Erolapsella. on kaksi kotia. Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 5/2013 Turvapaikan pesästä, parisuhteessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erolapsella. on kaksi kotia. Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 5/2013 www.turunseurakunnat.fi. Turvapaikan pesästä, parisuhteessa"

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 5/ Erolapsella on kaksi kotia 20 Kun lapset lentävät 6 7 Turvapaikan 8 pesästä, parisuhteessa hakijat etsivät alkaa uusi vaihe apua kirkosta Åbo domkyrkas stängda kapell

2 2 3 Ulkoilutin tuttavan koiraa keväisenä sunnuntaina Ruissalossa. Kun lähestyimme merta, tämä lintukoirarotua edustava nuusku muuttui vallan villiksi. Veteen olisi pitänyt päästä. Se ei ollut metsästyskoira, mutta esi-isät olivat noutaneet saalista vedestä vuosisatoja ennen sitä. Kokemukset vaikuttavat perimään. Muistot erityisesti äärikokemuksista ovat piirtyneet esi-isiemme mieleen niin, että me edelleen harjoittelemme painajaisunien avulla pakenemaan petoja. Taito piti osata, jos sattui asumaan vaikka ärhäkän kissapedon naapurina. Painajaiset tuovat viestin kaukaa. Näin uskovat tajunnan tutkijat, kuten psykologian professori Antti Revonsuo. Suomea kohtasivat ennennäkemättömät katovuodet vuosina 1695 ja Ankaria talvia seurasivat sateiset kesät. Vilja ei kypsynyt, saati tuleentunut, eikä apua kadon kohdanneista Virosta tai Ruotsistakaan saatu. Ihmiset turposivat ruuankorvikkeista, heinästä, nahasta ja oljista. Kerjäläiset levittivät kulkutauteja kylästä kylään. Katovuosien jälkeisinä vuosina 1696 ja 1697 kolmannes väestöstä menehtyi nälkään. Tämä selviää hyytävän hienosta kirjasta Jumalan vihan ruoska Suuri nälänhätä Suomessa , jonka on kirjoittanut historiantutkija Mirkka Lappalainen. Kolme vuosisataa sitten suomalaiset totisesti tiesivät, mitä nälkä on. Nälänhädästä oli vain hetki, kun virsikirjaan Terveisiä paratiisista otettiin ruotsalainen, suomennettu Suvi-virsi vuonna Tauno Väinölä kertoo kirjassaan Virsikirjamme virret suvivirrestä, että se on itse asiassa kevätvirsi. Perimätiedon mukaan virren laatijana pidetään visbyläistä Israel Kolmodinia. Kun suvivirsi jälleen viikon kuluttua raikuu kouluissa ja päiväkodeissa, niin lasten, opettajien kuin vanhempienkin Suvivirsi on osa tämän maan historiaa. sydämet täyttää ilo edessä olevasta lomasta ja kesästä. Suvivirren sävelet yhdistyvät mielessämme kesäloman alkuun luvulla virteen liitettiin tätäkin syvempi kiitollisuus. Auringonpaiste ja puiden vihreä humina tarkoittivat näille ihmisille onnea ja siunausta, kirjoittaa Lappalainen luvun sanoin: Ne nijtyn cuckat corjat/ Ja Laiho laxosa/nijn ylpiät Yrtti tarhat/puut wehriät werasa/ne meillen muistuttawat/suurt hywytt Jumalan Kuten monet virret, tämäkin sävelmä kantaa viestiä vuosisatojen takaa luvun alun ihmisille se merkitsi terveisiä paratiisista: maasta, jossa aurinko paistaa kesällä ja kypsyttää viljan eikä kukaan menehdy eineen puutteeseen. Suvivirsi on osa tämän SATTUVAT SANAT Rakkauden voi jakaa koko maailman kanssa, mutta yksinäisyyttä ei kenenkään. Yksinäisyyteen ei saa tukea, koska se koetaan itse aiheutetuksi ongelmaksi. Ihminen on laumaeläin. Helposti ajatellaan, että yksinäinen ei ole kelvannut muille. Kun ala-asteen opettaja aikoinaan kysyi, onko kukaan tuntenut oloaan joskus yksinäiseksi, kukaan ei viitannut. Tunnustaminen olisi ollut noloa. Kuitenkin jokainen on jossakin elämänvaiheessa yksinäinen. Harva kuolee puolisonsa kanssa samaan aikaan. Kahdestaan voi olla yksinäisempi kuin yksin. Viime keväänä 90-vuotias mummuni masentui, kun viimeinen oman ikäluokan ystävä kuoli. Enää ei ollut ketään, jonka kanssa muistella. Mummu menetti elämänilon ja kuoli syksyllä. Toimittaja Suvi Kerttula Ilta-Sanomien verkkosivulla Se, että maksaa kirkollisveronsa ja osallistuu harvakseltaan kirkossa elämänkaarijuhliin, on vakavasti otettava hengellisyyden muoto. Tämän liikkeen jäseniä ei saisi nähdä vain massana, jota täytyisi jollakin erityisellä tavalla aktivoida. Se, että ei ole aktiivinen seurakunnan viikkopalveluiden käyttäjä, ei kerro mitään jumalasuhteesta. Kirkkoon kuulumista hengellisyyden muotona tulisi tukea rohkeasti. Tutkimusten valossa tämä suuri joukko arvostaa kirkossa esimerkiksi hyvin hoidettua diakoniatyötä. Aikuistyön työalasihteeri Juha Luodeslampi, Kotimaa Amerikkalainen äitiys on erilaista kuin suomalainen. Se on iloisempaa! Lasta kannustetaan ja huomioidaan. Suomalaisen silmään se oli tosin jo liiankin imelää, ihan kaikki mitä lapsi teki, on super ja wonderful. Silti haluaisin, että sieltä siirtyisi meille lapsen hymyilevää kannustamista. Kannustettu lapsi oppii luottamaan itseensä esimerkiksi esiintyessään. Voiko lasta muka liikaa kannustaa? Toimittaja Sari Helin, Esse KANNEN KUVAT Avioero saattaa aluksi vaikuttaa kaiken lopulta niin lasten kuin aikuistenkin näkökulmasta. Vanhemmuus ei kuitenkaan pääty eroon ja vähitellen kaikkien elämä asettuu uusiin uomiinsa. Yhden riitaisan perheen sijasta lapsi voi saada kaksi kivaa kotia ja koko liudan uusia läheisiä ihmisiä. Kuva Timo Jakonen KUUKAUDEN SANA Mistä ilon löytäisin? Sananlaskujen kirjan kirjoittaja näkee ilon jo maailman ja ihmisten luomisessa. Hän puhuu Viisaus-nimisenä hahmona, joka tuo mieleen Jumalan Pojan: Olin läsnä, kun Herra pani taivaat paikoilleen ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle, kun hän pani merelle rajat, loi rannat patoamaan sen vedet, ja kun hän lujitti maan perustukset. Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään. Maan kiekko oli leikkikalunani, ilonani olivat ihmislapset vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Mia Henriksson, Lauri Palmunen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Aiju von Schöneman, Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh , , Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh J u s s i V i e r i m a a ALUKSI maan historiaa, se on osa kollektiivista muistiam me. Siksi sitä pitää laulaa jatkossakin, iloisena ja kiitollisena tästä lauluperinnöstä. Seuraava mahdollisuus tarjoutuu Suvivirsikirkossa Tuomiokirkon edustalla ensi sunnuntaina 26. toukokuuta klo 12. Tule laulamaan ja nauttimaan suloisesta suvesta! Paula Heino Lapset ovat tunnetusti ilahduttavimmillaan juuri nukahdettuaan. Kun ensimmäiset ihmislapset alkoivat opetella omaa tahtoaan, Isä Jumala lähetti heidät kylmään maailmaan. Ensimmäisenä kristillisenä helluntaina oli taas iloinen tunnelma. Oltiin tutustuttu Jumalan ja Ihmisen Poikaan. Tämä oli elänyt täyden elämän iloineen ja kipuineen, rehellisenä itselleen ja omille tunteilleen sillä hinnalla, että oli saanut aika ajoin ihmisten vihat päälleen. Hänet oli lopulta tapettu, mutta myös herätetty kuolleista. Helluntaina Pyhä Henki vuodatettiin ihmisiin, ennustukset täyttyivät. Tämäkin Jeremiaan näky: Tulee aika, sanoo Herra, jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: Oppikaa tuntemaan Herra! Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään. Pietari lopetti helluntaisaarnansa vetoomukseen: Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana. Uskaltakaa tuntea itse, älkää taipuko sen mukaan, mitä luulette toisten teiltä odottavan! Olkaa omia itsejänne! Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa, Paavali kirjoittaa roomalaisille ja neuvoo näitä hyväksymään seuraansa myös heikompia veljiä, jotka valikoivat ruokansa, vaikka vahvemmat tietävät kaiken ruuan olevan kelvollista, Jumalankin silmissä. Kuinkahan lähellä Jumalan valtakunta on sitä, että osaa olla oma itsensä ja antaa toisten olla sitä mitä nämä ovat? Kompastumatta siihen että odottaa toisen olevan samanlainen kuin minä ja ajattelevan ja tuntevan samoin kuin minä? Senkin uhalla että välillä tapahtuu väistämättä törmäyksiä ja eroja? Merja Auer Kaarinan seurakunnan kappalainen Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) Asenteet jylläävät turvapaikkakeskusteluissa Turvapaikkatyötä koskevaa keskustelua leimaa jännitteisyys, jota tulisi purkaa yhteistyöllä ja avoimella dialogilla. Siirtolaisuusinstituutissa pidetyssä ajankohtaisseminaarissa kysyttiin, minkälainen on se maailma, jossa nykyään elämme. Kansainvälistyminen on Suomessa arkipäivää. Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on noin viisi prosenttia. Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderlingin mukaan perinteiset ajattelut siirtolaisuuden valtavirroista voi vähitellen unohtaa globalisoituvassa maailmassa. Muuttaminen on nykyään hyvin monimuotoista, enää ei ole selkeitä lähtö- ja tulomaita. Siksi painopiste on siirtynyt muuttovirtojen seuraamisesta siihen, miten kotouttaminen tulisi hoitaa, minkälaisia ihmisiä on tulossa Häät tai kaste Tuomiokirkossa ja osa sukua asuu Australiassa eikä pääse juhliin? Ei hätää, tilaisuuden voi videoida ja lähettää reaaliaikaisesti netissä. Näin muualla asuvat tai vaikka sairauden vuoksi estyneet vieraatkin pääsevät osallisiksi juhlastanne. Voitte saada jälkikäteen myös tallenteen juhlasta. Turun tuomiokirkosta on lähetetty sunnuntain messuja pian kahden ja miten valtaväestö heihin suhtautuu. Söderling toivoo, että maahanmuuttokysymyksiä tarkasteltaisiin yhdessä keskustelemalla. Väestöennusteen mukaan maahantulomäärät kasvavat jatkuvasti. Meillä on edessä pitkä yhteinen tie, ja vastaan tulee jännitteitä väistämättä. Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Björn Öhmanin mielestä oma pelkomme erilaisuutta kohtaan vaikuttaa siihen, millä tavoin ymmärrämme todellisuutta. Siksi asenneilmapiiriä on muokattava. On helppo ajatella, että ainoastaan lähipiiri kuuluu vastuun alueelle. Entä muut, miten heidän kanssaan toimimme? Mitä enem- Maarian seurakunta jatkaa suojan antamista Maarian seurakunta on vuodesta 2011 antanut suojaa ruandalaiselle äidille ja hänen 10-vuotiaalle tyttärelleen. Äiti ja tytär pakenivat poliittista vainoa vuonna Toisesta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on tehty valitus Helsingin hallinto-oikeudelle. Uutista kirjoitettaessa valituksen käsittely on kesken. Alphonsine Uwizeyimana ja hänen nuorin lapsensa Laurette saapuivat Ruandasta Suomeen He anoivat turvapaikkaa Suomesta vuonna 2010 suojeluntarpeen ja poliittisen vainon vuoksi: Alphonsine on oppositiopuolue FDU-Inkingin (United Democratic Forces) aktiivinen jäsen kuten hänen lähisukulaisensakin. Poliittiset mielipiteet ja ilmaisunvapaus ovat Ruandassa vuoden 2010 vaalien jälkeen olleet ankarasti rajoitettuja. Hallituksen arvostelijoita, oppositiopoliitikkoja ja journalisteja uhkaillaan. Monia on pidätetty ja vainottu heidän mielipiteidensä vuoksi. Maahanmuuttovirasto on evännyt turvapaikan kaksi kertaa, ja äitiä ja tytärtä uhkasi käännytys Suomesta 2. toukokuuta. Pari päivää tätä ennen todettiin, että Alphonsine Uwizeyimana on kadonnut. Tytär on siitä lähtien ollut Turussa asuvan enonsa luona. Turussa 4,5 vuotta elänyt ja alakoulua käynyt Laurette voi toistaiseksi jäädä Suomeen. Toukokuun alussa Helsingin hallinto-oikeus kielsi käännyttämisen täytäntöönpanon 10-vuo tiaan Lauretten osalta siihen asti, kunnes se on ratkaissut asiaa koskevan valituksen. Pidämme yhteyttä Lauretteen, rukoilemme hänen ja äitinsä puolesta ja tuemme Laurettea kaikin tavoin. Toivon, että mahdollisimman moni iltarukouksessaan muistaa heitä, sanoo Maarian seurakunnan kirkkoherra Katri Rinne. Maarian seurakunta on erittäin Ikimuistoiset hetket talteen M a t h i a s L u t h e r Tilaisuudessa puhuivat muun muassa Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling (vas.), pääsihteeri Heikki Huttunen, kirkkoherra Björn Öhman, Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, asianajaja Leo Hertzberg ja ylitarkastaja Elisa Alho-Kullström. män uskallamme kurottautua oman mukavuusalueem me ulkopuolelle, sitä paremmin näemme ympärillemme. "Ollaan ihmisiksi Kirkot ovat vahvasti mukana ulkomaalaistyön ja turvapaikanhakijoiden tukitoiminnassa. Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen huomauttaa, että kirkon huolissaan äiti-alphonsinen ja Lauretten turvallisuudesta, jos valitus käännytyspäätöksestä evätään ja he joutuvat palaamaan Ruandaan. Ruandassa heillä ei ole enää perhettä. Poliittisista vuoden ajan netissä. Tämä palvelu laajenee nyt koskemaan myös yksityisiä tilaisuuksia. Virtuaalikirkko tarjoaa yksityisjuhlan videotaltioinnin monikameratekniikalla. Tilaisuudesta voidaan tehdä salasanasuojattu lähetys, jota ystävät ja sukulaiset voivat seurata. Lähetys on teräväpiirtotekniikkaa ja siinä käytetään neljää HD-laatuista robottikameraa. Lähetyksistä tulevasta tulosta osa käytetään virtuaalikirkon messulähetysten kuluihin. Kuluja tulee lähetyskaistamaksuista ja kameroita käyttävän henkilön palkkiosta. Kuvaus tulee varata viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Lähetyksistä ja tallenteista voi kysyä virtuaalikirkkolähetyksiä hoitavalta palveluntarjoajalta, puh tai tehtävänä on lähestyä ihmistä. Tärkeää kotouttamistyötä tekevät etenkin katoliset, ortodoksiset, islamilaiset ja juutalaiset seurakunnat, mutta myös luterilainen kirkko ja vapaat suunnat ovat ennakkoluulottomasti mukana. Huttunen kokee Suomen yhteiskunnan suhtautumisen maahanmuuttoon epäselväksi. syistä pidätettyä mutta sittemmin vapautettua perheen isää ei ole enää löydetty. Perheen kaksi muuta alaikäistä lasta on löydetty Ugandasta. Maarian seurakunnan mielestä T imo Jakonen Maarian seurakuntaan kaksi uutta kappalaista Esimerkiksi viranomaistoiminta tuntuu etäiseltä. Turvapaikanhakijat miettivät, kuka viranomaisista olisi varmasti inhimillinen ja kenen luokse uskaltaisi mennä. Lisäksi eri mailla on toisistaan poikkeavia säädöksiä siitä, millä perustein voi jäädä maahan. Pääsihteerin mukaan sekava tilanne haastaa pohtimaan, mitä tarkoittaa yhteinen ihmisyys ja minkälainen tulevaisuuden pitää olla. Ollaan ihmisiä toinen toisillemme eikä kategorisoida ketään esimerkiksi maahanmuuttajiin, maahanmuuttajataustaisiin tai turvapaikanhakijoihin. Erilaiset kulttuurit ovat meille rikkaus. käännytys takaisin Ruandaan olisi yksiselitteisesti heitteillejättö: Erityisesti olemme huolissamme lapsesta ja hänen oikeuksiensa puolesta. Mikäli äiti vangitaan Ruandassa, Pastori Mikko Laurén ja pastori, TT Jari Laaksonen aloittivat toukokuun alusta Maarian seurakunnan kappalaisen viroissa. Kappalaiset asetetaan virkoihin sunnuntaina 2.6. klo 10 alkavassa jumalanpalveluksessa. Virkaan asettamisen toimittaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Mikko Laurén jatkaa työtään seurakunnan I kappalaisen virassa, jota hän on hoitanut viransijaisena jo pitkään. Laurénin vastuulla on seurakuntatyö Itä-Maarian alueella eli Halisissa, Räntämäessä ja Orikedolla. Työaloista I kappalaisen vastuulle kuuluu muun muassa evankelioimistyö ja lähetystyö. Jari Laaksonen tulee Maariaan Katariinanseurakunnasta, jossa hän on Hakijamäärät laskeneet, myönteiset päätökset lisääntyneet Turvapaikanhakijoiden määrä on ollut viime vuosina laskusuunnassa samalla, kun myönteisten päätösten osuus on maltillisesti lisääntynyt. Maahanmuuttoviraston mukaan hakemuksia jätettiin viime vuonna reilu Turvapaikan tai oleskeluluvan sai vuonna 2012 noin 40 prosenttia hakijoista. Myönteisten päätösten lisääntymiseen vaikuttaa suuressa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien Syyrian ja Irakin kansalaisten hakemusten voimakas lisääntyminen. Ylitarkastaja Elisa Alho-Kullström Maahanmuuttovirastosta arvioi, että hakija joutuu odottamaan päätöstä nelisen kuukautta puhuttelun jälkeen. Odotusajat ovat olleet suhteellisen pitkiä, mutta sekä Maahanmuuttovirasto että Poliisi ovat saaneet lyhennettyä tutkinta-aikaansa viime aikoina. Prosessi toki jatkuu, jos hakija valittaa mahdollisesta kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen tai hakee edelleen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Maailma on täällä! -ajankohtaispäivässä kuultiin useita alustuksia maahanmuutosta ja turvapaikkatyöstä. Seminaarin järjestivät Mikaelinseurakunta, Katariinanseurakunta ja Turun ruotsalainen seurakunta yhdessä Suomen Ekumeenisen Neuvoston, Siirtolaisuusinstituutin ja Kirkkohallituksen kanssa. Aleksi Rajamäki Kuvassa vasemmalla oleva Alphonsine Uwizeyimana on kadonnut, keskellä istuva Uwizeyimanan veli Sixbert Musangamfura huolehtii hänen Laurette-tyttärestään.Taustalla näkyvä kirkkoherra Katri Rinne on hyvin huolissaan äidin ja tyttären kohtalosta. tytär jää ilman huoltajaa. Olen hyvin huolissani suomalaisesta arvomaailmasta, ihmisarvon jäämisestä jalkoihin. Missä on vastuuntunto päätöksiä tehtäessä? kysyy Katri Rinne. toiminut seurakuntapastorina. Maarian IV kappalaisen virassa Laaksonen vastaa Länsi-Maarian seurakuntatyöstä eli hän toimii aluepappina Runosmäessä, Kaerlassa ja Kärsämäessä. Lisäksi hän toimii kasvatuksen työalasta vastaavana kappalaisena eli perhe- ja lapsityön tiimin esimiehenä ja työn koordinaattorina.

3 4 5 Luomakunnan hyväksi Suvivirsi soi komeasti Tuomiokirkontorilla vuonna 2011 järjestetyssä ensimmäisessä suvivirsikirkossa. Tuhannet laulajat toivottivat sen sävelten myötä kesän tervetulleeksi. MessuT LuTherin kirkolla Su klo 11 Messu, Timo Nisula Su 2.6. klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Su 9.6. klo 11 Messu, Tom Säilä Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a E r k k i K i i s k i HAUTAUSJÄRJESTELY-VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Jo joutui armas aika Suvivirsikirkko Tuomiokirkontorilla kesäisenä sunnuntaina klo 12 Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 Puh Myös liikeajan jälkeen Vähätorilla Maksuton asiakaspysäköinti Jätevesien käsittely, paperin käytön vähentäminen ja hakkuiden tekeminen lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Reilun kaupan tuotteiden sekä lähi- ja luomuruoan suosiminen ja ympäristöystävällisten siivousaineiden käyttäminen. Kaikkea tätä ja paljon muuta on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tehnyt viime vuosina huolehtiakseen ympäristöstä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä haki tänä keväänä kolmatta kertaa Kirkon ympäristödiplomia. Edellinen diplomi myönnettiin viisi vuotta sitten ja ensimmäinen vuonna Kirkkoneuvosto hyväksyi 2002 strategian, jossa luomakunta oli esillä. Ympäristödiplomi on nykyisin noin sadalla seurakunnalla, kertoo suunnitteluhortonomi Heidi Grannas. Uuden diplomin saamiseksi seurakuntayhtymässä järjestettiin helmikuussa ulkopuolisten tarkastajien tekemä katselmus eli ympäristöauditointi. Kahden päivän tarkastuskierroksen tekivät kaksi arkkihiippakunnan tuomiokapitulin nimeämää auditoijaa. He vierailivat Mikaelin ja Piikkiön seurakunnissa, Pallivahan seurakuntakeskuksessa sekä Piikkiön ja Kärsämäen hautausmailla. Lisäksi arvioijat tutustuivat yhtymän virastotaloon, ruokalaan ja keskusrekisteriin sekä jätehuollon toteutukseen ja energiaseurantaan. Kirkkaasti läpi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä täytti Kirkon ympäristödiplomin minimivaatimukset selvästi. Kaksitoista eri osa-aluetta käsitelleestä raportista yhtymä sai 252 pistettä, kun alaraja diplomin saamiselle oli sata pistettä. Auditointiraportissa seurakuntayhtymä sai kiitosta etenkin energia-asioiden hoidosta. Myös tiedotuksesta ropisi pisteitä ja Radio Dein valtakunnallisesti kuuluvaa Pärskeitä-ohjelmasarjaa kehuttiin osana ympäristökasvatusta. Näiden lisäksi esiin nousi muun muassa Piikkiön seurakunnan aktiivisuus ja seurakuntalaisten talkoohenki pappilan ympäristön hoitamisessa. Kiinteistönhoidossa ja rakentamisessa seurakuntayhtymä on kiinnittänyt paljon huomiota energiankulutukseen ja säästämiseen. Yhtymän 220 rakennuksesta energiankulutuksen kannalta merkittäviä on noin 50. Kuuttatoista näistä seurataan automaattisesti kaukoluennan avulla. Osaa rakennuksista tarkkailee puolestaan vahtimestari. Seurannan avulla esimerkiksi kirkoissa saatiin aikaan merkittävää energiansäästöä joissain tapauksissa säästöä vuosina tuli aiempaan verrattuna jopa 50 prosenttia. Hautaustoimen lisäksi seurakuntayhtymässä on laadittu ympäristökasvatussuunnitelmat lähes kaikille seurakunnille. Muille yksiköille ne pyritään tekemään tämän vuoden aikana, kertoo suunnitteluhortonomi Heidi Grannas. Energiatehokkuus huomioon rakentamisessa Peruskorjauksissa ja uusissa rakennuskohteissa yhtymä on pitänyt ympäristöasioita yhtenä kriteerinä urakoitsijan ja materiaalien valinnassa. Hannunniitussa kaksi kerrostaloa on remontoitu energiatehokkaammiksi. Talojen poistoilmasta otetaan lämpöä talteen ja sitä hyödynnettän talvella lämmitykseen sekä kesällä käyttöveden ja kosteiden tilojen lämmitykseen. Tämä on vähentänyt kiinteistöjen energiantarvetta kolmannekseen. Hukkalämmön talteenotto on käytössä myös krematoriossa. Remontoinnin lisäksi yhtymässä on kiinnitetty huomiota siihen minkälaista energiaa sen tiloissa käytetään. Muun muassa Ylösnousemuskappelissa hyödynnetään maalämpöä ja leirikeskuksissa ilmalämpöpumppuja. Jatkossakin noin kymmenen prosenttia seurakuntayhtymän käyttämästä energiasta tuotetaan tuulivoimalla. Vuonna 2011 käytetystä energiasta uusiutuvaa oli 37 prosenttia. Sähkön säästämisessä auttavat myös led-valot, joita käytetään Tuomiokirkossa, Pallivahan seurakuntakeskuksessa, Martinkirkossa ja Piikkiön kirkossa. Osa normaalia toimintaa Seurakuntayhtymässä on laadittu ympäristökasvatussuunnitelma ensi kertaa Viime vuonna seitsemän seurakuntaa ja varhaiskasvatuksen yksikkö saivat myös omansa. Melkein kaikkiin seurakuntiin sekä hautaustoimelle on laadittu ympäristökasvatussuunnitelmat. Muille yksiköille ne pyritään tekemään tämän vuoden aikana, Heidi Grannas kertoo. T imo Jakonen Auditoinnissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että kristilliseen kasvatukseen tulisi luontevasti liittää ympäristöasioita, sillä ne eivät ole seurakunnan perustyöstä irrallaan. Ympäristöaiheiset jumalanpalvelukset ja Henrikinseurakunnan EkoTeko-tapahtuma ovat esimerkkejä tästä, samoin leirikeskusten luontopoluille sijoittuvat hiljentymispaikat. Yksityiskohdista suuriin kokonaisuuksiin Ympäristön huomioiminen näkyy seurakuntayhtymässä monessa pienessäkin asiassa. Esimerkiksi valtaosa hautausmailla sekä viheralueilla tarvittavasta mullasta tulee omasta kompostista ja jätteet lajitellaan säädöksiä laajemmin. Yhtymän omistamat 225 hehtaaria metsää on sertifioitu kansainvälisellä PEFC-järjestelmällä (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes), joka edistää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Seurakuntayhtymän metsäsuunnitelma huomioi myös luonnonsuojelulain mukaiset alueet. Seurakuntayhtymän työntekijätkin toimivat ympäristön parhaaksi. Esimerkiksi paperien tulostamisen sijasta he pyrkivät säilyttämään tiedostoja ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Työntekijöitä kannustetaan myös pyöräilemään ja käyttämään kimppakyytejä. Jatkossa yhtymässä on lisäksi käytössä kirkon oma ilmastolaskuri, jonka avulla toimintaa voidaan arvioida. Ympäristöstä huolehtiminen ulottuu Turun ja Kaarinan ulkopuolellekin. Seurakuntayhtymän arvopapereistä noin 85 prosenttia on eettisen sijoituksen rahastoissa. Yhtymän budjetista kaksi prosenttia on vuosittain ohjattu lähetysjärjestöille ja lisäksi Kirkon ulkomaanavun Haitin sekä Itä-Afrikan kohteet ovat saaneet lisärahoitusta. Ympäristöohjelma sanelee suunnan Ympäristodiplomin uusimista varten seurakuntayhtymässä on laadittu uusi ympäristöohjelma seuraavaksi viideksi vuodeksi. Se pohjautuu kirkkoneuvoston vuonna 2003 hyväksymiin linjauksiin, jotka päivitettiin 2009 ympäristöstrategiaksi. Yhtymä pyrkii myös toteuttamaan kirkon ilmasto-ohjelmaa. Aiemmin ympäristösuunnitelmat ja diplomit tehtiin neljäksi vuodeksi kerrallaan, mutta nyt on siirrytty viiden vuoden jaksoihin. Uudessa ympäristöohjelmassa painopisteeksi on nostettu erityisesti viestintä, mutta ympäristökasvatukseen ja energia-asioihin kiinnitetään huomiota edelleen, Grannas sanoo. Strategiassa korostetaan, että kristilliseen uskoon kuuluu luomakunnan kunnioittaminen. Ympäristöstä huolehtiminen kuuluu siten kaikille seurakunnille ja yksiköille. Tämä huomioidaan sekä suunnittelussa, taloudessa että päivittäisessä toiminnassa. Strategian mukaan keskeistä on säästää luonnonvaroja ja pyrkiä minimoimaan ympäristön kuormittuminen. Tähän pyritään vähentämällä kulutusta ja kiinnittämällä huomiota hankintojen ja eri toimintojen eettisyyteen. Ympäristökasvatus niin henkilökunnalle kuin seurakuntalaisille kuuluu sekin strategiaan. Tavoitteena on kristillinen, luomakuntaa kunnioittava elämäntapa, Jumalan maailman vastuullinen hoitaminen. Minna Uusivirta Tuomiokirkontorilla vietetään taas kaiken kansan kevätjuhlaa. Suvivirsikirkko kokoaa turkulaiset ja kaarinalaiset yhteiseen kevätjuhlamessuun sunnuntaina 26. toukokuuta klo 12. Tuomiokirkon edusta saa juhlaasun ja Tuomiokirkontoriakin koristellaan kesäisellä meiningillä. Penkkejä varataan kahdelletuhannelle. Tuomiokirkolle odotetaan koko Turun ja Kaarinan seurakuntien kirkkoväkeä: kirkkojen jumalanpalvelukset pidetään yhteisesti Tuomiokirkontorilla. Ensimmäinen Suvivirsikirkko vuonna 2011 kokosi silloin torintäyden väkeä laulamaan yhdessä Jo joutui armas aika ja Totuuden Henki. Ne lauletaan tälläkin kertaa kummallakin kotimaisella ja lisäksi monta muuta elämän varrelta tuttua virttä. Ulkoa ei virsiä tarvitse osata: käsiohjelmissa on virsien sanat. Messu tulkataan myös viittomakielelle. Suvivirsikirkon toimittavat piispa Kaarlo Kalliala sekä papit Mia Bäck Turun ruotsalaisesta seurakunnasta sekä Leena Kairavuo Martinseurakunnasta. Tekstinlukijana on Lauri Palmunen. Virsiin tahtia antavat SUMU Big Band Rami Koskisen johdolla ja Silvia Kosken luotsaama, letkeää gospelia laulava Aboa Gospel -kuoro bändeineen. Kanttorina toimii Jukka Pietilä ja urkurina Birgitta Forsman. Hannele Tenhu tuo messuun rukoustanssijoita. Messun jälkeen voi nätillä säällä jäädä nauttimaan kesäisestä kansallispyhäkön tienoosta vaikkapa omien kirkkokahvieväiden kera. Alueella on myös tarpeellisia bajamajoja ja roskiksia. Suvivirsisunnuntaina klo Tuomiokirkontori kirkon edustalta on suljettu autoliikenteeltä. Suvivirsikirkolla kouluja Haitiin Tuomiokirkontorin kevätjuhla Suvivirsikirkko on kolehdilla mukana Haitin koulujen jälleenrakentamisessa. Kolehdilla Kirkon Ulkomaanapu pyrkii parantamaan maanjäristyksestä kärsineen Haitin kouluoloja. Vuoden 2010 maanjäristyksessä tuhoutui yli 4000 koulua ja KUA:n tavoitteena on käynnistää yhteensä 130 koulua lapselle - tähän mennessä jo haitilaislasta on saanut mahdollisuuden koulunkäyntiin. Uusia, kestäviä koulurakennuksia rakennetaan hyödyntäen maanjäristyksen rakennusjätettä. Kirkon Ulkomaanavun Suvivirsikeräykseen voi osallistua myös nettisivuilla Kuljetukset Suvivirsikirkkoon Pyhiinvaeltaen tai bussilla? Tuomiokirkontorille tulee kirkkobussikuljetus Piikkiöstä ja Kaarinasta sekä Paattisilta ja Maariasta. Jos sää on suotuisa, kannattaa ottaa pyörä alleen ja polkaista Tuomiokirkontorille. Ja tietysti: kypärä päähän ja varovaisuutta liikenteessä! Suvivirsikirkkoon voi vaeltaa myös pyhiinvaelluskulkueen mukana. Pyhiinvaeltajat kokoontuvat Maarian kirkolle (Maunu Tavastin katu 2) pieneen rukoushetkeen sunnuntaiaamuna klo 9. Rukoushetkestä vaelletaan Koroistenristin kautta Tuomiokirkolle. Kulkue pysähtyy matkan varrella lepuuttamaan ja evästämään. Juomapullo, omat eväät ja hyvät kävelykengät tarvitaan mukaan. Pyhiinvaelluskulkuetta johdattaa Tuomiokirkkoseurakunnan vs. kappalainen Miika Ahola. Pyhiinvaellukselle ei tarvitse ilmoittautua etukäteen Turun Tuomiokirkontorin Suvivirsikirkko radioidaan ja lähetetään YLE Radio 1:ssä 2. kesäkuuta klo 10. Piikkiöstä ja Kaarinasta Bussikuljetus Piikkiöstä kirjaston parkkipaikalta klo reitti Hadvalantie - Rungontie Paraistentie - Pyhän Katariinan tie (klo kirjaston pysäkki) - Hovirinnantie Tuomiokirkko. Reitin varren pysäkeiltä pääsee kyytiin, kunhan huitoo merkkiä kuljettajalle. Jumalanpalveluksen jälkeen bussi ajaa samaa reittiä takaisin. Kaarinassa ei järjestetä jumalanpalveluksia. Tavataan Turussa! Paattisilta ja Maariasta Ilmainen kuljetus Paattisilta, Jäkärlästä ja Yli-Maariasta. Pysäkit, joilta SL-linjojen auto ottaa kyytiin: klo 11 Tortinmäki, bussin kääntöpaikka, n. klo Paattisten kirkko, Mittumaarintie, n. klo Yli-Maarian seurakuntatalo, n. klo Jäkärlän puistokatu (ostoskeskus), Pohjoiskaari, Parrantie. Autossa tunnus Suvivirsikirkko. Takaisin samaa reittiä tilaisuuden jälkeen. MV Kotimaa24 taskussasi! Lue uutisia ja blogeja K24 -applikaatiosta. Mukana myös uskontojen kalenteri. Ladattavissa Windows Marketplacesta.

4 6 7 Rakkaudesta Fatemeh Mariami (vas.), Tara Azizi, Arvin Azizi ja Darius Azizi odottivat oleskelulupaa pitkään Pansion vastaanottokeskuksessa yhden huoneen asunnossa. Nyt perheen nuorin, Artim Azizi, pääsee opettelemaan kävelemistä uudessa kodissa Liedossa. lähimmäiseen Mikaelinseurakunta on viimeisen viiden vuoden aikana auttanut yli kolmeakymmentä ihmistä tai perhettä yhdeksästä eri maasta, turvapaikanhakijoita jotka ovat pyytäneet apua kirkolta. Moni ihmettelee, miksi tätä tehdään. Se on perustavanlaatuinen kysymys, seurakunnan on elettävä niin kuin se opettaa. Kun saarnaamme lähimmäisenrakkaudesta, olisimme kädettömiä ja sanattomia, jos emme auttaisi turvapaikanhakijoita, seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen toteaa. Seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Saara Markkula on samoilla linjoilla. Uskonto tai politiikka eivät ole siinä keskiössä, vaan Jumalan luoma ihminen. Tämä on myös kristityn roolin ravistelemista ja ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta taistelemista. Koko kirkon asia Vuonna 2007 Suomen ekumeeninen neuvosto laati Kirkko turvapaikkana -oppaan auttamaan seurakuntia turvapaikanhakijoiden kanssa toimimisessa. Tämän jälkeen Mikaelinseurakuntaan ilmestyi ensimmäinen turvapaikanhakija alle viikossa. Aiemmin avunpyyntöjä tuli vain harvoin. Meiltä kysytään usein, voiko turvapaikanhakijoiden auttaminen olla väärin, onko se pois muilta avun tarvitsijoilta. Ei se ole, ei niin voi ajatella, Lehikoinen toteaa ykskantaan. Monien tapausten käsittely kestää kauan, joten niitä on vireillä samaan aikaan useita. Noin puolet apua hakeneista on karkotettu, onnistumisprosentti ei ole kovin hyvä. Ajattelen kuitenkin niin, että on hyvä, että olemme voineet auttaa edes puolta näistä ihmisistä, hän pohtii. Avunpyyntöjä tule jatkuvasti, eikä niihin kaikkiin voida tarttua, mitä kirkkoherra pitää huolestuttavana. Pyrimme auttamaan avun pyytäjiä tulojärjestyksessä. Selvitämme, voimmeko auttaa heitä. Aina se ei ole mahdollista. Joskus karkotuksen estämiseksi ei ole mitään tehtävissä, esimerkiksi jos turvapaikanhakijalla on rikollinen tausta. Hän iloitsee, että muutkin seurakunnat ovat heränneet auttamaan turvapaikanhakijoita. Toisista seurakunnista avun hakijoita on ohjattu meille, mutta jokaisen seurakunnan velvollisuus on auttaa näitä ihmisiä. Hioutunut systeemi Toimintatavat turvapaikanhakijatapauksissa ovat kehittyneet Mikaelinseurakunnassa reilussa viidessä vuodessa paljon. Seurakunnan rooli toimijana yhdessä viranomaisten kanssa on selkiytynyt ja yhteistyöverkosto eri tahojen kanssa laajentunut. Nykyisin seurakunnassa myös huomataan helposti, jos joku avunhakija yrittää käyttää systeemiä hyväkseen väärin perustein. Kantapään kautta olemme oppineet nämä, pari höynäytysyritystäkin on ollut, Lehikoinen sanoo. Joskus turvapaikanhakijat soittavat etukäteen seurakuntaan, mutta toisinaan he ilmestyvät paikalle ilman ennakkoilmoitusta. Koska aikaa karkotuksen toimeenpanoon voi olla vain muutama päivä, eikä yhteistä kieltäkään aina heti ole, tilanteeseen on reagoitava nopeasti. Henkinen apu on kaikkein tärkeintä. Pyrimme kohtaamaan ihmisen, Lehikoinen alleviivaa. Avun tarvitsijat työllistävät seurakunnassa kirkkoherran lisäksi diakoniatyöntekijöitä, kansainvälisen työn sihteeriä ja vapaaehtoisia. Tämä on haastavaa sumplimista. Jokainen tapaus on omanlaisensa ja samalla prosessi, Saara Markkula sanoo. Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen kertoo, että seurakunnan apu jatkuu senkin jälkeen, kun avun tarvitsija on saanut oleskeluluvan Suomesta. T imo Jakonen Suunnitelma ja toteutus Käytännössä seurakunta kuuntelee avun hakijan tilanteen ja tekee suunnitelman tämän auttamiseksi. Seurakunnan rooli on esimerkiksi auttaa paperiasioissa ja ottaa yhteyttä lakimieheen tai olla mukana kuulusteluissa. Katsomme päätösten perusteet ja selvitämme, onko kaikki mahdollinen lain puiteissa tehty. Ihmiset eivät usein tiedä, että päätöksissä on tavallisesti valitusoikeus, Markkula jatkaa. Avun tarvitsijoista osalla on taustalla traumaattisia kokemuksia, joista kertominen on hankalaa. Luottamuksen synnyttyä asioita on helpompi selvittää. Hakijat traumatisoituvat myös täällä, kun he joutuvat odottamaan päätöksiä pitkään, Lehikoinen sanoo. Seurakunnan vapaaehtoiset auttavat avun hakijoita löytämään mielekästä tekemistä siksi aikaa, kun päätöstä oleskeluluvasta odotetaan. Kävelylenkki tai vaikka kirjastossa käyminen voivat helpottaa jopa vuosia kestävää odotusta. Kirkko turvapaikkana -oppaassa on etenemispykälät, joista toinen kuuluu: Pysy rauhallisena. Jos tulee kielteinen päätös, on mietittävä heti, miten siihen reagoidaan. Se on stressaavaa kaikille, Markkula sanoo. Joskus seurakunta majoittaa avun hakijoita tiloissaan siihen asti, kunnes karkotuspäätöksen toimeenpano keskeytetään. Viranomaiset kunnioittavat tätä. Jos karkotus on edessä, tutkitaan voiko joku vastaanottavassa maassa auttaa. Meille on tullut tämän myötä kansainvälisiä kontakteja esimerkiksi Saksan luterilaiseen kirkkoon, Tukholmaan ja Bergenin seurakuntaan. Se on erityisen tärkeää Dublintapauksissa, Lehikoinen kertoo. Dublin-tapaus tarkoittaa tilannetta, jossa turvapaikanhakija karkotetaan Suomesta ensimmäiseen EUmaahan, jossa tämä on ollut tekemisissä viranomaisten kanssa. Karkotuskäytännöt ovat vaihdelleet, koska esimerkiksi Kreikassa ja Italiassa turvapaikanhakijoiden tilanne on erityisen huono valtavien hakijamäärien takia. Palautteesta huolimatta Nopea nettihaku Mikaelinseurakunnasta johdattaa äkkiä seurakunnan auttamistoimintaa kritisoiville verkkofoorumeille. Kirkkoherra Lehikoinenkin on saanut palautetta. Alussa ulkopuolelta tulleet reaktiot yllättivät. Viime aikoina on tullut erityisesti negatiivista palautetta, nimetöntä ja nimen kanssa. Aiheellista kritiikkiäkin on tullut, se on ok. Meidän on oltava valmiita perustelemaan, miksi autamme. Lehikoinen ei koe vihapostia uhkaksi tai anna sen lannistaa. Seurakunnan jäseniltä kuuluneet viestit ovat olleet pääosin positiivisia. Yritän ymmärtää vastapuolen kokemuksia ulkomaalaisista. Ne ovat varmasti erilaisia kuin omani. Kun näkee, mitä ihmisten auttaminen merkitsee, voi kohdata kritiikkiäkin helpommin. Seurakunnan rooli turvapaikanhakijoiden kanssa on muuttumassa, sillä Turun vastaanottokeskus on alkuvuodesta lähtien ollut kauttakulkukeskus. Uudet tulijat ohjataan sieltä siis pääosin muualle Suomeen, samoin Mikaelinseurakunnasta apua hakeneet. Muista seurakunnista ympäri maata tuleekin jatkuvasti kyselyjä siitä, miten turvapaikanhakijoiden kanssa olisi toimittava kokemusta on harvassa paikassa. Seurakunnat ovat heräämässä tähän, Saara Markkula sanoo. Iranista Suomeen Yksi esimerkki pitkästä oleskeluluvan hakuprosessista on Azizin perhe. He ovat kotoisin Teheranista, Iranin pääkaupungista. Perhe pakeni maasta toukokuussa 2008 ensin Italiaan, sieltä Saksaan ja lopulta 2009 Suomeen. He hakivat turvapaikkaa, koska perheen vanhemmat Darius Azizi ja Fatemeh Mariami olivat solmineet avioliiton ilman morsiamen perheen lupaa. Kurdien kulttuurissa tämä ei käy, ja siksi Mariamin perhe uhkasi tappaa heidät. Ennen Suomea Azizit olivat anoneet turvapaikkaa jo Italiasta ja Saksasta. Perhe sai Suomesta ensimmäisen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukselleen Siitä valittaminen oli pitkä prosessi. Odottaminen oli vaikeaa, olimme peloissamme ja mietimme, mitä tapahtuu, jos emme saa jäädä. Emme olisi voineet palata Iraniin. Siksi olemme kestäneet odotuksen, Fatemeh Mariami kertoo. Oleskeluluvan he saivat lopulta toukokuussa 2012, neljä vuotta Teheranista lähdön jälkeen. Sillä välin Tara, 14, ja Arvin, 4, ehtivät saada nyt kymmenen kuukauden ikäisen pikkuveljen, Artinin. Seurakunta teki paljon hyväksemme. He pitivät meitä turvassa asunnossa viikon ennen kuin karkotus keskeytettiin, Mariami selittää. Saimme fyysistä apua ja he pitivät huolta siitä, että olemme hyvällä mielellä. He myös löysivät työpaikan minulle, Darius Azizi lisää. Saara Markkula tietää, että Azizeille odotusaika Suomessa oli raskas. Silloin tarvitaan tukea. Elämä pitää rakentaa alusta asti uudestaan täällä. Nyt heitä tukee Liedon seurakunta, hän sanoo. Ei paluuta Darius Azizi on keskustellut Jouni Lehikoisen kanssa kristityksi kääntymisestä. Olemme puhuneet hänen kanssaan rippikoulun käymisestä, Lehikoinen kertoo. Ennen kun tulimme Suomeen, emme tienneet millaista kristinusko on. Mikaelissa tutustuimme siihen ja se on meille oikea uskonto, Azizi toteaa. Muslimimaasta tulleelle perheelle kääntyminen merkitsisi myös sitä, etteivät he voisi edes halutessaan enää vierailla Iranissa. Avun tarve ratkaisee, ei uskonnollinen tausta. En voinut uskoa, että he auttavat meitä niin paljon. Minulla ei ole ikävä sinne. Toivon silti, että Iranista tulisi vapaampi, jotta sinne voisi matkustaa. Nyt kristittyjä vainotaan ja esimerkiksi naisten asema on huono, Azizi sanoo. Fatemeh Mariamikaan ei kaipaa kotimaahansa. Kaikki rakastavat omaa maataan, mutta meille siellä ei ole enää ketään. Perheemme tekivät meille pahaa. Täällä kirkko on ollut meille kuin oikea perhe. Ei ollut väliä, että olemme Iranista. En voinut uskoa, että he auttavat meitä niin paljon, Mariami kertoo. Uusi elämä alussa Oleskeluluvan saaminen oli perheelle suuri helpotus, mutta käytännön ongelmat jatkuivat. Heillä ei ole passeja, koska Iranin passeja ei voida uusia, eikä muukalaispassia saa ilman Iranin passia. Passittomuuden takia Darius Azizi ei myöskään ole esimerkiksi voinut avata pankkitiliä Suomessa. Ajokortin uusiminen iranilaisesta suomalaiseksi ei sekään sujunut käden käänteessä. Asunnon löytyminenkin kesti seitsemän kuukautta, Azizi toteaa. Nyt yhden huoneen ahdas majoittuminen vastaanottokeskuksessa on viimein ohi ja perhe on saanut asunnon Liedosta. Teheranissa Azizi työskenteli putkimiehenä ja Mariami oli kampaaja. Kumpikin toivoo voivansa jatkaa työntekoa Suomessa, kunhan he ensin ovat opiskelleet suomea. Kotona perheenjäsenet puhuvat keskenään kurdia. Jos kampaajan töitä ei ole, voisin opiskella lähihoitajaksi. Toivon, että lapsilla olisi hyvä tulevaisuus ja he jatkaisivat opiskelua yliopistoon asti ja saisivat hyvän työn ja elämän, Mariami pohtii. Azizin mielestä Suomi on avoin maa, jossa lakeja noudatetaan ja erilaiset ihmiset hyväksytään. Myös Mariami katsoo, että maahanmuuttajia kohdellaan Suomessa hyvin. Esimerkiksi sairaalassa olemme saaneet hyvää ja ystävällistä palvelua. Tämä on meille kuin oma maa. Vuosi oleskeluluvan saamisen jälkeen perheen elämä on rauhallista. Asunnossa ei vielä ole kaikkia kalusteita, mutta se ei haittaa. Äiti ja lapset käyvät seurakunnan perhekerhossa Liedossa. Isä pelaa jalkapallojoukkueessa ja on ollut tuttu näky Pansion moottorihallin remonttikerhossa vapaaehtoisena vetäjänä. Tara on mukana koulun bändissä sekä tanssiharjoituksissa ja toivoo pääsevänsä pianotunneille. Perheen luo Suomeen Ramadan Kostanican tapaus poikkeaa monella tavalla Azizin perheestä. Hän saapui Kosovosta Suomeen poikansa ja tämän perheen luo kesällä Hänelle haettiin oleskelulupaa, jotta hän saisi jäädä perheensä luo. Maanviljelijänä työskennellyt mies on nyt 89-vuotias. Kosovon albaaneihin kuuluvan Kostanican pojan kuusilapsinen perhe saapui Suomeen turvapaikanhakijana Kosovon Mitrovicasta Meidän piti ensin mennä Ruotsiin, mutta isoisä oli kuullut että Suomikin ottaa pakolaisia vastaan ja arveli, että Suomessa on rauhallisempaa, joten tulimme tänne, Ramadanin pojantytär Kimete Kostanica kertoo. Kosovon sodan ajan Ramadan Kostanica asui vaimonsa kanssa Kosovossa eikä hän halunnut lähteä Suomeen. Kun vaimo kuoli viisi vuotta sitten, mies jäi yksin. Nopea prosessi Kostanican oleskelulupahakemukseen tuli ensin kielteinen päätös. Jo kahta päivää myöhemmin isoisän olisi pitänyt olla Turun poliisilaitoksella käännytystä varten. Isoisä olisi viety poliisin saattamana suoraan Pristinaan. Kukaan sukulainen ei olisi saanut lähteä hänen mukaansa, hän kertoo. Ramadan Kostanica ei ole koskaan kotona yksin. Hänestä huolehtivat muun muassa perheen äiti Raizje Kostanica (vas.) ja pojantytär Kimete Kostanica (oik.). Ramadanin sylissä on pieni Laureta Kostanica, perheen nuorin jäsen. Kimete Kostanica otti yhteyttä Mikaelinseurakuntaan. Tuli kiire toimia: isoisälle hankittiin lääkärin lausunto siitä, ettei hän pärjää yksin. Huonon kuulon takia hänen on hankala kommunikoida ja Kosovon sodassa murtunut käsi haittaa esimerkiksi pukeutumista. Isoisä ei ollut koskaan aiemmin käynyt lääkärissä eikä hän ole koskaan ottanut lääkettä. Hän ei uskonut, että lääkärinlausunnosta on apua, koska on jo päätetty, että hän joutuu takaisin. Kostanica odotti tilanteen ratkeamista perheensä luona. Isoisä on harras muslimi. Olemme iloisia, että tämä ei kuitenkaan estänyt kirkkoa auttamasta häntä. Mikaelinseurakunta on auttanut monia avun hakijoiksi tulleita muslimeja. Avun tarve ratkaisee, ei uskonnollinen tausta. Ymmärrän, että avun pyytäminen kristitystä kirkosta voi hurskaalle muslimille olla vaikeaa. Tämä on ollut viimeinen vaihtoehto ihmisille, Jouni Lehikoinen myöntää. Tieto käännytyksen keskeyttämisestä tuli lopulta jo samalla viikolla. Haimme sen jälkeen uusia perusteita oleskeluluvalle, Saara Markkula kertoo. Viisumin Ramadan Kostanica sai kahden kuukauden odotuksen jälkeen, mutta päätös oleskeluluvasta kesti kutakuinkin vuoden. Se tuli viime syyskuussa. Etenkin viisumin odottaminen oli vanhalle miehelle tuskastuttavaa. Isoisä ei pystynyt syömään, ei lukemaan eikä tekemään mitään muuta, vaan mietti, pitääkö nyt lähteä takaisin. Hän kyseli, koska kirje tulee ja meni ovelle odottamaan. Kun se tuli, luimme sen hänelle. Isoisä oli todella iloinen. Helpotus palautti elämänilon On hienoa, että Jouni Lehikoinen ja Mikaelinseurakunta ovat auttaneet meitä. En tiedä miten voisimme kiittää heitä ja oleskeluluvan myöntäneitä. Emme ikinä unohda, mitä he tekivät hyväksemme, Kimete Kostanica sanoo. Myös Kimeten äiti Raizje Kostanica on onnellinen siitä, että isoisä sai jäädä. Hän hoitaa Ramadania ja tekee tälle ruokaa. Isoisää ei koskaan jätetä yksin kotiin. Jos oleskelulupaa ei olisi tullut, vaihtoehtona olisi ollut perheen isän lähtö Kosovoon isoisän tueksi. Koska isä on kuuromykkä, ei heihin olisi saatu yhteyttä esimerkiksi puhelimitse. Meillä ei ole mahdollisuutta lähteä Kosovoon, koska olemme kaikki muut töissä täällä, Kimete Kostanica sanoo. Ramadan Kostanica vieraili Suomessa ensi kertaa kuusi vuotta sitten. Sitä ennen hän näki lapsensa perhettä vain kesäisin, kun nämä kävivät kylässä Kosovossa. Nyt, yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen, he saavat jälleen asua yhdessä. Nykyisin perheeseen kuuluu myös neljätoista lastenlastenlasta. Meillä on viikonloppuisin iso porukka koossa. Ramadan Kostanica ei enää pääse muslimien rukousasentoon polvilleen, mutta lukee silti yhä paljon uskonnollista kirjallisuutta. Rukouskirjojen lisäksi mies on käynyt Koraanin läpi moneen kertaan. Isoisä kannustaa myös lapsenlapsiaan lukemaan mahdollisimman paljon. Hän ei ole koskaan ollut koulussa, vaan on itse oppinut lukemaan. Kirjoittaa hän ei osaa. Kotipaikassaan Kostanica kasvatti ennen muun muassa tomaattia, paprikaa, mansikoita ja omenoita. Edelleen hän syö mielellään iltaisin viinirypäleitä. Välillä isoisä kertoo lapsuudestaan ja miettii, miten erilaista elämä on meille tai meidän lapsillemme täällä. Tiiviit perheet Isoisä on tyytyväinen elämään Suomessa. Hän käy lastenlastensa kanssa kävelemässä tai kylässä tuttujen luona, ja seuraa televisiosta kotimaansa ohjelmia ja tapahtumia. Hän sanoo, ettei hänellä ole enää muita toiveita, kun saa olla Suomessa. Nyt on rauhallista eikä mitään hätää. Jouni Lehikoinen kertoo, että turvapaikkahakemuksissa törmätään usein eri kulttuurien perhekäsityksiin. Monessa kulttuurissa isovanhemmat kuuluvat kiinteästi perheeseen ja heistä huolehtiminen on kunnia-asia. Tilanne on sama kuin Suomessa vielä luvulla, Lehikoinen toteaa. Viime jouluna Ramadan Kostanica halusi antaa hänelle lahjan. Lehikoinen sai lasisen Äiti Teresan kuvan. Se oli koskettavaa. Turvapaikanhakijat kysyvät meiltä usein, mitä he ovat velkaa. Kerromme heille, että auttaminen kuuluu tehtäviimme, Lehikoinen sanoo. Minna Uusivirta

5 8 9 De stängda kapellens hemligheter I Åbo domkyrka finns sex kapell som vanligtvis är stängda för allmänheten. Genom korskranken kan man beundra dem, men att gå in har inte varit möjligt. I vår har de dock öppnats under guidade rundturer. Liselotte Hellberg, vaktmästare i domkyrkan, är en av dem som lett rundturerna. Intresset för guidningarna har varit stort, men tyvärr har vi inte kunnat ta emot stora grupper eftersom kapellen är rätt små. De största grupperna har bestått av 16 personer, säger Hellberg. Kapellen har inte alltid varit stängda. Länge var det fritt fram att gå in och ut i dem, men det ändrades på 1970-talet. Den sista stora reparationen i domkyrkan var klar 1979 och efter det beslöt man att stänga kapellen. Orsaken var att några av kapellen utsattes för ofog, bland annat hade någon ristat in namn på vissa ställen, säger Hellberg. Åbo domkyrka stod klar år 1300 och sidokapellen byggdes på talet, förutom Kankas kapell som Vackra takmålningar i Stålhandskes kapell. byggdes på 1600-talet. Det uppfördes ursprungligen som ett gravkapell åt Kankas släkt. En av dem som vilar här är Karin Månsdotter, som var gift med Erik XIV och levde Hennes sarkofag i svart marmor kan man beundra genom korskranket, men när man stiger in i kapellet kan man också se den relief i vit sten av Karin Månsdotter som hänger på väggen till vänster. Hon låg först begravd i ett annat kapell här i kyrkan, det Tottska kapellet, i flera hundra år men sedan tyckte man att hon skulle få en värdigare plats. Så 1867 flyttdes hon till Kankas kapell, säger Hellberg. Barn som kommer på besök till domkyrkan brukar fråga om hon faktiskt ligger i sarkofagen, och jo, det gör hon. Ingen har öppnat sen sedan 1867, men hon lär ha blivit balsamerad, sägs det. Finlands mäktigaste gravmonument De övriga kapellen är så kallade helgonaltare, där det på medeltiden hölls mässor flera gånger per dag. Alla kapell har två namn, ett medeltida namn och ett som tillkommit i modern tid. I det Tottska kapellet, eller St Laurentius kapell som det hette på medeltiden, finns Finlands mäktigaste gravmonument. Här vilar Åke Tott, som var en stor krigshjälte under det 30-åriga kriget, Karin Månsdotter var mormor till Tott. Gravmonumentet är gjort i svart och vit marmor och stod klart På väggen hänger också en minnestavla över Karin Månsdotter, med latinsk text. Det var Per Brahe som fick den till stånd. Men det var hans syster Kristina, som var gift med Åke Tott, som betalade för tavlan, berättar Hellberg. Stålhandskekapellet, eller Själarnas kapell, bär namn efter den person som vilar där, Torsten Stålhandske. Han är den viktigaste och mest kända krigshjälten av de fyra som vilar i domkyrkan, berättar Hellberg. Stålhandske hade alla officersgrader och var general i Hakkapeliterna, det finska rytteriet, under 30-åriga kriget. Han gifte sig med Kristina Horn, en mycket känd och förmögen dam i Åbo. Han dog 1644 och ligger begravd i en kista i kapellet. Kistan består till 90 procent av bly. Stålhandskes gravdräkt är i gult siden och han lär också ha sammetstofflor på sig, och en sammetskalott, säger Hellberg. När man står intill kistan ser man också lejonfötterna som kistan vilar på och hur vackert utsmyckad den är. Mitt emot kistan står ett stort gravmonument där Stålhandske och hans hustru finns avbildade. Kristina lät göra gravmonumentet efter Torstens död, men hon levde som änka ännu i 30 år efteråt. Byggde kapell åt sig själv Det största kapellet i Åbo domkyrka kallas Tavastska kapellet, på medeltiden hette det Helga lekamens kapell. Här vilar biskopen Magnus II Tavast. Krigshjälten Torsten Stålhandskes kista vilar på lejonfötter. Liselotte Hellberg har i vår guidat många besökare i de stängda kapellen i Åbo domkyrka. Han var den ledande kraften bakom tillbyggandet i domkyrkan på 1400-talet, och han lät faktiskt bygga det här kapellet åt sig själv, säger Hellberg. I samma kapell vilar också den svenske fältmarskalken Evert Horn ( ) och hans maka Margareta Fincke, samt den skotske krigshjälten, översten Samuel Cockburn. Det var Erik XIV som begav sig till Skottland för att hämta krigare till Finland. I Skottland hittade han Cockburn, som var överhuvud för legosoldaterna. Intill Tavastska kapellet finns Domkapellet (St Johannes kapell), som är en holländsk släktgrav. Här har brukspatronen Johan Jakob Kijk, en av Finlands rikaste män under 1700-talets första hälft, sin sista viloplats. Han flyttade från Stockholm till Åbo som 15-åring och grundade senare Kuppis tegelfabrik och den första tobaksfabriken i Åbo. Han ägde också de första aktierna i Åbo sockerfabrik och fick senare titeln bergsråd av kungen. Det sjätte och sista stängda kapellet, Tigerstedt-Wallenstjerna-kapellet, är för tillfället tomt, men det man inte ser från utsidan är den portal i tegel som byggts kring ingångens insida. Ursprungligen, på och 1400-talet, fanns det en ingång till domkyrkan här, berättar Hellberg och pekar mot kyrkväggen som vetter ut mot Akademihuset. När man gick in i domkyrkan den här vägen var portalen det första man såg. Portalen tros ha blivit förstörd vid Åbo brand 1827, men restaurerades senare. Förebilden till flera av kapellen finns i Paris, i det gotiska kapellet Sainte-Chapelle. Det var konstnären J.Ahrenberg som lät måla tre kapell i domkyrkan i samma stil. Taket i Stålhandskes kapell är till exempel exakt likadant som kapellet i Paris, förutom en sak: I Paris är taket fyllt av små franska liljor, i domkyrkan är det stjärnor. Totalt är cirka 4500 personer begravda i domkyrkan. Begravningarna pågick i 500 år, från och med 1300-talet fram till slutet av 1700-talet. Linda Granback Intäkterna från de guidade rundturerna i Åbo domkyrka går till missionsarbete. L i n d a G r a n b a c k Kun koti hajoaa kahtia Likt vårdags sol i morgonglöd I vårt land har vi förmånen att leva i fyra årstider. Vintern var lång med mycket snö och nu är den plötsligt förbytt i värme och sol. Knoppar och blommor slår ut och snart är det full sommar. Förändringen i atmosfären och i våra sinnen är anmärkningsvärd. Då vi på vintern fryser och använder lager efter lager av kläder så får värmen nu oss att minska på kläderna och öppna upp. Nere i den frusna marken har växterna redan tidigt upptäckt den ökade mängden ljus och värme. Rötterna förbereder sig på en ny växtsäsong och en ny blomning. Barnbarnet kan igen sparka boll, lyssna och se på fåglarna, som har bråttom att rusta boet och lägga ägg. Det är tid att sitta i sandlådan och göra sandkakor samt gunga i gungan. Ja det är härligt att kunna dela tiden med barnbarnet. Tiden är en konstant rörelse som vi möter i de förändringar och växlingar vi kan uppleva i naturen. Vi kan oroas för vad som skall ske och fundera över både det goda och onda i livet. Men speciellt då det handlar om sådant vi inte kan påverka är oron enbart destruktiv. Levnadskonsten handlar om att kunna vara i nuet på ett tillitsfullt sätt. Se på blommorna på marken och fåglarna. Mästaren Jesus använde ofta bilder och exempel från naturen. Lita på det liv du har att leva. Med all din oro kan du inte förlänga ditt liv med en endaste dag. För vad hjälper det dig att du vinner hela världen men förlorar din själ. Bara genom att bejaka också ditt inre barn och stanna i nuet kan du utan att störas av det ovidkommande finna dig själv. I den kristna traditionen påminns vi i påsktiden om det brutala och onda. Men korsdöden och uppståndelsen i påsken pekar vidare mot den rörelse det liv och det hopp som växer fram ur den tomma graven. På ett paradoxalt sätt har vi att förlora vårt liv för att vinna det. Pingstens Ande föder en folkrörelse som medvetet följer sin Herre och mästare. Oron för att duga och den krampaktiga tävlingsinställningen till livet har att vika för en tros och attitydhållning som är tillitsfull och uppbyggande. Pingstens stora underverk är att den bygger en kyrkorörelse som förmår skapa samförstånd och en ansvarsfull hållning. Säkraste sättet att påminnas om detta är att glömma sig själv i en stund tillsammans med barnbarnet som med stora ögon tar emot våren och sommaren. Enkelt, men inte desto mindre sant. Nalle Öhman Kyrkoherde Mässa i blomstertid På Domkyrkotorget q firas åter igen sommarens ankomst med en gemensam gudstjänst i blomstertid. Söndagen den 26 maj kl 12 samlas Åbo och St:Karinsbor i alla åldrar till en gemensam festmässa utanför Åbo domkyrka för att fira att blomstertiden kommer. Då kläs Domkyrkan i sommarskrud, torget smyckas till fest och bänkar radas fram så att alla får plats. Under kulturhuvudstadsåret arrangerades den första Mässan i blomstertid och hela Domkyrkotorget fylldes av människor som sjöng Den blomstertid nu kommer och Sanningens Ande. Välkända psalmer sjungs också den här gången på både svenska och finska. Mässan är tvåspråkig och tolkas också till teckenspråk. På psalmlistan finns förutom ovannämnda Gud som haver barnen kär och skolelevernas favorit Måne och sol Takten till psalmerna ges av SUMU Big Band och kören Aboa Gospel. Biskop Kaarlo Kalliala från Åbo är en av dem som medverkar i mässan. Mässa i blomstertid samlar en somrig söndag hela Åbo och S:t Karins församlingars kyrkfolk till Domkyrkotorget. Kyrkornas högmässor firas då gemensamt på Domkyrkotorget. Mässa i blomstertid radieras och sänds i YLE Radio 1 den 2 juni kl. 10. vioero on sana, jonka harva haluaisi kuulla ja vielä harvempi kokea. Silti siihen törmää Suomessa vuosittain noin lasta. Avioeroja tapahtuu tasaisesti kaikentyyppisissä perheissä lasten lukumäärästä, iästä ja perheen taloudellisesta tai sosiaalisesta tilanteesta riippumatta. Vaikka ero on suuri kriisi koko perheelle, kaikkein raskaimmin se iskee usein lapsiin. Hädän hetkellä lapsi tarvitseekin aikuista kipeämmin kuin koskaan. Hyvällä harkinnalla ja yhteisellä suunnittelulla erotilanteen lapsille aiheuttamaa järkytystä voi onneksi vähentää. Siksi lasten edun miettiminen olisikin syytä asettaa vanhempien keskinäisten erimielisyyksien edelle. Lähipiirin muodostaman korvaamattoman tukiverkoston ohella myös seurakunnat tarjoavat keskusteluapua ja vertaistukea erotilanteen kohtaamaan joutuville.

6 10 11 T imo Jakonen Avioero päättää vain avioliiton, vanhemmuus jatkuu senkin jälkeen. Yhteiset pelisäännöt tuovat turvaa ja helpottavat lasten elämää eron jälkeen, sanoo perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Sari Sundvall. Erovanhemman 10 kultaista käskyä 1. Kerro lapselle rehellisesti erosta ja sen syistä. 2. Auta lasta hahmottamaan tilannetta konkreettisten asioiden avulla. 3. Korosta, että ero ei ole lapsen vika. 4. Älä syyttele tai mustamaalaa (ex-)puolisoasi. 5. Ole vanhempi ja kanna vastuusi myös vaikeilla hetkillä. 6. Anna lapselle lupa surra ja purkaa tunteitaan vapaasti. 7. Suo lapselle oikeus rakastaa ja ikävöidä poissaolevaa vanhempaa. 8. Pysy kärsivällisenä ja anna lapselle aikaa asioiden käsittelyyn. 9. Ole läsnä ja lähellä lapsesi elämässä niin paljon kuin mahdollista. 10. Huolehdi myös omasta jaksamisestasi ja riittävästä tuesta. " iedätkö, joskus ihmisten tiet eroavat. Äiti ja isä ovat nyt yhdessä päättäneet jatkaa elämää eri suuntiin, sillä me emme halua enää olla yhdessä samalla tavalla kuin ennen. Sinä olet silti meille ihan yhtä tärkeä ja rakas, me ollaan sinulle äiti ja isä ihan aina ja rakastetaan sinua samalla tavalla aina. Me ollaan molemmat läsnä sinun elämässä ja voit olla paljon meidän kummankin kanssa. Oma huoneesi, koulusi, harrastuksesi ja kaverisi säilyvät myös ihan ennallaan, vaikka toinen meistä muuttaakin nyt hieman kauemmas. Näinhän sen pitäisi oppikirjojen ja asiantuntijoiden neuvojen mukaan parhaimmillaan mennä. Yhdessä, sulassa sovussa, rauhallisesti ja lapsen tunteita herkällä korvalla kuulostellen. Lapsen parasta ajatellen ja hänen toiveensa tarkkaan huomioiden. Todellisuus on kuitenkin monesti jotain aivan muuta. Usein vanhemmat eivät voi tai halua kertoa erosta lapselle yhdessä. Toisinaan se ei ole edes paras vaihtoehto. Yhdessä kertomisessakin on omat riskinsä. Yllättävät tunnekuohut voivat muuttaa rauhallisen perhehetken hysteeriseksi kaaokseksi. Väistämätöntä on myös lapsen järkytys, joka vanhempien on varauduttava kohtaamaan ja hyväksymään. Vaikka tilanne menisi täysin mönkään, ei peli ole kuitenkaan vielä menetetty. Erosta kertominen on vasta ensi askel pitkällä ja tunteiltaan vaiheikkaalla eromatkalla, jota kulkee koko perhe yhdessä ja erikseen. Matkalla, jonka määränpää löytyy lopulta vasta kuljetun polun jälkeen. Ero ei ole lapsen vika Kun tulee aika kertoa avioerosta, seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Sari Sundvall peräänkuuluttaa vanhemmilta ennen kaikkea yhtenäisyyttä. Kerrottiinpa asiasta sitten yksin tai yhdessä, tulisi vanhempien seistä haastavassa tilanteessa yhtenä rintamana lapsen suuntaan. Elämänsä mahdollisesti suurimman kriisin kohtaamaan joutuva lapsi kun ei kaipaa tilanteeseen enää yhtään enempää epävarmuutta, ristipainetta tai hämmentäviä ajatuksia. Olisi hyvä, jos vanhempien kertoma tarina olisi yhtenevä ja lapsen ikäkaudelle sopiva. Valehdella ei pidä, muttei myöskään ladata kaikkea olemassa olevaa tietoa lapsen kannettavaksi. Oman pettymyksen ja surun keskelläkin olisi vältettävä mustamaalaamasta toista, Sundvall vinkkaa. Hän neuvoo korostamaan myös, että ero on aikuisten ratkaisu eikä johdu millään tavoin lapsesta tai hänen käytöksestään. Lapsi ottaa asian helposti itseensä ja alkaa etsiä syitä vanhempiensa eroon omasta käytöksestään. Siksi olisikin tärkeää muistuttaa lapselle, että ero on vanhempien oma päätös ja johtuu yksinomaan heidän välisistään asioista. Yhtä tärkeää olisi myös osata selittää eroon liittyviä asioita lapselle mahdollisimman konkreettisella tavalla. Pitkän ja vivahteikkaan käsikirjoituksen sijaan kannattaa pysyä tiiviisti ydinasioissa ja laajentaa aihetta tarpeen mukaan lapsen reaktioita kuunnellen. Liian monimutkaisia tai vaikeasti ymmärrettäviä asioita ei kannata kertoa, vaan antaa mieluummin lapsen kysellä ja hahmottaa kokonaisuutta pala palalta. Oleellisinta on kertoa keskeisistä edessä olevista muutoksista sekä vastata rehellisesti iälle sopivalla tavalla lapsen omiin kysymyksiin. Niitä on hyvä pyrkiä ennakoimaan etukäteen, vaikka ne voivatkin olla ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, Sundvall neuvoo. Kysymyksiin löytyy aina vastaus Erosta kertominen on vasta alku, vaikka joskus räjähtäväkin sellainen. Vaikeimmat kysymykset tulevat usein viiveellä. Haastavan asian sisäistettyään lapsen pää on täynnä mieleen pulpahtelevia kysymyksiä ja ulospääsyä odottavia ristiriitaisia tunteita. Millaisia reaktioita vanhemman kannattaa sitten ennakoida? Millaisiin kysymyksiin hänen täytyy oman surunsa keskellä olla valmis vastaamaan? Kysymysten määrä ja laatu riippuvat luonnollisesti paljon lapsen luonteesta ja iästä. Pienet lapset ovat usein huolissaan hyvin konkreettisista asioista kuten leluista, huoneesta ja kodista. Isompia lapsia taas mietityttää harrastusten, koulun ja kaveripiirin säilyminen. Siksi näihinkin asioihin kannattaa olla jonkinlainen suunnitelma valmiina jo erosta kerrottaessa. On tärkeää eritellä, mikä lapsen elämässä säilyy ja mikä muuttuu eron myötä. Lapsi kaipaa konkretiaa, selkeyttä ja valmiiksi mietittyjä vastauksia. Siksi vanhempien pitäisikin olla hyvin varustautuneita lapsen kysymyksiin ja tavallaan kulkea lapsen edellä. Valmiit ehdotukset ja suunnitelmat arjen järjestelyistä sekä esimerkiksi koulunkäyntiin ja harrastuksiin liittyvistä yksityiskohdista auttavat lasta hahmottamaan uutta tilannetta. Ne luovat myös pysyvyyden, turvallisuuden ja huolenpidon tunnetta muutoksen keskelle. Ihan valmiiksi ei kaikkea kuitenkaan kannata suunnitella, vaan antaa puheenvuoro myös lapselle ja hänen toiveilleen. Lapsen on tärkeää saada kokea, että hänen mielipiteillään on merkitystä ja että vanhemmat yhdessä yrittävät etsiä hänelle mahdollisimman hyvää ratkaisua. Vanhemmat osaavat kyllä usein aistia, miten lapsi toivoisi asioita toteutettavan, Sundvall kannustaa. Lapsella on oikeus rakastaa Ero merkitsee lapselle ennen kaikkea toisen vanhemman poissaoloa. Siksi hänen on tärkeää saada tietää, miten hän voi jatkossa tavata molempia vanhempiaan sekä miten hän voi pitää yhteyttä kulloinkin poissaolevaan vanhempaan. Olipa lapsi minkä ikäinen tahansa, hänelle on annettava lupa rakastaa molempia vanhempia aivan samalla tavalla riippumatta eroon johtaneista syistä, Sundvall toteaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei kummallekaan vanhemmalle tarvitse olla toista enempää mieliksi eikä liittoutua kummankaan puolelle. Lapsen oikeus on tulla molempien vanhempiensa rakastamaksi ja hoivaamaksi ja saada rakastaa kumpaakin vanhempaansa. Tämän vuoksi toista vanhempaa ei tulisi koskaan syytellä lapsen kuullen. Sekin pitäisi jaksaa hyväksyä, että lapsi kaipaa toista vanhempaansa ollessaan toisen kanssa ja pyrkiä tässäkin auttamaan lasta, Sundvall toteaa. Erotilanteissa kuten muussakin vanhemmuudessa aikuisen tulisi olla lapselle tuki ja turva, ei koskaan päinvastoin. Vanhemman tehtävänä on kuunnella lapsen murheita purkamatta silti omaa suruaan lapselle. Toisinaan vaarana piilee, että vanhempi alkaa hoidattaa itseään lapsella. Olipa lapsi minkä ikäinen tahansa, hän tarvitsee itse erotilanteessa vanhempiensa tukea ja hoivaa sekä turvallista mahdollisuutta käsitellä omia ristiriitaisia tunteitaan. Vanhempien tulee hakea apua omien tunteidensa käsittelyyn aina muualta, toisilta aikuisilta, Sundvall muistuttaa. Tunteita on lupa tuulettaa Lapsen haastavat kysymykset, yllättävät kommentit ja voimakkaat reaktiot ovat erotilanteessa vanhemmalle usein raskasta ja kiusallistakin kuultavaa. Kun oma sisin on palasina ja siinäkin riittää koottavaa, tuntuvat lapsen reaktiot toisinaan liian raskailta käsitellä ja hyväksyä. Vanhemman pitäisi muistaa näissäkin tilanteissa olla jämäkästi aikuinen ja kantaa hänelle kuuluva vastuu. Lapsen olon turvaaminen ja hänen kaikkien tunteidensa hyväksyminen on erotilanteissa erityisen tärkeää. Siksi vanhempi ei saisi vaikeimpinakaan hetkinä vetäytyä lapsensa luota vaan olla raudanlujana panssarina tiukasti läsnä lapsen surussa ja vihassa. Oikeastaan vanhemman pitäisikin olla tyytyväinen ja jopa kiitollinen siitä, että lapsi purkaa tunteitaan ja tuulettaa niitä ärräpäitä säästämättä omille vanhemmilleen. Höyryjen päästelyhän on merkki luottamuksesta ja siitä, että lapsi uskaltaa purkaa arimpiakin tuntojaan kotiovien sisäpuolella. Hiljaisuus on usein huutamista huolestuttavampaa. Lapsen reaktiot riippuvat toki tilanteen lisäksi paljon myös lapsen iästä ja temperamentista. Siinä missä toinen tuulettaa tunteitaan täysillä, toinen kätkee ne syvälle sisimpäänsä. Vanhemman tiivis läsnäolo auttaa kuitenkin hiljaisinakin aikoina, ja vähitellen tunteita saattaa pulpahdella esiin vaikkapa arkisten askareiden ja yhteisen tekemisen lomassa. Vanhempien läsnäoloa tarvitaan usein eron jälkeen korostetummin kuin silloin kun kaikki vielä asuivat samassa kodissa. Vanhemmuus ei lopu eroon Puolisosta voi erota, mutta lapsistaan ei koskaan. Vaikka avioero päättääkin vanhempien yhteisen suhteen, ei se silti päätä vanhemmuutta tai vanhempien rakkautta lapsiaan kohtaan. Arjen järjestelyt muuttuvassa tilanteessa tuntuvat usein haastavilta tai jopa ylivoimaisilta. Erityisen vaikeaa niistä sopiminen on silloin, kun erotilanne on riitaisa ja vanhempien kanssakäyminen vaikeaa. Lasten edun takia kannattaa silti yrittää. Synkimmänkin epätoivon hetkellä on hyvä muistaa, että lapselle paras vaihtoehto löytyy parhaiten yhdessä etsimällä. Vain vanhempien mielikuvitus on rajana sovittaessa siitä, miten erovanhemmuutta voi parhaiten hoitaa. Hyviä käytäntöjä on olemassa monia ja niitä voi itse aina luoda lisää omien lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi, Sundvall kannustaa. Esimerkiksi Ruotsissa on tuoreessa avioerotilanteessa yleistynyt niin sanottu kolmen kodin malli, jossa vanhemmat asuvat vuoroin lasten kanssa yhteisessä vanhassa kodissa ja vuoroin omissa pienemmissä hankkimissaan asunnoissa. Belgiassa taas puhutaan niin sanotusta linnunpesäeromallista, jossa niin ikään lapset jäävät aluksi asumaan vanhaan kotiin kaikkine tavaroineen ja vanhemmat vuokraavat pienemmän asunnon, jota vuoroin käyttävät. Tällaiset järjestelyt vaativat vanhemmilta erityistä kykyä keskittyä lapsen hyvään oman eroprosessin ollessa akuuteimmillaankin. Vaikka avioero on lapselle aina järkytys, ei sen silti tarvitse olla ylitsepääsemätön asia. Elämä urautuu lapsiperheissäkin eron jälkeen yleensä vähitellen uusille tasaisille raiteilleen. Mikäli eroa edeltävä tilanne on ollut riitaisa tai muuten hyvin vaikea, saattaa ero olla lapsille ja koko perheelle lopulta jopa helpotus. Lapselle kaikkein tärkeintä on, että hän saa asua turvallisessa kodissa, jossa hänen asioistaan ja tekemistään välitetään ja jossa aikuiset ovat mahdollisimman paljon läsnä hänen elämässään. Olipa aikuisia kerralla läsnä sitten yksi tai useampi. Toisinaan lapsi saa eron myötä elämäänsä myöhemmin myös uusia aikuisia, jotka välittävät hänen arjestaan. Parhaimmillaan uusperhe voikin olla yllättävä rikkaus sekä lapsille että aikuisille. Vuosien kuluttua ja rajuimman tunnekuohun laannuttua saattaa olla huojentavaa huomata, että kaksi turvallista kotia oli lopulta kaikille osapuolille kestävämpi vaihtoehto kuin yksi turvaton ja riitaisa koti. Kun lapsella on kotona hyvä olla, voi koko perhe yleensä hyvin. Rita Suhonen Kuvien lapset eivät liity juttuun. Eroryhmässä on tilaa tunteille Kun lapsen elämä ja tunteet menevät solmuun vanhempien avioeron vuoksi, voi apua hakea seurakuntien järjestämistä vertaisryhmistä. Ne tarjoavat mahdollisuuden tavata samassa elämäntilanteessa olevia lapsia ja nuoria sekä jutella omaa mieltä askarruttavista kysymyksistä. Eron keskellä tunteitaan selvittelevälle lapselle on usein huojentavaa huomata, ettei hän ole yksin omien pohdiskelujensa kanssa. Naapuripulpetissa tai naapuritalossa saattaa myös olla lapsi, joka painii samanlaisten ongelmien kanssa ja jonka perheelle sama arka asia on ajankohtainen. Vertaisryhmissä käydään keskustelua avioeroon ja lapsen elämään liittyvien teemojen ympärillä. Keskusteluun osallistuminen on vapaata ja vapaaehtoista, joten ryhmässä on lupa olla hiljaakin ja kuunnella muiden kokemuksia. Vertaisryhmässä puhuminen on luottamuksellista ja siellä juteltavat asiat pysyvät ryhmän sisäpuolella. Niitä ei kerrota vanhemmille, kavereille eikä kenellekään ulkopuoliselle. Ryhmän tuotoksia ei saa myöskään käyttää huoltajuuskiistoissa tai muutoin eroriitojen välineenä. Vetskari-nimisiä lasten ja nuorten vertaistukiryhmiä järjestetään tulevana syksynä Henrikinseurakunnassa, Martinseurakunnassa, Mikaelinseurakunnassa sekä Kaarinan ja Piikkiön seurakunnissa. Ryhmiin ovat tervetulleita lapset ja nuoret seurakuntarajoista riippumatta. Vetskariryhmät ovat suljettuja 4-8 hengen ryhmiä ja niihin kootaan lapset ikäjakauman mukaan pääsääntöisesti siten, että alakoululaisille ja yläkoululaisille on molemmille omat ryhmänsä. Vanhempien erosta olisi hyvä ollut kulunut vähintään 6 kuukautta, mutta ryhmään voi liittyä vaikka erosta olisi kulunut jo useampikin vuosi. Mukaan voi liittyä myös lapsi, joka on kokenut eron useamman kerran. Ryhmään valittavat lapset ja heidän huoltajansa haastatellaan ennen valintaa. Tarkempaa tietoa Vetskari-vertaistukiryhmistä ja niihin ilmoittautumisesta löydät verkosta Aikuisten eroryhmistä ja Perheasiain neuvottelukeskuksen tarjoamasta keskusteluavusta parisuhde- ja perheongelmissa löytyy tietoa verkosta -> Toimintaa -> Keskusteluapua -> Perheasiain neuvottelukeskus. Maksutonta ja anonyymia keskusteluapua elämän kriiseihin tarjoavat myös kirkon ylläpitämät Palveleva puhelin (p , ppm/mpm) ja Palveleva netti (www.verkkoauttaminen.fi). Uusperhe voi olla yllättävä rikkaus sekä lapsille että aikuisille.

7 12 13 Porsaita Isän Jokunen vuosi en- Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie Turku. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p TULKAA VEDEN ÄÄREEN Sanan Suvipäivät Vivamo, Lohja Ohjelmassa mukana mm. piispa Tapio Luoma, Heli Karhumäki, Jorma Kalajoki, Leena Lehtinen, Mikko Matikainen, Anu ja Jukka Mattsson, Vivamon tädit, Ulla Saunaluoma, Kalle Virta, Anna-Mari Kaskinen, Ulla Halttunen, Maija ja Hannu Nyman, Jussi ja Minna Pyysalo, Petri Laaksonen Duo, Maikku Saarinen, Kaiken keskellä Jumala -konsertti sekä Kalastajat-näytelmä. Lapsille oma Lastenkylä. Seurakuntaseminaari pe klo Osallistumismaksu 35 /hlö, sis. ruokailun ja kahvin. Seminaari-ilmoittautumiset 3.6. mennessä nettisivuilla suvipaivat.fi/seurakuntaseminaari, tai puh ILMAINEN NEUVO OY:n nen syntymääni, suurten ikäluokkien aikaan, luomakunnan ykseys oli selvästikin vielä voimissaan. Elämä oli ylipäätään yksinkertaisempaa ja sen vaatimukset ja annit selkeämpiä. Äskettäin jäin tuumaamaan kahta tapausta, jotka toistuvat melkein samanlaisina kahdessa lukemassani kirjassa. Ulla-Lena Lundberg kertoo vahvasti omaelämäkerrallisessa Jäässä, kuinka pikkuinen Lillus-tyttö rauhoittaa kokoisensa pikkupossun ja nukahtaa halkolaatikkoon sen viereen. Possu on lakannut vapisemasta ja saanut elämänuskoa ja toivoa siitä turvallisesta tiedosta, että maailmassa on toinen samanlainen olento kuin se. Lillus on kirjoittajan kirjaminä. Kauaksi kotoa kokoomateoksessa puolestaan 21 muutoksen sukupolveen kuuluvaa kertoo suorasanaisesti elämästään. Myöhempi kansanterveysyhdistyksen toiminnanjohtaja Pentti Nieminen nukahti kolmivuotiaana leikeistään pirtin lattian auringonläikkään. Herätessään hän näki edessään sisään tuodun sairaan porsaan pikkuisen kärsän ja vaalearipsiset silmät. Näystä tuli varhaisin muistoni, elämäni hellyttävä pohja. Jouluna samastutaan äidin porsaiksi kaikki, sinä ja minä. Nyt kesän korvalla, tuommoisia lukiessa, tulee mieleen, josko tässä ollaankin ennen muuta Taivaan Isän possuja. Siihen tapaan kuin János Pilinszky runoili tuhatjalkaisesta ja flamingosta: Jumala sanoo itsekseen: kumpikin samanlainen. 40-luvun elämä oli monille kovin kapeaa, köyhää ja raskastakin. Silti siinä koettiin selvästi myös syvää yhteyttä. Ei vain suhteessa perheeseen ja lähipiiriin, vaan paljon myös muihin jumalanluomiin ja luomakuntaan ylipäätään. Nyt elämä on enimmäkseen leveämpää, vauraampaa ja kevyempää, mutta. Tuskinpa mikään kulttuuri on selvinnyt elämisen vaikeuden voittamisesta saamatta sielulleen vahinkoa. Näkeehän sen jo Vanhasta testamentista, kuinka profeetat jurnuttavat erämaa-ajan paremmuutta verrattuna helpompaan elelyyn luvatussa maassa: heti kun vain on mahdollista, kansa up- Kaarlo Kalliala KOLUMNI poutuu huvin ja hyödyn maksimoimiseen. Vaan eihän tämä ole vain kansatason juttu. Juuri siksi kulttuuri käännähtää niin äkkiä että särkyy, kun oman mukavuuden halu ja haku on niin peri-inhimillistä. Woody Allenin sanoin: Pystyn vastustamaan mitä tahansa paitsi kiusauksia. Ennen sikahyvä yhteys ja yhteenkuuluvuus oli annettu juttu, vailla vaihtoehtoja. Nyt sellaisen ylläpitäminen tai palauttaminen on tehtävä. Ja mainio vaihtoehto elämän hellyttäväksi pohjaksi. Vangin virsi tuo valoa Virsi 600, Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, on rakastetuimpia virsiämme. Se säteilee luottamusta tulevaan. Virren teksti syntyi tuhoisan sodan keskellä. Kirjoittaja istui vankilassa, josta ei ollut paluuta. Kaarlo Kalliala Turun piispa Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm Kansan Raamattuseura Grace & Peace FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Lukemattomissa ristiäisissä on lau- Prayer SUVIVIRREN VoImAA UUTUUS! PIPLIAN VIRSIKIRJA Keskikokoinen, kaikki virret soinnutettu, katekismus. 2 upeaa kansivaihtoehtoa. 17,90 IKImUISToINEN LAHJA! LAHJA KULTAINEN NImIPAINATUS IPAINATUS RAAmATTU Raamatun tai virsikirjan kanteen. Tutustu tuotevalikoimaan netissä. Keskikokoinen, pehmeät nahkajäljitelmäkannet. 3 tyylikästä kansivaihtoehtoa. 26 ARAbIA-LAATUA! KEVÄT HERÄÄ Arabian teemamuki Arkeen ja juhlaan. Tunnelmallinen maalaus Heljä Liukko-Sundströmin. 26 Tilaukset: puh PL HELSINKI Who taught you to pray, I wonder? Was it a family member, or maybe an author, or a friend or a pastor or did you instinctively know how to pray? For me that first one to teach me a prayer was my grandmother as I think is the case with very many Finns of my age. But although my darling if not stubborn - red headed granny was the one to teach me evening prayer the ones who taught me to pray are, in fact, a bunch of my friends. In our early twenties we formed a group of about five or six women and started getting together about once a month to pray. We would tell each other what was going on in our lives, get comfortable and pray. Sometimes we d pray for each other and sometimes we d just pray for whatever was on our heart at that moment. At one point we noticed that we spent a lot of time catching up. It was of course important but we wanted to spend our time more productively on prayer and that s when we d just sit down and pray, in silence. It was certainly an odd way to spend time with your friends but somehow, however, it worked and it was meaningful and important to all of us. We trusted that God would lead our prayers and we all felt that He did. Little by little life took us to different directions, babies were born, full time jobs came into play and we no longer lived in the same city and a time came when this group no longer would pray together. But I am eternally thankful for those years. They helped me through the loss of my father and they helped me on my way to maturity as a Christian (something I, of course, still need to work on). What is it that I learnt about prayer then? Well, I learnt to listen. I learnt to bless. I learnt to thank God despite everything. Something that I to this day think is the most important lesson about prayer and about life. To look for things to be thankful for is sometimes the most difficult thing to do and yet it is the only way forward. It is tapping to the Source that is God himself. It is forcing the blackness of desperation to give room for the Spirit s light. It is quite simply one of the most powerful things at our disposal as Christians. The challenge of thankful prayer is to allow the Spirit to lead you to see all the blessings God has poured upon you and your life even though at that moment you yourself are not able to see any blessings anywhere. The point is that you thank truthfully not insincerely. In order to be able to do so you must do a most difficult thing, which is to wait patiently in the middle of your troubled thoughts for the Holy Spirit. Not easy but worth every second, every minute, every hour you ever spend in prayer because, the thing is, this truly is the way disappointment can be brought to the right perspective, fear can turn to bravery and hurt can turn to compassion. Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation lettu virttä 600. Pieni ihminen on toivotettu hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Häissä sama virsi on rohkaissut vihittäviä uuteen tulevaisuuteen. Hautajaisissa se on sytyttänyt toivon kynttilät valaisemaan kulkijan viimeistä matkaa. Virren kirjoitti Dietrich Bonhoeffer ( ), arvostettu saksalainen pappi ja teologinen ajattelija. Yhdessä uuteen aikaan Dietrich Bonhoeffer syntyi Breslaussa, nykyisen Puolan alueella Isä oli psykiatri. Kahdeksanlapsinen perhe muutti Berliiniin, kun isä valittiin professoriksi pääkaupungin yliopistoon. Lahjakas poika soitti kymmenvuotiaana Mozartin sonaatteja, ja hänen odotettiin antautuvan muusikoksi. Kaikkien yllätykseksi nuori ylioppilas ryhtyikin lukemaan teologiaa. Bonhoeffer väitteli tohtoriksi 21-vuotiaana. Siitä lähtien hän kehitteli ajatusta kirkosta, joka ei ole itseään vaan toisia varten. Tuore tohtori lähti töihin maailmalle. Barcelonassa ja New Yorkissa hän solmi kansainvälisiä yhteyksiä. Amerikan tumman väestön köyhälistökirkot vaikuttivat häneen syvästi. Berliinissä hän opetti yliopistossa ja piti rippikoulua varattomien kaupunginosassa. Hänet valittiin myös kansainvälisiin kirkollisiin tehtäviin. Ihmisten sorto ja kärsimys koskettivat nuorta teologia. Hän pohti Uuden testamentin Vuorisaarnan äärellä, miten Kristus toimisi. Ainoa hedelmällinen suhde toisiin on rakkaus, tahto olla yhteydessä heidän kanssaan, hän pohti. Jumala itse ei ole halveksinut heitä vaan on tullut ihmiseksi ihmisten tähden. Kun pahan valta kasvaa Ilmapiiri ja poliittinen tilanne muuttuivat 1930-luvun Saksassa. Adolf Hitlerin johtama äärioikeisto voimistui. Bonhoeffer vastusti puolueen aatteita. Kun hän eräässä radioesitelmässään esitti terävästi, millaista on oikea johtajuus, lähetys katkaistiin. Politiikka juutalaisvastaisuuksineen jakoi kirkon. Monet mukautuivat ja vaikenivat. Bonhoeffer kuulutti julkisesti ihmisen vastuuta. Viimeinen vastuullinen kysymys ei ole, kuinka minä selviän jutusta sankarillisesti, vaan kuinka tuleva sukupolvi elää, Bonhoeffer kirjoitti. Oli katsottava kauemmas kuin vain omaan mukavuuteen. Maan tilanne kiristyi. Bonhoeffer välitti tietoja kansainvälisille yhteyksilleen ja vetosi kirkkoihin rauhan puolesta. Ulkomaiset ystävät halusivat hänet turvaan, mutta hän ei tahtonut hylätä kotimaataan. Hän työskenteli jonkin aikaa Lontoossa, mutta palasi Saksaan johtamaan pappisseminaaria. Pian valtion salainen poliisi, Gestapo, sulki oppilaitoksen. Bonhoeffer pääsi Yhdysvaltoihin, mutta kieltäytyi jäämästä sinne. Hänen paluunsa jälkeisenä päivänä Saksan armeija vyöryi Puolaan. Sota oli alkanut. Voit pelon poistaa Virallisesti Dietrich Bonhoefferistä tuli Saksan armeijan tiedustelupalvelun agentti. Tosiasiassa hän toimi vastarintaliikkeen hyväksi. Gestapo pidätti hänet keväällä 1943 neljäntoista juutalaisen auttamisesta pakoon Sveitsiin. Bonhoeffer vietiin berliiniläiseen vankilaan. Tutkinnan piti olla onnellisesti ohi muutamassa viikossa, mutta karu vankeus venyi kuukaudesta toiseen. Berliiniä pommitettiin. Bonhoeffer pelkäsi rakkaittensa puolesta. Hän kamppaili, jotta epätoivo ei saisi sijaa. Siksi hän noudatti kurinalaista elämää: Jalkeille kello kuusi. Pesu kylmällä vedellä. Hiljentyminen: Päivän sana, psalmi ja virsi. Opiskelua. Kirjoittamista. Kävelyä pienessä sellissä monta kilometriä päivässä. Vankilan määräämiä palvelutehtäviä. Erityisen rakkaiksi vangille tulivat luterilaisen virsirunouden mestarin Paul Gerhardtin virret. Gerhardt oli elänyt kolmesataa vuotta aiemmin 30-vuotisen sodan runnoessa Eurooppaa, ruton riehuessa ja pakolaisten harhaillessa seudulta toiselle. Gerhardtin virret lohduttivat ja rohkaisivat vaikeina aikoina. Vahvista ääni toisen maailman Bonhoeffer luki paljon. Hän tutki Raamattua. Hän lainasi muita kirjoja vankilan kirjastosta ja omaistensa välityksellä: historiaa, filosofiaa, teologiaa, luonnontieteitä, musiikkia, kuvataiteita, romaaneja, runoja. Mikä vapaus onkaan se, että voi ajatella ja ajatuksissaan ylläpitää moniulotteisuutta, hän iloitsi. Elämä ei saanut vaikeissakaan oloissa ahtautua vain yhteen ulottuvuuteen. Elämä ei ollut vain vankeutta tai vapahdusta, vaan molempia. Todellisuutta olivat yhtä aikaa pimeys ja valo, kuolema ja elämä, pitkäperjantain murhe ja pääsiäisen ilo. Usko teki moniulotteisen elämän mahdolliseksi. Luotamme uskolliseen Luojaan Dietrich Bonhoeffer piti yhteyttä läheisiinsä kirjeitten välityksellä, joita hän sai lähettää kymmenen päivän välein. Kirjeissä hän huolehtii rakkaistaan, pohtii lukemaansa, kehittelee teologisia ajatuksiaan ja kirjoittaa runoja. Nämä kirjeet koottiin sodan jälkeen kirjaksi, joka on julkaistu suomeksi nimellä Kirjeitä vankilasta Yhteydenpito katkesi lokakuussa 1944, jolloin Boenhoeffer siirrettiin Gestapon tyrmään vaarallisina pidettyjen poliittisten vankien joukkoon. Salainen poliisi oli löytänyt aineistoa, jonka perusteella hänet liitettiin Hitleriä vastaan tehtyyn attentaattiin. Bonhoeffer onnistui lähettämään uudenvuoden runon morsiamelleen joulun lähestyessä. Saman runon hän lähetti äidilleen luvallisena syntymäpäiväonnitteluna joulukuun lopulla. Tähän runoon perustuu virsi 600. Hyvyys piirittää meitä, kuinka käyneekin Alkuvuonna 1945 liittoutuneet etenivät ja Saksan puolustus alkoi murentua. Bonhoeffer ja joukko muita vankeja siirrettiin Buchenwaldin keskitysleirin kautta etelämmäs Schönbergiin. Sieltä hänet haettiin pääsiäisen jälkeen huhtikuisena sunnuntaina Flossenbürgin tuhoamisleirille pikaoikeudenkäyntiin ja teloitettavaksi. Ennen lähtöään Bonhoeffer ehti kuiskata brittiläiselle vankitoverilleen terveiset englantilaiselle piispaystävälleen: Tämä on loppu, minulle elämän alku. Muutaman viikon päästä Saksa antautui. Toinen maailmansota hellitti otteensa. Tytti Issakainen Kuulemme kansasi jo laulavan Dietrich Bonhoefferin runon matka suomalaiseen virsikirjaan on esitelty Tauno Väinölän teoksessa Virsikirjamme virret. Runoilija Anna-Maija Raittila julkaisi runon suomennoksen kokoelmassa Uskon lyriikkaa 1. Myöhemmin Raittila muokkasi tekstin vuoden 1986 virsikirjaa varten. Virttä lauletaan Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa useilla eri sävelmillä. Suomalaisessa virsikirjassa se sai puvukseen Erkki Melartinin sävellyksen. Virsi Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt. 2.Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme. Hän itse meille rauhan valmistaa. 3.Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo! 4.Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan. 5.Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.

8 14 15 Kotimaan matkaklubi Jokiristeily Moskovasta Vienanmerelle Volga & Ääninen & Stalinin kanava & Vienanmeri & Solovetskin saari Historiallinen risteily, josta jo Venäjän tsaarit unelmoivat! Mielenkiintoisia retkikohteita ovat Stalinin kanava, Uikujoen kivikautinen kallio-piirrosalue, Unescon suojelukohteet, Kizhin saaren puukirkot ja Solovetskin luostarisaari. Kotimaan matkaklubin matkanjohtaja emerituspiispa Voitto Huotari. Asiantuntijat Ilmari Hakala, Leena Hakala, Martti I. Jaatinen ja Voitto Huotari syventävät risteilyn aikana kokemaamme ja näkemäämme. Junalla Moskovaan, Uglich Goritsy Vytegran kanava Kizhi Stalinin kanava Sandarmoh Poventsa Uikujärvi Vojatsu Vienanmeri Solovetsk Uikujoen kalliopiirrokset Rukajärventie, bussilla Vienan Karjalan halki Suomeen. Matkaohjelma 1. päivä: Matka alkaa mukavasti yöjunan makuuvaunussa Moskovaan. 2. päivä: Aamiainen ja risteily Moskovasta alkaa Volgaa pitkin Uglichiin. Lounas, illallinen ja asiantuntijaluentoja laivalla. 3. päivä: Aamiainen. Tutustuminen Uglichin Kremlin alueeseen ja sen korunkauniiseen kirkkoon. Vytegran kanava, lounas, illallinen, luento ja viihde-ohjelmaa laivalla. 4. päivä: Aamiainen. Goritsyn kylä ja retki Kirill Valkeajärveläisen luostariin. Lounas, illallinen, luento ja viihdeohjelmaa laivalla. 5. päivä: Aamiainen. Lounaan jälkeen saavutaan Kizhin museosaarelle Äänisen pohjoisosaan. Illallinen ja luento- ja viihdeohjelmaa laivalla. 6. päivä: Laiva saapuu aamuvarhaisella Poventsaan. Bussiretki Sandarmohiin, Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikkaan. Päivä purjehditaan Stalinin kanavalla ja Uikujärvellä. Illalla pysähdys Vojatsussa, josta patikoidaan Uikujoen niskassa sijaitsevalle vesiputoukselle. Aamiainen, lounas ja illallinen. Luento ja viihdeohjelmaa laivalla. 7. päivä: Laiva saapuu aamulla Belomorskiin, josta tehdään kokopäiväretki Solovetskin luostarisaarelle. Retken aikana tutustutaan munkkien Savvatin, Hermanin, ja Sosiman 1420-luvulla perustamaan luostariin, josta tuli sittemmin kuuluisa pyhiinvaelluskohde. Laivalla aamiainen ja illallinen, lounas Solovetskissa. 8. päivä: Aamiaisen jälkeen retki Uikujoen suistoalueelle. Retken jälkeen alkaa bussimatka Rukajärventietä Kostamukseen. Illallinen ja kotimatka Vartiuksen raja-aseman kautta Suomeen. 9. päivä: Helsinkiin saavutaan varhain aamulla. Paluumatkan bussireitti 3.7. Sorokka Vartius Kajaani Iisalmi Kuopio Jyväskylä Tampere Hämeenlinna Helsinki Risteilyhinta /hlö: C3 1568, A3 1886, A2 1986, A2R 2178 Myymme nais- ja miespaikkoja hyttiluokkaan C2. Lisämaksusta Moskova-Helsinki 2h makuuvaunuhytissä 95 /hlö. Palvelumaksu 17 / lasku. Hintaan sisältyy junamatka Moskovan yöjunassa makuuvaunussa neljän hengen osastossa, jossa on kaksi ala- ja kaksi ylävuodetta ja ohjelman mukainen bussi-kuljetus suomalaisella tilausajobussilla risteily valitussa hyttiluokassa ohjelman mukaiset ruokailut, täysihoito laivalla ohjelman mukaiset suomenkieliset retket viisumi asiantuntijaluentoja ja viihdeohjelmaa laivalla risteilyisännän ja Lomalinjan edustajan palvelut laivalla Kotimaan matkaklubin matkanjohtajan palvelut Lisätietoja ja varaukset: Lomalinja Oy puh Touko Mettinen koukutti Esitys keräsi kevään aikana lähes 6000 katsojaa Nukketeatteriryhmä Kas kummaa! on rikkonut kevään aikana yleisöennätyksiä. Helmikuussa ensiesityksessä ollut uusi näytelmä Täl pual jokkee ja vähä tois pual jokkeeki on Turkuun sijoittuva satunäytelmä. Näytelmässä seikkaillaan molemmin puolin Aurajokea förin lähettyvillä. Tuomiokirkko, Mikaelinkirkko ja Turun linna vilahtelevat näytelmän tapahtumissa. Tarinassa seikkailee pulunpoika Touko Mettinen, joka ei opi lentämään. Ystäviensä kannustamana ja yhä uudelleen harjoittelemalla hän kuitenkin lopulta pystyy siihen, mitä haluaa. Näytelmässä käsitellään ystävyyttä, erilaisuuden hyväksymistä ja muista välittämistä. Tärkeä teema on myös luonnosta huolenpito. Ympäristöystävällisyys näkyy myös siinä, että näytelmät nukeissa ja lavasteissa hyödynnetään paljon kierrätysmateriaalia. Täl pual jokkee ja vähä tois pual jokkeeki on hauska näytelmä, joka on naurattanut sekä lapsia että aikuisia, kertoo lastenohjaaja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti, joka esiintyy nukketeatteriryhmässä. Lapsia ovat kiinnostaneet tutut Turkuun sijoittuvat paikat ja Turun murre. Näytelmän ajatus ystävyydestä ja siitä, että jokaisesta meistä löytyy jotain hyvää, on ollut myös katsojille tärkeä asia. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasian keskuksen Kas kummaa! -nukketeatteriryhmässä esiintyvät lastenohjaajat Kirsi Koskinen, Anneli Laukkanen ja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti. Maariassa kiertävä kesäkahvila Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti jututti näytelmäharjoituksissa Touko Mettiäistä. Mahtoivatko puhua mettiäisten kieltä? Maarian seurakunnan kesäinen perhekahvila kiertää kesäkuun ajan eri toimitiloissa. Maanantaista 3.6. alkaen kesäkahvila on auki arkisin klo 9 15 vain paikka vaihtelee! Maanantaisin perhekahvila avaa ovensa Runosmäen seurakuntatalolla osoitteessa Munterinkatu 15. Tiistaisin kokoonnutaan Taskulan seurakuntatalolla (Mullintie 16), torstaisin Kotimäen seurakuntatalolla (Arkeologinkatu 1) ja perjantaisin Maarian pappilan tallissa (Sorolaisenkatu 4). Kahviloiden ohjelma on käynnissä koko päivän, ja paikalle voi poiketa perheelle sopivaksi ajaksi. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita ja toiminta on maksutonta. Mukaan voi ottaa pienet eväät ja sään salliessa torstaisin ja perjantaisiin voidaan myös ulkoilla. Perhekahvilat jatkuvat aina kesäkuun loppuun asti. Juhannusaattona Pappilan kahvila on kiinni, mutta kesäkuun viimeisellä viikolla toiminta vielä jatkuu maanantaina, tiistaina ja perjantaina. Kotimäen torstaikahvila avaa ovensa viimeisen kerran Kesäkuun keskiviikkoina perhekahvila lähtee retkille. Ensimmäinen retki suuntautuu Helsinkiin Suomenlinnaan. Vapaita paikkoja retkelle voi tiedustella nuorisotyönohjaaja Jenni Haltialta p Toinen retki suuntautuu Maarian kirkolle ja pappilan pihamaalle. Reissussa ollaan tuttuun perhekahvilatyyliin, eli paikalle voi pelmahtaa siksi aikaa kun viihtyy klo Mukaan varataan omat piknik-eväät. Kesäkerhon viimeinen retki tehdään Ruissaloon Pappilan ja Ruissalon retkipäiviin ilmoittaudutaan Anne Saarnille retkeä edeltävään maanantaihin mennessä tekstarilla p tai s-postilla Domin terassi kutsuu Vanhassa suolavarastossa Tuomiokirkon porrastasanteella sijaitseva lähetyskahvila Domcafé on löytänyt paikkansa Turun vanhimmasta rakennuksesta. Yli 700-vuotias kansallispyhäkkö tarjoaa kahvilalle ainutlaatuiset puitteet. Sateisella säällä tai paahtavalla helteellä paksut holvatut seinät suovat turvaa kahvittelijoille. Lämpöisinä päivinä on mukava istua kahvilan ulkopuolelle porrastasanteelle sijoitetuissa pöydissä, nauttia pienestä tuulenvireestä ja katsella ympärillä soljuvaa elämänmenoa. Näytelmän on kirjoittanut lastenohjaaja Tuulikki Kaarto. Täl pual jokkee ja vähä tois pual jokkeeki näytelmää on esitetty maalis-huhtikuussa Turun ja Kaarinan päiväkotiryhmille. Esityksen on nähnyt muutaman kuukauden aikana lähes 6000 eri-ikäistä päivähoitoon osallistuvaa lasta. Kiertue jatkuu touko-kesäkuussa päiväkodeissa. Syksyllä esitykset jatkuvat seurakunnan kerhoryhmissä. Tässä kahvilassa herkuista voi nauttia hyvällä omallatunnolla, sillä jokaisen Domcaféssa nautitun kahvikupillisen tuotto ohjataan kasvamaan korkoa Suomen Lähetysseuran Lasten Pankkiin. Oy Gustav Paulig Ab on lahjoittanut Domcaféssa tarjottavan kahvin. Lähetyskahvilan muu tuotto puolestaan jaetaan lähetystyöhön Tuomiokirkkoseurakunnan nimikkokohteiden kesken. Kahvila on avoinna koulujen alkuun saakka maanantaista perjantaihin klo ja lauantaista sunnuntaihin klo Papinholmassa saunotaan Kesällä on välillä kiva karistaa kaupungin pölyt jaloistaan ja matkata mökille nauttimaan aurinkoisista päivistä. Oman kesämökin korvikkeeksi sopii mainiosti Kaarinassa Kuusistonsalmen rannalla sijaitseva Papinholman seurakuntakoti, Käräjäkalliontie 4. Papinholmassa vietetään lokoisia kesäpäiviä välisenä aikana joka keskiviikko klo Seurakuntakodilla on luvassa leppoisaa kesäistä meininkiä ja yhdessäoloa. Kesäpäivän kruunaa sauna ja virkistävä uinti. Grillikin on kuumana, joten mukaan kannattaa pyyhkeen lisäksi pakata omat makkarat. Talo tarjoaa kahvit ja mehut. J u s s i V i e r i m a a Ikonitaiteen näyttely Tuomiokirkkoon Turun tuomiokirkossa voi kesäkuun ajan ihailla pietarilaista ikonitaidetta. Noin 70 ikonia käsittävä näyttely järjestetään Turun ja Pietarin 60-vuotisen ystävyyskaupunkitaipaleen kunniaksi. Ikonit kuvaavat ortodoksisen kirkon pyhiä ja marttyyreja. Kooltaan ja tekniikaltaan ikonit vaihtelevat: mukana on niin ikonitaiteen opettajien kuin opiskelijoiden töitä. Pienimmät ikonit ovat muutaman senttimetrin halkaisijaltaan, kun suurimmat ovat lähes metrin korkuisia. Joukossa on esimerkiksi Pyhän suurmarttyyri Panteleimonin ja Pyhän Johannes Kronstadilaisen ikonit. Ikonit on maalattu munatemperalla ja useimmissa niistä on käytetty myös lehtikultaa. Mukana on myös ikoneja, joiden tekemisessä on hyödynnetty strutsin munan kuorta. Ikonit ovat väritykseltään kauniita ja syviä. Näyttelyn ikonit ja taideteokset tulevat Pietarin ortodoksisen uskontotieteen ja kirkkotaiteiden instituutista. Venäjältä on tulossa näyttelyn avajaisiin delegaatio, jossa on mukana ikonitaiteen asiantuntijoita. Myös instituutin rehtori, rovasti Arkadi Severjuhin osallistuu avajaisiin. Pietarilaisten ikoni- ja taidemaalarien teoksista koostuva näyttely ava- Taivaallisia taukopaikkoja kulkijoille Tänäkin suvena ympäri Suomenmaata on päivystää noin 300 tiekirkkoa. Lähinnä pääteiden varsilla sijaitsevat kirkot odottavat ovet avoimina matkailijoita. Kun autossa istuminen alkaa uuvuttaa eikä lepohetki huoltoasemalla innosta, kannattaa poiketa hieman toisenlaiseen taukopaikkaan. Kirkoissa voi nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta sekä tutustua niiden mielenkiintoiseen arkkitehtuuriin. Merkkihenkilöiden ja sankariristien hautarivistöt kirkkomaalla kertovat omaa tarinaansa paikkakunnan menneisyydestä. Kirkkojen aukioloajat vaihtelevat paikallisesti, joten ennen matkaan lähtöä kannattaa poiketa osoitteessa ja tarkistaa matkareitille osuvat kirkot ja niiden aukioloajat. Tiekirkkojen palvelut vaihtelevat. Monissa kirkoissa matkailijoille helpotusta tuovat wc:t, joissakin on tarjolla kahvia ja mehua. Jos onni potkaisee matkailijaa, hän saattaa osua paikalle juuri silloin, kun kirkossa on urkukonsertti. Monet poikkeavat matkansa varrelle osuviin kirkkoihin, mutta osa tekee matkaa päästäkseen tiettyihin kirkkoihin. Tiekirkko-sivustolle on laadittu heitä ajatellen erilaisia teemakierroksia. Tämän kesän Kreetalaisen jumalanäidin ja Pyhän Nikolauksen lisäksi Tuomiokirkon näyttelyssä on esillä noin seitsemänkymmentä muuta ikonia. taan 3. kesäkuuta. Turun tuomiokirkko on kesällä avoinna joka päivä klo 9-20 ja näyttelyyn on vapaa pääsy. Kirkon vastaanotosta voi hankkia itselleen kaksi euroa maksavan kauniin näyttelyesitteen, jonka takaosasta voi taitella itselleen kuvan ikonista. uutuuskierros esittelee puukirkkoja. Tosikiertäjille on tarjolla sata lasimaalauskirkkoa tai 33 keskiaikaisen tiekirkon kierros, kevyempään tyytyvälle viisi Alvar Aallon kirkkoa. Turun kirkoista koko kesän ovat avoinna Tuomiokirkko ja Mikaelinkirkko. Kansallispyhäkön holveissa voi aistia Suomen historiaa satojen vuosien ajalta. Lars Sonckin suunnittelema hieman yli satavuotias Mikaelinkirkko puolestaan kiehtoo kävijöitä yksityiskohtien kauneudella. Tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo 9 20, Mikaelinkirkon ovet ovat avoinna välisenä aikana maanantaista perjantaihin klo 10 18, lauantaisin klo ja sunnuntaisin klo Turun kirkkoihin ja Turun kirkolliseen keskiaikaan pääsee tutustumaan myös älykännykkä kourassa. Turun kirkkokierros antaa eväitä kiintoisaan kesäiseen kotiseuturetkeen. Kirkkokierros vie Turun ja Kaarinan neljälletoista kirkolle niin Turun keskusta-alueelle kuin kauempana sijaitseville Paattisten, Piikkiön, Kuusiston ja Kakskerran kirkoille. Kuvat ja lyhyet tekstit kertovat kirkkojen historiasta ja arkkitehtuurista. Myös Turun kiehtova kirkollinen keskiaika avautuu mobiilikierroksella. Kierros vie muun muassa Tuomiokirkon kehämuurille, Pyhän Olavin dominikaaniluostarille, Pyhän Kerttulin kappelin tienoille sekä Pyhän Yrjänän hospitaalin, Pyhän Hengen kappelin ja myöhemmän Pyhän Mikaelin kirkon paikoille. Tie vie toki myös vanhan piispankirkon seudulle Koroistenristille. Apuna kirkkokierroksella ja kirkollisen keskiajan kierroksella on älypuhelimiin internetistä ladattava ilmainen Nomadi-sovellus, joka kulkee retkeilijän kanssa etapista toiseen, näyttää paikan, opastaa eteenpäin ja kertoo paikan tarinan. Mobiilipalvelu on monelle tuttu jo Näyttelyn järjestelyistä vastaavat instituutin lisäksi Turun Venäjänkonsulaatti ja pääkonsuli Aleksander Svertchkov sekä Tuomiokirkkoseurakunta ja tuomiorovasti Heimo Rinne. Kyseessä ei ole perinteinen myyntinäyttely, mutta näyttelyn päätyttyä museot, seurakunnat tai yksityiset voivat hankkia joitakin ikoneja itselleen. Ikonien hintatiedot ovat Tuomiokirkon vastaanotossa. PH Älypuhelin matkassa kirkkoihin ja keskiaikaan Turun kulttuurireiteistä. Nomadin voi ladata älypuhelimiin osoitteesta m.citynomadi.com. Nomadi on helppo ladata ja reitit ovat heti käytettävissä. Reitit löytyvät Nomadista hakutermeillä Turun kirkkokierros ja Keskiajan kirkko Turussa. Linkit reitteihin löytyvät myös osoitteesta turunseurakunnat.fi. Kansallispyhäkkö QRillä Turun tuomiokirkosta löytyvät pienet neliön muotoiset QR-koodikuvat avaavat älypuhelimeen opastuksen yli 700 vuotta vanhan kansallispyhäkön hienoihin historiallisiin yksityiskohtiin. Opastuspisteitä Tuomiokirkossa on peräti parikymmentä. QR-koodien avaaminen onnistuu älypuhelimen QR-koodilukijalla. Opastus löytyy myös Nomadi-sovelluksella. MV AALLON PITUUKSILLA YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Seurapuheessa löytämisen iloa, tekemisen motiiveja ja aatosten syvyyttä. Seurapuhe torstaisin noin klo Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivossa nostetaan kesäkuun vaihteessa pöydälle kristittyjen ykseys ja raja-aidat. Viikon vieraan kanssa pohditaan myös sitä, voivatko taloudellinen menestys ja ekologinen elämäntapa käydä käsi kädessä. Toivo2000 seuraa kirkkovuoden kulkua, ottaa näkökulmaa pyhäpäivän teksteihin sekä kertoo kirkolliset uutiset. Mukana Hannu Huppe Hurme. Toivo2000 sunnuntaisin klo sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Suurella sydämellä verkkosivusto tarjoaa sekä kertakeikkoja että pidempiä hyvän mielen vapaaehtoispestejä. Juuri nyt tarvitaan muun muassa: Ulkoilukavereita vaikka vain kesäkuukausien ajalle. Ulkoilukavereita kaivataan jatkuvasti heille, joiden on vaikea liikkua ulkosalla ilman tukea tai joiden ei ole esimerkiksi muistihäiriön vuoksi hyvä lähteä ulos aivan yksin. Nyt tarvitaan ulkoilukavereita erityisesti kesäkuukausien ajaksi tuuraamaan vakkareita. Tuurareille olisi hommia muutamasta ulkoilukerrasta kolmen kuukauden viikottaiseen rupeamaan. Juttukaveri Pansioon. Lähtisitkö piristämään seurallasi kotonaan asuvaa vanhusta? Käytännön asiat ovat hyvin omaisten hoidossa, mutta päivät tahtovat käydä pitkiksi. Kesällä muun muassa ulkoiluseura olisi tervetullutta samoin kuin kaikenlainen mukava kesäinen puuhailu. Siitä vain ideoimaan yhdessä! Radio Dei Turku 107,3 (99,4) MHz Pärskeitä on ekoasiaa luomakunnasta. Kesäkuun vaihteessa puhutaan kesäkanoista ja parvekeistutuksista. Kesäkuussa käydään myös virheällä riparilla. Pärskeitä maanantaisin klo ja perjantaisin klo Uutuusleffoja arvioi Maija Hangisto. Arviot myös internetissä turunseurakunnat.fi > Ajankohtaista > Radio ja TV Kinoteekki perjantaisin klo ja Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot osoitteessa radiodei.fi > Ohjelmat. Radio City Turku 105,5 (103,5) MHz Radio City elää miehen elämää seurakuntayhtymän tuottamassa ohjelmasarjassa. Kesäkuun ohjelmavirrassa rakennetaan tiimiä. Virtuaalikirkko.fi Kansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä klo 10. Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Retki kesäjuhlille Lohjalle Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä suurellasydamella.fi. Lisätietoja saa myös toiminnanohjaaja Kaisa Lundénilta kaisa. tai puh Suurella sydämellä -vapaaehtoinen Jonna bloggaa osoitteessa kirkkoauttaaturussa.fi, jonne linkki vie myös Suurella sydämellä -sivuilta. Joka kerran, kun mieleeni nousee kysymys: Miksi kukaan ei tee mitään, minun pitää kysyä itseltäni: Miksi minä en tee mitään?, kirjoittaa Jonna. MV Auta. Mikaelinseurakunta järjestää tänäkin vuonna bussiretken Hengen uudistuksen kesäjuhlaan Lohjalle lauantaina 3.8. Tämän vuoden teemana on Tule Pyhä Henki ja vierailijoina muun muassa Pekka Simojoki & EtCetera-kuoro, Kirsi Rostamo, Jukka Jämsén ja Marko Huhtala. Koko ohjelma sivuilla Bussi lähtee ortodoksiselta kirkolta klo 8.30 ja palaa samaan paikkaan n. klo 23. Retken hinta on 15 ja se sisältää bussikuljetuksen. Sitovat ilmoittautumiset mennessä tai Hengen uudistus kirkossamme tukee karismaattista uudistusta luterilaisessa kirkossa ja sen kesäjuhla järjestettiin Turussa 2010.

9 16 17 Kesämusiikkia kirkoissa Henrikinkirkossa To 6.6. klo 18 Sydämeni laulut -yhteislaulutilaisuus, Eija Kalliala, Lotta Paaso. Kakskerran kirkossa Kakskerran kirkon kesämusiikit klo 17 Su Taas kukkasilla kukkulat - kesäisiä virsiä, Anna Satomaa, Tauno Satomaa Su Gregoriaaninen lauluyhtye Schola Cantorum Aboensis Su Mieskuoro Euga, johtajana Joonas Mikkilä Maarian kirkossa Ke klo 20 Kesäyö kirkkomaalla Heikki Rainio, tenori Pasi Helin, piano To klo 18 Suomikonferenssin kuoro, joht. Jukka Joensuu Mikaelinkirkossa Su 2.6. klo 14 Häämusiikkikonsertti, Marko Hakanpää, urut. Ohjelmassa on erilaista vihkitilaisuuteen sopivaa musiikkia, niin iloista kuin juhlallistakin. Kanttori Hakanpää soittaa niin tunnetuimmat häämarssit kuin pari omaa sävellystä, joista uudempi on suvivirrestä tänä vuonna sävelletty Kesäfanfaari. Vapaa pääsy ja ohjelma. Su 9.6. klo Urkutuokio ja urkujen esittely Paattisten kirkossa Paattisten kesämusiikit klo Paattisten kirkkokuoro, joht. Mikko Laiho Hanne Lund, barokkiviulu Akateeminen saksofonikvartetti Lavrenchukin musiikkiperhe 2.7. Henri Sarametsä, urut 9.7. Linda Hedlund, viulu. Elisa Järvi, piano Kristian Saarinen, urut 6.8. Raamattu- ja virsimeditaatio. Menni Heikkinen ja Mikko Laiho Tilaisuudet alkavat klo 19. Tapulikahvio avoinna klo ja puoli tuntia konsertin jälkeen. Tuomiokirkossa Turun tuomiokirkon iltamusiikki 40 vuotta Tiistaisin klo Turun tuomiokirkon vuoden nuori taiteilija Tiina Ilonen, Turku Hannu Ilola, Koski Attila Vadasz, Unkari Kaisa Suutela-Kuisma, Salo 2.7. Matthias Mück, Saksa 9.7. Markku Hietaharju, Turku Andrew Cannning, Ruotsi James D. Hicks, USA Henrico Stewen, Helsinki 6.8. Jan Lehtola, Lahti Thomas Monnet, Ranska Martti Laitinen, Helsinki Markku Heikinheimo, Helsinki Vapaa pääsy. Ohjelma 7 e Torstaina klo 19 Konsertti Turun tuomiokirkossa Refuqium Musicum -orkesteri. Johtajana Jukka Isotalo Ohjelmassa A.Vivaldi: Vuodenajat. Konsertti on maksullinen. Kesämusiikkia Tuomiokirkossa keskiviikkoisin Katso aikataulu kesäkuun Kirkko ja me -lehdestä DIAKONIA- RUOKAILUT Halisten srk-talo Gregorius IX:n tie 8 Su klo 12 Sunnuntailounas 1,50, lapset alle 13v. 1 Haliskahvila Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros Kahvia tarjolla joka ti ja to klo Ruokakassien jako klo 12. Haliskahvila jää kesälomalle Jesari Jäkärlän Puistokatu 20 Ruokakassien jako joka perjantai klo Jesari jää kesälomalle Runosmäen nuorisotalo Vellikello Piiparinpolku 17 Ruokakassien jako joka tiistai klo Vellikello jää kesälomalle JUMALAN- PALVELUKSET Su klo 17 Johannesmessu Pallivahan kirkossa, palvelusvuorossa partiolaiset. Laurén, Orenius, seurakuntalaisen puhe Mari Korhonen, epistola Sini Lehto, evankeliumi Hanna Heino, juonto Anne Meronen Su 9.6. klo 12 Linnanraunioiden jumalanpalvelus Kuusiston linnanraunioilla luomakunnan sunnuntaina Kuusiston puhaltajat, Kaarinaseuran väkeä, Eero Heino. Kirkkokahvit raunioilla. Mahdollisuus tutustua Kuusiston kartanoon kirkkokahvien jälkeen. Bussilla pääset perille asti. Säästä luontoa ja tule yhteisillä kyydeillä! BUSSI 1 klo Ravattulan Citymarket - Kaarinantie - Menninkäisenkatu - Vanha Littoistentie - Monitoimitalo - Littoistentie - Verkakaari - Kaarinantie Littoisten yritystalon pysäkki klo Krossinkatu - Nummenniityntie - Jumpurintie - Kaarinantie - Oskarinaukio - Kaarinan kirkko klo Hovirinnantie - Kartanontie - Paraistentie - Kuusiston kirkko Kuusiston linnanrauniot. Paluu noin kello alkaen samaa reittiä. BUSSI 2 klo Kuovinkadun toimintakeskus Poikluomantie Poikluoman seurakuntatalo Pyhän Katariinan tie Vaakunatie Kartanontie Hovirinnantie Kaarinan kirkko klo Oskarinaukio Paraistentie Kuusiston kirkko - Kuusiston linnanrauniot. Paluu noin kello alkaen samaa reittiä. BUSSI 3. Lähtö klo Lautakunnankadulta Kaupungin virastotalolta Paraistentie Linnanrauniot. Paluu klo alkaen samaa reittiä Tervetuloa! KIRKOT JA KAPPELIT Tapahtumia Taidekappelissa, Seiskarinkatu 35 Hartaus torstaisin klo Martinseurakunta Ke 5.6. klo Pyhän kosketus a Touch of the Sacred, opastettu tutustuminen Taidekappeliin. Hinta 10 e Su klo 13 Kappeli soi laulamme yhdessä Toivevirsiä Pe klo 19 Ääniräätälin Laulustudion kevätkonsertti, säestäjänä Tuukka Vähätalo, liput 10/ 5 e Su 2.6. klo 13 Pianokoulu Grazioson lukuvuoden päätöskonsertti, ohjelma 6 e Näyttelyt Taiteilija Hannu Konola Mielen maisemia -näyttely saakka Näyttely avoinna ma-pe klo to klo la-su klo LEIRIT JA LOMAT Sinapin lomat Kehitysvammaisten rippileiri, Diakoniakeskus, Taru Sahla, p Eläkeläisten leiri, Tuomiokirkkoseurakunta, Tamara Partanen, p Perheleiri, Henrikinseurakunta, Seija Pakarinen-Gröhn, p Perheleiri, Martinseurakunta, Noora Nurmi, p Näkövammaiset lapset / Diakoniakeskus / Helvi Lähteenmäki, Eläkeläisten leiri, Mikaelinseurakunta, Hilkka-Helena Katainen, p Vanhustenleiri, Kaarinan seurakunta, Anu Aarnivala, p Kehitysvammaisten aikuisten leiri, Diakoniakeskus, Taru Sahla, p Perheleiri, Kaarinan srk ja Katariinansrk, Anna-Kaisa Leppänen, p Perheleiri, Maarian seurakunta, Helena Korhonen, p Diakonian virkistysleiri, Katariinanseurakunta, Erja Viherkoski, p Eläkeläisten leiri, Henrikinseurakunta, Laura Yliluoma, p Diakonialeiri, Maarian seurakunta, Sonja Lamppu, p Omaishoitajien ja hoidettavien leiri, Kaarinan seurakunta, Mia Virtanen, p Omaishoitajien ja hoidettavien leiri, Henrikinseurakunta, Laura Yliluoma, p Syyslomaleiri, Piikkiön seurakunta, Katri Elonheimo, p Isovanhemmat ja lapsenlapset, Kaarinan seurakunta, Anna-Kaisa Leppänen, p Isovanhemmat ja lapsenlapset (yhteisleiri), Muu vammaistyö, p. Helvi Lähteenmäki, p Seniorit, Ruotsalainen seurakunta, Carita Eklund, p Vammaistyön yhteisleiri, Diakoniakeskus, Helvi Lähteenmäki, p v leiri, Kaarinan seurakunta, Mia Virtanen, p Perheleiri, Ruotsalainen seurakunta, Eija Grahn, p Kehitysvammaisten leiri, Diakoniakeskus, Tarja Muurinen, p MATKAT JA RETKET Kevätretki Tampereelle ke 5.6. Lähtö Martinkirkolta klo 8 ja paluu samaan paikkaan noin klo 18. Tampereella kiertoajelu, käynti mm. Tuomiokirkossa ja Vapriikissa. Retken hinta osallistujamäärästä riippuen on noin 40 euroa. Ilmoittautumiset mennessä seurakuntasihteerille puhelimitse numeroon Tervetuloa kaikki mukaan! Perheiden kesäretki Kanniston kotieläintilalle Alastarolle to 13.6., lähtö klo 9. Tervetuloa viettämään kesäpäivää luonnon keskelle, eläinten pariin. Hinta: lapset 16 e, aikuiset 21 e (sis. matkat, sisäänpääsyn, ruoan, kahvin tai mehun). Sitova ilm mennessä: tai Ilm. yhteystietosi, ruoka-aineallergiat, montako aikuista ja lasta tulee. Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö Mikaelin seurakunnan laulava bussiretki Raumalle Mukana Eeva Paajanen, Erja Armio ja Hilkka-Helena Katainen. Ilm mennessä p Henrikinseurakunnan matka Tarttoon pe su Lähtö perjantaiaamuna, paluu sunnuntai-iltana, vierailu ystävyysseurakunnassa Tartossa, hinta kahden hengen huoneessa 299 euroa, yhden hengen huoneesta lisämaksu 70 euroa, lisätiedot Anssi Miettinen, p , ilmoittautumiset seurakuntasihteeri Helena Pihlille, p Retki oopperajuhlille Savonlinnaan Ohjelmassa Verdin La Traviata. Majoittuminen kesähotelli Vuorilinnaan kahden hengen huoneisiin soluasunnoissa. Paluumatkalla poikkeaminen Vanhassa Porvoossa. Matkalla mukana Liisa Purho ja Kaarina Hembree. Hinta: 350 e, johon sisältyy kuljetukset, majoitus, sisäänpääsyliput ja ruokailu matkojen aikana. Vielä muutama paikka jäljellä. Ilmoittautumiset seurakuntasihteeri Helena Pihlille puh ja mahdolliset kysymykset Kaarina Hembreelle, puh Mikaelin kanssa saaristokierrokselle Näet oikean saariston matkalla kahdeksan lauttaa, tusina siltaa ja useita kyliä Kustavin kunnan ja Paraisten kaupungin alueilla. Matkanjohtajana kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Bussi Mikaelinkirkolta klo 8 ja paluu klo Hinta 60 (sis. kuljetus ilmastoidulla korkealuokkaisella turistibussilla, rengastiehen erikoistunut opas, lauttamaksut, lounas sekä munkkikahvit Savipajalla ja kahvi + suolainen kahvileipä Nauvossa). Ilmoitus erityisruokavaliosta. Ilm mennessä srk-siht. Katriina Helala, p Järj. Mikaelinseurakunta Maarian seurakunnan eläkeläisten kesäretkipäivä Ilm mennessä. Tiedustelut Ulla Valtonen, puh Kesäretki Suomenlinnaan ke Lähtö Turusta klo 8.30, paluu noin klo 18. Hinta lapset 0-6 vuotta 10 e, 7-17 vuotta 20 e, aikuiset 25 e. Hinta sis. kuljetukset, lauttalipun ja osallistumisen Kustaan miekka -seikkailukierrokseen. Ilmoittautumiset: fi. Lisätiedot: Jenni Haltia, puh NAUTITAAN KESÄSTÄ Kesäinen Ruissalo kutsuu Suvihartaus Metsäkirkossa Joka toinen su klo ( ) Viitoitus Honkapirtiltä, n. 300 m. Retkikahvit diakoniatyön hyväksi. Kesäpäivät Ykköspirtillä (Ruissalon Puistotie 629) kolmena torstaina klo (13.6., ja 8.8.) Kesäpäivän viettoa kaikenikäisille, saunomista, uintia, tarjoilua, yhteislauluja, hartaus, ym. Bussi nro 8 tuo perille. Maksuton. Miesten kesäsaunaillat Ykköspirtillä Ma klo (10.6., 12.8., 9.9.) Tervetuloa mukaan! Mikaelinseurakunta Avointen ovien kesäpäivä kaikenikäisille Papinholman seurakuntakodilla Käräjäkalliontie 4, oikealla juuri ennen Kuusiston siltaa Joka keskiviikko klo Kahvitarjoilu, mahdollisuus uida ja saunoa sekä grillata omia eväitä. Sauna miehille klo ja naisille klo Kesäkahvila Nummen kahvila ja kesäpelit Tunnelmallisessa Nummen srkkodissa, Papinkatu 2, on jälleen auki kesäkahvila välisenä aikana keskiviikkoisin klo Kahvittelua ja ohjattuja kesäpelejä mukavassa seurassa, tuotto lähetystyön hyväksi. Lämpimästi tervetuloa! Katariinanseurakunta Kesäraamis Kesäkeskiviikkoisin klo Tuomiokirkkoseurakunnan kokoussalissa, Eerikink. 3. Jutellaan Tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstien äärellä tutkien, pohtien, kuunnellen ja kohdaten. Pappi paikalla joka kerta: 5.6.Antero Aaltonen, 12.6.Miika Ahola, 19.6.Pete Hokkanen, Antero Aaltonen, 3.7. Katri Helin, 10.7.Sari Lehti, 17.7.Sini-Maaria Kauppi, 24.7.Pete Hokkanen, 31.7.Antero Aaltonen, 7.8.Miika Ahola, 14.8.Sini-Maaria Kauppi, 21.8.Heimo Rinne ja Sari Lehti. Kaikki ovat tervetulleita! Kirkot avoinna Tuomiokirkko, Tuomiokirkontori 1 Avoinna kesällä joka päivä klo 9-20 Mikaelinkirkko, Puistokatu 16 Mikaelinkirkko on avoinna La klo (-31.8.) Su klo ( ) Ma-pe klo ( ), kesäoppaat - muulloin tilaisuuksien yhteydessä Maarian kirkko, Maunu Tavastin katu 2 Maarian kirkko on avoinna ma-pe klo OLLAAN YHDESSÄ Tietovisa joka torstai klo 17 Domcafé. Testaa tietosi tai tule yleisöksi. Aihepiirit maan ja taivaan väliltä. Tuomiokirkon Lauantailenkki joka lauantai klo 10 alkaen Makkaroille ja sohvaperunoille kyytiä yhteislenkillä. Vetäjänä Timo Toivari, lähtö Tuomiokirkon portailta. Oma kunto riittää. PERHEILLE Olohuone yhden vanhemman perheille. Parillisten viikkojen tiistait klo Taskulan srk-talolla, Mullintie 16. Leppoisaa jutustelua, teematuokio, iltapala. Tervetuloa! Järj. Turun Seudun Yksinhuoltajat ry ja Maarian srk:n perhetyö. Kevään viimeinen kerta RETRIITIT Hiljaisuuden retriitit Sinapin leirikeskuksessa Sinapissa retriiteissä varapaikkoja Auta lepoon, luottamukseen Liisa Purho, Varpu Ruohonen Kaiken läpi loistat, Herra valollasi. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti, Heli Lindroos, Ritva Uhinki Päivi Vuorilehto Hinta: 121/97 e Tammilehdossa Elämä kantaa retriitti eron kokeneille Mari Kinnunen, Marjut Ostermaa, Tarja Lähdesmäki Sinä talutat minua neuvosi mukaan I Retriitti työttömille kolmen yön yli Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Pirjo Ketola Kiitos elämästä Kyllikki Krapinoja, Mari Heinonen Koko olemukseni rukoilee Sisar Helvi, Raili Heikinheimo Hinta: 121 / 97 e (to-su) Enkelten juhlaa Aiju von Schöneman, Marre Johnsson Retriittien hinta, jos ei toisin mainittu: 69 e, op., eläk. ja tyött. 56 e Tied. ja ilm. p tai Katso myös TAPAHTUMAT Köyhät PystyyN- tapahtuma la klo Turun kauppatorilla on osa valtakunnallista seurakuntien diakoniatyön ja yhteistyökumppaneiden järjestämää Kuule köyhää -päivää. Köyhien asemaa tulee aktiivisesti parantaa. Yksi konkreettinen aloite on toimeentulotuen saajille kuukausittain maksettava 75 euron ehkäisevä toimeentulotuki. Kuppatorin tapahtumassa puhuvat arkkipiispa Kari Mäkinen, kaupunginvaltuutettu Li Andersson ja Turun Seudun Työttömien (TST ry) puheenjohtaja Joe Majanen. Viis papeista -bändi, TST:n monitaiteellinenn yhtye ja imitaattori. Juontajana Markku Teräsvaara. Kirkon työntekijät ja TST tapaavat ihmisiä ja jakavat EU-ruokakasseja. TEATTERI Mariana sielunkantaja mystinen monodraama esihistoriallisesta Suomesta. Maarian kirkon vaiheille sijoittuvaa näytelmää esitetään Maarian pappilan tallissa, Sorolaisenkatu 4. Esityksen toteutus Mikko Rantanen ja työryhmä. Esityksiä vielä pe klo 19, la klo 15, ke klo 19, to klo 19, pe klo 19, su 2.6. klo 15, ke 5.6. klo 19 ja pe 7.6. klo 19. Liput 15 e, sis. hautausmaakierroksen esityksen jälkeen. VUOKRA-ASUNTOJA TARJOLLA Oletko vailla asuntoa? Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on tarjolla vuokra-asuntoja eri puolilla Turkua. Tulosta hakemus netistä, täytä ja tuo se henkilökohtaisesti seurakuntien kiinteistötoimistoon, Eerikinkatu 3 A, 3. krs. Voit myös halutessasi tulla täyttämään hakemuksen paikan päälle. Katso lisää netistä www. turunseurakunnat.fi > Yhtymä > Asuntojen vuokraus YKSINELÄVÄT Sinkkujen kesäkahvila Nummen seurakuntakodilla, Papinkatu 2, joka ti klo 18, alkaen ti 4.6. ja päättyen ti 6.8. Lisäksi su 2.6. matka Kakskerran kesäteatteriin katsomaan Punahukkanäytelmää. Lähtö kimppakyydein Tuomiokirkon edestä klo Lippu, kahvi ja pulla 15 e, kyyti 2 e. Ilmoittautumiset tai puh ma mennessä. Kesäistä yhdessäoloa Leppäkertun kesäkolossa Kirkonrotta Martti tarinoi ja opettaa kädentaitoja Kesäkuussa eletään jännittäviä aikoja Martinkirkossa. Nimittäin tuolloin kirkonrotta Martti saattaa luurata melkeinpä missä tahansa, mutta useimmiten hänet löytää nukkumasta Martinkirkon tornikappelista. Eipä ole tavatonta sekään, että kirkon penkeiltä saattaa tapahtumapäivinä löytyä jopa juustonpaloja. Herättyään Martti-rotta on luvannut opettaa lapsille helppoja askarteluja ja kädentaitoja jännittävien Raamatun kertomusten lomassa. Ensin siis kuunnellaan kertomus ja sitten askarrellaan. Parasta kaikessa on se, että kierrätysmateriaaleista tehdyt teokset saa tarina- ja askartelutuokion jälkeen omakseen. Koko perheen Raamattua ja taidetta -tilaisuudet ovat maksuttomia eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumisia. Kokoontuminen on kirkon pääovien edessä tiistaisin ja torstaisin Retkelle keväiseen luontoon Vaikka laulunsanojen mukaan leppäkertut keittelevät puuroa ison kiven juurella, kaupunkilaisten oma Leppäkertun kesäkolo sijaitsee Nuortentalolla, Eerikinkatu 1. Puuron sijasta siellä tarjoillaan kahvia ja mehua omien eväiden palanpainikkeeksi. Kesä on ihanaa aikaa, mutta joskus arkisten rutiinien puute ja viikoittaisten kerhojen päättyminen voi myös harmittaa. Lasten kaveripiirit hajoavat lomien myötä ja tutulla hiekkalaatikolla voi olla kauniista säästä huolimatta yllättävän autiota. Leppäkertun kesäkololta löytyy joka päivä kavereita niin lapsille kuin vanhemmillekin. Siellä voi tavata muita lapsia ja perheitä, viettää aikaa ja leikkiä. Välillä askarrellaan ja lauletaan yhdessä. Nuortentalon perhekahvila on avoinna koko kesäkuun ajan juhannusaattoa lukuun ottamatta maanantaista perjantaihin klo Toiminta on kaikille avointa ja maksutonta eikä sinne tarvitse ilmoittautua ennakolta. Jos matka Turun keskustaan tuntuu pitkältä, voi osallistua johonkin muuhun perhekahvilaan. Tai miksei sitä voisi kesän kunniaksi kiertää tutustumassa vaikka kaikkiin kesäkahviloihin. Muutamana päivänä viikossa perhekahvilat avaavat ovensa myös Hannunniitussa, Henrikinkirkolla, Hirvensalon seurakuntakeskuksessa, Kaarinan kirkolla sekä Paattisten ja Piikkiön seurakuntataloilla. Tarkemmat tiedot aukioloajoista löytyvät osoitteesta kello 9, josta Martti-rotta noutaa pienet ja vähän suuremmatkin vieraansa. Tule tapaamaan kirkonrotta Marttia kesäkuussa välisenä aikana klo Raamattua ja taidetta -tapahtuman takaa löytyvät seurakuntayhtymän puuhakkaat lastenohjaajat Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti ja Kirsi Koskinen. Henri Kirkanen Keskiviikkona suunnataan partiolaisten ja Maarian seurakunnan järjestämälle luontoretkelle Maarian altaan maastoihin. Liikkeelle lähdetään klo 18 Myllyojan vihreän sillan kupeesta, Paimalantie 369. Parin tunnin retki on tarkoitettu kaikenikäisille. Luontoretkelle johdattelevat Maarian Tähkät -partiolippukunnan johtajat ja lintumies, pastori Eetu Myllymäki. Ohjelmassa on keväisen luonnon ihmeisiin tutustumista ja nokipannukahvit keitellään, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Kannonnokassa voi nauttia omat eväät. J u s s i V i e r i m a a

10 18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolankatu 2 Säännöllinen viikkotoiminta Su klo 12 Suvivirsikirkko Tuomiokirkkotorilla. Su klo 16 Laulun ja sanan hetki, Anssi Miettinen, Matti Jarvansalo. Su 2.6. klo 10 Messu, Eija Kalliala, Lotta Paaso. Ke 5.6. klo 18 Hau hau -hartaus, Kirsi Huoponen. Su 9.6. klo 10 Messu, Kirsi Huoponen, Olli-Pekka Laakkonen. LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke klo 13 Hartaus, Anne-Marie Odell, Olli-Pekka Laakkonen. Pe klo Lapsityönsihteeri Sirkka Selinin eläkkeellejäämiskahvit Henrikinkirkon Ruususalissa. Tervetuloa! KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2 Su bussikuljetus Suvivirsikirkkoon Tuomiokirkkotorille Piikkiöstä - Hadvalantie - Rungontie Paraistentie - Pyhän Katariinan Tie (klo kirjaston pysäkki) - Hovirinnantie Tuomiokirkko. Reitin varren pysäkeiltä pääsee kyytiin, kunhan huitoo merkkiä kuljettajalle. Jumalanpalveluksen jälkeen bussi ajaa samaa reittiä takaisin. Kaarinassa ei järjestetä jumalanpalveluksia. Tavataan Turussa! Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Heino Su 2.6. klo 10 Messu, Heino Su 9.6. klo 10 Konfirmaatiomessu, Ostela - klo 13 Konfirmaatiomessu, Kuoppala KUUSISTON KIRKKO Su 2.6. klo 12 Messu, Heino PAPINHOLMAN SRK-KOTI Ke 5.6. ja klo Avointen ovien kesäpäivä HARTAUDET JA PIIRIT Ti klo 13 Hartaus, Onnikka PYHÄN KATARIINAN KIRKKO, Kirkkotie 46 Su 2.6. klo 10 Messu; Toljamo, A.Vesti, Lautjärvi Ti 4.6. klo 20 Yksinelävien kesäillan ehtoollinen; Toljamo, Petri Laitinen (av) Su 9.6. klo 10 Messu; R.Vesti, Pekka Heiskanen, Suomen Raamattu opisto, saarnaa, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO, Kousankatu 6 Ti klo 13 Varttuneen väen kerho To klo 18 Raamattupiiri (tied. Timo Rantanen p tai t Su 2.6. klo 12 Messu; Toljamo, A.Vesti, Lautjärvi Ke 5.6. klo 18 Kesäraamattupiiri; Timo Rantanen Su 9.6. klo 12 Sanajumalanpalvelus; Viirros, Lautjärvi Ke klo 18 Kesäraamattupiiri; Markkula KATARIINAN PAPPILA, Papinkatu 2 Su 9.6. klo 13 Kesäseurat; Vesti, Timo Rantanen NUMMEN SRK.KOTI, Papinkatu 2 Ti klo 10 Perhekerho (Pun.tupa) Ti klo 13 Varttuneen väen piiri Ma 3.6. klo 12 Omaishoitajien askartelu- ja grillipäivä HANNUNNIITUN SRK.TALO, Virmuntie 2 Ke klo 11 Annan tupa HURTTIVUOREN SRK.KOTI, Punatulkunkatu 1 To klo 13 Varttuneen väen piiri JAANIN SEURAKUNTATALO, Karjakuja 75 Ma 3.6. klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36) DIAKONIATYÖN KESÄ Ajanvarausvastaanotto ja puhelinaika Varissuon kirkon diakoniatoimistossa, Kousankatu 6, tiistaisin klo , puh Annantupa ke klo Hannuniitun seurakuntakodilla, kesäkeittotarjoilu 5e/ateria Omaishoitajille grillijuhla Nummen seurakuntakodilla, Papinkatu 2, ma 3.6. klo 12 Varttuneen väen kevätjuhla ke 5.6. klo 13 Katariinan kirkossa ja kakkukahvit Nummen seurakuntakodilla Keskiviikkoisin klo 13 Nummen seurakuntakodin pihapiirissä pihapelejä ja kesäkahvila Yhteisvastuuvapaaehtoisten kesäinen virkistyspäivä Karin mökillä Kakskerrassa to 13.6 klo 15. Ilmoittautumiset diakoniatoimistolle tiistaisin. MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 Su klo 12 Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteinen Suvivirsikirkko Tuomiokirkontorilla. Ilmainen kuljetus Paattisilta, Jäkärlästä ja Yli- Maariasta. Pysäkit, joilta SL-linjojen auto ottaa kyytiin: klo 11 Tortinmäki, bussin kääntöpaikka, n. klo Paattisten kirkko, Mittumaarintie, n. klo Yli-Maarian seurakuntatalo, n. klo Jäkärlän puistokatu (ostoskeskus), Pohjoiskaari, Parrantie. Autossa tunnus Suvivirsikirkko. Takaisin samaa reittiä tilaisuuden jälkeen. Su 2.6. klo 10 Messu Rinne, Niemi, Rainio. Arkkipiispa Mäkinen asettaa Maarian seurakunnan kappalaiset Mikko Laurénin ja Jari Laaksosen virkoihin. Su 9.6. klo 10 Konfirmaatiomessu Kokkola, Sirén, Rainio Su 9.6. klo 14 Konfirmaatiomessu Laaksonen, Rainio PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Su klo 17 Johannesmessu, palvelusvuorossa partiolaiset. Laurén, Orenius, srk-laisen puhe Mari Korhonen, epistola Sini Lehto, evankeliumi Hanna Heino, juonto Anne Meronen Su 2.6. klo 17 Messu Kokkola, Haikka, teol. yo Tuomas Hurme. Su 9.6. klo 17 Yhteisvastuukeräyksen päätösjumalanpalvelus Laurén, Lehtinen, Haikka. MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Tiistaisin klo 9 Perhekerho pappilan tallissa asti KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Ma klo 12 Senioripäivä Kotimäessä RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 Ke klo 13 Kesäkahvila RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 Joka toinen keskiviikko klo 18 Käsityökerho: 5.6. YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 Tiistaisin klo 9 11 Perhekahvila yhteistyössä MLL:n kanssa asti MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1 To klo 18 Mahdollisuus muutokseen -ystäväilta. Tule sinäkin Martinseurakunnan ystäväiltaan! Tarjolla muutostarinoita, musisointia, yhdessäoloa. Mukana Merja Heikkilä Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavattavissa klo 16 alkaen, Hägglund, Tenkanen Su 2.6. klo 10 Messu, Hildén, Norvasuo, Satomaa, Salakari Ke 5.6. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavattavissa klo 16 alkaen, Kuusela, Tenkanen Su 9.6. klo 10 Konfirmaatiomessu, Kuusela, Kairavuo, Satomaa, Salakari, av. Norvasuo, Hildén Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavattavissa klo 16 alkaen, Kuusela, Salakari KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 Su 2.6. klo 17 Kansanlaulukirkko, Kakskerran Tiistaikerho tarjoaa kirkkokahvit Su 9.6. klo 17 Sanan ja rukouksen ilta, Kakskerran SPR tarjoaa kirkkokahvit HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85 To klo 18 Rukouspysäkki MARTIN SRK-TALO, Temppelinkatu klo 18 Israel-työ ry:n kokous YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49 Pe klo 18 Rukoustanssi Pe klo 18 Rukoustanssi MYLLYMÄENTIE 22: Ma klo 18 "Mahdollisuus muutokseen" -rukouspiiri PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35: Taidekappelin hartaus klo 18 torstaisin seuraavasti: Mustonen, Salakari; Riihimäki, Salakari MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Kirkko avoinna: La klo 10-13, su klo (alk. 2.6.), ma-pe klo (alk. 3.6.) Huom! Su Suvivirsikirkko Tuomiokirkkotorilla (ei jumalanpalvelusta Mikaelinkirkossa) Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää Su 2.6. klo 10 Messu, Kristiina Friman, Lehikoinen, Hakanpää, Seppänen Su 2.6. klo 14 Häämusiikkikonsertti, Marko Hakanpää, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma. Ke 5.6. klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää Pe 7.6 klo Tahdotko terveeksi -seminaari hyväksikäytön uhreille. Puhujana Meridel Rawlings Israelista. Ilmoittautuminen tai Su 9.6. klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 602), Jaakkola, Koski, Hakanpää klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely Ke klo 18 Iltamessu, Friman, Koski MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Ti klo Keskellä elämää ruokailutapahtuma vähävaraisille. Vapaaeht. 1 e ruokamaksu Ma 3.6. ja klo Kesäkahvila. Yhdessäoloa, hartaus. Vapaaeht. kahviraha 2 e. - Aamurukous (klubi) ke klo 8 - Tuolijumppa (srk-sali) ke klo (12.6. asti) - Pienpiiri (klubi) ke klo 19 - Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Keskusta, Puistokatu 13 B, 2. krs) to klo p MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24 Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo , tied. p Lapsille ja nuorille: Nuortenilta pe klo Muualla: Mopokerho Pansion moottorihallissa: To klo (30.5. asti) Sähly to klo Juhana Herttuan koulussa (30.5. asti) Lisätietoja: Facebook-ryhmä Turun GG SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Tuolijumppa to klo (13.6. asti) PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To 6.6. klo 18 Toivon torstai Elämän leipää ja ruokakasseja - Kesäpelit ja kesäkahvila to klo ( ) Vapaaeht. kahviraha 2 e - Tuolijumppa to klo (13.6. asti) - Kesäpilates pe klo ( ), hinta 10 e, ilm., p Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Laivateollisuudenk. 28) ma klo , p PALVELUTALO ISO-HEIKKI Eläkeläishartaus ma klo (27.5., 10.6.) RUISSALON METSÄKIRKKO Suvihartaus su 2.6. klo 18 (joka toinen su, seur ) Retkikahvit diakoniatyön hyväksi touko-kesäkuussa. (Viitoitus Honkapirtiltä. Matka n. 300 metriä) MIESTEN SAUNAILTA Ruissalon Ykköspirtillä (Ruissalon Puistotie 629) ma klo 18. Keskustelua, pieni iltapala. Tervetuloa mukaan! Su klo 12 Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteinen Suvivirsikirkko Tuomiokirkontorilla. Ilmainen bussikuljetus. SL-linjojen bussi lähtee Tortinmäen kääntöpaikalta klo 11 Paattisten tietä, ottaa väkeä kyytiin pysäkeiltä ja palaa messun päätyttyä samaa reittiä takaisin. PAATTISTEN KIRKKO Su 2.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Pentti Kokko Ti 4.6. klo 19 Kesäillan musiikkihetki, Paattisten kirkkokuoro, joht. Mikko Laiho. Tapulikahvio avoinna kirkon kellotapulissa klo ja musiikkihetken päätyttyä. Su 9.6. klo 10 Messu ja kirkkokahvit, Heikkinen Ti klo 19 Kesäillan musiikkihetki, Hanne Lund, barokkivuilu. Tapulikahvio avoinna SEURAKUNTATALO 3.6. alkaen klo 9-15 arkisin kesäkerho kouluikäisille 4.6. alkaen tiistaisin ja torstaisin kesäkahvila klo 9-15 To ja klo 18 Porinalenkki. Lähtö seurakuntatalon edestä. PAPPILA Keskiviikkoisin klo diakonin päivystys Su 2.6. klo retki Kuhankuonolle. Lähtö srk-talon edestä omin autoin. Ilm mennessä Pialle, p PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 Su klo 12 Suvivirsimessu Tuomiokirkkotorilla. Ulkoilmatilaisuus. EI messua Piikkiössä. Bussikuljetus kirjaston parkkipaikalta klo 11.20, reitti Hadvalantie - Rungontie Paraistentie Pyhän Katariinantie (kirjaston pysäkki) Hovirinnantie - Tuomiokirkko. Messun jälkeen kuljetus takaisin samaa reittiä. Su 2.6. klo 10 Messu, Hermonen Su 9.6. klo 10 Konfirmaatiomessu, Nieminen PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS, Hepojoentie 4 Vauvakahvila ti asti klo 13-15, alle 1-vuotiaat vanhempineen Perhekerho asti pe klo Ma klo Naistenpiiri Päiväkerhot päättyvät pe Kevätkirkko to klo 18 VANHA SEURAKUNTATALO, Hepojoentie 4 Kaiken kansan kahvila asti tiistaisin klo Oivaltajat to klo vanhalla srktalolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Oivaltajien kevätretki Pyölinrantaan to Kuljetus lähtee srk-talon pihalta klo 10. PYÖLINRANTA, Pyölintie 77 Miestenpiiri parillisten viikkojen ke klo 18. Sauna klo 17. Ti klo 18 Äitien saunailta, hierontaa (maksullinen) Diakonia Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti 11 12, p tai (ovi paloaseman puolella). TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna ma-pe klo ja la-su klo (su suljettu). Ryhmävaraukset p JUMALANPALVELUKSET KLO 10 Su klo 12 Suvivirsikirkko kirkon torilla. Su 2.6. Messu, diakonian virkaan vihkiminen: piispa Kalliala, Lehti, Pietilä, Åberg, Junger Kammerchor St. Michelbach Saksa, joht. Andreas Borkeloh. Su 9.6. Messu, pappisvihkimys: arkkipiispa Kari Mäkinen, Rinne, Pietilä, Hietaharju, Nova. VIIKKOMESSUT Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12. Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18. MUSIIKKIA Urkukonsertti su klo 18, Eero Annala. Iltamusiikki uruilla joka tiistaiilta klo 20. Kesämusiikki joka keskiviikko klo 14, jonka jälkeen ilmainen kirkon opastus. Ystävät yhdessä -kuorokonsertti ke 5.6. klo 19: Turku Cathedral Youth Choir ja Junger Kammerchor Michelbach (Saksa). Musiikin - johto Andreas Borkeloh, Saksa ja Anu Åberg, Suomi, Markku Hietaharju, urut ja piano. Ohjelma 10 e. MUITA TAPAHTUMIA Turun yliopiston promootiojumalanpalvelus pe klo 16. Venäläisen ikonitaiteen näyttely kirkon aukioloaikoina. TOIMITALO (Eerikink. 3) Kesäraamis joka keskiviikko klo : 5.6. Antero Aaltonen, Miika Ahola KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to klo Kupittaan srk-koti: Aki Ollikainen, Nälkävuosi. RAAMATTU- JA KESKUSTELUPIIRIT kesälomalla. To kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Westergård Sö kl. 12 Mässa i blomstertid på Domkyrkotorget, förrättas av biskop Kaarlo Kalliala samt prästerna Leena Kairavuo från Martins församling och Mia Bäck från Åbo svenska församling. Takten till psalmerna ges av SUMU Big Band under ledning av Rami Koskinen och kören Aboa Gospel, ledd av Silvia Koski. Som kantorer fungerar Jukka Pietilä och Birgitta Forsman. Hannele Tenhu m.fl. berikar mässan med dans. Ons kl Familjecafé i Papinholma församlingshem. kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1 vån.) Tillfället är tvåspråkigt. Efter meditationen dricker vi te tillsammans. To kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Audas Sö. 2.6 kl. 12 Högmässa i Skarpskyttekapellet, Bäck, Forsman. Ons. 5.6 kl Familjecafé i Papinholma församlingshem. kl Sommarcafé i Aurelia (1 vån.) To. 6.6 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Mullo Sö. 9.6 kl. 12 Högmässa i Skarpskyttekapellet, Öhman, Forsman. Ons kl Familjecafé i Papinholma församlingshem. kl Sommarcafé i Aurelia (1 vån.) To kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Mullo Sonntag um 14:30 Uhr Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle des Doms, anscließend Kirchkaffe in der Kaskenkatu 1. Lutheran Holy Communion services June 2 & 16 in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Tuomiokirkonkatu 1. Some books, toys and crafts materials are available for kids during services. Pastor Mia s regular days off are Friday and Saturday. Phone: Office hours at Kasvatusasiain keskus, Eerikinkatu 3, 5th floor, Wed a.m. 1 p.m. Tilaa lehti, josta saat voimaa ja iloa. Voit tilata lehden myös: Soittamalla Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Sähköpostilla: Muista kertoa tilaustunnus Tku 5/13 TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Tilaa Askel 6 kk 30 (norm. 42 ) Kyllä kiitos! Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus) Tku 5/13 Tilauskortti Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 6 kk hintaan 30 (norm. 42 ). Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Ilahduta itseäsi ja ystävääsi kerran kuukaudessa luettavalla, jonka sisältö henkii kannesta kanteen lämpöä, läheisyyttä ja välittämistä. Lehden ajatus- ja arvo maailma kiteytyvät kolmeen sanaan: usko, toivo ja rakkaus. Tule mukaan lukijoiden rohkaisevaan joukkoon! SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Lahjaksi huivi! Vaikuttavien lukuelämysten lisäksi 500:lle ensimmäiselle tilaajalle lahjaksi upea italialainen kukkakuvioitu huivi (arvo 23,00 ). Askel maksaa postimaksun. Kotimaa-yhtiöt Vastauslähetys Tunnus Helsinki Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa asti, tai niin kauan kuin huiveja riittää ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

11 20 Tyhjenevä pesä Tyhjän pesän huoneentaulu Kun koliikkilapsi itkee seitsemättä viikkoa putkeen, on vaikea uskoa, että parin silmänräpäyksen jälkeen se sama lapsi muuttaa kotoa ja perustaa oman perheen. Niin kuitenkin käy. Eikä se ole ihan helppoa vanhemmille. Turkulainen tietokirjailija Tuula Vainikainen kirjoitti pari vuotta sitten yhdessä Johanna Muuraiskankaan kanssa kirjan Tyhjenevä pesä täysi sydän. Kirjassa naiset pohtivat omakohtaisestikin sitä, miltä tuntuu, kun lapset muuttavat pois kotoa. No, eihän se pelkkää riemua ole: Siinä tunteessa sekoittuu ilo ja haikeus. Haikeus sen suhteen, että tässäkö tämä nyt oli? Vaikka ei tietenkään ollut, eihän elämä siihen lopu kun lapset muuttavat pois. On se silti jonkinlainen elämän saranakohta. Meidän perheessä esimerkiksi silläkin lailla konkreettisesti, että olemme juuri muuttamassa pois poikien lapsuudenkodista, Vainikainen miettii. Ristiriitaakin tunteisiin sekoittuu. Kun lapsi muuttaa omilleen, se aiheuttaa tietysti onnistumisen ja helpotuksen tunnetta: työ on tehty, lapsi saatettu aikuisuuteen, tein sen! Kuitenkin samaan aikaan tulee huoli: Pärjääkö tuo? Osaako se nyt olla? Mistä se saa rahaa? Entä jos se kompastuu ja se varmaan kompastuu Vainikainen tietää tämän, mutta muistuttaa, että ajatukseen on vain totuttava: Se on ensimmäisen kerta, kun on ihan oikeasti päästettävä irti ja vain toivottava parasta. Totta kai sitä edelleen jollain tasolla miettii olevansa hiukan vastuussa. Vähintään kyselee itseltään, että teinkö tarpeeksi ja oikeita asioita? Sitä on ikään kuin vähän tuomiolla. Mutta turha sellaisia on jälkikäteen murehtia. Tehty mikä tehty ja parhaansa sitä on yrittänyt. Sen täytyy riittää - ja on ihana nähdä kun lapset selviävät ja elämä kantaa! Välitilinpäätöksen aika Kun Tyhjenevä pesä -kirja ilmestyi, monet tulivat sanomaan tekijöille, ettei lasten lähteminen ole heille ongelma: Eikä pidäkään olla! Eihän se mikään sairaus ole tai erityinen yllätyskään, kun kai se on ollut tavoitteenakin. Mutta on se taas erilainen osa 5 elämänvaihe. Naisille vielä usein samoille ajoille sattuvat myös monet biologiset muutokset, tulee vaihdevuosia ja työelämäkin saattaa haastaa isoilla kierroksilla. Siinäkin mielessä se on konkreettisesti uusi vaihe. Lasten lähtö on myös hyvä hetki tehdä jonkinlainen välitilinpäätös elämässä. Yleensähän ne aktiivisimmat vuodet on vietetty juuri sen porukan kanssa, jota nyt yhtäkkiä ei enää olekaan. Ja kun omat lapset ovat aikuisia, siitä joutuu väkisin vetämään harmillisen johtopäätöksen, ettei ole itsekään enää ihan nuori. Konkreettisesti tyhjenevä pesä paitsi näkyy, myös kuuluu. Nimittäin hiljaisuutena. Kukaan ei soita enää huonoa rokkia täysillä, mikä on myönteistä, mutta toisaalta ei kuulu myöskään elämän ääniä, iloa, naurua, juoksuaskelia. Mutta kuten Tyhjenevä pesä -kirjassa muistutetaan: se on ohimenevä vaihe, pesä tuppaa täyttymään aika pian uudelleen. Lapset eivät häviä mihinkään, kuvioihin tulevat heidän puolisonsa, jossain aiheessa ehkä lapsenlapsiakin. Aina poismuutto ei myöskään ole kertatilanne, vaan kodeissa saatetaan tutustua myös pyöröovi-ilmiöön, kun paluumuuttajat vilahtele kotona vaihtelevan pituisia aikoja tavaroineen maailmanvalloituksen välivaiheissa. Mummikaapua sovittamaan? Koska lapsiperhe-elämää on vietetty niin kauan, muutos on suuri, kun talo yhtäkkiä humisee hiljaisuutta. Vainikaisen mielestä se on asia, jota kannattaisi vähän maistella jo etukäteen. Uusi tilanne voi olla outo, mutta toisaalta lasten pois muutto avaa myös uusia mahdollisuuksia: Vähän kannattaisi pohtia, mitä elämällä olisi nyt annettavana jos vaikka tekisi töitä vähän vähemmän tai eri tavalla? Vähentäisi töitä ja ottaisi rennommin? Tykkäisikö vaikka matkustella? Hyvä voisi olla miettiä sitäkin, mitä voisi tehdä puolison kanssa kahdestaan. Ja sitten on vielä se yksi mahdollinen suuri asia: isovanhemmuus. Sitäkin titteliä kannattaa sovittaa ylleen. Lapsenlapset voivat auttaa löytämään itsestä puolia joista ei tiennytkään. Isovanhemmuuden hienous on myös siinä, että saa ikään kuin noukkia rusinat pullasta. Ja toisaalta myös niin, ettei kukaan pakota pyhittämään elämäänsä mummiudelle tai vaariudelle: Itseäni esimerkiksi vähän hirvittää kun monet naiset tuntuvat odottavan sitä isoäidiksi tuloa niin kauheasti. Ei siinä mitään vikaa ole tietenkään, ymmärrän oikein hyvin, että se on varsinainen elämän jälkiruoka. Mutta kai elämässä muutakin voi olla? Että onko pakko aina elää jollekin toiselle tai pelkästään jollekin toiselle, Vainikainen miettii. Onneksi olkoon, lapset ovat aikuisia. Kelpo saavutus! Nyt olisi hyvä hetki miettiä, mitä sinä elämältä haluat. Isovanhemmuus on hienoa asia, mutta elämässä on muutakin. Muista vaalia omaa parisuhdetta jo ennen kuin lapset muuttavat pois! Parisuhteen toimintasuunnitelma Se, että lapset lähtevät omilleen vaikuttaa myös parisuhteeseen. Kun yhtäkkiä lapset eivät enää pyörikään jaloissa, pitää ehkä tutustua uudestaan siihen toiseen talossa asuvaan tyyppiin. Vainikainen muistuttaa, että olisi hyvä, jos sitäkin yhteyttä olisi vaalittu jo ennen kuin lapset lähtevät. Jotkut liitot päättyvät eroon, kun huomataan, ettei ollutkaan muuta yhteistä kuin lapset. Sopeutuminen uuteen voi olla hankalaa, etenkin jos jälkikasvu on ollut se keskeisin juttu elämässä. Itse asiassa tyhjenevän pesän vaihe on yksi haastavimmista parisuhteelle. Parisuhdeterapeutti Anne Heikkinen neuvoo kirjassa, että olisi tärkeää puhua tunteista, kertoa tarpeista ja tuoda itsensä läsnäolevaksi. Hänen mielestään voimaa uuteen elämäntilanteeseen voi ammentaa esimerkiksi muistelemalla sitä, mihin aikanaan toisessa rakastui. Parisuhteessa voi myös tehdä toimintasuunnitelman ihan niin kuin rekisteröidyssä yhdistyksessäkin: mietitään, millaisia asioita haluamme tehdä yhdessä ja mitä kumpikin haluaa tehdä omilla tahoillaan. Aikuinen parisuhde kun on tunteen ja järjen liitto, jossa asioita voi suunnitella ja saa tehdä niin kuin yhdessä hyväksi nähdään. E r k k i K i i s k i Ruuhkavuodet vasta edessä? Helposti saattaa kuvitella, että lasten lähteminen tarkoittaisi elämän tasaantumista tai hiljenemistä. No ei välttis. Siinä voi käydä näinkin: Ensin vauva-aikana kuvittelee, että homma helpottuu kun lapset menevät kouluun. Sitten jääkiekkoharkoissa toivoo, että homma helpottuu kun pääsevät ripiltä. Murrosiän syövereissä ajattelee, että homma helpottuu jahka lapset muuttavat pois ja kun se sitten tapahtuu, huomaa, että siitä ne ruuhkavuodet vasta alkavat. Siinä vaiheessa on nimittäin itse vielä työelämässä, omat vanhemmat saattavat olla sen ikäisiä että kaipaavat apua, ja samaan saumaan syntyy vielä lapsenlapsia. Siinä joutuu venymään moneen suuntaan ja pitää olla tarkkana, että jaksaa. Vainikaisten perheessä tämä on vielä edessä, mutta jo nyt lasten lähdön huomaa ikävän konkreettisesti: Kukaan ei enää siivoa meillä! Meillä kun oli sellainen tapa, että maksoimme lapsille siivoamisesta heistä tulikin kyllä siinä oikein taitavia. Nyt täytynee opetella itse Roope Lipasti

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström 1.2.2010 Dnro 3741/4/08 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström KIRKKOHERRAN TOIMINTA TURVAPAIKKA-ASIOISSA 1 KIRJOITUS Kantelija osoitti

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Kanuuna seminaari Kuopio 12.-13.11.-15 Missä mennään tällä hetkellä maahanmuutoluvuissa (Saimaan alue) Vireille tulleet turvapaikkahakemukset vuonna 2015 26.10

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 11/2013 SIVU 53/2013. AIKA Maanantai 21.10.2013 klo 8.30 10.45. Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 11/2013 SIVU 53/2013. AIKA Maanantai 21.10.2013 klo 8.30 10.45. Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 11/2013 SIVU 53/2013 AIKA Maanantai 21.10.2013 klo 8.30 10.45 PAIKKA Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja Aakula Kari jäsen Hjerppe Ilkka Jokinen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot