ROMANIA. Kesäkuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROMANIA. Kesäkuu 2009"

Transkriptio

1 ROMANIA Kesäkuu 2009

2 Romanian maaraportti 2 (51) Romanian maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Romanian vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Myynti ja markkinointi... 8 Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Yksityistäminen Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia-ala... 38

3 Romanian maaraportti 3 (51) Ympäristö Palvelusektori Vähittäiskauppa Tietoliikenne Matkailu Pankit Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 50

4 Romanian maaraportti 4 (51) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: neliökilometriä Rajanaapurit: Moldova, Ukraina, Bulgaria, Serbia, Unkari, Mustameri Aikaero Suomeen: sama aika kuin Suomessa Asukasluku: 22,21 miljoonaa (ennuste v. 2009); 54 % kaupungeissa, 46 % maalla Väestönkasvu: % (ennuste v. 2009) Eliniänodote: miehet 68,95 vuotta, naiset 76,16 vuotta (ennuste v.2009) Suurimmat kaupungit: pääkaupunki Bukarest (1,9 milj. asukasta), Constanta ( ), Iasi ( ), Timisoara ( ), Cluj-Napoca ( ), Brasov ( ), Craiova ( ), Galati ( ), Ploiesti ( ) Luonnonvarat: öljy, luonnonkaasu, hiili, kupari, sinkki, suola, metsä, viljava maa Keskimääräinen eliniänodote: naiset 76 vuotta, miehet 69 vuotta (2007) Etniset ryhmät: romanialaiset 91 %, unkarilaiset 6,7 % (pääasiassa Transilvaniassa,

5 Romanian maaraportti 5 (51) joka liitettiin Romaniaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen), romanit 1,1 %, muut 1,2 % Virallinen kieli: romania, 91 %, lisäksi maassa unkarinkielinen vähemmistö puhuu unkaria (6,7 %) Uskonnot: ortodoksit 86,8 %, protestantit 7,5 %, roomalaiskatoliset 4,7 % Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: +40, Bukarest 21. Muiden kaupunkien suuntanumerot tästä. Tärkeimmät matkapuhelinstandardit: GSM 900/1800, CDMA X, 3G Sähköverkko: 220V, 50Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: noin 22 % Matkapuhelintiheys: 106,2 % vuoden 2007 lopussa Internettiheys: 26,9 % (vuoden 2007 lopussa); laajakaistatiheys 16 % (kesäkuun 2008 lopussa). Maantieverkosto: km päällystettyä maantietä; maantietiheys 330 km/1000 km2; moottoriteitä 230 km; moottoritietiheys 1,0 km/1000 km2. Rautatieverkosto: km Vesistöreitti: 1,731 km Tärkeimmät satamat: Constanta ja Mangalia Mustanmeren rannalla, Galati, Brăila ja Tulcea Tonava-joella Lentokentät: kuusi kansainvälistä ja 17 paikallista kenttää. Suurimmat kentät: Henri Coandă Bucuresti (ent. Otopeni) ja Aurel Vlaicu (ent. Băneasa) Bukarestissa, Timişoara "Traian Vuia" (2. suurin kenttä), Aeroportul International Mihail Kogălniceanu Constantassa, Aeroportul Satu Mare, Aeroportul Bacău. Linkki muihin kenttiin: Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republica Romaniei, Romanian tasavalta, the Republic of Romania Valtiomuoto: tasavalta Valtion päämies: Presidentti Traian Băsescu. Presidentin virkakausi on viisi vuotta ja sama henkilö voi olla presidenttinä enintään kaksi kautta peräkkäin. Pääministeri: Emil Boc ( lähtien, DLP) Parlamentti: kaksikamarinen parlamentti koostuu edustajainhuoneesta (Chamber of Deputies, Camera Deputatilor, alahuone; 332 edustajaa) ja senaatista (Senatul, Senate, ylähuone; 137 edustajaa). Parlamenttiedustajat valitaan vapailla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Edustajainhuoneen puhemiehenä lähtien toimii Roberta Anastase (PDL) ja Senaatin prsidentti on Mircea Dan Geoană (PSD). Tärkeimmät puolueet: Konservatiivit (PC), Demokraattinen liberaalipuolue (PDL), Unkarin demokraattinen unioni (UDMR), Kansallisliberaalinen puolue (PNL), Sosialidemokraattinen puolue (PSD). Hallitus: Romanian tasavallan hallitus, jonka päämiehenä on pääministeri Emil Boc

6 Romanian maaraportti 6 (51) Uuden hallituksen muodostavat Demokraattinen liberaalipuolue (PDL) (9 ministeriä) ja Sosialidemokraattinen puolue (PSD).(9 ministeriä). Seuraavat vaalit: Senaatin ja edustajainhuoneenvaalit 11/2012 Aluehallinto: Romania jakaantuu hallinnollisesti 41 maakuntaan (judete) ja Bukarestin kuntaan (municipalitate). Aluekartta. Kansallispäivä: "Ziua Nationale", päivää vietetään "Suur-Romanian" yhdistymisen kunniaksi (1918) Perustuslaki: ja täydennetty versio Vuonna 1878 Berliinin sopimuksella Romania tunnustettiin itsenäiseksi valtioksi, vuonna 1881 perustettiin kuningaskunta, vuonna 1916 Romania osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen puolella, vuonna 1947 perustettiin Romanian kansantasavalta, vuonna 1967 Nikolai Ceausescu valittiin kommunistisen puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi, vuonna 1989 kansannousu ja Ceausescun vallan loppu, vuonna 1990 vapaat parlamenttivaalit, vuonna 1991 hyväksyttiin perustuslaki. EU-jäsenmaa Talouden avaintiedot Rahayksikkö: leu (RON) =100 bani Valuuttakurssi: 1 EUR= 3,7379 RON ( ), 1 USD=2,9444 Bruttokansantuote (2007): 404,7 mrd. RON; 108 mrd., ostovoimakorjattuna 157 mrd. BKT/capita (2007): käyvin hinnoin 5180, ostovoimakorjattuna 7184 Keskimääräinen palkka (toukokuu 2008): brutto RON (486 EUR), netto RON (356 EUR); minimipalkka alkaen 500 RON (136 EUR) Inflaatio (2007): 4,8 %; ennuste 2008: 7,8 % ( ) Tärkeimmät teollisuustuotteet: vaatteet, tekstiilit, metallit ja -tuotteet Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, öljy ja kaasu, mineraalit, puuvilla, elintarvikkeet Tärkeimmät kauppakumppanit: Italia, Saksa, Ranska, Venäjä, Turkki, USA Verotus: yhtenäinen 16 prosentin tulovero yksityishenkilöille ja kaupallisille yrityksille vuoden 2005 alusta alkaen. ALV:n peruskanta 19 %, alennettu kanta 9 % (sallittu vuoteen 2009 saakka EU-jäsenyydestä huolimatta mm. joillakin työvoimavaltaisilla palvelualoilla). Pääomavero 16 %. Osingoista ja koroista peritään 10 prosentin lähdevero. Romanian bruttokansantuote henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna Eurostatin arvioiden mukaan 42,1 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2007 (arvio vuodelle 2008 on 44,9 %). Suhde on noussut viime vuosina keskimääräistä nopeamman talouskasvun ansiosta.

7 Romanian maaraportti 7 (51) WEF:n syksyn 2008 vertailussa maan yleinen kilpailukykyindeksi oli 68. korkein 134 maan joukossa. IMD:n vuoden 2009 vertailussa Romanian kilpailukyky oli 54. paras 57 tutkitun maan joukossa (2008: 45.sija). Liiketoiminta Romanian vahvuudet ja heikkoudet Markkinoiden positiivisia piirteitä EU-jäsen vuoden 2007 alussa Talouskasvu voimistui selvästi EU-jäsenyyden myötä Yli 22 miljoonan kuluttajan markkinat Yksityinen kulutus ja investoinnit kasvavat Edullinen maantieteellinen sijainti Mustameren rannalla Maassa on dynaaminen liiketoimintaympäristö Yrittäjähenkisyys Melko korkea peruskoulutustaso Rahoitusta mm. EU:lta, IMF:ltä, Maailmanpankilta ja EBRD:ltä Alhaiset tuotantokustannukset Matala verotaso Markkinoiden negatiivisia piirteitä Poliittinen epävakaisuus Verokanta Verosääntely Paljon heikosti toimeentulevia: alhainen ostovoima Makrotalous edelleen melko epätasapainoinen Lainsäädännön toimeenpanossa vielä parantamisen varaa Yrityskulttuuri melko kehittymätön Byrokratia ja korruptio (vuonna sijalla 180 maan joukossa Transparency Internationalin korruptioindeksissä) Kehittymätön liikenne- ja telekommunikaatioinfrastruktuuri erityisesti maan koillisja itäosissa Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on potentiaalia etenkin seuraavilla aloilla: Liikenneinfrastruktuurihankkeet (tiestö, rautatiet, satamat, lentokentät) Voimalaitosten sekä siirtoverkkojen modernisointi Ympäristöhankkeet (jätevesi, jätehuolto, saastuneet maa-alueet)

8 Romanian maaraportti 8 (51) Uusiutuvat energialähteet ja bioenergia Teollisuuden modernisointi ylipäätään, mm. mekaaninen metsäteollisuus Rakennustarvikemarkkinat Maatalouden investoinnit Vesihuolto: puhtaan veden jakelu ja jäteveden puhdistaminen Metsäsektori (Romania on Italian jälkeen Euroopan toiseksi suurin metsämaa) Romaniasta löytyisi hyviä alihankkijoita mm. tekstiili- ja puusepänteollisuudelle sekä ohjelmistotuottajille Vähittäiskauppa Luksustuotteet Matkailu Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Romanian riittävän maksukyvyn maaksi, maaluokka 4/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Romaniaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen edellyttäen, että vientihankkeen osapuolista on riittävästi tietoja saatavilla luottokelpoisuusarviota varten. Lisätietoja: aluepäällikkö Anja Pakkala, Myynti ja markkinointi Romanialaisten yritysten ja kotitalouksien tärkeimmät ostokriteerit ovat hinta, laatu ja maksuehdot. Koska maassa on pulaa pääomista ja varsinkin käteisestä, ulkomaisten yritysten on yleensä tarjottava joustavia rahoitusehtoja. Yritys, joka on valmis pitkäaikaisiin luottosopimuksiin, voi menestyä joustamattomampia kilpailijoitaan paremmin.

9 Romanian maaraportti 9 (51) Tuotteiden jakelu on Romaniassa hankalampaa kuin Länsi-Euroopassa johtuen mm. vähittäiskaupan hajanaisuudesta ja heikosta liikenneinfrastruktuurista varsinkin maan itäosissa. Kauppaketjuja on pääkaupunkiseudun ulkopuolella vähän ja itsenäisiä yrittäjiä paljon. Maanlaajuisesti toimivia jakeluyrityksiä on rajoitetusti. Useimmilla jakelijoilla on pulaa pääomasta ja logistisista resursseista. Liiketoimintaetiikka eroaa lisäksi länsieurooppalaisesta. Paikalliset kumppanit ovat kuitenkin tärkeitä, jotta saadaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus ja suuri myyntivolyymi. Bränditietoisuus on huomattavasti kasvanut keskiluokan keskuudessa. Mainostaminen on yleistynyt selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana ja sen taso on parantunut. Viime vuosina mainosmarkkinat ovat kasvaneet kaksinumeroisin luvuin. Kasvu selittyy osittain TV- (+40 %) ja radiomainonnan kallistumisella, mutta mainospalvelujen kysyntää vauhdittaa myös länsiyritysten tulo markkinoille ja näiden halu lisätä tunnettuuttaan. Monikansalliset, kulutustavaroita valmistavat yhtiöt (mm. Procter & Gamble, Unilever, L'Oreal Romania) ja matkapuhelinoperaattorit ovat tähän saakka olleet aktiivisimpia mainostajia. Television osuus mainosmarkkinoiden arvosta on yli 60 prosenttia. Suosituimpia mainoskanavia ovat yksityiset Pro TV, Acasa TV, Prima TV ja Antena 1. Kaiken kaikkiaan televisiokanavia (kansallisia ja paikallisia valtion tai yksityisten omistamia) on yli kolmekymmentä. Toiseksi eniten mainostilaa ostetaan painetusta mediasta (22 %). Ulkomainonnan osuus on noin 9 prosenttia ja radiomainonnan 6 prosenttia. Suurimpia radioasemia ovat Radio Romania Actualitati (markkinaosuus 18,7 %), Europa FM (15,3 %), Kiss FM (14,1%), Radio 21 (7,5 %) ja Pro FM (5,8 %). Mainostaminen internetissä tai elokuvateattereissa on toistaiseksi vähäistä, vain runsaan prosentin koko mainosmarkkinoiden arvosta. Ulkomainonta kasvaa voimakkaasti ja kehittyy laadullisesti. Euromedia on merkittävin ulkomainontaan erikoistunut yritys Romaniassa noin 50 prosentin markkinaosuudella. Hyvät kasvunäkymät ovat houkutelleet markkinoille myös ulkomaisia mainostoimistoja. Jo kuluvan vuosikymmenen alkupuolella markkinoille tuli News Outdoor, joka on tällä hetkellä maan toiseksi merkittävin ulkomainontaan erikoistunut yritys. Vuonna 2006 sveitsiläinen Affichage (nyt Affichage Romania) osti 75 prosentin osuuden ulkomainontaan erikoistuneesta Churchill View stä ja on nyt kolmanneksi suurin yritys sektorilla. Äskettäin markkinoille tuli myös yhdysvaltalainen Clear Channel Outdoor, joka osti 51 prosentin osuuden romanialaisesta ulko- ja neonvalomainontaan erikoistuneesta Klass Advertisingista. Romanian tärkeimpiä talouslehtiä ovat Capital Weekly ( lukijaa huhtikuussa 2007), Săptămăna Financiară ( ), Ziarul Financiar ( ) ja Business Review (63 000). Romaniassa on kymmenisen maanlaajuista päivälehteä, joista tärkeimpiä ovat: Libertatea (1,39 miljoonaa lukijaa 4/07), Jurnalul National ( ), Evenimentul Zilei ( ) sekä Romania Liberă ja Noul Adevărul. Laajalevikkisiä

10 Romanian maaraportti 10 (51) ovat myös urheilulehdet Gazeta Sportilor ( ) ja Pro Sport ( ). Lisäksi useissa kaupungeissa julkaistaan paikallisia lehtiä. Mediamarkkinoita hallitsee viisi holdingia, joiden taustalla vaikuttavat romanialaiset Sorin Ovidiu Vantu, Dinu Patriciu, Dan Voiculescu, Adrian Sarbu ja sveitsiläinen Ringier. Merkittävin julkaisija on ProMedian julkaisuyksikkö PubliMedia International. Kilpailu markkinoilla on kiristynyt, ja useat painotalot tekevät kymmenien miljoonien eurojen investointeja pärjätäkseen mm. ulkomaisia kilpailijoita vastaan. Esimerkiksi maan suurin painotalo Infopress investoi vuonna 2007 yli 15 miljoonaa euroa lisäkapasiteetin luomiseen ja alueelliseen laajenemiseen. Megapress puolestaan investoi uusiin painokoneisiin ja muihin laitteisiin 14 miljoonaa euroa ja Real-painotalo kuusi miljoonaa euroa. Vuotuinen kasvuvahti Romanian graafisen alan markkinoilla on prosentin luokkaa. Asiantuntijoiden mukaan Infopressin, joka on osa islantilaista Kvos-investointiyhtiötä, osuus kirjapainomarkkinoista on noin 60 prosenttia ja Megapressin 20 prosenttia. Vuonna 2007 Infopressin liikevaihto oli noin 60 miljoonaa euroa, kun taas Megapressin liikevaihto jäi noin 27 miljoonaan euroon. Voitot sektorilla ovat melko alhaiset, keskimäärin noin 10 prosenttia. Hitaan käynnistymisen jälkeen franchising on kehittynyt Romaniassa viime vuosina varsin nopeasti. Franchising-ketjuja oli vuonna 2007 jo noin 350, kun niitä vuonna 2000 oli vain 18. Noin 70 prosenttia franchising-yrityksistä on ulkomaisia ja 30 prosenttia kotimaisia. Franchisingiin liittyvä lainsäädäntö on periaatteiltaan samanlainen kuin muissakin maissa. Markkinoilla ovat jo useimmat tunnetut yhdysvaltalaiset ja länsieurooppalaiset franchising-yritykset, kuten Coca-Cola, Pepsi Co, Pizza Hut, KFC, Versace Jeans, Shell, Hertz ja AGIP. Franchising-toiminnan laajentamista jarruttaa sopivien liiketilojen puute. Markkinointitutkimuksia ja testauksia tekevät sekä itsenäiset yritykset (mm. IRSOP) että erilaiset instituutit (Institute of World Economy, Romanian Chamber of Commerce and Industry). Kokeneiden markkinatutkijoiden määrä on kuitenkin vielä vähäinen. Luotettavan markkinatiedon saamista vaikeuttaa myös se, että julkinen hallinto ja yritykset julkaisevat tietoa vähemmän kuin lännessä. Lisäksi informaatio on usein pelkästään romanian kielellä.

11 Romanian maaraportti 11 (51) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e BKT (muutos %) 8,5 4,2 7,9 6,0 7,1-2,8 1,8 Yksityinen kulutus (muutos, %) Investoinnit kiinteään pääomaan (%) 10,8 9,4 11,4 10,2 8,4-4,4 2,1 10,1 12,7 19,3 28,9 19,3-14,5 1,6 Työttömyysaste, % 6,3 5,9 5,2 4,1 4,4 7,6 5,9 Inflaatio, %, keskiarvo 11,9 9,0 6,6 4,8 7,8 5,4 4,2 Vaihtotaseen vaje, (% BKT:sta) Teollisuustuotannon kasvu, (%) -5,1-8,7-10,4-13,6-12,4-9,3-8,7 5,3 2,0 7,1 5,4 6,0-8,0 4,0 Vaihtokurssi RON:EUR 4,05 3,62 3,52 3,34 3,68 4,36 4,46 Vaihtokurssi RON:USD 3,26 2,91 2,81 2,44 2,52 3,30 3,22 Lähde: EIU, 06/2009 Bruttokansantuote BKT:n rakenne vuonna 2006 Maatalous 8,1 % Muut 38,5 % Teollisuus 23,9 % Kuljetus ja tietoliikenne 11,1 % Rakentaminen 7,1 % Kauppa 11,3 % Lähde: Romanian National Prognosis Commission Romanian talous kääntyi kasvusuuntaiseksi vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella ja on kasvanut sen jälkeen keskimäärin selvästi yli viiden prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2007 talouskasvu hidastui maan tilastoviraston mukaan kuuteen prosenttiin edellisvuoden 7,9 prosentista. Lasku johtui ennen kaikkea kesän

12 Romanian maaraportti 12 (51) 2007 kuivuuden aiheuttamista ongelmista maataloudelle, mikä kuvastaa hyvin maatalouden suurta merkitystä niin talouskasvulle, työllisyydelle kuin viennillekin. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli peräti 8,2 prosenttia, ja koko vuoden talouskasvun on ennustettu nousevan yli kahdeksan prosenttiin. Kansainvälisen talouskriisin odotetaan kuitenkin hidastavan talouskasvua keskimäärin 4,7 prosenttiin vuosina Kauppa- ja vaihtotaseen vajeet pysyvät suurina vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Talouden viime vuosien odotettuakin suotuisammasta kehityksestä huolimatta Romanialla on vielä paljon tehtävää, ennen kuin se pääsee lähellekään EU:n keskitasoa. Tällä hetkellä bruttokansantuote henkeä kohti on vain runsas kolmannes EU:n keskitasosta, kun se EU25:n köyhimmässä maassa Latviassa on noin 48 prosenttia. Talouskasvun jatkuessa nykyisellä tasolla EU:n keskimääräisen tason saavuttamiseen voi mennä parikymmentä vuotta. Romanian lähivuosien kehitys on voimakkaasti sidoksissa talouskehitykseen EUmaissa, jotka ostavat noin 70 prosenttia Romanian vientituotteista. Erityisen merkittävää Romanialle on talouskehitys Saksassa ja Italiassa, joihin menee vuosittain yli 30 prosenttia Romanian viennistä. BKT:n kasvu vuosina , ennuste Muutos % ,4 7,9 8,6 6,0 4,1 2, e 2009e Lähteet: Romanian keskuspankki 7/2008, EIU 11/2008

13 Romanian maaraportti 13 (51) Inflaatio Inflaatiokehitys , ennuste Keskimääräinen muutos % ,9 9,0 8,1 6,6 5,3 4, e 2009e Lähteet: Romanian tilastovirasto, Romanian keskuspankki 7/2008, EIU 11/2008 IMF vaati 1990-luvulla toistuvasti Romanian viranomaisia taistelemaan määrätietoisemmin inflaatiota vastaan. Tilanne on parantunut, mutta alueellisessa vertailussa inflaatio on Romaniassa edelleen korkealla tasolla. Vuoden 2007 kuluessa keskimääräinen inflaatiovauhti hidastui 4,8 prosenttiin edellisvuoden 6,6 prosentista. Inflaatio kuitenkin kiihtyi vuoden loppupuolella kesän kuivuuden aiheuttaman elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi ja lähenteli seitsemää prosenttia vuoden 2007 lopussa. Elintarvikkeiden hintojen nousu on jatkunut myös vuoden 2008 alkupuolella, minkä lisäksi inflaatiota kiihdyttävät kaasun ja sähkön hinnan nousu. Vuoden toisella puolikkaalla inflaatiota nostavat myös tupakan ja alkoholin valmisteverojen korotus, palkkojen nopea kasvu sekä useiden hallinnollisesti ohjattujen hintojen nousu. Keskimääräisen inflaation ennustetaan voimistuvan kuluvana vuonna 8,1 prosenttiin. Vuoden lopun inflaation ennakoidaan olevan 6,6 prosenttia, eli lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan keskuspankin tavoite. Vuoden 2009 loppuun mennessä inflaatio laskee keskuspankin ennusteen mukaan 5,3 prosenttiin. Inflaatio jarruttaa suuren vaihtotaseen ohella vielä useita vuosia Romanian mahdollisuuksia aloittaa vakavasti neuvottelut euroon siirtymisestä. Vaihtotase Vaihtotaseen suuri alijäämä on ollut koko kuluneen vuosikymmenen ajan Romanian talouden keskeisimpiä ongelmia. Merkittävin syy alijäämiin on ollut kauppataseen suuri vaje. Kasvavaa tuontitarvetta ei ole pystytty teollisuustuotannon kehittymättömyyden vuoksi riittävästi tasapainottamaan viennillä.

14 Romanian maaraportti 14 (51) Tuonnin kasvu heijastaa talouden rakenteellisia heikkouksia. Kulutusluottojen yleistyminen ja reaalipalkkojen nousu lisäävät kysyntää, jota kotimainen tuotanto ei pysty tyydyttämään. Luottojen ja palkkojen reaalikasvu nosti vuonna 2007 vähittäiskaupan liikevaihtoa lähes 18 prosenttia edellisvuodesta. Tuontilukuja kasvattivat myös teollisuuden investoinnit. Tämän vuoksi kauppavaje nousi vuonna 2007 yli 17 miljardiin euroon. Suuren kauppavajeen vuoksi myös vaihtotaseen vaje nousi ennätykselliseen 13,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Teollisuuden uudelleenorganisointi vaatii vielä useita vuosia huomattavia investointeja länsiteknologiaan ja komponentteihin, minkä vuoksi vaihtotaseen vajeet pysyvät suurina myös lähivuosina. Kauppataseen aiheuttamaa vajetta saadaan jossain määrin kompensoitua suorilla ulkomaisilla investoinneilla, joiden määrä alkoi selvästi kasvaa EU-jäsenyyden alla. Merkittävä tulolähde ovat ulkomailla työskentelevien romanialaisten kotimaahan lähettämät palkkatulot, joiden arvo kasvoi vuonna 2007 noin 24 prosenttia edellisvuodesta 4,6 miljardiin euroon (yli neljännes vaihtotaseen vajeesta). Talouspolitiikka Vuoden 2004 lopussa väistynyt pääministeri Adrian Nastasen (Sosiaalidemokraattinen puolue) johtama vähemmistöhallitus onnistui vakauttamaan Romanian poliittista elämää ja sen toiminta oli määrätietoisempaa kuin edeltäjiensä. Sosiaalidemokraatit voittivat myös marraskuun 2004 lopussa järjestetyt parlamenttivaalit sekä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen. Korruptiosta ja vaalivilpistä epäillyt vallanpitäjät menettivät kuitenkin kannatustaan vuoden viimeisinä kuukausina ja järjestetyn presidentinvaalien toisen kierroksen voittikin opposition ehdokas Traian Băsescu (Demokraattinen puolue). Presidentti Băsescu nimitti hallituksen muodostajaksi Călin Popescu-Tăriceanun (Kansallisliberaalinen puolue), jonka kokoaman hallituksen parlamentti hyväksyi Uusi hallitus sai ensi töikseen hyväksyttyä uuden verolain, jonka mukaan tulovero henkilö- ja yritysverotuksessa laski vuoden 2005 alussa yhtenäiseen 16 prosenttiin. Aikaisemmin yritysten tulovero oli 25 prosenttia ja henkilökohtaisen tuloveron katto 40 prosenttia. Veroprosentin olennaisella alentamisella pyritään houkuttelemaan tulot harmaalta sektorilta virallisen verotuksen piiriin ja lisäämään sitä kautta valtion tuloja. Alhaisemman verokannan uskotaan myös tuovan enemmän ulkomaisia investoijia maahan. Hallituksen yhteistyö on kangerrellut koko hallituskauden ajan ja hallitus olisi luultavasti jo hajonnut, elleivät EU-jäsenyysneuvottelut olisi pitäneet sitä koossa. Joulukuun 2006 alussa kolme Konservatiivipuolueen ministeriä jätti neljän puolueen koalitiohallituksen mm. verouudistukseen liittyneen eripuran vuoksi. Vuoden 2007 alkupuolella suhteet kiristyivät uudistusten hitaan etenemisen vuoksi myös hallituksen

15 Romanian maaraportti 15 (51) pääpuolueiden, Kansallisliberaalisen ja Demokraattisen puolueen välillä siinä määrin, että huhtikuun alussa pääministeri Tăriceanu savusti ulos hallituksesta Demokraattisen puolueen ministerit. Tăriceanun vähemmistöhallituksessa on nyt seitsemäntoista Kansallisliberaalista puoluetta ja neljä Unkarin Demokraattista Unionia edustavaa ministeriä. Välit ovat olleet kireät myös presidentin ja pääministerin välillä. Huhtikuussa 2007 tilanne kärjistyi siihen pisteeseen, että parlamentin enemmistö äänesti presidentti Traian Basescun määräaikaisen erottamisen puolesta. Băsescua epäiltiin perustuslain vastaisesta toiminnasta ja poliittisen kriisin aiheuttamisesta kansanäänestyksessä valtaosa äänestäjistä vastusti presidentin asettamista syytteeseen, minkä vuoksi perustuslakituomioistuimen oli asetettava presidentti Băsescu takaisin virkaansa. Poliittinen eripura jarruttaa uudistusten toteuttamista vaalikauden loppuun saakka. Valtiontalous edelleen alijäämäinen IMF on suositellut Romanian hallitukselle budjettivajeen laskemista alle yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta vielä vuonna 2007 budjettivaje oli 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna Romanian budjetin menopuoli painottui infrastruktuuri-, terveydenhoito- ja koulutushankkeisiin sekä maatalouden ja maaseudun kehittämiseen. Budjettivaroja tarvitaan vielä vuosia eteenpäin myös rapautuneen infrastruktuurin kehittämiseen ja teollisuuden modernisointiin. Maastrichtin kriteerien mukaan euroalueeseen pyrkivän maan budjettivaje ei saisi olla enempää kuin kolme prosenttia bkt:sta. EU-tuet Vuosina Romania saa EU:n koheesio- ja rakennerahastoista tukea lähes 20 miljardia euroa kehityshankkeidensa toteuttamiseen. Komission ja Romanian hallituksen välillä allekirjoitetun sopimuksen mukaan tukivaroja kohdennetaan seitsemään toimenpideohjelmaan, joiden tavoitteena on edistää talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja, vahvistaa henkistä pääomaa, vähentää alueellisia kehityseroja ja varmistaa maan tasapainoinen kehitys. Suurin epäilyksen aihe on Romanian hallinnon kyky ottaa vastaan EU-tukia. Ongelmia on varsinkin paikallistasolla, jossa ei ole koulutettua ja kielitaitoista henkilökuntaa hoitamaan paperiasioita ja jakamaan varoja tarkoituksenmukaisesti. Yksityistäminen Yksityistäminen ei Romaniassa juuri edistynyt ennen vuotta 1996, johon saakka maata hallitsivat pääasiassa entiset kommunistit. Silloisen presidentti Ion Iliescun johtamat postkommunistit onnistuivat yksityistämään vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta suuret jäivät valtion käsiin. Vuonna 1996 valtaan nousseet

16 Romanian maaraportti 16 (51) keskustaoikeistolainen Demokraattinen konventio ja Sosiaalidemokraattinen unioni päättivät nopeuttaa yksityistämistä ja teollisuuden modernisointia vapautettuaan ensin lähes kaikki säännellyt hinnat. Suuryritysten yksityistäminen ja rakenneuudistukset eivät lupauksista huolimatta edenneet tämänkään hallituksen aikana poliittisten ryhmittymien sisäisten erimielisyyksien ja taloudellisen vallan menettämisen pelon vuoksi. Pääomapula hidasti omalta osaltaan omaisuuden siirtoa. EU-jäsenyyden alla yksityistäminen eteni nopeammin ja muutaman vuoden sisällä saatiin yksityistettyä huomattava määrä valtion yrityksiä mm. pankki- ja energiasektoreilla. Yksityistämisiä hoitaa Authority for State Assets Recovery (AVAS). Työvoima Työttömien määrä kasvoi Romaniassa koko 90-luvun toisen puolikkaan ajan, mutta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella työllisyystilanne on selvästi parantunut ja kääntynyt joillakin alueilla ja toimialoilla jo työvoimapulaksi. Vuonna 2007 työttömyysaste laski ennätyksellisen alhaiseen 4,3 prosenttiin työvoimasta. Työttömiä on vähiten Bukarestissa (työttömyysaste 1,8 prosenttia) sekä Ilfovin (1,2 %) ja Timisin (1,3 %) maakunnissa. Työttömyysaste on korkein Mehedintin (8,2 %), Vasluin (8,2 %), Covasnan (7 %) ja Teleormanin (6,7 %) maakunnissa. Alhainen työttömyys johtuu osittain siitä, että noin kaksi miljoonaa romanialaisista (viidennes työikäisestä väestöstä) työskentelee vakinaisesti tai tilapäisesti ulkomailla. EU-jäsenyyden toteuduttua valtiojohdon suuri huolenaihe onkin, että koulutettu työvoima lähtee entistä herkemmin ulkomaille paremman palkan ja elintason perässä. Jäsenyyden alkuvaiheessa siirtymistä naapurimaihin jarruttavat useiden jäsenmaiden työvoiman siirtymiselle asettamat rajoitukset. Tällä saadaan estettyä siirtyminen vakinaiseen työsuhteeseen, mutta toisaalta se voi ajaa työpaikan etsimiseen pimeiltä markkinoilta. EU-maiden kansalaisina romanialaisilla on oikeus oleskella toisessa EU-maassa kolmen kuukauden ajan ilman virallista rekisteröitymistä. Saadakseen pidettyä koulutetun työvoiman kotimaassa hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota palkkatason nostamiseen. Vuonna 2006 keskimääräinen palkkataso nousi reaalisesti 15 prosenttia ja vuonna 2007 edelleen 21,9 prosenttia. Toukokuussa 2008 keskimääräinen bruttopalkka oli RON (486 ) ja nettopalkka RON (356 ). Työnantajalle palkkakustannukset nousevat kuitenkin huomattavasti korkeammiksi erilaisten vero- ja sosiaalikulujen vuoksi. Palkkataso on korkein Bukarestissa ja alhaisin maan koillis- ja kaakkoisosissa. Minimipalkka nousi 500 leihin kuukaudessa vuoden 2008 alussa. Läntisille yrityksille suureksi haasteeksi viime vuosina on muodostunut korkeammin koulutetun työvoiman pitäminen palkkalistoillaan. Yrityksen vaihto on huomattavasti yleistynyt henkilökunnan siirtyessä etujen perässä muihin kansainvälisiin yrityksiin tai ulkomaille. Ulkomaisen yrityksen on kehitettävä paikallisiin olosuhteisiin ja yrityskulttuuriin sopiva henkilöstöpolitiikka. Palkka pelkästään ei ole riittävä kannustin,

17 Romanian maaraportti 17 (51) vaan urakehityksestään kiinnostuneet nuoret odottavat mm. jatkokoulutusta ja etenemismahdollisuuksia. Ammattitaitoisen työvoiman puute esimerkiksi rakennussektorilla nostaa lähivuosina nopeasti palkkatasoa. Rakennusalan yhdistyksen ARACOn mukaan keskimääräinen palkka sektorin johtoportaalle nousee kuluvana vuonna prosenttia edellisvuodesta. Koska kotimaassa ei ole riittävästi alan ammattilaisia, joudutaan johtoportaaseen palkkaamaan ulkomaalaisia. Noin kaksi miljoonaa romanialaista työskentelee maan rajojen ulkopuolella useissa Euroopan maissa. Näiden kotimaahan lähettämien rahalähetysten arvo oli vuonna 2007 noin 4,6 miljardia euroa. Rahalähetysten merkitys Romanian taloudelle on erittäin suuri, sillä niillä saadaan merkittävästi paikattua mm. vaihtotaseen vajetta. Hallitus miettii keinoja tämän työvoimareservin houkuttelemiseksi kotimaahan, jossa on useilla aloilla (esim. rakentaminen) jo pula koulutetusta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Keskimääräisiä palkkoja eräillä tuotannonaloilla toukokuussa 2008 Brutto, RON Netto RON Maatalous Metsätalous Teollisuus keskimäärin Kaivosteollisuus Elintarvike- ja juomateollisuus Tekstiiliteollisuus Puu- ja puunjalostusteollisuus Sellu- ja paperiteollisuus Öljynjalostusteollisuus Metallurgia Metallituoteteollisuus Koneenrakennus Telekommunikaatiolaitteiden tuotanto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Rahoitussektori Keskipalkka Lähde: Romanian tilastovirasto

18 Romanian maaraportti 18 (51) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Romanian tavaravienti ja tuonti v (mrd. USD) e 2009e 2010e Vienti 23,5 27,7 32,3 40,3 49,4 40,1 43,7 Tuonti 27,6 37,3 47,2 64,5 76,2 56,2 62,5 Kauppatase -4,2-9,6-14,8-24,2-26,8-16,1-18,7 Lähde: EIU, 06/2009 Romanian ulkomaankauppa pysyi lähes samalla tasolla koko 90-luvun toisen puolikkaan ja alkoi kasvaa vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Vuonna 2000 vienti oli jo merkittävin talouskasvuun myötävaikuttanut tekijä. Samanaikaisesti myös tuonti alkoi kasvaa talouden uudistustarpeiden ja kotimaisen kysynnän kasvun vuoksi. Tuonnin kasvu on ollut koko ajan selvästi viennin kasvua voimakkaampaa, minkä vuoksi kauppataseen vaje on vuosi vuodelta kasvanut. Romanian vienti Vuonna 2007 euromääräinen vienti kasvoi 13,7 prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 29,4 miljardia euroa Vuoden 2008 tammi-huhtikuussa vienti kasvoi 16,7 prosenttia ja oli arvoltaan 10,7 miljardia euroa Romanian merkittävimpiä vientituotteita ovat koneet ja laitteet, vaatteet ja tekstiilit, metallituotteet Romanian viennin rakenne koki huomattavan muutoksen 1990-luvulla. Kun luvulla Neuvostoliittoon ja pieniin SEV-maihin menivät kaupaksi pitkälle jalostetut investointitavarat, on Romania viime vuosikymmenellä hankkinut eniten vientituloja vaatteiden ja tekstiilien sekä metallituotteiden viennillä. Vasta viime vuosina kone- ja laitevienti on alkanut voimistua, kun taas esimerkiksi vaatteiden sopimusvalmistus on vähentynyt. Teollisuuden yksityistäminen ja modernisointi monipuolistanevat jatkossa tuotanto- ja vientirakennetta länsimaiseen suuntaan.

19 Romanian maaraportti 19 (51) Lähde: Romanian tilastovirasto Vuonna 2007 ja vuoden 2008 alkupuolella koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (erityisesti Renault Dacian henkilöautot) olivat merkittävimpiä vientituotteita, joiden yhteenlaskettu osuus viennistä oli lähes 34 prosenttia. Toiseksi tärkeimmäksi vientituoteryhmäksi ovat nousseet metallurgiatuotteet, joiden osuus oli vuoden 2008 tammi-huhtikuussa 16,3 prosenttia. Tekstiilituotteet ja vaatteet olivat kolmanneksi merkittävin vientituoteryhmä 16,1 prosentin osuudella, mutta niiden euromääräinen vienti laski neljä prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta. Romanian tuonti Viennin rakenne tammi-huhtikuussa 2008 Maataloustuotteet 4,3 % Kemialliset tuotteet, muovi 9,2 % Muut 9,7 % Kivennäisainetuotteet 10,5 % Kulkuneuvot 11,2 % Tekstiilit ja vaatteet 16,1 % Koneet ja laitteet 22,7 % Metallurgia 16,3 % Vuonna 2007 Romanian euromääräinen tuonti kasvoi 24,9 prosenttia edellisvuodesta 50,9 miljardiin euroon Vuoden 2008 tammi-huhtikuussa euromääräinen tuonti kasvoi 16,4 prosenttia 17,8 miljardiin euroon Romanian merkittävimpiä tuontituotteita ovat erilaiset koneet ja laitteet sekä polttoaineet Tuontilaskua ovat nostaneet erityisesti energiatuotteet ja henkilöautot Romanian tuonnissa suurin tuoteryhmä ovat koneet ja laitteet, joiden osuus oli vuoden 2007 tammi-huhtikuussa 23,5 prosenttia (+6,4 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta). Merkittävimpiä artikkeleita tässä ryhmässä olivat kattilat, turbiinit ja moottorit, sähkö- ja tietokoneet, elektroniikka ja eri teollisuudenalojen koneet. Henkilöautojen ja muiden kuljetusvälineiden tuonti kasvoi 36,6 prosenttia ja niiden osuus tuonnissa kasvoi 14,4 prosenttiin. Kivennäisainetuotteiden (pääasiassa öljy ja polttoaineet) tuonnissa kasvu oli 39,6 prosenttia ja metallituotteiden 12,3 prosenttia. Kemiallisten tuotteiden euromääräinen tuonti kasvoi 22,6 prosenttia, kun taas vaatteiden ja tekstiilien tuonti laski noin prosentin edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta.

20 Romanian maaraportti 20 (51) Tuonnin rakenne tammi-huhtikuussa 2008 Tekstiilit 6,5 % Muut 23,3 % Kemialliset tuotteet 8,1 % Metallit ja - tuotteet 10,8 % Koneet ja laitteet 23,5 % Kivennäisainetuotteet 13,4 % Kulkuneuvot 14,4 % Lähde: Romanian tilastovirasto (Insse) Tärkeimmät kauppakumppanit EU-maiden osuus Romanian ulkomaankaupassa on vuosi vuodelta kasvanut ja on jo yli kaksi kolmannesta koko ulkomaankaupasta. Merkittävimpiä kauppakumppaneita EU-alueella ovat Saksa, Italia ja Ranska. Tuonnissa Venäjän osuus on suhteellisen suuri öljytuonnin vuoksi. Tuonnissa myös Kiina on vuosi vuodelta kasvattanut osuuttaan ja on ohittanut jo Romanian perinteiset tuojat, Itävallan ja Unkarin. Turkki on perinteisesti ollut merkittävä kumppani sekä viennissä että tuonnissa. Tärkeimmät vienti- ja tuontimaat vuoden 2008 tammi-huhtikuussa Vienti % Tuonti % Saksa 16,0 Saksa 16,8 Italia 15,9 Italia 11,8 Turkki 8,3 Unkari 6,8 Ranska 7,4 Venäjä 6,2 Unkari 5,5 Ranska 6,2 Bulgaria 4,2 Turkki 5,3 Iso-Britannia 3,5 Itävalta 5,0 Ukraina 2,7 Kazakstan 4,6 Espanja 2,3 Alankomaat 3,8 Itävalta 2,2 Kiina 3,6 Muut 32,0 Muut 29,9 Lähde: Romanian tilastovirasto Kauppa Suomen kanssa Vuonna 2008 Suomen vienti Romaniaan kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 191,62 miljoonaa euroa.

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Näköaloja Venäjälle; - tietoja ja tietolähteitä Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 IBS News Maria Autio 9.5.2006 9.5.2006 2 IBS News!International Business

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot