Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja

Transkriptio

1 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja Kuvalähde Sivistyslautakunta

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Käsikirjan käyttäjälle Mitä esiopetuksen oppilashuolto on? Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Kodin kanssa tehtävä yhteistyö Esiopetuksen oppilashuollon monialaiset toimijat ja palvelut Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri Terveyskeskuspsykologi Oppilashuollon yhteistyötahot Puhe- ja toimintaterapiapalvelut Fysioterapiapalvelut Perhetyöntekijä Perheneuvola Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Terveyskeskuspäivystys Hyvinkään kriisikeskus Kehitysvammahuolto Lastenneurologian poliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Lähipoliisi...24 Kuvalähde Muut toimijat Rakenteet esiopetuksen oppilashuollon järjestämiseksi Lapsikohtainen esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen pedagoginen oppilashuoltoryhmä...26

3 7. Esiopetuksen oppilashuollon tuen tasot Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Nivelvaiheen yhteistyö Nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen Nivelvaihe esiopetuksesta alkuopetukseen Esiopetuksen oppilashuollon erityiskysymyksiä Kiusaaminen ja siihen puuttuminen Lapsen kaltoin kohtelu ja perheväkivallan epäily Oppilashuollon rekisterit ja arkistot Kirjaamisvelvoite Salassapito ja tiedonsiirto Asiakas-ja potilasrekisterit ja arkistointi Esiopetuksen oppilashuoltotoiminnan arviointi ja kehittäminen Esiopetuksen oppilashuollon suunnitelma Kuntakohtainen arviointi ja kehittäminen Esiopetusta järjestävän yksikön oppilashuollon arviointi ja kehittäminen...39 LIITTEET...40 Liite 1. Huolen vyöhykkeistö...40 Liite 2.Perheneuvolan toimintakaavio...41 Liite 3. Linkkejä lomakkeisiin...42

4 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 1(39) 1. Johdanto 1.1. Käsikirjan käyttäjälle Nurmijärven kunnassa on toiminut vuosina Opetushallituksen erityisavustuksella oppilashuollon kehittämishanke, jonka tuotoksena on laadittu oppilashuollon käsikirjat esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioon. Tämän käsikirjan tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää esiopetuksen käytäntöjä siten, että perusopetuslain muutokset 642/2010 otetaan huomioon. Nurmijärven kunnassa esiopetusta järjestetään kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa sekä Kivenpuiston koulun starttiluokassa. Esiopetusta järjestetään, jos esiopetusikäisten lasten lukumäärä on ryhmässä vähintään seitsemän. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2010 käytetään oppilaasta nimitystä lapsi ja oppimisen ja koulunkäynnin tuesta nimitystä kasvun ja oppimisen tuki. Myös tässä käsikirjassa käytetään kyseisiä käsitteitä. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja pohjautuu perusopetuksen käsikirjaan, jota ovat olleet kokoamassa hankkeen ohjausryhmän nimeämä kehittäjäryhmä, johon ovat kuuluneet opetuspäällikkö Kati Luostarinen, rehtori Arto Sinisalo, erityisopettaja Jyrki Lihr, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö, koulukuraattori Marianne Summanen, terveydenhoitaja Terhi Seppälä ja terveyskeskuspsykologi Riitta Jussila. Lisäksi käsikirjaa ovat kommentoineet hankkeen ohjausryhmä, päiväkotien johtajat, oppilashuollon edustajat ja muut yhteistyötahot. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirjan on koonnut varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirjasta löytyy paljon samoja asioita kuin perusopetuksen käsikirjasta, mutta lähinnä esiopetuksen oppilashuollon rakenteelliset ratkaisut sekä tuen kolmiportaisuus on mietitty yhteistyössä varhaiskasvatuspäällikön, aluejohtajien, päiväkodin johtajien ja erityislastentarhanopettajien kanssa. Esiopetuksen oppilashuollon palvelut on määritelty moniammatillisesti ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollisessa ohjausryhmässä. Käsikirjassa avataan esiopetuksen oppilashuollon monialaista yhteistyötä sekä yleisen, tehostetun ja erityisen oppilashuoltotyön tuen tasoja. Käsikirjassa esitellään ryhmämuotoista ja yksittäistä lasta koskevaa oppilashuoltotyötä. Yksittäistä lasta koskevassa oppilashuoltotyössä halutaan korostaa varhaista avointa yhteistyötä kotien kanssa.

5 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 2(39) Oppilashuollon käsikirjat sisältävät lain mukanaan tuomia rajauksia ja määrittelyjä siitä, kuinka oppilashuoltoa tulee toteuttaa esiopetuksessa ja kouluissa. Yksi keskeisimmistä uudistuksista on se, että yksittäisen lapsen asiaa saavat jatkossa käsitellä vain ne esiopetuksen ja oppilashuollon palveluun määritetyt työntekijät, joiden tehtäviin se välittömästi kuuluu. Tehty oppilashuoltotyö on kirjattava ja yhteistyö sekä tiedottaminen on hoidettava esiopetuksen toimesta Mitä esiopetuksen oppilashuolto on? Lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista, jossa korostetaan koko henkilökunnan ja muiden lapsen kasvua tukevien tahojen yhteistyötä lapsen tukemisessa. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen, sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja tuen rakentaminen yhdessä kotien kanssa. Esiopetuksessa tuki suunnitellaan lapselle erilaisin joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena, pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Oppilashuolenpidollisesta näkökulmasta pienryhmiä on muodostettu vuorovaikutuksen tukemisen ja vahvistamisen näkökulmasta. Ryhmän lapsia on jaettu kasvattajien kesken. Tällä pidetään huolta siitä, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi ja hän saa kokemuksia osallisuudesta, huolenpidosta ja hyväksytyksi tulemisesta. Aikuinen on vastuussa vuorovaikutuksen laadusta. Turvallinen oppimisympäristö edistää oppimisen sujumista. Tämä ei ole ristiriidassa lastentarhanopettajan pedagogisen vastuun kanssa. Lastentarhanopettaja huolehtii ja on päävastuussa siitä, että jokaista lasta tuetaan esiopetuksen tavoitteiden mukaiseen oppimiseen. Liikunta, lepo ja ruokailu oikeassa suhteessa ovat olennainen osa lasten hyvinvointia. Ympäristöstä pyritään tekemään sopivan haasteellinen, liikkumiseen ja leikkiin motivoiva. Liikuntavälineiden tulee olla lasten käytettävissä myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana. Piha on lapsen keskeisin liikuntapaikka, joten sen tulee olla liikkumiseen houkutteleva. Henkilöstö huolehtii välineiden turvallisuudesta ja on ilmoitusvelvollinen havaitsemistaan puutteista. Kriisitilanteita varten kullekin yksikölle on laadittu pelastussuunnitelma ja henkilöstölle järjestetään säännöllisesti ensiapukoulutusta. Esimies vastaa onnettomuustapauksissa

6 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 3(39) jälkihoidon järjestämisestä. Poikkeusoloja varten kunnassa on laadittu valmiussuunnitelma, jossa on määritelty työn ja vastuunjako erityistilanteissa. Esiopetusruokailu Esiopetusruokailun päätavoite on ylläpitää ja edistää oppilaan hyvinvointia ja terveyttä. Ruokailu on osa esiopetuksen oppilashuoltoa, kasvatusta ja opetusta. Esiopetuksessa olevalle lapselle tarjotaan täysipainoinen maksuton ateria kunakin esiopetuspäivänä. Tarjottu ateria sisältää pääruoan, salaatin, ruokajuoman, leipää ja kasvisrasvapohjaista ravintorasvaa. Vaihtelua ruokailuun tuovat erilaiset teemapäivät ja -viikot sekä ruokaperinteeseen kuuluvat juhlapyhät. Nurmijärven ruokapalvelussa huomioidaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset ruoanvalmistuksessa, ruokalistasuunnittelussa ja elintarvikehankinnoissa. Erityisesti kiinnitetään huomiota suolan määrään sekä rasvan määrään ja sen laatuun. Ruokapalvelussa mietitään myös aktiivisesti keinoja, joilla jokaista lasta kannustetaan juomaan maitoa ja syömään nykyistä runsaammin kasviksia salaattina ja tuorepalana. Mikäli lapsi tarvitsee erityisruokavaliota, tulee vanhempien toimittaa lääkärin/ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan todistuksen mahdollisine toteutusohjeineen esiopetuksen henkilöstön kautta keittiöhenkilökunnalle. Ruokavalioon liittyvä todistus on voimassa yhden toimintavuoden kerrallaan. Vakaumukseen perustuvista erityisruokavalioista perheet sopivat keittiön ja esiopetusryhmän henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueella tehdyn päätöksen mukaan makeisten tarjoamista esiopetuksessa ei sallita. Esiopetusikäisten kuljetus Koulukuljetus järjestetään lapsille, jotka osallistuvat pelkkään maksuttomaan esiopetukseen. Koulukuljetuksista päätetään perusopetuslain ja kunnan koulu- /sivistyslautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti. Esiopetuskuljetuksissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin 1. luokan oppilaan kuljetuksissa. Lapselle järjestetään koulukuljetus tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnetään avustus, jos hänen koulumatkansa on yli kolme kilometriä tai jos koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, ra-

7 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 4(39) sittavaksi tai vaaralliseksi. Lapsella ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen koko matkalle, vaan kuljetus voidaan järjestää myös vain osalle matkasta. Päätöksen esiopetuskuljetuksesta tekee kunnan kuljetussuunnittelija. Hammashoito Hammashoitaja käy vuosittain kertaluontoisesti ja sovitusti esiopetusikäisten lasten ryhmissä terveysneuvontakäynneillä, joissa hän opastaa ja neuvoo hampaiden harjaamiseen liittyviä asioita. Lisäksi lasten kanssa keskustellaan makeisten ja makeiden juomien vaikutuksesta hampaisiin sekä kerrotaan jo etukäteen, mitä hammashoitokäynneillä tapahtuu. Hammashoidon toimesta kunnan päiväkodeissa tarjotaan aterian yhteydessä ksylitolipastilli, jolla edistetään lasten suun-ja hampaiden terveyttä. Vanhempia kehotetaan viemään lapsensa hammastarkastuskäynnille ennen kouluikää, mutta varsinaiset kutsut ensimmäiseen hammastarkastukseen tapahtuvat ensimmäisellä luokalla Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Nurmijärven kuntastrategian mukaisesti kunnan kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa turvataan asiakkaan osallisuus. Siinä asiakas/perhe on aina alusta lähtien mukana oman asiansa käsittelyssä. Yhteistyötä tukee huolen vyöhykkeistöön perustuva varhaisen avoimen yhteistyön malli. Yhteistyö alkaa, kun huolet ovat vielä pieniä. Tärkeää on, etteivät huolet pääse kasvamaan. Huolia hälvennetään antamalla lapselle ja hänen perheelleen riittävä ennaltaehkäisevä tuki. Tarvittaessa työntekijä voi konsultoida tässä käsikirjassa esiteltäviä yhteistyötahoja lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta. Huolen vyöhykkeistön käyttö Huolen ilmaiseminen, avun ja tuen pyytäminen ja vastaanottaminen sekä verkostoituminen kertovat hyvästä ammatillisuudesta. Ne eivät ole huonon ammattitaidon tai heikkouden merkkejä. Prosessi käynnistyy siten, että työntekijä jäsentää omaa huoltaan. Apunaan hänellä on huolten vyöhykkeistö (liite 1). Huolen puheeksi ottaminen Huolen arviointia seuraa huolen puheeksi ottaminen. Työntekijä tarjoaa huoltajalle tukeaan ja pyytää apua huolia huojentavan toiminnan käynnistämiseksi. Hän ei ala määritellä tilannetta mitenkään, ei edes siihen johtaneita syitä. Tukea huolen puheeksi ottamis-

8 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 5(39) tilanteisiin saa esim. kunnassa säännöllisesti järjestettävissä koulutuksissa, joista tiedotetaan Myllyssä. Tulevaisuuden muistelu verkostopalaveri Tulevaisuuden muistelu - verkostopalaverissa luodaan kuvaa lapsen hyvästä tulevaisuudesta ja tehdään lasta tukeva suunnitelma. Neuvonpito tilataan verkostotyön koordinaattorilta. Verkostokonsultteja voi tilata myös alue- ja teemaneuvonpitoihin sekä erilaisiin työyhteisöjen suunnittelupalavereihin. Teemaneuvonpito soveltuu esimerkiksi kiusaamistilanteiden tai nivelvaiheiden siirtymisen selvittelyihin. Läheisneuvonpito Läheisneuvonpidossa asiakas saa yhdessä läheistensä kanssa omista tarpeistaan ja voimavaroistaan lähtien ja viranomaisverkoston tuella arvioida ja etsiä ratkaisua omaan tilanteeseensa. Verkostotyön koordinaattori huolehtii sen järjestelyistä yhdessä koulutettujen koollekutsujien kanssa. Seurantapalaverin järjestäminen Ennakointidialogeissa ja läheisneuvonpidoissa voidaan sopia seurantapalaverin järjestämisestä muutaman kuukauden kuluttua. Siinä arvioidaan suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa tarkennetaan tai muutetaan sitä. Hyvien käytäntöjen keskustelu ja Puimala Hykä eli hyvien käytäntöjen keskustelu ja Puimala pohjautuvat Huolen vyöhykkeistöön. Siinä osallistujat tulevat tietoisemmaksi omasta ja yhteisönsä hiljaisesta tiedosta, siirtävät hyviä ja toimivia työkäytäntöjä muillekin tahoille ja kehittävät käytäntöjä yhdessä. Hyvien käytäntöjen keskusteluja ja Puimaloita ohjaavat verkostokonsultit tai vaikkapa päiväkodin johtaja-lastentarhanopettaja työparit.

9 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 6(39) Työyhteisön kriisikoulutus Työyhteisöille suunnattujen kriisikoulutusten tarkoituksena on lisätä työntekijöiden tietoutta erilaisista kriiseistä, kriisien ilmenemismuodoista ja niiden vaikutuksesta ihmiseen sekä vahvistaa työntekijöiden valmiuksia kohdata kriisissä olevia ihmisiä. Koulutus antaa valmiuksia ohjata apua tarvitsevia varsinaisen kriisiavun ja tuen piiriin. Verkostotyön koordinaattori vastaa kriisikoulutuksista yhdessä kouluttajien kanssa. Nurmijärven kunnassa on kaksi kriisikouluttajaa. Lisätiedot ja neuvonpitojen sekä koulutusten tilaukset: Nurmijärven kunnan verkostotyön koordinaattori Keskustie 2 A, PL Nurmijärvi p Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Perustuslaki 6, 10, 16, 19, 22, Perusopetuslaki 29, 31 a (628/1998) Lastensuojelulaki 7, 8, 9, 25 (417/2007) Kansanterveyslaki 14 (66/1972) sekä laki kansanterveyslain muuttamisesta (626/2007) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 kohta 30 Henkilötietolaki Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta / Kodin kanssa tehtävä yhteistyö Lapsen saama hoiva, kasvatus ja opetus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajalla on aina ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja oman lapsensa tuntemus. Esiopetuksen ja kodin yhteistyön pohjana on molemminpuolinen kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja avoin vuoropuhelu yhdistäen vanhempien ja henkilöstön tiedot ja kokemukset. Tätä kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi.

10 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 7(39) Kasvattajilla on päävastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuutta rakennetaan aloituskeskusteluissa, päivittäisissä keskusteluissa huoltajien kanssa, esiopetuksen oppimissuunnitelmien teossa, vanhempainilloissa sekä niissä yhteistyömuodoissa, jotka ovat kullekin yksikölle ominaisia. Päivittäisessä arjessa kaikkien kasvattajien välinen yhteyttä rakentava vuorovaikutus lapseen on ensisijaista. Lapsen kuunteleminen on arjen huolenpitoa ja välittämistä ja siihen osallistuvat kaikki lapsen esiopetuksessa tapaamat aikuiset. Huoltajien kanssa keskusteltaessa on tärkeää, että kerrotaan havaintoja lapsen fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Kodin ja esiopetuksen yhteistyön pohja rakennetaan yhteistyön alkuvaiheessa. Myöhemmin hankalatkin asiat on helpompi ottaa puheeksi. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen keskusteluihin hänelle sopivalla tavalla on tärkeää. Keskustelun koollekutsuja ja oppilaan vanhemmat arvioivat kokousta valmisteltaessa, onko lapsen perusteltua olla paikalla neuvottelussa koko aikaa. 4. Esiopetuksen oppilashuollon monialaiset toimijat ja palvelut Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut. Oppilashuollon palveluiksi määritellään kansanterveyslaissa kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa koulupsykologi ja kuraattoripalvelut. Perusopetuslain perusteella lapsella on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. (Perusopetuslaki 31 a ). Esiopetustyön tueksi on Nurmijärvellä määritelty esiopetuksen oppilashuollon palvelut. Nämä palvelut on tarkoitettu kasvattajayhteisön, mutta myös yksittäisen lapsen tueksi. Koska alle kouluikäiset lapset kuuluvat vielä neuvolaterveydenhoidon piiriin, vastaavat tahot esiopetuksessa ovat neuvolan terveydenhoitaja/lääkäri ja terveyskeskuspsykologi. Koulukuraattoria ei esiopetuksessa ole, mutta kunnassa tulee tehdä suunnitelma palvelujen saamiseksi esiopetukseen.

11 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 8(39) 4.1 Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri Lastenneuvolan perustehtävä ja tavoite ovat lapsen sekä hänen perheensä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisevällä ja terveyttä edistävällä toiminnalla parannetaan uusien lapsisukupolvien mahdollisuuksia antoisaan ja terveeseen elämään. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, 2004:14). Lastenneuvolan perustehtävät pohjautuvat tutkimustyöhön sekä terveyspoliittisiin kannanottoihin. Toimintaa säätelevät kansanterveyslaki (66/1972) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä suun ehkäisevästä terveydenhuollosta (380/2009). Lasten sairaudet ja kehitystä uhkaavat tekijät sekä perheen muut terveyspulmat pyritään tunnistamaan lastenneuvolassa jo varhaisessa vaiheessa. Vanhempien voimavaroja vahvistetaan, jotta he voisivat luoda lapseensa turvallisen kiintymyssuhteen ja ylläpitää myönteistä vuorovaikutusta. Vanhempia tuetaan huolehtimaan parisuhteestaan ja vanhemmuudestaan siten, että he kykenevät pitämään huolta lapsestaan, tunnistavat omat voimavaransa ja ottavat vastuun lapsen ja perheen hyvinvoinnista. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004:14) Lastenneuvola antaa vanhemmille ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa, tukee vanhempien turvallisen aikuisuuden sisältävää kasvatustapaa, antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ohjaa vanhempia tarvittaessa muiden asiantuntijoiden palveluiden piiriin. Neuvolassa käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon. Lastenneuvolan keskeiset toimijat ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Lääkäri osallistuu lapsen terveyden ja kasvun seurantaan sekä sairauksien ja kehityksen poikkeavuuksien seulontaan. Neuvolan perhetyöntekijän tehtävänä on tukea ja edistää erityistukea tarvitsevien perheiden elämänhallintaa. Lastenneuvolaan on tullut viime aikoina uusia haasteita. Psykososiaaliset ongelmat ovat yleistyneet, väestön alkoholin käyttö on kasvanut, lihavuus on yleistynyt samoin kuin myös vanhempien masennus. Lisäksi lasten oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004;13) voimaan astuneen neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevän asetuksen (380/2009) tarkoituksena on parantaa terveysneuvonnan ja ter-

12 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 9(39) veystarkastusten suunnitemallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa. Lasten ja heidän perheidensä ehkäisevien palvelujen yhdenmukaistaminen ja tasavertainen toteutuminen vähentää alueellista eriarvoisuutta ja kaventaa terveyseroja. Nurmijärven lastenneuvolan tarkastukset toteutetaan asetuksen (380/2009) mukaisesti. Lastenneuvolassa terveydenhoitajan ikäkausitarkastuksia on yhteensä kuusitoista ja lääkärin tarkastuksia viisi kertaa lapsen ollessa 0-6-vuotias. Lastenneuvolan terveydenhoitaja toteuttaa 6-vuotistarkastuksen. Fyysisen kehityksen arvioinnissa huomioidaan kasvu-, kuulo-, näkö - ja ryhtiasioita. Neurologisen kehityksen arviointi tehdään LENE tutkimuksen mukaisesti. Jos 4-5-vuotistarkastukset ovat menneet ilman motorisessa/havainto osiossa olevia ongelmia, suoritetaan supistetumpi tarkastus. Sosiaalisessa ja henkisessä kehityksessä huomioidaan seuraavia asioita: - Suunnitelmallisuus toiminnassa - Keskittyminen / temperamentti - Pystyy toimimaan toveriryhmässä, onko lapsella kavereita - Osaako ottaa toiset lapset huomioon toiminnassaan - Harrastukset - Lapsen omatoimisen liikkumisen rajat - Perheen voimavarojen huomioiminen ja kasvatuskeskustelu 6-vuotistarkastuksessa vanhempien kanssa keskustellaan lapsen kyvyistä kouluun siirryttäessä. Neuvolaterveydenhoitajat toimivat moniammatillisissa alueellisissa neuvolatyöryhmissä ja esiopetuksen oppilashuoltotyössä. Lisäksi he tekevät yhteistyötä alueiden eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa Terveyskeskuspsykologi Nurmijärvellä terveyskeskuspsykologien työalueena ovat neuvolat ja koulut. Työ painottuu ennaltaehkäisyyn. Terveyskeskuspsykologien tehtäviin kuuluvat lapsen psyykkiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät pulmat. Työ on laaja-alaista ja monimuotoista. Psykologit antavat konsultaatiota neuvoloiden ja esiopetuksen henkilökunnalle sekä neuvovat vanhempia lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa.

13 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 10(39) Psykologit toimivat esiopetuksen lapsikohtaisessa oppilashuoltotyössä. Niissä pohditaan, millaista tukea lapsi kehityksensä tueksi tarvitsee ja miten tuki toteutetaan. Lapsi voi myös tarvita psykologin tutkimusta. Psykologin tutkimus voi olla tarpeellinen, kun - lapsella todetaan pulmaa useammalla kehityksen osa-alueella (esim. kielelliset taidot, hahmottaminen) - lapsella on esiopetuksen tukitoimista ja kuntoutuksen (puhe-, toimintaterapia) tuesta huolimatta edelleen selkeitä pulmia kehityksessä - lapsella ilmenee vuorovaikutuspulmia - lapsella on vaikeita tarkkaavaisuuspulmia - esiopetus toivoo apua tukitoimien suunnitteluun - lapsen taidoissa on tapahtunut taantumista - tarvitaan selvitystä lapselle sopivasta luokkamuodosta ja muista koulun tukitoimista - toivotaan selvitystä ulkopuolisten tuki- ja kuntoutuspalveluiden tarpeesta (erikoissairaanhoito, perheneuvola) Psykologin tutkimus sisältää varsinaisten testimenetelmien lisäksi myös muuta tietojen keräämistä (muun muassa haastatellen, keskustellen ja esitietolomakkeilla) vanhemmilta ja lapsen kanssa toimivilta tahoilta. Tukitoimien suunnittelu ja jatkotoimenpiteistä sopiminen tapahtuu yhteistyönä vanhempien, esiopetuksen henkilökunnan ja lapsen kanssa työskentelevien erityistyöntekijöiden kanssa.

14 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 11(39) 5. Oppilashuollon yhteistyötahot 5.1. Puhe- ja toimintaterapiapalvelut Puheterapiapalvelut alvelut/puheterapia Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta. Puheterapian tavoitteena on ennaltaehkäistä, tutkia ja kuntouttaa puheen - ja kielen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen avulla. Puheterapeutti tutkii ja arvioi millaista kuntoutusta lapsi tarvitsee. Tarvittaessa puheterapeutti tekee yhteistyötä muiden ammattihenkilöiden kanssa, kuten päivähoidon, psykologin, neuvolan toimintaterapeutin tai fysioterapeutin kanssa. Puheterapian kestoon ja tuloksiin vaikuttavat häiriön syyt, kuntoutuksen oikein ajoitettu aloittaminen sekä asiakkaan ja perheen motivaatio. Puheterapiaan voi ohjautua lapsi, jolla on vaikeutta puheen ymmärtämisessä, puheen tuottamisessa, syömisessä, nielemisessä, äänenkäytössä tai lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksissa. Lapsi voi ohjautua puheterapiaan lääkärin, neuvolan tai päivähoidon suosituksesta tai huoltajat voivat hakeutua itse lapsensa asioissa oman alueensa puheterapeutille. Terveystoimen puheterapiapalvelut painottuvat alle kouluikäisten lasten puheen ja kielenkehityksen tutkimiseen ja seurantaan. Yhteystiedot: Erityistyön palvelujen johtaja Toimintaterapiapalvelut alvelut/toimintaterapia Kunnan toimintaterapeuteista osa sijoittuu lasten toimintaterapiapalveluihin, jossa työ painottuu alle kouluikäisiin lapsiin. Toimintaterapeutit toteuttavat toimintamahdollisuuksien arviointia, toimintaterapiaa ja osallistuvat moniammatillisiin työryhmiin. Heiltä voi tarvittaessa pyytää myös konsultaatioapua. Toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää ja edistää lapsen toimintakykyä ja korjata toimintakyvyn rajoituksia. Alle kouluikäisen kohdalla toimintakykyyn kuuluu ikätason

15 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 12(39) mukainen itsestään huolehtiminen, leikkiminen ja vuorovaikutuksessa oleminen. Toimintakykyä voivat rajoittaa erilaiset kehitykseen liittyvät hankaluudet, sairaudet, vammat. Pyrkimyksenä on auttaa lasta selviytymään mahdollisimman omatoimisesti omassa elinympäristössään. Yhteystiedot: Kirkonkylä, Rajamäki, Perttula, Röykkä, Nukari, Palojoki, Herunen puh: Klaukkala, Lepsämä, Luhtajoki, Metsäkylä puh: Fysioterapiapalvelut Fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja parantaa fysioterapeuttisin menetelmin eriikäisten kuntalaisten liikkumis- ja toimintakykyä, opettaa ja ohjata omaehtoista harjoittelua sekä tukea mahdollisimman itsenäistä selviytymistä omassa elinympäristössään. Lasten fysioterapiassa arvioidaan ja tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista erityisesti liikkumiseen ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Lasten fysioterapian tavoitteena on kuntouttaa ja ennaltaehkäistä liikkumis- ja toimintakykyä haittaavia ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä vanhempien ja mahdollisesti muiden lapsen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Lasten fysioterapeutit osallistuvat moniammatillisiin alueellisiin neuvolatyöryhmiin ja lasten moniammatilliseen kuntoutusryhmä LAKU:un. Esiopetusikäisten parissa fysioterapia painottuu tukemaan ja antamaan valmiuksia lapsen tasapainon, koordinaation, kehon hallinnan, liikerytmin ja kehonhahmotuksen kehittymiseen. Fysioterapeutti myös tutkii tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Lapset tulevat fysioterapeutin arvioon yleensä neuvolan lääkärin tai terveydenhoitajan kautta. Yhteystiedot: Kirkonkylä, Rajamäki, Nukari: ma-to klo puh Klaukkala ja lähialueet, Perttula, Röykkä: ma-to klo puh

16 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 13(39) 5.3. Perhetyöntekijä _ja_sosiaalipalvelut/perheiden_tukeminen_ja_lasten_suojelu/perhetyo Perhetyö on suunnitelmallista, tavoitteellista ja perheiden voimavaroja tukevaa työtä. Työskentelyssä keskitytään vanhemmuuden - ja arjen hallinnan tukemiseen. Perhetyössä työskennellään aina koko perheen kanssa. Työ tehdään asiakkaan kotona keskustellen ja toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä perheen läheis- ja viranomaisverkostojen kanssa, aina perheen luvalla. Aloitteen työskentelylle tekee joko perhe itse tai esiopetuksen työntekijä. Korjaavaa työtä tehdään lastensuojelun sosiaalityön tilaamana avohuollon tukitoimena. Jos perhetyöllä ja esiopetuksella on yhteinen lapsi asiakkaana, perhetyöntekijä voi osallistua pyydettäessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskusteluihin vanhempien ja esiopetuksen työntekijöiden kanssa Perheneuvola ja_sosiaalipalvelut/ajanvaraus_ja_yhteystiedot/perheneuvola Perheneuvola palvelee alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään: lasten kasvatukseen ja kehitykseen, käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvissä pulmissa perheen elämänkaareen liittyvien kriisien selvittelyssä vanhemmuuden ja perheen sisäisten suhteiden ongelmatilanteissa Huoltajat varaavat ajan perheneuvolaan itse, mutta esiopetuksen oppilashuollon jäsenet voivat tehdä myös lähetteen. Käytännöksi on sovittu, että kirjalliseen lähetteeseen perheneuvola vastaa kirjallisella palautteella. Samoin on sovittu, että jos lähete on tehty ja perhe ei itse ota yhteyttä perheneuvolaan ajan varaamiseksi, perheneuvolan toimistonhoitaja lähettää 2 kk kuluttua lähetteen takaisin tiedoksiantona asiasta. Mikäli lähete on tehty, kartoituskäynnin jälkeen perheneuvola ilmoittaa kirjallisesti lähettäneelle taholle käynnistä sekä siitä, mitä siinä on sovittu.

17 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 14(39) Perheneuvolaan ilmoittautumisen jälkeen perheelle annetaan (noin 1-2 kuukaudessa) ns. kartoitusaika, jolloin paneudutaan tilanteeseen tarkemmin. Mikäli lapsi tai perhe tarvitsee pidempää työskentelyä, he jäävät jonoon, josta asiakkuuteen otetaan kiireellisyys ja jonotusaika huomioon ottaen. Kriittiset tilanteet pyritään huomioimaan, mutta kriisiaikoja perheneuvolassa ei ole. Perheneuvola toimii perheen tilanteen ja tarpeen mukaan räätälöidysti. Sekä käynneillä että puhelimitse annettavan neuvonnan lisäksi on mahdollista paneutua perheen pulmatilanteisiin erilaisten tutkimusten avulla. Mahdollinen hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä perheen kanssa ja hoitomuotoina ovat yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapiat, hoidollinen seuranta sekä vanhempien ohjaus ja neuvonta. Perheneuvolassa on käytettävissä myös oma konsultoiva lastenpsykiatri perheneuvolan asiakkaille. Perheen suostumuksella tehdään yhteistyötä koulun kanssa tarpeellisen tuen varmistamiseksi lapselle. Myös esiopetus voi tehdä aloitteen yhteisneuvottelusta. Esiopetuksen työntekijöillä on mahdollisuus konsultoida perheneuvolaa myös puhelimitse psykologien ja sosiaalityöntekijöiden puhelinaikoina maanantaisin klo ja tiistaista torstaihin klo 11 12, yhteystiedot verkkosivulla. Konsultoinnin voi tehdä lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta. Liitteenä 2 on perheneuvolan toimintaprosessia kuvaava kaavio. Ajanvaraus: Toimistonhoitajalta maanantaista torstaihin klo 9:00-12:00 puh: Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu _ja_sosiaalipalvelut/perheiden_tukeminen_ja_lasten_suojelu Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen kasvu ja kehitys, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Lastensuojelussa lapsen etu on ensisijalla: lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1 ).

18 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 15(39) Lastensuojelun palvelut ovat avun tarpeessa olevien lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteen selvittämistä ja tuen tarjoamista. Lastensuojelun tukitoimet suunnitellaan yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteuttavat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja erityissosiaaliohjaajat. Nurmijärven lastensuojelussa toimitaan aluepohjalla, alueet ovat: Kirkonkylä Nukari Palojoki - Raala Rajamäki Kiljava Herunen - Röykkä Klaukkala Lepsämä Metsäkylä Nummenpää - Perttula Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Lastensuojeluasia voi alkaa lapsen ja/tai huoltajien omasta hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai erityissosiaaliohjaaja on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. (Lastensuojelulaki 26). Lastensuojelutarpeen selvittäminen voi alkaa lapsen huoltajien tai yli 12-vuotiaan omasta hakemuksesta. Hakemus tehdään puhelimitse alueen lastensuojelutyöntekijöille. Lastensuojeluasian alkamisen yhteydessä sosiaalityöntekijä arvioi, onko kyseessä kiireellinen lastensuojelutarve. Jos ei ole, seitsemän arkipäivän kuluessa arvioidaan, aloitetaanko lastensuojelutarpeen selvittäminen. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, jos lastensuojelutarpeen selvittäminen aloitetaan tai tehdään kiireellisiä lastensuojelutoimenpiteitä. Konsultointi huolista Esiopetuksen työntekijä voi puhelimitse konsultoida alueen lastensuojelutyöntekijöitä ennen lastensuojelupyynnön tai lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Konsultointi tehdään lapsen henkilöllisyyttä paljastamatta.

19 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 16(39) Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Mikäli esiopetuksen työntekijöiden toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä huolien hälventämiseen lapsen tilanteessa, voi työntekijä yhdessä lapsen tai hänen huoltajiensa kanssa tehdä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Lastensuojelupyyntöön kirjataan huolet sekä mitä lapsen asiassa on jo esiopetuksessa tehty. Lastensuojelupyynnön allekirjoittavat sekä huoltajat että työntekijä. Lastensuojelupyyntö tehdään kirjallisella lomakkeella, linkki lomakkeelle on liitteessä 3. Lastensuojeluilmoitus Mikäli huolet lapsen tilanteessa eivät hälvene esiopetuksessa tehdyin toimenpitein eivätkä lapsi ja huoltajat ole valmiita yhteisen lastensuojelupyynnön tekemiseen tai muun Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus perustuu lastensuojelulain 25 :ään, jonka mukaan mm: sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. lisätuen vastaanottamiseen, niin esiopetuksen työntekijän velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus. Tarvittaessa asiassa voi vielä konsultoida oppilashuoltoon kuuluvia jäseniä. Lastensuojeluilmoitukseen kirjataan huolet sekä mitä lapsen asiassa on jo esiopetuksessa tehty. Lastensuojeluilmoituksen allekirjoittaa se työntekijä, jolla huoli on. Lastensuojeluilmoituksessa huolet ilmaistaan avoimesti lasta ja huoltajia kunnioittaen. On tärkeää muistaa, että yhteistyö perheen kanssa jatkuu myös lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään. Lastensuojeluilmoitus tehdään kirjallisesti ilmoituslomakkeella (linkki liitteessä 3), josta toimitetaan kopio huoltajille. Suullinen lastensuojeluilmoitus tehdään tilanteissa, joiden arvioidaan vaativan välittömiä toimenpiteitä. Lapsella, nuorella ja huoltajilla on oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Ilmoittajatahon ollessa viranomainen (esimerkiksi lastentarhanopettaja) on ilmoit-

20 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja 17(39) taja kerrottava perheelle. Paras tapa on, että ilmoittaja itse kertoo ilmoituksesta huoltajille ja oppilaalle sen tekemisen yhteydessä. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä lapselle ja vanhemmille. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11 :n 2 momentin mukaan tilanteissa, joissa ilmoittajan henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista. Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluilmoituksen tai -pyynnön tehnyt työntekijä kutsutaan lastensuojelutarpeen selvityksen alkutapaamiseen kertomaan huolesta. Alkutapaamisessa sovitaan yhteistyöstä selvityksen aikana, yhteenvetopalaveriin osallistumisesta sekä miten lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä informoidaan ilmoittajatahoa. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään kolmen kuukauden määräajassa. Kiireelliset lastensuojeluasiat Huoltajilla on aina ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Kiireellisiä lastensuojeluasioita ovat tilanteet, joissa huoltajat eivät kykene huolehtimaan lapsen tai nuoren hoidosta, huolenpidosta ja turvallisuudesta esim. päihtymyksensä tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi. Kiireelliset lastensuojeluilmoitukset tehdään ensisijaisesti alueen sosiaalityöntekijälle. Yhteystiedot lastensuojelun internet-sivuilta. Mikäli tätä ei tavoiteta, ilmoitus tehdään maanantaista torstaihin klo 8:00 15:00 ja perjantaisin klo 8:00-13:00 kunnan vaihteen (09) kautta lastensuojelun päivystykseen. Näiden aikojen ulkopuolella kiireelliset lastensuojeluasiat ilmoitetaan hätäkeskuksen (112) kautta Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystykseen.