Pohjoismainen sähkömarkkina ja edelläkävijyyden eväät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismainen sähkömarkkina ja edelläkävijyyden eväät"

Transkriptio

1 Pohjoismainen sähkömarkkina ja edelläkävijyyden eväät

2 Kilpailukyky Kestävä kehitys Tasapaino? Tasapaino? Kestävä Toimitusvarmuus Toimitusvarmuus

3 Sisältö: 1. Askel askeleelta kohti eurooppalaista sähkömarkkinaa... 5 Miten nykyinen pohjoismainen sähkömarkkina on syntynyt? Eurooppalainen sähkömarkkina miksi? 2. Pohjoismainen sähkömarkkina nyt... 6 Pohjoismaisen sähkömarkkinan rakenne Markkinatoimijat Miten pohjoismainen sähkömarkkina toimii tänään? Mitä kehityskohteita pohjoismaisessa sähkömarkkinassa on? Sähkön tuotanto Sähkön siirto ja jakelu Sähkön myynti Sähkön tukkuhinnan muodostuminen 3. Tehokas sähkömarkkina palvelee sekä ihmisiä että ympäristöä Pohjoismainen sähkömarkkina toimii varsin hyvin Tehokas markkina on kuluttajan kannalta luotettavin ja edullisin Millainen pohjoismainen sähkömarkkina voisi parhaimmillaan olla ja mitä sen toteutuminen edellyttää nykytilaan verrattuna 4. Entistä tehokkaampi sähkömarkkina on kaikkien etu Tehokas sähkömarkkina hyödyttää sekä sähkön käyttäjiä, tuottajia ja siirtäjiä että koko yhteiskuntaa

4 Aluksi Sähkön rooli yhteiskunnassa on keskeinen. Sähkö on merkittävä hyvinvoinnin ja korkean elintason mahdollistaja. Sähkö on myös varsin poikkeuksellinen tuote, sillä se on sidottu sekä aikaan ja paikkaan. On siis varsin ymmärrettävää - ja myös suotavaa että sähköstä ja sähkömarkkinan toimivuudesta keskustellaan ja kannetaan huolta yhteiskunnassa laajalti. Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivuus on herättänyt vilkasta ja osin kiivastakin keskustelua puolesta ja vastaan parin viime vuoden aikana. Oltiinpa markkinan toimivuudesta mitä mieltä tahansa, yhteinen näkemys on, että sen toimintaa voidaan parantaa. Pohjoismaat ovat muiden Euroopan maiden tavoin sitoutuneet mm. ilmastonmuutosta, uusiutuvia energianlähteitä ja energian toimitusvarmuutta koskeviin tavoitteisiin. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ylipäätään, ja erityisesti jos tavoitteeksi asetetaan kustannusten minimoiminen, edellyttää hyvin toimivaa sähkömarkkinaa. Voidaan siten sanoa, että pohjoismaisen sähkömarkkinan toimintaa ei vain voi vaan myös pitää parantaa. Fortum on vahvasti sitä mieltä, että tehokkaasti toimiva alueellinen - ensin pohjoismainen ja aikanaan eurooppalainen - sähkömarkkina on niin ihmisten kuin ympäristön etu. Keskeinen edellytys tehokkuudelle on kilpailun lisääminen sähkön tuotannossa ja myynnissä. Jotta pystytään luomaan kilpailun lisääntymisen vaatimat tasapuoliset kilpailuedellytykset, tarvitaan toimia sekä energiasektorilta, viranomaisilta että poliittisilta päättäjiltä. Meidän tavoitteemme on kannustaa rakentavaa keskustelua siitä, miten pohjoismaista sähkömarkkinaa pitäisi kehittää. Keskustelun pohjaksi esitämme seuraavassa näkemyksen siitä, millainen toimiva pohjoismainen sähkömarkkina parhaimmillaan voi olla ja mitä nykytilanteeseen nähden pitäisi tehdä, jotta se voisi toteutua. Mikael Lilius toimitusjohtaja Fortum Oyj

5 1. Askel askeleelta kohti eurooppalaista sähkömarkkinaa Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimintatavat muuttuivat perusteellisesti 1990-luvulla, jolloin markkinat avattiin kilpailulle. Keskeistä sähkömarkkinoiden avaamisessa oli kilpailtujen liiketoimintojen (sähkön tuotanto ja myynti) eriyttäminen monopoliliiketoiminnoista (sähkönsiirto ja -jakelu). Muutos vaikutti huomattavasti alan yritysten toimintatapoihin ja toiminnan taloudellisiin edellytyksiin sekä pakotti yritykset toimimaan entistä asiakaslähtöisemmin. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen taustalla on ajatus siitä, että vapaa kilpailu johtaa olemassa olevien resurssien tehokkaaseen käyttöön. Pitkällä aikavälillä kilpailu myös ohjaa investointeja siten, että toimitusvarmuudesta huolehditaan ilman ylimitoitettuja investointeja, jotka tulisivat asiakkaiden ja/tai yhteiskunnan maksettaviksi. Laajempi sähkömarkkina tarjoaa kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja lisää niin kuluttajien kuin tuottajienkin määrää markkinoilla. Tällöin niiden suhteellinen koko pienenee, mikä lisää kilpailua. Myös ympäristöhaasteisiin voidaan yhdessä vastata kustannustehokkaammin kuin mitä kansallisin toimin olisi mahdollista. Lisäksi laajempi markkina parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja tuo vakautta. Sähkömarkkinan avaaminen kilpailulle ja sen laajentaminen yli kansallisten rajojen tukevat toisiaan. Asiakkaille, eli sähkön käyttäjille, ne tuovat vakautta ja takaavat aina edullisimman hinnan. Alueiden kautta eurooppalaiseksi markkinaksi Euroopan Unionin kantava ajatus on, että kansallisia markkinoita laajemman eurooppalaisen markkinan ansiosta tavaroiden ja palvelujen tuottaminen tapahtuu siellä, missä se yhteisten pelisääntöjen puitteissa on tehokkainta. Sama periaate koskee myös sähkömarkkinoita. EU:n tavoitteena onkin eurooppalaisen energiasisämarkkinan luominen. Euroopan komission strategian mukaisesti EU:n sähkömarkkina luodaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan kansallisten markkinoiden pohjalta alueelliset markkinat, joista pohjoismainen markkina on yksi esimerkki. Toisessa vaiheessa alueelliset markkinat yhdistetään yhtenäiseksi eurooppalaiseksi sähkömarkkinaksi.

6 2. Pohjoismainen sähkömarkkina nyt Sähkömarkkinan toimintoja ovat sähkön tuotanto, siirto ja jakelu sekä myynti. Sähkön tuotanto ja myynti ovat kilpailtuja liiketoimintoja, sähkön siirto ja jakelu sen sijaan luonnollisia monopoleja. Sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta, ts. sähkön siirto ja jakelu, muista sähköliiketoiminnoista, ts. tuotannosta ja myynnistä, toisistaan riippumattomiksi yksiköiksi. Toimijoiden määrä pohjoismaisella markkinalla on suuri ja keskittyneisyys vähäistä verrattuna muuhun Eurooppaan, monista muista teollisuudenaloista puhumattakaan. Asiakkaita eli sähkön loppukäyttäjiä ovat sekä yritykset ja yhteisöt, julkinen sektori että kotitaloudet. TUOTANTO 395 TWh >350 yritystä JAKELU 14 miljoonaa asiakasta ~500 yritystä MYYNTI 14 miljoonaa asiakasta >450 yritystä Muut Vattenfall Muut Fortum Vattenfall Muut Fortum Dong Energy 41% Fortum 61% E.ON 65% Vattenfall E.ON Dong Energy Hafslund Dong Energy E.ON Statkraft Hafslund Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimijat * Sähkön tuotanto Pohjoismaissa tuotetaan sähköä useasta eri energianlähteestä ja eri tuotantomenetelmillä. Tärkeimmät energianlähteet ovat vesivoima, ydinvoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet, turve sekä tuuli. Pohjoismaihin myös tuodaan varsin runsaasti sähköä Venäjältä, Virosta ja ajoittain myös Saksasta. Sähkön tarve vaihtelee vuodenajasta, viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippuen. Pohjoismaissa sähköä käytetään paljon lämmitykseen, joten myös ulkolämpötila vaikuttaa sähkönkulutukseen huomattavasti. Koska sähkönkulutuksen ja tuotannon on oltava kaiken aikaa tasapainossa, on kulutuksen vaihdellessa tuotantoa kyettävä sopeuttamaan nopeasti. Erityyppisten voimalaitosten kustannusra- TWh/a Vuosittainen sähköntuotanto ja tuonti Pohjoismaissa. Nettotuonti Tuuli Muut Biomassa Maakaasu Turve Öljy Hiili Ydinvoima Vesivoima *Tanskan ja Suomen rakenteelliset muutokset, so. Dong Energy ja Fortum-E.ON Finland kauppa otettu huomioon

7 kenteet, ja siten myös niiden optimaalinen ajotapa, poikkeavat toisistaan huomattavasti. Osalla voimalaitoksista kiinteät kustannukset, esimerkiksi investointikustannukset, ovat hyvin korkeat. Niiden rakentaminen kannattaa vain siinä tapauksessa, että ne voivat käydä korkealla käyttöasteella ympäri vuoden. Esimerkiksi ydinvoimalaitokset ovat tällaisia laitoksia, ja ne ovat käynnissä ja ajavat täysillä aina, kun se teknisesti on mahdollista. Osalla voimalaitoksista taas käyttökustannukset, lähinnä polttoainekustannukset, ovat suuret suhteessa tuotettuun energiaan (kaasuturbiinit) sekä hiileen tai öljyyn perustuva säädeltävä lauhdevoima). Tällaisten voimalaitosten avulla pystytään kattamaan lyhytkestoisia sähkön kulutuspiikkejä. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi. Vesivoimalaitokset ovat joko joki- tai säännöstelyvoimalaitoksia. Jokivoimalaitoksessa, joita Suomen vesivoimalaitokset pääosin ovat, laitoksen oman padon avulla aikaansaatu allas pystyy hoitamaan vain lyhytaikaisen säädön, kun taas säännöstelyvoimalaitoksella, jossa vettä varastoidaan suuriin varastoaltaisiin, voidaan säädellä tuotantoa jopa vuositasolla ja siirtää tuotantoa kulutusta vastaaviin aikoihin. Säännöstelyvoimalaitoksia on erityisesti Norjassa ja Ruotsissa. Normaalivuotena Pohjoismaissa noin puolet sähköntarpeesta katetaan vesivoimalla. Kuivan ja märän vuoden ero vesivoimatuotannossa voi olla yli 60 TWh, eli noin 15 % sähkön kulutuksesta. Kuivana vuonna vähäistä vesivoiman määrää korvataan lauhdetuotannolla ja sähkön tuonnilla. Sähkön siirto Kantaverkkoyhtiöiden tehtävänä on siirtää sähköä valtakunnallisessa kantaverkossa, ylläpitää ja vastata järjestelmässä sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellisestä tasapainosta ja laadusta, selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla, kehittää sähköverkkoa ja edistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia. Yhtiöt omistavat kansalliseen suurvoimansiirtoon tarvittavien kantaverkkojen lisäksi myös rajayhdysjohdot esimerkiksi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Pohjoismaisen sähkömarkkinan tehokkaan toiminnan edellytys on ollut kantaverkkoyhtiöiden läheinen yhteistyö. Pohjoismaissa kantaverkkoyhtiöt on omistuksellisesti eriytettyjä ja ne ovat riippumattomia sähköntuottajista. Ne siirtävät kaikkien tuottajien sähköä samoilla ehdoilla. Suomessa kantaverkkoyhtiö on Fingrid Oyj, jonka riippumattomuus on taattu lailla. Riippumattomuuden toteutumista valvoo kauppa- ja teollisuusministeriö. Muissa Pohjoismaissa kantaverkko on valtion omistuksessa. Sähkön jakelu Sähkönsiirrosta jakeluverkoissa, toisin sanoen kantaverkon ja loppuasiakkaan välillä, vastaavat alueelliset verkkoyhtiöt. Sähkönjakelu on viranomaisten sääntelemää liiketoimintaa. Sääntely vaikuttaa kaikkiin sähköverkon toimijoihin. Sähkön käyttäjälle sääntelyn tehtävänä on varmistaa kohtuulliset hinnat ja hyvälaatuinen sähkön toimitus. Yhteiskunnan kannalta tähdätään luotettavaan sähköjärjestelmään ja kohtuullisiin kustannuksiin. Sähkön jakelijoita koskee verkon ylläpito- ja kehittämisvelvollisuus, sähkönkäyttöpaikkojen ja tuotantolaitosten liittämisvelvollisuus sekä sähkön siirtovelvollisuus jakeluverkoissaan. Verkkolupaan liittyy maantieteellinen vastuualue, jolla luvan saaneella verkkoyhtiöllä on yksinoikeus ja velvollisuus rakentaa jakeluverkkoa. Verkkoyhtiöiden on kantaverkkoyhtiöiden tavoin siirrettävä verkossaan minkä tahansa yhtiön myymää sähköä samoilla ehdoilla. Verkko-

8 yhtiön, joka myös myy sähköä on eriytettävä nämä toiminnot viranomaisen hyväksymällä ja valvomalla tavalla toisistaan riippumattomiksi yksiköiksi. Energiamarkkinaviranomaiset myös määrittävät verkkoyhtiöille tuoton ylärajan, mikä tarkoittaa, että käytännössä sähkön jakeluhinta on viranomaisten valvonnassa. Niin toimintojen eriyttämistä koskevat yksityiskohdat kuin tapa, jolla tuoton yläraja asetetaan, vaihtelevat huomattavasti Pohjoismaasta toiseen. Sähkön myynti Sähkön tuottaja voi myydä tuottamansa sähkön joko pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa tai suoraan sähkön suurkäyttäjille tai sähkön vähittäismyyjille. Sähkön vähittäismyyjät puolestaan myyvät sähköä pienille ja keskisuurille yrityksille ja kotitalouksille. Sama yritys voi toimia sekä sähkön tukku- että vähittäismyyntimarkkinoilla. Kuten sähkön tuotanto myös myynti on kilpailtua liiketoimintaa. Sähkön käyttäjä voi vapaasti valita sähkönmyyjänsä oman maansa sisällä. Sähkön myyntihinta perustuu tukkuhintaan, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella sähköpörssissä ja myyjän marginaaliin. Kuluttajahinnat seuraavat viipeellä pörssissä määräytyvän tukkuhinnan vaihteluita. Asiakas voi valita haluaako pitkäaikaisen, kiinteähintaisen sopimuksen vai nopeammin markkinahintoja seuraavan sopimuksen. Mallit ovat hyvin samanlaisia kuin esimerkiksi lainamarkkinoilla. Toistaiseksi kotitaloudet eivät voi ostaa sähköä oman maansa ulkopuolelta. Tavoite kuitenkin on, että pohjoismainen vähittäismarkkina on toiminnassa vuonna Sähkön loppukäyttäjähinta Sähkön käyttäjän kannalta sähkön hinta muodostuu sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista, joista kukin edustaa noin kolmannesta kotitalousasiakkaan sähkölaskusta. Energiantoimittajan asiakas voi kilpailuttaa ja valita vapaasti. Sähkönsiirtäjää tai -jakelijaa asiakas sen sijaan ei voi valita, vaan kullakin alueella toimii vain yksi vastuullinen verkkoyhtiö. Kilpailun puuttuessa viranomaisvalvonnan merkitys korostuu, ja sähkön siirtohinta sekä siirtoliiketoiminta ovat energiamarkkinaviranomaisten valvonnassa = hintataso 1997/1 1998/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 Sähkön verollisen kokonaishinnan reaalinen kehitys. Lähde: Energiamarkkinavirasto. Pientalo kwh/v Pientalo kwh/v 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1

9 Sähkön tukkuhinnan muodostuminen Pohjoismaisen tukkumarkkinan keskeinen elementti on sähköpörssi Nord Pool. Sähköpörssissä sähkölle määräytyy julkinen, kysynnän ja tarjonnan tasapainoon perustuva tukkuhinta. Pörssikauppaa käydään seuraavan vuorokauden toimituksilla niin sanotulla spot-markkinalla. Pidempiaikaista sähkökauppaa voidaan käydä niin sanotulla finanssimarkkinalla, jonka tuotteet perustuvat spot-hinnan tulevaisuuden odotuksiin. Sähköpörssissä käyvät kauppaa sähköntuottajat, suuret sähkönkäyttäjät, vähittäismyyjät ja sähköä välittävät yritykset sekä trading-toimintaa harjoittavat yritykset. Nord Poolilla on yli 400 jäsentä ja vuonna 2006 Pohjoismaissa kulutettavasta sähköstä 64 % myytiin pörssin kautta. Kaupankäynti toimijoiden välillä ja hinnanmuodostus perustuvat, kuten kaikessa pörssikaupassa, toimijoiden erilaisiin käsityksiin tulevaisuuden kehityksestä. Julkinen markkina varmistaa, että sähköä tuotetaan Pohjoismaissa aina optimaalisella tavalla. Kaikki voivat seurata hintaan vaikuttavia tekijöitä ja niiden kehitystä reaaliajassa pörssin kotisivuilla. Nord Poolia on kutsuttu maailman kehittyneimmäksi hyödykepörssiksi. Sähköpörssin spot-markkinoilla sähkön myyntitarjouksia tekevät tavallisesti sähkön tuottajat. Ostotarjouksia tekevät sähkön suurkuluttajat sekä sähköä pienemmille asiakkaille myyvät sähkön vähittäismyyjät. Tarjouksia tehdään sähkön toimituksista seuraavan päivän jokaiselle tunnille. Tarjousten avulla osapuolet ilmoittavat, kuinka paljon ne ovat valmiita myymään tai ostamaan sähköä tietyllä hinnalla. Nord Pool yhdistää kaikki tarjoukset tuntikohtaisiksi kysyntä- ja tarjontakäyriksi, joiden leikkauspisteestä tulee kunkin tunnin tukkuhinta. Kaikki tämän hinnan alittavat myyntitarjoukset toteutuvat samalla pörssihinnalla. Saman periaatteen mukaisesti määräytyvät myös muiden tuotteiden ja palvelujen hinnat: markkinahinta muodostuu viimeisen kulutetun ja tuotetun yksikön perusteella. Esimerkiksi paperilla on vain yksi markkinahinta riippumatta siitä, onko se tuotettu vanhalla vai uudella paperikoneella. Tuottajien myyntitarjoukset määräytyvät käytettävissä olevan sähköntuotannon mukaan. Tarjousten hinnat perustuvat tuotannon säädettävyyteen ja kustannuksiin (ks. edellä). Järjestelmä turvaa sen, että erilaiset voimalaitokset käynnistyvät oikeassa järjestyksessä siis ne, joilla on edullisimmat muuttuvat kustannukset käynnistyvät ensin ja muuttuvilta kustannuksiltaan kalleimmat voimalaitokset käynnistetään vain kulutuspiikkien aikana. Lyhyellä aikavälillä myös käynnistyskustannuksille ja pitkällä aikavälillä pääomakustannuksille on saatava katetta, jotta voimalaitos on kannattava. systeemihinta vesivoimala ydinvoima CHP* tuotanto TWh toteutuva vaihto *yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto kysyntä muuttuvat kustannukset hiililauhde öljylauhde kaasuturbiinit Sähkön tukkuhinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainon perusteella. /MWh CO2 - kustannukset 15 /h Polttoainekustannukset Hiili Kaasu Ydinvoima Vesivoima Kustannusvaihtelu Kiinteät kustannukset Tuuli Puhdas hiili Pitkällä aikavälillä sähkön hinnan on katettava sekä kiinteät että muuttuvat kustannukset. 9

10 10 Hinta-alue ja aluehinta Toisinaan sähkön siirtotarve ylittää hetkellisesti olemassa olevan siirtokapasiteetin jossakin osassa verkkoa eli syntyy pullonkaula, joka jakaa markkinan eri hinta-alueiksi. Esimerkki hinta-alueen muodostumisesta: Suomessa kysyntä on huipussa, eikä oma tarjonta pysty sitä kattamaan. Ruotsissa olisi, mistä ottaa, mutta rajasiirtokapasiteetti ei riitä. Silloin Suomessa syntyy sähköpula, joka nostaa sähkön hintaa Suomessa. Tällöin syntyy niin kutsuttu aluehinta hinta, joka poikkeaa Nord Poolissa koko pohjoismaiselle markkinalle määritellystä hinnasta. Käytännössä Suomi ja Ruotsi ovat yleensä samaa hinta-aluetta: esimerkiksi vuonna 2006 Suomi ja Ruotsi olivat samaa hinta-aluetta noin 93 % ajasta. Harvoin esiintyvien pullonkaulojen syntymistä ei voi tietää etukäteen. Hintaerot ovat yleensä varsin pieniä, tyypillisesti alle 0,5 %, ja niitä esiintyy kumpaankin suuntaan. Suomi on hintaerotilanteessa useimmiten ollut Ruotsia edullisempi. Olemassa olevat ja suunnitellut sähkönsiirtoyhteydet Pohjoismaissa Kantaverkkoyhtiöt ovat ehdottaneet seuraavia investointeja sähkönsiirtokapasiteetin lisäämiseksi 1. Fenno-Skan2 (800 MW, valmis 2010) 2. Keski- ja Etelä-Ruotsin välinen siirtoyhteys ( MW, valmis ) 3. Nea-Järpströmmen (200/750 MW, valmis 2009) Skagerrak aiepäätös 12/2006 (600 MW, valmis 2012) 5. Iso-Belt (600 MW, valmis 2010) 1. olemassa olevat siirtoyhteydet suunnitellut siirtoyhteydet 5.

11 Hinta vaihtelee = markkina toimii Useissa tutkimuksissa on todettu, että sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle on lisännyt alan tehokkuutta, toisin sanoen sama tuotanto saadaan aikaiseksi alhaisemmilla kustannuksilla. Hinnan vaihtelut ovat merkki markkinan toimivuudesta ja kuuluvat sen luonteeseen. Sähköstä on ajoittain ylitarjontaa, ajoittain pulaa, ja tämä heijastuu sähkön hintaan, koska se perustuu kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Kehityskohteita pohjoismaisesta sähkömarkkinasta toki löytyy. Useissa selvityksissä on mainittu, että on tärkeätä luoda vakaa investointiympäristö, jotta uutta kapasiteettia syntyisi. Kehittämisen varaa on myös kantaverkkoyhtiöiden yhteistyön parantamisessa, siirtoyhteyksien käytön tehostamisessa ja sähkönsiirron pullonkaulojen, eli hetkellisesti liian vähäisten siirtomahdollisuuksien, poistamisessa. Lisäksi markkinan läpinäkyvyyttä eli sähkön hinnanmuodostukseen vaikuttavista tekijöistä tiedottamista ja pörssikaupan sääntöjä on kehitettävä jatkuvasti. Koska sähkö virtaa vapaasti maasta toiseen, on eri maiden toisistaan poikkeavien energiapoliittisten toimenpiteiden ja erilaisten tukien (esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen tuet) yhtenäistäminen entistäkin tärkeämpää, jotta markkinan toiminta ei vääristyisi. Vähittäismarkkina on edelleen kansallinen eli kotitaloudet eivät toistaiseksi voi ostaa sähköä oman maansa ulkopuolelta. Useat näistä toimenpiteistä edellyttävät toimia valtioilta: yritykset eivät voi niitä toteuttaa. Ja vaikka Pohjoismaiden energiaministerit ovat antaneet tukensa markkinan toiminnan tehostamisen vaatimille toimenpiteille yhteisessä julkilausumassa muutaman vuoden takaa, käytännön toimenpiteet eivät ole edenneet tehtyjen linjausten mukaisesti. 11 Hinnanvaihtelut ovat merkki markkinan toimivuudesta /1 Sähkömarkkinoiden vapauttamisen jälkeen sähkön hinta laski Pohjoismaissa. Pitkäaikaisen ylitarjonnan ja siitä johtuneen alhaisen hintatason jälkeinen sähkön hintojen nousu talvella sai aikaan laajaa keskustelua pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivuudesta. Pohjoismaiden vesivarastot olivat tuolloin /MWh poikkeuksellisen alhaiset ja sähkön tukkuhinta nousi. Vesivoiman vähetessä tarvittiin lisää muilla energialähteillä tuotettua sähköä ja pitkään poissa käytöstä olleet hiililauhdevoimalaitokset otettiin käyttöön. Hinnan noustessa kysyntä laski. Tämä sekä kaupankäynti Pohjoismaiden välillä ja maiden välisten sähkön rajasiirtoyhteyksien käyttö osoittivat, että pohjoismainen markkina toimii ja selviytyy tarjonnan niukkuudesta. Vastaavasti markkinat toimivat myös vuoden 2006 kesän ja syksyn aikana. Kesä oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja pohjoismaiset vesivarastot hupenivat huomattavasti, jolloin sähkön hinta alkoi nousta. Syksyn ja alkutalven runsaat sateet ja lauha sää taas Sähkön tukkuhinnat (kuukauden keskiarvo). Lähde: Nord Pool. laskivat hintaa. Myös vuonna 2005 alkanut EU:n päästökauppa on nostattanut laajaa julkista keskustelua. Päästökauppa on toiminut periaatteessa siten kuin sen on ollut tarkoituskin: päästöoikeuksien hinta siirtyy osaksi tuotantokustannuksia hiilidioksidia päästävissä laitoksissa ja sitä kautta osin sähkön hintaan. Päästöoikeuksien korkea hintataso (keväällä 2006 hinnat romahtivat, kun kävi ilmi, että kaudella päästökiintiöitä oli jaettu tarpeeseen nähden runsaasti, mutta vuoden 2008 hintataso on edelleen korkealla), ja sitä kautta vaikutus sähkön hintaan on kuitenkin ollut yllätys kaikille. 1997/1 1998/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1

12 3. Tehokas sähkömarkkina palvelee sekä ihmisiä että ympäristöä 12 Tavoitetila: Pohjoismaissa vallitsee yksimielisyys siitä, että tehokas alueellinen - ensin pohjoismainen ja aikanaan eurooppalainen - sähkömarkkina on sekä sähkön käyttäjien, tuottajien että yhteiskunnan etu. Tehokas alueellinen sähkömarkkina nähdään keinoksi saavuttaa halutut kestävää kehitystä, sähkön toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä koskevat politiikkatavoitteet yhteiskunnan kannalta alhaisimmin kustannuksin. Lisääntynyt kilpailu on johtanut hyvään ja luotettavaan palveluun ja kilpailukykyiseen hintatasoon. Tämä yleisellä tasolla kuvattu tavoitetila on alla jaettu pienempiin osiin ja ryhmitel- Fortum ja sähkön arvoketju KILPAILTU LIIKETOIMINTA SÄÄNNELTY LIIKETOIMINTA Pohjoismainen markkina Sähkön tuotanto ty kuluttajamarkkinoita, sähkön siirtoa ja jakelua, tukkumarkkinoita ja energiapolitiikkaa ja sääntelyä koskeviin tavoitteisiin. Kunkin tavoitteen kohdalla on kerrottu, millaisia konkreettisia toimia sen saavuttaminen edellyttää. Kantaverkko ja kantaverkkoyhtiö Suurteollisuus Nord Pool Kysyntä ja tarjonta määrää pohjoismaisen tukkuhinnan Kansallinen markkina Myyntiyhtiö Paikallinen siirtoyhtiö ja verkko Pk yritykset Yksityis asiakas Myyntiyhtiön hankintahinta ja asiakkaan sopimus määrittää vähittäishinnan Siirtoasiakas Kansalliset viranomaiset säätelevät hinnan Tavoite: yhteinen kuluttajamarkkina Tavoite: Kuluttajat voivat ostaa sähkönsä vapaasti haluamaltaan myyjältä mistä tahansa Pohjoismaasta. Kantaverkkoyhtiöt varmistavat, että rajasiirtokapasiteettia on riittävästi, jolloin voidaan muodostaa nykyistä laajempia hinta-alueita yli kansallisten rajojen. Valtiot yhtenäistävät alan pelisääntöjä ja mahdollistavat kehityksen kohti eurooppalaista sisämarkkinaa. Tavoite: Kotitaloudet vaikuttavat aktiivisesti sähkölaskuunsa seuraamalla tuntimittauksen avulla omaa sähkönkulutustaan ja sopeuttamalla kulutustaan suhteessa kulloinkin vallitsevaan sähkön hintaan. Energiasektori varmistaa viranomaisten myötävaikutuksella, että käynnistynyt mittauksen kaukoluenta tukee myöhemmin ajankohtaiseksi tulevaa tuntimittausta. Etälaitteet mahdollistavat sähköntoimittajan vaivattoman vaihdon myös tulevaisuudessa. Sähkön myyjät tarjoavat aktiivisesti monipuolisia sähkötuotteita, joiden avulla asiakas saa tarkkaa tietoa kulutuksestaan, sähkön hinnasta ja siitä, miten hän voi omalla kulutuskäyttäytymisellään tehostaa sähkön käyttöä ja pienentää kustannuksiaan. Myyjät sitoutuvat tarjoamaan sähköä kaikissa tilanteissa asiakkaan kotipaikasta riippumatta. Tavoite: Kuluttajat tuntevat sähkömarkkinoiden toimintaa ja ovat tietoisia mahdollisuuksistaan kilpailuttaa sähkön myyjiä ja osaavat vaatia hyvää palvelua sähkön myyjiltä ja jakelijoilta. Energiasektori ja viranomaiset lisäävät viestintää kuluttajille.

13 Tavoite: häiriötön ja kustannustehokas sähkön siirto ja jakelu Tavoite: Pohjoismainen kantaverkko toimii tehokkaasti yhteisillä pelisäännöillä ja huolehtii siitä, että sähkönsiirtokapasiteetti on riittävä, joten erillisten hinta-alueiden syntyminen ja kesto on minimoitu. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tiivistävät yhteistyötään valtioiden myötävaikutuksella tavoitteena yhteinen pohjoismainen kantaverkkoyhtiö. Kantaverkkoyhtiöt lisäävät rajasiirtokapasiteettia jo tehtyjen investointipäätösten pohjalta. Myös maiden sisäiset kantaverkkoinvestoinnit mitoitetaan koko pohjoismaisen sähkömarkkinan tarpeiden mukaan. Tavoite: Jakelutoiminnan lähtökohtia ovat hyvä laatu ja asiakaspalvelu sekä neutraalius. Sähkön jakelutoiminnan valvonta, jakelutariffien rakenteet, toiminnallista erityttämistä koskevat vaatimukset ja muu sääntely on yhtenäistetty. Pohjoismaiset energiamarkkinaviranomaiset tekevät yhteistyötä ja lainsäädäntöä yhtenäistetään valtioiden välillä pohjoismaisen sähkön jakelua koskevan regulaatiomallin luomiseksi. Toiminnallinen eriyttäminen koskee kaikkia verkkoyhtiöitä. 13 Tavoite: hyvin toimivat tukkumarkkinat Tavoite: Toimijat luottavat sähkömarkkinan kykyyn hallita sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Alan toimijat viestivät aktiivisesti sähkömarkkinan toiminnasta. Ala investoi uuteen tuotantokapasiteettiin markkinoilta välittyvien hintasignaalien mukaan, mikä lisää luottamusta tasapainon hallintaan pitkällä aikavälillä. Tavoite: Sähköpörssi Nord Pool tai yhteiseurooppalainen sähköpörssi tarjoaa tehokkaan kauppapaikan sähkön spot- ja johdannaismarkkinoille. Nord Pool kehittää toimintaansa ja sen läpinäkyvyyttä edelleen. Tavoite: Markkinat ovat läpinäkyvät eli kaikilla toimijoilla on yhtäaikainen ja sama tieto sähkön tukkuhintaan vaikuttavista tekijöistä. Reaaliaikaiset pohjoismaiset tuotantotiedot tuotantomuodoittain ovat kaikkien toimijoiden saatavissa. Viranomaiset edistävät läpinäkyvyyttä ja luovat tiedottamiselle yhtenäiset puitteet. Tavoite: Sähkön hinnan muodostuminen tunnetaan yleisesti ja hinnan vaihtelut ovat hyväksyttyjä osana toimivaa markkinaa. Hinnan muodostuminen on läpinäkyvää ja energiasektori viestii aktiivisesti hintaan vaikuttavista tekijöistä. Hintajousto toimii, koska sekä tuottajat että käyttäjät osallistuvat aktiivisesti markkinaan.

14 Tavoite: pitkäjänteinen ja ennakoitava energiapolitiikka ja sääntely 14 Tavoite: Pohjoismainen energiapolitiikka on johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Pohjoismainen sähkömarkkina noudattaa kaikilta osin yhtenäisiä pelisääntöjä ja lakeja. Toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava. Pitkäjänteinen ja yhtenäistetty energiapolitiikka varmistaa toimintaympäristön vakauden ja ennakoitavuuden. Pohjoismainen poliittinen päätöksenteko tukee EU:n sitoutumista eurooppalaisen sähkömarkkinakehityksen eteenpäinviemiseen. Tavoite: Yritysten välinen kilpailu on entistä kovempaa ja se tapahtuu tasapuolisin edellytyksin. Tuotantolaitosten omistusta koskevat rajoitukset on poistettu. Erityyppisten yritysten verokohtelu on yhtenäistetty. Liiketoimintojen eriyttämisvaatimukset on yhtenäistetty. Tavoite: Investointipäätökset tehdään markkinaehtoisesti hintasignaalien perusteella. Investointeihin aikaisemmin liittyneet hidasteet, kuten luvitus, eivät tarpeettomasti vaikeuta päätöksentekoa tai hankkeiden toteuttamista. Mitään tuotantomuotoa tai toimijaa ei suljeta pois poliittisilla päätöksillä tai lainsäädännöllä. Yksinkertaiset luvitusprosessit helpottavat investointeja. Tavoite: Ympäristöohjaus Pohjoismaissa on markkinalähtöistä. Energiaverotuksella ei lisätä kuluttajan energiakustannuksia. Energiaverotus on Euroopan tasolla yhtenäistettyä. Tavoite: Entisestään kehittynyt päästökauppajärjestelmä toimii globaalisti ja ohjaa kohti haluttuja ilmastotavoitteita kustannustehokkaimmin ja kuluttajalle edullisimmin. Päästökauppa on avoimempaa ja läpinäkyvämpää sekä yhtenäistetty siten, että tiettyä teollisuutta kohdellaan kaikissa maissa samalla tavalla. Päästökiintiöiden alkujako hoidetaan huutokaupalla. Päästökaupan kanssa päällekkäinen ohjaus on purettu. Tavoite: Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tukijärjestelmät perustuvat markkinalähtöiseen, pohjoismaiseen sertifikaattijärjestelmään, joka on tehokkain tapa tukea uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantoa tuetaan pohjoismaisella vihreiden sertifikaattien järjestelmällä.

15 4. Entistä tehokkaampi pohjoismainen sähkömarkkina on kaikkien etu Edellä kuvattu tehokas pohjoismainen sähkömarkkina, joka takaa toimitusvarmuuden ja mahdollistaa kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisen, on koko yhteiskunnan etujen mukainen. Sähkön käyttäjän kannalta on tärkeätä, että sähköä on tarjolla edullisimpaan mahdolliseen hintaan ja että toimitusvarmuus on kunnossa. Markkinan vapauttamisen ja laajentamisen myötä kasvava kilpailu lisää sähköntoimittajien ja -siirtäjien asiakaslähtöisyyttä. Kilpaillulla markkinalla sähkön hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella oikeaksi, jolloin sähkön käyttäjät tietävät tarkkaan, mistä maksavat. He tietävät myös, että he eivät maksa liikaa tai toisaalta liian vähän, jolloin osa kustannuksista katetaan verovaroin. Periaate on, että se joka käyttää sähköä, maksaa myös sen kustannukset ja halutessaan sähkönkäyttäjät voivat sopeuttaa sähkön kulutustaan hinnan mukaan. Sähkön siirto ja jakelu ovat säänneltyä toimintaa ja viranomaiset määrittelevät käytännössä sähkön siirto- ja jakeluhinnan, jolla varmistetaan riittävät investoinnit verkon toimivuuteen. Sähköntuottajat ja -siirtäjät hyötyvät toimintaympäristön ennustettavuudesta sekä energiapolitiikan pitkäjänteisyydestä, sillä esimerkiksi investointipäätösten tekeminen helpottuu vakaissa oloissa. Oikea hintataso takaa, että uusia investointeja syntyy. Markkinan laajentuminen ja kilpailun lisääntyminen johtaa resurssien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja toiminnan kustannustehokkuuteen. Yhteiskunnan kannalta keskeisiä ovat toimitusvarmuus ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen sekä kilpailukyvyn säilyminen ja paraneminen. Tehokkaasti toimiva, markkinalähtöiseen ohjaukseen nojaava kansallisia rajoja laajempi sähkömarkkina vastaa parhaiten näihin tarpeisiin. Lähteet Damsgaard/ECON Price formation on the Nordic electricity market. Is it working? (9/2006) European Commission: 4th benchmarking report on Internal Energy Market, DGTREN (1/2005) 5th benchmarking report on Internal Energy Market, DGTREN (1/2007) Energy Sector inquiry, preliminary report, EU, DGCOMP (3/2006) Energy Sector inquiry, preliminary report, EFTA, DGCOMP (3/2006) Energy Sector inquiry, final report, DGCOMP (1/2007) Lars Bergman, professor Why has the Nordic electricity market worked so well? ( 6/2005) Mikko Kara Sähkö- ja päästöoikeusmarkkinat Suomen näkökulmasta (12/2005) Matti Purasjoki Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimivuus (10/2006) Nordic competition authorities A Powerful Competition Policy (7/2003) Statens energimyndighet: Prisbildning och konkurrens på elmarknaden (3/2006) Finansiella elmarknaden (3/2006) Swedish governmental commission El- och gasmarknadsutredningen (1/2005) 15 Konkurrensverket Konkurrenssen i Sverige 2006 (12/2006)

16 Laitetaan hyvä energia kiertämään.

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna?

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Ari Lahti Rakentaminen & Sisustaminen messut 31.1.2014 Turku Energia Pohjoismaisten tukkumarkkinoiden vuositermiinisopimusten

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Valot päällä valtakunnassa

Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina?

Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina? Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina? Energia- ja ilmastostrategian sähkömarkkinatilaisuus - 27.1.2016 Simon-Erik Ollus, pääekonomisti, Fortum Mihin

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

pohjoismainen sähkömarkkina

pohjoismainen sähkömarkkina Fortumin energiakatsaus Kuinka rakennetaan tehokas pohjoismainen sähkömarkkina Sergey Ilyukhin 8.12.2016 Haluamme Fortumin energiakatsauksella saada sidosryhmämme mukaan keskusteluun tulevasta kehityssuunnasta

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset Iivo Vehviläinen 24.1.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta miljardivaikutukset

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Yhteisellä tiellä kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää

Yhteisellä tiellä kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää Yhteisellä tiellä kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää Vihreään sähköjärjestelmään siirtymisen tulee tapahtua toimitusvarmuutta vaarantamatta ja kustannustehokkaasti. Sähköjärjestelmän murros on käynnissä.

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

- TILINPÄÄTÖS Power Heat Russia Distribution Electricity Sales

- TILINPÄÄTÖS Power Heat Russia Distribution Electricity Sales TILINPÄÄTÖS 2012 1 Tilinpäätös 2012 Konsernin liiketoimintarakenne Divisioona Power Heat Russia Electricity Solutions and Distribution (ESD) Liiketoiminta Divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Nykyisen markkinamallin toimivuus. Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingrid Oyj

Nykyisen markkinamallin toimivuus. Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingrid Oyj Nykyisen markkinamallin toimivuus Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingrid Oyj Sähkömarkkinoiden markkinamalli - johdantoa Markkinoiden peruskonsepti (market design): markkinoiden organisointitapa ja

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus Scandic Simonkenttä. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä?

Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus Scandic Simonkenttä. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä? Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus 17.5.2016 Scandic Simonkenttä Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä? Fingrid edistää vähähiilistä sähköjärjestelmää Huolehdimme sähköjärjestelmän

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot