Punkaharjun esiopetussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Punkaharjun esiopetussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA 15.6.2011 33"

Transkriptio

1 Punkaharjun esiopetussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA Punkaharjun kunta 2011

2 Johdanto Työryhmä laati Kerimäen ja Punkaharjun kunnan esiopetussuunnitelman esiopetuksesta annetun lainsäädännön, Opetushallituksen antamien Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2010 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Esiopetussuunnitelma noudattaa esi- ja perusopetuksen yleisiä periaatteita, kasvatus- ja oppimistavoitteita sekä sisältöjä. Uudet kasvun ja oppimisen tukeen liittyvät säädökset ovat luvuissa 4 ja 5 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Uudistukset otetaan käyttöön alkaen. Esiopetus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä kasvatus- ja opetustoimintaa, joka alkaa varhaiskasvatuksesta jatkuen esiopetuksen kautta perusopetukseen. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja koulujen yhteydessä toimivissa ryhmissä tai 1. luokan yhteydessä. Esiopetukseen osallistumisesta päättää huoltaja. Kunta ilmoittaa vuosittain esiopetuksen järjestämispaikoista, kuljetuksesta, opetuksen alkamis- ja päättymisajankohdasta ja esiopetukseen hakemisesta. Tässä esiopetussuunnitelmassa käytetään esiopetuksen lastentarhanopettajasta nimeä esiopettaja, erityislastentarhanopettajasta lyhennettä ELTO, kiertävästä erityislastentarhanopettajasta lyhennettä KELTO ja perusopetuksen erityisopettajasta nimeä erityisopettaja. Esiopetussuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Punkaharjulla vastuuhenkilönä on päivähoidonjohtaja. Työryhmän jäsenet Kerimäen kunta Punkaharjun kunta Behm Johanna lto Matikainen Tarja elto Herttuainen Riitta erityisopettaja Pitkänen-Kärpänen Tiina lto Salervo Eeva lto Rissanen Kristiina lo Silvennoinen Kaija kelto Tanttu Helena lo Vellonen Aila lto Lohjala Susanna, perhetyöntekijä Punkaharju, ja Ylitalo Inkeri, terveydenhoitaja Kerimäki, ovat osallistuneet työryhmään konsultoiden ja hyväksyen sosiaalitoimen ja terveydenhoidon vastuualueen asiat Esiopetussuunnitelmassa.

3 Sisältö 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Tehtävä ja toiminta-ajatus Yleiset kasvun ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen painotukset Esiopetuksen toteuttaminen Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt Eheyttäminen Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Yleisen tuen polku Tehostetun tuen polku Erityisen tuen polku Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla Varhainen puuttuminen ja tuki Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt Nivelvaiheet Esiopetuksen ruokailu Esikoulukuljetus Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen Maahanmuuttajat Saamenkieliset, romanikieliset ja viittomakieliset Arviointi Liitteet... 25

4 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä ja toiminta-ajatus Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Perusarvot ilmenevät kansallisesta ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista, joilla ihmisoikeuksia ja maapallon elinkelpoisuutta pyritään vaalimaan. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 1. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät yhteisen opetuksen järjestämistä siten, että kaikkien lasten kasvu ja oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin 2 Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Lasta ohjataan vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen ja toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetus luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksen järjestämisessä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt, joiden avulla muodostuu johdonmukainen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää esiopetuksen henkilöstön, perusopetuksen opettajien ja huoltajien välistä yhteistyötä ja lapsen säännöllistä osallistumista esiopetukseen. Esiopetuksen keskeinen tehtävä ja toiminta-ajatus on tukea lapsen hyvinvoinnin ja kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Lapselle tulee järjestää suotuisat kasvu-, kehitys- ja oppimismahdollisuudet, jotka tukevat hänen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystään. Lapsen terveen itsetunnon kehittymistä vahvistetaan luomalla hyvä kasvuilmapiiri, monipuolinen vuorovaikutus ja tarjoamalla myönteisiä oppimiskokemuksia. Lapsen mahdollisia kasvu- ja oppimisvaikeuksia tulee ennaltaehkäistä havainnoinnin ja seurannan avulla. 1.2 Yleiset kasvun ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehitysmahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoite on hyvinvoiva lapsi, joka toimii aktiivisesti ja oppii leikin kautta uusia asioita. Lähtökohtana on lapsilähtöinen näkemys, jossa lapsen yksilöllinen huomioiminen, aktiivinen oppiminen, leikki ja ilo korostuvat. Esiopetuksen yleisiä tavoitteita ovat lapsen myönteisen minäkuvan ja oppimaan oppimisen vahvistaminen, oikean ja väärän huomaaminen, ilmaisun ja kulttuuri-identiteetin kehittymisen vahvistaminen, ympäristöstä ja luonnosta sekä omasta terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Lapsen myönteisen minäkuvan vahvistaminen ja oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ryhmässä. Lapsi harjoittelee toimimista vertaisryhmässä, jossa harjoitellaan perustaitoja, - tietoja ja -valmiuksia. Leikki on esiopetuksessa tärkeä oppimismuoto. Esiopetuksen henkilöstön tulee vahvistaa ja vaalia, että lapsen oppimisen ilo ja innostus säilyvät. Lasta tulee ohjata pohtimaan oikeaa ja väärää, kun hän harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ryhmässä. Näin hän pääsee harjoittelemaan toimimista ryhmän vastuuntuntoisena jäsenenä ja hyviä tapoja arkipäivän tilanteissa. Samalla hän oppii ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään erilaisuutta. 1 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom. 2 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006 Punkaharjun kunta

5 Lapsen ilmaisun ja kulttuuri-identiteetin kehittyminen vahvistuvat, kun hän tutustuu taidemuotoihin, kotiseudun kulttuuriin, Suomen ja muiden maiden kulttuureihin mahdollisuuksien mukaan. Lapsen kiinnostusta luontoa ja ympäristöä kohtaan vahvistetaan tutustumalla ja tutkimalla ympäröivää luontoa. Samalla hän oppii havainnoimaan luonnon ja rakennetun ympäristön monimuotoisuutta ja kauneutta. Lasta tulee tutustuttaa kestävän kehityksen alkeisiin ja kuinka itse voi vaikuttaa ympäristöä suojelevasti. Lapsen yksilöidyt tavoitteet määritellään yhdessä vanhempien, lapsen, esiopetuksen henkilöstön ja asiantuntijatahojen kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Lapsen yksilöidyissä tavoitteissa huomioidaan hänen vahvuutensa, vaikeutensa, kehittymisensä ja oppimisensa edellytykset. 1.3 Esiopetuksen painotukset Esiopetuksen toteuttamisessa painottuvat alkuvaiheessa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2010 määrittelemät uudistukset. Erityisesti painottuvat luvun 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa ja luvun 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa sisällöt toimintatapoineen sekä niiden siirtäminen käytännön työhön. 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 3. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan 4. Lapsella on myös esiopetuksessa lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut 5. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja vastaavasti päivähoitoa järjestettäessä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen 6. Punkaharjulla päätös esikoululaisten esiopetuspaikasta tehdään kulloisenkin oppilasmäärän mukaan lukuvuodeksi kerrallaan. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetuksessa oppiminen on aktiivinen, aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva päämääräsuuntautunut prosessi, joka sisältää usein ongelmanratkaisua. Näin tietoa ei voida suoraan opettamalla siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. 3 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 4 Perusopetuslaki 3 1 mom. 5 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom.(477/2003) 6 Perusopetuslaki 6 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999) Punkaharjun kunta

6 2.3 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä oman toiminnan arviointia. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. Se on myös kieliympäristönä virikkeinen ja siinä pystytään järjestämään lapsen kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus tukee myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Oppimisympäristön tulee olla myös esteettisesti miellyttävä. Yhteistyössä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa esiopettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa, joka johtaa lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymiseen sekä laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita. 2.4 Työtavat Esiopettaja tukee oppimista ja ohjaa lasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Esiopettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Lapsi harjoittelee pohtimaan syyseuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsen näkökulmasta toiminta on tarkoituksenmukaista ja haasteellista. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa huomioidaan lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten kokemukset ja tietoaines, joita työstetään yhdessä ajankohtaisen aiheen, sadun tai tarinan pohjalta. Kunnan esiopetuksessa tarjoamme lapselle toimintaympäristön, jossa on mahdollisuus leikkiä, havainnoida, tutkia ja oppia elämyksellisesti sekä oman mielenkiinnon että ohjatun toiminnan mukaan. Esiopetus perustuu lapsilähtöiseen näkemykseen, jossa otetaan huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja kehityserot sekä mielenkiinnon kohteet. Lapsia ohjataan yhteiseen vastuunottoon ja osallisuuteen. Lapsen pohdinta ja ongelmanratkaisut sekä lasten ajattelutaidot ja kädenjäljet näkyvät esiopetuksen toiminnassa ja sen suunnittelussa. Opetuksessa kunnioitetaan lasten valinnanvapautta, erilaisuutta ja persoonallisuutta. Punkaharjun kunta

7 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 3.1 Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eheytetyn opetuksen tavoitteista neuvotellaan yhdessä ja ne tiedostetaan siinä yhteisössä, jossa lapsi elää. Eheyttämisen monimuotoisuuden tulee ilmetä siten, että eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidät mukaan teemojen suunnitteluun. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa. Työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Monipuolisella työtapojen käytöllä pyritään saamaan erilaisia kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. 3.2 Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Äidinkieli on keskeisessä asemassa kaikessa oppimisessa. Kieli antaa välineitä itseilmaisuun ja maailmankuvan muodostumiseen. Kieli on ajattelun, ilmaisun ja kommunikoinnin väline ja sillä on tärkeä merkitys ihmissuhde- ja yhteistyötaitojen kehittymisessä sekä minäkuvan vahvistumisessa. Esiopetuksessa tulee tukea lapsen tunne-elämän, luovuuden ja itsetunnon vahvistumista. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa, niin arkisissa viestintätilanteissa kuin oppimistilanteissakin. Lapsi harjaantuu kuunteluun ja kerrontaan. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Tavoitteena esiopetuksessa on lapsen kiinnostuksen herättäminen puhuttua ja kirjoitettua kieltä kohtaan kehittää kielellistä tietoutta ja sana- ja käsitevarastoa että lapsi oppii käsitteiden avulla jäsentämään ympäristöään ja rakentamaan maailmankuvaansa halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään. kehittää lapsen tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja ohjeiden ymmärtämistä Matematiikka Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Esiopetuksen matematiikka on pääosin arkipäivän matematiikkaa, jota lapsi kohtaa toimiessaan yksin ja ryhmässä. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita muotojen ja määrien, sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Matematiikka on olennainen osa lapsen ajattelun kehittymistä, avaruudellista hahmottamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tuetaan. Hänen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä. Oppimistilanteessa lapsella on aktiivinen rooli. Häntä kannustetaan kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän Punkaharjun kunta

8 ajatteli. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä. Tavoitteena on myönteinen suhtautuminen matematiikkaan myönteinen kuva itsestään matematiikan oppijana ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen matematiikan näkeminen ympärillään, arjessa Etiikka ja katsomus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus antaa välineitä ja taitoa pohtia ja ratkoa eettisiä kysymyksiä, jotka tulevat esille lapsen jokapäiväisessä elämässä tovereiden ja muiden yhteisön jäsenten kanssa. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Uskonnollisen kasvatuksen lähtökohtana on lapsen oma uskonto ja sen kulttuuriperinne, tutustuminen uskonnollisiin juhliin, sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Esiopetuksen uskonnollisessa kasvatuksessa on tärkeää myönteinen ilmapiiri, erilaisten vakaumusten kunnioittaminen, sekä yhteistyö kodin kanssa. Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia kohdata kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin ja ihmisen ja luonnon suhteeseen. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä, sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto tukevat lapsen maailmankuvan rakentumista, sekä auttavat lasta ymmärtämään ja kunnioittamaan ikätasonsa mukaisesti elämää, ihmisiä, elollista ja elotonta ympäristöään. Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus nauttia, iloita, saada kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja ympäristöstä havainnoida ja tutkia joitakin kasveja, eläimiä ja jokapäiväisiä ilmiöitä oppia liikkumaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä oppia osaltaan huolehtimaan ympäristöstään Terveys Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön antamalla myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liikunnan avulla voidaan kehittää lapsen myönteistä minäkuvaa; lapsi kokee liikunnan kokonaisvaltaisesti, fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena tapahtumana. Lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan edistetään arkipäivän tilanteissa ja lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan esiopetuksen päivittäisten rutiinien ja luonnollisten tilanteiden kautta. Myös vierailut esim. hammashoitolassa tai neuvolassa ovat mahdollisuuksien mukaan osa lapsen terveyskasvatusta. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan monipuolisella ruokavaliolla ja ohjauksella ja lapselle opetetaan hyviä ruokailutapoja yhteisten aterioiden aikana aikuisen toimiessa esimerkkinä. Yhteisellä toiminnalla ja esiopetuspaikassa annettavalla tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Tässä toimivat apuna erilaiset kiu- Punkaharjun kunta

9 saamisen vastaiset ohjelmat. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla oppimisen, levon ja leikin välisestä tasapainosta Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Oman kehon hahmottaminen ja tunteminen kehittyvät monipuolisen ulko- ja sisäliikunnan kautta. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Liikunnan tulee olla hauskaa ja iloista toimintaa ja lapsen tulee voida nauttia siitä ilman suorituspaineita. Tavoitteena on lapsen rohkeuden lisääntyminen toimiminen aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä osallistumaan rohkeasti kaikenlaisiin liikuntatilanteisiin ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle Taide ja kulttuuri Taide ja kulttuuri ovat osa lapsen luontaista elämää ja ympäristöä. Taidekokemuksilla on suuri merkitys lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Esiopetuksen taidekasvatuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kuvaamataito ja kädentaidot, draama, musiikki ja tanssi sekä mediakasvatus. Mediakasvatuksella tarkoitetaan viestintävälineisiin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua. Taiteessa lapsi on sekä tekijä että vastaanottaja. Hän saa kokemuksia ja elämyksiä kaikkien aistien avulla sekä tekemällä itse että seuraamalla toisten toimintaa. Leikki, kokeileminen ja tutkiminen sekä omien havaintojen, luovuuden ja mielikuvituksen käyttö liittyvät keskeisesti lapsen taidekokemuksiin. Taidekasvatuksella tuetaan lapsen ongelmanratkaisu taitojen ja itseilmaisu kehittymistä. Taiteen avulla lapsessa herää kiinnostus luontoa, rakennettua ympäristöä sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja kohtaan. Lapsen kulttuurinen identiteetti vahvistuu, hän oppii ymmärtämään omaa kulttuuriperintöään ja kulttuurien monimuotoisuutta. Tavoitteena on tekemisen ja onnistumisen ilo sekä omien vahvuuksien löytäminen rohkaista lasta eläytymään sekä ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan tarjota lapselle myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä taiteen parissa ohjata lasta pitkäjänteiseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Punkaharjun kunta

10 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen perustana ovat yhdessä kodin kanssa sovitut perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Esiopetuksessa tuetaan myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentely on leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toimintaa yksin ja ryhmässä. Esiopetus edistää lapsen kehitystä, antaa valmiuksia uusien asioiden oppimiseen ja ehkäisee ennalta oppimisvaikeuksia. Lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten ja kannustavan palautteen avulla sekä tarjotaan mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen. Lapsi saa tarvittaessa esiopetuksessa yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Kuvio 1. Lapsen tuki esiopetuksessa Punkaharjun kunta

11 Kuvio 2. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Hyvä esikoulupäivä Varhainen puuttuminen erityinen tehostettu Huolen puheeksiotto Monialainen yhteistyö Yleinen tuki yleinen Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tiimiopettajuus kodin ja esikoulun yhteistyö oppilashuollon tuki oppimissuunnitelma tukiopetus elton/erityisopettajan tuki aamu- ja iltapäivähoito apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut Tukimuodot eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tiimiopettajuus kodin ja esikoulun yhteistyö oppilashuollon tuki oppimissuunnitelma tukiopetus elton/erityisopettajan tuki aamu- ja iltapäivähoito apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut eriyttäminen joustavat ryhmittelyt kodin ja esikoulun yhteistyö oppilashuollon tuki -HOJKS tukiopetus elton/erityisopettajan tuki aamu- ja iltapäivähoito apuvälineet yms. avustajapalvelut pidennetty oppivelvollisuus toiminta-alueittain opiskelu ohjaus- ja tukipalvelut Punkaharjun kunta

12 Kuvio 3. Lapsen polku eri tukien piirissä Ehdotus tehostetun tuen aloittamisesta (pedagogisen arvion laatiminen: oppilaan opettajat, huoltajat) Ehdotus erityisen tuen aloittamisesta (pedagogisen selvityksen laatiminen) Kyllä Oppimissuunnitelman Kyllä Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki laadinta Ei Ei Oppilas jatkaa yleisen tuen turvin Oppilas jatkaa tehostetun tuen turvin tai palaa yleisen tuen puolelle HOJKS:n laatiminen Mahdollisuus palata tehostetun tuen piiriin Punkaharjun kunta

13 4.1 Yleisen tuen polku Lapsen saama yleinen tuki on esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteena on antaa hyvät lähtökohdat arkielämän toiminnoissa selviytymiseen ja uusien asioiden oppimiseen. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, s ) 1. HUOLI HERÄÄ 2. ASIAN PUHEEKSI OTTAMINEN 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA esikoulu: esikoulu: esikoulu: esikoulu: - kehityksen haasteet - asioiden omaksumisen hitaus - arvioinneissa ilmenneet vaikeudet - ilmoittamattomat poissaolot - vaikeudet kaverisuhteissa - käyttäytymisen ongelmat - jatkuva haluttomuus - lastensuojelun tarve - ensisijainen yhteydenottaja on esiopettaja - myös lapsi itse, huoltaja tai muut lapsen kanssa toimivat aikuiset - yksilöllisen kasvun ja oppimisen tukeminen - yhteistyö huoltajien kanssa - eriyttäminen - joustavat ryhmittelyt - apuvälineet - avustajan tuki - moniammatillinen yhteistyö - esiopetusvuoden kertaaminen tarvittaessa - arviointi tukitoimien vaikutuksista Jos tukitoimet eivät ole riittäneet: - laaditaan pedagoginen arvio 7 ja sen pohjalta oppimissuunnitelma 8 - otetaan käyttöön tehostetut tukitoimet koti: koti: koti: koti: - ongelmat kaveripiirissä - motivaation puute - jatkuva väsymys/haluttomuus - kasvatuksen haasteellisuus - yhteydenotto esikouluun - yhteydenotto neuvolaan ja/tai perhepalvelukeskukseen - yhteydenotto kunnan perhe- ja/tai sosiaalityöntekijään - tieto lapsen saamista tukitoimista - yhteistyö esikoulun kanssa - jatkotoimenpiteiden suunnittelu yhdessä esikoulun kanssa 7 Pedagoginen arvio sisältää perustelut siitä, miksi lapsi tarvitsee tehostettua tukea. Siinä näkyy vahvuudet, tuen tarpeet ja kokonaistilanne. Pedagogisen arvion tekee lapsen oma opettaja, yhdessä toisen lapsen kanssa työskentelevän aikuisen kanssa. Pedagoginen arvio on salassa pidettävä. (liite 2) 8 Oppimissuunnitelma tehdään pedagogisen arvion pohjalta. Se on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja siinä tarvittavista järjestelyistä, sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat lapsen opettaja yhdessä toisen opettajan kanssa, sekä lapsen huoltajat. Lapsen äänen tulee kuulua oppimissuunnitelmassa. (liite 3) Punkaharjun kunta

14 4.2 Tehostetun tuen polku Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Lapselle, joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, s ) 1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. TEHOSTETUN TUEN ALKAMINEN 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA esikoulu: esikoulu: esikoulu: esikoulu: - yleisillä tukitoimilla ei ole päästy toivottuihin tuloksiin - huoli lapsen kasvun ja kehityksen vaikeuksista ei ole poistunut - yhteydenotto lapsen huoltajiin - pedagogisen arvion laatiminen - asian käsittely oppilashuoltoryhmässä - oppimissuunnitelman laatiminen - yleisten tukitoimien lisäksi tehostetun tuen antaminen oppimissuunnitelman mukaisesti - yksilölliset oppimisjärjestelyt - arviointi tukitoimien vaikutuksista - oppimissuunnitelman tarkastaminen - jos tehostettu tuki riittää, lapsi jatkaa tehostetussa tuessa - jos lapsi ei tarvitse enää tehostettua tukea, hän palaa yleisen tuen piiriin - jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys 9 ja tarvittaessa erityisen tuen päätös koti: koti: koti: koti: - huoli ei ole poistunut - mukana oppimissuunnitelman laatimisessa - mukana oppimissuunnitelman laatimisessa oppilashuoltoryhmässä tai lupa asian käsittelyn on pyydetty - tieto lapsen saamista tukitoimista - tiedot lapsen arvioinneista - yhteydenotto tarvittaessa kunnan sosiaalitoimeen muiden tukipalveluiden selvittämiseksi - jatkotoimenpiteiden suunnittelu yhdessä esikoulun kanssa 9 Pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen sen hetkinen kasvun ja oppimisen tilanne, annettu tehostettu tuki arvioineen, lapsen oppimisvalmiudet ja erityistarpeet. Lisäksi arvioidaan lapsen lisätuen järjestelyt. (liite 4) Punkaharjun kunta

15 4.3 Erityisen tuen polku Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi voida järjestää muuten. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen päätöksen. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, s ) 1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. PÄÄTÖS ERITYISESTÄ TUESTA 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA esikoulu: esikoulu: esikoulu: esikoulu: - yleisillä ja tehostetuilla tukitoimilla ei ole päästy toivottuihin tuloksiin - huoli ei ole poistunut - yhteistyö huoltajien kanssa - asian käsittely oppilashuoltoryhmässä - tarvittaessa lääketieteellisen ja/tai sosiaalisen selvityksen hankkiminen osana pedagogista selvitystä - tehty pedagoginen selvitys - mahdollisten arviointi- ja testitulosten analysointi ja johtopäätösten tekeminen - oppilashuoltoryhmä käsittelee lapsen asiaa, tehdään erityisen tuen päätös (kunnan hallintosääntö), joka tarkistetaan ainakin 2. luokan jälkeen - HOJKS 10 in laatiminen yhdessä huoltajien kanssa (liite 5) - lapsen esiopetus järjestetään HOJKS:n mukaisesti - HOJKSin arviointi ja päivittäminen vähintään kerran lukuvuodessa koti: koti: koti: koti: - yhteistyö esikoulun kanssa - huoli ei ole poistunut - suostumus lapsen asian käsittelyyn tarvittaessa oppilashuoltoryhmässä - vastuu lapsen viemisestä mahdollisiin tutkimuksiin selvitysten saamiseksi - huoltajan ja lapsen kuuleminen ennen erityisen tuen päätöstä - päätös huoltajille valitusosoituksineen - yhteistyö HOJKSin laadinnassa ja päivittämisessä esikoulun kanssa - yhteydenotto tarvittaessa kunnan sosiaalitoimeen muiden tukipalveluiden selvittämiseksi - HOJKSin arviointi yhdessä esikoulun kanssa - jatkotoimenpiteiden suunnittelu 10 HOJKS on Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen pedagoginen asiakirja (liite 5). HOJKSin laativat opettajat yhdessä lapsen, huoltajien ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Punkaharjun kunta

16 4.4 Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Esiopettaja on yhteydessä lapsen huoltajiin, kun huoli lapsesta herää. Jos näyttää, että yleisen tuen toimenpiteet ja ryhmässä tehdyt muutokset eivät riitä, esiopettaja tekee pedagogisen arvion lapsesta, eli perustelut miksi lapsi tarvitsee tehostettua tukea. Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena ja lapsen saama yleinen tuki sekä arvio sen vaikutuksista. Lisäksi arviossa kuvataan lapsen oppimisvalmiudet ja kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä, millaisilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Esiopettaja tekee pedagogisen arvion yhdessä vähintään toisen lapsen kanssa työskentelevän henkilön kanssa. Tehostettuun tukeen siirtyminen velvoittaa opettajaa kirjaamaan tuen tarpeet ja käytetyt tukitoimet sekä konsultoimaan erityislastentarhanopettajaa/erityisopettajaa. Lapsen asia tulee ottaa esille moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä viimeistään nyt. Käytössä on esiopetukseen sovellettu seudullinen lomake (liite 2). Pedagoginen arvio on salassa pidettävä Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 11 Yleisen tuen aikana Oppimissuunnitelmaa voi esiopettaja käyttää halutessaan jokaisen lapsen kasvun ja oppimisen tukena. Suunnittelussa voivat olla mukana lapsen huoltajat. Tehostetun tuen aikana Lapsesta tehty pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, jonka jälkeen laaditaan oppimissuunnitelma. Esiopettaja(t) ja erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja laativat oppimissuunnitelman yhteistyössä huoltajien ja lapsen kanssa. Oppimissuunnitelman vastuuhenkilönä on esiopettaja. Lapsen oppimissuunnitelmassa määritetään kuinka usein se arvioidaan. Käytössä on Opetushallituksen lomake (liite 3). Oppimissuunnitelma on salassa pidettävä. Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään uusi pedagoginen arvio, joka viedään oppilashuoltoryhmään jatkokäsittelyä varten. Tehostetun tuen kesto määritetään jokaisen lapsen kohdalla erikseen. Tehostettua tukea tulisi järjestää vähintään yksi lukukausi. Jos tehostettu tuki tehoaa, viedään uusi pedagoginen arvio oppilashuoltoryhmään, joka toteaa lapsen selviävän yleisen tuen avulla Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys 12. Pedagoginen selvitys sisältää lapsen esiopetuksesta vastaavalta esiopettajalta selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä (vahvuudet ja vaikeudet) moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaali- 11 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) 12 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35, 36 Punkaharjun kunta

17 nen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Mikäli lapsella on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Käytössä on esiopetukseen sovellettu seudullinen lomake (liite 4). Pedagoginen selvitys on salassa pidettävä. Punkaharjun kunnan hallintosäännön mukaan sivistystoimenjohtaja päättää huoltajan suostumuksella esioppilaan ottamisesta erityisen tuen piiriin sivistystoimenjohtaja päättää huoltajan suostumuksella perusopetuksessa olevan esioppilaan siirtämisestä erityisen tuen piiriin. sivistyslautakunta päättää esioppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisen tuen piiriin, kun huoltaja ei ole antanut siirtoon suostumustaan. Pedagoginen selvitys tehdään aina, kun tarkistetaan erityisen tuen tarve. Tuen tarve tulee tarkistaa vähintään 2. luokan jälkeen. Mikäli katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea ja laaditaan oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. 13 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS:n laatimisen vastuuhenkilönä on esiopettaja. HOJKSin laativat esiopettaja(t), erityislastentarhanopettaja ja/tai erityisopettaja, lapsen huoltajat, lapsi ja tarvittaessa muut lapsen kanssa toimivat henkilöt. HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Lapsen opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Käytössä on Opetushallituksen lomake (liite 5). HOJKS on salassa pidettävä. 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Esiopetuksessa erityistä tukea annetaan lapsille, joiden esiopetusta kehityksen, kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi ei voida muuten järjestää. Erityistä tukea saavat lapset, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajien mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset sekä lapset, joiden perusopetuksen aloitusta on siirretty vuotta myöhemmäksi tai heille on tehty erityisen tuen päätös. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta Perusopetuslaki 17 a mom. (642/2010) 14 Perusopetuslaki 17 1 mom.(642/2010) Punkaharjun kunta

18 Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava asiakirja, joka sisältää erityisopetuksen järjestämistä koskevat seikat, keskeiset tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät asiat. Oppilashuoltoryhmässä tehdään arvio ja esitys lapsen tarvitseman erityisen tuen aloittamisesta. Oppilashuoltoryhmän esityksen perusteella erityisen tuen päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Jos oppilashuoltoryhmä arvioi, että lapsi ei tarvitse erityistä tukea, se tekee päätöksen tehostetun tuen jatkamisesta. Erityisopetuksen järjestäminen esiopetuksessa Erityisen tuen piiriin kuuluvat lapset osallistuvat esiopetukseen sivistystoimenjohtajan heille osoittamassa paikassa. Esiopettaja ja erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja yhdessä muun henkilöstön kanssa toteuttavat erityisen tuen tukimuodot. Esiopetusryhmissä tulee olla tarkoituksenmukaiset toimintamahdollisuudet järjestää erityinen tuki, jossa on huomioitu mm. lapsiryhmän ikätaso, soveltuvat tilat, pienryhmä- ja yksilötoimintamahdollisuudet, avustajapalvelut ja erityislastentarhanopettajan tuki. Lapsen kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve ja huolto on myös arvioitava. Kaikille lapsille tulee olla kasvua ja oppimista edistävä turvallinen ja toimiva esiopetusympäristö. Koulunjohtaja/rehtori/päivähoidonjohtaja vastaa opetusjärjestelyistä ja esiopettaja toteuttaa esiopetusta yhdessä erityislastentarhanopettajan, esiopetusyksikön johtajan ja esiopetusryhmän muun henkilöstön kanssa. Tarvittaessa perusopetuksen erityisopettaja on mukana tukitoimien suunnittelussa ja järjestelyissä. Lapsen kanssa työskentelevän henkilöstön tulee olla tietoinen tukitoimien järjestelyistä ja kuinka ne toteutetaan ryhmässä. Esiopetusryhmän henkilökunta saa konsultaatiota ja tukea erityislastentarhanopettajalta/erityisopettajalta, asiantuntijatahoilta ja perusopetuksen erityisopettajalta etenkin kouluun siirtymävaiheessa Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 15. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta 16.. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta 17. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös tehdään erityisen tuen päätöksen yhteydessä. 15 Perusopetuslaki 25 2 mom 16 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 1 mom. (1288/1999) 17 Perusopetuslaki 9 2 mom. Punkaharjun kunta

19 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää seuraavilla tavoilla lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen lapsi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS laaditaan moniammatillisesti yhdessä huoltajien, esiopettajan, henkilökohtaisen avustajan, asiantuntijantahojen ja erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan kanssa. Huoltajan luvalla HOKJSin laadinnassa hyödynnetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja mahdollisen kuntoutussuunnitelman tietoja lapsen vahvuuksista ja vaikeuksista. HOJKS- seuranta järjestetään vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin. Vaikeimmin kehitysvammaisten tai muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan lapsen esiopetus järjestetään toiminta-alueittain 18.. Opetuksen järjestämisestä toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä 19. Opetussuunnitelman toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksessa käytetään vaihtelevasti eri työtapoja kuten yksilö-, pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyä tai muita soveltuvia työtapoja ja apuvälineitä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät oppilaan esiopettajan, erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan, asiantuntijatahon ja muun henkilöstön välistä yhteistyötä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen kouluvaihtoehtoja kartoitetaan HOJKSin tietojen, esiopettajan, erityislastentarhanopettajan ja asiantuntijatahojen tietojen pohjalta yhdessä koulun erityisopettajan kanssa. Kouluvaihtoehtoa käsitellään oppilashuoltoryhmässä yhdessä huoltajien kanssa ja tästä tehty muistio on tukena päätettäessä lapsen opetusjärjestelyistä ja kouluvaihtoehdosta. Lapsen koulupaikan osoittaa sivistystoimenjohtaja. Lapsen HOJKS on tiedonsiirron keskeinen dokumentti, joka siirtyy lapsen mukana tulevaan toimintayksikköön. 5.2 Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Opetuksessa ja kasvatuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 20.. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kasvatukseen liittyvän kumppanuuden tavoitteena on myös lisätä turvallisuutta ja hyvinvointia esiopetuksessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Esiopetuksen henkilöstö tukee huoltajia tässä kasvatustehtävässä ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön tulee yhteistyössä sitoutua ja toimia lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista edistäen. Henkilöstön tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen yhteistyössä ja tiedottamisessa. Huoltajille on annettava tietoa esiopetussuunnitelman sisällöistä, lapsen mahdollisuuksista tukitoimiin tuen tarpeen ilmetessä ja oppilashuoltotyöstä. Huoltajille kerrotaan esiopetuksen yhteistyömuodot. 18 Perusopetuslaki 18 1 mom. 19 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 20 Perusopetuslaki 3 2 mom. (143/2001), 4 1 mom. ja 5 1 mom. Punkaharjun kunta

20 Huoltajat voivat tulla tutustumaan ja seuraamaan toimintaa sekä osallistua erilaisiin yhteisiin tilaisuuksiin. Tietoa välitetään päivittäisten keskustelujen, reissuvihon, puhelinkeskustelujen, kasvatuskeskustelujen, kotisivujen ja vanhempainiltojen kautta. Vanhempainiltoja tulee järjestää vähintään kerran vuodessa. Vanhemmille tiedotetaan koulun aloitukseen ja -käyntiin liittyvistä asioista esiopetuksen loppuvaiheessa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö esiopetuksessa. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus avustaja- ja muihin tukipalveluihin. Palvelujen järjestämisen tarpeen ja tavan arvioi yksikönjohtaja yhdessä sivistystoimenjohtajan kanssa. Avustaja voi olla lapsen henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja, joka toimii useamman lapsen tukena. Avustajatuen tulee edistää lapsen itsenäistä selviytymistä, omatoimisuutta ja myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustaja avustaa lasta päivittäisissä tilanteissa hänen kasvuunsa ja oppimiseensa sekä kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa. Avustaja osallistuu yhdessä esiopettajan, erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan ja asiantuntijatahojen kanssa tukitoimien suunnitteluun. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Kieli on oppimisen ja vuorovaikutuksen keskeinen väline. Kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehittymiseen sekä lapsen itsetunnon muotoutumiseen. Hän voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Lapsen omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Asiantuntijatahot ja esiopetuksen henkilöstö suunnittelevat yhdessä tarvittavat tukimuodot kuten yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit sekä lapsen mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Lapsi voi tarvita tulkitsemis- ja avustajapalveluja ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Lapsen kasvua ja oppimista tukee riittävä tulkitsemisapu, mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin. Oikea-aikainen tuki ehkäisee oppimisvaikeuksien alkamista ja vaikeutumista. Avustajan tuki auttaa yksittäistä lasta tai esiopetusryhmää edistäen lapsen/lasten kasvua ja oppimisen edellytyksiä. Avustajan tuen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Lapsen tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve arvioidaan osana pedagogista arviota ennen tehostetun tuen aloittamista. Jos lapsi on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluita yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan hänen tarvitsemansa tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tehostetun tuen aikana tuen tarvetta ja muotoa arvioidaan, tarvittavat muutokset kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Lapsen tehostetun tuen aikana järjestettyjen tulkitsemis- ja avustajapalvelujen riittävyys ja vaikutus sekä jatkuminen arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelusta 21.. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan lapselle järjestettävät tukipalvelut ja määritellään henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Lapsen tulkitsemis- ja avustamispalvelujen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä mui- 21 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) Punkaharjun kunta

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Hyv. SIVLTK 16.6.2011 56 Voimassa 1.8.2011 alkaen HNI 2011 Sisältö 2 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin esiopetussuunnitelma

Kokemäen kaupungin esiopetussuunnitelma 1 Kokemäen kaupungin esiopetussuunnitelma 2 SISÄLTÖ 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet... 3 2 Esiopetuksen toteuttaminen...

Lisätiedot