PERHETEKIJÄT NUOREN AHDISTUNEISUUDEN TAUSTALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHETEKIJÄT NUOREN AHDISTUNEISUUDEN TAUSTALLA"

Transkriptio

1 PERHETEKIJÄT NUOREN AHDISTUNEISUUDEN TAUSTALLA Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Hoitotiede Kandidaatintutkielma Marraskuu 2014 Virpi Karjalainen & Anu Väkevä

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede Kandidaatintutkielma, 37 s, 2 liitettä (7 s) Virpi Karjalainen & Anu Väkevä Perhetekijät nuoren ahdistuneisuuden taustalla Ohjaaja TtT Katja Joronen Marraskuu 2014 Perheellä on merkittävä vaikutus nuoren kehitykseen ja hyvinvointiin huolimatta siitä, että nuori pyrkii irrottautumaan perheestään aktiivisesti. Nuori elää monenlaisten muutosten ja vaatimusten keskellä. Noin joka viides nuori kärsii mielenterveysongelmista, joista yksi yleisimmistä on ahdistuneisuus. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää minkälaiset perheeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli lisätä nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä perheen merkityksestä nuoren ahdistuneisuuteen. Tiedon avulla ammattilaiset voivat tukea nuoria ja heidän perheitään entistä paremmin sekä ennaltaehkäisevästi että ongelmien jo ilmennyttyä. Alkuperäistutkimuksia haettiin Nelli-portaalin Cinahl-, Medline-, Psycinfo-, Eric- ja Medictietokannoista hakusanoilla perhe, ahdistus, nuori, family, anxiety, distress ja adolescent. Tietokantojen haut rajattiin vertaisarvioituihin suomen- ja englanninkielisiin julkaistuihin tutkimusartikkeleihin. Artikkeleista tuli ilmetä perheen tai nuoren näkökulma nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen. Rajattu hakutulos tuotti 6894 tulosta, joista kirjallisuuskatsaukseen valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien sekä laadunarvioinnin perusteella 18. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksissa korostuivat perheen sisäisten ihmissuhteiden, vanhemmuuden olosuhteiden ja perheen sosioekonomisen aseman yhteys nuorten ahdistuneisuuteen. Vanhemmilta ja perheeltä saatu tuki tuli esiin tärkeänä ahdistuneisuudelta suojaavana tekijänä. Muita perheeseen liittyviä tekijöitä olivat muutto elämäntapahtumana sekä perheen ulkopuoliset ihmissuhteet. Perheen merkitys kehittyvän nuoren hyvinvointiin ja ahdistuneisuuteen on tunnistettu kansainvälisesti, ja sitä oli tutkittu laajalti monesta näkökulmasta. Nuorten ahdistuneisuuden yleisyyden vuoksi perhetekijöihin liittyviä interventioita tulisi jatkossa kehittää. Vanhemmuuden yksilöllisen tukemisen mahdollisuuksia perheen erilaisissa muutosvaiheissa ja nuoren tunne-elämän myrskyissä tulisi lisätä. Nuori tarvitsee henkilökohtaista tukea ja nuoren perhe tarvitsee tukea nuoren psyykkiseen oireiluun liittyen. Perheen tunneilmaston huomioimisen sekä voimavarojen tunnistamisen ja lisäämisen avulla on mahdollista ehkäistä ahdistuneisuuden pitkittyminen ahdistuneisuushäiriöksi sekä altistuminen aikuisella iällä erilaisille muille mielenterveyshäiriöille. Avainsanat: systemaattinen kirjallisuuskatsaus, perhe, perhetekijä, nuori, ahdistuneisuus

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET Perhe Perhetekijä Nuori Ahdistuneisuus TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYS KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Kirjallisuushaku Aineiston kuvaus Aineiston laadunarviointi Aineiston analyysi KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Perheen sisäiset ihmissuhteet Perheen ulkopuoliset ihmissuhteet Vanhemmuuden olosuhteet Perheen tuki nuorelle Muutto elämäntapahtumana Perheen sosioekonominen asema POHDINTA Tulosten tarkastelua Kirjallisuuskatsauksen luotettavuuden ja eettisyyden tarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET Johtopäätökset Kehitysehdotukset Jatkotutkimusaiheita KIRJALLISUUSKATSAUKSESSA KÄYTETYT LÄHTEET MUUT LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kirjallisuuskatsauksen tutkimukset Liite 2. Esimerkki analyysin etenemisestä

4 4 1 JOHDANTO Suomalaiset nuoret voivat yleisesti ottaen hyvin, ja myös nuorten terveystottumukset ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan. Siitä huolimatta voidaan havaita, että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, kuten on myös erilainen psyykkinen oireilu. (Luopa ym ) Noin joka viides nuori kärsii mielenterveyshäiriöstä. Yksi yleisimmistä mielenterveysongelmista nuorilla on ahdistuneisuus. (Aalto-Setälä 2010.) Perhetekijöillä on osoitettu olevan yhteyttä nuorten psyykkiseen oireiluun, kuten ahdistukseen, masennukseen ja somatisointiin (Feinauer ym. 2010, Knappe 2010). Aiemmissa kotimaisissa terveys- ja hoitotieteellisissä tutkimuksissa perhetekijöiden yhteyttä on tutkittu nuoren masennukseen (Fröjd 2010) ja hyvinvointiin (Joronen 2005), mutta ei ahdistuneisuuteen. Knappen ym. (2010) kirjallisuuskatsauksessa nuorten ahdistuneisuushäiriöön yhteydessä olevia perhetekijöitä olivat varhaisen kiintymyssuhteen epävarmuus, tunneilmaisujen puute tai niiden liiallisuus, vanhemmuuteen liittyvät tekijät ja toimimaton perhe-elämä. Ajoittainen, ohimenevä ahdistuneisuus kuuluu osaksi kaikkien ihmisten elämää. On tärkeää oppia tunnistamaan ahdistuneisuuden tunne ja opetella myös löytämään keinoja sietää ja helpottaa sitä. Mielenterveyttä uhkaavan ahdistuneisuuden tunnistaminen on tärkeää, jotta nuori saa tarvitsemansa tuen ja hoidon. (Väestöliitto 2010.) Ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan, kun se aiheuttaa nuorelle merkittävää toiminnallista haittaa tai subjektiivista kärsimystä (Ranta ym. 2001, Fröjd ym. 2009). Ahdistuneisuuden syntyyn liittyy useita tekijöitä, kuten perinnöllisyys, lapsen temperamentti, traumaattiset tapahtumat, ympäristötekijät ja perheeseen liittyvät tekijät (Knappe ym. 2010). Aalto-Setälän (2010) mukaan nuoren elämässä on useita mielenterveysongelmien mahdollisuutta lisääviä riskitekijöitä, ja toisaalta suojaavia tekijöitä, jotka vähentävät sairastuvuutta. Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvät lähi-ihmissuhteet. Knappen ym. (2010) katsauksessa sekä nuorten että vanhempien niukka sosiaalinen verkosto oli yhteydessä nuoren ahdistuneisuushäiriöön. Åstedt-Kurjen ym. (1999) mukaan perheen sosiaalisella verkostolla on merkittävä vaikutus koettuun terveyteen joko vahvistamalla tai heikentämällä sitä. Sosiaalisten suhteiden ylläpitoon tuo haasteita mahdollinen perheen muuttaminen. Åstedt-Kurki ym. (2008) ovat todenneet muuton paikkakunnalta toiselle koettelevan yksilön ja hänen perheensä jaksamista ja vaativan sopeutumiskykyä. Lisäksi Moilanen (2000) on

5 5 todennut nuoruudessa tapahtuvan muuton olevan riski identiteetin rakentumisen kannalta. Yksilöllisten riskien tunnistaminen mahdollistaa varhaisen puuttumisen nuoren henkiseen pahoinvointiin. Nuoren keskeinen kehitystehtävä varsinkin keski- ja myöhäisnuoruudessa ajatellaan olevan emotionaalinen irtautuminen vanhemmista. Perheellä on kuitenkin merkittävä vaikutus nuoren hyvinvointiin ja kehitykseen sopeutumiseen. (Fröjd 2010.) Feinauerin ym. (2010) mukaan nuori on erityisen herkkä ja vaikutusaltis oman perheensä tavalle säädellä tunteiden ilmaisua, osoittaa luottamusta, läheisyyttä, riippuvuutta ja itsenäisyyttä luodessaan ymmärrystä ihmissuhteista ja pyrkiessään itsenäistymään lapsuudenperheestään. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa paneuduttiin niihin perhetekijöihin, jotka ovat yhteydessä nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen. Tämä kirjallisuuskatsaus on osa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön hanketta, jolla edistetään koululaisen ja hänen perheensä terveyttä.

6 6 2 KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Perhe Tilastokeskus (2014) on määritellyt käsitteen perhe seuraavalla tavalla: "Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia". Tässä kirjallisuuskatsauksessa perheen käsitettä ei rajattu, vaan hyväksyttiin alkuperäistutkimuksiin osallistuneiden perheiden oma kokemus perheestään. Useissa tutkimuksissa ei oltu eritelty, keitä perheeseen kuuluu. Perheen muodostivat ainakin yksi nuori ja yksi vanhempi tai huoltaja. 2.2 Perhetekijä Fröjd (2010) on määritellyt perhetekijöiksi muun muassa perherakenteen, perheen materiaalisen ympäristön, vanhempien kasvatustavat, vanhempien kohtaamat elämäntapahtumat sekä perheenjäsenten huolen nuoren mielialasta ja käyttäytymisen muutoksesta. Myös parisuhde (Paunonen 1999), nuoren kaltoinkohtelu ja väkivalta (Taskinen 1999), perheen sosiaaliset suhteet ja vanhempien voimavarat (Pietilä 1999) arvioidaan perhetekijöiksi, jotka vaikuttavat nuoren kasvuun ja kehitykseen ja häiriöiden esiintymiseen. Perhetekijät ovat merkitsevästi yhteydessä nuorten mielenterveyden ongelmiin (Feinauer 2010, Fröjd 2010, Knappe 2010). Tässä kirjallisuuskatsauksessa perhetekijöillä tarkoitetaan niitä perheeseen liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia, joilla todetaan olevan merkitystä nuoren normaaliin kasvuun ja kehitykseen sekä ahdistuneisuuteen. 2.3 Nuori Nuoruus käynnistyy puberteetista ja se ajoittuu yleensä ikävuosien väliin. Nuoruusikä jaetaan kolmeen vaiheeseen: murrosikään (12 14 vuotta), varsinaiseen nuoruuteen (15 17 vuotta) sekä myöhäisnuoruuteen (18 22 vuotta). Nuoruutta leimaa jatkuva muutos. Jokaiseen ikävaiheeseen kuuluu oma kehitystehtävänsä. Lopulta kehityksellinen päämäärä on nuoren

7 7 itsensä ratkaisema ja itse hankittu autonomia. (Aalto-Setälä 2010.) Tässä kirjallisuuskatsauksessa nuorten ikäjakauma oli vuotta. 2.4 Ahdistuneisuus Ahdistuneisuudella tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, johon liittyy osin tietoinen tai tiedostamaton huoli jostain nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä tapahtumasta. Ahdistuneisuuden luonne ja voimakkuus vaihtelevat lievästä päivittäisiin stressitilanteisiin liittyvästä jännittyneisyydestä paniikinomaisiin tai järjenvastaisiin pelkotiloihin. Vähänkin voimakkaampi ahdistuneisuus aktivoi elimistön sympaattisen hermoston. Tämän vuoksi ahdistuneisuuteen liittyy usein erilaisia somaattisia oireita, kuten sydämentykytystä, verenpaineen kohoamista, suun kuivumista, hengenahdistusta, hikoilua, ruokahaluttomuutta, palan tunnetta kurkussa, vapinaa, huimausta, silmäterien laajenemista. (Huttunen 2013.) Nuorten mielenterveyden ongelmat peittyvät usein somaattisen oireilun taakse (Aalto-Setälä & Marttunen 2007). Tässä kirjallisuuskatsauksessa ahdistuneisuudella tarkoitetaan nuoren itsensä arvioimaa mielentilaa tai mielialaa, joka haittaa arkielämää ja heikentää nuoren toimintakykyä. Ahdistuneisuus voi aiheuttaa hankaluuksia ihmissuhteissa, kouluongelmia tai emotionaalisia vaikeuksia, jopa itsetuhoista käyttäytymistä.

8 8 3 TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYS Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää nuorten ahdistuneisuuteen liittyviä perhetekijöitä. Tavoitteena oli tutkitun tiedon avulla lisätä tietämystä siitä, mitkä esimerkiksi perhehistoriaan, perheen vuorovaikutukseen tai perheen sosioekonomiseen tilanteeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä nuoren ahdistuneisuuteen. Tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrystä perheen merkityksestä nuoren kehitykseen ja mielenterveyden häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen. Tiedon avulla ammattilaiset voivat tukea nuoria ja heidän perheitään entistä paremmin sekä ennaltaehkäisevästi että ongelmien jo ilmennyttyä. Tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaiset perhetekijät ovat yhteydessä nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen?

9 9 4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella tarkoitetaan teoreettisen tutkimuksen piiriin kuuluvaa menetelmää, jonka avulla järjestelmällisesti ja kriittisesti kerätään ja analysoidaan jo olemassa olevaa tietoa (Kääriäinen & Lahtinen 2006, Stolt & Routasalo 2007, Tuomi & Sarajärvi 2009). Kirjallisuuskatsaus suunniteltiin ja toteutettiin siten, että se voidaan toistaa. Lukija voi seurata kaikkia kirjallisuuskatsauksen vaiheita raportista. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin systemaattisesti, ja se tuotti runsaasti viitteitä, joista suurin osa oli epäolennaisia tälle kirjallisuuskatsaukselle. Viitteitä valittiin tarkempaan tarkasteluun ensin otsikon ja sitten tiivistelmän (Pudas-Tähkä & Axelin 2007) perusteella. Kirjallisuuskatsauksen analyysiyksiköksi määriteltiin ajatuskokonaisuus tai lause, mikäli se sisälsi vastauksen tutkimuskysymykseen. Aineistoa läpi käytäessä pysyteltiin tutkimuskysymyksessä, jotta aineistosta löytyivät kirjallisuuskatsaukselle olennaiset tulokset. Vain tutkimuskysymyksen kannalta kiinnostava aineisto (Stolt & Routasalo 2007, Tuomi & Sarajärvi 2009) otettiin mukaan kirjallisuuskatsaukseen. 4.1 Kirjallisuushaku Ennen varsinaista tiedonhakua tutkimuskysymykseen liittyviä käsitteitä testattiin elektronisten koehakujen avulla Cinahl-, Medic- ja Medline-tietokannoissa. Tietokantojen valitsemista sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien määrittelemistä ohjasi tutkimuskysymys (ks. Meline 2006). Tutkimuskysymystä perhetekijöiden yhteydestä nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen voidaan tarkastella poikkitieteellisesti. Aihetta käsitellään sekä terveystieteiden että käyttäytymistieteiden piirissä. Tämän kirjallisuuskatsauksen hakuja tehtiin Nelli-portaalissa seuraavissa terveystieteiden tietokannoissa: Cinahl, Medic ja Medline. Käyttäytymistieteiden osalta käytettiin Eric- ja Psycinfo-tietokantoja. Tiedonhaun suunnitelma sisälsi hakustrategian, eli käytettävät hakusanat, suunnitelman käytettävistä tietokannoista sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien määrittelyn (Meline 2006, Stolt & Routasalo 2007). Esioletuksena oli, että nuorten ahdistus olisi paljon tutkittu aihe, ja siitä löytyisi runsaasti viitteitä. Melinen (2006) mukaan rajaus onkin hyvä suunnitella tutkimuskysymyksen mukaan, ja rajausta tulee peilata tutkimuskysymykseen hakuprosessin

10 10 jokaisessa vaiheessa. Yleisenkään aiheen kohdalta rajausta ei kannata tehdä liian rajoittavaksi, sillä se voi jättää merkityksellisiä tutkimuksia pois kirjallisuuskatsauksesta. Nuorten ahdistuksen suhteen sopivien rajauskriteereiden löytäminen oli tasapainoilemista yhtäältä liian rajoittavien ja toisaalta liian löyhien kriteereiden välillä. Ikärajaus osoittautui haasteelliseksi. Vaikka aluksi määriteltyihin poissulkukriteereihin sisältyi nuoruuden ikärajaus 13 17/18 (tietokannasta riippuen) tutkimuksiin tarkemmin tutustuttaessa huomattiin, että ikärajaus sulki kirjallisuuskatsauksesta useita sopivia tutkimuksia pois. Ikärajausta oli vielä mahdollista muuttaa kokotekstien luku- ja arviointivaiheen aikana. Ikärajausta laajennettiin vuotiaisiin. Tuossa vaiheessa kaikki viitteet käytiin uudestaan läpi (Meline 2006). Kirjallisuuskatsauksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit kuvataan taulukossa 1. Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit SISÄÄNOTTOKRITEERIT -Vastaa tutkimuskysymykseen -Kieli suomi tai englanti -Tieteellinen artikkeli -Vertaisarvioitu julkaisu -Julkaistu Jos kyseessä on hoito tai terapia, otetaan mukaan siinä tapauksessa, että diagnoosia ei vielä ole -Kokoteksti saatavilla POISSULKUKRITEERIT - Ei koske vuotiaita - Koskee diagnosoitua ahdistuneisuushäiriötä tai sen hoitoa (anxiety disorder, generalized anxiety, separation anxiety, social anxiety) - Koskee muun sairauden aiheuttamaa ahdistusta nuorelle itselleen - Koskee geeni- tai lääketutkimuksia - Kirjallisuuskatsaus - Ei ole tieteellinen artikkeli - Ei vastaa tutkimuskysymykseen väkivalta, kaltoinkohtelu, itsemurha, sosiaalinen stressi, syrjintä, uniongelmat, vuorovaikutustaidot, raskaus, kulttuuri, päihteet, terrorismi, ylipaino, oikomishoito, kuolemanpelko, ei perhetekijää, rikollisuus, koeahdistus, internet-riippuvuus, masennus, syömishäiriö, palovamma, adoptio, tupakointi, keinohedelmöitys Kirjallisuuskatsauksen hakusanat valittiin jokaisen tietokannan omista asiasanoista. Hakusanojen valinnassa konsultoitiin kirjaston informaatikkoa. Hakusanoina käytettiin suomen- ja englanninkielisiä sanoja perhe, ahdistus, nuori, family, anxiety, distress ja adolescent. Näitä sanoja katkaistiin katkaisumerkillä. Cinahlissa sekä Medlinessa familysanaa käytettiin explode- toiminnolla. Kaikissa tietokannoissa käytettiin asiasanoja. Medline ja Psycinfo eivät tunteneet distress- asiasanaa, mutta sitä käytettiin vapaasanana.

11 11 Cinahl-tietokannassa hakusanoina käytettiin asiasanana family explode- toiminnolla ja otsikossa sanoja anxiet* ja distress*. Tuloksena saatiin 1238 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: ikärajaus vuotiaat (n=287), englanninkieli (n=279), vertaisarvioitu (n=274), kokoteksti saatavilla (n=103) ja julkaistu vuosina (n=76), joista otsikon ja tiivistelmän perusteella jatkotarkasteluun valittiin 4. Kokotekstien lukemisen ja laadunarvioinnin jälkeen Cinahl-tietokannasta valittiin 2 tutkimusta kirjallisuuskatsaukseen. Medic-tietokannassa hakusanoina käytettiin famil*, anxiet*, distress*, ahdistu* ja perhe*. Näillä hakusanoilla tulokseksi saatiin 30 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: kokoteksti saatavilla (n=21) ja julkaistu vuosina (n=19). Näistä valittiin otsikon ja tiivistelmän perusteella jatkotarkasteluun yksi kotimainen väitöskirjatutkimus, joka jäi pois lopullisesta katsauksesta. Medline-tietokannassa hakusanoina käytettiin asiasanana family explode- toiminnolla ja otsikossa sanoja anxiet* ja distress*. Tuloksena saatiin 2981 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: ikärajaus vuotiaat (n=961), englanninkieli (n=917), kokoteksti saatavilla (n=166), ja julkaistu vuosina (n=72). Näistä yksi oli päällekkäinen Cinahl-tietokannan kanssa, joten tulokseksi jäi yhteensä 71 viitettä. Lopullista valintaa koskien tutkijoilla oli näkemysero yhden tutkimusartikkelin valinnasta. Keskustelun myötä näkemys muuttui yhteneväiseksi. Otsikon, tiivistelmän, kokotekstien lukemisen ja laadunarvioinnin jälkeen katsaukseen valittiin 5 tutkimusta. Psycinfo- ja Eric -tietokantahaku tehtiin tietokannat yhdistettyinä kahdella eri kerralla. Ensimmäisellä kerralla hakusanoina käytettiin asiasanana famil* ja otsikossa sanoja anxiet* ja distress*. Tuloksena saatiin 2090 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: ikärajaus vuotiaat (n=389), suomen- tai englanninkieli (n=366), vertaisarvioitu (n=289) ja julkaistu vuosina (n=182), joista 7 oli päällekkäisiä muiden tietokantojen kanssa. Ensimmäisestä hakukerrasta jäi (n=175) viitettä. Otsikon ja tiivistelmän perusteella jatkotarkasteluun valittiin 18 viitettä. Kokotekstien lukemisen ja laadunarvioinnin jälkeen katsaukseen valikoitui 6 tutkimusta.

12 12 Toisella hakukerralla tietokantahakua laajennettiin Psycinfossa ja Ericissä siten, että hakusanoina olivat famil*, adolescen* ja anxiet*. Näistä famil* sijoitettiin otsikkoon ja adolescen* ja anxiet* asiasanoiksi. Tulokseksi saatiin 555 viitettä. Tietokantarajauksilla hakutulos supistui seuraavasti: suomen- tai englannin kieli (n=522) ja julkaistu vuosina (n=340). Tästä hausta poistettiin ensimmäisen hakukerran tulokset NOT-käskyllä, jolloin hakutulokseksi jäi (n=289). Näistä hyväksyttiin otsikon ja tiivistelmän lukemisen perusteella jatkotarkasteluun 11, joista kokotekstien ja laadunarvioinnin jälkeen katsaukseen 5. Kaikki valitut artikkelit olivat Psycinfo-tietokannasta. Kahdelta hakukerralta Psycinfotietokannasta katsaukseen valittiin yhteensä 11 tutkimusta. Elektronisten hakujen lisäksi tehtiin käsihakuja vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin. Tampereen yliopiston kirjastossa käytiin läpi Hoitotiede- ja Tutkiva Hoitotyö -lehtien vuosikerrat Psykologia lehden vuosikerrat käytiin yksitellen läpi Arto artikkeliviitetietokannassa. Katsauksesta karsiutuneiden tutkimusartikkeleiden ja kirjallisuuskatsausten sisällysluetteloita käytiin läpi. Lisäksi käytiin läpi ahdistusta ilmiönä painottavan tieteellisen julkaisun Anxiety, Stress & Coping sisällysluettelo vuosilta Manuaalihaussa ei löytynyt uusia viitteitä. Kokotekstit luettiin ja arvioitiin yhteensä 39 tutkimusartikkelista ja väitöskirjasta, joista katsaukseen valikoitui 18 kpl. Eniten tutkimuksia (n=9) karsiutui pois sen vuoksi, että masennusta ja ahdistusta ei oltu mittauksissa eroteltu toisistaan. Kirjallisuushaku on esitetty kuviossa 1.

13 13 Tutkimuskysymys: Minkälaiset perhetekijät ovat yhteydessä nuoren itsearvioituun ahdistuneisuuteen? Hakusanat: (anxiet* or distress* or ahdistus*) AND (famil* or perhe*) Tietokanta rajattu hakutulos (n=630): Cinahl (n=76 ) Medic (n=19 ) Medline (n=71) Psycinfo + Eric (n=464) Sisäänottokriteerit: Tieteellinen artikkeli Vastaa tutkimuskysymykseen eli sisältää tietoa perhetekijöistä, jotka ovat yhteydessä nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen Julkaistu 1/2004 jälkeen, kokoteksti saatavilla Kieli englanti tai suomi Hakutulos kokonaisuudessaan ennen tietokantarajausta N=6894 Rajattu hakutulos N=630 Otsikon ja abstraktin perusteella valitut N=39 Tietokantarajaukset: Käsittelee 13 17/18 -vuotiaita (n= 4672) Suomen- tai englanninkielinen (n=108) Vertaisarvioitu (n=82) Kokoteksti saatavilla (n=931) Julkaistu vuosina (n=412) Päällekkäiset viitteet (n=59) Poissulkukriteerit: Ei koske vuotiaita (n=207) Koskee diagnosoitua ahdistuneisuushäiriötä tai sen hoitoa (anxiety disorder, generalized anxiety, separation anxiety, social anxiety) (n=145) Koskee muun sairauden aiheuttamaa ahdistusta nuorelle itselleen (n=61) Koskee geeni- tai lääketutkimuksia (n=23 ) Kirjallisuuskatsaus (n=4) Ei ole tieteellinen artikkeli (n=31 ) Ei vastaa tutkimuskysymykseen (n=120) väkivalta, kaltoinkohtelu, itsemurha, sosiaalinen stressi, syrjintä, uniongelmat, vuorovaikutustaidot, raskaus, kulttuuri, päihteet, terrorismi, ylipaino, oikomishoito, kuolemanpelko, ei perhetekijää, rikollisuus, koeahdistus, internet-riippuvuus, masennus, syömishäiriö, palovamma, adoptio, tupakointi, keinohedelmöitys Poissulkukriteerit Ei vastaa tutkimuskysymykseen: -ahdistus liittyy perheenjäsenen sairauteen (n=5) -masennusta ja ahdistusta ei eroteltu (n=9 ) -ahdistusta ei eroteltu muista oir.tai käytöshäiriöstä (n=4 ) -kyseessä sosiaalinen ahdistus (n= 2) -perheväkivalta (n=1 ) Valinnat tietokannoittain: Cinahl (n = 2), Medline (n = 5), PsycINFO (n = 11), Medic (n = 0) Tietokannoista kokotekstin ja laadunarvioinnin perusteella valitut (n= 18) YHTEENSÄ n = 18 Kuvio 1. Kirjallisuuskatsauksen hakukaavio

14 Aineiston kuvaus Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui 18 tieteellisestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka kaikki raportoivat kvantitatiivisia tutkimuksia. Tutkimukset oli julkaistu vuoden 2006 aikana tai sen jälkeen. Vuosien aikana tutkimuksia oli julkaistu tasaisesti 1 3 kpl vuosittain. Uusin tutkimus oli vuodelta Aineisto on peräisin monitieteisistä julkaisuista. Hoitotieteellisistä julkaisuista ei löytynyt kirjallisuuskatsaukseen soveltuvia artikkeleita. Artikkeleista neljä (1, 7, 10, 16) oli julkaistu monitieteisissä laaja-alaisissa julkaisuissa, joiden tutkimusilmiöt painottuvat lapsuuteen, nuoruuteen, kasvuun aikuiseksi ja sosiaalistumiseen. Kaksi artikkelia (2, 9) oli julkaistu kulttuurin merkitystä mielenterveyteen tähdentävissä julkaisussa. Neljä artikkelia (3, 4, 13, 17) oli julkaistu psykologiaa, kehityspsykologiaa ja perhetutkimusta painottavissa julkaisuissa. Yksi artikkeli (5) oli julkaistu sosiologisessa julkaisussa. Viisi artikkelia (6, 8, 12, 14, 15) oli julkaistu psykiatriaa ja sosiaalipsykiatriaa painottavissa julkaisuissa. Kaksi artikkelia (11, 18) oli julkaistu ahdistuksen, masennuksen ja stressin tutkimukseen monitieteisesti keskittyvissä julkaisuissa. Kotimaisia tutkimuksia perhetekijöiden yhteydestä nuorten ahdistuneisuuteen ei löytynyt tämän kirjallisuuskatsauksen systemaattisessa hakuprosessissa. Maantieteellisesti eniten alkuperäistutkimuksia oli Yhdysvalloista (n=11). Eurooppalaisista (n=4) tutkimuksista 2 oli hollantilaisia, 1 saksalainen ja 1 kroatialainen. Tutkimuksia oli myös Uudesta-Seelannista (n=1), Australiasta (n=1) ja Kiinasta (n=1). Tutkimuksiin osallistujien määrä (n) vaihteli 153:sta 6935:een. Alle 500 osallistujan otoksia oli 11:ssä tutkimuksessa ja yli 500 osallistujan otoksia oli 7:ssä. Pitkittäistutkimuksia oli 8 (3, 5, 7, 11, 13, 14, 15, 18) ja poikittaistutkimuksia oli 10 (1, 2, 4, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17). Keskimääräinen vastausprosentti oli 75,8. Alhaisin vastausprosentti oli pitkittäistutkimuksessa, jonka otoksena oli syntymäkohortti. Nuorten aineistoissa tyttöjä ja poikia osallistui keskimäärin yhtä paljon. Vastausprosentit vaihtelivat 45 % 99 %. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista on esitetty yhteenveto liitteessä 1.

15 Aineiston laadunarviointi Aineiston laadunarviointi tehtiin käyttäen apuna soveltuvin osin Joanna Briggs Instituten Kriittisen arvioinnin tarkistuslistaa kuvailevalle tutkimukselle/ tapaussarjalle (The Joanna Briggs Institute 2011a). Laadunarviointi tehtiin pisteyttämällä tutkimukset tarkistuslistan mukaisesti, ja sen suoritti kaksi tutkijaa erikseen. Työn edetessä laadunarvioinnin yksityiskohdista keskusteltiin, lähinnä tilastollisten menetelmien arvioinnista ja eri ryhmien keskinäisestä vertailusta. Lopullinen laadunarvioinnin pistemäärä on keskiarvo tutkijoiden antamasta pisteytyksestä. Kaikki (n=18) tutkimukset osoittautuivat hyvin raportoiduiksi. Pisteytys vaihteli välillä 6/7 7/7. Yhtään tutkimusta ei tarvinnut hylätä laadun vuoksi. Kirjallisuuskatsaukseen alkuperäistutkimusten otantamenetelmiä voisi pääsääntöisesti kuvailla näennäisesti satunnaistetuiksi otannoiksi (pseudo random sample) (The Joanna Briggs Institute 2011b), joissa otoksiin oli valittu tutkimuskysymykselle sopivat, tarpeeksi kattavat ja perustellusti valikoidut tiedonantajat (Ronkainen ym. 2011). Tutkimuksissa oli pyritty populaation edustavuuteen siten, että asiaa oli kysytty niiltä, joita kulloinenkin tutkimuskysymys koski, esimerkiksi maahanmuuttajilta (2) tai vähävaraisilta terveyspalveluiden käyttäjiltä (18). Kolmessa tutkimuksessa (5, 11, 15) otoksena oli kohortti tai kohortista jatkovalikoitu otos. Koululaistutkimuksissa valikointia tehtiin esimerkiksi siten, että tutkimukseen valittiin tietyn maakunnan alueelta keskenään eritasoisiksi arvioituja kouluja (8). Chung ym. (3) tutkimuksessa oli valittu Los Angelesin alueelta kolme keskenään erilaista koulua, joiden oppilaiden sosioekonominen ja etninen rakenne vastasivat laajemman alueen sosioekonomista ja etnistä rakennetta. Edellä mainitun tyyppisissä koululaistutkimuksissa kyselylomakkeet jaettiin kaikille oppilaille. Kaikissa katsauksen tutkimuksissa oli kuvattu otannat valintakriteereineen. Alkuperäistutkimusten yleisimmät taustatekijät olivat ikä (2, 11, 16, 18), sukupuoli (2, 5, 11, 16, 18), perheen tulotaso (5, 7, 14, 16), vanhempien koulutus (7, 8, 12, 15) ja perherakenne (6, 8, 12). Muita taustatekijöitä olivat esimerkiksi kieli (2, 6), etnisyys (6, 18) tai sisarusten lukumäärä (8). Kahdessa tutkimuksessa (9, 10) ei ollut mainintaa taustatekijöistä. Alkuperäistutkimuksissa käytettiin useita mittareita. Kaikki tutkimuksissa raportoidut mittarit oli validoitu. Perhetekijöihin liittyvillä mittareilla pyrittiin saamaan selville esimerkiksi perhesuhteita ja konflikteja, joista esimerkkinä on FES (The family environmental scale) (9).

16 16 Vanhemmat vastasivat CONOR kyselyyn (Mental health index) (12) sekä BDI- (Beck depression inventory) (13) ja AAS kyselyihin (adult attachment scale) (13). Vanhemmilta kysyttiin myös alkoholin kulutuksesta ja sen väärinkäytöstä, sosiaalisesta verkostosta, perherakenteesta ja parisuhteesta (12). Nuorten kohdalla perhetekijöitä mittaava mittari oli esimerkiksi CRPBI (Children's report of parent behavior inventory) (13). Tutkimuksissa käytetyistä erilaisista ahdistusmittareista yleisimmin käytettyjä olivat HSCL (The Hopkins symptoms checklist) (1, 2, 9) ja YSR (Youth self report) (11, 13, 18). Mittareiden lisäksi Schwartz ym. (14) tutkimuksessa käytettiin videoitua vuorovaikutustehtävää ja psykososiaalista arviota. Alkuperäistutkimusten laadunarvioinnissa arvioitiin myös sitä, onko ryhmien välinen vertailu kuvattu riittävästi (The Joanna Briggs Institute 2011b). Eniten vertailua oli tehty tyttöjen ja poikien välillä (1, 3, 9, 10, 11, 12, 13, 17). Muita vertailtuja ryhmiä olivat esimerkiksi ikäryhmät (10, 11, 12, 16), etnisyys (1, 2, 6), erilaiset perherakenteet (5) ja vanhemman sukupuoli (14). Myös eri mittauskertoja oli vertailtu (7, 15). Kaikissa kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa oli tehty ryhmien välistä vertailua. Aineiston keräyksen luotettavuus vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen (The Joanna Briggs Institute 2011b, Ronkainen ym. 2011). Tämän kirjallisuuskatsauksen alkuperäistutkimusten aineistoista suurin osa (n=13) oli kerätty koululuokassa opettajan tai tutkijoiden valvonnassa. Niissä tutkimuksissa, joihin myös vanhemmat osallistuivat, kyselylomakkeet lähetettiin nuorten mukana kotiin täytettäväksi, tai vanhempia haastateltiin. Muut aineiston keräystavat olivat henkilökohtainen tapaaminen kotona tai yliopistolla (n=3), kyselylomakkeen täyttö itsenäisesti kotona ja sen jälkeen tehtävä lomakkeeseen perustuva haastattelu (n=1) sekä postitettava kyselylomake (n=1). Postitettava kyselylomake on siinä mielessä voinut heikentää alkuperäistutkimuksen luotettavuutta, että tutkija ei ole voinut todeta, että vastaaja on itse täyttänyt kyselylomakkeen. Kaikkien (n=18) tutkimusten analyysimenetelmät ja analyysin vaiheet oli kuvattu. Analyysien apuna oli käytetty tilastollisia menetelmiä ja tilastollisista tietokoneohjelmista esimerkiksi SPSS:ää. Muuttujia oli esitelty analyysitaulukoissa. Käytettyjä menetelmiä olivat esimerkiksi korrelaatioanalyysi ja ristiintaulukointi, khin neliötesti ja yksisuuntainen ANOVA. Tutkimusten reliabiliteettia esiteltiin mittareiden sisäistä yhteneväisyyttä mittaavan Cronbachin alfan avulla (Ronkainen ym. 2011).

17 Aineiston analyysi Kirjallisuuskatsauksen aineisto kuvaa tutkittavaa ilmiötä ja aineiston analyysissä on kyse tiivistetyn ja selkeän kuvan muodostamisesta tutkittavasta ilmiöstä. Sisällönanalyysillä aineisto järjestetään kadottamatta sen sisältämää informaatiota. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) Jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä katsauksen tuloksista, pitää tuloksista ensin tehdä yhteenveto (Aveyard 2010). Aineiston analyysissä tutkija on avainasemassa. Hän tulkitsee ja käsitteellistää aineistoaan oman tietämyksensä ja ymmärryksensä avulla. Aineiston analyysi on prosessi. (Ronkainen ym ) Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymys ohjasivat aineiston analyysiä. Aineistosta etsittiin tutkittavaa ilmiötä kuvaavia lauseita ja tekstin osia, joita kutsutaan myös merkitys- tai analyysiyksiköiksi. (Kylmä & Juvakka 2007). Tämä kirjallisuuskatsaus analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuomen ja Sarajärven (2009) mukaan tällöin yhdistellään käsitteitä ja näin saadaan vastaus tutkimustehtävään. Sisällönanalyysissä tutkija käyttää tulkintaa ja päättelyä edetessään empiirisestä aineistosta kohti käsitteellisempää näkemystä tutkittavasta ilmiötä. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi on kolmivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto pelkistetään, mikä tarkoittaa informaation tiivistämistä tai jakamista osiin. Tutkimustehtävä ohjaa pelkistämistä ja aineistosta etsitään tutkimustehtävälle olennaiset ilmaukset. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkijat etsivät artikkeleista alkuperäisilmaisuja, joista löytyi vastaus tutkimuskysymykseen, eli niitä perhetekijöitä, jotka olivat yhteydessä nuoren ahdistuneisuuteen. Analyysin toisessa vaiheessa aineisto klusteroidaan eli ryhmitellään käymällä läpi alkuperäisilmaukset. Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ja pelkistetyt ilmaukset ryhmitellään, ja sisällöllisesti samankaltaiset pelkistetyt ilmaukset voidaan yhdistää samaan luokkaan. Luokka nimetään, ja sen tulee kattaa kaikki sen alle tulevat pelkistetyt ilmaukset. Ryhmittelyä voidaan jatkaa muodostamalla alaluokista yläluokka tai -luokkia. (Kylmä & Juvakka 2007.)

18 18 Seuraavassa vaiheessa valikoidaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto. Tätä kutsutaan käsitteellistämiseksi eli abstrahoinniksi. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) Abstrahointia tapahtuu itse asiassa limittäin pelkistyksen ja ryhmittelyn aikana (Kylmä & Juvakka 2007). Siinä alkuperäisinformaation kielelliset ilmaukset yhdistetään teoreettisiksi käsitteiksi ja johtopäätöksiksi (Tuomi & Sarajärvi 2009). Näin rakennetusta yhteenvedosta, induktiivisesta aineistonkäsittelystä, muodostuu vastaus tutkimuksen tarkoitukseen ja tutkimuskysymykseen (Kylmä & Juvakka 2007). Tutkijat toimivat joka vaiheessa ensin itsenäisesti ja sen jälkeen vielä yhdessä. Samankaltaisia nuoren perheeseen liittyviä tekijöitä sisältävät alkuperäisilmaisut pelkistettiin. Pelkistykset (n=57) tulostettiin paperille ja ne leikattiin pöydälle ryhmittelyä varten. Alaluokat nimettiin, ja sen jälkeen tutkijat yhdessä vertasivat, olivatko yhtä mieltä ryhmittelystä. Keskustelun perusteella päädyttiin muodostamaan 16 alaluokkaa ja edelleen alaluokat yhdistettiin 6 yläluokaksi. Analyysivaiheessa tutkijat palasivat useita kertoja alkuperäisilmausten pariin lukien tutkimusten tuloskappaleita pohtien ala- ja yläluokkien käsitteistämistä ja samaa tarkoittavien ilmaisujen yhdistämistä keskustellen mielessään aineiston kanssa ja reflektoiden tätä toisen tutkijan kanssa. Esimerkki analyysin etenemisestä on esitetty liitteessä 2.

19 19 5 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Nuorten itsearvioidun ahdistuneisuuden taustalla vaikuttavia perhetekijöitä olivat perheen sisäiset ihmissuhteet, perheen ulkopuoliset ihmissuhteet, vanhemmuuden olosuhteet, perheen tuki nuorelle, muutto elämäntapahtumana sekä perheen sosioekonominen asema. Tulokset on esitetty kuviossa 2. Perheen sisäiset ihmissuhteet Perheen ulkopuoliset ihmissuhteet Vanhemmuuden olosuhteet Perheen tuki nuorelle Muutto elämäntapahtumana Perheen sosioekonominen asema Perheen yhtenäisyys Nuoren sosiaalinen verkosto Vanhemmuuden käytännöt Perheeltä tai vanhemmilta saatu tuki Muutto toiselle paikkakunnalle Taloudellinen asema Riitaisuus ja jännitteet perheen sisäisissä ihmissuhteissa Perheen sosiaalinen verkosto Vanhempien stressi Vanhemman henkinen väkivalta ja agressiivisuus Perheen tuen puute Muutto toiseen kulttuuriin Sosiaalinen asema Perherakenne Perheen sisäinen vuorovaikutus Parisuhdeongelmat Vanhempien päihteiden käyttö Kuvio 2. Nuoren ahdistuneisuuteen liittyvät perhetekijät

20 Perheen sisäiset ihmissuhteet Perheen sisäiset ihmissuhteet ilmenivät perheen yhtenäisyytenä, riitaisuutena ja jännitteinä perheen sisäisissä suhteissa sekä perheen sisäisenä vuorovaikutuksena. Perheen heikko yhtenäisyys oli yhteydessä nuoren lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen (9). Lisäksi perheen heikko yhtenäisyys yhdistettynä perheen voimakkaaseen keskinäiseen riippuvuuteen oli yhteydessä lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen (9). Sen sijaan perheen vahva yhtenäisyys oli yhteydessä nuoren vähentyneisiin ahdistuneisuuden oireisiin (1). Nuoret, jotka määrittelivät itsensä itsenäisiksi ja vähemmän perheestä riippuvaisiksi, kuvasivat perheen yhteenkuuluvuuden voimakkaammaksi ja ahdistuneisuuden vähäisemmäksi (9). Positiiviset perhesuhteet, kuten perheeseen sitoutumisen aste ja apu olivat osittain yhteydessä muuton jälkeiseen uuteen kulttuuriin sopeutumiseen ja siihen liittyvään nuoren vähentyneeseen ahdistuneisuuteen sekä täysin yhteydessä alkuperäiseen kulttuuriin sopeutumiseen ja nuoren vähentyneeseen ahdistuneisuuteen (2). Riitaisuus ja jännitteet perheen sisäisissä suhteissa olivat yhteydessä nuoren lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen (1, 3, 4, 16). Nuorten konfliktit varsinkin vanhempien kanssa lisäsivät nuorten ahdistuneisuuden oireita (1, 3, 4, 16). Nuoret kuvasivat ahdistuneisuuden oireiden lisääntyvän niinä päivinä, jolloin perheessä oli konflikti (3). Sekä nuorten itsensä että heidän äitiensä raportoima perhekonflikti oli yhteydessä lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen niillä nuorilla, jotka kuvasivat olevansa vain vähän uskonnollisia (4). Sen sijaan niillä nuorilla, jotka rukoilivat, lukivat uskonnollista kirjallisuutta ja katselivat tai kuuntelivat uskonnollisia ohjelmia, äitien raportoima perhekonflikti ei ollut yhteydessä ahdistuneisuuden lisääntymiseen (4). Perhesysteemin toimimattomuuden raportoitiin olevan riski nuoren kasvavaan ahdistuneisuuteen esipuberteetti-iässä, mutta ei enää myöhemmässä nuoruudessa (15). Perhesysteemin toimimattomuus ilmeni huonona tunnelmana, huolista keskustelun välttelemisenä, luottamuksen puutteena, kyvyttömyytenä näyttää tunteitaan, perheenjäsenten hyväksymisen vaikeutena ja perheen toiminnan suunnittelemisen vaikeutena. Perheen sisäinen vuorovaikutus todettiin useassa tutkimuksessa merkittäväksi ahdistuneisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi (2, 5, 6, 16). Vähäinen nuoren ongelmista keskustelu ja niiden jakaminen (6), kuten myös vanhemman liiallinen läheisyys (16), olivat yhteydessä nuoren lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen. Huonot välit isäpuolen kanssa

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TOIMIVA PERHE NUORTEN SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN PERUSTANA

TOIMIVA PERHE NUORTEN SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN PERUSTANA TOIMIVA PERHE NUORTEN SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN PERUSTANA Sirpa Kannasoja YTT, yliopistonlehtori sirpa.kannasoja@jyu.fi P. 040 805 4228 Kuopio 16.9.2014 Esityksen sisältö Pohdintaa ja ihmettelyä käsitteen

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Aleksi ja ARTO artikkeliviitetietokannat

Aleksi ja ARTO artikkeliviitetietokannat Aleksi ja ARTO artikkeliviitetietokannat Artikkeliviitetietokannoissa on viitteitä artikkeleihin, mutta ei varsinaisia artikkeleita. Viitteestä saa tiedot, joiden avulla voi etsiä käsiinsä lehden, jossa

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

PERHETEKIJÖIDEN JA KOULUMENESTYKSEN YHTEYS SUOMALAISTEN LUKIOLAISTEN ITSEARVIOITUUN AHDISTUNEISUUTEEN

PERHETEKIJÖIDEN JA KOULUMENESTYKSEN YHTEYS SUOMALAISTEN LUKIOLAISTEN ITSEARVIOITUUN AHDISTUNEISUUTEEN PERHETEKIJÖIDEN JA KOULUMENESTYKSEN YHTEYS SUOMALAISTEN LUKIOLAISTEN ITSEARVIOITUUN AHDISTUNEISUUTEEN Anu Väkevä Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Hoitotiede Huhtikuu 2016 Pro gradu-tutkielma

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta.

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta. CINAHL (OVID) hoitotieteen ja hoitotyön kansainvälinen viitetietokanta Cinahl sisältää hoitotyön ja sen lähialojen, esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon ja koulutuksen aineistoviitteitä. Joidenkin lehtien

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot