Läheltä liikkeelle PERHEET PIHALLE. Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Läheltä liikkeelle PERHEET PIHALLE. Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 2 2008"

Transkriptio

1 Läheltä liikkeelle PERHEET PIHALLE Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

2 Kipinät Etelä-Savossa testataan toimivaa terveysliikuntayksikkömallia Autoilevassa Suomessa olisi hyvä ottaa mallia pyöräilevistä keskieurooppalaisista kaupungeista. 3 Pääkirjoitus: Kohti juhlavuotta 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Liiku Terveemmäksi -päivänä peuhataan perheen parissa 8 Huolehdi itsestäsi! 10 Kunnon Laiva Maakunnallisella terveysliikuntastrategialla edelläkävijäksi 14 Liike luo elämää! 17 Kolumni: Ylös, ulos ja lenkille, sanoi Tarvajärvi 18 Liikunnasta iloa ja jaksamista syöpäpotilaan elämään 20 Katselmus SuomiMies seikkailee -rekkakiertue testasi miehet 25 Maakuntaretkeilyä keväästä syksyyn 26 Ympäristö liikuttaa: Kärjessä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistäminen 28 Lapin luonto innostaa pelkosenniemeläiset liikkumaan 30 Kunnat ja yhdistykset yhteistyöhön erityisryhmien liikunnassa Virveli-hankkeella 31 Terveysliikunnassa tapahtuu 32 MotionsGnistan 34 Hyvät kengät avain parempaan lenkkiin 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille: uusittu KKI-kunto-opas KKI-materiaalit Kyläyhdistys kannustaa liikkeelle Pelkosenniemellä. 28 KKI-toimisto keskisuomalaisissa maisemissa Muuramen Riihivuoressa. Ylärivissä vasemmalta Elina Holm, Kaisa Saarentola, Anna Suutari, Jyrki Komulainen, Miia Malvela ja Katri Väisänen. Alarivissä vasemmalta Liisamaria Kinnunen ja Kaisa Koivuniemi. Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Kaisa Saarentola ja Anna Suutari. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh , likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Petteri Kivimäki. Paino PunaMusta Oy. 13. vuosikerta ISSN

3 Kohti juhlavuotta Kuva Juha Sorri Peruspalveluministeri Paula Risikko ja valtiosihteeri Stefan Johansson toivat ministeriöidensä tervehdykset Kunnon Laivalle ja ilmoittivat kokemusten Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksista olevan jatkuvasti niin vahvoja, että ohjelmaa on syytä jatkaa uudelle, neljännelle 5-vuotiskaudelle Tämä miellyttävä rahoittajaministeriöiden kannanotto on samalla nähtävä kiitoksena koko valtakunnan alueella toiminnassa mukana oleville KKI-aktiiveille, liikunta- ja kansanterveysjärjestöille sekä erityisesti kuntaverkostollemme. Kesän ja syksyn aikana tuli tieto myös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon uudesta valtioneuvoston periaatepäätöksestä sekä uuden neuvottelukunnan perustamisesta. Neuvottelukunnan työ on alkanut ripeästi ja kärkenä tulevat etenemään lapsiin ja nuoriin sekä huonokuntoisiin miehiin kohdistuvat hankkeet. KKI-ohjelmalla on keskeinen rooli löytää välineitä huonokuntoisten miesten saamiseksi aktiivisiksi liikkujiksi, josta toki kokemuksia syntyi jo erinomaisesti onnistuneen SuomiMies-kiertueen aikana. Kolmas aktiivisesti alkaneen syksyn terveysliikuntauutinen on uusien terveysliikuntasuositusten julkitulo sekä Amerikan mantereelta sekä alustavat tiedot uusista EU-maiden suosituksista. Molempien suositusten osalta näyttää siltä, että aikuisväestön tulisi liikkua vähintään viisi kertaa viikossa puolituntia kerrallaan sekä lisäksi rasittaa voimaharjoittelun avulla myös suuria lihasryhmiään kahdesti viikossa. Liikunnan tehoa lisäämällä päästään harvempiin suorituskertoihin, mutta silloinkin kolme kertaa viikossa on miniminä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman 15-vuotisjuhlakatselmus Finlandia-talossa on sitten seuraava suuri ja yhteinen voimannäyttömme terveysliikuntarintamalla. Ohjelma on juhlaa varten huolella suunniteltu ja Helsingin kaupunki antaa KKI-väelle käyttöön näyttävimmän juhlahuoneistonsa, Finlandia-talon. Meidän tehtävämme on täyttää se sekä nauttia hyvästä ohjelmasta ja yhdessäolosta. Tervetuloa mukaan yhteiseen juhlatapahtumaamme! Timo Haukilahti KKI-ohjelman puheenjohtaja 3

4 Terveysliikunnassa tapahtuu Sykettä, seniorit laulaen ja liikkuen! Kunnossa kaiken ikää -ohjelman työ työikäisten terveysliikunnan ja suomalaisen miehen hyvinvoinnin puolesta jatkuu K Aikuisten terveysliikuntaa kehittävä ja edistävä Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma jatkaa vuonna 2010 neljännelle viisivuotiskaudelleen. KKI-ohjelman päärahoittajat opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat asiasta pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuudessa puhuivat rahoittajaministeriöistä peruspalveluministeri Paula Risikko sekä valtiosihteeri Stefan Johansson. KKI-ohjelman puheenjohtaja Timo Haukilahti kertoi KKI-ohjelman kolmannen kauden suurimman ponnistuksen, SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen, testija tutkimustuloksista. K Sykettä, seniorit laulaen ja liikkuen! on tunnin mittainen laulu- ja liikuntatuokio senioritilaisuuksiin. Näyttelijä Pirkko Mannola laulaa ja laulattaa haitaristi Pekka Pentikäisen säestämänä. Pirkko Mannola myös jumppaa yhdessä kaikkien osallistujien kanssa. Fysioterapeutti Marja Laakson ohjaamassa puolen tunnin seniorijumpassa istuen ja seisten korostetaan erityisesti alaraajojen lihasvoiman kehittämistä ja koko kehon liikkuvuuden ylläpysymistä. Jumpatessa nautitaan myös laulamisesta, jolloin koko keho saa sykettä. Kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen korostaa liikunnan ilon tuottamaa terveyttä, niin keholle kuin mielelle. Eläkkeelle siirtyminen on iso muutos, johon sopeutumista voidaan helpottaa sännöllisellä liikunnalla. Liikuntaharrastuksen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Lisätietoja liisamaria kinnunen, kehittämispäällikkö, kunnossa kaiken ikää -ohjelma, puh Eurooppalainen terveysliikuntaverkos K Maailman Terveysjärjestön WHO:n alaisuudessa toimivan eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston, HEPA Europe Networkin, ensimmäinen vuosikonferenssi pidettiin syyskuussa Glasgowssa Skotlannissa. Konferenssissa oli vahvasti esillä niin kävelyn ja pyöräilyn edistäminen liikkumismuotoina kuin myös olosuhteiden kehittäminen kävelyä ja pyöräilyä tukevaksi. Eurooppalaisessa terveysliikuntaverkostossa on edustettuna 23 maata. Mukana olevat tahot edistävät maassaan terveyttä liikunta-aktiivisuuden keinoin. Verkosto työstää muun muassa kehittämis- ja toimeenpanostrategioita liikunta-aktiivisuuteen kannustamisen avuksi. Verkosto kehittää keinoja terveellisiä elämäntapoja tukeviin liikkumisolosuhteisiin. Verkoston tavoitteena on myös hyvien mallien hakeminen kehittämistoimiin. Verkostossa toimivat rinnakkain sekä tieteellinen tutkimus että käytännön toimenpiteet. Tieteellisten tutkimustulosten hyödyntäminen terveysliikunnan kehittämisessä näyttäisi vahvistuvan tulevaisuudessa entisestään. 4

5 Uudet KKI-seurahankkeet käynnistyivät TeRveYsliikunTaa urheiluseuroissa K Uudet seuratoiminnan kehittämishankkeet käynnistyivät seitsemässä urheiluseurassa eri puolilla maata. Hankkeiden tavoitteena on luoda matalan kynnyksen liikuntatoimintaa urheiluseuroihin sekä asettua osaksi paikallista terveysliikuntakenttää. KKI-ohjelma tukee kahden vuoden hankejakson aikana jokaista seuraa eurolla. Tukea saaneet urheiluseurat ovat Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry, Jyväskylän Naisvoimistelijat ry, Kaustisen Pohjan-Veikot ry, Kemin Lämärit ry, Mikkelin Kilpa-Veikot ry, Puijo Wolley Juniorit ry sekä Puistolan Urheilujat ry. Lisätietoja ohjelmakoordinaattori miia malvela, puh , Uutisia Amerikasta: Terveysliikunnan suositukset Amerikkalaiset aikuisten terveysliikunnan suositukset pähkinänkuoressa: Keskitasolla liikuttaessa vähintään 2,5 tuntia viikossa. Kovatasoista liikuntaa vähintään tunti 15 minuuttia viikossa. Lisäksi lihaskuntaharjoittelua vähintään kahtena päivänä viikossa päälihasryhmät huomioiden. Vähintään 10 minuuttia kerrallaan, vähintään kolmena päivänä viikossa. Aiheesta lisää to koolla SKOTLANNISSA Tutkija nick Cavill oxfordin yliopistosta pohti glasgown vuosikonferenssin esitelmässään keinoja pyöräilyn lisäämiseksi. Parhaimmillaan eurooppalainen terveysliikuntaverkosto palvelee terveysliikunnan kehittämistä uusien ideoiden, innovaatioiden ja tutkimustulosten hyödyntämisellä. Suomesta verkostossa ovat jäseninä KKI-ohjelman lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden Edistämisen Keskus, UKK-instituutti sekä Ikäinstituutti. Terveysliikuntaa edistävät tahot voivat hakea HEPA Europe Networkin jäsenyyttä. Lisätietoja HEPA Europe Network -verkostosta: 5

6 Liiku Terveemmäksi -päivänä vuonna 009 liiku Terveemmäksi -päivää vietetään koko vuoden teemana on liiku Terveemmäksi kunnossa kaiken ikää. äitienpäivän kunniaksi liikutaan ajatuksella läheltä liikkeelle perheet pihalle. äitienpäivä on perinteisestikin päivä, jolloin lapset, äidit ja isät ja isovanhemmat kokoontuvat yhteen. liiku Terveemmäksi -päivän teemalla halutaan korostaa perheiden yhdessäoloa, yhdessä vietettyä aikaa sekä yhdessä liikkumista. Liiku Terveemmäksi -päivää on vietetty Suomessa valtakunnallisensa tapahtumana vuodesta 2005 alkaen. Päivä on Maailman Terveysjärjestö WHO:n ideoima kansainvälinen kampanja, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elämäntapoja. Kampanjan tarkoituksena on, että Liiku Terveemmäksi -päivänä mahdollisimman monet järjestöt, seurat ja yhteisöt järjestäisivät paikkakunnallaan liikunnallista toimintaa. Vuonna 2008 tempaistiin Hengitysliitto Helin Keuhkot pihalle -teeman ympärillä kannustaen väkeä ulkoliikuntaan. Tänä vuonna pääpaino on perheliikunnassa. Teemasta riippumatta kaiken tyyppiset liikuntatapahtumat soveltuvat Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumiksi. Perheliikuntaa verkostosta KKI-ohjelma ideoi perheliikuntatempauksia eri puolille Suomea yhdessä TELIperheliikuntaverkoston kanssa. Verkostoa vetää kansanedustaja Susanna Huovinen ja siinä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, Kirkkohallitus, Suomen Latu ry, Nuori Suomi ry, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Suomen Voimisteluliitto SVoLi ry, Suomen Sydänliitto, Suomen Mielenterveysseura, Urheiluopistoyhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Jyväskylän yliopisto, Soveltava liikunta Sove- Li ry, Hengitysliitto Heli ry, Liikuntaa kaikille lapsille - hanke, Kisakallion urheiluopisto sekä Urheiluopisto Kisakeskus. Ilmoita Liiku Terveemmäksi -tapahtumasi Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumat kootaan kampanjan verkkosivuille. Järjestäjätahot voivat ilmoittaa tapahtumansa Liikuntatieteellisen Seuran ylläpitämille sivuille, jossa päivät listataan ajankohtien mukaan. i Lisätietoja 6

7 Teksti katri väisänen ja liisamaria kinnunen kuvat PeTTeRi kivimäki >> peuhataan perheen parissa 7

8 Kohtaa, kuuntele ja kehity Aito vuorovaikutus alkaa kuuntelemisesta. Kuulemme kyllä, mutta kuuntelemmeko todella. Näillä sanoilla arkkiatri Risto Pelkonen nosti esiin jokaisen kohtaamisen ainutlaatuisuuden. On tärkeää olla läsnä kiireettömästi jokaisessa kohtaamistilanteessa ja kuunnella, mitä toisella on sanottavaa. Dosentti Irma Kiikkala kannusti kiinnittämään huomiota siihen, millainen kohtaamismalli itsellä on käytössä. Vallankäytönmalli on hyvin yleinen liikunta-alallakin. Siinä ohjaaja omassa viisaudessaan tarjoilee keinovalikoimaansa kohdattavalle ylhäältä alaspäin. Toiminta on hyvin yksisuuntaista ja ihmisistä tulee kohteita. Aito kohtaaminen lähtee yhteistyöstä. Ihminen kohdataan sellaisena kuin hän on, neuvoi Kiikkala. Toisen näkökulma on tärkeä huomioida, sillä siitä voimme oppia ja kehittyä. Pohtikaa, miten ohjattava kokee käsiteltävän asian ja miten te itse koette sen. Vapaa-aika ei ole yhtä kuin palautuminen Polarin liikuntatieteellinen johtaja, dosentti Raija Laukkanen muistutti, ettei vapaa-aika tarkoita aina palautumista. Arjen ja liikunnan yhteisvaikutuksesta voi syntyä ylikuormitustila, jonka purkamiseen pelkkä vapaa-aika ei riitä. Rentoutumiseen tulee keskittyä. Työ ja vapaa-aika olisi hyvä pitää mahdollisuuksien mukaan erillään. Ylikuormitustilassa myös liikuntasuorituksia tulisi keventää, ja pitää päivittäin rentoutushetkiä, jolloin vain itse rentoutuminen on tärkeää. Palautumista arjessa voidaan myös seurata nykytekniikan avulla. Suomalainen mentaliteetti: Älä hosu, vaan sano sanottavasi! Suomalainen ei turhia heilu, vaan odottaa toisilta eleetöntä käyttäytymistä. Teatteriohjaaja Marja-Leena Haapanen tarjoili luentoyleisölle hykerryttävän ilmaisutaitoilottelun. Haapanen muistutti jäyhille suomalaisille, että meillä on olemassa myös keho, ilmeet ja eleet, jotka olisi hyvä ottaa käyttöön. Kehonkieli kertoo paljon: se voi vahvistaa tai horjuttaa sanottua. Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu siihen, että virallinen minä puhuu viisaita ilman eleitä ja ilmeitä. Ei kuitenkaan ole merkityksetöntä, miten sanomme sanottavamme. Kehonkieltäkin voi harjoittaa, Haapanen kannusti. 8

9 Toisenlaisilla asenteilla välittävämpi yhteiskunta Toimittaja Mirja Pyykkö kertoi ajatuksia herättävästi taustoista, jotka ohjaavat toimintaamme ja aikamme hahmotusta. Olemme tottuneet lukemaan toisiamme merkeistä, vaatteista ja asusteista. Meillä on yhteiset kokemukset, joiden kautta toimintatapamme ja käsityksemme syntyvät, perusteli Pyykkö. Imago on korvannut ihanteen. Aiemmin oli sankareita, jotka nousivat esiin tekojansa ja urheutensa vuoksi. Nykyään julkisuus luo sankareita. Samoin uutiset nousivat ennen tosielämän tapahtumista. Nykyään uutisia luodaan, jotta kasvavaan uutisnälkäämme ja informaatiotulvaamme olisi jatkuvasti jotain uutta. Eniten olen huolissani nykyaikamme nuorista. Leikki loppuu liian aikaisin ja varsinkin tytöillä on kovat aikuistumisen paineet jo varhain. Pyykkö maalasi varsin rankan kuvan perheiden arjesta. Suoritusyhteiskunnassamme monille aikuisille lapset ovat suoritusvälineitä. Lasten kanssa olemisesta, leikkimisestä ja yhdessäolosta on tullut projekti, jossa vanhemmilla on mahdollisuus elää unelmiaan lapsen kautta. Pyykkö kannusti pohtimaan omaa toimintaamme: miksi minä teen näin, miksi ajattelen näin, mikä minuun vaikuttaa. Hän korosti, että toisenlaisilla asenteilla voimme luoda välittävämmän yhteiskunnan. Kuulaa, rentoutumista ja tanssia Laivan liikuntamaistiaisissa osallistujat pääsivät kokeilemaan uusina lajeina muun muassa kahvakuulaharjoittelua, afro-brasialaista taistelutanssia capoeiraa sekä Janice Redmanin kehittämää rentouttavaa bodyflow ta. Teksti katri väisänen kuvat liisamaria kinnunen, miia malvela ja katri väisänen Järjestyksessään kuudes Kunnon Laiva risteiltiin elokuuta kiireettömyyden, rentoutumisen ja inhimillisen kohtaamisen hengessä. Noin liikunta-alan toimijaa todisti onnistunutta koulutusristeilyä, joka tarjosi niin ruumiin kuin hengenkin ravintoa. Huippuluokan ohjaajat ja puhujat antoivat monelle risteilijälle uusia eväitä arjen työhön ja jaksamiseen. Näyttelyosasto ja erilaiset liikuntamaistiaiset toivat voimaa ja virikkeitä työpäiviin. Elvis elää! Verraton Klaus Thomasson juonsi Kunnon Laivan luentoosuudet. Liikunnallinen ja musikaalinen Thomasson kevensi taukoja imitoimalla julkisuuden hahmoja. Atlantis Palacen lavalla nähtiin muun muassa Juice Leskinen ja Elvis. Olkaa kuin Ellun kanat! Psykologi Keijo Tahkokallio painotti, että ihminen kestää hyvin stressiä ja kiirettä, jos muistaa huolehtia riittävästä palautumisesta. Hermosolut tuhoutuvat stressitilassa, mutta palautuvat rentoutuessa. Stressistä ei kannata huolehtia, kunhan muistaa levätä hyvin. Laadukas, levollinen uni on olennainen osa palautumista ja rentoutumista, mutta jokainen tarvitsee sitä yksilöllisen määrän, painotti Tahkokallio. Hänellä oli toimivanoloinen resepti kiireeseen. Kiire talttuu unella, liikunnalla, oleilulla ja hyvällä asenteella. Liikunnan osalta tulee muistaa palautumisen merkitys. 9

10 Silja Symphony Helsinki Tukholma Helsinki KUNNON LAIVA 2009 Kunnossa kaiken ikää -juhlaristeily Luennoimassa muun muassa: Mistä löydän elämänilon ulkoa vai sisältä? terapeutti, mentori, kirjailija Tommy Hellsten Musiikki-iloittelua ja takuuvarmaa vauhtiviihdettä tarjoilee Teatteri Eurooppa Neljä Voimaa toisella tavalla professori, filosofi Maija-Riitta Ollila Elintavat ja elimistön rytmit ravitsemustutkija Patrik Borg Lisätietoja risteilyohjelmasta alkuvuodesta 2009 Tiedot hinnoista sekä matkavaraukset likes, kki-ohjelma, puh. (014) (tapahtumat) jiri halttunen järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 10

11 Lähtö perjantaina klo Paluu sunnuntaina klo 9.55 KKI-ohjelma 15 vuotta Monipuolisia liikuntamaistiaisia kolmella kannella. Liikuntaelämyksiä Fatima Witickin hulvattoman energisiltä tunneilta ja Voimatoimen Tuomo Kilpeläisen tehokkaista kahvakuulatreeneistä! Mielenkiintoista toimintaa ja tutustuttavaa näyttelyosastolla. Risteilyhinnat/henkilö Hinta / hlö 4 hlöä hytissä 3 hlöä hytissä 2 hlöä hytissä 1 hlö hytissä C B Promenade A DeLuxe Commodore hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa aamiainen meno-paluumatkalla, deluxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen risteilyohjelma Palvelumaksu 14 euroa/lasku. Bussikuljetukset Kunnon laivalle Bussikuljetukset järjestetään (meno-paluu) seuraaville reiteille. Bussikuljetuksen toteutuminen edellyttää vähintään 30 matkustajaa/reitti. Varaus on tehtävä mennessä. Reitti 1 kajaani (64 ), iisalmi (60 v), siilinjärvi (54 ), kuopio (5 ), mikkeli (41 ) Reitti 2 jyväskylä (4 ), jämsä (8 ), lahti (8 ) Reitti 3 vaasa (64 ), seinäjoki (58 ), ikaalinen (4 ), Tampere (8 ) Reitti 4 joensuu (61 ), imatra (44 ), lappeenranta (41 ), kouvola (1 ) 11 11

12 Teksti katri väisänen kuva studio juha sorri Päijät-häme tunnetaan terveysliikunnastaan maakunnallisella TeRveYsliikunTasTRaTegialla edelläkävijäksi Päijät-hämeen vahva asema terveysliikuntamaakuntana saa jatkoa juuri julkaistusta maakunnallisesta terveysliikuntastrategiasta. heinolan malli, lahti liikkeelle -hanke ja liikkumisreseptit ovat vain muutamia esimerkkejä Päijät-hämeen toimivista avauksista terveysliikuntasektorilla. strategia lupaa vastaavia myös tulevaisuudessa. Strategiassa pohditaan avoimesti ja rehellisesti muun muassa SWOT-analyysin kautta Päijät-Hämeen terveysliikunnan lähtökohtia. Analyysissa on eritelty maakunnan terveysliikunnan vahvuudet (strenghts), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threaths). Kissa pöydällä Vahvuuksista esiin on nostettu muun muassa monipuoliset valmiit liikuntamahdollisuudet, useiden kuntien laaja terveysliikuntatarjonta, kaupunkikuntien tiivis yhdyskuntarakenne ja lyhyet etäisyydet sekä Päijät-Hämeeseen keskittynyt terveysliikunnan osaaminen. Osaamista tuovat alueen kaksi urheiluopistoa Vierumäki ja Pajulahti sekä Lahden urheilukeskus, joka on tunnettu erityisesti talviurheilukeskuksena. Heikkouksina mainitaan esimerkiksi tarjonnan yhteensovittamisen vaikeus ja ennaltaehkäisevän työn hajanaisuus eri toimijoiden kesken, liikuntapaikkojen huono kunto, kuntien liikuntahenkilöstön vähentäminen sekä vähäinen matalan kynnyksen liikuntaryhmien ja eri- tyisryhmien määrä. Terveysliikunnan mahdollisuuksia Päijät-Hämeessä ovat muun muassa yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken ja poikkihallinnollinen yhteistyö. Lisäksi mahdollisuuksina mainitaan alueellisten oppilaitosten ja urheiluopistojen hyödyntäminen sekä uudet terveysliikuntainnovaatiot. Uhkakuvina strategiassa maalaillaan palvelujen kasvavaa kysyntää, johon vastaaminen on haastavaa etenkin ikääntyneiden osalta. Myös koulutettujen ohjaajien ja vetäjien puute sekä kuntien kireän taloustilanteen jatkuminen uhkaavat terveysliikunnan asemaa maakunnassa. Terveysliikunnan edistäminen maakunnan tahtotilaksi Strategian hienous piilee monissa ehdotuksissa, jotka eivät varsinaisesti vaadi ylimääräistä rahoitusta. Ehdotukset hyödyntävät esimerkiksi jo olemassa olevia käytäntöjä. Terveysliikunnan jalansija Päijät-Hämeessä on vahva. Siitä olisikin hyvä ponnistaa strategian toimenpide-ehdotusten luotsaamana eteenpäin. Joihinkin ehdotuksiin on kaavailtu hanke- ja kuntarahoitusta, mutta yhteistyö ja sitoutuminen eivät vaadi rahaa, muistuttaa Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) aluejohtaja Arto Virtanen. Seuraava haaste on siirtää strategia käytäntöön. Hyvää strategiaa ei kannata jättää vain suositukseksi, ja toteuttamista kuntien itsensä vastuulle. Virtanen toivookin, että jollekin taholle myönnetään vastuu ja resurssit valvoa, että toimenpide-ehdotukset toteutuvat. On hyvä muistaa, että euro ennaltaehkäisyyn tuottaa säästöinä neljä viisi euroa takaisin. SLU-aluejärjestön ja asiantuntijoiden yhteistyöllä PHLU sai tilauksen terveysliikuntastrategian tuottamisesta Päijät-Hämeen Liitolta. PHLU:n aluejohtaja Arto Virtanen päätti käyttää organisaationsa osaamisen lisäksi kahden ulkopuolisen asiantuntijan apua. Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori LitM Paula Harmokivi sekä Iitin eläkkeellä oleva liikuntasihteeri Matti Rantala kokosivat strategian yhdessä PHLU: n työntekijöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Työ alkoi innovaatiosessiolla, jota valmisteltiin huolellisesti. Varsinainen kirjoitustyö lähti käyntiin innovaatiosession jälkeen keväällä Harmokivi ja Rantala käyttivät strategian tukena omaa asiantuntemustaan ja kokemustaan. PHLU:n toimisto osallistui laadin- 1

13 Päijät-hämeen terveysliikuntastrategian kärjet On hyvä muistaa, että euro ennaltaehkäisyyn tuottaa säästöinä neljä viisi euroa takaisin. Terveysliikunnan neuvottelukunta: kehittää maakunnallista terveysliikuntatoimintaa ja antaa ehdotuksia Päijät-hämeen jokaisessa kunnassa oma terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma maakunnallinen liikuntaneuvonta: mahdollisuus liikuntaneuvontaan kaikille maakuntalaisille ja ennaltaehkäisevä työ laajat ja hyvin hoidetut liikuntaolosuhteet ja -palvelut Terveysliikunnan osaaminen ja koulutus: Päijät-hämeestä terveysliikunnan osaamiskeskittymä taan pohjamateriaalin ollessa valmiina syksyllä Strategia on osa Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistusta. i Lisätietoja arto virtanen, aluejohtaja, Päijät-hämeen liikunta ja urheilu ry puh , Päijät-hämeen terveysliikunnan visio 2020 Päijät-häme on terveysliikunnan edelläkävijä suomessa. Päijät-hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta. Päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. 1

14 14 Terveysliikunnan moniottelijat lassi Pöyry (vas.), Teemu Ripatti ja liisa haikonen liikuttavat, ohjaavat ja opastavat eteläsavolaisia kohti terveempää arkea.

15 >> ETELÄ-SAVOSSA etsitään toimivaa ratkaisua terveysliikuntayksiköksi Teemu Ripatti ei kauan kädet taskussa seisoskele. edellinen terveysliikunnan hanke päättyi vuodenvaihteessa 008, ja nyt isot pyörät pyörivät jälleen. etelä-savon liikunta ry:n projektipäällikkö Ripatti yhdessä mikkelin ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija lassi Pöyryn kanssa on pyöräyttänyt käyntiin liike luo elämää! -hankkeen. Teksti katri väisänen kuva Tiina BolZ Hankkeessa testataan kolmen erilaisen mallin avulla, millainen olisi toimivin yksikkö terveysliikunnan neuvonnassa. Perusajatuksena on käyttää jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä palveluja, ei luoda kilpailevaa toimintaa. Kokeiluyksiköt perustetaan Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Tavoitteena on luoda eteläsavolainen ennaltaehkäisevän terveydenhoidon toimintamalli, joka on kopioitavissa muihin maakuntiin ja jopa Euroopan Unionin jäsenmaihin. Luomme kolmelle eri paikkakunnalle erilaisten toimintayksiköiden yhteyteen terveysliikuntayksiköt, joissa jaetaan terveysliikuntaneuvontaa sekä annetaan fysioterapiapalveluja, kertoo Ripatti. Terveysliikuntayksiköiden lisäksi hankkeen puitteissa järjestetään uusia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä sekä erilaisia terveyttä edistäviä ja liikkumiseen kannustavia tapahtumia, Ripatti jatkaa. Kolme kaupunkia kolme erilaista yksikköä Hankkeen ensimmäinen yksikkö Mikkelissä on aloittanut toimintansa syyskuussa 2008 ja muut yksiköt Pieksämäellä ja Savonlinnassa käynnistyvät tammikuussa

16 >> Eteläsavolaisen terveysliikuntayksikön toiminta-ajatus 16 Mikkelissä yksikkö on perustettu eli- Xiiri -hyvän olon palveluyksikköön, jonka toiminnasta vastaa Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun opiskelijat toimivat yksikön henkilökuntana yhdessä opettajiensa ja yksityisten yrittäjien kanssa. Opiskelijat saavat työsuorituksistaan opintojaksoja sekä tärkeää käytännön työkokemusta. EliXiirin terveysliikuntayksikön työstä vastaa fysioterapeutti Paula Hämäläinen. Lisäksi Mikkelin kaupungin terveyskeskuksen yksikköön on palkattu osa-aikainen fysioterapeutti Mervi Marttinen. Liikunnanohjaamisesta vastaa Etelä-Savon Liikunnan KKI-toiminnan koordinaattori Liisa Haikonen. Pieksämäellä etsitään yhteistyötä julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Haluna olisi testata mallia jo toimivan liikuntaalan yrityksen kanssa. Savonlinnassa keskitytään terveyskeskuksen yhteyteen. Savonlinnan yksikössä tehdään yhteistyötä Tanhuvaaran urheiluopiston sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Sosterin, kanssa. Yksikköön palkataan yksi osa-aikainen liikunnanohjaaja sekä puolipäiväinen fysioterapeutti. Merkittävin osuus hankkeen rahoituksesta tulee Euroopan sosiaalirahastolta. Hanke työllistää kahdeksan henkilöä kokopäiväisesti kolmen vuoden ajan, ja sen pilottityöyhteisönä aloittaa pari- sen tuhatta henkilöä Etelä-Savon alueella työllistävä osuuskauppa Suur-Savo. Kokonaisvaltainen liikunnan palveluketju Terveysliikuntayksiköiden lisäksi kaikkiin Etelä-Savon kuntiin perustetaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joilla tavoitellaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Myös uusia SuomiMies seikkailee -liikuntaryhmiä on suunnitteilla eri puolille maakuntaa. Lääkäreitä kannustetaan ohjaamaan potilas tarvittaessa suoraan liikuntaneuvonnan piiriin. Liian monesti lääkärissä tarjotaan pilleripurkkia ennaltaehkäisevän toiminnan sijaan. Liikuntalähetteellä potilas saakin terveysliikuntayksiköstä erilaista lääkettä elämäänsä, lupaa Ripatti. Hankkeella mahdollistetaan kokonaisvaltainen liikunnan palveluketju. Liikkumaton eteläsavolainen voi saada lähetteen terveysliikuntayksikköön terveydenhoitajalta, lääkäriltä tai työterveyshuollosta. Fysioterapeutti keskustelee asiakkaan kanssa ja määrää hänelle tietynlaisen liikuntaohjelman yhdessä liikunnanohjaajan kanssa. Liikunnanohjaaja puolestaan ohjaa erityyppisiä matalan kynnyksen ryhmiä, joihin aloittelevan liikkuja on helppo tulla. Asiakas voikin tilanteen mukaan osallistua joko hankkeen liikuntaryhmään, terveyskeskuk- sen erityisliikuntaryhmiin tai liikkua itsenäisesti. Terveysliikuntayksikön neuvonta on asiakkaille maksutonta. Asiakas voi varata ajan yksikköön myös suoraan, ilman lääkärillä käyntiä. Terveyskeskukset terveyttä edistämään Perimmäisenä tavoitteenamme on terveysliikuntayksiköiden kautta ennaltaehkäistä sairauksia ja terveydenhuollon kustannuksia, kertoo Ripatti. Hankkeella kannustetaan terveyskeskuksia mukaan terveydenedistämistyöhön. Terveyskeskuksilla on omia erityisliikuntaryhmiään, mutta ihmisten on vaikea löytää niihin. Mikkelin terveysliikuntayksikön fysioterapeutti palveleekin osan ajastaan terveyskeskuksessa, jossa hän on helposti saatavilla. Liikuntapuolella monesti unohdetaan, että yhteistyö kuntien sosiaali- ja terveyspuolen kanssa on merkittävä osa terveyden edistämistä. Juuri terveyskeskuksista löytyvät ne ihmiset, jotka liikuntaa eniten kaipaavat, tietää Ripatti. Yhteistyö on voimaa. i Lisätietoja Teemu Ripatti, projektipäällikkö, etelä-savon liikunta ry puh

17 Teksti Risto Pelkonen Kuva Juha Jormanainen [ kolumni ] Ylös, ulos ja lenkille, sanoi Tarvajärvi Kerran kysyttiin luokkatoveriltani Pentti Linkolalta, miksi mielenterveyden ongelmat ovat niin yleisiä; miksi ihmiset kulkevat otsa kurtussa, silmät rypyssä ja suupielet alaspäin. Onneton on jokainen ihminen, vastasi Linkola, jonka ei tarvitse käyttää lihaksiaan liikkumiseen paikasta toiseen tai kantamaan taakkoja, vetämään kelkkaa tai työntämään kärryjä. Totta on, että nykyaikainen liikkumattomuuden kulttuuri on epänormaali tila. Se ilmenee monenlaisina ruumiin ja mielenterveyden haittoina. Mutta yhtä totta on, että elämä voi olla hyvä, vaikka liikunta olisi sairauden tai vanhuuden vuoksi rajoittunut. Ciceron sanoin vanhus ei tarvitse norsun tai härän voimia. Suuria asioita ei saavuteta ruumiin voimalla, ketteryydellä tai nopeudella, vaan harkinnalla. Mitä itse kullakin on, sitä käytettäköön ja mitä tehtäköön, se tehtäköön voimien mukaan. Eikä pidä toimia vain ruumiin, vaan enemmänkin mielen ja hengen parhaaksi. Oma liikuntahistoriani kuvastaa liikuntakulttuurissa tapahtuneita muutoksia. Nuoruudessa liikunta ei ollut mikään itsetarkoitus, vaan tekemisen väline. Kesällä tehtiin maatalon töitä, kun miehet olivat sodassa ja soudettiin, kun ei ollut moottoriveneitä. Marjoja kerättiin ja sieniä poimittiin talven tarpeisiin. Kouluun käveltiin tai pyöräiltiin, palloa pelattiin syksyllä ja keväällä, talviiltoina luisteltiin ja pyhinä hiihdettiin. Kukaan ei ajatellut liikuntaa terveyden lähteenä, eikä sitä ylipäänsä ajateltu. Liikuttiin tarpeen mukaan ja tarpeita riitti. Tietoinen liikunnan harrastus on siten tuore tapaus suomalaisessa elämän muodossa ja terveysliikunta uusi käsite. Nyt tiedetään, että säännöllinen liikunta tuottaa hyvää mieltä, vahvistaa itsetuntoa ja kirkastaa muistia ja muita henkisiä toimintoja. Se hidastaa ikääntymiseen liittyvää luukatoa, lihasvoiman hiipumista ja yleistä kömpelöitymistä, sydämen ja verisuonien rappeutumista. Säännöllinen liikunta on paras- ta lääkettä painon vartioimisessa ja aikuistyypin diabeteksen ehkäisemisessä. Terve liikunta on liikkumista liikkumisen riemusta, eikä väen väkisin vääntämistä. Jokainen liikkukoon omien voimiensa mukaan omalla tavalla omaa vauhtia, eikä toisten tahdissa, ellei sitten ole tanssilattialla. Kilometrit eivät ole tärkeitä, eivätkä kojeet tai laitteet, vaan hyvä mieli. Kaikki käy: humppa ja polkka; valssi ja jenkka; sukset ja sauvat; vesi ja jää; metsä ja maa; painot ja puntit. Yksi etsii liikunnasta hiljaisuutta ja rauhaa ja toinen reipasta mieltä kunnon porukassa. Kolmas liikkuu päästäkseen jonnekin. Jokainen syy olla lähtemättä liikkeelle on tekosyy, sanoi Urho Kekkonen. Onni on liikkua liikkumisen ilosta. Toimikaamme niin, että tämä onni koituu myös niille, joiden liikunta on syystä tai toisesta rajoittunut. i 17

18 Teksti anna suutari kuvat lauri kontturi ja studio juha sorri Pohjois-karjalan syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja katriina Päivinen tietää liikunnan voiman myös syöpäpotilaiden kuntoutumisesssa. liikunnasta iloa ja jaksamista syöpäpotilaan elämään 18 kuntouttavaa liikuntaa osallistumisen riemua -hanke on kuluvan vuoden alusta saakka innostanut syöpään sairastuneita naisia ja miehiä liikunnan pariin Pohjois-karjalassa. hanketta hallinnoi Pohjois-karjalan syöpäyhdistys yhteistyössä outokummun, nurmeksen, joensuun, ilomantsin ja kiteen paikallisosastojen kanssa. hankkeen avulla pyritään saamaan syöpään sairastuneet innostumaan liikunnasta ohjatussa ja turvallisessa ryhmässä. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen toimintamalli perustuu siihen, että samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten on helpompi lähteä harrastamaan ja kokeilemaan jotakin uutta yhdessä. Ryhmässä saatava vertaistuki kannustaa ihmisiä ja tutussa ryhmässä liikkuminen luo turvallisuudentunnetta. Ryhmään tulon matala kynnys on ollut syöpäyhdistyksen liikuntaryhmiin osallistuneille tärkeä tekijä. Samassa elämäntilanteessa olevien kanssa saadut liikuntakokemukset ovat antaneet monelle rohkeutta lähteä liikkumaan yksin ja osallistua myös tavallisiin liikuntaryhmiin. Esimerkiksi rintaleikatun tai avannepotilaan voi olla helpompi mennä yleiseen uimalaan yksinkin, kun hän on ensin kokenut yleiseen uimalaan menon yhdessä vertaisten kanssa, Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Katriina Päivinen toteaa. Liikunta avainasemassa syöpäpotilaan tervehtymisessä Tutkimukset osoittavat, että syöpään sairastuneet potilaat usein lopettavat liikuntaharrastuksensa joko syöpädiagnoosin saatuaan tai melko pian hoitojen aloittamisen jälkeen. Syynä tähän ovat raskaiksi koetut hoidot sekä vakavan sairauden aiheuttama kriisitila ja masentuneisuus. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen hankkeen tavoitteena onkin saada liikunnasta luopuneet löytämään tiensä takaisin liikunnan pariin. Toisaalta ryhmäliikunnan avulla pyritään innostamaan myös liikuntaa aiemmin harrastamattomat huolehtimaan kunnostaan. Liikunnalla on tärkeä merkitys niin syövän ennaltaehkäisyn kuin syövästä kuntoutumisenkin kannalta. Liikunnan avulla saavutettu hyvä fyysinen kunto auttaa potilasta kestämään raskaiden syöpähoitojen sivuvaikutukset. Toisaalta ylipaino ja liikkumattomuus ovat myös riskitekijöitä useissa eri syövissä. Liikunta auttaa painonhallinnassa, ja siitä saa myös psyykkistä hyvää oloa. Syöpään sairastunut selviytyy paremmin takaisin tavalliseen elämään, jos hän kokee olonsa kokonaisvaltaisesti hyväksi, Päivinen summaa. Allasvoimistelua ja jumppaa eri muodoissa Hankkeen tiimoilta Joensuussa, Outokummussa, Kiteellä, Ilomantsissa ja Nurmeksessa on viikoittain järjestetty tunnin mittainen allasvoimistelu. Tämän lisäksi gynekologisiin syöpiin ja rintasyöpään sairastuneille naisille tarkoitetut ryhmät ovat kokoontuneet viikoittain Joensuussa ja Nurmeksessa. Kevään ohjelmaan on kuulunut muun muassa nivelliikuntaa ja kehonhallintaa, tasapaino-, jättipallo-, keppi- ja kuminauhajumppaa sekä joogaa ja venyttelyä. Ryhmät ovat vetäneet hyvin väkeä.

19 Ryhmissä on ollut yhteensä noin 300 liikkujaa, joista suurin osa on käynyt liikkumassa varsin säännöllisesti. Uusia ryhmäläisiä on nimilistojen mukaan tullut myös, joten todennäköisesti kavereita on saatu mukaan kertomalla mukavasta liikuntaryhmästä, Päivinen iloitsee. Ryhmistä kipinä liikuntaan Syöpäyhdistyksen liikuntahankkeen pääkohderyhmänä ovat yli 40-vuotiaat syöpään sairastuneet naiset ja miehet. Päivisen mukaan ryhmien ikähaitari on ollut melko laaja 30-vuotiaista 70-vuotiaisiin. Pääasiassa ryhmäläiset ovat kuitenkin olleet keski-ikäisiä. Tavoitteena on ollut houkutella ryhmiin liikuntaa aiemmin harrastaneiden lisäksi myös vasta-alkajia. Aloittelijoita ryhmiin onkin saatu varsin ilahduttavasti, ja moni on saanut kipinän liikuntaan ryhmistä. Eräskin nainen innostui liikunnasta niin paljon, että osti kaupasta kaikkein kalleimmat kävelysauvat ja tekee nyt sauvakävelylenkkejä erittäin innokkaasti, Päivinen kertoo. Jatkoa luvassa Syöpäyhdistyksen hanke on otettu Pohjois-Karjalassa ilolla vastaan ja toimintaa on toivottu muillekin paikkakunnille. Yhdistyksen toiminta on tätä kautta laajentunut perinteisestä toiminnastaan uusille urille. Hyvä vastaanotto kertoo siitä, että tällainen toiminta on tullut tarpeeseen. Myös muista syöpäyhdistyksistä on tullut kyselyitä ja onnitteluita tämänkaltaisesta toiminnasta, Päivinen kertoo uuden toimintamallin saamasta vastaanotosta. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksestä lupaillaan myös jatkoa hyvin alkaneelle hankkeelle. Nykyisen hankkeen kokemusten perusteella Syöpäyhdistyksessä kaavaillaan jo uutta hanketta, jossa toimintaa on kehitelty eteenpäin. Jatkoa ajatellen arvokkaita kehitysehdotuksia on saatu liikuntaryhmäläisiltä. Osallistujien parannusehdotusten ja toiveiden perusteella toimintaa on jo nyt kehitetty ryhmäläisten toivomaan suuntaan. Hanke on antanut varmistusta siitä, että olemme potilasjärjestönä menossa oikeaan suuntaan kannustamalla ihmisiä liikkumaan ja kohottamaan kuntoaan sairaudesta huolimatta. i Lisätietoja Katriina Päivinen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry puh , pohjois-karjalansyopayhdistys.fi 19

20 Teemoina torstaina Syöden solakaksi, hölkäten hoikaksi vai leikaten laihaksi? Nauttien vai nääntyen, Patrik Borg, ravitsemustutkija, UKK-instituutti Liikkuen vai leikaten, Antero Kesäniemi, sisätautiopin professori, Oulun Yliopistollinen sairaala Kundit kondikseen, Hilkka Heikkilä, ylihoitaja, Helsingin terveyskeskus Kommenttipuheenvuoro Miksi se on niin vaikeeta? Mikko Kivinen, näyttelijä Kunta asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä Hyvinvointi kunnassa, Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kaupunkiympäristö aktivoi liikkumaan, Jukka-Pekka Flander, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Terveellinen kaupunginosa, Herttoniemi, Paula Kokkonen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Kunta-järjestö-kumppanuus, Ari Koskinen, aluejohtaja, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Paneeli Kenellä on vastuu liikuttaa? Äänessä muun muassa tuottaja Raakel Lignell ja kansanedustaja Tarja Tallqvist Juhlimme Kunnossa kaiken ikää -ohjelman 15-vuotista taivalta ja palkitsemme menestyneitä paikallisia terveysliikuntahankkeita sekä vuoden liikkumisympäristöteon. Taiteellisesta puolesta vastaavat Tanssiryhmä Tommi Kitti & Co Joukkuevoimistelun maailmanmestarit, Olarin Deltat KKI-Katselmuksen iltajuhla torstaina klo 19 22, Valkoinen Sali, Aleksanterinkatu 16 18, Helsinki Iloinen iltajuhla tunnelmallisissa puitteissa illallisen ja livemusiikin tahdittamana Seurassanne Lauluyhtye Rajaton Tanssitaiteilija Tommi Kitti Saksofonikvartetti Con Sax 0 Pääseremoniamestarina imitaattori Klaus Thomasson

21 Tervetuloa kuulemaan tuoreimmat näkökulmat terveyden edistämiseen! KKI-juhlakatselmus porautuu kuntien ja kuntalaisten hyvinvointiin monipuolisesti alan asiantuntijoiden johdolla. Hyvinvointia edistetään kuntalaisten terveyden, työhyvinvoinnin ja viestinnän näkökulmasta. Osallistujille tarjotaan malleja sovellettaviksi ja toteutettaviksi omassa työssään. Teemoina perjantaina Työyhteisöliikunta Tulosta työyhteisöliikunnalla, Jari Sarasvuo, toimitusjohtaja, Trainer s House Oyj Kuinka Suomi pärjää terveysliikunnan edistämisessä eurooppalaisessa vertailussa? Eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston puheenjohtaja Brian Martin Viestintä voimavarana Median muodonmuutos, Antti-Pekka Pietilä, vt. päätoimittaja ja toimitusjohtaja, Suomen Lehtiyhtymä Viestintä verkossa ja muualla: voimavara vai varavoima? Pekka Aula, dosentti, Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sanat sytyttävät tuhansia tunteita ja tulkintoja, Marsa Luukkonen, suomen kielen ja kirjoittamisen kouluttaja Terveysliikunnan palveluketjut Liikkumisresepti/ -lähete aktivoinnin työkaluna, Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti Lahti liikkeelle, Matti Liukko, toimialajohtaja, Lahden kaupunki Palveluketju toimivaksi, Tarja Kivekäs, sosiaali- ja lähityön päällikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ohjelma sitoumuksetta. Tervetuloa tutustumaan terveysliikuntauutuuksiin KKI-Katselmuksen näyttelyosastolle. Hinnat mennessä ilmoittautuneille 180 /hlö mennessä 0 /hlö seminaaripaketti sisältää osallistumisen katselmukseen to-pe, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä torstain iltajuhlan. Torstain seminaaripaketti 140 /hlö, sisältää iltajuhlan valkoisessa salissa Perjantain seminaaripaketti 90 /hlö Majoitus Tervetuloa Helsinkiin! Huomioi hotellikiintiöiden aikataulu ja varaa majoitus ajoissa! Osanottajille on varattu majoituspaikkoja Scandic Continental, puh. (09) 47 71, 18 /hh/yö ja 118 /1hh/yö Tarjous on voimassa saakka Sokos Hotel Presidentti, puh , 15 /hh/yö ja 1 /1hh/yö Tarjous on voimassa saakka. majoitusvaraukset suoraan hotelleihin. varausta tehdessä mainita kki-katselmus. huonevarausten peruutusehdot suoraan hotelleista. Ilmoittautumiset mennessä etelä-suomen liikunta ja urheilu ry, Puh. (09)

22 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue testasi miehet Teksti ja kuvat liisamaria kinnunen Kemiläinen Eetu Kinnunen (41 v.) tunnustaa olevansa ikuinen laihduttaja. Vielä kolme kuukautta sitten Eetu ei harrastanut aktiivista liikkumista lainkaan. Nyt mies käy mielellään uimassa kuusi kertaa viikossa ja iltaisin vielä kävelemässäkin. Tavoitteena on 104 kiloa, johon on matkaa vielä 50 kiloa. Into on korkealla, sillä kolmessa kuukaudessa paino on pudonnut 26 kiloa. Pizzat ja pikaruoka ovat jääneet ruokavaliosta pois, ja tilalle on tullut vihanneksia ja hedelmiä. Hirveätä tämä on, mutta haluan päästä kiloista eroon, kiteyttää Eetu tuntojaan. Eetu Kari Laukkanen (41 v.) toimii kaverinsa Eetun kanssa teatterissa avustajana. Vapaaajan harrastus teatterissa on hyvä vastapaino sairaanhoitajan henkisesti ja fyysisesti kuormittavalle työlle. Kunnostakin on pidettävä huolta. Työmatkat, yhteensä 20 kilometriä, sujuvat pyöräillen. Kaksi kertaa viikossa Kari suuntaa kuntosalille ja uimaan. SuomiMies -testitulokset näyttivät, että sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrä oli 104 cm 2 (suositus on alle 100 cm 2 ) ja käsien puristusvoimatestin tulos oli keskitasoa heikompi.

23 Teksti miia malvela kuvat studio juha sorri >> SuomiMies seikkailee -rekkakiertue vieraili syyskuussa 2007 ja toukokuussa 2008 yhteensä 18 paikkakunnalla tuoden toreille suomalaisten miesten testitapahtuman. Testirekan lisäksi torilla oli tarjolla lajikokeiluja, terveysmittauksia, viihdettä ja kuntotietoiskuja. Rekkakiertueella testattiin kaikkiaan osallistujaa, joista oli miehiä. Miehet tulivat toritapahtumaan testaamaan oman kuntonsa. Päivällä testirekassa vieraili Keskinäisen vakuutusyhtiö Eteran kutsumana miehiä rakennus- ja maansiirtoalalta. Heitä oli noin 40 prosenttia kaikista testatuista miehistä. Iltapäivästä lähtien testirekka oli avoinna yleisölle. Noin puolet testatuista miehistä oli vuotiaita. Lihasvoimaa ja ylipainoa Rekassa testatuilla miehillä oli keskimäärin hyvin lihasvoimaa, keskiverto kestävyyskunto ja jonkin verran ylipainoa. Yli 60 prosenttia miehistä kaikissa ikäryhmissä sai puristusvoimatestistä erittäin hyvää tai hyvää kuntoluokkaa vastaavan tuloksen. Puristusvoimatesti kertoo yläraajojen lihasvoimasta ja antaa kuvan myös koko kehon lihasvoimasta. Kestävyyskunto testattiin turvallisesti lepoasennossa Polar-kuntotestillä. Miesten tulosten keskiarvo oli 40 ml/kg/ min, joka on arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä. Suurimman osan miehistä tulisi lisätä kestävyyttä kehittävää liikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa, uintia ja lenkkeilyä, sillä keskimääräinen tulos asettui kuntoluokkaan keskiverto. Kehonkoostumusta mitattiin Inbody 720 -laitteella. Yksityiskohtainen tulos kertoi muun muassa lihasmassan, rasvakudoksen sekä sisäelinten ympärillä olevan rasvan eli viskeraalirasvan määrän. SuomiMiesten rasvakudoksen osuus kehossa lisääntyi iän kasvaessa. Yli puolella yli 35-vuotiaista miehistä rasvaprosentti oli 20 tai enemmän. Miesten rasvaprosentin ylärajaksi suositellaan 20 prosenttia. Sisäelinten ympärille kertyvää viskeraalirasvaa oli miehillä keskimäärin 119 cm², kun lukeman olisi hyvä olla alle 100 cm². Perheen ja yhteisön tuki kannustaisi liikkeelle Kevään 2008 rekkakiertueella poimittiin testattuja miehiä vastaamaan liikuntakyselyyn. Vähän liikkuvat miehet, jotka harrastivat liikuntaa alle kaksi kertaa viikossa, kokivat puolison ja perheen tuen (77 %) tärkeimmiksi tekijöiksi oman liikkumisen lisäämisessä. Muita liikunnan lisäämiseen kannustavia tekijöitä olivat mahdollisuus liikkua kaverin tai ryhmän kanssa eli yhteisöllinen liikunta (70 %), vapaa-ajan lisääntyminen (70 %) sekä osallistuminen järjestettyyn liikuntatoimintaan (65 %), jossa osallistujia ohjataan tai neuvotaan. Kari Timo Anoschkin (50 v.) Porista kertoo liikkuvansa paljon, kumipyörien päällä. Linja-autoa työkseen ajava Timo reissaa ympäri Eurooppaa. Vapaa-aikana Timoa kiehtovat sekä ruuanlaitto että syöminen. Siitä lähti into osallistua SuomiMies kuntoilee ja kokkaa -kurssille helmikuussa. Herkuttelijalle on ollut mieleistä oppia valmistamaan ruokaa lisäämättä siihen litra kermaa ja kilo voita, kuten Timo asian ilmaisee. Kurssin ansiosta työmatkat linja-autohallille sujuvat nykyään kävellen tai pyörällä. Niistä kertyy kolme kilometriä suuntaansa. Kolmessa kuukaudessa painoa on pudonnut seitsemän kiloa, joten tällä tiellä yritän jatkaa, Timo kommentoi. Timo

24 >> Miesten asialla Koko SuomiMies seikkailee -kampanjan eri osien tavoitteena on innostaa miehet liikkeelle, tarjota ideoita ja malleja miesten liikuttamiseen sekä tukea paikallisen yhteistyön syntymistä. Kampanja ja rekkakiertue ovat saaneet paljon positiivista palautetta sekä itse miehiltä että liikunta- ja terveysalan toimijoilta. Toimintamalli on koettu tarpeelliseksi. Miesten liikunta- ja terveystottumusten edistäminen ovat tärkeitä asioita myös valtionhallinnon toimeenpanosuunnitelmissa ja ohjelmissa. SuomiMies seikkailee -kurssit ja Kansalais- ja työväenopistojen Suomi- Mies-kuntoilee ja kokkaa -kurssit ovat edelleen käynnissä eri puolilla maata. Rekkakiertueen päätyttyä SuomiMieskuntotestejä jatkavat SLU-alueet, jotka testaavat sekä miehiä että naisia kiertävällä testilaitteistolla omilla alueillaan. i Erilaiset miestyypit Kauppatieteiden kandidaatti Ari-Pekka Kaivosaari kokosi syksyn 2007 rekkakiertueelta kyselytutkimuksen perusteella erilaisia SuomiMiestyyppejä, jotka hän esitteli pro gradu-tutkielmassaaan Liikkumaan motivoivat tekijät. Vastaajat olivat vuotiaita työntekijämiehiä. Miehet voidaan jakaa elämäntyyliprofiileiltaan neljään eri luokkaan: aktiiviset, viihteelliset, passiiviset ja liikunnalliset. Aktiiviset aktiivisuus suuntautuu teknologiaan, tietotekniikkaan ja uudistuksiin käyttävät eniten aikaa television katseluun ja internetiin aktiivisia penkkiurheilijoita lukevat, seuraavat populaarikulttuuria, tapaavat ystäviä ja viihtyvät myös kotona vain 15% harrasti kunto- ja hyötyliikuntaa riittävästi ajanpuute ja pitkät työajat este säännölliselle liikuntaharrastukselle valtaosa avio- tai avoliitossa, ryhmässä eniten alle 5- vuotiaita Viihteelliset viettivät ryhmistä eniten aikaa poissa kotoa populaarikulttuurin, liikunnan ja ystävien parissa suurimmalla osalla liikunta kuului jokapäiväiseen elämään lähes kaikilla itselle sopiva liikuntamuoto eniten perheettömiä ja yksin asuvia miehiä keski-ikä hieman muita ryhmiä korkeampi Passiiviset viettävät mielellään koti-iltoja perheen ja läheisten kanssa kiinnosti vähiten tekniikka, viihde, television katselu, seuratoiminta, penkkiurheilu ja liikunnan harrastaminen ajanpuute tärkein syy liikunnan harrastamisen vähyyteen kaipasivat eniten perheen ja ystävien tukea liikunnan harrastamisessa suurin osa avo- tai avioliitossa ja talouden koko yli kolme henkeä Liikunnalliset eniten yli neljä kertaa viikossa liikkuvia elämäntyyli perinteinen, teknologia ja viihde eivät kuulu jokapäiväiseen elämään liikunta, perhe ja penkkiurheilu tärkeitä eniten yli neljä kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrastavia kiinnostuneita uusista liikuntalajeista ja mahdollisuudesta osallistua työnantajan tarjoamaan liikuntaan eniten yli neljän hengen talouksia, ikäryhmältään tasaisesti jakautunut 4

25 Kuvat Pirjo Pitkänen, Satakunnan Kansansoudun kuvagalleria Teksti Kaisa Koivuniemi Satakunnan Kansansoutu järjestettiin tänä vuonna 24. kerran. Pari vuotta sitten käynnistyneet Maakuntaretket jatkuivat tänäkin vuonna. Retkivalikoimasta löytyi monenlaisia mahdollisuuksia tutustua Suomen luontoon ja oman alueensa retkeilyreitteihin sekä retkikohteisiin niin patikoiden, soutaen kuin pyörän selässä matkaa taittaen. Suurin osa retkistä järjestettiin valtakunnallisella Liikkujan viikolla syyskuun puolivälissä, mutta retkeilemään pääsi huhtikuusta lokakuuhun. Maakuntaretkeilyä keväästä syksyyn Retkiä monenlaiseen makuun Ympäri Suomea järjestetyistä retkistä oli valittavana esimerkiksi lintuteemainen kevätretki, pyöräsuunnistus tai soututapahtumia. Perinteisempää patikointia oli tarjolla eripituisilla vaelluksilla muun muassa Lapin erämaassa, kainuulaisissa ruskamaisemissa sekä Varsinais-Suomen saaristossa. Pienempiä retkiä toteutettiin lisäksi kaupunkien läheisyydessä sijaitsevilla viheralueilla ja luontopoluilla. Retkeiltiinpä Uudellamaalla jopa suokävellen hetteisellä suoalueella. Maakuntaretkiin kuuluvaan Satakunnan Kansansoutuun oli mahdollista osallistua joko kanootilla, soutuveneellä tai kirkkoveneellä. Kyseessä on leppoisa kaikenikäisille soveltuva koko perheen retkisoututapahtuma, joka keräsi heinäkuisena viikonloppuna lähes soutajaa, mukaan lukien soutupassin lunastaneet, lapset ja vaihtosoutajat. Maakuntaretket ovat vakiinnuttaneet paikkansa Retkiä järjestettiin useimmilla SLU-alueilla ja retkipäiviä kertyi yhteensä lähemmäs 50. Valtaosa retkistä oli päiväretkiä, mutta osa pidempiä, yhden tai kahden yön yli kestäviä. Osallistujia kaikilla retkillä oli yhteensä noin henkeä. Retkestä riippuen matkaa taivallettiin pienemmällä porukalla muutaman kymmenen hengen voimin, kun taas osalla retkistä oli osallistujia useampikin sata, ellei jopa tuhat. Järjestettävien retkien ja niille osallistuvien määrissä on pientä vaihtelua, mutta retket näyttävät säilyttäneen suosionsa ja vakiinnuttaneen paikkansa pääjärjestäjiensä SLU-aluejärjestöjen ja Suomen Ladun paikallisyhdistysten tapahtumakalentereissa. Huomio retkeilyreitteihin Paikkakunnan retkeilymahdollisuuksiin tutustuttamisen lisäksi Maakuntaretkillä on tavoitteena he- Kainuun Maakuntaretkellä vaellusviikonloppuna Paljakassa patikoitiin upeissa ruskamaisemissa. rättää kuntien huomio retkeilyreittien palveluvarustukseen, kuten karttoihin, opasteisiin ja taukopaikkoihin. Retkillä kuljetaan oppaan johdolla, joten mukaan on helppo lähteä ilman aikaisempaa retkeilykokemusta. Maakuntaretkien järjestelyihin osallistuivat SLU-aluejärjestöjen ja Suomen Laun paikallisyhdistysten lisäksi lukuisat tahot, kuten kunnat sekä kyläyhdistykset. Maakuntaretkien ideasta sekä tänä vuonna järjestetyistä retkistä voi lukea lisää osoitteesta i 25

26 Teksti ja kuvat liisamaria kinnunen Yhdyskuntasuunnittelun merkitys terveyden edistäjänä kasvaa Kärjessä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistäminen espanjan Barcelonassa kaupunkipyörän lainaaminen onnistuu, jos osaa joko espanjaa tai katalaania. kuva antero naskila Yhdyskuntasuunnittelun merkitys arkiliikuntaa tukevien olosuhteiden osalta on tiedostettu entistä tärkeämmäksi terveyttä edistävän liikunnan saralla, niin kotimaassamme kuin kansainvälisestikin. eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston konferenssissa tämän vuoden syyskuussa glasgowssa skotlannissa yhdyskuntasuunnittelu, ja eritoten pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet, olivat näyttävästi esillä esitysten teemoissa. 6 Helsingissä pyöräteiden toimivuutta parannetaan ja uusia reittejä rakennetaan lisää. Amsterdam tunnetaan pyöräilykaupunkina, jossa on myös laadukkaat pyöräparkit. Onko terveydenhuollon kokonaisbudjettia räjähtävästi uhkaavien elintapasairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen hoitokustannuksilla mitään tekemistä elinympäristömme liikkumisen olosuhteisiin? Myöntävää vastausta ei tarvitse kaukaa hakea. Elintapasairauksia voidaan ehkäistä yhtäältä liikunnan avulla. Puutteellisia tai toimimattomia olosuhteita paremmin liikuntaan motivoi viihtyisä, turvallinen ja arkiliikuntaan kannustava elinympäristö. Kevyen liikenteen väyliä tarvitaan maassamme lisää Kevyen liikenteen väyliä on maassamme maanteiden varsilla lähes kilometriä. Tarve on Tiehallinnon mukaan kaksinkertainen. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen jää valtion hallinnossa painoarvolta vähäiseksi. Vaikuttaako siihen se, että valtion budjetissa kevyen liikenteen kohteet sisältyvät perustienpidon määrärahaan? Viime vuonna valtion toimesta kevyen liikenteen väyliä rahoitettiin maanteiden varsilla yhteensä 66 kilometriä. Kehitys on jatkunut vastaavana tänä vuonna. Nykyisellä rakentamisvauhdilla menee 75 vuotta, ennen kuin tämänhetkinen tarve on tyydytetty. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen maanteiden varsille onkin jäänyt osin kuntien vastuulle. Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat väestön terveyteen Vaikka vapaa-ajan liikunnan määrä on Suomessa noussut viimeisen 30 vuoden aikana, työmatkojen ja työhön liittyvän liikunnan määrä on vähentynyt. Yhteiskunnallinen huoli on nimenomaan vähentyneessä arkiliikunnassa. Arkiliikunta on yksi helpoimmista keinoista ylläpitää ja edistää kansalaisten terveyttä. Yhteiskunnan rakenteet voivat osaltaan tukea tai vaikeuttaa arkiliikkumistamme. Autoilua suosiva liikenne perustuu kansantalouden edistämiseen, kuten sujuvien kuljetusjärjestelmien takaamiseen. Kansalaisten terveys ei saisi jäädä tässä suunnitteluketjussa unohduksiin. Yhdyskuntasuunnittelua pohjaavissa poliittisissa ja taloudellisissa yhteyksissä kansalaisten terveysnäkökulma elinympäristön olosuhteiden osalta täytyisi nostaa näkyvämmin esiin. Kyseeseen tulee erityisesti arkiliikunnan olosuhteista kävelyn ja pyöräilyn tukeminen. Työ- ja asiointimatkojen taittaminen kävellen ja pyöräillen vaatii sujuvaa ja turvallista kevyen liikenteen verkostoa. Toimivat arkiliikuntaa suosivat kävely- ja pyöräilyolosuhteet ovat perusta kansalaisten hyvinvoinnille, kaikissa ikäryhmissä.

27 Veronassa italiassa kaupunkipyörien käyttöönopastus on myös englanniksi. [ ympäristö liikuttaa ] Kööpenhaminalaisille pyöräily on arjen liikkumismuoto. Autoilu säästää aikaa, mutta heikentää terveyttä Autoileva elämäntapa on Suomessa enemmän sääntö kuin poikkeus. Autoilevassa yhteiskunnassa liikkumiseen käytetty aika nousee keskiöön. Vaikka joukkoliikennettä yritettäisiin parantaa lähikauppojen lopettamisen jälkeen hypermarketteihin suunnattaessa, ei ajansäästöstä voida puhua. Ei voida myöskään puhua kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä. Ihminen on mukavuuteen taipuvainen. Kun pihalla tai kadun varressa on auto, jolla pääsee helposti paikasta toiseen, ei kellarissa oleva polkupyörä juolahda välttämättä edes vaihtoehtona mieleen, vaikka kysymyksessä saattaa olla muutaman kilometrin matka. Tehtävää on toki asenteidemme muuttamisessa pyöräilyä ja kävelyä suosiviksi. Lapset oppivat jo nuorena autoilevan elämäntavan, kun heitä kuljetetaan harrastuksiin ja kouluun autolla puutteellisten pyöräily- tai kävelyolosuhteiden vuoksi, tai totutun tavan vuoksi. Asenteita on kuitenkin helpompi muuttaa, kun olosuhteet ovat kunnossa. Mallia Euroopan pyöräilykaupungeista Kaupunkikeskustojen pyöräreittien suunnittelu on haaste. Esimerkit eurooppalaisista kaupungeista osoittavat, että pyöräilyssä on vetovoimaa liikkumismuotona, kun sujuvaan kevyen liikenteen verkostoon ja pyöräilyn mahdollisuuksiin panostetaan. Kööpenhamina valittiin tänä vuonna maailman ensimmäiseksi Pyöräilykaupungiksi. Suur-Kööpenhaminan 1,7 miljoonan asukkaan kaupungissa kehutaan jokaisen paikallisen pyöräilevän. Työmatkapyöräilyä harrastaa reilut 30 prosenttia. Amsterdamin asukasmäärä on , ja kaupungissa melkein puolet kaikesta liikenteestä taittuu pyöräillen. Kaupunkilaisista noin 40 prosenttia pyöräilee työmatkansa. Pyöräily on kätevin tapa liikkua kaupungissa, jossa pyöräilyverkosto on kattava ja sujuva. Kaupunki korostaa myös ympäristöystävällistä liikkumistapaa. Pyöräilyolosuhteita kehitetään Helsingissä Helsingin noin kilometrin mittainen pyörätieverkosto on jo varsin kattava. Monin paikoin merenrantoja myötäilevä reitti on viihtyisä. Haasteellista Helsingin pyörätieverkostossa on monien pyöräteiden laatu. Päällyste-, reunakivi- ja näkyvyysongelmat sekä paikoin myös ahtaus ja pyörätielle pysäköidyt autot haittaavat pyöräilyn mukavuutta jopa rajoittaen pyöräilyä. Polkupyörätelineitä kaivataan keskustaan lisää. Lisäksi on paikkoja, missä pyöräteitä pitäisi olla, mutta ei vielä ole. Siellä pyöräilijä joutuu polkemaan vilkkaan autoliikenteen seassa, kertoo liikenneinsinööri Antero Naskila Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Luvassa on kuitenkin suuria, hienoja parannuksia, lupaa Naskila. i 7

28 Teksti anna suutari kuvat ReeTa hyttinen ja jutta Pasma lapin luonto innostaa pelkosenniemeläiset liikkumaan Pelkosenniemeläiset ovat lähteneet joukolla lapin luontoon liikkumaan ja virkistäytymään Pelkosenniemi kuntoon! -hankkeen innoittamina. viime talvena käyntiin polkaistu hanke on vienyt kyläläisiä muun muassa lumikenkäilemään kuutamossa sekä tutustuttanut kymmeniä kyläläisiä sauvakävelyn saloihin. 8 Kyläsuunnitelmasta liikkeelle Vuonna 2005 Pelkosenniemellä toteutettiin kyläsuunnitelma, jonka tavoitteena oli kartoittaa kylän tärkeimmät kehityskohteet. Kyläsuunnitelma sisälsi kuntalaisten taholta paljon liikuntaan liittyviä toiveita, jotka osoittivat, että kuntaan tarvittiin uutta liikuntatoimintaa. Suunnitelman innoittamana Pelkosenniemelle rakennettiin oma kuntosali, joka onkin ollut kuntalaisten ahkerassa käytössä. Myös Pelkosenniemen kyläyhdistys päätti omalta osaltaan tarttua haasteeseen kyläläisten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi, ja niin syntyi Pelkosenniemi kuntoon! -hanke. Hankkeen tavoitteena on houkutella liikkumattomat tai vähän liikkuvat kyläläiset mukaan liikunnan pariin. Pääkohderyhmänä ovat yli 40-vuotiaat kuntalaiset, mikä on luontevaa kunnassa, jonka ikärakenteessa yli 40-vuotiaat ovat vahvasti edustettuna. Onnistuimme tavoitteessamme yli 40-vuotiaiden aktivoimiseksi todella hyvin, sillä yli 90 prosenttia osallistuneista on ollut juuri kyseisestä ikäryhmästä, Pelkosenniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reeta Hyttinen riemuitsee.

29 Pelkosenniemi kuntoon! -hanke perustuu lappilaiseen liikuntamalliin, jonka ajatuksena on innostaa kuntalaisia liikkumaan luonnossa. Lähiympäristön liikuntamahdollisuudet hyötykäyttöön Pelkosenniemi kuntoon! -hanke perustuu lappilaiseen liikuntamalliin, jonka ajatuksena on innostaa kuntalaisia liikkumaan luonnossa. Keskellä Lappia, 137 kilometriä Rovaniemeltä koilliseen, Pyhätunturin kainalossa sijaitsevan Pelkosenniemen upea luonto tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia virkistymiseen. Kunnassa on paljon retkeily-, vesistö- ja pyöräilyreittejä. Pyrimme hankkeen avulla hyödyntämään lähiympäristömme ainutlaatuisia luontoliikuntamahdollisuuksia ja samalla herättämään paikalliset huomaamaan oman paikkakunnan luonnon tarjoamat liikkumis- ja virkistäytymismahdollisuudet, Hyttinen kertoo. Hankkeen tiimoilta Pelkosenniemellä järjestettiin talven ja kevään aikana lumikenkävaellus kuutamossa, hiihtoretki, verkkaritanssit sekä useita sauvakävelykouluja. Alkuvuoden tempaukset houkuttelivat useita kyläläisiä liikuntakokeilujen pariin. Yhteensä talven ja kevään tapahtumissa kävi 123 henkilöä, mikä on reilun tuhannen asukkaan kunnassa varsin mukavasti. Esimerkiksi sauvakävelykoulujen suosio yllätti järjestäjät positiivisesti. Sauvakävelyoppia haki seitsemästä eri tapahtumasta yhteensä 63 kyläläistä. Sauvakävelykiertue oli hyvä esimerkki siitä, että saimme liikkeelle entuudestaan vähän liikkuneita ihmisiä. Kohtaamispaikat valittiin kylien keskelle; eräällä kylällä paikkana oli neljän tien risteys, toisella taas rivitalojen pihamaa. Mukaan tuli paljon niitä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta lajista ja myös vähän liikkuvat tulivat ystävien ja tuttavien mukana, liikuntaryhmien ohjaaja Jutta Pasma kertoo. Tänä syksynä Pelkosenniemelle on jo järjestetty ohjattua kuntosaliharjoittelua sekä luento terveydestä ja liikunnasta, joka houkutteli paikalle 80 kuulijaa. Kuntoutuslääkäri Matti Laulaisen luentoa otsikolla Keho on paras ystävämme, se ei valehtele koskaan tultiin kuulemaan aina lähikunnista saakka. Syksyksi Pelkosenniemellä on suunnitteilla myös kuutamokävelyä säiden salliessa. Innostus luo uusia ideoita Hankkeen saama vastaanotto kuntalaisten keskuudessa on ollut erittäin positiivinen ja ilmapiiri hyvin innostunut. Myös terveyskeskuksen suunnasta hanke on saanut kiitosta liikunta-asioiden edistämisestä kunnassa. Hyttisen mukaan kuntalaisilta on tullut paljon kyselyitä ja ehdotuksia uusista lajeista. Sauvakävelyyn on toivottu sellaista epävirallista porukkaa, joka lenkkeilisi säännöllisesti. KKI-kuntokortit ovat olleet ahkerassa käytössä Pelkosenniemellä. Kortteja on jaettu keväällä useassa eri pisteessä, ja lokakuussa kaikkien kortin palauttaneiden kesken arvottiin soutulaite. Myös muuta KKI-materiaalia on Pelkosenniemellä ollut esillä muun muassa kuntosalilla ja niitä on jaettu myös erilaisissa tapahtumissa. Materiaaleista on ollut paljon iloa osallistujille, Hyttinen kiittelee. Kunnalta kannustusta ja kiitosta Pelkosenniemen kunta on osallistunut Pelkosenniemi Kuntoon! -hankkeeseen tarjoamalla hankkeen käyttöön tiloja. Kunnan nuoriso- ja liikuntasihteeri on myös ollut apuna hankkeen toteutuksessa. Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen pitää hanketta erittäin merkittävänä kunnan kannalta. Tällainen toiminta on hyvä esimerkki siitä, mitä kunta on asettanut omissa strategioissaan ja toiminnallisissa ratkaisuissaan ensisijaisen tärkeäksi. Eli ennaltaehkäisevää työtä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä fyysisen että henkisen turvaamiseksi ja parantamiseksi. Kaiken muun hyvän lisäksi tämän työn vaikutukset näkyvät positiivisesti kunnan taloudessa muun muassa pienentyneinä terveydenhuollon menoina. Tämä puolestaan parantaa kunnan mahdollisuuksia tukea esimerkiksi vapaaehtoistoimintaa myös taloudellisesti, Parkkinen hehkuttaa. i Lisätietoja Reeta Hyttinen, Pelkosenniemen kyläyhdistys ry:n sihteeri, puh Jutta Pasma, liikuntaryhmien ohjaaja, puh

30 kunnat ja yhdistykset yhteistyöhön erityisryhmien liikunnassa VIRVELI-HANKKEELLA Teksti katri väisänen kuvat heidi hölsömäki ja mari männistö liian vähän terveytensä kannalta liikkuvia on paljon myös erityisryhmissä, joiden liikuttamisen haasteet löytyvät usein muualtakin kuin vain kohderyhmän tavoittamisesta. lounais-suomen viisi kuntaa lähtivät mukaan pilottikunniksi edistämään erityisryhmien terveysliikuntaa soveltavan liikunnan soveli ry:n koordinoimassa hankkeessa. Virtaa verkostoihin liikunnasta Virveli -hankkeella tarjotaan malleja paikalliseen terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan. Samalla pyritään vastaamaan soveltavan liikunnan haasteisiin. Konsultointi- ja kehittämishanke on käynnistynyt vuonna 2006 ja jatkaa toimintaansa vuoden 2009 loppuun. Pilottikuntina toimivat Halikko, Huittinen, Rauma, Turku ja Ulvila. Hanketta rahoittaa opetusministeriö. Toimintatavat ja tavoitteet kunnan mukaan SoveLin 18 jäsenjärjestön paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntatoiminnan tueksi on tarvittu jo pitkään yhteis- työn lisäämistä eri toimijoiden kanssa, tehtävien selkiyttämistä sekä toimintaedellytysten turvaamista, kertoo Virvelihankeen ohjausryhmän puheenjohtaja Helena Ylikylä-Leiva MS-liitosta. Erityisryhmien liikkumisen haasteina ovat muun muassa esteettömien tai erityisryhmien liikuntaan soveltuvien liikuntapaikkojen vähyys, koulutettujen ohjaajien puute, yksipuoliset lajit sekä hajanainen verkosto, jossa monet toimijat tekevät työtä yksin ja osin päällekkäin toisten toimijoiden kanssa. Hankkeen alussa pilottikunnissa on koottu yhteen soveltavan liikunnan toimijat: paikallisyhdistykset, kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimi sekä muut tahot. Kokoontumisten pohjalta on yhteistyössä laadittu kehittämissuunnitelma sekä tarkasteltu tarpeet ja puutteet. Yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja on sovellettu kussakin pilottikunnassa hieman eri tavoin, mikä on hankkeen rikkaus. Tavoitteena on ollut kehittää toimintaa juuri pilottikuntalähtöisesti, Ylikylä-Leiva toteaa. Tavoitteet realistisia, mutta vaativat työtä Hankkeen tavoitteena on lisätä yhteistyötä pilottikuntien ja niissä toimivien paikallisyhdistysten välillä siten, että yhdistysten piirissä terveyttä edistävä liikuntatoiminta saataisiin osaksi kunnan hyvinvointipalvelujen ketjua. onnistumisen iloa song-urheilukilpailuissa: Reijo hed tuulettaa pallonheiton kultaista mitalia, atso karjalainen ja mikko luoma himmeämpiä. huittisten alueen yhdistykset, seurat ja muut toimijat vastasivat kehitysvammaisten pohjoismaisten kilpailujen käytännön järjestelyistä. Pitkän aikavälin tavoitteita on vielä vaikea arvioida, mutta liikkuvien ja erityisryhmille järjestettyjen liikuntaryhmien määrä on pilottikunnissa jo lisääntynyt, iloitsee Ylikylä-Leiva. Hanke on jo osoittanut, että tavoitteet ovat realistisia, mutta vaativat vahvaa panosta monelta taholta: aikaa, rahaa ja henkilöresursseja. Haasteena onkin vakiinnuttaa hankkeen kautta saadut hyvät mallit käytäntöön ja levittää niitä eteenpäin. Lisätietoja helena Ylikylä-leiva, toimitusjohtaja, msliitto, virveli-hankkeen ohjausryhmän pj., puh , Riitta samstén, liikunnan erikoissuunnittelija, ms-liitto, puh , Julkaisu hölsömäki, heidi (toim.). (008) Yhdessä liikkeelle. Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina. edita ja soveli. soveltava liikunta soveli ry edistää terveyttä ja toimintakykyä kohentavaa ja ylläpitävää soveltavaa liikuntaa tavoitteena on lisätä liikunnan yhdenvertaisia edellytyksiä, liikunnan harrastusta sekä kuntoa ylläpitävää aktiivista elämäntapaa elämänkaaren eri vaiheissa. toiminta alkanut 199 suomen erityisliikunnan yhdistyksenä 18 jäsenjärjestöä, joiden kautta jäsentä 0

31 Terveysliikunnassa tapahtuu EDUSKUNNAN SuomiMiehet ja SuomiNeidot testattiin K Eduskunnan liikunta- ja virkistyspäivää vietettiin Eläintarhan kentällä Helsingissä. Eduskunnan päiväjärjestykseen merkittynä liikuntapäivänä eduskuntalaiset muun muassa sauvakävelivät, pelasivat jalkapalloa, puistojumppasivat ja kokeilivat lypsyjakkaran heittoa. Halukkaat pääsivät testaamaan kuntoaan myös UKK-kävelytestillä ja Cooperin testillä. KKI-ohjelma toi tapahtumaan yhdessä kansanterveysjärjestöjen kanssa SuomiMies seikkailee -rekkakiertueelta tutun testipaketin. Eduskunnan SuomiMiehet ja SuomiNeidot pääsivät mittaamaan Polar-kuntotestillä kestävyyskuntoaan, puristusvoimamittarilla ylävartalon lihasvoimaansa sekä InBodylla kehonkoostumustaan. Kansaterveysjärjestöt mittasivat kolesterolia, verenpainetta, verensokeria ja keuhkojen kuntoa. Koko testikierroksen jälkeen LIKESin ja KKI-ohjelman asiantuntijat antoivat osallistujille henkilökohtaista palautetta ja vinkkejä elämätapa- ja liikuntatottumuksiin. Pertti veltto virtanen (oik.) sai palautetta testituloksistaan likesin testauspäällikkö jarmo heiskaselta. hyvässä kunnossa ollaan, kertoi tyytyväinen virtanen. Tranemon suomi-seurasta erkki Pöyhönen (vas.), jouko Riikonen, Pentti Parkkinen, Pentti vuorimäki, Ruotsinsuomalaisen liikunta- ja urheiluliiton, Rslu:n, edustaja Teuvo nevala sekä ryhmän vetäjä juhani karvonen. suomimies seikkailee -kampanja kiinnostaa RuoTsissa K Tranemon Suomi-Seura Ruotsista piipahti Suomi- Mies-koulutusristeilyllä Helsinkiin aurinkoisena syyspäivänä. Tranemon Suomi-Seurassa toimii SuomiMies seikkailee -ryhmä. Ohjelmassa on viikoittain kävelyä, mutta ehdotusten mukaan miehet suuntaavat kokeilemaan eri lajeja, kuten kalastusta ja ampumista. Helsin- gissä ruotsinsuomalaiset SuomiMiehet tutustuivat Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies -kampanjaa, josta ideoita kehitellään Ruotsiin soveltuviksi. Tavoitteena on saada ruotsinsuomalaiset miehet liikkeelle. 1

32 Motion är hälsa -dagen, lek tillsammans med familjen K Motion är hälsa -dagen firas år 2009 på Morsdagen den 9.5. Dagen ingår i Världshälsoorganisationen WHO:s internationella kampanj vars målsättning är främjandet av fysisk aktivitet som en del av hälsosamma livsvanor. Meningen är att så många organisationer, föreningar och samfund som möjligt ska arrangera lokala motionsaktiviteter under Motion är hälsa -dagen. Morsdagen till ära rör vi på oss under temat Rörelse här och nu ut på gården med familjerna. I form för livet -programmet kläcker ide er till motionsevenemang för hela familjen på olika håll i Finland tillsammans med TELI- rådet för familjemotion. (TELI= Terveyttä Edistävä Liikunta = Hälsofrämjande Fysisk Aktivitet) Tilläggsinformation NATUREN I LAPPLAND inspirerar ortsborna i Pelkosenniemi att röra på sig K Projektet Kondisen upp i Pelkonsenniemi! har inspirerat stora skaror att åka till Lappland för att slappna av och röra på sig. Projektets målsättning är att i motionens tecken locka med bybor, som inte alls rör på sig eller rör på sig för lite. Den huvudsakliga målgruppen är över 40-åringar, vilket är mycket naturligt i en kommun där över 40-åringarna är kraftigt representarade i åldersstrukturen. Kondisen upp i Pelkosenniemi -projektet baserar sig på en motionsmodell från Lappland, där tanken är att inspirera kommuninvånarna att röra på sig i naturen. Pelkosenniemi, i mitten av Lappland, 137 kilometer nordost om Rovaniemi, i armhålan av Pyhätunturi, erbjuder en fantastisk natur med många olika möjligheter till rekreation. Kommunen erbjuder otaliga färdvägar för utflykter och cykelturer samt utfärder på sjöar. Snöskovandring i månskenet, skidutfärd, dans i joggingdräkt och flera stavgångskurser arrangerades under vintern och sommaren i samband med Pelkonsenniemi-projektet. Tilläggsinformation Reeta hyttinen, sekreterare, byförenigen i Pelkosenniemi rf, tfn , jutta Pasma, ledare för motionsgrupperna, tfn ,

33 Glädje och kraft ur rörelse i cancerpatientens liv K Rehabiliterande fysisk aktivitet Ett nöje att delta -projektet i Norra-Karelen, har från början av det gågna året inspirerat kvinnor och män, som insjuknat i cancer, att deltaga i motion. Norra- Karelens Cancerförening administrerar projektet i samarbete med lokalavdelningarna i Outokumpu, Nurmes, Joensuu, Ilomantsi och Kitee. Verksamhetsmodellen i Norra-Karelen bygger på tanken att mänskor i liknande livssituation har lättare att prova på någon hobby eller något nytt när de gör det tillsammans. Det jämlika stöd man får i en grupp uppmuntrar människor och en bekant grupp skapar en känsla av trygghet. Den låga tröskeln har varit en betydande faktor för deltagandet i cancerföreningens motionsgrupper. Fysisk aktivitet är av stor betydelse både i förebyggandet av cancer samt i rehabiliteringen. Den goda konditionen man får av fysisk aktivitet hjälper patienten att klara av de bieffekter den tunga cancervården medför. Fysisk aktivitet hjälper en att bemästra vikten och ger psyksiskt välbefinnande. Tilläggsinformation Katriina Päivinen, verkasmhetsledare, Cancerföreningen i Norra-Karelen rf, tfn , pohjois-karjalansyopayhdistys.fi Hälsomotionsenhetens verksamhetstanke I södra Savolax spanar man efter ett funktionsdugligt hälsomotionskoncept K Rörelse skapar liv! -projektet provar tre olika modeller för att komma underfund med det mest funtionsdugliga sättet för hälsomotionrådgivning. Grundtanken är att utnyttja redan befintlig offentlig och privat service, inte att skapa konkurrerande verksamhet. Försöksenheter grundas i St. Michel, Pieksämäki och Nyslott. Målsättningen är att skapa en verksamhetsmodell för den förebyggande hälsovården i södrasavolaxisk anda. Modellen skall gå att kopiera i andra landskap och t.o.m i Europeiska Unionens medlemsländer. På tre olika orter skapar vi en häl- somotionsenhet i samband med olika verksamhetsenheter. I hälsomotionsenheten ges hälsomotionsrådgivning samt fysioterapiservice, berättar projektledare Teemu Ripatti från Södra Savos Idrott. Utöver hälsomotionsenheterna arrangeras i samband med projektet flera nya lågtröskel-motionsgrupper samt olika evenemang som främjar hälsa och uppmuntrar till fysisk aktivitet, fortsätter Ripatti. Tillägginformation Teemu Ripatti, projektledare, Södra Savos Idrott rf, tfn , 33

34 Merrell tarjoaa yli 25 vuoden ammattitaidolla laadukkaita entistä paremmin ulkoliikuntaan sopivia kenkiä. Vuosien kehityksessä kengät ovat keventyneet, niistä on tullut kestävämpiä, muodikkaampia ja istuvampia. Juoksijoille ja lenkkeilijöille kengät ovat enemmän kuin kengät ne ovat avain hyvään suoritukseen. Kyse ei ole vain lenkistä, vaan entistä paremmasta lenkistä! Merrellin lähtökohtana on kehittää kenkiä liikkumisen edellytysten ehdoilla. ST Cadence taan. Outlast - sukka pitää jalan lämpimällä säällä viileänä ja päinvastoin. Kevyesti tuettu kenkä CP Paragon soveltuu hyvin sauvakävelyyn ja lenkkeilyyn, sillä kengän pohja on kevyesti tuettu sekä kanta- ja päkiävaimennettu. CP Paragon Pronaatiokenkien kategoriassa on kaksi mallia juoksijoille, jotka tarvitsevat tukevan, jalan asentoa korjaavan kengän. Mallit ovat kanta- ja päkiävaimennettuja, kiertojäykkiä, kevyitä ja pohjaltaan hyvin rullaavia. Vaikka juoksijalla ei olisikaan pronaatiota, ei pro- naatiokengän käytöstä ole mitään haittaa. Kuvassa CT Stamina. CT Stamina Viimeiseen kategoriaan kuuluu keva CT Marquis, joka sopii selkeästi tuylipronatoivalle eli sisäänpäin kääntyvälle jalalle. Marquis on kanta- ja päkiä- CT Marquis Erilaisia kenkiä erilaisille jaloille Merrellin juoksu- ja lenkkeilykengät voidaan jakaa neljään eri kategoriaan: normaali kenkä, kevyesti tuettu kenkä, pronaatiokenkä sekä ylipronaatiokenkä. Normaalien kenkien kategoriasta löytyy kaksi hyvää vaihtoehtoa lenkkeilijöille ja juoksijoille, jotka eivät tarvitse tukea, mutta haluavat hyvin vaimennutun kengän. Kengät ovat kanta- ja päkiävaimennettuja. Esimerkiksi ST Cadence on DWR-käsitelty kosteutta vasvaimennettu, kiertojäykkä, kevyt ja rullaava juoksukenkä. Kenkä ominaisuuksien, ei hinnan perusteella Tämänpäivän erilaiset juoksu- ja lenkkeilytarkoitukseen soveltuvat kengät ovat hyvin teknisiä ratkaisuja. Oikean kengän valintaan tarvitaan myyjältä tietämystä jalan rakenteesta ja toiminnasta sekä kenkien erilaisista ominaisuuksista. Hyvä kenkä on hintansa väärtti. Kengät tulee valita tarvittavien ominaisuuksien, ei niinkään hinnan perusteella. Usein kuitenkin hinta on yhteydessä kenkien hyviin ominaisuuksiin, kuten kiertojäykkyyteen, pronaatiotukeen ja iskunvaimennukseen mitä enemmän ominaisuuksia, sitä arvokkaampi kenkä. Teksti sami PiiPaRinen, merrell Finland kuvat merrell Finland Hyvät kengät avain parempaan lenkkiin 4

35 liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto viidellätoista liikunnan aluejärjestöllä, slu-alueella, on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. slu-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. kki-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. etelä-karjalan liikunta ja urheilu ry mikko ikävalko, Puh , fax. (05) kotipolku, 5510 imatra etelä-savon liikunta ry liisa haikonen, Puh , fax. (015) Ristiinantie 1, mikkeli etelä-suomen liikunta ja urheilu ry Tarja vartiainen, Puh , fax. (09) olympiastadion, eteläkaarre, 0050 helsinki hämeen liikunta ja urheilu ry harri appelroth, Puh , fax sarvijaakonkatu, 540 Tampere kainuun liikunta ry liisa Paavola, Puh. (08) 6 59, fax. (08) 6 81 Teemu Takalo, Puh. (08) kauppakatu 1, kajaani keski-pohjanmaan liikunta ry satu heinoja, Puh. (06) 8 15, fax. (06) mannerheiminaukio 7, kokkola keski-suomen liikunta ry anne soini, Puh. (014) 9 114, fax. (014) Rautpohjankatu 10, jyväskylä kymenlaakson liikunta ry kirsi vanhalakka, Puh , fax. (05) ilmarinkuja, kouvola lapin liikunta ry Puh. (016) keltakangas 1, 9600 Rovaniemi lounais-suomen liikunta ja urheilu ry, Turun toimisto jukka läärä, Puh. (0) , fax. (0) Yliopistonkatu 1, 0100 Turku lounais-suomen liikunta ja urheilu ry, Porin toimisto janne hopeakangas, Puh , fax. (0) liisankatu 11, Pl 4, 811 Pori Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry antero kangas, Puh. (06) 40 05, fax. (06) keskuskatu 6,. krs., seinäjoki Pohjois-karjalan liikunta ry sami leinonen, Puh. (01) , , fax. (01) Rantakatu 5, joensuu Pohjois-Pohjanmaan liikunta ry matti länden, Puh , fax. (08) sammonkatu 6, oulu Pohjois-savon liikunta ry Päivi hamunen, Puh. (017) , fax. (017) haapaniemenkatu 10 a, kuopio Päijät-hämeen liikunta ja urheilu ry mai-brit salo, Puh. (0) , fax. (0) urheilukeskus, lahti 5

36 [ virikkeitä vertaisohjaajille ] suunnittelu kaisa koivuniemi, miia malvela, kaisa saarentola ja katri väisänen, kki-ohjelma elina karvinen, ikäinstituutti anne kettula suvi-tuuli PoRkka ja liisa saaristo, suomen mielenterveysseura sarianna sipilä, jyväskylän yliopisto kuvat studio juha sorri, jyväskylä KKI-kunto-opas 60+ KKI-kunto-opas 60+ on nyt täysin uusittu! opas antaa vinkkejä jokapäiväiseen fyysisen kunnon hoitamiseen ja kehittämiseen sekä ikääntymisen mukanaan tuomien muutosten ennaltaehkäisyyn. opas sisältää 4 senioreille sopivaa viikkoohjelmaa. se soveltuu itsenäisen harjoittelun välineeksi sekä ikääntyneiden kanssa työskentelevän henkilökunnan työvälineeksi. opas on a4-kokoinen, 0-sivuinen nelivärinen seinäkalenteri. opas on tilattavissa toimituskulujen hinnalla osoitteesta kki-kunto-opas 60+ on saatavilla myös pdf-tiedostona osoitteesta => materiaalit Kuntopiiri kuntopiiri on tehokasta kiertoharjoittelua, jossa siirrytään liikkeestä toiseen. Tehosta harjoittelua lisäämällä kuntopiirin kierroksia viikoittain. sopiva toistomäärä jokaiselle liikkeelle on 10 toisto/liike. Polvet koukistuvat varpaiden suuntaan. Haarakyykky seiso leveässä haara-asennossa, jalkaterät ulospäin. suorita pumppaavia ylös ja alas liikkeitä polvista koukistaen. säilytä hyvä ryhti. 6

37 Polvennosto kyynärkosketuksella seiso kapeassa haara-asennossa. nosta polvi ylös ja kosketa sitä vastakkaisella kyynärpäällä. Tee sama toisin päin. Kyykky seiso jalat yhdessä. Tee rytmikkäitä ja syviä polven koukistuksia ja ojennuksia. säilytä hyvä ryhti. Kulmasoutu Tee kädellä sahausliikettä. nosta käsi kyynärpää edellä, vie puntti lähelle kainaloa. Pidä käsi lähellä vartaloa. käsipunttina voit käyttää esim. 1 kg:n riisipussia, mehupurkkia tai painoja. 60+ Jalan kosketus vartalon takana seiso kapeassa haara-asennossa. nosta oikea nilkka yhteen vasemman käden kanssa vartalon takana. vaihda vuorotellen vastakkaiset kädet ja jalat yhteen. Venyttelyliike Reisien takaosa istu tuolilla. nosta toinen jalka edessäsi olevalle tuolille polvi suorana. Taivuta hieman ylävartaloa selkä suorana eteenpäin. Rentouta ja toista venytys muutaman kerran molemmilla jaloilla. 7

38 KKI-materiaalit Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet 2. IFFL-broschyr med allmän information - innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd 3. KKI-kuntokortti - yhden vuoden seurantakortti 4. Juliste - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - SuomiMies seikkailee, 43 x 63 cm 5. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 6. Kunto-opas sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 7. Tartu tilaisuuteen -opas - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 8. Ta chancen! -handbok för trivselvikt - innehåller ett 32-veckors motionsprogram för att öka vardagsmotionen samt råd för stretching och höjning av muskelkondition - hjäp till hälsosamma kostvanor 9. SuomiMiehen kunto-opas - varta vasten miehille suunnattu kunto-opas - 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista 10. Konditionshandbok för finska män - ett konditionsprogram uttryckligen för män - ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer 11. Suunnista voimavarojesi lähteille -esite - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää - kahdeksan sivua 12. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista - kirja esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua, kuvitettu 13. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta Suunnista voimavarojesi lähteille -esite Katso Maksuton KKI-materiaali, numero 11. Toimintakykyä vedestä Katso Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 21. SuomiMiehen kunto-opas Katso Maksuton KKI-materiaali, numero 9. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa Katso Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 18. Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 14. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 41 sivua, kuvitettu 15. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua, kuvitettu 75+ senioreiden tuolijumppa ja Seniorijumppa istuen ja seisten -DVD Katso Videot, DVD:t ja CD:t, numero

39 KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. 16. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua, kuvitettu 17. Liikunta sopii kaikille soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua, kuvitettu 18. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua, kuvitettu 19. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 20. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua 21. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia - 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista - 24 sivua Muut julkaisut 22. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua, kuvitettu Konditionshandboken för finska män är en nio månader lång service-bok för den finska mannen. Genom att följa den blir påbörjandet av den regelbundna konditionsträningen tryggt, lätt och uppmuntrande. Sakkunniga inom hälsomotion och idrott har utarbetat programmet, som höjer konditionen genom promenader eller simning. Handboken innehåller också råd för konditionssalsträning samt stretching. Handboken presenterar dessutom olika motionsformer, som man kan prova på samt idka jämsides med promenad- eller simträningen. Själva handboken är avgiftsfri, beställaren betalar endast expeditionskostnaderna. Videot, DVD:t ja CD:t 23. Ympäristö liikuttaa -sarja DVD 15 - vuosina 2003, 2004 ja 2005 TV2:n Kotimaan viikossa esitetyt Ympäristö liikuttaa -sarjan jaksot 24. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi 25. Kilot pois! -DVD 19,90 - Maarit ja Jukka Piiraisen elämäntapamuutos, TV-dokumentti - tietoa painonhallinnasta, liikunnasta ja ravinnosta Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 minuuttia, voimisteluosuus 19 min. - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 minuuttia, voimisteluosuus 27 minuuttia - fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus ovat avanneet verkkosivuilleen yhteisen tilauspalvelun. Palvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu löytyy osoitteesta Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen. 39

40 KKI-toimisto LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä faksi (014) KKI-johtoryhmä Puheenjohtaja Timo Haukilahti, opetusministeriö Jäsenet Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Tommi Vasankari, UKK-instituutti Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Tita Ström, Suomen Reumaliitto ry Antti Uutela, Kansanterveyslaitos Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Ilkka Vuori, asiantuntija ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen puhelin (014) matkapuhelin ohjelmakoordinaattori Miia Malvela matkapuhelin hankevalmistelija hanketuet Elina Holm puhelin (014) matkapuhelin kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, Helsinki matkapuhelin tapahtumakoordinaattori Kaisa Koivuniemi puhelin (014) matkapuhelin kenttäpäällikkö Kaisa Saarentola Samuli Rantasentie 6, Keuruu matkapuhelin tapahtumakoordinaattori Niina Valkama ( alkaen) KKI-ohjelma internetissä: tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen matkapuhelin materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanen maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen puhelin (014) Kipinät-lehden 2/2008 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 44,84 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projektin esittely, kevät 2014 Metropolia, Bulevardi 31, 24.1.2014 Vastuuopettaja: Mirka

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi JULKILAUSUMA Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi Peruspalveluministeri Paula Risikolle Ulkoilu on myös ikäihmisen oikeus Iäkkäiden ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Kannustaa. Kehittää. Kouluttaa

Kannustaa. Kehittää. Kouluttaa Kannustaa Kehittää Kouluttaa Perustettu 3.12.1994 Maakunnallinen liikunnan ja urheilun kehittämis, yhteistyö ja palvelujärjestö. Jäseninä ovat Kainuun kunnat, valtaosa urheiluseuroista monia maakunnalliset

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot