Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106)

Transkriptio

1 päivitetty

2 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä Arvoperusta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö ja -menetelmät Toimintakulttuuri Opintojen rakenne Tietostrategia Kieliohjelma Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Opiskelijahuolto Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset Aihekokonaisuudet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELET TOINEN KOTIMAINEN KIELI ENGLANTI SAKSA RANSKA ESPANJA MATEMATIIKKA BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS KEUDA-SIPOON LUKIOLAISILLE JÄRJESTÄMÄT KURSSIT HEVOSKURSSI VERKKOKURSSIT OPETUSJÄRJESTELYT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetusjärjestelyt Opiskelijan oppimisen arviointi... 95

3 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tämän opetussuunnitelman ovat yhteistyössä laatineet Sipoon lukion opettajat ja Sipoon koulutustoimen asettama opetussuunnitelmatyöryhmä valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä Sipoon kunnan visio on: Sipoo on itsenäinen, kaksikielinen, luonnonläheinen ja uudistushakuinen kunta, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Sipoon suomenkielisen koulutustoimen visioksi on tästä johdettu: Eväät hyvään elämään. Sipoon lukio korostaa kasvatustehtävässään seuraavia periaatteita: 1) kulttuurin kentän tuntemus Laajaan yleissivistykseen kuuluu monipuolisen tietopohjan lisäksi hyvä käyttäytyminen, joka perustuu humaaniin ihmiskäsitykseen ja jossa näkyy suomalaisen sivistysperinteen arvopohja. 2) yhteisöllisyys Sopivan kokoisessa yksikössä vallitseva välitön ja suvaitsevainen ilmapiiri edistää toisten huomioon ottamista ja jokapäiväistä vuorovaikutusta opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan välillä. Kouluyhteisössä harjoitellaan eri tapoja vaikuttaa oman arjen hallintaan ja toimia yhteisön jäsenenä. 3) valmius tulevaisuuden kohtaamiseen Lukion tehtävä on motivoida opiskelijoita hankkimaan itselleen koulutus ja ammatti sekä innostaa heitä kehittämään itseään läpi koko elämän. Opiskelijoita kannustetaan arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittämään oppimistaitojaan monipuolisesti. 4) alueellinen sivistystehtävä Lukion tekee laaja-alaista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Myös etälukio-opiskelu tulee mahdolliseksi.

4 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 2.2. Arvoperusta Lukiomme sipoolainen arvoperusta pohjautuu suomalaiseen sivistyshistoriaan osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Sitä sekä vaalitaan että arvioidaan ja uudistetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toiminnassa otetaan huomioon elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä tasa-arvo, suvaitsevuus ja kansainvälisyys. Kaksikielisessä kunnassa tärkeä arvo on myös ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin arvostaminen ja yhteistyö eri kieliryhmien välillä. Opetusmenetelmissä korostuvat opiskelijakeskeisyys, rakentava kriittisyys sekä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet. Yhteisesti sovitut aihekokonaisuudet toteutetaan läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa, ja ne näkyvät myös koulutyön organisoinnissa ja koulun toimintakulttuurissa. Koulun yhteiset juhlat ja tapahtumat kannustavat opiskelijoita vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Oppiminen edellyttää opiskelijan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa itsensä kehittämiseksi. Oppimisen perustana on uuden tiedon liittäminen vanhaan ja opiskelutapojen kehittäminen oppimis- ja vuorovaikutustilanteiden mukaisesti Opiskeluympäristö ja -menetelmät Lukiossa opittuja taitoja tulee voida soveltaa elämän eri osa-alueilla. Keskustelutaito ja kommunikaatiovalmiudet helpottavat tiedon hankkimista ja käsittelyä avoimessa oppimisympäristössä, jossa opettajat tekevät yhteistyötä ja kannustavat opiskelijoita kantamaan vastuuta omasta työstään. Oppimisprosessia ohjattaessa ja arvioitaessa tuetaan luovuutta ja innovatiivisuutta. Koulussamme opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja ohjaajia käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä valmennetaan yhteistyöhön ja -toimintaan aktivoidaan aikaisemmin hankittuja tietoja ja taitoja opitaan tarkastelemaan asioita monitahoisesti tuetaan tiedon käsittelytaitojen ja käsitteellisen ajattelun kehittymistä opitaan jäsentämään omaa ajattelua, argumentoimaan ja tekemään päteviä päätelmiä harjoitellaan em. taitoja 3.3. Toimintakulttuuri Arjen toimintakulttuuria toteutetaan päivittäisessä koulutyössä ajanmukaisen opinto-oppaan, sujuvan tiedottamisen ja toimivien järjestyssääntöjen avulla. Sitä arvioidaan ja tarkistetaan kyselyin ja keskusteluin säännöllisesti. Informaatioteknologia tukee hyvän tiedonkulun lisäksi monimuotoista oppimista ja monipuolista ilmaisua. Opiskelijat vastuutetaan kouluyhteisön jäseniksi ja heitä opastetaan alusta lähtien hyviin oppimistapoihin. Koulun jokapäiväiseen toimintaan tuovat lisäväriä ja kansainvälisyyttä oppilaskuntatoiminta, päivänavaukset, yhteiset juhlat, retket, teemapäivät, vaihto-oppilaat, vierailut ja studia generalia - luennot.

5 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset ja esitetään luvussa 5. Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi lukiossamme tarjotaan koulukohtaisia syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukiontehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan opetushallituksen ohjeiden mukaan. Pakolliset kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä, syventävillä ja soveltavilla kursseilla ei ole suoritusrajoituksia Tietostrategia Tuleva tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käyttö kytkeytyy yhä voimakkaammin jokaiseen oppiaineeseen ja edellyttää laitteistojen ja ohjelmien päivittämistä, niiden määrän lisäämistä ja opettajien lisä- ja täydennyskoulutusta sekä jatkuvaa tukipalvelujen saatavuutta. Luokat varustetaan ajanmukaisin varustein. Koulumme pyrkii täten turvaamaan opetuksen kehittämisessä sen, että lukion suorittaneilla opiskelijoilla on riittävät tvt-taidot ottaen huomioon toisen ja korkea-asteen oppilaitosten vaatimukset sekä työelämän ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvät taitovaatimukset. Tietoverkkojen sujuva ja monimuotoinen hyödyntäminen lukioaikana antaa opiskelijalle valmiudet kohdata muuttuvan maailman haasteet. Jokaisen opiskelijan valmiudet osallistua verkkopohjaiseen opetukseen varmistetaan starttikurssilla. Tvt on sekä opiskelun kohde että väline, ja tvt-taitojen kehittäminen merkitsee niin teknisten, yhteiskunnallisten kuin opiskelutaitojenkin kehittämistä. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön hyödyntämällä käytettävissä olevia verkko- ja oppimisympäristöratkaisuja. Yksilöllisten ja vaihtoehtoisten oppimispolkujen muodostumista tukee mm. monimuoto- ja etäopiskelukurssien saatavuuden lisääntyminen. Opiskelun myötä pyritään lisäämään taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Koulumme jatkaa yhteistyötä Keudan kanssa informaatioteknologian opetuksen järjestämisessä. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti koulun toiminnassa ja toimintakulttuurin kehittämisen tukena. Verkostoituminen ja vuorovaikutus edellyttävät yhteistoiminnallisen toimintakulttuurin syntymistä ja kehittämistä koulun sisälle. Koulun kotisivujen ylläpito ja sähköpostin käyttö ovat osa koulun normaalia viestintäkulttuuria. Kodin ja koulun sekä opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta kehitetään luomalla uusia verkko- ja mobiilipalveluja. Opiskelijoita harjaannutetaan eri oppiaineissa hyödyntämään myös sekä yleisiä kirjastoja että koulun omaa kirjastoa. Kirjasto tarjoaa mahdollisimman ajantasaista tietoa ja välineitä aktiiviseen, kaikkia viestintävälineitä hyödyntävään oppimiseen. Kirjasto tarjoaa painettua lähdemateriaalia, ajankohtaista tietomateriaalia sekä monipuolista kaunokirjallisuutta. Tiedonhankinta- ja -hallintataitojen harjaannuttamisessa kirjasto tukee eri oppiaineissa tehtävää työtä esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille välineitä edetä kohti asetettuja tavoitteita.

6 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) Koulun tietostrategiaryhmä suunnittelee, kehittää ja arvioi tvt:n käyttöä valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta. Ryhmä myös päivittää koulumme tvt-laitteistojen käyttösäännöt. Arviointikyselyjä tehdään tarpeen mukaan vuosittain opiskelijoille ja opettajille. Koulun tietostrategiaryhmään kuuluvat pysyvinä jäseninä rehtori, atk-opettajat ja koulukirjaston edustaja sekä vaihtuvina jäseninä pari muuta opettajaa Kieliohjelma Lukiossa opetetaan A1-kielenä englantia, ruotsia ja saksaa. B1-kielenä opetetaan ruotsia, B2-kielenä saksaa ja ranskaa sekä B3-kielenä saksaa ja ranskaa. Eripituisia oppimääriä voidaan yhdistää samaan opetusryhmään silloin, kun se on tarkoituksenmukaista Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Arvioinnin Opetuksen tavoitteiden toteutumista seurataan arvioinnin ja kehittämisen avulla. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa opetus vastaa ajan haasteisiin tekemällä jatkuvaa, prosessinomaista kehitystyötä. Kouluja pyritään kehittämään oppiviksi organisaatioiksi. Koulutuksen tuloksellisuutta arvioidaan sekä pedagogiselta että taloudelliselta kannalta. Pedagoginen arviointi käsittää muun muassa koulun kasvatustyön onnistumisen, monipuolisten työtapojen käytön sekä tiedollisten tulosten tarkkailua. Taloudellisesti arvioidaan resurssien riittävyyttä sekä sitä, onko annettuja resursseja käytetty optimaalisesti. Arviointi kunnan tasolla Tavoitteet Kunnan tasolla koulutuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin tarkoituksena on turvata koulutusta koskevan lainsäädännön tarkoituksen toteutuminen, tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen arvioija edistää koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottamalla päätöksentekijöille ja kehittäjille luotettavaa arviointitietoa, joka tukee koulutuksen laadun kehittämistä. Kunnan tasolla arvioidaan oppimistuloksia, oppimisympäristöä, keskeisiä kasvatus- ja opetustavoitteita sekä tehdään erilaisia tila-arviointeja. Arvioinnin kehittämisen yhtenä tavoitteena on tukea koulujen uudistumista. Arvioinnin tulee myös tukea opettajaa työssään. Paikallisen ja yksikkötason oman arvioinnin kehittymistä edistetään muun muassa määrittelemällä hyvän koulutuksen, opetuksen ja arvioinnin tunnuspiirteitä, kehittämällä erilaisia arviointimalleja ja menetelmiä sekä mittareita yhteistyössä.

7 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) Arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmän kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota arviointiraporttien johtopäätösten selkeyteen, luotettavuuteen, tiedottamiseen, avoimuuteen ja arviointiyhteistyöhön. Arvioinnin tulee palvella koulutuspolitiikan toimivuutta ja koulutuksen kehittämistarpeita. Sipoon kunnan koulutusjohtajasta ja koulujen opettajaedustajista koostuu säännöllisesti kokoontuva arviointivastaavien ryhmä, joka suunnittelee ja koordinoi koko kunnan tasolla tapahtuvaa arviointia. Arviointivastaavat käyvät läpi arviointien tulokset opettajienkokouksissa toimenpide-ehdotuksineen ja esittelevät koulutusjohtajan tukena koulutusjaostolle arviointien tuloksia ja toimenpidesuosituksia. Arviointitiedon seuraamiseksi luodaan arviointipankki (esimerkiksi arviointiympäristö), jonka tietoja kaikki asianosaiset voivat hyödyntää. Arviointitiedon pitää olla helposti saatavilla. It-teknologiaa hyödynnetään arviointiympäristön käytössä. Arviointitietoja voivat hyödyntää luottamushenkilöt, opetusviranomaiset, opettajat ja vanhemmat. Tavoitteena on, että arviointitulokset, toimenpidesuositukset ja muu tärkeä arviointitieto julkistetaan ja levitetään viiveettä. Arviointitieto toimitetaan avoimuusperiaatteen mukaisesti niille, joille tieto on päätöksenteon, kehittämisen tai muun koulutuksellisen syyn vuoksi merkityksellistä. Arviointitapa Koulutuksen järjestäjän oman arvioinnin tulee olla systemaattista ja säännöllistä, ja sen tulee kattaa myös oppilaitoskohtainen arviointi. Arvioinnin tulee olla johdonmukaista, ennakoitavissa olevaa ja tavoitteiden mukaista kehitystä tukevaa. Sipoon kunnan koulutoimelle luodaan oma arviointisuunnitelma. Kunnan arviointivastaavat luovat koulutuspoliittisen ohjelman pohjalta muokatut "Hyvän opetuksen kriteerit", joiden tarkoituksena on antaa vanhemmille ja päättäjille tietoa Sipoon koulutoimen tilasta. Arvioinnin ohjelma, toimintaperiaatteet ja kriteerit tehdään näkyviksi, jotta kaikilla toimijoilla olisi tiedossa, miten eri kohteita ja toimintaa arvioidaan. Arvioinnin vaikuttavuus Koulutuksen arvioinnin vaikuttavuutta voidaan lisätä tiedottamalla arviointituloksista tehokkaasti ja analysoimalla arviointien merkitystä ja jalostamalla kehitystoimia. Toimenpide-ehdotuksista keskustellaan. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nostetaan tulosten tehokas käyttäminen uusia tavoitteita asetettaessa ja toimintaa suunniteltaessa. Korjaaviin toimenpiteisiin tulisi varata resursseja ja riittävästi aikaa. Ulkopuolinen arviointi Koulutuksen järjestäjä osallistuu toimintaansa koskevaan ulkopuoliseen arviointiin. Sipoon kunnan koulut osallistuvat kansallisiin arviointeihin kuten oppimistulosten arviointeihin kansallisen arviointiohjelman mukaan.

8 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) Itsearviointi Yksittäisen opettajan itsearvioinnin tavoitteena on arvioida opetussuunnitelmassa ja vuosittaisessa työsuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista omassa työssään. Arvioinnista saamiensa kokemusten pohjalta opettaja suunnittelee monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja, jotka parhaiten soveltuvat tiettyihin opetustilanteisiin ja opetusjaksoihin. Opettajan, oppilaiden ja vanhempien keskusteluissa opettaja saa palautetta opetustyöstään ja kotien opetukseen ja kasvatukseen liittyvistä toiveista. Kehityskeskusteluissa opettajalla on mahdollisuus arvioida työskentelyään yhdessä rehtorin kanssa. Arviointi koulun tasolla Koulun tasolla arviointia tapahtuu keskusteluissa opettajien, oppilaiden ja vanhempien kesken. Opettajainkokoukset, vanhempainillat, vanhempainyhdistysten kokoukset, erilaiset kyselyt ja kolmikantakeskustelut ovat esimerkkejä koulun tason arviointifoorumeista. Koulun itsearvioinnin osana on osallistuminen kunnan koordinoimaan koulutuksen arviointiin. Arviointitehtävä voi olla joko koulutusjaoston määräämä tai oman koulun aloitteesta tapahtuva. Koulun arviointivastaava koordinoi ja arvioi oman yksikkönsä koulutusta. Koulujen rehtorit vastaavat koulujensa pedagogisesta kehittämisestä sekä taloudellisten resurssien tehokkaasta käytöstä yhteistyössä opettajakunnan ja muun henkilökunnan kanssa. 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajille tarjotaan riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö järjestetään niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Opinto-ohjauksen ja tehtävät Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijan kasvamista itsenäiseksi ja vastuulliseksi opiskelijaksi. Ohjauksella pyritään tukemaan opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä siten, että opiskelijalle kehittyy selkeä kuva tavoitteistaan ja omista mahdollisuuksistaan, sekä vahvistamaan opiskelijan myönteistä asennoitumista elinikäiseen koulutukseen. Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan henkilökohtainen opinto-ohjelmansa vuosittaisesti ja koko lukiota käsittäen. Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa nuorta tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia sekä auttaa niiden ratkaisemisessa.

9 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) Opinto-ohjauksessa nuorta ohjataan hankkimaan tietoa: opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvät oppaat, sähköisen hakumenettelyn sekä osaa hakea ja käsitellä tietoa sähköisessä muodossa. Opinto-ohjaus antaa hänelle elämänsuunnittelun ja -hallinnan taitoja sekä valmistaa häntä jatko-opintojen suunnitteluun ja päätösten tekemiseen. Opinto-ohjauksessa opiskelija saa tietoa II asteen ammatillisesta, ammattikorkeakoulujen sekä tiedeja taidekorkeakoulujen koulutustarjonnasta sekä osaa arvioida omia edellytyksiään realistisesti. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon jatko-opintosuunnitelmansa. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijat saavat henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Riittävän henkilökohtaisen ohjauksen saaminen on jokaisen opiskelijan oikeus, ja sille turvataan riittävät puitteet ja edellytykset. Uravalinnan ohjauksessa syvennetään opiskelijan tietoja jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Tavoitteena on joko itsenäisesti tai opinto-ohjaajan tuella tehty mahdollisimman realistinen jatkokoulutussuunnitelma. Opinto-ohjauksen arviointi Hyvin sujuva ja opiskelijan opintoja tukeva ohjaus on koko kouluyhteisön yhteinen asia. Ohjauksesta kerättävän palautteen koonti käytetään ohjauksen itsearviointiin ja kehittämiseen. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa ohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla. Opinto-ohjauksen työnjako Opinto-ohjaus on osa oppilaitoksen ohjausjärjestelmää, jossa rehtorilla, ryhmänohjaajilla, aineenopettajilla ja opinto-ohjaajalla on oma ohjauksellinen roolinsa. Tutortoiminta on osa koulun ohjausjärjestelmää ja toimii sen tukena. Ryhmänohjaaja Jokaisella opiskelijaryhmällä on ryhmänohjaaja, joka on ryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja ja aikuinen tuki koko lukion ajan. Ryhmänohjaaja tutustuu ryhmänsä opiskelijoihin mahdollisimman hyvin, jotta hän pystyy neuvomaan ja tukemaan opiskelijaa joko itse tai ohjaamaan tarvittaessa muiden asiantuntijoiden luo. Ryhmänohjaaja seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintosuunnitelmien laadintaa ja edistymistä sekä kurssikertymää. Ensisijainen vastuu opintojen suunnittelusta ja kurssien suorittamisesta on opiskelijalla itsellään. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmänsä ryhmänohjaustuokiossa. Aineenopettaja Jokainen aineenopettaja on opiskelijan ohjaaja oman oppiaineensa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Aineenopettaja myös kehittää opiskelijan opiskeluvalmiuksia oman aineensa osalta.

10 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaajan työ jakaantuu opinto-ohjaustunteihin, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja muihin työtehtäviin. Opinto-ohjaustunnit Lukion tuntijaon mukaan opinto-ohjauksen kurssi on kaikille pakollinen ja se arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kurssi on hajautettu kaikille lukiovuosille. Opinto-ohjauksen tunneilla opastetaan lukio-opintoihin, ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opiskeluvaihtoehtoihin. Opinto-ohjauksen kurssiin kuuluu myös oppilaitoksiin ja yrityksiin tehtäviä vierailuja sekä asiantuntijoiden vierailuja koululla. Henkilökohtainen ohjaus Luokattomuus, laaja valinnaisuus, opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn erilaiset toteuttamismahdollisuudet ja mahdollisuus yksilölliseen etenemiseen ja ylioppilaskirjoitusten hajauttamiseen edellyttävät riittävää henkilökohtaista ohjausta. Tämä on myös edellytys onnistuneelle jatkokoulutuksen ja uranvalinnan suunnittelulle. Opinto-ohjaaja seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä. Opinto-ohjaaja keskustelee koulun vaihtamiseen ja koulusta eroamiseen liittyvistä asioista. Abiturienttivuonna opinto-ohjaaja keskustelee jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti jatkoopinnoista. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat koulussamme rehtori, opinto-ohjaaja ja tarpeen vaatiessa kokoontuva opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän jäseninä toimivat rehtori opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja ja opettajajäsen sekä mahdollisuuksien mukaan koulukuraattori ja koulupsykologi. Tarvittaessa pyydetään mukaan opiskelijahuollon yhteistyötahojen edustajia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyösuunnitelma Ryhmänohjaaja toimii pääasiallisena yhteydenpitäjänä koulun ja kodin välillä. Hän jakaa oppilaille kotiin vietäväksi kirjallisia tiedotteita lukion tavoitteista ja toimintatavoista ja on tarvittaessa puhelimitse yhteydessä oppilaiden huoltajiin. Vanhempainilloissa ja yksittäisissä keskusteluissa ryhmänohjaaja tapaa henkilökohtaisesti oppilaiden huoltajia. Poissaoloseuranta tapahtuu poissaoloilmoitusten avulla. Oppilas on velvollinen kirjaamaan poissaolonsa ja näyttämään niistä selvitykset sekä huoltajalle että aineenopettajalle. Erityisen tuen (tätä vaativat esim. runsaat poissaolot, keskeytyneet kurssit, mielenterveysongelmat) tarpeessa olevan oppilaan asioita käsitellään opiskelijahuoltoryhmässä. Ryhmään voidaan kutsua keskustelemaan sekä opiskelija että hänen huoltajansa. Erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan kotiin ottavat siis yhteyttä ryhmänohjaajan lisäksi opiskelijahuoltoryhmän jäsenet, yleisimmin opinto-ohjaaja tai rehtori. Ennen yhteydenottoja keskustellaan oppilaan kanssa ja autetaan häntä ongelmatilanteissa.

11 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) Hyvinvointisuunnitelma Terveyttä ja hyvinvointia koskevat ratkaisut ovat osa toimintakulttuuria ja ne näkyvät kaikissa opetuksen järjestelyä koskevissa ratkaisuissa. Työympäristön hyvinvoinnista ovat vastuussa sekä lukiossa toimivat aikuiset että opiskelijat. Myös huoltajia voidaan ottaa mukaan hyvinvointia koskevien päätösten tai pelisääntöjen laatimiseen. Opiskelijat voivat osallistua työyhteisönsä kehittämiseen erityisesti oppilaskuntatoiminnan kautta. Oppilaskunnan edustajat voivat osallistua mm. opettajankokouksiin. Opiskelijoiden uudistusehdotuksia arvostetaan ja heitä kannustetaan ilmaisemaan omia mielipiteitään. Koulussa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden psyykkiseen jaksamiseen, esim. laadittaessa opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen yhteistyö Opiskelijalle tarjotaan tukea fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa. Tämä tuki voi kohdistua opiskelijan opiskeluun, kehitykseen tai elämäntilanteeseen. Periaatteena on, että jokainen oppilaitoksen henkilöstöön kuuluva, joka huolestuu yksittäisen oppilaan tilanteesta, voi tarttua asiaan ja toimia hänen tukenaan. Tukea tarvitsevalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Tällaisia lukion yhteistyötahoja ovat terveyskeskuslääkäri ja sairaaloiden poliklinikat, fysioterapeutti ja ammatinvalinnan psykologi. Tukea tarvitsevan opiskelijan ongelmia pohditaan yhteistyössä huoltajien, aineenopettajan, ryhmänohjaajan ja opiskelijahuoltoryhmän kesken. Ohjaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin käy luontevimmin kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin ja koulupsykologin kautta. Muiden hallintokuntien yhteistyötahoja hyödynnetään tapauskohtaisesti. Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa Koulun toimintakyvyn, oikeudenmukaisuuden ja opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta ongelmatilanteiden varalta on oltava olemassa ennalta sovitut pelisäännöt. Ongelmatilanteiden hoitamisen toimintavalmiutta ja jokaisen yhteisön jäsenen tietämystä pelisäännöistä pidetään ajan tasalla kertaamalla opettajankokouksissa tietyin väliajoin koulun oma kriisisuunnitelma.. Kriisisuunnitelman päivittämisestä ja em. toimenpiteistä lukiossa huolehtii kriisiryhmä, johon kuuluvat rehtori, opettajajäseniä, vahtimestari ja terveydenhoitaja. Työyhteisön aikuinen puuttuu välittömästi epäasialliseen käyttäytymiseen, kuten kiusaamiseen, väkivaltaan tai muihin turvallisuushäiriöihin. Päihdetyöryhmä, joka pääosin koostuu opiskelijahuoltoryhmän jäsenistä, kokoaa koululle oman päihdetyön toimintaohjelman. Tämä suunnitelma keskittyy ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen sekä toimenpidemallin laatimiseen.

12 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityistä tukea voidaan järjestää ohjauksen ja opiskelijahuollon keinoin. Tavoitteena on ennalta ehkäistä opintojen keskeytymistä oppimisvaikeuksien vuoksi ja tukea erityisissä oppimisvaikeuksissa olevaa opiskelijaa opinnoissa koko lukion ajan niin, että hän oppimisvaikeudestaan huolimatta pystyy jatkamaan opiskeluaan ja saavuttamaan tavoitteensa. Tärkeätä on pitää yllä vuorovaikutusta opiskelijan, koulun ja huoltajien kesken. Jos opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, se jäsennetään opiskelijan lähtökohdista käsin ja sillä tuetaan opiskelijan omien resurssien käyttöön ottamista ja itsetuntoa. Tärkeää on turvata opintojen loppuun saattaminen lukiossa ja toimia näin osaltaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jokaisen opiskelijan valmiutta ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin edistetään. Lukion erityisopetus pyrkii erityisesti seulomaan kielellisen alueen vaikeuksia omaavat opiskelijat ja ohjaamaan heitä erityisen tuen piiriin ja antamaan tukea myös muiden aineiden oppimisen vaikeuksiin. Erityisopettaja toimii oppimisen asiantuntijana ja antaa tarvittaessa tietoa opiskelijoille mm. oppimisvaikeuksista ja lausunnoista ylioppilaskirjoituksia varten. Lukitestaus ja opastus lausuntojen hankkimiseksi ylioppilaskirjoituksia varten kuuluvat oppilaan kanssa tehtävään yksilölliseen työhön. Ylioppilaslautakunta on määräyksellään antanut ohjeet ylioppilastutkinnon suorittamisesta ja ohjeita myös niitä opiskelijoita varten, joilla on lukihäiriö tai muu vamma tai sairaus. Koulun opiskelijahuoltoryhmä voi tarvittaessa ohjata nuoren koulun ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden piiriin. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa ottaen huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen tai ruotsin kielen taidon, äidinkielen ja kulttuurin, maassaoloajan ja aikaisemman koulunkäynnin. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kielija kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

13 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset Nykymuotoisessa lukio-opiskelussa kiinnitetään erityishuomiota opiskelijan tavoitteellisuuteen, yksilöllisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Oppiminen voi tapahtua joustavasti sekä ryhmässä että itsenäisenä työskentelynä, myös etäopiskeluna. Valmiutta oma-aloitteeseen tiedonhankintaan ja tiedon prosessointiin edistetään, jotta opiskelija kykenee suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan omien edellytystensä pohjalta Aihekokonaisuudet Kaikille lukioille yhteisiä, oppiainerajat ylittäviä aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuudet nivoutuvat eri aineiden opintokokonaisuuksiin luontevalla tavalla. Niistä valitaan vuosittain työsuunnitelmaan kaksi kokonaisuutta, joihin tutustutaan keskitetysti ottaen huomioon ajankohtaiset ja paikalliset tapahtumat. Näin kukin aihekokonaisuus toistuu kolmen vuoden välein ja se esitellään syventävästi jokaiselle ikäluokalle lukio-opiskelun kuluessa. Sisäisen yrittäjyyden käsitettä laajennetaan koskemaan kaikkea tavoitteellista opiskelua ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Pakolliset kurssit 1. Kieli, teksti ja vuorovaikutus (AI 1) Opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii erittelemään monenlaisia tekstejä ja niiden piirteitä oppii tarkastelemaan lukemistaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tekstiensä kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia Ja harjoittelua tekstien referointi ja kommentointi oman viestintätaidon arviointi vuorovaikutustaidot ryhmässä

14 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (AI 2) Opiskelija tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; tyyliä ja muotoa, oppii tekstien erittelyssä jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta myös tuottaessaan itse tekstiä informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, tottuu työstämään tekstiään kohdentaminen, havainnollinen esittäminen oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja arviointi ja kirjoitettuja asiatekstejä kirjoittaminen prosessina oppii tiedonhankintastrategioita. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (AI 3) Opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa proosa kirjallisuudenlajina, kerrontateknisiä keinoja lyriikka kirjallisuudenlajina, runon ilmaisukieli draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä 4. Tekstit ja vaikuttaminen (AI 4) Opiskelija suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi syventää medialukutaitoaan suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, osaa perustella monipuolisesti näkemyksiään propaganda; ironia, satiiri, parodia sekä vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja: arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, luotettavuutta pääkirjoitus, kommentti, mainos osaa tarkastella kirjallisuuden argumentointitavat ja retoriset keinot yhteiskunnallista vaikutusta kantaa ottavia puheenvuoroja, väittelyitä oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja myös eettisistä lähtökohdista. mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

15 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 5. Teksti, tyyli ja konteksti (AI 5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin, oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä tyylin aineksien vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (AI 6) Opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja, osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta. teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen, kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja Syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (AI 7) Opiskelija vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja syventää tietojaan vuorovaikutuksen ominaispiirteet luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä kehittää puhumisrohkeuttaan ja esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ryhmätaitojaan esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan puheviestinnän kulttuurisia piirteitä että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

16 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 8. Tekstitaitojen syventäminen (AI 8) Opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä laadinnassa. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (AI 9) nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia tekstiteemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä laadinnassa. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Koulukohtaiset syventävät kurssit 10. Prosessikirjoittaminen (AI 10) Opiskelija oppii työstämään tekstiään pitkäjänteisesti, vaiheittain tunnistaa oman tekstinsä ongelmakohdat, oppii tarkkailemaan ja hiomaan kirjoitustaan pystyy hyödyntämään ryhmätovereilta saamaansa palautetta erilaiset kirjoitustehtävät tekstianalyysi toisten tekstien kommentointi yhteisen esityksen valmistaminen ryhmän toiveiden mukaan

17 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 11. Ilmaisutaito (AI11) Opiskelija kehittää ilmaisu-, esiintymis- ja vuorovaikutustaitojaan sekä itsetuntemustaan. saa esiintymisvarmuutta ja -rohkeutta parantaa ryhmätyötaitojaan rentoutumis-, mielikuva-, aisti- ja puheharjoitteet improvisaatiotehtävät näyttämötyöskentelyn harjoittelu yhteisen esityksen valmistaminen ryhmän toiveiden mukaan Soveltavat kurssit 12. Ilmaisutaidon jatkokurssi (AI 12) Opiskelija kehittää edelleen edellisellä kurssilla hankkimiaan taitoja erilaiset ilmaisuharjoitukset 13. Ilmaisutaidon jatkokurssi (AI 13) Opiskelija kehittää edelleen edellisillä kursseilla hankkimiaan taitoja erilaiset ilmaisuharjoitukset 14. Kirjoitukset edessä (AI 14) Opiskelija saada yo-kirjoituksissa tarvittavat perusvalmiudet kielenhuollon perusteiden kertaus tekstien tutkintaa ja analysointia 5.4. KIELET Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.

18 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset kielitaidon kuvausasteikon (ks. liite 2) tasot seuraavasti: Kieli ja oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Ruotsi A B1.1-B1.2 B1.1 B1.2 B1.1-B1.2 Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2 Ruotsi B1 A2.2 A2.1-A2.2 A2.2-B1.1 A2.1-A2.2 Saksa, ranska B3 A2.1-A2.2 A2.1 A2.1-A2.2 A1.3-A2.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoita ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina sekä käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

19 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit 1. Livslångt lärande Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) Tavoitteet vahvistaa perusrakenteiden ja sanaston hallintaa oppia keskeisiä puheviestinnän strategioita oppia kirjallisen viestinnän alkeet oppia kuuntelemaan erilaisia tapoja puhua ruotsia koulu ja jokapäiväinen kanssakäyminen kieliopin perusrakenteiden kertausta: substantiivit, verbit, adjektiivien vertailu adverbit, pronomineja 2. Alla är vi olika Ihmiset ympärillämme (RUA2) Tavoitteet oppia keskustelemaan, väittelemään ja kirjoittamaan ihmisten jokapäiväiseen kanssakäymiseen liittyvistä asioista oppia kuuntelemaan keskustelutilanteita pohjoismainen hyvinvointi ja turvallisuus elämänarvot, erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kohtaaminen perusrakenteiden vankennus, sana järjestys, passiivi, partisiipit 3. Finland i Norden och Europa Suomi, osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3) Tavoitteet opetella ymmärtävän lukemisen strategioita oppia etsimään ajankohtaista tietoa Pohjoismaista kirjallisen viestinnän vahvistaminen opetella kuuntelemaan eri pohjoismaisia kieliä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuuri-identiteetin ominaispiirteitä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa perusrakenteiden vankennus, passiivit, konjunktiivi, numeraalit, pronomineja

20 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma (106) 4. Välj rätt! Elinympäristömme (RUA4) Tavoitteet oppia seuraamaan maailman tapahtumia ja kehitystä eri aloilla tiedotusvälineiden avulla laatia edellisen pohjalta suomen- ja ruotsinkielisiä tiivistelmiä oppia kirjoittamaan vaativahkoja, kantaaottavia ja perustelevia kirjoitelmia kestävä kehitys, luonto, yhteiskunta, teknologia ja viestintä kieliopin rakenteiden kertaus ja soveltaminen 5. Den nordiska arbetsmarknaden Opiskelu ja työ (RUA5) Tavoitteet harjoitella työelämään ja palvelutilanteisiin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää oppia ymmärtämään ja käyttämään muodollisten tilanteiden vaatimaa kieltä opiskelu, työelämään valmentautuminen, kuluttaminen kielen vaativimpiin rakenteisiin tutustuminen, prepositioita 6. Vår och andras kulturidentitet Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6) Tavoitteet oppia ymmärtämään pohjoismaista kulttuuria laaja-alisesti tutustua omatoimisesti joihinkin kulttuurin "tekijöihin" laatia laajahko esitelmä joltakin kulttuurin alalta ja esitellä tuotos kulttuurin eri osa-alueet kielen vaativimpien rakenteiden harjoittaminen, sananmuodostuksen periaatteita Syventävät kurssit 7. Vår gemensamma värld Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA7) Tavoitteet kuullun ja luetun kielen ymmärtämisvalmiuksien lisääminen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen tarvittavien strategioiden oppiminen aktiivinen kansalaisuus yleismaailmalliset kehityslinjat ajankohtaiset tapahtumat