Kustannukset ja hinnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustannukset ja hinnat"

Transkriptio

1 Kustannukset ja hinnat Kuluttajahinnat Kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti on viime kuukausina pysynyt prosentin tuntumassa. Kuluttajahintaindeksi on kuitenkin vaihdellut tuntuvasti vuoden 5 aikana. Vuoden lopulla energian hinta laski väliaikaisesti. Laskun vuoksi harmonisoidun kuluttajahintaindeksin (YKHI) kuukauden muutos kääntyi tammikuussa 5 pieneen laskuun. Maaliskuussa kuitenkin kuluttajahinnat olivat jo noin prosentin verran korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin. Alkoholiveron keventämisen vaikutuksen poistuminen vuosi-inflaation laskennan vertailuajankohdasta kiihdytti YKHI-nousuvauhtia noin,8 prosenttiyksikköä. Myös nopeasti noussut energian erityisesti liikennepolttonesteiden ja lämmitysöljyjen hinta on nostanut hintatasoa vuoden 5 aikana. Voimakkaasti kallistuneet raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat heijastuvat nopeasti kotimaisiin energian kuluttajahintoihin. Sitä vastoin YKHIn nousuvauhtia on viime aikoina vaimentanut monien teollisuustuotteiden erityisesti kulutuselektroniikan ja käytettyjen autojen hintojen lasku. Myös palveluiden inflaatio on ollut aikaisempaa hitaampaa erityisesti sen vuoksi, että televiestinnän hintojen lasku jatkuu edelleen. Kansallisen kuluttajahintaindeksin mukainen hintatason nousuvauhti on ollut viime aikoina hieman YKHIn nousuvahtia nopeampaa. Syynä on ollut YKHI koostuu viidestä alaerästä, joista kukin vaikuttaa omalla painollaan kokonaisindeksiin. YKHIssä käytetyt alaerät (ja suluissa niiden painot) ovat seuraavat: palvelut ( %), teollisuustuotteet pl. energia ( %), jalostetut elintarvikkeet (6 %), energia (7 %) ja jalostamattomat elintarvikkeet (6 %). erityisesti asumisen pääomakustannusten nousu. Elokuussa 5 sekä harmonisoidun että kansallisen kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio oli %. Hintavakaus säilyy Suomen kuluttajahintojen nousuvauhti oli vuonna euroalueen hitain, mutta se on vähitellen nopeutumassa kohti euroalueen keskimääräistä inflaatiota. Tosin Suomen YKHI-inflaatio on Harmonisoituun kuluttajahintaindeksiin eivät sisälly asumisen pääomakustannukset, jotka sen sijaan sisältyvät kansalliseen kuluttajahintaindeksiin. Kuvio. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Kuvio. 5. Suomi. Euroalue Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat. Kuluttajien inflaatio-odotukset % Saldoluku,5 5,,5,,5,,5, 5. Kuluttajabarometri: arvioitu kuluttajahintojen muutos seuraavien kk:n aikana Suomessa (vasen asteikko). Seuraavia :ta kuukautta koskevat kuluttajien inflaatio-odotukset Suomessa (oikea asteikko). Seuraavia :ta kuukautta koskevat kuluttajien inflaatio-odotukset euroalueella (oikea asteikko) Lähteet: Tilastokeskus ja Euroopan komissio. Euro & talous 5 55

2 Kuvio.. Palvelut. Teollisuustuotteet (pl. energia) Lähde: Tilastokeskus. ollut myös vuoden 5 aikana noin prosenttiyksikön verran alle euroalueen keskimääräisen inflaatiovauhdin, joka on pysytellyt prosentin tuntumassa. Kuluttajien inflaatio-odotukset ovat kasvaneet Suomessa vuoden 5 aikana (kuvio ). Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaiset inflaatioodotukset kasvoivat vuoden 5 alun,9 prosentista elokuulle tultaessa, prosenttiin. Toisin sanoen kuluttajat uskovat inflaation kiihtyvän seuraavan kuukauden aikana, prosenttiin. Osaltaan tähän ovat syynä raakaöljyn hinnannousu ja siitä johtunut liikennepolttonesteiden ja lämmitysöljyjen nopea hintojen nousu. Myös Euroopan komission kyselyn mukaan euroalueen ja Suomen kuluttajien inflaatio-odotukset ovat kasvaneet eivätkä siten poikkea toisistaan merkittävästi. Televiestintä hidastanut inflaatiota merkittävästi Palveluiden inflaatio oli vielä - luvun alussa suhteellisen nopeaa, noin prosentin tuntumassa. Tämän jälkeen Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi palveluiden hintojen nousu on hidastunut merkittävästi ja näyttäisi tasaantuneen viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin noin, prosenttiin (kuvio ). Elokuussa 5 palveluiden hinnat nousivat, % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Palveluiden hintojen nousun hidastumiseen on pääosin syynä kiristynyt kilpailu televiestinnässä puhelimet ja puhelumaksut ja sen aiheuttama merkittävä palveluiden hintojen lasku viime vuosina. Palveluiden osuus harmonisoidusta kuluttajahintaindeksistä on suuri, noin %. Televiestinnän paino palveluista on sekin puolestaan huomattava, runsaat 7 %. Puhelimien ja puheluiden hinnat ovat elokuussa 5 laskeneet v uoden takaiseen verrattuna %. Niiden hidastava vaikutus palveluiden keskimääräiseen hintatasoon on huomattava, noin,8 prosenttiyksikköä. YKHIn nousuvauhtia hidastava vaikutus puolestaan on noin,, prosenttiyksikköä. Ilman televiestinnän hintojen laskua viime vuosina palveluiden inflaatio olisi ollut lähellä sen pitkän aikavälin keskiarvoa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden keskimääräinen palveluiden inflaatiovauhti on ollut runsaat %. Teleoperaattoreiden kilpailun kovuus ja sen mahdollinen lisääntyminen nykyisestä sekä jatkuva uusien tuotteiden tuominen markkinoille ennakoivat vaimeaa palveluiden hintojen nousua myös jatkossa. Uusien tuotteiden kuten esimerkiksi matkapuhelimien hinnat ovat yleensä aluksi korkeita, mutta kireän kilpailun myötä ne ennen pitkää laskevat. Uhkana televiestinnän hintojen vaatimattomalle nousulle on 56 Euro & talous 5

3 se, että kiihtynyt kilpailu johtaa markkinoilla toimijoiden määrän vähenemiseen ja siten kilpailun vähenemiseen ja hintojen nousuun. Asumisen kustannukset ovat nousseet tuntuvasti -luvulla. Palveluihin sisältyvät asuntojen vuokrat ovat nousseet merkittävästi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuokrien nousu on pääosin seurausta asuntojen voimakkaasti nousseista hinnoista. Harmonisoidun kuluttajahintaindeksin mukaan asuntojen vuokrat nousivat elokuussa 5 vuoden takaiseen verrattuna, %, joten niiden inflaatiota kiihdyttävä vaikutus on ollut lähes, prosenttiyksikköä. Teollisuustuotteiden hinnat laskeneet Teollisuustuotteiden (pl. energia) hinnat ovat kehittyneet hyvin maltillisesti viimeksi kuluneen vuoden aikana. Itse asiassa teollisuustuotteiden inflaatio on ollut nollan alapuolella tai sen tuntumassa jo huhtikuusta lähtien, ja elokuussa 5 niiden hinnat laskivat,6 % vuoden takaiseen verrattuna. Merkittävästi nousseet raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat eivät ole vielä heijastuneet kulutustavaroiden (pl. energia) hintoihin. Globalisaation ja kansainvälisen kilpailun kiristymisen vuoksi raaka-aineiden hintojen välilliset vaikutukset kulutustavaroiden hintoihin ovat olleet toistaiseksi vähäiset. Myös euron taannoinen vahvistuminen dollariin nähden on vaimentanut kulutustavaroiden hintojen nousua. Toisaalta myös raaka-aineintensiteetin väheneminen teollisuusmaissa viime vuosina on osaltaan vaikuttanut siihen, että raaka-aineiden hintojen vaihtelulla on entistä pienempi merkitys lopputuotteiden energiaa lukuun ottamatta hintoihin. Myös teollisuustuotteiden (pl. energia) hintojen nousua ovat joidenkin palvelujen (mm. televiestinnän) lisäksi viime vuosina eniten vaimentaneet tietyt yksittäiset hyödykeryhmät (kuvio 5). Käytettyjen henkilö autojen hinnat ovat laskeneet elokuussa 5 lähes % vuoden lopusta lähtien ja runsaat % vuodentakaisesta ajankohdasta. Autoveron alennus vuoden alussa vaikuttaa siis edelleen välillisesti käytettyjen autojen hintoihin. Moottoriajoneuvojen ml. uudet henkilöautot viimeaikainen YKHIä hidastava vaikutus on ollut karkeasti arvioiden, prosenttiyksikköä, kun taas vaikutus teollisuustuotteiden hintoihin on ollut suurempi, runsaat, prosenttiyksikköä. Moottoriajoneuvojen ohella teollisuustuotteiden inflaatiota ovat vaimentaneet kulutuselektroniikan jatkuvasti laskevat hinnat. Myös kulutuselektro- Kuvio 5. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Indeksi, 996 = Televiestintä. Autot. Kulutuselektroniikka Lähde: Tilastokeskus. Euro & talous 5 57

4 Kuvio 6. niikan teollisuustuotteiden inflaatiota hidastava vaikutus oli elokuussa 5 noin, prosenttiyksikköä. Vaatteiden hintoihin liittyy erittäin voimakas kausivaihtelu, joka on lisäksi kasvanut muutaman viime vuoden aikana. Tämä kuvastaa intensiivisempiä alennusmyyntejä ja siten halvempia vaatteiden hintoja. Vaatteiden hinnat puolestaan ovat laskeneet teollisuustuotteiden hintoja runsaalla, prosenttiyksiköllä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Yhteenlaskettu vaikutus teollisuustuotteiden inflaatioon on ollut noin,8,9 prosenttiyksikköä. Energian hinta Indeksi, 996 = EUR/barreli Energian kuluttajahinnat Suomessa (vasen asteikko). Bensiinin (95-okt.) hinta Suomessa (vasen asteikko). Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta (oikea asteikko) Lähteet: Tilastokeskus, Bloomberg sekä Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto. Energian hinnat nousseet tuntuvasti Merkittävin YKHI-inflaatiota kiihdyttänyt tekijä viimeisen vuoden aikana on ollut energian huomattavasti noussut hintataso (kuvio 6). Syynä hinnannousuun ovat olleet raakaöljyn voimakkaasti nousseet maailmanmarkkinahinnat. Polttonesteiden kallistuminen on nostanut merkittävästi sekä liikenteen että asumisen kustannuksia. Polttonesteiden osuus energian indeksistä on noin 7 % ja sähköenergian puolestaan %. Elokuussa 5 energian hintojen nousu oli runsaat %, ja edelliseen kuukauteen verrattuna nousua oli lähes %. Energian hinnan jyrkkä nousu on nopeuttanut YKHI-inflaatiota noin,6 prosenttiyksikköä. Sähkön hinnan viimeaikainen lasku on puolestaan hillinnyt energian hinnan nousua. Sähkön hidastuva hintakehitys saattaa kuitenkin muuttua jo lähiaikoina, sillä energiantuotannossa nykyisin tarvittavien hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat ovat kohonneet moninkertaisiksi alkuvuoteen verrattuna. Elintarvikkeiden hintakehitys maltillista Jalostettujen elintarvikkeiden inflaatio on hidastunut selvästi aikaisemmasta. Vuosina jalostettujen elintarvikkeiden keskimääräinen hintojen nousu on ollut noin % vuodessa, kun taas viimeksi kuluneen vuoden aikana nousua on ollut vain,8 %. Kiristynyt kilpailu päivittäistavarakaupassa vaimentaa elintarvikkeiden hintojen nousua merkittävästi. Myös jalostamattomien elintarvikkeiden eli tuoreruoan hinnat ovat viime aikoina kehittyneet maltillisesti. Elokuussa 5 jalostamattomien elintarvikkeiden hinnat laskivat runsaan prosentin edelliseen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuoreruoan hintoihin vaikuttavat kuitenkin voimakkaasti kausitekijät ja sääilmiöt. Yleisesti jalostamattomien elintarvikkeiden hinnat ovat tällä hetkellä samalla tasolla kuin vuonna. 58 Euro & talous 5

5 Työvoimakustannukset Lähivuosina ansiokehitystä säätelee harvinaisen pitkä tulopoliittinen sopimus, josta päätettiin joulukuussa. Sopimus on voimassa vuoden 7 syyskuun loppuun saakka. Sopimuspalkkojen arvioidaan nousevan,5 % vuonna 5 ja,9 % vuonna 6. Vuonna 7 syyskuuhun ulottuva sopimus jättää korotukset pieniksi, alle prosenttiin. Ansiotaso on noussut alkuvuodesta 5 jotakuinkin samaa vauhtia kuin parina edeltävänäkin vuonna (kuvio 7). Erityisesti palkkaliukumat ovat pysyneet vakaina eli runsaassa yhdessä prosenttiyksikössä. Sopimuspalkkojen nousu vaikutti ansiotasoon vuoden 5 ensimmäisellä puoliskolla vajaan prosentin verran. Työntekijää kohti lasketut keskipalkat ovat nousseet alkuvuonna suhteellisen hitaasti, eli noin, % (kuvio 8). Työvoimakustannusten kasvu on kuitenkin tätä nopeampaa eli runsaat %, kun sitä tarkastellaan suhteessa tehtyihin työtunteihin. Työtunnit työntekijää kohti vähenivät tuntuvasti vuonna 5, mikä selittää myös palkkasumman vaatimattoman kasvun erityisesti vuoden toisella neljänneksellä. Keskiansioiden arvioidaan kasvavan vuonna 5 runsaat, %. Kasvu nopeutuu prosentin tuntumaan vuosina 6 ja 7. Ansiot ovat yleensä nousseet yksityisellä sektorilla hieman nopeammin kuin julkisella sektorilla. Viime vuosina kuitenkin työntekijää kohden lasketut palkansaajakorvaukset ovat nousseet julkisella sektorilla nopeammin kuin yksityisillä aloilla. Kunnallisen palkkausjärjestelmän uudistamiseen liittynyt paikallisten järjestelyerien käytön lisääntyminen pitää julkisen sektorin työkustannusten kasvun myös jatkossa nopeampana kuin muilla aloilla. Raaka-aineiden hintakehitys Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on noussut viime viikkoina reippaasti yli 65 dollariin barrelilta. Kysynnän kasvun hidastuminen ja tarjonnan kasvun nopeutuminen alkavat kuitenkin vähi- Kuvio 7. Koko talouden ansiotaso 6 Kuvio e. Sopimuspalkkaindeksi. Liukuma. Reaaliansiotaso Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Palkansaajakorvaukset työntekijää ja työtuntia kohti 8 6. Keskipalkka työntekijää kohti. Palkansaajakorvaukset tehtyä työtuntia kohti Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki e Euro & talous 5 59

6 Taulukko. Kansainvälinen hintakehitys Kuvio 9. 5e 6e 7e Öljyn hinta dollaria barrelilta 8,9 8, 57, 6,6 5,9 euroa barrelilta 5,6,8 5,6 5,8, Muut raaka-aineet prosenttimuutos edellisestä vuodesta dollareina 7,,8,5,, euroina,,6,,,7 e = ennuste. Lähteet: Bloomberg, HWWA-instituutti ja Suomen Pankki. Raakaöljyn kulutuksen muutos alueittain Miljoonaa barrelia / päivä, muutos edellisestä vuodesta Pohjois-Amerikka 5. Muut. Eurooppa 6. Yhteensä. OECD, Tyynenmeren maat. Kiina Vuoden 5 kolmannen ja viimeisen neljänneksen tiedot perustuvat IEA:n ennusteeseen. Lähde: IEA. tellen laskea raakaöljyn hintaa vuoden 6 aikana. Sen sijaan muiden raakaaineiden hintojen nousu näyttäisi tasaantuneen jo vuoden 5 alkupuolella (taulukko ). Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana nopeammin kuin Suomen Pankin edellisessä maaliskuun 5 ennusteessa arvioitiin. Kasvanut raakaöljyn kysyntä, vapaan tuotantokapasiteetin vähyys sekä jatkuvat pelot tarjontahäiriöistä ovat nostaneet raakaöljyn hinnan aikaisempaa selvästi korkeammalle. Toisaalta muiden raakaaineiden hintojen kehitys on ollut likimain ennusteen mukaista. Kiinan lisääntynyt oma raaka-aineiden tuotanto ja tästä seurannut raaka-aineiden tuonnin väheneminen ovat lisänneet raaka-aineiden tarjontaa maailmalla. Raaka-aineiden hintojen nopein nousu näyttäisikin tasaantuneen viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Raakaöljyn kysynnän kasvu hidastumassa; epävarmuus hintojen noususta jatkuu Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvioiden mukaan raakaöljyn kulutuksen kasvu kiihtyi,6 prosenttiin vuonna (kuvio 9). Vuonna 5 kasvun ennakoidaan jo kuitenkin pienenevän prosentin tuntumaan. Tämä johtuu pääosin Kiinan öljyn kulutuksen kasvun hidastumisesta, joka puolestaan on osin seurausta Kiinan viranomaisten toteuttamasta raakaöljyn lopputuotteiden mm. liikennepolttonesteiden hinnoittelupolitiikasta. Maailmanmarkkinahintoja halvemmat kotimaiset säädellyt polttonesteiden hinnat kannustavat Kiinan öljy-yhtiöitä vähentämään ulkomaisen öljyn tuontia Kiinaan. Raakaöljyn tarjonnan kasvu on viime vuosina ollut pääosin Venäjän ja OPECin tuotannon kasvun varassa, mutta tämä ei ole riittänyt lisäämään tarjontaa riittävästi hintojen nousun ehkäisemiseksi. Hintaa ovat viime vuosina nostaneet erityisesti geopoliittiset jännitteet sekä muut pelot tarjontahäiriöistä. Jos tuotantokapasiteetti on lähes täyskäytössä, pienetkin tuotantohäiriöt johtavat herkästi hintojen nousuun. Aivan viime kuukausina öljyn hintaa näyttäisi kuitenkin enimmäkseen 6 Euro & talous 5

7 nostaneen aiempaa suurempi varastokysyntä. Lisäksi viime viikkoina raakaöljyn ja erityisesti bensiinin maailmanmarkkinahintoja nosti merkittävästi Meksikonlahden alueen hirmumyrsky Katrina. Tuotanto- ja jalostamokapasiteetin vaurioituminen vähensi öljytuotteiden tarjontaa. Hinnat laskivat kuitenkin muutamassa päivässä takaisin myrskyä edeltäneelle tasolle, sillä hintapaineita vaimensi erityisesti IEA:n päätös vapauttaa öljyä ja bensiiniä varmuusvarastoista markkinoille. Raakaöljyn hinnan tulevan kehityksen kannalta lisäriskin muodostaa Venäjän tuotannon kasvun hidastuminen. Venäjä on viiden viime vuoden aikana vastannut noin puolesta maailman raakaöljyn kokonaistuotannon kasvusta. Myös jalostamokapasiteetin niukkuus joillain alueilla mm. Yhdysvalloissa saattaa aiheuttaa hintojen nousupaineita. Toisaalta myös aikaisempia arviointeja pienentävät riskit ovat lisääntyneet varastojen kasvun myötä. Mikäli varastoja aletaan purkaa, saattaa öljyn hinta laskea nopeastikin. Lisäksi öljyntuotannon investoinnit näyttäisivät korkean hinnan myötä lisääntyneen viime aikoina. Raakaöljyn futuurihinnat ovat poikkeuksellisesti nousseet viime kuukausina spot-hintoja korkeammiksi. Markkinatietojen mukaan futuurihintojen merkittävä nousu on aiheutunut mm. lento- ja laivayhtiöiden pyrkimyksestä suojautua aikaisempaa enemmän raakaöljyn hinnan mahdolliselta nousulta. Sitä vastoin spekulaatioiden määrässä ei ole havaittavissa selvää kasvua, joten näiden vaikutus hintojen nousuun muutaman viime kuukauden aikana lienee ollut vähäinen. Futuurihintojen voimakas nousu viime aikoina saattaa siis heijastaa paitsi pitkän aikavälin tasapainohinnan nousua myös poikkeuksellisen suurta suojautumista sen varalta, että öljyn hinta pysyy korkeana. Raakaöljyn pitkän aikavälin hintaarviota on nostettu Raakaöljyn kasvaneesta kysynnästä ja Venäjän tuotannon kasvun hidastumisesta johtuen pitkän aikavälin hintaarviota on muutettu maaliskuussa 5 ar vioidusta dollarista vajaaseen 5 dollariin barrelilta (kuvio ). Ennuste noudattaa lyhyellä aikavälillä eli vuoden 6 puoliväliin saakka raakaöljyfutuurien hintakehitystä. Kun kysynnän kasvu hidastuu vähitellen ja tuotantokapasiteetti lisääntyy, raakaöljyn hinnan oletetaan laskevan tasaisesti vuoden 7 loppuun mennessä 9 dollariin barrelilta. Myös Euron & talouden maaliskuun 5 numerossa julkaistussa kokonaistaloudellisessa ennusteessa pitkän aikavälin tasapaino arvioitiin aiempaa suuremmaksi eli dollariksi barrelilta. Kuvio. Raakaöljyn hinta-arvio e. Dollaria barrelilta. Euroa barrelilta Lähteet: Bloomberg ja Suomen Pankki. Euro & talous 5 6

8 Kuvio. Teollisuuden raaka-aineiden hinnat (ilman energiaa) ja niiden ennusteoletukset Indeksi, = euroissa mitattuna raakaöljyn hinta laskee ennustejakson jälkipuolella. Kiinan öljyntuonnin kasvun uskotaan hidastuvan jatkossa, kun uusia öljyn kulutusta vähentäviä sähköntuotannon muotoja saadaan siellä käyttöön. Pidemmällä aikavälillä Yhdysvaltain uusi atomi- ja bioenergiaohjelma voi edistää hintojen laskua vähentämällä öljyn kysyntää e. Dollareina. Euroina Lähteet: HWWA-instituutti ja Suomen Pankki. Kuvio. Raaka-aineiden reaalihinnat* Indeksi, = e. Dollareina, Yhdysvaltojen vientihinnoilla. Euroina, Saksan vientihinnoilla * Teollisuuden raaka-aineet pl. energia. Reaalinen hinta on laskettu käyttäen vientihintaindeksejä. Lähteet: HWWA-instituutti ja Suomen Pankki. Muiden raaka-aineiden hintojen nousu näyttäisi tasaantuneen Raaka-aineiden (pl. energia) nopein hintojen nousu ajoittui vuosille ja. Viime aikoina lisääntynyt raakaaineiden tuotanto on laskenut mm. metallien hintoja selvästi. Lasku johtuu pääosin Kiinan kasvaneesta raaka-aineiden tuotannosta ja sen siirtymisestä joidenkin raaka-aineiden pääosin teräksen nettotuojasta nettoviejäksi, mikä on lisännyt raaka-aineiden tarjontaa maailmalla. Uuden ennusteen mukaan dollarimääräisten raaka-ainehintojen nousu pysähtyy ennustejaksolla. Maailmantalouden suhteellisen voimakkaana jatkuva kasvu pitää kuitenkin yllä raakaaineiden (ml. öljy) kysyntää ja siten suhteellisen korkeita hintoja myös jatkossa. Verrattuna maaliskuun 5 ennusteeseen raaka-aineiden hintojen arvioidaan nyt nousevan hieman hitaammin. Raaka-aineiden hinnat euroina eivät ole nousseet historiallisesti katsoen kovinkaan korkeiksi. Euromääräisten hintojen arvioidaan jopa alkavan hitaasti laskea ennustejakson loppua kohden, koska euron oletetaan vahvistuvan dollariin nähden (kuvio ). Myös raaka-aineiden euromääräiset reaalihinnat ovat historiallisesti ottaen kohtuullisia (kuvio ). Tuottavuuden kasvu raaka-aineiden tuotannossa sekä raaka-aineintensiteetin supistuminen viime vuosina ovat hillinneet reaalihintojen nousua. Tuontihinnat Tuontihintojen nousu kiihtyi kansantalouden tilinpidon mukaan,6 prosenttiin vuonna. Tavaroiden ja palveluiden tuontihinnat alkoivat nous- 6 Euro & talous 5

9 ta varsin jyrkästi parin vuoden hiljaiselon jälkeen, kun raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kallistuivat nopeasti. Tavaroiden ja palveluiden tuontihintojen nousun ennakoidaan kuitenkin hidastuvan merkittävästi ennustejakson loppua kohden (kuvio ). Tuontihinnat nousevat vielä vuonna 5 suhteellisen nopeasti noin, % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu pääosin raakaaineiden nopeasta hintojen noususta vuoden 5 alkupuolella. Jossain määrin tuontihintojen nousua keväällä 5 on kiihdyttänyt myös euron heikkeneminen dollariin nähden. Kun raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen nousu tasaantuu vuosina 6 ja 7, myös tuontihintojen nousu hidastuu merkittävästi. Tavaroiden ja palveluiden tuontihinnat nousevat vielä vuonna 6 suhteellisen nopeasti, runsaat,6 %, mutta nousu hidastuu prosentin tuntumaan vuonna 7. Raaka-aineiden tuontihinnat nousseet nopeasti Tuontihinnat ovat jatkaneet nousuaan vuoden 5 aikana energian sekä muiden raaka-aineiden ja välituotteiden tuontihintojen voimakkaan kallistumisen vuoksi. Elokuussa 5 tuontihinnat ovat nousseet lähes 7 % vuoden takaisista. Energian eli pääosin raakaöljyn tuontihinta on noussut runsaat 8 % elokuussa 5 vuoden takaiseen verrattuna. Kuluvana vuonna vastaava nousu on ollut noin %. Myös muiden raaka-aineiden ja välituotteiden tuontihinnat ovat jatkaneet nopeaa Tilastokeskuksen tuontihintaindeksin = mukaan. nousuaan seuraten maailmanmarkkinahintojen kehitystä (kuvio ). Niiden hinnat olivat elokuussa 5 noin,5 % korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Hinnoissa näkyi mm. eri metallien hintojen nousu maailmalla. Pääomahyödykkeiden tuontihinnat ovat kehittyneet maltillisesti vuoden loppupuolelle saakka. Elokuussa 5 nousua on vuoden 5 alusta lähtien kuitenkin kertynyt runsaat %. Raaka-aineiden voimakas maailmanmarkkinahintojen nousu on osittain Kuvio. Tavaroiden ja palveluiden tuontihinnat Indeksi, = Kuvio. e e Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Raaka-aineiden ja tuontihintojen kehitys Indeksi, = Energiatuotteet (vasen asteikko). Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus Euro & talous 5 6

10 Kuvio 5. voinut heijastua kansainvälisten vientihintojen kautta myös Suomeen tuotavien pääomahyödykkeiden tuontihintoihin. Kulutustavaroiden tuontihinnat ovat laskeneet lähes yhtäjaksoisesti jo vuodesta lähtien (kuvio ). Se on seurausta pääosin globalisaation ja kansainvälisen kilpailun lisääntymisestä sekä euron vahvistumisesta dollariin nähden. Kulutustavaroiden tuontihinnat laskivat elokuussa 5 runsaat % edellisen vuoden vastaavasta ajan- Kulutustavaroiden suhteelliset tuontihinnat Indeksi, = Kuvio Muiden kulutustavaroiden hinta*. Kestävien kulutustavaroiden hinta* * Suhteutettuna kuluttajahintaindeksiin. Lähde: Tilastokeskus. Tuontihintojen kehitys Indeksi, = Kokonaisindeksi. Kestävät kulutustavarat. Muut kulutustavarat. Investointitavarat Lähde: Tilastokeskus. 5 kohdasta lähinnä sen vuoksi, että kulutuselektroniikan, tekstiilien ja elintarvikkeiden tuontihinnat laskivat. Sitä vastoin muiden kuin kestokulutustavaroiden tuontihintojen lasku näyttäisi olevan ohitse vuoden lopun jyrkän laskun jälkeen. Kansainvälisten vientihintojen arvioidaan kuitenkin nousevan hitaasti tulevina vuosina. Se ennakoi kulutustavaroiden tuontihintojen maltillista kehitystä myös jatkossa. Kulutustavaroiden suhteelliset tuontihinnat ovat laskeneet Kulutustavaroiden suhteelliset tuontihinnat ovat viime vuosina nousseet selvästi hitaammin kuin kotimaiset hinnat (kuvio 5). Sekä kestokulutustavaroiden että muiden kulutustavaroiden tuontihinnat ovat nousseet koko - luvun aikana selvästi hitaammin kuin kotimaiset hinnat (kuvio 6). Yleinen hintataso Suomessa on siten noussut keskimäärin runsaat % nopeammin vuodessa kuin kulutustavaroiden tuontihinnat. Kulutustavaroiden kansainvälinen hintakehitys on ollut selvästi maltillisempaa (pl. energia) kuin yleisen hintatason kehitys Suomessa. Kotimaiset tuottajahinnat Tuottajahintojen kehitys on pysynyt rauhallisena. Yksityisen sektorin tuottajahintojen kehitystä kuvaavan deflaattorin kasvu jäi vuonna lähelle nollaa, mutta hintojen arvioidaan kuitenkin kiihtyvän vuoden 5 aikana runsaaseen prosenttiin. 5 Hintojen nousun 5 Kansantalouden tilinpidossa arvonlisäys jaetaan määrä- ja hintakomponenttiin. Hintakomponenttia kutsutaan deflaattoriksi. Yksityisen sektorin tuotannon hintaan luetaan tavaratuotannon lisäksi myös palvelujen tuotanto. 6 Euro & talous 5

11 Kuvio 7. Yksityisen sektorin kotimaiset tuottajahinnat e. Palkkasumma työllistä kohden. Tuotannon hinta (arvonlisäyksen deflaattori). Tuotannon (pl. elektroniikkateollisuus) hinta (arvonlisäyksen deflaattori). Yksikkötyökustannukset Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. kiihtymiseen on syynä ennen muuta raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu vuoden 5 aikana, mutta myös palkkasumman kasvu on vaikuttanut kehitykseen. Tuottajahinnat ovatkin nousseet useilla toimialoilla. Yksityisen sektorin tuottajahintojen kehitystä tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomiota myös tuottavuuteen ja yksikkötyökustannuksiin (kuvio 7). Tuottavuuden kasvun hidastuminen ja siitä seuraava yksikkötyökustannusten nousu lisäävät yksityisen sektorin tuottajahintojen nousupaineita. Tuottavuuden kasvun ennakoidaankin hidastuvan tulevina vuosina. Vuonna 5 tuottavuuden kasvu mitattaessa tuotantoa työntekijää kohden jää nollaan, mikä johtuu paperiteollisuuden sopimuskiistasta. Siksi yksikkötyökustannusten nousu on vuonna 5 poikkeuksellisen suurta. Kilpailun lisääntyminen ja siitä seurannut hintamarginaalien supistuminen ovat viime vuosina vaimentaneet tuottajahintojen nousua. Elektroniikkateollisuudessa tuottajahinnat ovat olleet jo pitkään laskussa. Ilman elektroniikkateollisuuden hintakehitystä yksityisen sektorin tuotannon hinta olisi noussut huomattavasti nopeammin, vuonna lähes prosentin vauhtia nollan asemasta. Vuosina 6 ja 7 yksityisen sektorin tuotannon hintojen nousun ennakoidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Kun raaka-aineiden hintojen nousu tasaantuu, myös tuottajahintojen nousu hidastuu. Myös yksikkötyökustannusten kasvu hidastuu lievästi vuosina 6 ja 7. Toimialoittaiset erot voivat olla kuitenkin suuria. Euro & talous 5 65

12 Kehikko 8. Työvoima- ja yksikkötyökustannukset Työvoimakustannusten nousu yksityisellä sektorilla on Suomessa ollut kymmenen viime vuoden aikana melko vakaata. Keskimääräinen kasvu on ollut ½ % (taulukko A). Työvoimakustannuksiin luetaan palkat ja työnantajan sosiaaliturvamaksut. Suomen työvoimakustannusten nousuvauhti on ylittänyt euroalueen keskimääräisen työvoimakustannusten nousun runsaalla prosenttiyksiköllä. Saksassa työvoimakustannusten nousu on ollut paljon hitaampaa ja Italiassa likimain samaa luokkaa kuin Suomessa. Tämä tilanne jatkuu OECD:n ennusteen mukaan myös vuosina 5 ja 6. Suomen viennille tärkeistä euroalueen ulkopuolisista EUmaista Iso-Britanniassa työvoimakustannusten nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin Suomessa, ja se näyttää myös jatkuvan sellaisena. Ruotsissakin keskipalkkojen nousu on ollut hieman nopeampaa kuin Suomessa. Kuva muuttuu, kun tarkastellaan yksikkötyökustannuksia. Niiden nousu on Suomessa ollut likimain samaa luokkaa kuin euroalueella keskimäärin (taulukko B). Yksikkötyökustannukset työntekijää kohti saadaan vähentämällä palkka- ja sosiaaliturvakorvausten kasvusta tuottavuuden nousu. Yksikkötyökustannuksia käytetään usein kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Näin verrattuna Suomi on EMU-aikana menettänyt kilpailukykyään suhteessa Saksaan melko selvästi. Tilanne jatkuu samanlaisena vuosina 5 ja 6. Sen sijaan suhteessa Italiaan Suomen kilpailukyky on parantunut. Ruotsin ja Suomen yksikkötyökustannusten kehitys on viime vuosina ollut hyvin samankaltaista. Iso-Britanniassa yksikkötyökustannusten nousu on ollut muihin verrattuna melko nopeaa. Italiassa yksikkötyökustannusten nousu kiihtyi euroon Taulukko B. Yksikkötyökustannukset, yksityinen sektori siirtymisen jälkeen samalla kun se Saksassa pysyi hyvin matalana. Vuosina 5 ja 6 ero Italian ja Saksan yksikkötyökustannusten nousun välillä laajenee. Tämä merkitsee, että suhteessa muuhun euroalueeseen Saksan kilpailukyvyn paraneminen jatkuu, kun taas Italia menettää edelleen kilpailukykyään. Tätä kehitystä heijastaa se, että Saksan vienti on vahvassa kasvussa, kun taas Italia kärsii heikosta vientimenestyksestä. Muihin euroalueen maihin verrattuna Suomen työvoima- Taulukko A. Palkka- ja sosiaaliturvakorvaukset työntekijää kohden, yksityinen sektori e Suomi,6,,6 Italia,,6,6 Saksa,,5,5 Euroalue,7,,9 Iso-Britannia,5,8,5 Ruotsi,,5,5 Lähde: OECD e Suomi,,, Italia,,8,8 Saksa,5,, Euroalue,,,8 Iso-Britannia,,7 5, Ruotsi,,5, Lähde: OECD. 66 Euro & talous 5

13 kustannusten nopea nousu mutta alhainen yksikkötyökustannusten kasvuvauhti selittyy sillä, että tuottavuuden kasvu yksityisellä sektorilla on Suomessa ollut ripeää. Toisaalta on tiedossa, että nopea tuottavuuden kasvu on ollut peräisin vain muutamalta toimialalta, erityisesti telekommunikaatio- ja viestintäsektorilta sekä rahoituspalveluista. Muussa yksityisessä sektorissa nopea palkkakustannusten nousu muuhun euroalueeseen nähden on rapauttanut yritysten kannattavuutta ja heikentänyt siten yksityisen sektorin työllisyyden kasvua. Tämä kehitys näyttää ennusteiden valossa jatkuvan. Perinteisten toimialojen kannalta tilanne on Suomessa kehittymässä italialaiseen suuntaan, jos tuottavuuden kasvu perinteisillä toimialoilla pysyy tulevinakin vuosina heikkona ja jos työvoimakustannukset jatkavat nousuaan entisellä vauhdilla. Euro & talous 5 67

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu

Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Studia Monetaria Samu Kurri 1 Käsiteltäviä aiheita Koettu inflaatio ja kuluttajien hintatietoisuus Koettu inflaatio 1996-2006 Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Euroalueen kallein maa 3 Euroalueen kallein maa 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kotimaiset kuluttajahinnat ovat finanssikriisin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talousguru 2013 -kilpailu 16.1.2013 klo 9 11

Talousguru 2013 -kilpailu 16.1.2013 klo 9 11 Talousguru 2013 -kilpailu 16.1.2013 klo 9 11 1. Yhdistä oikein (3 p) a) Yhdistä viivalla oikein maa ja julkinen velka BKT:sta. (1 p) Yhdysvallat Japani Suomi 1 2 3 Julkinen velka 250 % BKT:sta 1 200 150

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Toimialoittainen työkustannuskehitys teollisuuden kustannusrakenteen näkökulmasta

Toimialoittainen työkustannuskehitys teollisuuden kustannusrakenteen näkökulmasta Toimialoittainen työkustannuskehitys teollisuuden kustannusrakenteen näkökulmasta 9.5.03 Työvoimakustannusten kasvu tehdasteollisuudelle välituotteita tuottavilla toimi aloilla on vuosina 999 0 ollut Suomessa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010 Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen Jyväskylä 18.4.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kansainvälinen talouskasvu Maailma EU15 Yhdysvallat

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Tiivistelmä 2 1 Ansiot 3 2 Hinnat 5 3 Palkansaajien ostovoima 7 4 Teollisuuden hintakilpailukyky 9 Liitteet 10

Tiivistelmä 2 1 Ansiot 3 2 Hinnat 5 3 Palkansaajien ostovoima 7 4 Teollisuuden hintakilpailukyky 9 Liitteet 10 Tulopoliittinen selvitystoimikunta 9.6.2003 Arvioita vuosien 2003-2004 tulo- ja hintakehityksestä Sisällys sivu Tiivistelmä 2 1 Ansiot 3 2 Hinnat 5 3 Palkansaajien ostovoima 7 4 Teollisuuden hintakilpailukyky

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Suomen taloudesta

Suomen taloudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta 1 Eräissä keskeisissä talouspolitiikan kysymyksissä arviossa yhdentymistä 1. Julkisen talouden sopeutustoimien mittaluokka ja ajoitus 2. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hintakehitys Kulutuksen ja asumisen hinnat Asuntojen hintakehitys Katsaus 29.10.2004 Tiedustelut Förfrågningar nquiries: sähköposti: asuminen.tilasto@tilastokeskus.fi Mikko Saarnio (09) 174 62 Annika Klimenko (09)

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Makrotalous Kesäkuu 2008

Makrotalous Kesäkuu 2008 Makrotalous Kesäkuu 8 3 % Suomen kuluttajahinnat 1 kk:n muutos Yhdenmukaistettu KHI (=1) 1 Kuluttajahinnat (199=1) -1 9 97 98 99 1 3 7 8 Lähde: Tilastokeskus Talouden suunta kesäkuussa 8 8 % 7 3 Uudet

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden tila

Kansainvälisen talouden tila Seppo Honkapohja Suomen Pankki Kansainvälisen talouden tila Vaasan Yliopisto 28.9.2015 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden seitsemän laihaa vuotta Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Suomen

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot