VANHEMMUUTEEN KASVAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMMUUTEEN KASVAMINEN"

Transkriptio

1 Kehittämistyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Kätilö 2012 Katri Hakala VANHEMMUUTEEN KASVAMINEN Perhevalmennuksen kehittämistyö

2 KEHITTÄMISTYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Kätilö sivua. Katri Hakala VANHEMMUUTEEN KASVAMINEN - PERHEVALMENNUKSEN KEHITTÄMISTYÖ Tämän kehittämistyön tarkoitus oli testata ja arvioida aiemmin tuotettua perhevalmennusmateriaalia käytännössä. Kehittämistyö oli osa KYMPPI-hanketta, jonka tarkoitus oli kehittää ja uudistaa Turun kaupungin perhevalmennusmalli ja äitiyshuollon palvelureitti kokonaisuudessaan. Turun ammattikorkeakoulun terveysala- tulosalue oli hankkeen päävastuullinen toteuttaja. Kehittämistyön teoriana ja pohjana toimii vuonna 2011 samasta aiheesta tehty kirjallisuuspohjainen Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyö; Vanhemmuuteen kasvaminen Turun kaupungin perhevalmennus-materiaalin uudistaminen. Kehittämistyön tarkoituksena oli suunnitella, tuottaa ja pilotoida käytäntöön yksi perhevalmennuskerta Turun neuvolassa, sekä kerätä siitä palautetta ja arvioida sen toimivuutta. Kehittämistyön, sekä valmennuskerran aiheena oli vanhemmuuteen kasvaminen, sisältäen aiheet: parisuhde, kun kahdesta tulee kolme, isyys ja äitiys. Kehittämistyön tuoksena syntyi Power Point esitys, sekä käytännön tehtäväehdotuksia toteutettavaksi. Kehittämistyön lisäksi tärkeä tietopaketti perhevalmennuksen vetäjälle on samasta aiheesta aiemmin opinnäytetyön yhteydessä tehty käsikirja, joka on liitteenä tässä työssä. Käsikirjasta ammattilaiset voivat poimia tarkoitukseensa ja tilanteisiin sopivia aiheita ja tehtäväehdotuksia (Hakala 2011). Johtopäätöksenä ja kehittämistyön tuloksena on, että vanhemmuuteen kasvamisen aihe on tärkeä, ja siitä pitää puhua ja keskustella tulevien vanhempien kanssa konkreettisin esimerkein. Vertaistuella on iso merkitys, joten ryhmässä keskustelemalla ja käytännön tehtävillä aiheseen pääsee paremmin sisälle. Pilottiryhmän palautteestakin tuli ilmi, että aiheesta on mukava kuulla eläviä esimerkkejä. Jos valmennuskerrasta tehdään PowerPoint esitys jaettavaksi kaikkiin neuvoloihin, pitää varmistua, että jokaisessa neuvolassa on toimivat audiolaitteet.

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT 7 3 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTTAMINEN Ennen perhevalmennusta Perhevalmennukselle asetetut tavoitteet Perhevalmennuksen aikataulu, sisältö ja menetelmät Perhevalmennustilaisuuden toteuttaminen 14 4 ARVIOINTI JA PALAUTE PERHEVALMENNUSTILAISUUDESTA Perhevalmennukseen osallistuneiden palaute Terveydenhoitajan, opettajan ja opponenttien palaute 19 5 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 20 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 23 LÄHTEET 25 LIITE 1 Vanhemmuuteen kasvaminen: Perhevalmennuksen aikataulusuunnitelma ja aiheet LIITE 2 Liite 2 Perhevalmennus: PowerPoint kuvat: parisuhde, vanhemmuus, isyys, äitiys LIITE 3 Vanhemmuuteen kasvaminen perhevalmennuksen käsikirja: 1 PERHEVALMENNUSTILAISUUDEN AVAUS 37 2 PARISUHDE Parisuhteen perusteet Parisuhteen vaiheet Parisuhteen voimavarat 45 3 VANHEMMUUTEEN KASVAMISEN PROSESSI Tunteet vanhemmuuteen kasvussa Vanhemmuuden roolikartta 50

4 3.3 Vanhemmuuden voimavarat Vanhemmuutta kuormittavat tekijät Jaettu, riittävä vanhemmuus 53 4 ÄIDIKSI Naisesta äidiksi Äitiyden tunteet 60 5 MIEHESTÄ ISÄKSI Isyyden merkitys 61 ODOTTAVIEN ISIEN VILLITSEMISOHJELMAJULISTUS 62 LÄHTEET 64

5 5 1 JOHDANTO Suomessa on tehty ja tehdään parhaillaan useita hankkeita perhevalmennuksen kehittämiseksi. Yksi niistä on Turun ammattikorkeakoulun aloittama KYMP- PI- hanke: Neuvolatoiminta 2010 luvulle Varsinais-Suomessa. Hankkeen tarkoitus on kehittää Turun alueen neuvolatoiminnan eri muotoja. Kehittämishanke käsittää Turun seudulla äitiyshuollon palvelureitin kokonaisuuden kehittämisen raskauden ajasta perheeksi kasvun alkuvaiheisiin. Turun ammattikorkeakoulun Terveysala- tulosalue on hankkeen päävastuullinen toteuttaja. ( Ahonen 2007.) KYMPPI-hankkeen tuottamassa uudistetussa perhevalmennuksessa on huomioitu tutkimustiedon ja suositusten yhdistäminen asiakkaan ja palvelun tarjoajan näkökulmaan, huomioiden käytettävissä olevat resurssit ja kehittämistoiveet. Suunnitelmassa on tuntisuunnitelmana perhevalmennuskerrat realistiseen sävyyn ja jatkokehittelylle sekä luoville ratkaisuille on tilaa. Suunnitelman käytännön toteutuminen vaatii työtä, niin asenteiden, kuin aineellisten ja aineettomien resurssien osalta. Hankkeen uudistetun perhevalmennuksen malli on esitelty Turun neuvoloihin vuonna 2009, mallin pilotointi käynnistyi 2010, palautekyselyn vastaukset saatiin (Tuominen 2009, , Turun ammattikorkeakoulu 2010.) Tämä kehittämistyö on osa KYMPPI-hanketta. Kehittämistyön pohjana toimii samasta vanhemmuuteen kasvamisen- aiheesta hoitotyön koulutusohjelmassa Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2011 tehty kirjallisuuskatsauspohjainen opinnäytetyö. Opinnäytetyöstä löytyy Vanhemmuuteen kasvaminen- perhevalmennuksen käsikirja perhevalmennuksen ammattilaisille Opinnäytetyössä on viitattu aiemmin Turun neuvoloissa, sekä muissa Suomen kaupungeissa perhevalmennuksessa käytettyjä runkoja, sekä Sosiaali ja terveysministeriön 2011 neuvola asetuksen ohjeistusta perhevalmennuksen uudistamisesta. Lisäksi siitä löytyy teoriaa parisuhteesta, vanhemmuudesta, ja siihen kasvamisesta. (Hakala 2011). Tämän kehittämistyön tavoitteena oli suunnitella, kehittää, tuottaa materiaalia ja arvioida sitä käytäntöön pilotoidun perhevalmennuskerran perusteella. Valmista

6 6 työtä on tarkoitus käyttää uudistetun perhevalmennuksen suunnittelussa Turun neuvoloiden käyttöön. Toteuttamistapana nyt pilotoidussa perhevalmenuskerrassa on PowerPoint esitys, jossa tulee esiin tärkein teoria aiheesta, sisältäen parisuhteen, vanhemmuuteen kasvamisen, isyyden ja äitiyden aiheet. Lisäksi valmennuskerrassa oli ryhmätehtävä ja materiaalia tuleville vanhemmille kotiin jaettavaksi. Itse perhevalmennuskerta toteutui Kirkkotien äitiysneuvolassa Turussa syyskuussa 2012.

7 7 2 KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tämä kehittämistyö kuuluu osana Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan ja perustuu samasta aiheesta tehtyyn opinnäytetyöhön. Kehittämistyön tarkoituksena on pilotoida vanhemmuuteen kasvamisen opinnäytetyö käytäntöön ja arvioida sitä. Työ on osa perhevalmennuksen uudistamista Turun seudulla. Uudistamisen taustalla on Turun ammattikorkeakoulun aloittama KYMPPI- hanke: Neuvolatoiminta 2010 luvulle Varsinais-Suomessa. Hankkeen tarkoitus oli kehittää Turun alueen neuvolatoiminnan eri muotoja. Hankkeessa kehitetään äitiyshuollon palvelureitti kokonaisuudessaan, sisältäen ajan raskaudesta lapsen kasvun seuraamiseen. Turun ammattikorkeakoulun Terveysalatulosalue on hankkeen päävastuullinen toteuttaja. Hanke on päättynyt vuonna (Ahonen 2007.) Sosiaali ja terveysministeriö suosittaa kehittämään perhevalmennusta enemmän perheiden tarpeita vastaavaksi ja vanhemmuutta tukevaksi. Kehittämishankkeita on ollut käynnissä Suomessa useissa kunnissa ja kaupungeissa. Kehittely on lähtenyt liikkeelle Helsingistä, perhekeskustoiminnan ajatuksesta. Uudistettu, pienryhmissä toteutettavat valmennusryhmät raskausaikana ja synnytyksen jälkeen on kuntahankkeissa vakiintumassa oleva perhelähtöinen työmuoto. Uudistuneen perhevalmennuksen runko-ohjelmat, ja käsikirjat on tuotettu mm. Helsingin Lapaset-hankkeessa. (STM 2008a, 29.) Ennen perhevalmennuksen uudistamista, Turussa neuvolan järjestämiä perhevalmennuskertoja oli ensisynnyttäjille 3-4 kertaa raskausaikana, eikä synnytyksen jälkeistä kokoontumiskertaa ole ollut käytössä. Tuomisen 2009 tutkimuksen tuloksena perhevalmennusta pitävien terveydenhoitajien tietoisuutta tulisi kehittää, jotta ymmärrys laajennetun perhevalmennuksen hyödyistä ja mahdollisuuksista toteutuisi moniammatillisesti ja vanhemmuutta kokonaisvaltaisesti tukevaksi. Perhevalmennuksen tulisi painottua myös vauvan syntymän jälkeiseen aikaan, jossa vanhempia kannustetaan pohtimaan voimavarojaan, selviytymistä ja tukiverkostoja ympärillään. (Tuominen 2009, 4-89.)

8 8 Perhevalmennus on moniammatillisesti toteutettua, ryhmämuotoista toimintaa ensi kertaa vanhemmiksi tuleville. Tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen tietojen ja taitojen herättelyllä toiminnallisesti, vertaistuen avulla. (Sosiaaliportti 2011, Sosiaali- ja terveysministeriö 2011.) Perhevalmennuksella pyritään vahvistamaan perheiden, tulevien vanhempien tietoja ja taitoja liittyen tulevaan synnytykseen ja lapsen hoitoon (Hakulinen-Viitanen & Friis 2010, 5-7). Perhevalmennus pyritään toteuttamaan aina asiakkaiden tarpeista lähtien, se on asiantuntijoiden (terveydenhoitaja/kätilö) ja asiakkaiden välinen toimiva vuorovaikutustilanne. Tulevat vanhemmat ovat aina oman elämänsä asiantuntijoita, kohtaamisen on oltava kunnioittava ja arvostava. Perhevalmennuksen toteuttajalla on oltava tietoa perhevalmennuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Onnistunut perhevalmennus on parhaimmillaan rento ja luonteva tilaisuus, jossa asiantuntijat ja asiakkaat käyvät vuoropuhelua. (Koski 2007, 24; Helsingin kaupunki 2007, 2.) Perheet kohdataan ammattilaisina, tavoitteena on tukea perheen omia voimavaroja ja kykyä vastata erilaisiin muutoksiin (Haarala ym. 2008, ). Hyvä perhevalmennusryhmä on pienryhmä. Vertaistuen mahdollistava, synnytyksen jälkeenkin jatkuva perhevalmennus nähdään tulevaisuuden totutustapana. Tulevat vanhemmat ovat aina oman elämänsä asiantuntijoita, kohtaamisen on oltava kunnioittava ja arvostava. Valmennuksessa vanhemmat saavat tietoa, siellä herätellään heidän taitojaan ja jaetaan tunteita. Vertaistuki mahdollistaa ajatusten ja kokemusten vaihtoa, vaikeatkin asiat voi ottaa puheeksi. (Koski 2007, 24, Helsingin kaupunki 2007, 2.) Oppijat eli perhevalmennustilanteessa tulevat esikoislapsensa vanhemmat ovat aktiivisia ja itseohjautuvia. Oppiminen perustuu aikaisempaan tietoon, taitoon ja kokemukseen. Siitä käytetään nimitystä sosiaalinen konstruktivismi oppimiskäsityksenä. Konstruktivismi on oppimisteoria, jonka mukaan oppiminen on aktiivista uusien kokemusten ja tietojen sovittamista aiempiin tietorakennelmiin. (Tynjälä, 1999, 37-38). Siksi olisi hyvä tietää jotakin ryhmästä etukäteen. Toi-

9 9 saalta ryhmässä voi olla hyvin erilaisia ihmisiä lähtökohtaisesti, eli valmennustilanteeseen on hyvä olla valmis runko, josta pystyy luovasti karsimaan tarpeettomia pois, tai tarvittaessa syventämään tietoa. Vanhemmat tulkitsevat havaintojaan ja rakentavat uutta tietoa vanhan päälle. Uutta oppiessa: valkoidaan tietoa, tulkitaan sitä aiempien tietojen valossa, pyritään käsittelemään ja ymmärtämään uutta tietoa aiemman opitun pohjalta. Puputti-Rantsin 2009 (33-38) isätutkimuksen perusteella isät kaipaavat perhevalmennukselta tukea ja tietoa perheen muodostumisesta, kuten lapsen mukanaan tuomista muutoksista sekä parisuhteen muutoksista. Vertaistukea haluttiin lapsen tuomiin negatiivisiin elämänmuutoksiin, vastuuseen ja harrastusten, perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä muutosten hyväksymiseen. Tietoa kaivattiin myös siitä, millaista on olla vastuullisen vanhempi, vastauksia ja vertaistukea vauvan hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, vauvan hoitamiseen, vauvatarvikkeiden hankintoihin, yövalvomisiin, turvallisuus-asioihin kuten turvaistuimiin, hengelliseen kasvatukseen ja lapsen tulevaisuuteen ylipäätään. Puputti-Rantsin tutkimuksen johtopäätöksissä on aihetta moneksi perhevalmennuskerraksi, joten edellä mainittujen läpikäyminen yhdellä kerralla on suuri tavoite. Sen sijaan kun perhevalmennusta katsotaan kokonaisuutena, niin melkein kaikki aiheet tulee läpikäytyä. Edellinen, ennen KYMPPI-hanketta Turun seudulla käytössä oleva perhevalmennuskansio on vuosilta , (Turun kaupunkin , 17). Siinä vanhemmuutta on käsitelty seuraavien aiheiden kautta: valmistautuminen, tunteet/odotukset, muutokset, omat muistikuvat lapsuudesta, neuvolan rooli, mielikuvat vauvasta, vastasyntyneen tarpeet, parisuhde, isyys ja jaettu vanhemmuus. Vanhemmuudesta on puhuttu mielikuvavauvan, vastuun, vauvan tarpeiden, epävarmuuden, roolien, äitiyden ja isyyden ja riittävän hyvän vanhemmuuden kautta. Tällä hetkellä Kymppi- hankkeen laajennetussa Valmiina vanhemmuuteen - perhevalmennuksessa vanhemmuuteen kasvua, rooleja ja parisuhdetta käsitellään kolmannella perhevalmennuskerralla (raskausviikolla 32-33). Samalla ker-

10 10 ralla käsitellään myös seksuaalisuutta, ajankäyttöä vauvan syntymän jälkeen, sekä omaa ja perheen ajankäyttöä. Kyseisen valmennuskerran teemana on Perheeksi! Vanhemmuus ja parisuhde muuttuvassa elämäntilanteessa. Valmennuskerran toteutus on suunniteltu niin, että keskustelulle on tilaa. Vanhemmuus- ja parisuhdeteemat nivoutuvat myös kaikkien muiden perhevalmennuskertojen sisältöön. (KYMPPI-hanke 2011.) Tässä kehittämistyön pohjalta KYMPPI-hankkelle kehitetyssä perhevalmennussuunnitelmassa käsitellään vanhemmuuteen kasvamista, parisuhdetta, isyyttä ja äitiyttä. Eroavaisuutena KYMPPI-hankkeen aiempaan suunnitelmaan on seksuaalisuuden ja perheen ajankäytön jääminen pois tästä valmennuskerrasta. Vanhemmuus, parisuhde, isyys ja äitiys aiheelle on varattuna tunti aikaa. 3 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTTAMINEN Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Perhevalmennuksen kehittämiseen osallistui hoitotyön koulutusohjelmasta aikuiskätilöryhmä, eli yhteensä 13 opiskelijaa. Kehittämistyön tekeminen käynnistyi vuoden 2012 alussa. Työ pohjautuu aiemmin samasta aiheesta 2011 tehtyyn kirjallisuuspohjaiseen opinnäytetyöhön, ja siinä olevaan käsikirja-osioon. Kyseisen opinnäytetyön pohjalta oli tarkoitus suunnitella valmis perhevalmennuskerta kokonaisuudessaan ja pilotoida se käytäntöön, neuvoloiden käyttöön. 3.1 Ennen perhevalmennusta Ohjaava opettaja oli sopinut perhevalmennuskerran totetuspaikaksi Turun kirkkotien äitiysneuvolan. Ajankohdaksi oli ennalta sovittu syksy Perheval-

11 11 mennuskerran aiheena oli vanhemmuuteen kasvaminen, johon sisältyy parisuhde, vanhemmuus, isyys ja äitiys. Suunnittelu käynnistyi yhteydenotolla neuvolan terveydenhoitajaan toukokuussa Tuolloin varmistui jo kehittämistyön esittämispäivä eli perhevalmennuspäivä, syyskuulle Terveydenhoitaja sai esittelyn aiheesta, ja hän oli innostunut vanhemmuuten kasvamisen aiheesta. Keskustelun tarkoituksena oli myös saada terveydenhoitajan toiveet aiheen suhteen kuuluville. Toiveena oli, että käsitellään parisuhdetta, vanhemmuutta, sekä isyyttä ja äitiyttä aivan kuten alustavaan suunnitelmaan kuuluikin. Tässä vaiheessa varmistui esitystavaksi PowerPoint, sillä neuvolassa on iso televisio, josta pystyy näyttämään PowerPoint esitelmän. Toukokuussa 2012 valmistui myös ensimmäinen, alustava perhevalmennuksen suunnitelma opinnäytetyön pohjalta. Tässä vaiheessa työ oli vielä tarkoitus toteuttaa parityönä, mutta aivan alkuvaiheessa työpari jäi pois. Perhevalmennuksen kirjallinen suunnitelma opinnäytetyön pohjalta valmistui syksyllä Suunnitelmasta tavoitteet ja sisältö kohdentuivat ja täsmentyivät vielä myöhemmin lisää opettajan ohjauksessa. Tässä vaiheessa PowerPoint esitelmä oli valmis. Tässä vaiheessa äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa käydyn puhelinkeskustelun perusteella käytettävissä oleva esitysaika lyhentyi, aikaa esitykselle olikin varattu tasan tunti, kun aiemmin oli ollut puhetta puolentoista tunnin esityksestä. Ennen perhevalmennuksen toteutusta oli sovittuna yksi tutustustumiskerta kirkkotien äitiysneuvolaan keskiviikkona Näin sai käsityksen käytettävissä olevasta tilasta, jossa valmennus toteutetaan. Valmennustila oli avara neuvolan odotustila, jossa oli televisio, sen kautta PowerPoint esitelmä saataisiin näkymään. Tässä vaiheessa varmistui, että ryhmään on tulossa noin 7 pariskuntaa. Sovittiin jo, että tuolit asetetaan puoliympyrään. Tutustumiskerralla kävimme myös läpi terveydenhoitajan kanssa pääpiirteet valmennuskerran suunnitelmasta ja tehtävästä, joka oli tarkoitus toteuttaa. Terveydenhoitaja oli sitä mieltä

12 12 että yksi ryhmätehtävä riittää. Opponentit ja opettaja saivat myös kutsun tilaisuuteen. 3.2 Perhevalmennukselle asetetut tavoitteet Tilaisuuden tarkoituksena oli arvioida, miten opinnäytetyön pohjalta kehitetty perhevalmennussuunnitelma käytännössä toimii. Aihe on laaja, joten jo lähtökohtaisesti on vaikeaa tiivistää aihealue noin tunnin mittaiseksi ja käsitellä sitä monipuolisesti, ja syvällisesti. Tavoitteena on vanhempien kannustaminen keskinäiseen keskusteluun, sekä herätellä tulevia vanhempia miettimään omaa lapsuuttaan ja omia käyttäytymismallejaan antamalla tietoa aiheesta. Tavoitteena on myös normalisoida erilaisia tunteita ja tukea perheen omia voimavaroja ja kykyä toimia muuttuvassa elämäntilanteessa. Tavoitteet: Parisuhde: Herätellä ja aktivoida tulevat vanhemmat keskustelemaan nyt ja tulevaisuudessa parisuhteestaan, mahdollisista ongelmistaan, vanhemmuuteen liittyvistä asioista, odotuksista ja mielikuvista, mutta myös omista tarpeistaan. Löytää sopivia työkaluja, joilla kannustaa kaikkia pariskuntia kumppaninsa keskustelemaan ja pohtimaan parisuhdettaan ja tulevaa vanhemmuuttaan. Tällä kertaa työkaluna Helsingin kaupunkin kysymyskortit Herätellä tulevat vanhemmat yhteisvastuullisksi ja keskusteluun koko vanhemmuuden matkalla. Vanhemmuus: Tulevien vanhempien tietoisuuden lisääminen vanhemmuuden moninaisuudesta vanhemmuuden roolikartan avulla. Vanhemmat oppivat luottamaan itseensä vanhempana. Normalisoida erilaisia tunteita ja kertoa vanhemmuuden ainaisesta keskeneräisyydestä ja kehittymismahdollisuuksista. Isyys: Herätellä tulevat isät ja äidit ajattelemaan isyyttä oppimisprosessina Antaa tukea ja tietoa isyyteen kasvamisesta niin tulevalle isälle kuin äidillekin. Äitiys: Normalisoida erilaisia tunteita. Lisätä odottajien tietoisuutta herkän mielen tarkoituksesta vastasyntyneen kan-

13 13 nalta. Omat tavoitteet: Oppia suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan perhevalmennustunti Hyvin suunniteltu, mutta joustava runkosuunnitelma ohjaa valmennuksen etenemistä. Oppia: ajanmukaisen tiedon esittämistä, kehittää esiintymistaitoa, palautteen vastaanottamista ja kehittyä sen pohjalta. Valmius ammatilliseen ohjaamiseen ja esiintymiseen kuuluu kätilön ammattitaitoon. Kätilön ammatissa ohjaamisen taidot ja esiintymistaidot kuuluvat olennaisena osana työnkuvaan riippumatta siitä, missä työskentelee. Perheet kohdataan ammattilaisina. Hyvällä ohjaajalla on tilannetajua, joustavuutta, kykyä ja uskallusta toimia spontaanisti. 3.3 Perhevalmennuksen aikataulu, sisältö ja menetelmät Aikataulusuunnitelma ja aiheet: Aluksi: 5-10min. esittely, perhevalmennuksen tarkoitus ja aiheet. Ryhmäläiset esittäytyvät lyhyesti ja leikkimielisesti: jokainen esittelee kumppaninsa, tai jos on kyseessä tukihenkilö, niin esittelee hänet kehumalla, mitä rakastetavaa toisessa on. Parisuhde: yhteensä 20 min. Tehtävä 5min +purku 10 min, parisuhteen vaiheet ja yleistä parsiuhteesta 5min Kun kahdesta tulee kolme ja vanhemmuus, vanhemmuuden roolikartta: Yhteensä 15 minuuttia. Isyys: 5 minuuttia Äitiys. 5 minuuttia Loppuyhteenveto ja palautteen kerääminen: 5minuuttia Yhteensä: 60 minuuttia.

14 14 Liitteessä 1 löytyy PowerPoint, joka auttaa pitämään esityksen etenemisen suunnitellussa järjestyksessä ja aikataulussa. Esitys eteni vuorotellen vaihdellen luennon, vuoropuhelun, pienryhmätehtävän, sekä esittävän opetuksen menetelminä. Jakomateriaali oli kopioitu valmiiksi. Tässä pilottina toimineessa perhevalmennuksessa käytettiin seuraavia tehtäviä opinnäytetyön käsikirjasta (Liite 2): Kysymyskortit (Helsingin kaupunki 2007) PowerPoint esityksestä koottu: parisuhteen vaiheet. Vanhemmuuden roolikartta (Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 2011) Vauvan toivelista vanhemmille (Helsingin kaupunki, lapaset perheverkosto 2007) Odottavien isien villitsemisohjelmajulistus (Huttunen, J: isänä olemisen uudet suunnat 2001) Aihealueet oli aikataulutettu ennakkoon. Ryhmätehtävässä käytettiin isoa paperia, johon ryhmäläiset kirjoittivat ajatuksensa. Paperit kiinnitettiin seinään tehtävän purun yhteydessä. 3.4 Perhevalmennustilaisuuden toteuttaminen Perhevalmennustilaisuus toteutui maanantaina Turussa klo Kirkkotien äitiysneuvolassa. Paikalla oli 11 osallistujaa, 6 naista ja 5 miestä, kaikki ensimmäistä lastaan odottavia. Lisäksi paikalla oli kaksi oponenttia, opettaja ja terveydenhoitaja, sekä neuvolassa harjoittelemassa oleva kätilöopiskelija. Paikalla olimme hyvissä ajoin ennen tilaisuutta valmistelemassa tilaisuutta.

15 15 Nopeasti kävi ilmi, että televisio, jonka kautta PowerPoint esitys piti näyttää, ei toiminut. Esityssuunnitelmaa piti muuttaa viime hetkellä. Ainoa vaihtoehto oli kopioda nopeasti PowerPoint esityksestä tärkeimmät kohdat vanhemmille jaettavaksi. Samalla jo ensimmäiset vanhemmat tulivat paikalle. Tuolit oli ennalta sovitusti asetettu puoliympyrään. Kun kaikki olivat paikalla, osallistujat saivat kuulla, että esitys oli alunperin suunnitelu toisin, ja teknisten ongelmien vuoksi esitys on erilainen kuin alunperin oli suunniteltu. Kuulijat saivat myös informaation lopuksi kerättävästä palautteesta. Aluksi osallistujia pyydettiin esittelemään toisensa kehumalla miksi kumppani on niin rakastettava. Näin siksi, sillä yleensä liian harvoin tulee sanottua kauniisti toiselle, tai antaa hyvää palautetta. Kierros meni hienosti ja osallistujat esittivät rohkeasti koskettavia rakkaudentunnustuksia ja analyysejä kumppanista. Aloituksen jälkeen johdattelin ryhmän lyhyesti aiheeseen ja osallistujat jaettin miesten ja naisten ryhmiin, kerroin tehtävänannon suullisesti. Ryhmien oli määrä miettiä hyvän parisuhteen elementtejä ja kirjoittaa ne isolle paperille. Aikaa tehtävän tekemiseen oli varattuna viisi minuuttia. Ryhmät olivat puheliaita, miehillä oli selvästi naisia vaikeampaa saada ajatuksiaan paperille. Tehtävän purku meni ehkä liian nopeasti ja olisi ollut hyvä kannustaa tulevat vanhemmat keskusteluun tässä vaiheessa. Yksi keino olisi ollut pyytää ryhmäläisiä itse kertomaan mitä olivat kirjoittaneet ja mitä olivat siinä pohtineet. Kaikenkaikkiaan naisten ja miesten ryhmillä oli hyvin samankaltaiset ajatukset parisuhteesta. Tärkeää siinä on luottamus, samankaltaisuus, hyvä olla toisen kanssa, läheisyys ja anteeksi antaminen. Loppuaika valmennuksesta meni luentotyyppisesti. Aiheet etenivät ennalta suunnitellun PowerPoint esityksen mukaisesti. Ensimmäinen aihe oli tehtävään pohjautuen parisuhde ja sen vaiheet. Osallistujat saivat itselleen tulosteena parisuhteen vaiheet. Tarkoituksena oli herätellä pariskunnat ymmärtämään, että parisuhteessa on erilaisia vaiheita, ja ne kuuluvat asiaan, ongelmia voi tulla jo siitä, että kumppanit ovat eri vaiheissa parisuhteessaan.

16 16 Seuraava aihe oli kun kahdesta tule kolme. Tarkoituksena oli herätellä vanhempia miettimään, miten tuleva lapsi muuttaa arkea, kehoittaa pareja keskustelemaan ja ymmärtämään raskauden tuomia muutoksia. Osallistujat saivat itselleen tulostettuna Helsingin kaupungin kysymyskortit, tässä kohtaa ohjasin parit keskustelemaan aiheesta kotona kysymyskorttien avulla. Kysymyskortit käsittelivät omaa lapsuutta, sen hyviä ja huonoja puolia. Tutustuimme seuraavaksi vanhemmuuden roolikarttaan, joka jaettiin paperiversiona osallistujille. Vanhemmuuden roolikartan tarkoitus oli havainnollistaa vanhemmuuden monipuolisuutta ja roolien määrää, sekä roolien muuttumista lapsen kasvun myötä. Vanhemmuus aihetta käsiteltiin tunteiden, jaetun vanhemmuuden ja vanhemmuuteen kasvamisen kautta. Seuraavana aiheena oli Mitä lapsi tarvitsee, eli vanhemmuus sen kautta, mitkä ovat lapsen tarpeet. Tässä vaiheessa mainitsin osallistujille jaetun vauvan toivelista tulosteen. Samalla puhuimme lapsen syntymän vaikutuksesta elämään: lapsen syntymän vaikutukset ajankäyttöön, ihmissuhteisiin, harrastuksiin, taloudelliseen tilanteeseen, työelämään ja parisuhteeseen. Keskustelimme myös isyydestä, isyyteen kasvamisesta, ja siitä millaista tukea mies tarvitsee kumppaniltaan uudessa roolissaan. Tässä vaiheessa mainitsin osallistujille jaetun monisteen, isien villitsemisohjelmajulistuksen, jonka he voivat lukea tarkemmin kotona. Siitä miehet saavat käsityksen, miten lapsen tulo vaikuttaa arkeen, ja millaisia oikeuksia heillä on lapsen nimissä arvottaa esim.työnsä suhteessa arkeen uudelleen, siinä myös kehoitetaan mm. miehiä käyttämään isyysvapaansa. Äitiydestä puhuttaessa aiheena oli moninaiset tunteet ja vauvan hienovaraisten viestien tulkitseminen. Molemmista aiheista puhuttaessa ohjasin tulevat vanhemmat keskustelemaan kotona Helsingin kaupungin keskustelukorttien avulla naisesta äidiksi ja miehestä isäksi aiheet. Lopuksi oli tilaisuus kysymyksille ja palauttelle. Aikataulu meni suunnitelman mukaan. Ryhmä jatkoi vielä toisella aiheella oman terveydenhoitajan kanssa.

17 17 Siirryimme opponenttien ja opettajan kanssa palautekeskusteluun heti tilaisuuden jälkeen. 4 ARVIOINTI JA PALAUTE PERHEVALMENNUSTILAISUUDESTA Teknisistä ongelmista johtuen valmennus ei ollut mahdollista toteuttaa suunnitelman mukaisesti, se muutti esittämistapaa ja vaikutti sisällön esittämiseen. Esitys oli siis alkuperäsisestä suunnitelmasta poiketen nyt suurimmaksi osaksi luento-pohjainen, jossa kävimme aiheet läpi monisteiden avulla. PowerPoint esityksen puuttuminen vaikutti esimerkkien kertomiseen ja aikatauluttamiseen. Ryhmä sai monisteet ja kävimme ne lyhyesti läpi ja pariskunnat saivat ohjeet, miten hyödyntää saamansa monisteet ja niissä olevat tehtävät kotona. Keskustelevampi ilmapiiri esimerkiksi valmiiden kysymysten avulla olisi saanut tilanteen luontevammaksi. Toisaalta aiheena parisuhde on hyvin henkilökohtainen, myöskään ongelmista puhuminen ryhmässä ei ole helppoa. Siksi teimme ryhmätyönä hyvän parisuhteen elementit. Vanhemmuuteen kasvusta ja isyydestä ja äitiydestä olisi voinut keksiä keskustelua herättäviä kysymyksiä. Aiheesta oli silti tavallaan helppoa puhua, sillä opinnäytetyön pohjalta oli kerääntynyt jo paljon tietoa. Aihealue oli hyvin laaja, sisälössä oli neljä hyvin suurta aihetta: parisuhde, vanhemmuuteen kasvaminen, isyys ja äitiys. Jokaisessa aiheessa on lisäksi alaotsikoina eri näkökulmia. Rajauksen kannalta aihealue ja aikarajaus on haasteellinen. Ryhmäläisten ajatusten herättely ja keskusteluun kannustaminen kotitehtävien muodossa täyttyi, keskustelun toteutumista tosin ei tiedä, sillä se oli kotitehtävä. Itse ryhmässä keskustelulle olisi ollut hyvä varata enemmän tilaa. Pääosin valmennuksen sisältö, tarkoitus ja tavoitteet kuitenkin täyttyivät.

18 Perhevalmennukseen osallistuneiden palaute Kuulijoilta kerättiin palaute perhevalmennuksen lopuksi. Palautteessa oli neljä kysymystä, joihin sai vastata vapaamuotoisesti oman kokemuksen pohjalta. Mikä oli mielestäsi hyvää tässä perhevalmennuksessa? Mitä olisit halunnut kuulla enemmän? Oliko jotain liikaa/turhaa? Vapaan sanan palaute: Palautekyselypapereita palautui 6 kappaletta, eli pariskunnat palauttivat aina yhteisen palautelapun. Heillä oli mahdollisuus myös henkilökohtaiseen palautteeseen. Palautteet on koottu taulukkoon: Taulukko 2: Perhevalmennukseen osallistuneiden palaute valmennuksen jälkeen : Mikä oli mielestäsi hyvää tässä perhevalmennuksessa? Parisuhdeasiat ym. tunnepuolen asiat olivat hyviä, älä ujostele puhua niistä Monisteissa oli monta hyvää juttua Selkeä ja looginen esiintyminen Ei hermostumista teknisistä ongelmista Sopiva tahti, hyvä vire Oli kiva saada materiaalia kotiin Selkeä ja helposti ymmärrettävä esitys Aihe herätti mielenkiinnon opinnäytetyötäsi kohtaan, kiitos Paljon tärkeää asiaa Monipuolisesti käsitelty asiaa Selkeä esitys Mitä olisit halunnut kuulla enemmän? Hieman lisää olisi voinut käsitellä parisuhteen ongelmia(yksilöiden muutamia) ja esitellä ehkä joitakin konkreettisiä ratkaisuja/malleja niihin, esim. kenen puoleen voisi kääntyä mahdollisissa ristiriitatilanteissa? Ly-

19 19 hyt maininta riittäisi. Olisi ollut kiva kuulla enemmän omia kokemuksia, olethan kolmen lapsen äiti Käytännön asioita parisuhdeongelmista, tilanteita elävästä elämästä Oliko jotain liikaa/turhaa? ei vastauksia Vapaan sanan palaute: Suuri osa asioita aika itsestään selviä, joslin niitäkin on hyvä välillä aina miettiä omalla kohdalla uudestaan Aikaa olisi voinut olla enemmän esitelmän välissä ( keskustelua perheiden kesken) Diaesitys olisi piristänyt esitelmää 4.2 Terveydenhoitajan, opettajan ja opponenttien palaute Neuvolan terveydenhoitaja oli kuuntelemassa perhevalmennusta ja antoi ryhmän jälkeen suullisen palautteen. Palaute oli positiivista: aihe on tärkeä, ja sille on yleensä hyvin vähän aikaa, ja siksi kyseinen aihe jää yleensä käsitellyksi hyvin pintapuolisesti. Hän oli kiinnostunut materiaalista, jota kehittämistyöstä syntyy. Terveydenhoitaja piti alun esittelykierroksesta ja ryhmätehtävästä, sekä siitä että pariskunnat saivat materiaalia kotiin. Hän kertoi että perhevalmennuksen tehtävä on nykyään juuri herätellä tulevia vanhempia ajattelemaan ja kiinnostumaan vanhemmuuteen liittyviin asioihin, enää ei ole aikaa varsinaiseen opettamiseen, vaan tiedonjako on lähinnä informatiivista, kerrotaan pääpiirteet ja mahdollisuudet. Jos vanhemmat haluavat etsiä jostakin aiheesta lisää tietoa, heitä ohjataan siihen. Terveydenhoitaja kopioi itselleen heti käyttämäni materiaalin ja lisäksi hyviä nettilinkkejä vanhemmille osoitteiston, jota voi tarvittaessa jakaa vanhemmille. Terveydenhoitaja antoi hyvää palautetta siitä, että perhe-

20 20 valmennus sujui, vaikka alkuperäinen esityssuunnitelma muuttui, se osoittaa joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Opettaja ja opponentit: Aihealue on hyvin laaja ja vaativa, sen rajaus käytettävään aikaan nähden oli haasteellista, mutta rajaus onnistui hyvin. Tietopohja oli laaja ja kattava. Rohkea aloitus, ryhmätehtävä hyvä, monisteet hyvä idea. Ryhmätyön ohjeistus oli selkeä, mutta tehtävän purkuun kannattaa kiinnittää jatkossa huomiota. Kotitehtävät täydensivät esitystä. Perhevalmennus oli ehjä kokonaisuus. Esitys oli hyvä ja kattava, hallittu kokonaisuus. Palaute esityksen jälkeen oli positiivista. Tilaisuuden toteutus oli vastoinkäymisistä huolimatta hyvä. 5 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Vertailtaessa vanhemmuuteen kasvamisen aihealuetta aiemmasta Turun seudun perhevalmennusmallista ja Kymppi-hankkeesta, voidaan päätellä, että niissä on melko samat aihealueet soveltaen. Tähän kehittämistyöhön on pyritty ottamaan samat tärkeät vanhemmuuden kasvun aiheet, lisäksi tässä kehittämistyössä on paljon käytännön tehtäväehdotuksia, sekä teoriaa aiheesta. Kehittämistyön tuloksena syntyi Power Point esitys, joka on liitteenä (LIITE 1 ). Lisäksi olisi jatkoa ajatellen hyvä toimittaa terveydenhoitajille käsikirjaosio (LII- TE 2 ) vanhemmuuteen kasvamisesta. Se on laajempi kokonaisuus, varsinainen teoria ja tiedolähde terveydenhoitajalle/perhevalmennuksen vetäjälle, siinä on liitteenä runsaasti erilaisia tehtäväehdotuksia, joista terveydenhoitaja voi poimia itselleen ja ryhmälle sopivimmat. PowerPoint esitystä voi muokata tarpeen mukaan ja kaikki käsikirjassa olevat tehtävät soveltuvat valmennuksessa käytettäväksi. Tässä kehittämistyön pilottivalmennuskerrassa PowerPoint esitelmä jäi käyttämättä, joten sitä on vaikea arvioida (LIITE 1 ). PowerPointin puuttuessa moni

21 21 elävöittävä esimerkki jäi tällä valmennuskerralla kertomatta, sillä ne olisivat linkittyneet visuaalisesti nähtävillä olevan faktatiedon päälle. Aihe tuli nyt käsiteltyä kertomalla kaiken sanallisesti, eikä aikataulu riittänyt kaiken suunnitellun kertomiseen. Tämän vuoksi myös keskusteluun herättely jäi vähälle huomiolle. Vanhemmuuteen kasvamisen aihe hyötyy keskustelusta, samalla tulevat vanhemmat saavat tärkeää vertaistukea. Vertaistuki, jota ryhmästä voi saada, tarkoittaa oman elämäntilanteen, kokemusten ja ajatusten jakamista ja saamista toisten, samanlaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. Ryhmällä on hoitavia tekijöitä, se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, lisää itsetuntemusta ja itseluottamusta, laajentaa toimintakykyä sekä voimaannuttaa vanhempia. Hyvässä ryhmässä on turvallista puhua, se on kannustava ja antaa hyväksytyksi tulemisen tunteen tuomalla kokemuksen, että ei ole ainoa joka yrittää selviytyä kyseisen asian kanssa. (Helsingin kaupunki 2007, 5-7.) Kehittämistyölle asetetut tavoitteet täyttyivät pääosin. Kehittämistyö on toteututettu näyttöön perustuvana kirjallisuuspohjaisena työnä. Tavoitteet, jotka eivät täysin täyttyneet, johtuivat suunnitelman muuttumisesta viimehetkellä. Valmennuksen olisi hyvä herätellä osallistujia enemmän keskusteluun, kuten oli suunniteltu ja olisi perhevalmennuksessa suotavaa. Osallistujat kaipasivat enemmän eläviä esimerkkejä, jotka suurimmaksi osaksi jäivätkin pois esiintymissuunnitelman muututtua teknisten ongelmien vuoksi. Oli haasteellista vastata suunnitelman muutokseen nopeasti ja täydellisesti. Yksi tavoite oli antaa työkaluja kannustamaan pareja keskustelemaan kumppaninsa kanssa. Voidaan ajatella että se täyttyi, kun parit saivat keskusteluun kannustavaa materiaalia kotiin, sekä ohjeistuksen siihen. Siitä oli annettu myös positiivista palautetta osallistujien palautekyselyssä. Tavoitteen täyttymistä on tosin vaikeaa arvioida, sillä en tavannut ryhmää enää toista kertaa, jolloin olisi voinut kysyä, herättikö valmennus keskustelua kotona ja tuliko keskusteltua monisteen kysymysten avulla.

22 22 Ryhmätyössä osallistujat puolestaan pohtivat hyvän parisuhteen elemenettejä, ryhmät oli jaettu miesten ja naisten ryhmiin, ja parasta antia tuntui olevan tehtävän tekemisen yhteydessä herännyt keskustelu. Siinä toteutui samalla vertaistuki. Parisuhteen vaiheet läpikäymällä osallistujat voivat pohtia, missä vaiheessa he omassa parisuhteessaa ovat. Näin he voivat havaita, että toinen kumppaneista voi olla eri vaiheessa kuin toinen, se on tärkeä oivallus, niin voi välttyä turhilta riidoilta. Vanhemmuuden osiossa tavoitteet täyttyivät, vanhemmuuden roolikartta oli hyvä havainnollistamisväline vanhemmuuden moninaisuudesta. Valmennuksessa pyrittiin myös tuomaan esiin erilaisia vanheemmuuteen liittyviä tunteita ja normalisoida niitä. Isyydestä oli tavoitteena kertoa sen olevan oppimisprosessi, jossa on hyvä saada kumppanilta tukea ja kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa. Miehellä isyys konkretisoituu usein vasta lapsen synnyttyä. Kun molemmat tiedostavat sen, että vanhemmuuteen kasvetaan eri tahtiin, turhilta riidoilta voi välttyä. Äitiydestä puhuttaessa tärkeäksi nousivat tunteet, niiden moninaisuus ja normalisointi. Myös herkistymisen tarkoitus vauvaan kiinnittymisessä nousi tavoitteen mukaisesti esityksessä esiin. Tärkeimmät, oppimiselle asetetut tavoitteet täyttyivät; työn suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin osalta. Vastuu työn etenemisestä ja valmistumisesta oli omalla vastuulla, ja niin oli myös itse perhevalmennuksessa. Runkosuunnitelman joustavuutta tuli testattua heti pilottiryhmällä, sillä esitys ei mennyt niinkuin oli suunniteltu. Palautetta tuli monelta taholta; kohderyhmältä, opponenteilta, opettajalta ja terveydenhoitajalta. Palaute oli hyvää ja rakentavaa.

23 23 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Uudistettuun perhevalmennukseen sisältyy vahvasti vanhemmuuteen kasvun tukeminen. Se sisältyy monella tavalla eri valmennuskertoihin, se on ikäänkuin perhevalmennuksen punainen lanka, eikä pelkkä yksittäinen kerta, jolloin siitä puhutaan, sillä kaikki lapsen odotukseen liittyvä ja syntymään liittyvä on myös vanhemmuuteen kasvua. Haasteena kehittämistyössä oli aiheiden rajaus. Mitkä aiheet tulee käsiteltyä jollakin toisella perhevalmennuskerralla, mitkä aiheet ovat juuri tämän kerran sisältöjä? Toisaalta jos tälle aiheelle ei ole omaa aikaa varattuna, vaan ajatellaan, että siitä puhutaan hieman joka valmennuskerralla, se voi jäädä helposti vähälle huomiolle tai muiden aiheiden alle. Vanhemmuus kuitenkin kuuluu perhevalmennuksen sisältöalueeseen. Kehittämistyössä keskityttiin seuraaviin aiheisiin: parisuhde, kun kahdesta tulee kolme, isyys ja äitiys. Tärkeimpinä tässä työssä nousi esiin parisuhteesta kerrottaessa parisuhteen vaiheet ja hyvän parisuhteen elementit. Kun kahdesta tulee kolme aihetta käsiteltiin hyvin yleisellä tasolla, herätellen pareja miettimään miten vauva muuttaa juuri heidän arkeaan. Isyydestä ja äitiydestä puhuttaessa nousi esiin erilaiset tunteet, ja keskustelun ylläpitämisen tärkeys, yhteiseen hiileen puhaltamine ja jaettu vanhemmuus. Varsinainen opinnäytetyö samasta aiheesta sisältää käsikirja-osion (LIITE 2), joka on laajempi kokonaisuus vanhemmuuteen kasvamisen aiheesta. Sen tarkoitus on toimia juuri käsikirjamaisena oppaana, josta terveydenhoitajat voivat poimia omien tarpeiden mukaan materiaalia ja tehtäväehdotuksia. Monipuolinen, tehtäväehdotuksia sisältävä käsikirja on ehkä tärkein väline perhevalmennuksen pitäjälle, perhevalmennusta suunniteltaessa ja pidettäessä. Tässä kehittämistyössä valmistui PowerPoint diasarja ryhmässä näytettäväksi, sitä saa käyttää ja muokata omien tarpeiden mukaan. Jatkoa ajatellen Power- Point esitystä ei aiheen käsittelyssä välttämättä tarvita. Parisuhteesta ja sen hyvinvoinnista keskustellaan myös neuvolakäynneillä, se on osa neuvolatyön sisältöjä. Siksi tämän kehittämistyön ja käytännön neuvolatyön kokemuksen

24 24 perusteella on tärkeää, että perhevalmennustilaisuudessa osallistujat saavat vertaistukea, ja siellä herää keskustelua. Valmennuskerta olisi hyvä olla toiminnallinen, ja keskusteleva. Tärkeää on, että perhevalmennuksen vetäjällä tietoa ja taitoa kysyä oikeanlaisia kysymyksiä aiheesta, sekä herättelykykyä vanhemmuuteen kasvamisen keskusteluun. Perhevalmennuksen tavoitteena on kertoa eri asioista ja herätellä vanhempia miettimään asiota, eikä opettaa/kouluttaa. Kehittämisideana olisi esimerkiksi valmiiden, yhtenäisten PowerPoint diojen tekeminen, jolloin perhevalmennukset olisivat sisällöltään yhteneväiset, ja valmiit käyttöön. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa paikassa jossa pidetään perhevalmennusta, tulisi olla toimivat audiolaitteet. Johtopäätöksenä ja kehittämistyön tuloksena on, että aihe on tärkeä, siitä pitää puhua konkreettisin esimerkein tuleville vanhemmille. Palautteiden perusteella kaivattiin esim. enemmän esimerkkejä elävästä elämästä, ja toimintamalleja, jos kaikki ei menekään hyvin, mistä voi saada apua esim. parisuhdeongelmiin. Lisäksi toivottiin enemmän keskusteluaikaa teorian välissä. Vanhemmuuteen kasvamisessa vertaistuella on iso merkitys, joten ryhmässä keskustelemalla ja käytännön tehtävillä aiheseen pääsee paremmin sisälle. Pilottiryhmällä keskustelu jäi vähäiseksi. Siihen kannattaa kuitenkin panostaa jatkossa. Sitä varten olisi hyvä kehitellä esimerkiksi keskustelua herättäviä valmiita kysymyksiä. Valmennusryhmät ovat hyvin erilaisia. Jos ryhmän vetäjä on tuttu, ryhmä on stabiili, eli sen jäsenet pysyvät samana ja kokontumiskertoja on jo useampia, parisuhteesta, vanhemmuudsta ja isyydestä, äitiydestä lienee helpompaa puhua ryhmässä. Ryhmän vetäjälle keskustelujen herättäminen voi olla haasteellista, joten siihen pitää valmistautua etukäteen. Valmiit tehtäväpohjat ja riittävä teoriatieto ovat hyvä apu siinä. Jos aiheesta tehdään PowerPoint esitys jaettavaksi kaikkiin neuvoloihin, pitää varmistua että jokaisessa neuvolassa on toimivat audiolaitteet.

25 25 LÄHTEET Ahonen, P Projektisuunnitelma. Neuvolatoiminta 2010 luvulle, KYMPPI-hanke. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Haarala, P.; Honkanen, H.; Mellin, O-K.& Tervaskanto-Mäentausta, T Terveydenhoitajien osaaminen. Helsinki: Edita Prima. Hakala, K Vanhemmuuteen kasvaminen Turun kaupungin perhevalmennus-materiaalin uudistaminen. Opinnäytetyö. Turun Ammattikorkeakoulu. Hakulinen-Viitanen, T. & Friis, A Vanhempien pienryhmätoiminta neuvoloiden perhevalmennuksessa. Kätilölehti 2/2010. (5-7). Forssa: Painotalo Auranen oy. Helsingin kaupunki Perhevalmennuksen käsikirja. Viitattu n_kasikirja07.pdf? MOD=AJPERES Koski, P. (toim.) Monikulttuurinen perhevalmennus. Helsinki: Edita prima. Puputti-Rantsi, A Isien tuen ja tiedontarpeet isyydestä, odotusajasta ja synnytyksestä. Pro Gradu tutkielma. Hoitotiede. Turun yliopiston hoitotieteen laitos. Sosiaali-ja terveysministeriön selvityksiä 2008a. Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHEhankkeen loppuraportti. Helsinki; Yliopistopaino. Sosiaali- ja terveysministeriö Neuvolatyö. Sosiaali ja terveyspalvelut. Viitattu Sosiaaliportti Monitoimijainen perhevalmennus Viitattu www. sosiaaliportti.fi >hyvä käytäntö> monitoimijainen perhevalmennus. Tuominen, M Valmiina vanhemmuuteen perhevalmennuksen kehittäminen Turun sosiaali- ja terveystoimessa. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia. Turun ammattikorkeakoulu KYMPPI- hanke Julkaisutoiminta Turun ammattikorkeakoulussa, Viitattu Turun kaupunki Perhevalmennuskansio. Tynjälä, P Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.

26 Liite 1 Liite 1 Vanhemmuuteen kasvaminen: Perhevalmennuksen aikataulusuunnitelma ja aiheet: Aluksi: Esittely, perhevalmennuksen tarkoitus ja aiheet. Ryhmäläiset esittäytyvät lyhyesti ja leikkimielisesti: jokainen esittelee kumppaninsa, tai jos on kyseessä tukihenkilö, niin esittelee hänet kehumalla, mitä rakastetavaa toisessa on. Yht min. Parisuhde: Tehtävä Hyvän parisuhteen elementit 5min +purku 10 min + teoria parisuhteen vaiheet + yleistä parisuhteesta 5min + Kysymyskortit (ohjeistus). Yhteensä 20 min. Kun kahdesta tulee kolme, vanhemmuus teoria + vanhemmuuden roolikartta + vauvan toivelista vanhemmille: Yhteensä 15 minuuttia. Isyys: teoria +kysymyskortit + isien villitsemisohjelmajulistus. 5 minuuttia Äitiys: teoria + kysymyskortit. 5 minuuttia Loppuyhteenveto ja palautteen kerääminen: 5minuuttia Yhteensä: 60 minuuttia.

27 Liite 2 Liite 2 Perhevalmennus: PowerPoint kuvat: parisuhde, vanhemmuus, isyys, äitiys (PP-esitys erillisessä tiedostossa) Slide 1 Parisuhde, vanhemmuus, äitiys, isyys Slide 2 Esittely Slide 3 Tehtävä: Hyvä ja turvallinen parisuhde

28 Liite 2 Slide 4 Hyvä ja turvallinen parisuhde Slide 5 Hyvä ja turvallinen parisuhde Slide 6 Parisuhteen vaiheet: Rakastuminen ja symbioosi

29 Liite 2 Slide 7 Parisuhteen vaiheet. Itsenäistymisen ja vastavuoroisuuden vaihe Slide 8 Parisuhteen vaiheet: Elämänkumppanuus Slide 9 Kun kahdesta tulee kolme

30 Liite 2 Slide 10 Kun kahdesta tulee kolme Slide 11 Kun kahdesta tulee kolme Slide 12 Vanhemmuuden roolikartta

31 Liite 2 Slide 13 Lapsen syntymä vaikuttaa.. Slide 14 Vanhemmuus Slide 15 Vanhemmuus

32 Liite 2 Slide 16 Lapsi tarvitsee Slide 17 Isäksi! Slide 18 Äidiksi!

33 Liite 2 Slide 19 LÄHTEET Slide 20 LÄHTEET Slide 21 Palaute

34 Liite 3 Liite 3 VANHEMMUUTEEN KASVAMINEN PERHEVALMENNUKSEN KÄSIKIRJA Milloin on ihminen valmis äitinä olemaan? Milloin on ihminen valmis kantamaan vastuun sen, jonka tuo tullessansa pikkuinen ihminen? Tarpeeksi pätevä siihen olenko milloinkaan? Jaksanko voimilla näillä lastani tukea, varustaa, hoivata, laulaa, leikkiä, lukea? Milloin on ihminen valmis vanhemman tehtävään? Lapseni, seikkailuun suureen yhdessä lähdetään! (Anna-Mari Kaskinen)

35 Liite 3 SISÄLTÖ 1 PERHEVALMENNUSTILAISUUDEN AVAUS 37 LIITE 1.1 KYMPPI HANKKEEN PERHEVALMENNUS 38 2 PARISUHDE Parisuhteen perusteet 39 LIITE 1.2 KYSYMYSKORTIT Parisuhteen vaiheet 41 LIITE 1.3 HARJOITUS KIINTYMYKSEN JA IHAILUN OSOITTAMISESTA Parisuhteen voimavarat 45 LIITE 1.4 PARISUHTEEN ROOIKARTTA Parisuhdetta kuormittavat tekijät 46 LIITE 1.5 Jaetut merkitykset, molempien unelmien kunnioittaminen 15 3 VANHEMMUUTEEN KASVAMISEN PROSESSI Tunteet vanhemmuuteen kasvussa Vanhemmuuden roolikartta 50 LIITE 1.6 VANHEMMUUDEN ROOLIKARTTA Vanhemmuuden voimavarat Vanhemmuutta kuormittavat tekijät Jaettu, riittävä vanhemmuus 53 LIITE 1.7 MILLAINEN VANHEMPI OLEN? 54 LIITE 1.8 VAUVAN TOIVELISTA VANHEMMILLE 57 4 ÄIDIKSI Naisesta äidiksi Äitiyden tunteet 60 5 MIEHESTÄ ISÄKSI Isyyden merkitys 61

36 Liite 3 LIITE1.9 ODOTTAVIEN ISIEN VILLITSEMISOHJELMAJULISTUS 62 6 HYVIÄ NETTILINKKEJÄ VANHEMMILLE: 64 LÄHTEET 64

37 Liite 3 1 PERHEVALMENNUSTILAISUUDEN AVAUS Perhevalmennuksen tavoite on vanhemmuuden tukeminen tietojen ja taitojen herättelyllä toiminnallisesti, vertaistuen avulla. Vertaistuki mahdollistaa ajatusten ja kokemusten vaihtoa, vaikeatkin asiat otetaan puheeksi. Vanhempien tietojen ja taitojen sekä hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistaminen on vanhemmuuden vahvistamista. Jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin, tuetaan myös vanhempien keskinäistä suhdetta. Hyvä perhevalmennusryhmä on pienryhmä. Kokoontumistilan tulee olla toimiva ja mielekäs, audiolaitteiden toimivia, Pieni tarjoilun järjestäminen koetaan aiheelliseksi. Vertaistuen mahdollistava, synnytyksen jälkeen jatkuva perhevalmennus nähdään tulevaisuuden toteutustapana. Hyvällä ohjaajalla on tilannetajua, joustavuutta, kykyä ja uskallusta toimia spontaanisti. Perhevalmennusryhmän aloituksessa ryhmän ohjaaja voi lisätä turvallisuuden tunnetta kertomalla itsestään, toiminnan tavoitteista, kysymällä tulotunnelmia, aloittaa kahvitarjoilulla tms. välittämisestä kertovilla pienillä viesteillä. Perhevalmennuksen runkosuunnitelma ohjaa valmennuksen etenemistä. (LIITE 1.1) Perhevalmennus etenee virittelyn, lämmittelyn ja tietoiskun kautta syventelyyn ja purkuun eli keskusteluun. Tunnin aluksi kysellään kuulumisia ja ajatuksia edellisestä kerrasta. Avoimet kysymykset avaavat keskustelua ja kysymykset kohdataan yleensä paremmin kuin neuvot. Tietoiskut sisältävät tietoa parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Tähän perhevalmennuskansioon on koottu teoriapohjan lisäksi ehdotuksia erilaisista tehtävistä, joiden avulla on helpompaa keskustella parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Tehtävänannot ja tarvittava materiaali on liitteissä heti tehtävän esittelyn jälkeen. Liitteet ovat omina sivuinaan, jotta niitä voi tarvittaessa kopioida käyttöön. Liitteiden alkuperäiset lähteet on merkitty lähteisiin. Lisäksi on linkkejä nettisivuille, joista löytyy aiheeseen sopivaa materiaalia ja tietoa. Tehtävien tarkoituksena on herättää vanhemmat keskustelemaan, kertomaan toisilleen ajatuksistaan ja siten edesauttaa parien hyvinvointia.

38 Liite 3 LIITE 1.1 KYMPPI-HANKKEEN PERHEVALMENNUS rvk. h Perheeksi! Vanhemmuus ja parisuhde muuttuvassa elämäntilanteessa SISÄLTÖ JA MENETEMÄ - Vanhemmuudesta ja parisuhteesta keskustelu ja ajatusten herättely. TAVOITTEET - Lapsen syntymän aiheuttamien muutosten omakohtainen pohtiminen. HUOM! Vanhemmuus- ja parisuhdeteemat nivoutuvat myös kaikkien muiden kertojen sisältöön. - Keskustelu pareittain kysymyskorttien aiheista TOIMINTA JA - Keskustelu kootaan fläppitaululle, heränneiden ajatusten käsittely. KESKUSTELU -Jakaudutaan isä/äitiryhmiin keskustelua isyydestä ja äitiydestä. Millainen mahdan olla isänä/äitinä? Millainen on riittävän hyvä vanhempi? Miten elämä muuttuu vauvan synnyttyä? -Keskustelua internetsivustojen sisällöstä ja niiden herättämistä ajatuksista, ryhmä voi jakaa hyviä nettiosoitelinkkejä. TIETOISKU - Parisuhde ja seksuaalisuus muuttuvassa elämäntilanteessa -Ajankäyttö vauvan syntymän jälkeenmikä on tärkeää? - Oma aika vs. perheen aika - Seksi vauva syntymän jälkeen - Vanhemmuus äidiksi ja isäksi muuttuva identiteetti - Suhde itseen, lapseen, puolisoon, työhön, ja vapaa-aikaan - Vanhemmuuteen kasvamisen prosessi - Vanhemman roolit perheessä KOTITEHTÄVÄ Vanhemmat miettivät kotona seuraavaksi kerraksi vauvanhoitoon ja imetykseen liittyviä kysymyksiä MATERIAALI -Kysymyskortit, voidaan hyödyntää Helsingin perhevalmennuskäsikirjan kysymyskortteja soveltaenkortteja on helppo muokata. - Vetäjän tukena perhevalmennuskansiot kts. liite -Power point diat -Parisuhteen roolikartat - Isäksi DVD -Vanhemmuuden roolikartat (varsinais-suomen lastensuojelukuntayhtymä 1999) Mitä haluan tietää vauvanhoidosta ja imetyksestä lomake. (Tuominen2009, 124.)

39 Liite 3 2 PARISUHDE Kun tietoisesti hoitaa parisuhdetta hyvin, henkinen hyvinvointi lisääntyy, se tuo iloa ja tyydytystä molemmille kumppaneille. Parisuhde on yksi elämän merkittävimmistä ja keskeisimmistä kehitys- ja siirtymävaiheista ihmissuhteissa. Lapsen todellinen koti on vanhempien välisessä parisuhteessa. Ulkoiset puitteet eivät ole merkityksellisiä. Lapselle tärkeää on vanhempien välinen vuorovaikutus, sekä isän ja äidin vuorovaikutus suhteessa lapseensa. Parisuhde muuttuu lapsen syntymän myötä. Parisuhteen ihanat alkuhetket ovat ikään kuin tunnepankki, johon on hyvä palata elämän haasteiden keskellä. 2.1 Parisuhteen perusteet Parisuhde pohjautuu sisäistettyyn malliin maailmasta ja ihmissuhteista, sitä kutsutaan myös kiintymyssuhdemalliksi. Turvallinen kiintymysmalli näkyy aikuisessa: Myönteisenä käsityksenä itsestä ja muista itseluottamuksena, uskona osaamiseensa, hyvyyteen ja rakastettavuuteen Osaa odottaa kumppanin hyväksyntää Hyvänä itsetuntona Psyykkisenä hyvinvointina Hyvinä vuorovaikutustaitoina Sosiaalisuutena Luottamuksena toisten apuun ja tukeen Valmiutena antaa kumppanille apua ja tukea kun toinen sitä tarvitsee Uskalluksena olla kumppania lähellä Kykynä rakastaa Kykynä kestää toisen tarvitsevuutta Uskalluksena olla itse tarvitseva Hyvinvoiva parisuhde heijastuu myöhemmin suoraan lapseen positiivisella tavalla, lapsen hyvinvointina. Tutkimuksen mukaan onnellinen avioliitto ja hyvä yhteiskunnallinen asema olivat suojaavia tekijöitä parisuhteen onnistumiselle ja ne lisäsivät vanhempien hyvinvointia ja hyvää vanhemmuutta. Parisuhteessa molemmilla on vastuu parisuhteen hoitamisesta. Tehtävä Keskustelukortit Parisuhteesta keskustelun avuksi voi käyttää keskustelukortteja (Liite 1.2), joiden avulla pariskunnat voivat keskustella tutustua yhä paremmin toisiinsa. Mikäli joku äiti/ isä on yksin, hän voi miettiä asioita itsekseen ja ehkä kirjoittaa niitä myös paperille. Jos useampi äiti/ isä on yksin, he voivat halutessaan muodostaa keskustelupareja. Liite 1.2 KYSYMYSKORTIT (Helsingin kaupunki 2007)

40 Liite 3 KYSYMYKSIÄ KUMPPANILLE PARISUHTEESTA Hei, muistellaan ensin vähän sinun lapsuuttasi... Miltä vanhempiesi välinen suhde näytti sinun silmin nähtynä? Miten se eroaa tästä meidän parisuhteesta? Onko siinä jotain samaa? Mikä tässä meidän suhteessa on mielestäsi tällä hetkellä hyvää? Entäs oikein hyvää? Kerro minulle jokin tänä vauvan odotusaikana tekemäni juttu/asia, mikä on tuntunut sinusta hyvältä/mukavalta.. Oletko miettinyt, miten meidän suhteemme sitten muuttuu vauvan synnyttyä? Kyllä me varmaan pärjätään ja ollaan parhaita mahdollisia vanhempia meidän vauvalle! KYSYMYKSIÄ MIEHELLE ISYYDESTÄ Millainen isä sinulla on/oli? Kerro minulle jokin mukava muisto isästäsi... Miten vietit aikaa isäsi kanssa yleensä? Mikä oli parasta sinun ja isäsi suhteessa? Mihin olet suhteessa isääsi tyytyväinen ja mihin et? Mitä haluat ottaa mukaan vanhemmiltasi omaan vanhemmuuteesi? Millainen minä mahdan olla vanhempana? Millainen toivoisit minun olevan? Näytä minulle oikein isällinen ilme! Sellainen, joka sinulla on kun eka kerran vaihdat kakkavaipat! KYSYMYKSIÄ NAISELLE ÄITIYDESTÄ Millainen äiti sinulla on/oli? Kerro jokin oikein mukava muisto äidistäsi... Mitä te teitte äitisi kanssa yleensä? Mikä oli parasta sinun ja äitisi suhteessa? Mihin olet suhteessa äitiisi tyytyväinen ja mihin et? Mitä haluat ottaa mukaan vanhemmiltasi omaan vanhemmuuteesi? Millainen minä mahdan olla vanhempana? Millainen toivoisit minun olevan? Näytä minulle oikein väsynyt äidin naama! Sellainen kun sinä näytät minulle kun tulen töistä kotiin viisi minuuttia myöhässä! (Helsingin kaupunki 2007)

41 Liite 3 Tehtävä: Hyvän parisuhteen elementit: Valmennusryhmä jaetaan muutamaan n. 4-6 henkilön ryhmään. Vaihtoehtoisesti naiset/ miehet ryhmä. Aiheena on miettiä hyvän ja turvallisen parisuhteen elementtejä. Annetaan aikaa esim. 3 min tai vaihtoehtoisesti ryhmät miettivät rajatun määrän, esim.5 erilaista näkökulmaa aiheeseen. Kootaan ajatukset fläppitaululle/vaihtoehtoisesti jokainen ryhmä kertoo ajatuksensa vuorotellen. Alla on lista teorian pohjalta, niillä voidaan täydentää aihetta. Hyvän, turvallisen parisuhteen elementtejä: Samankaltaisuus Kannustus Avoimuus Toimiva ja eläytyvä vuorovaikutus Tasapuolisuus Läheisyys Omaa tilaa Uskollisuus, seksuaalinen luottamus Empatia toisiaan kohtaan Lupa ilmaista tunteita ilman hylätyksi tulemisen pelkoa Omien tarpeiden ja kokemusten vapaa ja avoin ilmaisu Vastavuoroisuus kumppaneina Kyky arvioida kokemusten vaikutuksia toiseen Kumppanien itsenäisyys, lupa olla oma itsensä Hyvä itsetunto, kriisinhallintataito, kyky riippuvuuteen ja sen sietämiseen Tehtävä: Miksi rakastuin sinuun Kumppanit kertovat toisilleen, mikä ominaisuus tai luonteenpiirre toisessa oli sellainen, joka vaikutti siihen, että suhde ylipäätään alkoi. Kumppanit voivat kertoa sen vain toisilleen tai myös koko ryhmän kuullen. Mikäli ryhmässä on joku yksinodottava, hän voi kertoa, että minkä luonteenpiirteensä vuoksi hän olisi hyvä kumppani. Tämä tehtävä voi olla myös kotitehtävä. 2.2 Parisuhteen vaiheet

42 Liite 3 Parisuhteessa on tunnistettavissa erilaisia kehitysvaiheita. Vanhemmille on perhevalmennuksessa hyvä kertoa pääpiirteet parisuhteen vaiheista ja kehittymisestä, sillä vauvat syntyvät eri parisuhteen vaiheissa, ja se vaikuttaa vanhemmuuden haasteisiin. Rakastumisen ja symbioosin vaihe: Hullaantuminen ja huumaantuminen toisesta On tunne, että jotain uutta ja ainutlaatuista on tapahtumassa, kaikki liikenevä aika ja energia kanavoidaan rakastettuun ja juuri tämän ihmisen kanssa on riittävän turvassa, jotta voi heittäytyä ja antautua niin tunteen, kuin fyysisyydenkin puolesta Tehdään asioita paljon yhdessä. Rakastettu nähdään voimakkaan positiivisessa, jopa parannellussa valossa. Vaihe kestää yleensä ½-2 vuotta, joillakin kauemmin. Itsenäistymisen ja vastavuoroisuuden vaihe: Kumppanit käyvät läpi ristiriitoja, arvioivat suhdettaan ja sen jatkuvuutta Kumppani nähdään uudella, hieman arkisemmalla tavalla. Tämä on mahdollista ainoastaan sitoutuneessa suhteessa Haetaan rajoja yksin ja yhdessä ololle Ilmaistaan omia tarpeita ja tunteita, sekä vastaanotetaan kumppanin vastaavia tunteita ja tarpeita. Se tuo suhteeseen intiimiyttä ja vaatii luottamusta Päivitetään kuva kumppanista, joskus voi tuntua että toinen on muuttunut kovasti. Voidaan jopa havaita, että toinen ei olekaan sellainen kuin aluksi luuli olevan Mietitään, sitoudunko toiseen, erilaisuudet ja ärsyttävyydet tulevat esille Konfliktien läpikäyminen auttaa rakentamaan kahden aikuisen välistä suhdetta Hyväksytään toinen toisensa omana itsenään, ilman epätodellisia kuvitelmia. Tarvitaan tahtoa, välittämistä, halua ja kykyä antaa ja pyytää anteeksi. Vastuuta itsestä ja suhteesta, jotta päästään todelliseen rakkausvaiheeseen. Halua olla yhdessä, kumppani valitaan aina uudelleen ja uudelleen vaikka välillä olisi vaikeaa. Rakkausvaihe, elämänkumppanuus: Hyväksytään itsemme ja kumppani Hyväksyvä vastavuoroisuus Kiintymys Kokemus rakastettavuudesta Intiimiys, intohimo Psyykkinen tunneyhteys Sitoutuminen Arvostus Kunnioitus Inhimillistä kasvua edistävää rakkautta

43 Liite 3 Edellytys todelliselle rakastamiselle on, että pystyy rakastamaan itseään kokonaisena ihmisenä Tehtävä: Kiintymyksen osoittaminen: Jokaiselle parille jaetaan A4 paperi, jossa on lueteltuna erilaisia ominaisuuksia. Paperilla olevista ominaisuuksista valitaan kolme sellaista luonteenpiirrettä tai ominaisuutta, joita arvostaa kumppanissaan. Tehtävän voi tehdä myös esim. käänteisesti miettimällä, millainen ajattelen itse olevan kumppanina. Voi tehdä myös kotitehtävänä. (LIITE 1.3)

44 Liite 3 LIITE 1.3 HARJOITUS KIINTYMYKSEN JA IHAILUN OSOITTAMISESTA (Lähde: Väestöliitto, Bringing baby home-aineisto (2006) Teoksessa Jyväskylän kaupunki 2008, 21.) 1. Katso alla olevaa kiintymyksen ja ihailun sanojen listaa. 2. Valitse annetuista ehdotuksista kolme sellaista luonteenpiirrettä tai ominaisuutta, joita arvostat kumppanissasi. 3. Mieti yhdestä ympyröimästäsi asiasta jokin tapaus, joka kuvaa tätä ominaisuutta. Kerrot myöhemmin tämän kumppanillesi. 4. Seuraavaksi katso listaa ja valitse yksi ominaisuus kumppanissasi, jonka haluaisi nähdä myös lapsessanne 5. Kerro valitsemasi asiat kumppanillesi. 1. rakastava 2. sitoutunut 3.herkkätunteinen 4. osallistuva 5. rohkea 6. ilmeikäs 7. älykäs 8. aktiivinen 9. ajattelevainen 10. varovainen 11. antelias 12. pidättyväinen 13. lojaali 14. seikkailunhaluinen 15. rehellinnen 16. vastaanottavainen 17. vahva 18. luotettava 19. energinen 20. vastuuntuntoinen 21. seksikäs 22. luotettava 23. päättäväinen 24. hoivaava 25. luova 26. lämmin 27. mielikuvitusrikas 28. tarmokas 29. hauska 30. ystävällinen 31. viehättävä 32. hyväntahtoinen 33. mielenkiintoinen 34. käytännöllinen 35. tukea antava 36. elinvoimainen 37. huvittava 38. nokkela 39. huomioonottava 40. rento 41. hellä 42. kaunis 43. järjestelmällinen 44. komea 45. kekseliäs 46. rikas 47. urheilullinen 48. rauhallinen 49. iloinen 50. eloisa 51. tasavertainen 52. loistava kumppani 53. viehkeä 54. loistava vanhempi 55. tyylikäs 56. vakuuttava 57. suloinen 58. suojeleva 59. leikkisä 60. herttainen 61. huolehtiva 62. lempeä 63. hyvä ystävä 64. voimakas 65. jännittävä 66. joustava 67. taloudellinen 68. ymmärtävä 69. suunnitelmallinen 70. täysin höpsö 71. ujo 72. herkkä 73. muuta (Keksi lisää) 2.3 Parisuhteen roolit ja roolikartta

45 Liite 3 Perheissä joudutaan jatkuvasti etsimään tasapainoa rooliodotusten ja roolikäyttäytymisen välillä. Puolisot joutuvat jo seurusteluvaiheessa punnitsemaan, kuinka paljon aikaa ja energiaa haluaa käyttää omiin ja yhteisiin asioihin. Vanhempien mahdolliset ongelmat koskevat myös lapsia, ja jopa parisuhteen kariutuessa on hyvä panostaa vanhempien välisiin suhteisiin, jotta perheen lapsia ei turhaan kuormiteta. Yhteinen vanhemmuus jatkuu vaikka avo- tai avioero kohtaakin parisuhdetta, tämä on realiteetti josta vanhempia on hyvä muistuttaa. Tehtävä: Parisuhteen roolikartta: Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän parisuhteen roolikartta käsittelee parisuhteen rooleja viitenä osa-alueena: Kumppani, suhteen vaalija, rakastaja, rajojen kunnioittaja, ja arjen sankari. Roolikartan avulla voi arvioida ja tukea kahden aikuisen ihmisen vuorovaikutusta, yksilöllisiä motiiveja, sekä ulkoapäin tulevia rooliodotuksia. Roolikartan käyttäminen valmennuksessa vaatii hieman perehtyneisyyttä. Vaihtoehtoisesti roolikartan avulla voi vanhempien kanssa yhdessä tarkastella eri roolimalleja. Roolikartta saatavissa -> roolikartat. (LIITE 1.4) 2.4 Parisuhteen voimavarat Tehtävä: Parisuhteen kehrä: Perhevalmennuksessa parisuhteen kehrää voi käyttää havainnollistamaan parisuhteen eri osa-alueita. Liikkeessä olevaa, kehittyvää ja toimivaa parisuhdetta voidaan kuvata parisuhteen kehrä mallin avulla. Sen on kehitellyt psykologit ja pariterapeutit väestöliitolle vuonna Kehrän keskellä oleva, ydin, on rakkaus. Rakkauden ympärillä on usko, toivo, sitoutuminen, luottamus ja tahto. Kehrän siivekkeet kuvaavat asioita, jotka liittyvät läheisesti parisuhteeseen ja vaikuttavat toisiinsa ja lähipiiriin kuten perheen lapsiin. Kehrän siivekkeet havainnollistavat sekä parisuhteen voimavaroja, että kuormittavia tekijöitä. Toimivassa parisuhteessa jokainen osa-alue toimii riittävän hyvin. Saatavissa väestöliiton sivuilta: > parisuhde > tietoa parisuhteesta > parisuhteen kehrä Tehtävä: Parisuhteen palikat: Voi käyttää työvälineenä parisuhteesta puhuttaessa. Se on konkreettinen, puinen palikkatalo, jossa on yhdeksän eri osa-aluetta: sitoutuminen, tunteet, seksuaalisuus, riidat, sanat, teot, luottamus, anteeksianto ja rakkaus. Parisuhteen palikat on saatavissa:

46 Liite 3 LIITE 1.4 PARISUHTEEN ROOLIKARTTA (Liite 2.4 Parisuhteen roolikartta. Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 2011.) 2.5 Parisuhdetta kuormittavat tekijät

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti

LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti Kuntakysely puhelinhaastattelu marras/joulu2014 -synnytys- ja perhevalmennus LSHP:n alueella alueellisen äitiyshuollon työryhmän kuntaedustajille (n 15) puhelinhaastattelu

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain valmistelu ja sen eteneminen Arviomuistio 2011 (OMSO 37/2011) Työryhmä (5 jäsentä) + seurantaryhmä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot