Tietoja valtion tietohallinnosta

Transkriptio

1 Tietoja valtion tietohallinnosta a/2012 ICT-toiminta

2

3 Tietoja valtion tietohallinnosta 2011 Valtiovarainministeriön julkaisuja 31a/2012 ICT-toiminta

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2012

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, syyskuu 2012 Tekijät Julkisen hallinnon ICT-toiminto Julkaisun nimi Tietoja valtion tietohallinnosta 2011 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisun kieliversiot: englanti: Finnish Government ICT Review 2011 ( 31b /2012) Asiasanat Tietohallinto, tieto- ja viestintätekniikka, tietoturvallisuus, sähköiset palvelut, johtaminen Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 31a/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2012 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 86 Kieli Suomi Tiivistelmä Valtion virastojen ja laitosten tietohallinnon menot olivat vuonna 2011 yhteensä 892 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 vertailukelpoiset menot olivat 891 miljoonaa euroa, joten menot kasvoivat 0,4 prosenttia (2009: +11,9 %). Tietohallintomenojen osuus suhteutettuna virastojen ja laitosten kaikkiin toimintamenoihin oli viime vuonna keskimäärin 13 prosenttia samoin kuin vuonna Valtion 50,4 miljardin budjetista tietohallintomenojen osuus oli 1,77 prosenttia vuonna 2011 (2010:1,79 %). Tietohallintomenojen kuluerissä vähennystä oli palkoissa ja palkkioissa, valmisohjelmistohankinnoissa sekä ulkoisissa palveluissa. Lisäystä oli laiteostoissa, jossa menot kasvoivat 12 prosenttia. Päätoimisen tietohallintohenkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2011 lopussa henkeä (2010: henkeä). Nettolisäys oli 21 henkeä. Tietoturvallisuuden tilaa valtion ICT-toiminnassa voidaan kokonaisuutena pitää hyvänä. Tietoturvahyökkäyksiä ja haittaohjelmia koskevat havainnot ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta ja aiheuttaneet enemmän toimenpiteitä, mutta merkittäviä järjestelmien käyttökatkoja ei ole esiintynyt. Valtion sähköisten palvelujen kokonaislukumäärä on kasvanut edellisestä vuodesta ollen nyt yli 350. Virastojen ja laitosten kaikkien asiointitapahtumien määräksi arvioitiin 710 miljoonaa tapahtumaa. Eniten asiointitapahtumia raportoivat Maanmittauslaitos, Ilmatieteenlaitos, Verohallinto, Väestörekisterikeskus, Hätäkeskuslaitos, Tullilaitos, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto, Museovirasto ja Maistraatit. Sähköisen asioinnin osuus on useissa virastoissa jo merkittävästi yleisempää kuin asiointi perinteisesti. Esimerkiksi Verohallinnon asioinnista 87 prosenttia hoidetaan sähköisesti.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, september 2012 Författare Den offentliga förvaltningens ICT-funktion Publikationens titel Tietoja valtion tietohallinnosta 2011 Publikationens andra versioner Publikationens språkversioner: finska: Tietoja valtion tietohallinnosta 2011 (31a/2012) engelska: Finnish Government ICT Review 2011 ( 31b /2012) Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 31a/2012 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2012 ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 86 Språk Finska Sammandrag De statliga ämbetsverkens och inrättningarnas informationsförvaltningsuppgifter uppgick år 2011 till sammanlagt 892 miljoner euro års jämförbara utgifter var 891 miljoner euro, utgifterna ökade alltså med 0,4 procent (2009: +11,9 %). Informationsförvaltningsutgifternas andel av ämbetsverkens och inrättningarnas sammanlagda omkostnader uppgick i fjol, liksom även 2010, i genomsnitt till 13 procent. Inom statsbudgeten som är 50,4 miljarder euro gjorde informationsförvaltningsutgifterna år 2011 anspråk på 1,77 procent (2010: 1,79 %). Informationsförvaltningsutgifterna minskade inom lönerna och belöningarna, upphandlingen av färdigprogramvaror samt de externa tjänsterna. Ökning skedde inom upphandlingen av anordningar, där utgifterna ökade med 12 procent. I slutet av 2011 fanns det anställda med informationsförvaltning som huvudsyssla (2010: personer). Nettoökningen var 21 personer. Informationssäkerhetsläget är som helhet gott inom statens ICT-verksamhet. Antalet observerade datasäkerhetsattacker och skadeprogram har ökat från året innan, och de har föranlett flera åtgärder, men inga betydande systemavbrott har inträffat. Det sammanlagda antalet av statens digitala tjänster har ökat från året innan, och är nu 350. Antalet uträttade ärenden uppskattades uppgå till 710 miljoner stycken. Uträttandet av ärenden har varit livligast hos Lantmäteriverket, Meteorologiska institutet, Skatteförvaltningen, Befolkningsregistercentralen, Larmcentralen, Tullverket, arbets- och näringsministeriet, Trafikverket, Museiverket och magistraterna. Den digitala ärendehanteringen är redan avsevärt vanligare vid flera ämbetsverk än de traditionella kundbesöken. T.ex. inom skatteförvaltningen sköts hela 87 procent av ärendena digitalt.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, September 2012 Author(s) Public Sector ICT Title of publication Tietoja valtion tietohallinnosta 2011 Parts of publication/ other versions released The publication s language versions: English: Finnish Government ICT Review 2011 (31b/2012) Publication series and number Ministry of Finance publications 31a/2012 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2012 ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 86 Language Finnish Abstract Overall ICT expenditure in government agencies and bodies totalled EUR 892 million in The equivalent figure for 2010 was EUR 891 million, meaning that expenditure grew by about 0.4% (2009: +11,9 %). As a proportion of all operating expenses of government agencies and bodies, ICT expenditure accounted for an average of 13% of all expenses last year, as it did in In 2011, ICT expenditure accounted for 1.77% of the whole Budget of EUR 50.4 billion (1.79% in 2010). Of the ICT cost items, there was a reduction in wages and other remuneration, off-the-shelf software acquisitions and external services. There was an increase in hardware procurement, which was up by 12%. There were altogether 3,361 full-time employees in government ICT at the end of 2011 (3,340 employees in 2010). This means a net increase of 21 employees. The state of ICT security can be deemed good on the whole. More information security attacks and malicious programmes were detected relative to the previous year, and they required more action, but there were no significant availability problems in the systems. The total number of eservices in government increased from the previous year, totalling over 350. It is estimated that there were around 710 million electronic transactions in government agencies and bodies. The largest numbers of transactions were recorded in the National Land Survey, the Meteorological Institute, the Tax Administration, the Population Centre, the Emergency Response Centre Administration, the Customs Administration, the Ministry of Employment and the Economy, the Transport Agency, the National Board of Antiquities and the local register offices. In some agencies, electronic transactions are nowadays much more common than traditional customer transactions; for instance 87% of transactions in the Tax Administration is handled electronically.

8

9 Sisältö Johdanto Yhteenveto tuloksista...13 Tietohallintomenot...13 Tietohallintohenkilöstö...14 Tietotekniikkavarustus...14 Strategiat ja kehittämishankkeet...15 Tietoturva ja tietosuoja...15 Sähköiset palvelut Valtion tietohallinnon tila Tietohallinnon menot Menot hallinnonaloittain Tietohallinnon menot menolajeittain Ulkoisten palvelujen ostojen kohdentuminen Ostot valtionhallinnon omilta palvelukeskuksilta IT-investoinnit Tietohallintohenkilöstö Henkilöstön työpanos hallinnonaloittain Henkilöstön jakautuminen eri tehtäviin Etäkäyttöpolitiikka ja etätyön käyttö Johdon rooli Tietotekniikkavarustus Työasemat Palvelimet ja konesalit Älypuhelimien käyttö...36

10 2.4 Sähköiset palvelut Sähköisten palvelujen kehittämishankkeet Tietoturvallisuus ja sen kehittäminen Pilvipalvelujen käyttö Tietohallinnon ohjaaminen Tietohallintostrategiat Tietohallinnon kehittämishankkeet IT-hankkeiden hallinta Kokonaisarkkitehtuurin käyttö Johtopäätöksiä Resurssit ja tuottavuus IT osana toiminnan kehittämistä Tietoturvallisuuden kehittyminen Sähköiset palvelut...55 Liitteet...57 Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Tietohallinnon menojen suhteelliset osuudet hallinnonaloittain vuosina Tietotekniikkatoiminnan menot hallinnonaloittain ja menolajeittain vuonna Palveluiden ostot ulkoisilta toimittajilta hallinnonaloittain vuosinna Tietohallintohenkilöstön lukumäärä hallinnonaloittain vuosina 2010 ja Taulukko 5. Tietohallintohenkilöstön käyttö eri tehtävissä vuonna Taulukko 6. Henkilökohtaisten työasemien hankinnat vuonna Taulukko 7. Lähiverkon palvelimet Taulukko 8. Älypuhelimien ominaisuudet hallinnonaloittain vuonna Taulukko 9. Suunnitteilla olevat kehittämishankkeet vuosille hallinnonaloittain...63 Taulukko 10. Valtionhallinnon sähköiset asiointipalvelut kansalaisille ja yrityksille

11 11 Johdanto Tämä julkaisu sisältää yhteenvetotietoja valtion tietohallinnosta vuodelta Julkaisussa on tietoja valtion tietohallinnon menoista, henkilöstöresursseista, tietoteknisestä infrastruktuurista, tietosuojasta ja tietoturvasta, sähköisistä palveluista, tietohallintostrategioista ja kehittämishankkeista. Meno- ja henkilöstötiedot ovat tilikaudelta ja muut tiedot vastaavat vuoden vaihteen tilannetta. Tiedot perustuvat valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminnon (JulkICT-toiminto) toukokuussa valtion virastoille ja laitoksille tekemään sähköiseen kyselyyn. Kysely lähetettiin 79 kohdeorganisaatiolle. Kyselyyn vastasivat kaikki kyselyn saaneet. Kyselyn ulkopuolelle jäivät eduskunta ja sen valvonnassa tai yhteydessä toimivat virastot (mm. Kansaneläkelaitos ja Valtiontalouden tarkastusvirasto), Suomen Pankki ja sen alaiset yksiköt, Tasavallan presidentin kanslia sekä valtion liikelaitokset. Niin ikään valtion ylläpitämiä yleissivistäviä kouluja, valtion koulukoteja ja valtion mielisairaaloita ei sisällytetty kyselyyn. Raportissa on esitetty keskeiset tulokset ja havainnot hallinnonaloittain sekä koko hallinnosta yhteensä. Kyselyä muutettiin hieman edelliseen kyselyyn verrattuna poistamalla tai muokkaamalla vanhoja kysymyksiä sekä lisäämällä muutama uusi kysymys. Tietojen vertailtavuus edellisiin vuosiin on kuitenkin pyritty säilyttämään. Raportissa esitettävät tiedot perustuvat kyselyyn vastanneiden virastojen ja laitosten ilmoittamiin tietoihin. Näihin sisältyneitä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia on pyritty korjaamaan mahdollisuuksien mukaan vastaajien kanssa neuvotellen. Erityisesti menojen luokitteluun ja henkilöstömääriin liittyviä tietoja on täsmennetty. Menotietoja koskevan virhemarginaalin arvioidaan olevan noin neljä prosenttia. Raportin on laatinut ja kyselyaineiston analysoinut Pivotal Consulting Oy. Kyselyn analyyseja ja johtopäätöksiä on muokattu ja viimeistelty yhteistyössä tutkimuksen tilaajan kanssa.

12 12

13 13 1 Yhteenveto tuloksista Tietohallintomenot Valtion virastojen ja laitosten tietohallinnon menot olivat vuonna 2011 yhteensä noin 892 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 vertailukelpoiset menot olivat noin 891 miljoonaa euroa, joten menot kasvoivat noin 0,4 prosenttia (2009: +11,9 %). Vuoden 2010 kyselyssä ilmoitettua kokonaismeno (907,6 Me) on korjattu ottaen huomioon myöhemmin havaitut raportointivirheet. Vastausten virhemarginaaliksi arvioidaan neljä prosenttia ja se huomioiden kokonaismenoissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Tietohallintomenojen kuluerissä vähennystä oli palkoissa ja palkkioissa, valmisohjelmistohankinnoissa sekä ulkoisissa palveluissa. Lisäystä oli laiteostoissa, jossa menot kasvoivat 12 prosenttia. Henkilöstökulujen väheneminen johtuu pääosin Puolustusvoimien kirjaamista vähennyksistä. Laiteostoja lisäsivät ensisijaisesti Hallinnon tietotekniikkakeskus ja Puolustusvoimat. Tietohallintomenojen osuus suhteutettuna virastojen ja laitosten kaikkiin toimintamenoihin oli vuonna 2011 keskimäärin 13 prosenttia samoin kuin vuonna Valtion 50,4 miljardin budjetista tietohallintomenojen osuus oli 1,77 prosenttia vuonna 2011 (2010:1,79 %). Euromääräisesti menot ovat kasvaneet eniten sisäasianministeriön (+7,6 Me), työ- ja elinkeinoministeriön (+6,4 Me) sekä ulkoasianministeriön (+4.0 Me) hallinnonaloilla. Eniten vähennystä on valtiovarainministeriön (-9,1 Me) ja puolustusministeriön (-11,4 Me) hallinnonaloilla. IT-palvelujen ulkoiset hankinnat vähenivät ensimmäistä kertaa luvulla ja olivat 518,5 miljoonaa euroa (2010: 523,9 Me). Ulkoisten hankintojen osuus tietohallinnon kokonaismenoista oli 58,1 prosenttia. Palveluostoissa on tapahtunut siirtymää omille palvelukeskuksille. Virastojen ja laitosten ilmoittamat hankinnat hallinnonalojen omilta IT-palvelukeskuksilta olivat 64,2 miljoonaa euroa ja Valtion IT-palvelukeskukselta 16,2 miljoonaa euroa eli yhteensä 80,4 miljoonaa euroa, mikä on 16 prosenttia ulkoisista palveluhankinnoista. Ulkoisissa palveluhankinnoissa tiedonsiirtopalvelujen menot supistuivat viidenneksen 41 miljoonaan euroon ja konsultointipalvelujen ostot yli 40 prosenttia 18 miljoonaan euroon. Suurin lisäys oli käyttöpalvelumenoissa, jotka kasvoivat viidenneksen 109 miljoonaan euroon. Organisaatioiden ilmoittamat IT-investoinnit olivat vuonna 2011 yhteensä runsaat 169 miljoonaa euroa (2010: 177 Me). Investoinnit vähenivät viisi prosenttia.

14 14 Tietohallintohenkilöstö Päätoimisen tietohallintohenkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2011 lopussa henkeä (2010: henkeä). Nettolisäys oli 21 henkeä. Muun kuin päätoimisen tietohallintohenkilöstön työpanokseksi arvioitiin 717 henkilötyövuotta (2010: 656 henkilötyövuotta), joten tietohallinnon kokonaistyöpanokseksi arvioitiin henkilötyövuotta (2010: 3996 henkilötyövuotta). Päätoimisen tietohallintohenkilöstön määrä lisääntyi 16 organisaatiossa (2010: 37 kpl). Tietohallintohenkilöstön vähenemisestä (siirtynyt toisiin tehtäviin tai eläkkeelle) raportoi 21 organisaatiota (2010: 39 kpl). Kasvu selittyy valtaosin Haltikin raportoimasta 21 henkilön nettolisäyksestä. Puolustusvoimien raportoima vähennys oli 23 henkeä. Puolustusvoimissa työskentelee 925 kokoaikaista IT-henkilöä, osuus valtion IT-henkilöstöstä on 28 prosenttia. Muita suuria yksiköitä ovat: Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltik (376 henkilöä), Verohallinto (265 henkilöä), Maanmittauslaitos (135 henkilöä), Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike (115 henkilöä), Tilastokeskus (99 henkilöä), Valtion IT-palvelukeskus (93 henkilöä) ja Tullilaitos (88 henkilöä). Tietohallinnon työpanoksen osalta perustietotekniikkapalvelujen kehittämisen ja ylläpidon työmäärä on kasvanut seitsemän prosenttia ja ydintoimintojen tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämisen ja ylläpidon työmäärä 10 prosenttia. Vastaavasti tukitoimintojen tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon käytetty työpanos on vähentynyt 29 prosenttia vuodesta Valtionhallinnossa etätyötä tekevien määrä kasvoi kolmanneksella ja yhteensä etätyötä tekee osa- tai kokoaikaisesti 4573 (2010: henkilöä). Etätyöntekijöiden osuus koko henkilöstöstä on noin viisi prosenttia. Tietotekniikkavarustus Käytössä olevien työasemien lukumäärä oli vuonna 2011 tämän selvityksen mukaan kappaletta (2010: kpl). Vuonna 2011 hankittiin uutta työasemaa (2010: kpl), joista kannettavien osuus oli 52 prosenttia (2010: 42 %). Kannettavien määrä oli ensimmäistä kertaa yli puolet uusista työasemista. Työasemia hankkineista organisaatioista 59 prosenttia hankki enemmän kannettavia kuin pöytäkoneita. Eniten työasemahankintoja tekivät Poliisihallitus (2600 kpl), Puolustusvoimat (2500 kpl) ja ELYkeskukset (2200 kpl). Palvelinten yhteismääräksi ilmoitettiin 7025 kappaletta (2010: 6244 kpl). Kasvu selittyy osin asiakkaiden tulostuspalvelujen siirtymisellä virtuaalipalvelimille sekä Haltikin palveluhankinnoista. Virtuaalipalvelimien määräksi raportoitiin kappaletta (2010: 2466 kpl), joten lisäys on 24 prosenttia. Ulkoisten toimittajien konesaleissa olevien palvelinten määräksi ilmoitettiin 2611 palvelinta. Ulkoisia konesalitoimittajia ilmoitti käyttävänsä 66 prosenttia vastaajista.

15 15 Älypuhelimien määräksi ilmoitettiin yhteensä kpl (2010: kpl). Organisaation sähköpostijärjestelmään pääsy älypuhelimilla oli 73 organisaatiossa (2010: 70 organisaatiota). Strategiat ja kehittämishankkeet Voimassa oleva tietohallintostrategia, IT-strategia tai vastaava kehittämissuunnitelma on käytössä 77 prosentilla organisaatioista (2010: 80 %). Tietohallintostrategia puuttuu 18 organisaatiolta (2010: 15 organisaatiota), näistä kahdeksalla organisaatiolla ei ole mainintaa tietohallinnon suunnittelusta. Osa virastoista ja laitoksista tukeutuu kokonaan tai osittain hallinnonalan tietohallintostrategiaan. Kokonaan ilman omaa strategiaa on 20 organisaatiota. Joka toinen tietohallintostrategia on vahvistettu vuonna 2010 tai sen jälkeen. Strategian päivitys on suunnitteilla 67 organisaatiolla, näistä 56 organisaatiota ilmoittaa päivittävänsä tai käynnistävänsä tietohallintostrategian päivityksen vuosien 2012 ja 2013 aikana. Tietohallinnon kehittämishankkeita on raportoitu yhteensä 423 (2010: 458 hanketta) eli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuonna Eniten hankkeita kohdistuu arkkitehtuurin kehittämiseen (63 hanketta, 2010: 53 hanketta), tietoturvallisuuden kehittämiseen (58 hanketta, 2010: 64 hanketta) sekä virkamiehen tunnistamiseen (49 hanketta, 2010: 48 hanketta). Yhteishankkeiksi ilmoitettiin 175 hanketta (2010: 134 hanketta), runsaat 40 prosenttia. Eniten yhteishankkeita on tietoturvallisuushankkeissa, virkamiehen tunnistamisessa sekä tieto-ja/tai puhelinliikenneverkon hankkeissa. Hankkeet ovat pääsääntöisesti ministeriöiden omia ja aluehallinnon yhteishankkeita sekä yhteisten IT-palvelujen käyttöönottoon liittyviä. Tietoturva ja tietosuoja Tietoturvallisuusvastaava on nimetty 75 organisaatioon (2010: 73 organisaatiota). Kokopäivätoimisia on 32 ja osapäivätoimisia 43 henkilöä (2010: 30 ja 43 henkilöä). Poikkeusoloihin varautumisessa on vastuuhenkilö nimetty 68 organisaatioon (2010: 65 organisaatiota), joista 19 kokopäivätoimisia ja 49 osapäivätoimisia henkilöitä. Toiminnan ja tietohallinnon riskikartoituksen ja riskien hallintasuunnitelman on laatinut 72 prosenttia organisaatioista (2010: 69 %). Tietoturvallisuuden johtamiseen vahvistetut tietoturvakäytännöt ja periaatteet, eli tietoturvasuunnitelman on laatinut 67 prosenttia organisaatioista (2010: 64 %). Tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelman on laatinut 56 prosenttia vastanneista (2010: 42 %). Havaituista tietoturvallisuusongelmista raportoi 17 organisaatiota (2010: 12 organisaatiota). Havainnot ovat lisääntyneet samalle tasolle kuin vuonna Virustartunnan tai muiden haittaohjelmien vuoksi järjestelmä tai sen osa on ollut poissa käytössä kahdeksalla prosentilla vastaajista (2010:5 %). Erityistoimenpiteitä aiheuttaneita ulkopuolisia tietoturvahyökkäyksiä oli havainnut 15 prosenttia vastaajista (2010: 10 %).

16 16 Valtiovarainministeriön tekemä seuranta osoittaa, että kokonaisuutena valtion tietoturvallisuuden tilanne parani monelta osin vuonna Useimmilla seurannassa käytettävillä mittareilla mitattuna tapahtui huomattavaa paranemista. Osassa valtion organisaatioista tehdään kattavasti erinomaista tietoturvatyötä. Sähköiset palvelut Sähköiset asiointitapahtumat ovat useiden virastojen ja laitosten kohdalla lisääntyneet osin vanhojen palvelujen käytön kasvun ja osin uusien palvelujen käyttöönoton myötä. Kansalaisille suunnatuista palveluista eniten käytettyjä ovat edellisen vuoden tapaan Verohallinnon palvelut (yrityksen vuosi-ilmoitukset, TYVI- ilmoitukset, alv- ja työnantajasuoritusten ilmoitukset, verokortti verkossa ja uusi verotili) - noin 78 miljoonaa tapahtumaa/vuosi, Ilmatieteen laitoksen sääpalvelun sähköisiä asiointitapahtumia on noin 100 miljoonaa, Maanmittauslaitoksen karttapaikkapalveluun kohdistuu 150 miljoonaa karttatai ilmakuvahakua, Tiehallinnon liikenne- ja kelitiedotuspalvelussa on noin 14 miljoonaa tapahtumaa, Patentti- ja rekisterihallituksen YTJ-tietopalvelussa 17,4 miljoonaa tapahtumaa, Liikenneviraston liikenteen tiedotuspalvelu (häiriöt, kelikamerat ja liikenne, tiesää ja keli, keliennuste, tietyöt) kerää 10 miljoonaa hakua, Trafin ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmä sekä ajoneuvojen sähköinen rekisteröinti noin 12 miljoonaa, Väestörekisterikeskuksen rekisterikyselyt ja muuttoilmoitukset noin 15 miljoonaa ja Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelu 2,5 miljoonaa kävijää. Työhallinnon työnhakupalveluihin tehtiin noin 30 miljoonaa käyntiä. Suuria tapahtumamääriä käsittelevillä organisaatioilla sähköisten palveluiden kasvupotentiaali on hidastumassa, koska valtaosa asioinnista tapahtuu jo sähköisesti. Pienemmillä organisaatioilla on edelleen runsaasti sähköisen asioinnin kasvupotentiaalia.

17 17 2 Valtion tietohallinnon tila 2.1 Tietohallinnon menot Kyselyyn vastanneiden valtion virastojen ja laitosten tietohallinnon menot olivat vuonna 2011 yhteensä noin 892 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 vertailukelpoiset menot olivat noin 891 miljoonaa euroa, joten menot kasvoivat noin 0,4 prosenttia (2009:+11,9 %). Vuoden 2010 kyselyssä ilmoitettua kokonaismeno (907,6 Me) on korjattu ottaen huomioon havaitut raportointivirheet (ks. taulukko 1.). Neljän prosentin virhemarginaali huomioiden vuosien 2010 ja 2011 kokonaismenoissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Epätarkkuutta lukujen vertailussa aiheuttaa se, että kyselyn menojaottelun tietoja ei saada suoraan talousarviokirjanpidosta, vaan ne joudutaan laskemaan käsin ja osin arvioimaan. Tietohallintomenojen kuluerissä vähennystä oli palkoissa ja palkkioissa, valmisohjelmistohankinnoissa, palvelujen ostoissa ja muissa menoissa. Sen sijaan laiteostojen menot kasvoivat. Tietohallintomenojen osuus suhteutettuna virastojen ja laitosten kaikkiin toimintamenoihin oli vuonna 2011 keskimäärin 13 prosenttia samoin kuin vuonna Valtion 50,4 miljardin budjetista tietohallintomenojen osuus oli 1,77 prosenttia vuonna 2011 (2010:1,79 %). Tietohallintomenojen osuus toimintamenoista on suurin liikenne- ja viestintäministeriön (19,8 %) ja valtiovarainministeriön hallinnonalalla (25,6 %), jossa on paljon tietovaltaisia organisaatioita (Valtion IT-palvelukeskus 91 %, Valtiokonttori 54 %, Väestörekisterikeskus 53 %, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 28 %, Verohallinto 26 %). Pienin meno-osuus on oikeusministeriön hallinnonalalla 6,7 prosenttia. Suurimman kuluerän muodostavat edellisten vuosien tapaan ulkoisten palvelujen ostot, joiden osuus oli 58,1 prosenttia (2010: 57,3 %) sekä palkat ja palkkiot, joiden osuus kokonaismenoista oli 22,1 prosenttia (2010:23,0 %) Menot hallinnonaloittain Hallinnonaloista suurimmat tietohallintomenot ovat valtiovarainministeriöllä ja puolustusministeriöllä, jotka yhdessä kattavat 50 prosenttia menoista (2010:52 %). Euromääräisesti menot ovat kasvaneet eniten sisäasianministeriön (+7,6 miljoonaa euroa), työ- ja elinkeinoministeriön (+6,4 miljoonaa euroa) sekä ulkoasianministeriön (+4,0 miljoonaa euroa) hallinnonaloilla. Eniten vähennystä on valtiovarainministeriön (-9,1 miljoonaa

18 18 euroa) ja puolustusministeriön (-11,4 miljoonaa euroa) hallinnonaloilla. Vähennyksestä huolimatta näiden tietohallintomenot menot ovat 2000-luvulla kasvaneet euromääräisesti eniten; valtiovarainministeriön 129 miljoonaa ja puolustusministeriön 117 miljoonaa euroa. Taulukko 1. Tietohallinnon menot hallinnonaloittain (miljoonaa euroa) HALLINNONALA Valtioneuvoston kanslia 1,7 2,0 2,0 2,2 1,7 1,7 2,2 3,0 3,5 4,3 Ulkoasiainministeriö 7,9 10,6 11,5 13,6 11,8 14,9 16,4 19,8 20,1 24,1 Oikeusministeriö* 33,2 29,6 27,6 29,7 33,4 33,7 38,7 44,3 46,7 48,4 Sisäasiainministeriö 57,6 66,4 75,2 84,5 88,1 92,8 73,3 84,7 88,2 95,7 Puolustusministeriö 94,4 96,1 115,6 132,2 152,2 163,8 167,8 199,3 223,6 212,2 Valtiovarainministeriö** 99,2 106,8 106,9 109,2 129,6 146,3 182,9 209,4 243,0 233,9 Opetus- ja kulttuuriministeriö*** 94,7 91,0 97,4 106,3 116,9 121,1 122,2 135,1 17,8 20,9 Maa- ja metsätalousministeriö 37,3 40,5 40,4 41,2 37,8 42,7 45,1 49,3 55,1 58,1 Liikenne- ja viestintäministeriö 44,4 57,7 54,6 56,7 53,8 51,5 49,7 50,4 69,6 66,6 Työ- ja elinkeinoministeriö 36,3 36,0 35,2 40,8 47,4 56,6 63,6 78,0 88,8 94,1 Sosiaali- ja terveysministeriö 19,0 20,4 20,3 21,9 24,8 26,7 29,6 25,7 26,5 24,9 Ympäristöministeriö 9,3 8,8 9,3 9,2 10,1 9,8 11,0 12,2 8,9 9,1 YHTEENSÄ 535,0 565,9 595,8 647,5 707,5 761,6 802,5 911,2 891,7 892,3 * Vuoden 2010 oikeusministeriön luku korjattu, vanha luku 43,9, muutos +2,8 (puheliikennekulut) ** Vuoden 2010 VM:n luku korjattu, vanha luku 261,7, muutos -18,7 (Verohallinto/muut menot) ***Opetus- ja kulttuuriministeriön luvut vuodesta 2010 ilman yliopistoja ja korkeakouluja (117,2 Me vuonna 2009) Kuvio 1. Tietohallintomenot hallinnonaloittain (miljoonaa euroa) 1000,0 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Ympäristöministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtiovarainministeriö Puolustusministeriö Sisäasiainministeriö Oikeusministeriö Ulkoasiainministeriö Valtioneuvoston kanslia

19 Puolustusministeriön hallinnonalan tietohallintomenot muodostavat 23,8 prosenttia koko valtionhallinnon tietohallintomenoista. Vuonna 2011 ministeriö käytti tietohallintoon 212,2 miljoonaa euroa (2010: 223,6 Me), josta Puolustusvoimien osuus on 207,2 miljoonaa euroa. Ministeriön kokonaismenoista tietohallinnon osuus on 11,4 prosenttia (2010: 12,6 %). Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin 76 miljoonaa euroa eli saman verran kuin vuonna Valtion IT-palvelukeskukselta ostettiin palveluja noin miljoonalla eurolla. IT-henkilöstön määrän supistumisen johdosta raportoidut palkkausmenot vähenivät 12,4 miljoonaa euroa. Laiteostoihin käytettiin 42 miljoonaa, valmisohjelmistohankintoihin 30 miljoonaa sekä tietojärjestelmien kehittämiseen 38 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tietohallintomenot supistuivat 3,7 prosenttia ja olivat 234 miljoonaa euroa (2010: 243 Me). Menojen osuus ministeriön kokonaismenoista oli 26 prosenttia (2010: 30 %). Osuus valtion tietohallintomenoista on 26,2 prosenttia (2010: 28,6 %). Valtiokonttorin tietohallintomenot supistuivat 29 prosenttia 34,6 miljoonaan euroon (2010: 48,9 Me). Verohallinnon tietohallintomenot olivat 99,5 miljoonaa euroa (2010: 101,3 Me), Valtion IT-palvelukeskuksen 27 miljoonaa euroa (2010: 24,9 Me), Tullilaitoksen 30,0 miljoonaa ja Väestörekisterikeskuksen 11,5 miljoonaa euroa. AVI-virastojen tietohallintomenot yli kaksinkertaistuivat 4,6 miljoonaan euroon (2010: 2,1 Me). Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin 173 miljoonaa euroa (2010: 184 Me). Valtion IT-palvelukeskukselta ostot olivat noin 7 miljoonaa euroa ja muilta hallinnonalan IT-palvelukeskuksilta noin kaksi miljoonaa euroa. Ulkoasianministeriön tietohallintomenot kasvoivat hallinnonaloista suhteellisesti eniten, 19,9 prosenttia ja olivat 24,1 miljoonaa euroa (2010: 20,1 Me) ja suhteellinen osuus kokonaismenoista 12,0 prosenttia (2010: 9,8 %). Palvelujen ostoihin käytettiin 17,1 miljoonaa euroa (2010: 14 Me), josta käyttöpalveluihin menee yli puolet, noin 9,5 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintomenot olivat 20,9 miljoonaa euroa (2010: 17,8 Me). Suhteellinen osuus kokonaismenoista oli 13,1 prosenttia (2010: 10,1 %). Palvelujen ostoihin käytettiin 12,2 miljoonaa euroa. Hallinnonalan suurimmat tietohallintomenot ovat Opetushallituksella (7,2 Me) ja opetus- ja kulttuuriministeriöllä (3,8 Me). Oikeusministeriön tietohallintomenot olivat 48,4 miljoonaa euroa (2010: 46,7 Me) ja suhteellinen osuus kokonaismenoista 6,7 prosenttia (2010: 5,5 %). Osuus valtion tietohallintomenoista on 5,4 prosenttia. Ulkoisiin ostopalveluihin käytettiin 30,1 miljoonaa euroa (2010: 33 Me). Oikeusministeriön tietohallintopalveluista vastaa Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus. Sisäasianministeriön tietohallintomenot kasvoivat 8,9 prosenttia ja olivat 95,8 miljoonaa euroa (2010: 88 Me). Hallinnonalan kokonaismenoista osuus on 8,8 prosenttia (2010: 10 %) ja valtion tietohallintomenoista 10,7 prosenttia. Haltikin tietohallintomenot kasvoivat runsaat 14,5 prosenttia 49,0 miljoonaan euroon (2010: 42,8 Me). Rajavartiolaitoksen tietohallintomenot kasvoivat 19 prosenttia 19,8 miljoonaan euroon, vastaavasti Poliisihallituksen menot supistuivat 22 prosenttia ollen 8,0 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen tietohallintomenot olivat 7,6 ja Maahanmuuttoviraston 6,7 miljoonaa euroa. Palvelujen ostoihin käytettiin hallinnonalalla 47 miljoonaa euroa (2010: 48 Me). 19

20 20 Maa- ja metsätalousministeriön tietohallintomenot olivat 58,1 miljoonaa euroa (2010: 55 Me) ja suhteellinen hallinnonalan osuus kokonaismenoista 15,5 prosenttia (2010: 13,2 %). Ulkoisten palvelujen ostoihin kului 32 miljoonaa euroa (2010: 27 Me). Ostot ministeriön tietopalvelukeskukselta (Tike) olivat runsaat 5 miljoonaa euroa. Maanmittauslaitoksen tietohallintomenot olivat 20,4 miljoonaa, Maaseutuviraston 10,6 ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran 6,9 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön tietohallintomenot olivat 66,6 miljoonaa euroa (2010: 70 Me). Suhteellinen osuus kokonaismenoista on 19,9 prosenttia (2010:21,2 %). Liikenneviraston tietohallintomenot supistuivat lähes puolella 18,5 miljoonaan euroon (2010: 35,1 Me). Menojen supistuminen selittyy sillä, että viraston järjestelmämenot olivat vuonna 2010 poikkeuksellisen suuret, johtuen virastouudistuksen edellyttämästä aiempien kolmen eri viraston ympäristöjen ja järjestelmien yhdistämisestä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietohallintomenot kasvoivat isojen järjestelmähankkeiden vuoksi lähes kaksinkertaisiksi 35,1 miljoonaan euroon (2010: 18,5 Me). Liikenneviraston tietohallintomenot olivat 18,6 miljoonaa, Viestintäviraston 8,6 ja Ilmatieteen laitoksen 4,9 miljoonaa euroa. Palvelujen ostoihin hallinnonalalla käytettiin runsaat 48 miljoonaa euroa (2010: 54 Me). Työ- ja elinkeinoministeriön tietohallinnon menot olivat 94,1 miljoonaa euroa (2010: 88,8 Me). Osuus kokonaismenoista oli 10,6 prosenttia (2010: 10 %). ELY-keskusten tietohallintomenot kasvoivat kolmanneksella 31,5 miljoonaan euroon (2010: 23,6 Me) ja Patenttija rekisterihallituksen viidenneksen 18,0 miljoonaan euroon. VTT:n menot supistuivat 19 prosenttia 18,7 miljoonaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön 23 prosenttia11,0 miljoonaan euroon. Hallinnonalan palvelujen ostot kasvoivat edellisen vuoden 54 miljoonasta 63 miljoonaan euroon. Sosiaali- ja terveysministeriön tietohallintomenot olivat 24,9 miljoonaa euroa (2010: 26,5 Me). Suhteellinen osuus kokonaismenoista oli 10,2 prosenttia (2010: 11 %). Suurimmat tietohallintomenot ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 8,1 miljoonaa sekä Työterveyslaitoksen 5,9 miljoonaa euroa. Valviran menot supistuivat yli puolella 4,8 miljoonasta 2,1 miljoonaan euroon. Palvelujen ostoihin kului 12,2 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön tietohallintomenot olivat 9,1 miljoonaa euroa (2010: 8,9 Me). Suhteellinen osuus kokonaismenoista on 13,1 (2010:11,5 %). Palvelujen ostoihin käytettiin edellisen vuoden tapaan 4,8 miljoonaa euroa Tietohallinnon menot menolajeittain Tietohallinnon menolajit on luokiteltu seuraavasti: palkat ja palkkiot, laiteostot, laitevuokrat ja leasingmaksut, valmisohjelmistot, palvelujen ostot sekä muut menot. Kustannukset ovat lisääntyneet laiteostoissa ja vähentyneet muissa kuluerissä. IT-palvelujen ulkoiset hankinnat vähenivät ensimmäistä kertaa luvulla ja olivat 518,5 miljoonaa euroa (2010: 523,9 Me). Osuus tietohallinnon kokonaismenoista oli 58,1 prosenttia (2010: 58,8 %). Palveluostoissa on tapahtunut siirtymää ulkoisilta toimittajilta omille palvelukeskuksille. Hallinnonalan omilta IT-palvelukeskuksilta virastojen ja laitosten ilmoittamat hankinnat olivat 64,2 miljoonaa euroa sekä Valtion IT-palvelukeskukselta (VIP) 16,2 miljoonaa euroa eli yhteensä 80,4 miljoonaa euroa, mikä on 16 prosenttia ulkoi-

21 sista palveluhankinnoista. Vuoden 2010 osalta vastaavat luvut puuttuvat, mutta palvelukeskusten (Haltik, VIP, Palkeet) omien tietohallintomenojen kasvu oli 12 prosenttia. Ulkoiset palveluostot on ollut edellisten vuosien tapaan suurin menoerä kaikilla hallinnonaloilla. Tietohallinnon henkilöstömenot vähenivät edellisvuodesta 4,5 prosenttia. Palkkoihin ja palkkioihin kului 197 miljoonaa euroa (2010:206 Me), mikä on 22,1 prosenttia kokonaismenoista. Vähennys selittyy pääosin Puolustusvoimien ilmoitettujen henkilöstömenojen supistumisesta 12,5 miljoonalla eurolla. Vuoden 2010 ja 2011 luvut ovat epätasapainossa, koska vähennykseksi on ilmoitettu vain 25 henkilötyövuotta. Vastaavasti vuoden 2010 menojen kasvuksi oli kirjattu 5,1 miljoonaa euroa vaikka henkilöstö väheni 34 henkilötyövuodella, joten menot ovat paremmin linjassa vuoden 2009 lukuihin. Noin miljoonan euron henkilökuluvähennyksiä kirjasivat Patentti- ja rekisterihallitus ja Metsäntutkimuslaitos. Valtiokonttorin vähennys oli kolme miljoonaa euroa ja vastaavasti Valtion IT-palvelukeskuksen lisäys 1,2 miljoonaa euroa. Noin miljoonan euron lisäykset kirjasivat myös AVI-virastot ja Verohallinto. Laiteostoihin käytettiin 67 miljoonaa euroa eli 12,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtaosan hankinnoista teki Puolustusvoimat, jonka ostot olivat 42 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten hankintoja teki Hallinnon tietotekniikkakeskus noin 8 miljoonalla eurolla, missä on lisäystä 7 miljoonaa euroa. Ilman tätä laiteostojen määrä olisi pysynyt vuoden 2010 tasolla. Muista organisaatioista yli miljoona euroa hankintoihin käyttivät Poliisihallitus, Rajavartiolaitos ja Maanmittauslaitos, kukin vajaat kaksi miljoona euroa. Laitehankinnat ovat ulkoistuspalvelujen käytön kasvusta johtuen selvästi vähentyneet vuosikymmenen puolivälin tasosta. Laitevuokrien ja leasingmaksujen osuus on edellisen vuoden tapaan 2,4 prosenttia. Menot olivat yhteensä 21,2 miljoonaa euroa (2010: 21,7 Me). Suurimmat leasingvuokrat olivat ELY- keskuksilla, Maanmittauslaitoksella ja Puolustusvoimilla. Valmisohjelmistojen hankintoihin kului vajaat 64 miljoonaa euroa. Osuus tietohallinnon menoista on 7,1 prosenttia (2010: 7,3 %). Menot vähenivät 2,4 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien ohjelmistohankintoihin kului 29 miljoonaa euroa eli 46 prosenttia kaikista ohjelmistohankinnoista. Viestintäviraston hankinnat olivat 3,1 miljoonaa, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen, Rajavartiolaitoksen, Verohallinnon, Valtiokonttorin ja ELYkeskusten 2 2,5 miljoonaa euroa. Muiden tietohallintomenojen osuus on 2,8 prosenttia tietohallintomenoista (2010: 1,6 %), ollen 25,3 miljoonaa euroa (2010: 14,5 Me). 21

22 22 Kuvio 2. Tietohallintomenojen jakautuminen menolajeittain vuonna 2011 Muut menot 3 % Palkat ja palkkiot 22 % Laiteostot 8 % Palvelujen ostot 58 % Laitevuokrat ja leasingmaksut 2 % Valmisohjelmistot 7 % Menolajien kehityksen osalta merkittävää on, että koko 2000 luvun jatkunut ulkoisten palvelujen ostojen voimakas kasvu taantui. Palkkojen ja palkkioiden osalta menojen supistuminen kohdistuu pääosin Puolustusvoimiin, muilla hallinnonaloilla muutokset ovat vähäisiä. Muiden menoerien supistuminen heijastelee myös tulevaa kehitystä tietohallintomenojen määrärahojen kasvun hidastuessa. Taulukko 2. Tietohallinnon menot menolajeittain , miljoonaa euroa Menolaji Palkat ja palkkiot 144,3 156,8 165,0 179,7 207,7 207,1 222,1 241,2 206,0 196,9 Laiteostot 79,8 73,4 103,0 94,3 91,3 91,1 59,5 69,3 59,6 67,0 Laitevuokrat ja leasingmaksut 13,3 15,7 15,6 13,3 10,2 18,5 15,6 20,0 21,7 21,2 Valmisohjelmistot 41,9 43,7 52,3 50,7 53,4 54,1 66,2 68,4 66,0 63,6 Palvelujen ostot 239,7 258,2 239,9 275,4 303,1 357,4 413,4 477,8 523,9 518,5 Muut menot 16,1 18,2 20,1 34,1 41,7 33,4 25,7 34,5 14,5 25,1 Yhteensä 535,1 566,0 595,9 647,5 707,4 761,6 802,5 911,2 891,6 892,3

23 23 Kuvio 3. Tietohallinnon menot menolajeittain , miljoonaa euroa 1000,0 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Palkat ja palkkiot Laiteostot Laitevuokrat ja leasingmaksut Valmisohjelmistot Palvelujen ostot Muut menot Hallinnonaloittaisia menoja tarkasteltaessa palkkojen ja palkkioiden osuus tietohallinnon kokonaismenoista on suurin maa- ja metsätalousministeriön (33,3 %) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (32,1 %) hallinnonaloilla. Oikeusministeriön, ulkoasianministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön palkkaosuus on alle 15 prosenttia. Laitehankintamenojen osuus on yli 10 prosenttia vain puolustusministeriöllä ja sisäasianministeriöllä. Oikeusministeriö ei ole hankkinut omia laitteita vuoden 2007 jälkeen. Valtiovarainministeriön laitehankinnat olivat alle prosentin kokonaismenoista. Laitevuokrien ja leasingmaksujen meno-osuus oli viiden prosentin luokkaa maa- ja metsätalousministeriöllä sekä työ- ja elinkeinoministeriöllä keskiarvon ollessa 2,3 prosenttia. Taulukko 3. Eri tietohallintomenojen muutokset vuosina , % Menolaji Palkat ja palkkiot 8,7 % 5,2 % 8,9 % 15,6 % -0,3 % 7,2 % 8,6 % -14,6 % -4,5 % Laiteostot -8,0 % 40,3 % -8,4 % -3,2 % 0,0 % -34,7 % 16,5 % -14,1 % 12,2% Laitevuokrat ja leasingmaksut 18,9 % -0,6 % 14,5 % 23,0 % 81,3 % -15,7 % 28,2 % 8,4 % -2,3 % Valmisohjelmistot 4,3 % 19,7 % -3,1 % 5,4 % 1,3 % 22,4 % 3,3 % -3,5 % -3,6 % Palvelujen ostot 7,7 % -7,1 % 14,8 % 19,8 % 17,9 % 15,3 % 15,7 % 9,1 % -1,0% Muut menot 13,0 % 10,4 % 69,7 % 22,4 % -19,9 % -44,9 % 34,8 % -3,7 % 73,1 % Yhteensä 5,8 % 5,3 % 8,7 % 9,3 % 7,6 % 4,3 % 13,5 % -2,1 % 0,4 % Valmisohjelmistojen ostojen meno-osuus oli selvästi suurin puolustusministeriön (13,9 %) ja ympäristöministeriön (11,8 %) hallinnonaloilla. Alle neljän prosentin menoosuudet olivat sisäasiainministeriön, valtiovarainministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla keskiarvon ollessa 7,2 prosenttia.

24 24 Taulukko 4. Tietohallintomenot hallinnonaloittain ja menolajeittain vuonna 2011, % HALLINNONALA Palkat ja palkkiot Laiteostot Laitevuokrat ja leasingmaksut Valmisohjelmistot Palvelujen ostot Muut menot Yhteensä Valtioneuvoston kanslia 10,0 % 18,7 % 3,7 % 4,3 % 63,3 % 0,0 % 100,0 % Ulkoasiainministeriö 13,7 % 2,2 % 0,1 % 4,4 % 71,0 % 8,7 % 100,0 % Oikeusministeriö 14,1 % 0,0 % 3,9 % 5,5 % 66,1 % 10,4 % 100,0 % Sisäasiainministeriö 28,1 % 12,3 % 3,5 % 3,8 % 49,0 % 3,3 % 100,0 % Puolustusministeriö 25,1 % 19,9 % 1,4 % 13,9 % 35,7 % 4,0 % 100,0 % Valtiovarainministeriö 18,7 % 0,9 % 1,1 % 3,9 % 74,0 % 1,4 % 100,0 % Opetus- ja kulttuuriministeriö 26,1 % 6,0 % 2,5 % 3,9 % 58,4 % 3,1 % 100,0 % Maa- ja metsätalousministeriö 33,3 % 4,3 % 5,1 % 4,7 % 51,9 % 0,7 % 100,0 % Liikenne- ja viestintäministeriö 14,1 % 2,1 % 2,6 % 8,0 % 72,6 % 0,6 % 100,0 % Työ- ja elinkeinoministeriö 19,5 % 2,3 % 4,8 % 6,1 % 66,3 % 1,0 % 100,0 % Sosiaali- ja terveysministeriö 32,1 % 7,4 % 0,8 % 8,3 % 51,4 % 0,0 % 100,0 % Ympäristöministeriö 26,1 % 4,7 % 4,2 % 11,8 % 40,8 % 12,4 % 100,0 % YHTEENSÄ 22,1 % 7,5 % 2,3 % 7,2 % 58,0 % 2,9 % 100,0 % Suhteellisesti eniten ulkoisia palveluja hankkivat edellisen vuoden tapaan valtiovarainministeriö, ulkoasianministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö, joiden ostot olivat yli 70 prosenttia kokonaismenoista. Puolustusministeriön suhteellinen osuus on pienin (35,7 %), mutta euromääräisesti toiseksi suurin (75,7 Me) valtiovarainministeriön jälkeen (173,2 Me). Muissa menoissa on silmiinpistävää hallinnonaloittaiset suuret vaihtelut ja erilaiset kirjauskäytännöt. Osa ministeriöistä pystyy kohdistamaan joko kaikki tai lähes kaikki menot nimetyille menokohdille, osassa ministeriöitä kohdentamatta jää yli kymmenen prosenttia menoista. Kuvio 4. Tietohallintomenot hallinnonaloittain ja menolajeittain vuonna 2011, 1000 euroa Ympäristöministeriö sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtiovarainministeriö Puolustusministeriö Sisäasiainministeriö Oikeusministeriö Ulkoasiainministeriö Valtioneuvoston kanslia Palkat ja palkkiot Laiteostot Laitevuokrat ja leasingmaksut Valmisohjelmistot Palvelujen ostot Muut menot

25 25 Tietohallinnon menot työntekijää kohden säilyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat keskimäärin euroa Ulkoisten palvelujen ostojen kohdentuminen Virastojen ja laitosten ulkoisten palvelujen ostot ulkoisilta palvelutoimittajilta vähenivät yhden prosentin ja olivat 518,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 ostot olivat 523,9 miljoonaa euroa. Suurin pudotus oli edellisen vuoden tapaan konsultointipalveluissa, jotka supistuivat 8 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia (2010: -58 %). Tietoliikenne- ja tiedonsiirtopalvelut vähenivät 10 miljoonaa euroa eli 20 prosenttia, tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämiskulut vähenivät kolme prosenttia ja muut palvelut 44 prosenttia. Vuoteen 2010 verrattuna eniten menot ovat lisääntyneet käyttöpalveluissa, jotka kasvoivat viidenneksellä (+ 18 miljoonaa euroa). Hieman kasvua oli myös tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen ylläpidossa (+ 5 miljoonaa euroa), työasemien, työasemaverkon- ja tuen hankinnoissa (+ 2 miljoonaa euroa) sekä videoneuvottelupalveluissa, jotka kasvoivat kahdesta kolmeen miljoonaan euroon. Ulkoisten palvelujen ostoissa suurin menoerä, 152 miljoonaa euroa, on tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittäminen, jonka osuus on edellisen vuoden tapaan 30 prosenttia. Euromääräisesti suurimmat organisaatiokohtaiset kustannuserät olivat puolustusvoimilla (38 Me), Verohallinnolla (22 Me) ja Valtiokonttorilla (15 Me). Nämä yhdessä kattavat puolet tietojärjestelmien kehittämismenoista. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kehittämismenot olivat 10 miljoonaa, Patentti- ja rekisterihallituksen kahdeksan ja Liikenneviraston viisi miljoonaa euroa. Tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen ylläpidon osuus palvelujen ostoista oli 20 prosenttia (2010: 19 %) ja yhteensä 104 miljoonaa euroa (2010: 99 Me). Suurin menoerä oli valtiovarainministeriön hallinnonaloilla, 55 miljoonaa euroa. Yksittäisistä virastoista eniten rahaa ylläpitoon kului edellisen vuoden tapaan Verohallinnolla, 37 miljoonaa euroa, jonka kulut kasvoivat kolmanneksella. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen ylläpitokulut olivat vajaat yhdeksän miljoonaa ja Valtion IT-palvelukeskuksen seitsemän miljoonaa euroa. Sovellusvuokrauspalveluita ostettiin viidellä miljoonalla eurolla (2010: 6 Me) ja osuus kokonaisostoista on noin yksi prosentti. Suurimmat menoerät olivat työ- ja elinkeinoministeriöllä, Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksella sekä Maanmittauslaitoksella, 0,6 0,7 miljoonan euron meno-osuudella. Käyttöpalveluita ostettiin yhteensä 109 miljoonalla eurolla (2010: 91 Me), joka on 21 prosenttia ulkoisten palvelujen ostoista (2010: 17 %). Suurin osuus oli valtiovarainministeriön hallinnonalalla, 39 miljoonaa euroa (2010: 32 Me). Haltikin menot kasvoivat 8,1 miljoonasta 12,4 miljoonaan, ulkoasianministeriön 2,2 miljoonasta 9 miljoonaan, Tullilaitoksen 4,5 miljoonasta 7,3 miljoonaan ja ELY-keskusten nollasta 3,1 miljoonaan euroon. Talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen ja Trafin 8 miljoonaa. Laitteiden huolto- ja korjauspalvelut olivat yhteensä 13 miljoonaa euroa (2010: 15 Me), joka on 2,5 prosenttia ostoista. Suurin osuus menoista on Puolustusvoimilla, runsaat 6 miljoonaa euroa.

26 26 Rajavartiolaitoksen ja Verohallinnon menot ovat 0,9 miljoonaa euroa. Muiden virastojen menot jäävät alle puolen miljoonan euron. Työasemien, työasemaverkon ja tuen hankinnat kokonaispalveluna tekivät 24 miljoonaa euroa (2010: 22 Me) eli 4,7 prosenttia palvelujen ostoista. Suurimmat menoerät olivat edellisen vuoden tapaan valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. Organisaatioista näihin hankintoihin kului eniten rahaa VTT:llä (4 Me), Puolustusvoimilla (3,5 Me) ja Valtion IT-palvelukeskuksella (3,5 Me). Ulkoasianministeriö, oikeusministeriö ja ympäristöministeriö eivät hankkineet tätä palvelua. Tietoliikenne- ja tiedonsiirtopalveluita ostettiin 41 miljoonalla eurolla (2010: 51 Me) osuuden ollessa noin 8 prosenttia palvelujen ostoista. Suurimmat osuudet olivat jälleen puolustusministeriön (13 Me) ja valtiovarainministeriön (8 Me) hallinnonaloilla. Suurimmat pudotukset olivat Verohallinnon ja Liikenneviraston ilmoittamissa luvuissa. Puheliikennepalvelujen menot ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, eli 34 miljoonassa eurossa. Näiden osuus palvelujen ostoista on kuusi prosenttia. Suurin osuus menoerästä oli edelleen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla, noin 10 miljoonaa euroa. Tästä ELY- keskusten osuus oli runsaat kuusi miljoonaa euroa. Puolustusvoimien menot olivat vajaat viisi miljoonaa euroa. Videotekniikkapalveluja ostettiin kolmella miljoonalla eurolla (2010: 2 Me), mikä on 0,6 prosenttia palvelujen ostoista (2010: 0,4 %). Selvästi eniten videoneuvotteluja käyttää edellisen vuoden tapaan oikeusministeriö, 1,2 miljoonalla eurolla. Konsultointipalveluihin käytettiin 18 miljoonaa euroa (2010: 26 Me). Enimmillään konsultointipalveluja hankittiin vuonna 2009, noin 63 miljoonalla eurolla. Suurin pudotus on Puolustusvoimien kohdalla, joka on ilmoittanut vuoden 2009 menoksi 30 miljoonaa euroa ja tämän jälkeen nolla euroa vuosille 2010 ja Vastaavasti Verohallinto hankki konsultointipalveluja vuonna ,5 miljoonalla ja vuonna 2011 enää 1,3 miljoonalla eurolla. Kuvio 5. Ulkoiset palveluhankinnat vuosina 2010 ja 2011, miljoonaa euroa Muut palvelut Koulutuspalvelut Konsultointipalvelut Videoneuvottelupalvelut Puheliikenne Tietoliikenne ja tiedonsiirto Työasemien, työasemaverkon ja -tuen hankinnat Laitteiden huolto ja korjaus Käyttöpalvelut Sovellusvuokrauspalvelut Tietojärjestelmien ylläpito Tietojärjestelmien kehittäminen

27 27 Koulutuspalveluja ostot pysyivät edellisen vuoden tasolla eli noin viidessä miljoonassa eurossa, mikä on noin yksi prosentti palvelujen ostoista. Eniten koulutuspalveluja ostettiin ELY- keskuksissa, joiden ostot kasvoivat edellisen vuoden vajaasta 0,1 miljoonasta 1,5 miljoonaan euroon. Verohallinto käytti koulutukseen 1,2 miljoonaa ja Puolustusvoimat 0,7 miljoonaa euroa. Muiden palvelumenojen osuudeksi ilmoitettiin 9 miljoonaa euroa, mikä on 1,7 prosenttia palvelujen ostoista (2010: 16 Me, 3,2 %). Suurimmat meno-osuudet ovat oikeusministeriön (3,0 Me), valtiovarainministeriön (2,7 Me) sekä liikenne- ja viestintäministeriön (1,5 Me) hallinnonaloilla Ostot valtionhallinnon omilta palvelukeskuksilta Kyselyssä tiedusteltiin ensimmäistä kertaa virastojen ja laitosten ostoja valtionhallinnon omilta palvelukeskuksilta. Hallinnonalojen omilta palvelukeskuksilta (Haltik, Palkeet, Tike, AVI-keskus) ilmoitetut ostot olivat yhteensä 64,2 miljoonaa euroa ja Valtion IT-palvelukeskukselta (VIP) ilmoitetut ostot 16,2 miljoonaa eli yhteensä 80,4 miljoonaa euroa. Eniten hankintoja tehtiin sisäasianministeriön hallinnonalalla, jossa ostoiksi Haltikilta raportoitiin runsaat 54 miljoonaa euroa. Tästä Poliisihallituksen osuus on 25 miljoonaa ja sisäasianministeriön 22 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvien aluehallintovirastojen palvelukeskuksen ja Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) ostoja ei ole erikseen ilmoitettu. AVI-virastot ilmoittavat ostoiksi hallinnonalan palvelukeskuksilta 1,1 miljoonaa euroa ja VIP:ta 0,6 miljoonaa euroa. Taulukko 5. Ostot valtionhallinnon omilta palvelukeskuksilta, 1000 euroa HALLINNONALA Ostot hallinnonalan IT-palvelukeskukselta Ostot Valtion IT-palvelukeskukselta Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö 381 Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö 339 Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 528 Ympäristöministeriö YHTEENSÄ

28 28 Maa- ja metsätalousministeriön virastojen ja laitosten ostot ministeriön tietopalvelukeskus Tikeltä ovat 5,4 miljoonaa euroa, josta Maaseutuviraston osuus on 3,9 miljoonaa ja ministeriön 1,1 miljoonaa euroa. Ostoja VIP:ta raportoi eniten Palkeet (4,5 Me), työ- ja elinkeinoministeriö (2,0 Me), Rajavartiolaitos (1,3 Me) sekä valtiovarainministeriö 1,2 miljoonaa euroa IT-investoinnit IT-investointeja koskevien kysymysten vastausprosentti oli 89 prosenttia (2010: 88 %). Neljä organisaatiota on ilmoittanut investoinneiksi nolla euroa. (2010: 9 kpl). Organisaatioiden ilmoittamat IT-investoinnit olivat vuonna 2011 yhteensä runsaat 169 miljoonaa euroa (2010: 177 Me, 2009: 161 Me). Investoinnit vähenivät viisi prosenttia. Muutaman hallinnonalan kohdalla IT-investoinneissa on tapahtunut huomattavia muutoksia. Oikeusministeriön investoinnit palautuivat vuoden 2010 pudotuksesta vuoden 2009 tasolle, eli vajaaseen kuuteen miljoonaan euroon. Ulkoasianministeriön investoinnit vähenivät vuosien 2009 ja ,5 miljoonasta vajaaseen miljoonaan euroon. Liikenne- ja viestintäministeriön investoinnit palautuivat vuoden miljoonasta vuoden 2009 tasolle eli 9 miljoonaan euroon. Sisäasianministeriön investoinnit jatkoivat edelleen kasvuaan, vuoden 2009 yhdeksästä miljoonasta eurosta lähes 27 miljoonaan euroon vuonna Ympäristöministeriön investoinnit kasvoivat vajaasta sadastatuhannesta 0,4 miljoonaan euroon, mutta jäivät vuoden 2009 tasosta, joka oli 0,7 miljoonaa euroa. Taulukko 6. IT-investoinnit vuosina 2010 ja 2011, 1000 euroa HALLINNONALA Muutos % Valtioneuvoston kanslia % Ulkoasiainministeriö % Oikeusministeriö % Sisäasiainministeriö % Puolustusministeriö % Valtiovarainministeriö % Opetus- ja kulttuuriministeriö % Maa- ja metsätalousministeriö % Liikenne- ja viestintäministeriö % Työ- ja elinkeinoministeriö % Sosiaali- ja terveysministeriö % Ympäristöministeriö % YHTEENSÄ % Arvio uus- ja laajennusinvestointien osuudesta on keskimäärin 58 prosenttia ja tehostamis- ja korvausinvestointien osuus 42 prosenttia. Organisaatioiden IT-investoinneista pelkästään uus- ja laajennusinvestointeja oli vain yhdellä organisaatiolla ja tehostamis- ja laajennusinvestointeja kuudella organisaatiolla. IT-investoinneista 24 organisaatiolla uusja laajennusinvestointeja oli enemmän ja 32 organisaatiolla enemmän oli tehostamis- ja korjausinvestointeja.