Punkaharjun esiopetussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Punkaharjun esiopetussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA 15.6.2011 33"

Transkriptio

1 Punkaharjun esiopetussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA Punkaharjun kunta 2011

2 Johdanto Työryhmä laati Kerimäen ja Punkaharjun kunnan esiopetussuunnitelman esiopetuksesta annetun lainsäädännön, Opetushallituksen antamien Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2010 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Esiopetussuunnitelma noudattaa esi- ja perusopetuksen yleisiä periaatteita, kasvatus- ja oppimistavoitteita sekä sisältöjä. Uudet kasvun ja oppimisen tukeen liittyvät säädökset ovat luvuissa 4 ja 5 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Uudistukset otetaan käyttöön alkaen. Esiopetus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä kasvatus- ja opetustoimintaa, joka alkaa varhaiskasvatuksesta jatkuen esiopetuksen kautta perusopetukseen. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja koulujen yhteydessä toimivissa ryhmissä tai 1. luokan yhteydessä. Esiopetukseen osallistumisesta päättää huoltaja. Kunta ilmoittaa vuosittain esiopetuksen järjestämispaikoista, kuljetuksesta, opetuksen alkamis- ja päättymisajankohdasta ja esiopetukseen hakemisesta. Tässä esiopetussuunnitelmassa käytetään esiopetuksen lastentarhanopettajasta nimeä esiopettaja, erityislastentarhanopettajasta lyhennettä ELTO, kiertävästä erityislastentarhanopettajasta lyhennettä KELTO ja perusopetuksen erityisopettajasta nimeä erityisopettaja. Esiopetussuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Punkaharjulla vastuuhenkilönä on päivähoidonjohtaja. Työryhmän jäsenet Kerimäen kunta Punkaharjun kunta Behm Johanna lto Matikainen Tarja elto Herttuainen Riitta erityisopettaja Pitkänen-Kärpänen Tiina lto Salervo Eeva lto Rissanen Kristiina lo Silvennoinen Kaija kelto Tanttu Helena lo Vellonen Aila lto Lohjala Susanna, perhetyöntekijä Punkaharju, ja Ylitalo Inkeri, terveydenhoitaja Kerimäki, ovat osallistuneet työryhmään konsultoiden ja hyväksyen sosiaalitoimen ja terveydenhoidon vastuualueen asiat Esiopetussuunnitelmassa.

3 Sisältö 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Tehtävä ja toiminta-ajatus Yleiset kasvun ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen painotukset Esiopetuksen toteuttaminen Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt Eheyttäminen Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Yleisen tuen polku Tehostetun tuen polku Erityisen tuen polku Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla Varhainen puuttuminen ja tuki Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt Nivelvaiheet Esiopetuksen ruokailu Esikoulukuljetus Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen Maahanmuuttajat Saamenkieliset, romanikieliset ja viittomakieliset Arviointi Liitteet... 25

4 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä ja toiminta-ajatus Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Perusarvot ilmenevät kansallisesta ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista, joilla ihmisoikeuksia ja maapallon elinkelpoisuutta pyritään vaalimaan. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 1. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät yhteisen opetuksen järjestämistä siten, että kaikkien lasten kasvu ja oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin 2 Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Lasta ohjataan vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen ja toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetus luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksen järjestämisessä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt, joiden avulla muodostuu johdonmukainen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää esiopetuksen henkilöstön, perusopetuksen opettajien ja huoltajien välistä yhteistyötä ja lapsen säännöllistä osallistumista esiopetukseen. Esiopetuksen keskeinen tehtävä ja toiminta-ajatus on tukea lapsen hyvinvoinnin ja kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Lapselle tulee järjestää suotuisat kasvu-, kehitys- ja oppimismahdollisuudet, jotka tukevat hänen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystään. Lapsen terveen itsetunnon kehittymistä vahvistetaan luomalla hyvä kasvuilmapiiri, monipuolinen vuorovaikutus ja tarjoamalla myönteisiä oppimiskokemuksia. Lapsen mahdollisia kasvu- ja oppimisvaikeuksia tulee ennaltaehkäistä havainnoinnin ja seurannan avulla. 1.2 Yleiset kasvun ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehitysmahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoite on hyvinvoiva lapsi, joka toimii aktiivisesti ja oppii leikin kautta uusia asioita. Lähtökohtana on lapsilähtöinen näkemys, jossa lapsen yksilöllinen huomioiminen, aktiivinen oppiminen, leikki ja ilo korostuvat. Esiopetuksen yleisiä tavoitteita ovat lapsen myönteisen minäkuvan ja oppimaan oppimisen vahvistaminen, oikean ja väärän huomaaminen, ilmaisun ja kulttuuri-identiteetin kehittymisen vahvistaminen, ympäristöstä ja luonnosta sekä omasta terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Lapsen myönteisen minäkuvan vahvistaminen ja oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ryhmässä. Lapsi harjoittelee toimimista vertaisryhmässä, jossa harjoitellaan perustaitoja, - tietoja ja -valmiuksia. Leikki on esiopetuksessa tärkeä oppimismuoto. Esiopetuksen henkilöstön tulee vahvistaa ja vaalia, että lapsen oppimisen ilo ja innostus säilyvät. Lasta tulee ohjata pohtimaan oikeaa ja väärää, kun hän harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ryhmässä. Näin hän pääsee harjoittelemaan toimimista ryhmän vastuuntuntoisena jäsenenä ja hyviä tapoja arkipäivän tilanteissa. Samalla hän oppii ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään erilaisuutta. 1 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom. 2 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006 Punkaharjun kunta

5 Lapsen ilmaisun ja kulttuuri-identiteetin kehittyminen vahvistuvat, kun hän tutustuu taidemuotoihin, kotiseudun kulttuuriin, Suomen ja muiden maiden kulttuureihin mahdollisuuksien mukaan. Lapsen kiinnostusta luontoa ja ympäristöä kohtaan vahvistetaan tutustumalla ja tutkimalla ympäröivää luontoa. Samalla hän oppii havainnoimaan luonnon ja rakennetun ympäristön monimuotoisuutta ja kauneutta. Lasta tulee tutustuttaa kestävän kehityksen alkeisiin ja kuinka itse voi vaikuttaa ympäristöä suojelevasti. Lapsen yksilöidyt tavoitteet määritellään yhdessä vanhempien, lapsen, esiopetuksen henkilöstön ja asiantuntijatahojen kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Lapsen yksilöidyissä tavoitteissa huomioidaan hänen vahvuutensa, vaikeutensa, kehittymisensä ja oppimisensa edellytykset. 1.3 Esiopetuksen painotukset Esiopetuksen toteuttamisessa painottuvat alkuvaiheessa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2010 määrittelemät uudistukset. Erityisesti painottuvat luvun 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa ja luvun 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa sisällöt toimintatapoineen sekä niiden siirtäminen käytännön työhön. 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 3. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan 4. Lapsella on myös esiopetuksessa lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut 5. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja vastaavasti päivähoitoa järjestettäessä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen 6. Punkaharjulla päätös esikoululaisten esiopetuspaikasta tehdään kulloisenkin oppilasmäärän mukaan lukuvuodeksi kerrallaan. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetuksessa oppiminen on aktiivinen, aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva päämääräsuuntautunut prosessi, joka sisältää usein ongelmanratkaisua. Näin tietoa ei voida suoraan opettamalla siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. 3 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 4 Perusopetuslaki 3 1 mom. 5 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom.(477/2003) 6 Perusopetuslaki 6 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999) Punkaharjun kunta

6 2.3 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä oman toiminnan arviointia. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. Se on myös kieliympäristönä virikkeinen ja siinä pystytään järjestämään lapsen kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus tukee myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Oppimisympäristön tulee olla myös esteettisesti miellyttävä. Yhteistyössä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa esiopettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa, joka johtaa lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymiseen sekä laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita. 2.4 Työtavat Esiopettaja tukee oppimista ja ohjaa lasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Esiopettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Lapsi harjoittelee pohtimaan syyseuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsen näkökulmasta toiminta on tarkoituksenmukaista ja haasteellista. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa huomioidaan lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten kokemukset ja tietoaines, joita työstetään yhdessä ajankohtaisen aiheen, sadun tai tarinan pohjalta. Kunnan esiopetuksessa tarjoamme lapselle toimintaympäristön, jossa on mahdollisuus leikkiä, havainnoida, tutkia ja oppia elämyksellisesti sekä oman mielenkiinnon että ohjatun toiminnan mukaan. Esiopetus perustuu lapsilähtöiseen näkemykseen, jossa otetaan huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja kehityserot sekä mielenkiinnon kohteet. Lapsia ohjataan yhteiseen vastuunottoon ja osallisuuteen. Lapsen pohdinta ja ongelmanratkaisut sekä lasten ajattelutaidot ja kädenjäljet näkyvät esiopetuksen toiminnassa ja sen suunnittelussa. Opetuksessa kunnioitetaan lasten valinnanvapautta, erilaisuutta ja persoonallisuutta. Punkaharjun kunta

7 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 3.1 Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eheytetyn opetuksen tavoitteista neuvotellaan yhdessä ja ne tiedostetaan siinä yhteisössä, jossa lapsi elää. Eheyttämisen monimuotoisuuden tulee ilmetä siten, että eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidät mukaan teemojen suunnitteluun. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa. Työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Monipuolisella työtapojen käytöllä pyritään saamaan erilaisia kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. 3.2 Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Äidinkieli on keskeisessä asemassa kaikessa oppimisessa. Kieli antaa välineitä itseilmaisuun ja maailmankuvan muodostumiseen. Kieli on ajattelun, ilmaisun ja kommunikoinnin väline ja sillä on tärkeä merkitys ihmissuhde- ja yhteistyötaitojen kehittymisessä sekä minäkuvan vahvistumisessa. Esiopetuksessa tulee tukea lapsen tunne-elämän, luovuuden ja itsetunnon vahvistumista. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa, niin arkisissa viestintätilanteissa kuin oppimistilanteissakin. Lapsi harjaantuu kuunteluun ja kerrontaan. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Tavoitteena esiopetuksessa on lapsen kiinnostuksen herättäminen puhuttua ja kirjoitettua kieltä kohtaan kehittää kielellistä tietoutta ja sana- ja käsitevarastoa että lapsi oppii käsitteiden avulla jäsentämään ympäristöään ja rakentamaan maailmankuvaansa halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään. kehittää lapsen tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja ohjeiden ymmärtämistä Matematiikka Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Esiopetuksen matematiikka on pääosin arkipäivän matematiikkaa, jota lapsi kohtaa toimiessaan yksin ja ryhmässä. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita muotojen ja määrien, sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Matematiikka on olennainen osa lapsen ajattelun kehittymistä, avaruudellista hahmottamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tuetaan. Hänen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä. Oppimistilanteessa lapsella on aktiivinen rooli. Häntä kannustetaan kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän Punkaharjun kunta

8 ajatteli. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä. Tavoitteena on myönteinen suhtautuminen matematiikkaan myönteinen kuva itsestään matematiikan oppijana ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen matematiikan näkeminen ympärillään, arjessa Etiikka ja katsomus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus antaa välineitä ja taitoa pohtia ja ratkoa eettisiä kysymyksiä, jotka tulevat esille lapsen jokapäiväisessä elämässä tovereiden ja muiden yhteisön jäsenten kanssa. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Uskonnollisen kasvatuksen lähtökohtana on lapsen oma uskonto ja sen kulttuuriperinne, tutustuminen uskonnollisiin juhliin, sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Esiopetuksen uskonnollisessa kasvatuksessa on tärkeää myönteinen ilmapiiri, erilaisten vakaumusten kunnioittaminen, sekä yhteistyö kodin kanssa. Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia kohdata kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin ja ihmisen ja luonnon suhteeseen. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä, sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto tukevat lapsen maailmankuvan rakentumista, sekä auttavat lasta ymmärtämään ja kunnioittamaan ikätasonsa mukaisesti elämää, ihmisiä, elollista ja elotonta ympäristöään. Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus nauttia, iloita, saada kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja ympäristöstä havainnoida ja tutkia joitakin kasveja, eläimiä ja jokapäiväisiä ilmiöitä oppia liikkumaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä oppia osaltaan huolehtimaan ympäristöstään Terveys Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön antamalla myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liikunnan avulla voidaan kehittää lapsen myönteistä minäkuvaa; lapsi kokee liikunnan kokonaisvaltaisesti, fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena tapahtumana. Lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan edistetään arkipäivän tilanteissa ja lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan esiopetuksen päivittäisten rutiinien ja luonnollisten tilanteiden kautta. Myös vierailut esim. hammashoitolassa tai neuvolassa ovat mahdollisuuksien mukaan osa lapsen terveyskasvatusta. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan monipuolisella ruokavaliolla ja ohjauksella ja lapselle opetetaan hyviä ruokailutapoja yhteisten aterioiden aikana aikuisen toimiessa esimerkkinä. Yhteisellä toiminnalla ja esiopetuspaikassa annettavalla tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Tässä toimivat apuna erilaiset kiu- Punkaharjun kunta

9 saamisen vastaiset ohjelmat. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla oppimisen, levon ja leikin välisestä tasapainosta Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Oman kehon hahmottaminen ja tunteminen kehittyvät monipuolisen ulko- ja sisäliikunnan kautta. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Liikunnan tulee olla hauskaa ja iloista toimintaa ja lapsen tulee voida nauttia siitä ilman suorituspaineita. Tavoitteena on lapsen rohkeuden lisääntyminen toimiminen aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä osallistumaan rohkeasti kaikenlaisiin liikuntatilanteisiin ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle Taide ja kulttuuri Taide ja kulttuuri ovat osa lapsen luontaista elämää ja ympäristöä. Taidekokemuksilla on suuri merkitys lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Esiopetuksen taidekasvatuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kuvaamataito ja kädentaidot, draama, musiikki ja tanssi sekä mediakasvatus. Mediakasvatuksella tarkoitetaan viestintävälineisiin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua. Taiteessa lapsi on sekä tekijä että vastaanottaja. Hän saa kokemuksia ja elämyksiä kaikkien aistien avulla sekä tekemällä itse että seuraamalla toisten toimintaa. Leikki, kokeileminen ja tutkiminen sekä omien havaintojen, luovuuden ja mielikuvituksen käyttö liittyvät keskeisesti lapsen taidekokemuksiin. Taidekasvatuksella tuetaan lapsen ongelmanratkaisu taitojen ja itseilmaisu kehittymistä. Taiteen avulla lapsessa herää kiinnostus luontoa, rakennettua ympäristöä sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja kohtaan. Lapsen kulttuurinen identiteetti vahvistuu, hän oppii ymmärtämään omaa kulttuuriperintöään ja kulttuurien monimuotoisuutta. Tavoitteena on tekemisen ja onnistumisen ilo sekä omien vahvuuksien löytäminen rohkaista lasta eläytymään sekä ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan tarjota lapselle myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä taiteen parissa ohjata lasta pitkäjänteiseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Punkaharjun kunta

10 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen perustana ovat yhdessä kodin kanssa sovitut perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Esiopetuksessa tuetaan myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentely on leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toimintaa yksin ja ryhmässä. Esiopetus edistää lapsen kehitystä, antaa valmiuksia uusien asioiden oppimiseen ja ehkäisee ennalta oppimisvaikeuksia. Lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten ja kannustavan palautteen avulla sekä tarjotaan mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen. Lapsi saa tarvittaessa esiopetuksessa yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Kuvio 1. Lapsen tuki esiopetuksessa Punkaharjun kunta

11 Kuvio 2. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Hyvä esikoulupäivä Varhainen puuttuminen erityinen tehostettu Huolen puheeksiotto Monialainen yhteistyö Yleinen tuki yleinen Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tiimiopettajuus kodin ja esikoulun yhteistyö oppilashuollon tuki oppimissuunnitelma tukiopetus elton/erityisopettajan tuki aamu- ja iltapäivähoito apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut Tukimuodot eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tiimiopettajuus kodin ja esikoulun yhteistyö oppilashuollon tuki oppimissuunnitelma tukiopetus elton/erityisopettajan tuki aamu- ja iltapäivähoito apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut eriyttäminen joustavat ryhmittelyt kodin ja esikoulun yhteistyö oppilashuollon tuki -HOJKS tukiopetus elton/erityisopettajan tuki aamu- ja iltapäivähoito apuvälineet yms. avustajapalvelut pidennetty oppivelvollisuus toiminta-alueittain opiskelu ohjaus- ja tukipalvelut Punkaharjun kunta

12 Kuvio 3. Lapsen polku eri tukien piirissä Ehdotus tehostetun tuen aloittamisesta (pedagogisen arvion laatiminen: oppilaan opettajat, huoltajat) Ehdotus erityisen tuen aloittamisesta (pedagogisen selvityksen laatiminen) Kyllä Oppimissuunnitelman Kyllä Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki laadinta Ei Ei Oppilas jatkaa yleisen tuen turvin Oppilas jatkaa tehostetun tuen turvin tai palaa yleisen tuen puolelle HOJKS:n laatiminen Mahdollisuus palata tehostetun tuen piiriin Punkaharjun kunta

13 4.1 Yleisen tuen polku Lapsen saama yleinen tuki on esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteena on antaa hyvät lähtökohdat arkielämän toiminnoissa selviytymiseen ja uusien asioiden oppimiseen. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, s ) 1. HUOLI HERÄÄ 2. ASIAN PUHEEKSI OTTAMINEN 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA esikoulu: esikoulu: esikoulu: esikoulu: - kehityksen haasteet - asioiden omaksumisen hitaus - arvioinneissa ilmenneet vaikeudet - ilmoittamattomat poissaolot - vaikeudet kaverisuhteissa - käyttäytymisen ongelmat - jatkuva haluttomuus - lastensuojelun tarve - ensisijainen yhteydenottaja on esiopettaja - myös lapsi itse, huoltaja tai muut lapsen kanssa toimivat aikuiset - yksilöllisen kasvun ja oppimisen tukeminen - yhteistyö huoltajien kanssa - eriyttäminen - joustavat ryhmittelyt - apuvälineet - avustajan tuki - moniammatillinen yhteistyö - esiopetusvuoden kertaaminen tarvittaessa - arviointi tukitoimien vaikutuksista Jos tukitoimet eivät ole riittäneet: - laaditaan pedagoginen arvio 7 ja sen pohjalta oppimissuunnitelma 8 - otetaan käyttöön tehostetut tukitoimet koti: koti: koti: koti: - ongelmat kaveripiirissä - motivaation puute - jatkuva väsymys/haluttomuus - kasvatuksen haasteellisuus - yhteydenotto esikouluun - yhteydenotto neuvolaan ja/tai perhepalvelukeskukseen - yhteydenotto kunnan perhe- ja/tai sosiaalityöntekijään - tieto lapsen saamista tukitoimista - yhteistyö esikoulun kanssa - jatkotoimenpiteiden suunnittelu yhdessä esikoulun kanssa 7 Pedagoginen arvio sisältää perustelut siitä, miksi lapsi tarvitsee tehostettua tukea. Siinä näkyy vahvuudet, tuen tarpeet ja kokonaistilanne. Pedagogisen arvion tekee lapsen oma opettaja, yhdessä toisen lapsen kanssa työskentelevän aikuisen kanssa. Pedagoginen arvio on salassa pidettävä. (liite 2) 8 Oppimissuunnitelma tehdään pedagogisen arvion pohjalta. Se on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja siinä tarvittavista järjestelyistä, sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat lapsen opettaja yhdessä toisen opettajan kanssa, sekä lapsen huoltajat. Lapsen äänen tulee kuulua oppimissuunnitelmassa. (liite 3) Punkaharjun kunta

14 4.2 Tehostetun tuen polku Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Lapselle, joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, s ) 1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. TEHOSTETUN TUEN ALKAMINEN 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA esikoulu: esikoulu: esikoulu: esikoulu: - yleisillä tukitoimilla ei ole päästy toivottuihin tuloksiin - huoli lapsen kasvun ja kehityksen vaikeuksista ei ole poistunut - yhteydenotto lapsen huoltajiin - pedagogisen arvion laatiminen - asian käsittely oppilashuoltoryhmässä - oppimissuunnitelman laatiminen - yleisten tukitoimien lisäksi tehostetun tuen antaminen oppimissuunnitelman mukaisesti - yksilölliset oppimisjärjestelyt - arviointi tukitoimien vaikutuksista - oppimissuunnitelman tarkastaminen - jos tehostettu tuki riittää, lapsi jatkaa tehostetussa tuessa - jos lapsi ei tarvitse enää tehostettua tukea, hän palaa yleisen tuen piiriin - jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys 9 ja tarvittaessa erityisen tuen päätös koti: koti: koti: koti: - huoli ei ole poistunut - mukana oppimissuunnitelman laatimisessa - mukana oppimissuunnitelman laatimisessa oppilashuoltoryhmässä tai lupa asian käsittelyn on pyydetty - tieto lapsen saamista tukitoimista - tiedot lapsen arvioinneista - yhteydenotto tarvittaessa kunnan sosiaalitoimeen muiden tukipalveluiden selvittämiseksi - jatkotoimenpiteiden suunnittelu yhdessä esikoulun kanssa 9 Pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen sen hetkinen kasvun ja oppimisen tilanne, annettu tehostettu tuki arvioineen, lapsen oppimisvalmiudet ja erityistarpeet. Lisäksi arvioidaan lapsen lisätuen järjestelyt. (liite 4) Punkaharjun kunta

15 4.3 Erityisen tuen polku Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi voida järjestää muuten. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen päätöksen. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, s ) 1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. PÄÄTÖS ERITYISESTÄ TUESTA 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA esikoulu: esikoulu: esikoulu: esikoulu: - yleisillä ja tehostetuilla tukitoimilla ei ole päästy toivottuihin tuloksiin - huoli ei ole poistunut - yhteistyö huoltajien kanssa - asian käsittely oppilashuoltoryhmässä - tarvittaessa lääketieteellisen ja/tai sosiaalisen selvityksen hankkiminen osana pedagogista selvitystä - tehty pedagoginen selvitys - mahdollisten arviointi- ja testitulosten analysointi ja johtopäätösten tekeminen - oppilashuoltoryhmä käsittelee lapsen asiaa, tehdään erityisen tuen päätös (kunnan hallintosääntö), joka tarkistetaan ainakin 2. luokan jälkeen - HOJKS 10 in laatiminen yhdessä huoltajien kanssa (liite 5) - lapsen esiopetus järjestetään HOJKS:n mukaisesti - HOJKSin arviointi ja päivittäminen vähintään kerran lukuvuodessa koti: koti: koti: koti: - yhteistyö esikoulun kanssa - huoli ei ole poistunut - suostumus lapsen asian käsittelyyn tarvittaessa oppilashuoltoryhmässä - vastuu lapsen viemisestä mahdollisiin tutkimuksiin selvitysten saamiseksi - huoltajan ja lapsen kuuleminen ennen erityisen tuen päätöstä - päätös huoltajille valitusosoituksineen - yhteistyö HOJKSin laadinnassa ja päivittämisessä esikoulun kanssa - yhteydenotto tarvittaessa kunnan sosiaalitoimeen muiden tukipalveluiden selvittämiseksi - HOJKSin arviointi yhdessä esikoulun kanssa - jatkotoimenpiteiden suunnittelu 10 HOJKS on Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen pedagoginen asiakirja (liite 5). HOJKSin laativat opettajat yhdessä lapsen, huoltajien ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Punkaharjun kunta

16 4.4 Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Esiopettaja on yhteydessä lapsen huoltajiin, kun huoli lapsesta herää. Jos näyttää, että yleisen tuen toimenpiteet ja ryhmässä tehdyt muutokset eivät riitä, esiopettaja tekee pedagogisen arvion lapsesta, eli perustelut miksi lapsi tarvitsee tehostettua tukea. Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena ja lapsen saama yleinen tuki sekä arvio sen vaikutuksista. Lisäksi arviossa kuvataan lapsen oppimisvalmiudet ja kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä, millaisilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Esiopettaja tekee pedagogisen arvion yhdessä vähintään toisen lapsen kanssa työskentelevän henkilön kanssa. Tehostettuun tukeen siirtyminen velvoittaa opettajaa kirjaamaan tuen tarpeet ja käytetyt tukitoimet sekä konsultoimaan erityislastentarhanopettajaa/erityisopettajaa. Lapsen asia tulee ottaa esille moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä viimeistään nyt. Käytössä on esiopetukseen sovellettu seudullinen lomake (liite 2). Pedagoginen arvio on salassa pidettävä Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 11 Yleisen tuen aikana Oppimissuunnitelmaa voi esiopettaja käyttää halutessaan jokaisen lapsen kasvun ja oppimisen tukena. Suunnittelussa voivat olla mukana lapsen huoltajat. Tehostetun tuen aikana Lapsesta tehty pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, jonka jälkeen laaditaan oppimissuunnitelma. Esiopettaja(t) ja erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja laativat oppimissuunnitelman yhteistyössä huoltajien ja lapsen kanssa. Oppimissuunnitelman vastuuhenkilönä on esiopettaja. Lapsen oppimissuunnitelmassa määritetään kuinka usein se arvioidaan. Käytössä on Opetushallituksen lomake (liite 3). Oppimissuunnitelma on salassa pidettävä. Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään uusi pedagoginen arvio, joka viedään oppilashuoltoryhmään jatkokäsittelyä varten. Tehostetun tuen kesto määritetään jokaisen lapsen kohdalla erikseen. Tehostettua tukea tulisi järjestää vähintään yksi lukukausi. Jos tehostettu tuki tehoaa, viedään uusi pedagoginen arvio oppilashuoltoryhmään, joka toteaa lapsen selviävän yleisen tuen avulla Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys 12. Pedagoginen selvitys sisältää lapsen esiopetuksesta vastaavalta esiopettajalta selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä (vahvuudet ja vaikeudet) moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaali- 11 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) 12 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35, 36 Punkaharjun kunta

17 nen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Mikäli lapsella on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Käytössä on esiopetukseen sovellettu seudullinen lomake (liite 4). Pedagoginen selvitys on salassa pidettävä. Punkaharjun kunnan hallintosäännön mukaan sivistystoimenjohtaja päättää huoltajan suostumuksella esioppilaan ottamisesta erityisen tuen piiriin sivistystoimenjohtaja päättää huoltajan suostumuksella perusopetuksessa olevan esioppilaan siirtämisestä erityisen tuen piiriin. sivistyslautakunta päättää esioppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisen tuen piiriin, kun huoltaja ei ole antanut siirtoon suostumustaan. Pedagoginen selvitys tehdään aina, kun tarkistetaan erityisen tuen tarve. Tuen tarve tulee tarkistaa vähintään 2. luokan jälkeen. Mikäli katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea ja laaditaan oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. 13 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS:n laatimisen vastuuhenkilönä on esiopettaja. HOJKSin laativat esiopettaja(t), erityislastentarhanopettaja ja/tai erityisopettaja, lapsen huoltajat, lapsi ja tarvittaessa muut lapsen kanssa toimivat henkilöt. HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Lapsen opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Käytössä on Opetushallituksen lomake (liite 5). HOJKS on salassa pidettävä. 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Esiopetuksessa erityistä tukea annetaan lapsille, joiden esiopetusta kehityksen, kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi ei voida muuten järjestää. Erityistä tukea saavat lapset, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajien mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset sekä lapset, joiden perusopetuksen aloitusta on siirretty vuotta myöhemmäksi tai heille on tehty erityisen tuen päätös. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta Perusopetuslaki 17 a mom. (642/2010) 14 Perusopetuslaki 17 1 mom.(642/2010) Punkaharjun kunta

18 Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava asiakirja, joka sisältää erityisopetuksen järjestämistä koskevat seikat, keskeiset tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät asiat. Oppilashuoltoryhmässä tehdään arvio ja esitys lapsen tarvitseman erityisen tuen aloittamisesta. Oppilashuoltoryhmän esityksen perusteella erityisen tuen päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Jos oppilashuoltoryhmä arvioi, että lapsi ei tarvitse erityistä tukea, se tekee päätöksen tehostetun tuen jatkamisesta. Erityisopetuksen järjestäminen esiopetuksessa Erityisen tuen piiriin kuuluvat lapset osallistuvat esiopetukseen sivistystoimenjohtajan heille osoittamassa paikassa. Esiopettaja ja erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja yhdessä muun henkilöstön kanssa toteuttavat erityisen tuen tukimuodot. Esiopetusryhmissä tulee olla tarkoituksenmukaiset toimintamahdollisuudet järjestää erityinen tuki, jossa on huomioitu mm. lapsiryhmän ikätaso, soveltuvat tilat, pienryhmä- ja yksilötoimintamahdollisuudet, avustajapalvelut ja erityislastentarhanopettajan tuki. Lapsen kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve ja huolto on myös arvioitava. Kaikille lapsille tulee olla kasvua ja oppimista edistävä turvallinen ja toimiva esiopetusympäristö. Koulunjohtaja/rehtori/päivähoidonjohtaja vastaa opetusjärjestelyistä ja esiopettaja toteuttaa esiopetusta yhdessä erityislastentarhanopettajan, esiopetusyksikön johtajan ja esiopetusryhmän muun henkilöstön kanssa. Tarvittaessa perusopetuksen erityisopettaja on mukana tukitoimien suunnittelussa ja järjestelyissä. Lapsen kanssa työskentelevän henkilöstön tulee olla tietoinen tukitoimien järjestelyistä ja kuinka ne toteutetaan ryhmässä. Esiopetusryhmän henkilökunta saa konsultaatiota ja tukea erityislastentarhanopettajalta/erityisopettajalta, asiantuntijatahoilta ja perusopetuksen erityisopettajalta etenkin kouluun siirtymävaiheessa Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 15. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta 16.. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta 17. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös tehdään erityisen tuen päätöksen yhteydessä. 15 Perusopetuslaki 25 2 mom 16 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 1 mom. (1288/1999) 17 Perusopetuslaki 9 2 mom. Punkaharjun kunta

19 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää seuraavilla tavoilla lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen lapsi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS laaditaan moniammatillisesti yhdessä huoltajien, esiopettajan, henkilökohtaisen avustajan, asiantuntijantahojen ja erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan kanssa. Huoltajan luvalla HOKJSin laadinnassa hyödynnetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja mahdollisen kuntoutussuunnitelman tietoja lapsen vahvuuksista ja vaikeuksista. HOJKS- seuranta järjestetään vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin. Vaikeimmin kehitysvammaisten tai muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan lapsen esiopetus järjestetään toiminta-alueittain 18.. Opetuksen järjestämisestä toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä 19. Opetussuunnitelman toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksessa käytetään vaihtelevasti eri työtapoja kuten yksilö-, pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyä tai muita soveltuvia työtapoja ja apuvälineitä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät oppilaan esiopettajan, erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan, asiantuntijatahon ja muun henkilöstön välistä yhteistyötä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen kouluvaihtoehtoja kartoitetaan HOJKSin tietojen, esiopettajan, erityislastentarhanopettajan ja asiantuntijatahojen tietojen pohjalta yhdessä koulun erityisopettajan kanssa. Kouluvaihtoehtoa käsitellään oppilashuoltoryhmässä yhdessä huoltajien kanssa ja tästä tehty muistio on tukena päätettäessä lapsen opetusjärjestelyistä ja kouluvaihtoehdosta. Lapsen koulupaikan osoittaa sivistystoimenjohtaja. Lapsen HOJKS on tiedonsiirron keskeinen dokumentti, joka siirtyy lapsen mukana tulevaan toimintayksikköön. 5.2 Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Opetuksessa ja kasvatuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 20.. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kasvatukseen liittyvän kumppanuuden tavoitteena on myös lisätä turvallisuutta ja hyvinvointia esiopetuksessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Esiopetuksen henkilöstö tukee huoltajia tässä kasvatustehtävässä ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön tulee yhteistyössä sitoutua ja toimia lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista edistäen. Henkilöstön tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen yhteistyössä ja tiedottamisessa. Huoltajille on annettava tietoa esiopetussuunnitelman sisällöistä, lapsen mahdollisuuksista tukitoimiin tuen tarpeen ilmetessä ja oppilashuoltotyöstä. Huoltajille kerrotaan esiopetuksen yhteistyömuodot. 18 Perusopetuslaki 18 1 mom. 19 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 20 Perusopetuslaki 3 2 mom. (143/2001), 4 1 mom. ja 5 1 mom. Punkaharjun kunta

20 Huoltajat voivat tulla tutustumaan ja seuraamaan toimintaa sekä osallistua erilaisiin yhteisiin tilaisuuksiin. Tietoa välitetään päivittäisten keskustelujen, reissuvihon, puhelinkeskustelujen, kasvatuskeskustelujen, kotisivujen ja vanhempainiltojen kautta. Vanhempainiltoja tulee järjestää vähintään kerran vuodessa. Vanhemmille tiedotetaan koulun aloitukseen ja -käyntiin liittyvistä asioista esiopetuksen loppuvaiheessa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö esiopetuksessa. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus avustaja- ja muihin tukipalveluihin. Palvelujen järjestämisen tarpeen ja tavan arvioi yksikönjohtaja yhdessä sivistystoimenjohtajan kanssa. Avustaja voi olla lapsen henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja, joka toimii useamman lapsen tukena. Avustajatuen tulee edistää lapsen itsenäistä selviytymistä, omatoimisuutta ja myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustaja avustaa lasta päivittäisissä tilanteissa hänen kasvuunsa ja oppimiseensa sekä kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa. Avustaja osallistuu yhdessä esiopettajan, erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan ja asiantuntijatahojen kanssa tukitoimien suunnitteluun. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Kieli on oppimisen ja vuorovaikutuksen keskeinen väline. Kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehittymiseen sekä lapsen itsetunnon muotoutumiseen. Hän voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Lapsen omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Asiantuntijatahot ja esiopetuksen henkilöstö suunnittelevat yhdessä tarvittavat tukimuodot kuten yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit sekä lapsen mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Lapsi voi tarvita tulkitsemis- ja avustajapalveluja ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Lapsen kasvua ja oppimista tukee riittävä tulkitsemisapu, mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin. Oikea-aikainen tuki ehkäisee oppimisvaikeuksien alkamista ja vaikeutumista. Avustajan tuki auttaa yksittäistä lasta tai esiopetusryhmää edistäen lapsen/lasten kasvua ja oppimisen edellytyksiä. Avustajan tuen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Lapsen tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve arvioidaan osana pedagogista arviota ennen tehostetun tuen aloittamista. Jos lapsi on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluita yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan hänen tarvitsemansa tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tehostetun tuen aikana tuen tarvetta ja muotoa arvioidaan, tarvittavat muutokset kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Lapsen tehostetun tuen aikana järjestettyjen tulkitsemis- ja avustajapalvelujen riittävyys ja vaikutus sekä jatkuminen arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelusta 21.. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan lapselle järjestettävät tukipalvelut ja määritellään henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Lapsen tulkitsemis- ja avustamispalvelujen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä mui- 21 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) Punkaharjun kunta

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Hyv. SIVLTK 16.6.2011 56 Voimassa 1.8.2011 alkaen HNI 2011 Sisältö 2 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk

Lisätiedot

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Uusi oppilas ja opiskelijahuoltolaki, opetushallituksen määräys 5/011/2014 koskien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Huhtikuu 2011 SISÄLLYS SIVU 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET.5 1.1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ.5 1.2. YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET.5

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin esiopetussuunnitelma

Kokemäen kaupungin esiopetussuunnitelma 1 Kokemäen kaupungin esiopetussuunnitelma 2 SISÄLTÖ 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet... 3 2 Esiopetuksen toteuttaminen...

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA HAAPAVEDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 2 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 HAAPAVEDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisältö 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011

Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 84 päivitetty 12.6.2014 96 2 Sisältö 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET... 5 1.1 TEHTÄVÄ... 5 1.2 YLEISET KASVATUKSEN

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 KALLION ALUEEN KUNNISSA

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 KALLION ALUEEN KUNNISSA ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 KALLION ALUEEN KUNNISSA Määräykset ja ohjeet 2010:27 Opetushallitus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2010:27 ISBN 978-952-13-4616-3

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Sivistyslautakunta 10.8.2011 Sisältö 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 3 1.1 Tehtävä 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 3

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 KIHNIÖN KUNNAN KÄYTÄNTEET 2011

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 KIHNIÖN KUNNAN KÄYTÄNTEET 2011 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 ja KIHNIÖN KUNNAN KÄYTÄNTEET 2011 Sisältö 1! Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet!... 5 1.1! Tehtävä!... 5 1.2! Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet!...

Lisätiedot

Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta.

Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta. 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 27. Erityisopetus

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ 3 1.1. Toiminta-ajatus 3 1.2. Yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet 3 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 2.1.

Sisällysluettelo 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ 3 1.1. Toiminta-ajatus 3 1.2. Yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet 3 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 2.1. KITEEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Sisällysluettelo sivu 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ 3 1.1. Toiminta-ajatus 3 1.2. Yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet 3 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNNAN ESI- OPETUSSUUNNITELMA

PELKOSENNIEMEN KUNNAN ESI- OPETUSSUUNNITELMA PELKOSENNIEMEN KUNNAN ESI- OPETUSSUUNNITELMA luonnos 29.4.2015 Sisällys 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMANA... 3 2 PELKOSENNIEMEN ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS... 3

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot