Toisen asteen yhteys?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toisen asteen yhteys?"

Transkriptio

1 Toisen asteen yhteys? Tarja Koskinen

2 Tarja Koskinen TOISEN ASTEEN YHTEYS? Aktivointia ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen ehkäisyä - kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

3 Teksti ja kuvat Tarja Koskinen Toimittanut Maria-Sinikka Linkala Opetusalan koulutuskeskus (Opeko) ISBN-13: painos Domus Print Oy Tampere 2007

4 SISÄLLYS...1 JOHDANNOKSI...3 PERUSKOULULAISEN HAKUONGELMIA 1. Elämänhallinnan ongelmia ja motivaation puutetta Kodin kannustus ja mallit puuttuvat Koulutusjärjestelmästä päästään sinne minne joudutaan Peruskoulustako hyvän elämän eväät? Käytetyt käytännöt Opinahjot? Kaukainen tulevaisuus...13 Miellekartta...14 AKTIVOINTIKEINOJA AMMATILLISIIN OPINTOIHIN 1. Peruskoulu innostajana Saattaen vaihto -yhteistyö Oikea kurkistus eli ammatilliseen koulutukseen ohjaavat ja valmistavat koulutuskokeilut Ammatillisen koulutuksen magneetit Yhteistyö- ja avunantosopimus kotien kanssa Verkostoista voimaa Koko kylä kasvattaa...26 Miellekartta...28 AMMATILLISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISSYITÄ 1. Nuoren omat halut ja polut Koulutusjärjestelmän kuopat Ammatillisen koulutuksen todellisuus Oppimisympäristö ei tue oppimista Onko opintojen jälkeistä elämää? Muita ristiriitoja...36 Miellekartta...37 KESKEYTTÄMISTÄ EHKÄISEVIÄ TOIMENPITEITÄ 1. Ammattilaisuuden alkutahdit Ryhmä haltuun! Huoli puheeksi Haasteita ja erityistä tukea Opiskelijahuoltoryhmä opiskelun tukipilarina Omat opintiet Tyylit ja tavat remonttiin Organisaatiosta meidän sakiksi Mukana oikeissa töissä...53

5 10. Tulevaisuuteen ammattilaisena Mahdollisuuksien supermarket...54 Miellekartta...56 LÄHTEET, PROJEKTIT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

6 JOHDANNOKSI Tässä julkaisussa käsitellään aktivointia ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen ehkäisyä, näistä saatuja kokemuksia sekä syntyneitä hyviä käytäntöjä. Innovatiiviset hankkeet Euroopan sosiaalirahaston (ESR) keskeinen tavoite on työmarkkinoiden toimivuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. Suomessa tavoitteisiin on pyritty mm. erilaisten projektien avulla. Opetushallituksen alaiset innopajat eli innovatiiviset hankkeet ovat näistä eräs esimerkki. Innovatiivisia tavoite 3 -ohjelman projekteja on vuodesta 1998 lähtien toteutettu yli sata Etelä- ja Länsi-Suomen alueilla. Innovatiivisten hankkeiden keskeinen tavoite on peruskoulun päättövaiheessa olevien nuorten aktivointi ammatilliseen koulutukseen sekä ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Käytännössä työtä on tehty peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa ja ammatillisen koulutuksen alkumetreillä. Opiskelijoita on tuettu yksilöllisin ja joustavin tukitoimin opintojen suorittamisessa ja jonkin verran myös työelämään siirtymisessä. Projekteissa on kehitetty uudenlaisia, opiskelijoita aktivoivia ja työelämäläheisiä opetusmenetelmiä sekä ammatilliseen oppilaitosympäristöön soveltuvia toimintamalleja. Projektit ovat pyrkineet vaikuttamaan oppilaitoksen toimintatapoihin ja asenteisiin sekä edistämään koko ammatillisen koulutusjärjestelmän uudistamista ja kehittämistä. Innovatiiviset projektit ovat toimineet pääasiassa ammatillisten oppilaitosten sisällä ja verkostoituneet alueen opiskelijahuollollisten ja muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen sekä työelämän kanssa. Tarkemmin innovatiivisia hankkeita on esitelty Opetushallituksen Internetsivuilla Syksyllä 2006 monet lehtiartikkelit ympäri Suomen ovat kertoneet ammatillisten oppilaitosten koulutuspaikkojen täyttymisestä ja ammattiopintojen edelleen kasvavasta suosiosta. Vuosina ammatillisen koulutuksen hakijoiden määrä lisääntyi 2 %. Samalla ajanjaksolla keskeyttämisten määrä väheni reilut 2 %. Innovatiivisilla hankkeilla on varmasti ollut vaikutusta näiden lukujen syntymiseen. Aktivointi ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen ehkäisy Juuri koskaan ei löydy yksittäistä syytä siihen, miksi nuori ei hakeudu peruskoulun jälkeisiin toisen asteen opintoihin tai miksi hän keskeyttää opintonsa. Ei löydy myöskään yksittäistä keinoa, jolla ongelmat voitaisiin poistaa. Useimmiten kyseessä on yksilöllinen ja subjektiivinen prosessi, jossa kaikki tekijät vaikuttavat toisiinsa. Jukka Kemppi on esittänyt ajatuksen, että nyky-yhteiskunnassamme valinta ei ole nuoren elämässä yksittäinen vaihe tai tapahtuma silloin, kun esim. peruskoulu päättyy ja siirrytään toisen asteen opintoihin. Valinta on nuoren elämässä pikemminkin koko ajan esillä oleva prosessi, jossa vaihtoehtoina ovat peruskoulun suorittaminen, toisen asteen opintoihin jatkaminen, opintojen aloittamatta jättäminen tai niiden keskeyttäminen, töihinlähtö, välivuoden pito jne. Kuviossa 1 olen hahmotellut nuoren valintojen kokonaisvaltaisuutta ja sitä, kuinka valintojen tekoon vaikuttavat jatkuvasti nuoren subjektiivinen elämäntilanne, kokemukset, arvot, tavoitteet, perhe jne. Valintojen tekemistä leimaa kokonaisvaltaisuus ja jäsentymättömyys; ajatus, 3

7 että valinnat vaikuttavat toisiinsa eikä mikään valinta ole lopullinen, vaan valintoja on tehtävä jatkuvasti. Samanaikaisesti valinnan mahdollisuudet lisääntyvät ja prosessit monimutkaistuvat. Yhteiskuntamme on kuin valintojen supermarket ja nuoret ovat sen asiakkaita. Markettien vaihtoehtojen edessä päätösten teko on usein vaikeaa ja tyytyväisyys päätösten seurauksiin ei ole taattu. Väärien valintojen korjaaminenkaan ei aina ole yksinkertaista, ja tehtyjen valintojen kanssa on elettävä eteenpäin. Kuvio 1. Valintojen kokonaisvaltaisuus osana elämää Innovatiiviset hankkeet ovat omalta osaltaan tukeneet nuorten elämää valintojen keskellä ja erityisesti ammatillisten koulutusvalintojen pyörteissä. Hankkeissa kehittämistyötä on tehty kolmella eri tasolla: yksilöiden eli nuorten kanssa, yhteisöjen eli organisaatioiden henkilöstön parissa ja kolmanneksi organisaatioiden rakenteiden ja toimintakulttuurien kehittämiseksi (ks. Soile Keron toimittama Sieppari-projektin julkaisu Joukkuehenkeä ja hyviä syöttöjä. 2005, Kiipulasäätiö ( -> julkaisuja)). Hankkeen kehittämistavoitteista riippuu, millä tavoin kehittämistä ja muutosta on pyritty saamaan aikaan eri tasoilla. Kuviossa 2 viereisellä sivulla kehittämisen kolme tasoa on kuvattu innovatiivisten projektien näkökulmasta ja oppilaitoksen toimintaympäristössä. Projektien toimintakenttä on monitahoinen ja laaja riippuen projektille asetetuista tavoitteista, annetuista resursseista sekä toimintaympäristöstä. Ydintehtävä on kuitenkin aina ollut kokeilla ja kehittää uusia toimintatapoja ja vakiinnuttaa saatuja hyviä käytäntöjä arjessa toimiviksi. Edellytys tälle on ollut projektityöntekijöiden osaaminen ja uskallus nähdä ja muokata tavoitteet konkreettisiksi toiminnoiksi sekä toisaalta organisaation ja erityisesti sen johdon sitoutuminen ja tuki kehittämistyölle. Samalla on muistettava, että projekti on vain kehittämisen käynnistäjä ja kokonaisvaltaisen 4

8 Kuvio 2. Innovatiivisten hankkeiden tavoitteet suhteessa toiminnan tasoihin sekä onnistumisen kannalta tärkeisiin osa-alueisiin kehittämisen pitää olla suunnitelmallista sekä määrätietoista; sille on varattava tarpeeksi aikaa. Kehittämisen voimavara ja kehittymisen jatkuvuuden tae on siten aina myös organisaation oma henkilöstö, jolloin sisäinen yhteistyö on projektin onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Kouluorganisaatio ei kuitenkaan enää voi toimia yksin, vaan sen on tehtävä yhteistyötä muiden kanssa ja verkostoiduttava. Tässä julkaisussa innovatiivisissa projekteissa saatuja kokemuksia ja toimintatapoja on koottu idealähteeksi koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille. Idea tämän selvityksen toteuttamisesta syntyi Opetushallituksen Juhani Pirttiniemen ajatuksesta Loimaan ammatti-instituutin Innopaja 2 -hankkeen tekemän Keskeyttämisen ehkäisyn toimenpideohjelma -materiaalin ( -> hakusanaksi Innopaja) pohjalta. Innopaja 2 -hanke pohti materiaalissaan syitä siihen, miksi opiskelijat keskeyttävät opintonsa ja millaisia toimenpiteitä keskeyttämisen ehkäisemiseksi voidaan tehdä. Tähän selvitykseen on koottu Innopaja 2:n idean mukaisesti 49 projektin/yhteistyötahon näkökulmia ja kokemuksia innovatiivisten hankkeiden kahdesta keskeisestä teemasta eli aktivoinnista ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen ehkäisystä. Vastauksia on etsitty kysymyksiin: Miksi nuoret eivät hae ammatillisiin opintoihin? Miten nuoret saadaan ammatillisiin opintoihin? Miksi nuoret keskeyttävät ammatilliset opinnot? Miten keskeyttämistä voidaan vähentää? 5

9 Vastauksia on koottu kolmesta eri lähteestä: 1) tällä hetkellä toimivilta innovatiivisilta projekteilta vastauksia on saatu Opetushallituksen lähettämän kyselyn avulla. 2) Jo toimintansa päättäneiden innovatiivisten hankkeiden näkökulmia aiheisiin on etsitty projektien laadullisista loppuraporteista, jotka on saatu Opetushallitukselta. 3) Kolmanneksi kokemuksia ja näkemyksiä on kertynyt monilta toimivilta tai jo päättyneiltä EU-hankkeilta, joissa toimivat/toimineet ihmiset ovat innostuneita asiasta ja sen tärkeydestä. Kaikki asiantuntijoina ja selvityksen lähteinä toimineet projektit on lueteltu julkaisun lopussa. Tämä selvitys ei pyri olemaan kaiken kattava tai selittävä opas aktivointiin ammatilliseen koulutukseen tai keskeyttämisen ehkäisyyn. Pikemminkin sitä voisi luonnehtia ideapankiksi, josta löytyy tietoa ja asioiden parissa työskennelleiden ammattilaisten kokemuksia ongelmien syistä sekä niiden ratkaisemiseksi kokeiltuja ja kehiteltyjä vaihtoehtoja ja toimintatapoja. Osa ajatuksista on esitetty hyvinkin konkreettisella ja käytännöllisellä tasolla, osa yleisluontoisesti ja osaan on liitetty www-linkkejä lisätietojen etsimiseksi ja syventymiseksi aiheeseen. Selvityksen rakenne on sellainen, että jokaiseen edellä esitettyyn kysymykseen ehdotetaan vastauksia omana kokonaisuutenaan. Useissa hankkeissa toistuvia kokemuksia ja toimintatapoja on tekstissä korostettu tekstin lihavoinnilla. Kokonaisuuksien lopussa aiheen ydinasiat on koottu miellekartoiksi. Niitä voi käyttää vaikkapa uuden keskustelun virittäjänä ja kehittämisen tukena. Julkaisun tavoite on innostaa ideoiden ja kokemusten jakamiseen sekä jatkokehittämiseen oppilaitosten omissa toimintaympäristöissä. Tärkeätä kehittämistyön pyörteissä on myös huomata se, ettei toimenpiteitä voi kohdistaa vain nuoriin tai henkilöstöön, vaan muutokset pitää tehdä yhteistyössä koko organisaatiossa ja jopa alueellisella tasolla, edeten pienin askelin ja ottaen huomioon keskeneräisyyden läsnäolo. Sillä vaikka projektit ja hankkeet päättyvät, ihmiset kehittyvät jatkuvasti. Toivottavasti myös koulumaailma. Innostuminen julkaisun tekoon on ollut hienojen verkostotyö kokemusten ansiota. Niiden takana ovat olleet Opetushallituksen innovatiivinen työryhmä Juhani Pirttiniemen johdolla, Opekon Toinen aalto II -projektin projektityöntekijät sekä ohjausryhmä ja erityisesti Hyvät käytännöt 2 -projektin projektipäällikkö Leena Nikander. Suurimmat kiitokset ansaitsevat kuitenkin kaikki ne projekteissa toimineet, jotka ovat tehneet työtään innovatiivisesti ja innostaen sekä osallistuneet tämän kirjasen tekoon. Tarja Koskinen Projektipäällikkö Opeko 6

10 7

11 motivaatio päästään minne joudutaan? HAKU ammattiopinnot peruskoulu 8

12 PERUSKOULULAISEN HAKUONGELMIA Vuonna nuorta sai peruskoulun päättötodistuksen nuorta ei hakenut jatko-opintopaikkaa 5 % päättötodistuksen saaneista ei jatkanut opintoja Lähteet: Tilastokeskus ja Wera web-raportointipalvelu Miksi nuoret eivät hae ammatillisiin opintoihin? Koulu ja opiskelu ovat monelle nuorelle pakkopulla ja välttämättömyys, vaikka koulutus perinteisesti nähdäänkin portiksi hyvään tulevaisuuteen. Koulutushaluttomuuden syitä on monia, ja nuoren elämässä yksittäiset syyt kietoutuvat toisiinsa monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. 1. Elämänhallinnan ongelmia ja motivaation puutetta - elämänhallinnan ongelmat esim. epäsäännöllinen vuorokausirytmi, unen puute, päihteiden käyttö - henkilökohtaiset syyt nuoren kehitysvaihe esim. ei valmiuksia valintojen tekemiseen mielenkiintoisten ja sopivien koulutusvaihtoehtojen puute heikko itsetuntemus ja itsetunto esim. ei tiedä/tunne omia kiinnostuksen kohteitaan ja/tai vahvuuksiaan, epärealistinen tavoitteiden asettelu valintojen tekeminen pelottaa traumaattiset tapahtumat, joita nuori itse kokenut tai nähnyt kotitilanne esim. avioero, sisarussuhteet ei valmiuksia lähteä opiskelemaan esim. irrottautua kavereista, muuttaa pois kotoa toiselle paikkakunnalle ja/tai asumaan asuntolaan - motivaation puute peruskoulu- ja jatko-opintoihin lähteminen ei motivoi esim. koulunkäynti ei kiinnosta, koska koulu ei tuo onnistumisen kokemuksia, ei saa kohtuullisia oppimistuloksia kohtuullisilla ponnistuksilla nuoren henkilökohtainen tilanne ja eläminen tässä ja nyt, jolloin tavoitteden asettaminen pitkälle tulevaisuuteen vaikeaa 9

13 tulevaisuudenuskon puute halu miettiä valintoja rauhassa riittävän pitkään - opiskelutaidot ja -kyvyt, erityisen tuen tarve oppimisen ongelmat esim. lukemisen, kirjoittamisen, kielten ja matematiikan oppimisvaikeudet ja yleiset heikot oppimisvalmiudet tarkkavaisuuden ja keskittymiskyvyn puute heikko koulumenestys ja heikot pohjatiedot esim. opiskelun ongelmat ja koulunkäynnin vaikeudet usein jo alakoulusta lähtien nuoren peruskouluopinnot keskeytymisvaarassa esim. päättötodistus jää todennäköisesti saamatta tai suorittaa peruskoulun heikoin arvosanoin ns. armovitosilla - sosiaaliset syyt sopeutumattomuus ryhmään koulukiusaus parisuhdeongelmat negatiivinen suhtautuminen opettajiin vapaa-ajan ongelmat yksin, koulutukseen lähtö ilman tuttuja kavereita ylivoimaisen vaikeaa kaverikaan ei hae opiskelemaan ja halu hengailla tai pitää välivuosi - tiedolliset syyt puutteellinen tietous eri koulutusvaihtoehdoista yhteishaku- ja muun hakujärjestelmän kokonaisuuden ymmärtäminen vaikeaa ei omia päätöksiä esim. kaverit ja vanhemmat vaikuttavat päätöksiin tai tekevät ne nuoren puolesta - taloudelliset syyt esim. toimeentulo-ongelmat - terveyssyyt psyykkiset ja fyysiset sekä terveyssyyt esim. mielenterveysongelmat, raskaus, vamma/sairaus estää tietyn alan opinnot - muut syyt poissaolot nuori haluaa töihin syrjäytymiskierre jo niin pitkällä, että nuori ei hakeudu omatoimisesti jatkoopintoihin 10

14 maahanmuuttajuuteen tai etniseen vähemmistökulttuuriin liittyvät erityiskysymykset esim. 1: heikko suomen kielen taito esim. 2: kulttuuritraditiona perheen perustaminen heti peruskoulun päätyttyä 2. Kodin kannustus ja mallit puuttuvat - vanhempien tai aikuisen henkilökohtainen tuki nuoren elämään ja koulunkäyntiin puutteellista esim. 1: koulutusta ei nähdä tärkeänä esim. 2: vanhemmat eivät tue hakeutumista ammatilliseen koulutukseen esim. 3: ristiriita nuoren omien ja vanhempien koulutus- ja ammattitavoitteiden välillä - kotona ei saada mallia kouluttautumisesta ja työnteosta - kotona puutteelliset opiskelumahdollisuudet - kodin sisäiset ongelmat 3. Koulutusjärjestelmässä päästään sinne minne joudutaan - perusasteen ja ammatillisen koulutuksen vähäinen yhteistyö - yhteishakujärjestelmän ja muiden hakujärjestelmien aukot esim. 1: keskiarvorajat, pääsykokeet ja näistä johtuvat huonot pääsymahdollisuudet tietyille koulutusaloille; heikoilla oppilailla ei käytännössä lainkaan valintamahdollisuuksia, ja he pääsevät sinne minne joutuvat ; opintojen valintamahdollisuus kutistuu käytännössä sopeutumiseksi ainoaan pääsyvaihtoehtoon esim. 2: nuorta ei hyväksytä ensimmäiseen hakutoiveeseensa, vaan hänet siirretään yhteisvalintaprosessissa muihin, vähemmän kiinnostaviin hakuvaihtoehtoihin esim. 3: peruskoulusta valmistuneen nuoren pääsy oppisopimuskoulutukseen vaikeaa - ammatillisen perustutkinnon kolmevuotinen opiskeluaika tuntuu nuoresta liian pitkältä - koulupakko peruskoulun jälkeen, jolloin nuoren oma motivaatio opiskeluun vähäinen - toisen asteen koulutuksen vähäinen verkostoituminen vanhempien, yritysten, vapaa-ajan organisaatioiden, järjestöjen yms. kanssa, jolloin jatko-opinnot jäävät irralliseksi osaksi nuoren elämää ja tulevaisuutta 11

15 4. Peruskoulustako hyvän elämän eväät? - tiedotus ammattialoista ja tutkinnoista hajanaista ja puutteellista esim. tiedotuksessa epäselvää tietoa opintojen konkreettisista sisällöistä ja tavoitteista, jolloin nuori ei pysty hahmottamaan mikä hänestä voi isona tulla ammatillisten opintojen avulla - lukiokoulutuksen yliarvostus esim. peruskoulun useilla opettajilla ja opinto-ohjaajilla ei tietoa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista, jolloin julki- ja piilo-ohjaus suosii lukiota; lukio toimii usein myös fyysisesti yläkoulujen yhteydessä tai niiden läheisyydessä, joten lukiokoulutus tuttua ja helpompi hahmottaa samoin kuin lukiossa opetettavat aineet ja siellä käytettävät opetusmenetelmät - perusasteen ohjaus paikkakunnan ammatilliseen koulutukseen heikkoa tai puutteellista esim. 1: ohjaus opintoihin ja tulevaisuuteen jätetään koulussa ainoastaan oppilaanohjaajien tehtäväksi, vaikka sen pitäisi olla peruskoulun henkilöstön yhteisöllinen tehtävä ja tavoite esim. 2: tieto ammatillisista opinnoista ja työelämästä vanhentunutta tai epärealistista, ja niiden monipuolisuus sekä muutostahti ovat vaikeasti hahmotettavissa esim. 3: oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ei tarpeeksi aikaa tai resursseja esim. 4: ohjaus ammatillisiin opintoihin painottuu yhdeksännelle luokalle, jolloin valintatilanne ja yhteishaku yllättävät nuoren - peruskoulun teoriapainotteisuus ja vahva ainesidonnaisuus eivät korosta opiskeltavien aineiden välistä yhteyttä tai merkitystä ammattitaidon hankkimisessa ja ammatillisissa opinnoissa - peruskoulun taito- ja taideaineiden arvostuksen väheneminen esim. tuntimäärien vähentäminen OPS:ssa, suuret opetusryhmät ja opetustilojen epäasianmukaisuus - peruskoulun opetus etenee tietyssä aikataulussa ja kyydistä pudottuaan nuoren on vaikea saada opinnoista taas kiinni, mikä puolestaan johtaa helposti huonoon koulumenestykseen ja kouluvastaisuuteen - peruskoulussa luokan sosiaalinen ilmapiiri huono ja vähentää sen vuoksi nuorten koulunkäyntimotivaatiota 5. Käytetyt käytännöt - paikkakunnan ammatillisesta koulutuksesta ei löydy kaikille nuorille sopivaa koulutusalaa tai koulutusaloja tarjolla vähän, mikä aiheuttaa epävarmuutta koulutus- 12

16 alojen alkamisesta; toisissa oppilaitoksissa valinnanmahdollisuuksia liikaa, jolloin valinta on vaikeaa - ammatillisen koulutuksen opettajat eivät sitoudu yhteistyöhön peruskoulujen kanssa ammatillisen koulutuksen markkinoinnissa ja TET-toiminnassa - henkilöstön asenteet ja asennoituminen opiskelijoihin esim. opettajien vaikea lähestyttävyys ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja asenteellisuus - paikkakunnan ammatillisen oppilaitoksen kyseenalainen maine esim. levottomuus ja sosiaaliset ongelmat - perustutkintojen tavoitteena korkeakoulukelpoisuus, joka ei houkuttele käytännön työtehtäviin haluavia nuoria esim. kolmivuotisten perustutkintojen opiskeluaika ja teoreettisuus eivät houkuttele - perustutkintojen joustamattomuus esim. mahdollisuus monimuoto-opiskeluun vähäistä - ammatillisessa erityisoppilaitoksessa opiskelijavalinta kesäkuussa, jolloin muut oppilaitokset ovat jo suorittaneet valintansa ja opiskelijan ohjaus eteenpäin ongelmallista esim. jos ammatillinen erityisoppilaitos ei sopiva paikka opiskelijalle, muiden oppilaitosten opiskelijapaikat on jo täytetty 6. Opinahjot? - vanhentuneet ja/tai epäasianmukaiset opetusvälineet ja -tilat - oppilaitoksen huono sijainti ja puuttuvat liikenneyhteydet sekä pitkä välimatka eri opetusyksiköiden välillä -poika- tai tyttövaltaiset oppilaitokset, toimipisteet tai koulutusalat vaikuttavat negatiivisesti opintoihin hakeutumismotivaatioon 7. Kaukainen tulevaisuus - taloudelliset suhdanteet esim. alueen tai alan huono työllisyystilanne - jatkokoulutusmahdollisuuksien puute lähialueella - koulutusala tai ammatti ei ole trendikäs - jatko-opintokelpoisuus ja -valmius mielletään vaatimattomammaksi kuin lukioopinnoissa - etniseen kulttuuritaustaan liittyvät erityispiirteet vaikeuttavat alalla työskentelyä esim. erilaiset pukeutumissäännöt 13

17 14

18 Muistiinpanoja 5

19 yhteistyö keinot innostua HALU vetovoimaa 16

20 AKTIVOINTIKEINOJA AMMATILLISIIN OPINTOIHIN 10 % ammatilliset opinnot valinneista tekee valintansa viime tipassa Vuonna ,4 % peruskoulun päättäneistä nuorista aloitti ammatilliset opinnot Vuonna % kasvu ammatillisten opintojen hakijamääriin yhdessä vuodessa 77 % halukkaista pääsi ammatillisiin opintoihin, lukioon 94 % Lähteet: Opinto-ohjauksen tila 2002 raportti, Tilastokeskus ja OPH:n ennakkotiedote Miten nuoret saadaan ammatillisiin opintoihin? Ammatillinen koulutus on yksi tärkeimmistä syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä. Koulutukseen aktivointikeinoja on innovoitu ja kokeiltu projekteissa monipuolisesti ja hyvin tuloksin. Keskeinen lähtökohta on ollut realistisen tiedon ja konkreettisten kokemusten tarjoaminen valintapäätösten tueksi. Ammatilliseen koulutukseen on tutustuttu tulevaisuuden mahdollisuutena. 1. Peruskoulu innostajana - orientointi tulevaisuuteen ja valintojen tekemiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kaikkien opettajien ohjaamana viimeistään peruskoulun seitsemänneltä luokalta, mahdollisesti jo alakoulusta lähtien esim. 1. viidesluokkalaisten vierailut ammatillisessa oppilaitoksessa, kädentaitoryhmät viidensistä seitsemänsille luokille, nettisivukilpailu seitsemäsluokkalaisille esim. 2. yrittäjyyskasvatus - henkilökohtainen ohjaus; nuoren aito kuunteleminen ja kohtaaminen, kokonaisvaltainen huomioonotto ja voimaannuttaminen; vaatii ohjaajalta aikaa, sitoutumista ja itsensä peliin laittamista, jotta luottamuksellinen vuorovaikutussuhde syntyy esim. 1: luokanvalvojan roolin kehittäminen luokanohjaajan suuntaan, jolloin työaikaa varataan tutustumiseen luokan oppilaisiin sekä heidän 17

21 ohjaamiseensa esim. 2: pitkä saattaen vaihto peruskoulusta toiselle asteelle, jolloin ohjaussuhde jatkuu riittävän kauan eli aina siihen asti, kunnes nuori on integroitunut toisen asteen opintoihin - uravalintaa tukevat toimet esim. henkilökohtainen ohjaus, erilaiset testit ja haastattelut, työvoimahallinnon ammatinvalintatesti (www.mol.fi/avo), Next step -messut, ammatinvalintamessut, Taitaja 9 -kilpailut, oppilaitos- ja yritysvierailut, koulutuskokeilut, työelämään tutustumisjaksot (TET), monipuolinen tutustuminen ammatillisen koulutuksen tarjontaan, ajankohtainen oppimateriaali, mm. Reseptejä tulevaisuuteen eli mikä minusta tulee isona (www.kiipula.fi -> julkaisut) - koulunkäyntimotivaation lisääminen esim. 1: vaihtoehtoisten opiskelutapojen ja suoritusten arvioinnin kehittäminen esim. 2: epäselvän tai puuttuvan uranvalintatavoitteen kirkastaminen selvittämällä tavoitteeseen pääsyn edellytyksiä ja asettamalla yhdessä oppilaan kanssa selkeät tavoitteet esim. 3: ryhmädynamiikan positiivinen hyödyntäminen opiskelussa esim. 4: tukioppilastoiminta - itsetuntemuksen lisääminen esim. draamakasvatus sekä muut ohjatut kokemukset ja elämykset niin koulussa kuin sen ulkopuolella, ryhmässä tai yksilöllisesti - oppilashuoltotyön kehittäminen esim. varhainen puuttuminen, laajennettu oppilashuoltotyö, etsivä haavitoiminta eli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten etsintä jo varhaisessa vaiheessa sekä heidän tuentansa aloittaminen 2. Saattaen vaihto -yhteistyö - perusasteen oppilaiden mielikuvien kartoitus paikkakunnan toisen asteen oppilaitoksista, eri alojen kiinnostavuudesta ja urasuunnitelmista; kartoitus otetaan huomioon tulevaa toimintaa suunniteltaessa - tehokas markkinointi ja tiedottaminen ammatillisen oppilaitoksen toiminnasta oman paikkakunnan perusasteelle: esim. 1:oppilaitoksen mielenkiintoisen esittely- ja esitemateriaalin val- 18

22 mistus ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden tekemänä ja/tai alueellisena yhteistyönä esim. 2: ammatillisen oppilaitoksen opettajien ja tutoreiden peruskouluissa pitämät opo/ryhmänohjaustunnit, joilla nuorilla on mahdollisuus tutustua myös ammatillisen oppilaitoksen edustajiin esim. 3: peruskoulun entiset opiskelijat kertovat opiskelu- ja työhistoriastaan esim. 4: työelämän edustajien vierailut ja tulevaisuudennäkymien esittelyt peruskoulussa esim. 5: eri medioiden alueellinen hyväksikäyttö - realistista informaatiota ja kokemuksia oppilaille ammatillisen koulutuksen eri vaihtoehdoista esim. suunnitellut, ohjatut ja nuorten toiveiden mukaan toteutettavat vierailukäynnit ja tapahtumat oppilaitoksissa ja työpaikoilla; toimintojen aikataulut sovitaan riittävän ajoissa esimerkiksi vuosisuunnitelmassa ja toiminnat ovat keskenään erilaisia esim. 2: tutor- ja mentoropiskelijat kertovat ammatillisista opinnoistaan peruskoululaisten vierailukäynneillä sekä esittelevät kouluaan esim. 3: harrastekurssit, rastiradat, kädentaitopäivät, leirikoulut, TETjaksot, teemapäivät/viikot, kuvitteellisten pääsykoetilanteiden järjestäminen, Taitaja 9 ja muut kilpailut, kuten www-sivujen teko, unelmamökin rakentaminen esim. 4: käytännönläheiset ja toiminnalliset tutustumiset ammatilliseen koulutukseen kaikille perusopetuksen oppilaille; tuloksena ollut mm. yhteishaussa ensisijaisesti opiskelijaksi hakeutuneiden määrän kasvu jopa 38 % ja kaikkien opiskelijapaikkojen täyttyminen, jolloin oppilaitokselle tullut mahdollisuus investoida nykyaikaisiin koulutustiloihin ja -välineisiin esim. 5: TEHO-TETit, joissa nuoret ammatillisten kiinnostustensa pohjalta valitsemillaan tutustumisjaksoilla tekevät ammatillisessa oppilaitoksessa heille suunnitellut harjoitukset työsaleissa, tutustuvat yrityksiin ja saavat tietoa jatko-opintomahdollisuuksista; kokemuksia saatu laboratorioalalta, kemiantekniikasta ja kone- ja metallialalta esim. 6: koko peruskoulun seitsemänsistä yhdeksänsiin luokkien ajan kestävä tutustumisprosessi, joka sisältää orientoinnin, nuorten toiveita 19

23 huomioon ottavia ryhmä- ja yksilötutustumisia, TET-jaksoja, palaute- ja arviointikeskusteluita ja yhteisvalintapäätöksen konkretisoinnin sekä saattaen vaihtoprosessin; erityistä tukea tarvitseville oppilaille pitkäjänteisen prosessin suunnittelu erityisen tärkeää esim. 7: koulutuskokeilut, valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ryhmät, ammatilliseen koulutukseen ohjaavaat ja valmistavat koulutuskokeilut esim. 8: tietoa jo hakeutumisvaiheessa yksilöllisistä opintojen tukimahdollisuuksista, kuten henkilökohtaisen opetuksen järjestämisen suunnitelmasta (HOJKS). - vanhempainillan järjestäminen ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatillisen koulutuksen henkilöstön pitämänä - siirtymävaiheen tuki esim. 1: siirtymälomake kaikista peruskoulun päättöluokan oppilaista; lomakkeen käyttämiseksi järjestetään tiedotusta, koulutusta ja tukea peruskouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa ja on tärkeää tiedottaa myös vanhemmille mm. tiedon siirtämisen säädöksistä Esimerkkejä lomakkeista: * Ohjaustoiminnan taustatietolomake 1 ja 2 (pdf). * Alueellinen siirtymävaiheen suunnitelma perusasteelta toiselle asteelle. Koulutuskeskus Salpaus, Futuuri-projekti * Siirtymäsuunnitelma. Julkaisussa Saattaen omille teilleen. Kokemuksia siirtymätyöskentelyn haasteista ja mahdollisuuksista s.122. Tarja Koskinen (toim.) HAMK, Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 6/ (pdf) esim. 2: saattaen vaihto -palaverit, jossa nuori, hänen vanhempansa ja/tai nivelvaiheeseen liittyvät ammattilaiset pohtivat yhdessä nuoren siirtymistä peruskoulusta jatko-opintoihin ja mahdollisten tukitoimien tarvetta 20

24 esim. 3: nuoren siirtymän konkreettinen tukeminen, kuten henkilökohtaisen vuorovaikutussuhteen luonti, saattaminen tutustumisvierailulle ammatilliseen oppilaitokseen, säännölliset tapaamiset nuoren kanssa sekä aikuisen peruskoulussa käynnistyneen tuen jatkaminen, kunnes nuori on integroitunut toisen asteen oppilaitokseen esim. 4: Kohti työelämää -ryhmämenetelmä. Ohjaajan käsikirja ja Oppilaan työkirja. Työterveyslaitos, 2006 (www.tyoterveyslaitos.fi ). esim. 5: siirtymäkäytäntöjen juurruttaminen peruskoulun ja ammatillisen oppilaitoksen vakiintuneeksi yhteistyömuodoksi > esim. palaverit, tietojen siirto, siirtohojks:n teko - jälkiohjauksen kehittäminen organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä esim. 1: alueellinen siirtymävaiheen suunnitteluryhmä esim. 2: yhteydenotto opiskelupaikkaa vaille jääneisiin nuoriin, tietoa peruskouluun opintonsa keskeyttäneistä ja näihin kahteen ryhmään reagointi esimerkiksi järjestämällä haavitoimintaa ja infotilaisuuksia ko. nuorille esim. 3: informaation vaihto nivelvaiheessa eri kouluasteiden työntekijöiden välillä riittävän pitkään esim. 4: resurssointi alueelliseen työntekijään, joka toimii sekä peruskoulussa, ammatillisessa oppilaitoksessa että yhteistyöverkostoissa syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulupolulta - peruskoulun henkilöstön tutustuttaminen ammatilliseen koulutukseen esim. 1: VESO-päivät, infotilaisuudet, yhteistyöprojektit, yrityskäynnit, ammatti-ihmisten vierailut, tutustumisjaksot, ope- ja opo-tet esim. 2: sekä peruskoulussa että ammatillisessa oppilaitoksessa nimetään yhdysopettajat ja/tai kummikoulut ja yhteistyötä tehdään mm. oppituntien, opintokäyntien ja vanhempainiltojen järjestämisessä 3. Oikea kurkistus eli ammatilliseen koulutukseen ohjaavat ja valmistavat koulutuskokeilut (lisätietoja - tuettu ja tehostettu eri koulutusaloihin ja ammatteihin tutustuminen sekä ryhmässä että yksilöllisesti esim. eripituiset tutustumisjaksot omaan ja muihin oppilaitoksiin sekä työelämään esim. organisoitua työpainotteista ohjausta mm. autoalalle; toimintaa 21

25 vetää oma ohjaaja ja kohderyhmä ovat nuoret, joille teoria-aineiden opiskelu on vaikeaa - peruskouluarvosanojen korottaminen ja mahdollisuus parantaa jatkoopintovalmiuksia esim. 1: numeroita korotetaan harjoituskokeiden ja varsinaisten kokeiden avulla, jolloin opiskelija tietää selkeästi, mitä hänen pitää tehdä ja osata esim. 2: arvosanoja korotetaan kotiluokassa ohjaajan johdolla. esim. 3: toisen asteen kurssien suoritukset/näytöt liitetään osaksi peruskoulun arvosanojen korotusta - lukuvuosi lisäaikaa itsenäistymiseen ja arjen taitojen tukemiseen esim. koulunkäynnin säännöllisyyden tukeminen yhteistyössä kotien kanssa - mahdollisuus ammatillisten opintojen joustavan aloittamisen esim. mahdollisuus suorittaa ammatillisissa opinnoissa hyväksiluettavia toisen asteen kursseja - opiskelua ja koulumenestystä tukevia toimia esim. 1: opiskelijat testataan luki- ja matematiikkatesteillä ja tarvittaessa tehdään HOJKS esim. 2: opiskelun etenemistä ei aikatauluteta sisällöllisesti, vaan tavoitekokonaisuuksittain; jokainen saa edetä omassa aikataulussaan ja käyttää oppimiseen tarvitsemansa ajan yksilöllisesti esim. 3: opiskeltavista ainesta pyritään etsimään ydinosaamissisällöt ja niitä opiskellaan myös toiminnallisin keinoin; luentomaista opetusta vältetään esim. 4: opiskelu tehdään mahdollisemman läpinäkyväksi, jolloin opiskeltavat asiat liitetään selkeisiin tavoitteisiin: Tämä tehdään jotta esim. 5: opittuja asioita pyritään yhdistämään todellisuuteen, työelämään sekä erityisesti painottamaan eri ilmiöiden välisiä yhteyksiä esim. 6: jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS), jolloin opiskelijalla mahdollista opiskella hänelle parhaiten soveltuvilla menetelmillä ja oppimistyyleillä; pienryhmässä mahdollisuus toteuttaa tehokkaasti yksilöllisiä ja joustavia opiskelumenetelmiä 22

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä Ohjaus esiopetuksessa Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Koulumaiseen toimintaan perehtyminen Erityisen tuen tarpeiden kartoitus Yhteistyö

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus

Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus JÄRVENPÄÄN MALLI Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus Tiedottaminen: koulutuspaikoista ja mahdollisuuksista, koulutuksesta, alan vaatimuksista, työllistymisvaihtoehdoista, koulutuksen järjestäjän

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA

www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos FAKTAA MERCURIASTA perustettu 1908 ylläpitäjänä Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (osakkaina Vantaan kaupunki ja Helsingin Kauppiaitten

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä 7.2.2012 Tulevaisuuden Päivi Kortesniemi tekijät Tavastiasta 1 Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Järjestelmäasiantuntija

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö. Se kehittää oppimisyhteisöjä kumppanuuden kautta. Kaksitoista

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013 Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Suomen koulutusjärjestelmä 1 Koulutustarjonta Lukiot: 11 lukiota Tampereen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Puropellon koulun oppilaanohjauksen vaiheet, teemat ja projektit

Puropellon koulun oppilaanohjauksen vaiheet, teemat ja projektit Puropellon koulun oppilaanohjauksen vaiheet, teemat ja projektit Ohjaustyön vaiheet Teemat Projektit Yhteishaku Päätöksenteko Vaihtoehtojen yhdistäminen päätöksenteon perusteisiin 9.lk Turkulaiset toisen

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot