Vähemmistöryhmien oikeus tietoon ja palveluihin -esimerkkinä saamelaisten hyvinvointikysymykset

Transkriptio

1 Vähemmistöryhmien oikeus tietoon ja palveluihin -esimerkkinä saamelaisten hyvinvointikysymykset Anneli Pohjola Sosiaalityön tutkimuksen päivät Lapin yliopisto

2 Saamelaisten hyvinvointipalvelukokemukset ja tarpeet -tutkimus Saamelaisten oikeus erityisryhmänä saada tutkittua tietoa hyvinvointipalveluiden toteutumisesta ja toimivuudesta Vrt. sosiaalihuoltolain periaate asiakaslähtöisyydestä sisältää asiakkaan/kansalaisen oikeuden tutkittuun tietoon perustuviin palveluihin Tietoon perustuva palveluiden kehittäminen Saamelaisten oman äänen kuuleminen Monen vuoden rahoitushaun tuloksena STM:ltä yhden vuoden tutkimusrahoitus 2012 Toteutettu 1. vaiheen osio saamelaisten kotiseutualueen (Utsjoki, Enontekiö, Inari, Sodankylä/Vuotso) saamelaisten palvelukokemuksista (tutkijat Lydia Heikkilä ja Elsa Laiti-Hedemäki) Suurin osa saamelaisista asuu nykyään saamelaisalueen ulkopuolella tavoite toteuttaa tutkimuksen 2. vaihe tämän ryhmän palvelukokemuksista (muuttohalukkuus korostuu edelleen kyselyssä

3 Tutkimuksen tavoitteet Tuottaa tietoa saamelaisten hyvinvointipalveluiden toteutumisesta, tilasta ja palvelutarpeista saamelaisalueella Saamelaisten näkemykset ja kokemukset palveluista ja niiden tarpeista hyvinvoinnin osatekijöinä Kohteena saamelaisalueen kuntien peruspalvelut Erityistarkastelun kohteena saamenkielisten palveluiden saatavuus sekä palvelutarpeet Kielen ja kulttuurisuuden huomioiminen palvelutekijöinä

4 Kaksi peruskysymystä Mitä on hyvinvointi, pärjääminen, hyvä elämä - mistä oikeastaan puhumme saamelaisten kulttuurisessa kontekstissa - palvelujen kulttuurisuus Miten tavoittaa saamelaiset tutkimuksessa - tilastoinnin erilaiset saamelaismääritykset - mistä saatavissa perusjoukon osoitteet (Saamelaiskäräjien vaaliluettelo, Väestörekisterikeskus, Itellan osoitteet?)

5 Kulttuurinen hyvinvointi Hyvinvoinnin määritys saamelaisten lähtökohdista Laaja-alainen hyvinvointikäsitys Sosiaalinen ja terveydellinen, kieli, kulttuuri, identiteetti, elinkeinotoiminta, elämäntapa, yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, perinteinen tietämys ja uskomukset, luontoympäristö Pärjääminen, hyvässä elämäntilanteessa eläminen, riittävä tai tyydyttävä elintaso sisältäen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin Kyky tulla toimeen vähällä, omatoimisuus ja pystyvyys Olosuhteisiin mukautuminen ja sopeutuminen valtakulttuurin paineisiin Pärjäämisen pakko elinkeinojen ja toimintaympäristöjen muutoksessa sekä modernisaatiokehityksessä

6 Saamelaisten pärjäämisen toimintamalli (Lydia Heikkilä)

7 Palvelut osana sosiaalihistoriaa Hyvinvointipalveluiden historia lyhyt muutamia vuosikymmeniä hyvinvointivaltion heikentyminen ja etääntyminen Saamelaisten sosiaalihistoria osaksi tunnettua, tarve analyysiin myös osana tehtyä tutkimusta Elinkeinojen muutos vaikuttaa voimakkaasti Kysymys kielestä ja kulttuurista, miten taata omakieliset ja kulttuurisensitiiviset palvelut Oikeus käyttää palveluita omalla kielellä Käytännössä kaksikielisyyden pakko, vaikka ei virallista assimilointipolitiikkaa Kaksikielisyys voi johtaa kaksoisidentiteettiin tai kulttuuriseen välitilaan Miten palvelut voivat tukea osaltaan kielen ja kulttuurin säilymistä ja saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista

8 Saamelaiset kohderyhmänä Kysymys perusjoukosta hankala ratkaista, koska Suomen saamelaisista ei ole kattavaa rekisteriä tai tietokantaa (ks. henkilötietolaki) Saamelaiskäräjien käytössä vaaliluettelo, mutta sitä ei luovutettu tutkimustarkoituksiin (edes käräjien itse tekemänä postituksena) Väestörekisterikeskus kirjaa äidinkielen, mutta tietojen päivitys on henkilöiden omalla vastuulla ja tuloksena on koko maassa 1870 ja saamelaisalueen kunnissa 1356 saamelaista Saamelaiskäräjien määritelmän mukaan koko maassa on 9919 ja saamelaisalueella 3459 saamelaista, heistä äänioikeutettuja/täysiikäisiä saamelaisalueella 2393, muualla Suomessa 2679 ja ulkomailla 411, yht Itellan osoiterekisterissä saamenkielisiä talouksia saamelaisalueella 670, perustuu Väestörekisterikeskuksen tietoihin - otannaksi tästä ryhmästä 412, joille lähettiin kertakysely

9 Tutkimusaineistot Lomakekysely postitse 412 henkilölle ja lisäksi 130 jaettua lomaketta (koltat kohdennettuna 30, tuettuna saamelaisvanhusten retki 100), yhteensä 542 Lomakkeet suomenkielellä ja kaikilla kolmella saamenkielellä: pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamenkielillä Vastauksia 118 (postitse 98 ja tuettuna 20) Vastaus% noin 22% jaetuista lomakkeista otanta kattoi kuitenkin suurimman osan kotitalouskohtaisesta lukumäärästä (670) Lisäksi avaintoimijoiden haastattelut 7 henkilöä, 76s (sotejohtoa, järjestötoimijoita, Saamelaiskäräjien sote-toimijoita, keskeisiä saamelaisia julkisia toimijoita)

10 Saamelaisten jakautuminen Saamelaisten kotiseutualueella asuvat äänioikeutetut saamelaiset Enontekiö 275 (87) Inari 1434 (106) Sodankylä 124 (55) Utsjoki 560 (164) yht ( = 542)

11 Erityishuomio analyysissä Tulkinta kulttuurista kontekstia vasten Kulttuuriset ja paikalliset erityispiirteet ovat historian kuluessa muovanneet ja eriyttäneet saamelaisten elinehtoja ja suhdetta palveluihin Kuntakohtaiset erityisolosuhteet ja alueelliset erot saamelaisalueen sisällä Ymmärtää palvelujen paikka ja merkitykset saamelaisten elämässä, mistä odotukset, tarpeet, käyttö ja tyytyväisyys kumpuavat Ilmiökentän erityispiirteiden ja kirjon säilyttäminen Palvelujen relevanssi saamelaisten kannalta Ihmisen arjessa selviytyminen ja palvelujen rooli sen mahdollistajana Palvelujen saatavuuden vertailukelpoisuus valtaväestöön Sosiaalihistoria, koloniaalinen perintö, suhteet valtakulttuuriin, vähemmistöasema ym. elävät arjen institutionaalisissa käytännöissä Yhdenvertaisuuden toteutuminen Palvelujärjestelmän kehittämisen haasteet

12 Lähtökohtana perusoikeudet Perustuslaki 2 luku: Perusoikeudet 6 Yhdenvertaisuus: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin: Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaan kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla.

13 Äidinkieli Kielenvaihto käynnissä

14 Arkikieli Kielenvaihto käynnissä

15 Palvelujen saavutettavuus Keskittynyt palvelutarjonta ja harva asutus hankala yhdistelmä Kuntakeskukset ja muutama palvelukylä (Sevettijärvi, Karigasniemi, Kaaresuvanto, Kilpisjärvi, Vuotso) palvelukeskittyminä Pitkät etäisyydet palveluihin, kuntakeskukseen enimmillään jopa 200km Erityispalveluihin Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle jopa 500km ja Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan yli 700km (Nuorgam) Vaikka asutuskin keskittyy, niin perinteisten elinkeinojen harjoittajat asuvat sivukylissä Julkinen liikenne karsittu hyvin vähäiseksi Korvaava palveluliikenne (palvelulinjat) ei peittävää Edellyttää omien kulkuneuvojen käyttöä, erityisesti ikääntyvät tarvitseva kuljetusapua Mahdollinen kutsutaksi usein suomenkielinen

16 Palvelujen saatavuus Saamelaisvastaajista 38% piti sote-palvelujen saatavuutta hyvänä (koko maa 61%, Lappi 63%, Kansalaisbarometri) Palvelujen saatavuutta huonona piti 42% (koko maa 16%, Lappi 14%) Kuntakohtaiset erot suuret, samoin kuntien sisäiset Ratkaisevia etäisyydet, kunnan sisäinen palvelurakenne sekä kulkuyhteydet, myös suomenkielisyys Entä palvelurakenneuudistuksen lähipalvelulupaus, kun ongelmia saatavuudessa jo nyt? Entä yhdenvertaisuuden toteutuminen? Erityisesti kielivähemmistöt kokevat vaikeuksia (esim. koltankieliset), myös sukupolvikysymys

17 Palvelutyytyväisyys Kysymys: - saamelaiskuntien palvelutasosta - saamelaiserityisistä palveluista Yleinen tyytyväisyystaso varsin korkea: terveyspalveluihin tyytyväisiä 76%, sosiaalipalveluihin vähemmän (vrt. yleinen tulos: 80% tyytyväisiä ) Kulttuurinen koodi ei haluta valittaa ja antaa itsestä kuvaa valittajana myös pelko, että kritiikin seurauksena menettää nykyisetkin palvelut Kunta- ja palvelukohtaiset erot suuret erilaiset profiilit Saamenkielisiä palveluita on edelleen vähän, vaikka tilanne on parantunutkin, parhaiten saatavilla kielipesä, kielikerho ja päivähoito Kaivataan perinteistä kotiapua sekä kuljetus- ja asiointiapua Tulkin käytössä laatuongelmia Lähes puolet tyytymättömiä saamenkielisistä palveluista tiedottamiseen (46%)

18 Uudet palvelumuodot Internetin käyttö lähinnä pankkipalveluissa, ei toistaiseksi täydentävä vaihtoehto Siirtymä puhelinpalveluihin (Kela, Te) vaikeuttanut palvelua, pärjääminen edellyttää suomenkielen hyvää taitoa ja osaamista Järjestöjen hankkeina tuottamat saamenkieliset palvelut tärkeitä, ovat osaksi siirtyneet kuntien toimintaan Järjestöjen rooli kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä, yhteisöllisyyden vahvistajana sekä saamelaisten aseman edistäjänä ja uusien toimintamuotojen kehittämisessä STM:n erillismääräraha saamenkielisten sote-palveluiden tuottamiseen merkittävä, mutta ei riittävä, kaipaa myös kuntakohtaisen profiloitumisen mahdollistamista Monet kunnat eivät ole ko. määrärahan lisäksi tuottaneet juurikaan muita saamenkielisiä palveluita Kulttuurisensitiivisiä palveluita kehitteillä (esim. mettäterapia ja kulttuurilähtöinen kotiapu)

19 Pohdintoja 1 Sosiaalinen tuki tärkeämpää arjessa kuin julkiset palvelut ydinperhe, sukulaiset, lähiyhteisö erilaiset pärjäämisen strategiat painottuvat eri kunnissa eri tavoin Monta historian eri tasoa elää yhtä aikaa saamelaisten todellisuudessa vaikuttaen palvelutarpeisiin, käyttöön ja odotuksiin (nopea modernisaatio ja palveluiden myöhäinen tulo) Kuntien erilaisuudet suhteessa saamenkieleen ja kulttuuriin Tärkeää saamenkielen käytön suhteellinen määrä saamelaisenemmistöisyys kunnassa erottuu myönteisesti Eri kunnissa voitaisiin kehittää erilaiset profiilit palveluihin Laissa säädetty oikeus käyttää saamenkieltä, myös perustuslain turvaamana, mutta alemmasta lainsäädännöstä puuttuvat usein velvollisuudet järjestää saamenkielisiä palveluita Saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin toteutuvat saamenkielilaista huolimatta osin satunnaisesti Toisaalta myös ongelmia saamenkielentaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa

20 Pohdintoja 2 Julkiset hyvinvointipalvelut ovat valtayhteiskunnan ja saamelaisten kohtaamisareenoita samalla oikeuksien toteutumisen peili Kysymys palveluita laajempi: henkinen hyvinvointi, elinkeinojen, kulttuurin, yhteisöllisyyden ja kielen säilymisen tukeminen Kokonaisvaltaisuus ja kulttuurinen sensitiivisyys Omakielisten palveluiden osalta saamelaisten yhdenvertaisuus ei toteudu Kysymys rakenteellisesta syrjinnästä? lainsäädännön, palvelujen ja toimintakäytäntöjen näkymätön syrjivyys Yhteiskunta ei assimiloi, mutta pakottaa käytännössä kaksikielisyyteen ja kaksoisidentiteettiin onko piilotavoite? kansallisvaltioajattelu sulauttaa ja yhdenmukaistaa Mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen? Veli-Pekka Lehtola 2012: Saamelaiset tasa-arvoisesti vaiettuja.

21 Pohdintakysymyksiä 3 Millaiset organisaatiot ja millaiset toiminnat tuottaisivat hyviä palvelukokemuksia? Miten saamenkielisiä palveluja voi tarvita, kun niitä ei kumminkaan ole? Mitä palvelurakenneuudistuksen lupaukset palvelujen saatavuudesta ja lähipalveluista sekä uudelleen organisoitavista erityispalveluista tarkoittavat saamelaisten hyvinvointipalvelujen kannalta? Miten hyvä elämä (hyvinvointi) tulee palveluilla tuetuksi? Miten saamenkieliset palvelut voisivat vahvistaa identiteettiä, kieltä ja kulttuuria? Tarvitaan monipuolisia kielenkäyttöympäristöjä, jotta kieli säilyy elävänä ja kielenkäyttö vahvistuu Omakieliset palvelut arvokkaita luodessaan saamenkielelle käyttöympäristöjä

22 Kiitos! Saamelaisuus elpyy - meidän kaikkien rikkaudeksi!