Helena Vaarille lanka on väri ja neula sivellin s. 6

Transkriptio

1 s. 5 s. 8 s. 9 s. 10 Lumi tamppautui taas kirkoksi Puu kukkii kastetuista Unohda arki ja kiire retriitissä Nuori lempi on ihquu HELMIkuu Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat Helena Vaarille lanka on väri ja neula sivellin s. 6

2 Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää. 1. Joh. 1:5 UUDEN EDESSÄ UUTISIA SEURAKUNNISTA Gallup 3 Pääkirjoitus Kosto vai anteeksianto? Viime kesänä Afganistanin Heratissa surmattiin kaksi suomalaista lähetystyöntekijää. Heidän ampumisestaan syytetyn miehen oikeudenkäynti on päättynyt ja hänelle on langetettu kuolemantuomio. Kristittyjen ja Suomen valtiovallan mukaan surmatyöstä rankaiseminen ei voi perustua koston periaatteelle. Esivallalla on oikeus ja velvollisuus asettaa syyllinen kantamaan oikeudenmukaiset seuraamukset teostaan, mutta siten kuin sivistysvaltiossa toimitaan. Ranskassa tehdyt terrori-iskut ja sellaisten suunnittelu muualla Euroopassa houkuttelevat ikivanhan silmä silmästä, hammas hampaasta -menettelyn päivitettynä aikaamme. Silloinhan rikollinen saa osakseen samaa kuin mitä on aiheuttanut muille. Raamatusta löydämme kaksi keskeistä näkökulmaa tällaisiin tilanteisiin. Esivallalla ja yhteiskunnan päättäjillä, joille on uskottu lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta, on lupa pitää yllä järjestystä ja hillitä rikollisuutta sekä terroria myös voimatoimin. Turhaan ei esivalta miekkaa kanna! Mutta demokraattisessa sivistysvaltiossa rikollisuuden ja terrorismin vastustaminen ei saa vajota rikollisuuden ja terrorismin tasolle. Toinen, erittäin tärkeä lähtökohta on anteeksi antaminen. Sitä ei voi vaatia keneltäkään. Se ei myöskään ole koskaan helppoa, mutta uhrin, yksilön itsensä tervehtymisen ja eheytymisen kannalta tärkeää. Oikeudenmukainenkin katkeruus syö ihmistä sisältäpäin. Hirvittävimmistäkään vääryyksistä toipuminen ei onnistu, jos ruokkii mieltään koston ajatuksilla. Anteeksianto ei suinkaan merkitse syyllisyydestä vapauttamista, mutta se auttaa myös syyllistä eteenpäin, jos tämä ymmärtää katua tekojaan. Peittelemätön totuus kaikesta siitä, mitä traumaattisessa tilanteessa todella tapahtui, on saatettava kunkin osapuolen tietoon. Tieto on välttämätöntä koetun tuskan ja kärsimyksen läpikäymiseksi. Totuuskomissioita tai siihen rinnastettavia elimiä tarvittaisiin niin suurissa yhteiskunnallisissa kuin pienemmissä, arkisemmissa kriiseissä. Sinne, missä ihmisiä häväistään, kidutetaan ja jopa tapetaan, on aikanaan asetettava kukkia ja kynttilöitä toivon merkeiksi. Ne julistavat Jumalan rakkautta, joka on ihmisen vihaa voimakkaampi. Mikko Ojanen Lappeenrannan seurakunnan kappalainen Seurakuntatervehdys π Julkaisija Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja Mikko Ojanen Toimitussihteeri puh marinella.ruutu@evl.fi Kirkkokatu 10 A, PL Lappeenranta Toimitusneuvosto Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen, ja Marja Talikka , helmi maaliskuu 48. vuosikerta Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä Seuraava numero ilmestyy Lehteen tulevat aineistot voi toimittaa sähköpostitse os. lappeenranta.tiedotus@evl.fi Sinne, missä ihmisiä häväistään, kidutetaan ja jopa tapetaan, on aikanaan asetettava kukkia ja kynttilöitä toivon merkeiksi mennessä. Kannen kuva Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Arja Husso puh Luottamushenkilöltä Vaihteessa RAKETIT paukkuivat uuden vuoden vaihtumisen merkiksi. Kun vanha päättyy ja uusi alkaa, on katse suunnattava eteenpäin. Kirkostamme on viime aikoina eronnut huomattava määrä ihmisiä. Tosiasia on, että väki vähenee, vaikka kirkkoon liittyneitä oli vuonna 2014 aiempaa enemmän. Tarttis tehdä jotakin, kuten eräs valtiomies aikanaan totesi. Käännän katseeni kahteen suuntaan, ensimmäiseksi nuoriin. Suurin osa ikäluokastaan käy rippikoulun, mutta valtaosa kirkosta eronneista on nuoria aikuisia. Tuohon ikävaiheeseen on kohdistettava erityinen huomio. Vaikka 16-vuotiailla oli viime syksynä toistamiseen äänioikeus seurakuntavaaleissa, vain erittäin harva käytti valtaansa ainakin omassa seurakunnassani. Meidän konkareiden on pohdittava, miten saisimme nuoret tuntemaan seurakunnan toiminnan myös päätöksenteon osalta omakseen. Alakouluissa toimivien oppilaskuntien avulla oppilaat tutustutetaan demokratian pelisääntöihin ja vaikuttamisen eri mahdollisuuksiin. Lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto pohtivat koululaisille tärkeitä asioita. Olisiko seurakuntayhtymässä tilausta nuorisovaltuustolle, johon koottaisiin seurakunnissa aktiivisesti toimivia nuoria kuulemaan laadittuja suunnitelmia? Näin heidän mielipiteensä ja ehdotuksensa tulisivat paremmin huomioiduiksi. Lisäksi nuoret saisivat arvokkaan kokemuksen seurakunnallisesta päätöksenteosta. Toiseksi katselen kaupungissa toimivia vapaaehtoisjärjestöjä. Vapaaehtoisten merkitys myös seurakunnissa tulee kasvamaan. Voisimmeko ja haluaisimmeko hyödyntää eri vapaaehtoisjärjestöjen osaamista vapaaehtoisuuden kehittämisessä? Kokoon kutsuminen ja töiden organisointi voisi olla seurakunnan työntekijöiden vastuulla, kunkin omaa työalaa tukien. Nostan esimerkin omasta harrastuspiiristäni: Punaisen Ristin Piristäjä-toiminta olisi hyvä apu diakoniatyöntekijöille. Ideointi on helppoa, toteuttaminen vaatii työtä. Luottamushenkilöt ovat varmasti alkaneella valtuustokaudella aktiivisia kannustaessaan ja tukiessaan työntekijöitä yhteisömme kehittämisessä. Maksamillamme verorahoilla tehdään paljon hyvää. Tämän tietoisuuden lisääminen on seurakuntien tehtävä. Emme voi, emmekä saa jäädä odottamaan, että ihmiset hakeutuisivat itse mukaan toimimaan: on kutsuttava ja tarjottava mahdollisuus. Siirrän kirjoitusvuoron Lappeen seurakuntaneuvoston Anni Mylläriselle. Petteri Myllynen Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Lauritsalan seurakunnan seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Kaisa Heiskanen puh Merja Luhtanen puh Maarit Vento puh Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@esaimaa.fi Puhelinmyynti Päivi Imeläinen, puh Anja Leiniäinen, puh sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@lehtimedia.fi Paino Kaakon Viestintä Oy Lappeenrannan paino Tiihonen siirtyy eläkkeelle Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherra Juha Tiihonen jää lomien kautta eläkkeelle 1. maaliskuuta. Mikkelin tuomiokirkossa 38 vuotta sitten pappisvihkimyksensä saanut Tiihonen aloitti uransa Kuusankosken seurakunnan virallisena avustajana. Sen jälkeen hän toimi viisi ja puoli vuotta pappina Ruotsissa, viisi vuotta Lappeenrannassa, vuoden YK-joukkojen rauhanturvapataljoonassa Golanin ylängöllä ja 11 vuotta aluekappalaisena Jyväskylässä. Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherrana Tiihonen ehti palvella 12 vuotta. Kirkkoherran virkansa ohessa Tiihonen toimi yhden neljän vuoden ja yhden puolikkaan kauden seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Hän pitää puheenjohtajuuden aloitusta vuonna 2007 yhtenä uransa haastavimmista hetkistä. Täytyi opetella paljon kokoustekniikkaa. Pöydän äärellä oli kuitenkin neuvojia, joilta otin opikseni. Tiihonen oli vahvasti mukana Lappeenrannan kirkon peruskorjauksessa, joka valmistui vuonna Hän osallistui lähes jokaiseen työmaapalaveriin ja oli lisäksi jäsenenä kiinteistöasiain johtokunnassa. Halusin, ettei kirkkoon jäisi mitään sellaista, mikä olisi käyttäjien kannalta hankalaa. Selkeä levon vaihe voi olla nyt tarpeen. Juha Tiihonen Yhtenä kirkkoherran uransa kohokohdista Tiihonen pitää seurakunnan 100-vuotisjuhlavuotta ja toukokuussa 2013 järjestettyä pääjuhlaa. Työryhmän jäsenenä hän oli suunnittelemassa juhlavuoden kulkua reilun vuoden ajan. Eläkkeensä alussa 64-vuotias Juha Matti Moilanen Juha Tiihonen lähetti läksiäiskahveiltaan terveisiä lappeenrantalaisille: olkaa aktiivisia seurakunnan toiminnoissa ja pitäkää vahva yhteys Jeesukseen. Tiihonen aikoo ottaa etäisyyttä seurakunnan toimintaan. Olen ajatellut, että tässä kohtaa voisi olla tarpeen selkeä levon vaihe. Tiihonen ei ainakaan vielä ole suunnitellut ottavansa eläkkeellä vastaan papin tehtäviä Lappeenrannassa. Sen sijaan hän on avoimempi toimimiselle suomalaisten pappina ulkomailla. Vaimon virka opettajana pitää miehen kuitenkin lähivuodet Lappeenrannassa. Työelämästä Tiihonen kertoo jäävänsä kaipaamaan eniten työyhteisöä. Kirkkoherra Juha Tiihonen pitää lähtösaarnansa laskiaispäivänä klo 10 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu 1. Mahdolliset muistamiset hän toivoo ohjattavan Meijän kylä -lähetyshankkeen hyväksi Suomen Lähetysseuran tilille FI (viestikenttään Meijän kylä ). VERKOSSA Kamarikuoro versioi iltavirren nettiin Kamarikuoron esittelyvideota on katsottu YouTubessa lähes 550 kertaa. Kimmo Metsälä Lisätietoja kuorosta ja taltioinnista Kuoron johtaja, kanttori Seija Tapanainen, p Video on katsottavissa lähiviikkoina os Mikä lähetysmyymälässä on erityislaatuista muihin ostospaikkoihin verrattuna? 2. Miten kuvailisit tuotevalikoimaanne? Voiko tuotteisiin tutustua myös verkossa? 3. Ehdota yllätystä ystävänpäivälahjaksi (14.2.). Lappeenrannan seurakunnan kamarikuoro julkaisee uuden YouTube-taltioinnin viimekeväisen kuoron esittelyvideon jatkoksi. Kuoron tulkinta iltavirrestä 552 Mua siipeis suojaan kätke nauhoitettiin Ristikankaan kappelissa tammikuun lopussa. Videon käsikirjoituksen, jonka pohjalta laulu myös kuvitetaan, ovat laatineet kuoron johtaja, kanttori Seija Tapanainen sekä kuorolaiset Marja Talikka ja Matti Moilanen. Äänityksestä, kuvauksesta ja taltioinnin esityskuntoon työstämisestä vastaa Kimmo Metsälä. Virren 552 aiheena on turvallisuus ja luottamus Jumalaan. Useat virret ovat syntyneet rukouksista, kuten tämä Lina Sandellin vuonna 1866 skånelaiseen kansansävelmään kirjoittama runo, jonka otsikkona oli Lapsen iltarukous. Suomalaiseen virsikirjaan laulu otettiin vuonna Virttä lauletaan myös hautajaisissa, mutta Kamarikuoro haluaa liittää laulun runon luoneen Sandellin mukaisesti iltarukoukseen. Videon visuaalinen kuvakerronta on rauhallista ja kaunista tulkiten iltarukousta esimerkiksi Jumala-yhteytenä sekä läheisyyden ja turvallisuuden hetkenä. Lähetyskasvatussihteeri Maarit Berg Lähetyssoppi, Koulukatu 10 A Avoinna ti to klo Lähetyssoppi tarjoaa käsitöitä, joiden myynnistä saatava tuotto ohjautuu seurakunnan lähetystyölle. Sopesta löytyy myös Yhteisvastuun hyväksi myytäviä tuotteita. Moni asiakas haluaa käydä ostoksilla Sopessa, koska samalla voi tasata eriarvoisuutta maailmassa. Soppi toimii vapaaehtoisvoimin. Myymälään on tervetullut myös kahville ja juttelemaan. 2. Meillä on laaja valikoima myytävää korteista ja adresseista käsitöihin. Myymälään on hyvä tulla katselemaan rauhassa ja tekemään löytöjä. Valitettavasti verkossa ei vielä ole esillä tuotteitamme. 3. Ystävänpäivälahjaksi Sopesta löytyy esimerkiksi käsinkudottuja villasukkia ja lapasia, Nikolai-huiveja, itsetehtyjä koruja tai puisia sydämiä ovikoristeeksi. Ilo lahjan ostamisesta on kaksinkertainen, kun lahja ystävälle tukee myös lähimmäistämme kehitysmaassa. Lähetyssihteeri Marita Smeds Puuhapaja, Sammonlahti, Hietakallionkatu 7 Avoinna ma pe klo tai sopimuksen mukaan 1. Puuhapajasta voi tilata tai ostaa yksilöllisiä mattoja, shaaleja ja muita käsitöitä. Pajan tuotto ohjataan seurakunnan lähetystyölle. Tuotteiden valmistus ja myyminen toteutetaan osittain vapaaehtoisvoimin. Pajaan voi tulla tekemään myös itse! 2. Valikoimassa on runsaasti erilaisia yksilöllisiä käsitöitä. Tuotteista on muutamia kuvia verkkosivuillamme. 3. Ystävää voi muistaa hauskalla hiiripyyhkeellä tai pienellä pellavafroteisella pesusydämellä. TEKSTIT MARINELLA RUUTU, KUVAT KRISTA YLÄ-KOTOLA JA NINA-MARIA HYPPÄNEN Kirpputori ja lähetysmyymälä Lähetysviisari palvelee Joutsenon seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5, torstaisin klo Lähetysmyymälä Puoti ja Pannu on avoinna Lauritsalan seurakuntalolla, Kauppalankatu 1, maanantaisin klo ja 16 19, tiistaista torstaihin klo ja perjantaisin klo

3 4 SUURKERÄYS SYDÄNTALVEN TOIMINTAA 5 YHTEISVASTUU 2015 Verkon vapaaehtoispalvelu tarjoaa mahdollisuuden arjessa auttamiseen Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminta on Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2015 kotimainen erityiskohde. SUURELLA Sydämellä on verkon kautta toimiva palvelu, jonka avulla ihmiset voivat antaa ja pyytää apua. Vuonna 2006 Tampereella alkanut palvelu toimii yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Palvelu kokoaa yhteen vapaaehtoistöitä tarjoavat ja niiden tekemisestä kiinnostuneet. Kirkkopalvelujen koordinoimasta toiminnasta vastaa evankelisluterilaisten seurakuntien verkosto yhteistyökumppaneineen. Lappeenrannassa palvelusta vastaavat paikalliset evankelis-luterilaiset seurakunnat. Mukaan halutaan myös esimerkiksi seudun auttamistyötä tekeviä järjestöjä. Verkon kautta on helppo antaa ja pyytää apua. Käytäntö on osoittanut, että monilla on verkossa matalin kynnys avun pyytämiseen, huomauttaa Kirkkopalveluiden Ilkka Kalmanlehto. Vapaaehtoistehtävät listautuvat paikallisen palvelun etusivulle Avoimiin tehtäviin voi ilmoittautua sähköisellä lomakkeella. Rekisteröityvä voi kertoa palvelussa myös halukkuudestaan tuleviin vapaaehtoistehtäviin, jolloin häneen otetaan yhteyttä seurakunnasta. Apua voidaan pyytää ja tarjota myös tavaralahjoituksina. Palveluumme voivat osallistua niin kirkkoon kuuluvat kuin kuulumattomat. Auttaminen ei tunne rajoja, Kalmanlehto sanoo. Anna apua -palvelu on käytössä noin 40 ja Pyydä apua HENKILÖSTÖUUTISET JOUTSENON SEURAKUNTA Kanttori Henry Sinitalo siirtyi eläkkeelle LAPPEEN SEURAKUNTA Kanttori Maria Kuusiniemi irtisanoutui tehtävästään LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA Diakonissa Hanna Korkalainen on perhevapaalla saakka. LAURITSALAN SEURAKUNTA Marjo Lavonen työskentelee lähetysmyymälä ja kohtaamispaikka Puodissa ja Pannussa toukokuun 2015 loppuun. -palvelu runsaalla 10 paikkakunnalla. Lappeenrannassa Pyydä apua -palvelu on tarkoitus avata tämän vuoden aikana. Apua voi pyytää täyttämällä palvelun sivuilta löytyvän lomakkeen. Avunpyynnön voi välittää myös paikallisen toimijan, esimerkiksi diakoniatoimiston kautta, Kalmanlehto muistuttaa. Naapurillakin voi olla avuntarvetta Suurella Sydämellä kannustaa erityisesti arjen kansalaisauttamiseen. Monien tilastojen mukaan ihmisten auttamishalu kasvaa, kun eletään taloudellisesti tiukempia aikoja. On hienoa, jos vaikkapa naapurin avuntarve nähdään ja häntä autetaan myös ilman verkkoa. Kalmanlehto tarkentaa, että SAMMONLAHDEN SEURAKUNTA Apuemäntä Arja Hiiva siirtyi eläkkeelle Tapio Kilpiä aloitti vs. seurakuntapastorina (50 %) PÄIHDE- JA KRIMINAALITYÖ Jari Pöllänen toimii päiväkeskustyön ohjaajana vuoden 2015 loppuun. VIESTINTÄ Tiedotussihteeri jää vuodeksi perhevapaalle Hänen sijaisenaan työskentelee KTM Marjatta Kupias. Suurella Sydämellä -palveluun rekisteröityvillä ei ole osallistumisvelvoitetta. Toimintaan voi tulla kiinnostuksensa, aikataulunsa ja voimiensa mukaan. Yhteisvastuukeräyksessä saaduilla varoilla vapaaehtoispalvelua kehitetään ympäri Suomea. Tavoitteena on viedä se maamme jokaiselle paikkakunnalle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vaikka verkkopalvelut ovat suomalaisista valtaosan käytettävissä, ei Kalmalehto halua unohtaa myöskään niitä, joita netti ei vielä tavoita. Verkkopalvelun rinnalla on jatkossakin säilytettävä se tuttu puhelinnumero, johon soittamalla apu löytyy. AJANKOHTAISTA Juhana Unkuri Lappeenrannan seurakuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 perustuu 1,35 kirkollisveroprosenttiin. Yhteinen kirk kovaltuusto on jo toimintasuunnitelmassaan Uskoon ja vastuuseen 2015 linjannut kirkollisveroprosentin säilyvän vielä tämän vuoden ajan edellisvuo sien tasolla. Seurakuntayhtymän vuoden 2015 toimintakuluiksi on arvioitu 14,2 miljoonaa euroa ja toimintatuotoiksi 1,9 miljoonaa euroa. Kirkollisverotuloja kertyy ennusteen mukaan 12,3 Yhteisvastuu 2015 Keräys käynnistyi sunnuntaina 1.2. Suomessa tuetaan yhteisvastuuvaroin yksinäisiä ja eri syistä vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneita ihmisiä Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan kautta, www. suurellasydamella.fi. Ulkomaisena keräyskohteena on Haiti, missä autetaan lapsia kouluun. Lipaskeräys Lappeenrannan Prismassa, Citymarketissa ja S-market Myllykeskuksessa, Sammonlahden K- Ja S- marketeissa klo sekä ja klo Lauritsalan S-marketissa, K-supermarketissa ja K-supermarket Lehmuksessa. Kirkollisveroprosentti pysyy ennallaan Kaipaatko kuuntelijaa? Päivystävä pappi on tavoitettavissa maanantaista perjantaihin numerossa tai Keskusrekisterissä, os. Kirkkokatu 10, Lappeenranta. Ilkka Kalmanlehdon mukaan Suurella Sydämellä -palvelu on poikinut monia uusia auttamisen muotoja, kuten neuvontaa talousasioissa. Konsertti yhteisvastuun hyväksi su klo 15 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Yhteisvastuu-kirpputori la klo Lappeenrannan seurakuntakeskuksessa, Koulukatu 10 (käynti Raatihuoneen puolelta). Myyntipöytiä riittää 40 ensimmäiselle, hinta 5 euroa. Myyntipöytien tuotto ohjataan Yhteisvastuulle, tapahtuman kahvion tuotto lahjoitetaan lähetystyölle. Lisätietoja ja myyntipöydän varaukset vs. diakoni Laura Peltoniemi, p tai laura.peltoniemi@evl.fi. Keräyspuhelimet ja muut lahjoitusmahdollisuudet os. miljoonaa euroa ja yhteisöverotuloja 1,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 merkittävimpänä hankkeena toteutuu Ristikankaan hautausmaan huol - to- ja sosiaalitilojen rakentami-? nen. Uudet toimitilat otetaan käyttöön syksyllä. Lisäksi toteutuslistalla ovat Koulukatu Lappeenrannassa TIESITKÖ 12:ssa sijaitsevan kiinteistön jokainen seurakunnan jäsen mak- saneerauk sen suunnittelu ja Lepolan kappelin korjaustyöt. saa kirkollisveroa keskimäärin 210 euroa vuodessa. LINNOITUKSEN ERIKOISUUS Juha Myllynen yllätti muut talkoolaiset lumipesulla kesken rakennusprojektin. Lumikirkko nousi harjakorkeuteensa Linnoituksessa suuren suosion saanut lumikirkko on nyt neljännen kerran valmiina kutsumaan suojiinsa niin satunnaiset ohikulkijat kuin siellä järjestettyihin tilaisuuksiin osallistujat. RATI RITI TALLA, TÄMÄ POIKA TALLAA. LUMIKITEET KIRKKAHIKSI, KIRKON SEINÄT KANTAVIKSI Viime vuonna leuto kevättalvi lyhensi linnoituksen lumikirkon käyttöaikaa huomattavasti. Tänä vuonna Paavalin päivänä käyttöön siunatulle kirkolle on suunniteltu ohjelmaa aina maaliskuun 18. päivään asti. Kirkkoon voi pistäytyä milloin vain, vuorokauden ajasta riippumatta - kynttilät palavat alttarilla. Seurakuntien Hiutalehartaudet kutsuvat kirkolle säännöllisesti sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 14 sekä iltavalossa torstai-iltaisin klo 18. Lisäksi muun muassa laskiaisaika virittää oman lisänsä tilaisuuksiin. RATI RITI TALLA, MITÄ TÄSSÄ ALLA? ESI-ISÄIN LUUT JA VAIVAT, HIsTORIAN MUISTOT KAIVAT LASTU Tänä vuonna omaa sisältöään ja historian kiteitä tapahtumiin tuo Lappeen seurakunnan 600-vuotisjuhla. Onhan lumikirkko samalla paikalla, missä Lappeen Marian kirkon kolme edeltäjää sijaitsivat linnoituksen muurien sisällä yli kahdensadan vuoden ajan. Lumikirkkoon voi tilata myös opastuksia ja esimerkiksi useat päiväkotiryhmät vierailevat kirkossa. Linnoituksen erikoisuus tarjoaa oivan paikan myös hääjuhlalle, jonka järjestämisessä, kuten tarjoiluissa, Linnoituksen muut toimijat auttavat mielellään. RATI RITI TALLA, VOIMA PORUKALLA. PIRULTA JO VÄISTYY MAHTI, YHTEINEN JOS VAIN ON TAHTI Kirkko rakentui talkoilla. Juha Myllynen, Ilpo Sientola, Matti Valoaho ja Esa Viitala huolehtivat siitä, että kirkko nousi ajallaan, ja suntiopalvelut pelaavat. Reijo Mustonen ja arkkitehtina toiminut jääveistäjä Kimmo Frosti olivat rakennevastaavia. Suuri joukko vapaaehtosia on ollut paikalla tallaajina tai laulamassa oheista Jukka Lehtisen tekemää rallia. Nyt tarvitaan kirkon rakentajia enemmän kuin nakertajia. Niitä löytyy seurakuntalaisista ja työntekijöistä. Yllätyksellistäkin ohjelmaa on luvassa ja ideoita otetaan vastaan. Ja saadaanko se vaivaisukkokin rakennetuksi? Kirkonmäellä tavataan. Jukka Lehtinen MITÄ? MISSÄ? MILLOIN? Vuoden 2015 lumikirkolla tapahtuu viikoittain: Historiahetki ke klo 14, Hiutalehartaus to klo 18 erityisesti perheille ja sunnuntaihartaus klo 14. Tapahtumista kerrotaan viikoittain lehti-ilmoituksissa ja kirkon ilmoitustaululla. Tulossa esimerkiksi lapsityön ystävänpäivän laskiaistapahtuma la ja Kalevalanpäivän runo- ja lauluhetki la klo 14. SULAMIIN - lumikirkon päättäjäiset ke klo 18. Lisäksi tilattavissa aikoja esittelyyn, hartauksiin tai vaikkapa perhejuhliin. MIKA KOLEHMAINEN Maallinen veli Kirje arkkipiispalle Parahin Kari. Rohkenen sinutella, koska emme me saman lyseon pojat teititelleet silloinkaan, vajaa puoli vuosisataa sitten. Katselit minua ylöspäin ekaluokkalaisen silmin, kun sujautin päähäni yo-lakin. Sittemmin osat ovat vaihtuneet. Lyseoaika teki merkintöjä elämänreppuumme. Saimme molemmat korkeimman arvosanan niin äidinkielessä kuin reaalikokeessa ja myös arvion kyvystä lukea Lutherin kirjoituksia alkukielellä. Vain toinen meistä on käyttänyt kykyään. Nettisivu kertoo, että sinulla on neljä lasta ja harrastat ongintaa. Minulla on kolme, mutta en harrasta ongintaa. Tai ehkä sittenkin. Kalastamme molemmat kansankirkkomme puolesta. Sinun ongenkohosi heiluntaa, kalansaaliitasi ja kertomiasi kalajuttuja seuraa koko valtamedia, koska olet kansankirkkomme arvovaltaisin edustaja. Lehtihaastattelussa kuitenkin kerrot, että kirkon tulee olla moniääninen. Vetoat luterilaisen kirkon historiaan, jota mielestäsi sävyttävät keskustelu ja luova erimielisyys. Olet sitä mieltä, että kirkon kannalta olennaisinta on se hiljainen perustyö, joka tapahtuu inhimillisen vuorovaikutuksen tasolla. Koen itseni juuri sellaisen työn tekijäksi. Ponnistan maalliselta pohjalta, mutta olen ylpeä kansankirkkomme jäsenyydestä. Olemme molemmat ymmällämme, kun kirkkomme ovi käy tänään liian usein vain ulospäin. Yhdymme varmasti pilapiirtäjä Karlssonin oivallukseen nykyhetkestä (HS ), jossa mies seisoo bussipysäkillä lakeuden keskellä kännykkä korvallaan ja laukoo: Kuulkaas, jos ei se bussi kohta tule, minä eroan kirkosta. Me lappeenrantalaiset saimme joulun alla arvokkaan lahjan, josta et ehkä ole tietoinen. Saanen siksi olla onnellinen sanansaattaja. Niin Luukkaan Pysäkin nokkamies kuin Sammonlahden seurakunnan kappalainen solmivat sukupuolineutraalin joulurauhan. Moniäänisen kirkkomme äärilaidat löysivät toisensa. Sovinnon polku on avattu. Parahin Kari. Toteat, että sinulle kirkko on elementti, jota ilman maailma olisi äärimmäisen kova. Moniäänisen laumasi jäsenenä toivon sinulle ylivertaista jaksamista pehmennystehtävässäsi ja ajan löytymistä kaikesta huolimatta myös toiselle harrastuksellesi, hölkälle. Sinä hölkkäät, minä hiihdän, mutta lopullinen maalimme on sama. Sydäntalvi tarjoaa runsaasti koettavaa Seurakuntien tuttuja viikkotapahtumatietoja voit seurata keskiviikkoisin julkaistavasta Lappeenrannan Uutisista ja perjantaisin Etelä-Saimaasta. Ajankohtaisia uutisia, tapahtumatietoja ja ajattelunaihetta löydät kätevästi myös seurakuntayhtymän verkkosivuilta Facebookista com/lappeenrannanseurakunnat sekä Twitteristä www. twitter.com/lprseurakunnat. Seurakuntaelämää jaetaan kuvien kautta myös Instagramissa lprseurakuntayhtyma. Jaa, kommentoi ja tykkää! Ota rohkeasti yhteyttä. Palvelemme mielellämme. Lappeenrannan seurakuntayhtymän vaihde vastaa numerossa Seurakuntasihteereiden yhteystiedot ovat seuraavat: Joutseno: Arja Partanen, p Lappee: Seija Niemi, p Lappeenranta: Anne-Mari Välikauppi, p Lauritsala: Arja From, p Sammonlahti: Helena Hienonen, p Viestintä, tiedottaja, p

4 6 JUHLAVUOSI JUHLAVUOSI 7 Lappeen seurakunta Elämän leipää 600 vuotta Esimerkkejä Lappeen uusien kirkkotekstiilien symboliikasta (kuvat luonnoksista) Sininen alttarivaate eli antependium: Mariaa ja Jeesus-lasta esittävä kuva-aihe on saanut inspiraation 1500-luvulla valmistuneesta Rafaellon maalauksesta, jota käytettiin 1840-luvulla mallina Lappeen seurakunnan sinetissä. Mariaa ja Jeesusta ympäröivät Karjalan ruusut. Ruusu on Kristuksen ja Marian sekä marttyyreiden ja rakkauden symboli. Sininen saarnatuolin kirjaliina: Kirjaliinaan on kuvattu valkoinen lilja kolmessa eri kasvun vaiheessa. Kukka on Neitsyt Marian, puhtauden ja viattomuuden symboli. Suuren aukinaisen liljan sisältä näkyy pieni risti. Se on kuin Jeesus-lapsi Marian sylissä. Kirjaliinassa on näin esillä jouluevankeliumi. Valkoinen alttarivaate eli antependium: Laakea järvi mai sema viittaa Saimaaseen ja lappeenrantalaisille tärkeään vesilläoloon. Maiseman keskellä olevan pienen veneen peräsimessä lukee Kristus, laivan nimenä on Taivaan Isä ja nokassa Pyhä Henki kyyhkysen muodossa. Kyyhkysen kantaman vihreän oksan myös Nooa sai vedenpaisumuksen yhteydessä. Veneen kyydissä oleva vilja kuvaa elämää ja kasvua sekä Lappeenrannan seudun perinteistä elinkeinoa, maataloutta. Nipussa olevat viljantähkät symboloivat ekumeniaa ja ajatusta siitä, että olemme kaikki samassa veneessä. Punainen alttarivaate eli antependium: Kirkkomaahan yh distyvä maisema viittaa tuonpuoleiseen ja rukouksiin poisnukkuneiden läheisten puolesta. Talvisodan muistokonsertti juhlistaa myös Lappeeta Lions-klubit LC Nuijamaa ja LC Lappeenranta/Kanava järjestävät talvisodan päättymisen muistokonsertin Kiitos veteraanit! torstaina klo 19 Lappeen Marian kirkossa (Valtakatu 35). Konsertti on myös osa Lappeen seurakunnan 600-vuotis- ja Kaukaan Laulumiesten 70-vuotisjuhlavuotta. Konsertissa esiintyvät oopperalaulaja, basso Jaakko Ryhänen, näyttelijä Ahti Jokinen, Ratsuväen Perinnesoittokunta ja Kaukaan Laulumiehet. Perinnesoittokuntaa johtaa kapellimestari Antti Hirvikallio ja mieskuoroa Seppo Äikäs. Kirkkokonsertin juontajana ja säestäjänä toimii musiikkineuvos Seppo Hovi. Isänmaallista konserttia täydentävät marsalkka Mannerheimin päiväkäskyt sekä Väinö Linnan ja Yrjö Jylhän tekstit. Yleisö osallistuu yhteislauluihin. Talvisodan päättymisestä tulee maaliskuun 13. päivä kuluneeksi 75 vuotta. Veteraanijärjestöt ovat tilaisuuden kunniavieraita. Muistokonsertin tuotto ohjataan veteraanien sekä paikkakunnan vanhus- ja nuorisotyön hyväksi. Talvisodan muistokonsertti Käsiohjelmien (á 25 euroa) ennakkovaraus ja -myyntipaikka on alkaen Karjala-myymälä, Kauppakatu 41, p tai kauppa@karjala-myymala. fi. Mikäli käsiohjelmia jää, ne myydään tuntia ennen konserttia kirkon ovelta. Lisätiedot Markku Pulli, Lions Club Nuijamaa, p tai markku.pulli1@gmail.com. Kirkkotekstiilien alustava toteutusaikataulu Helena Vaarin mukaan taiteen olemukseen kuuluu myös vapaus tulkita sitä yksilöllisesti. Tästä huolimatta Vaari on pohtinut luomisprosessin aikana kirkkotekstiileiden symboliikkaa lukuisia kertoja, käsityö kerrallaan. Valkoinen - pääsiäinen 2015 Vihreä - kesäkuun alku 2015 Punainen - pyhäinpäivä 2015 Violetti - laskiainen, iso paasto 2016 Musta - pääsiäinen 2016 Tekstiilitaiteilija Helena Vaari: Symboliikan merkitys tiivistyy alttarilla Helena Vaarin persoonallinen käsityötekniikka mahdollistaa vahvojen symboleiden ja maalauksellisten pintojen käytön kirkkotekstiileissä. Vaarin työhuoneella syntyneisiin Lappeen kirkon uusiin tekstiileihin on poimittu kuva-aiheita seurakunnan 600-vuotisesta historiasta, karjalaisesta perinteestä sekä paikallisesta omaleimaisuudesta. TEKSTIILITAITEILIJA HELENA VAARIN käsissä syntyy Lappeen kirkkoon kaikkiaan 36 uutta kirkkotekstiiliä. Kukin kirkkovuoden eri ajankohtana jumalanpalveluksessa käytettävä värisarja, violetti, vihreä, valkoinen, punainen ja musta, käsittää alttarivaatteen eli antependiumin, saarnatuolin kirjaliinan, ehtoollismaljan päälle asetettavan kalkkiliinan sekä papin stolat ja messukasukan. Adventin aikaan kirkossa nähdään jatkossa myös harvinainen kuudes värisarja eli sininen. Sinistä käytetään tyypillisesti enemmän länsirannikolla ja Ruotsissa violetin asemasta. Se on kiinnostava väri, joka sävyttää myös kirkon sisätiloja, Vaari kertoo. Sininen viittaa lisäksi Jeesuksen äitiin Mariaan, jota kirkkorakennus vertauskuvallisesti edustaa. Perinteisillä työvälineillä syntyy tarkkaa jälkeä Nuppineulat ovat aarteitani, sanoo Vaari, ja luettelee niiden lisäksi tärkeimmiksi työvälineikseen sakset, langat, kankaat ja ompelukoneen. Vaari on vanhanaikainen suunnittelija, joka ei tee tekstiililuonnoksia tietokoneella, vaan hahmottelee ne ensin lyi- Sininen viittaa lisäksi Jeesuksen äitiin Mariaan, jota kirkkorakennus vertauskuvallisesti edustaa. Helena Vaari jykynällä valkoiselle paperille ja viimeistelee piirrokset puuja peiteväreillä. Pystyn lähtemään tarkasta luonnoksesta eteenpäin ja siirtämään kuvat kankaiksi ja langoiksi. Luonnosvaihetta edeltää laaja ja monivaiheinen tutkimustyö. Sen aikana Vaari kokoaa valmistusprosessissa tarpeelliset ainekset, kirkon ark kitehtuurin ja interiöörin, kristikunnan, seurakunnan ja kaupungin historian, paikkakunnan omaleimaisuuden ja uskon ilmenemismuodot muistiin ja ryhtyy ideoimaan, mitä niistä olisi synnytettävissä. Tutkimustyön aloitin keväällä Viimeinen Lappeen värisarja valmistuu pääsiäiseksi Tämän projektin rinnalla teen myös muita töitäni, Vaari tarkentaa. Vaari vastaa itse väri kerrallaan syntyvien, taidekäsitöiksi luonnehdittavien tilaustuotteiden kirjonnasta ja ompelemisesta. Ainoastaan tekstiilien vuoritukset hän siirtää luotto-ompelijalleen. Keskeneräisiä töitä on käytettävä paikan päällä Lappeenrannassa monta kertaa, jotta kankaisiin valitut sävyt vastaavat esimerkiksi kirkon seinien, koristelistojen tai alttaritaulun värimaailmaa. Valo kirkossa on ihan erilainen kuin kotona työhuoneellani. Olen tietysti ottanut myös värimalleja muistamista ja vertaamista helpottamaan. Symbolien äitimaa on Raamattu Lappeen kahtamoinen on yhdeksäs kirkko, johon Vaari suunnittelee kaikki viiden liturgisen värin mukaiset tekstiilisarjat. Niistä ensimmäinen eli sininen otettiin käyttöön jo viime vuoden lopulla. Kukin värisarja korostaa kirkkovuoden eri ajankohtien merkitystä ja niiden keskeisintä sanomaa. Kesäkuun alusta aina tuomiosunnuntaihin asti käytössä oleva vihreä on tärkeä arkikristillinen väri. Violetti väri näkyy jumalanpalveluksissa 40 päivää ennen pääsiäistä alkavan suuren paaston aikaan. Punainen väri, joka on käytössä vain harvoin, kertoo omaa sanomaansa marttyyrien, tulen, veren ja tunnustuksen värinä helluntaina, pyhäinpäivänä, apostolien ja Pyhän Henrikin muistopäivinä sekä tapaninpäivänä. Mustat tekstiilit eli syvän surun symbolit värittävät kirkkoa pitkäperjantaina. Seuraavaksi Vaari viimeistelee seurakuntalaisille ehkä tutuimmaksi tulevan värisarjan eli valkoisen, joka nähdään kirkossa ensi pääsiäisenä. Valkoinen on Kristus-juhlien väri ja käytössä myös jouluna ja helatorstaina. Laajojen väripintojen lisäksi Vaarin töissä näkyy suunnittelijan vahva rakkaus esittäviin symboleihin. Kuva-aiheet hän työstää vanhaan keskiaikaiseen perinteeseen pohjautuvalla applikaatiolla sekä vapaalla kirjonnalla, joka on ikään kuin ompelukoneen avulla toteutettavaa maalausta kankaalle. Kuvien pienet yksityiskohdat eivät näy kirkon takapenkkiin, mutta symboliikan ja koko uskon merkitys tiivistyy alttarin lähelle tultaessa ja ehtoolliselle polvistuttaessa. LAPPEEN 600-vuotisjuhlavuoden konsertit, helmi-maaliskuu 2015 Lappeen Marian kirkko, Valtakatu 35 Sunnuntai 8.2. klo 17 Kumbaya, My Lord spirituaalikonsertti. Kouvolalainen Sonuskuoro johtajinaan Pekka Ainali ja Marjo Jussila, hammond-urut Osmo Seppälä, vibrafoni Matti Volotinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Sunnuntai 8.3. klo 18 Kamarimusiikkia, järjestäjänä Sergei Slovacheski Sunnuntai klo 18 Kamarimusiikkia, järjestäjänä Sergei Slovacheski Wanhojen rovastien saarnapyhät Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35 Sunnuntai Jukka Lehtinen Sunnuntai 8.3. Ritva Saarikivi-Kakkonen Sunnuntai 5.4. Jorma Taipale Sunnuntai Heikki Svinhufvud

5 8 PERHEJUHLAT HILJENTYMINEN 9 Kastetoimitus Sammonlahden seurakunnan hopeanhohtoinen kastepuu siunattiin käyttöön kasteen sunnuntaina 11. tammikuuta. Puun lehtiin kirjoitetaan jokaisen vuonna 2015 seurakunnan jäseneksi kastetun lapsen tai aikuisen nimi. Vauvan pullean kämmenen kuva, pikkuiset varpaat tai itse suloisuuden kuva. Tässä esimerkkejä, miten vanhemmat voivat nimen ja kastepäivän lisäksi tuunata oman lapsensa nimikkolehden Sammonlahden kirkon kastepuuhun. Kirjeitse kastekotiin saapuva, enkelin siiven muotoinen lehti ripustetaan kastepuuhun jumalanpalveluksen yhteydessä. Puu muistuttaa heti kasteesta alkavasta kirkon jäsenyydestä ja vahvistaa ajatusta seurakunnasta eri-ikäisten yhteisönä, uskoo sen suunnittelusta vastannut seurakuntapastori Susanna Hankanen. Pienet suljetaan rukoukseen Kastepuun lehvät täyttyvät vuoden kierron mukaan, joten vuodenvaihteessa puu on jo täydessä loistossaan. Viime vuonna Sammonlahdessa kastettiin 73 lasta. Myös aikuisena seurakunnan jäseniksi kastetut saavat oman lehtensä puun oksalle. Kastepuukäytäntö esitellään perheille osana kastekeskustelua. Papin kanssa sovitaan myös pyhä, jolloin kastetun nimi luetaan kirkossa. Toivomme, että vanhemmat pääsisivät tuolloin ripustamaan oman lapsensa lehden puuhun esirukouksen yhteydessä. Jos tuoreella perheenjäsenellä on sisaruksia, myös heille voi antaa tämän tärkeän tehtävän, Hankanen ehdottaa. Hän myös vakuuttaa kastepapin huolehtivan lehden ajallaan puuhun, mikäli perhe estyy osallistumasta jumalanpalvelukseen. Seuraavan vuoden alussa puu puretaan edellisvuoden lehdistä. Tuolloin kasteperheet kutsutaan tammikuussa vietettävään kasteen sunnuntaihin ja vanhemmat voivat hakea oman lapsensa nimikkolehden muistoksi elämänkaaren alun ainutlaatuisesta hetkestä. Arto Forsblom Sammonlahdessa kastetut uudet seurakunnan jäsenet huomioidaan jatkossa erityisellä tavalla miesten nikkaripiirin Jaakko Heinolan (vas.), Jouko Karhulan ja Pertti Huttusen (oik.) sekä seurakuntapastori Susanna Hankasen yhteistyön tuloksena. Puun siunaamisen toimitti kappalainen Maarit Hirvi (kesk.). Kastepuuta koristavat seurakunnan uusien jäsenten nimet Faktaa kasteesta Kaste, joka liittää kastettavan kirkon jäseneksi, on ehtoollisen ohella toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Toimitusta kutsutaan myös ristiäisiksi, sillä kasteen yhteydessä kastettavan ylle piirretään ristinmerkki. Kummin tehtävänä on huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Kummi on latinan kielellä sponsor, joka tarkoittaa myös tukijaa. Lähde: Lauritsalan seurakunnan kummitodistus Kiinnostaako nikkarointi iloisessa porukassa? Ota yhteyttä rovasti Pertti Huttuseen joko puhelimitse, tai huttusen.pertti@gmail.com. Nikkaripiiri askaroi keskiviikkoisin klo Kaartinkulman puutyötilassa. Kyyti Koulukatu 10:n edestä lähtee klo Viiden vuoden ajan toimineessa nikkaripiirissä syntyvät monet puusta valmistetut käyttöesineet myytäväksi Koulukatu 10:n lähetysmyymälään, Lähetyssoppeen. Vapun perinteisissä myyjäisissä nikkaripiirin myyntipöydältä löytyvät monet mökkikauden aikana tarpeelliset tavarat. Nikkaripiiri on saanut työstettävää puumateriaalia lahjoituksena sekä Starkista että K-Raudasta. Yksilöllinen puu istuu kirkkotilaan Kastepuu on Lappeenrannassa vielä melko tuore ilmiö. Pari vuotta sitten Lappeenrannan kirkon seinälle rakentunut pahvinen puu sai nyt koivuvanerisen lajitoverin Sammonlahteen. Jotta kastepuu pystyttiin lanseeraamaan heti vuoden alussa, Hankasen on täytynyt innostaa pohjalaisella päättäväisyydellä nikkaripiirin vapaaehtoiset Jaakko Heinola ja Jouko Karhula sen työstämiseen ja heittäytyä useasti myös itse maalausverkkareihin kesken papin normaalin työpäivän. Helpotin miesten työtä piirtämällä puun mallin ja maalaamalla sen sakastin viereisessä Tuomaan kappelissa. Hankasen suunnitelman lähtökohtana oli puun istuvuus kirkkotilaan niin kokonsa kuin värityksensä puolesta. Puun hopeinen efektilakalla maalattu pinta toistaa upeasti Sammonlahden kirkon harmaata kivipintaa. Myös violettien lehtien kaksi eri sävyä on napattu kirkon väreistä. Kauniisti kirkkosalissa esiin tulevan, mutta ei lapsillekaan liian korkean 130-senttimetrisen puun lopullinen sijoituspaikka on vielä seurakunnan työntekijöiden yhteisessä pohdinnassa. Hieno ja luonteva paikka puulle voisi olla kastemaljan vieressä, jos vain seurakuntalaiset rohkaistuvat sinne ihastelemaan puun lehviä myös muulloin kuin toimitusten yhteydessä, Hankanen arvioi. RETRIITIT Retriitti rauhoittaa arjen Hiljaisuuden retriitti on paikka, jossa voi levätä ja olla hiljaisuuden kannattelemana. LAPPEENRANNAN seurakuntayhtymä järjestää vuosittain neljä hiljaisuuden retriittiä. Hiljaisuuden retriitti on viikonlopun mittainen, perjantaista sunnuntaihin toteutettava vetäytyminen pois arjen kiireistä ja rutiineista. Retriitti käynnistyy illansuussa esittäytymisellä, jossa kerrotaan viikonlopun sisällöstä, sekä ilta-aterialla. Tässä vaiheessa osanottajat voivat vielä puhua vapaasti keskenään. Lopulta hiljaisuus laskeutuu sovittuna ajankohtana. Lappeenrannassa retriitit pidetään yleensä Tuosan leirikeskuksessa. Osallistujien enimmäismäärä määräytyy leirikeskuksessa olevien yhden hengen huoneiden mukaan. Tuosassa huoneita on 13. Rukoushetkiä ja lepoa Retriitin toiseen päivään sisältyy rukoushetkiä, ruokailua ja hiljentymistä, jolloin voi esimerkiksi levätä, käydä kävelyllä ja lukea. Lukemisella on retriiteissä tärkeä rooli. Tarjolla on hiljentymiseen ohjaavaa ja hengellistä kirjallisuutta, jota voi lainata omaan huoneeseensa, yksi retriittien ohjaajista, oppilaitospastori Sari Kosonen kertoo. Puhetta kuullaan hiljaisuuden lomassa rukoushetkissä, joissa myös osallistujat pääsevät ääneen, sekä retriitin ohjaajan pitämässä virikepuheessa. Kososen mukaan ohjaajalle voi lisäksi varata ajan sielunhoidolliseen keskusteluun. Ruokailussa osallistujat istuvat hiljaa vierekkäin musiikin soidessa taustalla. Sunnuntaina aamurukouksen ja aamupalan jälkeen on vielä aikaa hiljentyä ennen messua. Hiljaisuus päättyy usein messua seuraavaan lounaaseen, tosin joskus se voi jatkua iltapäiväkahviin saakka. Tilaa omille ajatuksille retriitissä vallitseva hiljaisuus antaa tilaa omille ajatuksille ja yhteydelle Jumalaan. Ei ole paineita kommunikoida ulkomaailman kanssa, Kosonen vahvistaa. Hiljaisuuden retriittiin tullaan monesta eri syystä. Kuormitusta voidaan kokea esimerkiksi työstä, työttömyydestä, ihmissuhteista tai joko oman tai läheisen ihmisen sairaudesta. Joku ei koe kuormitusta yhtään mistään, mutta haluaa vain katkaista arjen, mikä tänä päivänä on kaikenlaisia virikkeitä täynnä, Kosonen kertoo. Ohjaajana hän itse kokee retriitin hengähdystaukona. Kosonen toivoo osallistujien saavan matkaevääksi kyvyn hiljentyä arjen keskellä. Retriiteillä voi muodostua myös ystävyyssuhteita. Hiljaisuus on paitsi yllättävän luonteva, myös yllättävän yhdistävä tekijä. Hiljaisuuden retriitit , ja Tuosan leirikeskuksessa, Vehkataipaleentie 520. Lisätietoja seurakuntien viikkotapahtumissa Lappeenrannan Uutisissa ja Etelä-Saimaassa sekä os. Sari Kosonen (kolmas vas.) ja muut paikalliset hiljaisuuden retriittien ohjaajat kokoontuivat tammikuussa jakamaan kokemuksia jo toteutetuista retriiteistä ja suunnittelemaan tulevan vuoden ohjelmaa. Elämänlanka Armon murusia Elämme armon aikaa, vaikka uutisia seuratessamme ja omalle kohdalle sattuvia vastoinkäymisiä kokiessamme tältä ei aina tunnu. Perimmäisten kysymysten äärellä voimme, saamme ja joudumme kuitenkin uskomaan: elämme armon aikaa. Viime sunnuntain (1.2.) raamatuntekstit muistuttavat siitä, ettei Jumalan armoa voi ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan. Tämä saattaa tuntua kummalta, jopa epäoikeudenmukaiselta ajatukselta. On suuri kiusaus kysyä Jumalalta samaa kuin Pietari Jeesukselta Matteuksen evankeliumissa (19:27): Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme? Eihän voi olla oikein, että esimerkiksi ihminen, joka elää kepulikons tein tai rikollisella tavalla, saa saman hyvän, saman armon, saman anteeksiannon, kuin toinen, joka elää lainkuuliaisesti nuhteetonta elämää. Armon ajassa eläminen on myös sitä, ettei ryhdy tuomariksi, ei omaksi eikä toisten, vaan jättää tuomitsemisen Jumalalle. Siis tuomariksi hengellisessä mielessä, maallinen oikeus on asia erikseen. Eihän ymmärryksemme piiriin mahdu moni muukaan asia Jumalan luomakunnassa, miten siis niin käsittämätön asia kuin ansaitsematon armo? Mitä armo sitten oikeastaan on? Suurin armo on siinä rakkaudessa, jota Jumala on osoittanut meitä kohtaan antamalla Poikansa kuolla puolestamme syntiemme tähden. Armon keskeinen sisältö on siis toinen A-sana, anteeksianto. Tässä armossa on jokaiselle sitä janoavalle yllin kyllin. Tunnettu herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen, Ukko- Paavo, puhui usein armon murusista. Kun elämän ulkoiset puitteet ovat kovat ja ankarat, ihminen tuskin kulkee uskossaankaan ylhäisissä pilvilinnoissa. Ennemminkin kulku käy maata kyntäen. Silloinkin ja juuri silloin ihminen voi löytää maasta armonmurusia ravinnokseen, kuin koira etsiskellessään leivänmurusia pöydän alta. Elämän arjessa armo koetaan usein juuri tällaisina pieninä annoksina, murusina, ja usein vasta jälkeenpäin. Elämme armon aikaa, sittenkin. Sari Kosonen Vs. oppilaitospastori Armon keskeinen sisältö on siis toinen A-sana, anteeksianto. Vaihtelua arkeen. Kukkasidontakurssit jatkuvat jälleen! Kurssit löydät facebookista tai Lauran Kukkapuodista. Lämpimästi tervetuloa! Kauppakatu 24, Lpr p ark , la 10-16, su Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH Hautaustoimisto ja KuKKaKauppa Tolvanen Oy Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Kauppakatu 53, Lpr, hautaustoimisto.tolvanen@kymp.net KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Alan ammattitaitoista palvelua Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO Hautakivet Kaiverrukset Kivikokko Oy Mentulantie 17, Lappeenranta, puh , , fax Kävelykeppi, taittuva 22,- Jääpiikki 10,- Family Center, Hyrymäenkatu 2, Lappeenranta, puh Avoinna ma-pe 10-18, la Ora City Rolle2 389,- Ystävänpäiväleiri luokkalaisille tytöille ja pojille Tuosassa Tie -leiri lk tytöille Kesärannassa Tuike -leiri lk tytöille ja pojille Kuusirannassa Leiri luokkalaisille tytöille ja pojille Piiluvassa Ilmoittaudu kesän suurleirille jo nyt! Viimeistään mennessä! Poikaleiri vuotiaille Piiluvassa Tilkku -leiri lk tytöille Piiluvassa

6 10 NUORET VAPAALLA 11 SUHTEET KEVÄTRETKET HANGILLE Sammonlahden seurakunta Nuoret tykkäävät täysillä Kalervonkatu 63, Lappeenranta p Kahvio avoinna ma-pe Vuodesta 1994 lähtien seurakunnallisessa nuorisotyössä työskennelleen Marjo Hännisen mielestä nuoret suhtautuvat rakkauteen vakavasti ja tekevät selkeän eron ihastumisen ja rakastumisen välillä. Tykkääminen ei näy pelkästään Facessa ja Mesessä, vaan lempi leiskuu myös perinteisemmillä areenoilla. 1. Miten yleistä on, että esimerkiksi rippileirillä tapahtuu ihastumista? Toimimme leirillä yhdessä lähes koko ajan, joten ei ole ihme, että sydämiä lentelee jokaisella riparilla. Leirillä koulurooli putoaa ja nuoret näkevät toisissaan uusia piirteitä. 2. Kuinka avoimesti nuoret kertovat tunteistaan? Tavoitteemme on, että nuoret kokisivat meidät turvallisiksi aikuisiksi, joille voi puhua tai tarvittaessa vaikka huutaa tai itkeä. Nuoret reagoivat ihastumisiin ja vihastumisiin potenssiin sata. Jotkut prosessoivat fiiliksiään enemmän omassa päässään, osa nuorista jakaa kokemaansa julkisesti ja moneen kertaan eri ihmisten kanssa. 3. Voivatko nuoret näyttää avoimesti tunteensa leireillä tai muun toiminnan aikana? Tunteita ja hellyyttä on vapaus ilmaista. Nuoret ovat fiksuja omassa käyttäytymisessään, eikä meidän tarvitse jatkuvasti sanoa, että nyt huulet irti toisistanne ja naamat tännepäin. Riparilla ihastuminen on usein tuoretta, ja siksi hentoa ja varovaista. RIPPIKOULU Ihan oikeat kinkerit Lappeen seurakunta järjestää rippikoulukinkerit hyväntuulisesti menevän musiikin, ruoan ja sanoman äärelle, nuorilta nuorille. Vaikka rippikoulukinkereiden ohjelmarunko musiikkiosuuksineen ja raamattuopetuksineen muistuttaa vanhaa kinkeriperinnettä, nuorten ei tarvitse jännittää joutuvansa julkisesti kuulusteltavaksi ja arvioitavaksi kristinopintaidoistaan. Tavoitteenamme on toteuttaa viihtyisät ja nuorekkaat, tiukasti sisällössä kiinni olevat kinkerit, tapahtuman ideoija, nuorisotyönohjaaja Martti Lähteenmäki taustoittaa. Päivän ohjelmassa musiikki saa runsaasti tilaa, sillä paikalle saapuu Kimpisen 9. musiikkiluokan bändi, joka soittaa omia Koen, että tarvittaessa aikuisten tehtävänä on osoittaa se raja, jossa muut läsnäolijat kokevat tunteiden tulisuuden liian tukalaksi. Tavoitteemme on, että nuoret kokisivat meidät turvallisiksi aikuisiksi, joille voi puhua tai tarvittaessa vaikka huutaa tai itkeä. Marjo Hänninen 4. Käsitelläänkö esimerkiksi rippikoulussa parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä? Rippikoulun opetussuunnitelmaan kuuluvat teemat avioliitosta ja seurustelusta. Koska ihastuminen ja seurustelu ovat lähempänä nuoren elämää, keskustelemme enemmän parisuhteesta ja sen hoitamisesta. 5. sovituksia tutuista gospelbiiseistä. Lähteenmäki uskoo, että nuorten osallistuminen ohjelman tuottamiseen tuo päivään uskottavuutta, säröä ja ainutlaatuisuutta. Kinkereiden hengellinen anti rakentuu laskiaissunnuntaista ja sitä edeltävästä ystävänpäivästä kumpuavien teemojen ympärille, joihin nuoria johdattelee Lähteenmäen lisäksi seurakuntapastori Anna Niemelä. Kinkereistä kuullessaan nuoret lähinnä pyörittelivät silmiään. Lappeen kylillä asuville kinkerit ovat tuttu perinne, muista en niin tiedä. Nuorten slangissa sanan uusi merkitys viittaa bileisiin tai juhliin. LASKIAISSUNNUNTAI kokoaa Lappeen saliin noin 120 rippikoululaista, kymmeniä isosia Miten opetuksessa huomioidaan erilaiset seksuaaliset suuntautumiset? Koska vierastan ihmisten lokeroimista tai erittelemistä, en lähde nostamaan teemaa. Keskeisintä seurustelussa, parisuhteessa ja toisen kanssa elämisessä on kunnioitus. Jos nuoret itse haluavat lähestyä asiaa, totta kai pohdimme sitä. 6. Myös vanhemmat voivat olla ymmällään teiniiän myrskyjen kuohahtaessa. Miten voi lohduttaa ensimmäisen sydänsurunsa kokenutta teiniä? Nuori ei tarvitse hienoja sanoja elämän jatkumisesta. Halaus on paras keino lohduttaa ja osoittaa läsnäoloa. Lypsämistekniikkaa en suosittele. 7. Chattiaikana aikuiset saattavat purkaa suhteen vaikkapa Facebook-viestillä. Näkyykö sama ilmiö nuorten suhteissa? Valitettavasti. Täystyrmistys voisi parhaiten kuvata sitä tunnetta, kun suhteen toinen osapuoli ilmoittaa Facebookissa, ettei ole enää parisuhteessa tai viestittää asiasta esimerkiksi kaverin kautta. Verkko altistaa myös väärinymmärryksille. Juttu kiertää ja syy suhteen purkautumiselle on todellisuudessa usein aivan toinen kuin mitä puoli kylää olettaa. 8. Monet nuoret kasvavat avioero-, uusio- tai yksinhuoltajaperheissä. Onko käsite ikuinen rakkaus nuorille aivan vieras? Uskon, että nuoret ainakin haaveilevat ikuisesta rakkaudesta. Nuoret suhtautuvat rakkauteen vakavasti ja tiedostavat, että siinä on syvyys mukana. Kun nuoret ryhtyvät seurustelemaan, he ovat tosissaan ja heittäytyvät suhteeseen täysillä. Nuorisotyönohjaaja Marjo Hännisen mukaan realityohjelmasta Ensitreffit alttarilla ei ole nuorten keskuudessa kohistu. Hännisen realitya on saada seurata ihanalta aitiopaikalta nuorten molemminpuolisten tunteiden heräämistä. Muista rakasta tai ystävää Ystävänpäivää on vietetty Suomessa 1980-luvulta lähtien. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän. Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä. Ystävänpäivä on mahdollisesti saanut alkunsa antiikin Roomasta. Kristityillä juhla on ollut kahden Valentinusnimisen kristityn pyhimyksen päivä. ja useita seurakunnan työntekijöitä. Myös vanhemmat ovat tervetulleita osallistumaan. Lähteenmäen mukaan kinkerit ovat pakolliset jokaiselle Lappeen seurakunnan rippikouluun vuoden 2015 aikana osallistuvalle. Kinkerit kuuluvat rippikoulukokonaisuuteen, ja nuoret saavat tapahtumaan osallistumisesta merkinnän rippikouluvihkoonsa. Vaikka vastaavaa, yhden päivän mittaista ohjelmaa testattiin jo viime vuonna, on vanhaa kinkeriperinnettä haluttu nuorentaa tänä keväänä erityisesti Lappeen seurakunnan 600-vuotisjuhlavuoden vuoksi. Halusimme palauttaa perinteen rippikoululaisille, sillä ennen kinkerit olivat rippikoulua edeltävä oppimistilaisuus, Lähteenmäki muistelee. Lappeen kylillä kinkeriperinne elää edelleen vanhana. Nykyisin kinkereihin kuuluu hartaus, virsien opettelemista sekä yhteinen papin alustama keskustelunaihe. MITÄ, MISSÄ, MILLOIN? Kinkerit rippikoululaisille sunnuntaina klo 12 ja 15 Lappeen seurakuntasalissa, Kirkkokatu 10.? TIESITKÖ Lappeenrannan seurakuntayhtymässä toteutetaan vuoden 2015 aikana 24 rippileiriä, joille osallistuu noin 590 nuorta. KESKUSTAN FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA LYMFATERAPIA HIERONTA VYÖHYKETERAPIA KUNTOUTUKSEN KOTIKÄYNNIT VALTAKATU 37 C 24, LAPPEENRANTA JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA La 7.2. klo Lappeenrannan kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Mitä tähteä seuraamme? Musiikissa: Heidi Tuikkanen Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t - hoivapalvelu kotiin - asiointiapu - virkistys - muistikuntoutus - kristilliset arvot - palveluseteliyrittäjä Harjukatu 34 B 12, Lappeenranta Soita hoiva.lindh@gmail.com Marita Smeds (vas.) viihtyy hiihtoladulla, kuten moni Saariselän latuverkostoon ja sen maisemiin tykästynyt retkeläinen. Maarit Hirvi (toinen vas.) nauttii myös Saariselän jyrkähköjen laskettelurinteiden vauhdista. Hiihtäen hyvä tulee Pyhä nauru raikaa Saariselän Tievatuvan käytävillä, kun kolmekymmentä eteläkarjalaista naista nauttii hiihtoretkiviikosta 12 tunnin matkan päässä kotoa. SAMMONLAHDEN SEURAKUNNAN organisoima, kaikille lappeenrantalaisille ja lähialueiden naisille avoin retki kerää pohjoisen keväthangille vuosittain noin kolmekymmentä osanottajaa. Retki on ollut suosittu jo toistakymmentä vuotta. Osalle naisista se on muodostunut niin luovuttamattomaksi kevätperinteeksi, että oma paikka seuraavalle vuodelle turvataan jo kotiinpaluumatkalla linja-autossa. Tänä keväänä retken vetäjinä toimivat viime vuoden tapaan lähetyssihteeri Marita Smeds ja aikuis- sekä lähetystyön pappi Maarit Hirvi Sammonlahden seurakunnasta. Lykkyä ja tykkyä Oli ihana katsoa, kun estot hävisivät ja leikkeihin heittäydyttiin täysillä mukaan. Maarit Hirvi Miesten hiihto- ja laskettelumatka pohjoiseen suuntautuu viime vuoden tapaan Suomen Ladun tunturihotelli Kiilopäälle, jossa ovat erinomaiset puitteet Saariselän monipuolisine latureitteineen, maukkaine aterioineen, savusaunoineen ja vaihtelevine ohjelmineen. Sammonlahden seurakunta on retken järjestelijänä, mutta matkalaiset edustavat laajalti Lappeenrannan eri kaupunginosia. Matkalla koettavaa sävyttää sekä yhteisöllisyys että yksilöllisyys. Jokainen voi valita omalle kunnolleen ja olotilalleen sopivan liikkumisen tavan ja levon. Nuotiolla istutaan ja saunalauteilla turinoidaan. Päiväretkillä jaetaan eväitä keskenään, iltaiset pelit ja visailut äityvät välillä tiukoiksi. Hurtti huumori kukoistaa ja musiikki elävöittää olemista. Musiikin maestrona on tänä vuonna mukana Antti Taipale. Myös omasta joukosta löytyy ohjelmointiin monen eri alan taitajia; hiihtoasiantuntemusta, fysiikan tuntijoita, musiikin harrastajia. Tänä vuonna hiihtomatka toteutuu Joitakin paikkoja on vielä vapaana, mutta varaus kannattaa tehdä nopeasti. KUUSI PERILLÄOLOPÄIVÄÄ Lapissa täyttyvät yhteisestä aamu- ja iltaohjelmasta, omaan tahtiin tapahtuvista hiihto- ja lasketteluaktiviteeteista sekä pienimuotoisista vierailuista lähialueille. Lähtijöiden toiveet kaivetaan etukäteen esiin helmikuisessa tutustumisillassa. Pakkopullaa yhteinen ohjelma ei ole, vaan mukana voi olla oman kiinnostuksen ja jaksamisen mukaan, Smeds varmistaa. Jokainen hiihtopäivä päättyy iltaohjelmaan, johon Hirvi ammentaa rohkeasti sisältöä 21 vuodestaan rippikoulupappina. Testasin ideaa viime vuonna ja nehän naiset innostuivat. Oli ihana katsoa, kun estot hävisivät ja leikkeihin heittäydyttiin täysillä mukaan. Aamuhartauksissa tutustutaan Hirven johdolla kirkkovuoteen yhteisesti askarreltavien rukoushelmien avulla. RETKELLE POHJOISEEN HOUKUT- TELEVAT loistavat hiihto- ja laskettelumahdollisuudet sekä palvelu- ja varustetasoltaan laadukas majoituspaikka, mutta myös porukka, jossa viihdytään. Moni on löytänyt sielunsiskoja matkakumppaneista, sillä Lapin rauhassa jää aikaa syvällisemmälle tutustumiselle. Smedsin ja Hirven mukaan seurakuntien retket ovat edelleen kysyttyjä. Vaikka sekä naisten hiihtoretki että miesten vastaava matka Kiilopäälle ovat omakustanteisia ja retkikategorian kalleimmasta päästä, osallistumisinnokkuus ei vielä ole ollut euroista kiinni. Houkuttaako Saariselkä? Ota pikaisesti yhteyttä lähetyssihteeri Marita Smedsiin, p Ilmoittautuminen päättyy Retkimaksu on noin 550 sisältäen matkat ja täysihoidon. Retken info- ja tutustumisilta järjestetään Retkestä voi tiedustella lisää sen vetäjiltä Jukka Lehtiseltä, p tai Juha Eklundilta, p Retken hinta on 650. Ilmoittautuminen onnistuu ottamalla yhteyttä seurakuntasihteeri Helena Hienoseen, p tai helena.hienonen@evl.fi. Kronikkamuisteloissa miesten retken kokemuksia on sanoitettu esimerkiksi seuraavasti: Jukka Lehtinen Tie tähtien loistossa Kiilolle käy, vaikka unta ei vielä näy. Unta jos yrittää pollaansa suoda, tunturin maisemat vain vilistää. Muistojen ryppääksi voi lumen luoda, hanki ja kiteet, ne vain kimmeltää! Jukka Lehtinen Persoonallinen pikkuputiikki Oksasenkatu 8 p Paras tulla kunnon hoitoon! Kolottaako jäseniä, vaivaako stressi, väsymys? Tilaa aika Fysiowiren yksilölliseen hoitoon. Monipuoliset fysikaaliset hoidot ja hierontahoidot. Erikoisosaamisalueita mm: tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus alaraajaongelmien ratkaisut hyvälaatuinen asentohuimaus akupunktio lymfahoidot laserhoidot vyöhyketerapia ikääntyneiden fysioterapia ja muut hoidot veteraanikuntoutus koti- ja hoitokotikäynnit Alaraajaongelmien tunnistaminen, ehkäisy ja hoito alaraajatutkimus yksilölliset OrthoPodo -tukipohjalliset mobilisaatio liikkuvuuden lisääminen, toiminnalliset harjoitteet, fysikaalinen hoito leikkausta ennen ja jälkeen tarvittava kuntoutus Harapaisentie 7, Lappeenranta p Avoinna ma-pe Kontiontie 2 a (Karjalantien ja Hakalin kadun kulma), Lappeenranta p Avoinna ma-pe 7-15 Standertskjöldinkatu 2, Lappeenranta, Vanha kaukaan Teboil p Avoinna ma-pe la useimmiten auki Kliinisellä jalkaterapialla hoidamme: kynnet, kovettumat, halkeamat jne. Meillä voit käyttää/maksaa Omaishoitajien palveluseteleillä! Puh Tietäjänkatu 2, LAPPEENRANTA Varaa aika netistä helposti, Yksilöllinen fysioterapia lääkärin lähetteellä. Yksilöllistä, jokaiselle asiakkaalle räätälöityä palvelua. Avustus- ja hoivapalvelut Perus- ja lääkehoito Asiointipalvelu Avustus ja Hoiva Tuija Oy Kangastuvankatu 8 as LAPPEENRANTA tuija.brisk@pp1.inet.f TURVAPUHELIMET & tekniset apuvälineet MyynTI VUokRAUs AsEnnUksET HUoLLoT Kotipellonkatu 13, Lappeenranta Puh KOTISIIVOUS JATKUVALLA SOPIMUKSELLA TAI KERTALUONTOISESTI Kotisiivous voidaan sopia tapahtuvaksi viikoittain, kerran kahdessa viikossa, kuukausittain tai muutoin sovituin aikavälein. Kotisiivous voi olla myös kertaluontoista. Siivouksen ajankohta sovitaan aikataulujesi mukaan toimimme joustavasti Karelian TELEPART oy Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTA Meillä leikkaa hyvin Puh. (05) Kauppakatu Lappeenranta Palvelemme ma-pe 8-17 la 8-14 kesälauant Pääset myös ilman ajanvarausta. Lasten fysioterapia Neurologinen fysioterapia Ikääntyvien fysioterapia Vauvahieronta Hieronta Kotikäynnit Avoinna sopimuksen mukaan Ainonkatu 31, Lappeenranta

7 12 HENKILÖKUVA AAMUKAHVILLA Kuolemaan ei totu koskaan Kuolema on ollut usein läsnä Antti Linkolan elämässä niin työssä kuin sen ulkopuolellakin. Sisätautilääkärinä uransa tehnyttä, vuonna 1943 syntynyttä Antti Linkolaa kiinnosti lääketieteessä alun perin biologiaa enemmän sen psykiatrinen puoli. Ajattelin, että lääkäri voisi ehkä jollakin tavalla ymmärtää elämää ja ihmisiä. Psykiatriaa uravaihtoehtona pitänyt Linkola muutti mielensä tutustuttuaan Hesperian sairaalan menoon Helsingissä. Huomasin, että psykiatria on minulle liian rankkaa. Ei ole kenenkään vika, että ihminen sairastuu. Antti Linkola Portille saattajat Antti Linkolan isoveli Pekka katosi neljän muun teekkarin kanssa saaristopurjehduksella syyskuussa Kun isä ja kaksi isoäitiä kuolivat vuosia myöhemmin lyhyen ajan sisällä, herkistyi Linkola pohtimaan kuolemaa. Erikoistumisjaksollaan 70-luvun alun Oulussa hän huomasi, ettei lopun lähestymistä oteta huomioon potilaan hoidossa, Antti Linkola sai vuonna 2007 Elämän Malja -palkinnon merkittävästä työstään saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämisessä. vaan jatketaan vähän liian kauan. Minua alkoi kiinnostaa, miten iso ongelma tämä oikein on. Linkolan tekemään kyselytutkimukseen vastasi 591 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja apuhoitajaa. Sen pohjalta syntyi vuonna 1981 julkaistu väitöskirja Saattajat: sairaalan henkilökunta kuolevan potilaan hoitajana. Saattajat-nimen hän keksi luettuaan Irja Kilpeläisen kirjan Samalle portille. Minulle tuli välähdys, että nämä ovat ne saattajat. Termin tausta on vahvasti kristillinen, saatetaan samalle portille. En tiedä, vaikuttiko nimi siihen, että Suomessa alettiin puhua saattohoidosta. Diagnoosin jälkeen Lääkärin työssä Antti Linkolalle on ollut olennaisinta diagnoosiin pääsy. Jotkut kysyvät, miksi juuri he ovat sairastuneet. Vahvistus siitä, ettei ihmisen sairastuminen ole kenenkään vika, on tärkeää. Moni hakee perusturvaa lapsuudesta, vaikeista tilanteista selviytymisestä. Nykyiset ihmissuhteet ovat hyvin tärkeitä toivon säilymisen kannalta. Myös hoitajien rauhallisuus tuo potilaalle turvallisuuden tunnetta. Lääketieteessä on asioita, joissa voidaan tukeutua aikaisempien sukupolvien kokemukseen. Kuoleman äärellä ollaan kuitenkin aina ensimmäistä kertaa. Tästä syystä se on aina koskettava. Jos se lakkaa koskettamasta, silloin alalta pitää hakeutua pois. Usko luo turvaa Linkola tutustui Pirjo-vaimoonsa Medipiirisssä, Helsingin kristittyjen lääketieteen opikelijoiden ryhmässä. Vuonna 1969 he molemmat saivat kunnanlääkärin töitä Pudasjärveltä. Paikkakunta vaihtui vuotta myöhemmin Lappeenrantaan, kun kummallekin tarjottiin työtä Etelä-Saimaan keskussairaalan sisätautiosastolta. Antti Linkola yleni keskussairaalan sisätautien vastuuyksikön ylilääkäriksi vuonna 1996 ja toimi osa-aikaeläkkeellään, vuosina , erikoislääkärinä. Lääketieteen kriittinen tutkimus ja usko eivät ole olleet Linkolan ajattelussa ikinä ristiriidassa keskenään, vaan rikastuttaneet toisiaan. Osmo Tiililä ja C.S. Lewis rohkaisivat kirjoillaan ajattelemaan: kristitty saa ja voi kysyä kaikki kysymykset. Usko luo kuuden lapsen isoisälle turvaa arkeen. Luotan siihen, että Jumala on hyvä ja Jeesus persoonana, Vapahtajanamme aivan ylivertainen. TEATTERIARVIO Kettujen sota Kaupunginteatterissa esitetään kahta kettumaista näytelmää. Toinen on aluillaan, toinen jo kalkkiviivoilla. Toisen sankarina on Suomen marsalkka, toisen teatterinjohtaja Jari Juutinen. Mannerheim johti suomalaisia läpi neljän sodan. Hän onnistui tehtävissään, koska Suomi säilytti itsenäisyytensä. Ylipäällikön joukoista katosi matkalle lopullisesti tai siipirikkoina valtava ihmismäärä. Jari Juutinen on johtanut Lappeenrannan kaupunginteatteria kahdeksan vuotta. Sinä aikana katsojista on menetetty liki puolet. Juutisella on ollut oma linjansa, halu palauttaa Lappeenrantaan taiteellinen teatteri. Hän onnistui tavoitteessaan ainakin minun kohdallani. Teatteri-ihmisenä en ole sama kuin kahdeksan vuotta sitten. Mannerheimilla oli monet kasvot naamionsa takana, vastapelurina äiti Venäjä, silloinen Neuvostoliitto. Juutisen venäjä on ollut päättäjät ja suuri yleisö. Ketun lailla hän sai taustajoukkoineen aikaan päätöksen uudesta teatteritalosta. Päätös, joka monen mielestä tänään olisi Mannerheim ja kettujen sota Ensi-ilta , viimeinen esitys Lappeenrannan kaupunginteatteri/käsiohjelma toinen. Mannerheim ja Juutinen, aika kettuvelikultia. Mannerheim ja kettujen sota -esitys tuo Marskin monista kasvoista esiin juonikkuuden. Puhtaan asian puolesta ei sodita aina puhtain asein. Jussi Johnsson samaistuu onnistuneesti suurmieheksi, joka luopui elämästään rakentaakseen ja ylläpitääkseen omaa roolihahmoaan ja samalla Suomea itsenäisten valtioiden joukossa. Mutta miksi Marskin housunsaumoissa ei ollut rakuunankeltaista? Tekstin on oivaltaen ja päähenkilöä arvostaen kirjoittanut joutsenolainen Leo Suomela. Kiitettävästi toimitettu käsiohjelma on yhä lisäämässä tarinoiden uskottavuutta. Kimmo Kahra keittää ohjaajana aineksista kuhakeiton, jossa uiskentelee kosolti sattumia. Esityksessä sulkeutuu myös ympyröitä. Paluun kaupunginteatterin lavalle tekevät sekä puhdashenkinen Lotta-rooli että Tatu Siivonen lupsakkaana ylikersanttina. Tarja Jaatisen näyttämökuva ravitsee silmiä. Se esittelee kuin huomaamatta maan ensimmäisen näköradion kettunaamarissa. Sota-ajan laulelmista on tehty makoisia kuvitettuja klassikoita rytmisellä lusikoinnilla, kiitos Kira Riikosen ja Jani Polan. Turo Marttila astuu suurena kaatujana Vesa-Matti Loirin ja Martti Talvelan (Boris Godunov) seuraan sotilasmestari Tahvanaisen roolissa. Ovatko Marttilan ruodot pelkkää kumia? Sodalla on omat lakinsa. Osin siksi Mannerheim vietti viimeiset vuotensa Sveitsissä, mistä palasi valtiolippuun käärittynä kotimaan multiin. Jari Juutinen ei Lappeenrantaan palanne. Ei ainakaan tykkilavetilla. Silti hänen johtajakautensa jälkeen on viestimme: kiitos, että nostit Lappeenrannassa teatterin puheenaiheeksi. Minne tie johtaakaan, hyvää matkaa! Timo Mattila SEURAAVA TIEDOTUSLEHTI Seurakuntatervehdys tavoittaa lukijat jälleen palmusunnuntaita edeltävänä tiistaina Pääsiäisnumerosta voit kurkistaa pyhien menovinkit tai lukea esimerkiksi hautausmaiden hoitoa koskevista uudistuksista. Jokaiseen kotitalouteen Lappeenrannassa jaettavan tiedotuslehden näköisversion löydät Lappeenrannan seurakuntayhtymän verkkosivuilta www. lappeenrannanseurakunnat.fi. Samassa osoitteessa voit lukea myös aiemmin julkaistuja numeroita. Seuraathan lehteä myös Facebookissa com/seurakuntatervehdyslehti. Jos sydämistyit tästä sydäntalven numerosta, anna palautetta toimitussihteeri Marinella Ruudulle,