Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja"

Transkriptio

1 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja Kuvalähde Sivistyslautakunta

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Käsikirjan käyttäjälle Mitä esiopetuksen oppilashuolto on? Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Kodin kanssa tehtävä yhteistyö Esiopetuksen oppilashuollon monialaiset toimijat ja palvelut Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri Terveyskeskuspsykologi Oppilashuollon yhteistyötahot Puhe- ja toimintaterapiapalvelut Fysioterapiapalvelut Perhetyöntekijä Perheneuvola Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Terveyskeskuspäivystys Hyvinkään kriisikeskus Kehitysvammahuolto Lastenneurologian poliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Lähipoliisi...24 Kuvalähde Muut toimijat Rakenteet esiopetuksen oppilashuollon järjestämiseksi Lapsikohtainen esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen pedagoginen oppilashuoltoryhmä...26

3 7. Esiopetuksen oppilashuollon tuen tasot Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Nivelvaiheen yhteistyö Nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen Nivelvaihe esiopetuksesta alkuopetukseen Esiopetuksen oppilashuollon erityiskysymyksiä Kiusaaminen ja siihen puuttuminen Lapsen kaltoin kohtelu ja perheväkivallan epäily Oppilashuollon rekisterit ja arkistot Kirjaamisvelvoite Salassapito ja tiedonsiirto Asiakas-ja potilasrekisterit ja arkistointi Esiopetuksen oppilashuoltotoiminnan arviointi ja kehittäminen Esiopetuksen oppilashuollon suunnitelma Kuntakohtainen arviointi ja kehittäminen Esiopetusta järjestävän yksikön oppilashuollon arviointi ja kehittäminen...39 LIITTEET...40 Liite 1. Huolen vyöhykkeistö...40 Liite 2.Perheneuvolan toimintakaavio...41 Liite 3. Linkkejä lomakkeisiin...42

4 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 1(39) 1. Johdanto 1.1. Käsikirjan käyttäjälle Nurmijärven kunnassa on toiminut vuosina Opetushallituksen erityisavustuksella oppilashuollon kehittämishanke, jonka tuotoksena on laadittu oppilashuollon käsikirjat esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioon. Tämän käsikirjan tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää esiopetuksen käytäntöjä siten, että perusopetuslain muutokset 642/2010 otetaan huomioon. Nurmijärven kunnassa esiopetusta järjestetään kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa sekä Kivenpuiston koulun starttiluokassa. Esiopetusta järjestetään, jos esiopetusikäisten lasten lukumäärä on ryhmässä vähintään seitsemän. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2010 käytetään oppilaasta nimitystä lapsi ja oppimisen ja koulunkäynnin tuesta nimitystä kasvun ja oppimisen tuki. Myös tässä käsikirjassa käytetään kyseisiä käsitteitä. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja pohjautuu perusopetuksen käsikirjaan, jota ovat olleet kokoamassa hankkeen ohjausryhmän nimeämä kehittäjäryhmä, johon ovat kuuluneet opetuspäällikkö Kati Luostarinen, rehtori Arto Sinisalo, erityisopettaja Jyrki Lihr, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö, koulukuraattori Marianne Summanen, terveydenhoitaja Terhi Seppälä ja terveyskeskuspsykologi Riitta Jussila. Lisäksi käsikirjaa ovat kommentoineet hankkeen ohjausryhmä, päiväkotien johtajat, oppilashuollon edustajat ja muut yhteistyötahot. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirjan on koonnut varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirjasta löytyy paljon samoja asioita kuin perusopetuksen käsikirjasta, mutta lähinnä esiopetuksen oppilashuollon rakenteelliset ratkaisut sekä tuen kolmiportaisuus on mietitty yhteistyössä varhaiskasvatuspäällikön, aluejohtajien, päiväkodin johtajien ja erityislastentarhanopettajien kanssa. Esiopetuksen oppilashuollon palvelut on määritelty moniammatillisesti ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollisessa ohjausryhmässä. Käsikirjassa avataan esiopetuksen oppilashuollon monialaista yhteistyötä sekä yleisen, tehostetun ja erityisen oppilashuoltotyön tuen tasoja. Käsikirjassa esitellään ryhmämuotoista ja yksittäistä lasta koskevaa oppilashuoltotyötä. Yksittäistä lasta koskevassa oppilashuoltotyössä halutaan korostaa varhaista avointa yhteistyötä kotien kanssa.

5 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 2(39) Oppilashuollon käsikirjat sisältävät lain mukanaan tuomia rajauksia ja määrittelyjä siitä, kuinka oppilashuoltoa tulee toteuttaa esiopetuksessa ja kouluissa. Yksi keskeisimmistä uudistuksista on se, että yksittäisen lapsen asiaa saavat jatkossa käsitellä vain ne esiopetuksen ja oppilashuollon palveluun määritetyt työntekijät, joiden tehtäviin se välittömästi kuuluu. Tehty oppilashuoltotyö on kirjattava ja yhteistyö sekä tiedottaminen on hoidettava esiopetuksen toimesta Mitä esiopetuksen oppilashuolto on? Lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista, jossa korostetaan koko henkilökunnan ja muiden lapsen kasvua tukevien tahojen yhteistyötä lapsen tukemisessa. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen, sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja tuen rakentaminen yhdessä kotien kanssa. Esiopetuksessa tuki suunnitellaan lapselle erilaisin joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena, pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Oppilashuolenpidollisesta näkökulmasta pienryhmiä on muodostettu vuorovaikutuksen tukemisen ja vahvistamisen näkökulmasta. Ryhmän lapsia on jaettu kasvattajien kesken. Tällä pidetään huolta siitä, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi ja hän saa kokemuksia osallisuudesta, huolenpidosta ja hyväksytyksi tulemisesta. Aikuinen on vastuussa vuorovaikutuksen laadusta. Turvallinen oppimisympäristö edistää oppimisen sujumista. Tämä ei ole ristiriidassa lastentarhanopettajan pedagogisen vastuun kanssa. Lastentarhanopettaja huolehtii ja on päävastuussa siitä, että jokaista lasta tuetaan esiopetuksen tavoitteiden mukaiseen oppimiseen. Liikunta, lepo ja ruokailu oikeassa suhteessa ovat olennainen osa lasten hyvinvointia. Ympäristöstä pyritään tekemään sopivan haasteellinen, liikkumiseen ja leikkiin motivoiva. Liikuntavälineiden tulee olla lasten käytettävissä myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana. Piha on lapsen keskeisin liikuntapaikka, joten sen tulee olla liikkumiseen houkutteleva. Henkilöstö huolehtii välineiden turvallisuudesta ja on ilmoitusvelvollinen havaitsemistaan puutteista. Kriisitilanteita varten kullekin yksikölle on laadittu pelastussuunnitelma ja henkilöstölle järjestetään säännöllisesti ensiapukoulutusta. Esimies vastaa onnettomuustapauksissa

6 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 3(39) jälkihoidon järjestämisestä. Poikkeusoloja varten kunnassa on laadittu valmiussuunnitelma, jossa on määritelty työn ja vastuunjako erityistilanteissa. Esiopetusruokailu Esiopetusruokailun päätavoite on ylläpitää ja edistää oppilaan hyvinvointia ja terveyttä. Ruokailu on osa esiopetuksen oppilashuoltoa, kasvatusta ja opetusta. Esiopetuksessa olevalle lapselle tarjotaan täysipainoinen maksuton ateria kunakin esiopetuspäivänä. Tarjottu ateria sisältää pääruoan, salaatin, ruokajuoman, leipää ja kasvisrasvapohjaista ravintorasvaa. Vaihtelua ruokailuun tuovat erilaiset teemapäivät ja -viikot sekä ruokaperinteeseen kuuluvat juhlapyhät. Nurmijärven ruokapalvelussa huomioidaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset ruoanvalmistuksessa, ruokalistasuunnittelussa ja elintarvikehankinnoissa. Erityisesti kiinnitetään huomiota suolan määrään sekä rasvan määrään ja sen laatuun. Ruokapalvelussa mietitään myös aktiivisesti keinoja, joilla jokaista lasta kannustetaan juomaan maitoa ja syömään nykyistä runsaammin kasviksia salaattina ja tuorepalana. Mikäli lapsi tarvitsee erityisruokavaliota, tulee vanhempien toimittaa lääkärin/ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan todistuksen mahdollisine toteutusohjeineen esiopetuksen henkilöstön kautta keittiöhenkilökunnalle. Ruokavalioon liittyvä todistus on voimassa yhden toimintavuoden kerrallaan. Vakaumukseen perustuvista erityisruokavalioista perheet sopivat keittiön ja esiopetusryhmän henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueella tehdyn päätöksen mukaan makeisten tarjoamista esiopetuksessa ei sallita. Esiopetusikäisten kuljetus Koulukuljetus järjestetään lapsille, jotka osallistuvat pelkkään maksuttomaan esiopetukseen. Koulukuljetuksista päätetään perusopetuslain ja kunnan koulu- /sivistyslautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti. Esiopetuskuljetuksissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin 1. luokan oppilaan kuljetuksissa. Lapselle järjestetään koulukuljetus tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnetään avustus, jos hänen koulumatkansa on yli kolme kilometriä tai jos koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, ra-

7 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 4(39) sittavaksi tai vaaralliseksi. Lapsella ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen koko matkalle, vaan kuljetus voidaan järjestää myös vain osalle matkasta. Päätöksen esiopetuskuljetuksesta tekee kunnan kuljetussuunnittelija. Hammashoito Hammashoitaja käy vuosittain kertaluontoisesti ja sovitusti esiopetusikäisten lasten ryhmissä terveysneuvontakäynneillä, joissa hän opastaa ja neuvoo hampaiden harjaamiseen liittyviä asioita. Lisäksi lasten kanssa keskustellaan makeisten ja makeiden juomien vaikutuksesta hampaisiin sekä kerrotaan jo etukäteen, mitä hammashoitokäynneillä tapahtuu. Hammashoidon toimesta kunnan päiväkodeissa tarjotaan aterian yhteydessä ksylitolipastilli, jolla edistetään lasten suun-ja hampaiden terveyttä. Vanhempia kehotetaan viemään lapsensa hammastarkastuskäynnille ennen kouluikää, mutta varsinaiset kutsut ensimmäiseen hammastarkastukseen tapahtuvat ensimmäisellä luokalla Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Nurmijärven kuntastrategian mukaisesti kunnan kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa turvataan asiakkaan osallisuus. Siinä asiakas/perhe on aina alusta lähtien mukana oman asiansa käsittelyssä. Yhteistyötä tukee huolen vyöhykkeistöön perustuva varhaisen avoimen yhteistyön malli. Yhteistyö alkaa, kun huolet ovat vielä pieniä. Tärkeää on, etteivät huolet pääse kasvamaan. Huolia hälvennetään antamalla lapselle ja hänen perheelleen riittävä ennaltaehkäisevä tuki. Tarvittaessa työntekijä voi konsultoida tässä käsikirjassa esiteltäviä yhteistyötahoja lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta. Huolen vyöhykkeistön käyttö Huolen ilmaiseminen, avun ja tuen pyytäminen ja vastaanottaminen sekä verkostoituminen kertovat hyvästä ammatillisuudesta. Ne eivät ole huonon ammattitaidon tai heikkouden merkkejä. Prosessi käynnistyy siten, että työntekijä jäsentää omaa huoltaan. Apunaan hänellä on huolten vyöhykkeistö (liite 1). Huolen puheeksi ottaminen Huolen arviointia seuraa huolen puheeksi ottaminen. Työntekijä tarjoaa huoltajalle tukeaan ja pyytää apua huolia huojentavan toiminnan käynnistämiseksi. Hän ei ala määritellä tilannetta mitenkään, ei edes siihen johtaneita syitä. Tukea huolen puheeksi ottamis-

8 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 5(39) tilanteisiin saa esim. kunnassa säännöllisesti järjestettävissä koulutuksissa, joista tiedotetaan Myllyssä. Tulevaisuuden muistelu verkostopalaveri Tulevaisuuden muistelu - verkostopalaverissa luodaan kuvaa lapsen hyvästä tulevaisuudesta ja tehdään lasta tukeva suunnitelma. Neuvonpito tilataan verkostotyön koordinaattorilta. Verkostokonsultteja voi tilata myös alue- ja teemaneuvonpitoihin sekä erilaisiin työyhteisöjen suunnittelupalavereihin. Teemaneuvonpito soveltuu esimerkiksi kiusaamistilanteiden tai nivelvaiheiden siirtymisen selvittelyihin. Läheisneuvonpito Läheisneuvonpidossa asiakas saa yhdessä läheistensä kanssa omista tarpeistaan ja voimavaroistaan lähtien ja viranomaisverkoston tuella arvioida ja etsiä ratkaisua omaan tilanteeseensa. Verkostotyön koordinaattori huolehtii sen järjestelyistä yhdessä koulutettujen koollekutsujien kanssa. Seurantapalaverin järjestäminen Ennakointidialogeissa ja läheisneuvonpidoissa voidaan sopia seurantapalaverin järjestämisestä muutaman kuukauden kuluttua. Siinä arvioidaan suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa tarkennetaan tai muutetaan sitä. Hyvien käytäntöjen keskustelu ja Puimala Hykä eli hyvien käytäntöjen keskustelu ja Puimala pohjautuvat Huolen vyöhykkeistöön. Siinä osallistujat tulevat tietoisemmaksi omasta ja yhteisönsä hiljaisesta tiedosta, siirtävät hyviä ja toimivia työkäytäntöjä muillekin tahoille ja kehittävät käytäntöjä yhdessä. Hyvien käytäntöjen keskusteluja ja Puimaloita ohjaavat verkostokonsultit tai vaikkapa päiväkodin johtaja-lastentarhanopettaja työparit.

9 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 6(39) Työyhteisön kriisikoulutus Työyhteisöille suunnattujen kriisikoulutusten tarkoituksena on lisätä työntekijöiden tietoutta erilaisista kriiseistä, kriisien ilmenemismuodoista ja niiden vaikutuksesta ihmiseen sekä vahvistaa työntekijöiden valmiuksia kohdata kriisissä olevia ihmisiä. Koulutus antaa valmiuksia ohjata apua tarvitsevia varsinaisen kriisiavun ja tuen piiriin. Verkostotyön koordinaattori vastaa kriisikoulutuksista yhdessä kouluttajien kanssa. Nurmijärven kunnassa on kaksi kriisikouluttajaa. Lisätiedot ja neuvonpitojen sekä koulutusten tilaukset: Nurmijärven kunnan verkostotyön koordinaattori Keskustie 2 A, PL Nurmijärvi p Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Perustuslaki 6, 10, 16, 19, 22, Perusopetuslaki 29, 31 a (628/1998) Lastensuojelulaki 7, 8, 9, 25 (417/2007) Kansanterveyslaki 14 (66/1972) sekä laki kansanterveyslain muuttamisesta (626/2007) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 kohta 30 Henkilötietolaki Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta / Kodin kanssa tehtävä yhteistyö Lapsen saama hoiva, kasvatus ja opetus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajalla on aina ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja oman lapsensa tuntemus. Esiopetuksen ja kodin yhteistyön pohjana on molemminpuolinen kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja avoin vuoropuhelu yhdistäen vanhempien ja henkilöstön tiedot ja kokemukset. Tätä kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi.

10 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 7(39) Kasvattajilla on päävastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuutta rakennetaan aloituskeskusteluissa, päivittäisissä keskusteluissa huoltajien kanssa, esiopetuksen oppimissuunnitelmien teossa, vanhempainilloissa sekä niissä yhteistyömuodoissa, jotka ovat kullekin yksikölle ominaisia. Päivittäisessä arjessa kaikkien kasvattajien välinen yhteyttä rakentava vuorovaikutus lapseen on ensisijaista. Lapsen kuunteleminen on arjen huolenpitoa ja välittämistä ja siihen osallistuvat kaikki lapsen esiopetuksessa tapaamat aikuiset. Huoltajien kanssa keskusteltaessa on tärkeää, että kerrotaan havaintoja lapsen fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Kodin ja esiopetuksen yhteistyön pohja rakennetaan yhteistyön alkuvaiheessa. Myöhemmin hankalatkin asiat on helpompi ottaa puheeksi. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen keskusteluihin hänelle sopivalla tavalla on tärkeää. Keskustelun koollekutsuja ja oppilaan vanhemmat arvioivat kokousta valmisteltaessa, onko lapsen perusteltua olla paikalla neuvottelussa koko aikaa. 4. Esiopetuksen oppilashuollon monialaiset toimijat ja palvelut Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut. Oppilashuollon palveluiksi määritellään kansanterveyslaissa kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa koulupsykologi ja kuraattoripalvelut. Perusopetuslain perusteella lapsella on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. (Perusopetuslaki 31 a ). Esiopetustyön tueksi on Nurmijärvellä määritelty esiopetuksen oppilashuollon palvelut. Nämä palvelut on tarkoitettu kasvattajayhteisön, mutta myös yksittäisen lapsen tueksi. Koska alle kouluikäiset lapset kuuluvat vielä neuvolaterveydenhoidon piiriin, vastaavat tahot esiopetuksessa ovat neuvolan terveydenhoitaja/lääkäri ja terveyskeskuspsykologi. Koulukuraattoria ei esiopetuksessa ole, mutta kunnassa tulee tehdä suunnitelma palvelujen saamiseksi esiopetukseen.

11 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 8(39) 4.1 Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri Lastenneuvolan perustehtävä ja tavoite ovat lapsen sekä hänen perheensä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisevällä ja terveyttä edistävällä toiminnalla parannetaan uusien lapsisukupolvien mahdollisuuksia antoisaan ja terveeseen elämään. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, 2004:14). Lastenneuvolan perustehtävät pohjautuvat tutkimustyöhön sekä terveyspoliittisiin kannanottoihin. Toimintaa säätelevät kansanterveyslaki (66/1972) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä suun ehkäisevästä terveydenhuollosta (380/2009). Lasten sairaudet ja kehitystä uhkaavat tekijät sekä perheen muut terveyspulmat pyritään tunnistamaan lastenneuvolassa jo varhaisessa vaiheessa. Vanhempien voimavaroja vahvistetaan, jotta he voisivat luoda lapseensa turvallisen kiintymyssuhteen ja ylläpitää myönteistä vuorovaikutusta. Vanhempia tuetaan huolehtimaan parisuhteestaan ja vanhemmuudestaan siten, että he kykenevät pitämään huolta lapsestaan, tunnistavat omat voimavaransa ja ottavat vastuun lapsen ja perheen hyvinvoinnista. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004:14) Lastenneuvola antaa vanhemmille ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa, tukee vanhempien turvallisen aikuisuuden sisältävää kasvatustapaa, antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ohjaa vanhempia tarvittaessa muiden asiantuntijoiden palveluiden piiriin. Neuvolassa käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon. Lastenneuvolan keskeiset toimijat ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Lääkäri osallistuu lapsen terveyden ja kasvun seurantaan sekä sairauksien ja kehityksen poikkeavuuksien seulontaan. Neuvolan perhetyöntekijän tehtävänä on tukea ja edistää erityistukea tarvitsevien perheiden elämänhallintaa. Lastenneuvolaan on tullut viime aikoina uusia haasteita. Psykososiaaliset ongelmat ovat yleistyneet, väestön alkoholin käyttö on kasvanut, lihavuus on yleistynyt samoin kuin myös vanhempien masennus. Lisäksi lasten oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004;13) voimaan astuneen neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevän asetuksen (380/2009) tarkoituksena on parantaa terveysneuvonnan ja ter-

12 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 9(39) veystarkastusten suunnitemallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa. Lasten ja heidän perheidensä ehkäisevien palvelujen yhdenmukaistaminen ja tasavertainen toteutuminen vähentää alueellista eriarvoisuutta ja kaventaa terveyseroja. Nurmijärven lastenneuvolan tarkastukset toteutetaan asetuksen (380/2009) mukaisesti. Lastenneuvolassa terveydenhoitajan ikäkausitarkastuksia on yhteensä kuusitoista ja lääkärin tarkastuksia viisi kertaa lapsen ollessa 0-6-vuotias. Lastenneuvolan terveydenhoitaja toteuttaa 6-vuotistarkastuksen. Fyysisen kehityksen arvioinnissa huomioidaan kasvu-, kuulo-, näkö - ja ryhtiasioita. Neurologisen kehityksen arviointi tehdään LENE tutkimuksen mukaisesti. Jos 4-5-vuotistarkastukset ovat menneet ilman motorisessa/havainto osiossa olevia ongelmia, suoritetaan supistetumpi tarkastus. Sosiaalisessa ja henkisessä kehityksessä huomioidaan seuraavia asioita: - Suunnitelmallisuus toiminnassa - Keskittyminen / temperamentti - Pystyy toimimaan toveriryhmässä, onko lapsella kavereita - Osaako ottaa toiset lapset huomioon toiminnassaan - Harrastukset - Lapsen omatoimisen liikkumisen rajat - Perheen voimavarojen huomioiminen ja kasvatuskeskustelu 6-vuotistarkastuksessa vanhempien kanssa keskustellaan lapsen kyvyistä kouluun siirryttäessä. Neuvolaterveydenhoitajat toimivat moniammatillisissa alueellisissa neuvolatyöryhmissä ja esiopetuksen oppilashuoltotyössä. Lisäksi he tekevät yhteistyötä alueiden eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa Terveyskeskuspsykologi Nurmijärvellä terveyskeskuspsykologien työalueena ovat neuvolat ja koulut. Työ painottuu ennaltaehkäisyyn. Terveyskeskuspsykologien tehtäviin kuuluvat lapsen psyykkiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät pulmat. Työ on laaja-alaista ja monimuotoista. Psykologit antavat konsultaatiota neuvoloiden ja esiopetuksen henkilökunnalle sekä neuvovat vanhempia lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa.

13 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 10(39) Psykologit toimivat esiopetuksen lapsikohtaisessa oppilashuoltotyössä. Niissä pohditaan, millaista tukea lapsi kehityksensä tueksi tarvitsee ja miten tuki toteutetaan. Lapsi voi myös tarvita psykologin tutkimusta. Psykologin tutkimus voi olla tarpeellinen, kun - lapsella todetaan pulmaa useammalla kehityksen osa-alueella (esim. kielelliset taidot, hahmottaminen) - lapsella on esiopetuksen tukitoimista ja kuntoutuksen (puhe-, toimintaterapia) tuesta huolimatta edelleen selkeitä pulmia kehityksessä - lapsella ilmenee vuorovaikutuspulmia - lapsella on vaikeita tarkkaavaisuuspulmia - esiopetus toivoo apua tukitoimien suunnitteluun - lapsen taidoissa on tapahtunut taantumista - tarvitaan selvitystä lapselle sopivasta luokkamuodosta ja muista koulun tukitoimista - toivotaan selvitystä ulkopuolisten tuki- ja kuntoutuspalveluiden tarpeesta (erikoissairaanhoito, perheneuvola) Psykologin tutkimus sisältää varsinaisten testimenetelmien lisäksi myös muuta tietojen keräämistä (muun muassa haastatellen, keskustellen ja esitietolomakkeilla) vanhemmilta ja lapsen kanssa toimivilta tahoilta. Tukitoimien suunnittelu ja jatkotoimenpiteistä sopiminen tapahtuu yhteistyönä vanhempien, esiopetuksen henkilökunnan ja lapsen kanssa työskentelevien erityistyöntekijöiden kanssa.

14 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 11(39) 5. Oppilashuollon yhteistyötahot 5.1. Puhe- ja toimintaterapiapalvelut Puheterapiapalvelut alvelut/puheterapia Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta. Puheterapian tavoitteena on ennaltaehkäistä, tutkia ja kuntouttaa puheen - ja kielen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen avulla. Puheterapeutti tutkii ja arvioi millaista kuntoutusta lapsi tarvitsee. Tarvittaessa puheterapeutti tekee yhteistyötä muiden ammattihenkilöiden kanssa, kuten päivähoidon, psykologin, neuvolan toimintaterapeutin tai fysioterapeutin kanssa. Puheterapian kestoon ja tuloksiin vaikuttavat häiriön syyt, kuntoutuksen oikein ajoitettu aloittaminen sekä asiakkaan ja perheen motivaatio. Puheterapiaan voi ohjautua lapsi, jolla on vaikeutta puheen ymmärtämisessä, puheen tuottamisessa, syömisessä, nielemisessä, äänenkäytössä tai lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksissa. Lapsi voi ohjautua puheterapiaan lääkärin, neuvolan tai päivähoidon suosituksesta tai huoltajat voivat hakeutua itse lapsensa asioissa oman alueensa puheterapeutille. Terveystoimen puheterapiapalvelut painottuvat alle kouluikäisten lasten puheen ja kielenkehityksen tutkimiseen ja seurantaan. Yhteystiedot: Erityistyön palvelujen johtaja Toimintaterapiapalvelut alvelut/toimintaterapia Kunnan toimintaterapeuteista osa sijoittuu lasten toimintaterapiapalveluihin, jossa työ painottuu alle kouluikäisiin lapsiin. Toimintaterapeutit toteuttavat toimintamahdollisuuksien arviointia, toimintaterapiaa ja osallistuvat moniammatillisiin työryhmiin. Heiltä voi tarvittaessa pyytää myös konsultaatioapua. Toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää ja edistää lapsen toimintakykyä ja korjata toimintakyvyn rajoituksia. Alle kouluikäisen kohdalla toimintakykyyn kuuluu ikätason

15 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 12(39) mukainen itsestään huolehtiminen, leikkiminen ja vuorovaikutuksessa oleminen. Toimintakykyä voivat rajoittaa erilaiset kehitykseen liittyvät hankaluudet, sairaudet, vammat. Pyrkimyksenä on auttaa lasta selviytymään mahdollisimman omatoimisesti omassa elinympäristössään. Yhteystiedot: Kirkonkylä, Rajamäki, Perttula, Röykkä, Nukari, Palojoki, Herunen puh: Klaukkala, Lepsämä, Luhtajoki, Metsäkylä puh: Fysioterapiapalvelut Fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja parantaa fysioterapeuttisin menetelmin eriikäisten kuntalaisten liikkumis- ja toimintakykyä, opettaa ja ohjata omaehtoista harjoittelua sekä tukea mahdollisimman itsenäistä selviytymistä omassa elinympäristössään. Lasten fysioterapiassa arvioidaan ja tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista erityisesti liikkumiseen ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Lasten fysioterapian tavoitteena on kuntouttaa ja ennaltaehkäistä liikkumis- ja toimintakykyä haittaavia ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä vanhempien ja mahdollisesti muiden lapsen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Lasten fysioterapeutit osallistuvat moniammatillisiin alueellisiin neuvolatyöryhmiin ja lasten moniammatilliseen kuntoutusryhmä LAKU:un. Esiopetusikäisten parissa fysioterapia painottuu tukemaan ja antamaan valmiuksia lapsen tasapainon, koordinaation, kehon hallinnan, liikerytmin ja kehonhahmotuksen kehittymiseen. Fysioterapeutti myös tutkii tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Lapset tulevat fysioterapeutin arvioon yleensä neuvolan lääkärin tai terveydenhoitajan kautta. Yhteystiedot: Kirkonkylä, Rajamäki, Nukari: ma-to klo puh Klaukkala ja lähialueet, Perttula, Röykkä: ma-to klo puh

16 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 13(39) 5.3. Perhetyöntekijä _ja_sosiaalipalvelut/perheiden_tukeminen_ja_lasten_suojelu/perhetyo Perhetyö on suunnitelmallista, tavoitteellista ja perheiden voimavaroja tukevaa työtä. Työskentelyssä keskitytään vanhemmuuden - ja arjen hallinnan tukemiseen. Perhetyössä työskennellään aina koko perheen kanssa. Työ tehdään asiakkaan kotona keskustellen ja toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä perheen läheis- ja viranomaisverkostojen kanssa, aina perheen luvalla. Aloitteen työskentelylle tekee joko perhe itse tai esiopetuksen työntekijä. Korjaavaa työtä tehdään lastensuojelun sosiaalityön tilaamana avohuollon tukitoimena. Jos perhetyöllä ja esiopetuksella on yhteinen lapsi asiakkaana, perhetyöntekijä voi osallistua pyydettäessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskusteluihin vanhempien ja esiopetuksen työntekijöiden kanssa Perheneuvola ja_sosiaalipalvelut/ajanvaraus_ja_yhteystiedot/perheneuvola Perheneuvola palvelee alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään: lasten kasvatukseen ja kehitykseen, käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvissä pulmissa perheen elämänkaareen liittyvien kriisien selvittelyssä vanhemmuuden ja perheen sisäisten suhteiden ongelmatilanteissa Huoltajat varaavat ajan perheneuvolaan itse, mutta esiopetuksen oppilashuollon jäsenet voivat tehdä myös lähetteen. Käytännöksi on sovittu, että kirjalliseen lähetteeseen perheneuvola vastaa kirjallisella palautteella. Samoin on sovittu, että jos lähete on tehty ja perhe ei itse ota yhteyttä perheneuvolaan ajan varaamiseksi, perheneuvolan toimistonhoitaja lähettää 2 kk kuluttua lähetteen takaisin tiedoksiantona asiasta. Mikäli lähete on tehty, kartoituskäynnin jälkeen perheneuvola ilmoittaa kirjallisesti lähettäneelle taholle käynnistä sekä siitä, mitä siinä on sovittu.

17 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 14(39) Perheneuvolaan ilmoittautumisen jälkeen perheelle annetaan (noin 1-2 kuukaudessa) ns. kartoitusaika, jolloin paneudutaan tilanteeseen tarkemmin. Mikäli lapsi tai perhe tarvitsee pidempää työskentelyä, he jäävät jonoon, josta asiakkuuteen otetaan kiireellisyys ja jonotusaika huomioon ottaen. Kriittiset tilanteet pyritään huomioimaan, mutta kriisiaikoja perheneuvolassa ei ole. Perheneuvola toimii perheen tilanteen ja tarpeen mukaan räätälöidysti. Sekä käynneillä että puhelimitse annettavan neuvonnan lisäksi on mahdollista paneutua perheen pulmatilanteisiin erilaisten tutkimusten avulla. Mahdollinen hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä perheen kanssa ja hoitomuotoina ovat yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapiat, hoidollinen seuranta sekä vanhempien ohjaus ja neuvonta. Perheneuvolassa on käytettävissä myös oma konsultoiva lastenpsykiatri perheneuvolan asiakkaille. Perheen suostumuksella tehdään yhteistyötä koulun kanssa tarpeellisen tuen varmistamiseksi lapselle. Myös esiopetus voi tehdä aloitteen yhteisneuvottelusta. Esiopetuksen työntekijöillä on mahdollisuus konsultoida perheneuvolaa myös puhelimitse psykologien ja sosiaalityöntekijöiden puhelinaikoina maanantaisin klo ja tiistaista torstaihin klo 11 12, yhteystiedot verkkosivulla. Konsultoinnin voi tehdä lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta. Liitteenä 2 on perheneuvolan toimintaprosessia kuvaava kaavio. Ajanvaraus: Toimistonhoitajalta maanantaista torstaihin klo 9:00-12:00 puh: Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu _ja_sosiaalipalvelut/perheiden_tukeminen_ja_lasten_suojelu Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen kasvu ja kehitys, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Lastensuojelussa lapsen etu on ensisijalla: lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1 ).

18 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 15(39) Lastensuojelun palvelut ovat avun tarpeessa olevien lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteen selvittämistä ja tuen tarjoamista. Lastensuojelun tukitoimet suunnitellaan yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteuttavat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja erityissosiaaliohjaajat. Nurmijärven lastensuojelussa toimitaan aluepohjalla, alueet ovat: Kirkonkylä Nukari Palojoki - Raala Rajamäki Kiljava Herunen - Röykkä Klaukkala Lepsämä Metsäkylä Nummenpää - Perttula Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Lastensuojeluasia voi alkaa lapsen ja/tai huoltajien omasta hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai erityissosiaaliohjaaja on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. (Lastensuojelulaki 26). Lastensuojelutarpeen selvittäminen voi alkaa lapsen huoltajien tai yli 12-vuotiaan omasta hakemuksesta. Hakemus tehdään puhelimitse alueen lastensuojelutyöntekijöille. Lastensuojeluasian alkamisen yhteydessä sosiaalityöntekijä arvioi, onko kyseessä kiireellinen lastensuojelutarve. Jos ei ole, seitsemän arkipäivän kuluessa arvioidaan, aloitetaanko lastensuojelutarpeen selvittäminen. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, jos lastensuojelutarpeen selvittäminen aloitetaan tai tehdään kiireellisiä lastensuojelutoimenpiteitä. Konsultointi huolista Esiopetuksen työntekijä voi puhelimitse konsultoida alueen lastensuojelutyöntekijöitä ennen lastensuojelupyynnön tai lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Konsultointi tehdään lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta.

19 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 16(39) Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Mikäli esiopetuksen työntekijöiden toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä huolien hälventämiseen lapsen tilanteessa, voi työntekijä yhdessä lapsen tai hänen huoltajiensa kanssa tehdä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Lastensuojelupyyntöön kirjataan huolet sekä mitä lapsen asiassa on jo esiopetuksessa tehty. Lastensuojelupyynnön allekirjoittavat sekä huoltajat että työntekijä. Lastensuojelupyyntö tehdään kirjallisella lomakkeella, linkki lomakkeelle on liitteessä 3. Lastensuojeluilmoitus Mikäli huolet lapsen tilanteessa eivät hälvene esiopetuksessa tehdyin toimenpitein eivätkä lapsi ja huoltajat ole valmiita yhteisen lastensuojelupyynnön tekemiseen tai muun Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus perustuu lastensuojelulain 25 :ään, jonka mukaan mm: sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. lisätuen vastaanottamiseen, niin esiopetuksen työntekijän velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus. Tarvittaessa asiassa voi vielä konsultoida oppilashuoltoon kuuluvia jäseniä. Lastensuojeluilmoitukseen kirjataan huolet sekä mitä lapsen asiassa on jo esiopetuksessa tehty. Lastensuojeluilmoituksen allekirjoittaa se työntekijä, jolla huoli on. Lastensuojeluilmoituksessa huolet ilmaistaan avoimesti lasta ja huoltajia kunnioittaen. On tärkeää muistaa, että yhteistyö perheen kanssa jatkuu myös lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään. Lastensuojeluilmoitus tehdään kirjallisesti ilmoituslomakkeella (linkki liitteessä 3), josta toimitetaan kopio huoltajille. Suullinen lastensuojeluilmoitus tehdään tilanteissa, joiden arvioidaan vaativan välittömiä toimenpiteitä. Lapsella, nuorella ja huoltajilla on oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Ilmoittajatahon ollessa viranomainen (esimerkiksi lastentarhanopettaja) on ilmoit-

20 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 17(39) taja kerrottava perheelle. Paras tapa on, että ilmoittaja itse kertoo ilmoituksesta huoltajille ja oppilaalle sen tekemisen yhteydessä. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä lapselle ja vanhemmille. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11 :n 2 momentin mukaan tilanteissa, joissa ilmoittajan henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista. Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluilmoituksen tai -pyynnön tehnyt työntekijä kutsutaan lastensuojelutarpeen selvityksen alkutapaamiseen kertomaan huolesta. Alkutapaamisessa sovitaan yhteistyöstä selvityksen aikana, yhteenvetopalaveriin osallistumisesta sekä miten lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä informoidaan ilmoittajatahoa. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään kolmen kuukauden määräajassa. Kiireelliset lastensuojeluasiat Huoltajilla on aina ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Kiireellisiä lastensuojeluasioita ovat tilanteet, joissa huoltajat eivät kykene huolehtimaan lapsen tai nuoren hoidosta, huolenpidosta ja turvallisuudesta esim. päihtymyksensä tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi. Kiireelliset lastensuojeluilmoitukset tehdään ensisijaisesti alueen sosiaalityöntekijälle. Yhteystiedot lastensuojelun internet-sivuilta. Mikäli tätä ei tavoiteta, ilmoitus tehdään maanantaista torstaihin klo 8:00 15:00 ja perjantaisin klo 8:00-13:00 kunnan vaihteen (09) kautta lastensuojelun päivystykseen. Näiden aikojen ulkopuolella kiireelliset lastensuojeluasiat ilmoitetaan hätäkeskuksen (112) kautta Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystykseen.

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja

Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja Hyvä oppiminen syntyy hyvinvoivasta oppilaasta Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja Sivistyslautakunta 19.04.2011 29 Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.05.2011 38 www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja

Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja Hyvä oppiminen syntyy hyvinvoivasta oppilaasta Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja Sivistyslautakunta 19.04.2011 29 Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.05.2011 38 www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Salon varhaiskasvatus ja esiopetussuunnitelman lukuun yhdeksän Opetuslautakunta 21.10.2014 102 1. Esiopetuksen oppilashuollon toteuttamisen

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.-30.9.2011 Johtava sosiaalityöntekijä Pekka

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto 1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja

Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja Kuvalähde www.lahti.fi Sivistyslautakunta 21.8.2014 56 (2.painos) Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Käsikirjan käyttäjälle... 3 1.2 Mitä oppilashuolto on?... 3 1.3 Varhainen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja

Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja (2.painos) Kuvalähde www.lahti.fi Sivistyslautakunta Sisältö 1 Johdanto... 1 1.1 Käsikirjan käyttäjälle... 1 1.2 Mitä oppilashuolto on?... 2 1.3 Varhainen avoin yhteistyö

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot