Pohjoismainen sähkömarkkina ja edelläkävijyyden eväät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismainen sähkömarkkina ja edelläkävijyyden eväät"

Transkriptio

1 Pohjoismainen sähkömarkkina ja edelläkävijyyden eväät

2 Kilpailukyky Kestävä kehitys Tasapaino? Tasapaino? Kestävä Toimitusvarmuus Toimitusvarmuus

3 Sisältö: 1. Askel askeleelta kohti eurooppalaista sähkömarkkinaa... 5 Miten nykyinen pohjoismainen sähkömarkkina on syntynyt? Eurooppalainen sähkömarkkina miksi? 2. Pohjoismainen sähkömarkkina nyt... 6 Pohjoismaisen sähkömarkkinan rakenne Markkinatoimijat Miten pohjoismainen sähkömarkkina toimii tänään? Mitä kehityskohteita pohjoismaisessa sähkömarkkinassa on? Sähkön tuotanto Sähkön siirto ja jakelu Sähkön myynti Sähkön tukkuhinnan muodostuminen 3. Tehokas sähkömarkkina palvelee sekä ihmisiä että ympäristöä Pohjoismainen sähkömarkkina toimii varsin hyvin Tehokas markkina on kuluttajan kannalta luotettavin ja edullisin Millainen pohjoismainen sähkömarkkina voisi parhaimmillaan olla ja mitä sen toteutuminen edellyttää nykytilaan verrattuna 4. Entistä tehokkaampi sähkömarkkina on kaikkien etu Tehokas sähkömarkkina hyödyttää sekä sähkön käyttäjiä, tuottajia ja siirtäjiä että koko yhteiskuntaa

4 Aluksi Sähkön rooli yhteiskunnassa on keskeinen. Sähkö on merkittävä hyvinvoinnin ja korkean elintason mahdollistaja. Sähkö on myös varsin poikkeuksellinen tuote, sillä se on sidottu sekä aikaan ja paikkaan. On siis varsin ymmärrettävää - ja myös suotavaa että sähköstä ja sähkömarkkinan toimivuudesta keskustellaan ja kannetaan huolta yhteiskunnassa laajalti. Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivuus on herättänyt vilkasta ja osin kiivastakin keskustelua puolesta ja vastaan parin viime vuoden aikana. Oltiinpa markkinan toimivuudesta mitä mieltä tahansa, yhteinen näkemys on, että sen toimintaa voidaan parantaa. Pohjoismaat ovat muiden Euroopan maiden tavoin sitoutuneet mm. ilmastonmuutosta, uusiutuvia energianlähteitä ja energian toimitusvarmuutta koskeviin tavoitteisiin. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ylipäätään, ja erityisesti jos tavoitteeksi asetetaan kustannusten minimoiminen, edellyttää hyvin toimivaa sähkömarkkinaa. Voidaan siten sanoa, että pohjoismaisen sähkömarkkinan toimintaa ei vain voi vaan myös pitää parantaa. Fortum on vahvasti sitä mieltä, että tehokkaasti toimiva alueellinen - ensin pohjoismainen ja aikanaan eurooppalainen - sähkömarkkina on niin ihmisten kuin ympäristön etu. Keskeinen edellytys tehokkuudelle on kilpailun lisääminen sähkön tuotannossa ja myynnissä. Jotta pystytään luomaan kilpailun lisääntymisen vaatimat tasapuoliset kilpailuedellytykset, tarvitaan toimia sekä energiasektorilta, viranomaisilta että poliittisilta päättäjiltä. Meidän tavoitteemme on kannustaa rakentavaa keskustelua siitä, miten pohjoismaista sähkömarkkinaa pitäisi kehittää. Keskustelun pohjaksi esitämme seuraavassa näkemyksen siitä, millainen toimiva pohjoismainen sähkömarkkina parhaimmillaan voi olla ja mitä nykytilanteeseen nähden pitäisi tehdä, jotta se voisi toteutua. Mikael Lilius toimitusjohtaja Fortum Oyj

5 1. Askel askeleelta kohti eurooppalaista sähkömarkkinaa Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimintatavat muuttuivat perusteellisesti 1990-luvulla, jolloin markkinat avattiin kilpailulle. Keskeistä sähkömarkkinoiden avaamisessa oli kilpailtujen liiketoimintojen (sähkön tuotanto ja myynti) eriyttäminen monopoliliiketoiminnoista (sähkönsiirto ja -jakelu). Muutos vaikutti huomattavasti alan yritysten toimintatapoihin ja toiminnan taloudellisiin edellytyksiin sekä pakotti yritykset toimimaan entistä asiakaslähtöisemmin. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen taustalla on ajatus siitä, että vapaa kilpailu johtaa olemassa olevien resurssien tehokkaaseen käyttöön. Pitkällä aikavälillä kilpailu myös ohjaa investointeja siten, että toimitusvarmuudesta huolehditaan ilman ylimitoitettuja investointeja, jotka tulisivat asiakkaiden ja/tai yhteiskunnan maksettaviksi. Laajempi sähkömarkkina tarjoaa kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja lisää niin kuluttajien kuin tuottajienkin määrää markkinoilla. Tällöin niiden suhteellinen koko pienenee, mikä lisää kilpailua. Myös ympäristöhaasteisiin voidaan yhdessä vastata kustannustehokkaammin kuin mitä kansallisin toimin olisi mahdollista. Lisäksi laajempi markkina parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja tuo vakautta. Sähkömarkkinan avaaminen kilpailulle ja sen laajentaminen yli kansallisten rajojen tukevat toisiaan. Asiakkaille, eli sähkön käyttäjille, ne tuovat vakautta ja takaavat aina edullisimman hinnan. Alueiden kautta eurooppalaiseksi markkinaksi Euroopan Unionin kantava ajatus on, että kansallisia markkinoita laajemman eurooppalaisen markkinan ansiosta tavaroiden ja palvelujen tuottaminen tapahtuu siellä, missä se yhteisten pelisääntöjen puitteissa on tehokkainta. Sama periaate koskee myös sähkömarkkinoita. EU:n tavoitteena onkin eurooppalaisen energiasisämarkkinan luominen. Euroopan komission strategian mukaisesti EU:n sähkömarkkina luodaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan kansallisten markkinoiden pohjalta alueelliset markkinat, joista pohjoismainen markkina on yksi esimerkki. Toisessa vaiheessa alueelliset markkinat yhdistetään yhtenäiseksi eurooppalaiseksi sähkömarkkinaksi.

6 2. Pohjoismainen sähkömarkkina nyt Sähkömarkkinan toimintoja ovat sähkön tuotanto, siirto ja jakelu sekä myynti. Sähkön tuotanto ja myynti ovat kilpailtuja liiketoimintoja, sähkön siirto ja jakelu sen sijaan luonnollisia monopoleja. Sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta, ts. sähkön siirto ja jakelu, muista sähköliiketoiminnoista, ts. tuotannosta ja myynnistä, toisistaan riippumattomiksi yksiköiksi. Toimijoiden määrä pohjoismaisella markkinalla on suuri ja keskittyneisyys vähäistä verrattuna muuhun Eurooppaan, monista muista teollisuudenaloista puhumattakaan. Asiakkaita eli sähkön loppukäyttäjiä ovat sekä yritykset ja yhteisöt, julkinen sektori että kotitaloudet. TUOTANTO 395 TWh >350 yritystä JAKELU 14 miljoonaa asiakasta ~500 yritystä MYYNTI 14 miljoonaa asiakasta >450 yritystä Muut Vattenfall Muut Fortum Vattenfall Muut Fortum Dong Energy 41% Fortum 61% E.ON 65% Vattenfall E.ON Dong Energy Hafslund Dong Energy E.ON Statkraft Hafslund Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimijat * Sähkön tuotanto Pohjoismaissa tuotetaan sähköä useasta eri energianlähteestä ja eri tuotantomenetelmillä. Tärkeimmät energianlähteet ovat vesivoima, ydinvoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet, turve sekä tuuli. Pohjoismaihin myös tuodaan varsin runsaasti sähköä Venäjältä, Virosta ja ajoittain myös Saksasta. Sähkön tarve vaihtelee vuodenajasta, viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippuen. Pohjoismaissa sähköä käytetään paljon lämmitykseen, joten myös ulkolämpötila vaikuttaa sähkönkulutukseen huomattavasti. Koska sähkönkulutuksen ja tuotannon on oltava kaiken aikaa tasapainossa, on kulutuksen vaihdellessa tuotantoa kyettävä sopeuttamaan nopeasti. Erityyppisten voimalaitosten kustannusra- TWh/a Vuosittainen sähköntuotanto ja tuonti Pohjoismaissa. Nettotuonti Tuuli Muut Biomassa Maakaasu Turve Öljy Hiili Ydinvoima Vesivoima *Tanskan ja Suomen rakenteelliset muutokset, so. Dong Energy ja Fortum-E.ON Finland kauppa otettu huomioon

7 kenteet, ja siten myös niiden optimaalinen ajotapa, poikkeavat toisistaan huomattavasti. Osalla voimalaitoksista kiinteät kustannukset, esimerkiksi investointikustannukset, ovat hyvin korkeat. Niiden rakentaminen kannattaa vain siinä tapauksessa, että ne voivat käydä korkealla käyttöasteella ympäri vuoden. Esimerkiksi ydinvoimalaitokset ovat tällaisia laitoksia, ja ne ovat käynnissä ja ajavat täysillä aina, kun se teknisesti on mahdollista. Osalla voimalaitoksista taas käyttökustannukset, lähinnä polttoainekustannukset, ovat suuret suhteessa tuotettuun energiaan (kaasuturbiinit) sekä hiileen tai öljyyn perustuva säädeltävä lauhdevoima). Tällaisten voimalaitosten avulla pystytään kattamaan lyhytkestoisia sähkön kulutuspiikkejä. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi. Vesivoimalaitokset ovat joko joki- tai säännöstelyvoimalaitoksia. Jokivoimalaitoksessa, joita Suomen vesivoimalaitokset pääosin ovat, laitoksen oman padon avulla aikaansaatu allas pystyy hoitamaan vain lyhytaikaisen säädön, kun taas säännöstelyvoimalaitoksella, jossa vettä varastoidaan suuriin varastoaltaisiin, voidaan säädellä tuotantoa jopa vuositasolla ja siirtää tuotantoa kulutusta vastaaviin aikoihin. Säännöstelyvoimalaitoksia on erityisesti Norjassa ja Ruotsissa. Normaalivuotena Pohjoismaissa noin puolet sähköntarpeesta katetaan vesivoimalla. Kuivan ja märän vuoden ero vesivoimatuotannossa voi olla yli 60 TWh, eli noin 15 % sähkön kulutuksesta. Kuivana vuonna vähäistä vesivoiman määrää korvataan lauhdetuotannolla ja sähkön tuonnilla. Sähkön siirto Kantaverkkoyhtiöiden tehtävänä on siirtää sähköä valtakunnallisessa kantaverkossa, ylläpitää ja vastata järjestelmässä sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellisestä tasapainosta ja laadusta, selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla, kehittää sähköverkkoa ja edistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia. Yhtiöt omistavat kansalliseen suurvoimansiirtoon tarvittavien kantaverkkojen lisäksi myös rajayhdysjohdot esimerkiksi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Pohjoismaisen sähkömarkkinan tehokkaan toiminnan edellytys on ollut kantaverkkoyhtiöiden läheinen yhteistyö. Pohjoismaissa kantaverkkoyhtiöt on omistuksellisesti eriytettyjä ja ne ovat riippumattomia sähköntuottajista. Ne siirtävät kaikkien tuottajien sähköä samoilla ehdoilla. Suomessa kantaverkkoyhtiö on Fingrid Oyj, jonka riippumattomuus on taattu lailla. Riippumattomuuden toteutumista valvoo kauppa- ja teollisuusministeriö. Muissa Pohjoismaissa kantaverkko on valtion omistuksessa. Sähkön jakelu Sähkönsiirrosta jakeluverkoissa, toisin sanoen kantaverkon ja loppuasiakkaan välillä, vastaavat alueelliset verkkoyhtiöt. Sähkönjakelu on viranomaisten sääntelemää liiketoimintaa. Sääntely vaikuttaa kaikkiin sähköverkon toimijoihin. Sähkön käyttäjälle sääntelyn tehtävänä on varmistaa kohtuulliset hinnat ja hyvälaatuinen sähkön toimitus. Yhteiskunnan kannalta tähdätään luotettavaan sähköjärjestelmään ja kohtuullisiin kustannuksiin. Sähkön jakelijoita koskee verkon ylläpito- ja kehittämisvelvollisuus, sähkönkäyttöpaikkojen ja tuotantolaitosten liittämisvelvollisuus sekä sähkön siirtovelvollisuus jakeluverkoissaan. Verkkolupaan liittyy maantieteellinen vastuualue, jolla luvan saaneella verkkoyhtiöllä on yksinoikeus ja velvollisuus rakentaa jakeluverkkoa. Verkkoyhtiöiden on kantaverkkoyhtiöiden tavoin siirrettävä verkossaan minkä tahansa yhtiön myymää sähköä samoilla ehdoilla. Verkko-

8 yhtiön, joka myös myy sähköä on eriytettävä nämä toiminnot viranomaisen hyväksymällä ja valvomalla tavalla toisistaan riippumattomiksi yksiköiksi. Energiamarkkinaviranomaiset myös määrittävät verkkoyhtiöille tuoton ylärajan, mikä tarkoittaa, että käytännössä sähkön jakeluhinta on viranomaisten valvonnassa. Niin toimintojen eriyttämistä koskevat yksityiskohdat kuin tapa, jolla tuoton yläraja asetetaan, vaihtelevat huomattavasti Pohjoismaasta toiseen. Sähkön myynti Sähkön tuottaja voi myydä tuottamansa sähkön joko pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa tai suoraan sähkön suurkäyttäjille tai sähkön vähittäismyyjille. Sähkön vähittäismyyjät puolestaan myyvät sähköä pienille ja keskisuurille yrityksille ja kotitalouksille. Sama yritys voi toimia sekä sähkön tukku- että vähittäismyyntimarkkinoilla. Kuten sähkön tuotanto myös myynti on kilpailtua liiketoimintaa. Sähkön käyttäjä voi vapaasti valita sähkönmyyjänsä oman maansa sisällä. Sähkön myyntihinta perustuu tukkuhintaan, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella sähköpörssissä ja myyjän marginaaliin. Kuluttajahinnat seuraavat viipeellä pörssissä määräytyvän tukkuhinnan vaihteluita. Asiakas voi valita haluaako pitkäaikaisen, kiinteähintaisen sopimuksen vai nopeammin markkinahintoja seuraavan sopimuksen. Mallit ovat hyvin samanlaisia kuin esimerkiksi lainamarkkinoilla. Toistaiseksi kotitaloudet eivät voi ostaa sähköä oman maansa ulkopuolelta. Tavoite kuitenkin on, että pohjoismainen vähittäismarkkina on toiminnassa vuonna Sähkön loppukäyttäjähinta Sähkön käyttäjän kannalta sähkön hinta muodostuu sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista, joista kukin edustaa noin kolmannesta kotitalousasiakkaan sähkölaskusta. Energiantoimittajan asiakas voi kilpailuttaa ja valita vapaasti. Sähkönsiirtäjää tai -jakelijaa asiakas sen sijaan ei voi valita, vaan kullakin alueella toimii vain yksi vastuullinen verkkoyhtiö. Kilpailun puuttuessa viranomaisvalvonnan merkitys korostuu, ja sähkön siirtohinta sekä siirtoliiketoiminta ovat energiamarkkinaviranomaisten valvonnassa = hintataso 1997/1 1998/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 Sähkön verollisen kokonaishinnan reaalinen kehitys. Lähde: Energiamarkkinavirasto. Pientalo kwh/v Pientalo kwh/v 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1

9 Sähkön tukkuhinnan muodostuminen Pohjoismaisen tukkumarkkinan keskeinen elementti on sähköpörssi Nord Pool. Sähköpörssissä sähkölle määräytyy julkinen, kysynnän ja tarjonnan tasapainoon perustuva tukkuhinta. Pörssikauppaa käydään seuraavan vuorokauden toimituksilla niin sanotulla spot-markkinalla. Pidempiaikaista sähkökauppaa voidaan käydä niin sanotulla finanssimarkkinalla, jonka tuotteet perustuvat spot-hinnan tulevaisuuden odotuksiin. Sähköpörssissä käyvät kauppaa sähköntuottajat, suuret sähkönkäyttäjät, vähittäismyyjät ja sähköä välittävät yritykset sekä trading-toimintaa harjoittavat yritykset. Nord Poolilla on yli 400 jäsentä ja vuonna 2006 Pohjoismaissa kulutettavasta sähköstä 64 % myytiin pörssin kautta. Kaupankäynti toimijoiden välillä ja hinnanmuodostus perustuvat, kuten kaikessa pörssikaupassa, toimijoiden erilaisiin käsityksiin tulevaisuuden kehityksestä. Julkinen markkina varmistaa, että sähköä tuotetaan Pohjoismaissa aina optimaalisella tavalla. Kaikki voivat seurata hintaan vaikuttavia tekijöitä ja niiden kehitystä reaaliajassa pörssin kotisivuilla. Nord Poolia on kutsuttu maailman kehittyneimmäksi hyödykepörssiksi. Sähköpörssin spot-markkinoilla sähkön myyntitarjouksia tekevät tavallisesti sähkön tuottajat. Ostotarjouksia tekevät sähkön suurkuluttajat sekä sähköä pienemmille asiakkaille myyvät sähkön vähittäismyyjät. Tarjouksia tehdään sähkön toimituksista seuraavan päivän jokaiselle tunnille. Tarjousten avulla osapuolet ilmoittavat, kuinka paljon ne ovat valmiita myymään tai ostamaan sähköä tietyllä hinnalla. Nord Pool yhdistää kaikki tarjoukset tuntikohtaisiksi kysyntä- ja tarjontakäyriksi, joiden leikkauspisteestä tulee kunkin tunnin tukkuhinta. Kaikki tämän hinnan alittavat myyntitarjoukset toteutuvat samalla pörssihinnalla. Saman periaatteen mukaisesti määräytyvät myös muiden tuotteiden ja palvelujen hinnat: markkinahinta muodostuu viimeisen kulutetun ja tuotetun yksikön perusteella. Esimerkiksi paperilla on vain yksi markkinahinta riippumatta siitä, onko se tuotettu vanhalla vai uudella paperikoneella. Tuottajien myyntitarjoukset määräytyvät käytettävissä olevan sähköntuotannon mukaan. Tarjousten hinnat perustuvat tuotannon säädettävyyteen ja kustannuksiin (ks. edellä). Järjestelmä turvaa sen, että erilaiset voimalaitokset käynnistyvät oikeassa järjestyksessä siis ne, joilla on edullisimmat muuttuvat kustannukset käynnistyvät ensin ja muuttuvilta kustannuksiltaan kalleimmat voimalaitokset käynnistetään vain kulutuspiikkien aikana. Lyhyellä aikavälillä myös käynnistyskustannuksille ja pitkällä aikavälillä pääomakustannuksille on saatava katetta, jotta voimalaitos on kannattava. systeemihinta vesivoimala ydinvoima CHP* tuotanto TWh toteutuva vaihto *yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto kysyntä muuttuvat kustannukset hiililauhde öljylauhde kaasuturbiinit Sähkön tukkuhinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainon perusteella. /MWh CO2 - kustannukset 15 /h Polttoainekustannukset Hiili Kaasu Ydinvoima Vesivoima Kustannusvaihtelu Kiinteät kustannukset Tuuli Puhdas hiili Pitkällä aikavälillä sähkön hinnan on katettava sekä kiinteät että muuttuvat kustannukset. 9

10 10 Hinta-alue ja aluehinta Toisinaan sähkön siirtotarve ylittää hetkellisesti olemassa olevan siirtokapasiteetin jossakin osassa verkkoa eli syntyy pullonkaula, joka jakaa markkinan eri hinta-alueiksi. Esimerkki hinta-alueen muodostumisesta: Suomessa kysyntä on huipussa, eikä oma tarjonta pysty sitä kattamaan. Ruotsissa olisi, mistä ottaa, mutta rajasiirtokapasiteetti ei riitä. Silloin Suomessa syntyy sähköpula, joka nostaa sähkön hintaa Suomessa. Tällöin syntyy niin kutsuttu aluehinta hinta, joka poikkeaa Nord Poolissa koko pohjoismaiselle markkinalle määritellystä hinnasta. Käytännössä Suomi ja Ruotsi ovat yleensä samaa hinta-aluetta: esimerkiksi vuonna 2006 Suomi ja Ruotsi olivat samaa hinta-aluetta noin 93 % ajasta. Harvoin esiintyvien pullonkaulojen syntymistä ei voi tietää etukäteen. Hintaerot ovat yleensä varsin pieniä, tyypillisesti alle 0,5 %, ja niitä esiintyy kumpaankin suuntaan. Suomi on hintaerotilanteessa useimmiten ollut Ruotsia edullisempi. Olemassa olevat ja suunnitellut sähkönsiirtoyhteydet Pohjoismaissa Kantaverkkoyhtiöt ovat ehdottaneet seuraavia investointeja sähkönsiirtokapasiteetin lisäämiseksi 1. Fenno-Skan2 (800 MW, valmis 2010) 2. Keski- ja Etelä-Ruotsin välinen siirtoyhteys ( MW, valmis ) 3. Nea-Järpströmmen (200/750 MW, valmis 2009) Skagerrak aiepäätös 12/2006 (600 MW, valmis 2012) 5. Iso-Belt (600 MW, valmis 2010) 1. olemassa olevat siirtoyhteydet suunnitellut siirtoyhteydet 5.

11 Hinta vaihtelee = markkina toimii Useissa tutkimuksissa on todettu, että sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle on lisännyt alan tehokkuutta, toisin sanoen sama tuotanto saadaan aikaiseksi alhaisemmilla kustannuksilla. Hinnan vaihtelut ovat merkki markkinan toimivuudesta ja kuuluvat sen luonteeseen. Sähköstä on ajoittain ylitarjontaa, ajoittain pulaa, ja tämä heijastuu sähkön hintaan, koska se perustuu kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Kehityskohteita pohjoismaisesta sähkömarkkinasta toki löytyy. Useissa selvityksissä on mainittu, että on tärkeätä luoda vakaa investointiympäristö, jotta uutta kapasiteettia syntyisi. Kehittämisen varaa on myös kantaverkkoyhtiöiden yhteistyön parantamisessa, siirtoyhteyksien käytön tehostamisessa ja sähkönsiirron pullonkaulojen, eli hetkellisesti liian vähäisten siirtomahdollisuuksien, poistamisessa. Lisäksi markkinan läpinäkyvyyttä eli sähkön hinnanmuodostukseen vaikuttavista tekijöistä tiedottamista ja pörssikaupan sääntöjä on kehitettävä jatkuvasti. Koska sähkö virtaa vapaasti maasta toiseen, on eri maiden toisistaan poikkeavien energiapoliittisten toimenpiteiden ja erilaisten tukien (esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen tuet) yhtenäistäminen entistäkin tärkeämpää, jotta markkinan toiminta ei vääristyisi. Vähittäismarkkina on edelleen kansallinen eli kotitaloudet eivät toistaiseksi voi ostaa sähköä oman maansa ulkopuolelta. Useat näistä toimenpiteistä edellyttävät toimia valtioilta: yritykset eivät voi niitä toteuttaa. Ja vaikka Pohjoismaiden energiaministerit ovat antaneet tukensa markkinan toiminnan tehostamisen vaatimille toimenpiteille yhteisessä julkilausumassa muutaman vuoden takaa, käytännön toimenpiteet eivät ole edenneet tehtyjen linjausten mukaisesti. 11 Hinnanvaihtelut ovat merkki markkinan toimivuudesta /1 Sähkömarkkinoiden vapauttamisen jälkeen sähkön hinta laski Pohjoismaissa. Pitkäaikaisen ylitarjonnan ja siitä johtuneen alhaisen hintatason jälkeinen sähkön hintojen nousu talvella sai aikaan laajaa keskustelua pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivuudesta. Pohjoismaiden vesivarastot olivat tuolloin /MWh poikkeuksellisen alhaiset ja sähkön tukkuhinta nousi. Vesivoiman vähetessä tarvittiin lisää muilla energialähteillä tuotettua sähköä ja pitkään poissa käytöstä olleet hiililauhdevoimalaitokset otettiin käyttöön. Hinnan noustessa kysyntä laski. Tämä sekä kaupankäynti Pohjoismaiden välillä ja maiden välisten sähkön rajasiirtoyhteyksien käyttö osoittivat, että pohjoismainen markkina toimii ja selviytyy tarjonnan niukkuudesta. Vastaavasti markkinat toimivat myös vuoden 2006 kesän ja syksyn aikana. Kesä oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja pohjoismaiset vesivarastot hupenivat huomattavasti, jolloin sähkön hinta alkoi nousta. Syksyn ja alkutalven runsaat sateet ja lauha sää taas Sähkön tukkuhinnat (kuukauden keskiarvo). Lähde: Nord Pool. laskivat hintaa. Myös vuonna 2005 alkanut EU:n päästökauppa on nostattanut laajaa julkista keskustelua. Päästökauppa on toiminut periaatteessa siten kuin sen on ollut tarkoituskin: päästöoikeuksien hinta siirtyy osaksi tuotantokustannuksia hiilidioksidia päästävissä laitoksissa ja sitä kautta osin sähkön hintaan. Päästöoikeuksien korkea hintataso (keväällä 2006 hinnat romahtivat, kun kävi ilmi, että kaudella päästökiintiöitä oli jaettu tarpeeseen nähden runsaasti, mutta vuoden 2008 hintataso on edelleen korkealla), ja sitä kautta vaikutus sähkön hintaan on kuitenkin ollut yllätys kaikille. 1997/1 1998/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1

12 3. Tehokas sähkömarkkina palvelee sekä ihmisiä että ympäristöä 12 Tavoitetila: Pohjoismaissa vallitsee yksimielisyys siitä, että tehokas alueellinen - ensin pohjoismainen ja aikanaan eurooppalainen - sähkömarkkina on sekä sähkön käyttäjien, tuottajien että yhteiskunnan etu. Tehokas alueellinen sähkömarkkina nähdään keinoksi saavuttaa halutut kestävää kehitystä, sähkön toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä koskevat politiikkatavoitteet yhteiskunnan kannalta alhaisimmin kustannuksin. Lisääntynyt kilpailu on johtanut hyvään ja luotettavaan palveluun ja kilpailukykyiseen hintatasoon. Tämä yleisellä tasolla kuvattu tavoitetila on alla jaettu pienempiin osiin ja ryhmitel- Fortum ja sähkön arvoketju KILPAILTU LIIKETOIMINTA SÄÄNNELTY LIIKETOIMINTA Pohjoismainen markkina Sähkön tuotanto ty kuluttajamarkkinoita, sähkön siirtoa ja jakelua, tukkumarkkinoita ja energiapolitiikkaa ja sääntelyä koskeviin tavoitteisiin. Kunkin tavoitteen kohdalla on kerrottu, millaisia konkreettisia toimia sen saavuttaminen edellyttää. Kantaverkko ja kantaverkkoyhtiö Suurteollisuus Nord Pool Kysyntä ja tarjonta määrää pohjoismaisen tukkuhinnan Kansallinen markkina Myyntiyhtiö Paikallinen siirtoyhtiö ja verkko Pk yritykset Yksityis asiakas Myyntiyhtiön hankintahinta ja asiakkaan sopimus määrittää vähittäishinnan Siirtoasiakas Kansalliset viranomaiset säätelevät hinnan Tavoite: yhteinen kuluttajamarkkina Tavoite: Kuluttajat voivat ostaa sähkönsä vapaasti haluamaltaan myyjältä mistä tahansa Pohjoismaasta. Kantaverkkoyhtiöt varmistavat, että rajasiirtokapasiteettia on riittävästi, jolloin voidaan muodostaa nykyistä laajempia hinta-alueita yli kansallisten rajojen. Valtiot yhtenäistävät alan pelisääntöjä ja mahdollistavat kehityksen kohti eurooppalaista sisämarkkinaa. Tavoite: Kotitaloudet vaikuttavat aktiivisesti sähkölaskuunsa seuraamalla tuntimittauksen avulla omaa sähkönkulutustaan ja sopeuttamalla kulutustaan suhteessa kulloinkin vallitsevaan sähkön hintaan. Energiasektori varmistaa viranomaisten myötävaikutuksella, että käynnistynyt mittauksen kaukoluenta tukee myöhemmin ajankohtaiseksi tulevaa tuntimittausta. Etälaitteet mahdollistavat sähköntoimittajan vaivattoman vaihdon myös tulevaisuudessa. Sähkön myyjät tarjoavat aktiivisesti monipuolisia sähkötuotteita, joiden avulla asiakas saa tarkkaa tietoa kulutuksestaan, sähkön hinnasta ja siitä, miten hän voi omalla kulutuskäyttäytymisellään tehostaa sähkön käyttöä ja pienentää kustannuksiaan. Myyjät sitoutuvat tarjoamaan sähköä kaikissa tilanteissa asiakkaan kotipaikasta riippumatta. Tavoite: Kuluttajat tuntevat sähkömarkkinoiden toimintaa ja ovat tietoisia mahdollisuuksistaan kilpailuttaa sähkön myyjiä ja osaavat vaatia hyvää palvelua sähkön myyjiltä ja jakelijoilta. Energiasektori ja viranomaiset lisäävät viestintää kuluttajille.

13 Tavoite: häiriötön ja kustannustehokas sähkön siirto ja jakelu Tavoite: Pohjoismainen kantaverkko toimii tehokkaasti yhteisillä pelisäännöillä ja huolehtii siitä, että sähkönsiirtokapasiteetti on riittävä, joten erillisten hinta-alueiden syntyminen ja kesto on minimoitu. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tiivistävät yhteistyötään valtioiden myötävaikutuksella tavoitteena yhteinen pohjoismainen kantaverkkoyhtiö. Kantaverkkoyhtiöt lisäävät rajasiirtokapasiteettia jo tehtyjen investointipäätösten pohjalta. Myös maiden sisäiset kantaverkkoinvestoinnit mitoitetaan koko pohjoismaisen sähkömarkkinan tarpeiden mukaan. Tavoite: Jakelutoiminnan lähtökohtia ovat hyvä laatu ja asiakaspalvelu sekä neutraalius. Sähkön jakelutoiminnan valvonta, jakelutariffien rakenteet, toiminnallista erityttämistä koskevat vaatimukset ja muu sääntely on yhtenäistetty. Pohjoismaiset energiamarkkinaviranomaiset tekevät yhteistyötä ja lainsäädäntöä yhtenäistetään valtioiden välillä pohjoismaisen sähkön jakelua koskevan regulaatiomallin luomiseksi. Toiminnallinen eriyttäminen koskee kaikkia verkkoyhtiöitä. 13 Tavoite: hyvin toimivat tukkumarkkinat Tavoite: Toimijat luottavat sähkömarkkinan kykyyn hallita sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Alan toimijat viestivät aktiivisesti sähkömarkkinan toiminnasta. Ala investoi uuteen tuotantokapasiteettiin markkinoilta välittyvien hintasignaalien mukaan, mikä lisää luottamusta tasapainon hallintaan pitkällä aikavälillä. Tavoite: Sähköpörssi Nord Pool tai yhteiseurooppalainen sähköpörssi tarjoaa tehokkaan kauppapaikan sähkön spot- ja johdannaismarkkinoille. Nord Pool kehittää toimintaansa ja sen läpinäkyvyyttä edelleen. Tavoite: Markkinat ovat läpinäkyvät eli kaikilla toimijoilla on yhtäaikainen ja sama tieto sähkön tukkuhintaan vaikuttavista tekijöistä. Reaaliaikaiset pohjoismaiset tuotantotiedot tuotantomuodoittain ovat kaikkien toimijoiden saatavissa. Viranomaiset edistävät läpinäkyvyyttä ja luovat tiedottamiselle yhtenäiset puitteet. Tavoite: Sähkön hinnan muodostuminen tunnetaan yleisesti ja hinnan vaihtelut ovat hyväksyttyjä osana toimivaa markkinaa. Hinnan muodostuminen on läpinäkyvää ja energiasektori viestii aktiivisesti hintaan vaikuttavista tekijöistä. Hintajousto toimii, koska sekä tuottajat että käyttäjät osallistuvat aktiivisesti markkinaan.

14 Tavoite: pitkäjänteinen ja ennakoitava energiapolitiikka ja sääntely 14 Tavoite: Pohjoismainen energiapolitiikka on johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Pohjoismainen sähkömarkkina noudattaa kaikilta osin yhtenäisiä pelisääntöjä ja lakeja. Toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava. Pitkäjänteinen ja yhtenäistetty energiapolitiikka varmistaa toimintaympäristön vakauden ja ennakoitavuuden. Pohjoismainen poliittinen päätöksenteko tukee EU:n sitoutumista eurooppalaisen sähkömarkkinakehityksen eteenpäinviemiseen. Tavoite: Yritysten välinen kilpailu on entistä kovempaa ja se tapahtuu tasapuolisin edellytyksin. Tuotantolaitosten omistusta koskevat rajoitukset on poistettu. Erityyppisten yritysten verokohtelu on yhtenäistetty. Liiketoimintojen eriyttämisvaatimukset on yhtenäistetty. Tavoite: Investointipäätökset tehdään markkinaehtoisesti hintasignaalien perusteella. Investointeihin aikaisemmin liittyneet hidasteet, kuten luvitus, eivät tarpeettomasti vaikeuta päätöksentekoa tai hankkeiden toteuttamista. Mitään tuotantomuotoa tai toimijaa ei suljeta pois poliittisilla päätöksillä tai lainsäädännöllä. Yksinkertaiset luvitusprosessit helpottavat investointeja. Tavoite: Ympäristöohjaus Pohjoismaissa on markkinalähtöistä. Energiaverotuksella ei lisätä kuluttajan energiakustannuksia. Energiaverotus on Euroopan tasolla yhtenäistettyä. Tavoite: Entisestään kehittynyt päästökauppajärjestelmä toimii globaalisti ja ohjaa kohti haluttuja ilmastotavoitteita kustannustehokkaimmin ja kuluttajalle edullisimmin. Päästökauppa on avoimempaa ja läpinäkyvämpää sekä yhtenäistetty siten, että tiettyä teollisuutta kohdellaan kaikissa maissa samalla tavalla. Päästökiintiöiden alkujako hoidetaan huutokaupalla. Päästökaupan kanssa päällekkäinen ohjaus on purettu. Tavoite: Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tukijärjestelmät perustuvat markkinalähtöiseen, pohjoismaiseen sertifikaattijärjestelmään, joka on tehokkain tapa tukea uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantoa tuetaan pohjoismaisella vihreiden sertifikaattien järjestelmällä.

15 4. Entistä tehokkaampi pohjoismainen sähkömarkkina on kaikkien etu Edellä kuvattu tehokas pohjoismainen sähkömarkkina, joka takaa toimitusvarmuuden ja mahdollistaa kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisen, on koko yhteiskunnan etujen mukainen. Sähkön käyttäjän kannalta on tärkeätä, että sähköä on tarjolla edullisimpaan mahdolliseen hintaan ja että toimitusvarmuus on kunnossa. Markkinan vapauttamisen ja laajentamisen myötä kasvava kilpailu lisää sähköntoimittajien ja -siirtäjien asiakaslähtöisyyttä. Kilpaillulla markkinalla sähkön hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella oikeaksi, jolloin sähkön käyttäjät tietävät tarkkaan, mistä maksavat. He tietävät myös, että he eivät maksa liikaa tai toisaalta liian vähän, jolloin osa kustannuksista katetaan verovaroin. Periaate on, että se joka käyttää sähköä, maksaa myös sen kustannukset ja halutessaan sähkönkäyttäjät voivat sopeuttaa sähkön kulutustaan hinnan mukaan. Sähkön siirto ja jakelu ovat säänneltyä toimintaa ja viranomaiset määrittelevät käytännössä sähkön siirto- ja jakeluhinnan, jolla varmistetaan riittävät investoinnit verkon toimivuuteen. Sähköntuottajat ja -siirtäjät hyötyvät toimintaympäristön ennustettavuudesta sekä energiapolitiikan pitkäjänteisyydestä, sillä esimerkiksi investointipäätösten tekeminen helpottuu vakaissa oloissa. Oikea hintataso takaa, että uusia investointeja syntyy. Markkinan laajentuminen ja kilpailun lisääntyminen johtaa resurssien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja toiminnan kustannustehokkuuteen. Yhteiskunnan kannalta keskeisiä ovat toimitusvarmuus ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen sekä kilpailukyvyn säilyminen ja paraneminen. Tehokkaasti toimiva, markkinalähtöiseen ohjaukseen nojaava kansallisia rajoja laajempi sähkömarkkina vastaa parhaiten näihin tarpeisiin. Lähteet Damsgaard/ECON Price formation on the Nordic electricity market. Is it working? (9/2006) European Commission: 4th benchmarking report on Internal Energy Market, DGTREN (1/2005) 5th benchmarking report on Internal Energy Market, DGTREN (1/2007) Energy Sector inquiry, preliminary report, EU, DGCOMP (3/2006) Energy Sector inquiry, preliminary report, EFTA, DGCOMP (3/2006) Energy Sector inquiry, final report, DGCOMP (1/2007) Lars Bergman, professor Why has the Nordic electricity market worked so well? ( 6/2005) Mikko Kara Sähkö- ja päästöoikeusmarkkinat Suomen näkökulmasta (12/2005) Matti Purasjoki Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimivuus (10/2006) Nordic competition authorities A Powerful Competition Policy (7/2003) Statens energimyndighet: Prisbildning och konkurrens på elmarknaden (3/2006) Finansiella elmarknaden (3/2006) Swedish governmental commission El- och gasmarknadsutredningen (1/2005) 15 Konkurrensverket Konkurrenssen i Sverige 2006 (12/2006)

16 Laitetaan hyvä energia kiertämään.

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Euroopan sähkömarkkinaintegraatio

Euroopan sähkömarkkinaintegraatio Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Euroopan sähkömarkkinaintegraatio Sähkönkäyttäjän näkökulma Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 18.3.2010 1 Sisällysluettelo 1) Suomalaisen sähkönkäyttäjän näkymä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Säännelty verkkotoiminta mahdollistaa kilpailun sähkömarkkinoilla Tuotanto ja myynti: 400 voimalaitosta (FI) 120

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015 Satu Viljainen Sähkömarkkinat valinkauhassa Esityksen sisältö Sähkön sisämarkkinapolitiikka mitä uutta on tapahtumassa EU:n ilmastopolitiikka vaikutukset

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen 15.3.2007

Neuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen 15.3.2007 Neuvottelukunnan kokous Jukka Ruusunen 15.3.2007 1 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys Ajankohtaista Ympäröivä maailma muuttuu 2 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo 2 Poikkeuksellisen suuret pullonkaulatulot 2008! 90

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA

6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA 6 SÄHKÖLIIKETOIMINTAA Suomessa astui voimaan 1.6.1995 uusi sähkömarkkinalaki. Sen vaikutuksesta sähkön suurkuluttajat eli suuret teollisuusyritykset, joiden teho on yli 500 kw, ovat voineet ostaa sähköä

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin uutisia Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

KATSAUS FORTUMIIN JA SÄHKÖMARKKINOIHIN

KATSAUS FORTUMIIN JA SÄHKÖMARKKINOIHIN KATSAUS FORTUMIIN JA SÄHKÖMARKKINOIHIN Sähkömarkkinat herättävät usein keskustelua ja kysymyksiä. Me Fortumilla haluamme osaltamme edistää rakentavaa keskustelua aiheesta. Sähkömarkkinoita säätelevät monet

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Tiedonannon yhteydessä komissio julkaisi julkisen kuulemisen, jonka takaraja on 8.10.2015.

Tiedonannon yhteydessä komissio julkaisi julkisen kuulemisen, jonka takaraja on 8.10.2015. Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201500252 EOS Pahkala Tatu(TEM) 31.08.2015 Asia Komission tiedonanto energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä Kokous

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi XX.X.2014 SOPIJAPUOLET Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi Kotipaikka Lappeenranta Y-tunnus xxxxxxx-x Yrityksen osoite Yrityksen laskutusosoite Asiakkaan yhteyshenkilö Puhelin E-mail osoite,

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot