Vihreät sertifikaatit ja sähköntuotanto Suomessa. malli biomassalla tuotetun sähkön tukemisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreät sertifikaatit ja sähköntuotanto Suomessa. malli biomassalla tuotetun sähkön tukemisesta"

Transkriptio

1 Vihreät sertifikaatit ja sähköntuotanto Suomessa malli biomassalla tuotetun sähkön tukemisesta Pro gradu -tutkielma Kari Aarnos Op. nro: Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Ympäristöekonomia Tammikuu 007

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Taloustieteen laitos Tekijä Författare Author Aarnos, Kari Tapani Työn nimi Arbetets titel Title Vihreät sertifikaatit ja sähköntuotanto Suomessa malli biomassalla tuotetun sähkön tukemisesta Oppiaine Läroämne Subject Ympäristöekonomia Työn laji Arbetets art Level Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Tammikuu 007 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 68+ liitteet Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka paljon biomassalla tuotettu sähkö tarvitsee tukea, jotta saavutettaisiin Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivissä bioenergialle asetettu tavoite vuodelle 010. Saatujen tulosten pohjalta verrataan vihreisiin sertifikaatteihin perustuvan tukijärjestelmän tehokkuutta nykyisin käytössä olevaan verotukeen sekä tutkitaan päästökaupan vaikutusta tarvittavan tuen määrään. Tutkimuksessa rakennetaan markkinamalli kuvaamaan Suomen sähkömarkkinoita. Malli koostuu kolmesta edustavasta sähköntuottajasta (fossiilisia polttoaineita käyttävä voimalaitos, biomassaa ja turvetta käyttävä voimalaitos sekä muun sähköntuotannon ja sähköntuonnin sisältävä yksikkö), joiden yhteenlaskettu tarjonta vastaa sähkön kokonaiskysyntää. Mallin avulla voidaan laskea sähkön hinta sekä biomassalla tuotetun sähkön tarvitseman tuen määrä eli vihreän sertifikaatin hinta. Sähkön hinta määräytyy fossiilisia polttoaineita käyttävän tuottajan rajakustannusten perusteella ja sertifikaatin hinta sähkön hinnan sekä biomassalla tuotetun sähkön rajakustannuksen välisestä erotuksesta. Aineistona käytetään sähköntuotannon rajakustannustietoja sekä tutkimusta varten kerättyä tietoa Suomessa toimivista voimalaitoksista. Aineiston avulla malli kalibroidaan vastaamaan vuoden 001 tilannetta sähköntuotannon, hinnan sekä maksetun verotuen osalta. Tutkimuksen tarkasteluvuosina ovat vuodet 005 ja 010. Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvan energian edistämisohjelman (003) tietojen mukaisten perusskenaarioiden lisäksi tarkastellaan, miten tasapainohinnat muuttuvat sähköntuonnin ja sähkön kokonaiskysynnän sekä vuoden 010 skenaariossa lisäksi päästöoikeuden hinnan muuttuessa. Mallin laskelmien mukaan vuonna 005 sähkönhinnan nousu on ollut nopeampaa kuin biomassalla tuotetun sähkön rajakustannuksen nousu. Tällöin sertifikaatin hinta on jäänyt vuoden 001 verotukea alhaisemmaksi. Vuoden 010 skenaarioon otetaan mukaan päästökaupan lisäksi uusi ydinvoimala. Päästökaupan vaikutuksesta sähkön hinta nousee jo lähelle bioenergian tuotantokustannuksia, joten sertifikaatin hinta laskee yhä alemmas. Laskelmien mukaan tuontisähkön määrän ja kokonaiskysynnän kasvaessa sekä päästöoikeuden hinnan laskiessa sertifikaatin hinta nousee ja päinvastoin. Mikäli esimerkiksi päästöoikeuden hinta on tarpeeksi korkea, voidaan direktiivin tavoitteeseen päästä ilman bioenergialle maksettavaa tukea. Laskelmien perusteella vihreiden sertifikaattien avulla voidaan tavoitteeseen päästä kustannustehokkaammin kuin verotukea käyttämällä. Myös siinä tapauksessa, että vuoden 001 tasoisen verotuen suuruisella tuella bioenergian tuotanto jäisi tavoitetta pienemmäksi, voidaan tavoite saavuttaa sertifikaattien joustavan hinnan avulla. Sertifikaattijärjestelmässä bioenergialle maksettavan tuen kustannukset siirtyvät valtiolta kuluttajille, mutta yksittäisille talouksille aiheutuvat kustannukset jäävät kuitenkin vähäisiksi. Avainsanat Nyckelord Keywords Sähkömarkkinat, sähköntuotanto, vihreät sertifikaatit Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Viikin tiedekirjasto ja Taloustieteen laitos, ympäristöekonomia Muita tietoja Övriga uppgifter Further information

3 Kiitokset Haluan kiittää Fortumin säätiötä tätä työtä varten myönnetystä stipendistä sekä asiamies Jan-Erik Österholmia kärsivällisyydestä. Professori Markku Ollikaista haluan kiittää työn ohjauksesta sekä gradun valmistumiseen ratkaisevasti vaikuttaneesta työpisteen tarjoamisesta. Kimmo Ollikka saa erityiskiitokset eteenpäin kannustamisesta sekä useista ehdotuksistaan ja kommenteistaan. Kiitän myös kaikkia muita ihmisiä, jotka ovat osaltaan auttaneet minua tämän projektin kanssa. Suurimmat kiitokset menevät rakkaalle vaimolleni Hannalle korvaamattomasta tuesta ja kannustuksesta, joista olen saanut nauttia työn kaikissa vaiheissa.

4 Sisältö 1 JOHDANTO TAUSTAA TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIMUKSEN RAKENNE... 4 ILMASTO- JA ENERGIAPOLIITTINEN KEHYS YK:N ILMASTOSOPIMUS JA KIOTON PÖYTÄKIRJA EU:N LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMEN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA UUSIUTUVA ENERGIA SUOMESSA JA VIHREÄT SERTIFIKAATIT SUOMEN SÄHKÖNTUOTANTORAKENNE VUONNA UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ VIHREÄT SERTIFIKAATIT VAIHTOEHTOISENA TUKIJÄRJESTELMÄNÄ SÄHKÖN JA VIHREIDEN SERTIFIKAATTIEN MARKKINAMALLI SÄHKÖN TARJONTA JA KYSYNTÄ MARKKINATASAPAINO MALLIN PARAMETRISOINTI AINEISTO SÄHKÖN TUOTANTOTIEDOT SÄHKÖNTUOTANNON KUSTANNUKSET TARJONTAKÄYRÄT PÄÄSTÖKAUPAN KUSTANNUKSET SÄHKÖN JA VIHREIDEN SERTIFIKAATTIEN HINTASKENAARIOT SKENAARIOLASKELMAT VUODELLE SKENAARIOLASKELMAT VUODELLE SKENAARIOLASKELMAT ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN SKENAARION TIEDOILLA TULOSTEN TARKASTELU JA VERTAILU VIHREIDEN SERTIFIKAATTIEN JA VEROTUEN VERTAILU VIHREIDEN SERTIFIKAATTIEN VAIKUTUS KULUTTAJIEN SÄHKÖLASKUUN MALLIN JA TODELLISUUDEN VERTAILU JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET

5 1 Johdanto 1.1 Taustaa Uusiutuvien energialähteiden merkitys energiantuotannossa on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ilmastonmuutoksen lieventämiseksi on antanut vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaville energiantuotantomuodoille entistä suuremman roolin energiapolitiikassa. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen tähtäävän YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan velvoitteet edellyttävät fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä energiantuotannossa, ja yhtenä ratkaisuna siihen on juuri uusiutuva energia. Uusiutuvan energian tuotanto on nettopäästöiltään hiilidioksidineutraalia, sillä sen tuotannon ei ajatella lisäävän hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi biomassan poltosta vapautuva hiilidioksidi on aiemmin sitoutunut siihen ilmakehästä, ja vapautuessaan se vain palautuu takaisin sitoutuakseen uudelleen. Uusiutuvan energian käyttö tarjoaa päästöjen vähenemisen lisäksi myös muita hyötyjä, esimerkkeinä työllisyys- ja aluepoliittisten tavoitteiden edistäminen sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden lisääminen (KTM 005, 18). Uusiutuvan energian edistäminen otettiin Euroopan unionin energiapolitiikan yhdeksi tavoitteeksi ensimmäisen kerran Euroopan neuvoston päätöslauselmassa (86/C 41/01) vuonna Myöhemmin Euroopan komissio (1997) asetti uusiutuvien energialähteiden valkoisessa kirjassa EU:n tavoitteeksi kaksinkertaistaa uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian kulutuksesta (lämmön- ja sähköntuotanto sekä liikenne) siten, että se olisi 1 % vuoteen 010 mennessä. Suomi on tältä osin Euroopan kärkimaita, sillä jo viime vuosien aikana uusiutuvan energian osuus on ollut - 5 % energian kokonaiskulutuksesta (KTM 005, 17). EU:n uusiutuvan energian sähköntuotannon direktiivi (001/77/EY) asettaa puolestaan tavoitteeksi, että uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön (jatkossa UE-sähkö) osuus sähkön kokonaiskulutuksesta EU:n jäsenmaissa keskimäärin tulisi olla % vuoteen 010 mennessä. Direktiivissä annetut maakohtaiset tavoitteet riippuvat

6 UE-sähköntuotannon lähtötasoista sekä mahdollisuuksista lisätä sitä. Suomen UE-sähköntuotanto vastaa nykyisin reilua neljännestä (noin 9 % vuonna 004) sähkön kokonaiskulutuksesta (Energiateollisuus 005). Tuotannon korkean lähtötason vuoksi Suomen tavoitteeksi direktiivissä on määritelty 31,5 % kokonaiskulutuksesta vuoteen 010 mennessä. Annettua tavoitetta pidetäänkin erittäin haastavana, sillä sen saavuttamiseksi tulisi UE- sähköntuotannon määrän kasvaa sähkön kokonaiskulutuksen kasvua nopeammin (KTM 005, 17). Biomassalla on suuri merkitys Suomen UE-sähköntuotannon kasvussa. Tuotannon kasvu vuosien välillä oli noin 3 TWh, josta bioenergialla tuotetun sähkön osuus oli noin 90 %. Myös Kauppa- ja teollisuus ministeriön Uusiutuvan energian edistämisohjelman (003) tavoitteiden mukaan biomassan tulisi kattaa suurin osa tuotannon tulevasta kasvusta. Bioenergiasähkön tuotannon kasvun vuosina tulisi olla 4,7 TWh, mikä on noin kaksi kolmasosaa edistämisohjelman tavoitteiden mukaisesta UE-sähköntuotannon kokonaiskasvusta. Edistämisohjelman UEsähköntuotannon kokonaistavoite vuodelle 010 vastaa direktiivissä Suomelle määriteltyä tavoitetta. (KTM 003, 38.) Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön edistämisen keskeisenä ongelmana on ollut se, että sen tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetulla sähköllä. UE-sähköntuotannon kilpailukykyä on parantanut vuonna 005 käynnistynyt EU:n päästökauppa, sillä se on nostanut fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön tuotantokustannuksia. Ennen päästökauppaa vain suurimittainen vesivoima ja teollisuuden puujätteet ovat olleet kilpailukykyisiä fossiilisten polttoaineiden kanssa (KTM 1999, 9). Muut UE-sähköntuotantomuodot ovat kannattavia vain, jos ne saavat taloudellista tukea. Tuki on ollut aiemmin valtion maksamaa, mutta viime aikoina markkinalähtöiset tukijärjestelmät, jotka kohdistavat tuen kustannukset sähkönkäyttäjille, ovat kasvattaneet suosiota. Eräs tällainen on vihreiden sertifikaattien järjestelmä. 3

7 1. Tutkimuksen tavoite Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan UE-sähköntuotannon tuen määrä riippuu sähkön markkinahinnan ja UE-sähköntuotannon rajakustannuksen välisestä erotuksesta. Näiden muuttuessa (esimerkiksi sähkön kokonaiskulutuksen kasvaessa) myös tarvittavan tuen määrä muuttuu. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon biomassalla tuotettu sähkö tarvitsee tukea, jotta saavutettaisiin sen tuotannolle edistämisohjelmassa asetetut tavoitteet vuosina 005 ja 010. Saatujen tulosten pohjalta voidaan myös tutkia, ovatko vihreät sertifikaatit tehokkaampi tukijärjestelmä kuin verotuki sekä tarvitseeko sähköntuotanto biomassalla tukea päästökaupan oloissa. Tutkimus rajataan vain biomassalla tuotettuun sähköön, koska se on tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkein energialähde ja se vastaa suurinta osaa UE-sähköntuotannon kasvun kokonaismäärästä. Esittelen tutkimuksessa tekemäni teoreettisen mallin, jolla kuvataan Suomen sähkömarkkinoita. Mallin lähtökohtana pidetään Uusiutuvan energian edistämisohjelman vertailuvuotta 001. Malli parametrisoidaan ja kalibroidaan siten, että vuoden 001 tuotantotiedoilla malli antaa vastaavat toteutuneet hinnat. Muuttamalla aineistoa edistämisohjelman tietojen perusteella, voidaan mallilla kuvata vuosia 005 ja 010. Oletuksena on, että edistämisohjelmassa annetut tavoitteet saavutetaan kaikkien tuotantomuotojen osalta. Mallin avulla voidaan tutkia sähkön markkinahintaa ja bioenergiasähkön tarvitseman tuen määrää. Tarkastelu aloitetaan luomalla perusskenaariot tarkasteltaville vuosille edistämisohjelman tietojen perusteella. Perusskenaarioiden lisäksi tutkitaan, mitä sähkön ja sertifikaatin hinnoille tapahtuu, kun muutetaan sähkön kokonaiskulutusta, sähkön tuonnin määrää tai päästöoikeuden hintaa. 1.3 Tutkimuksen rakenne Toisessa luvussa tarkastellaan millaisessa ilmasto- ja energiapoliittisessa ympäristössä uusiutuvan energian markkinoilla toimitaan. Kolmannessa luvussa selvitetään, 4

8 minkälainen oli Suomen sähköntuotannon rakenne vuonna 001 sekä minkälaiset tavoitteet uusiutuvan energian tuotannolle on asetettu. Tässä luvussa selvitään myös miten vihreiden sertifikaattien järjestelmä toimii. Neljännessä luvussa esitellään markkinamalli Suomen sähkömarkkinoista sekä mallin parametrisoinnin. Viides luku käsittelee tutkimuksessa käytettyä aineistoa. Mallin laskelmien tulokset esitellään kuudennessa luvussa ja luvussa seitsemän on niiden tarkempi tarkastelu ja vertailu. Johtopäätökset ovat luvussa kahdeksan. 5

9 Ilmasto- ja energiapoliittinen kehys Kansainvälisen ilmastopolitiikan kulmakivenä voidaan pitää YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjaa ja siinä olevia kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita. EU:n tasolla ilmastopolitiikkaa ohjaavat muun muassa komission valkoinen kirja uusiutuvasta energiasta, direktiivi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön edistämisestä sekä päästökauppadirektiivi..1 YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja YK:n ilmastosopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) hyväksyttiin Rio de Janeirossa vuonna 199 ja se tuli voimaan vuonna Ilmastosopimus määritteli yleisesti kansainvälisen ilmastopolitiikan päämäärän, sen saavuttamisessa noudatettavat periaatteet ja keinot (KTM 006a, 11). Sen tavoitteena on vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmälle. Sopimusosapuolina olevat teollisuusmaat eli ns. Annex I -maat sitoutuivat lieventämään ilmastonmuutosta rajoittamalla ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Sopimus määritteli näiden maiden päästöjen vähentämisen tavoitteeksi vuoden 1990 päästöjen tason. Ilmastosopimus ei kuitenkaan pidänyt sisällään maakohtaisia sitovia velvoitteita. (YK:n ilmastosopimus 1994.) Tarkemmista vähennystavoitteista päästiin sopuun vuonna 1997 Kiotossa järjestetyssä ilmastosopimuksen osapuolikonferenssin kolmannessa istunnossa (Conference of Parties, COP3). Kioton pöytäkirja täsmensi ilmastosopimusta ja asetti sitovat päästövähennystavoitteet vuosille Se velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 5, % vuoden 1990 tasosta vuosien välisenä velvoitekautena. Kullekin maalle asetettiin maakohtainen velvoite päästöjen vähentämiseksi. (Kioton pöytäkirja 1997.) 6

10 Euroopan yhteisön jäsenmaiden on määrä ensimmäisenä velvoitekautena vähentää päästöjään 8 % vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöjen tasosta. EU on hyödyntänyt Kioton pöytäkirjan tarjoamaa mahdollisuutta sopia osapuolien yhteisestä päästövähennysten toteuttamisesta. 1 Kaikkien jäsenmaiden yhteinen velvoite on jaettu uudelleen EY:n yhteisen taakanjakosopimuksen mukaisesti jäsenmaakohtaisiksi velvoitteiksi (taulukko 1). Suomen velvoitteena on pitää päästöt velvoitekaudella vuoden 1990 tasolla. (Berghäll ym. 003.) Taulukko 1. EY:n taakanjakosopimus. Päästöjen vähentämisvelvoite vuoden 1990 tasosta velvoitekaudelle EU yht. -8 % Kreikka 5 % Alankomaat -6 % Luxemburg -8 % Belgia -7,5 % Portugali 7 % Espanja 15 % Ranska 0 % Irlanti 13 % Ruotsi 4 % Iso-Britannia -1,5 % Saksa -1 % Italia -6,5 % Suomi 0 % Itävalta -13 % Tanska -1 % EU:n uudet jäsenmaat (eli vuoden 004 jälkeen EU:hun liittyneet 10 maata ) eivät kuulu taakanjakosopimukseen. Niillä on kullakin Kioton pöytäkirjassa asetettu maakohtainen velvoite, joka maasta riippuen on joko - 6 tai - 8 %. Neuvottelut pöytäkirjan toimeenpanosäännöistä mm. Kioton mekanismien käytön osalta viivästyttivät ratifioinnin käynnistymistä. Kun neuvottelut yksityiskohdista saatiin päätökseen, Suomi ratifioi pöytäkirjan muiden EY-maiden kanssa vuonna 00. Kioton pöytäkirja voimaantulon ehtona oli, että vähintään 55 ilmastosopimuksen osapuolen tuli ratifioida se ja mukana on oltava niin monta teollisuusmaata, että niiden yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt olisivat yli 55 % teollisuusmaiden vuoden 1990 päästöistä. USA:n ja Australian jättäydyttyä pöytäkirjan ulkopuolelle varmistui 1 Kioton pöytäkirjan 4. artikla Uusia jäsenmaita ovat Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tshekin tasavalta, Unkari ja Viro. 7

11 voimaantulo vasta, kun Venäjä ratifioi pöytäkirjan vuoden 004 lopulla. Kioton pöytäkirja astui lopulta voimaan helmikuussa 005. Kioton pöytäkirjan osapuolet voivat täydentää kansallisia päästövähennystoimiaan ns. Kioton mekanismien avulla. Näiden mekanismien tarkoituksena on edistää pöytäkirjan toimeenpanon kustannustehokkuutta ja joustavuutta. Yhteistoteutuksessa (Joint Implementation, JI) teollisuusmaa rahoittaa päästöjä vähentäviä hankkeita toisessa teollisuusmaassa (todennäköisesti siirtymätalousmaa) ja maat sopivat keskenään, miten saavutetut päästövähennysyksiköt (Emission Reduction Unit, ERU) jaetaan. Puhtaan kehityksen mekanismissa (Clean Development Mechanism, CDM) teollisuusmaa rahoittaa kehitysmaan kestävää kehitystä tukevia päästövähennyshankkeita ja saa vastineeksi investoinnista syntyneet sertifioidut päästövähennykset (Certified Emission Reduction, CER). Valtioiden välisessä päästökaupassa (Emissions Trading, ET) teollisuusmaat voivat käydä kauppaa sallituilla päästövähennysyksiköillä (Assignated Amount Unit, AAU) täyttääkseen pöytäkirjan velvoitteet. Maa, jolla on tai uhkaa olla liian paljon päästöjä, voi ostaa yksiköitä toiselta teollisuusmaalta, jolla päästöt vastaavasti jäävät velvoitteen alle. Myös JI- ja CDM-hankkeista saadut päästöyksiköt kuuluvat päästökaupan piiriin. (Berghäll ym. 003.) Keskustelut Kioton pöytäkirjan ensimmäisen kauden jälkeisestä ajasta ovat jo käynnissä. Ensimmäiset askeleet virallisiin neuvotteluihin otettiin YK:n ilmastosopimuksen osapuolikonferenssin 11. istunnossa (Conference of Parties, COP) Montrealissa vuoden 005 lopulla, jolloin hyväksyttiin päätös, jossa päätettiin käynnistää teollisuusmaiden päästövähennystavoitteiden tarkastelu. EU on jo vuodesta 00 lähtien pyrkinyt keskustelujen avaamiseen ilmastosopimusjärjestelmän kehittämiseksi vuoden 01 jälkeiseksi ajaksi. Uusista päästövähennyksistä sopiminen tulee olemaan erittäin haastavaa, sillä tulevaisuudessa vähennystavoitteet ovat tiukemmat ja mukaan halutaan sekä USA että kehitysmaat. (UNFCCC 005, Suomen valtuuskunnan 00.) 8

12 . EU:n lainsäädäntö Uusiutuvan energian direktiivi Uusiutuvaa energiaa pidetään Euroopan Unionissa tärkeänä apukeinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Euroopan unionin direktiivi sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla (001/77/EY) hyväksyttiin syyskuussa 001. Direktiivin tarkoituksena on edistää sähköntuotantoa uusiutuvilla energialähteillä ja ennen kaikkea yhtenä keinona täyttää Kioton pöytäkirjan velvoitteet. Sen lähtökohtana on ollut EU:n valkoinen kirja uusiutuvasta energiasta (Euroopan komissio 1997), jossa asetetaan tavoitteeksi kaksinkertaistaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrä vuodesta 1997 vuoteen 010 mennessä. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden tulee tehdä viiden vuoden välein raportti, jossa kerrotaan UE-sähkön kulutuksen tavoitteet prosenttiosuutena sähkön kulutuksesta sekä keinot ja menetelmät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee julkaista kahden vuoden välein kertomus siitä, miten hyvin tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Tavoitteena on nostaa UE-sähkön osuus,1 %:iin EU:n sähkön kokonaiskulutuksesta vuoteen 010 mennessä. Direktiivissä jäsenvaltioille annetaan ohjeelliset kansalliset tavoitteet UE-sähkön osuudeksi sähkön kokonaiskulutuksesta vuoteen 010 mennessä (taulukko ). Suomella täksi tavoitteeksi on asetettu 31,5 %. 9

13 Taulukko. Kansalliset tavoitteet EU:n jäsenvaltioiden UE-sähkön osuudeksi sähkön bruttokoulutuksesta vuoteen 010 mennessä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 001/77/EY) UE-sähköntuotanto vuonna 1997, TWh UE-sähkön %-osuus 1997 UE-sähkön %-osuus 010 Belgia 0,86 1,1 6,0 Tanska 3,1 8,7 9,0 Saksa 4,91 4,5 1,5 Kreikka 3,94 8,6 0,1 Espanja 37,15 19,9 9,4 Ranska 66,00 15,0 1,0 Irlanti 0,84 3,6 13, Italia 46,46 16,0 5,0 Luxemburg 0,14,1 5,7 Alankomaat 3,45 3,5 9,0 Itävalta 39,05 70,0 78,1 Portugali 14,30 38,5 39,0 Suomi 19,03 4,7 31,5 Ruotsi 7,03 49,1 60,0 Iso-Britannia 7,04 1,7 10,0 Yhteisö ,9 % % Viimeistään neljä vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen komission tuli esitellä raportti, jossa arvioidaan kokemuksia jäsenvaltioissa käytetyistä tukijärjestelmistä. Samassa yhteydessä julkistettaisiin tarvittaessa ehdotus EU:n yhteisestä tukijärjestelmästä. Mikäli EU:n kokonaistavoitteen saavuttaminen olisi komission mielestä edennyt liian hitaasti, voisi se ehdottaa tiukempia keinoja esimerkiksi sitovien tavoitteiden käyttöön ottamista. Tässä komission tiedonannossa (Euroopan komissio 005) ei kuitenkaan vielä ehdotettu yhdenmukaistettua EU:n järjestelmää, sillä tarvitaan lisää kokemusta eri tukimuotojen hyödyistä ja haitoista. Direktiivi edellyttää myös, että jäsenvaltioiden on luotava järjestelmä, jolla UEsähkölle voidaan myöntää alkuperätakuu. Alkuperätakuun myöntäjä on tuotanto- ja jakelutoimista riippumaton elin. Suomessa myöntäjänä toimii kantaverkkoyhtiö Fingrid. Takuussa on käytävä ilmi tuotetun sähkön energialähde, tuotantoaika ja -paikka, sekä vesivoiman tapauksessa tuotantolaitoksen kapasiteetti. Alkuperätakuun avulla tuottajat voivat osoittaa, että heidän myymänsä sähkö on UE-sähköä. Lisäksi 10

14 jäsenvaltioiden on varmistettava, että siirto- ja jakeluverkon haltijat takaavat tuotetun UE-sähkön siirron sähköverkkoon. Päästökauppadirektiivi EU:n päästökauppadirektiivi (003/87/EY) tuli voimaan syksyllä 003. Direktiivin tavoitteena on luoda päästöoikeuksien kaupan järjestelmä, jolla voidaan rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti. Päästökauppajärjestelmässä mukana oleva valtio jakaa laatimansa jakosuunnitelman mukaisen määrän päästöoikeuksia päästökauppasektorille. Kauppakauden aikana päästökauppaan kuuluvat laitokset voivat käydä kauppaa päästöoikeuksilla ja määräajoin laitosten hallussa olevien oikeuksien tulee vastata niiden aiheuttamia päästöjä. Järjestelmä mahdollistaa päästövähennysten toteuttamisen siellä, missä se on edullisinta. Päästökauppa koskee energian tuotantoa ja energiaintensiivistä teollisuutta: polttolaitoksia, joiden nimellislämpöteho on yli 0 MW, öljynjalostamoja ja koksaamoja, rautametallien tuotanto- ja jalostuslaitoksia, tietyn kapasiteetin ylittäviä sementtiklinkkereitä, kalkkia, lasia, lasikuitua, tiiliä ja muita keraamisia tuotteita tuottavia laitoksia sekä massaa, paperia ja kartonkia tuottavia laitoksia. Suomi on ottanut mukaan myös kaukolämpöverkossa mukana olevat alle 0 MW laitokset, jos verkossa on yksikin yli 0 MW laitos. EU:n alueella päästökaupan piiriin kuuluu noin 1000 laitosta ja niiden osuus on noin puolet kaikista EU:n hiilidioksidipäästöistä. Suomessa mukana on noin 600 laitosta (CITL 006). Ensimmäisellä kaudella päästökauppa koskee vain hiilidioksidia. Seuraavilla kausilla päästökaupan piiriin kuuluvien toimialojen määrä voi kasvaa ja mukaan voi tulla myös muita kasvihuonekaasuja. (Ympäristö 006.) Direktiivin mukaan jokaisen jäsenvaltion tuli tehdä kolmivuotiskaudelle kansallinen päästöoikeuksien jakosuunnitelma. Tästä suunnitelmasta tuli käydä ilmi 11

15 myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismäärä ja tapa, jolla ne jaetaan päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajille. Ensimmäisellä kaudella vähintään 95 % päästöoikeuksista jaettiin ilmaiseksi. Suomessa kaikki päästöoikeudet jaettiin ilmaiseksi. Seuraavat jakosuunnitelmat tehdään Kioton pöytäkirjan mukaisesti viisivuotiskausiksi ( jne.). Toiminnanharjoittajien tulee palauttaa vuosittain laitoksensa aiheuttamia päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia viranomaisille. Mikäli toiminnanharjoittaja ei palauta laitoksen päästöjä vastaavaa määrää päästöoikeuksia, on toiminnanharjoittaja velvoitettu maksamaan ylimääräisistä päästöistä sakkoja sekä palauttamaan puuttuvat oikeuden seuraavana kalenterivuonna. Palautetut päästöoikeudet mitätöidään. Ensimmäisellä kaudelle myönnetyt päästöoikeudet ovat voimassa vain kyseisen kauden, jonka jälkeen myös palauttamatta jääneet oikeudet mitätöidään. Kaudesta lähtien palauttamatta jääneet oikeudet voidaan tallettaa seuraavalle kaudelle. Jäsenvaltioiden tulee myös perustaa kansalliset rekisterit, joiden avulla pidetään kirjaa päästöoikeuksien myöntämisestä, hallussapidosta, siirtämisestä sekä mitätöimisestä. Jäsenvaltioiden on lisäksi raportoitava komissiolle vuosittain direktiivin soveltamisesta..3 Suomen energia- ja ilmastostrategia Kioton pöytäkirjan ja EU:n sisäisen taakanjaon tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen hallitus antoi keväällä 001 eduskunnalle selonteon kansallisesta ilmastostrategiasta. Tässä strategiassa on esitelty tavoitteiden toteutumisen kannalta tarpeelliset linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet. Lähtökohtana pidettiin, että päästöjen vähentämiseksi käytetään vain kotimaisia toimenpiteitä. Tärkeimpinä keinoina kasvihuonekaasujen rajoittamisessa esitettiin energiankäytön tehostamista sekä uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä arvioitiin päästävän 4-5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähenemään. (KTM 001a). 1

16 Ilmasto- ja energiapolitiikan toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten (mm. EU:n päästökauppa ja viides ydinreaktori) johdosta strategia uusittiin. Uusi energia- ja ilmastostrategia annettiin selontekona eduskunnalle syksyllä 005. Uudistetussa strategiassa on otettu huomioon EU:n päästökaupan sekä Kioton mekanismien tuomat muutokset. Nämä toimenpiteet mahdollistavat päästövelvoitteen hoitamisen kustannustehokkaammin kuin pelkkiä kotimaisin keinoja käyttämällä. (KTM 005.) Tarvittavien päästövähennysten määrä kaudella on noin 11 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Valtio varautuu hankkimaan Kioton mekanismien avulla päästövähennyksiä yhteensä noin 10 Mt edestä eli Mt vuosittain. Päästökaupan ulkopuolisen sektorin osuus on noin 1 Mt vuodessa. Suurimman vastuun päästöjen vähentämisestä kantaa päästökauppasektori ja sen osuus on vuositasolla 8 Mt. (KTM 005.) Strategian energiapoliittisia linjauksia ovat energian hankinnan turvaaminen, energiamarkkinoiden kehittäminen, energian tuotannon ja käytön tehostaminen ja energian säästö sekä uusiutuvan energian käytön edistäminen. Uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi strategiassa panostetaan erityisesti metsähakkeen, peltobiomassojen, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasujen käytön lisäämiseen. Strategian eräänä ohjauskeinona selvitellään UE-sähkön tuotantoa edistävien järjestelmien käyttöönottoa. Tällaisia järjestelmiä ovat syöttötariffi, jossa verkkoyhtiöt velvoitetaan ostamaan uusiutuvaa sähköä määrätyllä hinnalla sekä vihreiden sertifikaattien järjestelmä. Sertifikaattijärjestelmän käyttöönottoa harkitaan uudestaan, mikäli päästökaupan ja nykyisen tukijärjestelmän kannustimet eivät edistä uusiutuvaa energiaa riittävästi. 13

17 3 Uusiutuva energia Suomessa ja vihreät sertifikaatit 3.1 Suomen sähköntuotantorakenne vuonna 001 Suomen sähköntuotantorakenne on varsin monipuolinen, sillä tuotanto jakautuu erilaisten energialähteiden ja tuotantotapojen kesken. Käytetyimpiä energialähteitä ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, biomassa ja turve. Tärkeimmät tuotantomuodot ovat ydinvoima, vesivoima sekä polttoon perustuvat sähkön ja lämmön yhteistuotanto (Combined Heat and Power, CHP) ja pelkästään sähköä tuottava lauhdetuotanto. Yhteistuotantoa on kahdenlaista, teollisuudelle prosessihöyryä tuottava teollisuus-chp ja yhteiskunnalle kaukolämpöä tuottava kaukolämpö-chp. Tutkimuksen tarkastelun lähtökohtana pidetään vuotta 001, sillä se on Uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteiden vertailuvuosi uudistetussa ohjelmassa. Tältä vuodelta on myös saatavissa yksityiskohtaiset tuotantotiedot esimerkiksi Sähkön ja kaukolämmön vuosikirjassa 001. Tuona vuonna Suomen sähkön kokonaiskulutus oli yhteensä 81, TWh (taulukko 3). Sähkön nettotuonti oli noin 10 TWh, joten Suomessa tuotetun sähkön määrä oli yhteensä 71, TWh. (Sähkön ja 001, 8.) Taulukko 3. Sähkön hankinta vuonna 001, TWh. (Adato 003, 8) Muut kotimaiset Vesi Tuuli Ydin Hiili Öljy Kaasu Turve Tuonti Yhteensä Vesivoima Tuulivoima 0,1 0,1 Teollisuus-CHP 0,3 0,9 1,8 0,7 7,9 11,6 Kaukolämpö-CHP 4,5 0,3 6,4,1 0,7 14 Ydinvoima 1,9 1,9 Erillinen lauhde 5,8 0, 0,7,7 1,1 10,5 Huippukaasu 0,1 0,1 Tuonti Yhteensä 13 0,1 1,9 10,6 1,5 8,9 5,5 9, , 14

18 Ydinvoimalla tuotettiin reilu neljännes, 6,9 % (1,9 TWh), sähkön kokonaiskulutuksesta. Fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, maakaasu, turve ja öljy) osuus oli 37, % (6,5 TWh). Kivihiilellä tuotettiin 13,1 % (10,6 TWh) sähkön kokonaiskulutuksesta. Maakaasusähkön tuotannon osuus oli 11,0 % (8,9 TWh), ja turvesähkön 6,8 % (5,5 TWh). Öljyllä tuotetun sähkön osuus kokonaiskulutuksesta oli 1,9 % (1,5 TWh). (Adato 003, 8.) Uusiutuvien energialähteiden (vesivoima, biomassa ja tuulivoima) osuus sähkön kokoknaiskulutuksesta oli 7,9 % (,0 TWh) sähkön kokonaiskulutuksesta, josta valtasosa tuotettiin vesivoimalla (16,0 % kokonaiskulutuksesta, 13,0 TWh). Muiden kotimaisten polttoaineiden osuus oli 11,9 % (9,7 TWh), josta bioenergian osuus oli 8,9 TWh (KTM 003, 38). Vuonna 001 tuulivoiman osuus oli vain noin 0,1 % (0,1 TWh). (Adato 003, 8.) 3. Uusiutuvan energian edistämisohjelma Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto laati ensimmäisen Uusiutuvan energian edistämisohjelman vuonna Edistämisohjelmaa on sen jälkeen täytynyt päivittää ja uusin ohjelma on vuodelta 003. Vuoden 1999 edistämisohjelman taustalla olivat hallituksen vuonna 1997 hyväksymä Suomen energiastrategia, Euroopan komission valkoinen kirja uusiutuvista energialähteistä sekä Kioton pöytäkirja. Ohjelma eräänä lähtökohtana oli uusiutuvien energialähteiden kilpailukyvyn parantaminen fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tavoitteena oli vuoteen 010 mennessä kasvattaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että sekä UE-sähkön että UE-kokonaisenergian kulutus olisi 50 % suurempi kuin vertailuvuonna UE-sähkön tuotannon tavoitteeksi vuodelle 010 oli asetettu 31 %:n osuus sähkön kokonaiskulutuksesta eli noin 7 TWh. (KTM 1999.) 15

19 Vuosituhannen vaihteen jälkeen tapahtuneet toimintaympäristön muutokset, lähinnä kansallinen ilmastostrategia ja periaatepäätös uudesta ydinvoimalayksiköstä sekä siihen liitetyt eduskunnan lausumat uusiutuvasta energiasta, loivat tarpeen uudistaa edistämisohjelmaa. Ensimmäisen ohjelman tavoitteisiin ei uudessa ohjelmassa tehty suuria muutoksia, sillä tavoitteita pidettiin edelleen haasteellisina. Tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmassa pyritään aiempaa tehostetummilla toimenpiteillä. Uudessa ohjelmassa uusiutuvan energian käytön tavoite vuodelle 010 on noin 7 % suurempi kuin ensimmäisessä ohjelmassa. UE-sähköntuotannon uusi tavoite vuodelle 010 on 9,3 TWh eli noin TWh suurempi kuin vuoden 1999 ohjelmassa (taulukko 4). Uudessa ohjelmassa on myös annettu välitavoite vuodelle 005. (KTM 003.) Taulukko 4. UE-sähkön tavoitteet 005 ja 010. (KTM 003, 38). Toteutunut Tavoite Tavoite Energialähde TWh TWh TWh Bioenergia yhteensä 8, ,6 Vesivoima 13 13,7 14,5 josta > 10 MW 11,88 1,1 1,4 josta < 10 MW 1,15 1,6, Tuulivoima 0,07 0,33 1,1 Aurinkosähkö 0,00 0,0 0,05 Yhteensä 5,1 9,3 Osuus sähkön kokonaiskulutuksesta 7,10 % 9,0 % 31,50 % Sähkön kokonaiskulutus 81, Uuden ohjelman tavoite vastaa UE-direktiivissä Suomelle asetettua tavoitetta eli 31,5 % sähkön kokonaiskulutuksesta. Ohjelman tavoitteiden saavuttamisella arvioidaan päästävän noin 4,5-5,5 miljoonan tonnin vähentymiseen hiilidioksidipäästöissä riippuen korvattavista polttoaineista. (KTM 003). 16

20 Bioenergia vastaa suurimmasta osasta edistämisohjelman mukaisesta UEsähköntuotannon kasvusta (4,7 TWh) vuoteen 010 mennessä. Uudessa ohjelmassa esitetään toimenpiteitä erityisesti metsäpolttoaineiden käytön kehittämiseksi. Edistämisohjelman keskeisinä toimenpidealueina ovat uuden teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen, taloudelliset ohjauskeinot eli verotus ja investointituki, hallinnollisten esteiden poistaminen sekä tiedotus ja koulutus. Yhtenä toimenpiteenä esitetään uusiutuvan energian alkuperätakuun kehittämistä eurooppalaisen RECSkokeiluhankkeen pohjalta ja mikäli yhteisillä sähkömarkkinoilla syntyy yhteisiä edistämismalleja, kuten esimerkiksi vihreät sertifikaatit, harkitaan niiden käyttöönottoa. 3 Edistämisohjelman toimenpiteiden valtiolle aiheuttamien kustannusten arvioidaan olevan vuosina keskimäärin 13 miljoonaa euroa vuodessa. Päästökaupan ja esimerkiksi mahdollisesti käyttöön otettavan vihreiden sertifikaattien järjestelmän odotetaan vähentävän valtion tuen tarvetta. 3.3 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön nykyinen tukijärjestelmä Suomessa valtio on edistänyt UE-sähkön tuotantoa antamalla tukea voimalaitosinvestointeihin sekä maksamalla tuotantoon perustuvaa verotukea. Uusiutuvan energian hankkeille on viime vuosina myönnetty investointitukea korkeintaan % hyväksyttävistä kustannuksista. Investointitukea on myönnetty valtion talousarvioon sisältyvän valtuutuksen rajoissa. Vuonna 001 tuulivoiman verotuki oli 0,69 c/kwh ja biomassan sekä pienvesivoiman (alle 1 MW) tuki 0,4 c/kwh. 4 Vuonna 003 verotukea laajennettiin koskemaan myös kierrätyspolttoaineilla ja biokaasulla tuotettua sähköä. Samalla metsähakkeella tuotetun sähkön tuki nostettiin 3 Uusiutuvan energian sertfikaattijärjestemä (Renewable Energy Certificate System, RECS) on eurooppalainen yritysvetoinen hanke, joka edistää uusiutuvan energian käyttöä. Sen kaksivuotisen koevaiheen aikana (001 00) testattiin kaupankäyntiä RECS-sertifikaateilla. 4 Tuet muutettu markkamääräisistä euromääräisiksi muuntokertoimella 5,94573 eli 4,1 penniä = 0,69 senttiä ja,5 penniä = 0,4 senttiä. 17

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008 1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting Implementation of EU Emissions Trading in Estonia practical seminar on requirements at installation level December 7th, 2005 Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

ILMASTOPOLITIIKKA & PÄÄSTÖKAUPPA

ILMASTOPOLITIIKKA & PÄÄSTÖKAUPPA ILMASTOPOLITIIKKA & PÄÄSTÖKAUPPA ATS:n vuosikokous 24.2.2003 Jouko Rämö, Pohjolan Voima Oy J.Rämö/24.2.03 Ilmastopolitiikan kokonaisuus YK -> EU -> Suomi. Kioton pöytäkirja ja Kioton mekanismit. Energiantuottajien

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe 30.10.2009 Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot