ROMANIA. Kesäkuu 2009

Transkriptio

1 ROMANIA Kesäkuu 2009

2 Romanian maaraportti 2 (51) Romanian maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Romanian vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Myynti ja markkinointi... 8 Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Yksityistäminen Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia-ala... 38

3 Romanian maaraportti 3 (51) Ympäristö Palvelusektori Vähittäiskauppa Tietoliikenne Matkailu Pankit Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 50

4 Romanian maaraportti 4 (51) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: neliökilometriä Rajanaapurit: Moldova, Ukraina, Bulgaria, Serbia, Unkari, Mustameri Aikaero Suomeen: sama aika kuin Suomessa Asukasluku: 22,21 miljoonaa (ennuste v. 2009); 54 % kaupungeissa, 46 % maalla Väestönkasvu: % (ennuste v. 2009) Eliniänodote: miehet 68,95 vuotta, naiset 76,16 vuotta (ennuste v.2009) Suurimmat kaupungit: pääkaupunki Bukarest (1,9 milj. asukasta), Constanta ( ), Iasi ( ), Timisoara ( ), Cluj-Napoca ( ), Brasov ( ), Craiova ( ), Galati ( ), Ploiesti ( ) Luonnonvarat: öljy, luonnonkaasu, hiili, kupari, sinkki, suola, metsä, viljava maa Keskimääräinen eliniänodote: naiset 76 vuotta, miehet 69 vuotta (2007) Etniset ryhmät: romanialaiset 91 %, unkarilaiset 6,7 % (pääasiassa Transilvaniassa,

5 Romanian maaraportti 5 (51) joka liitettiin Romaniaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen), romanit 1,1 %, muut 1,2 % Virallinen kieli: romania, 91 %, lisäksi maassa unkarinkielinen vähemmistö puhuu unkaria (6,7 %) Uskonnot: ortodoksit 86,8 %, protestantit 7,5 %, roomalaiskatoliset 4,7 % Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: +40, Bukarest 21. Muiden kaupunkien suuntanumerot tästä. Tärkeimmät matkapuhelinstandardit: GSM 900/1800, CDMA X, 3G Sähköverkko: 220V, 50Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: noin 22 % Matkapuhelintiheys: 106,2 % vuoden 2007 lopussa Internettiheys: 26,9 % (vuoden 2007 lopussa); laajakaistatiheys 16 % (kesäkuun 2008 lopussa). Maantieverkosto: km päällystettyä maantietä; maantietiheys 330 km/1000 km2; moottoriteitä 230 km; moottoritietiheys 1,0 km/1000 km2. Rautatieverkosto: km Vesistöreitti: 1,731 km Tärkeimmät satamat: Constanta ja Mangalia Mustanmeren rannalla, Galati, Brăila ja Tulcea Tonava-joella Lentokentät: kuusi kansainvälistä ja 17 paikallista kenttää. Suurimmat kentät: Henri Coandă Bucuresti (ent. Otopeni) ja Aurel Vlaicu (ent. Băneasa) Bukarestissa, Timişoara "Traian Vuia" (2. suurin kenttä), Aeroportul International Mihail Kogălniceanu Constantassa, Aeroportul Satu Mare, Aeroportul Bacău. Linkki muihin kenttiin: Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republica Romaniei, Romanian tasavalta, the Republic of Romania Valtiomuoto: tasavalta Valtion päämies: Presidentti Traian Băsescu. Presidentin virkakausi on viisi vuotta ja sama henkilö voi olla presidenttinä enintään kaksi kautta peräkkäin. Pääministeri: Emil Boc ( lähtien, DLP) Parlamentti: kaksikamarinen parlamentti koostuu edustajainhuoneesta (Chamber of Deputies, Camera Deputatilor, alahuone; 332 edustajaa) ja senaatista (Senatul, Senate, ylähuone; 137 edustajaa). Parlamenttiedustajat valitaan vapailla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Edustajainhuoneen puhemiehenä lähtien toimii Roberta Anastase (PDL) ja Senaatin prsidentti on Mircea Dan Geoană (PSD). Tärkeimmät puolueet: Konservatiivit (PC), Demokraattinen liberaalipuolue (PDL), Unkarin demokraattinen unioni (UDMR), Kansallisliberaalinen puolue (PNL), Sosialidemokraattinen puolue (PSD). Hallitus: Romanian tasavallan hallitus, jonka päämiehenä on pääministeri Emil Boc

6 Romanian maaraportti 6 (51) Uuden hallituksen muodostavat Demokraattinen liberaalipuolue (PDL) (9 ministeriä) ja Sosialidemokraattinen puolue (PSD).(9 ministeriä). Seuraavat vaalit: Senaatin ja edustajainhuoneenvaalit 11/2012 Aluehallinto: Romania jakaantuu hallinnollisesti 41 maakuntaan (judete) ja Bukarestin kuntaan (municipalitate). Aluekartta. Kansallispäivä: "Ziua Nationale", päivää vietetään "Suur-Romanian" yhdistymisen kunniaksi (1918) Perustuslaki: ja täydennetty versio Vuonna 1878 Berliinin sopimuksella Romania tunnustettiin itsenäiseksi valtioksi, vuonna 1881 perustettiin kuningaskunta, vuonna 1916 Romania osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen puolella, vuonna 1947 perustettiin Romanian kansantasavalta, vuonna 1967 Nikolai Ceausescu valittiin kommunistisen puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi, vuonna 1989 kansannousu ja Ceausescun vallan loppu, vuonna 1990 vapaat parlamenttivaalit, vuonna 1991 hyväksyttiin perustuslaki. EU-jäsenmaa Talouden avaintiedot Rahayksikkö: leu (RON) =100 bani Valuuttakurssi: 1 EUR= 3,7379 RON ( ), 1 USD=2,9444 Bruttokansantuote (2007): 404,7 mrd. RON; 108 mrd., ostovoimakorjattuna 157 mrd. BKT/capita (2007): käyvin hinnoin 5180, ostovoimakorjattuna 7184 Keskimääräinen palkka (toukokuu 2008): brutto RON (486 EUR), netto RON (356 EUR); minimipalkka alkaen 500 RON (136 EUR) Inflaatio (2007): 4,8 %; ennuste 2008: 7,8 % ( ) Tärkeimmät teollisuustuotteet: vaatteet, tekstiilit, metallit ja -tuotteet Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, öljy ja kaasu, mineraalit, puuvilla, elintarvikkeet Tärkeimmät kauppakumppanit: Italia, Saksa, Ranska, Venäjä, Turkki, USA Verotus: yhtenäinen 16 prosentin tulovero yksityishenkilöille ja kaupallisille yrityksille vuoden 2005 alusta alkaen. ALV:n peruskanta 19 %, alennettu kanta 9 % (sallittu vuoteen 2009 saakka EU-jäsenyydestä huolimatta mm. joillakin työvoimavaltaisilla palvelualoilla). Pääomavero 16 %. Osingoista ja koroista peritään 10 prosentin lähdevero. Romanian bruttokansantuote henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna Eurostatin arvioiden mukaan 42,1 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2007 (arvio vuodelle 2008 on 44,9 %). Suhde on noussut viime vuosina keskimääräistä nopeamman talouskasvun ansiosta.

7 Romanian maaraportti 7 (51) WEF:n syksyn 2008 vertailussa maan yleinen kilpailukykyindeksi oli 68. korkein 134 maan joukossa. IMD:n vuoden 2009 vertailussa Romanian kilpailukyky oli 54. paras 57 tutkitun maan joukossa (2008: 45.sija). Liiketoiminta Romanian vahvuudet ja heikkoudet Markkinoiden positiivisia piirteitä EU-jäsen vuoden 2007 alussa Talouskasvu voimistui selvästi EU-jäsenyyden myötä Yli 22 miljoonan kuluttajan markkinat Yksityinen kulutus ja investoinnit kasvavat Edullinen maantieteellinen sijainti Mustameren rannalla Maassa on dynaaminen liiketoimintaympäristö Yrittäjähenkisyys Melko korkea peruskoulutustaso Rahoitusta mm. EU:lta, IMF:ltä, Maailmanpankilta ja EBRD:ltä Alhaiset tuotantokustannukset Matala verotaso Markkinoiden negatiivisia piirteitä Poliittinen epävakaisuus Verokanta Verosääntely Paljon heikosti toimeentulevia: alhainen ostovoima Makrotalous edelleen melko epätasapainoinen Lainsäädännön toimeenpanossa vielä parantamisen varaa Yrityskulttuuri melko kehittymätön Byrokratia ja korruptio (vuonna sijalla 180 maan joukossa Transparency Internationalin korruptioindeksissä) Kehittymätön liikenne- ja telekommunikaatioinfrastruktuuri erityisesti maan koillisja itäosissa Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on potentiaalia etenkin seuraavilla aloilla: Liikenneinfrastruktuurihankkeet (tiestö, rautatiet, satamat, lentokentät) Voimalaitosten sekä siirtoverkkojen modernisointi Ympäristöhankkeet (jätevesi, jätehuolto, saastuneet maa-alueet)

8 Romanian maaraportti 8 (51) Uusiutuvat energialähteet ja bioenergia Teollisuuden modernisointi ylipäätään, mm. mekaaninen metsäteollisuus Rakennustarvikemarkkinat Maatalouden investoinnit Vesihuolto: puhtaan veden jakelu ja jäteveden puhdistaminen Metsäsektori (Romania on Italian jälkeen Euroopan toiseksi suurin metsämaa) Romaniasta löytyisi hyviä alihankkijoita mm. tekstiili- ja puusepänteollisuudelle sekä ohjelmistotuottajille Vähittäiskauppa Luksustuotteet Matkailu Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Romanian riittävän maksukyvyn maaksi, maaluokka 4/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Romaniaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen edellyttäen, että vientihankkeen osapuolista on riittävästi tietoja saatavilla luottokelpoisuusarviota varten. Lisätietoja: aluepäällikkö Anja Pakkala, anja.pakkala@finnvera.fi Myynti ja markkinointi Romanialaisten yritysten ja kotitalouksien tärkeimmät ostokriteerit ovat hinta, laatu ja maksuehdot. Koska maassa on pulaa pääomista ja varsinkin käteisestä, ulkomaisten yritysten on yleensä tarjottava joustavia rahoitusehtoja. Yritys, joka on valmis pitkäaikaisiin luottosopimuksiin, voi menestyä joustamattomampia kilpailijoitaan paremmin.

9 Romanian maaraportti 9 (51) Tuotteiden jakelu on Romaniassa hankalampaa kuin Länsi-Euroopassa johtuen mm. vähittäiskaupan hajanaisuudesta ja heikosta liikenneinfrastruktuurista varsinkin maan itäosissa. Kauppaketjuja on pääkaupunkiseudun ulkopuolella vähän ja itsenäisiä yrittäjiä paljon. Maanlaajuisesti toimivia jakeluyrityksiä on rajoitetusti. Useimmilla jakelijoilla on pulaa pääomasta ja logistisista resursseista. Liiketoimintaetiikka eroaa lisäksi länsieurooppalaisesta. Paikalliset kumppanit ovat kuitenkin tärkeitä, jotta saadaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus ja suuri myyntivolyymi. Bränditietoisuus on huomattavasti kasvanut keskiluokan keskuudessa. Mainostaminen on yleistynyt selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana ja sen taso on parantunut. Viime vuosina mainosmarkkinat ovat kasvaneet kaksinumeroisin luvuin. Kasvu selittyy osittain TV- (+40 %) ja radiomainonnan kallistumisella, mutta mainospalvelujen kysyntää vauhdittaa myös länsiyritysten tulo markkinoille ja näiden halu lisätä tunnettuuttaan. Monikansalliset, kulutustavaroita valmistavat yhtiöt (mm. Procter & Gamble, Unilever, L'Oreal Romania) ja matkapuhelinoperaattorit ovat tähän saakka olleet aktiivisimpia mainostajia. Television osuus mainosmarkkinoiden arvosta on yli 60 prosenttia. Suosituimpia mainoskanavia ovat yksityiset Pro TV, Acasa TV, Prima TV ja Antena 1. Kaiken kaikkiaan televisiokanavia (kansallisia ja paikallisia valtion tai yksityisten omistamia) on yli kolmekymmentä. Toiseksi eniten mainostilaa ostetaan painetusta mediasta (22 %). Ulkomainonnan osuus on noin 9 prosenttia ja radiomainonnan 6 prosenttia. Suurimpia radioasemia ovat Radio Romania Actualitati (markkinaosuus 18,7 %), Europa FM (15,3 %), Kiss FM (14,1%), Radio 21 (7,5 %) ja Pro FM (5,8 %). Mainostaminen internetissä tai elokuvateattereissa on toistaiseksi vähäistä, vain runsaan prosentin koko mainosmarkkinoiden arvosta. Ulkomainonta kasvaa voimakkaasti ja kehittyy laadullisesti. Euromedia on merkittävin ulkomainontaan erikoistunut yritys Romaniassa noin 50 prosentin markkinaosuudella. Hyvät kasvunäkymät ovat houkutelleet markkinoille myös ulkomaisia mainostoimistoja. Jo kuluvan vuosikymmenen alkupuolella markkinoille tuli News Outdoor, joka on tällä hetkellä maan toiseksi merkittävin ulkomainontaan erikoistunut yritys. Vuonna 2006 sveitsiläinen Affichage (nyt Affichage Romania) osti 75 prosentin osuuden ulkomainontaan erikoistuneesta Churchill View stä ja on nyt kolmanneksi suurin yritys sektorilla. Äskettäin markkinoille tuli myös yhdysvaltalainen Clear Channel Outdoor, joka osti 51 prosentin osuuden romanialaisesta ulko- ja neonvalomainontaan erikoistuneesta Klass Advertisingista. Romanian tärkeimpiä talouslehtiä ovat Capital Weekly ( lukijaa huhtikuussa 2007), Săptămăna Financiară ( ), Ziarul Financiar ( ) ja Business Review (63 000). Romaniassa on kymmenisen maanlaajuista päivälehteä, joista tärkeimpiä ovat: Libertatea (1,39 miljoonaa lukijaa 4/07), Jurnalul National ( ), Evenimentul Zilei ( ) sekä Romania Liberă ja Noul Adevărul. Laajalevikkisiä

10 Romanian maaraportti 10 (51) ovat myös urheilulehdet Gazeta Sportilor ( ) ja Pro Sport ( ). Lisäksi useissa kaupungeissa julkaistaan paikallisia lehtiä. Mediamarkkinoita hallitsee viisi holdingia, joiden taustalla vaikuttavat romanialaiset Sorin Ovidiu Vantu, Dinu Patriciu, Dan Voiculescu, Adrian Sarbu ja sveitsiläinen Ringier. Merkittävin julkaisija on ProMedian julkaisuyksikkö PubliMedia International. Kilpailu markkinoilla on kiristynyt, ja useat painotalot tekevät kymmenien miljoonien eurojen investointeja pärjätäkseen mm. ulkomaisia kilpailijoita vastaan. Esimerkiksi maan suurin painotalo Infopress investoi vuonna 2007 yli 15 miljoonaa euroa lisäkapasiteetin luomiseen ja alueelliseen laajenemiseen. Megapress puolestaan investoi uusiin painokoneisiin ja muihin laitteisiin 14 miljoonaa euroa ja Real-painotalo kuusi miljoonaa euroa. Vuotuinen kasvuvahti Romanian graafisen alan markkinoilla on prosentin luokkaa. Asiantuntijoiden mukaan Infopressin, joka on osa islantilaista Kvos-investointiyhtiötä, osuus kirjapainomarkkinoista on noin 60 prosenttia ja Megapressin 20 prosenttia. Vuonna 2007 Infopressin liikevaihto oli noin 60 miljoonaa euroa, kun taas Megapressin liikevaihto jäi noin 27 miljoonaan euroon. Voitot sektorilla ovat melko alhaiset, keskimäärin noin 10 prosenttia. Hitaan käynnistymisen jälkeen franchising on kehittynyt Romaniassa viime vuosina varsin nopeasti. Franchising-ketjuja oli vuonna 2007 jo noin 350, kun niitä vuonna 2000 oli vain 18. Noin 70 prosenttia franchising-yrityksistä on ulkomaisia ja 30 prosenttia kotimaisia. Franchisingiin liittyvä lainsäädäntö on periaatteiltaan samanlainen kuin muissakin maissa. Markkinoilla ovat jo useimmat tunnetut yhdysvaltalaiset ja länsieurooppalaiset franchising-yritykset, kuten Coca-Cola, Pepsi Co, Pizza Hut, KFC, Versace Jeans, Shell, Hertz ja AGIP. Franchising-toiminnan laajentamista jarruttaa sopivien liiketilojen puute. Markkinointitutkimuksia ja testauksia tekevät sekä itsenäiset yritykset (mm. IRSOP) että erilaiset instituutit (Institute of World Economy, Romanian Chamber of Commerce and Industry). Kokeneiden markkinatutkijoiden määrä on kuitenkin vielä vähäinen. Luotettavan markkinatiedon saamista vaikeuttaa myös se, että julkinen hallinto ja yritykset julkaisevat tietoa vähemmän kuin lännessä. Lisäksi informaatio on usein pelkästään romanian kielellä.

11 Romanian maaraportti 11 (51) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e BKT (muutos %) 8,5 4,2 7,9 6,0 7,1-2,8 1,8 Yksityinen kulutus (muutos, %) Investoinnit kiinteään pääomaan (%) 10,8 9,4 11,4 10,2 8,4-4,4 2,1 10,1 12,7 19,3 28,9 19,3-14,5 1,6 Työttömyysaste, % 6,3 5,9 5,2 4,1 4,4 7,6 5,9 Inflaatio, %, keskiarvo 11,9 9,0 6,6 4,8 7,8 5,4 4,2 Vaihtotaseen vaje, (% BKT:sta) Teollisuustuotannon kasvu, (%) -5,1-8,7-10,4-13,6-12,4-9,3-8,7 5,3 2,0 7,1 5,4 6,0-8,0 4,0 Vaihtokurssi RON:EUR 4,05 3,62 3,52 3,34 3,68 4,36 4,46 Vaihtokurssi RON:USD 3,26 2,91 2,81 2,44 2,52 3,30 3,22 Lähde: EIU, 06/2009 Bruttokansantuote BKT:n rakenne vuonna 2006 Maatalous 8,1 % Muut 38,5 % Teollisuus 23,9 % Kuljetus ja tietoliikenne 11,1 % Rakentaminen 7,1 % Kauppa 11,3 % Lähde: Romanian National Prognosis Commission Romanian talous kääntyi kasvusuuntaiseksi vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella ja on kasvanut sen jälkeen keskimäärin selvästi yli viiden prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2007 talouskasvu hidastui maan tilastoviraston mukaan kuuteen prosenttiin edellisvuoden 7,9 prosentista. Lasku johtui ennen kaikkea kesän

12 Romanian maaraportti 12 (51) 2007 kuivuuden aiheuttamista ongelmista maataloudelle, mikä kuvastaa hyvin maatalouden suurta merkitystä niin talouskasvulle, työllisyydelle kuin viennillekin. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli peräti 8,2 prosenttia, ja koko vuoden talouskasvun on ennustettu nousevan yli kahdeksan prosenttiin. Kansainvälisen talouskriisin odotetaan kuitenkin hidastavan talouskasvua keskimäärin 4,7 prosenttiin vuosina Kauppa- ja vaihtotaseen vajeet pysyvät suurina vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Talouden viime vuosien odotettuakin suotuisammasta kehityksestä huolimatta Romanialla on vielä paljon tehtävää, ennen kuin se pääsee lähellekään EU:n keskitasoa. Tällä hetkellä bruttokansantuote henkeä kohti on vain runsas kolmannes EU:n keskitasosta, kun se EU25:n köyhimmässä maassa Latviassa on noin 48 prosenttia. Talouskasvun jatkuessa nykyisellä tasolla EU:n keskimääräisen tason saavuttamiseen voi mennä parikymmentä vuotta. Romanian lähivuosien kehitys on voimakkaasti sidoksissa talouskehitykseen EUmaissa, jotka ostavat noin 70 prosenttia Romanian vientituotteista. Erityisen merkittävää Romanialle on talouskehitys Saksassa ja Italiassa, joihin menee vuosittain yli 30 prosenttia Romanian viennistä. BKT:n kasvu vuosina , ennuste Muutos % ,4 7,9 8,6 6,0 4,1 2, e 2009e Lähteet: Romanian keskuspankki 7/2008, EIU 11/2008

13 Romanian maaraportti 13 (51) Inflaatio Inflaatiokehitys , ennuste Keskimääräinen muutos % ,9 9,0 8,1 6,6 5,3 4, e 2009e Lähteet: Romanian tilastovirasto, Romanian keskuspankki 7/2008, EIU 11/2008 IMF vaati 1990-luvulla toistuvasti Romanian viranomaisia taistelemaan määrätietoisemmin inflaatiota vastaan. Tilanne on parantunut, mutta alueellisessa vertailussa inflaatio on Romaniassa edelleen korkealla tasolla. Vuoden 2007 kuluessa keskimääräinen inflaatiovauhti hidastui 4,8 prosenttiin edellisvuoden 6,6 prosentista. Inflaatio kuitenkin kiihtyi vuoden loppupuolella kesän kuivuuden aiheuttaman elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi ja lähenteli seitsemää prosenttia vuoden 2007 lopussa. Elintarvikkeiden hintojen nousu on jatkunut myös vuoden 2008 alkupuolella, minkä lisäksi inflaatiota kiihdyttävät kaasun ja sähkön hinnan nousu. Vuoden toisella puolikkaalla inflaatiota nostavat myös tupakan ja alkoholin valmisteverojen korotus, palkkojen nopea kasvu sekä useiden hallinnollisesti ohjattujen hintojen nousu. Keskimääräisen inflaation ennustetaan voimistuvan kuluvana vuonna 8,1 prosenttiin. Vuoden lopun inflaation ennakoidaan olevan 6,6 prosenttia, eli lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan keskuspankin tavoite. Vuoden 2009 loppuun mennessä inflaatio laskee keskuspankin ennusteen mukaan 5,3 prosenttiin. Inflaatio jarruttaa suuren vaihtotaseen ohella vielä useita vuosia Romanian mahdollisuuksia aloittaa vakavasti neuvottelut euroon siirtymisestä. Vaihtotase Vaihtotaseen suuri alijäämä on ollut koko kuluneen vuosikymmenen ajan Romanian talouden keskeisimpiä ongelmia. Merkittävin syy alijäämiin on ollut kauppataseen suuri vaje. Kasvavaa tuontitarvetta ei ole pystytty teollisuustuotannon kehittymättömyyden vuoksi riittävästi tasapainottamaan viennillä.

14 Romanian maaraportti 14 (51) Tuonnin kasvu heijastaa talouden rakenteellisia heikkouksia. Kulutusluottojen yleistyminen ja reaalipalkkojen nousu lisäävät kysyntää, jota kotimainen tuotanto ei pysty tyydyttämään. Luottojen ja palkkojen reaalikasvu nosti vuonna 2007 vähittäiskaupan liikevaihtoa lähes 18 prosenttia edellisvuodesta. Tuontilukuja kasvattivat myös teollisuuden investoinnit. Tämän vuoksi kauppavaje nousi vuonna 2007 yli 17 miljardiin euroon. Suuren kauppavajeen vuoksi myös vaihtotaseen vaje nousi ennätykselliseen 13,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Teollisuuden uudelleenorganisointi vaatii vielä useita vuosia huomattavia investointeja länsiteknologiaan ja komponentteihin, minkä vuoksi vaihtotaseen vajeet pysyvät suurina myös lähivuosina. Kauppataseen aiheuttamaa vajetta saadaan jossain määrin kompensoitua suorilla ulkomaisilla investoinneilla, joiden määrä alkoi selvästi kasvaa EU-jäsenyyden alla. Merkittävä tulolähde ovat ulkomailla työskentelevien romanialaisten kotimaahan lähettämät palkkatulot, joiden arvo kasvoi vuonna 2007 noin 24 prosenttia edellisvuodesta 4,6 miljardiin euroon (yli neljännes vaihtotaseen vajeesta). Talouspolitiikka Vuoden 2004 lopussa väistynyt pääministeri Adrian Nastasen (Sosiaalidemokraattinen puolue) johtama vähemmistöhallitus onnistui vakauttamaan Romanian poliittista elämää ja sen toiminta oli määrätietoisempaa kuin edeltäjiensä. Sosiaalidemokraatit voittivat myös marraskuun 2004 lopussa järjestetyt parlamenttivaalit sekä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen. Korruptiosta ja vaalivilpistä epäillyt vallanpitäjät menettivät kuitenkin kannatustaan vuoden viimeisinä kuukausina ja järjestetyn presidentinvaalien toisen kierroksen voittikin opposition ehdokas Traian Băsescu (Demokraattinen puolue). Presidentti Băsescu nimitti hallituksen muodostajaksi Călin Popescu-Tăriceanun (Kansallisliberaalinen puolue), jonka kokoaman hallituksen parlamentti hyväksyi Uusi hallitus sai ensi töikseen hyväksyttyä uuden verolain, jonka mukaan tulovero henkilö- ja yritysverotuksessa laski vuoden 2005 alussa yhtenäiseen 16 prosenttiin. Aikaisemmin yritysten tulovero oli 25 prosenttia ja henkilökohtaisen tuloveron katto 40 prosenttia. Veroprosentin olennaisella alentamisella pyritään houkuttelemaan tulot harmaalta sektorilta virallisen verotuksen piiriin ja lisäämään sitä kautta valtion tuloja. Alhaisemman verokannan uskotaan myös tuovan enemmän ulkomaisia investoijia maahan. Hallituksen yhteistyö on kangerrellut koko hallituskauden ajan ja hallitus olisi luultavasti jo hajonnut, elleivät EU-jäsenyysneuvottelut olisi pitäneet sitä koossa. Joulukuun 2006 alussa kolme Konservatiivipuolueen ministeriä jätti neljän puolueen koalitiohallituksen mm. verouudistukseen liittyneen eripuran vuoksi. Vuoden 2007 alkupuolella suhteet kiristyivät uudistusten hitaan etenemisen vuoksi myös hallituksen

15 Romanian maaraportti 15 (51) pääpuolueiden, Kansallisliberaalisen ja Demokraattisen puolueen välillä siinä määrin, että huhtikuun alussa pääministeri Tăriceanu savusti ulos hallituksesta Demokraattisen puolueen ministerit. Tăriceanun vähemmistöhallituksessa on nyt seitsemäntoista Kansallisliberaalista puoluetta ja neljä Unkarin Demokraattista Unionia edustavaa ministeriä. Välit ovat olleet kireät myös presidentin ja pääministerin välillä. Huhtikuussa 2007 tilanne kärjistyi siihen pisteeseen, että parlamentin enemmistö äänesti presidentti Traian Basescun määräaikaisen erottamisen puolesta. Băsescua epäiltiin perustuslain vastaisesta toiminnasta ja poliittisen kriisin aiheuttamisesta kansanäänestyksessä valtaosa äänestäjistä vastusti presidentin asettamista syytteeseen, minkä vuoksi perustuslakituomioistuimen oli asetettava presidentti Băsescu takaisin virkaansa. Poliittinen eripura jarruttaa uudistusten toteuttamista vaalikauden loppuun saakka. Valtiontalous edelleen alijäämäinen IMF on suositellut Romanian hallitukselle budjettivajeen laskemista alle yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta vielä vuonna 2007 budjettivaje oli 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna Romanian budjetin menopuoli painottui infrastruktuuri-, terveydenhoito- ja koulutushankkeisiin sekä maatalouden ja maaseudun kehittämiseen. Budjettivaroja tarvitaan vielä vuosia eteenpäin myös rapautuneen infrastruktuurin kehittämiseen ja teollisuuden modernisointiin. Maastrichtin kriteerien mukaan euroalueeseen pyrkivän maan budjettivaje ei saisi olla enempää kuin kolme prosenttia bkt:sta. EU-tuet Vuosina Romania saa EU:n koheesio- ja rakennerahastoista tukea lähes 20 miljardia euroa kehityshankkeidensa toteuttamiseen. Komission ja Romanian hallituksen välillä allekirjoitetun sopimuksen mukaan tukivaroja kohdennetaan seitsemään toimenpideohjelmaan, joiden tavoitteena on edistää talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja, vahvistaa henkistä pääomaa, vähentää alueellisia kehityseroja ja varmistaa maan tasapainoinen kehitys. Suurin epäilyksen aihe on Romanian hallinnon kyky ottaa vastaan EU-tukia. Ongelmia on varsinkin paikallistasolla, jossa ei ole koulutettua ja kielitaitoista henkilökuntaa hoitamaan paperiasioita ja jakamaan varoja tarkoituksenmukaisesti. Yksityistäminen Yksityistäminen ei Romaniassa juuri edistynyt ennen vuotta 1996, johon saakka maata hallitsivat pääasiassa entiset kommunistit. Silloisen presidentti Ion Iliescun johtamat postkommunistit onnistuivat yksityistämään vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta suuret jäivät valtion käsiin. Vuonna 1996 valtaan nousseet

16 Romanian maaraportti 16 (51) keskustaoikeistolainen Demokraattinen konventio ja Sosiaalidemokraattinen unioni päättivät nopeuttaa yksityistämistä ja teollisuuden modernisointia vapautettuaan ensin lähes kaikki säännellyt hinnat. Suuryritysten yksityistäminen ja rakenneuudistukset eivät lupauksista huolimatta edenneet tämänkään hallituksen aikana poliittisten ryhmittymien sisäisten erimielisyyksien ja taloudellisen vallan menettämisen pelon vuoksi. Pääomapula hidasti omalta osaltaan omaisuuden siirtoa. EU-jäsenyyden alla yksityistäminen eteni nopeammin ja muutaman vuoden sisällä saatiin yksityistettyä huomattava määrä valtion yrityksiä mm. pankki- ja energiasektoreilla. Yksityistämisiä hoitaa Authority for State Assets Recovery (AVAS). Työvoima Työttömien määrä kasvoi Romaniassa koko 90-luvun toisen puolikkaan ajan, mutta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella työllisyystilanne on selvästi parantunut ja kääntynyt joillakin alueilla ja toimialoilla jo työvoimapulaksi. Vuonna 2007 työttömyysaste laski ennätyksellisen alhaiseen 4,3 prosenttiin työvoimasta. Työttömiä on vähiten Bukarestissa (työttömyysaste 1,8 prosenttia) sekä Ilfovin (1,2 %) ja Timisin (1,3 %) maakunnissa. Työttömyysaste on korkein Mehedintin (8,2 %), Vasluin (8,2 %), Covasnan (7 %) ja Teleormanin (6,7 %) maakunnissa. Alhainen työttömyys johtuu osittain siitä, että noin kaksi miljoonaa romanialaisista (viidennes työikäisestä väestöstä) työskentelee vakinaisesti tai tilapäisesti ulkomailla. EU-jäsenyyden toteuduttua valtiojohdon suuri huolenaihe onkin, että koulutettu työvoima lähtee entistä herkemmin ulkomaille paremman palkan ja elintason perässä. Jäsenyyden alkuvaiheessa siirtymistä naapurimaihin jarruttavat useiden jäsenmaiden työvoiman siirtymiselle asettamat rajoitukset. Tällä saadaan estettyä siirtyminen vakinaiseen työsuhteeseen, mutta toisaalta se voi ajaa työpaikan etsimiseen pimeiltä markkinoilta. EU-maiden kansalaisina romanialaisilla on oikeus oleskella toisessa EU-maassa kolmen kuukauden ajan ilman virallista rekisteröitymistä. Saadakseen pidettyä koulutetun työvoiman kotimaassa hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota palkkatason nostamiseen. Vuonna 2006 keskimääräinen palkkataso nousi reaalisesti 15 prosenttia ja vuonna 2007 edelleen 21,9 prosenttia. Toukokuussa 2008 keskimääräinen bruttopalkka oli RON (486 ) ja nettopalkka RON (356 ). Työnantajalle palkkakustannukset nousevat kuitenkin huomattavasti korkeammiksi erilaisten vero- ja sosiaalikulujen vuoksi. Palkkataso on korkein Bukarestissa ja alhaisin maan koillis- ja kaakkoisosissa. Minimipalkka nousi 500 leihin kuukaudessa vuoden 2008 alussa. Läntisille yrityksille suureksi haasteeksi viime vuosina on muodostunut korkeammin koulutetun työvoiman pitäminen palkkalistoillaan. Yrityksen vaihto on huomattavasti yleistynyt henkilökunnan siirtyessä etujen perässä muihin kansainvälisiin yrityksiin tai ulkomaille. Ulkomaisen yrityksen on kehitettävä paikallisiin olosuhteisiin ja yrityskulttuuriin sopiva henkilöstöpolitiikka. Palkka pelkästään ei ole riittävä kannustin,

17 Romanian maaraportti 17 (51) vaan urakehityksestään kiinnostuneet nuoret odottavat mm. jatkokoulutusta ja etenemismahdollisuuksia. Ammattitaitoisen työvoiman puute esimerkiksi rakennussektorilla nostaa lähivuosina nopeasti palkkatasoa. Rakennusalan yhdistyksen ARACOn mukaan keskimääräinen palkka sektorin johtoportaalle nousee kuluvana vuonna prosenttia edellisvuodesta. Koska kotimaassa ei ole riittävästi alan ammattilaisia, joudutaan johtoportaaseen palkkaamaan ulkomaalaisia. Noin kaksi miljoonaa romanialaista työskentelee maan rajojen ulkopuolella useissa Euroopan maissa. Näiden kotimaahan lähettämien rahalähetysten arvo oli vuonna 2007 noin 4,6 miljardia euroa. Rahalähetysten merkitys Romanian taloudelle on erittäin suuri, sillä niillä saadaan merkittävästi paikattua mm. vaihtotaseen vajetta. Hallitus miettii keinoja tämän työvoimareservin houkuttelemiseksi kotimaahan, jossa on useilla aloilla (esim. rakentaminen) jo pula koulutetusta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Keskimääräisiä palkkoja eräillä tuotannonaloilla toukokuussa 2008 Brutto, RON Netto RON Maatalous Metsätalous Teollisuus keskimäärin Kaivosteollisuus Elintarvike- ja juomateollisuus Tekstiiliteollisuus Puu- ja puunjalostusteollisuus Sellu- ja paperiteollisuus Öljynjalostusteollisuus Metallurgia Metallituoteteollisuus Koneenrakennus Telekommunikaatiolaitteiden tuotanto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Rahoitussektori Keskipalkka Lähde: Romanian tilastovirasto

18 Romanian maaraportti 18 (51) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Romanian tavaravienti ja tuonti v (mrd. USD) e 2009e 2010e Vienti 23,5 27,7 32,3 40,3 49,4 40,1 43,7 Tuonti 27,6 37,3 47,2 64,5 76,2 56,2 62,5 Kauppatase -4,2-9,6-14,8-24,2-26,8-16,1-18,7 Lähde: EIU, 06/2009 Romanian ulkomaankauppa pysyi lähes samalla tasolla koko 90-luvun toisen puolikkaan ja alkoi kasvaa vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Vuonna 2000 vienti oli jo merkittävin talouskasvuun myötävaikuttanut tekijä. Samanaikaisesti myös tuonti alkoi kasvaa talouden uudistustarpeiden ja kotimaisen kysynnän kasvun vuoksi. Tuonnin kasvu on ollut koko ajan selvästi viennin kasvua voimakkaampaa, minkä vuoksi kauppataseen vaje on vuosi vuodelta kasvanut. Romanian vienti Vuonna 2007 euromääräinen vienti kasvoi 13,7 prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 29,4 miljardia euroa Vuoden 2008 tammi-huhtikuussa vienti kasvoi 16,7 prosenttia ja oli arvoltaan 10,7 miljardia euroa Romanian merkittävimpiä vientituotteita ovat koneet ja laitteet, vaatteet ja tekstiilit, metallituotteet Romanian viennin rakenne koki huomattavan muutoksen 1990-luvulla. Kun luvulla Neuvostoliittoon ja pieniin SEV-maihin menivät kaupaksi pitkälle jalostetut investointitavarat, on Romania viime vuosikymmenellä hankkinut eniten vientituloja vaatteiden ja tekstiilien sekä metallituotteiden viennillä. Vasta viime vuosina kone- ja laitevienti on alkanut voimistua, kun taas esimerkiksi vaatteiden sopimusvalmistus on vähentynyt. Teollisuuden yksityistäminen ja modernisointi monipuolistanevat jatkossa tuotanto- ja vientirakennetta länsimaiseen suuntaan.

19 Romanian maaraportti 19 (51) Lähde: Romanian tilastovirasto Vuonna 2007 ja vuoden 2008 alkupuolella koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (erityisesti Renault Dacian henkilöautot) olivat merkittävimpiä vientituotteita, joiden yhteenlaskettu osuus viennistä oli lähes 34 prosenttia. Toiseksi tärkeimmäksi vientituoteryhmäksi ovat nousseet metallurgiatuotteet, joiden osuus oli vuoden 2008 tammi-huhtikuussa 16,3 prosenttia. Tekstiilituotteet ja vaatteet olivat kolmanneksi merkittävin vientituoteryhmä 16,1 prosentin osuudella, mutta niiden euromääräinen vienti laski neljä prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta. Romanian tuonti Viennin rakenne tammi-huhtikuussa 2008 Maataloustuotteet 4,3 % Kemialliset tuotteet, muovi 9,2 % Muut 9,7 % Kivennäisainetuotteet 10,5 % Kulkuneuvot 11,2 % Tekstiilit ja vaatteet 16,1 % Koneet ja laitteet 22,7 % Metallurgia 16,3 % Vuonna 2007 Romanian euromääräinen tuonti kasvoi 24,9 prosenttia edellisvuodesta 50,9 miljardiin euroon Vuoden 2008 tammi-huhtikuussa euromääräinen tuonti kasvoi 16,4 prosenttia 17,8 miljardiin euroon Romanian merkittävimpiä tuontituotteita ovat erilaiset koneet ja laitteet sekä polttoaineet Tuontilaskua ovat nostaneet erityisesti energiatuotteet ja henkilöautot Romanian tuonnissa suurin tuoteryhmä ovat koneet ja laitteet, joiden osuus oli vuoden 2007 tammi-huhtikuussa 23,5 prosenttia (+6,4 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta). Merkittävimpiä artikkeleita tässä ryhmässä olivat kattilat, turbiinit ja moottorit, sähkö- ja tietokoneet, elektroniikka ja eri teollisuudenalojen koneet. Henkilöautojen ja muiden kuljetusvälineiden tuonti kasvoi 36,6 prosenttia ja niiden osuus tuonnissa kasvoi 14,4 prosenttiin. Kivennäisainetuotteiden (pääasiassa öljy ja polttoaineet) tuonnissa kasvu oli 39,6 prosenttia ja metallituotteiden 12,3 prosenttia. Kemiallisten tuotteiden euromääräinen tuonti kasvoi 22,6 prosenttia, kun taas vaatteiden ja tekstiilien tuonti laski noin prosentin edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta.

20 Romanian maaraportti 20 (51) Tuonnin rakenne tammi-huhtikuussa 2008 Tekstiilit 6,5 % Muut 23,3 % Kemialliset tuotteet 8,1 % Metallit ja - tuotteet 10,8 % Koneet ja laitteet 23,5 % Kivennäisainetuotteet 13,4 % Kulkuneuvot 14,4 % Lähde: Romanian tilastovirasto (Insse) Tärkeimmät kauppakumppanit EU-maiden osuus Romanian ulkomaankaupassa on vuosi vuodelta kasvanut ja on jo yli kaksi kolmannesta koko ulkomaankaupasta. Merkittävimpiä kauppakumppaneita EU-alueella ovat Saksa, Italia ja Ranska. Tuonnissa Venäjän osuus on suhteellisen suuri öljytuonnin vuoksi. Tuonnissa myös Kiina on vuosi vuodelta kasvattanut osuuttaan ja on ohittanut jo Romanian perinteiset tuojat, Itävallan ja Unkarin. Turkki on perinteisesti ollut merkittävä kumppani sekä viennissä että tuonnissa. Tärkeimmät vienti- ja tuontimaat vuoden 2008 tammi-huhtikuussa Vienti % Tuonti % Saksa 16,0 Saksa 16,8 Italia 15,9 Italia 11,8 Turkki 8,3 Unkari 6,8 Ranska 7,4 Venäjä 6,2 Unkari 5,5 Ranska 6,2 Bulgaria 4,2 Turkki 5,3 Iso-Britannia 3,5 Itävalta 5,0 Ukraina 2,7 Kazakstan 4,6 Espanja 2,3 Alankomaat 3,8 Itävalta 2,2 Kiina 3,6 Muut 32,0 Muut 29,9 Lähde: Romanian tilastovirasto Kauppa Suomen kanssa Vuonna 2008 Suomen vienti Romaniaan kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 191,62 miljoonaa euroa.