3/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry."

Transkriptio

1 Radiantti 3/2014 Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.

2 Kansikuva Radiantti Tampereen Ursa ry:n jäsenlehti 3/2014 Aurinko on saavuttanut aktiivisuusmaksiminsa ja ensimmäiset merkit aktiivisuuden vähenemisestä nähtiin heinäkuussa (2014). Heinäkuun alkupuoli oli runsaiden pilkkuryhmien ja pilkkujen aikaa, mutta pudotus oli nopeaa tultaessa kuukauden jälkipuoliskolle. Ensimmäinen täysin pilkuton vuorokausi nähtiin parisen viikkoa kuvan ottamisen ( ) jälkeen. Tekniset tiedot: kaukoputki Ikharos (102/714 mm), Astrosolar-suodin, kamera Imaging Source DMK 41AU02.AS ja 2 barlow. Radiantti Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry:n jäsenlehti 31. vuosikerta Julkaisija Tampereen Ursa ry. PL. 18, Tampere Toimitus Päätoimittaja Kari A. Kuure Radiantti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Toimitukselle osoitettu aineisto tulee olla perillä ilmestymiskuukauden ensimmäisenä päivänä. Lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja kuvista ei makseta käyttökorvauksia. 2

3 Sisällyluettelo Radiantti Tampereen Ursa ry:n jäsenlehti 3/2014 Astromatkailua Arizonassa... 5 Arizona tarjoaa tähtitieteen harrastajille useita näkemisen arvoisia kohteita, joista kaksi tunnetuinta lienevät Percival Lowellin perustama observatorio Flagstaffissa ja maailman parhaiten säilynyt törmäyskraatteri, Meteor Crater, noin 50 km Flagstaffista itään. Kesälomaamme kuului automatka Yhdysvalloissa, ja Grand Canyon -vierailun yhteyteen oli luontevaa sovittaa myös nämä kaksi muuta mielenkiintoista nähtävyyttä. Artikkelin tässä osassa kerron Lowellista ja hänen observatoriostaan. Astromatkailua Arizonassa Arizona tarjoaa tähtitieteen harrastajille useita näkemisen arvoisia kohteita, joista kaksi tunnetuinta lienevät Percival Lowellin perustama observatorio Flagstaffissa ja maailman parhaiten säilynyt törmäyskraatteri, Meteor Crater, noin 50 km Flagstaffista itään. Kesälomaamme kuului automatka Yhdysvalloissa, ja Grand Canyon -vierailun yhteyteen oli luontevaa sovittaa myös nämä kaksi muuta mielenkiintoista nähtävyyttä. Artikkelin tässä osassa kerron kraatterista, joka maallikosta näyttää selkeästi meteoriittitörmäyksen aiheuttamalta, mutta jonka alkuperästä tiedeyhteisö väitteli vielä 1960-luvulle asti. Aurinkoa kuvaamassa Auringon valokuvaamisella Tampereen Ursassa on jo vuosien perinteet. Viime vuosikymmenellä hankimme ensimmäisten joukossa silloin uuden laitevalmistajan Lunt Solarsystemsin valmistaman LS60T H-alfa -kaukoputken. Se on ollut ahkerassa käytössä tähän vuoteen asti. Kokemukset kaukoputken käytöstä olivat niin hyvät, että uskalsimme hankkia tänä vuonna saman valmistajan jo paljon kehittyneemmän ja suurikokoisemman version tyyppimerkinnältään LS100T H-alfa. Ennakko-odotukset olivat suuret laitteen suorituskyvystä, mutta kukaan ei arvannut kuinka erinomainen laite on kyseessä. Syyskauden tähtitaivas Syksyn tähtitaivas voi tarjota hyviä havaintomahdollisuuksia aina vain pidempää pimeänä pysyttelevälle taivaalle. Etenkin alkusyksy syyskuussa voi olla antoisinta aikaa: tähtitaivas on niin pimeä kuin vain mahdollista ja lämpötila pysyttelee aika mukavissa lukemissa. Lokakuussa sää käy aina vain epävakaisemmaksi. so. pilvisemmäksi, ja lämpötila saattaa tipahtaa jo pakkaselle. Marraskuussa on sitten jo selkeästi talvityypin säätilat vallitsevia ja taivas pysyttelee pilvisenä ja sateisena viikkoja. 3

4 Tornin vierestä Romahtaa, ei romahda, romahtaa... Makeita munkkeja ontujalle. Juice avaruuteen. Kuu ei upota. Ensimmäinen koira Kuussa kootut kolumnit Tampereen Ursa ry. tiedottaa Tampereen Ursa ry:n yhteistyökumppanit

5 Astromatkailua Arizonassa Pekka Rautajoki Osa 1 Arizona tarjoaa tähtitieteen harrastajille useita näkemisen arvoisia kohteita, joista kaksi tunnetuinta lienevät Percival Lowellin perustama observatorio Flagstaffissa ja maailman parhaiten säilynyt törmäyskraatteri, Meteor Crater, noin 50 km Flagstaffista itään. Kesälomaamme kuului automatka Yhdysvalloissa, ja Grand Canyon -vierailun yhteyteen oli luontevaa sovittaa myös nämä kaksi muuta mielenkiintoista nähtävyyttä. Artikkelin tässä osassa kerron Lowellista ja hänen observatoriostaan. Barringerin kraatteri Arizonassa. Artikkelin kaikki kuvat Pekka Rautajoki. 5

6 Marsin kanavat alkusysäyksenä observatoriolle Lowellin observatorioon liittyvät erottamattomina kaksi aurinkokuntamme kohdetta: Mars ja Pluto. Observatorion siemenet kylvettiin, kun varakas bostonilaisliikemies ja innokas tähtiharrastaja Percival Lowell kuuli italialaistähtitieteilijä Giovanni Schiaparellin havainneen Marsin pinnalla kanavien kaltaisia muodostelmia luvun lopun Mars-kartoissa oli jo aiemminkin kuvattu maankaltainen planeetta napajäätiköineen, merineen, järvineen ja mantereineen, mutta Schiaparellin havainnot olivat Lowellille viimeinen sysäys hän päätti sijoittaa rahojaan omaan huippuobservatorioon. Päätökseen vaikutti myös valitettava käännösvirhe italiasta englantiin; Schiaparellin raporteissa käytettiin sanaa canali, joka viittaa luonnonmukaiseen kanaaliin tai uraan ja jolle oikea englanninkielen sana olisi ollut channel. Se kuitenkin käännettiin muotoon canal, joka puolestaan viittasi keinotekoiseen alkuperään ja älykkääseen kanavanrakentajasivilisaatioon. Lowell lähetti avustajansa Andrew Douglassin Yhdysvaltojen lounaisosiin etsimään aavikkoiselta alueelta sopivaa paikkaa observatoriolle. Flagstaffissa oli havaintojen mukaan paras seeing, eli rauhallisin ilmakehä, verrattuna muihin ehdokkaisiin kuten Tombstone, Tucson, Tempe ja Prescott. Niinpä vuonna 1893, vuotta ennen Marsin suotuisaa oppositiota, Flagstaffin läheisellä kukkulalla aloitettiin rakennustyöt. Tämä metriä merenpinnan yläpuolelle ulottuva paikka nimettiin myöhemmin Mars-kukkulaksi. Observatorion pääkaukoputki, Alvin Clarkin rakentama 24-tuumainen linssikaukoputki eli refraktori, valmistui kuitenkin vasta vuonna Sitä ennen Lowell havainnoi Mars-planeettaa lainatuilla 18 ja 12-tuumaisilla refraktoreilla. Haasteita sään ja seeingin kanssa Väliaikaisille putkille oli rakennettu Massachusettsissa tähtitieteilijä William Pickeringin suunnittelema kupu, joka kuljetettiin Flagstaffiin osina (eräs Flagstaffin valintaa observatorion paikaksi puolsi myös sijainti rautatien varrella). Ensivalot uudella, 24-tuumaisella putkella saatiin 23. heinäkuuta vuonna Väliaikainen, halkaisijaltaan 34-jalkainen kupu, oli 32 jalkaa pitkälle refraktorille selkeästi liian pieni ja joissakin asennoissa putken linssipää itse asiassa työntyi kuvun luukkujen ulkopuolelle. Paikalliset Sykesin veljekset omistivat Flagstaffissa polkupyöräkorjaamon, ja mainostivat pystyvänsä rakentamaan ja korjaamaan mitä tahansa. He saivat Lowellilta tehtäväksi rakentaa uuden, suuremman observatoriokuvun uudelle putkelle. Kuvun tuli olla kevytrakenteinen, joten materiaaliksi valittiin paikallinen mäntypuu. Ponderosa-männyistä sahatut lankut eivät kuitenkaan olleet kovin tukevia tai kestäviä, joten perinteisen puolipallon sijaan valmis kupu muistuttaa ylösalaisin käännettyä sankoa. Vuoden 1894 talvella Flagstaffin sääolot olivat erittäin huonot, ja Lowell oli vähällä siirtää observatorionsa pysyvästi Meksikoon Lowell rakennutti kuvun seinät lähelle Mexico Cityä, ja siirrätti sekä 24-tuumaisen refraktorin että Sykesin veljesten rakentaman kuvun sinne joulukuussa Flagstaffissa oli sitä ennen hirtehishuumorilla kehitetty uusi seeing-asteikko huonoimmasta, ykkösestä, parhaaseen eli kymppiin, joka saavutettiin, kun pystyttiin näkemään Kuu. Viitosen seeingissä nähtiin kaukoputki, ja ykkösen seeingissä lumisade oli niin ankara, että havaitsija ainoastaan tunsi kaukoput- Clark-kupu ulkoa. 6

7 ken kosketuksella, muttei enää nähnyt sitä! Meksikon talvi oli armeliaampi, mutta suurin osa Mars-havainnoista Meksikon-observatoriossa tehtiin itse asiassa päiväsaikaan, koska seeing oli silloin yötä parempi mutta kuitenkin, yleisesti niin paljon Flagstaffia huonompi, että jo huhtikuussa 1897 Lowell pakkasi tavaransa junaan ja siirsi refraktorin ja kuvun takaisin Yhdysvaltoihin. Kokeiluja pyöritysmekanismien kanssa 24-tuumaisen refraktorin kuvun alla oli alun perin 24 rautapyörää, jotka liikkuivat seinän yläreunassa olevaa puista kiskoa pitkin. Uudelleen Flagstaffissa koottu kupu liikkui kuitenkin todella huonosti; seinät joustivat, kuvun purkaminen ja kokoaminen olivat luultavasti muuttaneet sen muotoa hieman, ja kuvun alkuperäisten kangasseinien korvaaminen puu- ja alumiiniosilla lisäsi sen painoa. Niinpä kuvun liikuttelu vetovaijereita kiskomalla vaati yleensä kaksi henkilöä. Ratkaisuksi keksittiin kelluttaa kupu veden varassa; puinen kisko korvattiin alumiinisella kaukalolla, joka täytettiin jäätymisen estämiseksi suolavedellä. Kupuun puolestaan kiinnitettiin lukuisia kolmemetrisiä ponttoneja. Kun kourun vuodot oli tukittu, järjestelmä toimi mainiosti parin päivän ajan kunnes yön ja päivän lämpötilaeroista johtuvat laajenemiset ja supistumiset rikkoivat kourun saumat. Myös ponttonit vuotivat ja vaikka kouru vuorattiin lyijyllä ja ponttonit suurelta osin kuparilla, jatkuva huoltaminen ja kuparin kalleus lopulta johtivat kelluntasysteemin poistamiseen. Vanhat rautapyörät palautettiin; tällä kertaa ne liikkuivat rautakiskon päällä, ja pyöritys tapahtui sähkömoottorilla tosin alkuaikoina sähkö saatiin pyörivässä kuvussa olevalle moottorille rajallisen mittaisella johdolla, joka piti aina siirtää pistorasiasta toiseen, mikäli kupua liikuteltiin tarpeeksi paljon luvun lopulla rautapyörät ja roikkuva sähköjohto korvattiin vielä nykyisinkin käytössä olevalla pyörityskoneistolla: kupu lepää nyt 24 Clark-refraktorin kupu sisältä. Huomaa liikuteltava, kookas havaintoistuin. vuosimallin 1954 Ford Pickupin autonrenkaan päällä! Kolmea rengasta pyörittää erillinen moottori, ja 21 rengasta pyörii vapaasti. Renkaanvaihtojakin joskus tarvitaan kupu nostetaan silloin tunkilla ylös aivan kuten autotkin. Vuoden 1956 renkaita ei tietenkään enää löydy kovin helposti, joten observatorio käyttää erään teksasilaisyrityksen vanhan renkaan mallin mukaisella muotilla valamia uustuotantorenkaita. Lowell ja Marsin kanavat Lowell havainnoi Marsia 22 vuoden ajan, ja vakuuttui kanavien todellisuudesta. Hän piirsi useita, tarkkoja Marskarttoja, ja päätteli planeetanlaajuisista kanavista, että Marsissa täytyy olla globaali hallinto, ja hän jopa arveli Marsin pääkaupungin todennäköisen paikan olevan useiden suurten kanavien risteyskohdassa. Lowell oli etevä tieteen popularisoija, ja hänen kirjojansa luettiin laajalti. Marsin kanavien suosiota selitti myös se, että 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa maapallolla oli laajoja kanavaprojekteja Suezin kanava valmistui 1869 ja Panaman kanava vuonna Syystä tai toisesta Marsin kanavat eivät koskaan kuitenkaan ikuistuneet va- 7

8 lokuvalevyille, minkä Lowell selitti johtuvan seeingistä ja pitkistä valotusajoista, joten vain harjaantunut silmä pystyi näkemään kanavat hetkittäisen ilmakehän rauhoittumisen aikana. Osa Lowellin aikalaisista pystyi myös näkemään kanavat, osa taas ei ja vasta vuonna 1971 Mariner 9 luotaimen kuvat Marsin kiertoradalta osoittivat, että mitään kanavia ei oikeasti ollut olemassa. Jälkeenpäin virheellisiä havaintoja on selitetty jonkinlaisena silmän ja aivojen yhteistyön aiheuttamana illuusiona, tai yksinkertaisesti siten, että tutkijat, jotka olivat vakuuttuneet kanavien olemassaolosta, myös näkivät, mitä he halusivatkin nähdä. Vesto Slipher ja spiraalisumujen arvoitus Lowell ei ollut ainoa kuuluisa tähtitieteilijä, joka teki 24-tuumaisella Clark-refraktorilla havaintoja valitettavan usein Marsin kanavahavaintojen alle unohtuvat tieteellisesti paljon merkittävämmät putkella tehdyt havainnot kaukaisemmista kohteista. Vuonna 1901 Percival Lowell palkkasi väliaikaiseksi assistentiksi maatilan pojan Indianasta tämä apulainen oli Vesto Melvin Slipher, jonka ensimmäisiin tehtäviin kuului opetella käyttämään observatorion uutta spektrograafia. Slipherin havainnot useista spiraalisumuista näyttivät, että kohteiden spektriviivat ovat voimakkaasti siirtyneet kohti spektrin punaista päätä. Tämä puolestaan osoitti, että sumut etääntyvät meistä hämmästyttävän suurilla nopeuksilla Slipherin laskujen mukaan noin 300 kilometriä sekunnissa luvulla Edwin Hubble jatkoi Slipherin havaintoja omalla tahollaan, ja osoitti näiden kohteiden olevan kaukaisia galakseja, ja myöskin sen, että maailmankaikkeus laajeni. Slipherin havainto on luultavasti tieteellisesti kaikkein merkittävin, mitä Lowellin observatoriossa on tehty. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että observatorio hankki spektrograafin miltei vahingossa. Kun Lowell ja Andrew Douglass olivat palauttamassa lainassa ollutta 18-tuumaista refraktoria omistajalleen, instrumenttivalmistaja John Slipher ja hänen havaintojaan. Hänen käyttämänsä spektrograafi näkyy lasikaapin alahyllyllä vasemmalla. 8

9 Brashearille vuonna 1895, he halusivat puhdistaa putken linssin. Lähettipoika laitettiin asialle ostamaan pullo hyvää alkoholia ( good alcohol ), mutta hän ymmärsi tai kuuli väärin, ja osti puualkoholia ( wood alcohol ). Se kuivui linssin kuperalle pinnalle aivan liian nopeasti, ja syövytti pyöreän jäljen. Rahallisen kompensaation sijaan Lowell suostuteltiin tekemään kallis instrumenttitilaus, ja Brashear rakensi observatoriolle spektrograafin. Planeetta X Huolimatta Slipherin galaksihavainnoista, Lowellin observatorion tunnetuin tieteellinen löytö on nykyisin kääpiöplaneetaksi luokiteltu Pluto. Lowell itse oli kiinnostunut löytämään Neptunuksen tuolta puolen planeetta X:ksi nimetyn kohteen, jonka hän laskelmiensa pohjalta uskoi aiheuttavan pieniä häiriöitä Neptunuksen liikkeeseen radallaan. Lowell teki vuosina useita etsintöjä, kuitenkin tuloksetta. Vesto Slipheristä tuli observatorion johtaja Lowellin kuoleman jälkeen, ja vuonna 1929 Slipher palkkasi kansaslaisen 22-vuotiaan tähtiharrastajan Clyde Tombaughin apulaiseksi planeetta X:n etsintään. Tombaughin tehtäviin kuuluivat etsintäputken, 13-tuumaisen refraktorin (tai oikeammin astrograafin) käytön lisäksi observatorion lämmityksestä ja vierailijakierroksista huolehtiminen. Planeettajahdissa Tombaugh otti kaksi valokuvaa tutkimusalueesta muutaman päivän välein, ja vertaili kuvia laitteella, jossa liikkuvan peilin avulla kuvia katseltiin okulaarin läpi nopeasti vuorotellen. Muutoin samanlaisissa kuvissa taustatähtiä vasten edestakaisin liikkuva piste oli kohtuullisen helppo havaita. Vuoden 1930 tammikuun 23. ja 29. päivän iltoina otettujen valokuvalevyjen himmeässä loisteessa yksi piste teki odotettua edestakaista liikettä yhdeksäs planeetta oli löytynyt! Löytö julkistettiin virallisesti maaliskuun 13. päivänä, jolloin Lowellin syntymästä oli kulunut päivälleen 75 vuotta. Uudelle planeetalle sateli nimiehdotuksia; Lowellin leski esimerkiksi ehdotti nimeä Percival, ja myös Lowell, Minerva, Zeus, Artemis ja Atlas olivat vaihtoehtojen joukossa. Englantilaisen 11-vuotiaan koululaisen, Venetia Burneyn, isoisän luettua aamiaispöydässä löytöuutista, Venetia ehdotti nimeksi Plutoa, klassisen mytologian manalan jumalaa, josta hän oli lukenut koulussa. Hänen isoisänsä Falconer Madan oli entinen kirjastonhoitaja, ja hän tunsi useita tähtitieteilijöitä, mm. entisen kuninkaallisen tähtitieteilijän Herbert Hall Turnerin. Madan kertoi Venetian ehdotuksesta Turnerille, joka puolestaan sähkötti ehdotuksen Lowellin observatorioon. Amerikkalaiset eivät ehkä olisi Plutoa ehdottaneet 1930-luvun alussa Pluto oli suositun ulostuslääkkeen nimi! Pluto kuitenkin valittiin se sopi hyvin kuvaamaan kaukaista ja jäistä kohdetta, ja mytologian Pluto oli myös Jupiterin ja Neptunuksen veli. Lisämausteensa nimeämiselle antaa se, että Venetian isosetä Henry Madan oli aiemmin saanut kunnian nimetä Marsin kuut Phobosin ja Deimosin. Toinen näppärä sattuma oli Pluton lyhenne, päällekkäiset kirjaimet P ja L, jotka ovat myös Percival Lowellin nimikirjaimet. Planeetta Pluto puolestaan antoi nimen plutonium vuonna 1941 löydetylle uudelle alkuaineelle, jolla oli ytimessään 94 protonia. Nimi oli luonteva jatkumo vuonna 1789, kahdeksan vuotta sen jälkeen kun Herschel löysi Uranuksen, nimettiin raskain luonnossa esiintyvä alkuaine (järjestysluvulla 92) uraaniksi, ja vain vuosi ennen plutoniumin 9 Pluto-teleskooppi valmiina 35x42.5 cm valokuvauslevyä varten. Valotukset olivat tyypillisesti tunnin mittaisia.

10 nimeämistä sai alkuaine numero 93 nimen neptunium. Planeetta Pluton ja Mikki Hiiren koiran nimen välistä yhteyttä ei ole aukottomasti todennettu, mutta on varsin todennäköistä, että vuosi Pluton löytämisen jälkeen Plutona esiintynyt koira on Walt Disneyn mielessä saanut nimivaikutusta mieluummin amerikkalaisen tähtitieteilijän löytämästä planeetasta kuin suositusta laksatiivista! Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni määritteli Pluton kääpiöplaneetaksi vuonna 2006; kuusi vuotta aiemmin New Yorkin planetaariossa Pluto oli jo luokiteltu Neptunuksen takaisten Kuiperin vyöhykkeen jäisten pikkukappaleiden joukkoon yhdysvaltalaislasten suureksi mielipahaksi. Lowellin observatorion tähtitieteilijät puolestaan ymmärtävät Pluton uuden statuksen hyvin pienimmän planeetan statuksen sijaan Pluto on nyt Kuiperin vyöhykkeen kuningas! Lowellin observatorio - kolme kampusta Nykyisin Lowellin observatoriolla on kaukoputkia kolmessa eri paikassa Flagstaffin ympäristössä. Historiallinen, alkuperäinen observatorio Flagstaffin kupeessa toimii lähinnä yleisökeskuksena, ja suurin osa varsinaisesta tutkimustyöstä tehdään kahdella uudemmalla kampuksella muutaman kymmenen kilometrin päässä kaupungin valosaasteesta 42 ja 72-tuumaisilla optisilla kaukoputkilla. Lowellin observatorion kaukaisemmilla kampuksilla on myös Yhdysvaltojen laivaston observatorion kanssa rakennettu optinen interferometri, ja Discovery Channel-TV-kanavan tuottajayhtiön osin rahoittama 4,3 metrin The Discovery Channel Telescope (DCT). Vierailu historiallisella, Mars-kukkulaksi nimetylle vuorelle rakennetulla historiallisella observatoriokampuksella alkaa Steele-vierailijakeskuksesta. Se kantaa arizonalaisen pariskunnan Horace ja Ethel Steelen nimeä, sillä keskus on rakennettu pääosin Steelen säätiön rahoituksella. Keskuksessa oli vierailuaikaan myös Hubble-avaruuskaukoputkesta ja sen havainnoista kertova näyttely. Pääsymaksu sisältää osallistumisen yhdelle tai useammalle opastetulle kierrokselle observatorion alueella, ja vierailupäivän ensimmäinen kiertokävely keskittyi nimenomaan Lowellin Mars- Lowellin mausoleumi. 10

11 havaintoihin ja observatorion varhaiseen historiaan. Matkalla 24-tuumaisen Clark-kaukoputken kupolille ohitimme Lowellin mausoleumin, jonne observatorion perustaja haudattiin hänen kuoltuaan vuonna Valitettavasti vierailumme aikana 24-tuumainen refraktori oli huollossa, joten sen ekvatoriaalinen jalusta nökötti kuvun keskellä vailla sen tavallista kuormaa kaukoputkea, jota pidetään laajalti yhtenä maailman hienoimmista linssikaukoputkista. Putki on muutoin edelleen aktiivikäytössä, ja vierailupäivämme oli täysin pilvetön mikäli putki olisi ollut paikallaan, observatoriossa olisi ollut mahdollista omin silmin havaita Mars-planeettaa samalla instrumentilla kuin Percival Lowell. Toisaalta, tiukka aikataulumme ei olisi mahdollistanut moista kuitenkaan, eli ehkä onneksemmekin putki ei sittenkään ollut käytettävissä muutoin ainutlaatuisen tilaisuuden ohittaminen aikataulun saneleman pakon takia olisi ollut erittäin harmittavaa. Vierailupäivänä olisi toki ollut sekä aurinkohavainnointia että yötaivaan havainnointia muilla instrumenteilla (mm. 16-tuumaisella Cassegrain-putkella) Clark-refraktorin huollosta huolimatta. Lohdutuksena saimme kuitenkin ihailla myöhemmin yötaivasta lähellä Grand Canyonia automatkalla mukana olleella kuusituumaisella SCT-putkella. Muuta nähtävää Mars-kukkulalla Lowellin observatorion Mars-kierros päättyy observatorion Vesto Slipherin ja hänen veljensä Earlin mukaan nimetyn Slipher-rakennuksen pyöreään Rotunda-kirjastotilaan. Toinen opastettu kierros, Pluto-kierros, puolestaan alkaa täältä, ja vierailijat voivat omin silmin kurkistaa samaan vertailulaitteeseen, eli blink-mikroskooppiin ( blink comparator ), jota Clyde Tombaugh käytti vuonna Tosin valokuvalevyt ovat kopioita, eivät alkuperäisiä! Pienen Pluton liike on todella vallan helppo todentaa laitteen avulla. Rotundan reunoilla on myös muita historiallisia esineitä, esimerkiksi alkuperäinen spektrograafi, jonka avulla Slipher havaitsi laajenevan maailmankaikkeuden, kuukarttoja 1960-luvulta, Lowellin Mars-karttoja sekä Vesto Slipherin peräti 60 jalkaa pitkä laskutikku! Lasikaapissa on observatorion lisäksi vanha vieraskirja auki vuoden 1963 kohdalta; aukeamalla komeilee muun muassa Neil Armstrongin signeeraus. Vuosina Clark-refraktoria käytettiin tarkkojen kuukarttojen tekoon Apollo-lentoja varten, ja astronautit vierailivat itsekin tekemässä havaintoja. Rotundaa valaisee upea Saturnusaiheinen kattolamppu vuodelta Slipher-rakennus ulkoa. Rakennuksen siivet on suunnattu tasauspäivien auringonnousujen ja laskujen suuntaan (eli itälänsisuuntaisesti). Rotundan kupolia käytetään nykyisin myös planetaarioesityksiin. 11

12 Radiantti Tampereen Ursa ry:n jäsenlehti 3/2014 Polku Slipher-rakennukselta Pluto-teleskoopin kuvulle mallintaa Aurinkokuntaa reilun sadan metrin matkalla, näyttäen planeettojen suhteelliset etäisyydet Auringosta ja toisistaan aina Plutoon asti. Yksi tuuma polulla vastaa miljoonaa mailia. Polun infotaulujen yhteydessä näkyvät Aurinko ja planeetat ovat kuitenkin 20 kertaa suurempia kuin mitä ne todellisuudessa olisivat tässä mittakaavassa. Matkaa Alfa Kentaurille kertyisi tässä skaalassa noin 628 kilometriä. Mars-kukkulan metsikköön on myös tehty Galaksipolku ja Maailmankaikkeuspolku edellinen kuvaa noin valovuoden matkaa Auringosta Linnunradan keskustaan tuuman vastatessa noin viittä valovuotta, ja jälkimmäisessä puolestaan tuumalla saa jo 2,1 miljoonaa valovuotta. Molemmat kävelyretket muistuttavat Tampereen tähtitornin portaikon maalausta erilaisia kohteita esitellään tauluilla sopivilla etäisyyksillä, mutta kohteiden suunnan suhteen on tietysti otettu vapauksia ja kaikki on sijoitettu lineaarisesti suoran polun varteen. Galaksipolun varrelta löytyvät mm. Orionin sumu, Deneb, planetaarisia sumuja, musta aukko Cygnus X-1, Rapusumu, pallomaisia tähtijoukkoja, Linnunradan keskussauva, ja keskustan supermassiivinen musta aukko. Maailmankaikkeuspolun infotauluissa puolestaan kerrotaan pimeästä aineesta, punasiirtymästä, laajene- 42-tuumainen käytöstä poistettu peilikaukoputki. vasta maailmankaikkeudesta, lähigalakseista, aktiivisista Infotauluja Galaksipolun varrella. 12

13 galaksiytimistä, gravitaatiolinsseistä, gammasädepurkauksista, maailmankaikkeuden suuren mittakaavan rakenteista sekä kosmisesta taustasäteilystä. Lähellä vierailijakeskusta on nähtävillä vuonna 1909 valmistunut, ja vuonna 1970 käytöstä poistettu 42-tuumainen peilikaukoputki. Myös sen on rakentanut Alvan Clark & Sons. Putken erikoisuutena oli neljä erilaista apupeiliä, joita vaihtamalla pystyttiin muuttamaan putken polttoväliä sopivammaksi mm. valokuvaukseen tai spektroskopiaan. Putken avulla määriteltiin myös Marsin ja Venuksen pintalämpötilat, ja sen avulla määriteltiin tarkasti Pluton kiertorata. Observatoriovierailua voi lopuksi täydentää ostoksilla erittäin monipuolisessa kaupassa, jonka tarjontaan kuuluvat mm. kirjat, t-paidat, kaukoputket ja erilaiset tähtiaiheiset koriste- ja käyttöesineet. Lähteitä ja lisätietoa Lowellin observatorion verkkosivu: Belkora, Leila 2003, Minding the heavens the story of our discovery of the Milky Way, Institute of Physics Publishing degrasse Tyson, Neil 2009, The Pluto files the rise and fall of America s favorite planet, W. W. Norton Harland, David M. 2005, Water and the search for life on Mars, Springer / Praxis Publishing Longair, Malcolm 2006, The cosmic century a history of astrophysics and cosmology, Cambridge University Press Lowell, Percival 1908, Mars as the abode of life, Elibron Classics Minard, Anne 2007, Pluto and beyond a story of discovery, adversity and ongoing exploration, Northland Publishing Nickell, Duane S. 2008, Guidebook for the Scientific traveler visiting astronomy and space exploration sites across America, Rutgers University Press Schindler, Kevin S. 1998, 100 years of good seeing the history of the 24-inch Clark Telescope, Lowell Observatory Weintraub, David A. 2007, Is Pluto a planet? A historical journey through the Solar System, Princeton University Press 13

14 Astromatkailua Arizonassa Pekka Rautajoki Osa 2 Arizona tarjoaa tähtitieteen harrastajille useita näkemisen arvoisia kohteita, joista kaksi tunnetuinta lienevät Percival Lowellin perustama observatorio Flagstaffissa ja maailman parhaiten säilynyt törmäyskraatteri, Meteor Crater, noin 50 km Flagstaffista itään. Kesälomaamme kuului automatka Yhdysvalloissa, ja Grand Canyon -vierailun yhteyteen oli luontevaa sovittaa myös nämä kaksi muuta mielenkiintoista nähtävyyttä. Artikkelin tässä osassa kerron kraatterista, joka maallikosta näyttää selkeästi meteoriittitörmäyksen aiheuttamalta, mutta jonka alkuperästä tiedeyhteisö väitteli vielä 1960-luvulle asti. Meteorikraatterin reunan kerrostumat ovat päinvastaisessa järjestyksessä normaalin nähden selkeä todiste, että jokin voima on ainekset lennättänyt kraatterista. Kuva Wikimedia Commnons. 14

15 Ensimmäiset tieteelliset tutkimukset Esimmäinen virallinen maininta Arizonan oudosta kraatterista on vuodelta 1871 eräässä tiedusteluraportissa kenraali Custerille. Paikallinen lammaspaimen puolestaan löysi rautameteoriitteja alueelta vuonna 1886, mutta hän luuli niitä hopeaksi, eikä raportoinut löydöstään viiteen vuoteen. Aikansa arvostetuin geologi, Grove Karl Gilbert, saa kunnian Meteorikraatterin ensimmäisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Gilbert arvioi vuonna 1891 kolmea vaihtoehtoista alkuperää kraatterille. Koska paikalta ei löytynyt vulkaanista alkuperää olevaa kiviainesta, hän päätteli, että kyseessä ei ollut tulivuoren kraatteri. Toinen mahdollinen syntytapa oli höyryräjähdys maan alla syvemmällä oleva magma höyrysti vesikerroksen, ja höyry purkautui räjähdysmäisesti muodostaen kraatterin. Kolmantena Gilbert pohti myös mahdollista meteoriittitörmäystä itse asiassa tämä oli hänen mielestään todennäköisin vaihtoehto. Kraatterin ympäriltä oli löytynyt rauta- ja nikkelijäämiä, mikä tuki meteoriittitörmäyksen mahdollisuutta. Gilbert teki kuitenkin ratkaisevan virheen hän oletti, että törmännyt kappale olisi hautautuneena kraatterin pohjalla. Kompassineulat eivät kuitenkaan paljastaneet suuren rautakappaleen olemassaoloa, ja kraatterin reunan materiaalia näytti olevan vain kuopan tilavuuden verran. Hautautunut meteoriitti olisi syönyt tilavuudesta osan, ja kiviainesta olisi siten pitänyt olla reunalla enemmän kuin mitä kraatteriin näennäisesti mahtuisi. Hypoteesi meteoriittitörmäyksestä näytti siis hänestä tosiasioiden valossa virheelliseltä, ja Gilbert päätyi lopulta puoltamaan höyryräjähdystä. Ympäristön meteoriittijäänteet olivat vain sattumaa. Koska Gilbert oli aikansa suurin geologian auktoriteetti, ei hänen johtopäätöstään juuri uskallettu kiistää. Daniel Barringer vainuaa omaisuuden Vuonna 1902 menestyksekäs ja tunnettu kaivosinsinööri Daniel Moreau Barringer kuuli sattumalta tuttavaltaan Arizonan kraatterista, ja paria kuukautta myöhemmin hän myös sai selville, että myös kraatterin reunavallilta on löydetty meteoriittirautaa sekoittuneena kiviainekseen. Hänestä tämä todisti selkeästi, että meteoriitin törmäys ja kraatterin synty ovat tapahtuneet yhtä aikaa muutoin meteoriittimateriaali ja kraatterista lentänyt kiviaines olisivat olleet erillisinä kerroksina. Gilbertin tavoin Barringer uskoi, että törmääjä oli kraatterin kokoinen, ja että se olisi edelleen hautautuneena kraatterin pohjan alle. Hänestä Gilbert ei ollut huomioinut laskuissaan reunan eroosiota, eli kraatterista oli lentänyt ulos enemmän maa-ainesta kuin miltä pikaisesti saattoi näyttää. Taalankuvat silmissä hän suunnitteli kaivavansa kraatterista valtavasti rautaa ja nikkeliä. Barringer perusti kaivosyhtiön ja hankki kaivosoikeudet kraatteriin käytännössä näkemättä koko paikkaa omin silmin. Barringer ja hänen rahoittajakumppaninsa käyttivät 27 vuoden ajan nykyrahassa yli kymmenen miljoonaa dollaria yrittäessään tuloksetta kaivaa metalleja kraatterista. Vaikka hänen kaivosyhtiönsä oli taloudellinen katastrofi, se menestyi kuitenkin tieteellisesti kaivostoiminnan ohessa Barringer keräsi kraatterista niin paljon tutkimustuloksia, että tiedeyhteisö alkoi vähitellen vakuuttua törmäysalkuperästä. Tiedeyhteisön vakuuttamisessa auttoi myös geologi George Merrill, joka julkaisi 1900-luvun alussa Barringeria tukevia artikkeleita. Merrillin päätodisteena oli kvartsilasi, jota löytyi kraatterista sellaista synnytti vain äärimmäinen kuumuus. Kivikerrokset kraatterin alla olivat myös koskemattomia, osoittaen että kraatterin synnyttänyt voima tuli maan yläpuolelta, eikä sitä aiheuttanut vulkaaninen toiminta syvällä maan alla. Vastustustakin silti vielä oli tie- Kraatterin reunavalli aavikolta nähtynä. Artikkelin kuvat Pekka Rautajoki ellei toisin ole ilmoitettu. 15

16 deyhteisön oli vaikea luopua ajatuksesta, että geologiset prosessit tapahtuvat vähitellen pitkän ajan kuluessa, eikä äkillisissä, katastrofaalisissa yksittäistapahtumissa. Lisäksi Barringer ei ollut henkilönä kovin pidetty; hän esimerkiksi hyökkäsi varsin henkilökohtaisesti geologi Gilbertiä vastaan julkaisemissaan artikkeleissa. Vuonna 1946 meteoriittiasiantuntija Harvey Ninninger analysoi tarkkaan kraatterin ympäristön maaperää, ja löysi runsaasti kappaleita, jotka olivat syntyneet tiivistymällä metallia ja kiveä sisältävästä höyrypilvestä. Lopullinen todiste meteoriittialkuperästä saatiin 1960-luvulla: kahta kraatterista löytynyttä harvinaista mineraalia, koesittia ja stishoviittia, syntyy ainoastaan kun kvartsipitoiseen kiviainekseen osuu valtava voima tai shokkiaalto. Mutta missä on rauta? Chicagon yliopiston tähtitieteilijä Forest Ray Moulton julkisti laskelmansa 1920-luvun lopulla, jonka mukaan törmääjä oli huomattavasti oletettua pienempi, ja ettei siitä ollut jäänyt juurikaan mitään jäljelle törmäyksen jälkeen. Barringer lähestyi toista tähtitieteilijää, Henry Norris Russellia, toivoen Moultonin olevan väärässä, mutta Russell vahvisti meteoriitin suurelta osin höyrystyneen törmäyksessä. Barringer uskoi alun perin, että kraatterissa olisi rautaa jopa 100 miljoonaa tonnia arvoltaan reilusti yli miljardi dollaria vuoden 1903 hinnoilla. Moultonin arvioiden mukaan törmääjän massa oli todellisuudessa vain tuhannesosa arviosta. Kraatterin pohjan alla ei siis ollutkaan omaisuutta, ja vuoden 1929 syyskuussa Barringerin kaivosyhtiön johtokunta päätti kaivostöiden lopettamisesta. Päätös oli paha isku Barringerille, ja hän kuoli sydänkohtaukseen vain muutama kuukausi myöhemmin. Holsinger-meteoriitti. 16

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

2/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.

2/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry. Radiantti 2/2014 Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry. Uusiutunut Radiantti Luet uudistunutta Radianttia. Kuten huomaat, lehdessä on säilytetty useita paperiversion piirteitä. Osa on kuitenkin

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen:

TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen: A sivu 1(3) TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 4. Teleskoopit ja observatoriot Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto (kuva: @garyseronik.com) Tavoite: Kuvata, kuinka teleskooppi rakennetaan aiemmin kuvatuista optisista elementeistä Teleskoopin

Lisätiedot

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kaukoputkikurssin 2005 diat Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät

Lisätiedot

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Aurinkokunta, kohteet

Aurinkokunta, kohteet Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan

Lisätiedot

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4. Yleistä kurssiasiaa! Ekskursio 11.4.! Tentti 12.5. klo 10-14! Laskarit alkavat tulevaisuudessa 15.45, myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa! Laskaripisteet tulevat verkkoon (opiskelijanumerolla

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Kaukoputket ja observatoriot

Kaukoputket ja observatoriot Kaukoputket ja observatoriot Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 7. Kaukoputket ja observatoriot Perussuureet Klassiset optiset ratkaisut Teleskoopin pystytys Fokus Kuvan laatuun vaikuttavia

Lisätiedot

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä? Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla 1(8) Kymmenjärjestelmä desimaalilukujen ja mittayksiköiden muunnosten pohjana A. Miten saadaan desimaalilukuihin ymmärrystä 10-järjestelmän avulla? B. Miten saadaan mittayksiköiden muunnoksiin ymmärrystä

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu)

Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Maisemakuva on Joutsenen pyrstösulkien alueelta. Kuva liittyy Seppo Ritamäen sivulta 8 alkavaan artikkeliin. KUVIA TAIVAALTA Kuvaaja on Antti

Lisätiedot

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ 23 METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ Tässä metodissa on kyse perinteisestä. luettelomaisesta listaustyylistä, jossa meteorit kirjataan ylös. Tietoina meteorista riittää, kuuluuko

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2007

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2007 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2007 Tallinnan tähtitorni. Seppo Linnaluoto kuvasi tornin viime vuoden Viron matkalla. Tänä vuonna on jälleen elokuussa Viron tähtiharrastajien

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

Turun Ursa r.y. Nro 48

Turun Ursa r.y. Nro 48 Turun Ursa r.y. Nro 48 Ceres 48-2/10 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Eeva-Kaisa Ahlamo Ilmestyminen: 1-2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni

Lisätiedot

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Esitelmän runko Muinaiset uskomukset Kreikkalaisten selitysmalli Leonidien meteorimyrsky Havainnot meteoriparvista

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT LISTAT Tammikuussa julkaistiin Rokkisydän ja Sarvipäät -yhtyeiden uudet CD:t. Helmikuussa niitä seurasivat Sinkkubingo ja Metalliväki -yhtyeiden CD:t. Alla oleva kuvaaja esittää näiden yhtyeiden CD-levyjen

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007 M81, kierteisgalaksi Isossa Karhussa. Kuva: Antti Kuosmanen Tässä numerossa mm.: Tietoa tulevasta Talvileirin tapahtumat Esitelmien lyhennelmät

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

Johdanto: tähtitaivas

Johdanto: tähtitaivas Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

Ohjeita kuvun ongelmatilanteisiin

Ohjeita kuvun ongelmatilanteisiin Ohjeita kuvun ongelmatilanteisiin Ennen jokaista käyttökertaa, tähtitornia käyttävän tulee tarkistaa, että 1. luukun avausvaijerit ovat ehjiä ja ne kulkevat oikein rissa- ja taittopyörien yli. Jos havaitset

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Ceres. nro 51. Turun Ursa r.y.

Ceres. nro 51. Turun Ursa r.y. Ceres nro 51 Turun Ursa r.y. Perunat ja porkkanat sulassa sovussa uusimman avaruustekniikan kanssa Turun Kauppatorilla Avaruusrekan käydessä täällä 8.10.2012. Myös Turun Ursa oli paikalla. Kuva: Juhana

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija

Lisätiedot

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Valo ja muu sähkömagneettinen säteily

Lisätiedot

1/2009 1-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI

1/2009 1-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI 1/2009 LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS 1-2009 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI Kuvia lukijoilta Kuu ja Venus 31.12.2008.Kuva Asko Aikkila. Kuu ja Venus 31.12.2008. Kuva Kari

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Valon määrä ratkaisee Aukko

Valon määrä ratkaisee Aukko Valon määrä ratkaisee Aukko syväterävyys Suljinaika ISO liike ja terävyys valoherkkyys ja kohina Valon määrä ratkaisee / ajan esivalinta Bulb käytössä M-tilassa, valottaa niin kauan kuin painetaan laukaisinta

Lisätiedot

Kassiopeja 1/2006. Tähtiharrastusta Lakeudella: Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu. Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti

Kassiopeja 1/2006. Tähtiharrastusta Lakeudella: Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu. Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Kassiopeja 1/2006 Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Tähtiharrastusta Lakeudella: Jäsenillat havaintokaudella Syksyn tähtitaivas Tähtinäytökset Puheenjohtaja haastattelussa Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

Planeetat. Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12

Planeetat. Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12 Planeetat Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12 Planeetat Astrologisella kartalla Aurinko, Kuu ja planeetat

Lisätiedot

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

CCD-kamerat ja kuvankäsittely CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate

Lisätiedot

Hankasalmen observatorio. Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry

Hankasalmen observatorio. Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry Hankasalmen observatorio Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry Murtoisten tähtikeskus Siriuksen uusi etäkäytettävä maaseutuobservatorio Murtoisten kyläkoulu tukikohdaksi kunnalta Tähtinäytännöt: pe 19-20 Tilausnäytäntötoiminta

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

Albedot ja magnitudit

Albedot ja magnitudit Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen

Lisätiedot

En voi olla kirjoittamatta - Kirjoittamisen astrologia

En voi olla kirjoittamatta - Kirjoittamisen astrologia En voi olla kirjoittamatta - Kirjoittamisen astrologia Ammatikseen kirjoittaville ja luovaa työtä tekeville kirjailijoille kauhistuttavin tilanne on tyhjän paperin pelko. Mitä tehdä silloin kun kirjoitustyö

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /201 2

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /201 2 Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /201 2 Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin Planeetta ry Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari J.S. Heikkinen Kannen kuva: Kalevi Sorsa Ilmestyminen:

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /2011

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /2011 Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /2011 Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin Planeetta ry Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu,

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO

Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Miksi seurantaa? Seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa lepakoiden esiintymisestä, runsaudesta ja runsauksien muutoksista. Tällaista tietoa tarvitaan esimerkiksi

Lisätiedot

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906

Lisätiedot

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 12 3 pistettä 1. Annalla on neliöistä koostuva ruutupaperiarkki. Hän leikkaa paperista ruutujen viivoja pitkin mahdollisimman monta oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvää kuviota. Kuinka monta ruutua

Lisätiedot

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty)

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty) Toiminta Jaostot Kaikilla jaostoilla on ollut vuoden aikana aktiivista toimintaa. Kaikki eivät ole toiminnastaan kertomusta toimittaneet. Kevään aikana viimeisistäkin jaostoista kertomukset saadaan. Aurinko

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot