sosiaalialaa? Miten kehittää sosiaalialan riippumaton ammattilehti Kumppani löytyi samalta alalta Vihreydestä vireämpi vanhuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sosiaalialaa? Miten kehittää sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi Kumppani löytyi samalta alalta Vihreydestä vireämpi vanhuus"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Aila Eerola, Kotka Tiina Silvasti Sosiaalipolitiikalla syytä itsearviointiin Olli Kangas Palkittu hyvinvointivaltion tutkija Miten kehittää sosiaalialaa? Kumppani löytyi samalta alalta Vihreydestä vireämpi vanhuus Yhteisösosiaalityön osaamista tarvitaan Nuoret selviytyjät asiakkaista kehittäjiksi Miten VERKOSSA turvataan Äänestä sosiaalialan vuoden kehittäminen? valopilkkua! Kerro mielipiteesi

2 π Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Aarne Kiviniemi Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 99. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Lahja Kallinen Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 60 euroa/kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino π 3 pääkirjoitus Lainsäädäntö ei yksinään kehitä sosiaalialaa Aino-Inkeri Hansson 4 5 ajankohtaiset kehittäminen, sosiaalibarometri plussat ja miinukset luottamushenkilö vastaa 6 7 laina ja palaute Tarvitaan uusia keinoja vastata uusperheiden avuntarpeeseen Aila Puustinen-Korhonen uutisia lyhyesti 8 19 KÄRKITEEMA KEHITTÄMINEN SOSIAALIALALLA näkökulma pinnan alta kolumni puheenvuoro Kuntalaiset ammattilaisten rinnalle kehittämään palveluita, on Turun uuden palvelutuotantojohtajan Petri Virtasen viesti. Entä miten sosiaalialan osaamiskeskukset ovat onnistuneet kymmenessä vuodessa kehittämään sosiaalialaa? Erja Saarinen Uskotteko te, me osataan Sakkojen saaminenkin voi olla miellyttävää Näkyvyyttään vaikuttavampia juristin nurkkaus Milloin omainen voi toimia vaikeavammaisen henkilön avustajana? Tapio Räty muut teemat Kumppani löytyi samalta alalta Lea Suoninen-Erhiö muut teemat Yhtenäistä tietoa sosiaalialalta Erja Ailio, Niina Häkälä, Päivi Röppänen ja Päivi Tossavainen muut teemat Vihreydestä vireämpi vanhuus Tuomo Salovuori oma ura 36 kirjat Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN Katariina Välikangas Kehittäminen etenee aidosta hyödystä toiseen pienin askelin kuva: Lahja Kallinen 2 sosiaalitieto 5 6 I11

3 Pääkirjoitus 17. toukokuuta 2011 Lainsäädäntö ei yksinään kehitä sosiaalialaa kuva: Erja Saarinen Aino-Inkeri Hansson osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Kehittäminen tulee lainsäädännön päälle. Suomessa on totuttu siihen, että merkittäviä yhteiskunnallisia parannuksia saadaan aikaan ennen kaikkea säätämällä lakeja. Lainsäädäntö on kuitenkin vain yksi kehittämisen keino. Sotien jälkeen rakennettiin määrätietoisesti hyvinvointivaltiota, jossa taloudellinen vaurastuminen ja sosiaalinen vastuu tukivat toinen toistaan. Lainsäädäntötyön avulla luotiin järjestelmä, jossa kaikki voivat saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta luvun lama ravisteli kuitenkin yhteiskuntaa pahasti. Kehittämistoimintaa ei enää voitu rakentaa taloudellisen kasvun varaan. Valtionosuusuudistus 1990-luvulla ja väljä puitelainsäädäntö ovat höllentäneet normi- ja resurssiohjausta ja lisänneet panostusta informaatio-ohjaukseen. Erilaiset kehittämisohjelmat ovat vuosi vuodelta tulleet yhä tärkeämmiksi informaatio-ohjauksen välineiksi. Ensimmäinen kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste I päättyy vuoden lopussa, ja uusi Kaste II on jo valmisteilla. Se pyritään nostamaan seuraavan hallitusohjelman toimeenpanossa entistä merkittävämmäksi ohjelmajohtamisen ja kehittämisen kansalliseksi välineeksi. Edelleen lainsäädännön merkitys kehittämisessä on suuri. Vain sen avulla voimme saada aikaan sellaisia täsmäuudistuksia kuten päivähoito-oikeus kaikille lapsille tai hoitoon pääsy tietyssä ajassa. Lainsäädäntö tarvitsee tuekseen riittävät resurssit, mikä merkitsee ennen kaikkea riittävää henkilöstöä. Yhteinen tavoite on saada asiakkaalle oikea-aikaista tukea ja palveluja, oli kysymys sitten lapsiperheen varhaisesta tukemisesta perhetyön avulla tai muistisairaan vanhuksen toimintakyvyn tukemisesta ja hoivan tarpeeseen vastaamisesta. Lainsäädäntö ja resurssit ovat kuitenkin vain yksi kapeahko kehittämisen keino. Kehittäminen tulee lainsäädännön päälle. Se merkitsee uusia toimintatapoja, keveämpää byrokratiaa, asioinnin helpottamista, ihmisten voimaannuttamista ja yhteistyötä ihmisten auttamisessa tai ongelmien ehkäisyssä. Kehittämistyöllä saadaan potkua arkipäivän rutiineihin ja mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla. Kehittämisen ja kokeilujen avulla saadaan aikaan hyviä käytäntöjä. Sosiaaliala on kehittyvä ala. Uusi sosiaalihuoltolaki on valmisteilla tarvitsemme modernimman lainsäädännön. Kaste-ohjelman avulla tuotamme toivottavasti hyviä käytäntöjä sosiaalihuoltoon ja parempaa arkea entistä useammalle. seuraavassa numerossa Kärki I Vapaaehtoinen sosiaalialan ammattilaisen rinnalla Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteiskunnallisiin yrityksiin? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu Espoolaisnuorille ja heidän perheilleen tarjotaan uudenlaisia lastensuojelupalveluja Sijaishuollosta kotiin siirtyville nuorille ja heidän perheilleen tarjotaan kotiutuspalveluita, kertoo Poijupuiston lastensuojelupalveluiden johtaja Paula Rahko esimerkkinä Espoon uudenlaisista lastensuojelupalveluista. Sosiaalitieto 7 8/11 postitetaan lukijoille 16. elokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 5 6 I11 3

4 ajankohtaista Plussat + Helsingin Kaupunginteatterin Parhaat palat -hyväntekeväisyystapahtuma keräsi rahaa valtakunnalliselle kriisipuhelimelle. Pääsylipputulot ja lipaskeräysten tuotto, noin euroa lahjoitettiin Suomen Mielenterveysseuran Puhelu pelastaa -kampanjalle. + Toukokuun alusta voimaan tullut terveydenhuoltolaki parantaa työttömien ja ikäihmisten terveyspalveluja. Kuntien on järjestettävä terveystarkastuksia työterveyshuollon ulkopuolella oleville. Iäkkäille kuntalaisille on järjestettävä itsenäistä selviytymistä tukevia neuvontapalveluja. + Arkkipiispa Kari Mäkisen vetämä köyhyysryhmä ehdottaa seuraavaan hallitusohjelmaan muun muassa perusturvan parantamista. Erillistä köyhyyspolitiikkaa ryhmä ei kannata: se vain eristäisi syrjäytymisvaarassa olevat omaksi ryhmäkseen. Ehdotuksien takana ovat kirkon johto ja diakoniatyö, STTK, SAK, Kuntaliitto, Akava, EK ja työttömien yhteistoimintajärjestö TVY. Miinukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vetäytyi köyhyysryhmän ehdotuksista, koska niissä ei THL:n pääjohtajan Pekka Puskan mielestä painotettu tarpeeksi voimakkaasti köyhimpien asiaa. Puska ei myöskään pitänyt siitä, että sana kansanterveys jäi esityksestä pois. Helsingin Kallion leipäjono halutaan häätää Helsinginkadulta asukkaiden vastustuksen takia. Ruokaa ja vaatteita Helsinginkadun tiloista jo vuosia jakanut Lahja ja Veikko Hurstin Laupeudentyö ry on saanut taloyhtiön isännöitsijältä varoituksen jonon aiheuttamista häiriöistä. Jotkut asukkaat valittavat myös sitä, että leipäjono on alentanut heidän asuntonsa arvoa. Tuloerojen kasvu on Suomessa rikkaiden maiden nopeimpia, paljastaa OECD:n tuore raportti. Vain Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa tuloerot ovat kasvaneet vieläkin nopeammin. Suomessa pääomatulot ovat kasvaneet nopeasti, ja lisäksi verojen ja sosiaaliturvan tuloeroja vähentävä vaikutus on heikentynyt. Käytettävissä olevien tulojen tasaisuutta verrattaessa Suomi häviää selvästi muille Pohjoismaille. KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien asiakaskahvila on avattu Rovaniemellä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poske on rekrytoinut palveluiden käyttäjiä kehittämään palveluita. VAIKEAA KIELTÄ Asiakaskahvilaan tulevat haluavat tietoa. Moni sanoo, että viranomaisten kieli on niin vaikeaa, ettei sitä tahdo ymmärtää. Harva uskaltaa tunnustaa asiaa Kelan tai sosiaaliviraston työntekijälle. Tästä se lähtee. Toiveet ovat korkealla, sillä käytännöissä on paljon parannettavaa, sanoo Hannu Lyly kahvilan avajaistilaisuudessa. Kolmisenkymmentä lähinnä rovaniemeläistä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjää haluaa uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapoja. Lyly on yksi heistä. Useimmat ovat kokeneet, ettei järjestelmä ole asiakkaita varten. Siksi he ovat mukana Posken kehittäjäfoorumissa, jonka yksi toimintamuoto on asiakaskahvila. Poske haki viime vuonna lehti-ilmoituksilla asiakkaita kehittämistyöhön. Muutama koki asian niin tärkeäksi, että ilmoittautui mukaan Enontekiöltä saakka. Kenellekään ei tule ylimääräisiä kustannuksia osallistumisesta. Foorumeihin, ryhmien ja kahvilan toimintaan, osallistuville maksetaan 30 euron kertakorvaus. Lisäksi Poske kustantaa ateriat ja yöpymisen maakunnasta tuleville, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Pekka Ojaniemi sanoo. Asiakaskahvila on avoinna kerran viikossa vapaaehtoistyökeskus Neuvokkaan tiloissa. Ensimmäisillä kokoontumiskerroilla se pullisteli väenpaljoudesta. Osa tuli paikalle kahvin houkuttelemana, mutta suurin osa haluaa olla mukana toiminnassa. Rovaniemeltä on puuttunut paikka, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät ja kansalaiset voisivat tuoda esille toiveitaan ja kokemuksiaan palveluista, Ojaniemi jatkaa. Kahvilaan on kutsuttu kevään aikana eri alojen asiantuntijoita vastaamaan kansalaisten kysymyksiin. Niin vanhustyön päällikkö kuin terveyspalveluista vastaava ylilääkäri ovat saaneet kuulla suoraan kansalaisilta, mikä palveluissa toimii ja missä olisi parannettavaa. Palveluiden käyttäjillä on ristiriitaisia tunteita viranomaisia kohtaan. Monelta on mennyt luottamus sosiaalityöntekijöihin tai Kelan neuvojiin, sillä suulliset ohjeet eivät olekaan päteneet. Epäluuloisimmat haluavat kaikki ohjeet kirjallisina. Ujoimmat jättävät toiveensa vieraskirjaan. Niissä ihmetellään samoja asioita kuin julkisessa keskustelussakin: miksi lapsilisä vähentää toimeentulotukea, miksi hoitovapaalla olevan vanhemman etuuksiin ei tule korotuksia tai miksi lapsia otetaan huostaan vanhempien vastustuksesta huolimatta. Joku haluaa ammattilaisilta apua Kelan hakemusten täyttämiseen, toinen taas tietoa eri palveluista. Alussa Posken työntekijä on mukana kahvilan toiminnassa, mutta lähitulevaisuudessa vastuu siirtyy kehittäjä-asiakkaille. Maarit Simoska 4 sosiaalitieto 5 6 I11

5 SOSIAALIBAROMETRI Vain noin kolmannes sosiaalijohtajista, terveyskeskusjohtajista ja TE-toimistojen johtajista arvioi oman organisaationsa pystyvän aidosti kohentamaan asiakkaiden tilannetta, kertoo Sosiaalibarometri Tämän vuoden Sosiaalibarometrissa julkiset palveluntuottajat arvioivat palvelujen vaikutuksia asiakkaiden elämään ja asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua omien palvelujensa suunnitteluun, päätöksentekoon ja kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on edellyttänyt palvelu- ja hoitosuunnitelmien tekemistä yhdessä asiakkaiden kanssa lähes kymmenen vuotta. Näin halutaan varmistaa se, että palveluprosessi on asiakkaalle tavoitteellinen ja vaikuttava. Käytännössä asiakkaat eivät läheskään aina pääse osallistumaan omien palvelu- ja hoitosuunnitelmiensa tekemiseen. Tätä nykyä hyvin tai melko hyvin siihen pääsee osallistumaan vain 29 prosentissa terveyskeskuksista, 44 prosentissa sosiaalitoimista ja joka toisessa työ- ja elinkeinotoimistossa. Se merkitsee sitä, että asiakkaiden on vaikea sitoutua suunnitelmiin. Toimenpiteet jäävät irrallisiksi ja tehottomiksi. Kyse on myös lainsäädännön ja asiakkaiden oikeuksien rikkomisesta, sanoo tutkija Anne Perälahti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta. Palvelujen kehittämiseen asiakkaat pääsevät osallistumaan hyvin tai melko hyvin vain 5 7 prosentissa sosiaalitoimista, terveyskeskuksista ja te-toimistoista. Asiakaspalautejärjestelmissä on puutteita noin puolella palveluntarjoajista. Kriittisimmin asiakaskeskeisyyden toteutumista arvioivat terveyskeskusten johtajat ja myönteisimmin Kelan toimistot. Kela on kehittänyt palvelujaan, palautejärjestelmiään ja asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia jo useita vuosia. Asiakaskeskeisyys tulisi ottaa tietoiseksi kehittämiskohteeksi koko palvelujärjestelmässä. Tämä edellyttää asennemuutosta ja uudenlaisten rakenteiden luomista ihmisten osallistumiselle. Muista tutkimuksista tiedämme, että ihmiset haluavat osallistua julkisten palvelujen suunnitteluun, mutta osallistumisväyliä ei tunneta tai niitä ei ole, Perälahti sanoo. Sosiaalibarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain tekemä ajankohtaisselvitys kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilasta ja kehityssuunnista. Barometrikyselyyn vastaavat sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja Kelan toimistojen johtajat ja kuntien sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat. Vastanneita oli tänä vuonna 468 ja vastausprosentti oli 46. Anne Perälahti, Pia Londén, Aki Siltaniemi, Riitta Särkelä, Juha Peltosalmi, Anne Eronen: Sosiaalibarometri Ajankohtainen arvio palveluista, palvelujärjestelmän muutoksesta ja kansalaisten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2011, 181 s. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Aila Eerola (sd.) vaikuttaa lautakunnassa kolmatta kautta. Eerola tekee kaksivuorotyötä laboratoriohoitajana Kymenlaakson keskussairaalassa. Hän osallistuu ay-toimintaan ja on tullut sitä kautta kunnallispolitiikkaan. Miten kunta- ja palvelurakenneuudistus on vaikuttanut yli asukkaan Kotkassa? Konsulttityönä selvitettiin Kotkan, Haminan, Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden sosiaalija terveyspiirimahdollisuutta, mutta Haminan kaupunki ei tällaista yhteistyötä kuitenkaan halunnut. Se on nyt jäissä. Itse pidän nykyistä tiiviimpää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä Etelä-Kymenlaaksossa järkevänä. Se voitaisiin toteuttaa niin, että peruspalvelut jäisivät lähelle kuntalaisia. Katse pitäisi kääntää pitkälle tulevaisuuteen ja katsoa koko alueen etua. Sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilöstöpula on jo nyt todellisuutta. Onko Kotkassa vireillä palvelujärjestelmän uudistamishankkeita? Suunnittelemme hyvinvointipuistoa keskussairaalan kiinteistön alueelle. Samoihin tiloihin erikoissairaanhoidon kanssa tulee perusterveydenhuolto. Nykyisistä kolmesta terveyskeskuskiinteistöstä luovutaan. Ja myös sosiaalitoimisto tulee sinne. Vaikka erikoissairaanhoito tulee edelleen olemaan kuntayhtymän vastuulla, uskomme fyysisen läheisyyden tehostavan yhteistyötä. Aluehallintovirasto on kiinnittänyt huomiota Kotkan vanhustenhuollon yksiköiden riittämättömiin henkilöstömitoituksiin. Mitä tästä on seurannut? Epäkohdat ovat olleet tiedossa, mutta rahaa ei ole kaupungin kassasta löytynyt. Nyt kun aluehallintovirasto on tähän puuttunut, saamme vanhustenhuoltoon lisäresursseja. Päätimme Kotkassa vuonna 2006, että vanhusten laitoshuolto puretaan kokonaan. Laitos ei ole vanhuksen koti. Kotkansaaren sairaalassa oli vuodeosastoja, mutta ei ole enää. Koko rakennus oli sairaalakäyttöön sopimaton eikä sitä enää remontoitu. Karhulan sairaalassakin hoito on kuntouttavaa. Joka osastolla on fysioterapeutit. Vanhuksia tuetaan asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Lisäksi on palvelu- ja senioritaloja. Olemme linjanneet, että hoiva-asumispalveluista puolet tuotetaan kaupungin omana toimintana ja puolet ostetaan. Entä lastensuojelu? Kotkassa lasten huostaanotot ovat vähentyneet ja ovat selvästi alle maan keskitason. Tämä on vuosikausien määrätietoisen työn tulosta: on panostettu varhaiseen puuttumiseen ja perhetyöhön. Olemme satsanneet myös perhehoitoon: sijaishuollossa olevista alle 13-vuotiaista kotkalaisista lapsista 70 prosenttia on perhehoidossa. Onko satama- ja savupiippukaupungissa paljon työttömiä? Nuorisotyöttömyys on ollut Kotkan vitsaus jo kauan ja on yhä. Myös pitkäaikaistyöttömyys on suurempaa kuin maassa keskimäärin. On ollut erityyppisiä työllistämishankkeita, mutta tilanne ei näytä hyvältä. Teollisuuden työpaikat vähenevät, eikä korvaavia ole tullut. Kaupungin toimeentulotukimenot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Kun työttömät putoavat peruspäivärahalle, heidän taloudellinen ahdinkonsa syvenee. Toimeentulotukityöhön saimme huhtikuun alusta lisäresursseja, kun sinne palkattiin uusi sosiaaliohjaaja. Pystymme onneksi käsittelemään hakemukset määräajoissa. Lea Suoninen-Erhiö sosiaalitieto 5 6 I11 5

6 laina ja palaute PALAUTE I Aila Puustinen-Korhonen Tarvitaan uusia keinoja vastata uusperheiden avuntarpeeseen TÄSTÄ PUHUTAAN Uusperheiden lasten huostaanotot ovat nousseet julkisuuteen. Vanhempien väitetään jopa vaativan aiemman liiton teini-ikäisten lastensa huostaanottoa uuden onnensa tieltä. Kiukuttelevaa nuorta ei haluta pilaamaan uusperheen arkea. LAINA Ilta-Sanomat Vantaan kaupungin lastensuojelun avopalveluiden palvelupäällikkö Jaana Vilpas Lapsia ollaan valmiita antamaan pois lastensuojelun näkökulmasta heppoisin perustein. Tämä on iso pulma, asia, josta ei tarpeeksi puhuta. Uusperheiden pulmat ovat tulleet aiempaa näkyvämmiksi avioerojen lisäännyttyä. Vuonna 2009 Suomessa solmittiin lähes avioliittoa ja noin avioliittoa päättyi eroon. Vuonna 1980 avioliittoja solmittiin suunnilleen saman verran, mutta avioeroja oli noin vähemmän. Perheen hajoaminen on aina tunteita herättävä tapahtuma. Sekä vanhemmat että lapset tekevät ero-työtä ja surevat omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa. Uuden perheen rakentaminen ja uusien perheenjäsenten yhteensovittaminen on usein haastavaa ja aikaa vievää. Siihen kuuluu ristiriitoja. Uudessa perhetilanteessa voi olla isäpuolia, äitipuolia, kummankin vanhemman omia ja vielä yhteisiä lapsia ja tämän päälle iso joukko kummankin sukulaisia. Sitten ovat expuolisot ja heidän kanssaan eri vaiheissa olevat eroprosessien työstämiset tai kokonaan työstämättömät erot. Jokainen perheenjäsen joutuu hakemaan omaa paikkaansa uusperheessä. Julkisuudessa on esitetty, että erityisesti uusperheiden murrosikäisiä lapsia otettaisiin huostaan. Uusperheiden vanhempien on sanottu haluavan kiukuttelevan murkun pois perheestään ja pyytävän huostaanottoa. On totta, että vuonna 2009 huostassa olleista lapsista vuotiaiden osuus oli huomattavasti suurempi kuin muiden ikäryhmien verrattuna ikäryhmän väestöosuuteen. Kaikista 0 17-vuotiaista lapsista sijoitettujen lasten osuus oli 1,3 prosenttia, vuotiaista 2,5 prosenttia. Suomessa ei ole tilastotietoa siitä, kuinka moni murrosikäisenä huostaanotettu on otettu huostaan uusperheestä. On kyseenalaista väittää, että uudet parisuhteet menisivät aiemman liiton lasten edelle ja johtaisivat huostaanottoihin. Ilmiöstä on tärkeä puhua, mutta välttäisin uusperheiden vanhempien leimaamista näin rajusti. Voi olla, että kysymyksessä on monimutkaisempi ilmiö. Aila Puustinen-Korhonen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Kuva: Erja Saarinen kuva: Lea Suoninen-Erhiö Voi olla, että kysymyksessä on monimutkaisempi ilmiö. UUTISIA LYHYESTI 6 sosiaalitieto 5 6 I11 Huumausaineiden käytössä ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia, raportoi huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä. Huumeiden käyttö on kuitenkin yleisempää ja siitä koituvat haitat paljon suurempia kuin 1990-luvun alussa. Uusimmat tutkimukset antavat tosin viitteitä siitä, että nuorten kannabiksen käyttö olisi lisääntymässä. Uusi haaste on niin sanottujen muuntohuumeiden yleistyminen. Ruiskuhuumevälitteiset hiv-tartunnat ja C-hepatiittitapaukset ovat vähentyneet. Vuonna 1999 tällaisia hiv-tartuntoja oli 85, vuonna 2010 vain kuusi. Tartuntatautien ehkäisemiseksi käytettyjen neulojen ja ruiskujen vaihtopisteiden ja terveysneuvontapisteiden toiminnan on säilyttävä vähintään nykyisen laajuisina, raportissa todetaan. Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän hallituskauden loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:6. Raha-automaattiyhdistyksen avustusprosessia voitaisiin nopeuttaa päättämällä hakemuksista useamman kerran vuodessa, kun nykyisin valtioneuvosto päättää avustuksista vain kerran vuodessa. Avustusten myöntämisperusteiden tulisi olla nykyistä läpinäkyvämpiä ja yhdenmukaisempia tasapuolisuuden varmistamiseksi. Ehdotukset sisältyvät sosiaali- ja terveysministeriön tilaamaan Raha-automaattiyhdistyksen ulkoiseen arviointiin, jonka teki Net Effect Oy.

7 kärki Jos vanhempien ero ja/tai uuden perheen muodostaminen sattuvat lapsen murrosiän kanssa samoille vuosille, on todennäköistä, että pulmia ilmenee. Lapsi käy läpi omaa murrosikäänsä kehitysmuutoksineen ja tunnetiloineen kiukutteluineen. Kun lapsen tunne-elämää kuormittavat lisäksi omien vanhempien kriisi ja vanhemman uusi suhde, hänen sietorajansa saattaa ylittyä. Murkun käyttäytyminen voi saada uhmakkaita, rajattomia ja aggressiivisiakin muotoja. Koulunkäynti saattaa jäädä sivuosaan ja päihteitäkin ehkä kokeillaan. Nämä tilanteet eivät koskaan ratkea nopeasti ja siististi, vaan ne vaativat pitkää työstämistä. Uusperheiden kriiseissä ratkaisun ei pitäisi olla huostaanotto, vaan koko perheen tukeminen. Joskus tilanne on päässyt tulehtumaan niin pahasti, että lapsi ei kerta kaikkiaan suostu menemään kotiin tai edes puhumaan vanhemmalleen. Silloin tarvitaan lastensuojelua. Lapselle tulee järjestää turvallinen paikka olla joko lapselle läheisen sukulaisen luona tai väliaikaisesti sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Sen jälkeen aloitetaan puhuminen siitä, miltä lapsesta tuntuu ja lapsen pahaa oloa käsitellään ammattilaisten tuella ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen ja vanhemman välisen luottamuksen löytyminen voi kestää kauan, ja joskus se ei palaa millään tukitoimilla tai puhumisella. Lapsen kokemukset ovat kokemuksina aina tosia eikä niitä tulisi sivuuttaa. Vanhempien olisi muistettava puhua lastensa kanssa omista tunteistaan ja lapsen tunteista ja kuunneltava lapsen huolia jo silloin, kun ne ovat pieniä. Lea Suoninen-Erhiö Asioiden pitkittyessä ja puhumattomien asioiden kertyessä entisten päälle asiat mutkistuvat. Tilanne voi kriisiytyä, ja lapsi sijoitetaan pois omasta kodistaan. Teini-ikäisen sijoittaminen sijaishuoltoon ei aina turvaa nuoren kehitystä. Sitä ei tulisi koskaan tarjota helppona ratkaisuna solmuun menneeseen perhetilanteeseen. Kelan julkaiseman Perhepiirissä tutkimuksen mukaan huostassa olleiden lasten koulutustaso jää matalammaksi kuin muilla saman ikäryhmän lapsilla. Huostaanotetuista parhaiten kiinnittyvät yhteiskuntaan ne naiset, jotka on lapsena otettu huostaan alle 13-vuotiaina ja sijoitettu perhehoitoon. Toiseen ääripäähän sijoittuvat laitoshoidossa tai monessa eri sijoituspaikassa olleet, vuotiaina sijoitetut pojat, jotka jäävät koulutustasoltaan muista selvästi jälkeen. Heistä peräti 80 prosenttia on vielä vuotiaana vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Heikoiten yhteiskuntaan kiinnittyvä ryhmä on laitoshoitoon teininä sijoitetut nuoret miehet, joista neljäsosa on vuotiaana yhteiskunnan ulkopuolella, rekisterien ulkopuolella luokassa muut, ja toinen neljäsosa joko työttömänä tai eläkkeellä. Myös kansainvälinen tutkimus osoittaa melko yhtenevästi, että vasta teini-ikäisenä huostaanotetut ja laitoksiin sijoitetut lapset ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Onkin huolestuttavaa, että 2000-luvulla juuri vuotiaiden huostaanotot ovat Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa lisääntyneet. Teini-ikäisinä huostaanotettuja sijoitetaan Suomessa yleisimmin laitoshoitoon. Heille ei yleensä löydy sijaisperhettä. Lisäksi he tarvitsevat usein vankempaa ja ammatillisempaa hoitoympäristöä kuin tavallinen sijaisperhe voi tarjota. Lyhyen aikaa lapsina huostassa olleet tytöt jatkavat sijoitetuista lapsista useimmin akateemisiin opintoihin. Oletettavasti tällöin lapsen lyhytaikainen sijoitus äkillisessä kriisitilanteessa on sisältänyt intensiivisen perheintervention. Vanhemmat ovat havahtuneet huomaamaan kehityksen suunnan ja halunneet apua. Tilanteeseen on järjestetty erityistä tukea, vähennetty perheen kuormitusta, ja lapsi on voitu kotiuttaa. Kotiutus kertoo jo sinänsä tilanteen paranemisesta, ja vanhemmat alkavat ottaa lapsesta paremmin vastuuta. Ruotsissa tehdyistä tutkimuksista ilmenee, että perheen psykososiaalinen tilanne parantui sinä aikana, kun lapsi oli laitoksessa ja perhettä tuettiin samanaikaisesti ja perheen tilannetta myös kontrolloitiin. Tutkimustulokset puoltavat sitä, että kriisiytyneessä tilanteessa tehty lapsen sijoitus ja siihen liittyvä vahva tuki perheelle laukaisee onnistuessaan kriisiä siinä määrin, että lapsi voidaan mahdollisesti kotiuttaa omaan kotiinsa eikä pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvita. Tähän pitäisi Suomessakin pyrkiä ja päästä. Iltapäivälehdistössä on ollut lasten kertomuksia siitä, miten oma vanhempi uusperheessä on hylännyt ja lapsi on sen vuoksi sijoitettu lastenkotiin. On myös kerrottu siitä, että äiti- ja isäpuolet kiusaavat, pahoinpitelevät ja kohtelevat kaltoin lapsia. On väärin olettaa, että vanhemman rakastuminen tekisi hänestä omien tai puolisonsa lasten kaltoinkohtelijan ja pahoinpitelijän. Tällöin on kysymys aivan muista vanhemman omaan psyykkiseen tilaan ja persoonaan liittyvistä vaikeuksista, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että kaksi aikuista ihmistä on muodostanut parisuhteen ja on syntynyt uusperhe. Huoli uusperheiden lapsista on noussut esiin lastensuojelun sosiaalityön sisältä. Lasten ja nuorten heikommasta asemasta suhteessa aikuisiin on hyvä kantaa huolta. Uusperheiden avuntarpeeseen vastaamiseen on löydyttävä uusia keinoja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa, myös sosiaalityössä. On myös varmistettava, että perheiden kanssa työskentelevät sosiaalityöntekijät saavat työhönsä riittävää tukea ja ammatillista täydennyskoulutusta, jotta uudet haasteet osataan kohdata perheitä tukien, ei syyllistäen. Kehitysvammapalveluiden järjestämistä ja kehittämistä vaikeuttavat lainsäädännön hankaluudet ja keskushallinnon epäselvät linjaukset, todetaan Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain välillä on eroja muun muassa palvelujen saatavuuden rajauksissa ja maksuperusteissa. Lisäksi vammaispalvelulaki ei anna selkeitä ratkaisuja siihen, millä periaatteilla henkilökohtaista apua voidaan tarjota vaikeasti kehitysvammaisille henkilöille. Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisessa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomioita siihen, millaisia palveluita laitospaikoilta tuleville asukkaille tarvitaan ja millaisia resursseja palveluiden turvaaminen vaatii. Laitoshoidon purkaminen voi pahimmillaan merkitä uuslaitostumista, kun pienestä ja toimivasta laitoshuollon yksiköstä siirretään asiakkaita suureen laitosmaisesti toimivaan avohuollon yksikköön. Vammaispalvelut muuttuvassa kunta- ja palvelurakenteessa valtion ohjaus kehitysvammaisten asumisen palveluiden järjestämisessä. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 221/2011. Vie vanhus ulos -kampanja kannustaa ulkoilemaan iäkkään kanssa. Ikäinstituutin kampanjalla halutaan muistuttaa, että ikääntymisen haasteisiin on yksinkertaisia ratkaisuja, jotka eivät vaadi suuria taloudellisia panostuksia. Kuka tahansa voi ilmaista välittämistään ja arvostustaan viemällä oman vanhuksensa tai iäkkään naapurinsa ulos ja näin parantaa tämän elämänlaatua. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama haastekampanja huipentuu valtakunnalliseen iäkkäiden ulkoilupäivään 6. lokakuuta. Siihen osallistutaan verkkosivuilla sosiaalitieto 5 6 I11 7

8 kärki Erja Saarinen Uskotteko te, me osataan Seminaaria juontaa kaksi nuorta naista keltamustissa Selviytyjät-paidoissaan. Heitä kuuntelee kymmeniä lastensuojelun ammattilaisia. Seminaari on sijoitettujen nuorten ryhmän käsialaa. Tällä kertaa kehittämisideat tulevat asiakkailta. kuvat: Lahja Kallinen Minä selviydyn -seminaarissa puhuu nuori poliisimies Sami, joka on tehnyt poliisiammattikorkeakoulun lopputyönsä poliisin toiminnasta lapsen huostaanottotilanteessa. Ambulanssi, poliisiauto ja sosiaalityöntekijät jäivät hänen mieleensä, kun hänet vietiin viisivuotiaana pois kotoaan. Aiheen käsittely jatkuu julkisoikeuden kandidaatin työssä. Aikanaan huostaan otetut nyt vuotiaat nuoret ovat kolmen vuoden ajan työstäneet Selviytyjät-kehittäjäryhmässä kokemuksiaan lastensuojelusta sen kehittämisideoiksi. Maaliskuussa he järjestivät ammattilaisille seminaarin. Ryhmä toimii Pesäpuu ry:ssä Johanna Barkmanin tukemana. Aluksi mukana oli yhdeksän nuorta naista, mutta vuosi sitten ryhmä täydentyi kahdella nuorella miehellä ja toisella vetäjällä, Marko Nikkasella sijaishuoltoa tarjoavasta Palmukodista. Hyppy asiakkaasta kehittäjäksi vaatii rohkeutta: Haluan kuitenkin varoittaa: ryhmä voi saada aikaan muutoksen sinussa: voi ilmetä vahvaa halukkuutta puolustaa kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria, se voi herättää suuttumusta joitain niitä tahoja kohtaan, jotka ovat toimineet väärin sekä mullistaa omaa elämää siltä osin, että haavat voivat aueta asioita prosessoidessa. Kuitenkin se kaikki on normaalia, ja oman kokemuksen perusteella voin sanoa, että tästä kaikesta seuraa kuitenkin niin paljon hyvää, sekä henkilökohtaisesti että laajemmallakin areenalla. Ryhmän kehittämistyöstä on ollut apua selviytyjien omassa elämässä, mutta erityisesti he iloitsevat siitä, että hyötyä on tuleville lastensuojelun sukupolville. He ovat tehneet 10 faktaa lasten ja nuorten suojelusta -aineiston ja osallistuneet Asiaa lastensuojelusta -verkkopalvelun tekemiseen. Heitä on myös kuultu sijaishuollon kansainvälisissä seminaareissa. Jumista vimmaan Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia, riskejä näitä sanoja käytetään lastensuojelulapsista. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ihmetteli sitä, että kun yleensä nuoriin liitetään toivo, luovuus ja tulevaisuus, miksi tämä ei koske lastensuojelulapsia. Nuoret haluavat muuttaa sanastoa, koska sanoilla on väliä. He käyttävät selviytyjät-käsitettä, joka viestii toivosta ja halusta mennä eteenpäin. ASIALISTA UUSIKSI YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsille pitää taata paitsi suojelu, palvelut ja toimeentulo myös osallistuminen. Se ei tarkoita vain sitä, että lapset ja nuoret kommentoivat niitä asioita, joista aikuiset pyytävät kommentteja vaan heidän pitää päästä uudistamaan asialistaa, Maria Kaisa Aula korostaa. Nuoret korostavat, ettei selviytyjät ole sama asia kuin selviytyneet. Selviytymistä on vaikea määritellä. He varoittavat asettamasta selviytymiselle ehdottomia kriteereitä. Sami on opiskellut ja saanut töitä, mutta toiselle selviytyminen voi olla sitä, että saa pre paid -liittymän sijaan oman matkapuhelinliittymän. Velat eivät enää estä sopimuksen tekemistä. Kehittäjäryhmä on tiivistänyt selviytymisen edellytyksiä: Lapsella ja hänen tukiverkostonsa ihmisillä pitää olla katse eteenpäin. Vimma on halua päästä eteenpäin ja olla erilainen kuin vanhempansa, mutta pitää myös tietää, mitä on takana, jotta voi katsoa eteenpäin. Jumi on juuttumista käsillä olevaan hetkeen. Jos ammattiauttaja tokaisee, että sä oot isäs tytär, jumi on sitten siinä. Nuori alistuu siihen, ettei huonoista lähtökohdista voi tulla mitään hyvää. Samin mielestä ammattilaisten on uskottava siihen, että lastensuojelu on uusi alku eikä kaiken loppu että luovuttamisen sijasta on aina myös selviytymisen vaihtoehto. Jos työntekijät eivät usko tähän, miten lapsi voisi uskoa. On näytettävä lapselle, että edessä on vain voitettavaa. Taakat on muutettava voimavaroiksi. On uskottava lapsen unelmiin lastensuojelulapsikin saa unelmoida vaikka lentäjän ammatista. Jonkun pitää auttaa unelmoimaan, jos ei itse pysty. Saat kiinnittyä uusiin ihmisiin Lastensuojelun pitää tehdä lapsen elämästä turvallista: arki toimii, kotona on vanhemmat pysyvät aikuiset ruokaa ja puhtaita vaatteita. Aikuiset asettavat lapselle rajat. Jos biologinen perhe on ollut lapselle hutera turvapaikka, tarvitaan sen vaikutusten korjaamiseksi vahvaa turvaverkkoa. Lapsen pitää saada itseltään ja muilta lupa 8 sosiaalitieto 5 6 I11

9 TOIMITTAJALTA Oli pakko katsoa kärsinyttä lasta silmiin kiinnittyä uusiin ihmisiin. Lapsi on äärimmäisyyksiin asti lojaali syntymäperhettään kohtaan. Luvan saamisessa auttaa tieto, että myös biologisia vanhempia autetaan....et oon saanu asua koko kaheksan vuotta samassa sijaisperheessä, oon oppinu luottamaan perheen vanhempiin ja tuntenu itteni osaks tätä perhettä. Järjestelmä ei tee liittymistä helpoksi, kun lapsi joutuu kulkemaan sijoituspaikasta toiseen ja lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät vaihtuvat tiuhaan. Selviytymään auttaa puhuminen, ymmärtäminen ja hyväksyminen lapsi tarvitsee tilaa ja aikaa puhua omaan tahtiinsa omalla tyylillään. Ei tarvita kaikkea hienoa vaan arjen perusjuttuja, joista meillä on ehkä ollut pulaa, yksi seminaarin vetäjistä, Pipsa painotti. Vaikuttavaa, hienoa, tärkeää kuultavaa, näin Mikko Oranen THL:stä luonnehti Minä selviydyn -seminaaria. Yli kaksikymmentä vuotta sosiaali- ja terveysalan seminaareja työkseni kuunnelleena yhdyn Orasen arvioon. Tuo kaksikymmentä vuotta on puhuttu asiakaskeskeisyydestä ja asiakaslähtöisyydestä. Asiakkaat tai kansalaiset ovat kuitenkaan harvoin olleet paikalla niissä tilaisuuksissa, joissa heitä koskevista asioista puhutaan. Mieleeni on jäänyt muutamia poikkeuksia: Joskus 1990-luvulla Lääkäriliitto järjesti lehdistötilaisuuden huumausaineiden käyttäjien korvaushoidosta. Hoidossa olevat kertoivat elämänlaatunsa paranemisesta. Tarkoitus lienee ollut hyvä, mutta päällimmäiseksi tunteeksi jäi, että asiakkaat oli raahattu jonkinlaisiksi näytteiksi paikalle. Jotkut lääkärit yleisön joukossa arvioivat sumeilematta heidän kuntoaan ja kauhistelivat heidän elämäntapaansa. Lapissa tutustuin 2000-luvun alussa toimeentulotukiasiakkaiden kehittäjäryhmään. Tätä työtä on jatkettu pitkäjänteisesti. Viime syksynä asiakaskehittäjiä haettiin Lapin Kansan ilmoituksella ja nyt kehittämistyöstä maksetaan asiakkaille myös korvaus. Tämä on jo vakavasti ottamista. Pari vuotta sitten olin Asumispalvelusäätiö Aspan Asiakkaan äänellä -seminaarissa. Sen olivat järjestäneet asumispalveluiden käyttäjät, jotka on koulutettu palveluiden vertaisarvioijiksi. He konkretisoivat sen, mitä on itsenäinen elämä. Ja nyt sitten lastensuojelun nuoret selviytyjät. Nuoret vaativat kaikilta, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Vaikka sattui, oli pakko katsoa silmiin lasta, joka on kokenut paljon pahaa. Ei päässyt vieraannuttavien käsitteiden suojaan; hyvinvointivajeesta tuli nälkää, hylkäämistä ja pelkoa. Nuoret vetivät seminaarin napakasti, ohjelma oli punnittu ja vaihteleva. Ammattilaisilta tilatut puheenvuorotkin pysyivät selväkielisinä ja tiiviinä. Ryhmä on linjannut, että lasten ja nuorten kokemukset tuodaan esiin ryhmänä, mikä suojaa nuoria. Nuoret ovat mukana järjestämässä Uskomme sinuun usko sinäkin -sijaishuollon kiertuetta yhdessä lapsiasiavaltuutetun toimiston, THL:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Se järjestetään viidellä paikkakunnalla ensi syksynä. Tilaisuuksissa sijaishuollossa olevat nuoret kertovat ajatuksiaan sijaishuollon kehittämisestä. Ensi vuonna järjestetään seminaareja lastensuojelun ammattilaisille eri puolilla Suomea. Kannattaa mennä altistumaan Selviytyjien ajatuksille! Yksin karujen asiakirjojen kanssa Lastensuojelun asiakirjat ja omiin asiakirjoihin tutustuminen on yksi nuorten esille nostama kehittämiskohde: Jotkut nuoret on jätetty yksinään lukemaan satuttavia dokumentteja. Joillekin on annettu asiakastiedot korpulla tietokonelevykkeellä, joka ei avaudu nykykoneilla. Jonkun asiat on kirjattu käsialalla, josta ei saa selvää. Nuorten mielestä asiakirjoihin pitäisi kirjata selvät faktat, mitä on tapahtunut ja mihin toimenpiteet ovat perustuneet. He kaipaavat tietoa myös ajasta ennen huostaanottoa. Perheestä ja lapsista voisi kirjata myös hyviä asioita asiakirja ei saisi olla vain tyly syntilista. Joku perhetyöntekijä oli kirjoittanut lapselle kirjeen myöhemmin annettavaksi. Siinä hän kuvasi lapsen ja perheen arkea ennen huostaanottoa. Tällaisia hyviä käytäntöjä pitäisi kehitellä. EI ME MITÄÄN OUTOLAISIA OLLA Olemme samanlaisia kuin muutkin nuoret selviytymisen edellytykset ovat samanlaisia kaikilla lapsilla. Lastensuojelulapsilla joihinkin tavallisiin asioihin pitää vain kiinnittää enemmän huomiota, Selviytyjät sanovat. Paperit tehdään nyt järjestelmää varten. Nuoret toivoivat dokumentointia, joka kirjoitetaan lapselle ja joka palvelisi jatkuvuutta ja tulevaisuutta. Eikä nuorta saa jättää yksin lukemaan synkkiä asiakirjoja. Taustalta lapsen rinnalle Tiesitkö, että vihasin sinua vuosia? Sosiaalityöntekijä Pirjo Vähämaa sai vastattavakseen Samin kysymyksen. Siellä he seisoivat lavalla rinnakkain: aikuiseksi kasvanut sijoitettu lapsi ja hänet sijoittanut sosiaalityöntekijä. Viha-kysymyksestä huolimatta Pirjon ja Samin välit ovat kunnossa. Vähämaa kuuli Samin ajatuksia huostaanotostaan ensimmäisen kerran Pride-koulutuksessa, jossa Sami kertoi lastensuojelusta lapsen silmin. Aiemmin hän ei ollut koskaan kuullut lapsen kertomusta huostaanotostaan. Sami kysyi, pitääkö lastensuojelun työntekijöiden pysyä passiivisina viranomaisina taustalla vai ovatko he valmiita olemaan lapsen rinnalla ja ottamaan riskejä lapsen vuoksi. Voiko lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vaikka lähteä sosiaalitieto 5 6 I11 9

10 Selviytyjien selviytymisen mittarit Nuori kykenee nauttimaan elämästään olemaan ylpeä itsestään menneisyydestään huolimatta arvostamaan itseään asettamaan omalle toiminnalleen tavoitteita ja saavuttamaan niitä pärjäämään omassa arjessaan rakastamaan kohtaamaan menneisyytensä asiat ja uskaltaa luottaa toisiin ihmisiin katsomaan tulevaisuuteen luottavaisena unelmoimaan www. pesapuu.fi Minä selviydyn -seminaarin alustukset, muun muassa tietoa kehittäjäryhmän perustamisen tueksi Selviytyjät-ryhmän 10 faktaa lasten ja nuorten suojelusta Ensi- ja turvakotien liiton sivusto lastensuojelusta lapsille keilaamaan lapsen kanssa? Voisiko tehdä jotain muuta toimistossa puhumisen sijasta? Oma maailmankuva saa horjua Mitä oikeastaan tarkoittaa ihmisen ottaminen vakavasti? Tämän kysymyksen nuoret olivat antaneet lastenpsykiatri Jukka Mäkelälle pohdittavaksi. Hän etsi merkitystä vakava-sanan juurilta: Vakavan pohjana on sana vakaa, joka merkitsee jotain, joka ei horju vaan pysyy lujana. Kantasuomessa vaka tarkoittaa hyvää tapaa toimia. Vakavasti ottaminen merkitsee sitä, että kuuntelee toista antamatta muiden ajatusten ja näkemysten horjuttaa itseään. Ei ole etukäteen päättänyt, mikä on toiselle totta. Kaksi kolmasosaa sosiaalityöntekijöistä tapaa lapsen vain kerran tai kahdesti. Tapaaminen ei takaa kuulemista eikä luottamusta synny näin lyhyessä ajassa. Lapsella on usein lukuisia työntekijöitä, mutta kenelläkään ei ole kunnon suhdetta häneen. Suhteen luomista ja pitkäjänteisyyttä ei ole asetettu laatukriteeriksi vaan suhteita katkotaan ja lapsia lähetellään eri paikkoihin. Huostaanotto on yhteiskunnan vahvinta vallankäyttöä ihmiseen. Rikoksen tekevä tietää, että siitä joutuu vankilaan. Lapsi ei ole tehnyt mitään väärää. Mäkelä painotti, että valta on tiedostettava ja sen käyttöä on arvioitava herkällä korvalla, käyttääkö sitä mahdollisuuksien rajaamiseen vai avaamiseen. Lapsi on kokenut pettymyksiä. Lastensuojelun ammattilaisen on varmistettava, että paha peittyy, että työntekijä tekee enemmän hyvää kuin pahaa. On tehtävä kovista toimenpiteistä selviämisen suunnitelma. SIJOITETTU JA SIJOITTAJA Miksi emme kysy sijoitetulta lapselta tai nuorelta, miten hän jaksaa ja näkee tilanteen? Miten se hänestä hoidettaisiin parhain päin? Kuitenkin aina miettii, mitä voisi tehdä toisin, jotta lapsella olisi helpompaa, sanoo sosiaalityöntekijä Pirjo Vähämaa rinnallaan Sami, jonka hän aikanaan sijoitti. Eristetäänkö säteilevä sydän? Miten lastensuojelua ylipäänsä voisi kehittää kuulematta lapsia ja nuoria, Mikko Oranen ihmetteli. Hän toimii kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hänestä lasten ja nuorten kokemukset ja kehittämisideat ovat kuin ydinreaktorin säteilevä sydän. Niistä irtoaa valtavasti energiaa. Miten suhtaudumme siihen tukahdutammeko sen tuhansilla tonneilla terästä ja betonia vai altistummeko sille? Oranen kertoi korkean tason -seminaarista, jossa eri hallinnonalojen edustajat puhuivat lasten osallisuudesta: Yksi sanoi, että asia on hanskassa, kun siitä on kehittämishanke menossa, tulossa ja suunnitteilla. Toinen totesi, että aihe on tärkeä ja kannatettava ja sitä on meidänkin organisaatiossa pohdittu. Kolmas kertoi, kuinka ihania lapset ovat ja kuinka paljon hän arvostaa heitä. Idealisointi sivuutti lapset vakavasti otettavina ihmisinä. Vasta neljäs puhuja osoitti ymmärtävänsä ja näytti huolensa siitä, mitä puutteita lasten osallisuudessa on. Orasesta puhujat kuvastivat toimintakulttuuriamme, jossa ei ymmärretä, että osallisuus tuottaa lamppuun valkeaa: Meillä ei ole varaa sivuuttaa sitä, vaikka se voi tehdä olomme epävarmaksi, pelokkaaksi ja syylliseksi. Asiakkaiden kuuleminen ei aina ole sivistynyttä keskustelua. Voimme joutua häpeämään tekojamme ja tekemättä jättämisiämme. On ahdistavaa kohdata se, mitä lasten elämä todella on. Työntekijän pitää ottaa riski. Hän ei tiedä, mitä seuraa, mutta pitää uskoa, että lopulta altistuminen tuottaa jotain hyvää. 10 sosiaalitieto 5 6 I11

11 kärki Erja Saarinen Sakkojen saaminenkin voi olla miellyttävää Kuva: Erja Saarinen Vaikka kalliiksi tulee, ylinopeussakkojen saaminen on nykyään suorastaan miellyttävää. Poliisin palvelu on ystävällistä, Petri Virtanen sanoo. Poliisi on yksi onnistunut esimerkki julkishallinnon asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Petri Virtanen jätti Turun taakseen 16 vuotta sitten sosiaaliviraston osastopäällikön paikalta. Nyt hän on palannut juurilleen. Hän istuu entisen kaupungintalon avarassa huoneessa. Ikkunasta näkyy Aura-joki. Maaliskuun alussa uudessa sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantojohtajan virassa aloittanut Virtanen ei ole jäänyt nauttimaan työhuoneensa jugend-takan lämmöstä. Ensi töikseen hän piipahti huonomaineisen lähiön terveysasemalle juttelemaan lääkäriin pääsyä odottavien ihmisten kanssa. Lähdin sieltä korvat punaisina. On tökeröä julistaa rollaattorilla vaivoin liikkuvalle ikämiehelle, että sinulla on nyt mahtava uusi mahdollisuus valita itse terveysasemasi. Pitää varmistaa riittävän tiheä palveluverkko, jotta ihmiset ylipäänsä pääsevät palveluihin. Sympatiani on kuntalaisten puolella. Virtanen johtaa sosiaali- ja terveystoimen seitsemän tulosalueen, kuten sosiaalityön ja erikoissairaanhoidon, palvelutuotantoa. Visiitit kuntalaisten luo tiivistävät hänen näkemyksensä palveluiden kehittämisestä: Asiakaskeskeisyys, kuten palautteen keräily, ei enää riitä vaan tarvitaan asiakaslähtöisyyttä. Kuntalaiset pitää ottaa ammattilaisten rinnalle suunnittelemaan ja kehittämään palveluita. Meidän pitää altistaa itsemme vuorovaikutukseen ihmisten kanssa, jalkautua norsunluutorneistamme kuuntelemaan heidän murheitaan ja haistelemaan trendejä siitä, miten he elävät ja asuvat. Ammattilaisen on uskaltauduttava tilanteisiin, joissa oma asema ja mielipiteet kyseenalaistetaan. Sosiaalityöntekijä, professori, yrittäjä Virtasen opinnoissa ja urassa on riittänyt vauhtia ja nopeita käänteitä, mutta hän sanoo, ettei sosiaalitieto 5 6 I11 11

12 ole koskaan ajatellut uraa Urana. Asiat ovat vaan seuranneet toisiaan. Hän valmistui filosofian maisteriksi Sosiaaliset kysymykset kuitenkin kiinnostivat ja valtiotieteen maisterin tutkinto syntyi heti perään vajaassa kahdessa vuodessa. Tästä hän kiittää edesmennyttä sosiaalipolitiikan professoria Kari Salavuota. Lisensiaattityö valmistui 1992 ja väitöskirja Homo Civilis. Tutkimus sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityön habituksesta Opintojen rinnalla Virtanen eteni töissään: hän oli ensin pari vuotta Ruskossa sosiaalityöntekijänä ja sen jälkeen jonkin aikaa Äetsän sosiaalijohtajana. Sieltä hän siirtyi osastopäälliköksi Turun sosiaalitoimeen, mutta väitöskirjan valmistumisen jälkeen edessä olivat Tampereen yliopiston työpolitiikan professorin tehtävät. Yliopistouralta Virtanen hyppäsi valtiovarainministeriön virkamieheksi hallinnonkehittämisosastolle. Ja kehitettävää hän näkikin. Julkishallinto oli keskusohjattua ja byrokraattista. Virtanen ja hänen virkamieskollegansa Petri Uusikylä pistivät pystyyn julkishallinnon konsultointiin keskittyneen Net Effect Oy:n He halusivat tehdä osansa hallinnon modernisoimiseksi. Hallinnosta piti saada virtaviivaista, tehokasta, laadukasta ja toimenpiteiltään kansalaisille vaikuttavaa. Johtotähtenä oli ajatus, että julkinen hallinto on olemassa kansalaisia varten. Poliisin ja verottajan menestystarinat Net Effect arvioi aluksi julkishallinnon hankkeita, mutta pian sen asiantuntijat alkoivat toimia yhä enemmän kehittäjinä ja neuvonantajina. Virtanen raportoi muun muassa vuosia EU:lle Suomen syrjäytymisen vastaisen työn tuloksista sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Kahden miehen yritys työllisti pian lähes 30 henkeä. Bisneksen lomassa Petrit kirjoittivat alan perusteoksia projektien hallinnasta ja johtamisesta. Net Effect oli monessa mukana, mutta useimmiten kehittämistyö kietoutui kansalaislähtöisyyteen. Tässä hän näkee menestystarinoina muun muassa poliisin ja verohallinnon kehittämisen: Ne ovat kehittäneet palveluitaan pitkäjänteisesti, olleet kymmenen vuotta laatumatkalla. Nykyisin on ilo asioida verottajan kanssa. Asiointi on tehty helpoksi ja palvelu on ystävällistä. Ammattilaisen on uskaltauduttava tilanteisiin, joissa oma asema ja mielipiteet kyseenalaistetaan. Hallintokunnat pysyttelevät siiloissaan On myös asioita, jotka eivät ole julkishallinnossa muuttuneet: valtiokonsernin ohjaus on edelleen epämääräistä. Valtiovarainministeriöllä on siinä iso rooli ja hallitusohjelma sitoo ministeriöitä, mutta silti ne ovat edelleen varsin itsenäisiä. 12 sosiaalitieto 5 6 I11

13 Pahimmillaan hajautetut itsenäiset organisaatiot katsovat vain omaa hiekkalaatikkoaan optimoivat omaa hyötyään, jäävät omiin siiloihinsa. Mutta kansalaisten tarpeet eivät jäsenny näiden siilojen mukaan. Tällä hallituskaudella työ- ja elinkeinoministeriö tuli Virtasen mielestä sosiaali- ja terveysministeriön alueelle hyvinvointiyrittäjyyden tukemisen lipan alla. TEM:n Hyvä-ohjelmassa pohdittiin muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön hankintaa ja osaamisen varmistamista, mikä on STM:n aluetta. Hallinnonalat kilpailevat keskenään ja se vie päivittäisessä työssä paljon energiaa. Ministeriöiden siiloista on pyritty ylös politiikkaohjelmilla, mutta huonolla menestyksellä. Virtanen muistuttaa, ettei menestystä voinut odottaa, koska ohjelmilla oli pienet resurssit eikä lainkaan valtaa. OECD on todennut siiloajattelun Suomessa erityisen vahvaksi. On mielenkiintoista, ettei sitä ole haluttu muuttaa. Virtanen näkee hallinnon pysyvyyden itseisarvona. Se tuo kansalaisille turvallisuutta ja herättää luottamusta. Toisaalta se on haitaksi, jos se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ministeriöjaot ovat pitkälti samat kuin maan itsenäistyessä, vaikka maailma on muuttunut sadassa vuodessa valtavasti. Valtionhallinnossa pysyvyydestä on tullut taakka. Kunnissa on tehty enemmän todellisia muutoksia kuin valtionhallinnossa. Ylimmällä päättäjätasolla politiikka tuo kehittämistyöhön järjettömyyksiä. Esimerkiksi valtionhallinnon tuottavuus- ja alueellistamisohjelman välillä on ristiriita. Tuottavuusohjelma on lähinnä henkilöstön vähentämissuunnitelma. Toisaalta samaan aikaan perustetaan virastoja ympäri Suomea, eikä sen kustannuksia ole haluttu laskea. Ja alueellistamisessa unohtuu myös kestävä kehitys, kun virkamiehiä pistetään lentämään tiuhaan maakunnista Helsinkiin. haa joka luukulta ja pyrkivät optimoimaan menestystään. Kokonaisajattelu puuttuu. Sitä kaipaan kansalaisena ja veronmaksajana. Toisaalta kunnallehan on loistavaa, että kehittämisrahaa voi hakea sieltä ja täältä ja kehittää mielensä mukaan. Liike-elämä tuli nähtyä Yhdentoista Net Effectin toimitusjohtajavuoden jälkeen Virtasesta tuntui, että liike-elämä oli nähty. Työ oli kiinnostavaa ja alati muuttuvaa, eri organisaatioiden kanssa työskentelyä Suomessa ja muualla Euroopassa. Asuinpaikat vaihtuivat tiuhaan. Virtanen halusi vaihteeksi päästä keskittymään johonkin asiaan yhdessä organisaatiossa. Ja hän halusi palata Turkuun. Maailmalle ei ollut koskaan tarkoitus jäädä. Virtanen oli ollut konsulttina vaikuttamassa Turun sosiaali- ja terveystoimen yhdistymiseen ja uuden organisaation rakentamiseen. Uusi sisäisellä tilaaja-tuottajamallilla toimiva organisaatio aloitti 2009 alussa. Kun tuottajapuolelle perustettiin uusi palvelutuotantojohtajan virka, Virtanen oli valmis luopumaan työstään ja osakkuudestaan Net Effectissä. Firma myytiin vuoden vaihteessa Ramboll Management Consultingille. Mikä on Virtasen tärkein oppi julkishallinnon kehittämisen aitiopaikoilta? Projektien arviointi ja hallinnon konsultointi on tuonut ennen kaikkea suhteellisuudentajua kehittämisen pitää olla pitkäjänteistä. Epäonnistuneissa hankkeissa näkyy usein se, että huonosti suunniteltu on huonosti tehty. Tosin uskon innovatiivisuuden voimaan, kaikkea ei voi suunnitella valmiiksi, mutta intuitioonkaan ei kannata aina luottaa. On hyödyllistä käsitellä epäonnistumiset asiallisesti ilman syyttävän sormen heristämistä. Niistä voi todellakin oppia. Kehittämistyö vaatii rohkeutta heittäytyä ja panna itsensä peliin. Ja tietysti hyvää johtamista. Jos joku näistä puuttuu, ollaan ongelmissa. Rahaa monista tuuteista Virtasesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta puuttuu kehittämisen viitekehys: ei ole yhteisiä painopisteitä, joihin suunnattaisiin rahoitusta. Eikä kehittämistyön rahoittajien toimintaakaan koordinoida. Sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen voi hakea Kaste-rahoitusta, RAY-avustuksia, Työsuojelurahaston rahaa, Tykes-, Tekes- ja Sitra-rahaa, Euroopan rakennerahastojen rahaa jne. Rahaa on vuodessa tarjolla miljoonaa euroa, hallituskaudella vajaa puoli miljardia. Aktiiviset kunnat ja kaupungit hakevat rahestyttävä ihminen. Hänellä pitää olla näkemys siitä, miten organisaatio jaksaa kehittämistaakkaa kantaa. Pari projektia vuodessa on enimmäismäärä. Ja muutosvastarinta on hieno asia, koska se pakottaa muutoksen suunnittelijat miettimään tarkoin muutosjohtamisen prosessin ja perustelemaan muutoksen tarpeen. Pohjois-Koreassa ei sallita muutosvastarintaa, joten hallinnan keinojakaan ei tarvitse perustella. Johtajan pitää antaa aikaa ideointiin ja ideoiden läpiviemiseen. Kehittämistä pitää tukea eikä työskennellä sellaisella mentaliteetilla, että haetaan vaan virheitä. Isot hankkeet edellyttävät projektinhallinnan taitoja: käsitteellistä viitekehystä projektin johtamisesta, hallinnoinnista ja raportoinnista. Ennen kaikkea asennetta Nyt Virtasella on vajaan 30 hengen sijasta johdettavanaan ihmistä. Sosiaali- ja terveystoimen budjetti on lähes 600 miljoonaa euroa. Isolla koneistolla voidaan saada aikaan vaikka minkälaista kehittämistä. Sosiaali- ja terveystoimi on kuntalaisille tärkeä hallintokunta sen kehitys vaikuttaa paljon koko kaupunkiin. Kehittämisen taitoja tarvitsevat johtajien lisäksi työntekijät: Ne ovat pitkälti asenneasioita, eivät niinkään opeteltavia työkaluja. Innostuneen asenteen näkee kilometrin päähän. Esimiehen pitää tukea innostumista eikä lannistaa ihmistä. Virtanen ei näe eroa perustyön ja kehittämisen välillä. Jokaisen pitää uudistaa työtään. Vain kehittämisen tavat vaihtelevat. Kehittäminen voi olla osa normaalityötä tai jos kehittämisrahaa saadaan ulkopuolelta, on pistettävä pystyyn projekti. Ideoiden liikkuminen ja jalostaminen on myös viestintää. Net Effectissä kaikki informaatio liikesalaisuuksia myöten oli kaikkien työntekijöiden saatavissa intranetissä. Kaikki työntekijät saivat Virtaselta viikkoviestin, jossa hän summasi menneen viikon tapahtumia ja ideoi tulevan viikon töitä. Ja siinä sivussa hän korosti organisaation arvoja, visiota ja strategiaa. Tätä odotettiin kuin bestselleriä perjantaina, vaikka se kuormitti sähköpostia. Samanlaista viestiä Virtanen lähettää nyt johtoryhmälle ja esimiehille ja taas se tuntuu toimivan. Ei riitä, että tietoa on saatavilla se pitää tuoda ihmisten luokse. Kaikkien pitää tietää, missä mennään. Johtajan näkemys painaa Olennainen on johtajan näkemys kehittämisestä ja hänen kehittämisosaamisensa. Virtanen muistuttaa, että johtajan pitää ymmärtää, että kehittäminen vie aikansa ja viestiä mielen malttamista. Jotkut virastot laittavat hirveän määrän projekteja liikkeelle ja ajavat työntekijät piippuun puolessa vuodessa. Projektit ovat sotkussa ja huonosti johdettuja ja työntekijöille kehittäminen on kirosana. Johtaja saisi olla myönteinen ja helposti läsosiaalitieto 5 6 I11 13

14 kärki Erja Saarinen Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajille tehty kysely osoittaa, että keskukset ovat saavuttaneet kymmenessä vuodessa paljon, vaikka työtä ovat haitanneet organisaatioiden häilyvä asema ja niukka rahoitus. Näkyvyyttään vaikuttavampia Kymmenen vuotta sitten sosiaalialalla ei ollut kehittämisrakenteita, joissa kaikki kunnat, ne pienimmätkin, olisivat voineet osallistua kehittämistyöhön. Osaamiskeskukset luotiin turvaamaan alan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen, peruspalvelujen kehittyminen sekä erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen. Niiden piti saada aikaan koulutuksen, tutkimuksen ja käytännön työn yhteyksiä ja toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Sosiaalialan osaamiskeskukset Yhdeksän keskuksen toiminta alkoi pysyvästi 2002 alusta. Tuolloin tuli voimaan laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/2001 ja keskukset saivat pysyvän valtion rahoituksen. Organisointi vaihtelee kuntien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan järjestöjen muodostamista osakeyhtiöistä yhdistyksiin ja erilaisiin yhteenliittymiin. Kukin keskus kattaa yhdestä neljään maakuntaa. Ruotsinkielinen osaamiskeskus on valtakunnallinen. Osaamiskeskustoimintaa tukee valtakunnallisesti Sosaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta, jonka puheenjohtaja on johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lisätietoa Sosiaalitiedon edeltäjän, Sosiaaliturvan artikkeleita osaamiskeskusten toiminnasta ja vastaavasta pohjoismaisesta kehittämistyöstä > Artikkelipankki > Kehittäminen > Sosiaalialan osaamiskeskukset > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Vastuut > Sosiaalialan osaamiskeskukset Miten sosiaalialaa kehitetään muissa Pohjoismaissa? Lue Sosiaalitiedon verkkosivuilta Ulla Salonen-Soulién blogi. Kaikkea tätä on tehty, mutta aluksi suuri urakka oli verkosto-organisaation luominen: yhdeksän osaamiskeskusta muodostaa yhdessä valtakunnallisen verkoston ja myös alueillaan ne toimivat verkostoina. Jo verkostomaisen kehittämisrakenteen luominen tyhjästä on saavutus. Kehittämisosaaminen on alueilla lisääntynyt ja alueellinen tiedontuotanto virkistynyt. Verkosto-organisaatio on haasteellinen ja antoisa. Verkostoja on monia ja niistä pitää huolehtia, jotta niitä on helppo mobilisoida. Kaikkia verkostoja ei voi pitää yhtä aikaa toiminnassa, yksi osaamiskeskusjohtaja kuvailee. Lisää erityisosaamista Osaamiskeskuksista pysyvä tuki sosiaalialan erityisosaamiselle, oli otsikoitu Sosiaaliturvan, Sosiaalitiedon edeltäjän juttu keskusten perustamisesta Osaamiskeskukset ovatkin kehittäneet monen alueen erityisosaamista, kuten asunnottomien palveluita, gerontologista sosiaalityötä, saamelaisten palveluja, tietoteknologiaa, päihdetyötä, vammaistyötä, lastensuojelua ja pohjoismaista yhteistyötä. Monet ovat kehittäneet työmenetelmiä ja juurruttaneet niitä alueilleen. Esimerkiksi Lapissa on tuettu läheisneuvonpidon käyttöönottoa ja laajennettu sen käyttöä lastensuojelusta aikuisen tai iäkkään ihmisen tukemiseen. Ruotsinkielinen osaamiskeskus taas on kehittänyt perhetyötä ja perhekeskustoimintaa Ruotsin Leksandista saatujen virikkeiden pohjalta. Kaakkois-Suomessa on keskitytty vammaistyöhön ja sen käytäntöjen yhdenmukaistamiseen maakunnassa. Maton vetäisy jalkojen alta Muutama vuosi sitten osaamiskeskukset rakensivat innokkaasti kehittämisyksikköjä muun muassa lastensuojeluun. Niitä oli parhaimmillaan yli 50. Niille ei kuitenkaan järjestynyt lupailtua valtion rahoitusta. Kun tämä valkeni, monien kehittämisinto notkahti. Tämä on ollut monille keskuksille suurin pettymyksen aihe. Erikoistutkija Liisa Heinämäki Tervey den ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että osa kehittämisyksiköistä on jatkanut Kaste-rahoituksella ja osa kuntien omana toimintana. Hän korostaa, että kaikesta huolimatta kehittämisyksikkö-ajattelu jäi elämään: kunnat näkivät alueellisen verkostoitumisen hyödyn ja tämä on luonut pohjaa muun muassa kuntien yhteistoiminta-alueille. Selvyyttä asemaan Ylipäänsä osaamiskeskuksissa ollaan tyytymättömiä valtion toimiin: rahoitus on niukkaa, sirpalemaista ja heittelevää, näkemykset osaamiskeskusten asemasta vaihtelevat ja linjaukset puuttuvat. Eri tahoilta kootun hankerahoituksen ohella keskusten kehittymiselle merkittävää olisi aikaansaada sosiaalihuollon erityisvaltionosuusjärjestelmä. Se suuntaisi terveydenhuollon tapaan valtionosuutta kunnille korvaukseksi osaamiskeskustoiminnan kustannuksista, näin sanoi sosiaalineuvos Martti Lähteinen vuonna 2002 Sosiaaliturva-lehden haastattelussa. Tätä rahoitusmallia osaamiskeskusjohtajat odottavat edelleen. Osaamiskeskusten asemasta on tarkoitus säätää parhaillaan valmisteltavassa sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaissa. Toukokuussa voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa säädetään jo uusista perusterveydenhuollon kehittämisyksiköistä, jotka ovat paljolti osaamiskeskuksia vastaavia rakenteita. Liisa Heinämäki arvioi, että jatkossa terveydenhuoltolain järjestämistä koskevat asiat siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen järjestämislakiin. Näin sosiaali- ja terveydenhuoltoon saataisiin omat, uudistetut sisältölakinsa ja yhteinen järjestämislaki, jossa säädettäisiin muun muassa molempien kehittämisen rakenteista. Sosiaali ja terveys yhdessä Osaamiskeskukset luotiin pitkälti sosiaalialan tarpeisiin, mutta nyt niissä painottuu yhä enemmän yhteistyö terveydenhuollon kanssa. Tämä linja vastaa kuntien palvelu-uudistuksia, joissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdistetään. Useat osaamiskeskusjohtajat kuitenkin muistuttavat, että yhteistyössä on varjeltava sosiaalialan erityisosaamista eikä kaiken kehittämistyön tarvitse olla yhteistä. 14 sosiaalitieto 5 6 I11

15 Koonnut: Erja Saarinen Kymmenen vuoden saavutuksia ja pettymyksiä Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat kehittäneet sosiaalialaa kymmenen vuotta. Kysyimme keskusten johtajilta, mitä on saavutettu ja mitkä ovat olleet suurimmat pettymykset. 1. Mitkä ovat osaamiskeskuksen kolme tärkeintä aikaansaannosta? 2. Mikä on ollut vaikeinta tai suurin pettymys kehittämistyössä? 3. Mikä turvaa sosiaalialan kehittämisen vastaisuudessa? Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, FSKC, toimitusjohtaja Torbjörn Stoor 1. Lasten ja perheiden varhainen tukeminen: hankkeita ja menetelmäkoulutuksia, perhekeskustoiminnan aloittaminen ja pohjoismainen yhteistyö. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn linkittäminen. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja kuntien välisen yhteistyön foorumina Mathilda Wrede-instituutti FSKC:ssä, kehittämisen ja koulutuksen yhteiset praksisareenat viidessä kunnassa. Arviointien tekeminen ja arviointiosaamisen levittäminen kuntiin ja järjestöihin. 2. Kehittämistyön hitaus, kun toimintaympäristö muuttuu yhä nopeammin. Kehittämisen ja tutkimisen yhteen nivominen: vaikeaa saada rahoitusta ja tukea toiminnalle, jossa molemmat ovat mukana. 3. Turvattava kehittämis- ja tutkimustoiminta myös ruotsiksi, ruotsinkielisen väestön ja henkilökunnan tarpeet huomioiden tasapuolisesti koko ruotsinkieliselle väestölle. Vakaa ja ennakoitavissa oleva rahoitusrakenne. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, ISO, johtaja Tarja Kauppila 1. Aiemmin lähinnä keskenään kilpailleiden maakuntien vaikuttava, maakuntarajat ylittävä kehittämisyhteistyö ISO:ssa. Päihdetyön profiilin nosto ja verkostomaisen kehittämisrakenteen luominen. Osallistuminen sosiaalialan kansalliseen tietotekniikan kehittämistyöhön Tikesos-hankkeessa ja siinä Itä-Suomen yliopiston mukaan saaminen. 2. Vastata lakisääteisiin tehtäviin ja alueen suuriin haasteisiin niukoilla resursseilla ilman julkisen sektorin kestävän kehityksen linjausta työn katu-uskottavasta, pitkäjänteisestä tukemisesta. 3. Lainsäädäntö, kehittämiseen kohdennettu valtionavustus ja arvostus alan osaamisen jatkuvaan kehittämiseen tutkimustiedon tuella. Sosiaalialan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyön vaikuttavasti yhdistävä toiminta. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy, toimitusjohtaja Tarja Myllärinen 1. Moniammatillisten kehittämis- ja yhteistyöverkostojen luominen kuntien, kuntayhtymien sekä alan koulutus- ja tutkimusyksiköiden, kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa. Sosiaalialaa ja sosiaalityötä laajempi hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Vammaistyön kehittäminen, kuten henkilökohtaisen avun koordinaatio Socomin palvelutuotantona ja lyhytaikaisen perhehoidon käytäntöjen yhdenmukaistaminen. Ikääntyneiden palveluneuvontapisteiden kehittäminen, seudulliset palveluoppaat ja sähköisen asioinnin edistäminen. 2. Kehittämisrahoituksen sirpaleisuuden takia lyhytjänteinen toiminta aiheuttaa työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta ja kevyelle hallintorakenteelle jatkuvan raskaan rahoitushaun. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollolle samanlaiset mahdollisuudet tutkimus- ja kehitysrahoitukseen: vaikuttavat palvelut edellyttävät molempien osin erillistä ja osin yhteistä kehittämistä. sosiaalitieto 5 6 I11 15

16 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Koske, johtaja Marja Heikkilä 1. Osaamiskeskus pysyvänä kehittäjänä ja koordinoijana, innovaattorina sekä puolueettomana osapuolena: työryhmien ja -kokousten koolle kutsuja ja koordinoija, vapaamuotoisten foorumien ja neutraalin maaperän tarjoaja. Alueen toimijoiden linkki valtakunnallisiin kuulumisiin ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Yksittäinen helmi muun muassa maakunnallinen ammattilaisten sähköinen yhteisöverkko, Sonette. 2. Kehittämisen hankekeskeisyys ja lyhytjänteisyys perusrahoituksen niukkuuden vuoksi. Tutkimuksen saaminen kehitystyön pohjaksi edellyttää pitkäjänteistä otetta. Keski-Suomen polarisaatiokehitys, johon ei ole kyetty riittävästi pureutumaan. Se hetki, kun valkeni, ettei kehittämisyksiköille tule jatkorahoitusta. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivistyvä yhdessä tekeminen. Osaamiskeskus tärkeä vaikuttaja siinä, että palveluissa kohdeltaisiin ihmistä kokonaisena. Kehittämistä enemmän tutkitun tiedon pohjalta. Ihmisen kokoisten palveluiden ja työpaikkojen puolustaminen ja työhyvinvoinnin esillä pitäminen. Pikassos, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa, toimitusjohtaja Kristiina Laiho 1. Tunnustettu asema kehittämistyön asiantuntijaorganisaationa ja verkosto-osaajana. Pysyvät verkostot, joiden avulla syntyy pieniä ja isoja tuloksia, nopeasti tai pitkällä aikavälillä. Vilkkaan hanketoiminnan synnyttäminen. 2. Opetuksen, tutkimuksen ja käytännön välisen yhteistyön tulokset eivät ole vastanneet odotuksia, vaikka halua on ja yhteistyötä tehdään paljon. Lyhyissä sykleissä toteutettavat hankkeet ja niiden poukkoileva ja kehittämistyötä aliarvioiva rahoitus. 3. Uskon osaamiskeskustoimintaan! Rakenne on välttämätön turvaamaan kaikkien kuntien ja eri toimijoiden mahdollisuudet kehittää voimiaan yhdistäen sosiaalialaa. Taloudelliset resurssit turvattava ja ylläpidettävä riittävä kehittäjäosaajien joukko. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus, Socca, johtaja Pirjo Marjamäki 1. Sosiaalityön käytäntötutkimuksen ja käytännön opetuksen toimintamallien luominen. Lapsikeskeisen sosiaalityön kehittäminen. Asunnottomien palveluiden kehittäminen. Gerontologisen sosiaalityön kehittämisen pioneerityö. 2. Varhaiskasvatusta, lastensuojelua ja asunnottomien palveluja koskevat kehittämisyksiköt luotiin , mutta nyt ne ovat hankerahoituksen varassa eikä tiedetä, miten toimintamallit saadaan säilytettyä rahoituksen päätyttyä. Alueen kunnissa on vahvaa omaa kehittämistoimintaa ja Soccan toiminta pitäisi saada palvelemaan kiinteästi kuntien omia sosiaalija terveydenhuollon strategioita. Tämä on vaikeaa: Soccan toiminta nähdään helposti ulkoistettuna kehittämistoimintana. 3. Yliopistoyhteys on Soccan vahvuus ja myös ykköshaaste: saatava syntymään yhdessä yliopiston kanssa laajapohjaista tutkimusta, johon kiinnittyisi niin ammatillista lisensiaatin tutkimusta tekevät kuin tohtoriopiskelijat. Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso, johtaja Päivi Hiltunen 1. Suunnitelmallinen alueellinen yhteistyö kuntatoimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvä linkittyminen sosiaalialan kehittämishankkeeseen ja nyt Kaste-ohjelmaan sekä yhteys muihin kehittämisrahoituskanaviin, näistä tiedon tuominen alueelle. Tutkimustiedon tuominen alueelle sekä omat selvitykset ja tutkimukset yhdessä alueellisen yliopistoyksikön kanssa. Ajankohtaisen tiedon välittäminen ja palvelutarvemuutoksia ennakoivan tiedon tuottaminen. 2. Valtionhallinnon ajoittainen heiluvuus suhteessa osaamiskeskuksiin, ajoittainen epäselvyys osaamiskeskusten asemasta. 3. Rahoituksen, aseman ja tehtävien vakaus ja pitkäjänteisyys, peruspalvelulähtöisyys, yhteys kuntatoimijoihin ja tutkimustahoihin sekä kiinteä yhteys asiakkaisiin, palvelujen käyttäjiin ja tarvitsijoihin. 16 sosiaalitieto 5 6 I11

17 Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, Sonetbotnia, kehitysjohtaja Arto Rautajoki 1. Maakuntien alueelliset ohjausryhmät: toteuttavat alhaalta ylöspäin -periaatteella toimintaa ja saavat aikaan laajaa kuntayhteistyötä, neutraali foorumi eri toimijoille. Kantavat verkostorakenteet, verkostoja on helppo mobilisoida. Yhä uusia ulottuvuuksia tarjoava tiimityö. 2. Kehittämistyön hitaus ja jatkuvuuden puute, liikaa ad hoc-tyyppistä toimintaa. 3. Pitkäjänteinen kehittämistoiminta pysyvän kehittämisrakenteen pohjalta. Erillinen, riittävä kehittämisrahoitus sosiaalialalle ja tiivistä yhteistyötä muiden hyvinvointipolitiikan sektoreiden, hallintokuntien, tieteenalojen ja osaamiskeskittymien kanssa. Tiivis yhteistyö alueen toimijoiden kanssa. Sosiaalialan substanssin vahvistaminen etenkin moniammatillisissa ja -tieteellisissä yhteyksissä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Poske, kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö 1. Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus kunnille ja kuntalaisille ja kansalaisneuvonta Lapin maakunnan asukkaille. Konsultaation välittäminen ammattilaisten kesken. Uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja juurruttaminen: esimerkiksi työparien välittäminen työparityöskentelyä varten, läheisneuvonpidon käyttöönotto ja asiakaskehittäjätoiminta. Vaikuttavuuden arvioinnin ja tiedontuotannon kehittäminen käytännöistä lähtevänä ja käytännössä tehtävänä. Saamelaisten palveluiden kehittäminen yhdessä saamelaisalueen kuntien, Saamelaiskäräjien ja Samisoster ry:n kanssa. 2. Kehittäjien rekrytoinnin vaikeus. Rahoitukseltaan kaksivuotiset hankkeet, joista ei synny pitkäkestoista kehittämistyön rakennetta. Puuttuvat valtakunnalliset ratkaisut opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhteisistä rakenteista. 3. Pysyvä opetuksen-, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan rakenne, joka turvaa toimijoiden tasapuolisen osallistumisen ja rahoitus, joka jaetaan suhteessa alueen väestöpohjaan ja pinta-alaan. Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito, toimitusjohtaja Merja Salmi 1. Keskeinen rooli koko alueen kattavan sosiaalipäivystyksen aikaansaamisessa. Sosiaalipalveluiden talouden, tiedon tuotannon ja vaikuttavuuden teemojen eteenpäin vieminen. Alueellisen hyvinvointitiedon tuottaminen. Kehittämisosaamisen vahvistuminen kunnissa ja suunnittelu- ja päätöksentekoprosessien tietoperustan vahvistaminen 2. Kehittämistyön estyminen tai hidastuminen ennakoimattomista syistä, kuten avainhenkilön vaihtumisen, kunnallispoliittisten linjausten tai valtakunnallisen ohjauksen lyhytjänteisyyden vuoksi. Pitkäjänteisen rahoituksen puuttuminen. Kehittämisen hitaus tulokset näkyvät vasta pitkällä viipeellä. 3. Pitkäjänteinen rahoitus. Vahvat strategiset linjaukset valtakunnallisesti. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Vasso, toimitusjohtaja Merja Anis 1. Lastensuojelun kehittämistyön jatkumo, muun muassa Varsinais- Suomen sijaishuollon yksikön vakiintuminen ja lastensuojelun kehittämisyksikkö, joka kehitti myös avohuoltoa. Keskeinen rooli Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman rakentamisessa. Sen tekeminen yhdisti alueen toimijoita ja synnytti hyvän ohjelman, jonka linjaukset ovat kantaneet käytäntöön. Alueellisen hyvinvointitiedon kokoaminen ja hyödyntäminen Tietohyöty-hankkeen avulla. 2. Vuosia kestäneen verkostoitumisen ja suunnittelutyön tuloksena aikaansaadun lastensuojelun kehittämisyksikön lakkauttaminen valtion rahoituksen loppumisen vuoksi. Yhteen hiileen puhaltamisen vaikeus. Tässä on edetty, mutta edelleen katsotaan liiaksi asioita vain oman kunnan tai organisaation näkökulmasta, eikä hyödynnetä osaamiskeskusta yhteistyössä. 3. Sosiaalialan kehittämistyöhön ja käytäntötutkimukseen kestävä rahoitus ja paremmin resursoitu kehittämisrakenne, jossa on yhteydet terveydenhuollon ja muiden hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Kehittämisen ja käytännön työn perustuttava vahvemmin tutkittuun tietoon. sosiaalitieto 5 6 I11 17

18 kärki I puheenvuoro Katariina Välikangas Kehittäminen on spiraalimaista. Kehittämistoimista jäävät elämään ne osat, jotka tuottavat lisäarvoa ihmisten elämään ja kytkeytyvät aiempaan kehittämiseen, suurempiin kokonaisuuksiin. Kehittäminen etenee aidosta hyödystä toiseen pienin askelin Kuva: Erja Saarinen Eri kehittämistoimet ovat yhdessä vuosisatojen aikana kasvattaneet spiraalia, joka on aina kierähtänyt elämään jääneiden uudistusten kautta uudelle kehälle. Se taas tarjoaa uusille kehittämistoimille mahdollisuuksia kuljettaa kehää eteenpäin. Kehittämiseen on aina kuulunut myös hypetys, jonkin asian merkityksen liioittelu. On uskottu milloin mihinkin kaikenratkaisevaan mantraan, kuten 2000-luvun alussa teknologian kaikkivoipaisuuteen. Hypetykset eivät kuitenkaan ole turhia vaan niiden sisällä ja niiden alta löytyvät ne oikeasti lisäarvoa tuottavat uudistukset. Ne ovat pienempiä kuin hypetys on antanut ymmärtää, mutta kehittämistyön spiraalilla niillä on pitkällä aikajänteellä iso merkitys. Katariina Välikangas toimii Kuntaliitossa Innokylä-hankkeen tutkijana ja verkostokoordinaattorina. Hän on muun muassa kirjoittanut Sitran 2007 julkaiseman raportin Yksityisen sektorin innovatiivisten liiketoimintamallien soveltamismahdollisuudet kuntapalvelujen tuotannossa. > Julkaisut, haku julkaisun nimellä Palvelu-uudistus ja innovaatiohypetys Kuntien kehittämistyön spiraalilla palveluiden uudistaminen on nyt se juttu. Se ei ole kehittämisen spiraalille ominainen vapaa tai ennakoiva kehittämishaaste, sillä talous ja toimintaympäristön muutos määrittelevät uudistamisen reunaehdot. Silti palveluita uudistetaan osittain hypetyksen alla, nimittäin innovaatiohypetyksen. Palveluiden uudistamisessa se näkyy irrallisina, todellista lisäarvoa tuottamattomina kehittämistoimina. Kuntapalveluiden uudistamiseen vaikuttavat eniten Paras -hankkeen tuottama kuntareformi ja muut ohjelmalliset kehittämishankkeet, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste. Paljon vaikuttavat myös palveluja säätelevän toimintaympäristön muutokset, kuten muutokset valtionohjauksessa ja lainsäädännössä, jotka saattavat kaventaa kunnallista itsehallintoa lisäämällä normiohjausta ja lakisääteisiä palveluita. Palvelu-uudistukseen vaikuttavat myös talouskehitys ja kilpailuympäristö sekä väestörakenteen muutos ja työvoima- ja työllisyyskysymykset. Palveluita tuottavat kuntien lisäksi myös muut toimijat. Palveluissa hyödynnetään yhä enemmän yhä monimutkaisempaa teknologiaa. Paras-hankkeessa on syntynyt rakenteita, jotka mahdollistavat palvelutuotantoprosessien ja uusien palvelukonseptien kehittämisen. Se edellyttää kuitenkin ymmärrystä moniulotteisesta toimintaympäristöstä. Entistä parempaa asiakashallintaa Palvelujen uudistaminen tuottaa lisäarvoa, kun päätöksenteon perustana on visionäärisyys, asiakaslähtöisyys sekä toimintaympäristön, kehittyvien prosessin osien ja tuotantotapojen huomioiminen. Vaikkapa ikääntyneiden lähipalvelualuekehitystyössä se tarkoittaa vapaaehtoistyön ja kolmannen sektorin palvelujen integroimista kuntapalveluiden tuottamiseen. Se edellyttää, että kehittämistyössä on mukana kyseisen palvelualan asiantuntijoita uudistuksen tuomien uusien roolien pitää tuntua työntekijöistä järkeviltä. Asiakaslähtöisyys merkitsee asiakkaan arvostamista, osallisuutta, eettisyyttä, yksilöllisyyttä ja demokratian toteutumista. Palveluiden pitää olla asiakkaille helposti saavutettavia ja käytettäviä. Palveluiden tuottajalta vaaditaan entistä parempaa asiakashallintaa, asiakkaiden tuntemista ja palveluiden sovittamista kullekin asiakasryhmälle. Tuottajan pitää myös olla valmis vuorovaikutukseen asiakaskunnan kanssa palveluiden kehittämiseksi. Visiolähtöisyys merkitsee strategisuutta, kuntalähtöistä muutosjohtajuutta, tai pikemminkin muutoksen managerointia ja ylija poikkisektoriaalisuutta. Lähes kaikissa kunnissa tai kuntien yhteistoimintaorganisaatioissa palveluita uudistetaan elämänkaariajattelun pohjalta. Sen mukaan väestön palvelutarpeet ovat erilaisia elämänkaaren eri vaiheissa ja siksi esimerkiksi vanhusten ja lapsiperheiden palvelutarpeisiin tulee myös vastata erilaisilla toimintamalleilla ja verkostoilla. Osallistava kehittämistyö luo uutta Kuntapalveluiden uudistamiseen osallistuu monia toimijoita, joilla pitää olla verkosto-, kumppanuus- ja tutkimus- ja kehittämisosaamista. Kehittäminen voi olla luonteeltaan staattista: siinä suunnitellaan asioihin parannuksia, ennakoidaan miten asiat voivat muuttua, mitä saadaan tulokseksi, toteutetaan suunnitellut toimet ja arvioidaan, miten onnistuttiin. Tulokset dokumentoidaan ja niitä levitetään muidenkin käytettäviksi. Näin toimitaan perinteisen projektiymmärryksen mukaan. Kehittäminen voi olla myös dynaamista uutta opitaan kokeilemalla ja tekemällä. Tällaista on muun muassa osallistava kehittämistyö. Siinä limittyvät suunnittelu ja toteutus. Kaikkia toimijoita, myös asiakkaita tai kuntalaisia, otetaan mukaan kehittämistyön jokaiseen vaiheeseen suunnittelusta toteutukseen. Ihmisten arkitieto, kokemustieto, liitetään tieteelliseen tietoon ja kaikki oppivat toinen toisiltaan. 18 sosiaalitieto 5 6 I11

19 Dynaamista on myös kokeileva kehittämistyö: luovuus on toisenlaisen kokeilua ja näistä kokemuksista oppimista. Kokeilujen kautta avataan uusia mahdollisuuksien horisontteja: sitä todellisuutta, joka on vakiintuneen käyttäytymisen ulkopuolella. Ydin on kokonaisuuden hahmottaminen Palveluiden uudistajien pitää ymmärtää, millaista kehittämistyö on luonteeltaan. Heidän pitää nähdä rakenteet kehittämistyön mahdollistajina ja ymmärtää, että kehittämisessä on olennaista nähdä kehittämistoimet laajemman kokonaisuuden osina. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kehittämistyön luonteen ymmärtäminen merkitsee hidasta harkintaa: täytyy ymmärtää, mistä on kyse, miten kokonaisuus rakentuu ja ketkä siinä on huomioitava. Kun on tämän kunnolla miettinyt, pystyy toimimaan nopeasti eri kumppaneiden kanssa. Uusien rakenteiden tekeminen luo kehittämisympäristön, jossa rakenteet tukevat prosessien ja tuotteiden kehittämistä. Kokonaisuuden hahmottaminen ja siitä lähtevä toiminta on kehittämistyön ydin. Ja siinä kehittämistyöllä on Akilleen kantapäänsä. Vaikka kehitettäisiin juuri oikeita asioita ilman turhaa hypetystä, sillä ei ole merkitystä ilman, että mukana olevat toimijat ymmärtävät asiat samalla tavalla. Eri toimijoiden yhteinen ymmärrys luo toiminnalle tarkoituksen sekä osoittaa, mitkä eri tekijät ja millainen osaaminen vaikuttavat muutoksien viidakossa halutulla tavalla. Jaettu ymmärrys ja jaetut tulkinnat ovat yhteisesti sovittuja ja suuntaavat toimintaa kaikilla toimijatasoilla. Tällöin esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa eri lähtökohdista asioita tarkasteleville ihmisille on syntynyt yhteinen ymmärrys asioiden tilasta ja tarvittavista toimista, ja tämä ymmärrys on syntynyt käytännön työn erilaisista asiantuntijuuksista. Jaetun ymmärryksen luominen on keskeinen osa johtamiskulttuuria ja muutosjohtajuutta; kyseenalaistaahan uudistus aiemman toiminnan. Kun palveluita uudistetaan, on tärkeää, että uudistajat näkevät kehittämisympäristön samalla tavalla. Kuntapalveluiden järjestämis- ja tuottamisympäristössä innovaatiokirjallisuus tarjoaa kunnalle ennakoijan, välittäjän ja kehittäjän rooleja. Kunnan pitäisi myös luoda tila tai alusta kehittämiselle. Samalla sen pitäisi olla edellytysten luoja, mahdollistaja ja uusien palveluiden tai innovaatioiden syntymisen tukija. Lisäksi sen tulisi pystyä määrittelemään moniulotteinen asiakaslähtöisyys. Herää väistämättä kysymys, miten kunnat pystyvät näihin haasteisiin vastaamaan. Strategisia kumppanuuksia Se käsitys on harhaa, ettei kunnissa oltaisi kehittämismyönteisiä. Mutta palveluja halutaan kehittää niin, että kehitystyö tuottaa lisäarvoa. Ensin pitää luoda rakenne, joka mahdollistaa uudet toimintamallit. Tätä on tehty muun muassa Parasja Uusi Kunta hankkeissa. Toiseksi tulee miettiä asiakaslähtöiset prosessit ja palveluiden järjestämistavat. Tällöin voidaan miettiä muutoksia palveluiden tuottamisen tapoihin organisaatiossa sekä asiakasrajapinnoissa suhteessa muihin organisaatioihin. Esimerkiksi ikääntyneiden lähipalvelualuekehitystyössä kartoitetaan ikääntyneen ja hänen lähipiirinsä voimavaroja hyvän elämän mahdollistamiseksi. Tavoitteena on synnyttää tarkoituksenmukaisia ja kaikki olemassa olevat toimijat huomioivia asiakaslähtöisiä palveluprosesseja. Lisäksi voidaan luoda eri toimijoille uusia tapoja tehdä yhteistyötä tai kehittää olemassa olevia hyviä yhteistyökäytäntöjä. Toiminta verkostoissa edellyttää strategisten kumppanuuksien rakentumista. Kumppanuus on organisaatioiden välinen pitkäkestoinen liittoutuma, jonka avulla pyritään hallitsemaan kumppaniorganisaatioille tärkeä yhteinen strateginen haaste. Uutta tilaa eikä rajoituksia Palveluita voidaan myös uudistaa uudistamalla lainsäädäntöä. Esimerkiksi Tanskassa on purettu lainsäädännöllisiä esteitä, jotta vapaaehtoistyötä voidaan tehdä tarkoituksenmukaisesti. Suomessa palvelusetelilainsäädännöllä on palveluiden uudistamistavoitteiden mukaisesti luotu uutta toimintatilaa: lisätty asiakkaan, loppukäyttäjän, valinnanmahdollisuuksia ja kunnan liikkumatilaa palveluiden järjestäjänä. TILAA NYT! Vuoden 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon hakemisto on ilmestynyt nyt jo 26. kerran Tilaushinta: 33,00 euroa (sis. alv. 9 %) + toimituskulut Hakemistossa julkaistaan mm. kuntien terveyskeskusten, terveyskeskuskuntayhtymien, terveyskeskusliikelaitosten sekä kuntien sosiaalilautakuntien ja -virastojen yhteystiedot sekä edellä mainittujen organisaatioiden johtavien viranhaltijoiden ajantasaiset yhteystiedot. Mukana myös: aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastojen yhteystiedot, keskusvirastojen, tutkimuslaitoksien, yliopistojen, ammattijärjestöjien yhteystietoja sekä kunnalliset/yksityiset sairaalat, lääkäriasemat, vanhainkodit ja paljon muuta käypää tietoa eri käyttötarkoituksiin. Julkaisu ilmestyy vuosittain. puh. (02) fax (02) Helppokäyttöinen ja kätevä julkaisu auttaa löytämään tarvittavat yhteystiedot. Julkaisija: Kunnallinen ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys ry. Kustantaja: Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy Kuntapalveluiden uudistajilla pitää olla jaettu ymmärrys siitä, mihin palvelu-uudistuksilla halutaan päästä ja millä keinoin siihen voidaan päästä. Ymmärryksen pohjalta pitää saada tehtyä päätökset. Vaikka rakenteet sallisivat uudistuksen, moniulotteista todellisuutta on vaikea hahmottaa ja tietoa on valtavasti. Päätöksenteko ja kehittämisprosessien läpivienti on haastavaa. Jotta yksittäinen kunta pystyisi hallitsemaan palvelu-uudistuksen kokonaisuutta, tarvitaan koko Suomen yhteistä visiota. Silti uudistajien on syytä muistaa, että kehittäminen tapahtuu enimmäkseen todennettujen hyötyjen kautta pienin askelin ja haluttiinpa tai ei, se vie aikaa. sosiaalitieto 5 6 I11 19

20 näkökulma Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. PUHEENVUORO Yhteisösosiaalityön tarve kasvaa, mutta erikoistumiskoulutus ei houkuta kuva: Pan Yi suomi? Yhteiskunnissa ei ole paljon pysyviä lainalaisuuksia, mutta yksi asia on varma: eliitti haluaa kasvattaa eroa tavallisiin tallaajiin. Ilmassa täytyy olla jotain erikoista, jotta eliitti katsoo taakseen ja kysyy, että mitenkähän teillä siellä menee. Tällainen poikkeustilanne syntyi viime sodissa. Oli saatava viimeinenkin ihmisolento ponnistelemaan kansakunnan puolesta. Äkkiä oltiinkin yhtä kansaa, yhteisessä maassa. Uusi yhteiskunta syntyi kivulla ja verellä: meistä ja niistä tuli vähitellen me. Nuoruuteni kului maassa, jossa kukaan ei ajanut Rolls-Roycella. Moni olisi voinut sellaisen ostaa, mutta pröystäily ei ollut kerta kaikkiaan sopivaa. Juuso Walden piti lippalakkia ja tarjosi arvovieraille hernerokkaa. Ei ihme, jos sukupolveni omaksui outoja käsityksiä maailman menosta. Idea yhteiskunnasta oli niin voimakas, että oli mahdollista yhdistää kansakoulu ja oppikoulu. Syntyi suomalaisen hyvinvointivaltion suurin saavutus: peruskoulu. Tosin sen ansiot tunnustettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun tutkijat yllättyivät: Suomi on rikkaista teollisuusmaista ainoa, joka pystyy tarjoamaan maailmanluokan koulut kaikille lapsille. Peruskoulu on julkisen sektorin perinnelaitos. Se luottaa kuntiin, ei kilpailuta eikä käytä halvinta mahdollista työvoimaa. Peruskoulussa on luottamuksen ja professionalismin henki, joka pilkkaa häpeämättömästi uutta julkisjohtamista. Peruskoulu on saavuttanut järkyttävän hyvät oppimistuloksensa investoimalla opettajiin ja antamalla heille tilaa toimia. Sellaista on ollut pohjoismainen julkispalvelu, universalismia parhaimmillaan. Hienoa etiikkaa, pitkäjänteistä tulevaisuuden tekemistä ja järjestelmätehokkuutta. Mutta politiikan tekemisessä universalismi on jäänyt menestyksensä jalkoihin, kun työväestä on tullut keskiluokkaa ja maanviljelijöistä teollisuudenharjoittajia. Universalismin vetovoima voi tänään perustua vain järkeen ja yhteiseen vastuuseen tulevaisuudesta. Juuri nyt kumpaakaan ei löydy. Talouseliitille Suomi on vain rykelmä tuotannontekijöitä, keskiluokka uskoo elämän koostuvan henkilökohtaisista valinnoista ja baarien miehet näkevät ympärillään vain sosiaalipummeja. Onko aika kirjoittaa suomi pienellä alkukirjaimella? Rahoitusjärjestelmän muutos on vaarantanut sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen, jota järjestetään yhteiskunta- ja valtiotieteiden lisensiaatin tutkintona. Sen erikoistumisaloja ovat kuntouttava sosiaalityö, lapsi ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, hyvinvointipalvelut ja yhteisösosiaalityö. Näistä yhteisösosiaalityö on houkuttanut vähiten opiskelijoita, vaikka yhteisöllistäminen on sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tulevaisuuden trendi. Tämän vuoden alusta voimaan tullut yliopistolaki muutti erikoistumiskoulutuksen asemaa yliopistolaitoksessa. Ennen uudistusta sen rahoitus tuli korvamerkittynä opetusministeriöstä, mutta uudistuksen yhteydessä erillisrahoituksesta luovuttiin. Nyt yliopistot vastaavat itse koulutuksen rahoituksesta. Rahat ovat monessa yliopistossa tiukoilla, eikä kaikilta yliopistoilta löydy koulutukselle rahoitusta koulutushan toimii Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston, Sosnetin varassa. Erikoistumiskoulutusta järjestetään kaikissa sosiaalityön opetusta tarjoavissa kuudessa yliopistossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Lapissa, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa. Työn ohessa opiskelu kestää neljä vuotta. Osallistujia on ollut vajaa 300, joista tutkinnon on suorittanut 175. Koulutus on suosittua, mutta yhteisösosiaalityö on ollut vähiten toivottu vaihtoehto. Tämän vuoden loppuun mennessä yhteisösosiaalityössä on ollut kaksi neljän vuoden koulutusta, joissa on ollut 44 opiskelijaa. 12 on valmistunut ensimmäiseltä kurssilta erikoissosiaalityöntekijäksi, uudelta voi valmistua 18. Tärkein syy vähäiseen kiinnostukseen on yhteisö(sosiaali)työn asema ylipäänsä. Yhteisösosiaalityö ja yhteisötyö muussakin muodossa kuten yhteisötaide tai yhteisöpedagogiikka ovat olleet Suomessa ja muissa Pohjoismaissa marginaalisessa asemassa. Tästä huolimatta yhteisöllisellä otteella on koko ajan jonkin verran kannatusta. Ongelma on vain se, että suuri osa yhteisötyötä tekevistä sosiaalityöntekijöistä ei ole kelpoisia erikoistumiskoulutukseen, koska se on yliopistossa suoritettava jatkotutkinto ja vaatii yliopistollisen pohjakoulutuksen sosiaalityössä. Tämä puuttuu monilta yhteisötyötä tekeviltä sosiaalityöntekijöiltä, olivatpa he sitten kuntien tai järjestöjen palveluksessa. Yhteisösosiaalityöhön tai laajemmin yhteisölliseen otteeseen erikoistuminen olisi kuitenkin sosiaalityön tulevaisuudelle elintärkeää. 20 sosiaalitieto 5 6 I11

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Ylisukupolvinen syrjäytyminen

Ylisukupolvinen syrjäytyminen Ylisukupolvinen syrjäytyminen Viisailla valinnoilla tulevaisuuteen SOSTE, Seinäjoki 14.8.2013 Tarja Heino, erikoistutkija (THL), dosentti (Tampereen yliopisto), 23.8.2013 puheenjohtaja Pesäpuu ry. 1 Ylisukupolvinen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Perhekodin isä, Humaniores Oy:n toimitusjohtaja Ari Marjeta Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 17.10.2009 Hyrrä-projekti äiti sossu Sh ijaissiskot ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot