen osapuoli tai molemmat voivat tuntea joutuneensa ansaan, vaikka he samalla usein olisivatkin iloisesti yllättyneitä.(kitzinger 1985, 146.) Odotusvaiheen aikana nainen ja mies käyvät läpi suhteita omiin vanhempiinsa, erityisesti äitiin. Kasvu tyttärestä äidiksi ja pojasta isäksi muuttaa näitä suhteita. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, , 150;

19 19 Kitzinger & Bailey 1992, 15.) Harju-Kivinen (1995, 35) kertoo tutkimuksessaan erityisesti naisille olevan ominaista, että he pohtivat raskautensa aikana omaa lapsuuttaan ja suhdetta omiin vanhempiinsa Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työn ja perheen yhteensovittaminen on nykyään ajankohtainen kysymys monessa perheessä. Työ ahmaisee ison osan aikuisen ajasta aiheuttaen osaltaan huonoa omaatuntoa siitä, että puoliso, lapset, vanhemmat tai ystävät jäävät monien mielestä liian vähälle huomiolle. Neljännes miehistä ja viidennes naisista kokee, että on usein viettänyt työn vuoksi perheensä kanssa vähemmän aikaa kuin haluaisi. Se millainen ratkaisu ongelmaan löydetään, riippuu siitä kenen näkökulmasta asiaa katsotaan. (Pelkonen 2002, 18.) Lainsäädännössämme on jatkuvasti tehty muutoksia perheen ja työn yhdistämisen hyväksi. Myös työelämä on muuttunut viime vuosikymmenien aikana ja nämä muutokset ovat vaikuttaneet myös siihen, miten lapsiperheiden arki sovitetaan yhteen työelämän yhä kasvavien vaatimusten kanssa. Muutos näkyy myös siinä, että perheen perustaminen ja työelämään siirtyminen ajoittuivat aikaisemmin elinkaaren samaan vaiheeseen, mutta nyt näyttäisi siltä, että työelämän vaatimukset asetetaan tärkeysjärjestyksessä etusijalle, ensin ura, sitten perhe-elämä ja lapset. (Pelkonen 2002, 19.) Tätä tukee myös Huttusen esittämä (2001) toteamus, jonka mukaan opiskelujen loppuun saattaminen, työpaikan ja kodin hankinta ovat nostaneet ensisynnyttäjien keskiiän 29-vuoteen. Hänen mukaansa neuvolahenkilökunta ja terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat varauksella nykyiseen kehitykseen, sillä biologisesti ja lääketieteellisesti lapset tulisi hankkia hyvissä ajoin. Pelkonen (2002, 19) kirjoittaa, että lapsiperheiden isät ja äidit ovat mukana työelämässä useammin kuin miehet ja naiset keskimäärin Suomi poikkeaakin monista Euroopan maista naisten kokopäiväisen työssä käynnin yleisyyden suhteen. Alle kolmivuotiaiden lasten äideistä joka kolmas käy ansiotyössä, mutta sitä vanhempien lasten äideistä valtaosa on työelämässä (70 %). Isyys ei sen sijaan vaikuta miesten työssäkäyntiin, vaan he käyvät töissä yhtä yleisesti lapsen iästä riippumatta. Lapsiperheiden vanhemmat

20 20 tekevät pitkää työviikkoa, heidän yhteenlaskettu työaikansa viikossa on selvästi pidempi kuin lapsettomilla pariskunnilla. Työn ja perheen yhteensovittamiseksi on lainsäädännössä luotu puitteet, jotka tarjoavat niin äideille kuin isillekin mahdollisuuden jäädä pois määräajaksi työelämästä. Lainsäädäntö mahdollistaa vapaan, mutta päätös vapaan käytöstä ja sen jakamisesta tehdään aina perheen keskuudessa. Päätös siitä, miten tai kumpi vanhemmista vapaita käyttää, riippuu kunkin perheen tilanteesta, tarpeesta, mahdollisuuksista ja toki myös asenteista. (Pelkonen 2002, 26.) Menestyksellinen työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaatii yhteistyötä, johon osallistuvat niin työnantajat, työntekijät, työmarkkinajärjestöt sekä yhteiskunnalliset päätöksentekijät. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei kaiketi koskaan muutu helpoksi. Näin siksi, että laeista ja työelämän käytännöistä huolimatta asiaan liittyy aina inhimillinen elementti. On kyse kunkin työntekijän läheisimmistä ja elämän yhdestä ydinalueesta. Tämä antaa toivoa siitä, että työntekijät rohkenevat pitää kiinni omista, parisuhteensa ja lastensa oikeuksista silloin, kun sen aika on. (Romanov 2002, 30, 33.) 3.3 Seksuaalisuus Tässä tutkimuksessa käsittelemme seksuaalisuutta osana miehen ja naisen välistä suhdetta. Sana seksuaalisuus yksin voi merkitä useita eri asioita. Se mitä seksuaalisuudella tarkoitetaan, eroaa sukupuolen mukaan. Naisen ja miehen seksuaalisuutta pidetään erilaisena ja eroja perustellaan erilaisella fysiologialla ja roolilla suvunjatkamisessa. Naiselle seksuaalisuus yleensä merkitsee kokonaisvaltaisempaa kokemusta, kuin miehelle, jossa yhdistyvät ympäristö, tunteet sekä erilaiset käyttäytymismuodot. Vaikkakin esimerkiksi Junkkari (2001, 158) kirjassaan toteaa, ettei naisten ja miesten seksuaalisessa halukkuudessa sinällään olekaan sosiobiologisia eroja, eivätkä miehet luonnostaan ole sen seksuaalisempia kuin naiset, vaan seksuaalisuus kehittyy molemmilla sukupuolilla aivotoiminnan ja ympäristön normien ja odotusten vuorovaikutuksessa.

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI 8.11.2016 PARISUHTEEN MUUTTUMINEN Aikaisemmin parisuhteet olivat lähes väistämättömiä ihmisten toimeentulonkin kannalta. Nykyisissä

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot