PERHETEKIJÄT NUOREN AHDISTUNEISUUDEN TAUSTALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHETEKIJÄT NUOREN AHDISTUNEISUUDEN TAUSTALLA"

Transkriptio

1 PERHETEKIJÄT NUOREN AHDISTUNEISUUDEN TAUSTALLA Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Hoitotiede Kandidaatintutkielma Marraskuu 2014 Virpi Karjalainen & Anu Väkevä

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede Kandidaatintutkielma, 37 s, 2 liitettä (7 s) Virpi Karjalainen & Anu Väkevä Perhetekijät nuoren ahdistuneisuuden taustalla Ohjaaja TtT Katja Joronen Marraskuu 2014 Perheellä on merkittävä vaikutus nuoren kehitykseen ja hyvinvointiin huolimatta siitä, että nuori pyrkii irrottautumaan perheestään aktiivisesti. Nuori elää monenlaisten muutosten ja vaatimusten keskellä. Noin joka viides nuori kärsii mielenterveysongelmista, joista yksi yleisimmistä on ahdistuneisuus. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää minkälaiset perheeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli lisätä nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä perheen merkityksestä nuoren ahdistuneisuuteen. Tiedon avulla ammattilaiset voivat tukea nuoria ja heidän perheitään entistä paremmin sekä ennaltaehkäisevästi että ongelmien jo ilmennyttyä. Alkuperäistutkimuksia haettiin Nelli-portaalin Cinahl-, Medline-, Psycinfo-, Eric- ja Medictietokannoista hakusanoilla perhe, ahdistus, nuori, family, anxiety, distress ja adolescent. Tietokantojen haut rajattiin vertaisarvioituihin suomen- ja englanninkielisiin julkaistuihin tutkimusartikkeleihin. Artikkeleista tuli ilmetä perheen tai nuoren näkökulma nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen. Rajattu hakutulos tuotti 6894 tulosta, joista kirjallisuuskatsaukseen valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien sekä laadunarvioinnin perusteella 18. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksissa korostuivat perheen sisäisten ihmissuhteiden, vanhemmuuden olosuhteiden ja perheen sosioekonomisen aseman yhteys nuorten ahdistuneisuuteen. Vanhemmilta ja perheeltä saatu tuki tuli esiin tärkeänä ahdistuneisuudelta suojaavana tekijänä. Muita perheeseen liittyviä tekijöitä olivat muutto elämäntapahtumana sekä perheen ulkopuoliset ihmissuhteet. Perheen merkitys kehittyvän nuoren hyvinvointiin ja ahdistuneisuuteen on tunnistettu kansainvälisesti, ja sitä oli tutkittu laajalti monesta näkökulmasta. Nuorten ahdistuneisuuden yleisyyden vuoksi perhetekijöihin liittyviä interventioita tulisi jatkossa kehittää. Vanhemmuuden yksilöllisen tukemisen mahdollisuuksia perheen erilaisissa muutosvaiheissa ja nuoren tunne-elämän myrskyissä tulisi lisätä. Nuori tarvitsee henkilökohtaista tukea ja nuoren perhe tarvitsee tukea nuoren psyykkiseen oireiluun liittyen. Perheen tunneilmaston huomioimisen sekä voimavarojen tunnistamisen ja lisäämisen avulla on mahdollista ehkäistä ahdistuneisuuden pitkittyminen ahdistuneisuushäiriöksi sekä altistuminen aikuisella iällä erilaisille muille mielenterveyshäiriöille. Avainsanat: systemaattinen kirjallisuuskatsaus, perhe, perhetekijä, nuori, ahdistuneisuus

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET Perhe Perhetekijä Nuori Ahdistuneisuus TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYS KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Kirjallisuushaku Aineiston kuvaus Aineiston laadunarviointi Aineiston analyysi KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Perheen sisäiset ihmissuhteet Perheen ulkopuoliset ihmissuhteet Vanhemmuuden olosuhteet Perheen tuki nuorelle Muutto elämäntapahtumana Perheen sosioekonominen asema POHDINTA Tulosten tarkastelua Kirjallisuuskatsauksen luotettavuuden ja eettisyyden tarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET Johtopäätökset Kehitysehdotukset Jatkotutkimusaiheita KIRJALLISUUSKATSAUKSESSA KÄYTETYT LÄHTEET MUUT LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kirjallisuuskatsauksen tutkimukset Liite 2. Esimerkki analyysin etenemisestä

4 4 1 JOHDANTO Suomalaiset nuoret voivat yleisesti ottaen hyvin, ja myös nuorten terveystottumukset ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan. Siitä huolimatta voidaan havaita, että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, kuten on myös erilainen psyykkinen oireilu. (Luopa ym ) Noin joka viides nuori kärsii mielenterveyshäiriöstä. Yksi yleisimmistä mielenterveysongelmista nuorilla on ahdistuneisuus. (Aalto-Setälä 2010.) Perhetekijöillä on osoitettu olevan yhteyttä nuorten psyykkiseen oireiluun, kuten ahdistukseen, masennukseen ja somatisointiin (Feinauer ym. 2010, Knappe 2010). Aiemmissa kotimaisissa terveys- ja hoitotieteellisissä tutkimuksissa perhetekijöiden yhteyttä on tutkittu nuoren masennukseen (Fröjd 2010) ja hyvinvointiin (Joronen 2005), mutta ei ahdistuneisuuteen. Knappen ym. (2010) kirjallisuuskatsauksessa nuorten ahdistuneisuushäiriöön yhteydessä olevia perhetekijöitä olivat varhaisen kiintymyssuhteen epävarmuus, tunneilmaisujen puute tai niiden liiallisuus, vanhemmuuteen liittyvät tekijät ja toimimaton perhe-elämä. Ajoittainen, ohimenevä ahdistuneisuus kuuluu osaksi kaikkien ihmisten elämää. On tärkeää oppia tunnistamaan ahdistuneisuuden tunne ja opetella myös löytämään keinoja sietää ja helpottaa sitä. Mielenterveyttä uhkaavan ahdistuneisuuden tunnistaminen on tärkeää, jotta nuori saa tarvitsemansa tuen ja hoidon. (Väestöliitto 2010.) Ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan, kun se aiheuttaa nuorelle merkittävää toiminnallista haittaa tai subjektiivista kärsimystä (Ranta ym. 2001, Fröjd ym. 2009). Ahdistuneisuuden syntyyn liittyy useita tekijöitä, kuten perinnöllisyys, lapsen temperamentti, traumaattiset tapahtumat, ympäristötekijät ja perheeseen liittyvät tekijät (Knappe ym. 2010). Aalto-Setälän (2010) mukaan nuoren elämässä on useita mielenterveysongelmien mahdollisuutta lisääviä riskitekijöitä, ja toisaalta suojaavia tekijöitä, jotka vähentävät sairastuvuutta. Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvät lähi-ihmissuhteet. Knappen ym. (2010) katsauksessa sekä nuorten että vanhempien niukka sosiaalinen verkosto oli yhteydessä nuoren ahdistuneisuushäiriöön. Åstedt-Kurjen ym. (1999) mukaan perheen sosiaalisella verkostolla on merkittävä vaikutus koettuun terveyteen joko vahvistamalla tai heikentämällä sitä. Sosiaalisten suhteiden ylläpitoon tuo haasteita mahdollinen perheen muuttaminen. Åstedt-Kurki ym. (2008) ovat todenneet muuton paikkakunnalta toiselle koettelevan yksilön ja hänen perheensä jaksamista ja vaativan sopeutumiskykyä. Lisäksi Moilanen (2000) on

5 5 todennut nuoruudessa tapahtuvan muuton olevan riski identiteetin rakentumisen kannalta. Yksilöllisten riskien tunnistaminen mahdollistaa varhaisen puuttumisen nuoren henkiseen pahoinvointiin. Nuoren keskeinen kehitystehtävä varsinkin keski- ja myöhäisnuoruudessa ajatellaan olevan emotionaalinen irtautuminen vanhemmista. Perheellä on kuitenkin merkittävä vaikutus nuoren hyvinvointiin ja kehitykseen sopeutumiseen. (Fröjd 2010.) Feinauerin ym. (2010) mukaan nuori on erityisen herkkä ja vaikutusaltis oman perheensä tavalle säädellä tunteiden ilmaisua, osoittaa luottamusta, läheisyyttä, riippuvuutta ja itsenäisyyttä luodessaan ymmärrystä ihmissuhteista ja pyrkiessään itsenäistymään lapsuudenperheestään. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa paneuduttiin niihin perhetekijöihin, jotka ovat yhteydessä nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen. Tämä kirjallisuuskatsaus on osa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön hanketta, jolla edistetään koululaisen ja hänen perheensä terveyttä.

6 6 2 KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Perhe Tilastokeskus (2014) on määritellyt käsitteen perhe seuraavalla tavalla: "Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia". Tässä kirjallisuuskatsauksessa perheen käsitettä ei rajattu, vaan hyväksyttiin alkuperäistutkimuksiin osallistuneiden perheiden oma kokemus perheestään. Useissa tutkimuksissa ei oltu eritelty, keitä perheeseen kuuluu. Perheen muodostivat ainakin yksi nuori ja yksi vanhempi tai huoltaja. 2.2 Perhetekijä Fröjd (2010) on määritellyt perhetekijöiksi muun muassa perherakenteen, perheen materiaalisen ympäristön, vanhempien kasvatustavat, vanhempien kohtaamat elämäntapahtumat sekä perheenjäsenten huolen nuoren mielialasta ja käyttäytymisen muutoksesta. Myös parisuhde (Paunonen 1999), nuoren kaltoinkohtelu ja väkivalta (Taskinen 1999), perheen sosiaaliset suhteet ja vanhempien voimavarat (Pietilä 1999) arvioidaan perhetekijöiksi, jotka vaikuttavat nuoren kasvuun ja kehitykseen ja häiriöiden esiintymiseen. Perhetekijät ovat merkitsevästi yhteydessä nuorten mielenterveyden ongelmiin (Feinauer 2010, Fröjd 2010, Knappe 2010). Tässä kirjallisuuskatsauksessa perhetekijöillä tarkoitetaan niitä perheeseen liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia, joilla todetaan olevan merkitystä nuoren normaaliin kasvuun ja kehitykseen sekä ahdistuneisuuteen. 2.3 Nuori Nuoruus käynnistyy puberteetista ja se ajoittuu yleensä ikävuosien väliin. Nuoruusikä jaetaan kolmeen vaiheeseen: murrosikään (12 14 vuotta), varsinaiseen nuoruuteen (15 17 vuotta) sekä myöhäisnuoruuteen (18 22 vuotta). Nuoruutta leimaa jatkuva muutos. Jokaiseen ikävaiheeseen kuuluu oma kehitystehtävänsä. Lopulta kehityksellinen päämäärä on nuoren

7 7 itsensä ratkaisema ja itse hankittu autonomia. (Aalto-Setälä 2010.) Tässä kirjallisuuskatsauksessa nuorten ikäjakauma oli vuotta. 2.4 Ahdistuneisuus Ahdistuneisuudella tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, johon liittyy osin tietoinen tai tiedostamaton huoli jostain nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä tapahtumasta. Ahdistuneisuuden luonne ja voimakkuus vaihtelevat lievästä päivittäisiin stressitilanteisiin liittyvästä jännittyneisyydestä paniikinomaisiin tai järjenvastaisiin pelkotiloihin. Vähänkin voimakkaampi ahdistuneisuus aktivoi elimistön sympaattisen hermoston. Tämän vuoksi ahdistuneisuuteen liittyy usein erilaisia somaattisia oireita, kuten sydämentykytystä, verenpaineen kohoamista, suun kuivumista, hengenahdistusta, hikoilua, ruokahaluttomuutta, palan tunnetta kurkussa, vapinaa, huimausta, silmäterien laajenemista. (Huttunen 2013.) Nuorten mielenterveyden ongelmat peittyvät usein somaattisen oireilun taakse (Aalto-Setälä & Marttunen 2007). Tässä kirjallisuuskatsauksessa ahdistuneisuudella tarkoitetaan nuoren itsensä arvioimaa mielentilaa tai mielialaa, joka haittaa arkielämää ja heikentää nuoren toimintakykyä. Ahdistuneisuus voi aiheuttaa hankaluuksia ihmissuhteissa, kouluongelmia tai emotionaalisia vaikeuksia, jopa itsetuhoista käyttäytymistä.

8 8 3 TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYS Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää nuorten ahdistuneisuuteen liittyviä perhetekijöitä. Tavoitteena oli tutkitun tiedon avulla lisätä tietämystä siitä, mitkä esimerkiksi perhehistoriaan, perheen vuorovaikutukseen tai perheen sosioekonomiseen tilanteeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä nuoren ahdistuneisuuteen. Tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrystä perheen merkityksestä nuoren kehitykseen ja mielenterveyden häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen. Tiedon avulla ammattilaiset voivat tukea nuoria ja heidän perheitään entistä paremmin sekä ennaltaehkäisevästi että ongelmien jo ilmennyttyä. Tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaiset perhetekijät ovat yhteydessä nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen?

9 9 4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella tarkoitetaan teoreettisen tutkimuksen piiriin kuuluvaa menetelmää, jonka avulla järjestelmällisesti ja kriittisesti kerätään ja analysoidaan jo olemassa olevaa tietoa (Kääriäinen & Lahtinen 2006, Stolt & Routasalo 2007, Tuomi & Sarajärvi 2009). Kirjallisuuskatsaus suunniteltiin ja toteutettiin siten, että se voidaan toistaa. Lukija voi seurata kaikkia kirjallisuuskatsauksen vaiheita raportista. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin systemaattisesti, ja se tuotti runsaasti viitteitä, joista suurin osa oli epäolennaisia tälle kirjallisuuskatsaukselle. Viitteitä valittiin tarkempaan tarkasteluun ensin otsikon ja sitten tiivistelmän (Pudas-Tähkä & Axelin 2007) perusteella. Kirjallisuuskatsauksen analyysiyksiköksi määriteltiin ajatuskokonaisuus tai lause, mikäli se sisälsi vastauksen tutkimuskysymykseen. Aineistoa läpi käytäessä pysyteltiin tutkimuskysymyksessä, jotta aineistosta löytyivät kirjallisuuskatsaukselle olennaiset tulokset. Vain tutkimuskysymyksen kannalta kiinnostava aineisto (Stolt & Routasalo 2007, Tuomi & Sarajärvi 2009) otettiin mukaan kirjallisuuskatsaukseen. 4.1 Kirjallisuushaku Ennen varsinaista tiedonhakua tutkimuskysymykseen liittyviä käsitteitä testattiin elektronisten koehakujen avulla Cinahl-, Medic- ja Medline-tietokannoissa. Tietokantojen valitsemista sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien määrittelemistä ohjasi tutkimuskysymys (ks. Meline 2006). Tutkimuskysymystä perhetekijöiden yhteydestä nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen voidaan tarkastella poikkitieteellisesti. Aihetta käsitellään sekä terveystieteiden että käyttäytymistieteiden piirissä. Tämän kirjallisuuskatsauksen hakuja tehtiin Nelli-portaalissa seuraavissa terveystieteiden tietokannoissa: Cinahl, Medic ja Medline. Käyttäytymistieteiden osalta käytettiin Eric- ja Psycinfo-tietokantoja. Tiedonhaun suunnitelma sisälsi hakustrategian, eli käytettävät hakusanat, suunnitelman käytettävistä tietokannoista sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien määrittelyn (Meline 2006, Stolt & Routasalo 2007). Esioletuksena oli, että nuorten ahdistus olisi paljon tutkittu aihe, ja siitä löytyisi runsaasti viitteitä. Melinen (2006) mukaan rajaus onkin hyvä suunnitella tutkimuskysymyksen mukaan, ja rajausta tulee peilata tutkimuskysymykseen hakuprosessin

10 10 jokaisessa vaiheessa. Yleisenkään aiheen kohdalta rajausta ei kannata tehdä liian rajoittavaksi, sillä se voi jättää merkityksellisiä tutkimuksia pois kirjallisuuskatsauksesta. Nuorten ahdistuksen suhteen sopivien rajauskriteereiden löytäminen oli tasapainoilemista yhtäältä liian rajoittavien ja toisaalta liian löyhien kriteereiden välillä. Ikärajaus osoittautui haasteelliseksi. Vaikka aluksi määriteltyihin poissulkukriteereihin sisältyi nuoruuden ikärajaus 13 17/18 (tietokannasta riippuen) tutkimuksiin tarkemmin tutustuttaessa huomattiin, että ikärajaus sulki kirjallisuuskatsauksesta useita sopivia tutkimuksia pois. Ikärajausta oli vielä mahdollista muuttaa kokotekstien luku- ja arviointivaiheen aikana. Ikärajausta laajennettiin vuotiaisiin. Tuossa vaiheessa kaikki viitteet käytiin uudestaan läpi (Meline 2006). Kirjallisuuskatsauksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit kuvataan taulukossa 1. Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit SISÄÄNOTTOKRITEERIT -Vastaa tutkimuskysymykseen -Kieli suomi tai englanti -Tieteellinen artikkeli -Vertaisarvioitu julkaisu -Julkaistu Jos kyseessä on hoito tai terapia, otetaan mukaan siinä tapauksessa, että diagnoosia ei vielä ole -Kokoteksti saatavilla POISSULKUKRITEERIT - Ei koske vuotiaita - Koskee diagnosoitua ahdistuneisuushäiriötä tai sen hoitoa (anxiety disorder, generalized anxiety, separation anxiety, social anxiety) - Koskee muun sairauden aiheuttamaa ahdistusta nuorelle itselleen - Koskee geeni- tai lääketutkimuksia - Kirjallisuuskatsaus - Ei ole tieteellinen artikkeli - Ei vastaa tutkimuskysymykseen väkivalta, kaltoinkohtelu, itsemurha, sosiaalinen stressi, syrjintä, uniongelmat, vuorovaikutustaidot, raskaus, kulttuuri, päihteet, terrorismi, ylipaino, oikomishoito, kuolemanpelko, ei perhetekijää, rikollisuus, koeahdistus, internet-riippuvuus, masennus, syömishäiriö, palovamma, adoptio, tupakointi, keinohedelmöitys Kirjallisuuskatsauksen hakusanat valittiin jokaisen tietokannan omista asiasanoista. Hakusanojen valinnassa konsultoitiin kirjaston informaatikkoa. Hakusanoina käytettiin suomen- ja englanninkielisiä sanoja perhe, ahdistus, nuori, family, anxiety, distress ja adolescent. Näitä sanoja katkaistiin katkaisumerkillä. Cinahlissa sekä Medlinessa familysanaa käytettiin explode- toiminnolla. Kaikissa tietokannoissa käytettiin asiasanoja. Medline ja Psycinfo eivät tunteneet distress- asiasanaa, mutta sitä käytettiin vapaasanana.

11 11 Cinahl-tietokannassa hakusanoina käytettiin asiasanana family explode- toiminnolla ja otsikossa sanoja anxiet* ja distress*. Tuloksena saatiin 1238 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: ikärajaus vuotiaat (n=287), englanninkieli (n=279), vertaisarvioitu (n=274), kokoteksti saatavilla (n=103) ja julkaistu vuosina (n=76), joista otsikon ja tiivistelmän perusteella jatkotarkasteluun valittiin 4. Kokotekstien lukemisen ja laadunarvioinnin jälkeen Cinahl-tietokannasta valittiin 2 tutkimusta kirjallisuuskatsaukseen. Medic-tietokannassa hakusanoina käytettiin famil*, anxiet*, distress*, ahdistu* ja perhe*. Näillä hakusanoilla tulokseksi saatiin 30 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: kokoteksti saatavilla (n=21) ja julkaistu vuosina (n=19). Näistä valittiin otsikon ja tiivistelmän perusteella jatkotarkasteluun yksi kotimainen väitöskirjatutkimus, joka jäi pois lopullisesta katsauksesta. Medline-tietokannassa hakusanoina käytettiin asiasanana family explode- toiminnolla ja otsikossa sanoja anxiet* ja distress*. Tuloksena saatiin 2981 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: ikärajaus vuotiaat (n=961), englanninkieli (n=917), kokoteksti saatavilla (n=166), ja julkaistu vuosina (n=72). Näistä yksi oli päällekkäinen Cinahl-tietokannan kanssa, joten tulokseksi jäi yhteensä 71 viitettä. Lopullista valintaa koskien tutkijoilla oli näkemysero yhden tutkimusartikkelin valinnasta. Keskustelun myötä näkemys muuttui yhteneväiseksi. Otsikon, tiivistelmän, kokotekstien lukemisen ja laadunarvioinnin jälkeen katsaukseen valittiin 5 tutkimusta. Psycinfo- ja Eric -tietokantahaku tehtiin tietokannat yhdistettyinä kahdella eri kerralla. Ensimmäisellä kerralla hakusanoina käytettiin asiasanana famil* ja otsikossa sanoja anxiet* ja distress*. Tuloksena saatiin 2090 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: ikärajaus vuotiaat (n=389), suomen- tai englanninkieli (n=366), vertaisarvioitu (n=289) ja julkaistu vuosina (n=182), joista 7 oli päällekkäisiä muiden tietokantojen kanssa. Ensimmäisestä hakukerrasta jäi (n=175) viitettä. Otsikon ja tiivistelmän perusteella jatkotarkasteluun valittiin 18 viitettä. Kokotekstien lukemisen ja laadunarvioinnin jälkeen katsaukseen valikoitui 6 tutkimusta.

12 12 Toisella hakukerralla tietokantahakua laajennettiin Psycinfossa ja Ericissä siten, että hakusanoina olivat famil*, adolescen* ja anxiet*. Näistä famil* sijoitettiin otsikkoon ja adolescen* ja anxiet* asiasanoiksi. Tulokseksi saatiin 555 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: suomen- tai englannin kieli (n=522) ja julkaistu vuosina (n=340). Tästä hausta poistettiin ensimmäisen hakukerran tulokset NOT-käskyllä, jolloin hakutulokseksi jäi (n=289). Näistä hyväksyttiin otsikon ja tiivistelmän lukemisen perusteella jatkotarkasteluun 11, joista kokotekstien ja laadunarvioinnin jälkeen katsaukseen 5. Kaikki valitut artikkelit olivat Psycinfo-tietokannasta. Kahdelta hakukerralta Psycinfotietokannasta katsaukseen valittiin yhteensä 11 tutkimusta. Elektronisten hakujen lisäksi tehtiin käsihakuja vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin. Tampereen yliopiston kirjastossa käytiin läpi Hoitotiede- ja Tutkiva Hoitotyö -lehtien vuosikerrat Psykologia lehden vuosikerrat käytiin yksitellen läpi Arto artikkeliviitetietokannassa. Katsauksesta karsiutuneiden tutkimusartikkeleiden ja kirjallisuuskatsausten sisällysluetteloita käytiin läpi. Lisäksi käytiin läpi ahdistusta ilmiönä painottavan tieteellisen julkaisun Anxiety, Stress & Coping sisällysluettelo vuosilta Manuaalihaussa ei löytynyt uusia viitteitä. Kokotekstit luettiin ja arvioitiin yhteensä 39 tutkimusartikkelista ja väitöskirjasta, joista katsaukseen valikoitui 18 kpl. Eniten tutkimuksia (n=9) karsiutui pois sen vuoksi, että masennusta ja ahdistusta ei oltu mittauksissa eroteltu toisistaan. Kirjallisuushaku on esitetty kuviossa 1.

13 13 Tutkimuskysymys: Minkälaiset perhetekijät ovat yhteydessä nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen? Hakusanat: (anxiet* or distress* or ahdistus*) AND (famil* or perhe*) Tietokanta rajattu hakutulos (n=630): Cinahl (n=76 ) Medic (n=19 ) Medline (n=71) Psycinfo + Eric (n=464) Sisäänottokriteerit: Tieteellinen artikkeli Vastaa tutkimuskysymykseen eli sisältää tietoa perhetekijöistä, jotka ovat yhteydessä nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen Julkaistu 1/2004 jälkeen, kokoteksti saatavilla Kieli englanti tai suomi Hakutulos kokonaisuudessaan ennen tietokantarajausta N=6894 Rajattu hakutulos N=630 Otsikon ja abstraktin perusteella valitut N=39 Tietokantarajaukset: Käsittelee 13 17/18 -vuotiaita (n= 4672) Suomen- tai englanninkielinen (n=108) Vertaisarvioitu (n=82) Kokoteksti saatavilla (n=931) Julkaistu vuosina (n=412) Päällekkäiset viitteet (n=59) Poissulkukriteerit: Ei koske vuotiaita (n=207) Koskee diagnosoitua ahdistuneisuushäiriötä tai sen hoitoa (anxiety disorder, generalized anxiety, separation anxiety, social anxiety) (n=145) Koskee muun sairauden aiheuttamaa ahdistusta nuorelle itselleen (n=61) Koskee geeni- tai lääketutkimuksia (n=23 ) Kirjallisuuskatsaus (n=4) Ei ole tieteellinen artikkeli (n=31 ) Ei vastaa tutkimuskysymykseen (n=120) väkivalta, kaltoinkohtelu, itsemurha, sosiaalinen stressi, syrjintä, uniongelmat, vuorovaikutustaidot, raskaus, kulttuuri, päihteet, terrorismi, ylipaino, oikomishoito, kuolemanpelko, ei perhetekijää, rikollisuus, koeahdistus, internet-riippuvuus, masennus, syömishäiriö, palovamma, adoptio, tupakointi, keinohedelmöitys Poissulkukriteerit Ei vastaa tutkimuskysymykseen: -ahdistus liittyy perheenjäsenen sairauteen (n=5) -masennusta ja ahdistusta ei eroteltu (n=9 ) -ahdistusta ei eroteltu muista oir.tai käytöshäiriöstä (n=4 ) -kyseessä sosiaalinen ahdistus (n= 2) -perheväkivalta (n=1 ) Valinnat tietokannoittain: Cinahl (n = 2), Medline (n = 5), PsycINFO (n = 11), Medic (n = 0) Tietokannoista kokotekstin ja laadunarvioinnin perusteella valitut (n= 18) YHTEENSÄ n = 18 Kuvio 1. Kirjallisuuskatsauksen hakukaavio

14 Aineiston kuvaus Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui 18 tieteellisestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka kaikki raportoivat kvantitatiivisia tutkimuksia. Tutkimukset oli julkaistu vuoden 2006 aikana tai sen jälkeen. Vuosien aikana tutkimuksia oli julkaistu tasaisesti 1 3 kpl vuosittain. Uusin tutkimus oli vuodelta Aineisto on peräisin monitieteisistä julkaisuista. Hoitotieteellisistä julkaisuista ei löytynyt kirjallisuuskatsaukseen soveltuvia artikkeleita. Artikkeleista neljä (1, 7, 10, 16) oli julkaistu monitieteisissä laaja-alaisissa julkaisuissa, joiden tutkimusilmiöt painottuvat lapsuuteen, nuoruuteen, kasvuun aikuiseksi ja sosiaalistumiseen. Kaksi artikkelia (2, 9) oli julkaistu kulttuurin merkitystä mielenterveyteen tähdentävissä julkaisussa. Neljä artikkelia (3, 4, 13, 17) oli julkaistu psykologiaa, kehityspsykologiaa ja perhetutkimusta painottavissa julkaisuissa. Yksi artikkeli (5) oli julkaistu sosiologisessa julkaisussa. Viisi artikkelia (6, 8, 12, 14, 15) oli julkaistu psykiatriaa ja sosiaalipsykiatriaa painottavissa julkaisuissa. Kaksi artikkelia (11, 18) oli julkaistu ahdistuksen, masennuksen ja stressin tutkimukseen monitieteisesti keskittyvissä julkaisuissa. Kotimaisia tutkimuksia perhetekijöiden yhteydestä nuorten ahdistuneisuuteen ei löytynyt tämän kirjallisuuskatsauksen systemaattisessa hakuprosessissa. Maantieteellisesti eniten alkuperäistutkimuksia oli Yhdysvalloista (n=11). Eurooppalaisista (n=4) tutkimuksista 2 oli hollantilaisia, 1 saksalainen ja 1 kroatialainen. Tutkimuksia oli myös Uudesta-Seelannista (n=1), Australiasta (n=1) ja Kiinasta (n=1). Tutkimuksiin osallistujien määrä (n) vaihteli 153:sta 6935:een. Alle 500 osallistujan otoksia oli 11:ssä tutkimuksessa ja yli 500 osallistujan otoksia oli 7:ssä. Pitkittäistutkimuksia oli 8 (3, 5, 7, 11, 13, 14, 15, 18) ja poikittaistutkimuksia oli 10 (1, 2, 4, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17). Keskimääräinen vastausprosentti oli 75,8. Alhaisin vastausprosentti oli pitkittäistutkimuksessa, jonka otoksena oli syntymäkohortti. Nuorten aineistoissa tyttöjä ja poikia osallistui keskimäärin yhtä paljon. Vastausprosentit vaihtelivat 45 % 99 %. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista on esitetty yhteenveto liitteessä 1.

15 Aineiston laadunarviointi Aineiston laadunarviointi tehtiin käyttäen apuna soveltuvin osin Joanna Briggs Instituten Kriittisen arvioinnin tarkistuslistaa kuvailevalle tutkimukselle/ tapaussarjalle (The Joanna Briggs Institute 2011a). Laadunarviointi tehtiin pisteyttämällä tutkimukset tarkistuslistan mukaisesti, ja sen suoritti kaksi tutkijaa erikseen. Työn edetessä laadunarvioinnin yksityiskohdista keskusteltiin, lähinnä tilastollisten menetelmien arvioinnista ja eri ryhmien keskinäisestä vertailusta. Lopullinen laadunarvioinnin pistemäärä on keskiarvo tutkijoiden antamasta pisteytyksestä. Kaikki (n=18) tutkimukset osoittautuivat hyvin raportoiduiksi. Pisteytys vaihteli välillä 6/7 7/7. Yhtään tutkimusta ei tarvinnut hylätä laadun vuoksi. Kirjallisuuskatsaukseen alkuperäistutkimusten otantamenetelmiä voisi pääsääntöisesti kuvailla näennäisesti satunnaistetuiksi otannoiksi (pseudo random sample) (The Joanna Briggs Institute 2011b), joissa otoksiin oli valittu tutkimuskysymykselle sopivat, tarpeeksi kattavat ja perustellusti valikoidut tiedonantajat (Ronkainen ym. 2011). Tutkimuksissa oli pyritty populaation edustavuuteen siten, että asiaa oli kysytty niiltä, joita kulloinenkin tutkimuskysymys koski, esimerkiksi maahanmuuttajilta (2) tai vähävaraisilta terveyspalveluiden käyttäjiltä (18). Kolmessa tutkimuksessa (5, 11, 15) otoksena oli kohortti tai kohortista jatkovalikoitu otos. Koululaistutkimuksissa valikointia tehtiin esimerkiksi siten, että tutkimukseen valittiin tietyn maakunnan alueelta keskenään eritasoisiksi arvioituja kouluja (8). Chung ym. (3) tutkimuksessa oli valittu Los Angelesin alueelta kolme keskenään erilaista koulua, joiden oppilaiden sosioekonominen ja etninen rakenne vastasivat laajemman alueen sosioekonomista ja etnistä rakennetta. Edellä mainitun tyyppisissä koululaistutkimuksissa kyselylomakkeet jaettiin kaikille oppilaille. Kaikissa katsauksen tutkimuksissa oli kuvattu otannat valintakriteereineen. Alkuperäistutkimusten yleisimmät taustatekijät olivat ikä (2, 11, 16, 18), sukupuoli (2, 5, 11, 16, 18), perheen tulotaso (5, 7, 14, 16), vanhempien koulutus (7, 8, 12, 15) ja perherakenne (6, 8, 12). Muita taustatekijöitä olivat esimerkiksi kieli (2, 6), etnisyys (6, 18) tai sisarusten lukumäärä (8). Kahdessa tutkimuksessa (9, 10) ei ollut mainintaa taustatekijöistä. Alkuperäistutkimuksissa käytettiin useita mittareita. Kaikki tutkimuksissa raportoidut mittarit oli validoitu. Perhetekijöihin liittyvillä mittareilla pyrittiin saamaan selville esimerkiksi perhesuhteita ja konflikteja, joista esimerkkinä on FES (The family environmental scale) (9).

16 16 Vanhemmat vastasivat CONOR kyselyyn (Mental health index) (12) sekä BDI- (Beck depression inventory) (13) ja AAS kyselyihin (adult attachment scale) (13). Vanhemmilta kysyttiin myös alkoholin kulutuksesta ja sen väärinkäytöstä, sosiaalisesta verkostosta, perherakenteesta ja parisuhteesta (12). Nuorten kohdalla perhetekijöitä mittaava mittari oli esimerkiksi CRPBI (Children's report of parent behavior inventory) (13). Tutkimuksissa käytetyistä erilaisista ahdistusmittareista yleisimmin käytettyjä olivat HSCL (The Hopkins symptoms checklist) (1, 2, 9) ja YSR (Youth self report) (11, 13, 18). Mittareiden lisäksi Schwartz ym. (14) tutkimuksessa käytettiin videoitua vuorovaikutustehtävää ja psykososiaalista arviota. Alkuperäistutkimusten laadunarvioinnissa arvioitiin myös sitä, onko ryhmien välinen vertailu kuvattu riittävästi (The Joanna Briggs Institute 2011b). Eniten vertailua oli tehty tyttöjen ja poikien välillä (1, 3, 9, 10, 11, 12, 13, 17). Muita vertailtuja ryhmiä olivat esimerkiksi ikäryhmät (10, 11, 12, 16), etnisyys (1, 2, 6), erilaiset perherakenteet (5) ja vanhemman sukupuoli (14). Myös eri mittauskertoja oli vertailtu (7, 15). Kaikissa kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa oli tehty ryhmien välistä vertailua. Aineiston keräyksen luotettavuus vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen (The Joanna Briggs Institute 2011b, Ronkainen ym. 2011). Tämän kirjallisuuskatsauksen alkuperäistutkimusten aineistoista suurin osa (n=13) oli kerätty koululuokassa opettajan tai tutkijoiden valvonnassa. Niissä tutkimuksissa, joihin myös vanhemmat osallistuivat, kyselylomakkeet lähetettiin nuorten mukana kotiin täytettäväksi, tai vanhempia haastateltiin. Muut aineiston keräystavat olivat henkilökohtainen tapaaminen kotona tai yliopistolla (n=3), kyselylomakkeen täyttö itsenäisesti kotona ja sen jälkeen tehtävä lomakkeeseen perustuva haastattelu (n=1) sekä postitettava kyselylomake (n=1). Postitettava kyselylomake on siinä mielessä voinut heikentää alkuperäistutkimuksen luotettavuutta, että tutkija ei ole voinut todeta, että vastaaja on itse täyttänyt kyselylomakkeen. Kaikkien (n=18) tutkimusten analyysimenetelmät ja analyysin vaiheet oli kuvattu. Analyysien apuna oli käytetty tilastollisia menetelmiä ja tilastollisista tietokoneohjelmista esimerkiksi SPSS:ää. Muuttujia oli esitelty analyysitaulukoissa. Käytettyjä menetelmiä olivat esimerkiksi korrelaatioanalyysi ja ristiintaulukointi, khin neliötesti ja yksisuuntainen ANOVA. Tutkimusten reliabiliteettia esiteltiin mittareiden sisäistä yhteneväisyyttä mittaavan Cronbachin alfan avulla (Ronkainen ym. 2011).

17 Aineiston analyysi Kirjallisuuskatsauksen aineisto kuvaa tutkittavaa ilmiötä ja aineiston analyysissä on kyse tiivistetyn ja selkeän kuvan muodostamisesta tutkittavasta ilmiöstä. Sisällönanalyysillä aineisto järjestetään kadottamatta sen sisältämää informaatiota. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) Jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä katsauksen tuloksista, pitää tuloksista ensin tehdä yhteenveto (Aveyard 2010). Aineiston analyysissä tutkija on avainasemassa. Hän tulkitsee ja käsitteellistää aineistoaan oman tietämyksensä ja ymmärryksensä avulla. Aineiston analyysi on prosessi. (Ronkainen ym ) Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymys ohjasivat aineiston analyysiä. Aineistosta etsittiin tutkittavaa ilmiötä kuvaavia lauseita ja tekstin osia, joita kutsutaan myös merkitys- tai analyysiyksiköiksi. (Kylmä & Juvakka 2007). Tämä kirjallisuuskatsaus analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuomen ja Sarajärven (2009) mukaan tällöin yhdistellään käsitteitä ja näin saadaan vastaus tutkimustehtävään. Sisällönanalyysissä tutkija käyttää tulkintaa ja päättelyä edetessään empiirisestä aineistosta kohti käsitteellisempää näkemystä tutkittavasta ilmiötä. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi on kolmivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto pelkistetään, mikä tarkoittaa informaation tiivistämistä tai jakamista osiin. Tutkimustehtävä ohjaa pelkistämistä ja aineistosta etsitään tutkimustehtävälle olennaiset ilmaukset. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkijat etsivät artikkeleista alkuperäisilmaisuja, joista löytyi vastaus tutkimuskysymykseen, eli niitä perhetekijöitä, jotka olivat yhteydessä nuoren ahdistuneisuuteen. Analyysin toisessa vaiheessa aineisto klusteroidaan eli ryhmitellään käymällä läpi alkuperäisilmaukset. Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ja pelkistetyt ilmaukset ryhmitellään, ja sisällöllisesti samankaltaiset pelkistetyt ilmaukset voidaan yhdistää samaan luokkaan. Luokka nimetään, ja sen tulee kattaa kaikki sen alle tulevat pelkistetyt ilmaukset. Ryhmittelyä voidaan jatkaa muodostamalla alaluokista yläluokka tai -luokkia. (Kylmä & Juvakka 2007.)

18 18 Seuraavassa vaiheessa valikoidaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto. Tätä kutsutaan käsitteellistämiseksi eli abstrahoinniksi. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) Abstrahointia tapahtuu itse asiassa limittäin pelkistyksen ja ryhmittelyn aikana (Kylmä & Juvakka 2007). Siinä alkuperäisinformaation kielelliset ilmaukset yhdistetään teoreettisiksi käsitteiksi ja johtopäätöksiksi (Tuomi & Sarajärvi 2009). Näin rakennetusta yhteenvedosta, induktiivisesta aineistonkäsittelystä, muodostuu vastaus tutkimuksen tarkoitukseen ja tutkimuskysymykseen (Kylmä & Juvakka 2007). Tutkijat toimivat joka vaiheessa ensin itsenäisesti ja sen jälkeen vielä yhdessä. Samankaltaisia nuoren perheeseen liittyviä tekijöitä sisältävät alkuperäisilmaisut pelkistettiin. Pelkistykset (n=57) tulostettiin paperille ja ne leikattiin pöydälle ryhmittelyä varten. Alaluokat nimettiin, ja sen jälkeen tutkijat yhdessä vertasivat, olivatko yhtä mieltä ryhmittelystä. Keskustelun perusteella päädyttiin muodostamaan 16 alaluokkaa ja edelleen alaluokat yhdistettiin 6 yläluokaksi. Analyysivaiheessa tutkijat palasivat useita kertoja alkuperäisilmausten pariin lukien tutkimusten tuloskappaleita pohtien ala- ja yläluokkien käsitteistämistä ja samaa tarkoittavien ilmaisujen yhdistämistä keskustellen mielessään aineiston kanssa ja reflektoiden tätä toisen tutkijan kanssa. Esimerkki analyysin etenemisestä on esitetty liitteessä 2.

19 19 5 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Nuorten itsearvioidun ahdistuneisuuden taustalla vaikuttavia perhetekijöitä olivat perheen sisäiset ihmissuhteet, perheen ulkopuoliset ihmissuhteet, vanhemmuuden olosuhteet, perheen tuki nuorelle, muutto elämäntapahtumana sekä perheen sosioekonominen asema. Tulokset on esitetty kuviossa 2. Perheen sisäiset ihmissuhteet Perheen ulkopuoliset ihmissuhteet Vanhemmuuden olosuhteet Perheen tuki nuorelle Muutto elämäntapahtumana Perheen sosioekonominen asema Perheen yhtenäisyys Nuoren sosiaalinen verkosto Vanhemmuuden käytännöt Perheeltä tai vanhemmilta saatu tuki Muutto toiselle paikkakunnalle Taloudellinen asema Riitaisuus ja jännitteet perheen sisäisissä ihmissuhteissa Perheen sosiaalinen verkosto Vanhempien stressi Vanhemman henkinen väkivalta ja agressiivisuus Perheen tuen puute Muutto toiseen kulttuuriin Sosiaalinen asema Perherakenne Perheen sisäinen vuorovaikutus Parisuhdeongelmat Vanhempien päihteiden käyttö Kuvio 2. Nuoren ahdistuneisuuteen liittyvät perhetekijät

20 Perheen sisäiset ihmissuhteet Perheen sisäiset ihmissuhteet ilmenivät perheen yhtenäisyytenä, riitaisuutena ja jännitteinä perheen sisäisissä suhteissa sekä perheen sisäisenä vuorovaikutuksena. Perheen heikko yhtenäisyys oli yhteydessä nuoren lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen (9). Lisäksi perheen heikko yhtenäisyys yhdistettynä perheen voimakkaaseen keskinäiseen riippuvuuteen oli yhteydessä lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen (9). Sen sijaan perheen vahva yhtenäisyys oli yhteydessä nuoren vähentyneisiin ahdistuneisuuden oireisiin (1). Nuoret, jotka määrittelivät itsensä itsenäisiksi ja vähemmän perheestä riippuvaisiksi, kuvasivat perheen yhteenkuuluvuuden voimakkaammaksi ja ahdistuneisuuden vähäisemmäksi (9). Positiiviset perhesuhteet, kuten perheeseen sitoutumisen aste ja apu olivat osittain yhteydessä muuton jälkeiseen uuteen kulttuuriin sopeutumiseen ja siihen liittyvään nuoren vähentyneeseen ahdistuneisuuteen sekä täysin yhteydessä alkuperäiseen kulttuuriin sopeutumiseen ja nuoren vähentyneeseen ahdistuneisuuteen (2). Riitaisuus ja jännitteet perheen sisäisissä suhteissa olivat yhteydessä nuoren lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen (1, 3, 4, 16). Nuorten konfliktit varsinkin vanhempien kanssa lisäsivät nuorten ahdistuneisuuden oireita (1, 3, 4, 16). Nuoret kuvasivat ahdistuneisuuden oireiden lisääntyvän niinä päivinä, jolloin perheessä oli konflikti (3). Sekä nuorten itsensä että heidän äitiensä raportoima perhekonflikti oli yhteydessä lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen niillä nuorilla, jotka kuvasivat olevansa vain vähän uskonnollisia (4). Sen sijaan niillä nuorilla, jotka rukoilivat, lukivat uskonnollista kirjallisuutta ja katselivat tai kuuntelivat uskonnollisia ohjelmia, äitien raportoima perhekonflikti ei ollut yhteydessä ahdistuneisuuden lisääntymiseen (4). Perhesysteemin toimimattomuuden raportoitiin olevan riski nuoren kasvavaan ahdistuneisuuteen esipuberteetti-iässä, mutta ei enää myöhemmässä nuoruudessa (15). Perhesysteemin toimimattomuus ilmeni huonona tunnelmana, huolista keskustelun välttelemisenä, luottamuksen puutteena, kyvyttömyytenä näyttää tunteitaan, perheenjäsenten hyväksymisen vaikeutena ja perheen toiminnan suunnittelemisen vaikeutena. Perheen sisäinen vuorovaikutus todettiin useassa tutkimuksessa merkittäväksi ahdistuneisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi (2, 5, 6, 16). Vähäinen nuoren ongelmista keskustelu ja niiden jakaminen (6), kuten myös vanhemman liiallinen läheisyys (16), olivat yhteydessä nuoren lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen. Huonot välit isäpuolen kanssa

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke Tuloksia ja johtopäätöksiä 11 17 - vuotiaiden hyvinvoinnista Petri Kinnunen 15.04.2011 1. Kaksi näkökulmaa tämän hetken todellisuuteen 2. Perinteinen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta.

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta. CINAHL (OVID) hoitotieteen ja hoitotyön kansainvälinen viitetietokanta Cinahl sisältää hoitotyön ja sen lähialojen, esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon ja koulutuksen aineistoviitteitä. Joidenkin lehtien

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin Mieli 2009 Eija Stengård Sisällys Mitä mielenterveys on? Mitä mielenterveyden edistäminen on? Mistä tukea käytännön työhön? Esimerkkinä iäkkäiden mielenterveyden

Lisätiedot

PERHETEKIJÖIDEN JA KOULUMENESTYKSEN YHTEYS SUOMALAISTEN LUKIOLAISTEN ITSEARVIOITUUN AHDISTUNEISUUTEEN

PERHETEKIJÖIDEN JA KOULUMENESTYKSEN YHTEYS SUOMALAISTEN LUKIOLAISTEN ITSEARVIOITUUN AHDISTUNEISUUTEEN PERHETEKIJÖIDEN JA KOULUMENESTYKSEN YHTEYS SUOMALAISTEN LUKIOLAISTEN ITSEARVIOITUUN AHDISTUNEISUUTEEN Anu Väkevä Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Hoitotiede Huhtikuu 2016 Pro gradu-tutkielma

Lisätiedot

CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010)

CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010) CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Katkaisumerkki, sanojen yhdistely, fraasihaku... - 1-2. Advanced Search haku vapailla hakusanoilla... - 1-3. Haku asiasanoilla (CINAHL Headings)... - 2-4.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Päivikki Jääskelä ja Ulla Maija Valleala Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa

Lisätiedot

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Kodin ja koulun kohtaaminen Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Yhteistyöstä Kodin ja koulun yhteistyötä pidetään yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista opetuksessa Yhteiskunnan moninaistuminen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot