Pohjoismainen sähkömarkkina ja edelläkävijyyden eväät
|
|
- Susanna Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjoismainen sähkömarkkina ja edelläkävijyyden eväät
2 Kilpailukyky Kestävä kehitys Tasapaino? Tasapaino? Kestävä Toimitusvarmuus Toimitusvarmuus
3 Sisältö: 1. Askel askeleelta kohti eurooppalaista sähkömarkkinaa... 5 Miten nykyinen pohjoismainen sähkömarkkina on syntynyt? Eurooppalainen sähkömarkkina miksi? 2. Pohjoismainen sähkömarkkina nyt... 6 Pohjoismaisen sähkömarkkinan rakenne Markkinatoimijat Miten pohjoismainen sähkömarkkina toimii tänään? Mitä kehityskohteita pohjoismaisessa sähkömarkkinassa on? Sähkön tuotanto Sähkön siirto ja jakelu Sähkön myynti Sähkön tukkuhinnan muodostuminen 3. Tehokas sähkömarkkina palvelee sekä ihmisiä että ympäristöä Pohjoismainen sähkömarkkina toimii varsin hyvin Tehokas markkina on kuluttajan kannalta luotettavin ja edullisin Millainen pohjoismainen sähkömarkkina voisi parhaimmillaan olla ja mitä sen toteutuminen edellyttää nykytilaan verrattuna 4. Entistä tehokkaampi sähkömarkkina on kaikkien etu Tehokas sähkömarkkina hyödyttää sekä sähkön käyttäjiä, tuottajia ja siirtäjiä että koko yhteiskuntaa
4 Aluksi Sähkön rooli yhteiskunnassa on keskeinen. Sähkö on merkittävä hyvinvoinnin ja korkean elintason mahdollistaja. Sähkö on myös varsin poikkeuksellinen tuote, sillä se on sidottu sekä aikaan ja paikkaan. On siis varsin ymmärrettävää - ja myös suotavaa että sähköstä ja sähkömarkkinan toimivuudesta keskustellaan ja kannetaan huolta yhteiskunnassa laajalti. Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivuus on herättänyt vilkasta ja osin kiivastakin keskustelua puolesta ja vastaan parin viime vuoden aikana. Oltiinpa markkinan toimivuudesta mitä mieltä tahansa, yhteinen näkemys on, että sen toimintaa voidaan parantaa. Pohjoismaat ovat muiden Euroopan maiden tavoin sitoutuneet mm. ilmastonmuutosta, uusiutuvia energianlähteitä ja energian toimitusvarmuutta koskeviin tavoitteisiin. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ylipäätään, ja erityisesti jos tavoitteeksi asetetaan kustannusten minimoiminen, edellyttää hyvin toimivaa sähkömarkkinaa. Voidaan siten sanoa, että pohjoismaisen sähkömarkkinan toimintaa ei vain voi vaan myös pitää parantaa. Fortum on vahvasti sitä mieltä, että tehokkaasti toimiva alueellinen - ensin pohjoismainen ja aikanaan eurooppalainen - sähkömarkkina on niin ihmisten kuin ympäristön etu. Keskeinen edellytys tehokkuudelle on kilpailun lisääminen sähkön tuotannossa ja myynnissä. Jotta pystytään luomaan kilpailun lisääntymisen vaatimat tasapuoliset kilpailuedellytykset, tarvitaan toimia sekä energiasektorilta, viranomaisilta että poliittisilta päättäjiltä. Meidän tavoitteemme on kannustaa rakentavaa keskustelua siitä, miten pohjoismaista sähkömarkkinaa pitäisi kehittää. Keskustelun pohjaksi esitämme seuraavassa näkemyksen siitä, millainen toimiva pohjoismainen sähkömarkkina parhaimmillaan voi olla ja mitä nykytilanteeseen nähden pitäisi tehdä, jotta se voisi toteutua. Mikael Lilius toimitusjohtaja Fortum Oyj
5 1. Askel askeleelta kohti eurooppalaista sähkömarkkinaa Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimintatavat muuttuivat perusteellisesti 1990-luvulla, jolloin markkinat avattiin kilpailulle. Keskeistä sähkömarkkinoiden avaamisessa oli kilpailtujen liiketoimintojen (sähkön tuotanto ja myynti) eriyttäminen monopoliliiketoiminnoista (sähkönsiirto ja -jakelu). Muutos vaikutti huomattavasti alan yritysten toimintatapoihin ja toiminnan taloudellisiin edellytyksiin sekä pakotti yritykset toimimaan entistä asiakaslähtöisemmin. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen taustalla on ajatus siitä, että vapaa kilpailu johtaa olemassa olevien resurssien tehokkaaseen käyttöön. Pitkällä aikavälillä kilpailu myös ohjaa investointeja siten, että toimitusvarmuudesta huolehditaan ilman ylimitoitettuja investointeja, jotka tulisivat asiakkaiden ja/tai yhteiskunnan maksettaviksi. Laajempi sähkömarkkina tarjoaa kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja lisää niin kuluttajien kuin tuottajienkin määrää markkinoilla. Tällöin niiden suhteellinen koko pienenee, mikä lisää kilpailua. Myös ympäristöhaasteisiin voidaan yhdessä vastata kustannustehokkaammin kuin mitä kansallisin toimin olisi mahdollista. Lisäksi laajempi markkina parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja tuo vakautta. Sähkömarkkinan avaaminen kilpailulle ja sen laajentaminen yli kansallisten rajojen tukevat toisiaan. Asiakkaille, eli sähkön käyttäjille, ne tuovat vakautta ja takaavat aina edullisimman hinnan. Alueiden kautta eurooppalaiseksi markkinaksi Euroopan Unionin kantava ajatus on, että kansallisia markkinoita laajemman eurooppalaisen markkinan ansiosta tavaroiden ja palvelujen tuottaminen tapahtuu siellä, missä se yhteisten pelisääntöjen puitteissa on tehokkainta. Sama periaate koskee myös sähkömarkkinoita. EU:n tavoitteena onkin eurooppalaisen energiasisämarkkinan luominen. Euroopan komission strategian mukaisesti EU:n sähkömarkkina luodaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan kansallisten markkinoiden pohjalta alueelliset markkinat, joista pohjoismainen markkina on yksi esimerkki. Toisessa vaiheessa alueelliset markkinat yhdistetään yhtenäiseksi eurooppalaiseksi sähkömarkkinaksi.
6 2. Pohjoismainen sähkömarkkina nyt Sähkömarkkinan toimintoja ovat sähkön tuotanto, siirto ja jakelu sekä myynti. Sähkön tuotanto ja myynti ovat kilpailtuja liiketoimintoja, sähkön siirto ja jakelu sen sijaan luonnollisia monopoleja. Sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta, ts. sähkön siirto ja jakelu, muista sähköliiketoiminnoista, ts. tuotannosta ja myynnistä, toisistaan riippumattomiksi yksiköiksi. Toimijoiden määrä pohjoismaisella markkinalla on suuri ja keskittyneisyys vähäistä verrattuna muuhun Eurooppaan, monista muista teollisuudenaloista puhumattakaan. Asiakkaita eli sähkön loppukäyttäjiä ovat sekä yritykset ja yhteisöt, julkinen sektori että kotitaloudet. TUOTANTO 395 TWh >350 yritystä JAKELU 14 miljoonaa asiakasta ~500 yritystä MYYNTI 14 miljoonaa asiakasta >450 yritystä Muut Vattenfall Muut Fortum Vattenfall Muut Fortum Dong Energy 41% Fortum 61% E.ON 65% Vattenfall E.ON Dong Energy Hafslund Dong Energy E.ON Statkraft Hafslund Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimijat * Sähkön tuotanto Pohjoismaissa tuotetaan sähköä useasta eri energianlähteestä ja eri tuotantomenetelmillä. Tärkeimmät energianlähteet ovat vesivoima, ydinvoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet, turve sekä tuuli. Pohjoismaihin myös tuodaan varsin runsaasti sähköä Venäjältä, Virosta ja ajoittain myös Saksasta. Sähkön tarve vaihtelee vuodenajasta, viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippuen. Pohjoismaissa sähköä käytetään paljon lämmitykseen, joten myös ulkolämpötila vaikuttaa sähkönkulutukseen huomattavasti. Koska sähkönkulutuksen ja tuotannon on oltava kaiken aikaa tasapainossa, on kulutuksen vaihdellessa tuotantoa kyettävä sopeuttamaan nopeasti. Erityyppisten voimalaitosten kustannusra- TWh/a Vuosittainen sähköntuotanto ja tuonti Pohjoismaissa. Nettotuonti Tuuli Muut Biomassa Maakaasu Turve Öljy Hiili Ydinvoima Vesivoima *Tanskan ja Suomen rakenteelliset muutokset, so. Dong Energy ja Fortum-E.ON Finland kauppa otettu huomioon
7 kenteet, ja siten myös niiden optimaalinen ajotapa, poikkeavat toisistaan huomattavasti. Osalla voimalaitoksista kiinteät kustannukset, esimerkiksi investointikustannukset, ovat hyvin korkeat. Niiden rakentaminen kannattaa vain siinä tapauksessa, että ne voivat käydä korkealla käyttöasteella ympäri vuoden. Esimerkiksi ydinvoimalaitokset ovat tällaisia laitoksia, ja ne ovat käynnissä ja ajavat täysillä aina, kun se teknisesti on mahdollista. Osalla voimalaitoksista taas käyttökustannukset, lähinnä polttoainekustannukset, ovat suuret suhteessa tuotettuun energiaan (kaasuturbiinit) sekä hiileen tai öljyyn perustuva säädeltävä lauhdevoima). Tällaisten voimalaitosten avulla pystytään kattamaan lyhytkestoisia sähkön kulutuspiikkejä. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi. Vesivoimalaitokset ovat joko joki- tai säännöstelyvoimalaitoksia. Jokivoimalaitoksessa, joita Suomen vesivoimalaitokset pääosin ovat, laitoksen oman padon avulla aikaansaatu allas pystyy hoitamaan vain lyhytaikaisen säädön, kun taas säännöstelyvoimalaitoksella, jossa vettä varastoidaan suuriin varastoaltaisiin, voidaan säädellä tuotantoa jopa vuositasolla ja siirtää tuotantoa kulutusta vastaaviin aikoihin. Säännöstelyvoimalaitoksia on erityisesti Norjassa ja Ruotsissa. Normaalivuotena Pohjoismaissa noin puolet sähköntarpeesta katetaan vesivoimalla. Kuivan ja märän vuoden ero vesivoimatuotannossa voi olla yli 60 TWh, eli noin 15 % sähkön kulutuksesta. Kuivana vuonna vähäistä vesivoiman määrää korvataan lauhdetuotannolla ja sähkön tuonnilla. Sähkön siirto Kantaverkkoyhtiöiden tehtävänä on siirtää sähköä valtakunnallisessa kantaverkossa, ylläpitää ja vastata järjestelmässä sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellisestä tasapainosta ja laadusta, selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla, kehittää sähköverkkoa ja edistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia. Yhtiöt omistavat kansalliseen suurvoimansiirtoon tarvittavien kantaverkkojen lisäksi myös rajayhdysjohdot esimerkiksi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Pohjoismaisen sähkömarkkinan tehokkaan toiminnan edellytys on ollut kantaverkkoyhtiöiden läheinen yhteistyö. Pohjoismaissa kantaverkkoyhtiöt on omistuksellisesti eriytettyjä ja ne ovat riippumattomia sähköntuottajista. Ne siirtävät kaikkien tuottajien sähköä samoilla ehdoilla. Suomessa kantaverkkoyhtiö on Fingrid Oyj, jonka riippumattomuus on taattu lailla. Riippumattomuuden toteutumista valvoo kauppa- ja teollisuusministeriö. Muissa Pohjoismaissa kantaverkko on valtion omistuksessa. Sähkön jakelu Sähkönsiirrosta jakeluverkoissa, toisin sanoen kantaverkon ja loppuasiakkaan välillä, vastaavat alueelliset verkkoyhtiöt. Sähkönjakelu on viranomaisten sääntelemää liiketoimintaa. Sääntely vaikuttaa kaikkiin sähköverkon toimijoihin. Sähkön käyttäjälle sääntelyn tehtävänä on varmistaa kohtuulliset hinnat ja hyvälaatuinen sähkön toimitus. Yhteiskunnan kannalta tähdätään luotettavaan sähköjärjestelmään ja kohtuullisiin kustannuksiin. Sähkön jakelijoita koskee verkon ylläpito- ja kehittämisvelvollisuus, sähkönkäyttöpaikkojen ja tuotantolaitosten liittämisvelvollisuus sekä sähkön siirtovelvollisuus jakeluverkoissaan. Verkkolupaan liittyy maantieteellinen vastuualue, jolla luvan saaneella verkkoyhtiöllä on yksinoikeus ja velvollisuus rakentaa jakeluverkkoa. Verkkoyhtiöiden on kantaverkkoyhtiöiden tavoin siirrettävä verkossaan minkä tahansa yhtiön myymää sähköä samoilla ehdoilla. Verkko-
8 yhtiön, joka myös myy sähköä on eriytettävä nämä toiminnot viranomaisen hyväksymällä ja valvomalla tavalla toisistaan riippumattomiksi yksiköiksi. Energiamarkkinaviranomaiset myös määrittävät verkkoyhtiöille tuoton ylärajan, mikä tarkoittaa, että käytännössä sähkön jakeluhinta on viranomaisten valvonnassa. Niin toimintojen eriyttämistä koskevat yksityiskohdat kuin tapa, jolla tuoton yläraja asetetaan, vaihtelevat huomattavasti Pohjoismaasta toiseen. Sähkön myynti Sähkön tuottaja voi myydä tuottamansa sähkön joko pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa tai suoraan sähkön suurkäyttäjille tai sähkön vähittäismyyjille. Sähkön vähittäismyyjät puolestaan myyvät sähköä pienille ja keskisuurille yrityksille ja kotitalouksille. Sama yritys voi toimia sekä sähkön tukku- että vähittäismyyntimarkkinoilla. Kuten sähkön tuotanto myös myynti on kilpailtua liiketoimintaa. Sähkön käyttäjä voi vapaasti valita sähkönmyyjänsä oman maansa sisällä. Sähkön myyntihinta perustuu tukkuhintaan, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella sähköpörssissä ja myyjän marginaaliin. Kuluttajahinnat seuraavat viipeellä pörssissä määräytyvän tukkuhinnan vaihteluita. Asiakas voi valita haluaako pitkäaikaisen, kiinteähintaisen sopimuksen vai nopeammin markkinahintoja seuraavan sopimuksen. Mallit ovat hyvin samanlaisia kuin esimerkiksi lainamarkkinoilla. Toistaiseksi kotitaloudet eivät voi ostaa sähköä oman maansa ulkopuolelta. Tavoite kuitenkin on, että pohjoismainen vähittäismarkkina on toiminnassa vuonna Sähkön loppukäyttäjähinta Sähkön käyttäjän kannalta sähkön hinta muodostuu sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista, joista kukin edustaa noin kolmannesta kotitalousasiakkaan sähkölaskusta. Energiantoimittajan asiakas voi kilpailuttaa ja valita vapaasti. Sähkönsiirtäjää tai -jakelijaa asiakas sen sijaan ei voi valita, vaan kullakin alueella toimii vain yksi vastuullinen verkkoyhtiö. Kilpailun puuttuessa viranomaisvalvonnan merkitys korostuu, ja sähkön siirtohinta sekä siirtoliiketoiminta ovat energiamarkkinaviranomaisten valvonnassa = hintataso 1997/1 1998/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 Sähkön verollisen kokonaishinnan reaalinen kehitys. Lähde: Energiamarkkinavirasto. Pientalo kwh/v Pientalo kwh/v 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1
9 Sähkön tukkuhinnan muodostuminen Pohjoismaisen tukkumarkkinan keskeinen elementti on sähköpörssi Nord Pool. Sähköpörssissä sähkölle määräytyy julkinen, kysynnän ja tarjonnan tasapainoon perustuva tukkuhinta. Pörssikauppaa käydään seuraavan vuorokauden toimituksilla niin sanotulla spot-markkinalla. Pidempiaikaista sähkökauppaa voidaan käydä niin sanotulla finanssimarkkinalla, jonka tuotteet perustuvat spot-hinnan tulevaisuuden odotuksiin. Sähköpörssissä käyvät kauppaa sähköntuottajat, suuret sähkönkäyttäjät, vähittäismyyjät ja sähköä välittävät yritykset sekä trading-toimintaa harjoittavat yritykset. Nord Poolilla on yli 400 jäsentä ja vuonna 2006 Pohjoismaissa kulutettavasta sähköstä 64 % myytiin pörssin kautta. Kaupankäynti toimijoiden välillä ja hinnanmuodostus perustuvat, kuten kaikessa pörssikaupassa, toimijoiden erilaisiin käsityksiin tulevaisuuden kehityksestä. Julkinen markkina varmistaa, että sähköä tuotetaan Pohjoismaissa aina optimaalisella tavalla. Kaikki voivat seurata hintaan vaikuttavia tekijöitä ja niiden kehitystä reaaliajassa pörssin kotisivuilla. Nord Poolia on kutsuttu maailman kehittyneimmäksi hyödykepörssiksi. Sähköpörssin spot-markkinoilla sähkön myyntitarjouksia tekevät tavallisesti sähkön tuottajat. Ostotarjouksia tekevät sähkön suurkuluttajat sekä sähköä pienemmille asiakkaille myyvät sähkön vähittäismyyjät. Tarjouksia tehdään sähkön toimituksista seuraavan päivän jokaiselle tunnille. Tarjousten avulla osapuolet ilmoittavat, kuinka paljon ne ovat valmiita myymään tai ostamaan sähköä tietyllä hinnalla. Nord Pool yhdistää kaikki tarjoukset tuntikohtaisiksi kysyntä- ja tarjontakäyriksi, joiden leikkauspisteestä tulee kunkin tunnin tukkuhinta. Kaikki tämän hinnan alittavat myyntitarjoukset toteutuvat samalla pörssihinnalla. Saman periaatteen mukaisesti määräytyvät myös muiden tuotteiden ja palvelujen hinnat: markkinahinta muodostuu viimeisen kulutetun ja tuotetun yksikön perusteella. Esimerkiksi paperilla on vain yksi markkinahinta riippumatta siitä, onko se tuotettu vanhalla vai uudella paperikoneella. Tuottajien myyntitarjoukset määräytyvät käytettävissä olevan sähköntuotannon mukaan. Tarjousten hinnat perustuvat tuotannon säädettävyyteen ja kustannuksiin (ks. edellä). Järjestelmä turvaa sen, että erilaiset voimalaitokset käynnistyvät oikeassa järjestyksessä siis ne, joilla on edullisimmat muuttuvat kustannukset käynnistyvät ensin ja muuttuvilta kustannuksiltaan kalleimmat voimalaitokset käynnistetään vain kulutuspiikkien aikana. Lyhyellä aikavälillä myös käynnistyskustannuksille ja pitkällä aikavälillä pääomakustannuksille on saatava katetta, jotta voimalaitos on kannattava. systeemihinta vesivoimala ydinvoima CHP* tuotanto TWh toteutuva vaihto *yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto kysyntä muuttuvat kustannukset hiililauhde öljylauhde kaasuturbiinit Sähkön tukkuhinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainon perusteella. /MWh CO2 - kustannukset 15 /h Polttoainekustannukset Hiili Kaasu Ydinvoima Vesivoima Kustannusvaihtelu Kiinteät kustannukset Tuuli Puhdas hiili Pitkällä aikavälillä sähkön hinnan on katettava sekä kiinteät että muuttuvat kustannukset. 9
10 10 Hinta-alue ja aluehinta Toisinaan sähkön siirtotarve ylittää hetkellisesti olemassa olevan siirtokapasiteetin jossakin osassa verkkoa eli syntyy pullonkaula, joka jakaa markkinan eri hinta-alueiksi. Esimerkki hinta-alueen muodostumisesta: Suomessa kysyntä on huipussa, eikä oma tarjonta pysty sitä kattamaan. Ruotsissa olisi, mistä ottaa, mutta rajasiirtokapasiteetti ei riitä. Silloin Suomessa syntyy sähköpula, joka nostaa sähkön hintaa Suomessa. Tällöin syntyy niin kutsuttu aluehinta hinta, joka poikkeaa Nord Poolissa koko pohjoismaiselle markkinalle määritellystä hinnasta. Käytännössä Suomi ja Ruotsi ovat yleensä samaa hinta-aluetta: esimerkiksi vuonna 2006 Suomi ja Ruotsi olivat samaa hinta-aluetta noin 93 % ajasta. Harvoin esiintyvien pullonkaulojen syntymistä ei voi tietää etukäteen. Hintaerot ovat yleensä varsin pieniä, tyypillisesti alle 0,5 %, ja niitä esiintyy kumpaankin suuntaan. Suomi on hintaerotilanteessa useimmiten ollut Ruotsia edullisempi. Olemassa olevat ja suunnitellut sähkönsiirtoyhteydet Pohjoismaissa Kantaverkkoyhtiöt ovat ehdottaneet seuraavia investointeja sähkönsiirtokapasiteetin lisäämiseksi 1. Fenno-Skan2 (800 MW, valmis 2010) 2. Keski- ja Etelä-Ruotsin välinen siirtoyhteys ( MW, valmis ) 3. Nea-Järpströmmen (200/750 MW, valmis 2009) Skagerrak aiepäätös 12/2006 (600 MW, valmis 2012) 5. Iso-Belt (600 MW, valmis 2010) 1. olemassa olevat siirtoyhteydet suunnitellut siirtoyhteydet 5.
11 Hinta vaihtelee = markkina toimii Useissa tutkimuksissa on todettu, että sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle on lisännyt alan tehokkuutta, toisin sanoen sama tuotanto saadaan aikaiseksi alhaisemmilla kustannuksilla. Hinnan vaihtelut ovat merkki markkinan toimivuudesta ja kuuluvat sen luonteeseen. Sähköstä on ajoittain ylitarjontaa, ajoittain pulaa, ja tämä heijastuu sähkön hintaan, koska se perustuu kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Kehityskohteita pohjoismaisesta sähkömarkkinasta toki löytyy. Useissa selvityksissä on mainittu, että on tärkeätä luoda vakaa investointiympäristö, jotta uutta kapasiteettia syntyisi. Kehittämisen varaa on myös kantaverkkoyhtiöiden yhteistyön parantamisessa, siirtoyhteyksien käytön tehostamisessa ja sähkönsiirron pullonkaulojen, eli hetkellisesti liian vähäisten siirtomahdollisuuksien, poistamisessa. Lisäksi markkinan läpinäkyvyyttä eli sähkön hinnanmuodostukseen vaikuttavista tekijöistä tiedottamista ja pörssikaupan sääntöjä on kehitettävä jatkuvasti. Koska sähkö virtaa vapaasti maasta toiseen, on eri maiden toisistaan poikkeavien energiapoliittisten toimenpiteiden ja erilaisten tukien (esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen tuet) yhtenäistäminen entistäkin tärkeämpää, jotta markkinan toiminta ei vääristyisi. Vähittäismarkkina on edelleen kansallinen eli kotitaloudet eivät toistaiseksi voi ostaa sähköä oman maansa ulkopuolelta. Useat näistä toimenpiteistä edellyttävät toimia valtioilta: yritykset eivät voi niitä toteuttaa. Ja vaikka Pohjoismaiden energiaministerit ovat antaneet tukensa markkinan toiminnan tehostamisen vaatimille toimenpiteille yhteisessä julkilausumassa muutaman vuoden takaa, käytännön toimenpiteet eivät ole edenneet tehtyjen linjausten mukaisesti. 11 Hinnanvaihtelut ovat merkki markkinan toimivuudesta /1 Sähkömarkkinoiden vapauttamisen jälkeen sähkön hinta laski Pohjoismaissa. Pitkäaikaisen ylitarjonnan ja siitä johtuneen alhaisen hintatason jälkeinen sähkön hintojen nousu talvella sai aikaan laajaa keskustelua pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivuudesta. Pohjoismaiden vesivarastot olivat tuolloin /MWh poikkeuksellisen alhaiset ja sähkön tukkuhinta nousi. Vesivoiman vähetessä tarvittiin lisää muilla energialähteillä tuotettua sähköä ja pitkään poissa käytöstä olleet hiililauhdevoimalaitokset otettiin käyttöön. Hinnan noustessa kysyntä laski. Tämä sekä kaupankäynti Pohjoismaiden välillä ja maiden välisten sähkön rajasiirtoyhteyksien käyttö osoittivat, että pohjoismainen markkina toimii ja selviytyy tarjonnan niukkuudesta. Vastaavasti markkinat toimivat myös vuoden 2006 kesän ja syksyn aikana. Kesä oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja pohjoismaiset vesivarastot hupenivat huomattavasti, jolloin sähkön hinta alkoi nousta. Syksyn ja alkutalven runsaat sateet ja lauha sää taas Sähkön tukkuhinnat (kuukauden keskiarvo). Lähde: Nord Pool. laskivat hintaa. Myös vuonna 2005 alkanut EU:n päästökauppa on nostattanut laajaa julkista keskustelua. Päästökauppa on toiminut periaatteessa siten kuin sen on ollut tarkoituskin: päästöoikeuksien hinta siirtyy osaksi tuotantokustannuksia hiilidioksidia päästävissä laitoksissa ja sitä kautta osin sähkön hintaan. Päästöoikeuksien korkea hintataso (keväällä 2006 hinnat romahtivat, kun kävi ilmi, että kaudella päästökiintiöitä oli jaettu tarpeeseen nähden runsaasti, mutta vuoden 2008 hintataso on edelleen korkealla), ja sitä kautta vaikutus sähkön hintaan on kuitenkin ollut yllätys kaikille. 1997/1 1998/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1
12 3. Tehokas sähkömarkkina palvelee sekä ihmisiä että ympäristöä 12 Tavoitetila: Pohjoismaissa vallitsee yksimielisyys siitä, että tehokas alueellinen - ensin pohjoismainen ja aikanaan eurooppalainen - sähkömarkkina on sekä sähkön käyttäjien, tuottajien että yhteiskunnan etu. Tehokas alueellinen sähkömarkkina nähdään keinoksi saavuttaa halutut kestävää kehitystä, sähkön toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä koskevat politiikkatavoitteet yhteiskunnan kannalta alhaisimmin kustannuksin. Lisääntynyt kilpailu on johtanut hyvään ja luotettavaan palveluun ja kilpailukykyiseen hintatasoon. Tämä yleisellä tasolla kuvattu tavoitetila on alla jaettu pienempiin osiin ja ryhmitel- Fortum ja sähkön arvoketju KILPAILTU LIIKETOIMINTA SÄÄNNELTY LIIKETOIMINTA Pohjoismainen markkina Sähkön tuotanto ty kuluttajamarkkinoita, sähkön siirtoa ja jakelua, tukkumarkkinoita ja energiapolitiikkaa ja sääntelyä koskeviin tavoitteisiin. Kunkin tavoitteen kohdalla on kerrottu, millaisia konkreettisia toimia sen saavuttaminen edellyttää. Kantaverkko ja kantaverkkoyhtiö Suurteollisuus Nord Pool Kysyntä ja tarjonta määrää pohjoismaisen tukkuhinnan Kansallinen markkina Myyntiyhtiö Paikallinen siirtoyhtiö ja verkko Pk yritykset Yksityis asiakas Myyntiyhtiön hankintahinta ja asiakkaan sopimus määrittää vähittäishinnan Siirtoasiakas Kansalliset viranomaiset säätelevät hinnan Tavoite: yhteinen kuluttajamarkkina Tavoite: Kuluttajat voivat ostaa sähkönsä vapaasti haluamaltaan myyjältä mistä tahansa Pohjoismaasta. Kantaverkkoyhtiöt varmistavat, että rajasiirtokapasiteettia on riittävästi, jolloin voidaan muodostaa nykyistä laajempia hinta-alueita yli kansallisten rajojen. Valtiot yhtenäistävät alan pelisääntöjä ja mahdollistavat kehityksen kohti eurooppalaista sisämarkkinaa. Tavoite: Kotitaloudet vaikuttavat aktiivisesti sähkölaskuunsa seuraamalla tuntimittauksen avulla omaa sähkönkulutustaan ja sopeuttamalla kulutustaan suhteessa kulloinkin vallitsevaan sähkön hintaan. Energiasektori varmistaa viranomaisten myötävaikutuksella, että käynnistynyt mittauksen kaukoluenta tukee myöhemmin ajankohtaiseksi tulevaa tuntimittausta. Etälaitteet mahdollistavat sähköntoimittajan vaivattoman vaihdon myös tulevaisuudessa. Sähkön myyjät tarjoavat aktiivisesti monipuolisia sähkötuotteita, joiden avulla asiakas saa tarkkaa tietoa kulutuksestaan, sähkön hinnasta ja siitä, miten hän voi omalla kulutuskäyttäytymisellään tehostaa sähkön käyttöä ja pienentää kustannuksiaan. Myyjät sitoutuvat tarjoamaan sähköä kaikissa tilanteissa asiakkaan kotipaikasta riippumatta. Tavoite: Kuluttajat tuntevat sähkömarkkinoiden toimintaa ja ovat tietoisia mahdollisuuksistaan kilpailuttaa sähkön myyjiä ja osaavat vaatia hyvää palvelua sähkön myyjiltä ja jakelijoilta. Energiasektori ja viranomaiset lisäävät viestintää kuluttajille.
13 Tavoite: häiriötön ja kustannustehokas sähkön siirto ja jakelu Tavoite: Pohjoismainen kantaverkko toimii tehokkaasti yhteisillä pelisäännöillä ja huolehtii siitä, että sähkönsiirtokapasiteetti on riittävä, joten erillisten hinta-alueiden syntyminen ja kesto on minimoitu. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tiivistävät yhteistyötään valtioiden myötävaikutuksella tavoitteena yhteinen pohjoismainen kantaverkkoyhtiö. Kantaverkkoyhtiöt lisäävät rajasiirtokapasiteettia jo tehtyjen investointipäätösten pohjalta. Myös maiden sisäiset kantaverkkoinvestoinnit mitoitetaan koko pohjoismaisen sähkömarkkinan tarpeiden mukaan. Tavoite: Jakelutoiminnan lähtökohtia ovat hyvä laatu ja asiakaspalvelu sekä neutraalius. Sähkön jakelutoiminnan valvonta, jakelutariffien rakenteet, toiminnallista erityttämistä koskevat vaatimukset ja muu sääntely on yhtenäistetty. Pohjoismaiset energiamarkkinaviranomaiset tekevät yhteistyötä ja lainsäädäntöä yhtenäistetään valtioiden välillä pohjoismaisen sähkön jakelua koskevan regulaatiomallin luomiseksi. Toiminnallinen eriyttäminen koskee kaikkia verkkoyhtiöitä. 13 Tavoite: hyvin toimivat tukkumarkkinat Tavoite: Toimijat luottavat sähkömarkkinan kykyyn hallita sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Alan toimijat viestivät aktiivisesti sähkömarkkinan toiminnasta. Ala investoi uuteen tuotantokapasiteettiin markkinoilta välittyvien hintasignaalien mukaan, mikä lisää luottamusta tasapainon hallintaan pitkällä aikavälillä. Tavoite: Sähköpörssi Nord Pool tai yhteiseurooppalainen sähköpörssi tarjoaa tehokkaan kauppapaikan sähkön spot- ja johdannaismarkkinoille. Nord Pool kehittää toimintaansa ja sen läpinäkyvyyttä edelleen. Tavoite: Markkinat ovat läpinäkyvät eli kaikilla toimijoilla on yhtäaikainen ja sama tieto sähkön tukkuhintaan vaikuttavista tekijöistä. Reaaliaikaiset pohjoismaiset tuotantotiedot tuotantomuodoittain ovat kaikkien toimijoiden saatavissa. Viranomaiset edistävät läpinäkyvyyttä ja luovat tiedottamiselle yhtenäiset puitteet. Tavoite: Sähkön hinnan muodostuminen tunnetaan yleisesti ja hinnan vaihtelut ovat hyväksyttyjä osana toimivaa markkinaa. Hinnan muodostuminen on läpinäkyvää ja energiasektori viestii aktiivisesti hintaan vaikuttavista tekijöistä. Hintajousto toimii, koska sekä tuottajat että käyttäjät osallistuvat aktiivisesti markkinaan.
14 Tavoite: pitkäjänteinen ja ennakoitava energiapolitiikka ja sääntely 14 Tavoite: Pohjoismainen energiapolitiikka on johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Pohjoismainen sähkömarkkina noudattaa kaikilta osin yhtenäisiä pelisääntöjä ja lakeja. Toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava. Pitkäjänteinen ja yhtenäistetty energiapolitiikka varmistaa toimintaympäristön vakauden ja ennakoitavuuden. Pohjoismainen poliittinen päätöksenteko tukee EU:n sitoutumista eurooppalaisen sähkömarkkinakehityksen eteenpäinviemiseen. Tavoite: Yritysten välinen kilpailu on entistä kovempaa ja se tapahtuu tasapuolisin edellytyksin. Tuotantolaitosten omistusta koskevat rajoitukset on poistettu. Erityyppisten yritysten verokohtelu on yhtenäistetty. Liiketoimintojen eriyttämisvaatimukset on yhtenäistetty. Tavoite: Investointipäätökset tehdään markkinaehtoisesti hintasignaalien perusteella. Investointeihin aikaisemmin liittyneet hidasteet, kuten luvitus, eivät tarpeettomasti vaikeuta päätöksentekoa tai hankkeiden toteuttamista. Mitään tuotantomuotoa tai toimijaa ei suljeta pois poliittisilla päätöksillä tai lainsäädännöllä. Yksinkertaiset luvitusprosessit helpottavat investointeja. Tavoite: Ympäristöohjaus Pohjoismaissa on markkinalähtöistä. Energiaverotuksella ei lisätä kuluttajan energiakustannuksia. Energiaverotus on Euroopan tasolla yhtenäistettyä. Tavoite: Entisestään kehittynyt päästökauppajärjestelmä toimii globaalisti ja ohjaa kohti haluttuja ilmastotavoitteita kustannustehokkaimmin ja kuluttajalle edullisimmin. Päästökauppa on avoimempaa ja läpinäkyvämpää sekä yhtenäistetty siten, että tiettyä teollisuutta kohdellaan kaikissa maissa samalla tavalla. Päästökiintiöiden alkujako hoidetaan huutokaupalla. Päästökaupan kanssa päällekkäinen ohjaus on purettu. Tavoite: Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tukijärjestelmät perustuvat markkinalähtöiseen, pohjoismaiseen sertifikaattijärjestelmään, joka on tehokkain tapa tukea uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantoa tuetaan pohjoismaisella vihreiden sertifikaattien järjestelmällä.
15 4. Entistä tehokkaampi pohjoismainen sähkömarkkina on kaikkien etu Edellä kuvattu tehokas pohjoismainen sähkömarkkina, joka takaa toimitusvarmuuden ja mahdollistaa kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisen, on koko yhteiskunnan etujen mukainen. Sähkön käyttäjän kannalta on tärkeätä, että sähköä on tarjolla edullisimpaan mahdolliseen hintaan ja että toimitusvarmuus on kunnossa. Markkinan vapauttamisen ja laajentamisen myötä kasvava kilpailu lisää sähköntoimittajien ja -siirtäjien asiakaslähtöisyyttä. Kilpaillulla markkinalla sähkön hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella oikeaksi, jolloin sähkön käyttäjät tietävät tarkkaan, mistä maksavat. He tietävät myös, että he eivät maksa liikaa tai toisaalta liian vähän, jolloin osa kustannuksista katetaan verovaroin. Periaate on, että se joka käyttää sähköä, maksaa myös sen kustannukset ja halutessaan sähkönkäyttäjät voivat sopeuttaa sähkön kulutustaan hinnan mukaan. Sähkön siirto ja jakelu ovat säänneltyä toimintaa ja viranomaiset määrittelevät käytännössä sähkön siirto- ja jakeluhinnan, jolla varmistetaan riittävät investoinnit verkon toimivuuteen. Sähköntuottajat ja -siirtäjät hyötyvät toimintaympäristön ennustettavuudesta sekä energiapolitiikan pitkäjänteisyydestä, sillä esimerkiksi investointipäätösten tekeminen helpottuu vakaissa oloissa. Oikea hintataso takaa, että uusia investointeja syntyy. Markkinan laajentuminen ja kilpailun lisääntyminen johtaa resurssien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja toiminnan kustannustehokkuuteen. Yhteiskunnan kannalta keskeisiä ovat toimitusvarmuus ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen sekä kilpailukyvyn säilyminen ja paraneminen. Tehokkaasti toimiva, markkinalähtöiseen ohjaukseen nojaava kansallisia rajoja laajempi sähkömarkkina vastaa parhaiten näihin tarpeisiin. Lähteet Damsgaard/ECON Price formation on the Nordic electricity market. Is it working? (9/2006) European Commission: 4th benchmarking report on Internal Energy Market, DGTREN (1/2005) 5th benchmarking report on Internal Energy Market, DGTREN (1/2007) Energy Sector inquiry, preliminary report, EU, DGCOMP (3/2006) Energy Sector inquiry, preliminary report, EFTA, DGCOMP (3/2006) Energy Sector inquiry, final report, DGCOMP (1/2007) Lars Bergman, professor Why has the Nordic electricity market worked so well? ( 6/2005) Mikko Kara Sähkö- ja päästöoikeusmarkkinat Suomen näkökulmasta (12/2005) Matti Purasjoki Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimivuus (10/2006) Nordic competition authorities A Powerful Competition Policy (7/2003) Statens energimyndighet: Prisbildning och konkurrens på elmarknaden (3/2006) Finansiella elmarknaden (3/2006) Swedish governmental commission El- och gasmarknadsutredningen (1/2005) 15 Konkurrensverket Konkurrenssen i Sverige 2006 (12/2006)
16 Laitetaan hyvä energia kiertämään.
Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotPOHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara
POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotMarkkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen
Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotSähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista
Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa
LisätiedotSuomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo
Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotSähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy
Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton
LisätiedotMarkkinaintegraation merkitys Fingridille
1 Markkinaintegraation merkitys Fingridille Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 18.3.2008 2 Järjestelmävastaavilla keskeinen rooli käyttövarmuuden ja markkinoiden toiminnan edistämisessä
LisätiedotLuku 3 Sähkömarkkinat
Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut
LisätiedotSähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat
LisätiedotSähkömarkkinat - hintakehitys
Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotSähkön hinnan muodostuminen
Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa
LisätiedotKatse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen
1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotPohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012
Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotFingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015
Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden
LisätiedotSähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050
Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotSähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012
Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka
LisätiedotSähkömarkkinakatsaus 1
Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotEtunimi Sukunimi
1 2 3 Datahub-prosessiryhmä 27.11.2017 Heidi Uimonen TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti Sidosryhmiä laajasti kokoavan älyverkkotyöryhmän tehtävät 1. luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotMarkkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012
Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin
LisätiedotSiirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013
Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
Lisätiedotkäsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä
Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava
LisätiedotTEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille
TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotEurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
LisätiedotTilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin
1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja
LisätiedotAsiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa
Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1
LisätiedotFingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja
Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005
Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen
LisätiedotVoiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.
Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN
LisätiedotAjankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014
Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotTaajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg
Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22
LisätiedotBL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.
BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotSuomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle
Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat
LisätiedotJukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista
Neuvottelukunta Ajankohtaista "Turvaamme yhteiskunnalle varman sähkön ja toimivat markkinat. Tarjoamme asiakastarpeisiin vastaavat palvelut ja edullisen hinnoittelun." Varmaa sähköä Maailman paras kantaverkkoyhtiöbrändi
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotHiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
LisätiedotYhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan
Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän
LisätiedotÄlyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala
Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2018 Ylitarkastaja Tatu Pahkala Yleistä työryhmästä Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä
LisätiedotSähkön toimitusvarmuus ja riittävyys
Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotFingrid välittää. Varmasti.
Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotÄlyverkko sähköasiakkaiden palvelijana. Ympäristövaliokunta Tatu Pahkala
Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana Ympäristövaliokunta 17.11.2017 Tatu Pahkala Työryhmän tausta Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä Pariisin ilmastosopimus voimaan
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007
Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin
LisätiedotEnergiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja
LisätiedotTammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj
Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408
LisätiedotAskelmerkit sähkömarkkinamurrokseen
Askelmerkit sähkömarkkinamurrokseen Puhtaan, säätämättömän ja hajautetun tuotannon lisääntyminen yhä enemmän markkinaehtoisesti Säätökelpoisen fossiilisen lauhdetuotannon vähentyminen Joustavuuden ja säätömahdollisuuksien
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotSähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013
Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Säännelty verkkotoiminta mahdollistaa kilpailun sähkömarkkinoilla Tuotanto ja myynti: 400 voimalaitosta (FI) 120
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotEuroopan sähkömarkkinaintegraatio
Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Euroopan sähkömarkkinaintegraatio Sähkönkäyttäjän näkökulma Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 18.3.2010 1 Sisällysluettelo 1) Suomalaisen sähkönkäyttäjän näkymä
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotSäätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä
1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
Lisätiedot