eniere-posti 10 v. Ensimmäisen Meniere-lehden kansi, tammikuu 1995

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti 10 v. Ensimmäisen Meniere-lehden kansi, tammikuu 1995"

Transkriptio

1 v. Ensimmäisen Meniere-lehden kansi, tammikuu 1995

2 Suomen meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen Vihtarinkuja 30, Simola puh Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B Seinäjoki, puh. (06) Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Tuomo Siitari Petäjistönkatu 20, Mikkeli puh. (015) Koillismaan Meniere-yhdistys ry Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku 44, Saarenkylä puh Pohjois-Savon Meniere-yhdistys ry Anna-Liisa Karvonen Puijonkatu 5 b 28, Kuopio puh , Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C 52, Lahti puh. (03) , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija Pajunen Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna, puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, Parola puh. (03) , Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Toivo Hiironen Peltokyläntie 287, Häkkilä puh. (014) Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Väinö Pulkkinen Kaakkurintie 2 B 11, Oulu puh. (08) , Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Heikki Korkeila Omenaniitynkaari 6 B, Kellokoski puh Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Pirkko Larkela Valtaojantie 36, Turku puh. (02) , Yhdistykset verkossa: Suomen Meniere-liiton hallitus Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh , Varapuheenjohtaja Leo Roivainen Myllärintie 8,13720 Parola puh. (03) , Sihteeri Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen Räihänkuja 3, Oulu puh. (08) (koti), Esa Antikainen Vihtarinkuja 30, Simola puh Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh.(02) , Sulo Lehtonen Tipurinkatu 48, Pori puh.(02) Eija Pajunen Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna, puh Ilmari Pyykkö TAYS, KNK-klinikka PL 2000, Tampere puh. (03) Urho Roivanen Pallotie 9 a 2, Vantaa puh. (09) ,

3 Salainen palkinto Tätä juhlanumeroa valmistellessani kävin läpi kaikki kymmenen vuoden aikana ilmestyneet Meniere-lehdet. Noita sivuja lukiessa jäi päällimmäiseksi mieleen niihin sisältyvän työn hurja määrä. En tarkoita sillä työllä niinkään ahkerointia lehden teossa, vaikka nyt lehteä juhlitaankin. Tarkoitan sitä työtä, mistä lehtemme kertoo. Meniere-liiton vaiheet, yhdistysten syntyhistoriat, kokouskutsut ja tilaisuusilmoitukset ovat useimmiten melko niukkasanaisesti esitettyinä lehden sivuilla. Kuitenkin niiden sisällä sykkii mahtava määrä sydämiä täynnä intoa ja uskoa yhteistyön voimaan yhteisen asian puolesta ponnisteltaessa. Näkyyhän siellä myös turhautumista, pettymystä ja väsymystä kun työ tuntuu junnaavan paikallaan ja jäävän ilman minkäänlaista palkintoa. On eihän tästä mitään tule, miksi kaikki hommat aina kaatuvat minun niskaani - ajatuksia. Mutta työ jatkuu kumminkin, aina se voima jostakin löytyy. Ja löytyy se palkintokin. Jokaisella työllä on salainen palkintonsa sanoi eräs tuttava, kun tuskailin yhdistys- ja talkootöiden määrää. Salaisen palkinnon sisältö voi joskus paljastua aivan yllättäen. Se voi antaa odottaa itseään tai se voi vain jäädä pitkään huomaamatta, mutta se on olemassa. Marjukka Laitinen Seuraava M ilmestyy viikolla 50, siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä toimituksessa marraskuun loppuun mennessä, mutta aineistoa voi lähettää vaikka nyt heti. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh. (02) , , sähköposti: Painopaikka: Painola Oy, Kaarina Sisällysluettelo Yhdistykset ja puheenjohtajat, Suomen Meniere-liiton hallitus... 2 Salainen palkinto, päätoimittajan palsta... 3 Muistoja ja tulevaisuutta, Kirsti Salovaara... 4 Vammaisyhdistyksen voimaa vertaistuessa, Leo Roivainen... 5 Liiton hallitus tutuksi... 6 Menieri-humppa, Raija Hämäläinen... 7 Ja hauskaa riitti, Pentti Kauko... 8 Lehtemme uuden vuosikymmenen edessä, Sulo Auvinen... 9 Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua Elämän hallitsemattomuuden oppikoulu, Hanna Torvalds Eläkkeensaajan hoitotuki, Kelan sanomat. Kuulonhuoltoliiton kurssit Mitä jos hakisit tuettua lomaa Leo Roivainen Yhdistysten syyskautta Klassikko alennusmyynnissä Ohjeita ilmoitushankintaan Meniere-lääkärien yhteystietoja Kansikuva: Meniere-lehti 1. Tammikuu

4 Pj. Kirsti Salovaara: Muistoja ja tulevaisuutta Kun Suomen Meniere-liitto vietti keväällä Kuopiossa perinteisiä liittopäiviä, saimme kuulla suruviestin, joka kosketti meitä kaikkia. Arvostettu puheenjohtajamme hovioikeudenneuvos Jorma Olli oli nukkunut pois keskuudestamme. Tästä tilanteesta oli jatkettava eteenpäin. Minulle 14 vuotta Meniere-työtä Jorma Ollin kanssa oli takanapäin. Tähän aikaan mahtui paljon toivoa, iloa ja pettymyksiä niin kuin elämään yleensä. Usein keskustelimme yhdistystoiminnasta ja jaksamisesta siinä vuodesta toiseen, kun haluaa uskoa asiaansa. Keskustelua oli myös tulevaisuudesta ja siitä kuinka saisimme uusia innokkaita voimia Meniere-työhön. Katsellessani vanhoja Meniere-lehtiä jäi mieleen Jorma Ollin kirjoitus lehdessä 4/2003 otsikolla Ei yksin leivästä. Siinä hän kirjoittaa vapaaehtoisesta toiminnasta Meniere-potilaiden hyväksi. Hän korostaa asiatiedon antamisen tärkeyttä, mutta muistuttaa samalla myös viihteellisen puolen merkityksestä. Se auttaa rentoutumaan vertaisseurassa ja on omiaan lisäämään halukkuutta osalllistua tilaisuuksiin, joissa itse kukin saa kaipaamaansa asiatietoa. Samalla yhteenkuuluvaisuus lujittuu, samoin halu pysyä jäsenenä. Viimemainittu on tavallaan elinehtomme, sillä jäsenistössä on voimamme. Ei paljoa hyödytä pitkäjänteisyyttä vaativassa edunvalvontatyössämme, jos jäsenenä pysytään vain sen aikaa, että saadaan itselle vain se tieto, jota ehkä kipeimmin on kaivannut. Eli jätetään pulla toisten hoidettavaksi, kun siitä on saatu rusinat. Tämän seurauksena työmme uskottavuus ja samalla menierikkojen etu kärsii. Emme saavuta asettamiamme tavoitteita kasvumme hidastuessa tai jopa yhdistystoiminnan kuihtuessa. Näissä Jorma Ollin sanoissa on toiminnan ohjeet joita voimme viedä eteenpäin. Tämä M on 10-vuotisjuhlanumero. Pienestä alusta lehti on monipuolistunut vuosi vuodelta. Alkuun lehteä tehtiin liiton omin voimin. Haluan tässä yhteydessä kiittää lehden tekijöitä vuosien varrelta. Pentti Kauko, Eero Aantaa, Jorma Olli ja Sulo Auvinen, heidän työnsä lehden aikaansaamiseksi on ollut kunnioitettava. Kiitokset ansaitsee myös nykyinen päätoimittaja Marjukka Laitinen, joka ammattilaisena on saanut lehteemme uuden ilmeen ja uskottavuuden. M on tärkeä yhdysside liiton ja jäsenistön välillä. Viime aikoina on ollut pohdintaa lehden tulevaisuudesta. Algol on kustantanut lehden painatuksen ja postituksen. Tänä vuonna tukea pienennettiin ja ensi vuodesta käydään vielä neuvotteluja. Suomen Meniere-liiton budjetista lehden kustannukset vievät niin suuren osan, että ulkopuolinen tuki on välttämätön. Toivomme saavamme aikaan ratkaisun, jotta meille tärkeä M saadaan jatkumaan. Tässä toivoisinkin aktiivisuutta yhdistysten jäsenistöltä. Omakohtaiset kirjoitukset ja haastattelut ovat tervetulleita. Mainoksia monet yhdistykset ovat keränneet lehdelle kiitettävästi. Onnittelut Mlle, hyvää tulevaisuutta kaikille sen tekemiseen osallistuville! 4

5 Leo Roivainen, vpj Vammaisyhdistyksen voimaa vertaistuessa Silloin kun tieto sairaudesta yllättää, ei lääkäreillä, eikä sairaanhoitohenkilökunnalla ole aikaa kertoa potilaalle muuta kuin diagnoosi, aika on rajallinen. Ihminen putoaa ja on yksin. Tietoa sairaudesta saa aina ähkyyn saakka, mutta kuka kertoo, mitä se tarkoittaa ihmiselle elämisenä päivän jokaisena hetkenä. Kuka voi kertoa ja ymmärtää niitä tunteita, jotka sairaus tuo tullessaan. Pahinta ei ole diagnoosi eikä sanoiksi muotoiltu sairaus, vaan ne tunteet, jotka lyövät elämän uusiin kehyksiin. Jotkut musertuvat, jotkut voivat ottaa pienen askeleen tiedon lähteille. Sinne meneminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Eikä sairastuneella ole pelkästään huoli itsestä vaan myös perheestä, läheisimmistä, työtovereista. He ehkä sairastuvat enemmän kuin potilas itse. Useinkaan ei kyetä ajattelemaan järkevästi, epäluulot ja uskomukset ottavat mielessä sijan. Tästä mieli alkaa sairastua. Epävarmuus ja uskon puute nousevat usein suurimmaksi ongelmaksi. Sairautta tai vammaa voidaan vähätellä yhtä lailla kun suurennellakin. Se on hyvin luonnollista, koska ei osata käyttäytyä rationaalisesti. Sairauden yllättäessä emme tiedä vielä minkälainen suhde sairaudella on meidän arvomaailmaamme. Sairaus on vain jonkinlaisessa epämääräisessä suhteessa minään. Valehtelemaan ei kuitenkaan pitäisi ryhtyä, sillä se voi tehdä hallaa. Se voi tapahtua esimerkiksi siten, että emme kerro kenellekään siitä. Tunteemme peittelemällä kovetumme, emmekä kohta voi enää itkeä emmekä nauraa ja pian eristäydymme. Vieläkin jossain piireissä ymmärretään jopa niinkin, että sairaus on Jumalan kostoa jostain. Jotkut ottavat mieluusti Jumalan roolin. Se voisi yhtä hyvin olla myös Hänen antamansa lahja. Mistä me tiedämme mitä Jumala on lopulta tarkoittanut? Ainakin itse voin sanoa, että jos en olisi sairastunut, en olisi lähellekään sitä, mitä tällä hetkellä saan olla. Olisin paljon tietämättömämpi. Tämä ei tarkoita pelkkää tietotietoa, vaan niitä kokemuksia ja tuntemuksia, joiden avulla on helpompi elää, hyväksyä ja ymmärtää. Jokaisen sairastuneen olisikin mietittävä, mitä hyvää sairaus on tuonut, eikä pohtia pelkkiä menetyksiä. Aina löytyy hyviäkin asioita. Kun ne löytää, on paljon helpompi sairastaa. Menetyksiin on harvoin vaikea vaikuttaa, mutta niihin mitä on, voimme satsata entistä enemmän. Vertainen tuki on eräs merkittävä, jollei merkittävin vammaisyhdistyksen toiminnan hedelmä. Yhtenä tärkeimpänä Meniere-liiton haasteena voitaneen yhdessä pitää vertaistukitoiminnan kehittämistä seuraavien vuosien aikana. Se on, ja siitä syntyy sitä tärkeää yhdistysten sosiaalista pääomaa, jota ei voi sosiaalivirasto, lääkärit, psykologit sen paremmin kuin poliitikotkaan antaa. Se edellyttää tiedon ja taidon lisäksi kokemusta. Vammaisyhdistysten tärkeää tehtävää ihmisten auttajana tulisi yhteiskunnan tukea täysipainoisesti ja päättäjien ymmärtää. Lopuksi vielä onnittelut meidän omalle 10-vuotiaalle Mlle. Kymmenen vuotta sitten oltiin varmoja, että ei vie montaakaan vuotta kun paperiton toimisto on todellisuutta. Miten on käynyt? Paperia tarvitaan vain entistä enemmän. Loppua arveltiin tulevan myös useimmille lehdille, niidenkin määrä on vain lisääntynyt. M on täyttänyt jäsenten tiedontarpeita nyt kymmenen vuotta, siitä onnittelut meille kaikille. Jokainen on varmaan huomannut, että oma lehti on oleellinen osa toimintaamme. 5

6 Liiton hallitus tutuksi Suomen Meniere-liiton hallituksen jäsenet Esa Antikainen, Liisa Poussu, Ilmari Pyykkö, Aune Pyykkönen, Leo Roivainen, Urho Roivanen ja Kirsti Salovaara on esitelty lehden aikaisemmissa numeroissa tänä vuonna. Nyt ovat vuorossa loput kolme: Marketta Joutsa-Lindell, Sulo Lehtonen ja Eija Pajunen. Hallituksen jäseniltä kysyttiin:1.ikä ja kotipaikka, 2. Kotijoukot, 3.Harrastukset, 4. Kauanko kuulunut Meniere-yhdistykseen, 5.Miksi mukana Meniere-toiminnassa, 6.Onko liiton toiminta vastannut odotuksiasi, 7.Mitä odotat tulevaisuudelta, omalta ja menieretoiminnalta. Marketta Joutsa-Lindell 1. 58v. Turku 2. Aviomies Ilkka, lapset Marko 37v, Kitte 23v, neljä lastenlasta. 3. Uiminen ja kylpylässä käynnit, mummina oleminen, toiminta Meniere-yhdistyksessä. 4. Vuodesta 1979 V-S Meniere-yhdistyksessä, lähes saman verran sen hallituksen jäsenenä. 5. Ensimmäisestä yhdistysillasta tunsin, että olin omien ihmisten joukossa. Haluan myös kertoa Menieren taudista ja Meniere-kokemuksista muille. Toimin V-S Meniere-yhdistyksen matkailuvastaavana.teemme usein teatterimatkan lähikaupunkeihin näin syksyllä. 6. On kyllä, liiton toiminta antaa minulle turvallisuutta ja vastauksia lukuisiin kysymyksiini. Liiton julkaisema M on myös tärkeä tiedon lähde. 7. Odotan tulevaisuudelta samanlaista hyvää oloa Menieren suhteen, kuin minulla on tällä hetkellä. Toivoisin myös ihmisiltä lisää ymmärrystä ja tietämystä Menieren taudista. Samoin toivon liitolta ja yhdistyksiltä lisää tästä taudista tiedottamista. Lisäksi toivon aktiivisuutta menierikoilta - tulkaa mukaan kokoontumisiltoihin! Sulo Lehtonen 1. 65v. Pori 2. Vaimoni Marjaliisa, neljä lasta ja kahdeksan lastenlasta. Eija Pajunen 1. 48v. Savonlinna 2. Perheeseen kuuluu 18-vuotias abi-tytär. 3. Lukeminen, lenkkeily, marjastus ja sienestys. Luen paljon ja monenlaisia kirjoja, tällä hetkellä Nicholas Sparks on yksi lempikirjailijoistani. Lenkkeilyä harrastan 2-3 kertaa viikossa, näin syksyisin on ihana kävellä metsässä ja kerätä voimia luonnosta. Samalla täyttyy pakastin ja kellari. 4. Olen kuulunut Itä-Savon Meniere-yhdistykseen vuodesta 1998, perustavasta kokouksesta lähtien ja olen ollut koko tämän 3. Liikunta, puukäsityö ja puutarhanhoito. 4. Olen ollut 10 vuotta Satakunnan Meniere-yhdistyksen jäsen. 5. Auttaakseni muita sairastuneita, sekä edistääkseni tiedotuksen levitystä. 6. Osittain on vastannut, mutta yhdistyksissä tarvittaisiin enemmän aktiivijäseniä. 7. Huolena on se, miten saataisiin houkuteltua nuoria mukaan toimintaan. Nyt useimmat yhdistysten aktiivijäsenet ovat senioriikäisiä. ajan puheenjohtaja. 5. Tiedon saanti ja jakaminen jäsenistölle on asia, josta ei ikinä puhuta liikaa. 6. Liitto hoitaa asioita niillä resursseilla, mitä on. Toivon todella hartaasti, että saisimme RAY:n avustuksen ja pääsisimme todella töihin. Alku näyttää lupaavalta, liitossa on upeita ihmisiä, jotka todella tekevät töitä asioiden edistämiseksi. 7. Tulevaisuudelta odotan ajankäytön hallintaa. Nyt tuntuu, ettei aika riitä toimia niin paljon kuin haluaisi, asun vanhempieni kanssa samassa talossa ja autan nyt vuorostani heitä. Meniere-yhdistykseen toivon paljon uusia innostuneita ihmisiä mukaan. Meillä on hyvä porukka hallituksessa, mutta uusia ideoita ja jaksamista toivoo aina. Yhdessä teemme yhdistyksen, joka antaa meille voimaa jaksaa sairautemme kanssa. Muistakaa kaikki iloita hyvistä päivistä, kerätä voimia tulevia varten! 6

7 10 v. Menieri-humppa Menierin taudin kanssa tultiin tuttavaksi, toiset luopuu toivosta, käy toiset tomeraksi. Sairaus jos lannistaa, niin siitä huonon seuran saa nyt kuule tätä tärkeätä humpan sanomaa. Kun Menieri-kavaljeeri seuraavaksi pokkaa, on parempi kun sille nostat ylpeästi nokkaa. Sä ällös lähde pyörimään, sen pillin mukaan hyörimään on viisaampaa kun etsit kumppania rauhaisaa. Menieri meille tarjoileepi kolmee hoota, päätä sille puistele ja näyttele ei oota. Huimailee ja humisee, ja kuulo vielä huononee, niin monenlaista harmia se meille merkitsee. Kun Menieri-kavaljeeri seuraavaksi pokkaa, on parempi kun sille nostat ylpeästi nokkaa. Sä ällös lähde pyörimään, sen pillin mukaan hyörimään, on viisaampaa kun etsit kumppania rauhaisaa. Lujana kun pysymme, niin taudin hallitsemme, Menierin hurjaan tarhtiin hypähtele emme. Itseämme huollamme ja terveyttä puollamme voi huomisesta päivästä taas oottaa parempaa. Kun Menieri-kavaljeeri seuraavaksi pokkaa, on parempi kun suille nostat ylpeästi nokkaa. Sä ällös lähde pyörimään, sen pillin mukaan hyörimään on viisaampaa kun etsit kumppania rauhaisaa! Raija Hämäläinen Pieksämäki Kiitos lehtemme monivuotiselle runoilijalle! Raija Hämäläinen lähetti Menieri-humpan mukana saatekirjeen: Lähetän nämä sanat, joissa toivon mukaan tulee esille, että ne on tehty osittain huumorinpilke silmäkulmassa. Jokainenhan tietää, että Menierikavaljeerin mukaan joutuu lähtemään vasten tahtoaan. Mutta voimmehan pitää sen päättäväisesti kurissa ja tulla sen kanssa toimeen. (Olen muuttanut Meniere-sanan Menieriksi, luontuu paremmin.) Lahjoitan tämän Menieri-humppani Meniere-lehden Juhlavuodeksi. Olen myös tehnyt humpalle sävelen, jota en valitettavasti osaa laittaa nuoteille. Tarvittaessa voisin tallentaa kasetille. 7

8 10 v. Ja hauskaa riitti Etelä-Savon Meniere-yhdistyksen sihteeri Pentti Kauko muistelee Meniere-lehtien syntyvaiheita vuosina Pentti Kauko toimi tuona aikana Suomen Meniere-liiton sihteerinä. Sähköpostit ja kännykät eivät silloin olleet apuna, niinpä lehden aineiston kokoaminen ja muokkaaminen oli nykyistä kovin paljon mutkikkaampaa. Postitus tarrojen keräämisineen ja muine vaiheineen näyttää säilyneen noista pioneeri-ajoista tämän vuoden kesäkuuhun asti lähes muuttumattomana. Sähköisen jäsenrekisterin syntymisen jälkeen on postituskin nyt virtaviivaistunut. Ja hauskaa riitti on kuitenkin muistelijan yleiskuva yhteistyön vuosista lehden toimittamisessa. Eero Aantaan ollessa Meniere -liiton puheenjohtaja ja ylikaitsija, oli minulla useana vuonna mahdollisuus sihteerinä monipuolisesti seurata Eerolta pulppuavia hyviä ajatuksia ja osallistua niiden kumpuileviin toteutuksiin. Eräänä tärkeimmistä näimme näinä vuosina Meniere-lehden tehtävän toimia jäseniä ja yhdistyksiä yhteen sitovana viestikapulana. Päähuomioina voi kertoa useimmiten runsaan materiaalin määrän yhdistyksiltä. Määräpäivään mennessä Aineiston tultua Eeron lähettämin paimenkirjein ja allekirjoittaneen puhelinsoitoin tivattuna määräpäivään mennessä, käsin kirjoitettuna tai valmiina tiedostoina määritellyin kirjainten pistekoin ja rivivälyksin käsittelyyn ja konekirjoitettuun muotoon, olivat nyrkkipajojen edullisimmat painotarjoukset useimmiten toteutettavissa. Koskaan ei kuitenkaan viestikapula päässyt putoamaan vaan lehti oli jäsenillä sovittuna aikana käsissä. Vieläpä pahemmilta tietovirheiltäkin säästyttiin kirjoittamisen ja oikolukemisen jälkeen. Ihan pienistä ei välitetty, joko huomaamattomuuden takia, tai jonkin ylikäymättömän esteen tullessa vastaan. Kaikki vaiheet ajallaan Edellisen teki mahdolliseksi seuraavat ajoitukset: lehden ilmestymispäivä, postitustarrojen toimittaminen sihteerille ja edelleen jakeluyhtiöön, aineiston postitus yhdistyksiltä, ilmoitusten hankkiminen, lehden taitto ja ylimääräisen aineiston mukaan saattaminen rajoitetusta sivumäärästä johtuen, ja loppujen lopuksi kannen värin ja painoasun hyväksyminen. Myös yhdistyspakkausten määrät olivat tarkoin määrätyt postitusta varten. Siinäkin säästyi pitkä penni rahaa, kun saimme kaiken yhteispostitukseen. Sitten otettiin postilaitokselta isot työntökärryt, joihin uunituoreet lehdet pakattiin ja pyrittiin löytämään halvin tapa postittaa. Ja hauskaa riitti Ja sitten siihen, mikä oli alussa mainittua kumpuilevaa toteutusta! Tämä kaikki tapahtui yhdistysten ja parin muun henkilön toimesta, eri paikkakunnilla vuosittain lehden painaen, ja tietysti useille paikkakunnille postittaen. Ja hauskaa riitti! Yhteistyössä Vaikka kyseessä ei olekaan historiikki vaan omalta osaltani pienet muistelot, haluan mainita muutaman nimen: Sulo Auvinen, Eero Aantaa, Anne Alanko, Kari Salmi ja varmasti monet muut. Painopaikkakunnista Helsinki, Mikkeli ja Turku. Kaikkein tärkeintä oli lehden sisältö, jota asiantuntijat, (taas muutamia nimiä), Eero Aantaa, Martti Sorri, Annika Loimula-Kontkanen, Jorma Olli, Jouko Kotimäki, Sanna Salanterä, Ilmari Pyykkö ja monet muut omalta osaltaan kirjoittivat. Suomen Meniere-liiton vuosittain vaihtunut tunnus julkaistiin tiedotuslehden kannessa MENIERE-POTILAS LIIKUNNASTA LAATUA ELÄMÄÄSI 1998 MENIERISTI YHDISTY JA RYHDISTY 2000 MENIERISTI YKSIMIELISYYS OLISI VOIMAMME 1995 MENIERE-POTILAS ÄLÄ JÄÄ YKSIN 1997 MENIERISTI YTYÄ YHDISTYKSESTÄ 1999 MENIERISTI TULE ROHKEASTI MUKAAN MYÖS MIES 2001 MENIERE- TIETOA YHDISTYKSESTÄ 8

9 10 v. Taaksemme jääneen vuosikymmenen aikana tapahtui paljon yllättäviäkin asioita. Monet niistä panivat ihmisen mietteliääksi ja ymmällään pohdiskelevaksi. Mielestäni siinä on ollut jotakin hyvääkin ja hyödyllistä, että meitä ihmisiä ikäänkuin ravistellaan totunnaisuudesta monipuolisempaan ajatuksenjuoksuun, uusiin näkökulmiin. Yksi sellainen on se, että tässä yksilöllisyyden ylikorostuneisuudessa havaitsemmekin yhä edelleen tarvitsevamme yhteisellisyyden tukea, lohdutusta ja turvaa. Siinä samalla palaa mieleeni monia asioita lehtemme aikaisemmista kirjoituksista. Osassa on kysymys elämänviisaudesta, joka ei näytä vanhenevan lainkaan: Ei mainen mammona, voima, mahti, ole elon onnen tahti - vain tunne sydämen (Heli Mikantien runosta). Kun tuotat hyvää mieltä toiselle, koet hyvää mieltä itsekin. Ilo ja hyötykin voivat parhaimmillaan yhdistyä; erikoisesti silloin kun se kohdistuu ryhmään, yhteisöön. Jos jätät tekemättä pieneltä tuntuvan asian, jäävät toteutumatta isotkin asiat (kiinalainen elämänviisaus). Kun vuorovaikutamme, laivamme pysyy meidän tavoittelemallamme reitillä. Matkastamme tulee antoisa, saamme rikkaita kokemuksia ja onnellisia hetkiä elämäämme. Tulemme todistaneeksi sen, että jokainen ihminen on arvokas; yhteistyössä Lehtemme uuden kunkin yksilön erikoisosaamiset kasvavat yhteiseksi iloksemme ja hyödyksemme. Osaamisemme on kuin hyvä siemen, joka pääsee yhteisöllisessä kasvualustassaan kasvamaan isoksi puuksi, jonka hedelmistä me saamme yhdessä nauttia. Jo täyttynyt ensimmäinen 10-vuotiskokemuksemme lienee todistanut meille tästä asiasta. Ainakin voimme iloita siitä, ettei halla ole päässyt tuhoamaan hengenviljelmiämme. Tämän kokemuksen toivoisin antavan meille uutta voimaa ja tahtoa asettaa uusia tavoitteita nyt alkamassa olevalle vuosikymmenelle. Tehdään niin! Olen varma, että niin tulee elämäämme monia ilon aiheita, jopa suorastaan helmiä. Lehtemme alkulaukausta voisi kuvata näin: Liittomme ensimmäinen varsinainen puheenjohtaja dosentti Eero Aantaa kysyi kohteliaana miehenä minulta, silloiselta varapuheenjohtajalta: Mikähän tässä nyt olisi sellainen ensitärkeä asia? Olin jo jonkin verran ehtinyt asiaa pohtia ja totesin hänelle: Luodaan tiedotuslehti ja perustetaan yhdistyksiä niin, että niiden toiminta-alueet kattavat koko maan. Hän toteutti koko maan kattavan yhdistysverkon päättävästi ja osaavasti. Minä tein vuoden 1995 Meniere-lehdet 1.ja 2. Siitä se alkoi! Jatko tapahtui Eero Aantaan, Pentti Kaukon, Jorma Ollin, Kari Salmen ja Kirsti Salovaaran toimesta. vuosikymmenen edessä Meniere-liiton erotessa Kuulonhuoltoliitosta, tuli lehtemme merkitys entistäkin tärkeämmäksi. Vuoden 2001 pohdintojen jälkeen esitin koon suurentamista A4:ksi ja ilmestymiskertojen lisäämistä kahdesta neljäksi. Se saattoi joistakin tuntua jopa mahdottomalta; mistä niitä kirjoituksia niin paljon saadaan? Minä olen pitänyt omaa lehteä aivan ratkaisevan tärkeänä jäsenistömme informaatio- ja keskustelukanavana sekä keinona kertoa ulkopuolisille sairaudestamme. Olemme yhteistyöllä onnistuneet - kiitos viksun ja viitsivän porukan! Siinä on kyllä vieläkin sopivasti hommia! Meillä näyttää onneksi olevan ammattilainen ohjaksissa. Sanoin jättäessäni työni seuraajalleni Marjukka Laitiselle: Uskon ja toivon, että uudella päätoimittajalla on hyvät tiedot ja taidot lehden tekemisestä. Nyt runsaan vuoden jälkeen voin sanoa: Tiedän, että näin on. Toistan kuitenkin! Hyvät lukijat! Antakaa päätoimittajan tuntea teidän aito tukenne! Mikään lehti ei pysty tarkoituksenmukaisesti toimimaan yksin päätoimittajan voimin. Hän tarvitsee avustajia jokaisesta yhdistyksestä. Kiitos vielä kerran mieluisista muistoista ja hyvää jatkoa kohtalotoverit. Sulo Auvinen 9

10 10 v. Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua Tammikuu 1995, ensimmäinen Meniere-lehti Puheenjohtaja Eero Aantaa Meniere -liiton jäsenlehti on tarkoitettu kaikkien yhdistysten ja jäsenten avoimeksi keskustelukentäksi, jossa yhdistyksillä on mahdollisuus kertoa sekä menneestä, että ennen kaikkea myös tulevasta toiminnastaan. Yksityinen jäsen on puolestaan aivan yhtä tervetullut kirjoituksineen ja kokemuksineen lehteen.... Meniere-potilas, älä jää yksin! Ota yhteyttä toisiin Menierepotilaisiin. Vaikka et itse apua tarvitsisikaan, Sinun yhteydenottosi saattaa merkitä ratkaisevaa apua tuolle toiselle. Puheenjohtaja Jorma Olli Meniere-lehti 1/2002 Tietoisuuden levittämisessä tämä lehtemme on erinomainen väline. Tässäkin suhteessa kannattaa muistaa kantaa korsia yhteiseen kekoon. Mahdollisimman monen aktiivisella osallistumisella työhömme helpotamme olennaisesti järjestön johtoon valittujen työtaakkaa ja saamme varmasti myös uusia toteuttamiskelposia ideoita. Omalta osaltani yhdyn täysin sydäminen päätoimittamme Sulo Auvisen kehotuksiin vuorovaikuttamisesta sen eri muotoineen Päätoimittajan palsta Meniere-lehti 2/2003 (Suomen Meniere-liiton täyttäessä 10 vuottta) Meidän on rohjettava nostaa eteemme kysymys: Pidämmekö toimintaamme tarpeeksi laajasti, siis yhteisöllisesti, niin merkittävästi hyödyllisenä, että olemme siihen todella valmiita laajasti ja monipuolisesti vaikuttamaan? Meillä on 10-vuotisesta toiminnastamme varmasti niin paljon kokemuksia, että pystymme sen pohjalta asettamaan uuden vuosikymmenen tavoitteet tärkeysjärjestykseen! Sen jälkeenhän tarvitaankin vain pitkäjänteistä ja päättäväistä toimintaa! Ja kyllähän me niin osaamme tehdä - jos vain todella koemme asian kannaltamme sen ponnistuksen arvoiseksi! Vain siinä hengessä Meniere-lehtemmekin pystyy kehittymään parhaaksi mahdolliseksi. Yhteisöllisen ideoinnin ja monipuolisen mielipidekeskustelun paikkana se voisi olla erittäin hyödyllinen; siis toimintamme kehittämisen ja vauhdittamisen kannalta! Se olisi samalla myös voiman ja innostuksen antaja. Ja kaiken tämän lisäksi se voisi hyvinkin maksaa omat kustannuksensa - mainostuloilla! Sulo Auvinen Jaksaminen Meniere-työssä Se, että yhdistysten ja liiton toimihenkilöt jaksavat vuodesta toiseen tehdä pyyteettömästi työtä Meniere-asian hyväksi vaatisi, että heitä palkitaan. Palkitsemisella ei tarkoiteta rahallista korvausta. Yhdistysten jäsenet antaisivat parhaimman palkinnon työstä osallistumalla aktiivisesti toimintaan, jota heille järjestetään.näin saavutamme yhteisen edun. Ennenkaikkea uusia ideoita yhdistystoimintaan tarvitaan meiltä jokaiselta, se ei välttämättä vaadi rahallisesti mittavia puitteita. Mukavia asioita voimme tehdä yhdessä pieninkin rahavaroin. Siis käsi sydämelle, Meniereyhdistysväki, milloin olet viimeksi osallistunut yhdistyksesi toimintaan? Korjaa asia, palkitse Meniere-työtä tekeviä osallistumalla! Meidän jokaisen voimavaroja tarvitaan yhteisessä työssämme. Kirsti Salovaara Meniere-lehti 2/2002 Ikääntymisestä Vuosituhannen vaihteessa oli Oulun seudun Meniere-yhdistyksen jäsenten keski-ikä n. 61 vuotta. Tämä ei tiedä hyvää yhdistystoiminnalle. Yhdistyksen hallituksen pitäisi pystyä pitämään toiminta virkeänä ja kiinnostavana. Nuoremmilla jäsenillä on omat työ- ja lastenhoito-ongelmansa ja eläkkeellä olevilla oman terveyden reistailu estää toimintaan mukaan lähtemisen. Myös tämän ajan tietotekniikan käyttö sihteerin tehtävien hoitamisessa saattaa olla ongelma monissa Meniere-yhdistyksissä. Kalevi Lillberg Meniere-lehti1/

11 10 v. Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua Sairaus, muutos elämässä Meidän pitäisi sairastua useammin. Luin kerran tällaisen lauseen jostain jutusta. Ihmettelin ensin sen kirjoittajan ajatusmaailmaa, koska en ollut vielä itse sairastellut paljoakaan. Sairastuttuani Menieren tautiin olen alkanut ymmärtään tuon jutun sanomaa. En silti toivo sairautta kenellekään ihmiselle, mutta sen tuomaa elämänmuutosta kylläkin! Sairaus, kuten muutkin kriisit ovat silloin meille kuin onni onnettomuudessa. Onhan totta, ettei ihminen tunne tarvetta muutokseen ilman jotain pysähdystä, vastoinkäymistä, surua ja tuskaa. Niiden kautta minä ainakin aloin ajatella elämääni toisella tavalla kuin ennen sairauttani. Uusi ajatusmaailma uusine elämän arvoineen tuntuu nyt niin hyvältä ja mi- nun on jopa parempi elää kuin terveenä. Ainaisen kiireen, täydellisyyden tavoittelun, aineellisuuden tavoittelun ja jatkuvan hössötyksen tilalle olen pikkuhiljaa löytämässä itselleni kiireettömyyden, tavallisuuden, henkisyyden ja jopa huumorin merkityksen. Nyt olen oppinut erottamaan epäoleelliset, pienet jutut isoista. Tieto ja asenteet ovat koko ajan muuttumassa oikeaan suuntaan Menieren sairaudestakin. Siitä kiitos kuuluu hyville tiedottajillemme täällä Porissakin. Oikea tieto aina vähentää pelkoja ja ennakkoluuloja asioista ja täten opettaa meitä elämään sovussa tautimme kanssa, vaikka hiukkasen horjuen ja huonosti kuulevanakin. Maija Kangas Meniere-lehti 2/1998 Pankkineuvontaa Meniere-väelle Kuvittele, että olisi olemassa pankki, joka lahjoittaa tilillesi joka aamu euroa. Tili tyhjennettäisiin joka ilta, olisitpa onnistunut sen käytössä miten hyvin tai huonosti tahansa. Mitä tekisit? Nostaisit kaikki rahat heti aamulla - tietysti! Jokaisella meistä on tällainen pankki. Sen nimi on AIKA. Joka aamu pankki lataa tilillesi sekuntia. Joka yö se tyhjentää tilin, olitpa onnistunut käyttämään sitä miten tahansa. Tilille ei kerry säästöjä, eikä sitä voi ylittää. Joka päivä pankki avaa sinulle taas uuden tilin. Joka yö tili tyhjenee. Jos et ole onnistunut käyttämään varojasi, menetys on yksin sinun. Paluumahdollisuutta ei ole. Eikä ole mahdollisuutta jättää osaa huomiseksi. Sinun on käytettävä tililläsi olevat varat juuri tänään. Investoi ne niin, että saat niillä parasta mahdollista terveyttä, onnea ja menestystä. Aika rientää, kello tikittää. Tee parhaasi tänään. Nimimerkki Pena Meniere-lehti 2/2003 Kysymyksiä ja vastauksia K:Miksi Meniere-kohtauksen alkaessa polvet pettävät. Jalkeilla ollessa kohtauksen alkaessa jalat häipyvät alta. TS V: Jalkojen yhtäkkinen pettäminen alta viittaa lähinnä nk. Tumarkinin nimellä kulkevaan melko harvinaiseen Menieren taudin muotoon, jossa huimauskohtaus tulee todella aivan yllättäen ja käy kuten laulussa sanotaan: muuttui lattia katoks katto lattiamatoks. Tämä oire on onneksi hyvin harvinainen. Potilaan pitäisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä ennakoimaan tilanne, jotta ehtisi istuutumaan ajoissa. Onneksi kohtaukset ovat hyvin lyhytaikaisia. Hoitona voidaan käyttää gentamysiini-ruiskutusta sairaan korvan lamaamiseksi. JK Nauruloitsu Tule nauru, nouse nauru pelasta tämäkin päivä. Väännä varpaat venkuralle, muksi maha muhkuralle, silmät kirkkaiksi kiverrä, jalat joutuin juokseviksi. Poista koukut kielen alta, suorista jokainen solmu Meniere-lehti 2/ v. 11

12 10 v. Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua Riitta Järvinen, Meniere-lehti 2/2003 Kiinalaisella lääkärillä Menieren tautia sairastaville on tyypillistä, että me haluamme apua ja helpotusta sieltä sun täältä, joka paikasta ja yhdistyksissä esitellään erilaisia hoitomuotoja. Uudenmaan Meniere-yhdistyksessä vieraili tammikuussa (2003) Eili Gray, joka nimestään huolimatta on suomalainen. Hän on yksi kuudestatoista perinteisen kiinalaisen lääketieteen asiantuntijasta Suomessa. Meille länsimaisen sairauskäsityksen omaaville kiinalainen käsitemaailma tuottaa ongelmia. Monia asioita ei ymmärräkään järjen tasolla, täytyy vain hyväksyä se, että on muitakin tapoja ajatella kuin omamme. Kiinalainen lääketiede ottaa ihmisen kokonaisuutena. Alkutarkastuksessa, joka kestää noin 1,5 tuntia, kerrotaan koko sairaushistoria, oma ja suvun, diagnoosi tehdään siltä pohjalta. Hoitomuodot mietitään asiakkaan tarpeiden mukaan. Samaa tautia sairastavillakin on erilaiset oireet ja siis erilaiset hoidot. Joitakin yleisiä, kaikille sopivia ohjeita, Eili Gray kuitenkin antoi. Ne puhuttivatkin kuulijoita erityisen paljon, sillä ohjeet ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä länsimainen lääketiede opettaa. Kiinalaisen lääketieteen mukaan huimaukseen liittyy lima. Limalla tarkoitetaan sitkeää eritettä, joka estää veren ja muiden tärkeiden nesteiden vapaan virtaamisen. Limasta pääsee eroon jättämällä maitotuotteet, myös asidofiluspiimän ja vastaavat, valkoisen vehnäjauhon ja sokerin. Maidon asemasta voi käyttää kaura- tai riisijuomaa. Kevytlevitteitä parempaa on kunnon voi. Juustoista saa syödä kypsytettyjä juustoja kuten Emmentalia, Cheddar-, Brie- ja vuohenjuustoja. Luennolla ihmiset kyselivät, mistä saa kalsiumia ja Eili Gray valisti, että sitä saa mm. pähkinöistä, siemenistä, manteleista ja kylmäpuristetusta öljystä. Kahvi taas puolestaan syö kalkkia. Valkoista sokeria parempaa on raakaruokosokeri, jota voi ostaa luontaistuotekaupoista. Tunne-elämä aiheuttaa myös huimausta. Kiinalaisen ajattelun mukaan maksaan liittyvät tunteet: masentuneisuus, katkeruus, äkkipikaisuus, ärtyisyys ja kiukkuisuus. Mikä tahansa liiallisuus, myös tunteissa, voi laukaista huimauksen, koska se kuluttaa verta. Huomiota kannattaa kiinnittää myös ilman laatuun, sillä tunkkainen ilma tai kaiku voivat aiheuttaa huimausta. Maitotuotteiden poisjättämisen lisäksi ihmetystä herätti myös toinen ohje. Meitä kehotettiin käyttämään merisuolaa. Ihmisen kaikenpuolisen hyvinvoinnin kannalta merisuola (ei muut suolat) on tärkeää, sillä sidekudokset ja veren plasma tarvitsevat suolaa. Kiinalaisen lääketieteen mukaan ruokavaliolla on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Meitä pohjoisen ja kylmän ilmaston ihmisiä kehotetaan syömään lämpimiä ruokia. Kotimaiset juurekset ja kasvikset, mieluummin keitettyinä, ovat meidän ruokaamme, sillä paikallinen ruoka on aina parempaa kuin tuotettu. Samoin kotimaiset marjat, sienet, omenat jne. On parempi ostaa pakastepussi marjoja kuin appelsiineja. Kylmät salaatit eivät myöskään ole palelevaisen ihmisen ruokaa. Virkistävän ja elimistöä puhdistavan juoman saa, kun lisää kuumaan veteen tuoreen inkiväärin suikaleita. Jos kärsii ruoansulatusvaivoista, voi keiteinveteen lisätä kuminaa, fenkolia tai inkivääriä. Ennakkoluulottomana ja uteliaana päätin heti kokeilla tätäkin hoitoa. Jätin pois kaikki maitotuotteet ja ostin pussin merisuolaa. Ei kulunut kuin viikko, kun paineen tunne ja kohina korvasta hävisi. Yllätyksekseni huomasin myös, että nenäni ei enää vuotanut ja sain jättää säännöllisesti käyttämäni nenäsuihkeen pois. Tämän jälkeen, jo hieman itsehoitoa kokeiltuani menin Eili Grayn vastaanotolle. Hän suositteli minulle tulineuloja, joilla on samanlainen vaikutus kuin akupunktioneuloilla, mutta niillä pistetään vain nopeasti akupisteitä. Hoidon seurauksena aineenvaihdunta alkoi kiihtyä. Sain juosta vessassa ja yöllä hikoilin. Muutaman hoitokerran jälkeen huomasin, että vasen jalkani, jossa on suonikohjuja, ei enää turvonnut päivän mittaan. Ukkovarpaani, jotka olivat olleet siniset sen vuoksi, että vaivaisenluuleikkauksen jälkeen veri ei kiertänyt niihin asti, saivat normaalin värin. Myös makeisten himo jäi pois. Vasempaan käteeni oli ilmestynyt kuukausia kestävä ihottuma ja kun sitä hoidettiin, se hävisi ensimmäisellä käsittelyllä. Tunsin itseni energiseksi ja yleiskuntoni parani selvästi. Mutta sitten tuli takapakkia, johon olin itse syypää. Muutimme uuteen asuntoon ja innostuin tekemään remonttia tuntia päivässä miltei syömättä ja juomatta. Kävin ylikierroksilla ja fysiikka ei kestänyt vauhdissa, remontin ja muuton jälkeen törmäilin oviin ja seiniin. Nyt korjailen hiljalleen oloani ja Eili Grayn kehotuksesta syön myös lisäravinteita, jotta saan painoni takaisin. Niin kauan kunnes selvästi tiedetään, miten Menieren tautia hoidetaan, kaikki kokeilut ovat mielestäni sallittuja. Aion jatkossakin käydä harvakseltaan tulineuloissa.tällä hetkellä olen saanut apua kiinalaisesta lääketieteestä, mutta olen valmis myös muuttamaan käsityksiäni, jos siihen on aihetta. 12

13 Kymmenvuotistaipaleen varrelta poimittua 10 v. Sanna Salanterä, Meniere-lehti 1/2000 Kumpi on niskan päällä, minä vai Meniere Menieren tauti on sairaus, joka kulkee sitä sairastavan mukana koko loppuelämän. Menieren tautiin, kuten kaikkiin pitkäaikaisiin sairauksiin, liittyy erilaisten oireiden jokapäiväisyys.ne koskettavat ihmistä monipuolisesti ja vaikuttavat arkipäivän elämään, siitä selviämiseen ja vakiintuneisiin elintapoihin. Sairaus vaatii huomiota joka päivä tai ainakin melko usein. Sairastunut joutuu etsimään ongelmaansa erilaisia ratkaisu- ja hallintakeinoja, mikä puolestaan edellyttää oman terveydentilan tarkkailua.tämä voi helposti johtaa tunteeseen, että on normaalista poikkeava, ja tulee halu eristäytyä ja toisaalta sairaus alkaa hallita omaa elämää ja arkipäivää. Menieren tauti aiheuttaa sitä sairastavalle usein epävarmuuden tunnetta. Terveydentila on epävakaa eikä voi tietää, onko tänään vuorossa hyvä vai huono päivä. Joskus oireiden lievittäminen vaatii suuria ponnisteluja ja aiheuttaa stressiä. Sairaus saattaa edellyttää kokonaan uuden elämäntavan omaksumista, sillä terveys vaikuttaa moniin muihin elämänalueisiin kuten työntekoon, liikuntaan tai ihmissuhteisiin. Saattaa tuntua siltä, että sairaus vaikeuttaa elämää ja edellyttää jatkuvaa kompromissien tekoa. Jokaisen Menieren tautia sairastavan ihmisen kokemus omasta sairaudestaan on yksilöllinen ja se on yhteydessä hänen kokemuksiinsa, tietoonsa, kulttuuriinsa, uskomuksiinsa ja arvomaailmaansa. Pitkäaikaisella sairaudella voi olla ainakin kahdeksan erilaista merkitystä ihmiselle. Sairaus voi olla haaste, vihollinen, rangaistus, heikkous, vapautus, strategia, menetys tai arvo. Se minkälaisen merkityksen ihminen omalle sairaudelleen antaa, vaikuttaa siihen miten hän sairautensa kanssa pyrkii selviytymään, miten hän pyrkii hallitsemaan itseään sisäisesti. Hallinnalla tarkoitetaan sellaista ajattelu- ja toimintakokonaisuutta, jonka avulla ihminen saavuttaa hallinnan ja kontrollin elämäänsä sekä siihen liittyviin asioihin, kokee elämänsä tasapainoiseksi sekä itsensä kyvykkääksi ongelmatilanteissa. Menieren tauti itsessään saattaa aiheuttaa sitä sairastavalle stressiä. Sairaus voi olla välillä stressaavampaa ja välillä vähemmän stressaavaa, toisaalta stressin sietokyky voi vaihdella tilanteesta toiseen ja siihen voidaan vaikuttaa oppimisella ja motivaatiolla. Ihmiset pyrkivät selviytymään sairautensa kanssa sekä toiminnan että tunteiden avulla. Toiminnallaan ihmiset pyrkivät hallitsemaan sairautta tai muuttamaan stressiä aiheuttavia tekijöitä. Tunteiden avulla taas pyritään selvittämään sairaudesta aiheutuvaa ahdistusta, pelkoa, epävarmuutta ja surua. Meillä kaikilla on olemassa selvitymiskeinoja, joiden avulla me voimme auttaa itseämme hallitsemaan omaa elämäämme siten, ettei esimerkiksi Menieren tauti saa meistä yliotetta. Toisaalta me emme aina huomaa itsessämme piileviä voimavaroja, ellei joku toinen niitä meille osoita. Joskus me voimme myös tiedostamattamme alkaa käyttää sellaisia selviämiskeinoja, jotka itse asiassa vaikeuttavat meidän omaa elämäämme ja sairautemme hallintaa. Siksi olisi hyvä, jos silloin tällöin tietoisesti miettisi mielessään, mitä oma sairaus itselle merkitsee ja minkälaisessa asemassa se omassa elämässä on, sekä minkälaisia positiivisia selviytymiskeinoja itsellä on käytettävänä jokapäiväisessä elämässä. Jos itsellä on sellainen tunne, että sairauden kanssa voi selvitä ja elämä siitä huolimatta on elämisen arvoista, niin on huomattavasti helpompaa keksiä myös keinoja, jotka auttavat elämän hallinnassa, kuin jos on sellainen tunne, että oman elämän ja sairauden positiivinen halinta on mahdotonta saavuttaa. Jotta voisimme tehokkaasti hallita omaa sairauttamme, meillä täytyy olla riittävästi tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja sen vaikutuksesta elimistömme toimintaan. Meidän täytyy tuntea Menieren taudin aiheuttamat oireet ja tuntemukset ja tietää, mitä ne merkitsevät. Meidän täytyy tietää mahdollisista hoitokeinoista. On myös tärkeää, että meillä on läheisiä ihmisiä, joille voimme ja uskallamme kertoa sairaudestamme. Toisaalta meidän täytyy voida uskoa ja arvostaa itseämme. Menieren tautia sairastavan kannattaa tietoisesti miettiä niitä tilanteita, joissa on itse kokenut onnistuvansa suhteessa sairauteensa. Voi esimerkiksi kirjoittaa muistiin sellaiset tapahtumat, jotka ovat olleet positiiviset oman sairauden kanssa selviämisen kannalta ja toisaalta ne, jotka ovat olleet negatiivisia. Tällä tavoin voi arvioida, minkälaiset tilanteet, toiminta ja tunteet ovat omalla kohdalla niitä, joiden avulla voi tuntea onnistumisen kokemuksia suhteessa sairauteensa ja minkälaiset tilanteet, toiminta ja tunteet ovat olleet niitä, jotka ovat olleet oman sairauden kannalta negatiivisia. Tälla tavoin voi saavuttaa positiivisen elämänhallinnan, joka auttaa toimimaan kiperissäkin tilanteissa. 13

14 Hanna Torvalds: Elämän hallitsemattomuuden oppikoulu Selviytymistarina? Sitä en vielä tiedä. Mutta uskon, että tarinoita on yhtä monenlaisia ja yhtä yksilöllisiä kuin menierikot henkilöinäkin ovat. Meniere-diagnoosistani on tänä syksynä kulunut kymmenen vuotta. Diagnoosi perustui silloin nimenomaan kuulokäyrään, joka on se menieerikolle tyypillinen. Olin 48-vuotias, kun kuulin sairastavani Menieren tautia. Oireet kuitenkin alkoivat jo parikymmentä vuotta aikaisemmin, kun olin alle 30-vuotias pienten kaksostyttöjen äiti. Öisiä verenkiertohäiriöitä? Heräsin yöllä mennäkseni vessaan, mutta en voinut kohottaa päätäni tyynystä milliäkään valtavan kiertohuimauksen takia. Muistan hätäännyksen ja ahdistuksen, mutta nukahdin kuitenkin jossain vaiheessa uudestaan edes herättämättä miestäni. Aamulla huimaus oli hävinnyt. Kun sama toistui joidenkin viikkojen kuluttua, silloinkin yöllä, hakeuduin lääkäriin, joka lähetti minut neurologille. Aivosähkökäyrien ja muiden tutkimusten jälkeen epämääräiseksi tautioletukseksi jäi verenkiertohäiriö. Vikaa korvien välissä? Huimaus jatkui vaihtelevanasteisena ja seuraavaksi minut ohjattiin psykiatrille. Kun elimellistä vikaa ei löytynyt, sen täytyi nähtävästi olla korvien välissä. Kävin muistaakseni vuoden ajan terapiassa kerran viikossa, maksoin maltaita enkä loppujen lopuksi hyötynyt mitään. Lopetimme istunnot yhteisestä sopimuksesta. Tänä aikana olin kuitenkin saanut tasapainottomuuteeni Diapamia. Söin sitä ensin säännöllisesti, mutta lopetin vähitellen, koska en halunnut tulla lääkkeestä riippuvaiseksi. Minulla oli ja on yhä lääkettä kuitenkin kaiken varalta nimenomaan huimausta varten. Muistan aamuja, jolloin heräsin niin, että pystyin kyllä nousemaan, mutta pää oli pidettävä tasatarkkaan liikkumatta samassa asennossa koko ajan, jottei huimaus kaataisi minua. Näinä aamuina otin 5 mg Diapamia, menin uudestaan lepäämään siksi aikaa, että lääke alkoi vaikuttaa ja sen jälkeen olin niin tolpillani, että pystyin lähtemään töihin. Hulluna humalassa? Myöhemmin mukaan tuli lisäoireita: kun esim. olin lenkillä, minua veti koko ajan vasemmalle (sairas korva on oikea korvani). Jouduin tietoisesti vähän väliä korjaamaan suuntaani, etten olisi löytänyt itseäni ojasta tien vasemmalta puolelta. Aloin myös saada ns. drop off - kohtauksia, jolloin tasapaino hetkeksi hävisi kokonaan. Muistan useampiakin asiakaspalavereita tai muita neuvottelutilanteita töissä, joissa yhtäk- 14

15 kiä jouduin paniikinomaisesti tarraamaan käsilläni pöydän reunaan, jotten olisi kaatunut. Nämä kohtaukset olivat kuitenkin aina hyvin lyhyitä uskon, etteivät ympärillä istuneet välttämättä edes huomanneet niitä. Mukaan tuli myös humalaisen kävely. Joinakin päivinä käveleminen oli niin epävakaata, että pysyin pystyssä ainoastaan pitämällä jalat riittävän haralla ja kävelemällä hyvin hitaasti. Tällaisina päivinä en voinut ajatellakaan lähteväni esim. Stockalle tai muualle kaupungin ruuhkaan: vastaantuleva ihmisvirta vain lisäsi huimausta. Apua, kuulen jatkuvaa ääntä! Korvalääkärille ymmärsin mennä vasta, kun oikea korvani yhtenä aamuna suihkussa ollessani meni kerralla lukkoon ja alkoi tinnittää. Tuntui kuin olisin suihkun sijasta seisonut keskellä pauhaavaa koskea. Olin seuraavalla viikolla lähdössä viikon lomamatkalle lentäen ja korvalääkäriin minut ajoi lähinnä pelko siitä, että korvassa oli joku tulehdus, joka oli hoidettava ennen matkaa. Mitään tulehdusta ei kuitenkaan löytynyt. Sen sijaan löytyi kuulokäyrä, joka antoi diagnoosiksi Menieren taudin. Pitkäaikaiset eriasteiset huimaukset saivat äkkiä selityksensä. Lääkäri lohdutti minua: Ei Meniere-kohtaus ole sen pahempi kuin kunnon krapula. Ja minä kun jo nuoresta lähtien olin välttänyt alkoholia, koska huomasin, että yksikin viinilasillinen aiheutti inhottavaa huimausta. En totisesti kaivannut yhtään kunnon krapulaa Menieren enkä minkään muunkaan muodossa. Ankea tulevaisuudenkuva Näin jälkeenpäin tuntuu hullulta, että varsinainen ahdistukseni alkoi vasta tuosta diagnoosista. Kävin HYKSissä menieerikkojen sopeuttamisvalmennuskurssin, jossa hyvien luentojen lisäksi kuulin aivan hurjia tautitarinoita. Tilasin myös Menieren tauti -kirjan, josta luin yhä pahempia kuvauksia taudin kanssa elämisestä. Kun vielä vierailin Uudenmaan Meniere-yhdistyksen järjestämässä illassa, olin lopullisessa shokissa. Näin itseni tulevaisuudessa istumassa liikuntakyvyttömänä pyörätuolissa kuulolaitteet korvissa. Sen jälkeen en ole yhdistyksen tilaisuuksissa käynyt ja huomaan, että tähän lehteenkin tartun aina jotenkin vastahakoisesti ja ahdistuen. Olen siis ehdottomasti samaa mieltä niiden lukijoiden kanssa, jotka toivovat lehteen myös selviytymistarinoita. Ja tarinoita siitäkin, miten tauti todellakin käyttäytyy eri tavoin eri ihmisillä. Miten löytää rauha ja hiljaisuus? Yksi vaikeimmista asioista minulle on ollut jatkuvaan tinnitukseen sopeutuminen. Olen ihminen, joka on aina pitänyt hiljaisuudesta ja myös hakeutunut hiljaisuuteen. Olen mm. 80-luvun alusta lähtien noin kerran vuodessa käynyt hiljaisuuden retriiteissä ja nauttinut niistä suunnattomasti. Parhaimmillaan perheessämme oli viisi henkeä ja koira, joten elämää ja ääntä riitti. Mutta aina, kun olin yksin kotona, pidin huolen siitä, ettei mikään rikkonut rauhaani. En nykyäänkään kestä mitään taustahälyä: televisiota, radiota tms. Avaan ne vain silloin, kun todella haluan kuunnella tai katsella jotain. Muutoin kotonani on hiljaista. Oli suunnattoman vaikea hyväksyä sitä, että ääni nyt oli sisälläni en päässyt sitä pakoon millään keinolla. Tinnituksen myötä tuli myös äärimmäinen herkkyys erityisesti bassoäänille. Ne jäävät sairaaseen korvasimpukkaani kiertämään. Saatan esim. yöllä herätä siihen, että korvassani soi yhä lentokoneen jylinä, vaikka itse kone on painanut yli jo aikoja sitten. Olenkin lopen kyllästynyt yhä mahtavampiin bassobuustereihin, joita mainostetaan kaikissa lehdissä. Vaikka itse musiikki ei naapurista kantautuisikaan, basson värinä tulee taatusti läpi ja tunkee korvaani. Saan kaiun loppumaan vain nielemällä tai yskähtämällä. Nukahtamisen pelko Diagnoosin jälkeen aloin potea myös unettomuutta. Suurin osa varsinaisista Meniere-kohtauksistani on tullut yöllä menen nukkumaan terveenä ja herään valtavaan kiertohuimaukseen. Tämä aiheutti sen, että siirsin ja siirsin nukkumaanmenoani ja kun lopulta sain itseni sänkyyn, en pystynyt nukahtamaan. Kaikkeen tähän sopeutuminen edes jollain tasolla kesti noin kolme vuotta. Sen jälkeen huomasin, että kohtauksia ei onneksi ole kovin usein, opin välttämään ihmisruuhkia ja television katselua niinä päivinä, kun pää ei kestänyt sitä, ja huomasin, että loppujen lopuksi suurimman osan aikaa voin elää ihan normaalia elämää. Varaudun kuitenkin öihin yhä huolellisesti. Minulla on yöpöydällä aina varmuuden vuoksi Stemetil-suppo, Diapamia ja lasillinen vettä. Lisäksi kännykkä käden ulottuvilla, jotta tarvittaessa saisin soitettua jonkun apuun tai sanan työpaikalle kertoakseni, että en pääse sängystä ylös enkä siis töihin. Asun nykyään yksin, joten kännykkä edustaa eräänlaista turvaranneketta ja yhteyttä ulkomaailmaan. Omat lääkkeeni Päivittäinen lääkitykseni on 3 x Betaserc 16 mg sekä ½ Diurexia. Syön mahdollisimman vähäsuolaista ruokaa, olen jättänyt punaisen lihan pois (korvalääkärini sanoi, että joitakin menierikkoja se on auttanut, eikä lihan poisjättäminen ollut minulle vaikeaa) ja juon korkeintaan puoli lasillista viiniä kerralla. Alkavaan huimaukseen tai paineen/pöhön tunteeseen päässä otan 15

16 Diapamin ja Stemetil 5 mg -pillerin. Usein ne rauhoittavat tilanteen. Jolleivät, otan Stemetil-supon ja pyrin asettumaan makuulle. Siinä on se ongelma, että siihen asentoon saattaa joutua jäämään tuntikausiksi. Viime keväänä asetuin työhuoneessani kolmen kapean tuolin muodostamaan sänkyyn ja makasin siinä epämukavasti nelisen tuntia ennen kuin huimaus hellitti niin, että uskalsin nousta ja lähteä bussilla kotiin. Stressi vaikuttaa Minulla stressi selvästi lisää huimausta. Pahoja Meniere-kohtauksia on lisäksi saattanut edeltää jokin vaikea ristiriitatilanne, jossa minun on ollut tehtävä ratkaiseva päätös (esim. ensimmäinen asunnon ostaminen yksin avioeron jälkeen). Aina kohtaukselle ei kuitenkaan löydy mitään selkeää syytä. Pahoja kohtauksia ei kuitenkaan ole kovin usein, ehkä 3 4 vuodessa. Nekään eivät koskaan ole kestäneet päiväkausia kuten joillakin muilla, vaan rauhoittuneet yleensä 4 5 tunnissa. Olen esim. saattanut levätä aamupäivän ja mennä iltapäiväksi töihin, kun vointi on kohentunut. Kaiken kaikkiaan olen viimeisen vuoden aikana ollut ehkä kaksi päivää työkyvytön meniéren takia. Kerro kokemuksistasi! Johanna Ringbom kerää edelleen menierikkojen sairauskertomuksia. Lähettäjän suostumuksella kertomuksia julkaistaan Menierepostissa. Lähetä kirjoituksesi osoitteella Johanna Ringbom, Korpoström tai sähköpostilla puh Näitä vältän Olen myös oppinut, mitä pääni (tai lähinnä tasapainoaistini) ei kestä. En pysty katsomaan nopeasti liikkuvaa kuvaa enkä sellaisia tv-ohjelmia, joissa on käsivarainen kamera ja paljon nopeita leikkauksia. Elokuvateattereissa en ole käynyt vuosikausiin, koska äänimaailma vyöryy ylitseni ja kuva tulee liikaa kohti. Mielenkiintoiset filmit katselen myöhemmin kotona videolta. En voi myöskään istua teatterissa tai oopperassa parvella minua huimaa silloin koko ajan. Koska tasapainoni nyt muodostuu siitä, että jalkapohjani ovat tiiviisti maata vasten ja silmät kohdistuvat suoraan eteenpäin, en kestä ns. vinoja pintoja. Lasketellessa en esimerkiksi voi pysähtyä keskelle mäkeä vaan minun on mentävä yhtä kyytiä alas asti. Huimausta aiheuttavat valitettavasti myös liian vilkkaat lapsenlapset, joista yksi ryntää liukurataan ja toinen pyörii hurjaa vauhtia ympärilläni tai on koko ajan karkaamassa pihalta. Jos yritän pitää silmällä useampaa villiä (vaikkakin rakasta) lasta, minua alkaa huimata. Bussissa voin istua vain silmät eteenpäin suunnattuina. Suorilla tieosuuksilla pystyn lukemaan kirjaa, mutkaisella loppumatkalla en. Laivamatkat ahdistavat jos on pakko lähteä esim. laskettelumatkalle Ruotsiin, varaan aina ikkunallisen hytin, josta saan silmilläni jonkin kontaktin horisonttiin. Kertomukset voivat olla vapaamuotoisia. Alla luetetuna seikkoja, joita on toivottu kertomusten sivuavan. Aivan jokaiseen kysymykseen ei tarvitse vastata, ne ovat lähinnä antamassa suuntaa kirjoituksille. Milloin ja miten tauti alkoi Miten se on jatkunut Sairauden rytmi, kuinka usein, miten pitkät jaksot, rauhalliset jaksot Vaikeusaste Liittykö sairaus stressiin Kerro jotain luonteestasi Työelämä ja Uskallanko luopua elämäni hallinnasta? En kuitenkaan koe, että Meniere näin pitemmällä tähtäimellä ajateltuna rajoittaisi liikaa elämääni. Käyn töissä, matkustelen, tapaan ystäviä, lenkkeilen (tosin sauvojen kanssa, se tuntuu niin turvalliselta!). Laulan mm. kahdessa kuorossa, joista toinen on erikoistunut vauhdikkaaseen ja mukaansatempaavaan heprealaiseen musiikkiin. Niissä lauluissa alan aina luontaisesti jammata ja liikkua rytmin mukana, mutta yleensä joudun lopettamaan sen hyvin nopeasti: Meniere kun tahtoo minun seisovan visusti paikoillani ja aukovan vain suutani. Sääli. Minua on auttanut myös uskoni ja varsinkin Roomalaiskirjeen jae: Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Olen luonteeltani aika turvallisuushakuinen ihminen, joka voi parhaiten, kun asiat ovat hyvin omassa hallinnassa. Viime vuosina olenkin erityisesti saanut opiskella turvallista Jumalaan luottamista silloinkin, kun mikään ei ole hallinnassa. Tässä elämän korkeakoulussa Meniere on vertaisessaan seurassa avioeron, kotonani tapahtuneen tulipalon, työpaikan lomautusten ja nyt odottavan irtisanomisuhan rinnalla. Elämä ei yksinkertaisesti aina ole meidän ihmisten hallittavissa. Toivon ja rukoilen, että vielä jonakin päivänä hyväksyn sen täysin ja opin luottamaan siihen, että minua silti kannetaan. Omasta ahdistuksestani ja peloistani huolimatta. Hanna Torvalds sairaus Miten pärjäät kotona, varsinkin jos asut yksin Onko sinulla pelkoja ja ahdistuksia Mitä lääkkeitä käytät Miten olet muuttanut elämääsi, mitä vältät, mikä edistää hyvinvointiasi Onko korvaan tehty jokin toimenpide ja millainen oli tulos Oletko päässyt sinuksi taudin kanssa ja millä tavalla Tärkein neuvosi muille, jotka sairastavat Menieren tautia Saako kertomuksesi julkaista Mssa. 16

17 Kelan sanomista siepattua ja saksittua. (KELAN sanomat 3/2005) Omaiset avainasemassa hoitotuen hakemisessa - Omaiset ovat ikäihmisen tärkeitä auttajia muun huolehtimisensa lisäksi eläkkeensaajien hoitotukihakemuksen käynnistämisessä ja hakemuslomakkeen täyttämisessä, johtava lääkäri Raili Pirttimäki Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosastolta toteaa. - Varsinkin ikääntyneiltä ja omissa oloissaan yksin sinnitteleviltä hoitotuki jää helposti hakematta. Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa tulisi myös tunnistaa mahdollisesti tukeen oikeutetut ja ohjata heitä hakemaan sitä. Kelan lisäksi myös vammaisjärjestöt tiedottavat hoitotuesta jäsenistöilleen tiedotteissaan ja tilaisuuksissa. Kelan toimistossakin autetaan mielellään hoitotuen hakemisessa, Raili Pirttimäki täsmentää. Eläkkeensaajien hoitotukea voidaan maksaa niille eläkkeensaajille, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta tai niille alle 65 -vuotiaille eläkkeensaajille, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä taikka jotka saavat maahanmuuttajan erityistukea. - Hoitotuen tavoitteena on tukea sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Taloudellista tukea antamalla pyritään helpottamaan avun ja palvelujen hankkimista kotiin. Eläkkeensaajien hoitotuki on tarkoitettu eläkkeensaajalle, jonka toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman takia yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että hän tarvitsee toisen henkilön apua henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa taikka hänelle aiheutuu toimintakyvyn heikentymisestä erityiskustannuksia. - Toimintakyvyn heikentymisellä tarkoitetaan, että sairaus tai vamma heikentää eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. Hoitotuki voidaan myöntää siis joko avun tarpeen tai erityiskustannusten perusteella Jos hoitotukea haetaan erityiskustannusten perusteella, edellytetään toimintakyvyn heikentymistä ainakin vuoden ajan ja että kustannukset liittyvät toimintakykyä heikentävään sairauteen ja ovat vähintään maksettavan hoitotuen suuruisia kuukausittain. Lisäksi kustan- nusten tulee olla ylimääräisiä, tarpeellisia ja jatkuvia.... Tulot ja varat eivät vaikuta Eläkkeensaajien hoitotuki on saajalleen verotonta tuloa eivätkä sen saamiseen vaikuta henkilön tulot tai varallisuus sellaisenaan. - Kuitenkin silloin, kun hoitotukea haetaan kustannusten perusteella, edellytetään toimintakyvyn heikentymisen lisäksi toteutuneita kustannuksia, jotka hakija itse maksaa. Kustannukset tulee selvittää luotettavasti ja kuitit auttavat varsinkin suurten kulujen selvittämistä, Raili Pirttimäki selvittää. Entäpä, jos eläkkeensaajalla ei ole varaa ostaa palveluita? - Jos sairas tai vammainen tarvitsisi palveluita, mutta ei kykene maksamaan niistä, Kelassa arvioidaan hoitotuen edellytyksiä avun tarpeen perusteella, kuinka usein ja kuinka paljon hän tarvitsee ja saa apua, ohjausta tai valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa Kenelle korkeampaa tukea? Eläkkeensaajien hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka paljon eläkkeensaaja tarvitsee apua tai kuinka paljon hänelle aiheutuu kustannuksia. Alin hoitotuki on 51,98 euroa kuukaudessa, korotettu hoitotuki 129,40 euroa kuukaudessa ja erityishoitotuki 258,79 euroa kuukaudessa. - Jos hoitotukea haetaan avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeen perusteella, alinta hoitotukea voi saada, kun näitä on jossain määrin henkilökohtaisissa toiminnoissa viikoittain. Korotetussa hoitotuessa avun tarvetta tulee olla joka päivä monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa ja apu, ohjaus tai valvonta on myös aikaa vievää. Yhtämittainen avun tarve ympäri vuorokauden oikeuttaa erityishoitotukeen. Hilkka Nakari, tiedottaja, Kelan viestintä Kuulonhuoltoliiton sopeutumisvalmennuskurssi Meniere-potilaille ja heidän perheenjäsenilleen Kurssilla on tilaa 9 Meniere-ihmiselle ja 3 omaiselle. Hakuaika kurssille päättyy Kursseille haetaan Kelan lomakkeella KU 102 ja sen liitteellä KU 104. Hakemukset lähetetään osoitteella: Kuulonhuoltoliitto, Aikuisten kurssitoiminta, Ilkantie 4, Helsinki. Ammatillisesti painottunut Meniere-kurssi (1.osa) ja (2.osa), hakemusaika päättyi Kysy peruutuspaikkoja! Tiedustelut kursseista: Sosiaalityöntekijä Päivi Vataja, puh. (09) , 17

18 Mitä jos hakisit tuettua lomaa? Tarjontaa on runsaasti, tässä koottu muutamia vaihtoehtoja. Hakuajat ja lomapaikat selviävät tarjoajien internetsivuilta, jotka löytyvät lyhyen esittelyn yhteydestä. Muistathan, että myös useimmat ammattiliitot tarjoavat omia vaihtoehtojaan. Lomakotien Liitto ry Lomakotien Liitto myöntää lomatukea sosiaalisin, taloudellisin, terveydellisin perustein perheille, yksityisille henkilöille ja pienille ryhmille. Lomakohteet sijaitsevat eri puolilla maata. Lomien kesto 5-7 vrk, omavastuu: aikuiset euroa/vrk, lapset 5-15 v 5 euroa/vrk, alle 5 v veloituksetta vanhempiensa kanssa. Lomaliitto ry Lomaliitto ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt kehittävät, tuottavat ja myyvät kohtuuhintaisia ja laadukkaita, yksilön psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa ylläpitäviä ja edistäviä, pääosin vapaa-aikaan ja kuntoutumiseen liittyviä tuotteita. Kuntoutumistuotteiden tulee edesauttaa yksilöitä kulloisenkin elämäntilanteen paremmassa hallinnassa. Yrityskulttuurin tärkeimmät arvot ovat hyvän työsuorituksen arvostus, asiakaslähtöisyys kaiken perustana, omistajuuden arvostus ja terve talous. Nämä arvot otetaan huomioon ja niitä noudatetaan kaikessa toiminnassa. Lomayhtymä ry Lomayhtymä on hyvinvointipalveluja tuottava lomajärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on vahvistaa osallisuutta kehittämällä ja tuottamalla inhimillisiä, laadukkaita, ennaltaehkäiseviä ja kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia lisääviä palveluja lomatoiminnan, terveysmatkailun sekä erilaisten hoito- ja kuntoutuspalvelujen keinoin. Lomayhtymä ry on RAY:n tukea saava kansanterveysjärjestö. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto on sosiaalisen lomatoiminnan järjestö, joka järjestää ja kehittää tuettuja lomia loman tarpeessa oleville RAY:n tuella. MTLH järjestää tuettuja lomia eri puolilla Suomea eri palvelun tuottajien kanssa. MTLH:n tavoitteena on tukea lomalaista itsenäisessä selviytymisessä elämän eri tilanteissa ja vahvistaa perheiden sisäisiä vuorovaikutussuhteita. MTLH järjestää lomia myös yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. MTLH:n toiminnan mahdollistaa RAY:n myöntämä avustus. Lomaa voivat hakea kaikki Suomen kansalaiset. Lomatukea haetaan erillisellä lomatukihakemuksella. Hakemuksen tulee olla perillä kaksi kuukautta ennen loman alkamisajankohtaa. Lomahakemus voidaan siirtää tarvittaessa lomaryhmästä toiseen. Tuen saajat maksavat lomista omavastuuosuuden. Tukea myönnettäessä noudatetaan valtioneuvoston ja RAY:n ohjeita. Perhelomat ry Perhelomat toimii loman toteuttamiseksi silloin kun omat voimavarasi eivät siihen riitä. Suunnittelemme lomajaksot, joihin varaamme tarpeittesi mukaiset majoitustilat: hotellihuoneesta loma-asuntoon tai huvilaan sekä täysihoitoruokailut. Lomillamme on ohjelmaa, josta saat virikkeitä jaksamiseesi: ohjattua liikuntaa, toiminnallista yhdessäoloa. Näkövammaisille hakulomake ladattavissa pelkistettynä tekstiversiona. Lomatuki myönnetään Raha-automaattiyhdistykseltä sosiaaliseen lomatoimintaan saadusta avustuksesta. 18

19 Solaris-lomat ry Solaris-lomat järjestää Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamia tuettuja lomia ympäri vuoden. Loma antaa iloa ja voimia arjessa jaksamiseen! Nauti elämästä Solaris-lomalla mukavien ihmisten kanssa! Yksin tai perheesi kanssa! Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset. Loman myöntämiseen vaikuttavat sosiaaliset, terveydelliset tai taloudelliset syyt. Myös erityisen vaikea elämäntilanne huomioidaan. Muun muassa perhetilanne, leskeys, omaisen hoitaminen, työttömyys, päihdeongelma, yksinhuoltajuus sekä psyykkiset ja fyysiset sairaudet huomioidaan lomapäätöstä tehtäessä. Myös pienet tulot sekä velat vaikuttavat myönteiseen päätökseen. Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL on perustettu vuonna 1974 SAK:n toimesta. Niinpä SAL:n jäsenkuntaan kuuluvat kaikki SAK:n jäsenliitot ja muutama muu, yhteensä 30 liittoa. Henkilöjäseniä SAL:n jäsenliitoissa on yli miljoona. SAL on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tarkoituksena on toimia erityisesti ammattiyhdistysliikkeen piirissä yleisen kansanterveyden edistämiseksi. Tarkoitustaan SAL on voinut toteuttaa raha-automaattiavustusten turvin. SAL:n säännöissä korostetaan järjestön tehtäviin kuuluvan kansan laajoille piireille tarkoitettujen lomanviettomahdollisuuksien kehittämisen. Käytännössä tämä toteutuu sosiaalisen lomatoiminnan ja kuntoremonttitoiminnan muodossa. Lomatehtävän ohella painottuvat voimakkaasti työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen sekä kehittämisprojektit, joilla SAL etsii uusia ulottuvuuksia ehkäisevälle sosiaali- ja terveyspolitiikalle. Virkistys- ja kylpylälomat ry Virkistys- ja kylpylälomat on valtakunnallinen, yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on järjestää lomia niille henkilöille ja perheille, joilla itsellään ei ole mahdollisuuksia tarvitsemiensa virkistävien, terveyspainotteisten ja sosiaalista kanssakäymistä tukevien lomapalvelujen hankintaan. Yhdistyksemme toiminnan mahdollistaa Raha-automaattiyhdistys RAY:n toiminta-avustus. Saamamme avustus käytetään lomien järjestämisen ja lomatuen myöntämiseen. Teksti ja kuvat: Leo Roivainen 19

20 Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Syyskuu Hyvän olon tekniikalla kohti tervettä elämää Vieraanamme Pirkko Noso, tiistaina klo Näkövammaisten toimitilat, Parolantie 22 Lokakuu Vieraanamme kirjailija, professori Olli Jalonen, tiistaina klo Näkövammaisten toimitilat, Parolantie 22. Marraskuu Keskusteluilta tai luento luontaishoidoista, tiistaina klo Näkövammaisten toimitilat, Parolantie 22. Joulukuu Pikkujoulutapaaminen. Aika ja paikka vielä avoin. Seuraa ilmoitteluamme mahdollista muutoksista seuratoimintapalstoilta Hämeenlinnan Kaupunkiuutisista, Riihimäki ja ympäristölehdestä ja Seutusanomista. Keski-Suomen Meniere-yhdistys Jäsenilta keskiviikkona lokakuun 5 päivänä klo Jyväskylän kaupunginkirjaston Minna-salissa. Korvalääkäri, lääketieteen tohtori Seppo Kuttila esitelmöi Menieren taudista. Tilaisuus on tarkoitettu laajemmalle piirille kuin vaan oman yhdistyksen jäsenille. Tulkaa mukaan ja pyytäkää myös niitä ihmisiä, jotka elävät lähellänne ja ovat Menieren taudista kiinnostuneita! Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Meri-Lapin Meniere-yhdistyksen syyskausi avataan kokoontumalla Kaakamoniemen kalasataman Niemipirtissä ma , alkaen klo Paistamme makkaraa ja vietämme iltaa vapaamuotoisesti. Paikka löytyy seuraavasti: Vanhalta Tornion tieltä käännytään Kaakamoniemeen, ajetaan n. 3 km. Tienhaarasta jossa lukee LEPOLA käännytään vasemmalle ja ajetaan rantaan saakka, siellä vielä vasemmalle. Kannattaa pukeutua lämpimästi. Tervetuloa! Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Torstaina 11.8 klo Saunailta Viikinsaaressa. Laiva alarannasta tasatunnein. Ota mukaan saunavarustus, uimapuku ja mieleistäsi grillattavaa ja juotavaa. Yhdistys tarjoaa saunan. Tiistaina 13.9 klo , Kirjastotalo Metso. Kerhoilta, kahvitarjoilu. Tiistaina klo , Kirjastotalo Metso. Onko vertaistuki-toiminta tarpeellista? Tiistaina klo , Kirjastotalo Metso. Professori Ilmari Pyykkö kertoo yhdistyksemme jäsenille tekemästään tutkimuksesta. Torstaina klo alkaen Ruokaravintola Sevilla, Itsenäisyydenkatu 2.Vietämme pikkujoulua hyvän ruuan ja seurustelun merkeissä.ota pikkupaketti mukaan. Asiasta tarkemmin joulukuun kirjeessä. Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla keskiviikkoisin klo vetäjänä Tauno Ahonen, puh. (03) Lisätietoja : Kirsti Salovaara, puheenjohtaja Pirkko Alhola, sihteeri Gsm (03)

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot