Vähemmistöryhmien oikeus tietoon ja palveluihin -esimerkkinä saamelaisten hyvinvointikysymykset

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähemmistöryhmien oikeus tietoon ja palveluihin -esimerkkinä saamelaisten hyvinvointikysymykset"

Transkriptio

1 Vähemmistöryhmien oikeus tietoon ja palveluihin -esimerkkinä saamelaisten hyvinvointikysymykset Anneli Pohjola Sosiaalityön tutkimuksen päivät Lapin yliopisto

2 Saamelaisten hyvinvointipalvelukokemukset ja tarpeet -tutkimus Saamelaisten oikeus erityisryhmänä saada tutkittua tietoa hyvinvointipalveluiden toteutumisesta ja toimivuudesta Vrt. sosiaalihuoltolain periaate asiakaslähtöisyydestä sisältää asiakkaan/kansalaisen oikeuden tutkittuun tietoon perustuviin palveluihin Tietoon perustuva palveluiden kehittäminen Saamelaisten oman äänen kuuleminen Monen vuoden rahoitushaun tuloksena STM:ltä yhden vuoden tutkimusrahoitus 2012 Toteutettu 1. vaiheen osio saamelaisten kotiseutualueen (Utsjoki, Enontekiö, Inari, Sodankylä/Vuotso) saamelaisten palvelukokemuksista (tutkijat Lydia Heikkilä ja Elsa Laiti-Hedemäki) Suurin osa saamelaisista asuu nykyään saamelaisalueen ulkopuolella tavoite toteuttaa tutkimuksen 2. vaihe tämän ryhmän palvelukokemuksista (muuttohalukkuus korostuu edelleen kyselyssä

3 Tutkimuksen tavoitteet Tuottaa tietoa saamelaisten hyvinvointipalveluiden toteutumisesta, tilasta ja palvelutarpeista saamelaisalueella Saamelaisten näkemykset ja kokemukset palveluista ja niiden tarpeista hyvinvoinnin osatekijöinä Kohteena saamelaisalueen kuntien peruspalvelut Erityistarkastelun kohteena saamenkielisten palveluiden saatavuus sekä palvelutarpeet Kielen ja kulttuurisuuden huomioiminen palvelutekijöinä

4 Kaksi peruskysymystä Mitä on hyvinvointi, pärjääminen, hyvä elämä - mistä oikeastaan puhumme saamelaisten kulttuurisessa kontekstissa - palvelujen kulttuurisuus Miten tavoittaa saamelaiset tutkimuksessa - tilastoinnin erilaiset saamelaismääritykset - mistä saatavissa perusjoukon osoitteet (Saamelaiskäräjien vaaliluettelo, Väestörekisterikeskus, Itellan osoitteet?)

5 Kulttuurinen hyvinvointi Hyvinvoinnin määritys saamelaisten lähtökohdista Laaja-alainen hyvinvointikäsitys Sosiaalinen ja terveydellinen, kieli, kulttuuri, identiteetti, elinkeinotoiminta, elämäntapa, yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, perinteinen tietämys ja uskomukset, luontoympäristö Pärjääminen, hyvässä elämäntilanteessa eläminen, riittävä tai tyydyttävä elintaso sisältäen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin Kyky tulla toimeen vähällä, omatoimisuus ja pystyvyys Olosuhteisiin mukautuminen ja sopeutuminen valtakulttuurin paineisiin Pärjäämisen pakko elinkeinojen ja toimintaympäristöjen muutoksessa sekä modernisaatiokehityksessä

6 Saamelaisten pärjäämisen toimintamalli (Lydia Heikkilä)

7 Palvelut osana sosiaalihistoriaa Hyvinvointipalveluiden historia lyhyt muutamia vuosikymmeniä hyvinvointivaltion heikentyminen ja etääntyminen Saamelaisten sosiaalihistoria osaksi tunnettua, tarve analyysiin myös osana tehtyä tutkimusta Elinkeinojen muutos vaikuttaa voimakkaasti Kysymys kielestä ja kulttuurista, miten taata omakieliset ja kulttuurisensitiiviset palvelut Oikeus käyttää palveluita omalla kielellä Käytännössä kaksikielisyyden pakko, vaikka ei virallista assimilointipolitiikkaa Kaksikielisyys voi johtaa kaksoisidentiteettiin tai kulttuuriseen välitilaan Miten palvelut voivat tukea osaltaan kielen ja kulttuurin säilymistä ja saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista

8 Saamelaiset kohderyhmänä Kysymys perusjoukosta hankala ratkaista, koska Suomen saamelaisista ei ole kattavaa rekisteriä tai tietokantaa (ks. henkilötietolaki) Saamelaiskäräjien käytössä vaaliluettelo, mutta sitä ei luovutettu tutkimustarkoituksiin (edes käräjien itse tekemänä postituksena) Väestörekisterikeskus kirjaa äidinkielen, mutta tietojen päivitys on henkilöiden omalla vastuulla ja tuloksena on koko maassa 1870 ja saamelaisalueen kunnissa 1356 saamelaista Saamelaiskäräjien määritelmän mukaan koko maassa on 9919 ja saamelaisalueella 3459 saamelaista, heistä äänioikeutettuja/täysiikäisiä saamelaisalueella 2393, muualla Suomessa 2679 ja ulkomailla 411, yht Itellan osoiterekisterissä saamenkielisiä talouksia saamelaisalueella 670, perustuu Väestörekisterikeskuksen tietoihin - otannaksi tästä ryhmästä 412, joille lähettiin kertakysely

9 Tutkimusaineistot Lomakekysely postitse 412 henkilölle ja lisäksi 130 jaettua lomaketta (koltat kohdennettuna 30, tuettuna saamelaisvanhusten retki 100), yhteensä 542 Lomakkeet suomenkielellä ja kaikilla kolmella saamenkielellä: pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamenkielillä Vastauksia 118 (postitse 98 ja tuettuna 20) Vastaus% noin 22% jaetuista lomakkeista otanta kattoi kuitenkin suurimman osan kotitalouskohtaisesta lukumäärästä (670) Lisäksi avaintoimijoiden haastattelut 7 henkilöä, 76s (sotejohtoa, järjestötoimijoita, Saamelaiskäräjien sote-toimijoita, keskeisiä saamelaisia julkisia toimijoita)

10 Saamelaisten jakautuminen Saamelaisten kotiseutualueella asuvat äänioikeutetut saamelaiset Enontekiö 275 (87) Inari 1434 (106) Sodankylä 124 (55) Utsjoki 560 (164) yht ( = 542)

11 Erityishuomio analyysissä Tulkinta kulttuurista kontekstia vasten Kulttuuriset ja paikalliset erityispiirteet ovat historian kuluessa muovanneet ja eriyttäneet saamelaisten elinehtoja ja suhdetta palveluihin Kuntakohtaiset erityisolosuhteet ja alueelliset erot saamelaisalueen sisällä Ymmärtää palvelujen paikka ja merkitykset saamelaisten elämässä, mistä odotukset, tarpeet, käyttö ja tyytyväisyys kumpuavat Ilmiökentän erityispiirteiden ja kirjon säilyttäminen Palvelujen relevanssi saamelaisten kannalta Ihmisen arjessa selviytyminen ja palvelujen rooli sen mahdollistajana Palvelujen saatavuuden vertailukelpoisuus valtaväestöön Sosiaalihistoria, koloniaalinen perintö, suhteet valtakulttuuriin, vähemmistöasema ym. elävät arjen institutionaalisissa käytännöissä Yhdenvertaisuuden toteutuminen Palvelujärjestelmän kehittämisen haasteet

12 Lähtökohtana perusoikeudet Perustuslaki 2 luku: Perusoikeudet 6 Yhdenvertaisuus: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin: Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaan kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla.

13 Äidinkieli Kielenvaihto käynnissä

14 Arkikieli Kielenvaihto käynnissä

15 Palvelujen saavutettavuus Keskittynyt palvelutarjonta ja harva asutus hankala yhdistelmä Kuntakeskukset ja muutama palvelukylä (Sevettijärvi, Karigasniemi, Kaaresuvanto, Kilpisjärvi, Vuotso) palvelukeskittyminä Pitkät etäisyydet palveluihin, kuntakeskukseen enimmillään jopa 200km Erityispalveluihin Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle jopa 500km ja Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan yli 700km (Nuorgam) Vaikka asutuskin keskittyy, niin perinteisten elinkeinojen harjoittajat asuvat sivukylissä Julkinen liikenne karsittu hyvin vähäiseksi Korvaava palveluliikenne (palvelulinjat) ei peittävää Edellyttää omien kulkuneuvojen käyttöä, erityisesti ikääntyvät tarvitseva kuljetusapua Mahdollinen kutsutaksi usein suomenkielinen

16 Palvelujen saatavuus Saamelaisvastaajista 38% piti sote-palvelujen saatavuutta hyvänä (koko maa 61%, Lappi 63%, Kansalaisbarometri) Palvelujen saatavuutta huonona piti 42% (koko maa 16%, Lappi 14%) Kuntakohtaiset erot suuret, samoin kuntien sisäiset Ratkaisevia etäisyydet, kunnan sisäinen palvelurakenne sekä kulkuyhteydet, myös suomenkielisyys Entä palvelurakenneuudistuksen lähipalvelulupaus, kun ongelmia saatavuudessa jo nyt? Entä yhdenvertaisuuden toteutuminen? Erityisesti kielivähemmistöt kokevat vaikeuksia (esim. koltankieliset), myös sukupolvikysymys

17 Palvelutyytyväisyys Kysymys: - saamelaiskuntien palvelutasosta - saamelaiserityisistä palveluista Yleinen tyytyväisyystaso varsin korkea: terveyspalveluihin tyytyväisiä 76%, sosiaalipalveluihin vähemmän (vrt. yleinen tulos: 80% tyytyväisiä ) Kulttuurinen koodi ei haluta valittaa ja antaa itsestä kuvaa valittajana myös pelko, että kritiikin seurauksena menettää nykyisetkin palvelut Kunta- ja palvelukohtaiset erot suuret erilaiset profiilit Saamenkielisiä palveluita on edelleen vähän, vaikka tilanne on parantunutkin, parhaiten saatavilla kielipesä, kielikerho ja päivähoito Kaivataan perinteistä kotiapua sekä kuljetus- ja asiointiapua Tulkin käytössä laatuongelmia Lähes puolet tyytymättömiä saamenkielisistä palveluista tiedottamiseen (46%)

18 Uudet palvelumuodot Internetin käyttö lähinnä pankkipalveluissa, ei toistaiseksi täydentävä vaihtoehto Siirtymä puhelinpalveluihin (Kela, Te) vaikeuttanut palvelua, pärjääminen edellyttää suomenkielen hyvää taitoa ja osaamista Järjestöjen hankkeina tuottamat saamenkieliset palvelut tärkeitä, ovat osaksi siirtyneet kuntien toimintaan Järjestöjen rooli kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä, yhteisöllisyyden vahvistajana sekä saamelaisten aseman edistäjänä ja uusien toimintamuotojen kehittämisessä STM:n erillismääräraha saamenkielisten sote-palveluiden tuottamiseen merkittävä, mutta ei riittävä, kaipaa myös kuntakohtaisen profiloitumisen mahdollistamista Monet kunnat eivät ole ko. määrärahan lisäksi tuottaneet juurikaan muita saamenkielisiä palveluita Kulttuurisensitiivisiä palveluita kehitteillä (esim. mettäterapia ja kulttuurilähtöinen kotiapu)

19 Pohdintoja 1 Sosiaalinen tuki tärkeämpää arjessa kuin julkiset palvelut ydinperhe, sukulaiset, lähiyhteisö erilaiset pärjäämisen strategiat painottuvat eri kunnissa eri tavoin Monta historian eri tasoa elää yhtä aikaa saamelaisten todellisuudessa vaikuttaen palvelutarpeisiin, käyttöön ja odotuksiin (nopea modernisaatio ja palveluiden myöhäinen tulo) Kuntien erilaisuudet suhteessa saamenkieleen ja kulttuuriin Tärkeää saamenkielen käytön suhteellinen määrä saamelaisenemmistöisyys kunnassa erottuu myönteisesti Eri kunnissa voitaisiin kehittää erilaiset profiilit palveluihin Laissa säädetty oikeus käyttää saamenkieltä, myös perustuslain turvaamana, mutta alemmasta lainsäädännöstä puuttuvat usein velvollisuudet järjestää saamenkielisiä palveluita Saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin toteutuvat saamenkielilaista huolimatta osin satunnaisesti Toisaalta myös ongelmia saamenkielentaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa

20 Pohdintoja 2 Julkiset hyvinvointipalvelut ovat valtayhteiskunnan ja saamelaisten kohtaamisareenoita samalla oikeuksien toteutumisen peili Kysymys palveluita laajempi: henkinen hyvinvointi, elinkeinojen, kulttuurin, yhteisöllisyyden ja kielen säilymisen tukeminen Kokonaisvaltaisuus ja kulttuurinen sensitiivisyys Omakielisten palveluiden osalta saamelaisten yhdenvertaisuus ei toteudu Kysymys rakenteellisesta syrjinnästä? lainsäädännön, palvelujen ja toimintakäytäntöjen näkymätön syrjivyys Yhteiskunta ei assimiloi, mutta pakottaa käytännössä kaksikielisyyteen ja kaksoisidentiteettiin onko piilotavoite? kansallisvaltioajattelu sulauttaa ja yhdenmukaistaa Mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen? Veli-Pekka Lehtola 2012: Saamelaiset tasa-arvoisesti vaiettuja.

21 Pohdintakysymyksiä 3 Millaiset organisaatiot ja millaiset toiminnat tuottaisivat hyviä palvelukokemuksia? Miten saamenkielisiä palveluja voi tarvita, kun niitä ei kumminkaan ole? Mitä palvelurakenneuudistuksen lupaukset palvelujen saatavuudesta ja lähipalveluista sekä uudelleen organisoitavista erityispalveluista tarkoittavat saamelaisten hyvinvointipalvelujen kannalta? Miten hyvä elämä (hyvinvointi) tulee palveluilla tuetuksi? Miten saamenkieliset palvelut voisivat vahvistaa identiteettiä, kieltä ja kulttuuria? Tarvitaan monipuolisia kielenkäyttöympäristöjä, jotta kieli säilyy elävänä ja kielenkäyttö vahvistuu Omakieliset palvelut arvokkaita luodessaan saamenkielelle käyttöympäristöjä

22 Kiitos! Saamelaisuus elpyy - meidän kaikkien rikkaudeksi!

Palvelujen paikat saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisessa Lydia Heikkilä Tutkija SámiSoster ry

Palvelujen paikat saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisessa Lydia Heikkilä Tutkija SámiSoster ry Palvelujen paikat saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisessa 15.1.2014 Lydia Heikkilä Tutkija SámiSoster ry Lähtökohtana Heikkilä, Lydia & Laiti-Hedemäki, Elsa & Pohjola, Anneli 2013: Buorre eallin Saamelaisten

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun

Lisätiedot

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista? OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo

Lisätiedot

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

MIKSi SAAMELAiSiLLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA?

MIKSi SAAMELAiSiLLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA? MIKSi SAAMELAiSiLLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA? Pohjoisen päihdetyö seminaari Inari 6.5.201 Lydia Heikkilä Tutkijatohtori Lapin yliopisto MiKSi SAAMELAiSILLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA? Mikä on

Lisätiedot

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävätkehittämishanke Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017 Inari, työpaja, Sajos Tästä

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävät- kehittämishanke Kristiina Magga 11.10.2017 Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017

Lisätiedot

Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?

Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä? Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä? Tutkija Päivi Vartiainen tutkimushanke, Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö Kulttuurien välisen työn valmiuksien

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen

Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014

Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014 Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014 Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen asiakaskysely toteutettiin maaliskuussa 2014. Sähköiseen kyselyyn vastasivat päiväkotien, perhepäivähoidon ja kerhotoiminnan

Lisätiedot

Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana:

Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: kulttuurinen konteksti ja hyvät käytännöt 3.10.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaiset; alkuperäiskansa neljän valtion

Lisätiedot

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI VUONNA 2011

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI VUONNA 2011 ESITYS Sivu 1/10 Dnro:474/D.a.2/09 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI VUONNA 2011 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden

Lisätiedot

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja vaihtoehtoja OKM/KTPO 2.6.2016 Tulevat haut ja kehittämisen aikajanaa

Lisätiedot

Kuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia

Kuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia 1 Palveluseteli Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma

Lisätiedot

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen

Lisätiedot

Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu 2.2.2011

Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu 2.2.2011 HYVÄ hanke - missä mennään? Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu 2.2.2011 Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen - HYVÄ 2010 PÄÄTAVOITE

Lisätiedot

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

Asukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto

Asukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto Asukkaiden ääni Siun sotessa Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto 1 Asukkaiden osallisuus Siun sotessa Järjestämislaki 30 - tuottamisvastuussa olevan on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Avoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma 2014-2020

Avoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma 2014-2020 Avoimesti ja yhteisymmärryksessä Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma 2014-2020 Ylläs 8.9.2014 Kaj Kostiander Lapin korkeakoulukonserni (LUC) Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen

Lisätiedot

Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö. Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014

Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö. Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014 Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Sopimuksella vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi?

Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Terve-Sos, Helsinki, 14.5.2009 lakimies Jaana Huhta, STM 15.5.2009 Vammaispalvelulain muutokset Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: asiakkaan yksilöllinen

Lisätiedot

Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?

Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta? Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta? Asiakaslähtöinen kehittäminen Valtion ja kansalaisyhteiskunnan tavoitteiden yhteen sovittamista Viranomaisammattilaisten ja kansalaisasiakkaiden jaettua asiantuntijuutta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke Saamelaisosuus 1.9.2016 28.4.2017 Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3. SAAMENKIELEN JA

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Havaintoja ja kokemuksia Keski-Uudenmaan kuntien kuntajakoselvityksestä. Johanna Viita 8.12.2015. Hyvinkää*Järvenpää*Mäntsälä*Pornainen*Tuusula

Havaintoja ja kokemuksia Keski-Uudenmaan kuntien kuntajakoselvityksestä. Johanna Viita 8.12.2015. Hyvinkää*Järvenpää*Mäntsälä*Pornainen*Tuusula Havaintoja ja kokemuksia Keski-Uudenmaan kuntien kuntajakoselvityksestä Johanna Viita 8.12.2015 Hyvinkää*Järvenpää*Mäntsälä*Pornainen*Tuusula Valmistelun eteneminen NYKYTILA 8 ERILLISTÄ KUNTAA (syksyllä

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Päivitys vuosille 2014-2016 LSHP perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LAITTEET OSANA OMAVALVONTAA. ohjauksella saatuja kokemuksia. Riitta Husso, LM, Valvira 6.5.2015

TERVEYDENHUOLLON LAITTEET OSANA OMAVALVONTAA. ohjauksella saatuja kokemuksia. Riitta Husso, LM, Valvira 6.5.2015 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET OSANA OMAVALVONTAA ohjauksella saatuja kokemuksia Riitta Husso, LM, Valvira 6.5.2015 1 OMAVALVONTA SOS.HUOLLOSSA Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun

Lisätiedot

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu Juha Vuorinen Porvoon museo Kulttuuriympäristö ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kohdennetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Hankekokonaisuus,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelma

Kehitysvammaisten asumisen ohjelma Kehitysvammaisten asumisen ohjelma Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumistilanne Kehitysvammaisista oli vuoden 2009 lopussa Laitoshoidossa

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?

Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi? Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi? Useimmat meistä viettävät koko elämänsä yhdessä tietyssä kulttuuriympäristössä. Siitä syystä

Lisätiedot

rajayhteistyötä koskevan lainsäädännön nykytila - saamenkieliset palvelut

rajayhteistyötä koskevan lainsäädännön nykytila - saamenkieliset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen rajayhteistyötä koskevan lainsäädännön nykytila - saamenkieliset palvelut Viveca Arrhenius 25.2.2015 EU-oikeudet Vapaan liikkumisen direktiivi 2004/38; unionin kansalainen

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä 11.05.2016 / Porin perusturva, sosiaali- ja perhepalvelut /aikuissosiaalityön päällikkö Krista Virtanen Haluatko onnelliseksi porilaiseksi?

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain

Lisätiedot

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön? Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön? 5.2.2016 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus

Lisätiedot

Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi 2016 2.5.2016 Lahti. Toiminnanjohtaja Elina Pajula

Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi 2016 2.5.2016 Lahti. Toiminnanjohtaja Elina Pajula Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi 2016 2.5.2016 Lahti Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio

Tulevaisuuden Kaukovainio Tulevaisuuden Kaukovainio Ikääntyneiden asuinalueena Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Mervi Uusimäki KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 noin 4700 asukasta Aluesuhdelukuja

Lisätiedot

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015 Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden

Lisätiedot

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.

Lisätiedot

Virtuaalikoulu. Saamentutkimuksen seminaari 1.10.2010, Levi Outi Länsman Saamelaisalueen koulutuskeskus

Virtuaalikoulu. Saamentutkimuksen seminaari 1.10.2010, Levi Outi Länsman Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu Saamentutkimuksen seminaari 1.10.2010, Levi Outi Länsman Saamelaisalueen koulutuskeskus Opiskelu virtuaalikoulussa Virtuaalikoulussa opinnot suoritetaan etäopintoina verkkoympäristöissä.

Lisätiedot

YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU

YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa

Lisätiedot

TE-palveluja uudistetaan TE-palvelut, Lappi

TE-palveluja uudistetaan TE-palvelut, Lappi TE-palveluja uudistetaan TE-, Lappi 1 19.3.2013 TE-, Lappi Marja Perälä Palvelut ja palveluverkosto Koko maassa tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille.

Lisätiedot

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen Eksotessa

Tiedolla johtaminen Eksotessa Tiedolla johtaminen Eksotessa Projektipäällikkö, TkT Katja Klemola ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.9.2016 1 Tiedolla johtamisen eri tasot Lähde: Sitra & NHG: Palvelupakettien arviointiraportti

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUS- KESKUKSEN TULOSSOPIMUSTA 2007 2009 TÄYDENTÄVÄ SOPIMUS VUODEKSI 2009

OPETUSMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUS- KESKUKSEN TULOSSOPIMUSTA 2007 2009 TÄYDENTÄVÄ SOPIMUS VUODEKSI 2009 Opetusministeriö 7.1.2009 50/210/2007 OPETUSMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUS- KESKUKSEN TULOSSOPIMUSTA 2007 2009 TÄYDENTÄVÄ SOPIMUS VUODEKSI 2009 1. KOTUKSEN TOIMINTA-AJATUS Kotimaisten kielten

Lisätiedot

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015. Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015. Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015 Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen

Lisätiedot

Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa

Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, kuntayhtymä, päivähoito, terveyspalvelut, vanhustenpalvelut, perusopetus, todistustaakka, uhkasakko. SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka Juho Saari, UEF, KWRC SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka ERIARVOISTUMINEN ON POLITIIKAN ASIALISTOILLA Hyvinvointi ja sosiaalinen kestävyys 13.6.2015 PAITSI SUOMESSA, JOSSA TILANNEKUVA : Tuloerot

Lisätiedot

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta: 1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa

Lisätiedot

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos 8.10.2007 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Suomen kielitilanne

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Pilottikuntatyön aloitusseminaari 13.5.13 ja 22.5.2013 Asumista ja arjen tukea.

Lisätiedot

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari Saamelaisten rajayhteistyöseminaari Inari Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö Kela lisää saamenkielistä palvelua Etäpalvelussa Kelan palveluneuvoja neuvoo asiakasta

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö. 12.6.2015 Teija Horsma

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö. 12.6.2015 Teija Horsma Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö 12.6.2015 Teija Horsma 1 Omavalvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostetaan palveluntuottajien omaa vastuuta toiminnan

Lisätiedot

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää. Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa?

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Kutsu LAAVI/05.12.03/2014 Lappi Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 9.7.2014 Jakelussa mainitut Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Lapin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA LAUSUNTO 1 (19) 2.10.2008 Dnro 449/D.a.2/2008 Syrjintälautakunta PL 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 19.8.2008 SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.

Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5. Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.2012 1. Taustaa Esityksen rakenne 2. Kuntien erityisliikunnan lainsäädäntö

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun

Lisätiedot

2.5 SIVISTYSLAUTAKUNTA OVR 31.8.2014

2.5 SIVISTYSLAUTAKUNTA OVR 31.8.2014 2.5 SIVISTYSLAUTAKUNTA OVR 31..214 OVR 31..214 Toimielin 5 SIVISTYSLAUTAKUNTA Tehtävä 1 HALLINTO Vastuuhenkilöt Rehtori/Stj. Toimintaajatus Sivistyslautakunnan tehtävänä on luoda edellytykset esi ja perusopetuksen

Lisätiedot

Yhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015

Yhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015 Yhdessä erilainen Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015 Pedastrategiaa koostavat museolehtorit Raija Manninen, Suomen Käsityön museo Tuula Vuolio-Vallenius, Keski-Suomen

Lisätiedot

Valintakokeilut sote-palveluissa: Tampereen kokeilut

Valintakokeilut sote-palveluissa: Tampereen kokeilut Valintakokeilut sote-palveluissa: Tampereen kokeilut Taru Kuosmanen, Johtaja 14.6.2016 Vapriikki Tampere 1 Valinnanvapauden lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Osana sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2009

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2009 Dnro:345/D.a.5/2010 Sivu 1/9 Lapin aluehallintovirasto; peruspalvelut PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,

Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena, Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena, muutoksessa mukana Anneli Louhenperä Ma. kehittämispäällikkö 25.11.2015 1 Esityksen sisältö Kertausta: Mikä on standardi ja miksi sitä tarvitaan Diat 3 7 Muutokset:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Terveydenhuollon atk-päivät 30.5.2006 Mikkeli, Johanna Kallio, kehittämissuunnittelija,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi

Lisätiedot

yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040

yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 PELLO 1. Taustatietoa Väestö (31.12.2014 Tilastokeskus) yli 65 v. 2014 2030 2040 3 676 32,1 2 963 2 736 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 204 (32%) 1 439 (49%) kasvu 235 hlöä 75

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja palveluverkon optimointi, Kunta -Sote yhteistyö ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalveluiden määrittely ja palveluverkon optimointi, Kunta -Sote yhteistyö ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalveluiden määrittely ja palveluverkon optimointi, Kunta -Sote yhteistyö ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen hankesuunnittelija 29.2.2016 Sote toimipisteiden kartoitus ja palvelumalli Hankkeen

Lisätiedot

Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus 19.4.2016. Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja

Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus 19.4.2016. Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus 19.4.2016 Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja Työllisyys- ja työttömyysaste (15-64-v.) Etelä-Savon maakunnassa 1998-2015, % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI /15 N = 3 YHTEENVETOA 5 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten

Lisätiedot

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 1 Omavalvonta Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset. Omavalvonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

1.1. Smiid ruovttuguovllu gielddat/ (-4) (+5) (+3) vs. 2011-2012 22. Yhteensä Muutos. Oktiibuot Rievdädus. EaktodåhtoIa.

1.1. Smiid ruovttuguovllu gielddat/ (-4) (+5) (+3) vs. 2011-2012 22. Yhteensä Muutos. Oktiibuot Rievdädus. EaktodåhtoIa. OAHPAHUS SÄMEGIELAS JA SÄMEGILLII SUOMA SKUVLLAIN 0-03 Oktiibuot Rievdädus Yhteensä Muutos vs. 0-0 4 7 7 9 (+) (+3) (-) 0 (+) (-4) (+) (+5) SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sämedikki

Lisätiedot