Lannan käsittelyteknologiat ja lopputuotteiden käyttökelpoisuus ravinteina
|
|
- Antero Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lannan käsittelyteknologiat ja lopputuotteiden käyttökelpoisuus ravinteina Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT RAE-ajankohtaisseminaari
2
3 Miksi prosessoida lantaa? Hiili ja ravinteet merkittävä Potentiaalinen ympäristökuormittaja Mm. kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöt, ravinnevalumat Resurssi Orgaaninen aine: energiasisältö ja maaperän kunnon ylläpito Ravinteiden kierto väkilannoitetuotannon sijaan Fosfori uusiutumaton, typen tuotanto energiaintensiivistä ja kasvihuonekaasulähde Ympäristökuormitus hallittavissa ja resurssi otettavissa käyttöön ympäristöteknologisilla prosesseilla
4 Prosessointiteknologiat (1) Lukuisia erilaisia ympäristöteknologian prosesseja, joilla erilaiset käyttökohteet Soveltuvin prosessi tai prosessiketju valittava tapauskohtaisesti Käytettävissä olevat materiaalit Hinta (investointi- ja käyttökulut, tulot, säästöt) Työmäärä, erikoisosaaminen Mittakaava Tavoitteet Tuotteiden hyödynnettävyys ja markkinat Raaka-aineet: lanta kasvit biojäte teollisuuden sivutuotteet puhdistamoliete jne. Raaka-aineet: lanta kasvit biojäte teollisuuden sivutuotteet puhdistamoliete jne. Terminen käsittely Biokaasuprosessi Biokaasuprosessi Kompostointi Terminen kaasutus Biokaasu energiaksi Orgaaninen ravinnetuote Kaasu energiaksi Tuhka Biokaasu energiaksi Mekaaninen erotus lingolla Orgaaninen ravinnetuote Suotovesi Epäorgaaninen ravinnetuote Kuivajae Nestejae Ammoniakin strippaus Ilmastus, fosforin saostus ja biologinen typen poisto Orgaaninen ravinnetuote Epäorgaaninen ravinnetuote Purku vesistöön Energia- ja ravinnetaseet Ympäristöpäästöt ja kokonaiskestävyys
5 Prosessointiteknologiat (2) Katsaus lannan ja muiden eloperäisten materiaalien prosessointiin julkaistu osana HYÖTYLANTA-tutkimusohjelmaa 2010: Saatavissa sähköisenä: Ympäristöteknologian prosessi Biologiset prosessit Biokaasuteknologia Kompostointi Ilmastus Nitrifikaatio-denitrifikaatio Vaihtoehtoiset typenpoistoprosessit Biologinen fosforin poisto Kemialliset prosessit Termokemiallinen käsittely Terminen kaasutus Fosforin ja kiintoaineen saostus ja/tai kiteytys Fysikaaliset prosessit Terminen käsittely Erotusprosessit Ammoniakin strippaus Kalvotekniikat Ultraääni Prosessoinnin tavoite/tavoitteet Biokaasun (energian) tuotanto, materiaalin hallittu stabilointi, liukoisen typen määrän lisääminen (ammonifikaatio), lannoitevalmisteet Materiaalin hallittu stabilointi, lannoitevalmisteet Orgaanisen aineen poisto Typen poisto jäte- ja rejektivesistä Typen poisto jäte- ja rejektivesistä Fosforin poisto jäte- ja rejektivesistä Hygienisointi/sterilointi, materiaalin hajoavuuden lisääminen (esikäsittely) Energiantuotto, materiaalin määrän vähentäminen, lannoitevalmisteet Fosforin ja kiintoaineen poisto ja/tai talteenotto väkevöinnillä eri jakeeseen Hygienisointi/sterilointi, materiaalin hajoavuuden lisääminen (esikäsittely) Materiaalin erottelu kuiva- ja nestejakeeseen Typen poisto ja/tai talteenotto väkevöimällä eri jakeeseen Orgaanisen aineen ja ravinteiden poisto ja/tai talteenotto eri jakeisiin Materiaalin hajoavuuden lisääminen (esikäsittely), hygienisointi
6 Kompostointi (1) Orgaanisen aineen mikrobiologinen hajotus hapellisissa eli aerobisissa olosuhteissa Optimaaliset olosuhteet varmistetaan sekoittamalla kompostoitava materiaali tukiaineeseen siten, että Seos on tasalaatuinen Ravinnesuhteet ovat tasaiset ja hiili:typpi-suhde 25 30:1 Kaasunvaihto ja mikrobien hapen saanti varmistuvat (huokoisuus) Seoksen kosteusprosentti on optimaalisesti 50-60%, karkealla aineksella jopa 75% (vesi mikrobeille välttämätön) Tukiaineena lantakomposteissa yleensä turve, olki tai hake Karkea tukiaine seulottavissa valmiista kompostista erilleen ja uudelleen käytettäväksi Myös riittävästä lämmöneristyksestä on huolehdittava
7 Kompostointi (2) Kompostoitumisprosessi etenee neljässä vaiheessa: Mesofiilivaiheen aikana mikrobitoiminta käynnistyy. Hajoamisreaktioiden seurauksena kompostimassan lämpötila nousee ja helposti hajoava orgaaninen aine hajoaa orgaanisiksi hapoiksi (ph laskee). Termofiilivaiheessa (>45 C) mikrobien hajotustoiminta on kiivaimmillaan ja orgaanisista typpiyhdisteistä vapautuva ammoniakki nostaa ph:ta. Nitraattityppeä muodostuu. Jäähtymisvaiheessa mikrobitoiminta hidastuu (helpoiten hajoava aine hyödynnetty) ja lämpötila sekä ph laskevat. Kypsymisvaiheessa muodostuu humusaineita. Termofiilivaiheessa saavutettu lämpötilahuippu ja sen kesto vaikuttavat kompostoidun lopputuotteen hygieeniseen laatuun Sivutuoteasetuksen vaatimus: 70 C, 1 h Muut validoitava, jos kompostia aikoo luovuttaa/myydä Esim C kolmen peräkkäisen päivän ajan?
8 Kompostointi (3) Aumakompostointi Tiivis alusta kuten kuivikelantalassa Kaasunvaihdon varmistaminen auman sopivan korkeuden (1,5-2,5 m) ja leveyden (1,5 m) mukaan ja/tai koneellinen ilmastus Kääntäminen tasaisen hajoamisen ja hygienisoitumisen varmistamiseksi Peittäminen edistää hajoamista (turve, komposti lämmöneristeeksi) Kypsymisvaiheen saavuttaminen kestää muutaman viikon Tuubikompostointi Muovikalvoon pakattu lantaa/lantaseosta ilmastetaan puhaltimella Tuubin halkaisija 1,5 tai 2 m, pituus jopa 60 m Traktoritäyttö, tasainen alusta Laitoskompostointi rummussa tai tunnelissa Hallituin ja nopein prosessi (kypsymisvaihe saavutettu muutamassa päivässä) Koneellinen ilmastus Lämmön talteenotto, hajukaasujen pesu ja ammoniakin talteenotto mahdollista
9 Kompostointi (4) Kompostoinnin lopputuote stabiili, kypsä, humusmainen komposti Kaikki helposti hajoava orgaaninen aine hajonnut Orgaaniset ravinteet vapautuneet Vähäinen kasvitoksisuus Hiili:typpi-suhde alle 20:1 Liukoinen typpi nitraattityppeä Tasalaatuisempi ja helpommin käsiteltävä kuin raakalanta Päästöt Lannan typestä voidaan hukata merkittävä osa ammoniakkipäästöinä erityisesti aumakompostoinnissa Heikentää kompostin lannoitevaikutusta, aiheuttaa hajupäästöjä, happamoittaa Myös typpidioksidipäästöjä (voimakas kasvihuonekaasu) Huonosti toimiva kompostointi voi tuottaa metaanipäästöjä (kasvihuonekaasu) Väkevät suotovedet myös kerättävä ja käsiteltävä asianmukaisesti
10 Jakeistus / separointi / erottaminen (1) Lannan kiintoaineen ja/tai ravinteiden erottaminen eri jakeisiin Prosesseja lukuisia ja jaoteltavissa seuraavasti: Ominaispainoon perustuvat, kuten laskeutus, flotaatio ja linkous Partikkelikokoon perustuvat, kuten seulat, suotonauhat, ruuvit, kalvot Haihdutus / kuivaus Voidaan yhdistää eri tavoin myös muihin prosesseihin Esim. elektroflotaatio, fosforin saostus/kiteytys Valintakriteerit tavoitteen mukaan Seula tai laskeutus: lannan pumpattavuuden nosto, tukkeumien ja sedimentaation esto Ruuvi: polttokelpoisen lannan kuivajakeen tuottaminen Dekantterilinko: fosforin erotuksen ja kuivajakeen kuiva-ainepitoisuuden maksimointi, nestejakeeseen kasville käyttökelpoinen N:P:K-suhde Erotettuja jakeita voidaan jatkojalostaa
11 Jakeistus / separointi / erottaminen (2) Linkouksessa käytetään yleensä dekantterilinkoa Jakeistettavaan lantaan kohdistetaan pyörivällä rummulla keskipakoisvoima, jolloin raskaammat hiukkaset ajautuvat reunalle ja rummun sisällä eri vauhdilla pyörivä ruuvi siirtää ne kiintoaineen poistopäähän. Samalla erottuva nestejae poistetaan ulommalla kehällä sijaitsevista aukoista. Tehokkain hienojakoisen aineen (ø μm, jopa 4 μm isompien partikkeleiden mukana) ja fosforin jakeistustekniikka Ruuvit, seulat ja suotonauhat jakeistavat seuloihin tai kankaisiin perustuen Valuttavat tehottomampia kuin puristavat, toisaalta jälkimmäiset puristavat myös hienojakoista ainetta seulan läpi Erilaisia tehoja moottorikäyttöisistä traktorikäyttöisiin (karkeasti m 3 /h) Erotuskyky rajallinen: Reikäkoko yleensä 0,5-1 mm, kun lietelannan partikkeleista 50-70% hiukkaskooltaan alle 0,125 mm Erotuskykyä voidaan tehostaa saostamalla fosforia ja kiintoainetta ennen jakeistamista
12 Jakeistus / separointi / erottaminen (3) Nauhapuristin Rumpuseula Ruuvipuristin Seulalinko Dekantterilinko Virtausnopeus (m 3 /h) 3, ,9 5, Erotusteho (%) - kuiva-aine typpi fosfori kalium Tilavuuden vähenemä (%) Spesifinen energia (kwh/m 3 ) 0,7 1 0,5 2,0 2,2 6,7 2,0 5,3 Lietelannan jakeistuslaitteiden teknisiä ominaisuuksia ja erottelukyky (Hjorth M PhD thesis, Aarhus University / University of Southern Denmark)
13 Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus Maatilojen raaka-aineet Eläintuotannon jätteet (lanta) Kasvibiomassat (energiakasvit, kasvintuotannon jätteet ja sivutuotteet, ympäristönhoidolliset kasvit) Yhdyskuntien raaka-aineet Puhdistamo- ja saostuskaivoliete Biojäte Teollisuuden jätteet ja sivutuotteet Perustana hapeton eli anaerobinen mikrobiologinen toiminta Lopputuotteina Metaania sisältävä biokaasu (50-70 % CH 4 ) Ravinnerikas käsittelyjäännös HYDROLYYSI ASIDOGENEESI ASETOGENEESI Proteiinit Aminohapot, sokerit Asetaatti NH 4 + Hiilihydraatit Välituotteet (lyhytketjuiset rasvahapot) Rasvat Rasvahapot, alkoholit Vety METANOGENEESI Metaani
14 Maatilojen biokaasulaitokset Maataloudessa Merkittävimmät raaka-aineet: lanta, kasvibiomassa Selkeät käyttökohteet lopputuotteille: ravinteet, orgaaninen aine Tarve hallita ympäristövaikutuksia: kiristyvät vaateet Yhdyskuntien ja teollisuuden materiaalit hyötykäyttöön Harkinta vastaanottamisessa silti tarpeen maatilojen laitoksilla Tilojen yhteislaitosten avulla (lanta)ravinteiden alueellinen uusjako Teknologian kokonaisvaltainen tarkastelu tarpeen: Biokaasuteknologia ei ole pelkkää uusiutuvan energian tuotantoa; hiilen ja ravinteiden tehokas ja turvallinen kierrätys sekä ympäristövaikutusten vähentäminen jopa tärkeämpää Kuva: Metener Oy
15 Lanta biokaasuprosessissa Erinomainen perusmateriaali Jatkuva, tasainen tuotanto Ravinteikas, hyvä puskurointikyky Metaanintuottopotentiaali yksin melko alhainen Biokaasutuotannon nostaminen lisämateriaaleilla Maatiloilla erityisesti kasvibiomassa Keskitetyissä myös teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirrat ja jätteet Lisämateriaalin valinnan perusteita: Saatavuus, varastoitavuus Kilpailukykyinen porttimaksu Lisäenergia Kuljetustarve Jäännöksen laatu (hygienia, haitta-aineet) Levityspinta-alan tarve Kuvat: S. Luostarinen Lanta/ Metaanipotentiaali Naudan lietelanta Naudan kuivalanta Sian lietelanta Sian kuivalanta Kananlanta m 3 CH 4 / t VS m 3 CH 4 / t (tuorepaino)
16 Lisämateriaalit biokaasuprosessissa Soveltuvia kasvibiomassoja: Kasvintuotannon sivuvirrat Säilö- ja tuorerehu Erityiset energiakasvit Ympäristönhoidolliset kasvit Materiaali / Metaanipotentiaali m 3 CH 4 / t VS m 3 CH 4 / t (tuorepaino) Nurmi / nurmirehu Ruokohelpi (tuorekorjattu) Apila Ruokajäte Lihanjalostuksen sivutuotteet Puhdistamoliete
17 Biokaasuprosessin jäännös vs. lanta Kasville käyttökelpoisempi typpi:fosfori -suhde Liukoisen typen osuus kasvaa ( % lanta; % kasvit) Ammoniumtyppi suoraan kasvien käytettävissä Liukoistumisen määrä riippuu mm. raaka-aineista ja käsittelyprosessista Hiili/typpi-suhde laskee Muut lannoitevaikutukseltaan tärkeät aineet ennallaan Kalium, fosfori, kalsium, magnesium, mikroravinteet Muita etuja Maaperän orgaanisen aineen ylläpito Hygienisoituminen Riippuen prosessista Varmistettavissa erillisellä hygienisointiyksiköllä) Tasalaatuisempi ja juoksevampi Alhaisempi kuiva-ainepitoisuus Kasvitoksisuuden laskeminen, rikkakasvinsiementen tuhoutuminen
18 Jäännöksen jatkojalostus mahdollista Mittakaava vaikuttaa Tilakohtaisesti ehkä jakeistus, suurissa laitoksissa myös moninainen prosessiketju Tavoite yleensä kierrättää ravinteet, ei poistaa (hukata) niitä Jatkojalostusteknologiat Jakeistaminen yleensä ensimmäinen vaihe Kuivajakeen kompostointi tai rakeistus Nestejakeen väkevöinti väkilannoitteen omaisiksi tuotteiksi Typen strippaus, fosforin kiteytys/saostus, kalvotekniikat, Biovakka Suomi Oy:n stripperi Vehmaan biokaasulaitoksella. Kuva: Sari Luostarinen, MTT
19 Esimerkkejä jalostustekniikoista (1) Ammoniakin strippaus Ammoniumtypen väkevöinti ja talteenotto ammoniakkina kaasufaasin kautta haluttuun pesunesteeseen Käytännössä nestejakeen ph nostetaan korkeaksi, jolloin suurin osa ammoniumtypestä on ammoniakkimuodossa ja siirrettävissä puhaltamalla kaasufaasiin; kaasu johdetaan pesuriin, jossa ammoniakki liukenee pesunesteeseen Lopputuote lannoitevalmiste, esim. ammoniumvesi, ammoniumsulfaatti
20 Esimerkkejä jalostustekniikoista (2) Fosforin (ja kiintoaineen) saostus / kiteytys Saostuskemikaalin valinta vaikuttaa saostustehoon sekä saostettujen ravinteiden käytettävyyteen Rauta- ja alumiinisuolat tehokkaita, mutta muodostuvat fosforiyhdisteet kasveille käytännössä käyttökelvottomia Kiteytys kalsiumfosfaattina (apatiitti) tai magnesiumammoniumfosfaattina (struviitti) kehitysasteella, mutta ravinteet käyttökelpoisia hidasliukoisina lannoitteina Fosforin kiteytys mahdollista, Struviittina, kun käsiteltävässä materiaalissa on sekä fosforia että ammoniumtyppeä (biokaasuprosessin jäännös, erit. jakeistettu nestejae) Apatiittina, kun fosforipitoiseen materiaaliin lisätään kalkkia Kiteytysprosessit vielä kehitysasteella Oma menetelmänsä myös Yara Suomi Oy:llä: vesiliukoisen fosforin saostus kalsiumfosfaateiksi ja struviitiksi kipsin ja magnesiumoksidivalmisteen avulla
21 MTT:n maatilakohtainen biokaasulaitos Mansikki Suunnittelu ja rakentaminen: Metener Oy Käyttöönotto kesä 2009 Mitoitettu tilan vuosittaisten perussyöttömateriaalien mukaan: Lehmän lietelanta 3500 m 3 /vuosi ( lypsävää) Kasvibiomassa 300 t/vuosi (n. 8 ha nurmea) Tutkimustarkoituksissa voidaan käyttää myös muita syöttömateriaaleja eri syöttösuhteissa
22 MTT:n Mansikin strategiset mitat 300 m 3 jälkikaasuallas Jatkuvasekoitteinen (yksi sekoitin) Kaasuhuppu kaasuvarastona Automatisoitu jäännöksen pumppaus paineviemärin kautta varastoaltaille 300 m 3 reaktori jatkuvasekoitteinen (kaksi sekoitinta, kaasusekoitusvalmius) Operointilämpötila C Automatisoitu lannansyöttö pumpulla 100 m 3 esisäiliöstä Kaasuhuppu kaasuvarastona Jäännös virtaa jälkikaasualtaaseen painovoimaisesti Tekninen tila 20 kw el + 43 kw th CHP 80 kw th kattila Biokaasun mittaukset Prosessin automaatio ja operointi Syöttölaite Kasvibiomassa tms. Ruuvi Kuvat: Sari Luostarinen
23 HYÖTYLANTA-tutkimusohjelman päätuloksia Loppuraportti ladattavissa:
24 HYÖTYLANTA-teknologiaskenaariot Tyyppitila: Nauta- ja sikatilat, joilla muodostuu lietelantaa (sonta + virtsa + kuivike- ja rehujäämät + pesuvedet) 3000 t/a Lannan ominaisuudet: Viljavuuspalvelun lantatilastot % Kolme mittakaavaa: Mittakaava Lietelanta (t/a) Kasvibiomassa (t/a) Muu materiaali (t/a) Tilakohtainen (1 tyyppitila) Tilojen yhteinen ( 5 tyyppitilaa) Keskitetty (10 tyyppitilaa + muu) Prosessoinnit: Kompostointi Rakeistus Jakeistus (separointi) Biokaasuteknologia HUOM. Esitetyt hinnat ja energiankulutukset suuntaa-antavia
25 HYÖTYLANTA-päätulokset: tilakohtainen prosessointi (1) Kompostointi Kuivalanta tai lietelannasta / biokaasuprosessin käsittelyjäännöksestä jakeistettu kuivajae aumaan tai kompostoriin Erityishuomio ravinnehäviöihin Rakeistus Väkevän suotoveden määrä minimoitava oikealla kuiva-ainepitoisuudella Typen haihdunta minimoitava riski hukata jopa % kokonaistypestä Huomioitava oikea ilmanvaihto, massan C:N-suhde ja typen/ammoniakin pitoisuus Mitä alhaisempi kuiva-ainepitoisuus, sitä enemmän typpihäviöitä Lietelannasta / jäännöksestä jakeistetun kuivajakeen lisäkuivaus ja puristaminen rakeiksi Edut: kuljetettavuus, korkea fosforipitoisuus Heikkoudet: energiankulutus, kuumeneminen, korkea fosforipitoisuus, ei helppoliukoisia ravinteita
26 HYÖTYLANTA-päätulokset: tilakohtainen prosessointi (2) Lietelannan jakeistus: Tavoite esim. kiintoaineen erotus, ravinnesuhteiden muuttaminen, biokaasuprosessiin kuljetettavan jakeen erotus Erilaisia menetelmiä ml. ruuvikuivain, seulaerotus ja linko Valinta riippuu erottelutavoitteesta: esim. lingolla tehokkain kiintoaineen ja fosforin erottamisessa Investointikulu korkein lingolla ( ): tilojen yhteistyö alentaa kuluja per tila Tuotettu nestejae levitettävissä liukoisen typen mukaan Biokaasuteknologia: Energiantuotto lietelannasta bruttona MWh/a Investointikulu Liukoisen typen lisäys (+20-30% lannalla), jolloin jäännös usein levitettävissä liukoisen typen mukaan Pieni säilörehulisä lietelantaan Kaksinkertaistaa energiantuotannon (~620 MWh/a) Parantaa käsittelyjäännöksen ravinnetasetta kasville Levitysindeksi (N:P)* vrt. raaka lietelanta 1,1 Alentaa myös laitoksen oman energiankulutuksen osuutta tuotetusta energiasta *N:P-indeksi = 90 kg NH 4 -N/ha (sellaisenaan) + 20 kg Ptot/ha (85 %)
27 HYÖTYLANTA-päätulokset: tilojen yhteinen prosessointi Biokaasuteknologia + jakeistus: Pelkän lietelannan käsittely Energiantuotto bruttona MWh/a (oma kulutus 19 %) Jäännöksestä ei jakeistuksella merkittävästi erilaisia jakeita (alhainen ka) Investointikulu 1 M biokaasulaitos linko Yhden tilan lietelanta + jakeistettu kuivajae neljältä tilalta Energiantuotto bruttona MWh/a Jäännös jakeistettavissa kuivajakeeksi (70% P:sta) ja nestejakeeksi (N:P-indeksi 0,94-1) Jakeistettu kuivajae kaikilta tiloilta Tehokkain erotus lingolla, mutta syötteen laimentamistarve laitoksella Energiantuotto bruttona MWh/a: jopa 80% energiapotentiaalista jää tiloille nestejakeeseen Jäännös P-painotteinen (N:P-indeksi 0,63-0,84) Jakeistamalla typpi nestejakeeseen (N:P-indeksi 1,9-2,6) ja levitettävissä liukoisen typen mukaan Kasvibiomassan lisäys kaksinkertaistaa lietelantaa käsittelevän laitoksen energiatuotannon ( MWh/a) ja mahdollistaa kuivajaetta käsittelevän laitoksen energiantuotannon pysymisen lietelaitoksen tasolla ( MWh/a) Myös jäännöksen ravinnesuhteet edullisemmat kasveille Nestejakeessa paljon typpeä (nautatilalla N:P-indeksi 4,7) *N:P-indeksi = 90 kg NH 4 -N/ha (sellaisenaan) + 20 kg Ptot/ha (85 %)
28 HYÖTYLANTA-päätulokset: keskitetty prosessointi Biokaasuteknologia + jakeistus + jatkojalostus: Lietelannan ja muun materiaalin käsittely sellaisenaan Energiantuotto bruttona MWh/a (oma energiankulutus 5 %) Investointikustannus 5 M biokaasulaitos linko Jakeistettu kuivajae tiloilta ja muu materiaali sellaisenaan Laimennusveden tarve (vähennettävissä, jos osa lannasta lietelantana) Energiatuotto bruttona MWh/a (oma energiankulutus <6 % linkous ml.) Jäännös luokitellaan lannoitevalmisteeksi Jäännökset pääasiassa typpirajoitteisia peltokäytössä Lietelanta Ntot NH 4 -N Ptot Psol Nauta (t/a) ,25 Sika (t/a) ,5 Peltoalatarve (ha/a) * * lantapohjaisissa kokonaisfosforista huomioidaan 85 %, puhdistamolietepohjaisissa 40 % Jäännöksen jakeistetusta nestejakeesta uusia lannoitevalmisteita Strippaamalla typpivesi tai ammoniumsulfaatti (ei lainkaan fosforia, kuljetus mielekästä Struviittikiteytyksellä magnesiumammoniumfosfaatti (hidasliukoinen P-lannoite, myös typpeä) Koko prosessiketjun energiankulutus 23 % raaka-aineiden energiasisällöstä
29 HYÖTYLANTA-ravinnekäyttö Tapio Salon ja Kari Ylivainion esitys ladattavissa: Lanta on maatilojen ensisijainen kierrätysmateriaali Raakalanta hyötyy fosforipoikkeuksesta, jolloin P-luku ei käänny laskuun eikä fosforia käytetä lohkoilla, joilla olisi tarvetta Kuljetusetäisyydet yleensä lyhyet Lietelannan ja virtsan sijoittaminen tukikelpoista Imago parempi kuin yhdyskuntamateriaaleilla Suositukset viljelijälle ja hallinnolle Erityisesti jakeistaminen voi tehostaa lantaravinteiden käyttöä Positiiviset kannustimet tarpeen ohjaamaan lannan prosessointiin
30 HYÖTYLANTA-taloustarkastelut Heikki Lehtosen esitys ladattavissa: Kiintoaineen ja fosforin erottaminen jakeistamalla kannattavaa usean ison tilan yhteistyönä Voi helpottaa liikafosforista kärsivien tilojen kasvua Tärkeää saadun eloperäisen fosforilannoitteen hyödyntäminen - Jos kysyntää ja kustannukset kohtuulliset, fosforitaseet ja keinolannoitefosforin käyttö alenevat koko maassa keskimäärin 30-50% Voi johtaa tuotannon kasvuun yksittäisillä alueilla, missä ennestään paljon kotieläimiä Orgaanisten lannoitteiden oltava kilpailukykyisiä vaihtoehtoja väkilannoitteille tarvetta toimintamallien ja prosessien kehitykseen Se mikä käsittelyn helppoudessa hävitään, voitettava sujuvalla työnjaolla, osaamisella ja kustannussäästöillä ja pienemmällä hintavaihtelulla Kysyntää lantaravinteille voi olla lähelläkin, jos työnjako ja hinta kohdallaan Lannan kuljetusmatkojen pidentäminen voi sekin olla kannattavaa jos ravinteet kasvien käyttöön ja työ sujuvaa Keskeistä edelleen myös lannan sijoituslevitykseen siirtyminen ja syyslevityksen vähentäminen
31 HYÖTYLANTA-elinkaariset vaikutukset Katri Rankisen ja Juha Grönroosin esitys ladattavissa: Lannan prosessoinnilla (jakeistus, biokaasu) on potentiaalia vähentää merkittävästi maatalouden päästöjä ilmaan, vesistöihin ja maaperään yhdessä muiden oikeiden ja oikea-aikaisten toimien kanssa Ympäristöetujen varmistamiseksi prosessoitujen lopputuotteiden oikea käsittely avainasemassa! Varastojen kattaminen (ammoniakki) Etävarastot Peltolevitys sijoittamalla / multaamalla Levitys vain kasvukaudella Levitys todellisten ravinnepitoisuuksien mukaan Eläin- ja kasvitilojen yhteistyö tärkeää ja kehittämisen arvoista
32 Lainattu: Katri Rankinen, SYKE Skenaariot Nykytila Sken 1: Ympäristötuesta luovutaan (mutta nitraattiasetus rajoittaa lannan levitystä edelleenkin) Sken 2: Teknologiaskenaario: lannan jakeistus + tehostettu lannoitekäyttö Sken 2a: mineraalifosforilannoitetta annetaan Sken 2b: mineraalifosforilannoituksesta luovutaan Sken 3: Teknologiaskenaario: lannan biokaasutus, käsittelyjäännöksen jakeistus + tehostettu lannoitekäyttö
33 Lainattu: Katri Rankinen, SYKE Fosforin vesistökuormitus Aikaisempien vuosien korkeat lannoitustasot ovat nostaneet helppoliukoisen P:n pitoisuuksia Lannan levittäminen hidastaa maan P-varojen ja P-kuormituksen vähenemistä Ympäristötuesta luopuminen (1) nostaa P- taseita Teknologiaskenaario 2b, jossa mineraalilannoitteista luovutaan, laskee eniten P- tasetta ja P-kuormaa
34 Lainattu: Katri Rankinen, SYKE Typen vesistökuormitus Lannan typen välitön huuhtoutuminen suurempi ongelma kuin fosforin huuhtoutuminen Ympäristötuesta luopuminen (skenaario 1) voi johtaa kuormituksen huomattavaan kasvuun! Lannan jakeistus ja biokaasutus (skenaariot 2 ja 3) laskevat N-taseita N-kuormitus laskee lähes samalle tasolle pelkän mineraalilannoituksen kanssa (Epäorg)
35 Baltic MANURE Lannasta liiketoimintaa EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke MTT koordinoi, 18 partneria kaikista Itämeren maista , Baltic Sea Region Programme rahoittaa Tavoite muuttaa käsitys lannasta jätteenä arvokkaaksi resurssiksi ja luoda lannasta liiketoimintaa Tiedon keruu ja jako tieto-, politiikka- ja liiketoimintafoorumeiden kautta Työ keskittyy lannan käsittelyn uusiin teknologioihin, lannan käytön kestävään ja ympäristöystävälliseen tehostamiseen, ravinteiden (fosfori) kierrättämiseen, lannan energiapotentiaaliin sekä lannan käsittelyn liiketoimintaan Myös Suomen lantateknologioita tuottavat yritykset ja muut toimijat toivotaan mukaan hanketoimintaan! The project is partly financed by the European Union European Regional Development Fund
36 Kiitos mielenkiinnosta!
Lannan ja muiden eloperäisten materiaalien PROSESSOINTI
Lannan ja muiden eloperäisten materiaalien PROSESSOINTI Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT Teija Paavola Vanhempi tutkija, FM Ilkka Sipilä Vanhempi tutkija, agronomi Jukka Rintala Prof. HYÖTYLANTA-loppuseminaari
LisätiedotLannan käsittelyteknologiat nykyajan maatilalla
Lannan käsittelyteknologiat nykyajan maatilalla Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT LANTAPÄIVÄ, Kokemäki Baltic MANURE Lannasta liiketoimintaa EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke MTT koordinoi, 18 partneria
LisätiedotBIOKAASUN TUOTANTOPROSESSI JA -TEKNOLOGIAT
BIOKAASUN TUOTANTOPROSESSI JA -TEKNOLOGIAT Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT KoneAgria-messut, 22.10.2009 Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus Maatilojen raaka-aineet Eläintuotannon
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut
Maatilatason biokaasuratkaisut Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT ILMASE-seminaari, Juva Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus Maatilojen raaka-aineet Eläintuotannon jätteet
LisätiedotProsessoimalla lannasta ja muusta eloperäisestä materiaalista biokaasua ja ravinnetuotteita markkinoille. Sari Luostarinen
Prosessoimalla lannasta ja muusta eloperäisestä materiaalista biokaasua ja ravinnetuotteita markkinoille Sari Luostarinen WP6 vetäjä, Baltic MANURE Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
LisätiedotSiipikarjanlannasta biokaasua
Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus
LisätiedotLannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä
Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT Luonnonvarakeskus Luke Vesiviisas kiertotalous - seminaari Lantaa muodostuu kotieläintuotannossa Suomen kotieläintuotannossa
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla
Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen
LisätiedotBiokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet
Biokaasuprosessin materiaalivirtojen hyödynt dyntämis- mahdollisuudet Biokaasusta liiketoimintaa Mahdollisuudet ja reunaehdot 3.12.2008, High Tech Center Helsinki Teija Paavola, MTT Jukka Rintala, Jyväskylän
LisätiedotAjankohtaista mädätteiden käytöstä
Ajankohtaista mädätteiden käytöstä Fossiilisesta uusiutuvaan tutkimusohjelmakoordinaattori, vanhempi tutkija Teija Paavola MTT Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Biolaitosyhdistyksen
LisätiedotSuositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön
RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA
LisätiedotYhteenveto MTT:n lantatutkimushankkeiden tuloksista
Yhteenveto MTT:n lantatutkimushankkeiden tuloksista Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT neuvottelupäivät, Kuopio 19.11.2013 1 Paljon tutkimusta lannasta tehty,
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotLannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet
Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN
LisätiedotYleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos
Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa
LisätiedotSuositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön
RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA
LisätiedotMädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.
Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden
LisätiedotLannan ravinteiden hyödyntäminen
Lannan ravinteiden hyödyntäminen MTT Kotieläintuotannontutkimus Hydro-Pohjanmaa -hankkeen Lantaseminaari 26.3.2014 Ilmajoki Esityksen sisältö Ravinteiden säästö lannassa Lannan prosessointi ja sen tavoitteet
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
LisätiedotRAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a
RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotLannankäsittelyn hyvät käytännöt
#ManureStandards @ManureStandards Lannankäsittelyn hyvät käytännöt Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. Luke Canva RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA Ei ole ollenkaan yhdentekevää, mitä lantaketjun eri vaiheissa
LisätiedotKierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille
Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille Elina Tampio BioRaEE-hankkeen seminaari 28.11.18 Sisällys 1. Opas 2. Selvitys orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotBIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ
BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -
LisätiedotKierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki
Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotLannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset
HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset Katri Rankinen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus (SYKE) Miia Kuisma, MTT Reetta Palva ja Sakari Alasuutari, TTS
LisätiedotJätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena
Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena Kari Ylivainio Biolaitosyhdistys ry:n juhlaseminaari Helsingin yliopisto, Viikki 22.10.2015 Jätevesilietepohjainen fosfori Jätevesiliete on
LisätiedotLietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus
Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja Koski Tl 19.1.2012 Heikki Lehtonen, Prof.. Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotJätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy
Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki
LisätiedotBiokaasulaskurin esittely
Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita
LisätiedotSiipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari
Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari 11.12.2018 Tampere Siipikarjantuotanto missä tuotannon vaiheissa ympäristövaikutuksia
LisätiedotBioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto
BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotBiokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä
Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotBiovakan yritysesittely
Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen
LisätiedotKotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi
Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Projektipäällikkö Teija Paavola, Atria Tuottajat Biokaasusektorin ratkaisut ja mahdollisuudet post-2020 Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Biomassojen
LisätiedotKunnalliset jätevedet resurssina
Kunnalliset jätevedet resurssina Jukka Rintala, Aino-Maija Lakaniemi, Riitta Kettunen, Piet Lens Tampereen teknillinen yliopisto Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla -seminaari Pirkanmaan ELY-keskus,
LisätiedotJäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko
Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus
Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee
LisätiedotHaminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015
Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö
LisätiedotBiokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa
BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotKomposti ja komposti!
Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotBiokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA TILASI HYVÄKSI Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä Ravinnepiika kevätinfo 21.3.2018 Mikkeli Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke HANKETIETOA Esitys on yleisjohdanto TAI
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotREKITEC OY/Tero Savela Kalajoki
REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3
LisätiedotKESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.
KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto
LisätiedotKierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?
Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä? Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskus Vesihuolto 14, Finlandia-talo 3.6.14 21.5.14 1 Esityksen
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotLannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä
Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä Heikki Lehtonen, erikoistutkija TkT, Dos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi
LisätiedotSuomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Vesiensuojelupäivät 7.-8.9.2011 Tarja Haaranen, YM Pro Saaristomeri ohjelmakokous 2012 Tarja Haaranen, YM Riku Lumiaro
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotKiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro
Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen
LisätiedotKOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN
KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN ANTTI-PEKKA PARTONEN RAVINNERENKI- JA LANTALOGISTIIKKA-HANKKEIDEN TULOSSEMINAARI 25.4.2019 1 N P KESTÄVÄ MAIDONTUONTANTO
LisätiedotLietelannan separoinnin taloudellinen merkitys
Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni
LisätiedotMaanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)
Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen Mato koukussa, saalis haavissa: Tutkimustulosten hyödyntäminen tulevan CAP-rahastokauden
LisätiedotOrgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen
Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotKiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla
Kiertoravinne Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinnehanke Jyrki Heilä 10.12.2018 Seinäjoki Kirtoravinnehanke Hankkeessa
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin
Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuliiketoimintaa
LisätiedotEnergiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi
Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Elina Virkkunen, Luke Kainuu elina.virkkunen@luke.fi Ilmastonmuutos maaseudulla 26.3.2019, Kajaani Kuvat Elina Virkkunen,
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotKierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet
Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. Kiitokset myös: Kari Ylivainio, Tapio Salo, Kristiina Regina / Luke Kiertotalouden monet mahdollisuudet
LisätiedotKäytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta
Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotPäätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa
Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotLannan tehokkaamman hyödyntämisen taloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset tila- ja aluetasolla
Lannan tehokkaamman hyödyntämisen taloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset tila- ja aluetasolla Heikki Lehtonen, erikoistutkija TkT, Dos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotVesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen
Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:
Lisätiedot