Ilmastonmuutos yhdyskuntasuunnittelussa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja haasteet yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön suunnittelussa

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos yhdyskuntasuunnittelussa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja haasteet yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön suunnittelussa ILMANKOS luento Erikoistutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Teknillinen korkeakoulu

2 Ilmastonmuutoksen huomioarvo Ilmastonmuutos Helsingin Sanomissa mainintoja vuosi

3 Ilmastonmuutos ja ilmaston luontainen vaihtelu Yhteiskunnat, yhteisöt, talouden sektorit, maat, alueet, organisaatiot: haavoittuvuus ja sopeutumiskyky Hillintä; vähennetään kasvihuonekaasuja Päätöksenteko ja suunnittelu Suunniteltu sopeutuminen

4 Alueiden käytön ja ilmastonmuutoksen suhde HILLINTÄ: Miten maankäyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen? Miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä alueiden käytön strategioita muuttamalla? SOPEUTUMINEN: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa alueiden käytön mahdollisuuksiin? Millaiset alueiden käytön strategiat vähentävät ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia?

5 Yhdyskuntasuunnittelun merkitys Yhdyskuntasuunnittelu ja maankäyttö olennaisia välineitä sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että sopeutumisessa Rakenteellinen näkökulma korostuu (vs. toiminnan näkökulma, esim. asuminen, kulutusvalinnat) Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan pitkälle tulevaisuuteen (rakennusten ikä, infrastruktuurin ikä, sijaintitekijöiden inertia ) jopa satoja vuosia Mukana kysymys julkisen edun ja yksityisten intressien yhteensovittamisesta

6 HILLINTÄ

7 Lähde: EEA (2006) Urban Sprawl in Europe

8 Lähde: EEA (2006) Urban Sprawl in Europe

9 Eri kulkumuotojen energiankulutus Lähde: YTV (2007): Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategia

10 Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu ilmastonmuutoksen hillinnän välineenä Tavoitteena suunnata kasvu ja rakentamispaineet olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle, kiinteästi sen jatkumoksi tai esim. erillisiksi tiiviiksi satelliitti-yhdyskunniksi raide- tai muun julkisen liikenteen varaan lyhentää matkaetäisyyksiä lisää mahdollisuuksia liikkua kävellen ja pyörällä parantaa joukkoliikenteen tarjonnan mahdollisuuksia, säästää rakennettujen alueiden ulkopuolelle jääviä luonnonympäristöjä mahdollistaa kaukolämmön kilpailukyvyn ja rakennettavan kunnallistekniikan tehokkaan hyödyntämisen

11 Hyvä esimerkki: München Lähde: EEA (2006) Urban Sprawl in Europe

12 Lähde: YTV (2007): Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategia

13 Tampere - rakennemallien kuvaus Ilmastonmuutos, energiankulutus Ilmastonmuutok-sen hillintä ja kiinteät lähteet Rakennusten lämmitysja jäähdytysenergia Maksimaalisesti otettavissa käyttöön energiatehokas kaukolämpö ja kylmä, joka synnytetään sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Keskitetyn rakenteen hyödyt/riskit. Huonommat mahdollisuudet energiatehokkaalle kaukolämmölle ja kylmälle. Tiivistämisen kautta mahdollisuuksia kaukolämmön lisäykselle. Nykykäytännöillä huonohkosti toteutettavissa kaukolämpö ja - kylmä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, mutta 2020 jälkeen tilanne toinen. Ostosähköä joudutaan ostamaan muualta. Pienvoimalat ja biopolttoaineet mahdollisuus lämmön tuotannossa. Yhdyskuntarakenteen hajanaisuus tekee kaukolämmön käytön kalliiksi. Huomio rakennusten energiatehokkuuteen (passiivitaloihin) ja jäähdytykseen. Jätehuolto Keskitetyssä jätehuollossa reitistöt todennäköisesti lyhyimmät Keskitetyssä jätehuollossa reittien optimointiin huomio Keskitetyssä jätehuollossa reittien optimointiin huomio Keskitetyssä jätehuollossa mallissa todennäköisesti pisimmät reitit Huomioita -Seudun kaukolämmönenergiapaletin haavoittuvuus (saatavuus, hinnan nousu), uusiutuvien energialähteiden vähäinen osuus, -Jätteiden käsittelymallien vaikutus- voidaanko löytää eroja esim. biokaasun hyödyntämisessä? -Lämpöpumput, jäteveden hyötykäyttö ym. tekniset ratkaisut on erikseen arvioitava -Mitkä ovat energiatehokkaan lämmön-/kylmätuotannon toteuttamismahdollisuudet eri malleissa ja erityyppisillä alueilla tulevaisuudessa? Lähde: Pöyry Environment Oy

14 Eheyttämisen keskeisimmät periaatteet 1. Täydennysrakennusmahdollisuuksien hyödyntäminen Selvitykset täydennysrakentamisalueista ja liikkumistarpeen muutoksista etsitään tiivistämiskohteita ensisijaisesti jo kertaalleen rakennetulta alueilta ja noudatetaan valikoivan tiivistämisen periaatetta, etenkin alhaisemman tehokkuuden esikaupunkialueella 2. Keskustojen tukeminen ja monipuolistaminen esim. kaupan suuryksiköt keskustoissa vs. tajaamien ulkopuolella? 3. Uusien alueiden sijoittaminen olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja/tai hyvien liikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen, saavutettaville 4. Huomio koko yhdyskunnan tai seudun rakenteeseen (ei esim. yksittäisen asuinalueen). Esimerkiksi taajamarakennetta kehitettäessä voidaan tarkastella kohdekuntaa laajempaa aluetta hyödyntäen mm. kuntien yhteistä yleiskaavaa sekä laatimalla liikennejärjestelmäsuunnitelmia 5. tiiviydestä aiheutuvia koettuja haittoja pyritään välttämään Tarjottava hyötyjä asukkaille (palveluiden paraneminen) ei vain tiivistämistä

15 Tukholman kokeilu - Stockholmförsöket Tukholman kokeilu 2005 alkaen (valtio maksajana) Julkista liikennettä laajennettiin, liityntäpysäköinnin parantaminen, 2006 ruuhkaverokokeilu eli tilapäinen sisääntuloteiden tietulli Tuloksia: ajoneuvoliikenne väheni enemmän kuin odotettiin saavutettavuus parani, matkustusajat lyhenivät ja niiden arvioitavuus parantui teiden turvallisuus parantui ihmisten asenteet positiivisempia kokeilun jälkeen kokeilun edut ja haitat jakaantuvat epätasaisesti aluetalouteen marginaalisia vaikutuksia kustannus-hyöty-analyysi osoittaa ruuhkaveron edullisuuden

16 Porvooseen uusi energiatehokkaan asuinalueen pilottihanke Porvoossa on käynnistymässä uusi energiatehokkaan asuinalueen rakentamisen hanke, jossa kehitetään energiaa säästäviä toimintamalleja asuinalueiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi energiatehokas asuinalue Porvoon Skaftkärriin. Alueelle on suunniteltu noin 1000 omakotitalotonttia sekä lisäksi yhtiömuotoista rakennusoikeutta noin kerrosneliötä. Kaupunki haluaa hyödyntää energiaa säästäviä ja innovatiivisia menetelmiä alueen rakentamisessa, energiahuollossa ja liikennejärjestelyissä Plus-energiarakentaminen mukana hankkeessa: asuntoosakeyhtiöistä energian tuottajia

17 SOPEUTUMINEN

18 Kasvavat kustannukset

19 Perusteet ilmastonmuutokseen sopeutumiselle 1. Ilmastonmuutos on tosiasia 2. Tarve nykyilmaston vaihtelun riskien hallintaan 3. Ilmakehään jo päästettyjen kasvihuonekaasujen hitausvoima : lämmittävä vaikutus jatkuu useita vuosia, vaikka päästöt loppuisivat heti 4. Merkittävä osa ilmastoriskien aiheuttamista vahingoista johtuu yhteiskunnallisista muutoksista (esim. maankäyttö, rakentaminen, aluekehitys, väestökehitys) 5. Tehokkuus: sopeutumistoimien kohdentaminen tehokasta suojautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksilta; muutosten hyödyntäminen

20 Odotettavissa Suomessa Suomen keskilämpötilat voivat kohota 4-6 astetta vuoteen 2080 mennessä Suomessa lämpeneminen nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät (jopa + 7 astetta) Lisääntyvä sateisuus: % vuoteen 2080 mennessä Sään äärevöityminen: sekä kuivat että sateiset kaudet, rankkasateet, tulvat ja myrskyt voivat lisääntyä

21 Odotettavissa Suomessa Merenpinnan nousua rannikkoalueilla Muutokset lumipeitteessä ja maan routimisessa Lumisten päivien vuotuinen todennäköisyys voi Etelä-Suomessa vähentyä 40-50% Vuoden 2080 ilmasto Etelä-Suomessa voisi muistuttaa nykyistä Etelä-Ranskan ilmastoa Kesien kuivuusjaksot voivat lisääntyä monet muutokset liittyvät veden kiertoon Ajallinen ja paikallinen vaihtelu (esim. talvitulvat!)

22 Kyse ei ole vain lämpötiloista: Ilmastonmuutoksen vaikutusketjut Merenpinnan nousu Liikenne ja liikkuminen Eroosio Vesistötulvat Muutokset luonnonoloissa Rankkasadetulvat Saastumistapaukset Terveysvaikutukset Virkistysmahdollisuudet Vesihuollon ongelmat Infrastruktuuri Energiahuolto Ilmastosidonnaiset elinkeinot Rakentaminen Maa- ja metsätalous Turismi

23 Sään äärevöityminen: talvimyrsky Itämerellä 2005 Kustannukset Suomessa n. 20 miljoonaa (koko myrsky yli 2,5 mrd ) Valokuvat: Samuli Lehtonen

24 Vantaanjoen tulvat 2004 Vesi katkoi teitä Tikkurilassa 2004 Kuva: Uudenmaan ympäristökeskus Ennätykselliset vesimäärät Vantaanjoessa Ongelmia jätevedenpuhdistamoil le Hapettomuus kalakuolemat Joen ravinnekuormitus Itämereen viikossa yhtä suuri kuin vuonna 2003 Viemäriverkoston ongelmat

25 Hulevedet ja rankkasadetulvat kaupunkien pienvedet: ojanteet, ojat, purot, altaat päällystetyt vs. päällystämättömät pinnat hulevesiviemäreiden mitoitus? uomien eroosio taajamatulvat pohjaveden muodostuminen?

26 Maankäytön ja kaavoituksen sopeutumishaasteita Rakentamisen ohjaus (lainsäädäntö, VATit, rakennusjärjestykset) Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi: sekä luonnon- että rakennetussa ympäristössä Kaavojen tarkistukset Olemassaolevien rakenteiden suojaaminen tai siirtäminen? Rakennustavat ja tekniikat Vuorovaikutus maankäytön suunnittelussa

27 Ilmastonmuutos & Integroivan alueellisen tarkastelun tarve Ilmastonmuutoksen alueelliset vaikutukset Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen integroiminen (esim. kaupunkirakenne & hulevedet) Kunta- ja sektorirajat ylittävien tarkasteluiden tarve (vesivarat ja maankäytön suunnittelu) Ilmastonmuutoksen ja aluekehityksen skenaarioiden yhdistäminen Talouden tarkastelut; hillinnän ja sopeutumistoimien hyödyt ja kustannukset

28 www. ilmastosuunnittelu.info Tietoa ilmastonmuutoksen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteyksistä Toteutettu YTK:ssa (yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa) KTM:n Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman rahoituksella palaute: Kiitos!