Tekniikan ja liikenteen alan yhteinen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekniikan ja liikenteen alan yhteinen opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 päivitetty LIITE 2: Yh asia 6 50 Tekniikan ja liikenteen alan yhteinen opetussuunnitelma Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

2 2 Sisällysluettelo 9. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimialan tavoitteet ja visio... 5 A) Kone-, metalli- ja muoviala Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT Alan osaamisvaatimusten kehittyminen... 6 B) Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikka Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT Alan osaamisvaatimusten kehittyminen... 9 C) Elintarvike-, prosessi- ja laboratorioala Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT Alan osaamisvaatimusten kehittyminen D) Auto- ja kuljetusala Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen E) Puu-, verhoilu- ja sisustusala Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT Alan osaamisvaatimusten kehittyminen F) Kiviala Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT Alan osaamisvaatimusten kehittyminen G) Talotekniikka-, rakennus-, pintakäsittely- ja maanmittausala Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT Alan osaamisvaatimusten kehittyminen H) Tekstiili- ja vaatetusala Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT Alan osaamisvaatimusten kehittyminen TOIMINNAN PERIAATTEET Koulutusalan toiminta-ajatus Koulutusvisio... 25

3 10.3. Yhteistyö A) Kone-, metalli- ja muoviala Yhteistyö Opintoalan toimijat PKKY:ssä Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Osaamisen kehittämisen periaatteet B) Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikka Yhteistyö Opintoalan toimijat PKKY:ssä Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet C) Elintarvike-, prosessi- ja laboratorioala Yhteistyö Opintoalan toimijat PKKY:ssä Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT Koulutustarjonnan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet D) Auto- ja kuljetusala Yhteistyö Opintoalan toimijat PKKY:ssä Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT Koulutustarjonnan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Osaamisen kehittämisen periaatteet E) Puu-, verhoilu- ja sisustusala Yhteistyö Opintoalan toimijat PKKY:ssä Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet F) Kiviala Yhteistyö Opintoalan toimijat PKKY:ssä Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet G) Talotekniikka-, rakennus-, pintakäsittely- ja maanmittausala Yhteistyö Opintoalan toimijat PKKY:ssä Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet H) Tekstiili- ja vaatetusala Yhteistyö Opintoalan toimijat PKKY:ssä Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa

4 Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet Koulutusala-/opintoalatiimit ja niiden tehtävät KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Koulutusalan/opintoalojen tutkinnot Muu perustehtävää tukeva toiminta Kehittämishankkeet Maksullinen palvelutoiminta Osallistuminen muuhun kehittämiseen YHTEISTYÖ Työelämäyhteistyö Maakunnalliset ohjausryhmät/toimielimet Sidosryhmäyhteistyö Kansainvälisyys

5 5 9. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 9.1. Toimialan tavoitteet ja visio Tekniikan ja liikenteen koulutusalaan liittyvät teollisuuden toimialat ovat maakunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Niiden tavoitteena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ikärakenteen muutoksessa sekä saada toimialalleen kansainvälistä kilpailukykyä korkeatasoisella osaamisella ja innovaatioilla. Toimialojen yritysten teknologiset puitteet on oltava maailmanlaajuisesti edistyksellisiä. Koulutusalan toimintaan liittyvien toimi-/opintoalojen tavoitteet ja visiot löytyvät maakunnallisista ja seutukunnallisista kehittämisohjelmista, erityisesti maakunnan kehittämisohjelmasta POKAT 2010 ja osaamiskeskusohjelmista. Koulutusalan laajuuden vuoksi tarkemmat toimiala-/opintoalakohtaiset tavoitteet ja visiot ovat erikseen esitetty opintoaloittain: A) Kone-, metalli- ja muoviala B) Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikka C) Elintarvike-, prosessi- ja laboratorioala D) Auto- ja kuljetusala E) Puu-, verhoilu- ja sisustusala F) Kiviala G) Talotekniikka-, rakennus-, pintakäsittely- ja maanmittausala H) Tekstiili- ja vaatetusala Lisätietoja: A) Kone-, metalli- ja muoviala 9.2. Toimialat ja toimijat Kone-, metalli- ja muovialalla toimii maakunnassa muutamia suuria ns. kärkiyrityksiä, joiden ympärille on syntynyt merkittävä alihankintayritysten verkosto. Lisäksi maakunnassa on em. alalla lopputuotteita valmistavia pk-yrityksiä, joiden tuotteet menevät pääosin kotimarkkinoille, mutta myös vientiin. Merkittäviä yrityksiä kone-, metalli- ja muovialalta: Abloy Oy Perlos Oyj John Deere Forestry Oy Mantsinen Oy Exel Oyj Outokumpu Technology Oy Thermo Electron Oy Kesla Oyj Amcor Flexibles Oy Joptek Oy New Steel Oy

6 Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä enemmän teollisia työpaikkoja kuin koskaan aikaisemmin. Uusia työpaikkoja on syntynyt metalli- ja muovialoille, metsäteollisuuteen sekä kivi ja kaivannaisteollisuuteen. Kymmenessä vuodessa teollisten työpaikkojen määrä on kasvanut yli 3000 työpaikalla. Työpaikkojen kokonaismäärän ei odoteta kasvavan lähivuosina huippuvuosien tahtiin. Lähivuosien kannalta merkittävä työmarkkinoiden kehitykseen vaikuttava asia on eläkkeelle siirtyvän väestön määrän kasvaminen ja työikäisen väestön määrän pieneneminen. Maakuntaohjelmakaudella työikäisen väestön määrä pienenee 2000 hengellä ja seuraavina vuosina pieneneminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Ennakko 2010-hankkeen yritysten haastattelussa ilmoittama työvoiman kokonaistarve (sekä uudet rekrytoitavat että eläkkeelle siirtyviltä vapautuvat) seuraavan viiden vuoden aikana on 818 henkilöä. Ammatillisen koulutuksen pitää pystyä reagoimaan maakunnan väestörakenteen muutokseen ja työvoimantarpeeseen niin, että nykyiset työpaikat säilyvät maakunnassa ja että pystytään luomaa uusia työpaikkoja. Vuosina opiskelunsa aloittaneet ovat työmarkkinoiden käytettävissä seuraavan viiden vuoden aikana. Aloituspaikkoja on kone- ja metallitekniikassa em. ajanjaksona 550, mikä ei riitä täyttämään nyt ilmoitettuja rekrytointitarpeita (Ennakko 2010-hanke). Työvoimapoliittisella koulutuksella pitää edistää ja ylläpitää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Työelämässä olevien henkilöiden osaamisen tasoa pitää parantaa siten, että osaaminen täyttää globalisaation uudet vaatimukset Toimialan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahvat suuret yritykset ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta koulutuksen ja työelämän yhteistyö alan vetovoima TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: globalisaation hyödyntäminen Venäjän potentiaalin hyödyntäminen osaaminen, koulutus paluumuutto luonto ja ympäristö kilpailutekijänä ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: vähäinen yrityskanta työväestön ikärakenne nuorten poismuutto syrjäinen sijainti TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: suurten yritysten tuotannon siirtyminen (Kiina-ilmiö) pula osaavasta työvoimasta työikäisen väestön muuttaminen julkisen rahoituksen ja verotulojen väheneminen 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Ennakko 2010-hankkeen Metallialan työvoima- ja osaamistarpeet Pohjois-Karjalassa julkaisussa todetaan, että tulevaisuuden menestyvien organisaatioiden yksi keskeisimmistä kilpailueduista on osaaminen. Perinteiset strategianäkemykset, jotka perustuvat hintaan, kustannuksiin tai erikoistumiseen eivät riitä takaamaan kilpailuedun säilymistä. Osaaminen on investointi yritykseen. Myös kone-, metalli- ja muovialojen yrityksissä osaamisen merkitys kilpailutekijänä lisääntyy.

7 7 Tutkimuksen mukaan yritykset tuntevat erittäin hyvin nykyiset osaamistarpeet. Tulevaisuuden osaamistarpeiden arvioinnissa oli eroja riippuen yritysten koosta. Pienissä yrittäjävetoisissa yrityksissä tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen ja yksilöiminen oli vaikeaa. Yrityksissä, joissa työskentelee työntekijää, tunnistetaan osaamistarpeiden muuttuvan 70 %:ssa tutkituista yrityksistä. Yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä 80 % vastanneista ilmoitti osaamistarpeiden muuttuvan tulevaisuudessa. Tulevaisuuden työntekijöiltä edellytetään laaja-alaisempaa ammatillista osaamista, joka ei kaikissa tapauksissa ole perinteistä kone-, metalli- ja muovialan osaamista. Työtehtävät monipuolistuvat ja niiden vaatimustaso kasvaa. Automaation merkitys tulee lisääntymään osaamistarpeiden muutoksissa. Muita merkittäviä osaamistarpeita tulevaisuudessa ovat projektiosaaminen, vaativa koneistus, muovikomposiittiosaaminen, tiimiosaaminen, ATK-osaaminen, asennus- ja huoltoosaaminen, sähköalan osaaminen, kielellinen osaaminen ja kansainvälisyysosaaminen. B) Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikka 9.2. Toimialat ja toimijat Sähkö-, automaatio-, tietokone- ja tietoliikennetekniikan ammattilaisia työskentelee kaikilla teknologiateollisuuden sekä energiatekniikan aloilla asentamassa ja ylläpitämässä tuotantolaitteita sekä infrastruktuuria. Myös rakentaminen ja palvelut työllistää paljon sähköalan henkilöitä. Kunnat ja kuntayhtymät sekä oppilaitokset ovat myös merkittäviä työllistäjiä. Joensuun tiedepuistossa toimii suuri joukko innovatiivisia IT yrityksiä, joiden henkilöstöllä on korkea-asteen koulutus. Merkittäviä yrityksiä sähkö-, tieto- ja tietoliikennealalla ovat mm: PKS OY / Enerke Oy ABB Oy Service Enocell Oy Fortum Service Elisa Oyj Relacom Finland Oy YIT Primatel Oy Blancco Oy Isoworks Oy JDL palvelut Oy Abloy Oy Perlos Oyj Jotwire Oy Gossutek Oy Pielisen omakeskus Oy Sekä suuri määrä sähkö- ja teleurakointiliikkeitä, joissa työskentelee merkittävä osa maakunnan sähköalan henkilöstöstä 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Sähköasennus- ja sähkölaitosalalla työskentelevien asentajien keski-ikä on varsin korkea ja eläkkeelle siirtyvien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Teollisuudessa tarvitaan sähkö- ja automaatiotekniikan ammattilaisia pitämään tuotantolaitteet toimintakunnossa. Nämä tehtävät pysyvät tulevaisuudessakin Suomessa ja työpaikkojen määrä on kasvussa. Eläkkeelle siirtyvien

8 8 määrä on suurta ja pelkästään vapautuvien työpaikkojen täyttäminen edellyttää runsaasti uutta koulutettua työvoimaa. Tietoliikenneala on ollut voimakkaan muutoksen alla viime vuosien aikana. Operaattorit ovat ulkoistaneet verkonrakennus- ja ylläpitotehtäviä valtakunnallisille ja kansainvälisille yrityksille. Vuosituhannen vaihteeseen asti tietoliikennealan työpaikat lisääntyivät voimakkaasti ja nyt yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintojaan kiristyvän kilpailun olosuhteissa. Tästä johtuen tietoliikennealan työpaikat vähenevät jossakin määrin perinteisessä puhelinoperaattoritoiminnassa. Tietoliikennealalla kasvava toimiala on turvatekniikan ja asumisturvallisuuden järjestelmien kasvava kysyntä. Väestön ikääntyessä erilaisten tukipalvelujen tarve kasvaa. Uusien elektroniikkateollisuuden ja tietoliikennetekniikan kehittämien sovellutuksien avulla voidaan parantaa ikäihmisten asumisturvallisuutta ja mahdollistaa itsenäinen asuminen omassa kodissa tai palvelukodissa mahdollisimman pitkään. Turvatekniikan järjestelmien avulla voidaan lisätä hoivapalvelujen tehokkuutta ja laatua sekä osittain vähentää uusien hoitohenkilöiden palkkaamisen tarvetta. Elektroniikka ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa opiskelevat hakeutuvat suuressa määrin jatko-opintoihin. Tästä kertoo se, että he valitsevat muita useammin kahden tutkinnon opinnot. Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto suoritetaan samanaikaisesti. Valtakunnallisessa työvoimatarveselvityksessä ITC ala palkkaa vuosittain suuren joukon uusia työntekijöitä. Yli puolet palkattavista henkilöistä on joko AMK- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuoteen 2015 mennessä Pohjois-Karjalassa siirtyy eläkkeelle sähkö- ja elektroniikkatöissä työskentelevistä 36,2 % vuoden 2000 työntekijämäärän tasoon verrattuna (Maakunnassa työssä käyvät työlliset toimialoittain ja ennuste vuodelle 2015) Suomessa teknologiateollisuuteen palkataan vuosittain n vakituista työntekijää. Heistä sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen palkataan n Lisäksi kone- ja metallituoteteollisuuteen palkattavista toisen asteen suorittaneista viidesosalla on sähkö- ja elektroniikka-alan koulutus, insinööreistä ja diplomi-insinööreistä neljäsosa on sähkö-, tieto- tai automaatioalan tutkinnon suorittaneita. Teknologiateollisuuteen palkattavista sähkö- ja tietotekniikka-alan henkiöistä yli puolet on elektroniikka- ja tietoliikennetekniikan tutkinnon suorittaneita. (EK:n raportti Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin. Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2005 ) Ammatillisesta perustutkinnosta on muodostunut todellinen vaihtoehto lukiolle väylänä korkean asteen opintoihin. Opiskelu ammatillisen väylän kautta insinööriksi tuottaa usein lukioväylää paremmat valmiudet insinöörin tehtäviin. Joensuun tiedepuistossa on suuri joukko innovatiivisia ITC yrityksiä joista voi kasvaa Blancco Oy:n kaltaisia kansainvälisiä huippuyrityksiä.

9 Toimialan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: sähköalan hyvä imago nuorten keskuudessa, vetovoimaisuus työpaikat sijoittuvat monille eri toimialoille joten suhdanneriippuvuus on vähäistä. työpaikat ovat pääosin rakentamisen ja palvelujen piirissä, joten työt pysyvät Suomessa myös jatkossa. tiivis yhteistyö ammattiopiston kanssa ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: sähköalan toiminta on suurelta osin sidoksissa muuhun teknologiateollisuuteen sekä rakentamisen. Tämän vuoksi näiden alojen suhdannevaihtelut ja myös rakennemuutokset vaikuttavat sähköalan työpaikkojen kehitykseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: uusien innovaatioiden hyödyntäminen elinkeinoelämän eri alueilla antaa uusia mahdollisuuksia. Uudet tuotteet ja palvelut perustuvat suurelta osin elektroniikan ja tietotekniikan soveltamiseen. Tämä mahdollistaa uusien yritysten syntymisen sekä jo toimivien yritysten kehittymisen. hyvinvointipalvelujen kasvava tarve luo uutta työtä. Venäjän läheisyys. Suomalaisten yritysten rakennusvienti Venäjälle kasvaa voimakkaasti ja tämä luo työtilaisuuksia myös sähköalalle. TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: ikäluokkien pieneneminen lisää kilpailua eri koulutusalojen kesken. Uhkana on motivoituneen opiskelija-aineksen riittävyys. kilpailukyvyn säilyminen. Teollisuustuotannon kilpailukyvyn heikkeneminen voi lisätä tuotannon siirtymistä pois Suomesta. tietotyön siirtyminen Intiaan 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Sähköalalla tarvitaan entistä laaja-alaisempaa osaamista. Sähköasennus sekä automaatio- ja kunnossapidon töissä asentajan pitää hallita niin vahvavirta kuin automaatio- ja ohjausjärjestelmien asennustyöt. Elektroniikka ja tietoliikennetekniikan alueelle palkattavilta työntekijöiltä edellytetään usein AMKtai yliopistotutkintoa. Tämän vuoksi on tärkeätä tarjota kaksoistutkinnon suorittamisen mahdollisuus ja näin varmistaa onnistuminen jatko-opinnoissa. Kielitaidon merkitys kasvaa entisestään. Vieraskielisen tekstin ymmärtäminen on tärkeätä, sillä usein laitteiden asennus- ja huoltodokumentit ovat englanninkielisiä. Euroopan yhdentymisen syventyessä töitä tehdään usein erikielisten työporukoiden kanssa ja asioita pitää pystyä hoitamaan vieraalla kielellä. Käytetty vieras kieli on useimmiten englanti. Koulutuksessa kannattaakin panostaa vieraan kielen opiskeluun. Sähköalan työt ovat usein palvelutuotannossa ja näissä töissä tarvitaan hyvät yhteistyö ja asiakaspalvelutaidot. Töissä tarvitaan myös entistä enemmän hyvää tietotekniikan välineiden ja järjestelmien hallintaa.

10 10 Elektroniikka- ja tietoliikennealalla menestyminen edellyttää innovatiivisuutta ja uusien teknikoiden ja teknologioiden nopeaa soveltamista. Alan henkilöstöltä edellytetään innovatiivisuutta, ongelmanratkaisutaitoja, jatkuvaa kouluttautumista, ryhmätyötaitoja, hyvää kommunikaatio-osaamista ja kielitaitoa. C) Elintarvike-, prosessi- ja laboratorioala 9.2. Toimialat ja toimijat Elintarviketuotanto työllistää maakunnassa runsaat 900 henkilöä, mikä on noin kahdeksan prosenttia teollisista työpaikoista. Elintarviketuotannon liikevaihdossa on ollut viime vuosina kasvava trendi. Toimiala on jakaantunut selvästi suuriin yrityksiin, jotka toimivat maakuntaa laajemmilla markkinoilla aina vientiin saakka ja lähinnä paikallisilla markkinoilla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Elintarvikealan pk-yritysten keskeiset liiketoiminnalliset vahvuudet liittyvät paikallisten markkinoiden tuntemiseen, omasta maakunnasta saatavien raaka-aineiden käyttöön ja asiakkaan lähellä toimimiseen. Keskeiset kilpailutekijät ovat ammattitaitoinen henkilöstö, yrityksen hyvä maine sekä palvelun nopeus ja joustavuus. (Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2004; Savonia amk D8/2004). Elintarviketuotannon suhteellinen kehitys liikevaihdolla mitattuna on ollut koko maata myönteisempi. Maatalous ja jalostus mukaan luettuina lähes 5000 henkeä saa elantonsa elintarvikealasta. Pohjois-Karjalassa toimii kaikkiaan 144 elintarvikkeiden jalostusta harjoittavaa yritystä, joista on muutama suurempi yli 20 henkilöä työllistävä yritys, mutta pääosa yrityksistä on alle 20 henkilöä työllistäviä. Eniten yrityksiä toimii leipomoalalla, mutta myös lihan- ja kalanjalostuksessa sekä vihannesten ja marjojen jalostuksessa toimii useita elintarvikeyrityksiä. Merkittäviä yrityksiä elintarvikealalta: Valio Oy HK Ruokatalo Oy Puljonki Oy Vaasa & Vaasan Oyj Karelian Lihajaloste Oy Pielispakari Oy Porokylän Leipomo Oy Leipomo Immonen Ky Merkittäviä yrityksiä Paperiteollisuuden alalla: Enocell Oy Pankaboard Oy Amcor flexibles Oy Koli-Print Oy Puunjalostuksen teollinen toiminta paperin valmistuksen osalta on keskittynyt Pohjois-Karjalassa olevien vesistöjen varrelle Lieksaan ja Enoon. Alan koulutuksella on hyvät yhteistyösuhteet em. yrityksiin. Lisäksi järjestämme lyhytkurssitoimintaa ja koulutamme alan yrityksissä olevia työntekijöitä.

11 11 Laboratorioala on keskittynyt Joensuuhun ja sen lähiympäristöön. Toimijoina voidaan mainita Joensuun kaupungin ympäristövirasto, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, metsäntutkimuslaitos sekä Joensuun yliopisto, joka on suurin laboranttien työllistäjä Pohjois-Karjalassa. Laborantteja työskentelee myös Abloylla, Exelillä, Perloksella ja Thermo Fisher Scientificillä, Valiolla sekä Enocellillä Enossa ja Geologian tutkimuskeskuksella sekä Mondo Mineralsilla Outokummussa Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä enemmän teollisia työpaikkoja kuin koskaan aikaisemmin. Uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti elintarvikealalle uusien yritysten syntymisen mukana. Työvoiman ikääntymisen myötä laboranttien työllisyysnäkymät ovat hyvät ja valtaosa valmistuvista laboranteista pystyy työllistymään omaan maakuntaan. Osa laboratorioalalta valmistuneista jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, mihin laboratorioalan koulutus antaa hyvän pohjan. Ammatillisen koulutuksen pitää pystyä reagoimaan maakunnan väestörakenteen muutokseen ja työvoimantarpeeseen niin, että nykyiset työpaikat säilyvät maakunnassa ja että pystytään luomaa uusia työpaikkoja. Vuosina opiskelunsa aloittaneet ovat työmarkkinoiden käytettävissä seuraavan viiden vuoden aikana. Vuotuiset perustutkintopaikat n. 60 uutta aloituspaikkaa antavat hyvän perustan työvoimantarpeen tyydyttämiseksi. Lisäksi työvoimapoliittisella koulutuksella pitää edistää ja ylläpitää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa Toimialan SWOT Elintarvikealan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: monipuolinen yritysrypäs ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta koulutuksen ja työelämän yhteistyö matkailun hyödyntäminen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: rikas raaka-ainetarjonta Pietarin ja Petroskoin alueen kasvun hyödyntäminen osaaminen, koulutus uusia innovaatioita terveyden ja ravinnon toimialalla ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: vähäinen yrityskanta työväestön ikärakenne nuorten poismuutto syrjäinen sijainti pääomien vähyys investoidaan heikosti TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: puute vetovoimaisista veturiyrityksistä pula osaavasta työvoimasta yrittäjäpolven vaihdokset globalisaation tuomat uhat ympäristön muutokset

12 12 Laboratorioalan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahvat suuret yritykset ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta koulutuksen ja työelämän yhteistyö TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: globalisaation hyödyntäminen uusien yritysten perustaminen osaaminen, koulutus ammattitaitoista työvoimaa saatavilla ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: vähäinen laboratoriopalvelujen tarve jokapäiväisessä elämässä työväestön ikärakenne TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: suurten yritysten tuotannon siirtyminen (Kiina-ilmiö) laboratorioiden yhdistäminen ja alan työpaikkojen väheneminen julkisen rahoituksen ja verotulojen väheneminen Paperiteollisuuden ja jalostuksen toimialan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahvat suuret yritykset ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta koulutuksen ja työelämän yhteistyö TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: globalisaation hyödyntäminen Venäjän potentiaalin hyödyntäminen osaaminen, koulutus luonto ja ympäristö kilpailutekijänä ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: vähäinen yrityskanta työväestön ikärakenne nuorten poismuutto syrjäinen sijainti TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: suurten yritysten tuotannon siirtyminen puu raaka-aineen saatavuus heikkenee pula osaavasta työvoimasta työikäisen väestön muuttaminen julkisen rahoituksen ja verotulojen väheneminen 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Laboratorioalan yleisvaatimuksia ovat tietotekniset perustaidot, yhteistyötaidot, asiakaspalvelu, tietoisuus kestävän kehityksen ja ympäristön suojelun vaatimuksista sekä kierrätyksen toteutuksesta. Yhä tärkeämpään asemaan ovat nousemassa ongelmanratkaisu- ja tiimityötaidot sekä kyky tuottaa julkaisukelpoisia raportteja. Keskeisiä ammatillisia taitoja ovat laatu ja tiedonhallinta, peruslaitteet ja niiden huolto sekä laiteanalytiikka. Tietotekniikan monipuolinen käyttö, tiedonhankinnan taidot, kielitaito sekä taito itsenäiseen työskentelyyn mahdollistavat jatkuvan itsensä ammatillisen kehittämisen. Työturvallisuusohjeiden tinkimätön noudattaminen on myös olennainen osa ammattitaitoa. Leipomoalan yleistä osaamista ovat yhteistyökyky, ryhmätyökyky ja oma-aloitteisuus. Alalla vaaditaan myös kykyä itsenäiseen päätöksentekoon, viestintätaitoja sekä asiakaspalvelutaitoa. Työtekijätason osaamisessa korostuvat laatu, tuotantotoiminnot ja henkilökohtainen osaaminen. Toisaalta leipomotyötekijältä/leipurilta vaaditaan teollisen leivonnan osaamista (isot leipomot) ja toisaalta kädentaitoja (pienet leipomot). Osaamisvaatimuksissa korostuu myös monipuolisuus eli ei tehdä vain yhtä työvaihetta.

13 13 Liha-alalla teurastamotoiminta ja lihanjalostus ovat keskittyneet viimeisten vuosikymmenien aikana voimakkaasti. Alalle on syntynyt paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla toimivia pienimuotoisia teurastamoita sekä lihankäsittely- ja jalostuslaitoksia. Osa laitoksista toimii maatilan yhteydessä ja osa erillään itsenäisinä yksiköinä. Pienissä tuotantolaitoksissa työn luonne on erilainen kuin suurissa yksiköissä. Pienissä yksiköissä käsitellään laaja-alaisesti yrityskohtaisesti tuotantosuunnan mukaan vaihtelevia teuras- ja riistaeläinlajeja. Liha-alalla riistankasvatus on uusi ja nouseva elinkeinoala, johon kohdistuu paljon mielenkiintoa. Sen suurimmat haasteet ovat ammattimaisuuden lisääminen, riista- ja riistantarhauskäsitteen selkiyttäminen kuluttajille asti ja markkinoinnin lisääminen. Riistankasvatus sopii yrittäjille, jotka etsivät uusia toimeentulomahdollisuuksia hyödyntäen maatilan rakennuskapasiteettia, koneistusta ja maa-alaa. Riistatalous tarjoaa uusia mahdollisuuksia ammattina, yrittäjänä, liitännäis- tai sivuelinkeinoina Työelämän keskeinen kehityspiirre on nopeasti uudistuva tieto ja sen soveltaminen käytäntöön. Suoritettavan työn luonne muuttuu ja työvälineistö kehittyy, mikä asettaa jatkuvia kehitysvaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Monipuolisella ammatin osaamisella on ratkaiseva vaikutus toiminnan kannattavuuteen. Tuotekehitys on jatkuva, asiakkaan toiveista lähtevä prosessi. Omavalvonta takaa lihatuotteiden ja jalosteiden turvallisuuden ja hyvän laadun. Tarvitaan jatkuvaa tuotantovaiheiden kriittisten pisteiden valvontaa, jotta tuotannon häiriöt voidaan välttää tai korjata välittömästi. Kasvisten ja marjan viljelyllä on vahvat perinteet Pohjois-Karjalassa. Perinteisten herukoiden ja mansikan rinnalle on noussut myös uusia viljeltäviä marjalajikkeita. Marjojen jalostuksessa pakasteiden, hillojen ja mehujen rinnalle on vahvasti nousemassa uusia jalosteita, kuten kuivatuotteet, marjaviinietikat. Kasvisten osalta jalostus on ollut vähäistä ja niitä on aiemmin toimitettu pääasiassa pestynä ja pakattuna kuluttajille. Nyt kuitenkin kasvisten jalostusastetta on lähdetty viemään muutamissa pk-yrityksissä jalostetumpaan suuntaan. Luonnontuotteiden osalta Pohjois-Karjala on suomen mittakaavassa erittäin merkittävä luonnonmarjojen ja sienten tuottajamaakunta. Luonnontuotteiden jalostuksessa toimii useita pkyrityksiä ja erityisesti sienten vienti ulkomaille on määrällisesti ollut jatkuvasti kasvussa. Järvikalalla on raaka-aineena ekologinen ja puhdas imago, jonka vuoksi sen kysyntä on ollut kasvussa. Kalanjalostusyrityksiä Pohjois-Karjalassa toimii useita, osa puhtaasti kalanjalostustoiminnassa ja osa kalastuselinkeinoon kytkettynä. Tuoreella, pakastetulla järvikalalla ja kalatäyssäilykkeillä olisi kysyntää enemmänkin, kuin mitä maakunta sitä pystyy tällä hetkellä tuottamaan. Mädin talteen otto ja jalostus on kalastajille merkittävä osa elinkeinoa. Jalostusasteen nostamiseen ja elintarvikeketjun laadun takaamiseen tarvitaan jatkuvaa kouluttamista. Elintarvikealalla yleisesti elintarvikejalostajien mahdollisuus on erikoistumisessa. Yleisinä elintarvikealan osaamisvaatimuksina voidaan mainita laatu-, omavalvonta-, tuotantoprosessi-, tuotekehitys- liiketoiminta- ja markkinointiosaaminen, yhteistyötaidot ja oma-aloitteellisuus (mm. yritysten välinne yhteistyö, tuoteperheiden rakentaminen) ja erilaisissa verkostoissa toimimisen hallinta. Prosessiteollisuuden tulevaisuuden osaamishaasteissa korostuu monitaitoisuus. Hyvän prosessituntemuksen lisäksi työtekijöiltä vaaditaan myös kunnossapidon perusteiden osaamista. Automaatiojärjestelmien (perusteiden) tunteminen on myös keskeistä osaamista.

14 14 Oma-aloitteisuus, kyky työskennellä ryhmässä sekä oikea asenne ympäristö- ja työturvallisuusasioihin ovat osa tarvittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia. D) Auto- ja kuljetusala 9.2. Toimialat ja toimijat Auto- ja kuljetusalan keskeisimmät toiminnat liittyvät autoon ja ajoneuvotekniikkaan sekä logistiikkaan. Ajoneuvotekniikan ympärille rakentuu yksityis- ja ammattikäytössä olevien ajoneuvojen, työkoneiden, moottorikäyttöisten laitteiden ja pienkoneiden myynnistä, huollosta, korjauksesta, varustelusta ja palvelutoiminnasta huolehtiva valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen yritysverkosto. Logistiikan piiriin kuuluu niin henkilö- kuin tavaraliikenne varasto- ja jakelutoimintoineen. Kuljetukset ovat niin paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia kuin myös kansainvälisiä. Kuljetuksen kohteina ovat niin ihmiset, eläimet, elintarvikkeet, kappaletavara, maa-aineet, teollisuuden erilaiset raaka-aineet ja valmistuotteet kuin myös kemikaalit. Lisäksi puutavarakuljetukset ovat Pohjois- Karjalassa merkityksellisessä asemassa. Ajoneuvotekniikan keskeisimpiä toimijoita ovat monimerkkiset alueellisesti kattavat autoliikkeet. Myös pienemmät erilaisia palveluja maakunnassa tuottavat yritykset ovat ihmisten jokapäiväisen elämän ja alan työllisyyden kannalta merkittäviä. Logistiikan tehtäviä hoitavat suuret kuljetusyritykset, mutta myös pienillä paikallisilla ja erikoiskuljetuksiin keskittyneillä yrityksillä on oma merkittävä roolinsa kansantalouden ja yritystoiminnan joustavan käynnissä pidon turvaamiseksi Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Autotekniikka on elektroniikan kehittyneisyyden myötä tullut vuosi vuodelta huollon, diagnosoinnin ja korjauksen osalta entistä vaativammaksi. Muuttuvat ja kehittyvät tekniikat vaativat asentajilta ja huoltohenkilöstöltä entistä laajempaa ja monipuolisempaa osaamista ja taitoja. Erityisesti päästönormien nopea tiukkeneminen, autojen turvajärjestelmien ja ajovakausjärjestelmien kehittyminen sekä polttoaineiden kalleus ja rajallisuus ovat vauhdittaneet ja vauhdittavat teknistä kehitystä. Myös korikorjauksen ja maalauksen tieto-taito vaatimukset uudistuvat uusien materiaalien, rakenteiden, suojakäsittelyjen ja turvalaitteiden myötä. Oman haasteensa koulutukseen tuo alan monimerkkisyys erilaisine tekniikoineen. Kuljetuksia sääntelevän asetusten ja säädösten muuttumiset, kuljetusten ja kuljetusohjauksen teknistyminen ja kuluttajansuojaan ja asiakaspalveluun sekä kansainvälistymiseen liittyvät seikat lisäävät koulutustarvetta logistiikassa. Kaiken edellä olevan lisäksi runsas eläköityminen aloilla ja siirtymiset aloja sivuaviin ja tukeutuviin ammatteihin tuovat ongelmia koulutetun työvoiman riittävään saatavuuteen. Auto- ja kuljetusalan vuosittaiseksi koulutustarpeeksi maakunnassa on arvioitu 194 henkilöä. Vuosittaisia aloituspaikkoja on ollut käytettävissä ammattiopistojen tekniikassa ja liikenteessä Näiden lisäksi on ammattiopisto Valtimon koulutuksena puutavaran kuljetukseen yhden ryhmän verran ja Liperissä varastotehtäviin saman verran.

15 Toimialan SWOT Ajoneuvotekniikka ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahvat maakunnalliset ja valtakunnalliset toimijat nykyaikaiset toimintaympäristöt toimivat koulutusjärjestelmät tekniikan nopea kehittyminen auto on keskeinen kulku- ja kuljetusväline TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: hyvillä osaajilla kysyntää kulkeminen ja kuljetustarve kasvavat erikoispalvelujen kysyntä kasvaa uudet tekniikat tuovat uutta tekemistä ihmisten mukavuudenhalu ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: suuret pääomakustannukset voimakkaasti säädelty ala tekniikan nopea kehittyminen alan imago vaatii kirkastusta TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: väestön väheneminen ja keskittyminen elinkeinoelämän kehityssuunnat lainsäädäntö ja ohjeistus väestön ikärakenne Logistiikka ALAN SISÄISET VAHVUUDET: varastot ovat pyörillä hyvä oleva kalusto hyvät tietojärjestelmät vakiintuneet asiakassuhteet toiminnan luotettavuus kotimaisuus TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: rataliikenteen rajallisuus ja kehittymättömyys ovelta ovelle ja ajallaan teollisuustuotannon kasvu keskusvarastointi elintarvikealan laatuvaatimukset valo kaivannaisteollisuudessa kasvava palvelun tarve kuljettajan ammattitaitovaatimus-direktiivi kauppa ja teollisuus ulkoistavat ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: monipuoliset kustannuspaineet kansainvälinen kilpailu pieni ja pienenevä väestöpohja toimintaolosuhteet säiden armolla TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: kansainvälisen liikenteen ulos liputus väestön väheneminen ja ikärakenne kustannuspaineet metsäteollisuuden ja sen raaka-ainehuollon näkymät teollisuustuotannon ja kaupan hiipuminen 9.5. Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Alan yleisvaatimuksiksi ovat kohoamassa itseohjautuvuus, asiakaspalvelu, yhteistyötaidot, yrittäjähenkisyys ja kustannustietoisuus. Tarvitaan myös tietoisuutta kuluttajan suojasta, kestävän kehityksen ja ympäristön suojelun vaatimuksista sekä kierrätyksen toteutuksesta. Keskeisinä ammatillisina taitoina nousevat esiin autoelektroniikan tuntemus ja diagnostiikan hallinta sekä näiden yhdistäminen ongelmanratkaisuun. Merkittävää on myös tietotekniikan ja

16 16 tiedonhankinnan taidot, kielitaito sekä jatkuva itsensä ammatillinen kehittäminen ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ja täsmällisyyteen. Keskeinen vaatimus kaikessa toiminnassa on vastuullisuus. Työturvallisuuden toteutuminen työprosesseissa on myös olennainen osa ammattitaitoa. E) Puu-, verhoilu- ja sisustusala 9.2. Toimialat ja toimijat Opintoalan toimialoihin kuuluvat puusepänala, saha-ala, verhoiluala ja sisustusala. Näihin toimialoihin kuuluvia yrityksiä on Pohjois-Karjalassa noin 400. Valtaosa yrityksistä on pieniä yrityksiä, monet yhden hengen yrityksiä. Yritysten toiminnan laajuus ja työtehtävät vaihtelevat suuresti. Suurimpia yrityksiä toimialalla Pohjois-Karjalassa ovat: Stora Enso Timber Oy, Kiteen saha Uimaharjun saha UPM-Kymmene Wood Oy, Joensuun vaneritehdas Puhos Board Oy, lastulevytehdas Kitee Finn Wood Floors Oy, Tuupovaara Kidex Oy, Kitee 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Uutta työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa ns. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Monet suuremmat yritykset, varsinkin levy- ja saha-alalla, korvaavat ja ovat jo korvanneet eläkkeelle lähteviä tehostamalla tuotantoa automaatio-astetta nostamalla. Toisaalta suuret yritykset ulkoistavat toimintojaan, joka tarjoaa monelle pienelle yritykselle mahdollisuuksia toimia alihankkijana. On kuitenkin paljon työtehtäviä, varsinkin pienissä yrityksissä, joihin tarvitaan osaavia nuoria tekijöitä. Lisäksi monet pienemmät yritykset puusepän-, verhoilu- ja sisustusalalla ovat vailla jatkajaa nykyisen yrittäjän jäädessä eläkkeelle. Ammattialasta ja yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria kaivataan. Käsityövaltaiset yritykset eivät työllistä suurta ihmisjoukkoa, mutta ne ovat silti merkittäviä palveluiden tarjoajia yhteiskunnassamme. Ammattitaidon ja toimivan tuotantoteknologian lisäksi tarvitaan paljon asiakaslähtöistä ajattelua ja kykyä markkinoida osaamistaan.

17 Toimialan SWOT Puusepänalan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: ammattitaitoinen työvoima valmistamisen perinteet vahvat yrittäjäpersoonat tuotantoteknologian yleistaso pienten erien toimituskyky hyvä maine (esim. Venäjällä) TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: puun arvostuksen nousu sisustamisen painoarvon kasvu lähimarkkinoiden taloudellinen elpyminen uudet innovaatiot suomalaisten design-imago komponenttien ostohalukkuus Euroopassa ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: asiakaslähtöisyyden puute toiminnassa markkinointiosaamisen taso pääoman ja kehittämisen henkilöstöresurssien puute erikoistuminen vähäistä pitkäjänteinen alihankinta olematonta alan edunvalvonta hajanaista tuotekehitys ei ole systemaattista TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: yleinen suhdannekehitys kansainvälinen tarjonta lisääntyy Suomen muita tiukemmat ympäristövaatimukset Ikean rahoittamat tehdashankkeet Venäjällä Yrityksellä on mahdollisuus jollain alueella vain silloin kun yrityksellä on sillä alueella kilpailuetua. Kotikalustevalmistajien uhkia, osa on jo toteutunut: Ikealle valmistavien pohjoismaisten yritysten putoaminen Ikean toimittajayritysten joukosta pois ja myynnin suuntaaminen kotimaan jakelijoille julkikalustevalmistajien toiminnan suuntaaminen kotikalusteisiin, esim. laivakalusteiden menekin vähentyessä jos uusia laivoja ei piakkoin saada työn alle tai liikerakentamisen tason pysyessä alhaalla jakeluketjut vähentävät toimittajia Tämä on vain ajan kysymys merkittävän kotimaisen jakeluketjun myynti ulkomaiselle suurelle ketjulle KTM:n ja TE-keskusten julkaisu Mahdollisuus tai uhka ovat asioita, jotka ovat ympäristössä olemassa yrityksen omista toimista riippumatta.

18 18 Saha-alan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahva kotimarkkina nykyaikainen teknologia tuotannon tehokkuus osaamisen taso kansainvälistyminen toimivat sivutuotemarkkinat hyvä raaka-aine metsäpolitiikka TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: uudet liiketoimintamallit uudet markkina-alueet jakelukanavien kehittäminen (kotimaa/tuonti) uudet markkina-alueet yhteistyö/erikoistuminen teknologian kehittyminen puun käytön kasvu ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: yritysten taloudellinen asema hintakilpailukyky sijainti vientimarkkinoihin nähden yritysten koko globaaleilla markkinoilla vähäinen yhteistyö voimattomuus raaka-ainemarkkinoilla TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: tarjonnan kasvu, kilpailun kiristyminen ei saada joustoa raaka-aineen hintoihin raaka-aineen saatavuus (kotimaa/tuonti) sivutuotteiden kysyntä/hinta kilpailevat materiaalit ympäristökysymykset KTM:n ja TE-keskusten julkaisu Verhoilu- ja sisustusalan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: ammattitaito joustavuus erilaisiin työtehtäviin TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: yleinen kiinnostus kotien sisustamiseen halu säilyttää vanhat kalusteet (verhoilu) kuluttajat tarvitsevat kädentaitajia ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: omien palvelujen markkinointi verkostoitumisen puute pienen yrityksen on vaikea ottaa vastaan suuria tilauksia TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: talouskasvun hiipuminen kuluttajien rahankäytön siirtyminen pois kodin sisustuksesta 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Suurissa levyteollisuusalan, puusepänalan ja saha-alan yrityksissä koneidenhuolto- ja tietotekniikkaosaaminen saavat yhä suuremman roolin. Puualan perustaitojen opiskelu toimii hyvänä pohjana kaikille näille aloille. Varsinkin saha-alan ja levyteollisuuden ammattitaidon oppimisen

19 19 kannalta työssäoppiminen alan yrityksissä on keskeisessä roolissa. Suurten yritysten toiminta on useimmiten kansainvälistä, joten kielitaito ja sosiaaliset taidot ovat tärkeitä ammattiin valmistuvalle. Suomalainen ammattiosaaminen ei voi kilpailla maailmanmarkkinoilla työn hinnalla. Varsinkin puusepänalan yritysten tulee erikoistua johonkin tiettyyn asiaan massatuotannon sijaan. Menestymisen edellytyksenä on ennakkoluuloton ja innovatiivinen uusien mahdollisuuksien etsiminen kilpailluilta markkinoilta. Nuoria tulee tukea uutta luovaan ajatteluun. Puusepän-, verhoilu- ja sisustusalan pienten yritysten menestyksen edellytykset ovat korkeatasoinen työnlaatu ja asiakkaan yksilökohtaisten tarpeiden tyydyttäminen. Hyvä maine ja tyytyväiset asiakkaat ovat käsityövaltaisen yrityksen paras myynnin edistäjä. Kaiken kokoisissa yrityksissä asiakaslähtöistä toimintaa tulee kehittää. Markkinointiin tulee investoida. F) Kiviala 9.2. Toimialat ja toimijat Kivialalla toimii maakunnassa Suomen suurimmat kärkiyritykset, joiden ympärille on syntynyt merkittävä alihankintayritysten verkosto. Vuolukiviteollisuuden lopputuotteista yli puolet menee vientiin. Graniittiteollisuus toimii lähes kokonaan lopputuotteiden osalta kotimarkkinoilla. Rakennuskivi ja ympäristökiviasennuksia hoitaa kiviasennukseen erikoistuneet yritykset. Merkittäviä yrityksiä kivialalta: Tulikivi Oyj Nunnanlahden Uuni Oy Vuoleri Oy KaavinKivi Oy Sulokivi Oy Joensuun ympäristötuotanto Oy 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisklusterin työvoimatarpeiden ennakointi raportin mukaan eläkepoistumaa korvaavan työvoiman tarve on 170 henkilöä vuosina ja 165 henkilöä vuosina Uutta työvoimaa tarvitaan myös tuotannon kasvusta johtuen. Vuoteen 2015 mennessä klusterin työpaikkojen uskotaan lisääntyvän 250 kappaletta Pohjois-Karjalassa. Muualla Itä-Suomen alueella ei työvoimantarveselvitystä ole tehty. Kuitenkin Pohjois-Savon ja Kainuun alueella työvoimantarve on ennakoitavissa kymmeninä työpaikkoina. Lisäksi maakunnassa on lisääntyvä tarve kaivannaistuotannossa ja henkilöstökoulutuksessa.

20 Toimialan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: kiviteollisuutta ei voi viedä Kiinaan luonnonmateriaali raaka-aineena kivimateriaalia riittävästi saatavilla tulisijatuotantoon soveltuvaa vuolukivimateriaalia ei ole muualla saatavilla hyvä ja laaja-alainen koulutus rakentaminen on vilkasta TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET kivellä on hyvä imago vuolukiveä on riittävästi tuotannon työturvallisuuden kehittämishankkeet tutkimustyö kaivoshankkeissa vilkasta metallien hinta maailman markkinoilla korkealla tuo työtä alueille, joissa on pulaa työpaikoista ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: alan vetovoima on haaste väestön ikärakenne kivityö koetaan raskaana vaatii paljon pääomaa TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: energian hinnan lasku ikäluokat ja muuttoliike talous ja resurssit kiviteollisuuden ympäristönormit kiven halpatuonnin lisääntyminen kireä kilpailu työvoimapula 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Kivialan teknologian kehitys on nopeaa. Uutta tuotantoteknologiaa tuodaan maahan ja kehitetään kotimaassa. Tuotantolaitokset automatisoivat työmenetelmiä. Perinteisestä kiviteollisuuden käsityömäisestä tuotannosta siirrytään nopeaa vauhtia automaation ohjaamiin tuotantomenetelmiin. Tuotannon muutokset vaativat työntekijöiltä hyvää muuntumiskykyä. Kivialan koulutuksen tulee antaa opiskelijoille hyvä ja laaja peruskoulutus. Työpaikoilla tapahtuva erikoistuminen on oltava hyvin suunniteltua ja tavoitehakuista. Kivialan tuotannossa koneiden ja laitteiden tuotantokapasiteetin noustessa logistiikan merkitys kasvaa. Tuotannossa logistiikka tarkoittaa materiaalien ja tuotteiden kuljetusta. Kokonaislogistiikka on taas merkittävä tuotteiden laadun mittari. Hyvän laadun säilyttäminen tuotteissa edellyttää koko tuotannon logistiikan toimivuutta. Tuotteita käyttävät asiakkaat ovat entistä laatutietoisempia ja reklamoivat helposti pienistäkin laatueroista. Kivialalla toimimiseen vaikuttavat entistä tiukemmat ympäristönormit. Ympäristönormit edellyttävät kiviaineksen tarkempaa hyödyntämistä. Tuotantoa kehitetään suuntaan, joka entistä tarkemmin hyödyntää louhitun kiviaineksen. Työntekijöiltä edellytetään parempaa materiaalituntemusta ja materiaalin valintaperusteita. Rakennuskivi- ja ympäristökiviasennuksissa nousee esille piirustusten lukutaito ja työmaan mittaukset. Uusilla työmailla ei aina ole mittamiehiä erikseen vaan mittaukset jäävät kiviasentajan tehtäväksi. Lisäksi asennuksista vastaavat yritykset ovat ulkoistaneet itse asennustoiminnan pienille asentajaporukoille, jolloin yritystoiminta ja asiakaspalvelu nousevat uutena kiviasentajan osaamisalueeksi.

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TeknologiaSuomi nousuun!

TeknologiaSuomi nousuun! eknologiasuomi nousuun! Näyttö ratkaisee Mervi Karikorpi, 2.3.2011 Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 52 Mrd. euroa,

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

1. GLOBAALIT TRENDIT

1. GLOBAALIT TRENDIT 1. GLOBAALIT TRENDIT Mitä globaaleja trendejä pidätte merkittävimpinä yhteistyöhömme vaikuttavina tekijöinä, arvioi asteikolla 0 5, jossa 5 erittäin merkittävä, 0 ei merkitystä: 5 4 0,6 3 0,7 2 3,9 3,7

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 HAVAINTOJA JA UUSIA IDEOITA Osaamiskysymykset strateginen kilpailutekijä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot