Toimitusjohtajan katsaus 2. Johtokunta 4. Organisaatio 5. Sähkön myynti 6. Sähköverkko 8. Kaukolämpö 10. Tuotanto 12. Tunnuslukuja 14.

Transkriptio

1 2006 Vuosikertomus

2

3 Toimitusjohtajan katsaus 2 Johtokunta 4 Organisaatio 5 Sähkön myynti 6 Sähköverkko 8 Kaukolämpö 10 Tuotanto 12 Tunnuslukuja 14 Energiatase 15 Tuloslaskelma 16 Tase 17 Rahoituslaskelma 18 Sähkön myynti ja siirto 19 Tilastotietoja 21 1

4 Toimitusjohtajan katsaus Sadan vuoden huki Kuopion Energian edeltäjän, Kuopion Kaupungin Sähkölaitoksen perustamispäätöksestä tuli kuluneeksi 100 vuotta Juhlavuosi näkyi monin tavoin Kuopion katukuvassa. Vuoden päätapahtumat olivat henkilöstöjuhla, juhlaseminaari yhteistyökumppaneille sekä taidelahjoitus kuopiolaisille. Erinomainen tulos Kuopion Energian tulokseksi muodostui 13,6 miljoonaa euroa, mikä ylittää talousarvion 2,9 miljoonalla. Vuoden 2005 tulos ylitettiin 1,9 miljoonalla eurolla. Tuloksen nousua edesauttoivat erityisesti oman tuotannon kilpailukyvyn paraneminen syksyn markkinahintapiikin aikana, sähkökaupan tason säilyttäminen sekä onnistuminen sähkö- ja päästökaupan hintasuojauksissa. Kuopion Energian liikevaihto nousi ennätykselliseen 63 miljoonaan euroon. Sähköliiketoiminnat eriytyivät Sähkömarkkinalain edellyttämä sähkön siirtoliiketoiminnan eriyttäminen sähkön myynnistä ja tuotannosta toteutettiin yhtiöittämällä osa toiminnoista. Kunnalliseen liikelaitokseen jäivät sähkön siirto ja kaukolämpö entisessä laajuu- dessaan. Osakeyhtiöön siirrettiin sähkön myynti, tuotanto sekä talous-, tieto- ja henkilöstöhallintoon liittyvät palvelut. Järjestely astui voimaan , mutta siihen liittyvästä kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen. Eriyttämisellä ei ollut vaikutusta Kuopion Energian myymien tuotteiden hintoihin tai toimitusehtoihin. Voimalaitossuunnittelu käyntiin Haapaniemi 1-voimalaitosyksikön korvaavan laitoksen suunnittelu aloitettiin laatimalla hankkeelle soveltuvuusselvitys. Selvityksessä haettiin optimaalista laitoskokoa, polttoaine- ja polttotekniikkavaihtoehtoja, alustavia investointi- ja käyttökustannuksia, kyseeseen tulevien sijoituspaikkavaihtoehtojen kustannuseroja sekä mahdollisuutta liittää kierrätyspolttoaineen käyttö voimalaitoskonseptiin. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi aloitettiin syksyllä. Loppuvuodesta pyydettiin tarjoukset laitoksen esi- ja perussuunnittelusta sekä toteutuksesta. Laitosprojekti toteutetaan EPCMprojektinhoitomallilla, missä tehtävään valittu konsultti vastaa suunnitelmien ja hankinta-asiakirjojen laadinnasta sekä sovittavassa laajuudes- 2

5 sa toteutuksen valvonnasta. Kuopion Energian vastuulle kuuluu lähtötietojen toimittaminen, suunnitelmien hyväksyminen, hankinnat ja toteutuksen valvonta. Kaukolämmön kilpailukyky hyvä Öljyn hinnan nousu paransi kaukolämmityksen kilpailukykyä entisestään. Uusia asiakkaita liitettiin asiakasmäärällä mitattuna enemmän kuin koskaan Kuopion Energian historiassa, 199 kpl. Viidennes asiakaslisäyksestä oli lämmitysmuodon vaihtajia. Kilpailuvirasto tutki, onko Kuopion kaupungin tontinvuokraehdoissa ollut liittämisvelvoite kaukolämpöön kilpailunrajoituslain vastainen. Kaupunki poisti liittämisvelvoitteen vuokraehdoista, vaikka Kilpailuvirasto ei vuoden aikana ehtinyt ottaa lainmukaisuuteen kantaa. Kaukolämpöverkon rakentaminen kaupungin reuna-alueilla sijaitseville pientaloalueille saattaa vuokraehtomuutoksen vuoksi muuttua kannattamattomaksi. Henkilökunnan määrä kääntyi kasvuun Vakinaista henkilöstöä on useamman vuoden ajan ollut alle 200, mutta myös rekrytoinnissa alkoi suureen eläkkeelle lähtijöiden määrään ja voimalaitosinvestointiin varautuminen. Vakinaisia oli vuoden vaihteessa 202, määräaikaisia 16 äitiys- ja sairauslomansijaisina, oppisopimuskoulutuksessa ja harjoittelijoina. Satavuotisjuhlallisuuksien yhteydessä jaettiin 53 kultaista ja 62 hopeista Kuopion kaupungin ansiomerkkiä 30 ja 20 vuoden palveluksesta. Edellisestä merkkien jakotilaisuudesta oli kulunut 10 vuotta, joten saajien joukossa oli monta jo eläkkeelle ehtinyttä työntekijää. Erinomainen turvetuotantokesä Kuiva kesä edesauttoi turvetuotantoa. Kuopion Energian oman turvetuotannon tavoitteena oli nostaa noin m 3 turvetta. Toteutunut määrä oli noin m 3. Voimalaitosyhteistyötä selvitettiin Kuopion Energia selvitti yhdessä Savon Voima Oyj:n ja Powerflute Oy:n kanssa mahdollisuutta korvata Powerfluten Savon Sellun tehtaan voimalaitos uudella yhteislaitoksella. Vaihtoehdot, joissa yhteislaitos tulisi korvaamaan Kuopion Energian omaa kaukolämmön tuotantoa, todettiin kannattamattomiksi. Lähiajan näkymiä Haapaniemi 1-voimalaitoksen korvausinvestointi on Kuopion Energian tulevaisuuden kannalta merkittävin yksittäinen hanke sitten Haapaniemi 2-projektin. Laitosprojekti jatkuu konsulteiksi valittujen ÅF-Enprima Oy:n ja Sweco PIC Oy:n kanssa yhteistyössä. Vuoden 2007 aikana on tarkoitus saada valmiiksi laitoksen esisuunnittelu. Siirryttäessä esisuunnittelusta varsinaiseen laitossuunnitteluun on tehtävä lopulliset päätökset laitoksen sijoituspaikasta, polttoaineista, kokoluokasta, sähkön erillistuotantomahdollisuudesta ja kierrätyspolttoaineiden polttamisesta. Nämä päätökset on tehtävä vuoden 2007 aikana. Suunnitelman mukaan uusi laitos on käytössä vuoden 2011 lopulla. Tavoitteena on vakiinnuttaa eriytetty toimintamalli vuoden 2007 aikana. Toiminta on käynnistynyt hyvin, mutta se on aiheuttanut lisätyötä erityisesti taloushallinnolle. Osakeyhtiöön siirtyneen henkilöstön työehtosopimukset vaihtuvat kunta-alalta energia-alan sopimuksiin. Tämän sopimusmuutoksen työstäminen vaatii merkittävän ponnistuksen. Liiketoimintastrategioiden uusiminen sekä liikelaitokselle että uudelle osakeyhtiölle tehdään vuoden aikana. Kaukolämmön ja sähköverkon uudisrakentamisen painopiste on jatkossakin Saaristokaupungissa. Kiitokset Haluan kiittää asiakkaitamme kuluneesta vuodesta. Vaikka Kuopion Energian toiminta on jakautunut jatkossa liikelaitokseen ja osakeyhtiöön, ei perustehtävämme muutu miksikään. Huolehdimme edelleen sähkön ja lämmön varmasta toimittamisesta asiakkaillemme sekä kilpailukykyisistä energiapalveluista. Henkilöstöämme kiitän kaiken edellä kerrotun mahdolliseksi tekemisestä. Esa Lindholm Eriyttämisellä ei ollut vaikutusta Kuopion Energian myymien tuotteiden hintoihin tai toimitusehtoihin. 3

6 Johtokunta Johtokunnan jäsenet 2006 (varajäsenet suluissa) Puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Pulkkinen Jukka (Ohjaaja Roine Martti) Varapuheenjohtaja Yrittäjä Miettinen Aarno (Konemestari, eläkeläinen Siira Vesa) Jäsenet Ekonomi, toiminnanjohtaja Lind Pirjo (Insinööri Korhonen Kirsi) Sisustussuunnittelija, toimitusjohtaja Michael Airi (Opiskelija Mertanen Janne) Erityisopettaja Paajanen Riitta (Yhteiskunt. maist., suunnittelija Rissanen Elvi) Toiminnanjohtaja Nuutinen Jouko (Eduskunta-avustaja, sähköasentaja Hoffren Jari) Sekatyömies Martikainen Veijo (FM, assistentti Laatikainen Tarja) 4

7 Organisaatio Puheenjohtaja Jukka Pulkkinen JOHTOKUNTA Varapuheenjohtaja Aarno Miettinen TOIMITUSJOHTAJA Esa Lindholm JOHDON SIHTEERI Kirsti Hartikainen HALLINTO- PALVELUT Hallintojohtaja Merja Ruuskanen SÄHKÖNMYYNTI- PALVELUT Myyntijohtaja Ari Sormunen SÄHKÖVERKKO- PALVELUT Verkkojohtaja Kari Väänänen KAUKOLÄMPÖ- PALVELUT Kaukolämpöjohtaja Seppo Partanen TUOTANTO- PALVELUT Tuotantojohtaja Eljas Koskela KIRJANPITO JA KASSA LASKUTUS HENKILÖSTÖASIAT TOIMISTOPALVELUT TIETOHALLINTO ENERGIAN HANKINTA JA YLEIS- SUUNNITTELU MYYNTI JA MARKKINOINTI SUUNNITTELU RAKENTAMINEN MATERIAALI- PALVELUT SIIRTO TEKNISET PALVELUT SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖ KUNNOSSAPITO MYYNTI KÄYTTÖ KUNNOSSAPITO 5

8 Tilanne muuttui väliaikaisesti toukokuussa, kun EU:n jäsenmaat raportoivat vuoden 2005 toteutuneista päästöistään. Raporttien julkistamisen jälkeen päästöoikeuksien hinnat putosivat 30 euron tasolta lähes puoleen. Markkinoilla vahvistui näkemys, että annetut päästöoikeudet EU:ssa riittävät hyvin ensimmäiselle päästökauppajaksolle. Sähköjohdannaisten hinnat tipahtivat tämän vaikutuksesta runsaat 20 prosenttia. Vähäsateinen kesä Pohjoismaissa käänsi sähkön hinnat kuitenkin pian uudelleen nousuun. Vesivarastojen tilanne oli alimmillaan loppukesällä liki 30 terawattituntia normaalin alapuolella. Ruotsin ydinvoimaloiden huoltoseisokit lisäsivät hintojen nousua entisestään ja markkinahinnat olivat elokuun lopussa prosenttia alkuvuotta korkeammalla. Sähkön myynti Sähkön markkinahinnat vaihtelivat voimakkaasti Vuosi 2006 alkoi vahvalla sähkön hinnan nousulla suuren energiankysynnän vuoksi. Pohjois-Euroopassa oli poikkeuksellisen kylmä talvi ja Venäjän energiantoimitusvaikeudet kärjistivät osaltaan tilannetta. Öljyn, maakaasun ja päästöoikeuksien hinnat olivat ennätyksellisen korkeita. Pohjoismainen vesitilanne heikkeni kevään aikana vähäisten sademäärien vuoksi ja sähköjohdannaisten hinnat nousivat koko alkuvuoden toukokuulle saakka. Syksyllä sääolosuhteet muuttuivat oleellisesti, sillä sää jatkui lämpimänä ja sademäärät lisääntyivät huomattavasti. Vesivarastotilanne alkoi vähitellen parantua ja sähkön hinnat kääntyivät laskuun. Laskua tukivat omalta osaltaan öljyn, maakaasun ja päästöoikeuksien hintojen aleneminen. Vuoden lopulla vesitilanne oli jo palautunut lähelle ajankohdan normaaliarvoa. Sähkön markkinahinnat olivat enää prosenttia vuoden alun tilannetta korkeampia. Nordpoolin fyysisen sähkön spot-hinta oli vuonna 2006 Suomen hinta-alueella keskimäärin 48,57 euroa megawattitunnilta (30,53 euroa vuonna 2005), jossa nousua edellisvuoteen on peräti 59 prosenttia. Sähkön myynnin liikevaihto kasvoi 16 % Kuopion Energian sähkön myynnin liikevaihto oli 25,8 M (22,2 M vuonna 2005). Liikevaihdon kasvu johtui sähkön myynnin keskihinnan noususta. Kuopion Energia myi sähköä vuonna 2006 yhteensä 704 gigawattituntia (GWh), mikä oli 1,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myynnin pieneneminen johtui pääosin poikkeuksellisen lämpimästä loppuvuodesta. 6

9 Haapaniemen voimalaitoksilla tuotettiin sähköä 448,2 GWh, mikä on 18 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosi 2006 oli Kuopion seudulla 1,1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sähkön vastapainetuotanto oli melko tarkalleen vuoden 2005 tasolla, mutta lauhdesähkön tuotanto nousi peräti 75,8 GWh:iin, missä on kasvua 827 prosenttia. Lauhdesähkön tuotanto oli jälleen kannattavaa sähkön markkinahintojen nousun vuoksi. Kuopion Energian sähkön osto aleni 255,8 GWh:iin, missä on laskua 23 prosenttia vuodesta Sähkön myynnin liikevoitto oli 1,9 M (0,9 M vuonna 2005). Liikevoiton kasvu perustui onnistuneeseen riskienhallintaan ja salkunhoitoon sähkönhankinnassa sekä päästökaupassa. Kuopion Energian sähkön hankintakustannukset nousivat oikea-aikaisten hintasuojausten ansiosta keskimäärin vain 13 % edellisvuoteen verrattuna, joka on pieni nousu markkinahintojen nousuun nähden. Vähittäismyyntihinnat nousussa Sähkön markkinahintojen voimakkaan nousun vuoksi energiayhtiöt korottivat vuoden aikana vähittäismyyntihintojaan. Markkinahintojen nousuun nähden korotukset olivat Suomessa kuitenkin maltillisia toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Kuopion Energian sähkön julkisia vähittäismyyntihintoja korotettiin helmikuussa ja marraskuussa. Helmikuun korotus oli keskimäärin 8,5 prosenttia ja marraskuun korotus keskimäärin 15 prosenttia. Näistä korotuksista huolimatta Kuopion Energian julkiset vähittäismyyntihinnat olivat vuoden lopussa edelleen valtakunnan edullisimpien joukossa. Kotitalouksien ja yritysasiakkaiden määräaikaiset sopimukset hinnoiteltiin markkinaehtoisesti ja niiden hinnat nousivat vuoden aikana selvästi julkisia hintoja enemmän. Markkinaosuus omalla jakeluverkkoalueella oli noin 67 %. Oman verkkoalueen ulkopuolelle suuntautuva myynti pysyi jotakuinkin ennallaan. Kokonaismyynnistä 42 % kohdistui oman alueen ulkopuolella. Datasähkön asiakasmäärä kasvoi Kuopion Energian laajakaistatuotteen, Datasähkön, asiakasmäärä lisääntyi edellisvuodesta. Kuopion Energialla oli vuoden lopussa noin 850 datasähköasiakasta. Datasähkön liikevaihto oli euroa ( euroa vuonna 2005). Asiakasmäärän pienuuden ja palvelun keskihinnan alenemisen vuoksi toiminta oli edelleen tappiollista. Korotuksista huolimatta Kuopion Energian julkiset vähittäismyyntihinnat olivat vuoden lopussa edelleen valtakunnan edullisimpien joukossa. 7

10 Sähköverkko Sähkön siirtomäärä kasvussa Sähköä siirrettiin asiakkaille 563 GWh, joka on noin prosentin suurempi kuin edellisenä vuonna. Käyttöpaikkoja oli vuoden lopussa ja liittymissopimuksia Siirtotulot kasvoivat 10,3 miljoonasta eurosta 10,6 miljoonaan euroon. Tulos kasvoi 3,2 miljoonasta eurosta 3,9 miljoonaan euroon. Sähköverkon ja viestiverkon rakentaminen Vuoden aikana aloitettiin myös 110 kv Haapaniemi-Iloharju -johdon ja Savilahden sähköaseman saneerauksen suunnittelu. 110 kv ilmajohdon uusimisesta on tehty yleissuunnitelma. Savilahden sähköasema uudistetaan niin, että sinne rakennetaan uudet kojeistotilat ja hankitaan 20 kv ja 10 kv:n kojeistot. Päämuuntajista uusitaan tässä vaiheessa yksi. Nykyiset maasulkuvirran sammutuslaitteet ja kompensointikondensaattori siirretään niille rakennettaviin tiloihin, joihin sijoittuu myös uusi sammutuslaitteisto. 8 Oman sähköverkon rakentaminen oli edellisvuosien tapaan vilkasta ja lähes kaikki sähköverkon rakennuskohteet toteutettiin omalla henkilöstöllä. Kaikki investointipanokset kohdistettiin uudisalueiden sähköistämiseen ja verkostosaneerauksiin. Lisäksi syksyllä rakennettiin nopeasti Kuopion Energia suurimmat pienjänniteliittymät Kelloniemeen ja Siikarantaan. Valtakunnallisessa, 30 kunnan yhdyskuntateknisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa Kuopion kaupungin katuvalaistuksen laatutaso todettiin parhaaksi.

11 Ulkoinen toiminta muodostui laajan oman verkon investointiohjelman takia lähinnä Kuopion kaupungin ulkovaloverkon huollosta ja rakentamisesta. Uusi kolmivuotinen sopimus kahdella optiovuodella allekirjoitettiin Kuopion Energian viestiverkkoa laajennettiin kehityssuunnitelman mukaan rakentamalla valokuituyhteys Jalkasenkadulta Rautaniemen lämpökeskukselle ja siitä Tervapuron alueelle. Valtakunnallisessa, 30 kunnan yhdyskuntateknisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa Kuopion kaupungin katuvalaistuksen laatutaso todettiin parhaaksi. Asiakastyytyväisyyttä kysyttiin keskustan katujen, asuntokatujen sekä jalankulku- ja pyöräteiden osalta. Ulkovalopisteitä oli vuoden lopussa kpl. Sähkön laatu Vuosi 2006 oli keskeytyksiltään poikkeuksellinen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Heinäkuun 10. päivän iltana Kuopion yli kulki voimakas myrskyrintama, joka katkoi sähköjä myös Kuopion Energian jakelualueella. Muut viat saatiin korjattua yön aikana, mutta Neulaniemen alueella varsinaiseen viankorjaukseen päästiin vasta seuraavana aamuna. Vaikka korjaustöihin saatiin riittävästi henkilökuntaa, keskeytykset ylittivät 12 tunnin rajan. Tästä syystä Kuopion Energia joutui maksamaan ensimmäiset sähkömarkkinalain mukaiset vakiokorvaukset noin sadalle asiakkaalle. Sähköhäiriöiden yhteispituus asiakasta kohden oli 36 minuuttia. Ilman heinäkuun 10. päivän keskeytyksiä kokonaiskeskeytysaika olisi 21 minuuttia. Varautumisen suunnittelu Kuopion Energia Muut taajamayhtiöt Keskeytykset (minuuttia/vuosi) Kuopion Energian varautumis- ja pelastussuunnitelmta on pidetty ajan tasalla. Uutena asiana tuli esille tele- ja sähköyhtiöiden yhteistoiminnan kehittäminen Pohjois-Savossa. Tavoitteena on kartoittaa sähkölaitosten kannalta tärkeät teleyhteydet ja teleoperaattoreiden sähkönsaannin kannalta tärkeät kohteet ja tehdä yhteistyömuistiot toiminnasta häiriö- sekä keskeytystilanteissa. 9

12 Kaukolämpö Lämmin vuosi vaikutti tulokseen Lämmön myynti 827 GWh oli 6,5 % budjetoitua pienempi, mutta 2,4 % edellistä vuotta suurempi. Lämpöenergiaa tuotettiin 911 GWh, josta noin 96 % voimalaitoksella ja loput öljykäyttöisillä lämpökeskuksilla ja kaatopaikkakaasulla. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 2 % 24,8 miljoonaan euroon. Vuoden keskilämpötila (4,0 astetta) oli normaalivuotta (2,9 astetta) korkeampi, mutta hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Maaliskuussa oli yhtä kylmää kuin yleensä tammikuussa ja helmikuu oli huomattavasti normaalia kylmempi. Vuoden kylmin päivä oli 21. tammikuuta, -28,3 astetta. Syksy, erityisesti joulukuu, oli erittäin lämmin. Uusia asiakkaita kaikkien aikojen ennätysmäärä Uusia asiakkaita liitettiin kaukolämmityshistorian suurin määrä 199 kpl. Pientaloja näistä oli 162 kpl, joista vanhoja omakotitaloja 38 kpl. Vanhojen kiinteistöjen kaukolämmityksen kasvaneeseen kysyntään vaikutti erityisesti öljyn voimakas hinnan nousu. Pääosa uusista liittymistä tuli Saaristokaupunkiin. Yksi suurimmista kohteista oli entisen UPM:n tehdasalueen liittäminen kaukolämpöön. Lämmitettävä rakennustilavuus kasvoi 0,6 milj. m 3. Vuoden lopussa asiakkaiden kokonaismäärä oli kpl ja rakennustilavuus noin 21,1 milj. m 3. Käyttökeskeytysajat lyhenivät Lämmön toimitus sujui koko vuoden normaalisti. Talven pakkashuiput olivat suuret, joten tunnin maksimiteho 325 MW oli kaik- 10

13 kien aikojen toiseksi suurin. Keskimääräinen asiakasta kohden laskettu keskeytysaika oli 45 minuuttia, josta lämmityskaudella noin 15 minuuttia. Keskeytykset johtuivat paikallisista verkoston korjaustöistä ja uusien asiakkaiden liittämisistä. Vanhojen kiinteistöjen kaukolämmityksen kasvaneeseen kysyntään vaikutti erityisesti öljyn voimakas hinnan nousu. Valtakunnallisessa vertailussa Kuopio on halvimpien joukossa. Lämmön hinta ennallaan Kaukolämpöverkon rakentaminen Lämmön hinnat pysyivät koko vuoden ennallaan. Valtakunnallisessa vertailussa Kuopio on halvimpien joukossa. Kallis öljy ja päästökiintiöiden pienentäminen seuraavan päästökauppakauden kansallisessa jakosuunnitelmassa tuovat lämmön hintaankin korotuspaineita. Kaukojäähdytystä selvitettiin Etelä-Suomessa ja Ruotsissa laajentuneen kaukojäähdytyksen kannattavuutta selvitettiin myös Kuopiossa koskien Savilahden alueen suuria toimisto- ja sairaalakiinteistöjä sekä yliopistorakennuksia. Kaukojäähdytyksessä keskitetysti tuotettu jäähdytetty vesi johdetaan kiinteistöihin kaukolämpöverkoston tapaan. Vaikka selvityskohde oli Kuopion laajin jäähdytystä tarvitsema kiinteistömassa, ei investointia saatu kannattavaksi verrattuna kiinteistökohtaisiin jäähdytyslaitteisiin. Kaukolämmön rakentamisvuosi oli ennätysvilkas. Verkostoa rakennettiin lähes 15 km. Rakentamisen painopiste oli edelleen Saaristokaupungissa. Saaristokatuun tulevan kaukolämmön siirtolinjan rakentaminen aloitettiin Kumpusaaren päästä. Verkoston kokonaispituus vuoden lopussa oli 350 km. Iloharjun lämpökeskuksen vanhempi kattila uusittiin ja öljysäiliö suurennettiin kaksinkertaiseksi. Vanha Iloharjun öljysäiliö siirrettiin Päivärannan lämpökeskukselle, jolloin sen säiliötilavuus yli kaksinkertaistui. Syksyllä rakennettiin vielä Särkilahteen uusi pumppaamo varmistamaan eteläisen alueen kasvanutta lämmön jakelua. Kaukolämpöliiketoiminnan kokonaisinvestoinnit kertomusvuonna olivat ennätykselliset 4,5 miljoonaa euroa. Lämmityskausi Kaukolämmön keskeytysaika (minuuttia/asiakas/vuosi) Energiateollisuus ry perusti kaukolämpöalalle laatumerkin Reilu kaukolämpö, joka myönnetään tiukat kriteerit täyttävälle, avoimelle ja laadukkaalle kaukolämpöliiketoiminnalle. Kesä Yhteensä Kuopion Energia sai laatumerkin ensimmäisten joukossa joulukuussa

14 Tuotanto Voimalaitoksen käyttö ja kunnossapito Haapaniemen voimalaitoksen käytettävyys oli normaalilla tasolla. Voimalaitoksen vuosihuollot sujuivat suunnitelmien mukaan. Sähköä tuotettiin Haapaniemen voimalaitoksella yhteensä 448 GWh, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 18 %. Kasvun selittää oma lauhdetuotanto, kun taas vastapainetuotanto pysyi edellisvuoden tasolla. Haapaniemen voimalaitos toimi kohtuullisen hyvin koko vuoden. Käyttökeskeytyksen aiheutti muun muassa 2-kattilan seinäputken repeämä ja vuoto, kun laitosta oltiin käynnistämässä huoltoseisokin jälkeen. Vika korjattiin ja laitos saatiin käyttöön kaksi vuorokautta myöhemmin kuin oli suunniteltu. Muuten voimalaitosten vuosihuollot sujuivat suunnitelmien mukaan. Kaukolämpöä tuotettiin voimalaitoksilla hieman edellisvuotta vähemmän, noin 876 GWh. Polttoaineet Polttoaineita käytettiin yhteensä gigawattituntia. Turvetta siitä oli 1 515, sahanpurua 48,4, ruokohelpiä 1,2 ja öljyä 164,4 Markkinatilanteen muututtua lauhdesähkön tuotanto tuli syksyllä pitkästä aikaa kannattavaksi ja lauhdetta tuotettiin kapasiteetin sallimissa rajoissa. 12

15 gigawattituntia. Sahanpurun määrä väheni 25 % edelliseen vuoteen nähden. Öljyn osuus voimalaitoksen polttoaine-energiasta oli kymmenesosa, mikä on noin 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Öljyn käyttöä oli mahdollista vähentää hyvän turvetuotantokesän ansiosta. Oman turvetuotannon osuus kiinteän polttoaineen kokonaismäärästä oli ennätykselliset 19,4 %. Polttoaineiden käyttö kasvoi vain vajaan prosentin edellisestä vuodesta. Päästökauppa ja päästöjen varmentaminen Päättynyt vuosi oli toinen päästökauppavuosi. Päästöoikeuksia myytiin alkuvuodesta, kun niitä jäi yli sähkön tuotannon vaatimasta määrästä. Markkinatilanteen muututtua lauhdesähkön tuotanto tuli syksyllä pitkästä aikaa kannattavaksi ja lauhdetta tuotettiin kapasiteetin sallimissa rajoissa. Lauhdetuotantoa varten markkinoilta ostettiin päästöoikeuksia huomattavasti alkuvuotta halvemmalla. Päästöjen mittaus, rekisteröinti, tallennus ja raportointi suoritettiin asetuksessa määrätyllä tavalla. Laissa määritettynä päästöjen varmentajana toimi Enprima Oy. Uuden voimalaitoksen suunnittelu käyntiin Haapaniemen 1-yksikköä korvaavan voimalaitoksen suunnittelu käynnistettiin laatimalla hankkeelle soveltuvuusselvitys. Selvityksessä määriteltiin uuden voimalaitoksen teho, polttoaine- ja sijoituspaikkavaihtoehdot. Selvityksessä oli mukana myös kierrätyspolttoaine. Syksyllä aloitettiin korvaushankkeen ympäristövaikutusten arviointi, YVA-prosessi, joka valmistuu kesään 2007 mennessä. 13

16 Tunnuslukuja Tunnusluvut (laskentakaavat Tilastotietoja -sivulla) Käyttökate (%) 31, ,2 34,5 31,8 Investointien omarahoitus (%) Käyttöomaisuuden poistoaika (v) 4,8 8,7 9,7 8,7 8,4 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 20,4 14,6 15,6 18,8 15,4 Oman pääoman tuotto (%) 31,8 20,4 21,7 26,1 21,6 Vuoden 2006 käyttöomaisuuden poistoaika, sijoitetun pääoman ja oman pääoman tuotto-% eivät ole tehdyn liiketoimintakaupan takia vertailukelpoiset edellisten vuosien lukuihin. Liikevaihdon ja käyttökatteen kehitys (milj. euroa/vuosi) 70 Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto Liikevoiton kehitys (milj. euroa/vuosi)

17 Energiatase 2006 puu 49,5 sähkön osto 256,4 (GWh) öljy 194,4 biokaasu 7,8 turve 1516,3 energian kokonaishankinta 2024,4 vesikattilat/ öljy 30,8 puu 49,5 turve 1516,3 Haapaniemen voimalaitos käytetyt polttoaineet 1729,5 öljy 163,7 sähkön tuotantohäviöt 246,7 sähkön kokonaistuotanto 492,9 tuotanto 448,2 kaukolämmön kokonaistuotanto 916,1 Voimalaitos 881,0 Vesikattilat 35,2 kaukolämmön tuotantohäviöt/ voimalaitos 108,9 kaukolämmön tuotantohäviöt/ vesikattilat 3,4 omakäyttö 44,7 sähkön hankinta 704,6 kaukolämmön hankinta 910,9 (100 %) tukkumyynti 19,3 vähittäismyynti 685,3 kulutus 831,2 (91,3 %) myynti 828,4 (90,9 %) omakäyttö 5,2 verkostohäviöt 79,7 (8,7 %) käyttö omaan toimintaan 2,8 asuinrakennukset 511,6 (61,8 %) julkiset- ja liikerakennukset 272,1 (32,8 %) teollisuusrakennukset 44,7 (5,4 %) 15

18 Tuloslaskelma (1000 ) Myyntituotot Sähkön myynti Sähkön siirto Lämmön myynti Turpeen myynti 1 0 Datasähkön myynti Muut myyntitulot L I I K E V A I H T O Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot Kantaverkkomaksut Polttoaineiden ostot Polttoainevaraston lisäys(-)/vähennys(+) Muut aineet ja tarvikkeet Tarvikevaraston lisäys(-)/vähennys(+) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Lakisääteiset henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut L I I K E V O I T T O Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja muut rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korko- ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA Tilinpäätössiirrot Tuloutus kaupungille/peruspääoman korko T I L I K A U D E N Y L I J Ä Ä M Ä

19 Tase (1000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Johtoalueiden kertakaikk. korvaukset Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Lämpöverkosto Tuotannolliset koneet ja laitteet Muut koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Sijoitukset Muut saamiset 0 38 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Öljyvarasto Turvevarasto Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Liittymismaksusaamiset Saamiset kaupungilta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Kassavarat ja pankkisaamiset Pitkäaikaiset pankkisaamiset Muut rahoitusvarat VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muu oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat 1 35 Velat valtiolle Siirtovelat

20 Rahoituslaskelma (1000 ) Liikelaitoksen toiminta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset 0 0 Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Edellisten tilikausien virheen oikaisu -461 Muun oman pääoman muutokset Vieraan pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutokset muilta Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat

21 Sähkön myynti ja siirto Sähkön myynnin ja siirron eriytetyt tuloslaskelmat Sähkön myynti Sähkön siirto Myyntitulot Sähkön myynti Sähkön siirto Muut myyntitulot Myyntitulot yhteensä Sisäinen myynti LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot ja kantaverkkomaksut Muut aineet ja tarvikkeet Palvelujen ostot Materiaalit ja palvelut yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Sisäiset ostot LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Peruspääoman korko VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

22 Sähkön siirto Eriytetty sähkön siirron tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Johtoalueiden kertakorvaukset Aineettomat oikeudet/atk-ohjelmat Aineettomat hyödykkeet yht Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Tuotannolliset koneet ja laitteet Muut koneet ja kalustot Aineelliset hyödykkeet yht VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Liittymismaksusaamiset Saamiset kaupungilta Muut saamiset 1 0 Siirtosaamiset 9 4 Rahat ja pankkisaamiset Pitkäaikaiset pankkisaamiset Muut rahoitusvarat 2 2 Saamiset yht VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muu oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä (KEOY:n osuus) 971 Tilikauden ylijäämä/alijäämä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lyhytaikainen Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat 1 3 Velat valtiolle Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

23 Tilastotietoja ENERGIAN HANKINTA Voimalaitokset, sähkö/lämpö MW 93/225 93/225 Lämpökeskukset MW 335,5 335,5 Sähkön tuotanto GWh 448,2 379,7 Vastapaine-energia GWh 372,3 371,6 Lauhdutusenergia GWh 75,8 8,2 Sähkön osto GWh 255,8 332,3 Sähkön hankinta GWh Sähkön tukkumyynti GWh 19,3 19,4 Sähkön vähittäismyynti GWh 684,7 692,6 Huipputeho MW 111,6 104,8 Lämmön hankinta GWh 910,9 903,0 Turbiinit GWh 872,6 871,6 Reduktio GWh 3,6 5,4 Lämpökeskukset GWh 34,8 26,0 Polttoaineiden kulutus GWh 1 767, ,0 Polttoöljy t Turve m Hake m Oma turvetuotanto m Biokaasu 1000Nm Tuulisähkö MWh SÄHKÖN VÄHITTÄISMYYNTI GWh ,5 Asiakkaat kpl Yksityiset kpl/gwh /260, /254,7 Maataloudet kpl/gwh 89/9,3 95/7,6 Jalostus kpl/gwh 414/173,1 410/184,7 Palvelu kpl/gwh 2 667/126, /120,6 Julkiset kpl/gwh 417/92, /104,9 Tuulisähkö MWh LÄMMÖN MYYNTI GWh 828,4 808,8 Asiakkaat kpl Asuinrakennukset kpl/gwh 3 862/510, /499,0 Liike- ja julkiset rak. kpl/gwh 484/272,1 473/266,2 Teollisuusrakennukset kpl/gwh 92/44,7 90/43,6 Liitetty rak. tilavuus milj m 3 21,1 20,5 Kaukolämmitysaste % Suurin tuntiteho MW 325,5 261,7 SÄHKÖVERKOSTO Sähköasemat kpl/mva 6/266 6/266 Jakelumuuntamot kpl/mva 683/ /350 Johdot 110 kv km Keskijännitejohdot km Pienjännitejohdot km Siirretty sähkömäärä GWh 563,4 558 Siirron huipputeho MW 111,6 104,8 Siirtoasiakkaiden määrä kpl Keskeytysaika asiakkaalle min/v 36,5 23,9 KAUKOLÄMPÖVERKKO Kiinteät lämpökeskukset kpl/mw 7/322 7/322 Siirrettävät lämpökeskukset kpl/mw 3/14,8 3/14,8 Kaukolämpöverkon pituus km 349,4 335,2 Liittymisjohdot km 155,2 149,3 Siirto- ja jakelujohdot km 194,1 185,9 Keskeytysaika min/asiakas TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Käyttökate% 100x (liikevoitto + poistot) = liikevaihto Investointien 100x (ylijäämä + peruspääoman korko + poistot + liitt.maksut) omarahoitus = tilikauden investoinnit Käyttöomaisuuden käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo vuoden lopussa poistoaika = tilivuoden poistot Sijoitetun pääoman 100x (tulos ennen satunn. eriä + peruspääoman korko + korkokulut) tuotto = koroll. velat + oma pääoma + liitt. maksut Oman pääoman 100x (tulos ennen satunnaisia eriä + peruspääoman korko) tuotto = oma pääoma Sekä sijoitetun että oman pääoman laskemisessa on käytetty vuoden alku- ja loppusaldon keskiarvoa. TALOUS Liikevaihto milj. 63,0 58,4 Sähkön myynti milj. 25,8 22,2 Sähkön siirto milj. 10,6 10,3 Lämmön myynti milj. 24,8 24,3 Käyttökate milj. 19,9 17,5 Liikeylijäämä milj. 13,0 11,1 Tuloutus kaupungille milj. 9,3 9,3 Ylijäämä milj. 4,3 2,4 Investoinnit milj. 7,7 9,3 Pysyvät vastaavat milj. 33,9 55,9 Palkat milj. 6,8 7,1 Vakinainen henkilökunta kpl