Toisen asteen yhteys?

Transkriptio

1 Toisen asteen yhteys? Tarja Koskinen

2 Tarja Koskinen TOISEN ASTEEN YHTEYS? Aktivointia ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen ehkäisyä - kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

3 Teksti ja kuvat Tarja Koskinen Toimittanut Maria-Sinikka Linkala Opetusalan koulutuskeskus (Opeko) ISBN-13: painos Domus Print Oy Tampere 2007

4 SISÄLLYS...1 JOHDANNOKSI...3 PERUSKOULULAISEN HAKUONGELMIA 1. Elämänhallinnan ongelmia ja motivaation puutetta Kodin kannustus ja mallit puuttuvat Koulutusjärjestelmästä päästään sinne minne joudutaan Peruskoulustako hyvän elämän eväät? Käytetyt käytännöt Opinahjot? Kaukainen tulevaisuus...13 Miellekartta...14 AKTIVOINTIKEINOJA AMMATILLISIIN OPINTOIHIN 1. Peruskoulu innostajana Saattaen vaihto -yhteistyö Oikea kurkistus eli ammatilliseen koulutukseen ohjaavat ja valmistavat koulutuskokeilut Ammatillisen koulutuksen magneetit Yhteistyö- ja avunantosopimus kotien kanssa Verkostoista voimaa Koko kylä kasvattaa...26 Miellekartta...28 AMMATILLISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISSYITÄ 1. Nuoren omat halut ja polut Koulutusjärjestelmän kuopat Ammatillisen koulutuksen todellisuus Oppimisympäristö ei tue oppimista Onko opintojen jälkeistä elämää? Muita ristiriitoja...36 Miellekartta...37 KESKEYTTÄMISTÄ EHKÄISEVIÄ TOIMENPITEITÄ 1. Ammattilaisuuden alkutahdit Ryhmä haltuun! Huoli puheeksi Haasteita ja erityistä tukea Opiskelijahuoltoryhmä opiskelun tukipilarina Omat opintiet Tyylit ja tavat remonttiin Organisaatiosta meidän sakiksi Mukana oikeissa töissä...53

5 10. Tulevaisuuteen ammattilaisena Mahdollisuuksien supermarket...54 Miellekartta...56 LÄHTEET, PROJEKTIT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

6 JOHDANNOKSI Tässä julkaisussa käsitellään aktivointia ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen ehkäisyä, näistä saatuja kokemuksia sekä syntyneitä hyviä käytäntöjä. Innovatiiviset hankkeet Euroopan sosiaalirahaston (ESR) keskeinen tavoite on työmarkkinoiden toimivuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. Suomessa tavoitteisiin on pyritty mm. erilaisten projektien avulla. Opetushallituksen alaiset innopajat eli innovatiiviset hankkeet ovat näistä eräs esimerkki. Innovatiivisia tavoite 3 -ohjelman projekteja on vuodesta 1998 lähtien toteutettu yli sata Etelä- ja Länsi-Suomen alueilla. Innovatiivisten hankkeiden keskeinen tavoite on peruskoulun päättövaiheessa olevien nuorten aktivointi ammatilliseen koulutukseen sekä ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Käytännössä työtä on tehty peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa ja ammatillisen koulutuksen alkumetreillä. Opiskelijoita on tuettu yksilöllisin ja joustavin tukitoimin opintojen suorittamisessa ja jonkin verran myös työelämään siirtymisessä. Projekteissa on kehitetty uudenlaisia, opiskelijoita aktivoivia ja työelämäläheisiä opetusmenetelmiä sekä ammatilliseen oppilaitosympäristöön soveltuvia toimintamalleja. Projektit ovat pyrkineet vaikuttamaan oppilaitoksen toimintatapoihin ja asenteisiin sekä edistämään koko ammatillisen koulutusjärjestelmän uudistamista ja kehittämistä. Innovatiiviset projektit ovat toimineet pääasiassa ammatillisten oppilaitosten sisällä ja verkostoituneet alueen opiskelijahuollollisten ja muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen sekä työelämän kanssa. Tarkemmin innovatiivisia hankkeita on esitelty Opetushallituksen Internetsivuilla Syksyllä 2006 monet lehtiartikkelit ympäri Suomen ovat kertoneet ammatillisten oppilaitosten koulutuspaikkojen täyttymisestä ja ammattiopintojen edelleen kasvavasta suosiosta. Vuosina ammatillisen koulutuksen hakijoiden määrä lisääntyi 2 %. Samalla ajanjaksolla keskeyttämisten määrä väheni reilut 2 %. Innovatiivisilla hankkeilla on varmasti ollut vaikutusta näiden lukujen syntymiseen. Aktivointi ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen ehkäisy Juuri koskaan ei löydy yksittäistä syytä siihen, miksi nuori ei hakeudu peruskoulun jälkeisiin toisen asteen opintoihin tai miksi hän keskeyttää opintonsa. Ei löydy myöskään yksittäistä keinoa, jolla ongelmat voitaisiin poistaa. Useimmiten kyseessä on yksilöllinen ja subjektiivinen prosessi, jossa kaikki tekijät vaikuttavat toisiinsa. Jukka Kemppi on esittänyt ajatuksen, että nyky-yhteiskunnassamme valinta ei ole nuoren elämässä yksittäinen vaihe tai tapahtuma silloin, kun esim. peruskoulu päättyy ja siirrytään toisen asteen opintoihin. Valinta on nuoren elämässä pikemminkin koko ajan esillä oleva prosessi, jossa vaihtoehtoina ovat peruskoulun suorittaminen, toisen asteen opintoihin jatkaminen, opintojen aloittamatta jättäminen tai niiden keskeyttäminen, töihinlähtö, välivuoden pito jne. Kuviossa 1 olen hahmotellut nuoren valintojen kokonaisvaltaisuutta ja sitä, kuinka valintojen tekoon vaikuttavat jatkuvasti nuoren subjektiivinen elämäntilanne, kokemukset, arvot, tavoitteet, perhe jne. Valintojen tekemistä leimaa kokonaisvaltaisuus ja jäsentymättömyys; ajatus, 3

7 että valinnat vaikuttavat toisiinsa eikä mikään valinta ole lopullinen, vaan valintoja on tehtävä jatkuvasti. Samanaikaisesti valinnan mahdollisuudet lisääntyvät ja prosessit monimutkaistuvat. Yhteiskuntamme on kuin valintojen supermarket ja nuoret ovat sen asiakkaita. Markettien vaihtoehtojen edessä päätösten teko on usein vaikeaa ja tyytyväisyys päätösten seurauksiin ei ole taattu. Väärien valintojen korjaaminenkaan ei aina ole yksinkertaista, ja tehtyjen valintojen kanssa on elettävä eteenpäin. Kuvio 1. Valintojen kokonaisvaltaisuus osana elämää Innovatiiviset hankkeet ovat omalta osaltaan tukeneet nuorten elämää valintojen keskellä ja erityisesti ammatillisten koulutusvalintojen pyörteissä. Hankkeissa kehittämistyötä on tehty kolmella eri tasolla: yksilöiden eli nuorten kanssa, yhteisöjen eli organisaatioiden henkilöstön parissa ja kolmanneksi organisaatioiden rakenteiden ja toimintakulttuurien kehittämiseksi (ks. Soile Keron toimittama Sieppari-projektin julkaisu Joukkuehenkeä ja hyviä syöttöjä. 2005, Kiipulasäätiö ( -> julkaisuja)). Hankkeen kehittämistavoitteista riippuu, millä tavoin kehittämistä ja muutosta on pyritty saamaan aikaan eri tasoilla. Kuviossa 2 viereisellä sivulla kehittämisen kolme tasoa on kuvattu innovatiivisten projektien näkökulmasta ja oppilaitoksen toimintaympäristössä. Projektien toimintakenttä on monitahoinen ja laaja riippuen projektille asetetuista tavoitteista, annetuista resursseista sekä toimintaympäristöstä. Ydintehtävä on kuitenkin aina ollut kokeilla ja kehittää uusia toimintatapoja ja vakiinnuttaa saatuja hyviä käytäntöjä arjessa toimiviksi. Edellytys tälle on ollut projektityöntekijöiden osaaminen ja uskallus nähdä ja muokata tavoitteet konkreettisiksi toiminnoiksi sekä toisaalta organisaation ja erityisesti sen johdon sitoutuminen ja tuki kehittämistyölle. Samalla on muistettava, että projekti on vain kehittämisen käynnistäjä ja kokonaisvaltaisen 4

8 Kuvio 2. Innovatiivisten hankkeiden tavoitteet suhteessa toiminnan tasoihin sekä onnistumisen kannalta tärkeisiin osa-alueisiin kehittämisen pitää olla suunnitelmallista sekä määrätietoista; sille on varattava tarpeeksi aikaa. Kehittämisen voimavara ja kehittymisen jatkuvuuden tae on siten aina myös organisaation oma henkilöstö, jolloin sisäinen yhteistyö on projektin onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Kouluorganisaatio ei kuitenkaan enää voi toimia yksin, vaan sen on tehtävä yhteistyötä muiden kanssa ja verkostoiduttava. Tässä julkaisussa innovatiivisissa projekteissa saatuja kokemuksia ja toimintatapoja on koottu idealähteeksi koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille. Idea tämän selvityksen toteuttamisesta syntyi Opetushallituksen Juhani Pirttiniemen ajatuksesta Loimaan ammatti-instituutin Innopaja 2 -hankkeen tekemän Keskeyttämisen ehkäisyn toimenpideohjelma -materiaalin ( -> hakusanaksi Innopaja) pohjalta. Innopaja 2 -hanke pohti materiaalissaan syitä siihen, miksi opiskelijat keskeyttävät opintonsa ja millaisia toimenpiteitä keskeyttämisen ehkäisemiseksi voidaan tehdä. Tähän selvitykseen on koottu Innopaja 2:n idean mukaisesti 49 projektin/yhteistyötahon näkökulmia ja kokemuksia innovatiivisten hankkeiden kahdesta keskeisestä teemasta eli aktivoinnista ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen ehkäisystä. Vastauksia on etsitty kysymyksiin: Miksi nuoret eivät hae ammatillisiin opintoihin? Miten nuoret saadaan ammatillisiin opintoihin? Miksi nuoret keskeyttävät ammatilliset opinnot? Miten keskeyttämistä voidaan vähentää? 5

9 Vastauksia on koottu kolmesta eri lähteestä: 1) tällä hetkellä toimivilta innovatiivisilta projekteilta vastauksia on saatu Opetushallituksen lähettämän kyselyn avulla. 2) Jo toimintansa päättäneiden innovatiivisten hankkeiden näkökulmia aiheisiin on etsitty projektien laadullisista loppuraporteista, jotka on saatu Opetushallitukselta. 3) Kolmanneksi kokemuksia ja näkemyksiä on kertynyt monilta toimivilta tai jo päättyneiltä EU-hankkeilta, joissa toimivat/toimineet ihmiset ovat innostuneita asiasta ja sen tärkeydestä. Kaikki asiantuntijoina ja selvityksen lähteinä toimineet projektit on lueteltu julkaisun lopussa. Tämä selvitys ei pyri olemaan kaiken kattava tai selittävä opas aktivointiin ammatilliseen koulutukseen tai keskeyttämisen ehkäisyyn. Pikemminkin sitä voisi luonnehtia ideapankiksi, josta löytyy tietoa ja asioiden parissa työskennelleiden ammattilaisten kokemuksia ongelmien syistä sekä niiden ratkaisemiseksi kokeiltuja ja kehiteltyjä vaihtoehtoja ja toimintatapoja. Osa ajatuksista on esitetty hyvinkin konkreettisella ja käytännöllisellä tasolla, osa yleisluontoisesti ja osaan on liitetty www-linkkejä lisätietojen etsimiseksi ja syventymiseksi aiheeseen. Selvityksen rakenne on sellainen, että jokaiseen edellä esitettyyn kysymykseen ehdotetaan vastauksia omana kokonaisuutenaan. Useissa hankkeissa toistuvia kokemuksia ja toimintatapoja on tekstissä korostettu tekstin lihavoinnilla. Kokonaisuuksien lopussa aiheen ydinasiat on koottu miellekartoiksi. Niitä voi käyttää vaikkapa uuden keskustelun virittäjänä ja kehittämisen tukena. Julkaisun tavoite on innostaa ideoiden ja kokemusten jakamiseen sekä jatkokehittämiseen oppilaitosten omissa toimintaympäristöissä. Tärkeätä kehittämistyön pyörteissä on myös huomata se, ettei toimenpiteitä voi kohdistaa vain nuoriin tai henkilöstöön, vaan muutokset pitää tehdä yhteistyössä koko organisaatiossa ja jopa alueellisella tasolla, edeten pienin askelin ja ottaen huomioon keskeneräisyyden läsnäolo. Sillä vaikka projektit ja hankkeet päättyvät, ihmiset kehittyvät jatkuvasti. Toivottavasti myös koulumaailma. Innostuminen julkaisun tekoon on ollut hienojen verkostotyö kokemusten ansiota. Niiden takana ovat olleet Opetushallituksen innovatiivinen työryhmä Juhani Pirttiniemen johdolla, Opekon Toinen aalto II -projektin projektityöntekijät sekä ohjausryhmä ja erityisesti Hyvät käytännöt 2 -projektin projektipäällikkö Leena Nikander. Suurimmat kiitokset ansaitsevat kuitenkin kaikki ne projekteissa toimineet, jotka ovat tehneet työtään innovatiivisesti ja innostaen sekä osallistuneet tämän kirjasen tekoon. Tarja Koskinen Projektipäällikkö Opeko 6

10 7

11 motivaatio päästään minne joudutaan? HAKU ammattiopinnot peruskoulu 8

12 PERUSKOULULAISEN HAKUONGELMIA Vuonna nuorta sai peruskoulun päättötodistuksen nuorta ei hakenut jatko-opintopaikkaa 5 % päättötodistuksen saaneista ei jatkanut opintoja Lähteet: Tilastokeskus ja Wera web-raportointipalvelu Miksi nuoret eivät hae ammatillisiin opintoihin? Koulu ja opiskelu ovat monelle nuorelle pakkopulla ja välttämättömyys, vaikka koulutus perinteisesti nähdäänkin portiksi hyvään tulevaisuuteen. Koulutushaluttomuuden syitä on monia, ja nuoren elämässä yksittäiset syyt kietoutuvat toisiinsa monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. 1. Elämänhallinnan ongelmia ja motivaation puutetta - elämänhallinnan ongelmat esim. epäsäännöllinen vuorokausirytmi, unen puute, päihteiden käyttö - henkilökohtaiset syyt nuoren kehitysvaihe esim. ei valmiuksia valintojen tekemiseen mielenkiintoisten ja sopivien koulutusvaihtoehtojen puute heikko itsetuntemus ja itsetunto esim. ei tiedä/tunne omia kiinnostuksen kohteitaan ja/tai vahvuuksiaan, epärealistinen tavoitteiden asettelu valintojen tekeminen pelottaa traumaattiset tapahtumat, joita nuori itse kokenut tai nähnyt kotitilanne esim. avioero, sisarussuhteet ei valmiuksia lähteä opiskelemaan esim. irrottautua kavereista, muuttaa pois kotoa toiselle paikkakunnalle ja/tai asumaan asuntolaan - motivaation puute peruskoulu- ja jatko-opintoihin lähteminen ei motivoi esim. koulunkäynti ei kiinnosta, koska koulu ei tuo onnistumisen kokemuksia, ei saa kohtuullisia oppimistuloksia kohtuullisilla ponnistuksilla nuoren henkilökohtainen tilanne ja eläminen tässä ja nyt, jolloin tavoitteden asettaminen pitkälle tulevaisuuteen vaikeaa 9

13 tulevaisuudenuskon puute halu miettiä valintoja rauhassa riittävän pitkään - opiskelutaidot ja -kyvyt, erityisen tuen tarve oppimisen ongelmat esim. lukemisen, kirjoittamisen, kielten ja matematiikan oppimisvaikeudet ja yleiset heikot oppimisvalmiudet tarkkavaisuuden ja keskittymiskyvyn puute heikko koulumenestys ja heikot pohjatiedot esim. opiskelun ongelmat ja koulunkäynnin vaikeudet usein jo alakoulusta lähtien nuoren peruskouluopinnot keskeytymisvaarassa esim. päättötodistus jää todennäköisesti saamatta tai suorittaa peruskoulun heikoin arvosanoin ns. armovitosilla - sosiaaliset syyt sopeutumattomuus ryhmään koulukiusaus parisuhdeongelmat negatiivinen suhtautuminen opettajiin vapaa-ajan ongelmat yksin, koulutukseen lähtö ilman tuttuja kavereita ylivoimaisen vaikeaa kaverikaan ei hae opiskelemaan ja halu hengailla tai pitää välivuosi - tiedolliset syyt puutteellinen tietous eri koulutusvaihtoehdoista yhteishaku- ja muun hakujärjestelmän kokonaisuuden ymmärtäminen vaikeaa ei omia päätöksiä esim. kaverit ja vanhemmat vaikuttavat päätöksiin tai tekevät ne nuoren puolesta - taloudelliset syyt esim. toimeentulo-ongelmat - terveyssyyt psyykkiset ja fyysiset sekä terveyssyyt esim. mielenterveysongelmat, raskaus, vamma/sairaus estää tietyn alan opinnot - muut syyt poissaolot nuori haluaa töihin syrjäytymiskierre jo niin pitkällä, että nuori ei hakeudu omatoimisesti jatkoopintoihin 10

14 maahanmuuttajuuteen tai etniseen vähemmistökulttuuriin liittyvät erityiskysymykset esim. 1: heikko suomen kielen taito esim. 2: kulttuuritraditiona perheen perustaminen heti peruskoulun päätyttyä 2. Kodin kannustus ja mallit puuttuvat - vanhempien tai aikuisen henkilökohtainen tuki nuoren elämään ja koulunkäyntiin puutteellista esim. 1: koulutusta ei nähdä tärkeänä esim. 2: vanhemmat eivät tue hakeutumista ammatilliseen koulutukseen esim. 3: ristiriita nuoren omien ja vanhempien koulutus- ja ammattitavoitteiden välillä - kotona ei saada mallia kouluttautumisesta ja työnteosta - kotona puutteelliset opiskelumahdollisuudet - kodin sisäiset ongelmat 3. Koulutusjärjestelmässä päästään sinne minne joudutaan - perusasteen ja ammatillisen koulutuksen vähäinen yhteistyö - yhteishakujärjestelmän ja muiden hakujärjestelmien aukot esim. 1: keskiarvorajat, pääsykokeet ja näistä johtuvat huonot pääsymahdollisuudet tietyille koulutusaloille; heikoilla oppilailla ei käytännössä lainkaan valintamahdollisuuksia, ja he pääsevät sinne minne joutuvat ; opintojen valintamahdollisuus kutistuu käytännössä sopeutumiseksi ainoaan pääsyvaihtoehtoon esim. 2: nuorta ei hyväksytä ensimmäiseen hakutoiveeseensa, vaan hänet siirretään yhteisvalintaprosessissa muihin, vähemmän kiinnostaviin hakuvaihtoehtoihin esim. 3: peruskoulusta valmistuneen nuoren pääsy oppisopimuskoulutukseen vaikeaa - ammatillisen perustutkinnon kolmevuotinen opiskeluaika tuntuu nuoresta liian pitkältä - koulupakko peruskoulun jälkeen, jolloin nuoren oma motivaatio opiskeluun vähäinen - toisen asteen koulutuksen vähäinen verkostoituminen vanhempien, yritysten, vapaa-ajan organisaatioiden, järjestöjen yms. kanssa, jolloin jatko-opinnot jäävät irralliseksi osaksi nuoren elämää ja tulevaisuutta 11

15 4. Peruskoulustako hyvän elämän eväät? - tiedotus ammattialoista ja tutkinnoista hajanaista ja puutteellista esim. tiedotuksessa epäselvää tietoa opintojen konkreettisista sisällöistä ja tavoitteista, jolloin nuori ei pysty hahmottamaan mikä hänestä voi isona tulla ammatillisten opintojen avulla - lukiokoulutuksen yliarvostus esim. peruskoulun useilla opettajilla ja opinto-ohjaajilla ei tietoa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista, jolloin julki- ja piilo-ohjaus suosii lukiota; lukio toimii usein myös fyysisesti yläkoulujen yhteydessä tai niiden läheisyydessä, joten lukiokoulutus tuttua ja helpompi hahmottaa samoin kuin lukiossa opetettavat aineet ja siellä käytettävät opetusmenetelmät - perusasteen ohjaus paikkakunnan ammatilliseen koulutukseen heikkoa tai puutteellista esim. 1: ohjaus opintoihin ja tulevaisuuteen jätetään koulussa ainoastaan oppilaanohjaajien tehtäväksi, vaikka sen pitäisi olla peruskoulun henkilöstön yhteisöllinen tehtävä ja tavoite esim. 2: tieto ammatillisista opinnoista ja työelämästä vanhentunutta tai epärealistista, ja niiden monipuolisuus sekä muutostahti ovat vaikeasti hahmotettavissa esim. 3: oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ei tarpeeksi aikaa tai resursseja esim. 4: ohjaus ammatillisiin opintoihin painottuu yhdeksännelle luokalle, jolloin valintatilanne ja yhteishaku yllättävät nuoren - peruskoulun teoriapainotteisuus ja vahva ainesidonnaisuus eivät korosta opiskeltavien aineiden välistä yhteyttä tai merkitystä ammattitaidon hankkimisessa ja ammatillisissa opinnoissa - peruskoulun taito- ja taideaineiden arvostuksen väheneminen esim. tuntimäärien vähentäminen OPS:ssa, suuret opetusryhmät ja opetustilojen epäasianmukaisuus - peruskoulun opetus etenee tietyssä aikataulussa ja kyydistä pudottuaan nuoren on vaikea saada opinnoista taas kiinni, mikä puolestaan johtaa helposti huonoon koulumenestykseen ja kouluvastaisuuteen - peruskoulussa luokan sosiaalinen ilmapiiri huono ja vähentää sen vuoksi nuorten koulunkäyntimotivaatiota 5. Käytetyt käytännöt - paikkakunnan ammatillisesta koulutuksesta ei löydy kaikille nuorille sopivaa koulutusalaa tai koulutusaloja tarjolla vähän, mikä aiheuttaa epävarmuutta koulutus- 12

16 alojen alkamisesta; toisissa oppilaitoksissa valinnanmahdollisuuksia liikaa, jolloin valinta on vaikeaa - ammatillisen koulutuksen opettajat eivät sitoudu yhteistyöhön peruskoulujen kanssa ammatillisen koulutuksen markkinoinnissa ja TET-toiminnassa - henkilöstön asenteet ja asennoituminen opiskelijoihin esim. opettajien vaikea lähestyttävyys ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja asenteellisuus - paikkakunnan ammatillisen oppilaitoksen kyseenalainen maine esim. levottomuus ja sosiaaliset ongelmat - perustutkintojen tavoitteena korkeakoulukelpoisuus, joka ei houkuttele käytännön työtehtäviin haluavia nuoria esim. kolmivuotisten perustutkintojen opiskeluaika ja teoreettisuus eivät houkuttele - perustutkintojen joustamattomuus esim. mahdollisuus monimuoto-opiskeluun vähäistä - ammatillisessa erityisoppilaitoksessa opiskelijavalinta kesäkuussa, jolloin muut oppilaitokset ovat jo suorittaneet valintansa ja opiskelijan ohjaus eteenpäin ongelmallista esim. jos ammatillinen erityisoppilaitos ei sopiva paikka opiskelijalle, muiden oppilaitosten opiskelijapaikat on jo täytetty 6. Opinahjot? - vanhentuneet ja/tai epäasianmukaiset opetusvälineet ja -tilat - oppilaitoksen huono sijainti ja puuttuvat liikenneyhteydet sekä pitkä välimatka eri opetusyksiköiden välillä -poika- tai tyttövaltaiset oppilaitokset, toimipisteet tai koulutusalat vaikuttavat negatiivisesti opintoihin hakeutumismotivaatioon 7. Kaukainen tulevaisuus - taloudelliset suhdanteet esim. alueen tai alan huono työllisyystilanne - jatkokoulutusmahdollisuuksien puute lähialueella - koulutusala tai ammatti ei ole trendikäs - jatko-opintokelpoisuus ja -valmius mielletään vaatimattomammaksi kuin lukioopinnoissa - etniseen kulttuuritaustaan liittyvät erityispiirteet vaikeuttavat alalla työskentelyä esim. erilaiset pukeutumissäännöt 13

17 14

18 Muistiinpanoja 5

19 yhteistyö keinot innostua HALU vetovoimaa 16

20 AKTIVOINTIKEINOJA AMMATILLISIIN OPINTOIHIN 10 % ammatilliset opinnot valinneista tekee valintansa viime tipassa Vuonna ,4 % peruskoulun päättäneistä nuorista aloitti ammatilliset opinnot Vuonna % kasvu ammatillisten opintojen hakijamääriin yhdessä vuodessa 77 % halukkaista pääsi ammatillisiin opintoihin, lukioon 94 % Lähteet: Opinto-ohjauksen tila 2002 raportti, Tilastokeskus ja OPH:n ennakkotiedote Miten nuoret saadaan ammatillisiin opintoihin? Ammatillinen koulutus on yksi tärkeimmistä syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä. Koulutukseen aktivointikeinoja on innovoitu ja kokeiltu projekteissa monipuolisesti ja hyvin tuloksin. Keskeinen lähtökohta on ollut realistisen tiedon ja konkreettisten kokemusten tarjoaminen valintapäätösten tueksi. Ammatilliseen koulutukseen on tutustuttu tulevaisuuden mahdollisuutena. 1. Peruskoulu innostajana - orientointi tulevaisuuteen ja valintojen tekemiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kaikkien opettajien ohjaamana viimeistään peruskoulun seitsemänneltä luokalta, mahdollisesti jo alakoulusta lähtien esim. 1. viidesluokkalaisten vierailut ammatillisessa oppilaitoksessa, kädentaitoryhmät viidensistä seitsemänsille luokille, nettisivukilpailu seitsemäsluokkalaisille esim. 2. yrittäjyyskasvatus - henkilökohtainen ohjaus; nuoren aito kuunteleminen ja kohtaaminen, kokonaisvaltainen huomioonotto ja voimaannuttaminen; vaatii ohjaajalta aikaa, sitoutumista ja itsensä peliin laittamista, jotta luottamuksellinen vuorovaikutussuhde syntyy esim. 1: luokanvalvojan roolin kehittäminen luokanohjaajan suuntaan, jolloin työaikaa varataan tutustumiseen luokan oppilaisiin sekä heidän 17

21 ohjaamiseensa esim. 2: pitkä saattaen vaihto peruskoulusta toiselle asteelle, jolloin ohjaussuhde jatkuu riittävän kauan eli aina siihen asti, kunnes nuori on integroitunut toisen asteen opintoihin - uravalintaa tukevat toimet esim. henkilökohtainen ohjaus, erilaiset testit ja haastattelut, työvoimahallinnon ammatinvalintatesti ( Next step -messut, ammatinvalintamessut, Taitaja 9 -kilpailut, oppilaitos- ja yritysvierailut, koulutuskokeilut, työelämään tutustumisjaksot (TET), monipuolinen tutustuminen ammatillisen koulutuksen tarjontaan, ajankohtainen oppimateriaali, mm. Reseptejä tulevaisuuteen eli mikä minusta tulee isona ( -> julkaisut) - koulunkäyntimotivaation lisääminen esim. 1: vaihtoehtoisten opiskelutapojen ja suoritusten arvioinnin kehittäminen esim. 2: epäselvän tai puuttuvan uranvalintatavoitteen kirkastaminen selvittämällä tavoitteeseen pääsyn edellytyksiä ja asettamalla yhdessä oppilaan kanssa selkeät tavoitteet esim. 3: ryhmädynamiikan positiivinen hyödyntäminen opiskelussa esim. 4: tukioppilastoiminta - itsetuntemuksen lisääminen esim. draamakasvatus sekä muut ohjatut kokemukset ja elämykset niin koulussa kuin sen ulkopuolella, ryhmässä tai yksilöllisesti - oppilashuoltotyön kehittäminen esim. varhainen puuttuminen, laajennettu oppilashuoltotyö, etsivä haavitoiminta eli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten etsintä jo varhaisessa vaiheessa sekä heidän tuentansa aloittaminen 2. Saattaen vaihto -yhteistyö - perusasteen oppilaiden mielikuvien kartoitus paikkakunnan toisen asteen oppilaitoksista, eri alojen kiinnostavuudesta ja urasuunnitelmista; kartoitus otetaan huomioon tulevaa toimintaa suunniteltaessa - tehokas markkinointi ja tiedottaminen ammatillisen oppilaitoksen toiminnasta oman paikkakunnan perusasteelle: esim. 1:oppilaitoksen mielenkiintoisen esittely- ja esitemateriaalin val- 18

22 mistus ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden tekemänä ja/tai alueellisena yhteistyönä esim. 2: ammatillisen oppilaitoksen opettajien ja tutoreiden peruskouluissa pitämät opo/ryhmänohjaustunnit, joilla nuorilla on mahdollisuus tutustua myös ammatillisen oppilaitoksen edustajiin esim. 3: peruskoulun entiset opiskelijat kertovat opiskelu- ja työhistoriastaan esim. 4: työelämän edustajien vierailut ja tulevaisuudennäkymien esittelyt peruskoulussa esim. 5: eri medioiden alueellinen hyväksikäyttö - realistista informaatiota ja kokemuksia oppilaille ammatillisen koulutuksen eri vaihtoehdoista esim. suunnitellut, ohjatut ja nuorten toiveiden mukaan toteutettavat vierailukäynnit ja tapahtumat oppilaitoksissa ja työpaikoilla; toimintojen aikataulut sovitaan riittävän ajoissa esimerkiksi vuosisuunnitelmassa ja toiminnat ovat keskenään erilaisia esim. 2: tutor- ja mentoropiskelijat kertovat ammatillisista opinnoistaan peruskoululaisten vierailukäynneillä sekä esittelevät kouluaan esim. 3: harrastekurssit, rastiradat, kädentaitopäivät, leirikoulut, TETjaksot, teemapäivät/viikot, kuvitteellisten pääsykoetilanteiden järjestäminen, Taitaja 9 ja muut kilpailut, kuten www-sivujen teko, unelmamökin rakentaminen esim. 4: käytännönläheiset ja toiminnalliset tutustumiset ammatilliseen koulutukseen kaikille perusopetuksen oppilaille; tuloksena ollut mm. yhteishaussa ensisijaisesti opiskelijaksi hakeutuneiden määrän kasvu jopa 38 % ja kaikkien opiskelijapaikkojen täyttyminen, jolloin oppilaitokselle tullut mahdollisuus investoida nykyaikaisiin koulutustiloihin ja -välineisiin esim. 5: TEHO-TETit, joissa nuoret ammatillisten kiinnostustensa pohjalta valitsemillaan tutustumisjaksoilla tekevät ammatillisessa oppilaitoksessa heille suunnitellut harjoitukset työsaleissa, tutustuvat yrityksiin ja saavat tietoa jatko-opintomahdollisuuksista; kokemuksia saatu laboratorioalalta, kemiantekniikasta ja kone- ja metallialalta esim. 6: koko peruskoulun seitsemänsistä yhdeksänsiin luokkien ajan kestävä tutustumisprosessi, joka sisältää orientoinnin, nuorten toiveita 19

23 huomioon ottavia ryhmä- ja yksilötutustumisia, TET-jaksoja, palaute- ja arviointikeskusteluita ja yhteisvalintapäätöksen konkretisoinnin sekä saattaen vaihtoprosessin; erityistä tukea tarvitseville oppilaille pitkäjänteisen prosessin suunnittelu erityisen tärkeää esim. 7: koulutuskokeilut, valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ryhmät, ammatilliseen koulutukseen ohjaavaat ja valmistavat koulutuskokeilut esim. 8: tietoa jo hakeutumisvaiheessa yksilöllisistä opintojen tukimahdollisuuksista, kuten henkilökohtaisen opetuksen järjestämisen suunnitelmasta (HOJKS). - vanhempainillan järjestäminen ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatillisen koulutuksen henkilöstön pitämänä - siirtymävaiheen tuki esim. 1: siirtymälomake kaikista peruskoulun päättöluokan oppilaista; lomakkeen käyttämiseksi järjestetään tiedotusta, koulutusta ja tukea peruskouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa ja on tärkeää tiedottaa myös vanhemmille mm. tiedon siirtämisen säädöksistä Esimerkkejä lomakkeista: * Ohjaustoiminnan taustatietolomake 1 ja 2 (pdf). * Alueellinen siirtymävaiheen suunnitelma perusasteelta toiselle asteelle. Koulutuskeskus Salpaus, Futuuri-projekti * Siirtymäsuunnitelma. Julkaisussa Saattaen omille teilleen. Kokemuksia siirtymätyöskentelyn haasteista ja mahdollisuuksista s.122. Tarja Koskinen (toim.) HAMK, Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 6/ (pdf) esim. 2: saattaen vaihto -palaverit, jossa nuori, hänen vanhempansa ja/tai nivelvaiheeseen liittyvät ammattilaiset pohtivat yhdessä nuoren siirtymistä peruskoulusta jatko-opintoihin ja mahdollisten tukitoimien tarvetta 20

24 esim. 3: nuoren siirtymän konkreettinen tukeminen, kuten henkilökohtaisen vuorovaikutussuhteen luonti, saattaminen tutustumisvierailulle ammatilliseen oppilaitokseen, säännölliset tapaamiset nuoren kanssa sekä aikuisen peruskoulussa käynnistyneen tuen jatkaminen, kunnes nuori on integroitunut toisen asteen oppilaitokseen esim. 4: Kohti työelämää -ryhmämenetelmä. Ohjaajan käsikirja ja Oppilaan työkirja. Työterveyslaitos, 2006 ( ). esim. 5: siirtymäkäytäntöjen juurruttaminen peruskoulun ja ammatillisen oppilaitoksen vakiintuneeksi yhteistyömuodoksi > esim. palaverit, tietojen siirto, siirtohojks:n teko - jälkiohjauksen kehittäminen organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä esim. 1: alueellinen siirtymävaiheen suunnitteluryhmä esim. 2: yhteydenotto opiskelupaikkaa vaille jääneisiin nuoriin, tietoa peruskouluun opintonsa keskeyttäneistä ja näihin kahteen ryhmään reagointi esimerkiksi järjestämällä haavitoimintaa ja infotilaisuuksia ko. nuorille esim. 3: informaation vaihto nivelvaiheessa eri kouluasteiden työntekijöiden välillä riittävän pitkään esim. 4: resurssointi alueelliseen työntekijään, joka toimii sekä peruskoulussa, ammatillisessa oppilaitoksessa että yhteistyöverkostoissa syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulupolulta - peruskoulun henkilöstön tutustuttaminen ammatilliseen koulutukseen esim. 1: VESO-päivät, infotilaisuudet, yhteistyöprojektit, yrityskäynnit, ammatti-ihmisten vierailut, tutustumisjaksot, ope- ja opo-tet esim. 2: sekä peruskoulussa että ammatillisessa oppilaitoksessa nimetään yhdysopettajat ja/tai kummikoulut ja yhteistyötä tehdään mm. oppituntien, opintokäyntien ja vanhempainiltojen järjestämisessä 3. Oikea kurkistus eli ammatilliseen koulutukseen ohjaavat ja valmistavat koulutuskokeilut (lisätietoja - tuettu ja tehostettu eri koulutusaloihin ja ammatteihin tutustuminen sekä ryhmässä että yksilöllisesti esim. eripituiset tutustumisjaksot omaan ja muihin oppilaitoksiin sekä työelämään esim. organisoitua työpainotteista ohjausta mm. autoalalle; toimintaa 21

25 vetää oma ohjaaja ja kohderyhmä ovat nuoret, joille teoria-aineiden opiskelu on vaikeaa - peruskouluarvosanojen korottaminen ja mahdollisuus parantaa jatkoopintovalmiuksia esim. 1: numeroita korotetaan harjoituskokeiden ja varsinaisten kokeiden avulla, jolloin opiskelija tietää selkeästi, mitä hänen pitää tehdä ja osata esim. 2: arvosanoja korotetaan kotiluokassa ohjaajan johdolla. esim. 3: toisen asteen kurssien suoritukset/näytöt liitetään osaksi peruskoulun arvosanojen korotusta - lukuvuosi lisäaikaa itsenäistymiseen ja arjen taitojen tukemiseen esim. koulunkäynnin säännöllisyyden tukeminen yhteistyössä kotien kanssa - mahdollisuus ammatillisten opintojen joustavan aloittamisen esim. mahdollisuus suorittaa ammatillisissa opinnoissa hyväksiluettavia toisen asteen kursseja - opiskelua ja koulumenestystä tukevia toimia esim. 1: opiskelijat testataan luki- ja matematiikkatesteillä ja tarvittaessa tehdään HOJKS esim. 2: opiskelun etenemistä ei aikatauluteta sisällöllisesti, vaan tavoitekokonaisuuksittain; jokainen saa edetä omassa aikataulussaan ja käyttää oppimiseen tarvitsemansa ajan yksilöllisesti esim. 3: opiskeltavista ainesta pyritään etsimään ydinosaamissisällöt ja niitä opiskellaan myös toiminnallisin keinoin; luentomaista opetusta vältetään esim. 4: opiskelu tehdään mahdollisemman läpinäkyväksi, jolloin opiskeltavat asiat liitetään selkeisiin tavoitteisiin: Tämä tehdään jotta esim. 5: opittuja asioita pyritään yhdistämään todellisuuteen, työelämään sekä erityisesti painottamaan eri ilmiöiden välisiä yhteyksiä esim. 6: jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS), jolloin opiskelijalla mahdollista opiskella hänelle parhaiten soveltuvilla menetelmillä ja oppimistyyleillä; pienryhmässä mahdollisuus toteuttaa tehokkaasti yksilöllisiä ja joustavia opiskelumenetelmiä 22