15 Erilaiset tukimuodot luku Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1 Arvot ja toiminta-ajatus 3 2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3 3 Valtakunnallinen ja kuntakohtainen opetussuunnitelma sekä kaupungin strategia 4 2. luku Opetuksen toteuttaminen 4 Oppimiskäsitys 4 5 Oppimisympäristö ja koulun toimintakulttuuri 5 6 Koulun noudattama tuntijako 7 7 Opetuksen mahdolliset painotukset 7 8 Valinnaisaineiden opetus 8 9 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 8 3. luku Opiskelun yleinen tuki 10 Yhteistyö 8 11 Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Kerhotoiminnan järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen Suunnitelma oppilashuollon järjestämiseksi luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 15 Erilaiset tukimuodot luku Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin 16 Koulun arviointisuunnitelma Opinnoissa etenemisen periaatteet Todistukset Tietostrategia Toiminnan kehittäminen ja arviointi Voimaantulo 16 LIITTEET Järjestyssäännöt Palo- ja pelastussuunnitelma Kriisisuunnitelma Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä 2

3 1. luku OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1 Arvot ja toiminta-ajatus Arvoperustamme on hyvän itsetunnon omaavan, oma-aloitteisen ja hyvin käyttäytyvän ympäristöään arvostavan oppijan kasvattaminen. Tuemme hyvää itsetuntoa tuemme kannustamalla ja hyväksymällä sallivassa ilmapiirissä. Oma-aloitteisuuteen pyrimme ohjaamalla ajattelemaan itse, tekemään itse ja valitsemaan itse. Hyvät käytöstavat ovat tervehtimistä, ruokailutapoja, kiittämistä, toisen ihmisen huomioimista arkipäivän tilanteissa, joihin aikuinen omalla esimerkillään ohjaa. Ympäristön arvostaminen on elinympäristön luonnonarvojen ymmärtämistä, säilyttämistä ja kehittämistä, mihin oppijaa autetaan suuntaamaan huomionsa, ihmetyksensä ja toimintansa. Koulu tarjoaa oppijalle repullisen eväitä elämäänsä varten. 2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet HYVÄ ITSETUNTO Oppilas tiedostaa omat vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa niitä kartoittamalla ja hyödyntämisellä koulutyössä. Hän ilmaisee ja hyväksyy tunteitaan ja ottaa muiden tunteet huomioon. Oppilas ottaa vastuuta toiminnastaan ja sen seurauksista sekä asettaa itselleen tavoitteita sekä arvioi ja suuntaa omaa toimintaansa. Hän oppii iloitsemaan onnistumisesta ja sietämään vastoinkäymisiä sekä oppimaan niistä. YHTEISTYÖ JA HYVÄT TAVAT Oppilas toimii erilaisissa ryhmissä sekä suunnittelee yhdessä muiden kanssa ryhmän toimintaa, ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja sen tuloksista. Oppilas joutuu antamaan apua toiselle, pyytämään apua ja ottamaan sitä vastaan tarvittaessa. Oppilas harjoittelee hyväksymään erilaisuutta ja eriäviä näkökantoja. TYÖSKENTELYTAIDOT Oppilas tekee työtä vastuullisesti, löytää työn ja oppimisen merkityksen ja ilon. Hän oppii asettamaan itselleen realistisia tavoitteita, tarkkailemaan, arvioimaan ja suuntaamaan omaa oppimistaan. Oppilas harjoittelee erilaisia tiedonhankintakeinoja. Hän oppii löytämään asian oppimisen kannalta oleellisen tiedon, tarkkailemaan ympäristöään ja hankkimaan siitä tietoa sekä niin muokkaamaan tietoa kuin siirtämään sitä tarvittaessa käytännön toimintaan. 3

4 AJATTELUN TAIDOT Oppilas oppii tekemään kysymyksiä, näkemään ja tunnistamaan ongelmia sekä jäsentämään niitä. Hän saattaa kokea ongelmatilanteet haasteellisina. Oppilas suhtautuu kriittisesti kirjalliseen, suulliseen ja kuvalliseen tietoon. Hän arvioi tiedon merkityksellisyyttä, ajankohtaisuutta ja oikeellisuutta. Aihekokonaisuuksia käsitellään siten, että saadaan varmistettua ajattelun kehittäminen. Oppilasta houkutellaan käyttämään ajattelua uudenlaisissa tehtävissä, kohtaamaan ajattelun edellyttämä vaiva ja selviämään haasteesta. 3 Valtakunnallinen ja kuntakohtainen opetussuunnitelma sekä kaupungin strategia Koulukohtaista opetussuunnitelmaa ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet sekä kuntakohtainen opetussuuunnitelma. Koulu toteuttaa kaupungin yleistä sekä koulutoimen erityistä strategiaa omaa toimintaansa ja toimintaympäristöään kehittämällä. Koulun työsuunnitelma tukee Ulvilan kaupungin strategiaa sekä koulutoimen strategiaa. Koulumme opettajakunta valitsee lukuvuosittain painopistealueet, joihin kiinnitämme opetuksessa ja kasvatuksessa erityisesti huomiota. 2. luku OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 Oppimiskäsitys OPPIMISKÄSITYS Oppiminen on aktiivinen tapahtuma, joka on sidoksissa aikaisempiin tietoihin ja kokemuksiin. Oppijan oma rooli tiedon hankkijana, prosessoijana ja arvioijana korostuu. Opetussisältöjä valitessaan koulu keskittyy tarjolla olevan tiedon oleellisiin ja oppimisen kannalta keskeiseen tietoainekseen. Opettaja tarjoaa välineitä ja keinoja, joiden avulla toteutuu oppimaan oppiminen ja asioiden syvällinen ymmärtäminen mahdollisimman hyvin. Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan sekä ympäröivän todellisuuden kanssa. Oppimista pohditaan käytännön kannalta ja luodaan oppilaan elämäntodellisuutta sivuavia oppimistilanteita. Koulun tehtävä on huolehtia siitä, että lasten koulun ulkopuolelta tuleva osaaminen ja se todellisuus, jossa he elävät, on osa koulun jokapäiväistä toimintaa. Oppilas voi ryhmän jäsenenä oppia uusia asioita omaan tahtiinsa. IHMISKÄSITYS Ihminen on ainutkertainen, hän kasvaa henkisesti ja hänellä on vapaa tahto. Kokonaisvaltaisessa ihmisessä on itseään toteuttava, tietoa käyttävä ja tunteva ihminen. Ihmiskäsitys sisältää kuvan siitä, miten ihmisen toiminta ohjautuu ikäkausittain. Opetuksessa huomioidaan lapsen ikäkausi erilaisin tehtävärajauksin ja menetelmävalinnoin. 4

5 TIEDON KÄSITYS Tieto liittyy johonkin laajempaan kokonaisuuteen ja asiayhteyteen. Opiskelussa pyritään käytännön tilanteisiin ja tiedon soveltamiseen. Tiedosta neuvotellaan ja jopa väitellään oppilasryhmässä. Tietolähteitä tarkastellaan ja arvioidaan. Lapsi oppii tietoa jäsenneltyinä rakenteina, joiden merkitystä hän opettelee ymmärtämään. Lapselle on ominaista eläytyä tarinoihin ja oppia elämyksellisesti. 5 Oppimisympäristö ja koulun toimintakulttuuri OPPIMAAN KANNUSTAVA AVOIN YMPÄRISTÖ Oppimisympäristöä kuvaa avoimuus. Oppimisympäristön turvallisuutta koulu on suunnitellut laatimalla palo- ja pelastussuunnitelman, kriisisuunnitelman, suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, järjestyssäännöt. FYYSINEN YMPÄRISTÖ Kaasmarkun koulun fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu itse koulurakennusten ja sitä ympäröivän pihan ja urheilukentän lisäksi tiiviisti koko kyläyhteisö sekä retkikohteet (pururata, luontopolku, uimaranta, Keskinen mylly jne.). Näihin kohteisiin kuljettaessa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen. Opiskelutiloja ja -välineitä käytetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työskentelyvälineet ovat helposti oppilaan saatavilla. Oppilaat huolehtivat osaltaan ympäristön viihtyisyydestä. Mahdollisuuksien mukaan oppilaat ovat mukana ympäristön suunnittelutyössä. Luokat 0 2 muodostavat Pikkulasten koulun, jolla on oma sisäänkäynti ja tilat koulun päärakennuksen matalassa siivessä. Varsinkin Pikkulasten koulussa leikki työmuotona vaatii oman tilansa. Oppimateriaalina käytetään oppikirjojen ja muun kirjallisen materiaalin lisäksi erilaista ajankohtaista aineistoa sekä luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Oppilas opetetaan käyttämään kriittisesti nykytekniikkaa tiedon etsimisessä ja prosessoinnissa. PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ Arvoperustamme luo pohjan psyykkiselle oppimisympäristölle. Koulussa vallitsee myönteinen, avoin, rohkaiseva ja turvallinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä henkilökunnalle että oppilaille. Toiminta on oppilaskeskeistä. Kiireettömässä tunnelmassa oppilaille annetaan aikaa selviytyä oppimistehtävistään omassa tahdissaan. Yhdessä toimimista edistää ja tukee oppilaiden ryhmittely tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Opetusjärjestelyissä korostuu yhteistoiminnallisuus ja vastuu niin itsestä, toisista kuin ympäristöstäkin. Koulu pyrkii hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin luomalla sekä tapa- ja kansainvälisyyskasvatuksen avulla edistämään kunkin oppilaan myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä. 5

6 Opetusmenetelmien lisäksi koulumme henki omalta osaltaan luo oppimisympäristömme sosiaalisia rakenteita. Sitä vahvistavat henkilökunta, huoltajat sekä kylä- ja vanhempainyhdistykset. Kukaan ei ole tiedoiltaan, taidoiltaan eikä ihmisenä valmis. Sen hyväksyminen ja toisiltamme oppiminen vaatii nöyryyttä. VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöä avataan nykytekniikan keinoin. Oppilailla on turvallisessa muodossa käytössään kaupungin tietohallinnon koululaitokselle tarjoama verkkoyhteys, joka mahdollistaa sähköpostin, kotisivujen, projektityötyökalujen ja kansioiden, oppimisohjelmien sekä Internetyhteyden käytön. Oppilas voi käyttää verkkoyhteyttä koulupäivän jälkeen valvotusti, mikä lisää tasa-arvoisuutta ja estää syrjäytymistä. TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin, iltapäiväkerhoon sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Koko henkilökunta on toiminnassaan esimerkkinä oppilaille. Koulussamme annetaan opetusta luokan oppilaille. Esiopetuksesta (0.lk) vastaa kaupungin sosiaalitoimi. Luokat 0 2 muodostavat Pikkulasten koulun. Opiskeltavat aihekokonaisuudet on jaettu lukuvuosittain viiteen tarinalliseen eri oppiaineista koostuvaan jaksoon, joiden loppuessa suoritetaan jaksoon soveltuva arviointi. Jaksojen sisältöjä opiskellaan ikätasoon soveltaen. Oppilaalla on oikeus oppia omilla oppimisedellytyksillään, omalla kehitysrytmillään. Oppilas, hänen huoltajansa ja opettaja käyvät vähintään kerran lukuvuoden aikana yhteisen tavoite- ja arviointikeskustelun. Oppilaat tuottavat omaa oppimiskansiota, johon voidaan liittää myös arviointia. Käytämme yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteistoiminnallisia työtapoja tukemaan tiedon rakentumisprosessia ja tunne-elämän kehitystä eri-ikäisten oppilaiden oppimisessa. Vaihtelevat, suunnitellut ja tarkoituksenmukaiset menetelmät kehittävät oppilaan valmiuksia vastuunottamiseen omasta oppimisesta, sen arvioimiseen sekä palautteeseen. Koulupäivä koostuu opiskelutuokioista, ruokailusta ja ulkoiluista, kussakin opiskeluryhmässä oman aikataulunsa mukaisesti työjärjestyksen puitteissa. Erityisesti Pikkulasten koulussa aikuinen on paikalla kaikissa tiloissa ja tilanteissa. Koulullemme tunnusomaista on toisten ihmisten huomioiminen ja kunnioittaminen, oppilaista sekä aikuisista välittäminen ja huolehtiminen. 6

7 6 Koulun noudattama tuntijako VUOSILUOKAT YHT Äidinkieli ja kirjallisuus A -kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Uskonto/Et Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Oppilaan tuntimäärä Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen kieli Koululla annettavan osa-aikaisen erityisopetuksen viikkotuntimäärä määräytyy kunkin lukuvuoden tuntikehysresurssin mukaisesti. Koulu toteuttaa kaupungin kieliohjelmaa. Oppilas voi 4. kouluvuonna valita vapaaehtoisen kielen, mikä edellyttää ko. aineen opiskelua kaupungin muissa peruskouluissa. 7 Opetuksen mahdolliset painotukset Koulun opetussuunnitelman sisällöissä on neljä lukuvuoden kestävää ja neljän vuoden periodissa toistuvaa luonnontieteellistä aihekokonaisuutta, jotka sisältävät kukin viisi eri oppiaineisiin painottuvaa jaksoa. Opetussuunnitelman tarinallinen kehys on koululaiva Jessika, jolla koulun väki purjehtii elämän merellä. Lukuvuosiksi rantaudutaan saarelle opiskelemaan viittä tarinaa, jotka ovat saarelle tunnusomaisia eri oppiaineita sisältäviä pienempiä aihekokonaisuuksia, jaksoja. Jakson tarina eli viitekehys on luonnontieteellinen. Lukuvuosien saarten aihekokonaisuudet ovat metsä, pelto, kaupunki ja vesi. 7

8 8 Valinnaisaineiden opetus Koulussa ei tarjota valinnaisia oppiaineita. 9 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle OPPILAS OSAA OTTAA TOISET HUOMIOON ERI TILANTEISSA. Hän osaa - tervehtiä - kiittää - pyytää anteeksi - avata oven muille - olla hyväksyvä ja suvaitsevainen - olla täsmällinen - kuunnella toisia - noudattaa sovittuja sääntöjä OPPILAS KUNNIOITTAA JA ON VASTUUSSA TOVEREISTAAN. Hän - ei kiusaa - ei nimittele - auttaa ja puolustaa - on ystävällinen ja kohtelias - on rehellinen ja vilpitön - on luotettava OPPILAS ELÄÄ TASAPAINOSSA YMPÄRISTÖNSÄ KANSSA. Hän osaa - arvostaa ympäristöä - kunnioittaa ja suojella luontoa ja eläimiä - pitää huolta ympäristön siisteydestä 3. luku OPISKELUN YLEINEN TUKI 10 Yhteistyö Oppilaiden kannustaminen yhteistyöhön vaatii esimerkkiä. Koulutyön lähtökohta on toimiva yhteistyö. Koulumme yhteistyöhön osallistuvat oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta, kodit ja ympäröivä yhteisö sekä kaupungin kouluhallinto. Koulun sisäisen yhteistyön muotoja ovat mm. koulun yhteiset projektit, yhteiset suunnitteluryhmät, henkilökunnan yhteistyö, oppimateriaalihankinnat, koulun yhteisen normiston ylläpitäminen toimivana jne. 8

9 Jotta opetussuunnitelmassa esiintyvät toimintaperiaatteet voisivat toteutua, koulun henkilökunta, vanhempainyhdistys ja koulun sidosryhmät pyrkivät vaikuttamaan kaupungin päätöksenteossa koulun käytössä olevien resurssien riittävyyteen. YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Luokat 0 2 muodostavat Pikkulasten koulun, jossa toimii sosiaalitoimen hallinnoima esiopetus sekä koulutoimen hallinnoima alkuopetus samanaikaisopetuksessa yhteisissä tiloissa esiopettajan ja luokanopettajan toimiessa työparina. Pikkulastenkoulu noudattaa esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistä opetussuunnitelmaa. Ulvilan-Kullaan koulun kanssa yhteistyö on opettajien keskustelutuokioita oppilaiden siirtyessä 7. luokille. Kuudesluokkalaiset tutustuvat luokkien kouluun ja molempien koulujen oppilashuoltoryhmät kokoontuvat suunnittelemaan 6.-luokkalaisten siirtymistä 7. luokalle. Yhteistyö kaupungin erityiskoulun, Olavin koulun kanssa on konsultaatiota, oppilaan opintojen suunnittelua ja erityisopetus/yleisopetussiirtoja. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Lapsen kasvua ja kehitystä voi menestyksekkäästi tukea kodin ja koulun toimiessa yhteistyössä, jotta oppilas tuntisi olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Hyvällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa luokan ja koulun ilmapiiriin sekä koulutyön tuloksiin. Yhteistyö edellyttää aktiivisuutta ja sitoutumista molemmilta osapuolilta. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki: oppilaat, vanhemmat ja opettajat. Ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on huoltajilla. Yhteistyömuodoista tärkeimmät ovat vanhempainillat sekä opettajien ja heidän huoltajiensa yhteiset keskustelutuokiot. Vanhempainillat ovat opettajan tai rehtorin koolle kutsumia tilaisuuksia, joissa kerrotaan ajankohtaisista koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Vanhempien ja opettajan väliset keskustelut voivat olla kumman tahansa osapuolen ehdottamia. Vanhemmat voivat osallistua koulun kehittämiseen myös vanhempainyhdistyksen ja kyläyhdistyksen kautta. Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan koulun toimintaa, sillä opetus on julkista. Koulu huolehtii opetussuunnitelmaa ja opetuksen järjestämistä koskevasta tiedottamisesta. Muuta yhteistyötä tehdään mm. jaksoarviointien, reissuvihkon, talkoiden, luokkailtojen, leirikoulujen, koulutilojen käytön yms. toiminnan muodossa. 9

10 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Yhteistyö eri tahojen kanssa on koulumme toimintakulttuuria. Pikkulasten koulu on yhteistyössä päivähoidon ja terveydenhuollon kanssa lapsen valmiuksien kartoittamiseksi. Koulu toimii yhteistyössä Ulvilan muiden peruskoulujen kanssa erilaisissa projekteissa ja hankkeissa. Muita yhteistyön muotoja ovat työelämään tutustuminen, tutustumiskäynnit, opintoretket ja leirikoulut, eri alojen vierailijat koululla ja ajankohtaisten tapahtumien ja aiheiden etsiminen opetukseen ympäristön tapahtumista. 11 Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Ohjaustoiminta toteutetaan aihekokonaisuuksissa eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Pikkulasten koulussa tuetaan oppilaan siirtymistä päivähoidosta/kotoa kouluun. Ohjauksessa keskitytään oppilaan sopeutumiseen omaan ryhmään ja kouluyhteisöön opettamalla opiskelutaitoja, koulun sääntöjä ja käytänteitä. Samalla kehitetään oppilaan vastuuntuntoa omasta työstään ja ympäristöstään sekä ohjataan omatoimisuuteen ja uteliaisuuteen. Vuosiluokilla 3 6 oppilasta ohjataan itsenäiseen, vastuulliseen ja yritteliääseen koulutyöhön. Oppilas saa tiedonhankinnan valmiuksia ja taitoja sekä oppii käyttämään erilaisia työtapoja. Häntä ohjataan yhteistoiminnallisuuteen, toisten ihmisten huomioon ottamiseen ja erilaisuuden arvostamiseen. Oppilasta ja hänen huoltajiaan ohjataan perusopetuksen nivelvaiheissa tapahtuvissa valinnoissa. Kuudennella luokalla oppilas tutustuu luokkien opiskeluun Ulvilan-Kullaan koululla. Luokanopettaja ja opinto-ohjaaja keskustelevat oppilaista nivelvaiheessa. Koulu noudattaa Ulvilan kaupungin Työelämään tutustumissuunnitelmaa. 12 Kerhotoiminnan järjestäminen Koulun tilat ovat käytössä kerhotoimintaa varten. Kerhot ovat osa koulun toimintaa. Varsinainen kerhotoiminta tapahtuu koulutuntien lisäksi. Kerhojen ohjaajina voivat toimia koulun opettajat tai ulkopuoliset henkilöt, joilla on tarpeellinen pätevyys toiminnan ohjaamiseen. Kerhoja voidaan pitää myös vanhempainyhdistyksen, kyläyhdistyksen tai urheiluseurojen tuella. Kerhotoiminnan järjestämisestä päätetään työsuunnitelmassa resurssien ja vallitsevien olosuhteiden mukaan. 10

11 13 Tukiopetuksen järjestäminen Tukiopetusta annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille oppilaille. Tukiopetusta järjestetään heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksen tarpeen määrittelee opettaja. Tukiopetusta annetaan työjärjestyksen ulkopuolella tai koulun muun opettajan antamana samanaikaisopetuksena oppilaan opetusryhmässä. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänelle annetaan mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta ei järjestetä oppilaalle, joka on jäänyt opinnoissaan jälkeen luvattomien poissaolojen tai loma- ja harrastusmatkojen vuoksi. 14 Suunnitelma oppilashuollon järjestämiseksi Tavoitteena luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Koulu noudattaa kaupungin oppilashuollon suunnitelmaa. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulussa työskenteleville. Oppilashuollollisten palvelujen saatavuudesta koulu tiedottaa lukuvuositiedotteessa oppilaille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle. OPPILASKULJETUKSET Kaupungin koulutoimi tekee päätökset oppilaan oikeudesta koulukuljetukseen. Koulun rehtori selvittää oppilaaksi otettaessa jokaisen oppilaan oikeuden (lait, kaupungin päätökset/määräykset) koulukuljetukseen ja järjestää yhdessä koulutoimen kanssa kuljetuksen (bussikortti, taksi). KOULURUOKAILU Koulu suunnittelee opetusryhmien koulun ruokalassa tapahtuvan päivittäisen ruokailun ajankohdan. Kodin kouluvuoden alussa ilmoittamat ja tarvittaessa kouluterveydenhoitajan selvittämät erityisruokavaliot toimitetaan tiedoksi valmistavalle keittiölle. Opettajat ja koulunkäyntiavustajat ruokailevat opetusryhmän kanssa. Hyviä ruokailutapoja noudatetaan ja totutellaan erilaisiin makuihin maistelemalla. KOULUTERVEYDENHUOLTO Koulu toimii yhteistyössä terveydenhoitajan, koululääkärin sekä hammashoitoorganisaation kanssa. Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kerran kuukaudessa ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Hän opettaa sovittaessa terveyskasvatusta. Oppilaalla on käytettävissään kaupungin koulupsykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut. 11

12 OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ/TUKIRYHMÄ Oppilashuoltotyöryhmä on moniammatillinen ryhmä, johon kuuluvat pysyvästi rehtori/esimies, opettajat, erityisopettaja/kiertävä erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Käsiteltävän asian laadun mukaan ryhmä kutsuu kokouksiinsa oppilaita ja heidän huoltajiaan. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti sekä tarvittaessa. Kokoonkutsujana toimii rehtori/esimies. Ryhmän tehtävänä on ennaltaehkäistä ja tunnistaa oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja muita oppilaan ongelmia sekä ohjata tarvittaessa erityispalveluihin. Varhaisen puuttumisen apuna käytetään kaupungin huolilomaketta. 4 LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 15 Erilaiset tukimuodot Oppilaan tukemisella varmistetaan kaikille oppijoille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Koulumme toiminta järjestetään niin, että se tukee erilaista oppijaa ja omalta osaltaan ehkäisee tukipalvelujen tarvetta. Kaasmarkun koulussa tukimuotoina ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS), erityisopetukseen siirretyn oppilaan oppimäärän yksilöllistäminen (HOJKS), nivelvaiheiden yhteistyö, opetuksen ja oppimateriaalin eriyttäminen, koulunkäyntiavustaja, oppilashuoltotyöryhmä, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja sosiaalityöntekijä ja muu asintuntijakonsultaatio. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tehdään opetukseen osallistumisen edellyttämät tutkimukset koulupsykologin tai muun asiantuntijan toimesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huoltajien suostumuksella. TUKIOPETUS Tukiopetusta annetaan tämän opetussuunnitelman 14 :n mukaisesti. OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Koululla annettava erityisopetus on laaja-alaista, ennaltaehkäisevää ja oppilaan kasvua ja kehitystä tukevaa. Opetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen, puheen tai matematiikan alueilla. Oppilaat tulevat osa-aikaiseen erityisopetukseen opettajan/erityisopettajan a r- vion perusteella, huoltajien toivomuksesta ja/tai oppilaan omasta halusta sekä tutkimusten/testien perusteella. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti oppituntien aikana yksilö- tai pienryhmäopetuksena erityisopetusluokassa tai samanaikaisopetuksena oppilaan luokassa. Opetusta antaa erityisopettaja. 12

13 OPPIMISSUUNNITELMA (HOPS) Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevalle, maahanmuuttajaoppilaalle ja nopeammin opinnoissaan edistyvälle oppilaalle. Siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kasvatuksen kannalta olennaisiin tekijöihin: oppilaan vahvuuksiin, erityistavoitteisiin ja opetusjärjestelyihin. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kesken. HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Mikäli koulun oppilas siirretään erityisopetukseen yhdessä tai enintään kahdessa oppiaineessa, opetus järjestetään integroituna yleisopetuksen ryhmässä erityisopettajan konsultaatioavun turvin. Koulussa voi perustelluista syistä opiskella myös kokonaan erityisopetukseen siirretty oppilas. Kun koulun oppilas siirretään erityisopetukseen ja hän jatkaa opiskeluaan integroituna koulumme yleisopetuksen ryhmässä, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajien, huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa Ulvilan kaupungissa käytössä olevalle HOJKS kaavakkelle. NIVELVAIHEIDEN YHTEISTYÖ Oppilaan tuen tarve pyritään selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen siirtyessä päivähoidosta Pikkulasten kouluun keskusteluin terveydenhoitajan, päivähoidon ohjaajan, kiertävän erityislastentarhanopettajan ja esikoulunopettajan kesken. Ulvilan-Kullaan kouluun siirryttäessä 7. luokalle huolehditaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen oppilaan aiemmasta opiskelusta välittymisestä vastaanottavalle koululle opinto-ohjaajan ja luokanopettajan keskustelutuokiossa. OPETUKSEN JA OPPIMATERIAALIN ERIYTTÄMINEN Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen käytetään tarkoituksenmukaista ja oppilaan omat lähtökohdat huomioivaa materiaalia. Eriyttävää lisämateriaalia käytetään oppimäärien edellyttämällä tavalla. Tehtävien määrää ja laatua kohtuullistetaan johdonmukaisesti ja valitaan tarkoituksenmukaisia oppmis/opetusmenetelmiä. Tarvittaessa käytetään osatavoitteita, toiminnan ohjausta ja sen harjoittelua sekä apuvälineitä. KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA Erityislausunnolla olevilla oppilailla on mahdollisuus saada henkilökohtainen tai luokkakohtainen koulunkäyntiavustaja. Koulunkäyntiavustajalla on pääsääntöisesti oltava ammattitutkinto. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville järjestetään opetusta Ulvilan kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti. Maahanmuuttajien opetuksessa ensisijaisesti tuetaan heidän koulunkäyntivalmiuksiaan ja sopeutumistaan uuteen kotimaahan. Opetus luo perustaa op- 13

14 pilaan kaksikielisyydelle ja antaa heille mahdollisuuden kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisön että suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Maahanmuuttajille opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli heidän suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen. Maahanmuuttajille järjestetään mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman äidinkielen opetusta. Romanioppilaiden perusopetuksen järjestämisessä otetaan huomioon romanien valtaväestöstä poikkeava kulttuuritausta. Opetuksen lähtökohtana on, että Suomen romanit ovat suomalaisia ja arvostavat omaa kotimaataan ja omaa kulttuuriaan. Romanilasten osalta vahvistetaan heidän koulunkäyntimotivaatiotaan samoin kuin heidän kulttuuri-identiteettiään. 5 luku OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN 16 Koulun arviointisuunnitelma Arvioinnin tehtävä on opintojen ohjaaminen, opiskeluun kannustaminen oppilaan saavuttamien tavoitteiden kuvaaminen sekä realistisen kuvan muodostuminen oppilaan oppimisesta ja kehittymisestä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja jälkikäteen on pyydettäessä selvitettävä, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Koulussa arvioidaan oppilaan kasvua ja oppimista ja työskentelytaitoja sekä oppisisältöjen omaksumista. Arviointi kohdistuu tuloksiin, tavoitteisiin, strategiaan, työpanoksiin, prosessiin, tuotokseen ja työmäärään. Arviointimenetelmiä käytetään monipuolisesti. Itsearviointi on osa normaalia työskentelyä. Kirjallinen arviointi annetaan todistuksissa tai vapaamuotoisissa tiedotteissa. Arviointi voi olla myös välitön palaute, arviointikysely tai arviointikeskustelu ja itsearviointi. Esioppilaiden kouluvalmiuksien edistymistä arvioidaan Pikkulasten koulussa. Opettaja, oppilas ja vanhemmat arvioivat oppilaan kasvua ja oppimista sekä oppisisältöjen omaksumista. Arviointi on jatkuvaa ja säännöllistä opintojen aikana annettavaa arviointia. Jokaisen jakson päätyttyä annetaan arviointi. Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, joka on sanallinen luokilla 0 5 ja numeerinen 6. luokalla. Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaita arvioidaan heidän oppimissuunnitelmiensa sekä HOJKS:ien mukaan. Työskentelyn arvioinnissa huomioidaan oppilaan vastuullisuus, oppimaan oppiminen ja soveltaminen. Oppilaalta edellytetään koulun arvojen ja kasvatustavoitteiden mukaista käyttäytymistä. Käyttäytymisen arvioinnissa käytetään erilaisia muotoja. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. 14

15 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineen tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin pohjana kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. 17 Opinnoissa etenemisen periaatteet OPINNOISSA ETENEMINEN Kun vuosiluokan opintosuoritukset on saavutettu hyväksytysti, oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas pyrkii Pikkulasten koulussa saavuttamaan hyväksytyt tiedot ja taidot pystyäkseen jatkamaan opiskeluaan. Mikäli oppilas ei näitä taitoja tukitoimenpiteistä huolimatta saavuta, hänet jätetään vanhempien kanssa neuvoteltua. Oppilaan suoritus voidaan hylätä myös, kun oppilaalla on vaikeuksia ymmärtää käsitteitä. Jos luokalle jättämiselläkään oppilas ei neljässä lukuvuodessa saavuta alkuopetuksen hyväksyttyjä tietoja ja taitoja, neuvotellaan mahdollisesta erityisopetukseen siirrosta ja/tai oppilaalle tehdään HOJKS. Myöhempinä opiskeluvuosina pyritään välttämään oppilaan luokalle jättämistä. Oppilaan suoritus hylätään vuosiluokilla 3-6, kun oppilas ei yritä, ei osallistu, kieltäytyy opiskelemasta tai on välinpitämätön. Hylätyn suorituksen oppilas voi suorittaa erillisessä kuulustelussa opettajalleen ja rehtorille joko lukuvuoden aikana tai sen päätyttyä. OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN Oppilas voi edetä opinnoissaan oman opinto-ohjelman mukaan, jolloin koululla voidaan ottaa huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet suorittaa opintokokonaisuuksia. 18 Todistukset Käytettävät todistuslomakkeet ovat opetussuunnitelman liitteenä. Oppilaan käyttäytyminen ja huolellisuus arvioidaan erillisessä liitteessä vuosiluokilla 1-6 sanallisesti. 15

16 19 Tietostrategia Koulun tietostrategia on liitteenä. 20 Toiminnan kehittäminen ja arviointi TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Koulua kehitetään henkilökunnan kouluttautumisen, tietojen päivityksen ja jatkuvan arvioinnin avulla. Henkilökunta, oppilaiden huoltajat ja opetuksen järjestäjä arvioivat koulun toimintaa säännöllisesti. Tämän arvioinnin perusteella lukuvuosittaista työsuunnitelmaa tarkistetaan ja kehitetään. Itsearvioinnilla ohjataan koulun kehittämistyötä. TOIMINNAN ARVIOINTI Lukuvuoden työsuunnitelmassa määritellään koulun toiminnan päämäärien arviointialueet. Arvioinnin tarkoituksena on pitää toiminnan tavoitteet ajantasaisina. Arviointikohteina ovat mm. työyhteisön tavoitetietoisuus, johtajuus, tukijärjestelmät, rakennetekijät jne. Oppilaiden näkemystä kartoitetaan oppimisympäristön ja ilmapiirin arvioinnilla. Vanhempien arviointeja saadaan heille suunnatuilla kyselyillä sekä henkilökohtaisten keskusteluiden ja vanhempainiltojen antaman palautteen perusteella. Arvioitaessa koulun toiminnan päämääriä tavoitellaan oman koulun perustehtävän selkeyttämistä. Perustehtävänsä ja siitä johdettujen erityisten tehtäviensä ja pyrkimyksiensä selkeyttäminen on laadullinen ominaispiirre koulun toiminnalle ja sen kehittämiselle. Kouluyhteisön itsearviointi tapahtuu lukuvuoden päätyttyä keväisin. Opettaja arvioi omaa työtään oppimisjakson päättyessä. Tukea opettaja saa työpariltaan. Yhdessä keskustellaan tavoitteiden asettamisesta ja niiden saavuttamisesta. Kehittyneimmillään voi tapahtua keskinäistä luokka-työskentelyn havainnointia. Lisäksi opettajan työn arviointia tapahtuu ns. kehittämiskeskusteluissa rehtorin kanssa. 21 Voimaantulo Ulvilan koulutuslautakunta 2 /

17 Liite 1 KAASMARKUN KOULUN PALO- JA PELASTUSSUUNNITELMA 01 LUOKITTAIN PELASTAUTUMINEN KERROS POISTUMINEN: VARAPOISTUMISREITTI 201 oppilaseteinen pääsisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 202 luokkahuone pääsisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 203 luokkahuone pääsisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 204 opett.tila pääsisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 205 opettajien tila pääsisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 206 eteinen 1-2 lk sisäänkäynti kirjaston sisäänkäynti 215 vaatt.säilyt. 1-2 lk sisäänkäynti kirjaston sisäänkäynti 207 luokkahuone 1-2 lk sisäänkäynti kirjaston sisäänkäynti 208 eteinen 1-2 lk sisäänkäynti kirjaston sisäänkäynti 209 eteinen kirjaston sisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 210 siivouskomero kirjaston sisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 211 wc kirjaston sisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 212 opetustila kirjaston sisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 213 käsikirj. kirjaston sisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti 214 kirjasto kirjaston sisäänkäynti 1-2 lk sisäänkäynti POHJAKERROS 101 käytävä wc sisäänkäynti käsityölk takaovi 102 käsityöluokka wc sisäänkäynti käsityölk takaovi 103 keittola keittolan sisäänkäynti käsityölk takaovi 104 kattilahuone wc sisäänkäynti käsityölk takaovi 105 opett.wc wc sisäänkäynti käsityölk takaovi 106 poikien wc wc sisäänkäynti käsityölk takaovi 107 tyttöjen wc wc sisäänkäynti 108 oppilastöiden var. wc sisäänkäynti käsityölk takaovi 109 varasto wc sisäänkäynti käsityölk takaovi 110 wc+pukutila keittolan sisäänkäynti käsityölk takaovi kellari keittolan sisäänkäynti käsityölk takaovi LIIKUNTASALI 101 liikuntasali pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 102 tuulikaappi pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 103 voim.väl.var. pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 104 porrashuone pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 105 varasto pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 106 eteinen pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 107 pukuh./pesuh./m pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 108 pukuh./pesuh./n pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 109 wc/m pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 110 wc/n pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 111 eteinen pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 112 varasto pääsisäänkäynti 102 TK sisäänkäynti 02 KOKOONTUMISASEMA 17

18 ISON KUUSEN JUURELLE KOULUN PIHASSA 03 PALOILMOITUS SISÄINEN ILMOITTAMINEN Tulipalosta ilmoitetaan; Ilmoituksen tekee; jatkuvalla välituntikellon soitolla henkilö, joka havaitsee vaaratilanteen ULOSPÄIN ILMOITTAMINEN 112 yleinen hätänumero palokunta, pelastuspalvelu ja sairaankuljetus 1. Kerro ensin, mitä on tapahtunut ja missä. 2. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin, joiden perusteella määritellään avun tarve 3. Kuuntele toimintaohjeet rauhallisesti ja toimi ohjeiden mukaan 4. Lopeta puhelu vasta kun saat luvan Ilmoituksen tekee; rehtori, vararehtori tai kiinteistönhoitaja 04 SAMMUTTIMET VAAHTOSAMMUTTIMET: OPPILASKERROS 201 oppilaseteinen 209 kirjastoeteinen POHJAKERROS keittolaneteien 102 käsityöluokka LIIKUNTASALI 106 eteien PALOPOSTI POHJAKERROS 102 käsityöluokka SAMMUTUSPEITE POHJAKERROS 103 keittola 18

19 Liite 2 KAASMARKUN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 19

20 Mikä on kriisi? Kriisi on oppilaan tai koulun työntekijän kuolema, oppilaan lähiomaisen kuolema tai itsemurha, vakava onnettomuus, kouluväkivalta, hysteerisyyttä aiheuttava huhu, tulipalo tai muu uhkatilanne. Kaasmarkun koulun kriisiryhmä Kriisiryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja sekä opettaja/opettajat. Apua pyydetään tarvittaessa pelastus- ja poliisiviranomaisilta, työterveyshuollosta ja SPR:ltä. Kriisiryhmä kokoontuu kriisin tapahduttua heti. Sen jäsenet keskeyttävät mahdolliset palaverinsa ja muut työt. Toiminta kriisin sattuessa Kriisin sattuessa on tarkoituksena toimia heti, jotta apua tarvitsevat saadaan seurantaan ja asiaa suurentelevilta huhuilta vältytään. Yleensä tiedottaminen ja seuranta koskevat koko koulua, mutta pienemmän piirin asiat saatetaan hoitaa luokkatasolla. Yleistä tiedottamista käytetään silloin, kun oppilaat ovat tietoisia tapahtumista. Osa asioista hoidetaan suoraan koulun ja vanhempien kesken. Koulun henkilökuntaa informoidaan heti, kun faktat on tarkistettu. Opettaja saa halutessaan tukea kriisiryhmältä mennessään kertomaan vakavaa asiaa luokalleen. Kaikessa otetaan huomioon hienotunteisuus. 20