EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel SEK(2009) 1441 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja KOMISSION EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE ANTAMAAN TIEDONANTOON Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): avaruuskomponentin haasteet ja uudet vaiheet TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA {KOM(2009) 589 lopullinen} {SEK(2009) 1439} {SEK(2009) 1440} FI 1 FI

3 TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA 1. JOHDANTO Tämä vaikutusten arviointi liittyy komission tiedonantoon ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) avaruuskomponentista. Sen laadinnassa kuultiin komission yksiköiden ohjausryhmää, minkä jälkeen GMES-toimisto kuuli laajalti eri sidosryhmiä. Euroopan komission vaikutustenarviointilautakunta on analysoinut tämän raportin, minkä seurauksena siihen tehtiin muutoksia. GMES on maanhavainnointikapasiteetti, jonka avulla voidaan hallinnoida tehokkaammin luonnonvaroja ja seurata biologista monimuotoisuutta ja valtamerten tilaa ja ilmakehän kemiallista koostumusta kaikki tärkeitä tekijöitä ilmastonmuutoksen kannalta ja reagoida näin paremmin luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja parantaa rajojen valvontaa. GMES sisältää palvelukomponentin ja havainnointi-infrastruktuurikomponentin, joista jälkimmäinen muodostuu avaruusinfrastruktuurista ja in situ -infrastruktuurista. Hyöty syntyy palvelukomponentista, joka puolestaan on riippuvainen infrastruktuurin tuottamista havainnointitiedoista. GMES:ää olisi tämän vuoksi tarkasteltava kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Vuonna 2008 annetussa komission tiedonannossa GMES: tavoitteena turvallisempi planeetta 1 käsiteltiin GMES-järjestelmää kokonaisuudessaan, mutta käsillä olevassa tiedonannossa keskitytään avaruuskomponenttiin tavoitteena i) helpottaa GMESohjelmaa ja sen ensivaiheen toimintaa ( ) käsittelevää komission ehdotusta 2 koskevaa yhteispäätösmenettelyä ja ii) valmistella maaperää seuraavan rahoituskehyksen (vuoden 2013 jälkeinen aika) kattavia päätöksiä varten. Avaruuspohjaiset tiedot ovat GMES:n palvelukomponentin kannalta keskeinen panos. Jos avaruudesta käsin saatavan tiedon virta keskeytetään tai katkaistaan, tiettyjä palveluita ei voida enää tarjota. GMES-ohjelman palvelukomponenttiin sisältyvien aihealueiden kannalta on olennaista taata tiedon saanti kolmansien osapuolten 3 omistamista toiminnassa olevista maanhavainnointisatelliiteista ja nimenomaan GMES:iä varten kehitetystä avaruusinfrastruktuurista. EU ei halua luoda Euroopassa jo toiminnassa olevan kapasiteetin kannalta päällekkäisiä toimintoja, minkä vuoksi selvitettiin, missä määrin EU:n yhteen kokoamat käyttäjien vaatimukset voitaisiin täyttää nykyisellä tai suunnitellulla infrastruktuurilla. Puutteita käsittelevä analyysi auttoi määrittämään ESAn GMES:n avaruuskomponenttiohjelman sisällön. EU rahoittaa tätä ohjelmaa, jonka tarkoituksena on kehittää Sentinel-nimellä tunnettuja satelliittihankkeita. ESA kehittää parhaillaan ensimmäistä Sentinel-sukupolvea, johon kuuluu seitsemän satelliittia (Sentinel 1 3:n ensimmäiset kaksi yksikköä, Sentinel 4:n ensimmäiset kaksi yksikköä ja esivaiheen Sentinel 5) ja kaksi EUMETSATin satelliittien mukana kuljetettavaa välinettä KOM(2008) 748 lopullinen, KOM(2009) 223 lopullinen, Mukaan luettuina EU:n jäsenvaltiot, hallitustenväliset järjestöt kuten ESA ja EUMETSAT, EU:n ulkopuoliset maat sekä yksityiset tahot. FI 2 FI

4 2. ONGELMAN MÄÄRITTELY Kun avaruusinfrastruktuuri on saatu kehitettyä, sitä on voitava hyödyntää ja se on aikanaan uusittava, jotta GMES:n palvelukomponenttia varten saadaan kerättyä ympäristötietoa. Tässä käsitellään tämän vuoksi sitä, miten voidaan hallita ja rahoittaa ESAn kehittämien ensimmäisten Sentinel-satelliittien hyödyntäminen kehittämisvaiheen päätyttyä ja Sentinel-satelliittien uusiminen (niistä monien käyttöikä on noin seitsemän vuotta) samanaikaisesti edellä mainitun hyödyntämisen kanssa tavoitteena varmistaa tiedon keruun jatkuvuus pitkällä aikavälillä. GMES-ohjelmasta ja sen ensivaiheen toiminnasta ( ) antamassaan asetusehdotuksessa 4 komissio ehdotti GMES:n ensivaiheen toiminnan rahoituspuitteiksi 107:ää miljoonaa euroa, joista 40 miljoonaa osoitettaisiin avaruuskomponentin hyödyntämiseen. Sentinel-satelliittien käytön rahoituksesta ja hallinnosta on keskusteltu lukuisissa asiakirjoissa, myös komission tiedonannossa Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): tavoitteena turvallisempi planeetta 5. Vaikka oletuksena on, että EU:n tulevalla ohjelmalla pitäisi edistää avaruusinfrastruktuurin kestävyyttä erityisesti mitä tulee saatavuuteen kiertoradalla ja toimintaan Sentinel-satelliittien hyödyntämiseen myönnettävästä EU:n rahoituksesta ei ole voitu tehdä sitovia päätöksiä, koska kyseinen ajanjakso ulottuu nykyistä rahoituskehystä pidemmälle. Piakkoin on siis valmisteltava päätös avaruuskomponentin rahoittamisesta osana seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen parissa tehtävää työtä. ESAn jäsenvaltiot ovat tehneet selväksi, että Sentinel-infrastruktuuri on niiden panos GMES:n avaruuskomponenttiin ja että ne näin ollen myöntävät rahoitusta sillä oletuksella, että EU ottaa vastuulleen ja rahoittaakseen vastaavan infrastruktuurin hyödyntämisen ja uusimisen ajan myötä. 6 Saman kannan ovat omaksuneet johdonmukaisesti useat EU:n jäsenvaltiot GMES:n neuvoa-antavassa toimikunnassa, joka on komissiota GMES:n kehittämisessä avustava asiantuntijaryhmä. Näin ollen on epätodennäköistä, että vaikka EU:lta ei saataisikaan sitoumusta jokin muu organisaatio kuin EU ottaisi vastuun GMES:n avaruuskomponentista vuoden 2013 jälkeen. Tällöin GMES:n palvelukomponentti ei nykymuodossaan olisi elinkelpoinen TOISSIJAISUUSKYSYMYSTEN ANALYYSI EU:n osallistuminen Euroopan tasolla kehitetyn avaruusinfrastruktuurin hyödyntämiseen ja lopulta sen uusimiseen on täysin toissijaisuusperiaatteen mukaista seuraavasta syystä KOM(2009) 223, KOM(2008) 748 lopullinen, Ks. esim. ESAn neuvoston 198:nnen kokouksen pöytäkirja, , s. 4, ja ESAn neuvoston 203:nnen kokouksen pöytäkirja, , s. 6. Ks. GMES-asetusehdotuksen johdanto-osan 12 kappale. Vaikka olisi mahdollista tarjota joitakin palveluja pelkästään in situ -tietojen tai muista tutkimushankkeista kuin Sentinel-hankkeista saatujen tietojen pohjalta, tällaiset palvelut eivät enää olisi vertailukelpoisia GMES:n palvelukomponenttiin sisältyviin aihealueisiin nähden. FI 3 FI

5 Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla ottaa vastuuta EU:n ja hallitustenvälisin varoin kehitetyn avaruusinfrastruktuurin hyödyntämisestä ja mahdollisesta uusimisesta, koska kustannukset ovat niin mittavat. Euroopan valtiot ovat juuri tästä syystä koonneet resurssinsa yhteen avaruudesta käsin operatiivista meteorologiaa varten tapahtuvan havainnoinnin alalla kehittääkseen ja hyödyntääkseen säätutkimussatelliitteja Euroopan sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) piirissä. Euroopan valtiot ovat lisäksi kehittäneet ympäristösatelliittien demonstraattorin joko ESAn tai kansallisten avaruusjärjestöjen kautta. Ne eivät kuitenkaan ole keksineet, miten ne voisivat tehdä yhteistyötä pitkäkantoisten operatiivisten ympäristönseurantaohjelmien rahoituksen osalta, kuten meteorologian alalla tapahtuu. Tällaista havainnointia kuitenkin tarvitaan yhä kipeämmin, sillä viranomaisiin kohdistuu yhä enemmän poliittista painetta tehdä perusteltuja päätöksiä ympäristön, turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen alalla. 4. EU:N TAVOITTEET EU:n toiminnan erityisinä tavoitteina GMES:n avaruuskomponentin (eli Sentinel-satelliittien) osalta on varmistaa erilaisten avaruudessa sijaitsevien mittalaitteiden avulla kerättyjen ympäristötietojen jatkuva saatavuus GMES:n palvelukomponentin aihealueita varten. Tähän pyritään Sentinel-satelliittien ja niihin liittyvän tutkimustoiminnan jatkuvalla hyödyntämisellä asianmukaisten hallinto- ja rahoitusrakenteiden avulla tarvittaessa Sentinelien uusimiseen tähtäävien oikea-aikaisten määrittely-, kehitysja hankintatoimien avulla. vähentää maanhavainnointitietojen hankkimisen kustannuksia ja edistää sillä tavoin maanhavainnointisektorin toimintaketjun myöhemmän vaiheen kasvua eli työpaikkojen luomista, innovointia ja kansainvälistä kilpailukykyä. 5. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Valittavina ovat seuraavat toimintavaihtoehdot: Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 1 vastaa perusskenaariota. EU ei ottaisi vastuulleen Sentinel-satelliittien hyödyntämistä GMES:n ensivaiheen toiminnan ( ) jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että EU ei hyödyntäisi GMES:n avaruuskomponenttia laisinkaan vuoden 2013 jälkeen. Koska mikään muukaan taho ei olisi halukas rahoittamaan kaikkia Sentinel-hankkeen käytöstä aiheutuvia kustannuksia, Sentinel-satelliittien avulla kerättyjä tietoja ei olisi saatavilla GMES:n palvelukomponenttia varten. Vaihtoehto 2: EU rahoittaisi ja hallinnoisi ainoastaan Sentinel-satelliittien ensimmäisen sukupolven hyödyntämisen muttei satelliittien uusimista. Ensimmäisen sukupolven jälkeen Sentinel-satelliiteista ei saataisi käyttöön tietoja. Vaihtoehto 3: EU rahoittaisi ja hallinnoisi i) Sentinel-satelliittien ensimmäisen sukupolven hyödyntämistä ja ii) avaruusinfrastruktuurin uusimista havainnoinnin varmistamiseksi pitkäjänteisesti. Tässä otettaisiin huomioon se, että useimpien nykyisin FI 4 FI

6 kehitettyjen Sentinel-satelliittien nimellinen käyttöikä on seitsemän vuotta ja että GMES:n palvelukomponenttiin kuuluvat aihealueet ovat riippuvaisia jatkuvasta tiedonsaannista. Uusimispäätökset on tehtävä, kun ensimmäiset satelliitit ovat vielä toiminnassa. Näihin vaihtoehtoihin sisältyy erinäisiä olettamuksia. Ensinnäkin se, että hyödyntämistoimintaa täydentää tutkimustoiminta. Toiseksi, on välttämätöntä saada kolmansien osapuolten omistamien toiminnassa olevien maanhavainnointisatelliittien kautta hankittua tietoa. Kolmanneksi, Sentinel-satelliittien avulla tuotetut tiedot ovat saatavilla täysien ja avoimien käyttöoikeuksien pohjalta. Neljänneksi, GMES:n avaruuskomponentin osalta ei arvioida mitään yhteisrahoitusmuotoja. Kuten on asianlaita Galileon 8 ja muiden EU:n infrastruktuuriohjelmien kohdalla, Sentinel-satelliittien omistajuus voitaisiin siirtää EU:lle maksutta, jolloin EU voisi soveltaa Sentinel-satelliiteista saatuun tietoon täysimääräisen ja avoimen tiedonsaannin politiikkaa. Komissio aikoo kuitenkin edelleen selvittää, antaisivatko markkinamahdollisuuksien kehittyminen ja kustannuksiin perustuvat käyttäjämaksut mahdollisuuden vähentää julkisten investointien osuutta pitkällä aikavälillä. EU:n budjetin kautta saatavan rahoituksen suuruudesta ei yleisesti ottaen ole vielä tietoa, sillä painopisteet ja määrärahojen jako uuden monivuotisen rahoituskehyksen (vuoden 2013 jälkeinen aika) puitteissa päätetään vasta myöhemmin. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ehdotetun tiedonannon painopisteen mukaisesti kaikki vaihtoehdot perustuvat pelkästään avaruuskomponentissa tapahtuvaan vaihteluun kaikkien muiden komponenttien oletetaan pysyvän muuttumattomina. Vaihtoehtoja on analysoitu niin kvalitatiivisesti kuin kvantitatiivisestikin. Kvantitatiivisen osuuden kustannus-hyötyanalyysi perustui saatavilla oleviin tietoihin. GMES-järjestelmästä koituva hyöty on kvantifioitu PriceWaterhouseCoopersin tekemässä tutkimuksessa Socioeconomic benefits analysis of GMES, jäljempänä PWC-tutkimus. 9 Siinä esitetään nykyisenä raha-arvona ilmaistuna se ennustettu taloudellinen hyöty (mukaan lukien yhteiskunnallinen ja ympäristölle koituva sekä muu taloudellinen hyöty), joka aiheutuu perusskenaariosta ilman GMES:ää. PWC-tutkimuksessa GMES:tä koituva hyöty on ryhmitelty kolmeen pääryhmään: Ryhmä 1: tehokkuuden parantuminen, kun käytetään GMES:ään liittyvää tietoa jo toiminnassa olevan lainsäädännön tai politiikan täytäntöönpanossa tai sen valvonnassa. Tämän hyödyn toteutumiseen riittää pelkästään se, että GMES-palvelut (ja näin ollen myös GMES:n avaruuskomponentti) ovat jatkuvasti saatavilla. Ryhmä 2: saatava hyöty liittyy siihen, että politiikan laadinnassa on käytettävissä enemmän ja parempaa tietoa. Tuloksena olisi politiikan suunnittelun tehostuminen Euroopan, jäsenvaltio- ja aluetasolla, täytäntöönpanon helpottuminen ja tehostuminen sekä lopulta politiikalla tavoiteltavien tulosten parempi toteutuminen. Päätöksentekoprosessin rakenteen vuoksi kestää kuitenkin aina aikansa, ennen kuin saatavilla olevaa tietoa voidaan hyödyntää. 8 9 Ks. eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9. heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/ artikla, (EUVL L 196, , s. 1). Saatavilla osoitteessa FI 5 FI

7 Ryhmä 3: hyödyt ovat samat kuin ryhmässä 2, mutta tällä kertaa globaalilla tasolla eli ne liittyvät kansainvälisten sopimusten (esim. ilmastonmuutoksen, aavikoitumisen ja metsän hävittämisen alalla) allekirjoittamiseen ja täytäntöönpanoon. Tästä syystä kestää paljon kauemmin ennen kuin hyödyt toteutuvat mutta toisaalta ne ovat aivan eri suuruusluokkaa kuin kahden ensimmäisen ryhmän kohdalla. Esimerkkinä tästä ryhmästä voidaan mainita GMES:n ilmastonmuutospolitiikkaan antama panos, joka perustuu sen tuottamiin pitkän aikavälin tietosarjoihin merenpinnan lämpötilan, merenpinnan nousun ja hiilidioksidin jakautumisen kaltaisista parametreista. Kustannuspuolella otettiin huomioon niin palvelukomponentin kuin avaruuskomponentinkin kustannukset. Jälkimmäiset perustuvat ESAn pitkän aikavälin skenaarioon, joka on ESAn toimeenpanevan elimen laatima kustannusarvio, jonka kuudes avaruusneuvosto on tunnustanut kustannusten arvioinnin perustaksi Neuvoston päätöslauselma Avaruuden osuus innovoinnissa ja kilpailukyvyssä Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa sekä seuraavat vaiheet 10500/09, FI 6 FI

8 Kvantitatiiviselta kannalta vaihtoehtoja on helpointa verrata niiden tarkasteluajanjaksolla tuottamien nettonykyarvojen mukaan ks. jäljempänä oleva kuvio. 11 Vaihtoehtojen vertailu nettonykyarvon mukaan Vuoden 2009 hinnat , , , ,0 Milj. euroa , , , , Vuosi Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 1 perustilanne Vaihtoehto 1 perustilanne Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Kun lisäksi otetaan huomioon sellaiset vaikutukset, joita ei ollut sisällytetty PWCtutkimukseen ja jotka eivät näin ollen näy edellä olevasta kuviosta, voidaan tehdä seuraava vertailu (pitäen mielessä, että kustannukset viittaavat GMES:n avaruuskomponenttiin ja hyöty syntyy koko GMES-järjestelmästä): 11 Kuviosta näkyy kunkin vaihtoehdon osalta maksujen ja hyötyjen virran aikaansaama kumulatiivinen nettonykyarvo (vuonna 2009) alkaen vuodesta 2014 ja päättyen vuonna X (X voi olla mikä tahansa vuosi vuosien 2014 ja 2030 välillä). FI 7 FI

9 Vaikuttavuus Tehokkuus Yhtenäisyys Vaihtoehto 1 Perustilanne Ei yhteenkään tavoitteista. päästä Ei vaikutusta EU:n budjettiin, joten varat olisivat käytettävissä muihin aloitteisiin ja ohjelmiin. Joitakin (vähäisiä) kustannuksia mutta ei mitään hyötyä (kehitettyjen satelliittien varastointi). Ei hyötyjä eikä haittoja. Vahvasti ristiriidassa EU:n aiempien, GMES:n avaruuskomponentin kehittämiseen tähtäävien ponnistelujen kanssa ja sen kannan kanssa, jonka EU on omaksunut maailmanlaajuisessa maanhavainnoinnissa viimeisten 10 vuoden aikana. Olisi yhtenäinen EU:n tavoitteiden kanssa ainoastaan silloin, jos EU:n politiikan painopisteet muuttuisivat huomattavasti eli jos ilmastonmuutosta ja kansalaisten turvallisuutta ei pidettäisi enää poliittisesti niin tärkeinä. Vaihtoehto 2 Tietopalvelujen tuottaminen kestävän infrastruktuurin avulla voitaisiin taata vain rajallisen ajan (vuoteen 2020 saakka). Ei päästä tavoitteena olevaan toimintaketjun myöhemmän vaiheen kestävään kasvuun. EU:n budjetista GMES:n avaruuskomponentille myönnettävä keskimäärin 200 miljoonan euron vuosittainen rahoitus seuraavan rahoituskehyksen aikana mahdollistaisi miljoonan euron suuruiset hyödyt vuodessa vuoteen 2022 saakka. Vuoden 2020 jälkeen hyöty tippuisi noin 130 miljoonaan euroon vuodessa, mikä vastaisi suunnilleen seuraavan ajanjakson kustannuksia. Tähän vaihtoehtoon liittyy merkittävää kustannustehottomuutta siinä omaksutun nykivän toimintamallin vuoksi. EU ei hyötyisi mittakaavaeduista avaruussektorilla tärkeiden uusittavien satelliittiyksiköiden tuotannossa. Vaikutus EU:n budjettiin olisi perustason mallia suurempi mutta vastapainoksi saataisiin todennäköisesti tiettyä ympäristöja taloudellista hyötyä. Yhtenäisyysvaatimuksen täyttyminen riippuisi EU:n ja muiden maanhavainnointiin osallistuvien Euroopan maiden valmiuksista kuroa umpeen ensimmäisen sukupolven satelliittien käyttöiän jälkeen syntyvä kuilu. Vaihtoehto ei käy yksiin sen tavoitteen kanssa, että EU on ilmoittanut haluavansa johtoasemaan ilmastonmuutoksen torjunnassa (tällainen toiminta edellyttää joka tapauksessa pitkän aikavälin seurantaa). Vaihtoehto 3 Päästään kaikkiin politiikalle asetettuihin tavoitteisiin. EU:n budjetista GMES:n avaruuskomponentille myönnettävä keskimäärin 430 miljoonan euron vuosittainen rahoitus seuraavan rahoituskehyksen aikana mahdollistaisi hieman alle miljardin euron suuruiset hyödyt vuodessa vuoteen 2022 saakka, minkä jälkeen vuodesta 2027 saavutettaisiin huippulukemat eli yli 5 miljardia euroa vuodessa. Pitkän aikavälin investoinnit olisivat perusvaihtoehtoa suuremmat mutta vastapainona politiikan painopistealueilla (kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa) syntyisi positiivisia vaikutuksia. Yhdenmukainen poliittisen strategian ja EU:n tavoitteiden kanssa. EU:lle voi syntyä strategista hyötyä globaalina toimijana. Vaadittava budjetti ja vastaava siirtyminen tutkimuksesta toimintaan edellyttäisi sitä, että FI 8 FI

10 GMES otettaisiin rahoituksen painopistealaksi EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä. Tämä saattaisi edellyttää vastaavia mukautuksia muilla politiikan aloilla. 7. SEURANTA JA ARVIOINTI Tiedonanto ei itsessään suoraan johda uuteen toimintaan, jota rahoitettaisiin EU:n budjetista suuremmilla määrärahoilla kuin tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa, valmistelutoimissa ja vuoteen 2013 kestävässä GMES:n ensivaiheen toiminnassa on jo päätetty tai ehdotettu. Jos seuraava komissio valitsee jonkin niistä vaihtoehdoista, joissa edellytetään Sentinel-satelliittien hyödyntämistä vuoden 2014 jälkeen, asianmukainen säädösehdotus olisi laadittava sovellettavien sääntöjen mukaisesti erityisesti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun ja vaikutustenarviointien osalta. Arviointi tapahtuu komission vakiokäytännön mukaisesti kolmessa vaiheessa (ennakko-, välivaiheen ja jälkiarviointi). Välivaiheen ja jälkiarvioinnissa arvioidaan, ollaanko operatiivisia tavoitteita saavuttamassa / onko ne saavutettu. Komissio arvioi lisäksi hyödyntämistoimien edistymistä ennen kuin tehdään mitään suuria päätöksiä esimerkiksi Sentinel-satelliittien uusimisesta. Tämä päätös saatetaan joutua tekemään ennen yhden tai useamman rahoituskehyksen alkamista, koska satelliittien kehittäminen vie niin kauan. Kussakin poliittisen päätöksenteon vaiheessa päätöksissä on otettava huomioon päivitetty kustannus-hyötyanalyysi kustakin eri vaihtoehdosta ja sidosryhmien piirissä toteutettu laaja kuulemismenettely järjestelmän vaikuttavuudesta ja hyödyllisyydestä. FI 9 FI