Vihreät sertifikaatit ja sähköntuotanto Suomessa. malli biomassalla tuotetun sähkön tukemisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreät sertifikaatit ja sähköntuotanto Suomessa. malli biomassalla tuotetun sähkön tukemisesta"

Transkriptio

1 Vihreät sertifikaatit ja sähköntuotanto Suomessa malli biomassalla tuotetun sähkön tukemisesta Pro gradu -tutkielma Kari Aarnos Op. nro: Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Ympäristöekonomia Tammikuu 007

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Taloustieteen laitos Tekijä Författare Author Aarnos, Kari Tapani Työn nimi Arbetets titel Title Vihreät sertifikaatit ja sähköntuotanto Suomessa malli biomassalla tuotetun sähkön tukemisesta Oppiaine Läroämne Subject Ympäristöekonomia Työn laji Arbetets art Level Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Tammikuu 007 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 68+ liitteet Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka paljon biomassalla tuotettu sähkö tarvitsee tukea, jotta saavutettaisiin Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivissä bioenergialle asetettu tavoite vuodelle 010. Saatujen tulosten pohjalta verrataan vihreisiin sertifikaatteihin perustuvan tukijärjestelmän tehokkuutta nykyisin käytössä olevaan verotukeen sekä tutkitaan päästökaupan vaikutusta tarvittavan tuen määrään. Tutkimuksessa rakennetaan markkinamalli kuvaamaan Suomen sähkömarkkinoita. Malli koostuu kolmesta edustavasta sähköntuottajasta (fossiilisia polttoaineita käyttävä voimalaitos, biomassaa ja turvetta käyttävä voimalaitos sekä muun sähköntuotannon ja sähköntuonnin sisältävä yksikkö), joiden yhteenlaskettu tarjonta vastaa sähkön kokonaiskysyntää. Mallin avulla voidaan laskea sähkön hinta sekä biomassalla tuotetun sähkön tarvitseman tuen määrä eli vihreän sertifikaatin hinta. Sähkön hinta määräytyy fossiilisia polttoaineita käyttävän tuottajan rajakustannusten perusteella ja sertifikaatin hinta sähkön hinnan sekä biomassalla tuotetun sähkön rajakustannuksen välisestä erotuksesta. Aineistona käytetään sähköntuotannon rajakustannustietoja sekä tutkimusta varten kerättyä tietoa Suomessa toimivista voimalaitoksista. Aineiston avulla malli kalibroidaan vastaamaan vuoden 001 tilannetta sähköntuotannon, hinnan sekä maksetun verotuen osalta. Tutkimuksen tarkasteluvuosina ovat vuodet 005 ja 010. Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvan energian edistämisohjelman (003) tietojen mukaisten perusskenaarioiden lisäksi tarkastellaan, miten tasapainohinnat muuttuvat sähköntuonnin ja sähkön kokonaiskysynnän sekä vuoden 010 skenaariossa lisäksi päästöoikeuden hinnan muuttuessa. Mallin laskelmien mukaan vuonna 005 sähkönhinnan nousu on ollut nopeampaa kuin biomassalla tuotetun sähkön rajakustannuksen nousu. Tällöin sertifikaatin hinta on jäänyt vuoden 001 verotukea alhaisemmaksi. Vuoden 010 skenaarioon otetaan mukaan päästökaupan lisäksi uusi ydinvoimala. Päästökaupan vaikutuksesta sähkön hinta nousee jo lähelle bioenergian tuotantokustannuksia, joten sertifikaatin hinta laskee yhä alemmas. Laskelmien mukaan tuontisähkön määrän ja kokonaiskysynnän kasvaessa sekä päästöoikeuden hinnan laskiessa sertifikaatin hinta nousee ja päinvastoin. Mikäli esimerkiksi päästöoikeuden hinta on tarpeeksi korkea, voidaan direktiivin tavoitteeseen päästä ilman bioenergialle maksettavaa tukea. Laskelmien perusteella vihreiden sertifikaattien avulla voidaan tavoitteeseen päästä kustannustehokkaammin kuin verotukea käyttämällä. Myös siinä tapauksessa, että vuoden 001 tasoisen verotuen suuruisella tuella bioenergian tuotanto jäisi tavoitetta pienemmäksi, voidaan tavoite saavuttaa sertifikaattien joustavan hinnan avulla. Sertifikaattijärjestelmässä bioenergialle maksettavan tuen kustannukset siirtyvät valtiolta kuluttajille, mutta yksittäisille talouksille aiheutuvat kustannukset jäävät kuitenkin vähäisiksi. Avainsanat Nyckelord Keywords Sähkömarkkinat, sähköntuotanto, vihreät sertifikaatit Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Viikin tiedekirjasto ja Taloustieteen laitos, ympäristöekonomia Muita tietoja Övriga uppgifter Further information

3 Kiitokset Haluan kiittää Fortumin säätiötä tätä työtä varten myönnetystä stipendistä sekä asiamies Jan-Erik Österholmia kärsivällisyydestä. Professori Markku Ollikaista haluan kiittää työn ohjauksesta sekä gradun valmistumiseen ratkaisevasti vaikuttaneesta työpisteen tarjoamisesta. Kimmo Ollikka saa erityiskiitokset eteenpäin kannustamisesta sekä useista ehdotuksistaan ja kommenteistaan. Kiitän myös kaikkia muita ihmisiä, jotka ovat osaltaan auttaneet minua tämän projektin kanssa. Suurimmat kiitokset menevät rakkaalle vaimolleni Hannalle korvaamattomasta tuesta ja kannustuksesta, joista olen saanut nauttia työn kaikissa vaiheissa.

4 Sisältö 1 JOHDANTO TAUSTAA TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIMUKSEN RAKENNE... 4 ILMASTO- JA ENERGIAPOLIITTINEN KEHYS YK:N ILMASTOSOPIMUS JA KIOTON PÖYTÄKIRJA EU:N LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMEN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA UUSIUTUVA ENERGIA SUOMESSA JA VIHREÄT SERTIFIKAATIT SUOMEN SÄHKÖNTUOTANTORAKENNE VUONNA UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ VIHREÄT SERTIFIKAATIT VAIHTOEHTOISENA TUKIJÄRJESTELMÄNÄ SÄHKÖN JA VIHREIDEN SERTIFIKAATTIEN MARKKINAMALLI SÄHKÖN TARJONTA JA KYSYNTÄ MARKKINATASAPAINO MALLIN PARAMETRISOINTI AINEISTO SÄHKÖN TUOTANTOTIEDOT SÄHKÖNTUOTANNON KUSTANNUKSET TARJONTAKÄYRÄT PÄÄSTÖKAUPAN KUSTANNUKSET SÄHKÖN JA VIHREIDEN SERTIFIKAATTIEN HINTASKENAARIOT SKENAARIOLASKELMAT VUODELLE SKENAARIOLASKELMAT VUODELLE SKENAARIOLASKELMAT ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN SKENAARION TIEDOILLA TULOSTEN TARKASTELU JA VERTAILU VIHREIDEN SERTIFIKAATTIEN JA VEROTUEN VERTAILU VIHREIDEN SERTIFIKAATTIEN VAIKUTUS KULUTTAJIEN SÄHKÖLASKUUN MALLIN JA TODELLISUUDEN VERTAILU JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET

5 1 Johdanto 1.1 Taustaa Uusiutuvien energialähteiden merkitys energiantuotannossa on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ilmastonmuutoksen lieventämiseksi on antanut vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaville energiantuotantomuodoille entistä suuremman roolin energiapolitiikassa. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen tähtäävän YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan velvoitteet edellyttävät fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä energiantuotannossa, ja yhtenä ratkaisuna siihen on juuri uusiutuva energia. Uusiutuvan energian tuotanto on nettopäästöiltään hiilidioksidineutraalia, sillä sen tuotannon ei ajatella lisäävän hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi biomassan poltosta vapautuva hiilidioksidi on aiemmin sitoutunut siihen ilmakehästä, ja vapautuessaan se vain palautuu takaisin sitoutuakseen uudelleen. Uusiutuvan energian käyttö tarjoaa päästöjen vähenemisen lisäksi myös muita hyötyjä, esimerkkeinä työllisyys- ja aluepoliittisten tavoitteiden edistäminen sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden lisääminen (KTM 005, 18). Uusiutuvan energian edistäminen otettiin Euroopan unionin energiapolitiikan yhdeksi tavoitteeksi ensimmäisen kerran Euroopan neuvoston päätöslauselmassa (86/C 41/01) vuonna Myöhemmin Euroopan komissio (1997) asetti uusiutuvien energialähteiden valkoisessa kirjassa EU:n tavoitteeksi kaksinkertaistaa uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian kulutuksesta (lämmön- ja sähköntuotanto sekä liikenne) siten, että se olisi 1 % vuoteen 010 mennessä. Suomi on tältä osin Euroopan kärkimaita, sillä jo viime vuosien aikana uusiutuvan energian osuus on ollut - 5 % energian kokonaiskulutuksesta (KTM 005, 17). EU:n uusiutuvan energian sähköntuotannon direktiivi (001/77/EY) asettaa puolestaan tavoitteeksi, että uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön (jatkossa UE-sähkö) osuus sähkön kokonaiskulutuksesta EU:n jäsenmaissa keskimäärin tulisi olla % vuoteen 010 mennessä. Direktiivissä annetut maakohtaiset tavoitteet riippuvat

6 UE-sähköntuotannon lähtötasoista sekä mahdollisuuksista lisätä sitä. Suomen UE-sähköntuotanto vastaa nykyisin reilua neljännestä (noin 9 % vuonna 004) sähkön kokonaiskulutuksesta (Energiateollisuus 005). Tuotannon korkean lähtötason vuoksi Suomen tavoitteeksi direktiivissä on määritelty 31,5 % kokonaiskulutuksesta vuoteen 010 mennessä. Annettua tavoitetta pidetäänkin erittäin haastavana, sillä sen saavuttamiseksi tulisi UE- sähköntuotannon määrän kasvaa sähkön kokonaiskulutuksen kasvua nopeammin (KTM 005, 17). Biomassalla on suuri merkitys Suomen UE-sähköntuotannon kasvussa. Tuotannon kasvu vuosien välillä oli noin 3 TWh, josta bioenergialla tuotetun sähkön osuus oli noin 90 %. Myös Kauppa- ja teollisuus ministeriön Uusiutuvan energian edistämisohjelman (003) tavoitteiden mukaan biomassan tulisi kattaa suurin osa tuotannon tulevasta kasvusta. Bioenergiasähkön tuotannon kasvun vuosina tulisi olla 4,7 TWh, mikä on noin kaksi kolmasosaa edistämisohjelman tavoitteiden mukaisesta UE-sähköntuotannon kokonaiskasvusta. Edistämisohjelman UEsähköntuotannon kokonaistavoite vuodelle 010 vastaa direktiivissä Suomelle määriteltyä tavoitetta. (KTM 003, 38.) Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön edistämisen keskeisenä ongelmana on ollut se, että sen tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetulla sähköllä. UE-sähköntuotannon kilpailukykyä on parantanut vuonna 005 käynnistynyt EU:n päästökauppa, sillä se on nostanut fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön tuotantokustannuksia. Ennen päästökauppaa vain suurimittainen vesivoima ja teollisuuden puujätteet ovat olleet kilpailukykyisiä fossiilisten polttoaineiden kanssa (KTM 1999, 9). Muut UE-sähköntuotantomuodot ovat kannattavia vain, jos ne saavat taloudellista tukea. Tuki on ollut aiemmin valtion maksamaa, mutta viime aikoina markkinalähtöiset tukijärjestelmät, jotka kohdistavat tuen kustannukset sähkönkäyttäjille, ovat kasvattaneet suosiota. Eräs tällainen on vihreiden sertifikaattien järjestelmä. 3

7 1. Tutkimuksen tavoite Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan UE-sähköntuotannon tuen määrä riippuu sähkön markkinahinnan ja UE-sähköntuotannon rajakustannuksen välisestä erotuksesta. Näiden muuttuessa (esimerkiksi sähkön kokonaiskulutuksen kasvaessa) myös tarvittavan tuen määrä muuttuu. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon biomassalla tuotettu sähkö tarvitsee tukea, jotta saavutettaisiin sen tuotannolle edistämisohjelmassa asetetut tavoitteet vuosina 005 ja 010. Saatujen tulosten pohjalta voidaan myös tutkia, ovatko vihreät sertifikaatit tehokkaampi tukijärjestelmä kuin verotuki sekä tarvitseeko sähköntuotanto biomassalla tukea päästökaupan oloissa. Tutkimus rajataan vain biomassalla tuotettuun sähköön, koska se on tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkein energialähde ja se vastaa suurinta osaa UE-sähköntuotannon kasvun kokonaismäärästä. Esittelen tutkimuksessa tekemäni teoreettisen mallin, jolla kuvataan Suomen sähkömarkkinoita. Mallin lähtökohtana pidetään Uusiutuvan energian edistämisohjelman vertailuvuotta 001. Malli parametrisoidaan ja kalibroidaan siten, että vuoden 001 tuotantotiedoilla malli antaa vastaavat toteutuneet hinnat. Muuttamalla aineistoa edistämisohjelman tietojen perusteella, voidaan mallilla kuvata vuosia 005 ja 010. Oletuksena on, että edistämisohjelmassa annetut tavoitteet saavutetaan kaikkien tuotantomuotojen osalta. Mallin avulla voidaan tutkia sähkön markkinahintaa ja bioenergiasähkön tarvitseman tuen määrää. Tarkastelu aloitetaan luomalla perusskenaariot tarkasteltaville vuosille edistämisohjelman tietojen perusteella. Perusskenaarioiden lisäksi tutkitaan, mitä sähkön ja sertifikaatin hinnoille tapahtuu, kun muutetaan sähkön kokonaiskulutusta, sähkön tuonnin määrää tai päästöoikeuden hintaa. 1.3 Tutkimuksen rakenne Toisessa luvussa tarkastellaan millaisessa ilmasto- ja energiapoliittisessa ympäristössä uusiutuvan energian markkinoilla toimitaan. Kolmannessa luvussa selvitetään, 4

8 minkälainen oli Suomen sähköntuotannon rakenne vuonna 001 sekä minkälaiset tavoitteet uusiutuvan energian tuotannolle on asetettu. Tässä luvussa selvitään myös miten vihreiden sertifikaattien järjestelmä toimii. Neljännessä luvussa esitellään markkinamalli Suomen sähkömarkkinoista sekä mallin parametrisoinnin. Viides luku käsittelee tutkimuksessa käytettyä aineistoa. Mallin laskelmien tulokset esitellään kuudennessa luvussa ja luvussa seitsemän on niiden tarkempi tarkastelu ja vertailu. Johtopäätökset ovat luvussa kahdeksan. 5

9 Ilmasto- ja energiapoliittinen kehys Kansainvälisen ilmastopolitiikan kulmakivenä voidaan pitää YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjaa ja siinä olevia kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita. EU:n tasolla ilmastopolitiikkaa ohjaavat muun muassa komission valkoinen kirja uusiutuvasta energiasta, direktiivi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön edistämisestä sekä päästökauppadirektiivi..1 YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja YK:n ilmastosopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) hyväksyttiin Rio de Janeirossa vuonna 199 ja se tuli voimaan vuonna Ilmastosopimus määritteli yleisesti kansainvälisen ilmastopolitiikan päämäärän, sen saavuttamisessa noudatettavat periaatteet ja keinot (KTM 006a, 11). Sen tavoitteena on vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmälle. Sopimusosapuolina olevat teollisuusmaat eli ns. Annex I -maat sitoutuivat lieventämään ilmastonmuutosta rajoittamalla ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Sopimus määritteli näiden maiden päästöjen vähentämisen tavoitteeksi vuoden 1990 päästöjen tason. Ilmastosopimus ei kuitenkaan pidänyt sisällään maakohtaisia sitovia velvoitteita. (YK:n ilmastosopimus 1994.) Tarkemmista vähennystavoitteista päästiin sopuun vuonna 1997 Kiotossa järjestetyssä ilmastosopimuksen osapuolikonferenssin kolmannessa istunnossa (Conference of Parties, COP3). Kioton pöytäkirja täsmensi ilmastosopimusta ja asetti sitovat päästövähennystavoitteet vuosille Se velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 5, % vuoden 1990 tasosta vuosien välisenä velvoitekautena. Kullekin maalle asetettiin maakohtainen velvoite päästöjen vähentämiseksi. (Kioton pöytäkirja 1997.) 6

10 Euroopan yhteisön jäsenmaiden on määrä ensimmäisenä velvoitekautena vähentää päästöjään 8 % vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöjen tasosta. EU on hyödyntänyt Kioton pöytäkirjan tarjoamaa mahdollisuutta sopia osapuolien yhteisestä päästövähennysten toteuttamisesta. 1 Kaikkien jäsenmaiden yhteinen velvoite on jaettu uudelleen EY:n yhteisen taakanjakosopimuksen mukaisesti jäsenmaakohtaisiksi velvoitteiksi (taulukko 1). Suomen velvoitteena on pitää päästöt velvoitekaudella vuoden 1990 tasolla. (Berghäll ym. 003.) Taulukko 1. EY:n taakanjakosopimus. Päästöjen vähentämisvelvoite vuoden 1990 tasosta velvoitekaudelle EU yht. -8 % Kreikka 5 % Alankomaat -6 % Luxemburg -8 % Belgia -7,5 % Portugali 7 % Espanja 15 % Ranska 0 % Irlanti 13 % Ruotsi 4 % Iso-Britannia -1,5 % Saksa -1 % Italia -6,5 % Suomi 0 % Itävalta -13 % Tanska -1 % EU:n uudet jäsenmaat (eli vuoden 004 jälkeen EU:hun liittyneet 10 maata ) eivät kuulu taakanjakosopimukseen. Niillä on kullakin Kioton pöytäkirjassa asetettu maakohtainen velvoite, joka maasta riippuen on joko - 6 tai - 8 %. Neuvottelut pöytäkirjan toimeenpanosäännöistä mm. Kioton mekanismien käytön osalta viivästyttivät ratifioinnin käynnistymistä. Kun neuvottelut yksityiskohdista saatiin päätökseen, Suomi ratifioi pöytäkirjan muiden EY-maiden kanssa vuonna 00. Kioton pöytäkirja voimaantulon ehtona oli, että vähintään 55 ilmastosopimuksen osapuolen tuli ratifioida se ja mukana on oltava niin monta teollisuusmaata, että niiden yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt olisivat yli 55 % teollisuusmaiden vuoden 1990 päästöistä. USA:n ja Australian jättäydyttyä pöytäkirjan ulkopuolelle varmistui 1 Kioton pöytäkirjan 4. artikla Uusia jäsenmaita ovat Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tshekin tasavalta, Unkari ja Viro. 7

11 voimaantulo vasta, kun Venäjä ratifioi pöytäkirjan vuoden 004 lopulla. Kioton pöytäkirja astui lopulta voimaan helmikuussa 005. Kioton pöytäkirjan osapuolet voivat täydentää kansallisia päästövähennystoimiaan ns. Kioton mekanismien avulla. Näiden mekanismien tarkoituksena on edistää pöytäkirjan toimeenpanon kustannustehokkuutta ja joustavuutta. Yhteistoteutuksessa (Joint Implementation, JI) teollisuusmaa rahoittaa päästöjä vähentäviä hankkeita toisessa teollisuusmaassa (todennäköisesti siirtymätalousmaa) ja maat sopivat keskenään, miten saavutetut päästövähennysyksiköt (Emission Reduction Unit, ERU) jaetaan. Puhtaan kehityksen mekanismissa (Clean Development Mechanism, CDM) teollisuusmaa rahoittaa kehitysmaan kestävää kehitystä tukevia päästövähennyshankkeita ja saa vastineeksi investoinnista syntyneet sertifioidut päästövähennykset (Certified Emission Reduction, CER). Valtioiden välisessä päästökaupassa (Emissions Trading, ET) teollisuusmaat voivat käydä kauppaa sallituilla päästövähennysyksiköillä (Assignated Amount Unit, AAU) täyttääkseen pöytäkirjan velvoitteet. Maa, jolla on tai uhkaa olla liian paljon päästöjä, voi ostaa yksiköitä toiselta teollisuusmaalta, jolla päästöt vastaavasti jäävät velvoitteen alle. Myös JI- ja CDM-hankkeista saadut päästöyksiköt kuuluvat päästökaupan piiriin. (Berghäll ym. 003.) Keskustelut Kioton pöytäkirjan ensimmäisen kauden jälkeisestä ajasta ovat jo käynnissä. Ensimmäiset askeleet virallisiin neuvotteluihin otettiin YK:n ilmastosopimuksen osapuolikonferenssin 11. istunnossa (Conference of Parties, COP) Montrealissa vuoden 005 lopulla, jolloin hyväksyttiin päätös, jossa päätettiin käynnistää teollisuusmaiden päästövähennystavoitteiden tarkastelu. EU on jo vuodesta 00 lähtien pyrkinyt keskustelujen avaamiseen ilmastosopimusjärjestelmän kehittämiseksi vuoden 01 jälkeiseksi ajaksi. Uusista päästövähennyksistä sopiminen tulee olemaan erittäin haastavaa, sillä tulevaisuudessa vähennystavoitteet ovat tiukemmat ja mukaan halutaan sekä USA että kehitysmaat. (UNFCCC 005, Suomen valtuuskunnan 00.) 8

12 . EU:n lainsäädäntö Uusiutuvan energian direktiivi Uusiutuvaa energiaa pidetään Euroopan Unionissa tärkeänä apukeinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Euroopan unionin direktiivi sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla (001/77/EY) hyväksyttiin syyskuussa 001. Direktiivin tarkoituksena on edistää sähköntuotantoa uusiutuvilla energialähteillä ja ennen kaikkea yhtenä keinona täyttää Kioton pöytäkirjan velvoitteet. Sen lähtökohtana on ollut EU:n valkoinen kirja uusiutuvasta energiasta (Euroopan komissio 1997), jossa asetetaan tavoitteeksi kaksinkertaistaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrä vuodesta 1997 vuoteen 010 mennessä. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden tulee tehdä viiden vuoden välein raportti, jossa kerrotaan UE-sähkön kulutuksen tavoitteet prosenttiosuutena sähkön kulutuksesta sekä keinot ja menetelmät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee julkaista kahden vuoden välein kertomus siitä, miten hyvin tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Tavoitteena on nostaa UE-sähkön osuus,1 %:iin EU:n sähkön kokonaiskulutuksesta vuoteen 010 mennessä. Direktiivissä jäsenvaltioille annetaan ohjeelliset kansalliset tavoitteet UE-sähkön osuudeksi sähkön kokonaiskulutuksesta vuoteen 010 mennessä (taulukko ). Suomella täksi tavoitteeksi on asetettu 31,5 %. 9

13 Taulukko. Kansalliset tavoitteet EU:n jäsenvaltioiden UE-sähkön osuudeksi sähkön bruttokoulutuksesta vuoteen 010 mennessä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 001/77/EY) UE-sähköntuotanto vuonna 1997, TWh UE-sähkön %-osuus 1997 UE-sähkön %-osuus 010 Belgia 0,86 1,1 6,0 Tanska 3,1 8,7 9,0 Saksa 4,91 4,5 1,5 Kreikka 3,94 8,6 0,1 Espanja 37,15 19,9 9,4 Ranska 66,00 15,0 1,0 Irlanti 0,84 3,6 13, Italia 46,46 16,0 5,0 Luxemburg 0,14,1 5,7 Alankomaat 3,45 3,5 9,0 Itävalta 39,05 70,0 78,1 Portugali 14,30 38,5 39,0 Suomi 19,03 4,7 31,5 Ruotsi 7,03 49,1 60,0 Iso-Britannia 7,04 1,7 10,0 Yhteisö ,9 % % Viimeistään neljä vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen komission tuli esitellä raportti, jossa arvioidaan kokemuksia jäsenvaltioissa käytetyistä tukijärjestelmistä. Samassa yhteydessä julkistettaisiin tarvittaessa ehdotus EU:n yhteisestä tukijärjestelmästä. Mikäli EU:n kokonaistavoitteen saavuttaminen olisi komission mielestä edennyt liian hitaasti, voisi se ehdottaa tiukempia keinoja esimerkiksi sitovien tavoitteiden käyttöön ottamista. Tässä komission tiedonannossa (Euroopan komissio 005) ei kuitenkaan vielä ehdotettu yhdenmukaistettua EU:n järjestelmää, sillä tarvitaan lisää kokemusta eri tukimuotojen hyödyistä ja haitoista. Direktiivi edellyttää myös, että jäsenvaltioiden on luotava järjestelmä, jolla UEsähkölle voidaan myöntää alkuperätakuu. Alkuperätakuun myöntäjä on tuotanto- ja jakelutoimista riippumaton elin. Suomessa myöntäjänä toimii kantaverkkoyhtiö Fingrid. Takuussa on käytävä ilmi tuotetun sähkön energialähde, tuotantoaika ja -paikka, sekä vesivoiman tapauksessa tuotantolaitoksen kapasiteetti. Alkuperätakuun avulla tuottajat voivat osoittaa, että heidän myymänsä sähkö on UE-sähköä. Lisäksi 10

14 jäsenvaltioiden on varmistettava, että siirto- ja jakeluverkon haltijat takaavat tuotetun UE-sähkön siirron sähköverkkoon. Päästökauppadirektiivi EU:n päästökauppadirektiivi (003/87/EY) tuli voimaan syksyllä 003. Direktiivin tavoitteena on luoda päästöoikeuksien kaupan järjestelmä, jolla voidaan rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti. Päästökauppajärjestelmässä mukana oleva valtio jakaa laatimansa jakosuunnitelman mukaisen määrän päästöoikeuksia päästökauppasektorille. Kauppakauden aikana päästökauppaan kuuluvat laitokset voivat käydä kauppaa päästöoikeuksilla ja määräajoin laitosten hallussa olevien oikeuksien tulee vastata niiden aiheuttamia päästöjä. Järjestelmä mahdollistaa päästövähennysten toteuttamisen siellä, missä se on edullisinta. Päästökauppa koskee energian tuotantoa ja energiaintensiivistä teollisuutta: polttolaitoksia, joiden nimellislämpöteho on yli 0 MW, öljynjalostamoja ja koksaamoja, rautametallien tuotanto- ja jalostuslaitoksia, tietyn kapasiteetin ylittäviä sementtiklinkkereitä, kalkkia, lasia, lasikuitua, tiiliä ja muita keraamisia tuotteita tuottavia laitoksia sekä massaa, paperia ja kartonkia tuottavia laitoksia. Suomi on ottanut mukaan myös kaukolämpöverkossa mukana olevat alle 0 MW laitokset, jos verkossa on yksikin yli 0 MW laitos. EU:n alueella päästökaupan piiriin kuuluu noin 1000 laitosta ja niiden osuus on noin puolet kaikista EU:n hiilidioksidipäästöistä. Suomessa mukana on noin 600 laitosta (CITL 006). Ensimmäisellä kaudella päästökauppa koskee vain hiilidioksidia. Seuraavilla kausilla päästökaupan piiriin kuuluvien toimialojen määrä voi kasvaa ja mukaan voi tulla myös muita kasvihuonekaasuja. (Ympäristö 006.) Direktiivin mukaan jokaisen jäsenvaltion tuli tehdä kolmivuotiskaudelle kansallinen päästöoikeuksien jakosuunnitelma. Tästä suunnitelmasta tuli käydä ilmi 11

15 myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismäärä ja tapa, jolla ne jaetaan päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajille. Ensimmäisellä kaudella vähintään 95 % päästöoikeuksista jaettiin ilmaiseksi. Suomessa kaikki päästöoikeudet jaettiin ilmaiseksi. Seuraavat jakosuunnitelmat tehdään Kioton pöytäkirjan mukaisesti viisivuotiskausiksi ( jne.). Toiminnanharjoittajien tulee palauttaa vuosittain laitoksensa aiheuttamia päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia viranomaisille. Mikäli toiminnanharjoittaja ei palauta laitoksen päästöjä vastaavaa määrää päästöoikeuksia, on toiminnanharjoittaja velvoitettu maksamaan ylimääräisistä päästöistä sakkoja sekä palauttamaan puuttuvat oikeuden seuraavana kalenterivuonna. Palautetut päästöoikeudet mitätöidään. Ensimmäisellä kaudelle myönnetyt päästöoikeudet ovat voimassa vain kyseisen kauden, jonka jälkeen myös palauttamatta jääneet oikeudet mitätöidään. Kaudesta lähtien palauttamatta jääneet oikeudet voidaan tallettaa seuraavalle kaudelle. Jäsenvaltioiden tulee myös perustaa kansalliset rekisterit, joiden avulla pidetään kirjaa päästöoikeuksien myöntämisestä, hallussapidosta, siirtämisestä sekä mitätöimisestä. Jäsenvaltioiden on lisäksi raportoitava komissiolle vuosittain direktiivin soveltamisesta..3 Suomen energia- ja ilmastostrategia Kioton pöytäkirjan ja EU:n sisäisen taakanjaon tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen hallitus antoi keväällä 001 eduskunnalle selonteon kansallisesta ilmastostrategiasta. Tässä strategiassa on esitelty tavoitteiden toteutumisen kannalta tarpeelliset linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet. Lähtökohtana pidettiin, että päästöjen vähentämiseksi käytetään vain kotimaisia toimenpiteitä. Tärkeimpinä keinoina kasvihuonekaasujen rajoittamisessa esitettiin energiankäytön tehostamista sekä uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä arvioitiin päästävän 4-5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähenemään. (KTM 001a). 1

16 Ilmasto- ja energiapolitiikan toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten (mm. EU:n päästökauppa ja viides ydinreaktori) johdosta strategia uusittiin. Uusi energia- ja ilmastostrategia annettiin selontekona eduskunnalle syksyllä 005. Uudistetussa strategiassa on otettu huomioon EU:n päästökaupan sekä Kioton mekanismien tuomat muutokset. Nämä toimenpiteet mahdollistavat päästövelvoitteen hoitamisen kustannustehokkaammin kuin pelkkiä kotimaisin keinoja käyttämällä. (KTM 005.) Tarvittavien päästövähennysten määrä kaudella on noin 11 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Valtio varautuu hankkimaan Kioton mekanismien avulla päästövähennyksiä yhteensä noin 10 Mt edestä eli Mt vuosittain. Päästökaupan ulkopuolisen sektorin osuus on noin 1 Mt vuodessa. Suurimman vastuun päästöjen vähentämisestä kantaa päästökauppasektori ja sen osuus on vuositasolla 8 Mt. (KTM 005.) Strategian energiapoliittisia linjauksia ovat energian hankinnan turvaaminen, energiamarkkinoiden kehittäminen, energian tuotannon ja käytön tehostaminen ja energian säästö sekä uusiutuvan energian käytön edistäminen. Uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi strategiassa panostetaan erityisesti metsähakkeen, peltobiomassojen, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasujen käytön lisäämiseen. Strategian eräänä ohjauskeinona selvitellään UE-sähkön tuotantoa edistävien järjestelmien käyttöönottoa. Tällaisia järjestelmiä ovat syöttötariffi, jossa verkkoyhtiöt velvoitetaan ostamaan uusiutuvaa sähköä määrätyllä hinnalla sekä vihreiden sertifikaattien järjestelmä. Sertifikaattijärjestelmän käyttöönottoa harkitaan uudestaan, mikäli päästökaupan ja nykyisen tukijärjestelmän kannustimet eivät edistä uusiutuvaa energiaa riittävästi. 13

17 3 Uusiutuva energia Suomessa ja vihreät sertifikaatit 3.1 Suomen sähköntuotantorakenne vuonna 001 Suomen sähköntuotantorakenne on varsin monipuolinen, sillä tuotanto jakautuu erilaisten energialähteiden ja tuotantotapojen kesken. Käytetyimpiä energialähteitä ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, biomassa ja turve. Tärkeimmät tuotantomuodot ovat ydinvoima, vesivoima sekä polttoon perustuvat sähkön ja lämmön yhteistuotanto (Combined Heat and Power, CHP) ja pelkästään sähköä tuottava lauhdetuotanto. Yhteistuotantoa on kahdenlaista, teollisuudelle prosessihöyryä tuottava teollisuus-chp ja yhteiskunnalle kaukolämpöä tuottava kaukolämpö-chp. Tutkimuksen tarkastelun lähtökohtana pidetään vuotta 001, sillä se on Uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteiden vertailuvuosi uudistetussa ohjelmassa. Tältä vuodelta on myös saatavissa yksityiskohtaiset tuotantotiedot esimerkiksi Sähkön ja kaukolämmön vuosikirjassa 001. Tuona vuonna Suomen sähkön kokonaiskulutus oli yhteensä 81, TWh (taulukko 3). Sähkön nettotuonti oli noin 10 TWh, joten Suomessa tuotetun sähkön määrä oli yhteensä 71, TWh. (Sähkön ja 001, 8.) Taulukko 3. Sähkön hankinta vuonna 001, TWh. (Adato 003, 8) Muut kotimaiset Vesi Tuuli Ydin Hiili Öljy Kaasu Turve Tuonti Yhteensä Vesivoima Tuulivoima 0,1 0,1 Teollisuus-CHP 0,3 0,9 1,8 0,7 7,9 11,6 Kaukolämpö-CHP 4,5 0,3 6,4,1 0,7 14 Ydinvoima 1,9 1,9 Erillinen lauhde 5,8 0, 0,7,7 1,1 10,5 Huippukaasu 0,1 0,1 Tuonti Yhteensä 13 0,1 1,9 10,6 1,5 8,9 5,5 9, , 14

18 Ydinvoimalla tuotettiin reilu neljännes, 6,9 % (1,9 TWh), sähkön kokonaiskulutuksesta. Fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, maakaasu, turve ja öljy) osuus oli 37, % (6,5 TWh). Kivihiilellä tuotettiin 13,1 % (10,6 TWh) sähkön kokonaiskulutuksesta. Maakaasusähkön tuotannon osuus oli 11,0 % (8,9 TWh), ja turvesähkön 6,8 % (5,5 TWh). Öljyllä tuotetun sähkön osuus kokonaiskulutuksesta oli 1,9 % (1,5 TWh). (Adato 003, 8.) Uusiutuvien energialähteiden (vesivoima, biomassa ja tuulivoima) osuus sähkön kokoknaiskulutuksesta oli 7,9 % (,0 TWh) sähkön kokonaiskulutuksesta, josta valtasosa tuotettiin vesivoimalla (16,0 % kokonaiskulutuksesta, 13,0 TWh). Muiden kotimaisten polttoaineiden osuus oli 11,9 % (9,7 TWh), josta bioenergian osuus oli 8,9 TWh (KTM 003, 38). Vuonna 001 tuulivoiman osuus oli vain noin 0,1 % (0,1 TWh). (Adato 003, 8.) 3. Uusiutuvan energian edistämisohjelma Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto laati ensimmäisen Uusiutuvan energian edistämisohjelman vuonna Edistämisohjelmaa on sen jälkeen täytynyt päivittää ja uusin ohjelma on vuodelta 003. Vuoden 1999 edistämisohjelman taustalla olivat hallituksen vuonna 1997 hyväksymä Suomen energiastrategia, Euroopan komission valkoinen kirja uusiutuvista energialähteistä sekä Kioton pöytäkirja. Ohjelma eräänä lähtökohtana oli uusiutuvien energialähteiden kilpailukyvyn parantaminen fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tavoitteena oli vuoteen 010 mennessä kasvattaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että sekä UE-sähkön että UE-kokonaisenergian kulutus olisi 50 % suurempi kuin vertailuvuonna UE-sähkön tuotannon tavoitteeksi vuodelle 010 oli asetettu 31 %:n osuus sähkön kokonaiskulutuksesta eli noin 7 TWh. (KTM 1999.) 15

19 Vuosituhannen vaihteen jälkeen tapahtuneet toimintaympäristön muutokset, lähinnä kansallinen ilmastostrategia ja periaatepäätös uudesta ydinvoimalayksiköstä sekä siihen liitetyt eduskunnan lausumat uusiutuvasta energiasta, loivat tarpeen uudistaa edistämisohjelmaa. Ensimmäisen ohjelman tavoitteisiin ei uudessa ohjelmassa tehty suuria muutoksia, sillä tavoitteita pidettiin edelleen haasteellisina. Tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmassa pyritään aiempaa tehostetummilla toimenpiteillä. Uudessa ohjelmassa uusiutuvan energian käytön tavoite vuodelle 010 on noin 7 % suurempi kuin ensimmäisessä ohjelmassa. UE-sähköntuotannon uusi tavoite vuodelle 010 on 9,3 TWh eli noin TWh suurempi kuin vuoden 1999 ohjelmassa (taulukko 4). Uudessa ohjelmassa on myös annettu välitavoite vuodelle 005. (KTM 003.) Taulukko 4. UE-sähkön tavoitteet 005 ja 010. (KTM 003, 38). Toteutunut Tavoite Tavoite Energialähde TWh TWh TWh Bioenergia yhteensä 8, ,6 Vesivoima 13 13,7 14,5 josta > 10 MW 11,88 1,1 1,4 josta < 10 MW 1,15 1,6, Tuulivoima 0,07 0,33 1,1 Aurinkosähkö 0,00 0,0 0,05 Yhteensä 5,1 9,3 Osuus sähkön kokonaiskulutuksesta 7,10 % 9,0 % 31,50 % Sähkön kokonaiskulutus 81, Uuden ohjelman tavoite vastaa UE-direktiivissä Suomelle asetettua tavoitetta eli 31,5 % sähkön kokonaiskulutuksesta. Ohjelman tavoitteiden saavuttamisella arvioidaan päästävän noin 4,5-5,5 miljoonan tonnin vähentymiseen hiilidioksidipäästöissä riippuen korvattavista polttoaineista. (KTM 003). 16

20 Bioenergia vastaa suurimmasta osasta edistämisohjelman mukaisesta UEsähköntuotannon kasvusta (4,7 TWh) vuoteen 010 mennessä. Uudessa ohjelmassa esitetään toimenpiteitä erityisesti metsäpolttoaineiden käytön kehittämiseksi. Edistämisohjelman keskeisinä toimenpidealueina ovat uuden teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen, taloudelliset ohjauskeinot eli verotus ja investointituki, hallinnollisten esteiden poistaminen sekä tiedotus ja koulutus. Yhtenä toimenpiteenä esitetään uusiutuvan energian alkuperätakuun kehittämistä eurooppalaisen RECSkokeiluhankkeen pohjalta ja mikäli yhteisillä sähkömarkkinoilla syntyy yhteisiä edistämismalleja, kuten esimerkiksi vihreät sertifikaatit, harkitaan niiden käyttöönottoa. 3 Edistämisohjelman toimenpiteiden valtiolle aiheuttamien kustannusten arvioidaan olevan vuosina keskimäärin 13 miljoonaa euroa vuodessa. Päästökaupan ja esimerkiksi mahdollisesti käyttöön otettavan vihreiden sertifikaattien järjestelmän odotetaan vähentävän valtion tuen tarvetta. 3.3 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön nykyinen tukijärjestelmä Suomessa valtio on edistänyt UE-sähkön tuotantoa antamalla tukea voimalaitosinvestointeihin sekä maksamalla tuotantoon perustuvaa verotukea. Uusiutuvan energian hankkeille on viime vuosina myönnetty investointitukea korkeintaan % hyväksyttävistä kustannuksista. Investointitukea on myönnetty valtion talousarvioon sisältyvän valtuutuksen rajoissa. Vuonna 001 tuulivoiman verotuki oli 0,69 c/kwh ja biomassan sekä pienvesivoiman (alle 1 MW) tuki 0,4 c/kwh. 4 Vuonna 003 verotukea laajennettiin koskemaan myös kierrätyspolttoaineilla ja biokaasulla tuotettua sähköä. Samalla metsähakkeella tuotetun sähkön tuki nostettiin 3 Uusiutuvan energian sertfikaattijärjestemä (Renewable Energy Certificate System, RECS) on eurooppalainen yritysvetoinen hanke, joka edistää uusiutuvan energian käyttöä. Sen kaksivuotisen koevaiheen aikana (001 00) testattiin kaupankäyntiä RECS-sertifikaateilla. 4 Tuet muutettu markkamääräisistä euromääräisiksi muuntokertoimella 5,94573 eli 4,1 penniä = 0,69 senttiä ja,5 penniä = 0,4 senttiä. 17

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 290 final ANNEX 1 LIITE Sopimus Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden täyttämiseen yhteisesti Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 291 final 2014/0152 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset Iivo Vehviläinen 24.1.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta miljardivaikutukset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot