SUOMI (O)SAA LUKEA Tietoyhteiskunnan lukutaidot - työryhmän linjaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI (O)SAA LUKEA Tietoyhteiskunnan lukutaidot - työryhmän linjaukset"

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ SUOMI (O)SAA LUKEA Tietoyhteiskunnan lukutaidot - työryhmän linjaukset 4 : 2000 OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper 1

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisupäivä OPETUSMINISTERIÖ Tekijät Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmä puheenjohtaja Vilho HIRVI sihteeri Ritva-Sini HÄRKÖNEN Julkaisun laji muistio Toimeksiantaja opetusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi SUOMI (O)SAA LUKEA FINLAND KAN/FÅR LÄSA Tietoyhteiskunnan lukutaidot Riktlinjer av arbetsgruppen för -työryhmän linjaukset läsfärdigheten i informationsamhället Tiivistelmä Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä oli arvioida traditionaalisen luku- ja kirjoitustaidon tilaa Suomessa sekä sen kehittämistä ja laajenemismahdollisuuksia medialuku- ja mediakirjoitustaidoksi osana uudenlaista viestintäsivistystä. Työryhmä määrittelee lähtökohdaksi ja ennakkoehdoksi sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla vankan perinteisen luku- ja kirjoitustaidon hallinnan, mutta etenee sitten monimediaisiin luku- ja kirjoitustaitoihin. Työryhmä esittää kuusi teemakorillista toimenpide-ehdotuksia: kansalliset lukutaitotalkoot, mediahautomot ja mediakritiikkifoorumi, kirja-alan vahvistaminen, kirjastot koko kansan sivistäjinä, koulut ja opettajankoulutus avainasemassa, medialukutaidon tutkimusverkosto. Kirja-alasta on osana työryhmän toimintaa valmistunut myös erillinen selvitys "Kirja Suomessa. Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen" (Opetusministeriön kulttuuriosaston julkaisuja nro 1/2000). Työryhmä perustelee toimenpide-ehdotuksensa laajalla katsauksella, joka sisältää lukutaitokäsitteen määrittelyä, lukutaitotyön nykytilanteen kuvausta eri toimijoiden näkökulmasta sekä aikaisemmin tehtyjä strategisia linjauksia. Avainsanat luku- ja kirjoitustaito, medialuku- ja mediakirjoitustaito, monimediaisuus Muut tiedot raportti verkkoversiona Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN OPM työryhmien muistioita 4: X Kieli suomi Jakaja Yliopistopaino Luottamuksellisuus julkinen Kustantaja opetusministeriö 2

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Utgivningsdatum UNDERVISNINGSMINISTERIET Författare Arbetsgruppen för läsfärdigheten i informationssamhället: ordförande Vilho HIRVI sekreterare Ritva-Sini HÄRKÖNEN Typ av publikation promemoria Uppdragsgivare undervisningsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation SUOMI (O)SAA LUKEA FINLAND KAN/FÅR LÄSA Tietoyhteiskunnan lukutaidot Riktlinjer av arbetsgruppen för -työryhmän linjaukset läsfärdigheten i informationsamhället Referat Sakkunnigarbetsgruppen hade till uppgift att bedöma nuläget i fråga om den traditionella läs- och skrivfärdigheten i Finland samt utvecklandet av den och möjligheterna att utvidga den till medieläsoch medieskrivfärdighet som en del av en ny typs kommunikationsbildning. Som utgångspunkt och förhandsvillkor på såväl individ- som samhällsnivå anger arbetsgruppen en gedigen traditionell läs- och skrivfärdighet, men går sedan vidare till mångmediala läs- och skrivfärdigheter. Arbetsgruppen föreslår sex tematiska åtgärdsförslag: nationella läsfärdighetstalkon, mediekuvöser och ett mediekritikerforum, stärkandet av bokbranschen, biblioteken som hela folkets bildningskälla, skolorna och lärarutbildningen i nyckelposition, forskningsnätverk som gäller medieläsfärdighet. Som ett led i arbetsgruppens verksamhet har det också utkommit en separat kartläggning av bokbranschen "Boken i Finland. Från författare till läsare - stöd- och utvecklingsåtgärder inom bokbranschen" (Publikationer av undervisningsministeriets kulturpolitiska avdelning nr 1/2000). Arbetsgruppen motiverar sina åtgärdsförslag med en omfattande översikt, som innehåller en definition av begreppet läsfärdighet, en beskrivning av nuläget i fråga om läsfärdighetsarbetet sett ur olika aktörers synvinkel samt tidigare strategiska linjer. Nyckelord läs- och skrivfärdighet, medieläs- och medieskrivfärdighet, mångmedialt samhälle Övriga uppgifter rapporten som nätversion Seriens namn och nummer ISSN ISBN promemorior av UVMs arbetsgrupper 4: X Språk finska Distribution Yliopistopaino Sekretessgrad offentlig Förlag Undervisningsministeriet 3

4 DESCRIPTION SHEET Publisher Date of publication Ministry of Education 28 February 2000 Authors Literacy in the information society committee Type of publication Committee report Chair Vilho HIRVI Secretary Ritva-Sini HÄRKÖNEN Contracted by Ministry of Education Committee appointed on 1 September 1998 Name of publication SUOMI (O)SAA LUKEA FINLAND CAN READ Literacy in the information society Abstract The expert committee was appointed to evaluate the state of traditional literacy in Finland and its development into media literacy as part of modern communications competence. As a point of departure, the committee defines literacy skills at both the individual and the social level and then proceeds to discuss multimedia literacy. The committee makes proposals relating to six theme baskets: joint national literacy action; media hatcheries and media criticism forum; strengthening the book field; libraries as sources of civilisation for the whole nation; schools and teacher education as keys to literacy; media literacy research network. As concerns the book field, there is a separate study "Kirja Suomessa. Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen" ("The Book in FInland. From the author to the reader - support to and development of the book field, Ministry of Education, Department for Cultural Policy) As a basis and justification for its proposals, the committee made an extensive review of the field, including definitions of literacy, description of the present situation from different perspectives and earlier strategic policy lines. Key words literacyy, media literacy Other information The report (in Finnish) on the net: Name and number of series ISSN ISBN Ministry of Education Reports X Language Finnish Distributed by Helsinki University Press Confidentiality Public Published by Ministry of Education 4

5 OPETUSMINISTERIÖLLE Opetusministeriö asetti Tietoyhteiskunnan lukutaidot -asiantuntijatyöryhmän arvioimaan traditionaalisen luku- ja kirjoitustaidon tilaa Suomessa sekä sen kehittämistä ja laajenemismahdollisuuksia medialuku- ja kirjoitustaidoksi osana uudenlaista viestintäsivistystä. Työryhmän tehtävänä on ollut - analysoida luku- ja kirjoitustaidon ulottuvuuksia ottaen huomioon käynnissä olevat kansallisen ja kansainvälisen mediaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset älylliseen notkeuteen - kartoittaa kirjallisen kulttuurin kehittymisen esteet eri osapuolten (tuotannon, välittämisen ja vastaanoton) näkökulmasta - luoda näkemyksiä vallitsevasta mediakulttuurista ja niiden pohjalta asettaa tavoitteita tulevaisuuden luku- ja kirjoitustaitojen kehittämiselle - tehdä ehdotukset sekä luku- ja kirjoitustaitoa että laajemmin mediataitoja koskevasta tutkimus- ja kokeilutoiminnasta - tehdä ehdotukset toimenpiteistä, joilla edistetään mediakriittisyyttä, viestinnän teknistä ja sisällöllistä hallintaa sekä tasa-arvoa - tehdä ehdotukset toimintamuodoista, jotka takaavat eri tasoilla lukutaidon/medialukutaidon ja -harrastuksen ylläpitämisen ja kartuttamisen. Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö kutsui kansliapäällikkö Vilho Hirven ja sihteeriksi opetusneuvos Ritva-Sini Härkösen opetusministeriöstä sekä jäseniksi puheenjohtaja Olli Arrakosken Suomen Kirjasäätiöstä, puheenjohtaja Leena Kirstinän Valtion kirjallisuustoimikunnasta, professori Ullamaija Kivikurun Helsingin yliopistosta, kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivusen opetusministeriöstä, puheenjohtaja Jarkko Laineen Suomen Kirjailijaliitosta, puheenjohtaja Antero Siljolan Suomen Kustannusyhdistyksestä, opetusneuvos Pirjo Singon Opetushallituksesta, toiminnanjohtaja Sinikka Sipilän Suomen kirjastoseurasta, toiminnanjohtaja Jarmo Viljakaisen (sittemmin puheenjohtaja Aulikki Kalalahden) Suomen tietokirjailijat ry:stä sekä ordförande Thomas Wulff i Finlands Svenska Författareförening. Työryhmä kokoontui kaikkiaan 14 kertaa. Asiantuntijavieraina työryhmä kuuli seuraavia: tuottaja Ari Meriläistä Yleisradiosta, uusmedia-alan edustajana Petteri Järvistä, kirjastonhoitaja Kari Vaijärveä, toimitusjohtaja Erkki Kytöhonkaa Kirjakauppaliitosta sekä kirjastoasiainneuvos Kirsti Kekkiä opetusministeriöstä. Erityisen lämpimästi työryhmä kiittää professori Pirjo Linnakylää Jyväskylän yliopistosta; hän on ollut sekä asiantuntijavieraana että muutoin tukenut alansa johtavana asiantuntijana työryhmän työtä. Lisäksi työryhmää ovat avustaneet toiminnanjohtaja Raimo Jussila Tietokirjailijat ry:stä, dosentti Pirjo Hiidenmaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Harri Rinne sekä korkeakouluharjoittelijana Kimmo Tyyskä, joka laati lukutaidon historiaa käsittelevän katsauksen työryhmän käyttöön. Tutkija Marja Saanilahti tuotti työryhmälle lasten ja nuorten lukuharrastusta koskevan raportin. 5

6 Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen on antanut palautetta tekstistä käsikirjoitusvaiheessa. Työryhmä kiittää lämpimästi kaikkia edellä mainittuja lukutaitotyöhön osallistuneita. Kirjastot ja koulukirjastot -alajaosto perustettiin pohtimaan työryhmän tavoitteita ja tehtäviä kirjasto- ja tietopalveluiden sekä koulukirjastojen kannalta. Jaostoon kuuluivat toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä puheenjohtajana, tiedottaja-toimittaja Riitta Myllylä Suomen kirjastoseurasta sihteerinä, opetusneuvos Pirjo Sinko Opetushallituksesta, puheenjohtaja Seija Salminen Suomen koulukirjastoyhdistyksestä, kirjastotoimenjohtaja Hilkka Orava Salon kaupunginkirjastosta, kirjastonjohtaja Satu Hallikainen Rovaniemen maalaiskunnan Muurolan kirjastosta, lastenosastonjohtaja Susanne Ahlroth-Särkelä Helsingin kaupunginkirjastosta, tietopalvelupäällikkö Sirkku Blinnikka Päijät-Hämeen koulutuskonsernista ja erityisasiantuntija Maisa Lovio Suomen Kuntaliitosta. Työryhmä kiittää aktiivista jaostoa tuottavasta toiminnasta. Työryhmä järjesti Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineseminaarin Säätytalossa Seminaariin osallistui lähes 200 alalla toimijaa; seminaarissa syntyi vilkasta keskustelua oppiaineen luonteen ja vaatimusten muutoksista nimenmuutoksen myötä. Yhdessä Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimusyksikön ja Kirjallisuuden laitoksen kanssa järjestettiin Uudet lukutaidot -seminaari Jyväskylässä Työryhmä kiittää seminaarin järjestäjiä, osallistujia ja kaikkia seminaarin luennoitsijoita. Työryhmän kirjastojaosto järjesti valtakunnallisen seminaarin Luku- ja tiedonhallintataidot Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa Seminaariin osallistui runsaasti kirjasto- ja kouluväkeä. Työryhmän toimikaudella osallistuttiin myös Turun Kirjamessujen yhteydessä Turun Messukeskuksessa pidettyihin seminaareihin: Kirja-alan tulevaisuus -kutsuseminaaariin sekä Kirja-alan kehitysmahdollisuudet Suomessa -seminaariin Sekä työryhmän puheenjohtaja, sihteeri että useat jäsenistä ovat toimineet aihealueen seminaareissa luennoitsijoina. Monet mediat ovat uutisoineet työryhmän työn edistymisestä. Työryhmä käynnisti osana toimintasuunnitelmaansa yhteistyössä opetusministeriön kulttuuriosaston kanssa kirja-alan selvitystyön. Selvitysmieheksi kutsuttiin kauppatieteiden maisteri Doris Stockmann, joka puolestaan kutsui avukseen Niklas Bengtssonin ja Yrjö Revon. Selvityksestä on julkaistu erillinen raportti "Kirja Suomessa. Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen" opetusministeriön kulttuuriosaston julkaisuna nro 1/2000. Työryhmä lämpimästi kiittää selvitystyön tekijöitä kiinteästä yhteistyöstä ja tehokkaasta toiminnasta laaja-alaisen katsauksen tuottamisessa lyhyessä ajassa. 6

7 Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä kunniottaen luovuttaa tietoyhteiskunnan lukutaitoja selvittäneen muistionsa ja sen sisältämät toimenpide-ehdotukset opetusministeriön käyttöön. Helsingissä Kalevalan ja suomalaisen (luku)kulttuurin päivänä 28. helmikuuta 2000 Vilho Hirvi puheenjohtaja Ritva-Sini Härkönen sihteeri Olli Arrakoski Aulikki Kalalahti Leena Kirstinä Ullamaija Kivikuru Hannele Koivunen Jarkko Laine Antero Siljola Pirjo Sinko Sinikka Sipilä Thomas Wulff 7

8 SISÄLTÖ TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lukutaitotalkoot "Suomi (o)saa lukea" Mediahautomot ja mediakritiikkifoorumi Kirja-alan vahvistaminen Kirjastot koko kansan sivistäjinä Koulut ja opettajankoulutus avainasemassa Medialukutaidon tutkimusverkosto Kustannusvaikutuksia PERUSTELUOSA 1 MITÄ ON LUKUTAITO? 1.1 Moniulotteinen lukutaito 1.2 Lukutaidon tehtävät 1.3 Lukutaidon yhteiskunnallisuus 1.4 Matkalla viestintäsivistykseen 2 MIKÄ ON NYKYTILANNE? 2.1 Tekstin alkulähteillä Kaunokirjailijat Tietokirjailijat Journalistit 2.2 Kirjasto luku- ja tiedonhallintataitojen edistäjänä Yleiset kirjastot lukutaitotyössä Koulu- ja oppilaitoskirjastot Kirjasto- ja opetusalan yhteistyö Kirjastojen ja koulukirjastojen kehittämistavoitteet 2.3 Lukutaito ja sukupuolten tasa-arvo 2.4 Aikuisväestön lukutaito ja -taidottomuus 2.5 Lukemisen ja medialukemisen oppiminen Opetussuunnitelmien lukutaitolinjaukset Tuntijako Oppimistuloksia ja opetuksen arviointeja Opettajankoulutus 3 MITÄ LINJAUKSIA ON JO TEHTY? 3.1 Kansallisia strategioita 3.2 Tulevaisuusnäkemyksiä 3.3 Opetusministeriön hallinnonala 3.4 Hallitusohjelma 3.5 Eurooppalaisia kannanottoja 4 MITÄ ARVOJA TAUSTALLA? 4.1 Lukutaito sivistyksellisenä perusoikeutena 4.2 Kriittisyyden ja mediakriittisyyden vaatimus 8

9 LUKUTAITOTALKOOT "SUOMI (O)SAA LUKEA" KORI 1 Opetusministeriön johdolla käynnistetään laaja-alainen kansallinen kolmivuotinen lukutaitokampanja, joka kytkee mukaan jo olemassa olevia projekteja ja kokoaa alalla toimijat yhteen sekä kannustaa kansalaisjärjestöjä lukutaito- ja medialukutaitotyöhön. Kampanjan tarkoituksena on herättää julkisuus ja kaikki kansalaisryhmät huomaamaan nopeasti muuttuvan lukutaidon merkitys ja auttaa eri kansalaisryhmiä vahvistamaan monimuotoisen valistuksen ja koulutuksen avulla omia valmiuksiaan. Opetusministeriö organisoi edellytykset eri yhteisöille rakentaa omalle sektorilleen sopivat kampanjointimuodot ja varmistaa mahdollisuuksiensa mukaan, että yhteisesti hyväksytyille valtakunnallisille toimenpiteille ja eri yhteisöjen omien aktiviteettien koordinoinnille on taloudelliset edellytykset. Lukutaitohanke kiinnittyy läheisesti opetusministeriön tietoyhteiskuntaohjelman toimeenpanoon Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot -alajaoston kautta; lukutaidon käyttötekniset tekijät eivät saa olla demokraattiseen yhteiskuntaan osallistumisen esteenä millään ikäkaudella. Mediayhteiskunnan lukutaitoihin liittyvän käyttötekniikan opetusta annetaan koulujen lisäksi myös aikuiskoulutuksessa. Keskeisenä päämääränä on se, että eri multi- ja hypermedioita osataan käyttää niin sujuvasti, ettei niiden tekninen muoto häiritse millään tavoin varsinaista lukemista - ei traditionaalisten tekstien eikä monimediaisten tekstien mielekästä ymmärtämistä ja tulkintaa. Luku- ja kirjoitustaitoa pidetään yleisesti läntisissä teollisuusmaissa merkittävänä kansakunnan henkisen hyvinvoinnin osoittimena, näin todennäköisesti myös tulevaisuuden laajenevia lukutaitoja. Siksi lukutaitohankkeen yhteydet koko elinkeinoelämään ovat välttämättömät, onhan ammatissa menestymisen ja edistymisen kannalta keskeistä niin traditionaalinen kuin monimediainenkin syvällinen ja toimiva luku- ja kirjoitustaito. Perustetaan kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Teknologian kehittämiskeskuksen TEKESin rinnalle opetusministeriön organisoimana Kulttuurin kehittämiskeskus KUKES, jonka päämääränä on luoda suomalaisen kulttuurin erityispiirteet säilyttävä kansainvälisesti huipputasoinen kansallinen media- ja uusmediatuotanto. Keinoja, joilla verkostona toimivan organisaation tavoitteet saavutetaan, ovat - valikoiva sisältötuotannon tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoitus - sisältötuotanto-ohjelmien valmistelu, rahoitus ja koordinointi - sisältöihin liittyvän yritystoiminnan, yhteistyön ja kansainvälistymisen aktivointi - kansainvälisen sisältötuotantoyhteistyön hyödyntäminen - kulttuuripoliittinen vaikuttaminen. KUKESin toiminta-ajatus liittyy läheisesti Lipposen II hallituksen hankesalkussa mainittuun usean eri ministeriön yhteiseen sisältötuotantohankkeeseen. Sisältötuotantotyöryhmän tarkoituksena on Tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan jaostona luoda edellytyksiä Suomen kehittämiseksi merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi ja kasvattaa suomalaisen kulttuurin osuutta kotimaan markkinoilla ja viennissä. 9

10 Kun arki medioituu, media digitalisoituu ja mediateknologia konvergoituu, tarjoutuu kansalaisten käyttöön entistä laajempi mediamenu, jonka sisältöä luku- ja kirjoitustaidon kannalta KUKES huoltaa. Medialuku- ja kirjoitustaitoinen tietoyhteiskunnan kansalainen osaa - kommunikoida monipuolisesti ikäkaudelleen ja itselleen sopivalla tavalla - sekä vastaanottajana että tuottajana käyttää kaikkia niitä viestintävälineitä, joihin teknologia suo mahdollisuuden ja - käyttää tekniikkaa ja teknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla sopivissa yhteyksissään tilannekohtaisesti vaihdellen. Keskeiseksi medialukutaidon piirteeksi nousee kyky mielekkäisiin valintoihin. Valintojen kautta uus- ja monimediaista viestintäkulttuuria luovat niin lähettäjät kuin vastaanottajatkin: lukemisen taidon rinnalle nousee yhtä keskeisenä, ellei jopa keskeisempänä taitona kirjoitustaito - kyky tuottaa ja välittää itse monimediaisia sanomia. Suomi tunnetaan lähes sadan prosentin lukutaitomaana. Toisaalta Suomi on saavuttanut mainetta korkean teknologian kehittäjänä ja käyttäjänä, hitech-maana. Nyt Suomella on oivallinen mahdollisuus esittäytyä myös maailman johtavana, sadan prosentin monimedialuku- ja kirjoitustaidon hi touch -maana. MEDIAHAUTOMOT ja MEDIAKRITIIKKIFOORUMI KORI 2 Perustetaan mediahautomoita kehittämään sanomien tuottajien ammatitaitoa ja ammatillisia kykyjä; samoin perustetaan mediakritiikkifoorumi kehittämään vastaanottajien lukutaitoja ja kriittiseen ajatteluun liittyviä kykyjä. Molemmat huolehtivat mediakasvatuksen ja -opetuksen kehittämisestä ja tarkoituksenmukaisen oppimateriaalin tuottamisesta. Journalistien ja muiden media-ammattilaisten (opettajien, julkisen ja yksityisen sektorin tiedottajien sekä sisällöntuottajien) perus- ja täydennyskoulutuksessa käsitellään medioiden ilmaisuun, tyyliin ja ymmärrettävyyteen liittyviä kysymyksiä kaikilla tasoilla, myös teoreettis-analyyttisesti ja ymmärtäen lukutaito sekä yhteiskunnallisena että kulttuurisena ilmiönä. Sekä lähettäjän että vastaanottajan perspektiivi tulee ottaa huomioon; lukutaidon perusta integroidaan osaksi kaikkea media-alan opetusta. Luontevimmin tämäntyyppistä täydennyskoulutusta järjestetään yliopistojen yhteyteen perustettavissa mediahautomoissa. Niissä median kenttäväki ja akateemiset opettajat kohtaavat moni- ja vapaamuotoisessa opetuksessa, joka perustuu ongelmakeskeiseen oppimiseen; stipendijärjestelmä mahdollistaa sen, että kentän media-ammattilaiset voivat irroittautua määräajoiksi kokeiluprojekteihin. Tätä kautta taataan se, ettei mediatuotannosta ajankohtaisuusvaateiden ja kilpailun voimistuessa katoa avantgarde ja luovuus. Kyse on siis samantyyppisestä järjestelystä kuin uuden teknologian ympärille on syntynyt, mutta toiminta kohdistuu tyystin sisältötuotantoon ja koulutukseen eikä pääpyrkimyksenä ole voiton tavoittelu, vaikka hautomot voivatkin toimia rajoja rikkoen erilaisten projektien kautta läheisessä yhteistyössä alan kentän kanssa. Koulutukseen hakeutumisen ja sitä tukevan stipendijärjestelmän tulee olla itsenäisiä, hautomon itsensä hallittavissa. 10

11 Tiedottajan tehtäviin tullaan sekä julkishallinnossa että yksityisellä puolella erittäin monta reittiä, ja näin ammatillisen koulutuksen painopiste on journalistejakin enemmän täydennyskoulutuksen puolella. Tiedottajien koulutuksessa ymmärrettävyys- ja luettavuusproblematiikka on jäänyt hyvin vähälle, eikä sitä vähää, mitä on, yleensä kytketä demokratian toimivuuteen. Kuitenkin eritoten julkishallinnossa yhteiskunnallisen lukutaidon tärkeimmät kehykset ovat juuri siinä palvelutehtävässä, jossa julkishallinto saattaa kansalaisten ulottuville informaatiota heidän oikeuksistaan ja velvotteistaan siten, että kansalaiset pystyvät mieltämään sen itselleen tärkeäksi. Pelkän median varaan tätä tehtävää ei koskaan voida jättää. Sekä tiedottajien ammattikunnan että laajan julkishallinnon viestintätehtävissä toimivien ammattilaisten kaikkeen koulutukseen tulee kuulua viestinnän opetus samantyyppisissä kehyksissä kuin yllä hahmotelluissa media-ammattien opetuksessa kuitenkin siten suunnattuna, että koulutus kaikissa tilanteissa kytkeytyy kyseisen alan sisältöön ja demokratiakysymyksiin. Kyse on siitä, että riittävä yhteiskunnallisen informaation saatavillaolo - sellaisessa muodossa että kansalaiset sen ymmärtävät - on kansalaisten perusoikeus. Vapaamuotoisen mediassa, kansalaisyhteiskunnassa tai akateemisessa tutkimuksessa tehtävän mediakritiikin oheen tulee perustaa julkisella tuella kansallinen mediakritiikin foorumi, joka järjestää seminaareja, näyttelyitä, projektitutkimusta ja muuta julkaisutoimintaa sellaisista mediailmiöistä, jotka arvioidaan tukemisen, pohdinnan tai kritiikin arvoisiksi. Foorumi rakentuu monimuotoisille käytännön ja koulutuksen ammattilaisia yhdistäville verkostoille ja vaikka toiminta toki perimmältään on normatiivista, se ei missään vaiheessa tähtää sentyyppiseen sanktiointiin kuin esimerkiksi Julkisen Sanan Neuvosto, vaan se pyrkii aktiivisesti puuttumaan mediailmiöihin selvitelläkseen ja keskustellakseen asioista. Foorumin perimmäisenä tavoitteena on median kahdensuuntaisuuden lisääminen sitä kautta, että foorumi nostaa esiin keskusteltavaksi median sisältöjen eri puolia. Mediahautomoiden ja foorumin yhtenä tärkeänä tehtävänä on syöttää virikkeitä kansalaisyhteiskuntaan ja koululaitokseen sekä tukea mediakasvatuksen opetukseen liittyvää oppimateriaalin tuotantoa asiantuntijaverkostona. Kyse on nimenomaan sellaisesta oppimateriaalista, jossa mediasisällöt itsessään ovat opetuksen kohteina, eivät vain eri oppiaineiden opetusmateriaaleina ja -välineinä. Koulutuksen eri muodoissa ja eri tasoilla tulee olla tarjolla sellaisia opetuksen elementtejä, jotka virittävät kansalaisia näkemään lukutaidon nimenomaan kansalaisyhteiskunnan ja siihen liittyvän julkisuuden kannalta tärkeänä tekijänä ja julkisen keskustelun tukena. Koululaitoksessa tämäntyyppinen koulutus kuuluu media/viestintäkasvatuksen alueeseen, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa yhteiskunnallisiin oppiaineisiin. KIRJA-ALAN VAHVISTAMINEN KORI 3 "Kirja Suomessa. Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen. " Opetusministeriön kulttuuriosaston julkaisuja nro 1/2000. Kirja-alasta on osana työryhmän toimintasuunnitelmaa valmistunut erillinen selvitys Kirja Suomessa.Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja 11

12 kehittäminen (Opetusministeriön kulttuuriosaston julkaisuja nro 1/2000). Kutsuttuna selvitysmiehenä kauppatieteiden maisteri Doris Stockmann on tehnyt kattavan katsauksen kirja-alan kehitykseen ja nykytilaan, avustajinaan Niklas Bengtsson ja Yrjö Repo. Selvityksessä esitetyistä lukuisista toimenpideehdotuksista työryhmä haluaa korostaa seuraavia ehdotuksia. Lisätään kirjoittamisen ja tietokirjoittamisen koulutusta kaikilla koulutuksen sektoreilla sekä tähän liittyen teetätetään sanataiteen akateemisen kirjoittajakoulutuksen tarpeista ja toteuttamisesta selvitys, jossa arvioidaan nykyiset kirjoittajakoulutusta antavat keskiasteen tasoiset ja yliopistolliset koulutusohjelmat. Yliopistojen nykyinen kirjallisuuden opetus ei korvaa sanataiteen akateemista koulutusta. Kirjoittajakoulutuksen kehittämisestä tiedeyliopistojen yhteydessä taideyliopistojen opetusta vastaavaksi tehdään selvitys. Opetusministeriö kuitenkin varmistaa, että ammattikirjailijoilla ja -kääntäjillä on mahdollisuus toimia eri asteilla kouluttajina omista muodollisista tutkinnoista riippumatta. Tieteellisen kirjoittamisen eri tasoilla otetaan entistä tarkemmin huomioon lukija eli se kohderyhmä, jolle luettava on suunnattu ja siihen liittyvää koulutusta tuetaan niin kirjoittajakoulutuksessa kuin korkeakouluopetuksessakin. Varsinaisen asiantuntijapiirin ulkopuolelle tarkoitetun tiedon tiivistäminen, havainnollistaminen, yleistajuistaminen ja lukukelpoistaminen tähtäävät perustutkimustiedon tuotteistamiseen ja yhteiskunnallistamiseen. Asiatekstien kirjoittamistaitoon kiinnitetään kaikilla koulutusasteilla entistä enemmän huomiota. Erityisesti yliopistossa annetaan kaikille opiskelijoille suomen tai ruotsin kielessä yleistä kirjoittajakoulutusta, joka tähtää oman koulutusalan tiedon sujuvaan ja ymmärrettävään yleistajuistamiseen. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota tavanomaisten kieliongelmien ohella tekstuaalisiin luettavuus- ja kiinnostavuuskysymyksiin. Lisäksi järjestetään syvempää kurssimuotoista tietokirjoittajakoulutusta niille opiskelijaryhmille, jotka joutuvat tulevassa työssään kirjoittamaan suurelle yleisölle ja hyväksytään tieteellisen raportoinnin opetusosuudet osaksi tohtoriopintoja. Vahvistetaan kulttuuripoliittisesti merkittävien teosten julkaisumahdollisuuksia ja kotimaisen kirjallisuuden vientiedellytyksiä. Liiketaloudellisten periaatteiden mukaan toimivien yritysten (kustantamot) tulee voida tulla toimeen ilman julkista tukea. Ristiriitaa syntyy ainoastaan silloin kun yksikään liiketaloudellisesti toimiva yritys ei ole halukas ottamaan taloudellista riskiä teoksesta, joka yleiseti katsotaan tärkeäksi. Vastaava ristiriita on ilmeinen pyrittäessä julkaisemaan kotimaista kirjallisuutta eri kielillä. Suomen Kirjasäätiön kautta jaettavaa tuotantotukea lisätään ja siihen liitetään julkisella haulla kaikki ne nykyisin eri ministeriöiden - ja etupäässä opetusministeriön - tuella toteutettavat niin kutsutut kansalliset hankkeet (esimerkiksi Snellmanin kootut teokset, Ympäristömme tila jne) ja eri asiantuntijatahoilla (valtion taide- ja tiedetoimikunnat) saadut esitykset. Suomalaisen kirjallisuuden kääntämisvaroja lisätään tuntuvasti samalla, kun niiden jakaminen organisoidaan uudelleen. 12

13 Kirjallisuuden ja lukemisen edistämiseen käytettävät voimavarat yhdistetään yhdeksi organisaatioksi, jonka hallinnossa kaikki keskeiset alan järjestöt ovat edustettuina. Keskittämällä kirjallisuuden alan hallintoa ja voimavaroja saadaan tehoa itse sisältöön, joka on lukemisen edistämisen keskeisin tavoite. Opetusministeriö asettaa kirja-alaa, tekijäjärjestöjä ja organisoinnin piiriin kuuluvia yhteisöjä edustavan työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ja neuvotella esitys kirjallisuuden ja lukemisen edistämiseen tarkoitettujen voimavarojen yhdistämisestä yhdeksi organisaatioksi Suomen Kirjasäätiön, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, erikseen perustettavan kirja-alan toimielimen tai jonkin muun sopivan yhteiselimen yhteyteen. Poistetaan kirjan arvonlisävero. Kirjan arvonlisäveron poistaminen on fiskaalisesti vähämerkityksetön mutta kulttuuripoliittisesti merkittävä viesti kansakunnan lukutaidon ja omakielisen kulttuurin vahvistamiseksi. Jos/kun kirjaa tarkastellaan typografisena tuotteena, esineenä tai käyttöhyödykkeenä, on sillä täysin omalajisensa ilme ja vahva historiallinen asema lukijoiden arvomaailmassa. Tulevaisuuden tärkein avainkvalifikaatio niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin on luovuus. Luovuutta eri ihmiset ruokkivat eri tavoin, mutta muun muassa kirjallisuus on yksi loistava tapa 'harjoittaa' luovuuttaan. Tämä kulttuuriosaaminen on nostettava tietoyhteiskunnan rakentamisessa sille kuuluvaan asemaan. Vahvistetaan kotimaisen tekijäkunnan taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä. Kaikkiin julkisen sektorin myöntämiin apurahoihin liitetään eläkeoikeus. Taiteilija-apurahojen lukumäärää nostettaessa kirjailijoiden ja kääntäjien suhteellista osuutta lisätään nykyisestä. Kirjastoapurahajärjestelmän piiriin otetaan myös kirjojen kuvittajat ja samanaikaisesti tietokirjailijoille jaettavia kirjastoapurahoja korotetaan. Ratkaisut eivät saa vaikuttaa muiden ryhmien (kaunokirjallisuus, kääntäjät) saamiin apurahoihin. KIRJASTOT KOKO KANSAN SIVISTÄJINÄ KORI 4 Kirjastolaitos on nähtävä entistä laajemmin yhtenä kokonaisuutena ja aktiivisena toimijana lukutaidon syventämiseksi ja monipuolistamiseksi kaikkien kansalaisten hyväksi suomalaisen sivistystahdon ilmauksena. 13

14 Tavoitteena tulee olla asiakaskeskeinen palvelu, jossa suurempien kokonaisuuksien tietojärjestelmä- ja logistiikkaetuja hyödyntäen saavutetaan korkeampi palveluaste. Asiakaskeskeiseen palveluun kuuluvat tällöin monipuoliset lukutaidon syventämiseen tähtäävät palvelut. Perustetaan valtionhallintoon yksi toimiyksikkö vastaamaan keskitetysti yleisten kirjastojen, koulu- ja oppilaitosten kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisestä. Varmistetaan, että hallinnosta ja kehittämisestä vastaavien virkamiesten joukossa on sekä kirjasto- että opetusalaa tuntevia henkilöitä; opetusministeriöön tai Opetushallitukseen perustetaan koulukirjastotoiminnasta ja koulujen kirjasto- ja tietopalveluista vastaavan virka. Kunnat velvoitetaan laatimaan kaikki väestöryhmät käsittävä tietopalvelu ja kirjasto/koulukirjasto -strategia, jossa määritellään kirjasto- ja tietopalvelun tavoitteet sekä traditionaalisen että medialuku- ja kirjoitustaidon kannalta ja otetaan huomioon niin oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kuin elinikäisen itseopiskelunkin tarpeet. Opetusministeriö varaa kehittämisrahaa niille kunnille, jotka hakemuksessaan esittävät konkreettisen suunnitelman, miten ne ajanmukaistavat toimiviksi koululaisten kirjasto- ja tietopalvelut paikallisilla ratkaisuilla yhteistyössä kunnan kirjaston kanssa osana kunnan tietopalvelustrategiaa. Uusi laki asiakirjojen julkisuudesta liittyy kirjaston rooliin toimia kunnan verkkopohjaisena informaatiokeskuksena, josta kuntalainen saa itse ja asiantuntevan opastuksen avulla kaikki ne tiedot, jotka kunnissa ovat julkisia ja joita nyt käydään kyselemässä eri osastoilla rakennusluvista kalastusneuvontaan. Käynnistetään kirjastoammatillisten pedagogisten asiantuntijoiden työ esimerkiksi maakuntakirjastojen yhteydessä (vrt. verkkoasiantuntijat), projektiluonteisesti (vrt. museolehtorit) tai kuntien seutuyhteistyönä. Tavoitteena on oppijoiden kirjasto- ja tietopalvelustrategioiden laatiminen, kirjastoammatillisen osaamisen saaminen kouluihin ja oppilaitoksiin sekä moniammatillisen yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen koulu- ja kirjastoverkoissa muun muassa koulutuksen ja konsultaation keinoin. Yhden näistä asiantuntijoista tulee olla ruotsinkielinen. Tehdään tutkimus kirjastonkäytöstä ja sen muutoksista eri ikäryhmien palvelutarpeiden selvittämiseksi sekä luku- ja tiedonhallintataitojen kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa eri-ikäisten lasten ja nuorten kirjastonkäytön tiheyttä, kirjaston eri palvelujen ja aineistomuotojen käyttöä, lukemisen ja lainaamisen osuutta, mikä on kirjaston osuus luetusta ja tiedonhankintaan saadusta aineistosta ja mihin tarkoituksiin nuoret käyttävät kirjastopalveluja. Lisäksi selvitetään kirjastojen lähipalvelujen (lähikirjastot ja kirjastoautot) supistumisen mahdollisia vaikutuksia lasten ja nuorten kirjastonkäyttöön. 14

15 Tutkitaan erityisesti uusien aineistomuotojen (esim.cd-romit) ja uusien palvelujen (esim. tietoverkkopalvelut) käytön yleistymistä ja käytön mahdollisia esteitä. Kokeiluhankkeen avulla selvitetään, mitkä ovat yleisen kirjaston mahdollisuudet tehostaa aikuisten verkkolukutaidon oppimista harjaannuttamalla heitä kirjaston tietoverkon ja muiden sähköisten palvelujen käyttäjiksi. Huolehditaan, että kirjastoalan peruskoulutuksessa otetaan huomioon uuden ammatillisen profiilin vaatimat pedagogiset taidot ja tietämys opetusalan kehittämissuunnista ja tarjotaan niihin liittyvää täydennyskoulutusta. Ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on osoitettava tarpeelliset koulutusmäärärahat. Jotta yhteistyö kirjaston ja koulun välillä sujuu, varmennetaan kaikkien opettajien peruskoulutuksessa nykyistä huomattavasti paremmat tiedonhallintataidot, tiedonlähteiden tuntemus ja lähde- ja mediakritiikin hallinta. Tarvitaan kirjasto- ja opetusalan yhteisiä valtakunnallisia ja lääneittäin järjestettäviä heräteseminaareja kuntien tietopalvelustrategioiden kehittämiseksi sekä muuta koulutusta. Tarvitaan myös täydennyskoulutuslaitosten eripituisia koulutusohjelmia sekä paikallisesti järjestettävää yhteistä täydennyskoulutusta osaamisvaihdon ja uuden yhteisen näkemyksen ja taitopohjan rakentamiseksi. Varataan vuotuinen määräraha kansainvälisen kokemustiedon lisäämiseen koulukirjaston ja kirjastoyhteistyön kehittämisessä. Määrärahalla tuetaan ulkomaisia opintovierailuja ja ulkomaisten asiantuntijoiden kutsumista koulutustapahtumiin. Ostotukijärjestelmän lähtökohtia on tarkistettava ja luotava aineiston hankinnan järjestelmä yleisten kirjastojen ja oppilaitosten tietopalvelujen kehittämisen vaatimien kokoelmien ja aineistojen monipuolistamiseksi esimerkiksi eri vuosina eri tavoin kohdennettuna. Erilaisia tukimuotoja on käytettävä, jotta kirjallisuutta olisi saatavana mahdollisimman monipuolisesti kirjastoissa ja kouluissa. Kirjan saatavuutta parannetaan oman lähikirjaston, kirjastoauton ja/tai koulukirjaston kokoelmia kehittämällä. Riittävän laaja, monipuolinen ja eri aihealueet kattava, asiantuntevasti valittu aineisto vähentää lukemisen esteitä. Erityisryhmät tulee ottaa huomioon kirjastopalvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Isotekstisten kirjojen ja selkokirjojen tuotantoa on tuettava, samoin Näkövammaisten kirjaston äänikirjatuotantoa. Tuetaan sekä yleisten kirjastojen että koulu- ja oppilaitoskirjastojen lehtihankintaa, jotta ne voivat tarjota monipuolisen, myös vaihtoehtoisia näkemyksiä sisältävän sanoma- ja aikakauslehtikokoelman lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneen väestön tiedonhankinnan, opiskelun ja lukuharrastuksen tueksi. Varataan vuotuinen määräraha koulukirjastojen perusparantamiseen, ja tukea ohjataan sekä aineiston uudistamiseen että välineistö- ja kalustehankintoihin. 15

16 Tukea myönnetään hankkeille, joissa on selkeä sitoutumisesta ja tahtotilasta kertova kehittämisohjelma ja kustannusarvio. Suunnitelmalta edellytetään, että siinä näkyy myös kirjastoammatillinen osaaminen. Koulujen kirjastoja kohennetaan niin, että niissä on runsaasti ja riittävästi kaunokirjallisuutta äidinkielen opetuksen tarpeisiin sekä tietokirjallisuutta eri oppiaineisiin. Niissä on myös monipuolisesti saatavilla sanoma- ja aikakauslehtiä. Koulukirjastossa tai sen yhteydessä on lukutila lehtien lukemiseen ja koulutehtävien tekemiseen. Koulukirjastossa on muutakin kuin painettua tietomateriaalia (cd-romeja, kasetteja, videoita, tietokonepohjaisia materiaaleja jne). Koulukirjastot tietokoneistetaan, niin että niistä on internetyhteys, verkkoyhteys kunnan kirjastoon ja erilaisiin tietokantoihin ja verkkopohjaisiin tietolähteisiin. Koulukirjastonhoitajan tiedot ja taidot ajantasaistetaan niin, että hän pystyy opastamaan oppilaita ja opettajia tiedonhaussa. Koulukirjastonhoitajan tehtäviin pitää voida pätevöityä opettajankoulutuksen yhteydessä suoritettavina erikoistumisopintoina. Kullakin koulukirjastolla tulee olla kehittämisvisio ja oma ohjausryhmä, jotta kirjastonhoitaja ei ole työssään yksin ja koulun ylläpitäjä oppii näkemään koulukirjaston merkityksen oppimisprosessissa. Koulukirjastojen tiloissa, varustuksessa ja aineistossa tulee ottaa huomioon myös kouluissa lisääntyvä esiopetus iltapäivähoitoineen, koululaisten iltapäivätoiminta ja muu kerhotoiminta. Näille hyvin varustettu koulukirjasto voi tarjota erittäin mielekkäitä toiminnan sisältöjä. KOULUT JA OPETTAJANKOULUTUS AVAINASEMASSA KORI 5 Koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmia tarkistetaan niin, että varmistetaan perustaidot lukemisessa ja kirjoittamisessa, jotta niiden varassa voidaan oppia monimediaisia luku- ja kirjoitustaitoja. Lukutaidon ja medialukutaidon oppimistuloksia arvioidaan systemaattisesti kaikilla kouluasteilla. Opetushallitus tarkentaa erityisesti perusopetuksen luokkien 1 6 äidinkielen opetussuunnitelman kirjallisuuden opetuksen tavoitteita ja sisältöjä konkretisoimaan oppiaineen nimenmuutosta äidinkieleksi ja kirjallisuudeksi. Samoin Opetushallitus huolehtii siitä, että esiopetuksen opetussuunnitelmaan kielellisen kehittymisen ja kirjallisuuden sisällöt kirjoitetaan painavasti lapsen kehityspsykologian ja psykolingvistiikan näkökulmasta. Niillä ammatillisen koulutuksen aloilla, joiden opiskelijoiden lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot ovat vain auttavat, tarvittaisiin painotettua äidinkielen opinto-ohjelmaa, jotta perustaidoissa olevia puutteita voitaisiin korjata, oppimaan oppimisen taitoja kohentaa ja jolta pohjalta voitaisiin edetä ammatissa tarvittaviin kielen- ja viestinnän taitoihin. Nyt monet ammatillisen toisen asteen koulutuksen tavoitteet tuntuvat heikkojen oppilaiden kohdalla ylimitoitetuilta ja uhkaavat jäädä tyhjäksi opetussuunnitelmafraseologiaksi. 16

17 Opetushallitus ottaa arvioinnin kohteeksi, miten oppilaat ovat saavuttaneet kirjallisuuden opetuksen keskeiset tavoitteet (esimerkiksi lukuharrastuksen syventäminen, kirjallisuuden monipuolinen lukeminen) ja millaisia lukijoita eriikäiset oppilaat ovat. Äidinkielen ylioppilaskoetta kehitetään niin, että kielen ja kirjallisuuden sisällöt nousevat siinä keskeisiksi arvioinnin kohteiksi. Ylioppilastutkinnossa ja etenkin sen äidinkielen kokeessa tulee voida hyödyntää tietotekniikkaa. Vuoden 1994 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteita viestintäkasvatuksen osalta uudistetaan niin, että ne velvoittavat eri oppiaineet yhteistyöhön. Samoin lisätään uusimman teknologian tuomat näkökulmat aikaisempiin tavoitteisiin. Peruskoulun tuntijakoa tarkistetaan niin, että äidinkielen ja kirjallisuuden tuntikertymä jakautuu nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla perusopetuksessa. Kaikilla kouluasteilla äidinkielen ja kirjallisuuden opetukselle ja medialukutaidosta huolehtiville oppiaineille varataan niin paljon aikaresurssia, että voidaan varmistua paitsi vankan peruslukutaidon myös nykyistä syvällisemmän, laajemman ja monimuotoisemman lukutaidon oppimisesta. Äidinkielen tehtäväkenttä on laajentunut 80- ja 90-luvulla, mutta tuntimäärä sen sijaan väheni yläasteella ja lukiossa vuoden 1994 uudistuksessa. Työryhmä ehdottaa uuden oppiaineen nimenmuutoksen (äidinkieli ja kirjallisuus) tueksi kampanjaluontoisesti kirjallisuuden ylimääräistä kurssia yläasteelle ja lukioon sekä luokilla 1-6 ainakin yhden äidinkielen tunneista nimeämistä kirjallisuustunniksi. Sekä peruskoulun että lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta jaksotettaessa huolehditaan siitä, että luku- ja kirjoitustaidon opetukseen ei jää liian pitkiä taukoja, jotka heikentävät oppimistuloksia. Koulu toimii kansallisen lukutaidon keskeisimpänä areenana. Jo perusluku- ja kirjoitustaidon, saati uusien lukutaitojen opettaminen on niin vaativa tehtävä, että siihen tarvitaan koko kouluyhteisön tuki ja uudenlaista yhteisvastuuta koulun toimintakulttuurissa. Oppiaineiden välinen lukutaitoyhteistyö on välttämätöntä; sille on varattava tarpeeksi aikaa ja voimia. Lukemisen hyvä oppimisympäristö muodostuu elävästä kirjallisuudesta. Sen saatavuus on taattava kaikissa koulumuodoissa. Kirjallisuuden opetuksen tarpeisiin on taattava oppilaiden ikäkaudelle sopiva monipuolinen, säännöllisesti uusiutuva ja määrällisesti riittävä valikoima kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuus on äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen yhtä välttämätöntä oppimateriaalia kuin ovat matematiikan kirjat tai vieraan kielen oppikirjat ko. aineissa, siksi kaunokirjallisuushankintoihin tulee varata riittävästi oppimateriaalirahaa. Kaunokirjallisuuden rinnalle nostetaan myös tietokirjallisuus. Esimerkiksi poikien lukuharrastusta voidaan virittää heidän harrastuspiiriinsä kuuluvan tietokirjallisuuden avulla. Jo peruskoulun lukutaidon opetuksesta alkaen lukijaa totutetaan lukemaan tekstiä kriittisesti, yhdistelevästi ja tulkitsevasti. Lukutaidon 17

18 opetuksessa tuodaan entistä enemmän esiin kulloisenkin tiedontarpeen kannalta oleellisen tiedon tunnistaminen ja löytäminen. Virtuaalisia lukupiirejä ja verkkomateriaaleja tuetaan taloudellisesti niin, että pienet jo syntyneet kehittämishankkeet voisivat laajentua valtakunnallisiksi (Matilda- ja Sinuhe-piirit, Kiiltomato-projekti). Näin mahdollistetaan äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen laajeneminen traditionaalisesta lukemisesta ja kirjoittamisesta luku- ja kirjoitustaidon uusiin muotoihin, tietoyhteiskunnan mahdollistamaan laajempaan ja monipuolisempaan, monimediaiseen lukutaitoon. Näin myös tytöt saadaan itseään kiinnostavan sisällön kautta tutuiksi tietotekniikan kanssa ja tietotekniikasta harrastuneet pojat pääsevät kosketukseen kirjallisuuden sisältöjen kanssa. Luokanopettajakoulutukseen määritellään keskeisimmiksi pakollisiksi opinnoiksi ala-asteen perusoppiaineet: äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtoreiden kelpoisuusehtoja täsmennetään niin, että ne selkeästi edellyttävät sekä kielen että kirjallisuuden opintoja. Kaikkien opettajien peruskoulutukseen sisällytetään monimediainen lukutaito. Opettajankoulutukseen tulee kuulua myös tietoa lukemisessa ja kirjoittamisessa erityistä tukea tarvitsevista oppilaista. Luokanopettajakoulutuksen tulee antaa nykyistä paremmat perustiedot kielestä ja kirjallisuudesta, jotta luokanopettajat voivat toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta. Luokanopettajakoulutuksen aineopinnoissa äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä tulee laajentaa, koska äidinkieli on luokkien 1-6 runsastuntisin aine. Yleissivistävän koulun äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan kelpoisuusehdoissa on säilytettävä oppiaineen tiedepohjana suomen kieli ja kirjallisuus. Kaikilta lehtoreina työskenteleviltä aineenopettajilta on edellytettävä 35 opintoviikon opintoja sekä kielessä että kirjallisuudessa. Kelpoisuusehdot on kirjoitettava niin, että väärintulkintaa ei pääse syntymään. Peruskoulun luokanja aineenopettajilla tulee olla kasvatustieteen opinnoissa samana minimivaatimuksena 35 opintoviikkoa, jolloin myös luokanopettajat voisivat halutessaan suunnata pro gradu -tutkielmansa johonkin koulun oppiaineeseen. Noin viidesosan perusopetuksessa olevista oppilaista on arvioitu tarvitsevan erityistä tukea lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa. Nykyinen opettajankoulutus ei anna tarpeeksi valmiuksia esimerkiksi lukihäiriöisten opettamiseen. Opettajankoulutusohjelmia on tarkasteltava tietoyhteiskunnan lukutaitovaatimusten näkökulmasta ja opetukseen on sisällytettävä monipuoliseen lukutaitoon kehittäviä opintokokonaisuuksia. Luokan- ja aineenopettajia velvoitetaan ja koulutetaan myös tietoteknisen verkkolukutaidon opettajiksi nykyistä paremmin. Yhtenäisessä peruskoulussa tulee luontevasti ja nykyistä joustavammin voida käyttää sekä äidinkieleen ja kirjallisuuteen erikoistuneita luokanopettajia että alan aineenopettajia eri luokilla, jotta oppilaat saisivat mahdollisimman pätevää äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. 18

19 Opettajien täydennyskoulutusta suunnataan lukutaito- ja medialukutaitosisältöihin. Valtion varoista subventoidaan luokanopettajille sekä lyhytkestoista että pitkäkestoista (15 opintoviikkoa) täydennyskoulutusta lasten ja nuorten kirjallisuuteen perehdyttämiseksi ja kirjallisuuden opetuksen didaktiikan syventämiseksi. Luokanopettajien kirjallisuuden opetuksen tueksi kehitetään aivan uudenlaisia koulutusmuotoja, esimerkiksi etäopiskelua; tuetaan myös kirjallisuuden opetukseen liittyvän materiaalin kehittämistä näiden koulutusten yhteydessä. Koulun ylläpitäjän pitää huolehtia nykyistä tehokkaammin myös äidinkielen ja kirjallisuuden lehtoreiden mahdollisuuksista päivittää monimedialukutaidon alueella tietonsa ja taitonsa. Systemaattisen media/viestintäkasvatuksen opintokokonaisuuden tulee kuulua jokaisen opettajan perus- ja täydennyskoulutukseen. Muuttuvalla media-alalla erityisesti täydennyskoulutuksen osuus on tärkeä. MEDIALUKUTAIDON TUTKIMUSVERKOSTO KORI 6 Lukutaitoihin liittyvää tutkimusta koordinoimaan perustetaan kansallinen monitieteinen lukutaidon tutkimusverkosto. Tutkimus kohdistuu sekä perinteisen että uuden monimediaisen lukutaidon luonteen, tason ja laadun, vaatimusten ja tottumusten sekä niihin liittyvien muutosten selvittämiseen. Tutkimuskeskus toimii useamman yliopiston yhteisenä tutkijaverkostona, jonka johtamisvastuu vaihtuu 5 vuoden välein. Tutkimuskeskus käyttää hyväkseen jo olemassa olevia laitoksia ja tutkimusryhmiä, joiden kanssa voidaan organisoitua uudelleen joustavaksi ja dynaamiseksi verkostoksi. Tutkimustoiminnan käynnistäjänä toimii sellainen yliopisto, jolla on tutkimusalueen ja metodologian tuntemusta ja jolla on myös valmius innovatiivisiin otteisiin. Tutkimuskeskuksen tehtävänä on selvittää lukutaidon alueen ja luonteen muutosta sekä yksilön että koko yhteiskunnan näkökulmasta ottaen huomioon sekä kansainvälistyvän että kansallisen kulttuurin odotukset. Erityisesti tutkimusta tarvitaan sähköisten monimediaisten tekstien tulkinnan ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi sekä yhteiskunnallisen lukutaidon - erityisesti nuorten yhteiskunnallisen tietämyksen - varmistamiseksi. Tutkimuskeskus arvioi lukutaidon laatua ja vaatimuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Arvioinnit kohdistuvat sekä lasten lukutaidon oppimiseen että nuorten ja aikuisten taitojen kehittymiseen erityisesti tietoyhteiskunnan ja monimediaisen tiedonvälityksen vaatimuksiin suhteuttaen. Erityisesti huomiota kiinnitetään tasa-arvokysymyksiin, niin ettei mikään väestöryhmä syrjäydy kulttuurisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti vaan kaikille taataan myös uusia oppimismahdollisuuksia iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, etnisestä, kulttuurisesta tai taloudellisesta taustasta huolimatta. Riskiryhmien lukutaidon kehitystä seurataan valppaasti ja kehitetään ohjelmia, jotka tukevat sekä monimediaisen luku- ja kirjoitustaidon uudistumista että aktiivista 19

20 kansalaisuutta ja työelämään osallistumista. Lukutaidon kansallinen tutkimuskeskus toimii myös alan kansainvälisten yhteyksien luojana, ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Tutkimuskeskus tukee ja vahvistaa sekä pohjoismaista, eurooppalaista että maailmanlaajuista tutkimustyötä osallistuen pisimmälle kehittyneiden maiden tutkimushankkeisiin ja -verkostoihin mutta tuntien myös koulutusvastuunsa kehitysmaiden lukutaidon edistämisestä. Kustannusvaikutuksia Edellä esitettyjä hankkeita pyritään rahoittamaan pääasiassa niin, että kohdennetaan uudelleen innovatiivisella tavalla opetusministeriön hallinnonalan käytössä olevia määrärahoja. Ohessa esitetyt arviot ovat kokonaiskustannuksia, eikä niistä ole suoraan luettavissa julkisen ja mahdollisen yksityisen rahoituksen eri osuuksia. Osa kustannuksista ehdotetaan katettavaksi opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman sisältötuotantohanke-momentilta, mikäli 108, 5 miljoonan menolaskelma valtion budjetissa toteutuu vuonna 2001 sekä seuraavana kolmivuotiskautena noin 100 miljoonan suuruisena vuosittain. Raportin luovutuksen ja jakelun (sekä painettuna että verkkoversiona) jälkeen on tarkoitus järjestää alalla toimijoille kuulemistilaisuus. Sen ja muutoin saadun palautteen perusteella priorisoidaan hankkeiden toteuttamistavat ja -järjestys. Toimenpide-ehdotusten konkretisoinnin vaiheessa arvioidaan tarkat kustannukset ja budjetoidaan hankkeet. Kuitenkin monen teemakorin kohdalla tarvitaan hankkeiden käynnistämiseksi 'starttirahaa' sekä tutkimusten ja selvitysten kertaluontoista toteuttamisrahaa. Samoin jos/kun lukutaito kaikessa laajuudessaan nähdään tulevaisuuden kriittiseksi menestystekijäksi, on sille valtion budjetissa varattava myös uusia määrärahoja hallitusohjelman toteuttamiseksi. KORI 1 hankkeen käynnistäminen ja tiedotus mk KORI 2 mediahautomoiden käynnistäminen mk mediakritiikkifoorumin käynnistäminen mk mediakasvatuksen oppimateriaalituotanto mk/v KORI 3 selvitys kirjoittajakoulutuksesta mk kansallisesti merkittävien teosten julkaiseminen mk/v suomalaisen kirjallisuuden kääntäminen mk/v KORI 4 koulukirjastosta vastaavan virka (uusi) mk/v kuntien tietostrategian kehittäminen mk kirjastoammatillinen pedagoginen asiantuntija: 20 maakuntakirjastoa x mk 4 milj /vuosi lasten ja nuorten kirjastonkäytön selvitys mk uusmediat&verkkolukutaito -kokeiluhankkeita mk kirjasto/koulualan perus- ja täydennyskoulutus mk/v aineistojen monipuolistaminen 2 milj /vuosi koulukirjastojen perusparantaminen 2 milj /vuosi KORI 5 koulujen kirjallisuushankintojen tukeminen kampanjaluonteisesti 4 milj. 20

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT sari.sulkunen@jyu.fi JYU. Since 1863. 13.10.2017 1 Tekstimaisema muuttuu

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5. S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Lukutaitofoorumista lukuliikkeeksi

Lukutaitofoorumista lukuliikkeeksi 1 Lukutaitofoorumista lukuliikkeeksi Lukemisen asiantuntijoista koostuva Lukutaitofoorumi sai tehtäväkseen miettiä, miten vastataan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen. Suuntaviivat lukutaidon ja lukemisharrastuksen

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010 TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

LUKUTAITO ON MIELEN SUPERVOIMA LASTEN JA NUORTEN LUKUTAIDON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

LUKUTAITO ON MIELEN SUPERVOIMA LASTEN JA NUORTEN LUKUTAIDON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT LUKUTAITO ON MIELEN SUPERVOIMA LASTEN JA NUORTEN LUKUTAIDON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Lukutaito antaa elämälle suunnan Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Lukutaito avaa ovia itsetuntemukseen,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Lukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 22.11.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen

Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen Sari Hyytiäinen puheenjohtaja Äidinkielen opettajain liitto ry Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 13.10.2017 Luku- ja kirjoitustaitojen nykytilanne ja merkitys

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 7.6.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot