Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja"

Transkriptio

1 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja Kuvalähde Sivistyslautakunta

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Käsikirjan käyttäjälle Mitä esiopetuksen oppilashuolto on? Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Kodin kanssa tehtävä yhteistyö Esiopetuksen oppilashuollon monialaiset toimijat ja palvelut Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri Terveyskeskuspsykologi Oppilashuollon yhteistyötahot Puhe- ja toimintaterapiapalvelut Fysioterapiapalvelut Perhetyöntekijä Perheneuvola Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Terveyskeskuspäivystys Hyvinkään kriisikeskus Kehitysvammahuolto Lastenneurologian poliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Lähipoliisi...24 Kuvalähde Muut toimijat Rakenteet esiopetuksen oppilashuollon järjestämiseksi Lapsikohtainen esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen pedagoginen oppilashuoltoryhmä...26

3 7. Esiopetuksen oppilashuollon tuen tasot Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Nivelvaiheen yhteistyö Nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen Nivelvaihe esiopetuksesta alkuopetukseen Esiopetuksen oppilashuollon erityiskysymyksiä Kiusaaminen ja siihen puuttuminen Lapsen kaltoin kohtelu ja perheväkivallan epäily Oppilashuollon rekisterit ja arkistot Kirjaamisvelvoite Salassapito ja tiedonsiirto Asiakas-ja potilasrekisterit ja arkistointi Esiopetuksen oppilashuoltotoiminnan arviointi ja kehittäminen Esiopetuksen oppilashuollon suunnitelma Kuntakohtainen arviointi ja kehittäminen Esiopetusta järjestävän yksikön oppilashuollon arviointi ja kehittäminen...39 LIITTEET...40 Liite 1. Huolen vyöhykkeistö...40 Liite 2.Perheneuvolan toimintakaavio...41 Liite 3. Linkkejä lomakkeisiin...42

4 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 1(39) 1. Johdanto 1.1. Käsikirjan käyttäjälle Nurmijärven kunnassa on toiminut vuosina Opetushallituksen erityisavustuksella oppilashuollon kehittämishanke, jonka tuotoksena on laadittu oppilashuollon käsikirjat esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioon. Tämän käsikirjan tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää esiopetuksen käytäntöjä siten, että perusopetuslain muutokset 642/2010 otetaan huomioon. Nurmijärven kunnassa esiopetusta järjestetään kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa sekä Kivenpuiston koulun starttiluokassa. Esiopetusta järjestetään, jos esiopetusikäisten lasten lukumäärä on ryhmässä vähintään seitsemän. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2010 käytetään oppilaasta nimitystä lapsi ja oppimisen ja koulunkäynnin tuesta nimitystä kasvun ja oppimisen tuki. Myös tässä käsikirjassa käytetään kyseisiä käsitteitä. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja pohjautuu perusopetuksen käsikirjaan, jota ovat olleet kokoamassa hankkeen ohjausryhmän nimeämä kehittäjäryhmä, johon ovat kuuluneet opetuspäällikkö Kati Luostarinen, rehtori Arto Sinisalo, erityisopettaja Jyrki Lihr, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö, koulukuraattori Marianne Summanen, terveydenhoitaja Terhi Seppälä ja terveyskeskuspsykologi Riitta Jussila. Lisäksi käsikirjaa ovat kommentoineet hankkeen ohjausryhmä, päiväkotien johtajat, oppilashuollon edustajat ja muut yhteistyötahot. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirjan on koonnut varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirjasta löytyy paljon samoja asioita kuin perusopetuksen käsikirjasta, mutta lähinnä esiopetuksen oppilashuollon rakenteelliset ratkaisut sekä tuen kolmiportaisuus on mietitty yhteistyössä varhaiskasvatuspäällikön, aluejohtajien, päiväkodin johtajien ja erityislastentarhanopettajien kanssa. Esiopetuksen oppilashuollon palvelut on määritelty moniammatillisesti ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollisessa ohjausryhmässä. Käsikirjassa avataan esiopetuksen oppilashuollon monialaista yhteistyötä sekä yleisen, tehostetun ja erityisen oppilashuoltotyön tuen tasoja. Käsikirjassa esitellään ryhmämuotoista ja yksittäistä lasta koskevaa oppilashuoltotyötä. Yksittäistä lasta koskevassa oppilashuoltotyössä halutaan korostaa varhaista avointa yhteistyötä kotien kanssa.

5 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 2(39) Oppilashuollon käsikirjat sisältävät lain mukanaan tuomia rajauksia ja määrittelyjä siitä, kuinka oppilashuoltoa tulee toteuttaa esiopetuksessa ja kouluissa. Yksi keskeisimmistä uudistuksista on se, että yksittäisen lapsen asiaa saavat jatkossa käsitellä vain ne esiopetuksen ja oppilashuollon palveluun määritetyt työntekijät, joiden tehtäviin se välittömästi kuuluu. Tehty oppilashuoltotyö on kirjattava ja yhteistyö sekä tiedottaminen on hoidettava esiopetuksen toimesta Mitä esiopetuksen oppilashuolto on? Lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista, jossa korostetaan koko henkilökunnan ja muiden lapsen kasvua tukevien tahojen yhteistyötä lapsen tukemisessa. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen, sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja tuen rakentaminen yhdessä kotien kanssa. Esiopetuksessa tuki suunnitellaan lapselle erilaisin joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena, pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Oppilashuolenpidollisesta näkökulmasta pienryhmiä on muodostettu vuorovaikutuksen tukemisen ja vahvistamisen näkökulmasta. Ryhmän lapsia on jaettu kasvattajien kesken. Tällä pidetään huolta siitä, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi ja hän saa kokemuksia osallisuudesta, huolenpidosta ja hyväksytyksi tulemisesta. Aikuinen on vastuussa vuorovaikutuksen laadusta. Turvallinen oppimisympäristö edistää oppimisen sujumista. Tämä ei ole ristiriidassa lastentarhanopettajan pedagogisen vastuun kanssa. Lastentarhanopettaja huolehtii ja on päävastuussa siitä, että jokaista lasta tuetaan esiopetuksen tavoitteiden mukaiseen oppimiseen. Liikunta, lepo ja ruokailu oikeassa suhteessa ovat olennainen osa lasten hyvinvointia. Ympäristöstä pyritään tekemään sopivan haasteellinen, liikkumiseen ja leikkiin motivoiva. Liikuntavälineiden tulee olla lasten käytettävissä myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana. Piha on lapsen keskeisin liikuntapaikka, joten sen tulee olla liikkumiseen houkutteleva. Henkilöstö huolehtii välineiden turvallisuudesta ja on ilmoitusvelvollinen havaitsemistaan puutteista. Kriisitilanteita varten kullekin yksikölle on laadittu pelastussuunnitelma ja henkilöstölle järjestetään säännöllisesti ensiapukoulutusta. Esimies vastaa onnettomuustapauksissa

6 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 3(39) jälkihoidon järjestämisestä. Poikkeusoloja varten kunnassa on laadittu valmiussuunnitelma, jossa on määritelty työn ja vastuunjako erityistilanteissa. Esiopetusruokailu Esiopetusruokailun päätavoite on ylläpitää ja edistää oppilaan hyvinvointia ja terveyttä. Ruokailu on osa esiopetuksen oppilashuoltoa, kasvatusta ja opetusta. Esiopetuksessa olevalle lapselle tarjotaan täysipainoinen maksuton ateria kunakin esiopetuspäivänä. Tarjottu ateria sisältää pääruoan, salaatin, ruokajuoman, leipää ja kasvisrasvapohjaista ravintorasvaa. Vaihtelua ruokailuun tuovat erilaiset teemapäivät ja -viikot sekä ruokaperinteeseen kuuluvat juhlapyhät. Nurmijärven ruokapalvelussa huomioidaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset ruoanvalmistuksessa, ruokalistasuunnittelussa ja elintarvikehankinnoissa. Erityisesti kiinnitetään huomiota suolan määrään sekä rasvan määrään ja sen laatuun. Ruokapalvelussa mietitään myös aktiivisesti keinoja, joilla jokaista lasta kannustetaan juomaan maitoa ja syömään nykyistä runsaammin kasviksia salaattina ja tuorepalana. Mikäli lapsi tarvitsee erityisruokavaliota, tulee vanhempien toimittaa lääkärin/ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan todistuksen mahdollisine toteutusohjeineen esiopetuksen henkilöstön kautta keittiöhenkilökunnalle. Ruokavalioon liittyvä todistus on voimassa yhden toimintavuoden kerrallaan. Vakaumukseen perustuvista erityisruokavalioista perheet sopivat keittiön ja esiopetusryhmän henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueella tehdyn päätöksen mukaan makeisten tarjoamista esiopetuksessa ei sallita. Esiopetusikäisten kuljetus Koulukuljetus järjestetään lapsille, jotka osallistuvat pelkkään maksuttomaan esiopetukseen. Koulukuljetuksista päätetään perusopetuslain ja kunnan koulu- /sivistyslautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti. Esiopetuskuljetuksissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin 1. luokan oppilaan kuljetuksissa. Lapselle järjestetään koulukuljetus tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnetään avustus, jos hänen koulumatkansa on yli kolme kilometriä tai jos koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, ra-

7 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 4(39) sittavaksi tai vaaralliseksi. Lapsella ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen koko matkalle, vaan kuljetus voidaan järjestää myös vain osalle matkasta. Päätöksen esiopetuskuljetuksesta tekee kunnan kuljetussuunnittelija. Hammashoito Hammashoitaja käy vuosittain kertaluontoisesti ja sovitusti esiopetusikäisten lasten ryhmissä terveysneuvontakäynneillä, joissa hän opastaa ja neuvoo hampaiden harjaamiseen liittyviä asioita. Lisäksi lasten kanssa keskustellaan makeisten ja makeiden juomien vaikutuksesta hampaisiin sekä kerrotaan jo etukäteen, mitä hammashoitokäynneillä tapahtuu. Hammashoidon toimesta kunnan päiväkodeissa tarjotaan aterian yhteydessä ksylitolipastilli, jolla edistetään lasten suun-ja hampaiden terveyttä. Vanhempia kehotetaan viemään lapsensa hammastarkastuskäynnille ennen kouluikää, mutta varsinaiset kutsut ensimmäiseen hammastarkastukseen tapahtuvat ensimmäisellä luokalla Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Nurmijärven kuntastrategian mukaisesti kunnan kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa turvataan asiakkaan osallisuus. Siinä asiakas/perhe on aina alusta lähtien mukana oman asiansa käsittelyssä. Yhteistyötä tukee huolen vyöhykkeistöön perustuva varhaisen avoimen yhteistyön malli. Yhteistyö alkaa, kun huolet ovat vielä pieniä. Tärkeää on, etteivät huolet pääse kasvamaan. Huolia hälvennetään antamalla lapselle ja hänen perheelleen riittävä ennaltaehkäisevä tuki. Tarvittaessa työntekijä voi konsultoida tässä käsikirjassa esiteltäviä yhteistyötahoja lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta. Huolen vyöhykkeistön käyttö Huolen ilmaiseminen, avun ja tuen pyytäminen ja vastaanottaminen sekä verkostoituminen kertovat hyvästä ammatillisuudesta. Ne eivät ole huonon ammattitaidon tai heikkouden merkkejä. Prosessi käynnistyy siten, että työntekijä jäsentää omaa huoltaan. Apunaan hänellä on huolten vyöhykkeistö (liite 1). Huolen puheeksi ottaminen Huolen arviointia seuraa huolen puheeksi ottaminen. Työntekijä tarjoaa huoltajalle tukeaan ja pyytää apua huolia huojentavan toiminnan käynnistämiseksi. Hän ei ala määritellä tilannetta mitenkään, ei edes siihen johtaneita syitä. Tukea huolen puheeksi ottamis-

8 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 5(39) tilanteisiin saa esim. kunnassa säännöllisesti järjestettävissä koulutuksissa, joista tiedotetaan Myllyssä. Tulevaisuuden muistelu verkostopalaveri Tulevaisuuden muistelu - verkostopalaverissa luodaan kuvaa lapsen hyvästä tulevaisuudesta ja tehdään lasta tukeva suunnitelma. Neuvonpito tilataan verkostotyön koordinaattorilta. Verkostokonsultteja voi tilata myös alue- ja teemaneuvonpitoihin sekä erilaisiin työyhteisöjen suunnittelupalavereihin. Teemaneuvonpito soveltuu esimerkiksi kiusaamistilanteiden tai nivelvaiheiden siirtymisen selvittelyihin. Läheisneuvonpito Läheisneuvonpidossa asiakas saa yhdessä läheistensä kanssa omista tarpeistaan ja voimavaroistaan lähtien ja viranomaisverkoston tuella arvioida ja etsiä ratkaisua omaan tilanteeseensa. Verkostotyön koordinaattori huolehtii sen järjestelyistä yhdessä koulutettujen koollekutsujien kanssa. Seurantapalaverin järjestäminen Ennakointidialogeissa ja läheisneuvonpidoissa voidaan sopia seurantapalaverin järjestämisestä muutaman kuukauden kuluttua. Siinä arvioidaan suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa tarkennetaan tai muutetaan sitä. Hyvien käytäntöjen keskustelu ja Puimala Hykä eli hyvien käytäntöjen keskustelu ja Puimala pohjautuvat Huolen vyöhykkeistöön. Siinä osallistujat tulevat tietoisemmaksi omasta ja yhteisönsä hiljaisesta tiedosta, siirtävät hyviä ja toimivia työkäytäntöjä muillekin tahoille ja kehittävät käytäntöjä yhdessä. Hyvien käytäntöjen keskusteluja ja Puimaloita ohjaavat verkostokonsultit tai vaikkapa päiväkodin johtaja-lastentarhanopettaja työparit.

9 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 6(39) Työyhteisön kriisikoulutus Työyhteisöille suunnattujen kriisikoulutusten tarkoituksena on lisätä työntekijöiden tietoutta erilaisista kriiseistä, kriisien ilmenemismuodoista ja niiden vaikutuksesta ihmiseen sekä vahvistaa työntekijöiden valmiuksia kohdata kriisissä olevia ihmisiä. Koulutus antaa valmiuksia ohjata apua tarvitsevia varsinaisen kriisiavun ja tuen piiriin. Verkostotyön koordinaattori vastaa kriisikoulutuksista yhdessä kouluttajien kanssa. Nurmijärven kunnassa on kaksi kriisikouluttajaa. Lisätiedot ja neuvonpitojen sekä koulutusten tilaukset: Nurmijärven kunnan verkostotyön koordinaattori Keskustie 2 A, PL Nurmijärvi p Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Perustuslaki 6, 10, 16, 19, 22, Perusopetuslaki 29, 31 a (628/1998) Lastensuojelulaki 7, 8, 9, 25 (417/2007) Kansanterveyslaki 14 (66/1972) sekä laki kansanterveyslain muuttamisesta (626/2007) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 kohta 30 Henkilötietolaki Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta / Kodin kanssa tehtävä yhteistyö Lapsen saama hoiva, kasvatus ja opetus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajalla on aina ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja oman lapsensa tuntemus. Esiopetuksen ja kodin yhteistyön pohjana on molemminpuolinen kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja avoin vuoropuhelu yhdistäen vanhempien ja henkilöstön tiedot ja kokemukset. Tätä kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi.

10 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 7(39) Kasvattajilla on päävastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuutta rakennetaan aloituskeskusteluissa, päivittäisissä keskusteluissa huoltajien kanssa, esiopetuksen oppimissuunnitelmien teossa, vanhempainilloissa sekä niissä yhteistyömuodoissa, jotka ovat kullekin yksikölle ominaisia. Päivittäisessä arjessa kaikkien kasvattajien välinen yhteyttä rakentava vuorovaikutus lapseen on ensisijaista. Lapsen kuunteleminen on arjen huolenpitoa ja välittämistä ja siihen osallistuvat kaikki lapsen esiopetuksessa tapaamat aikuiset. Huoltajien kanssa keskusteltaessa on tärkeää, että kerrotaan havaintoja lapsen fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Kodin ja esiopetuksen yhteistyön pohja rakennetaan yhteistyön alkuvaiheessa. Myöhemmin hankalatkin asiat on helpompi ottaa puheeksi. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen keskusteluihin hänelle sopivalla tavalla on tärkeää. Keskustelun koollekutsuja ja oppilaan vanhemmat arvioivat kokousta valmisteltaessa, onko lapsen perusteltua olla paikalla neuvottelussa koko aikaa. 4. Esiopetuksen oppilashuollon monialaiset toimijat ja palvelut Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut. Oppilashuollon palveluiksi määritellään kansanterveyslaissa kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa koulupsykologi ja kuraattoripalvelut. Perusopetuslain perusteella lapsella on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. (Perusopetuslaki 31 a ). Esiopetustyön tueksi on Nurmijärvellä määritelty esiopetuksen oppilashuollon palvelut. Nämä palvelut on tarkoitettu kasvattajayhteisön, mutta myös yksittäisen lapsen tueksi. Koska alle kouluikäiset lapset kuuluvat vielä neuvolaterveydenhoidon piiriin, vastaavat tahot esiopetuksessa ovat neuvolan terveydenhoitaja/lääkäri ja terveyskeskuspsykologi. Koulukuraattoria ei esiopetuksessa ole, mutta kunnassa tulee tehdä suunnitelma palvelujen saamiseksi esiopetukseen.

11 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 8(39) 4.1 Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri Lastenneuvolan perustehtävä ja tavoite ovat lapsen sekä hänen perheensä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisevällä ja terveyttä edistävällä toiminnalla parannetaan uusien lapsisukupolvien mahdollisuuksia antoisaan ja terveeseen elämään. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, 2004:14). Lastenneuvolan perustehtävät pohjautuvat tutkimustyöhön sekä terveyspoliittisiin kannanottoihin. Toimintaa säätelevät kansanterveyslaki (66/1972) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä suun ehkäisevästä terveydenhuollosta (380/2009). Lasten sairaudet ja kehitystä uhkaavat tekijät sekä perheen muut terveyspulmat pyritään tunnistamaan lastenneuvolassa jo varhaisessa vaiheessa. Vanhempien voimavaroja vahvistetaan, jotta he voisivat luoda lapseensa turvallisen kiintymyssuhteen ja ylläpitää myönteistä vuorovaikutusta. Vanhempia tuetaan huolehtimaan parisuhteestaan ja vanhemmuudestaan siten, että he kykenevät pitämään huolta lapsestaan, tunnistavat omat voimavaransa ja ottavat vastuun lapsen ja perheen hyvinvoinnista. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004:14) Lastenneuvola antaa vanhemmille ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa, tukee vanhempien turvallisen aikuisuuden sisältävää kasvatustapaa, antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ohjaa vanhempia tarvittaessa muiden asiantuntijoiden palveluiden piiriin. Neuvolassa käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon. Lastenneuvolan keskeiset toimijat ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Lääkäri osallistuu lapsen terveyden ja kasvun seurantaan sekä sairauksien ja kehityksen poikkeavuuksien seulontaan. Neuvolan perhetyöntekijän tehtävänä on tukea ja edistää erityistukea tarvitsevien perheiden elämänhallintaa. Lastenneuvolaan on tullut viime aikoina uusia haasteita. Psykososiaaliset ongelmat ovat yleistyneet, väestön alkoholin käyttö on kasvanut, lihavuus on yleistynyt samoin kuin myös vanhempien masennus. Lisäksi lasten oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004;13) voimaan astuneen neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevän asetuksen (380/2009) tarkoituksena on parantaa terveysneuvonnan ja ter-

12 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 9(39) veystarkastusten suunnitemallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa. Lasten ja heidän perheidensä ehkäisevien palvelujen yhdenmukaistaminen ja tasavertainen toteutuminen vähentää alueellista eriarvoisuutta ja kaventaa terveyseroja. Nurmijärven lastenneuvolan tarkastukset toteutetaan asetuksen (380/2009) mukaisesti. Lastenneuvolassa terveydenhoitajan ikäkausitarkastuksia on yhteensä kuusitoista ja lääkärin tarkastuksia viisi kertaa lapsen ollessa 0-6-vuotias. Lastenneuvolan terveydenhoitaja toteuttaa 6-vuotistarkastuksen. Fyysisen kehityksen arvioinnissa huomioidaan kasvu-, kuulo-, näkö - ja ryhtiasioita. Neurologisen kehityksen arviointi tehdään LENE tutkimuksen mukaisesti. Jos 4-5-vuotistarkastukset ovat menneet ilman motorisessa/havainto osiossa olevia ongelmia, suoritetaan supistetumpi tarkastus. Sosiaalisessa ja henkisessä kehityksessä huomioidaan seuraavia asioita: - Suunnitelmallisuus toiminnassa - Keskittyminen / temperamentti - Pystyy toimimaan toveriryhmässä, onko lapsella kavereita - Osaako ottaa toiset lapset huomioon toiminnassaan - Harrastukset - Lapsen omatoimisen liikkumisen rajat - Perheen voimavarojen huomioiminen ja kasvatuskeskustelu 6-vuotistarkastuksessa vanhempien kanssa keskustellaan lapsen kyvyistä kouluun siirryttäessä. Neuvolaterveydenhoitajat toimivat moniammatillisissa alueellisissa neuvolatyöryhmissä ja esiopetuksen oppilashuoltotyössä. Lisäksi he tekevät yhteistyötä alueiden eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa Terveyskeskuspsykologi Nurmijärvellä terveyskeskuspsykologien työalueena ovat neuvolat ja koulut. Työ painottuu ennaltaehkäisyyn. Terveyskeskuspsykologien tehtäviin kuuluvat lapsen psyykkiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät pulmat. Työ on laaja-alaista ja monimuotoista. Psykologit antavat konsultaatiota neuvoloiden ja esiopetuksen henkilökunnalle sekä neuvovat vanhempia lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa.

13 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 10(39) Psykologit toimivat esiopetuksen lapsikohtaisessa oppilashuoltotyössä. Niissä pohditaan, millaista tukea lapsi kehityksensä tueksi tarvitsee ja miten tuki toteutetaan. Lapsi voi myös tarvita psykologin tutkimusta. Psykologin tutkimus voi olla tarpeellinen, kun - lapsella todetaan pulmaa useammalla kehityksen osa-alueella (esim. kielelliset taidot, hahmottaminen) - lapsella on esiopetuksen tukitoimista ja kuntoutuksen (puhe-, toimintaterapia) tuesta huolimatta edelleen selkeitä pulmia kehityksessä - lapsella ilmenee vuorovaikutuspulmia - lapsella on vaikeita tarkkaavaisuuspulmia - esiopetus toivoo apua tukitoimien suunnitteluun - lapsen taidoissa on tapahtunut taantumista - tarvitaan selvitystä lapselle sopivasta luokkamuodosta ja muista koulun tukitoimista - toivotaan selvitystä ulkopuolisten tuki- ja kuntoutuspalveluiden tarpeesta (erikoissairaanhoito, perheneuvola) Psykologin tutkimus sisältää varsinaisten testimenetelmien lisäksi myös muuta tietojen keräämistä (muun muassa haastatellen, keskustellen ja esitietolomakkeilla) vanhemmilta ja lapsen kanssa toimivilta tahoilta. Tukitoimien suunnittelu ja jatkotoimenpiteistä sopiminen tapahtuu yhteistyönä vanhempien, esiopetuksen henkilökunnan ja lapsen kanssa työskentelevien erityistyöntekijöiden kanssa.

14 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 11(39) 5. Oppilashuollon yhteistyötahot 5.1. Puhe- ja toimintaterapiapalvelut Puheterapiapalvelut alvelut/puheterapia Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta. Puheterapian tavoitteena on ennaltaehkäistä, tutkia ja kuntouttaa puheen - ja kielen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen avulla. Puheterapeutti tutkii ja arvioi millaista kuntoutusta lapsi tarvitsee. Tarvittaessa puheterapeutti tekee yhteistyötä muiden ammattihenkilöiden kanssa, kuten päivähoidon, psykologin, neuvolan toimintaterapeutin tai fysioterapeutin kanssa. Puheterapian kestoon ja tuloksiin vaikuttavat häiriön syyt, kuntoutuksen oikein ajoitettu aloittaminen sekä asiakkaan ja perheen motivaatio. Puheterapiaan voi ohjautua lapsi, jolla on vaikeutta puheen ymmärtämisessä, puheen tuottamisessa, syömisessä, nielemisessä, äänenkäytössä tai lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksissa. Lapsi voi ohjautua puheterapiaan lääkärin, neuvolan tai päivähoidon suosituksesta tai huoltajat voivat hakeutua itse lapsensa asioissa oman alueensa puheterapeutille. Terveystoimen puheterapiapalvelut painottuvat alle kouluikäisten lasten puheen ja kielenkehityksen tutkimiseen ja seurantaan. Yhteystiedot: Erityistyön palvelujen johtaja Toimintaterapiapalvelut alvelut/toimintaterapia Kunnan toimintaterapeuteista osa sijoittuu lasten toimintaterapiapalveluihin, jossa työ painottuu alle kouluikäisiin lapsiin. Toimintaterapeutit toteuttavat toimintamahdollisuuksien arviointia, toimintaterapiaa ja osallistuvat moniammatillisiin työryhmiin. Heiltä voi tarvittaessa pyytää myös konsultaatioapua. Toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää ja edistää lapsen toimintakykyä ja korjata toimintakyvyn rajoituksia. Alle kouluikäisen kohdalla toimintakykyyn kuuluu ikätason

15 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 12(39) mukainen itsestään huolehtiminen, leikkiminen ja vuorovaikutuksessa oleminen. Toimintakykyä voivat rajoittaa erilaiset kehitykseen liittyvät hankaluudet, sairaudet, vammat. Pyrkimyksenä on auttaa lasta selviytymään mahdollisimman omatoimisesti omassa elinympäristössään. Yhteystiedot: Kirkonkylä, Rajamäki, Perttula, Röykkä, Nukari, Palojoki, Herunen puh: Klaukkala, Lepsämä, Luhtajoki, Metsäkylä puh: Fysioterapiapalvelut Fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja parantaa fysioterapeuttisin menetelmin eriikäisten kuntalaisten liikkumis- ja toimintakykyä, opettaa ja ohjata omaehtoista harjoittelua sekä tukea mahdollisimman itsenäistä selviytymistä omassa elinympäristössään. Lasten fysioterapiassa arvioidaan ja tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista erityisesti liikkumiseen ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Lasten fysioterapian tavoitteena on kuntouttaa ja ennaltaehkäistä liikkumis- ja toimintakykyä haittaavia ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä vanhempien ja mahdollisesti muiden lapsen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Lasten fysioterapeutit osallistuvat moniammatillisiin alueellisiin neuvolatyöryhmiin ja lasten moniammatilliseen kuntoutusryhmä LAKU:un. Esiopetusikäisten parissa fysioterapia painottuu tukemaan ja antamaan valmiuksia lapsen tasapainon, koordinaation, kehon hallinnan, liikerytmin ja kehonhahmotuksen kehittymiseen. Fysioterapeutti myös tutkii tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Lapset tulevat fysioterapeutin arvioon yleensä neuvolan lääkärin tai terveydenhoitajan kautta. Yhteystiedot: Kirkonkylä, Rajamäki, Nukari: ma-to klo puh Klaukkala ja lähialueet, Perttula, Röykkä: ma-to klo puh

16 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 13(39) 5.3. Perhetyöntekijä _ja_sosiaalipalvelut/perheiden_tukeminen_ja_lasten_suojelu/perhetyo Perhetyö on suunnitelmallista, tavoitteellista ja perheiden voimavaroja tukevaa työtä. Työskentelyssä keskitytään vanhemmuuden - ja arjen hallinnan tukemiseen. Perhetyössä työskennellään aina koko perheen kanssa. Työ tehdään asiakkaan kotona keskustellen ja toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä perheen läheis- ja viranomaisverkostojen kanssa, aina perheen luvalla. Aloitteen työskentelylle tekee joko perhe itse tai esiopetuksen työntekijä. Korjaavaa työtä tehdään lastensuojelun sosiaalityön tilaamana avohuollon tukitoimena. Jos perhetyöllä ja esiopetuksella on yhteinen lapsi asiakkaana, perhetyöntekijä voi osallistua pyydettäessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskusteluihin vanhempien ja esiopetuksen työntekijöiden kanssa Perheneuvola ja_sosiaalipalvelut/ajanvaraus_ja_yhteystiedot/perheneuvola Perheneuvola palvelee alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään: lasten kasvatukseen ja kehitykseen, käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvissä pulmissa perheen elämänkaareen liittyvien kriisien selvittelyssä vanhemmuuden ja perheen sisäisten suhteiden ongelmatilanteissa Huoltajat varaavat ajan perheneuvolaan itse, mutta esiopetuksen oppilashuollon jäsenet voivat tehdä myös lähetteen. Käytännöksi on sovittu, että kirjalliseen lähetteeseen perheneuvola vastaa kirjallisella palautteella. Samoin on sovittu, että jos lähete on tehty ja perhe ei itse ota yhteyttä perheneuvolaan ajan varaamiseksi, perheneuvolan toimistonhoitaja lähettää 2 kk kuluttua lähetteen takaisin tiedoksiantona asiasta. Mikäli lähete on tehty, kartoituskäynnin jälkeen perheneuvola ilmoittaa kirjallisesti lähettäneelle taholle käynnistä sekä siitä, mitä siinä on sovittu.

17 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 14(39) Perheneuvolaan ilmoittautumisen jälkeen perheelle annetaan (noin 1-2 kuukaudessa) ns. kartoitusaika, jolloin paneudutaan tilanteeseen tarkemmin. Mikäli lapsi tai perhe tarvitsee pidempää työskentelyä, he jäävät jonoon, josta asiakkuuteen otetaan kiireellisyys ja jonotusaika huomioon ottaen. Kriittiset tilanteet pyritään huomioimaan, mutta kriisiaikoja perheneuvolassa ei ole. Perheneuvola toimii perheen tilanteen ja tarpeen mukaan räätälöidysti. Sekä käynneillä että puhelimitse annettavan neuvonnan lisäksi on mahdollista paneutua perheen pulmatilanteisiin erilaisten tutkimusten avulla. Mahdollinen hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä perheen kanssa ja hoitomuotoina ovat yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapiat, hoidollinen seuranta sekä vanhempien ohjaus ja neuvonta. Perheneuvolassa on käytettävissä myös oma konsultoiva lastenpsykiatri perheneuvolan asiakkaille. Perheen suostumuksella tehdään yhteistyötä koulun kanssa tarpeellisen tuen varmistamiseksi lapselle. Myös esiopetus voi tehdä aloitteen yhteisneuvottelusta. Esiopetuksen työntekijöillä on mahdollisuus konsultoida perheneuvolaa myös puhelimitse psykologien ja sosiaalityöntekijöiden puhelinaikoina maanantaisin klo ja tiistaista torstaihin klo 11 12, yhteystiedot verkkosivulla. Konsultoinnin voi tehdä lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta. Liitteenä 2 on perheneuvolan toimintaprosessia kuvaava kaavio. Ajanvaraus: Toimistonhoitajalta maanantaista torstaihin klo 9:00-12:00 puh: Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu _ja_sosiaalipalvelut/perheiden_tukeminen_ja_lasten_suojelu Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen kasvu ja kehitys, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Lastensuojelussa lapsen etu on ensisijalla: lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1 ).

18 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 15(39) Lastensuojelun palvelut ovat avun tarpeessa olevien lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteen selvittämistä ja tuen tarjoamista. Lastensuojelun tukitoimet suunnitellaan yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteuttavat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja erityissosiaaliohjaajat. Nurmijärven lastensuojelussa toimitaan aluepohjalla, alueet ovat: Kirkonkylä Nukari Palojoki - Raala Rajamäki Kiljava Herunen - Röykkä Klaukkala Lepsämä Metsäkylä Nummenpää - Perttula Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Lastensuojeluasia voi alkaa lapsen ja/tai huoltajien omasta hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai erityissosiaaliohjaaja on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. (Lastensuojelulaki 26). Lastensuojelutarpeen selvittäminen voi alkaa lapsen huoltajien tai yli 12-vuotiaan omasta hakemuksesta. Hakemus tehdään puhelimitse alueen lastensuojelutyöntekijöille. Lastensuojeluasian alkamisen yhteydessä sosiaalityöntekijä arvioi, onko kyseessä kiireellinen lastensuojelutarve. Jos ei ole, seitsemän arkipäivän kuluessa arvioidaan, aloitetaanko lastensuojelutarpeen selvittäminen. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, jos lastensuojelutarpeen selvittäminen aloitetaan tai tehdään kiireellisiä lastensuojelutoimenpiteitä. Konsultointi huolista Esiopetuksen työntekijä voi puhelimitse konsultoida alueen lastensuojelutyöntekijöitä ennen lastensuojelupyynnön tai lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Konsultointi tehdään lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta.

19 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 16(39) Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Mikäli esiopetuksen työntekijöiden toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä huolien hälventämiseen lapsen tilanteessa, voi työntekijä yhdessä lapsen tai hänen huoltajiensa kanssa tehdä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Lastensuojelupyyntöön kirjataan huolet sekä mitä lapsen asiassa on jo esiopetuksessa tehty. Lastensuojelupyynnön allekirjoittavat sekä huoltajat että työntekijä. Lastensuojelupyyntö tehdään kirjallisella lomakkeella, linkki lomakkeelle on liitteessä 3. Lastensuojeluilmoitus Mikäli huolet lapsen tilanteessa eivät hälvene esiopetuksessa tehdyin toimenpitein eivätkä lapsi ja huoltajat ole valmiita yhteisen lastensuojelupyynnön tekemiseen tai muun Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus perustuu lastensuojelulain 25 :ään, jonka mukaan mm: sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. lisätuen vastaanottamiseen, niin esiopetuksen työntekijän velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus. Tarvittaessa asiassa voi vielä konsultoida oppilashuoltoon kuuluvia jäseniä. Lastensuojeluilmoitukseen kirjataan huolet sekä mitä lapsen asiassa on jo esiopetuksessa tehty. Lastensuojeluilmoituksen allekirjoittaa se työntekijä, jolla huoli on. Lastensuojeluilmoituksessa huolet ilmaistaan avoimesti lasta ja huoltajia kunnioittaen. On tärkeää muistaa, että yhteistyö perheen kanssa jatkuu myös lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään. Lastensuojeluilmoitus tehdään kirjallisesti ilmoituslomakkeella (linkki liitteessä 3), josta toimitetaan kopio huoltajille. Suullinen lastensuojeluilmoitus tehdään tilanteissa, joiden arvioidaan vaativan välittömiä toimenpiteitä. Lapsella, nuorella ja huoltajilla on oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Ilmoittajatahon ollessa viranomainen (esimerkiksi lastentarhanopettaja) on ilmoit-

20 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 17(39) taja kerrottava perheelle. Paras tapa on, että ilmoittaja itse kertoo ilmoituksesta huoltajille ja oppilaalle sen tekemisen yhteydessä. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä lapselle ja vanhemmille. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11 :n 2 momentin mukaan tilanteissa, joissa ilmoittajan henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista. Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluilmoituksen tai -pyynnön tehnyt työntekijä kutsutaan lastensuojelutarpeen selvityksen alkutapaamiseen kertomaan huolesta. Alkutapaamisessa sovitaan yhteistyöstä selvityksen aikana, yhteenvetopalaveriin osallistumisesta sekä miten lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä informoidaan ilmoittajatahoa. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään kolmen kuukauden määräajassa. Kiireelliset lastensuojeluasiat Huoltajilla on aina ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Kiireellisiä lastensuojeluasioita ovat tilanteet, joissa huoltajat eivät kykene huolehtimaan lapsen tai nuoren hoidosta, huolenpidosta ja turvallisuudesta esim. päihtymyksensä tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi. Kiireelliset lastensuojeluilmoitukset tehdään ensisijaisesti alueen sosiaalityöntekijälle. Yhteystiedot lastensuojelun internet-sivuilta. Mikäli tätä ei tavoiteta, ilmoitus tehdään maanantaista torstaihin klo 8:00 15:00 ja perjantaisin klo 8:00-13:00 kunnan vaihteen (09) kautta lastensuojelun päivystykseen. Näiden aikojen ulkopuolella kiireelliset lastensuojeluasiat ilmoitetaan hätäkeskuksen (112) kautta Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystykseen.

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Prosessin nimi: Haastava käytös varhaiskasvatuksessa Tavoite: Turvallinen päivähoitopäivä

Prosessin nimi: Haastava käytös varhaiskasvatuksessa Tavoite: Turvallinen päivähoitopäivä Prosessin nimi: Haastava käytös varhaiskasvatuksessa Tavoite: Turvallinen päivähoitopäivä Päivitetty: 19.11.2012 Toimijat Prosessin etenemissuunta (AIKAJANA) Alle kouluikäinen lapsi Lastentarhanopettaja

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Yhteisiä asioita

Yhteisiä asioita Yhteisiä asioita 3.9.2014 Koulun järjestyssäännöt ja muut yhteiset sopimukset (mm. ruokailu, liikuntakäytänteet, mobiililaitteiden käyttö) Pihan yhteiskäyttö ja pihasta huolehtiminen Liikennekäyttäytyminen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.-30.9.2011 Johtava sosiaalityöntekijä Pekka

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 27.4.2012 Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Esi- ja perusopetuksen oppilaan tukea koskevaan uudistukseen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto

6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto 6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot